Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.5.2010

Kallah­den­niemen asemakaava

Tämä oli lau­takun­nas­sa jo ker­ran, mut­ta me palau­timme sen. Kyse on erän huvi­lan ympärille rajatun yksi­tyisen ton­tin pin­ta-alas­ta. Vuon­na 2002 lau­takun­ta antoi huvi­lalle isom­man ton­tin äänin 5–4 esit­telijän kan­nan vas­tais­es­ti ja mei­dän lau­takun­tamme jatkoi esit­telijän vas­tus­tamista äänin 5–4 ja palaut­ti esi­tyk­sen esit­telijän van­haan kan­taan pienem­mästä ton­tista. Jos alue sijait­sisi jos­sain muual­la, olisi söpön huvi­lan puolel­la, mut­ta en Vuosaa­res­sa, jos­sa on pysyvä ris­tiri­ita viher­aluei­den ja asun­to­tuotan­non välil­lä. Loogis­es­ti ottaen (näis­sä asiois­sa ei logi­ik­ka kyl­lä aina toi­mi) täl­löin yksi­tyisen huvi­lan tont­ti on pois asun­to­tuotan­nos­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 27.5.2010”

Katualueen lunastus ja kateusmaksu

Keskustelu Helsin­gin taloud­es­ta rön­sy­ili niin kauas, että lai­tan vas­tauk­seni uute­na postauksena.

Katu­verkkoa varten ton­tista voidaan lohkaista pala kadun poh­jak­si ilman kor­vaus­ta. Jos sitä ei liitetäkään katu­un , kun­ta myy sen takaisin käyväl­lä arvol­la. Täl­laisia tapauk­sia olen ollut joskus päät­tämässä, eikä siinä ole harkin­nan­varaa. Se perus­tuu laki­in. Sitä en muista, onko tuo kaistale pakko ostaa takaisin, mut­ta veikkaisin, että on, kos­ka jos tuo­ta ton­ti­nosaa ei olisi alun­perinkään tarvit­tu kadun poh­jak­si, ton­tin­o­mis­ta­ja olisi joutunut mak­samaan kun­nalle kateusmak­sua. Nämä ovat niitä lain­säädän­nön kohtia, joi­ta on vähän han­kala peruskansalaiselle selit­tää. Mut­ta se seli­tys menee his­to­ri­oi­neen näin: Jat­ka lukemista “Kat­u­alueen lunas­tus ja kateusmaksu”

Pekka Haavisto presidenttiehdokkaaksi!

Halusimme tai emme, maas­sa jär­jestetään vuon­na 2012 pres­i­dentin­vaalit. Vihreät tarvit­se­vat näi­hin vaalei­hin hyvän ehdokkaan. Tulen tekemään töitä sen puoles­ta, että vihrei­den ehdokas on Pekka Haav­is­to.

Pekas­ta me saamme kovan tason ehdokkaan. Voi kuu­lostaa yllät­tävältä, mut­ta hän on YK:ssa tun­ne­tu­in suo­ma­lainen – tai siis ote­taan vähän takaisin, tun­ne­tu­in alle 60-vuo­tias suo­ma­lainen. Hän on ehtinyt luo­da komean, ahti­saari­maisen uran. Jat­ka lukemista “Pekka Haav­is­to presidenttiehdokkaaksi!”

Stocka ei myy häkkikanaloiden munia

Stock­an herkku näyt­tää lopet­ta­neen häkkikanaloiden tuot­tamien kanan­mu­nien myyn­nin ja myy vain luo­mu­mu­nia ja vapaan kanan munia.  Olen tästä hyvin ilah­tunut, kos­ka kano­jen telkeämi­nen liikku­misen estävi­in häkkei­hin on maat­aloutemme epäeet­tisin teko. Sak­sas­sa se on kiel­let­tyä. Pis­teet Stockalle!

On kuitenkin mie­lenki­in­toinen peri­aat­teelli­nen kysymys, kuu­lu­vatko eet­tiset valin­nat kau­palle vai kuluttajalle.

Suomalaisen muotoilun menetetty maine

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymyk­seen “Onko suo­ma­lainen design hyvän maineen­sa veroista?”

2) Ei

Tai siis suo­ma­laisen muo­toilun maine ei ole suo­ma­lais­ten luu­lo­jen veroinen. Muo­toilu ei yleen­säkään ole enää kansalli­nen brän­di vaan yri­tys­ten brän­di. On meil­lä myös muo­toilun ote her­paan­tunut sitä mukaa, kun Suomes­ta on tul­lut insinöörien johta­ma maa.

Helsin­ki design-pääkaupunk­i­na voi joutua kuvaa­jien silmätikuk­si, sil­lä katukalus­teemme liiken­nemerkkei­neen, roskalaatikkoi­neen, nakki­grillei­neen muun­ta­jakaappei­neen, paikat­tuine asfalt­tei­neen ja sen sel­l­ai­sine ei oikein kestä kuvaa­jan silmää. Muo­toilun ei pitäisi kuu­lua vaan eri­ty­isi­in taide-esineisi­in, vaan kaik­keen arkipäivän tekemiseen.

Ehkä Suomes­sa on yhtä taitavia muo­toil­i­joi­ta kuin ennenkin, mut­ta hei­dän yhteyten­sä teol­liseen tuotan­toon on katken­nut. Sää­lik­si esimerkik­si on käynyt suo­ma­laista huoneka­lu­te­ol­lisu­ut­ta. Puusepän taidois­sa ei ole moitit­tavaa, mut­ta muo­toil­i­jan silaus puut­tuu. Ulko­mais­ten huonekalu­jen kilo­hin­ta on sik­si paljon suurem­pi kuin kotimaisten.

Kun nyt kerran pitää säästää

Entä jos tehtäisi­in Kru­unuvuoren­ran­nan sil­ta mata­lam­pana niin, ettei sen ali pääse pur­jeve­neel­lä, kuten ei pääse esimerkik­si Munkkiniemen rantaan. Ymmärtääk­seni mata­lampi sil­ta olisi paljon halvem­pi. Se ei peit­täisi mer­i­maise­maa niin mon­elta. Pyöräil­i­jät ja jalankulk­i­jat eivät jou­tu­isi kapua­maan korkea­ta mäkeä ylös eikä sil­ta olisi niin tuu­li­nen. Kuin­ka mon­en pur­je­hti­jan takia kaik­ki tämä rahan­meno ja riesa?

===

Kolme vuot­ta sit­ten Stalowa Wolas­sa Puo­las­sa räikeän harhaana­jon jälkeen

Pinta-alanormi

Taus­taa: Helsingis­sä on aiem­min ollut kaavois­sa keskip­in­ta-alan vähim­mäis­normi­na 75 neliötä, jot­ta kaupungista ei tulisi sinkkuhotel­lia. Nyt esitet­ti­in uut­ta normia jon­ka mukaan asun­nos­ta korkeain­taan 20 % sai olla kooltaan alle 50 neliötä ja vähin­tään 40 % piti olla yli 80 neliötä. Jat­ka lukemista “Pin­ta-alanor­mi”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.5.2010

Yhdek­sän kun­nan lakkaut­ta­mi­nen on niin työlästä, etten ehtinyt kir­joit­taa selostus­ta tulev­as­ta kok­ouk­ses­ta. Kos­ka määräaikani on 26.5., voi olla, etten ehdi ensikerrallakaan.

Toim­inta­su­un­nitel­ma, bud­jet­tiesi­tys ja talous­su­un­nitel­ma vuosille 2011–2013 Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 20.5.2010”

Helsingin taloustilanne, päätöksenteko ja Päijät-Häme

En kom­men­toi täl­lä sivus­tol­la Päi­jät-Hämeen kun­tali­itoshanket­ta, mut­ta sen anta­man opetuk­sen turvin halu­an kom­men­toi­da Helsin­gin surkeaa talousti­lan­net­ta ja mah­dol­lista kun­tali­itos­ta Van­taan kanssa.

Helsin­ki näyt­tää käyt­tävän rahaa ter­vey­den­huoltoon asukas­ta kohden noin 20 pros­ent­tia enem­män kuin Lahti. Tämä tieto sil­lä varauk­sel­la, että liik­keel­lä on kovin eri­laisia tilas­toin­ti­tapo­ja, enkä ole var­ma, että min­ul­la on edessäni ver­tailukelpoiset luvut Jos tuo 20 % pitää paikkansa, se on noin 400 euroa asukas­ta kohden eli 200 miljoon­aa euroa. Saa­vatko helsinkiläiset noin paljon parem­paa hoitoa? Vai olem­meko me vain huonom­pia? Jat­ka lukemista “Helsin­gin talousti­lanne, päätök­sen­teko ja Päijät-Häme”

Helsingin asuntotuotantoa ei saa hidastaa

Net­ti-Hesarin mukaan Helsin­gin kaupun­ki aikoo hidas­taa uusien asuinaluei­den rak­en­tamista. Uuti­nen on sen ver­ran epä­selvä, ettei siitä käy ilmi, onko tarkoi­tus vain tuo­da alueille palve­lut jälkikä­teen, vai jar­rute­taanko myös asun­to­tuotan­toa. Jos on kyse asun­to­tuotan­non jar­rut­tamis­es­ta, siinä ei ole mitään järkeä. Se on aivan kohtu­u­ton­ta nuo­ria kaupunki­laisia kohtaan, jot­ka joutu­vat kär­simään asun­to­jen hin­to­jen nousus­ta. Siitä joutu­vat kär­simään nekin, jot­ka ovat osta­mas­sa van­haa asun­toa. Jat­ka lukemista “Helsin­gin asun­to­tuotan­toa ei saa hidastaa”