Katualueen lunastus ja kateusmaksu

Keskustelu Helsin­gin taloud­es­ta rön­sy­ili niin kauas, että lai­tan vas­tauk­seni uute­na postauksena.

Katu­verkkoa varten ton­tista voidaan lohkaista pala kadun poh­jak­si ilman kor­vaus­ta. Jos sitä ei liitetäkään katu­un , kun­ta myy sen takaisin käyväl­lä arvol­la. Täl­laisia tapauk­sia olen ollut joskus päät­tämässä, eikä siinä ole harkin­nan­varaa. Se perus­tuu laki­in. Sitä en muista, onko tuo kaistale pakko ostaa takaisin, mut­ta veikkaisin, että on, kos­ka jos tuo­ta ton­ti­nosaa ei olisi alun­perinkään tarvit­tu kadun poh­jak­si, ton­tin­o­mis­ta­ja olisi joutunut mak­samaan kun­nalle kateusmak­sua. Nämä ovat niitä lain­säädän­nön kohtia, joi­ta on vähän han­kala peruskansalaiselle selit­tää. Mut­ta se seli­tys menee his­to­ri­oi­neen näin:

Alun­perin kun­ta ei rak­en­tanut teitä ja katu­ja, vaan ne tehti­in yksi­ty­is­teinä. Jos rak­en­si oman maansa läpi tien omaan taloon­sa, veron­mak­sa­jat eivät kor­van­neet sent­tiäkään tien­po­h­jan alle jääneestä maasta.
Jos sit­ten kun­ta armol­lis­es­ti suos­tuu mak­samaan sen tien rak­en­tamisen — vaikka­pa min­un maani läpi min­un talooni ilman että kukaan muu tuo­ta tietä tarvit­see, mik­si kun­nan pitäisi mak­saa siitä min­ulle? Helpom­pi olisi perustel­la, että min­un pitäisi mak­saa kun­nalle. Jos jokin alue kaavoite­taan ja muo­doste­taan ton­teik­si ja sinne vede­tään katu­verkko, joka lahjoite­taan ton­tin­o­mis­ta­jille, on vähin­tään kohtu­ullista, että voidaan sen­tään käyt­tää ton­tin­o­mis­ta­jien maa­ta katu­verkkoon, jota katu­verkkoa eivät ulkop­uoliset tarvitse läpiajoon.
Kos­ka katu­verkkoa ei voi rak­en­taa niin, että jokaisen maa­ta jää sen alle suh­teessa yhtä paljon, ne ton­tin­o­mis­ta­jat, joiden maa­ta ei kadun alle jää, joutu­vat tas­a­puolisu­u­den nimis­sä mak­samaan tästä kateusmak­sua — kun­nalle.  Tässä voisi perustel­la myös sitä ratkaisua, että kateusmak­su mak­set­taisi­in sille naa­purille, jon­ka ton­tista kat­u­alue lohkaisti­in. Kun­nalle mak­samista perustel­laan sil­lä, että kun­ta nyt kuitenkin investoi siihen katu­un. Väite on järkevä, mut­ta perustelee aivan muu­ta ratkaisua.
Jos tämä nimit­täin yritet­täisi­in tehdä loogis­es­ti, ratkaisu olisi aivan toinen. Kun­ta rak­en­taisi katu­verkon, mak­saisi käyvän kor­vauk­sen lunaste­tu­ista maa-aloista ja laskut­taisi koko roskan alueen maan­omis­ta­jil­ta katu­verkos­to koitu­van hyö­dyn suh­teessa. Infran rak­en­t­a­mi­nen nimit­täin nos­taa maao­maisu­u­den arvoa tuon investoin­nin hin­taa enem­män, joten maan­omis­ta­jat jäävät yhä voitolle. Jos eivät jää, koko aluet­ta ei kan­na­ta kaavoittaa.

Siitä on niin kauan, kun olen näi­den asioiden kanssa puuhan­nut, että tietoni voivat olla väärät. Paineet kateusmak­sun pois­tamisek­si ovat olleet niin suuret, että se on saatet­tu poistaakin.

16 vastausta artikkeliin “Katualueen lunastus ja kateusmaksu”

  1. Tuo­ta voi sanoa myös turhak­si byrokra­ti­ak­si. 😀 Kun tehdään uusia aluei­ta, voidaan niin halut­taes­sa tekni­ik­ka ml. kadut sälyt­tää maan­omis­ta­jalle. Ja kat­so, koko kaupungi­nosan rak­en­t­a­mi­nen ei mak­sa sent­tiäkään kaupungille. 😉

  2. Kiitos Osmo “sel­ven­nyk­ses­tä” 🙂

    Ollaan siis luo­tu jär­jeste­ly, joka on erit­täin han­kala, byrokraat­ti­nen ja mah­dol­lis­es­ti epäikeu­den­mukainenkin. Siis sen lisäk­si, että se on oikeusval­tiope­ri­aat­tei­den näkökul­mas­ta vähin­tään arve­lut­ta­va. Olkoonkin, että tulos on ehkä suurin piirtein ja mah­dol­lis­es­ti suh­teel­lisen tasapuolinen.

    Kari

  3. Ollaan siis luo­tu jär­jeste­ly, joka on erit­täin han­kala, byrokraat­ti­nen ja mah­dol­lis­es­ti epäikeu­den­mukainenkin. Siis sen lisäk­si, että se on oikeusval­tiope­ri­aat­tei­den näkökul­mas­ta vähin­tään arve­lut­ta­va. Olkoonkin, että tulos on ehkä suurin piirtein ja mah­dol­lis­es­ti suh­teel­lisen tasapuolinen.

    Puhutko nyt maankäytön lain­säädän­nöstä yleensä?:-)

  4. Palatak­seni taas uud­estaan mielestäni törkeim­pään poten­ti­aalisen kaupunki­ti­lan tuhoamiseen.

    Voisiko tuo­ta lunas­tus­ta käyt­tää Keski-Pasilassa?

    Tyyli­in, kaupun­ki pakkol­u­nas­taa suun­nitel­lun motarin poh­jan pientarei­neen ilmaisek­si, väit­täen rak­en­ta­vansa siihen kadun. Sen sijaan kaupun­ki kaavoit­taakin alueen raskaasti jalankulku­un poh­jau­tu­vak­si, jol­loin motar­in­po­h­jaa voi myy­dä hyväl­lä hin­nal­la takaisin val­ti­olle kaavoitettuna.

  5. “Kun­ta rak­en­taisi katu­verkon, mak­saisi käyvän kor­vauk­sen lunaste­tu­ista maa-aloista ja laskut­taisi koko roskan alueen maan­omis­ta­jil­ta katu­verkos­to koitu­van hyö­dyn suh­teessa. Infran rak­en­t­a­mi­nen nimit­täin nos­taa maao­maisu­u­den arvoa tuon investoin­nin hin­taa enem­män, joten maan­omis­ta­jat jäävät yhä voitolle.”

    Juuri näin. Mut­ta kun äänestäjät luule­vat kiin­teistöveron nos­ta­van verotaakkaa..

  6. Kuto­ja: “…kaupun­ki pakkol­u­nas­taa suun­nitel­lun motarin poh­jan pientarei­neen ilmaisek­si, väit­täen rak­en­ta­vansa siihen kadun. Sen sijaan kaupun­ki kaavoit­taakin alueen raskaasti jalankulku­un poh­jau­tu­vak­si, jol­loin motar­in­po­h­jaa voi myy­dä hyväl­lä hin­nal­la takaisin val­ti­olle kaavoitettuna.”

    Tuon tyyp­pistä keinot­telua eräät kun­nat har­ras­ta­va yksi­tyisel­lä maal­la. Kaavoite­taan puis­tok­si, pakkol­u­naste­taan ja muute­taan kaa­va. Kaavoitus­mo­nop­o­li on aivan liian houkut­tel­e­va mekanis­mi väärinkäytösten poh­jana. Osmokin on joskus kir­joit­tanut tääl­lä vähän van­hem­mista kupruista.

  7. Tässä vek­slaamises­sa ikävin puoli on se, että kaik­ki kulut tule­vat kiin­teistön­o­mis­ta­jalle. Meil­lä kadun­laitaa liitet­ti­in tont­tei­hin. Oma­l­ta kohdal­tani liitet­tävä määrä oli sen­tään kym­meniä neliöitä, joten tuhat­lap­pusille sai sen­tään jotain vastinet­ta. Kadun­laidan kiila kuitenkin piene­nee kadun päätä kohden kul­jet­taes­sa. En tiedä, mon­tako neliötä kadun päässä on pakko ostaa. Kulut on kuitenkin suun­nilleen samat, kun pakko-osta­ja mak­saa maamit­tar­it, lain­hu­u­dot jne. 

    Suosit­te­len koke­muk­seni perus­teel­la jokaista köy­hää kun­taa kaven­ta­maan kat­ua sen­til­lä. Siitä kun­ta saa miljoonien tulot.

  8. Näkyy esi­in­tyvän tässä kir­joi­tus­ketjus­sa kovasti vääriä tietoja.

    Ensin­näkin, tuo Osmon kuningasa­ja­tus katu­jen rak­en­tamis­es­ta ja kus­tan­nusten vyöryt­tämis­es­tä hyö­dyn suh­teessa maan­omis­ta­jille on jo maankäyt­tö- ja raken­nus­lais­sa nimel­lä kehit­tämisko­r­vaus. Ko menet­te­ly on vain niin byrokraat­ti­nen ettei sitä pahem­min käytetä, vaan sama asia hoide­taan maankäyttösopimuksilla.

    Sit­ten taas jos on kat­u­aluet­ta lohot­tu kun­nan omis­tuk­seen ja myöhem­min kaava­muu­tok­sel­la sitä siir­tyykin tont­ti­maak­si, maan­omis­ta­ja, mikäli on sama, saa kyseisen maa-alueen omis­tuk­seen­sa vastik­keet­ta kunnal­ta. Tämä lakimuu­tos tuli voimaan jo vuosia sitten.

    Joskus kan­nat­taisi tutus­tua asi­aan johon ottaa kantaa.

    1. Taisin lait­taa tuo­hon arvion, että kateusak­su on ken­ties jo pois­tet­tu. Sil­loin pois­tuu tietysti myös tuo takaisinostovelvollisuus.

  9. muuten hyvä, mut­ta kateusmak­sul­la ja takaisi­nos­tol­la ei vaan ole mitään tekemistä tois­t­en­sa kanssa…

    (kateusmak­su edelleen on ole­mas­sa, sitäkään ei vaan sovel­leta käytän­nössä lainkaan ja sen merk­i­tys on muu­toinkin mar­gin­aaa­li­nen vaik­ka sovellettaisiinkin).

    1. Ovat kateusmak­su ja luovute­tun osan takaisin osto loogis­es­ti kytkök­sis­sä toisi­in­sa, vaik­ka niitä ei ollutkaan pykälä­ta­sol­la sidot­tu toisi­in­sa. Niin kauan kun kateusmak­sua mak­set­ti­in, oli loogista myy­dä tuo pala kat­ua takaisin, kos­ka jos sitä ei olisi lainkaan otet­tu, ton­tin­o­mis­ta­ja olisi joutunut mak­samaan sen kateusmak­sun. Jotenkin näin lain valmis­teli­jan on aikanaan pitänyt ajatella.

  10. Nokun eivät ole.

    Kateusmak­su ja ilmais­lu­ovu­tusvelvol­lisu­us ovat kytkök­sisssä toisi­in­sa maan­omis­ta­jien tas­a­puolisen kohtelun kautta.

    Jos ajat­telet asi­aa vaikka­pa aika­janal­la huy­omaat että mah­dol­lisen kateusmak­sun sovelt­a­mi­nen ja maan takaisi­nos­to ovat ajal­lis­es­ti hyvin kaukana toi­sis­taan. Takaisi­nos­to­han edel­lyt­tää ase­makaa­van muut­tamista ja kat­u­alueen muut­tumista tonttimaaksi.

    Miten tänään sovel­let­ta­va kateusmak­su voisi edes teo­ri­as­sa olla yhtey­dessä vuon­na 2035 tehtävään asemakaavamuutokseen?

  11. Perus­tus­la­ki:
    “Omaisu­u­den suoja

    Jokaisen omaisu­us on turvattu.
    Omaisu­u­den pakkol­u­nas­tuk­ses­ta yleiseen tarpeeseen täyt­tä kor­vaus­ta vas­taan sääde­tään lailla.”

    vs.

    “Katu­verkkoa varten ton­tista voidaan lohkaista pala kadun poh­jak­si ilman kor­vaus­ta. Jos sitä ei liitetäkään katu­un , kun­ta myy sen takaisin käyväl­lä arvolla”

    Mitä virkaa täl­lä mei­dän perus­tus­lail­la tässä kuvios­sa sit­ten onkaan? Ei itselle ole yllä­tys että virkamies­logi­ik­ka ajaa pikkude­taljien yli, mut­ta kuitenkin… Muutet­taisi­inko suo­si­ol­la val­tiomuo­to byrokratiaksi?

  12. Mik­si kaikkia näitä katu­ja tarvit­see edes rak­en­taa? Eihän niitä tarvi­ta myöskään keskus­taan. Laite­taan jokainen mak­samaan omas­ta kadus­ta ja pysäköin­nistä todel­liset kus­tan­nuk­set. Ei niitä joukkoli­iken­teen käyt­täjille saa sälyttää.

  13. Maankäyt­töä tehostaisi kum­masti, jos kaik­ki kadut mak­set­taisi­in ja ylläpi­det­täisi­in ihmis­ten omas­ta pus­sista sen sijaan, että kun­ta niitä rak­en­taisi ja ylläpitäisi verorahoilla.
    Niin ja kun­tien pitäisi saa­da huo­mat­tavasti suurem­pi osa autoilu­un koskev­as­ta verora­hoista, kos­ka suurim­mat autoilus­ta aiheutu­vat kulutkin aiheutu­vat kunnille.

  14. omako­htaista pakkol­u­nas­tus­ta kokeneena,voinen ottaa asi­aan kantaa;oikein tehty,muuten ei yhteiskun­ta kehity.

    kohtu­ut­to­muuk­si­in ei saa mennä,kuten ei meilläkään.

    kim­molle ja opiske­li­jalle tiedoksi:edelleenkään ei ole ole­mas­sa mitään raha-automaat­tia jos­ta tulee ilmaista rahaa,ellei halua käyt­tää väärin yhteiskun­nan suo­mia palveluita.

    mut­ta jos halu­aa ns.rahastaa Valtiota,niin kan­nat­taa heit­täy­tyä sosi­aal­i­tur­van piirin ja naut­tia mei­dän “karvaperseduunareiden“verorahoista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.