Suomalaisen muotoilun menetetty maine

Vas­tauk­se­ni HS-raa­din kysy­myk­seen “Onko suo­ma­lai­nen design hyvän mai­neen­sa veroista?”

2) Ei

Tai siis suo­ma­lai­sen muo­toi­lun mai­ne ei ole suo­ma­lais­ten luu­lo­jen veroi­nen. Muo­toi­lu ei yleen­sä­kään ole enää kan­sal­li­nen brän­di vaan yri­tys­ten brän­di. On meil­lä myös muo­toi­lun ote her­paan­tu­nut sitä mukaa, kun Suo­mes­ta on tul­lut insi­nöö­rien joh­ta­ma maa.

Hel­sin­ki design-pää­kau­pun­ki­na voi jou­tua kuvaa­jien sil­mä­ti­kuk­si, sil­lä katu­ka­lus­teem­me lii­ken­ne­merk­kei­neen, ros­ka­laa­tik­koi­neen, nak­kigril­lei­neen muun­ta­ja­kaap­pei­neen, pai­kat­tui­ne asfalt­tei­neen ja sen sel­lai­si­ne ei oikein kes­tä kuvaa­jan sil­mää. Muo­toi­lun ei pitäi­si kuu­lua vaan eri­tyi­siin tai­de-esi­nei­siin, vaan kaik­keen arki­päi­vän tekemiseen.

Ehkä Suo­mes­sa on yhtä tai­ta­via muo­toi­li­joi­ta kuin ennen­kin, mut­ta hei­dän yhtey­ten­sä teol­li­seen tuo­tan­toon on kat­ken­nut. Sää­lik­si esi­mer­kik­si on käy­nyt suo­ma­lais­ta huo­ne­ka­lu­teol­li­suut­ta. Puuse­pän tai­dois­sa ei ole moi­tit­ta­vaa, mut­ta muo­toi­li­jan silaus puut­tuu. Ulko­mais­ten huo­ne­ka­lu­jen kilo­hin­ta on sik­si pal­jon suu­rem­pi kuin kotimaisten.

50 vastausta artikkeliin “Suomalaisen muotoilun menetetty maine”

  1. Suo­mes­ta on tul­lut insi­nöö­rien joh­ta­ma maa.

    Oli­si­kin!
    Kyl­lä loo­gis­ta ajat­te­lua kai­vat­tai­siin päätöksenteossa.

    Kyl­lä se muo­toi­lun ote lie­nee liven­nyt sii­nä samal­la kun tuo­tan­to on men­nyt ulko­mail­le. Nimit­täin alfa-tes­tit on siel­lä tuo­tan­to­lin­jal­la ja tes­taa­jat saa­vat ne hyvät ideat.
    Sitä pait­si hyvää ei saa hal­val­la ja rahan peräs­sä­hän sin­ne kaik­ki dumpattiin.

  2. Suo­ma­lai­sen huo­ne­ka­lun design on las­tu­le­vy, jon­ka kult­tuu­ri alkoi 40 vuot­ta sit­ten. Sinän­sä hyvä tuo­te, mut­ta huo­ne­ka­lui­hin se ei käy.

  3. Täy­sin tot­ta. Suo­ma­lais­yri­tys­ten joh­dos­sa muo­toi­lua ja ark­ki­teh­tuu­ria pide­tään yhä mones­ti toi­sar­voi­se­na pin­ta­si­lauk­se­na, ei kes­kei­se­nä stra­te­gi­se­na teki­jä­nä. Kos­ka muo­toi­lustra­te­gi­aa ei hoi­de­ta yri­tys­ten ylim­män joh­don tasol­la, jää se hapui­le­vak­si ja nolok­si kokoel­mak­si kes­ki-ikäis­ten mies­ten mie­les­tä “siis­te­jä” juttuja.

    Vaik­ka­pa Nokialla.

  4. Insi­nöö­rit ja perus­suo­ma­lai­set ovat saman­lai­sia. Heti kun hei­tä par­ja­taan jos­sain, ovat he jou­kol­la puo­lus­ta­mas­sa omi­aan. Lie­kö muu­ten poruk­ka­na­kin enim­mäk­seen samaa?

    Mut­ta olen samaa miel­tä Osmon kans­sa. Suo­mes­sa on val­lal­la kult­tuu­ri jos­sa kaik­ki pitää olla mah­dol­li­sim­man hal­paa ja rumaa. Ja se näkyy. Se näkyy kai­kes­sa, ihmi­sis­tä rakentamiseen.

  5. Aal­to-mal­jak­ko ‑30% Plus­sa-kor­til­la ja ilmai­nen pysä­köin­ti! Tätä­hän tämä on, jos kat­so­taan valtamediaa.

    Kou­lut pus­ke­vat tai­ta­via design-ihmi­siä ja käsi­työ­läi­siä, mut­ta kun pitäi­si omal­la naa­mal­la men­nä myy­mään tuot­tei­ta, niin hyvä­kin idea tys­säh­tää. Ei luo­te­ta omiin tai­toi­hin ja osta­jat perääntyvät. 

    Ruot­sa­lai­set ovat jo val­lan­neet Alek­sin ja huo­ne­ka­lu­ja hae­taan tien­var­si-IKEAs­ta. Suo­mes­sa pitää oppia pian pois insi­nöö­ria­sen­tees­ta, joka luu­leee, että riit­tää kun tuo­te löy­tää hyl­lyl­le. Mik­si ruot­sa­lai­sel­la vaa­te­ket­jul­la on suo­ma­lai­sia fane­ja niin pal­jon, että ava­jai­set tuk­ki­vat koko Aleksanterinkadun? 

    On usko­ma­ton­ta miten pal­jon Design Distric­til­lä on osaa­mis­ta ja hie­no­ja tuot­tei­ta, mut­ta kes­ki­ver­to hel­sin­ki­läi­nen tun­tee alu­een huo­nom­min, kuin lai­val­la tule­va päiväturisti.

    Kau­pun­gin joh­to­kin kat­soo, että kes­kus­taa on myy­tä­vä turis­teil­le ja samal­la unoh­ta­vat puo­li mil­joo­naa omaa asu­kas­ta, jot­ka eivät tie­dä mitä kau­pun­gis­saan tapah­tuu. Mikään desing-vuo­si ei tule onnis­tu­maan, jos hom­ma perus­tuu vain ole­tet­tui­hin turis­ti­vir­toi­hin, jot­ka huo­maa­vat että pai­kal­li­set eivät tie­dä koko asias­ta mitään. 

    Ehdo­tus:
    Kaar­tin manee­si muu­te­taan hel­pos­ti läpi­kul­jet­ta­vak­si näyt­te­ly­ti­lak­si, jos­ta voi­si vuo­kra­ta oman pilt­tuun omal­le näyt­te­lyl­le esi­mer­kik­si kuu­kau­den ajak­si, jot­ta tuli­si kier­toa. Kan­sa ja turis­tit kul­ki­si­vat pilt­tuut läpi ja bon­gai­si­vat itse­ään kiin­nos­ta­vat uudet tuot­teet, tutus­tui­si­vat uusiin suun­nit­te­li­joi­hin, ottai­si­vat yhteys­tie­to­ja, net­tio­soit­tei­ta yms. ja lopuk­si ostai­si­vat esi­mer­kik­si netis­tä tai mene­mäl­lä myö­hem­min bon­gaa­man­sa pul­jun liikkeeseen. 

    Pie­net yrit­tä­jät sai­si­vat näky­vyyt­tä ja myyn­tiä ja Hel­sin­ki uuden uljaan näh­tä­vyy­den ja mai­net­ta maa­il­mal­la. Samal­la Design District sai­si hyvän näyt­te­ly­ti­lan, jos­ta ihmi­set voi­si­vat jat­kaa mat­kaa sen suun­nit­te­li­jan kivi­jal­ka­myy­mä­lään, jon­ka tuot­tees­ta näyt­te­lys­sä kiin­nos­tui. Tee­maa voi­si vaih­taa sään­nöl­li­ses­ti ja myös mui­den kau­pun­kien, jopa Turun, desig­ne­rit sai­si­vat tuot­tei­taan maa­il­mal­ta tul­lei­den turis­tien näh­tä­vil­le. Pus­ka­ra­dio soit­te­li­si maa­il­mal­la säve­liä, jot­ka ker­toi­si­vat suo­ma­lai­sen desg­nin laa­duk­kuu­des­ta ja tuli­si kai­vat­tua myyn­tiä ja näky­vyyt­tä. Ehkä­pä läpi­mur­to jol­le­kin vie­lä tun­te­mat­to­mal­le nuorelle.

  6. Hal­pa rih­ka­ma tap­paa suo­ma­lai­sen muo­toi­lun jol­lei pys­ty­tä kun­nol­la kan­sain­vä­lis­ty­mään. Sii­hen taas tar­vi­taan rahoi­tus­ta ja sil­loin ollaan­kin jo kau­ka­na muo­toi­li­jan osaa­mi­sa­lu­eel­ta. Tär­kein muo­toi­lu on nykyi­sin näky­mä­tön­tä — sof­tas­sa, työ­ka­luis­sa ja teol­li­suu­des­sa kos­ka siel­lä liik­kuu rahaakin.

  7. Tyl­syys on tasa-arvon hin­ta. Onnek­si aina välil­lä voi käy­dä muu­al­la viih­ty­mäs­sä kau­pun­ki­mil­jöis­sä jot­ka on toteu­tet­tu nykyi­sen mit­ta­puun mukaan äärim­mäi­sen epädemokraattisesti.

    Juha­ni Salo­vaa­ra: “Ruot­sa­lai­set ovat jo val­lan­neet Alek­sin ja huo­ne­ka­lu­ja hae­taan tienvarsi-IKEAsta.”

    Suo­ma­lai­sen huo­ne­ka­lun osto on tra­gi­koo­mis­ta ver­rat­tu­na IKEAn itse­pal­ve­lu­kas­soi­hin. Webi­kau­pois­ta ei tie­toa­kaan, mel­kein saman­lai­nen huo­ne­ka­lu on näh­tä­vis­sä jos­sain kehil­lä, ja kuu­kau­den pääs­tä tilauk­ses­ta (lastulevy)tuote on mel­kein tila­tus­sa kon­fi­gu­raa­tios­sa nou­det­ta­vis­sa IKE­Aan ver­rat­tu­na kar­keas­ti vii­sin­ker­tai­seen hintaan.

  8. Insi­nöö­rit ja perus­suo­ma­lai­set ovat saman­lai­sia. Heti kun hei­tä par­ja­taan jos­sain, ovat he jou­kol­la puo­lus­ta­mas­sa omi­aan. Lie­kö muu­ten poruk­ka­na­kin enim­mäk­seen samaa?

    Per­sut aiheut­ta­vat ongel­mia, insi­nöö­rit rat­kai­se­vat niitä.

    Ei muu­ten myös­kään pidä par­ja­ta. Insi­nöö­rit ovat joh­don armoilla.

  9. OS: “Hel­sin­ki design-pää­kau­pun­ki­na voi jou­tua kuvaa­jien sil­mä­ti­kuk­si, sil­lä katu­ka­lus­teem­me lii­ken­ne­merk­kei­neen, ros­ka­laa­tik­koi­neen, nak­kigril­lei­neen muun­ta­ja­kaap­pei­neen, pai­kat­tui­ne asfalt­tei­neen ja sen sel­lai­si­ne ei oikein kes­tä kuvaa­jan silmää.”

    Hyvä huo­mio! Eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin iso­jen katu­jen lii­ken­ne­mer­kit suu­ri­ne rumi­ne por­taa­lei­neen ovat todel­li­nen epä­de­sig­nin kau­his­tus. Hyvä mal­li löy­tyy vaik­ka­pa Oop­pe­ran isos­ta ris­teys­komplek­sis­ta. Lii­ken­ne­merk­kien on vali­tet­ta­vas­ti pak­ko olla huo­mio­ta­he­rät­tä­viä ja sel­kei­tä, mut­ta edes por­taa­li­de­sig­niin voi­si kiin­nit­tää huo­mio­ta. Edes joil­la­kin avainpaikoilla.

    Lii­ken­ne­merk­kien typo­gra­fia on kyl­lä toi­nen kau­his­tus. Oli­si edes sak­sa­lais­ta muo­toi­lua, DIN 1451:tä, tai sit­ten ruot­sa­lais­ta tyy­liä, jos­sa lii­ken­ne­mer­keis­sä­kin on ripaus humaa­ni­suut­ta. Mut­ta suo­ma­lai­nen lii­ken­ne­ty­po­gra­fia edus­taa insi­nöö­ri­mäi­syyt­tä hui­pus­saan: mitään­sa­no­ma­ton­ta, pelkistettyä.

    Eipä Hel­sin­gis­sä kyl­lä jouk­ko­lii­ken­teen­kään muo­toi­lus­ta voi pal­jon puhua. Tär­kein ja eni­ten vas­taan tule­va ele­ment­ti, bus­si- ja rai­tio­vau­nu­py­säk­kien katos, ei todel­la­kaan hen­gi mitään mie­leen­pai­nu­vuut­ta. Mene­tys on var­sin­kin mark­ki­noin­nin näkö­kul­mas­ta val­ta­va. Ja arkis­ta desig­nia voi­si upot­taa rai­tio­tei­den ajo­lan­ko­jen kan­na­tus­ra­ken­tei­siin­kin. Rai­tio­vau­nut ovat hel­sin­ki­läi­syy­den ydin­tä, mut­ta mik­sei nii­den kaik­kien raken­tei­den desig­niin kiin­ni­te­tä huomiota?

  10. Ante­ro

    Kos­ka muo­toi­lustra­te­gi­aa ei hoi­de­ta yri­tys­ten ylim­män joh­don tasol­la, jää se hapui­le­vak­si ja nolok­si kokoel­mak­si kes­ki-ikäis­ten mies­ten mie­les­tä “siis­te­jä” juttuja.

    Vaik­ka­pa Nokialla. 

    Väit­tä­mä pitää paik­kan­sa monen fir­man osal­ta, mut­ta en kyl­lä niput­tai­si Noki­aa nii­den jouk­koon. Nokia toi­mii maa­il­man­laa­jui­sil­la mark­ki­noil­la jot­ka ovat perin her­kät muo­toi­lun ja käy­tet­tä­vyy­den suh­teen. Fir­mas­sa on kyl­lä vähin­tään­kin pakon edes­sä tajut­tu tämä. Toteu­tuk­ses­ta voi­daan olla sit­ten mon­ta miel­tä. Nokia on lait­ta­nut mark­ki­noil­le aina­kin oman osuu­ten­sa kuraa, ja Apple pää­si iPho­nel­laan näpäyt­tä­mään var­sin nava­kas­ti. Sanoi­sin sil­ti, että Nokian design on kil­pai­lu­ky­kyis­tä, mitä väit­tä­mää mark­ki­nao­suus­kin tukee.

  11. Elmo Allén: “Tär­kein ja eni­ten vas­taan tule­va ele­ment­ti, bus­si- ja rai­tio­vau­nu­py­säk­kien katos, ei todel­la­kaan hen­gi mitään mieleenpainuvuutta.”

    Funk­tio­naa­li­suu­den ja este­tii­kan balans­si on kui­ten­kin koh­dal­laan kos­ka katos ei myös­kään suo­jaa sateel­ta tai tuu­lel­ta. Toi­saal­ta tämä ei niin häi­rit­se kos­ka katos on niin pie­ni ettei yleen­sä sen alle mah­du muutenkaan.

    Mut­ta — osaa­pa­han arvos­taa toi­mi­via bus­si­ka­tok­sia Tuk­hol­mas­sa käy­des­sään. Rati­kat siel­lä tai­taa olla yhtä museo­lin­jaa lukuu­not­ta­mat­ta hää­det­ty kes­kus­tas­ta sin­ne min­ne ne kuuluvatkin.

  12. Minä en nyt ihan oikeas­ti ymmär­rä ruti­naa hel­sin­ki­läi­sis­tä katu­muo­toi­lus­ta, sem­moi­set pie­net yksi­tyis­koh­dat kuten kai­teet, ros­ka­ko­rit, valais­tus, istu­tuk­set, kive­tyk­set, pyö­rä­te­li­neet ja bus­si­py­sä­kit­kin kes­tää hel­pos­ti kan­sain­vä­li­sen ver­tai­lun. Mar­mo­ria on vähem­män kuin jos­sain muu­al­la, ja se on hyvä asia. Lii­ken­ne­ra­ken­ta­mi­nen ja sitä myö­tä var­maan lii­ken­ne­mer­kit­kin on tosin jämäh­tä­nyt betonibrutalismiin.

  13. Tai­det­ta, muo­toi­lua, kauneutta! 

    Mis­sä?

    Maa­la­taan se har­maak­si ja lai­te­taan teki­jä vankilaan!

  14. Osmo:
    #
    On meil­lä myös muo­toi­lun ote her­paan­tu­nut sitä mukaa, kun Suo­mes­ta on tul­lut insi­nöö­rien joh­ta­ma maa.
    #

    Aina­kin ennen mui­noin kun Val­me­tin pape­ri­ko­nei­ta Suo­mi maa­il­mal­le myi (ja muut­kin fir­mat kun konei­ta myi­vät), niin ellen aivan vää­rin muis­ta, niin ita­lia­lai­set pää­sään­töi­ses­ti muo­toi­li­vat konei­den ulkoa­sua ns. teh­taal­ta kat­sot­tu­na hyväk­si loo­kik­si. Esim. Pendolino-juna.

    Lai­vat ovat olleet myös ns. “look­kia”, mut­ta niin ovat myös teol­li­suu­ko­neet­kin — “look­kia” tänä päivänä.

    Siis, ei perin­tei­nen suo­ma­lai­nen kone­teol­li­suus ole pal­joa miet­ti­nyt, kuin­ka tuo­tan­to­teol­li­suus­ko­nei­den jul­ki­si­vu­ja tuli­si muo­toil­la ja esit­tää osta­jil­leen että katsojilleen.

  15. Nokian osal­ta ongel­mat tai­ta­vat olla sii­nä että se on mark­kin­ajoh­ta­ja. kos­ka sitä eivät joh­da visio­nää­rit vaan pörs­siyh­tiön kurs­sia seu­raa­vat lii­ke­mie­het, ei yri­tyk­sen joh­dos­ta löy­dy halua radi­kaa­lei­hin muu­tok­siin kuin kil­pai­li­joi­den pakot­ta­ma­na. Muo­toi­li­jat kyl­lä hais­ta­vat muu­tok­set tren­deis­sä, mut­ta he eivät pää­tä tuo­te­stra­te­gias­ta. Kat­so­kaa vaik­ka fir­man ylin­tä joh­toa, edus­tus­ta ei ole.

  16. Rap­pion his­to­rial­li­set juu­ret: http://fi.wikipedia.org/wiki/Funktionalismi

    Funk­tio­na­lis­tit näki­vät esi­neil­lä ja raken­nuk­sil­la vain käyt­tö­tar­koi­tuk­sen. Kau­neut­ta pidet­tiin ääneen lausu­tus­ti deka­dent­ti­na. Hei­dän tihu­töi­hin­sä ja nii­den laa­juu­teen sopii hyvin lausah­dus: Erra­re huma­num est. Per­se­ve­ra­re diabolicum.

    Monet joh­ta­vat suo­ma­lai­set ark­ki­teh­dit ja muo­toi­li­jat ovat ikä­vä kyl­lä olleet funktionalisteja. 

    Joten voi myös kär­jis­täen sanoa, että pal­jon sii­tä ‘mene­te­tys­tä mai­nees­ta’ ei rehel­li­ses­ti sanot­tu­na ollut mai­neen arvois­ta. Esi­mer­kik­si Alvar Aal­to on yliarvostettu.

    Kun kat­soo sadan vuo­den takai­sen Hel­sin­gin kuvia, on jär­kyt­tä­vää huo­ma­ta, kuin­ka pal­jon kau­niim­pi ja viih­tyi­säm­pi kau­pun­ki tuol­loin oli. Aina­kin por­va­rien kau­pun­gi­no­sis­sa. Myös jul­ki­set tilat oli­vat esteet­ti­sem­piä, kun nii­tä nyt vai­vaa kuol­lut ja ankea suoraviivaisuus.

    Hima­nen on osu­vas­ti lausah­ta­nut funk­tio­na­lis­min vies­ti­vän ettei elä­mä ole elä­mi­sen arvoista.

  17. Voi­ko tämän parem­min sanoa, kuin Supe. Kaik­ki lyhyes­sä nase­vas­sa muodossa.

  18. az:

    Hima­nen on osu­vas­ti lausah­ta­nut funk­tio­na­lis­min vies­ti­vän ettei elä­mä ole elä­mi­sen arvoista. 

    Sama pätee kyl­lä­kin myös Hima­sen tee­sei­hin ja hyvinvointivaltioon 🙂

    Suo­ma­lai­nen muo­toi­lu ei ehkä ole mai­neen­sa verois­ta, mut­ta emme me oikeas­ti kau­hean huo­no­ja ole kan­sain­vä­li­ses­ti ver­rat­tu­na — joh­tu­nee­ko sii­tä, että muut ovat vie­lä huo­nom­pia. Nokian muo­toi­lu on ihan oikeas­ti ensi­luok­kais­ta (sof­ta ja muu kusee, mut­ta se on eri asia).

    Kari

  19. az,
    “Esi­mer­kik­si Alvar Aal­to on yliarvostettu.”

    Eräs­tä vit­si­kir­jaa lai­na­ten Aal­lon paras kek­sin­tö oli aaltopahvi.

  20. Puis­to­suun­nit­te­lus­sa on menos­sa ns. Tup­perwa­re-kausi, jos­sa koros­te­taan aihei­den kote­loin­tia yli­suu­rin kive­tyk­sin. Puh­taim­pia esi­merk­ke­jä täs­tä ovat Dia­na-puis­to Kol­mi­kul­mas­sa ja Pyhiin­vael­ta­jan­puis­ton laa­jen­nus Eiran­ran­nas­sa. Ero viih­tyi­syy­des­sä on dra­maat­ti­nen ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si Van­han kir­kon puis­toon tai Kai­vo­puis­toon (huom lii­ken­ne­merk­ki-ase­tel­ma etualalla).

    Mikon­ka­tu aut­taa hah­mot­ta­maan mik­si ratik­ka­lii­ken­ne sopii käve­ly­ka­dul­le yhtä huo­nos­ti kuin muu­kin ras­kas lii­ken­ne, eli mik­si jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu on sit­ten­kin parem­pi vaihtoehto.

    Eipä sil­ti, aina sil­loin täl­löin jotain menee nap­piin kuten Yrjön­ka­dun län­si­pää (huom lii­ken­ne­mer­kit jäl­leen ker­ran), mut­ta täs­tä­kin rem­pas­ta tai­taa olla jo pari­kym­men­tä vuot­ta. Näky­mä Fre­dal­ta koh­ti Sokos­ta on aivan jotain muu­ta kuin parin­kym­me­nen vuo­den takai­nen Gra­niit­ti­ta­lon ja Pre­si­dent­ti-hotel­lin tuhoa­ma aukio.

  21. Tapa­na­ni ei ole kom­men­toi­da vää­riin ket­jui­hin vää­riä asioi­ta, mut­ta nyt teen poikkeuksen.

    Kos­ka Osmo Soi­nin­vaa­ra lie­nee vih­rei­den mer­kit­tä­vim­piä taus­ta­vai­kut­ta­jia ja tätä­kin blo­gia lukee kes­ki­mää­räis­tä val­veu­tu­neem­pi poruk­ka, toi­voi­sin luet­ta­vak­si vii­mei­sim­män Kemppisen:
    http://kemppinen.blogspot.com/2010/05/vihreat-fasisteina.html

    Aika kovaa kri­tiik­kiä. Aiheel­lis­ta? Vas­tais­ta ei vält­tä­mät­tä vaa­di­ta (oli­si kyl­lä suo­ta­vaa, mut­ta sitä kai pitäi­si kysel­lä eri tahoil­ta), mut­ta aina­kin ajat­te­lua oli­si syy­tä harrastaa.

    Kiit­täen ja pahoitellen,

    Kari

  22. Kari, Nokian puhe­li­mien muo­toi­lu ei ole ensi­luok­kais­ta, vaik­ka se onkin parem­paa kuin monil­la kil­pai­li­joil­la. Se ei nimit­täin mis­sään tapauk­ses­sa ole samas­sa luo­kas­sa Applen puhe­li­men muo­toi­lun kanssa.

    Nokia nousi mark­kin­ajoh­ta­jak­si aika­kau­del­la, jol­loin tuot­tei­den tek­ni­nen toi­mi­vuus ja moni­puo­li­set käyt­tö­omi­nai­suu­det (eli insi­nöö­rien arvos­ta­mat asiat) toi­vat var­man kil­pai­lue­dun. Nyky­ään tuo ei enää rii­tä, vaan tuot­teen iden­ti­teet­ti ja käyt­tö­ko­ke­muk­sen este­tiik­ka nouse­vat yhä tär­keäm­pään ase­maan. Näi­tä ei voi saa­da ilman vah­van muo­toi­luo­saa­mi­sen sisäl­lyt­tä­mis­tä suun­nit­te­lu­pro­ses­siin aivan alus­ta alkaen (nyt­hän muo­toi­lu näh­dään Nokial­la lähin­nä lop­pu­vai­hees­sa tapah­tu­va­na tuot­teen ‘kau­nis­te­lu­na’).

    Muo­toi­lu­kou­lu­tuk­sen van­ha vii­saus on, että parem­pi teh­dä vähem­män mut­ta hyvää kuin pal­jon ja huo­nom­paa. Kaik­ki muo­toi­li­jat saa­vat myös huo­no­ja ideoi­ta — erot tule­vat esiin sitä kaut­ta, kuka osaa edi­toi­da teke­mi­si­ään par­hai­ten. Applel­la on yksi puhe­lin­mal­li. Luo­ja tie­tää kuin­ka mon­ta Nokial­la on. Jos Nokia oli­si muo­toi­luo­pis­ke­li­ja, opet­ta­jan palau­te toden­nä­köi­ses­ti oli­si: “Et tai­da oikein tie­tää mitä olet teke­mäs­sä”. Nokia nimit­täin näyt­tää yrit­tä­vän teh­dä kaik­kea mah­dol­lis­ta yhtä aikaa, mikä on aika alkeel­li­nen vir­he. Teki­si­vät edes yhden ensi­luok­kai­sen ja mui­ta­kin kuin insi­nöö­ri­ku­lut­ta­jia puhut­te­le­van tuot­teen! Sel­väs­ti­kään muo­toi­li­joil­ta ei siel­lä hir­veäs­ti iso­jen lin­jo­jen perään kysellä.

  23. Onpas äärim­mäi­sen haus­ka kirjoitussarja.

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan jäsen hauk­kuu insi­nöö­re­jä kun kau­pun­ki­ku­va ei miel­ly­tä, ja joten­kin kaik­ki on lopul­ta suur­ten paho­jen yri­tys­ten vika, ja var­sin­kin insinöörien:))))

    Mitä te siel­lä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa mah­dat­te oikein teh­dä, jol­lei kau­pun­ki­ku­va-asiat ole lain­kaan asia­lis­tal­la, vaan jot­kut insi­nöö­rit hoi­te­lee ne hom­mat Nokialla?

  24. Saa­ra

    Applel­la on yksi puhe­lin­mal­li. Luo­ja tie­tää kuin­ka mon­ta Nokial­la on. Jos Nokia oli­si muo­toi­luo­pis­ke­li­ja, opet­ta­jan palau­te toden­nä­köi­ses­ti oli­si: “Et tai­da oikein tie­tää mitä olet teke­mäs­sä”. Nokia nimit­täin näyt­tää yrit­tä­vän teh­dä kaik­kea mah­dol­lis­ta yhtä aikaa, mikä on aika alkeel­li­nen virhe. 

    Toi­min­ta­mal­lit eivät ole ollen­kaan ver­tai­lu­kel­poi­sia. Nokia pyr­kii haa­li­maan mak­si­maa­li­sen mark­ki­nao­suu­den ja on aina­kin vii­me vuo­siin asti teh­nyt myös koko kan­san hal­pa­pu­he­li­mia. Apple rajaa itsen­sä tie­toi­ses­ti pel­käs­tään mak­su­val­miim­pien äly­pu­he­lin­ten osta­jiin ja kes­kit­tyy kerää­mään heil­tä kat­teet. Koko hom­ma saat­taa olla hyvin­kin pian tulos­sa kaa­ren­sa pää­hän kun Yhdys­val­tain mark­ki­noil­la edul­li­sem­mat ja ope­raat­to­reis­ta riip­pu­mat­to­mam­mat Android-puhe­li­met ovat val­taa­mas­sa mark­koi­ta ripe­ään tahtiin.

    Nokian lii­kei­deas­sa ilman muu­ta tar­vi­taan laa­ja vali­koi­ma, mut­ta olen kyl­lä samaa miel­tä sii­tä, että osa puhe­li­mis­ta on ollut luvat­to­man rumia, vali­koi­ma haja­nai­nen ja ohjel­mis­to­jen käy­tet­tä­vyys osin retu­pe­räl­lä. Nyt vai­kut­tais ole­van parem­pi vai­he meneil­lään, aina­kin taka­vuo­sien hir­veim­mät kir­ja­vat muo­vi­rim­pu­lat ovat kadonneet.

  25. toi­voi­sin luet­ta­vak­si vii­mei­sim­män Kemppisen:
    http://kemppinen.blogspot.com/2010/05/vihreat-fasisteina.html

    Aika kovaa kri­tiik­kiä. Aiheel­lis­ta? Vas­tais­ta ei vält­tä­mät­tä vaa­di­ta (oli­si kyl­lä suo­ta­vaa, mut­ta sitä kai pitäi­si kysel­lä eri tahoil­ta), mut­ta aina­kin ajat­te­lua oli­si syy­tä harrastaa.

    Tuos­sa käsit­tääk­se­ni Kemp­pi­nen ei edes kom­men­toi Braxin uusin­ta aivo­pie­rua, jos­sa on kyse näis­tä perus­tus­lain­vas­tai­sis­ta(?) kol­lek­tii­vi­ran­gais­tuk­sis­ta vää­rien aja­tus­ten julkilausumisesta.

    Voi luo­ja noi­ta mui­ta­kin uuti­sia Vihreiltä!
    Vaa­li­ra­hoi­tus­asian hoi­to muka hyvää ja SDP:n perus­tel­lut kan­na­no­tot tyr­mä­tään käy­tän­nös­sä suo­raan rasis­ti­si­na. Tule­vaa hal­li­tus­kump­pa­nia pitäi­si siis sakottaa?
    Hal­li­tus­työ on ollut vähin­tään­kin epäi­lyt­tä­vää ja nyt sit­ten pitäi­si vie­lä kan­na­tus­ta kasvattaa!

    Tain­nut hel­le sekoit­taa päitä.

  26. Suo­ma­lai­sen muo­toi­lun (sekä tai­de­teol­li­sen, että ark­ki­teh­to­ni­sen) ongel­ma on sii­nä, että muo­toi­li­jat eivät ymmär­rä insi­nöö­riä eivät­kä insi­nöö­rit muo­toi­li­jaa. Täs­tä seu­raa se, että Osmon­kin perään­kuu­lut­ta­ma tavoi­te: “Muo­toi­lun ei pitäi­si kuu­lua vaan eri­tyi­siin tai­de-esi­nei­siin, vaan kaik­keen arki­päi­vän teke­mi­seen.” ei toteudu.

    Näh­däk­se­ni ongel­man juu­ret löy­ty­vät kou­lu­tuk­ses­ta. Ota­nie­mes­sä Ark­ki­teh­tuu­rin ja Raken­nus- ja ympä­ris­tö­tek­nii­kan osas­tot sijait­se­vat noin 20m pääs­sä toi­sis­taan, joten vuo­ro­pu­he­lun ei kai­ken jär­jen mukaan pitäi­si olla vai­ke­aa. Todel­li­suu­des­sa näi­den kah­den osas­ton välil­lä on hyvin vähän vuo­ro­vai­ku­tus­ta, kos­ka näi­den alo­jen opis­ke­li­jat koh­taa­vat opin­nois­saan ani har­voin. Tilan­net­ta pahen­taa se, että Ark­ki­teh­tio­sas­ton kurs­sit ovat useim­mis­ta muis­ta TKK:n kurs­seis­ta poi­ke­ten sul­jet­tu­ja, eli niil­le eivät insi­nöö­rit saa osal­lis­tua vaik­ka haluai­si­vat­kin. Ark­ki­teh­deil­lä taas on har­vem­min mate­maat­ti­sia val­miuk­sia osal­lis­tua insi­nöö­ri­tie­tei­den kursseille.

    Lop­pu­tu­lok­se­na on lau­ma fak­ki-idioot­te­ja jot­ka jou­tu­vat vas­ta työ­elä­mäs­sä teke­mi­siin tois­ten­sa kans­sa. Hen­ki­lö­koh­tai­sen koke­muk­sen puut­teen takia en mene sen tar­kem­min kom­men­toi­maan tai­de­teol­li­sen muo­toi­lun opis­ke­li­joi­den ja vaik­ka­pa kone- tai säh­kö­tek­nii­kan opis­ke­li­joi­den vuo­ro­vai­ku­tus­ta, mut­ta käsit­tääk­se­ni sii­nä ei ole juu­ri sen enem­pää hurraamista.

    Jää näh­tä­väk­si lähen­tää­kö Aal­to-yli­opis­to­han­ke suo­ma­lais­ta tek­nis­tä ja tai­de­teol­lis­ta osaa­mis­ta. Todel­li­set uudis­tuk­set tun­tu­vat vain anta­van vie­lä odot­taa itse­ään, kos­ka kaik­ki osal­li­set ins­ti­tuu­tiot ovat kai­vau­tu­neet lujas­ti omiin poteroihinsa.

  27. Point­ti: ennen 90-luvun lamaa oli val­ta­va tai­tei­den kul­ta­kausi. Kou­rit oste­li­vat koko­nai­sia näyt­te­lyi­tä, maa­kun­ta­kau­pun­kien varak­kaat perus­ti­vat gal­le­rioi­ta, pan­kit osti­vat tai­det­ta kil­paa, kus­tan­ta­mot jul­kai­si­vat hen­gäs­tyt­tä­vän upei­ta tai­de­kir­jo­ja (eri­tyi­ses­ti on jää­nyt mie­lee­ni Syn­nyt) ja kult­tuu­ri rehot­ti valtoimenaan. 

    Vaik­ka jup­peil­tiin ja rahaa kyl­vet­tiin ympä­riin­sä, koko yhteis­kun­ta oli tavat­to­man hen­kis­ty­nyt ylhääl­tä alas. Jopa “Keitele&Tommila” näh­tiin kult­tuu­ri­se­na ilmiö­nä ja käsi­tel­tiin myös medias­sa usein sii­nä kon­teks­tis­sa. Moni muis­taa myös Kelan per­for­mans­sin City­man. Se oli aivan ylei­nen puheenaihe. 

    Kat­son että tuo ei oli­si ollut mah­dol­lis­ta ilman tiet­tyä jo lähes kadon­nut­ta sivis­tys­tä. Suu­ri ylei­sö oli nykyi­seen ver­rat­tu­na tavat­to­man vas­taa­not­ta­vais­ta mut­ta myös pro­duk­tii­vis­ta. Pir­to­lan ite-tai­tei­li­jois­ta teke­mät jutut ker­to­vat tai­teen syventymisestä.

    Tuol­lai­set yhteis­kun­nan hen­ki­set olo­suh­teet oli­vat mitä tuot­te­liaim­mat, sil­lä vapau­ta tai­te­li­ja, vapau­ta kan­sa niin vapau­tat myös nerok­kaan insi­nöö­rin kek­si­mään. Tuol­le poh­jal­le Nokia­kin rakennettiin.

  28. Pat­rick Jen­sen, Aal­to-yli­opis­to on kuin mie­len­ter­vey­son­gel­mis­ta kär­si­vä sink­ku, joka yrit­tää pari­suh­teel­la (tai täs­sä tapauk­ses­sa trian­ge­li­suh­teel­la!) pääs­tä eroon hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta ongel­mis­taan. TKK:n lisäk­si myös Tai­de­teol­li­ses­sa kor­kea­kou­lus­sa eri osas­to­jen välis­tä yhteis­työ­tä on hyvin vai­ke­aa saa­da aikai­sek­si, vaik­ka osas­tot sen­tään sijait­se­vat fyy­si­ses­ti samas­sa raken­nuk­ses­sa. En tie­dä, miten tilan­ne kor­jaan­tuu lisää­mäl­lä komplek­siin toi­ses­sa kau­pun­gis­sa toi­mi­va toi­sen alan kor­kea­kou­lu, jos oman lai­tok­sen sisäl­lä­kään sys­tee­miä ei saa­da toimivaksi.

    Jos nämä kol­me kou­lua pys­tyi­si­vät hyö­ty­mään tois­ten­sa tie­to-tai­dos­ta ja näke­myk­ses­tä, syner­giaet­dut voi­si­vat kyl­lä olla huo­mat­ta­via­kin. Toi­vot­ta­vas­ti käy­tän­nön toteu­tuk­seen löy­de­tään toi­mi­va keinovalikoima!

  29. Saa­ra
    “Nokia nimit­täin näyt­tää yrit­tä­vän teh­dä kaik­kea mah­dol­lis­ta yhtä aikaa, mikä on aika alkeel­li­nen virhe. ”

    Jaa‑a, alal­la kuin alal­la mark­kin­ajoh­ta­jan perus­stra­te­gi­aan yleen­sä kuu­luu, ettei tuo­te­va­li­koi­mas­sa ole rako­ja joi­hin kil­pai­li­jat voi­vat ensin työn­tyä ja sit­ten levit­täy­tyä muu­al­le. Applel­la on ollut täh­täi­mes­sä hyvin kapea ja vali­koi­tu mark­ki­na­seg­ment­ti. Saa näh­dä miten käy kun äly­pu­he­li­mis­ta tulee tusi­na­ta­va­raa ja bulk­ki­tuo­te, jol­lais­ten suol­ta­mi­ses­sa mark­ki­noil­le Nokia on parhaimmillaan.

    Alun­pe­rin Nokia kyl­lä jyrä­si kän­ny­köi­den muo­toi­lul­la ja käy­tet­tä­vyy­del­lä eli juu­ri niil­lä aloil­la, joil­la insi­nöö­rit eivät perin­tei­ses­ti lois­ta. Ruot­sin­maan erkin kapu­lat oli­vat insi­nöö­ri­mäi­sen pali­koi­ta ja epä­loo­gi­sia käyttää.

  30. Saa­ra:

    Kari, Nokian puhe­li­mien muo­toi­lu ei ole ensi­luok­kais­ta, vaik­ka se onkin parem­paa kuin monil­la kil­pai­li­joil­la. Se ei nimit­täin mis­sään tapauk­ses­sa ole samas­sa luo­kas­sa Applen puhe­li­men muo­toi­lun kanssa. 

    Jaa, tai­taa olla vähän makua­sia. Minä pidän aina­kin esi­mer­kik­si van­haa com­mu­nic­to­ria (E90, näkö­jään) ja sitä seu­ran­nut­ta mal­lia (ei hajua­kaan) muo­toi­lul­taan aplea miel­lyt­tä­vim­pi­nä. Käy­tet­tä­vyys ja toi­mi­vuus sit­ten toi­saal­ta ovat­kin kata­stro­faa­li­sen huo­no­ja. Täl­lä com­ma­ril­la onnis­tuu noin 90 % puhe­luis­ta, sitä uut­ta ei pomo kos­kaan oppi­nut käyt­tä­mään esi­mer­kik­si puhe­lui­den vas­taa­mi­seen. Mäkin kans­sa tämä kom­ma­ri ei suos­tu jut­te­le­maan, eikä PC-ohjel­mis­ton asen­nus Win­dows seis­kaan onnis­tu­nut vii­mek­si kuin kokei­lin — Linuxis­ta en ole uskal­ta­nut edes haaveilla.

    Onhan sil­lä Nokial­la var­maan jotain has­su­ja muo­vo­vo­ro­tyk­siä­kin, mut­ta en minä nyt muo­toi­lua pitäi­si Nokian kes­kei­sim­pä­nä ongel­ma­na. Kyl­lä se on ihan tek­ni­sen osaa­mi­sen (ohjel­mis­tot, käyt­tö­liit­ty­mät) puute.

    Kari

  31. Puhe­li­men idea on että sitä käyt­täes­sä tulee hyväl­le mie­lel­le. Nokia ei ole täs­sä vähään aikaan lois­ta­nut. Puhe­lin- ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lu ovat täs­sä suh­tees­sa hyvin saman­lai­sia funktioita.

  32. Tämä pos­taus oli har­vi­nai­sen höl­mö ja asen­teel­li­nen tul­lak­seen fik­sun mie­hen näp­päi­mis­töl­tä. Asia oli ihan oikea, mut­ta perus­te­lut typerryttäviä. 

    Muo­toi­lun ei pitäi­si kuu­lua vaan eri­tyi­siin tai­de-esi­nei­siin, vaan kaik­keen arki­päi­vän tekemiseen.”

    Juh­la­pu­he­vir­ke, joka oli vii­mek­si 80-luvul­la ajan­koh­tai­nen. Kevyt teol­li­suus on pyö­ri­nyt yli 20 vuot­ta muo­toi­lun ehdoil­la. Jopa työ­ka­lut myy­dään nii­den muo­toi­lun, eikä funk­tion perus­teel­la. Este­tii­kan tut­ki­muk­sen nyky­pe­ri­aat­tei­siin kan­nat­tai­si tutus­tua, jot­ta mie­le­käs­tä kes­kus­te­lua voi­si syn­tyä. Nyky­muo­toi­lu on tuot­ta­nut saman­lai­sen este­tii­kan maa­il­man jokai­seen kau­pun­kiin ja tuot­tee­seen ja ympä­ris­töön suh­tau­du­taan kuo­si­na, joka vaih­de­taan. Muo­toi­lu on voit­ta­nut, kaik­ki esi­neet ovat nät­te­jä, sen sijaan niis­tä puut­tuu mer­ki­tys ja pysyvyys.

    Sää­lik­si esi­mer­kik­si on käy­nyt suo­ma­lais­ta huo­ne­ka­lu­teol­li­suut­ta. Puuse­pän tai­dois­sa ei ole moi­tit­ta­vaa, mut­ta muo­toi­li­jan silaus puuttuu.”

    Vää­rin, nime­no­maan puuse­pän tai­to on se, mikä on mene­tet­ty. Suh­de puu­hun mate­ri­aa­li­na on sanel­tu teol­li­suu­den ehdoil­la. Puuse­pät­kin raken­taa mdf:stä höt­töi­siä rumia möö­pe­lei­tään. Se silaus, joka puut­tuu ei ole muo­toi­lus­sa (sitä­hän pii­saa jot­ta vas­ten­mie­li­set puris­te­ma­te­ri­aa­lit saa­tai­siin myy­tyä), vaan mate­ri­aa­lien käy­tös­sä ja tai­dos­sa. Suo­sit­te­len pikais­ta visiit­tiä Taik:in puu­pa­jaan, jot­ta sai­sit käsi­tyk­sen sii­tä, mil­lä taval­la muo­toi­lun ja puun­työs­tön epä­suh­ta kir­kuu täs­sä ala­ban­dis­min ajassamme.

  33. No, onnek­si Hel­sin­ki on vaan design-pää­kau­pun­ki, jos­sa ei tar­vit­se yrit­tää pys­tyt­tää olym­pia­lai­sia. Lon­toon kiso­jen logo on aivan jär­kyt­tä­vä sot­ku, ja nyt hyö ovat valin­neet mas­ko­tik­seik­seen kak­si jät­ti­ko­kois­ta siit­tiö­tä (pai­kal­li­nen arvio ‘Ter­ror Sperm’), jois­ta toi­sen pök­syt näyt­tä­vät sil­tä, että hän on las­ke­nut alleen. Ks.

    http://www.thedailymash.co.uk/sport/sport-headlines/the-mascot-nightmares-begin-201005202749/

    Jään jän­ni­tyk­sel­lä odot­ta­maan kiso­jen muu­ta visu­aa­lis­ta ylöspanoa.

  34. Sylt­ty:

    Jaa‑a, alal­la kuin alal­la mark­kin­ajoh­ta­jan perus­stra­te­gi­aan yleen­sä kuu­luu, ettei tuo­te­va­li­koi­mas­sa ole rako­ja joi­hin kil­pai­li­jat voi­vat ensin työn­tyä ja sit­ten levit­täy­tyä muualle.

    En oikein kek­si, miten tätä pitäi­si kän­nyk­kä­bis­nek­seen sovel­taa. Tuo toteu­tui­si jos Nokia val­mis­tai­si jokai­sel­le kuvi­tel­ta­vil­la ole­val­le koh­de­ryh­mäl­le juu­ri sel­lais­ta puhe­lin­ta, jota tämä koh­de­ryh­mä pitää maa­il­man par­haa­na. Tätä­kö tar­koi­tit, ja onko tämä tosi­aan mie­les­tä­si mah­dol­lis­ta, tai joten­kin jär­ke­vä tavoi­te Nokialle?

    Applel­la on ollut täh­täi­mes­sä hyvin kapea ja vali­koi­tu markkinasegmentti.

    Ja mm. juu­ri sik­si he onnis­tui­vat teke­mään tuot­teen, joka todel­la myös on tuon seg­men­tin mie­les­tä yli­voi­mai­ses­ti paras tar­jol­la ole­vis­ta. En tar­koi­ta, että Nokian­kin pitäi­si ryh­tyä kehit­tä­mään vain yhtä puhe­lin­mal­lia, mut­ta seka­va ja hah­mo­ton nyky­tar­jon­ta kyl­lä näyt­tää sil­tä ettei seg­ment­te­jä ole mie­tit­ty kovin huo­lel­li­ses­ti (en siis tie­dä miten asia oikeas­ti on, mut­ta tuol­ta se näyttää).

    Saa näh­dä miten käy kun äly­pu­he­li­mis­ta tulee tusi­na­ta­va­raa ja bulk­ki­tuo­te, jol­lais­ten suol­ta­mi­ses­sa mark­ki­noil­le Nokia on parhaimmillaan.

    Tusi­nan ja bul­kin halut­ta­vuus­han tulee jat­kos­sa vain vähe­ne­mään. Nyky­ään jo kla­pe­ja­kin on alet­tu brän­dä­tä, kos­ka kulut­ta­jat tule­vat kokoa­jan aller­gi­sem­mik­si iden­ti­tee­tit­tö­mäl­le tusinatavaralle.

    Alun­pe­rin Nokia kyl­lä jyrä­si kän­ny­köi­den muo­toi­lul­la ja käy­tet­tä­vyy­del­lä eli juu­ri niil­lä aloil­la, joil­la insi­nöö­rit eivät perin­tei­ses­ti lois­ta. Ruot­sin­maan erkin kapu­lat oli­vat insi­nöö­ri­mäi­sen pali­koi­ta ja epä­loo­gi­sia käyttää.

    Tot­ta. Ilmei­ses­ti siel­lä syyl­lis­tyt­tiin tähän Suo­mes­sa muu­ten­kin val­lal­la ole­vaan ‘Olem­me par­hai­ta, joten mik­si kehit­tyä?’ ‑men­ta­li­teet­tiin. Muo­toi­luo­saa­mis­ta ei ole aktii­vi­ses­ti kehi­tet­ty samaan tapaan kuin tek­no­lo­gi­sia inno­vaa­tioi­ta, ja täs­sä ollaan (ei siis vie­lä suin­kaan sur­keim­man ase­mas­sa, mut­ta sin­ne­kin on mah­dol­lis­ta ajan myö­tä pää­tyä, jos mitään ei tehdä).

  35. Kari:

    Saa­ra:

    Kari, Nokian puhe­li­mien muo­toi­lu ei ole ensi­luok­kais­ta, vaik­ka se onkin parem­paa kuin monil­la kil­pai­li­joil­la. Se ei nimit­täin mis­sään tapauk­ses­sa ole samas­sa luo­kas­sa Applen puhe­li­men muo­toi­lun kanssa.

    Jaa, tai­taa olla vähän makua­sia. Minä pidän aina­kin esi­mer­kik­si van­haa com­mu­nic­to­ria (E90, näkö­jään) ja sitä seu­ran­nut­ta mal­lia (ei hajua­kaan) muo­toi­lul­taan aplea miellyttävimpinä.

    Tämä sik­si, että Applel­la ei ole sinul­le suun­nat­tua tuo­tet­ta. Jos heil­lä oli­si com­mu­nica­to­rin tyyp­pi­nen tuo­te, se voi­si hyvin­kin olla mie­les­tä­si parempi.

    Käy­tet­tä­vyys ja toi­mi­vuus sit­ten toi­saal­ta ovat­kin kata­stro­faa­li­sen huo­no­ja. Täl­lä com­ma­ril­la onnis­tuu noin 90 % puhe­luis­ta, sitä uut­ta ei pomo kos­kaan oppi­nut käyt­tä­mään esi­mer­kik­si puhe­lui­den vastaamiseen.

    En tie­dä mihin viit­taat puhe­lu­jen onnis­tu­mi­sel­la, mut­ta se ettei joku tie­dä miten puhe­luun vas­ta­taan, edus­taa puut­tei­ta nime­no­maan muo­toi­luo­saa­mi­ses­sa. Käyt­tö­liit­ty­mä­suun­nit­te­lu­kin on muo­toi­lua. Sen mää­rit­te­ly, miten pal­ve­lu­jen (mm. Ovi) tai sof­tan tuli­si toi­mia, kuu­luu pal­ve­lu­muo­toi­lun alu­ee­seen. Muo­toi­lu ei ole pelk­kää kän­ny­kän kuo­ren värin valit­se­mis­ta ja kul­mien pyö­rey­sas­teen määrittelyä.

    Onhan sil­lä Nokial­la var­maan jotain has­su­ja muo­vo­vo­ro­tyk­siä­kin, mut­ta en minä nyt muo­toi­lua pitäi­si Nokian kes­kei­sim­pä­nä ongel­ma­na. Kyl­lä se on ihan tek­ni­sen osaa­mi­sen (ohjel­mis­tot, käyt­tö­liit­ty­mät) puute.

    Huo­no muo­toi­lu voi usein­kin kulut­ta­jan sil­mis­sä näyt­tää tek­ni­sen osaa­mi­sen puut­teel­ta. En tar­koi­ta etten­kö uskoi­si sil­lä­kin sek­to­ril­la puut­tei­ta ole­van, mut­ta usein noi­hin käy­tet­tä­vyys­kom­mer­venk­kei­hin pää­dy­tään ihan vain sik­si, että ei osa­ta aja­tel­la mitä kulut­ta­ja oikeas­ti haluai­si ja tar­vit­si­si (eli tuotetta/palvelua ei osa­ta muo­toil­la hyvin). Ei sik­si, että jon­kin tar­peel­li­sen ja kor­vaa­mat­to­man asian tek­ni­nen toteut­ta­mi­nen oli­si yli­pää­se­mät­tö­män vaikeaa.

    Sen hah­mot­ta­mi­seen, mikä Nokian kes­kei­sin yksit­täi­nen ongel­ma on, minul­la ei ole riit­tä­väs­ti asian­tun­te­mus­ta. 😉 Mut­ta sen pys­tyn sano­maan, että muo­toi­luo­saa­mi­sen tasos­sa on kyl­lä ihan reip­paas­ti nostovaraa.

  36. az:

    Monet joh­ta­vat suo­ma­lai­set ark­ki­teh­dit ja muo­toi­li­jat ovat ikä­vä kyl­lä olleet funktionalisteja.

    Tämä joh­tu­nee aina­kin sii­tä, että meil­lä ei nuo­re­na val­tio­na vie­lä ole pit­käl­le his­to­ri­aan ulot­tu­vaa muo­toi­lun perin­net­tä (ver­rat­tu­na vaik­ka­pa Väli­me­ren ympä­ris­töön tai Japa­niin). Jos tuotteen/rakennuksen muo­to­kiel­tä ja väri­maa­il­maa aja­tel­laan vies­tei­nä (joi­ta ne myös ovat), funk­tio­na­lis­min ja eten­kin sen kitey­ty­män, mini­ma­lis­min, tavoit­tee­na on olla sano­mat­ta mitään. Sik­si se on erääs­sä mie­les­sä hel­poim­min hal­lit­ta­va muo­toi­lun tyylisuunta.

    Tek­ni­ses­ti mini­ma­lis­mi voi olla hyvin­kin haas­teel­lis­ta, sil­lä sii­nä pyri­tään kar­si­maan ja pii­lot­ta­maan myös raken­teel­li­ses­ti tar­peel­li­sia ele­ment­te­jä, jol­loin val­mis­tus­kus­tan­nuk­set ja pro­ses­sin haas­teet lisään­ty­vät. Mut­ta ilmai­sul­li­ses­ti mini­ma­lis­ti pää­see kuin koi­ra verä­jäs­tä: ei tar­vit­se miet­tiä mitä tuo­te vies­tii ja mik­si, onko vies­ti kohe­rent­ti vai seka­va, onko se puhut­te­le­va vai vas­ten­mie­li­nen vai molem­pia sopi­vas­sa suh­tees­sa jne. Sik­si se sopii meil­le tek­ni­ses­ti orien­toi­tu­neil­le mut­ta kult­tuu­ri­ses­ti infan­tii­leil­le suo­ma­lai­sil­le erinomaisesti.

    Joi­ta­kin irtiot­to­ja mini­ma­lis­mis­ta on suo­ma­lai­sen muo­toi­lun his­to­rias­sa havait­ta­vis­sa, mm. Eero Aar­nion kirk­kaan­vä­ri­set muo­vie­si­neet ja Mari­me­kon lap­sek­kail­la prin­teil­lä kuvioi­dut vaat­teet. Näis­sä­kin muo­to­kie­li on edel­leen erit­täin mini­ma­lis­tis­ta ja sel­ke­ää, mut­ta ilmai­sua on sen­tään läh­det­ty kokei­le­maan värien ja kuvioi­den avulla.

    Vie­lä haja­huo­mio: minä itse ja moni ulko­maa­lai­nen tut­tu­ni olem­me sitä miel­tä, että Suo­mes­sa monet aikui­set­kin pukeu­tu­vat joko aika lap­sek­kaas­ti tai sit­ten hyvin mitään­sa­no­mat­to­mas­ti neut­raa­lei­hin perus­vä­rei­hin. Pukeu­tu­mi­sel­la­kaan ihmi­set siis eivät juu­ri halua ilmais­ta itseään.

    Myön­teis­tä tilan­tees­sa lie­nee se, että meil­lä on varaa kehit­tyä! Kaik­ki ilmai­sun suun­nat ovat meil­le avoimia. 🙂

  37. Mitä Nokian puhe­li­miin tulee, N900 ja sen uusin sof­ta­ver­sio palaut­ti usko­ni Nokian alus­tao­saa­mi­seen. Bugit ovat olo­suh­tei­siin näh­den har­vas­sa. Design sen sijaan on kaut­taal­taan rik­ki juu­ri tuos­sa Saa­ran tar­koit­ta­mas­sa merkityksessä.

  38. Saa­ra:

    Tusi­nan ja bul­kin halut­ta­vuus­han tulee jat­kos­sa vain vähe­ne­mään. Nyky­ään jo kla­pe­ja­kin on alet­tu brän­dä­tä, kos­ka kulut­ta­jat tule­vat kokoa­jan aller­gi­sem­mik­si iden­ti­tee­tit­tö­mäl­le tusinatavaralle. 

    Tuo on kovin kapea näkö­kul­ma. Aina­kin tois­tai­sek­si mat­ka­pu­he­lin­mark­ki­nat ovat kas­va­neet nime­no­maan tusi­nas­sa ja bul­kis­sa (köy­hem­mis­sä mais­sa, jois­sa brän­dis­tä ei ole varaa mak­saa). Tämä ei tie­ten­kään tar­koi­ta sitä, ettei­kö sil­loin­kin muo­toi­luun yms. oli­si syy­tä kiin­nit­tää huomiota.

    En tie­dä mihin viit­taat puhe­lu­jen onnis­tu­mi­sel­la, mut­ta se ettei joku tie­dä miten puhe­luun vas­ta­taan, edus­taa puut­tei­ta nime­no­maan muotoiluosaamisessa. 

    Minä tar­koi­tin sitä, että jol­lain taval­la kät­te­ly epä­on­nis­tuu ja luu­riin voi huhuil­la, mut­ta siel­tä ei kuu­lu mitään. Pitää soit­taa uudestaan.

    Tie­ten­kin tuon käy­tet­tä­vyy­den voi taval­laan las­kea “muo­toi­luk­si” myös­kin, mut­ta joten­kin minä olen pitä­nyt sitä eri asia­na. Saat­taa olla, että sinun tul­kin­ta­si on parem­pi, mut­ta minä­hän olen­kin vain tyh­mä insi­nöö­ri ja puhelimenkäyttäjä 🙂

    Ja juu, en minä­kään tie­dä, mitä siel­lä Nokial­la oikein tapah­tuu, mut­ta kau­pun­gil­la tun­nu­taan aina­kin joh­ta­mis­ta ja orga­ni­soin­tia haukuttavan.

    Kari

  39. Pukeu­tu­mi­sel­la­kaan ihmi­set siis eivät juu­ri halua ilmais­ta itseään.”

    Näin se on. Äkki­sel­tään tulee mie­leen, että mitäs sitä 40 v. mies haluai­si­kaan ilmaista??

  40. Juha, sanot­ko ettei 40-vuo­ti­aal­la mie­hel­lä ole min­kään­lai­sia aja­tuk­sia, mie­len­liik­kei­tä, miel­ty­myk­siä, usko­muk­sia tai yli­pää­tään per­soo­nal­li­suut­ta? Aika vähät­te­le­vää 40-vuo­tiai­ta mie­hiä koh­taan. Vai arve­let­ko, että vaik­ka 40-vuo­ti­aal­la mie­hel­lä kyl­lä on per­soo­nal­li­suus, hän ei halua ker­toa sii­tä ulkopuolisille?

    Kyl­lä­hän sinä ilmai­set itseä­si tääl­lä blo­gis­sa­kin, ja var­maan toi­si­naan myös jut­te­let kave­rei­de­si kans­sa. Ele­kiel­tä­kin saa­tat jois­sa­kin tilan­teis­sa hil­li­tys­ti käyt­tää. Visu­aa­li­sil­la sei­koil­la vies­ti­mi­nen on ilmai­sua sii­nä mis­sä puhe ja eleet­kin; ei sen kummempaa.

  41. spot­tu: Tuk­hol­mas­sa on kes­kus­ta­ra­tik­ka jo kovas­ti tulos­sa. Alkuun Nytor­ge­til­ta Djurgår­diin, jo nyt lähes val­mis. Ja myö­hem­min Kungs­hol­me­nis­ta Rops­te­niin, siis sama kun nykyi­nen, mut­ta jat­kot molem­piin päi­hin. Mut­ta käy­kää ihmet­te­le­mäs­sä toteu­tus­ta. Maa­han vale­taan ensin n.20x20 U‑palkki ja sen kui­vut­tua uraan vale­taan kis­kot ja lopuk­si asfalt­ti tms pin­taan. Jat­kos­sa kis­ko­jen vaih­dot on nopeat ja edul­li­set, riit­tää että kis­kot pii­ka­taan vain uras­ta! Esteet­tö­myys on huo­mioi­tu viis­tein, jot­ka samal­la ohjaa hule­ve­det kivas­ti. Ei mitään 6cm koro­tuk­sia, niin­kun simon­ka­dul­la myös suo­ja­tien koh­dal­la. Todel­la estotonta!

    Ja pysäk­ki­suun­nit­te­lus­ta tuk­hol­mas­ta. Todel­la­kin samaa miel­tä nii­den hyvyy­des­tä. Pysä­kin funk­tio on laa­to­tuk­ses­sa. Pis­te­laa­tat ja nii­den lähes­ty­mis­laa­tat ovat kon­sep­ti. Ja bus­si­kus­kin vel­vol­li­suus on pysäh­tyä juu­ri sii­hen koh­taan. Ei met­riä yli tai alle. Lii­ken­ne­mer­kit: Pysä­köin­ti­mer­kit minia­tyy­riä talon sei­näs­sä, suo­ja­tie­mer­kit jokai­ses­sa valot­to­mas­sa suo­ja­ties­sä iso­na aina samas­sa koh­das­sa. Siis sii­nä viis­teen ja pykä­län välis­sä n.30cm kant­ti­ki­ven pääs­sä. Ja sekin kon­sep­ti. Kant­ti­ki­vet istu­tet­tu aina beto­niin, sekin kon­sep­ti.…. Mik­si meil­lä har­joi­tel­laan vas­ta noi­den lait­toa ja 10v pääs­tä mie­ti­tään paran­nuk­sia, jota 12v pääs­tä yri­te­tään myy­dä muil­le hyvä­nä suo­ma­lai­se­na designina.

    Sil­mä­ti­kuk­si jou­tu­mi­nen oli­si jopa suo­ta­vaa. Sen ver­ran rumaa kes­kus­tas­sa on jopa pai­kal­li­sil­le, saa­ti turis­teil­le. Ja mitä tulee HS:n kir­joi­tuk­seen (kaik­ki on Disai­nia), niin toi­voi­si myös esi­nei­den tar­koit­ta­van sitä, mitä sil­tä odo­te­taan. Täy­det ros­kik­set, suo­ja­tie­mer­kit, jota ei nou­da­te­ta, ratik­ka, joka on myö­häs­sä, pyö­rä­tie, joka on täyn­nä auto­ja, nak­ki­kios­ki, joka on auki vain öisin.., osv.

    Paras­ta oli aikoi­naan Nokian muo­toi­lu­joh­ta­ja Mar­ko Ahti­saa­ri. Todel­la ammattimaista.

  42. Kari:

    Tuo on kovin kapea näkö­kul­ma. Aina­kin tois­tai­sek­si mat­ka­pu­he­lin­mark­ki­nat ovat kas­va­neet nime­no­maan tusi­nas­sa ja bul­kis­sa (köy­hem­mis­sä mais­sa, jois­sa brän­dis­tä ei ole varaa mak­saa). Tämä ei tie­ten­kään tar­koi­ta sitä, ettei­kö sil­loin­kin muo­toi­luun yms. oli­si syy­tä kiin­nit­tää huomiota.

    Niin, no bulk­ki­ta­va­ran muo­toi­lun Nokia osaa­kin ihan hyvin, kuten Sylt­ty­kin tuos­sa huo­maut­ti, mut­ta jos Nokia halu­aa jatkossa(kin) saa­da kau­pak­si myös isom­pien kat­tei­den tuot­tei­ta, muo­toi­lun on olta­va parem­paa ja koko­nais­val­tai­sem­min orga­ni­soi­tua kuin se nyt on.

    Tie­ten­kin tuon käy­tet­tä­vyy­den voi taval­laan las­kea “muo­toi­luk­si” myös­kin, mut­ta joten­kin minä olen pitä­nyt sitä eri asiana.

    Hai­hat­te­lu­na, tar­peet­to­ma­na koris­te­lu­na ja tai­de­hör­höi­ly­nä. Tie­de­tään; tämä on Suo­mes­sa val­lit­se­va perus­a­sen­ne, joka siir­tyy suku­pol­vel­ta toi­sel­le kos­ka ihmi­set ovat tie­tä­mät­tö­miä, aineet­to­mia arvo­ja ei tun­nus­te­ta, ja tämän seu­rauk­se­na nii­tä kos­ke­vaa tie­ta ei tul­la myös­kään hank­ki­neek­si. Tämä näin kovas­ti yleis­täen; muun­kin­lais­ta ajat­te­lua meil­tä onnek­si jon­kin ver­ran löytyy.

    Insi­nöö­rit (ter­min mer­ki­tys täs­sä olkoon lähin­nä vas­ta­koh­ta huma­nis­ti-tai­tei­li­joil­le) eivät mis­sään nimes­sä ole tyh­miä; jos­kus he vain kuvit­te­le­vat ole­van­sa ainoi­ta fiksuja.

  43. Saa­ran mietteitä: 

    Sik­si se [mini­ma­lis­mi] sopii meil­le tek­ni­ses­ti orien­toi­tu­neil­le mut­ta kult­tuu­ri­ses­ti infan­tii­leil­le suo­ma­lai­sil­le erinomaisesti.

    Voi­sit­ko hie­man ava­ta tätä, mik­si minä olen kult­tuu­ri­ses­ti infan­tii­li? Sii­tä­pä ehkä vii­sas­tun ja yle­nen mah­dol­li­ses­ti pik­ku aske­lin ihan­noim­mal­le­si “väli­me­rel­li­sel­le” tasolle. 

    Kum­ma kyl­lä siel­lä kovas­ti mei­dän infan­tii­lien raho­ja tun­nu­taan tarvittavan…

  44. Saa­ra
    “Tusi­nan ja bul­kin halut­ta­vuus­han tulee jat­kos­sa vain vähenemään.”

    Tar­koi­tin kyl­lä tilan­net­ta, jos­sa äly­pu­he­lin on tusi­na­ta­va­raa. Täs­sä vai­hees­sa epäi­len Applen pauk­ku­jen lop­pu­van, kun mui­den luu­rit ovat joko ihan yhtä hyviä tai mel­kein yhtä hyviä ja hin­tae­roo­sio syö katteet.

  45. Saa­ra:

    Niin, no bulk­ki­ta­va­ran muo­toi­lun Nokia osaa­kin ihan hyvin, kuten Sylt­ty­kin tuos­sa huo­maut­ti, mut­ta jos Nokia halu­aa jatkossa(kin) saa­da kau­pak­si myös isom­pien kat­tei­den tuot­tei­ta, muo­toi­lun on olta­va parem­paa ja koko­nais­val­tai­sem­min orga­ni­soi­tua kuin se nyt on. 

    Minus­ta nime­no­maan bulk­ki­ta­va­ran muo­toi­lu on tär­ke­ää, kos­ka sen kans­sa­han me taval­li­set ihmi­set tääl­lä eläm­me. Hie­no­jen high-end häris­ti­mien suun­nit­te­lu var­maan­kin on muo­toi­li­jois­ta ja ins­seis­tä haus­kem­paa, mut­ta minus­ta se ei ole niin kovin tärkeää 🙂

    Hai­hat­te­lu­na, tar­peet­to­ma­na koris­te­lu­na ja tai­de­hör­höi­ly­nä. Tie­de­tään; tämä on Suo­mes­sa val­lit­se­va perus­a­sen­ne, joka siir­tyy suku­pol­vel­ta toi­sel­le kos­ka ihmi­set ovat tie­tä­mät­tö­miä, aineet­to­mia arvo­ja ei tun­nus­te­ta, ja tämän seu­rauk­se­na nii­tä kos­ke­vaa tie­ta ei tul­la myös­kään hankkineeksi. 

    No en minä aina­kaan noin ajat­te­le! Minus­ta muo­toi­lu on hyvin tär­ke­ää, ja mie­les­tä­ni se on ollut (tähän asti) nime­no­maan tär­kein Nokian menes­tys­te­ki­jä (ehkä sen ohel­la, että sai­vat aika­naan GSM-stan­dar­din run­tat­tua glo­baa­lis­ti läpi).

    Minä vain tar­koi­tin sitä, että minä kat­son muo­toi­lua hie­man rajoit­tu­neem­mas­ta näkö­kul­mas­ta, ja näen sil­loin käy­tet­tä­vyy­den vähän eri asia­na — olkoon­kin, että ne tie­ten­kin liit­ty­vät toisiinsa.

    Kari

  46. Saa­ra: “..jos Nokia halu­aa jatkossa(kin) saa­da kau­pak­si myös isom­pien kat­tei­den tuot­tei­ta, muo­toi­lun on olta­va parem­paa ja koko­nais­val­tai­sem­min orga­ni­soi­tua kuin se nyt on.”

    Noin käy­tän­nön näkö­kul­mas­ta, IT-duu­na­ri jou­tuu tätä design-puol­ta teke­mään mui­den hom­mien ohel­la kun ei tie­dä mis­tä sai­si apua ja lop­pu­tu­los on mitä on. Mis­tä näi­tä IT-desig­ne­rei­ta löy­tyy, ja mis­sä he työs­ken­te­le­vät jos eivät Nokian kal­tai­sis­sa yrityksissä ?

  47. Eli­na:

    Voi­sit­ko hie­man ava­ta tätä, mik­si minä olen kult­tuu­ri­ses­ti infan­tii­li? Sii­tä­pä ehkä vii­sas­tun ja yle­nen mah­dol­li­ses­ti pik­ku aske­lin ihan­noim­mal­le­si “väli­me­rel­li­sel­le” tasolle.

    Olet­ko täs­sä nyt aivan tosis­sa­si, vai halusit­ko vain hie­man pii­ki­tel­lä? Ava­sin asi­aa hie­man jo aiem­mas­sa vies­tis­sä­ni. His­to­rian lyhyys, maam­me kyl­myys ja karuus jos­ta seu­raa kor­kea ener­gian­sääs­tö­moo­di asias­sa kuin asias­sa (siis myös hen­ki­lö­koh­tai­sen ener­gian sääs­tä­mi­nen), pit­kä pimeä tal­vi ja eri­tyk­sis­sä elä­mi­nen ovat syi­tä, joi­ta usein kuu­lee esi­tet­tä­vän. Eivät­kä ne minus­ta miten­kään tuu­les­ta tem­mat­tu­ja ole. Oli­si höl­möä aja­tel­la, ettei­vät nuo vai­ku­ta miten­kään mihinkään.

    Kum­ma kyl­lä siel­lä kovas­ti mei­dän infan­tii­lien raho­ja tun­nu­taan tarvittavan…

    Ja raha­han se on elä­mäs­sä tär­kein­tä, eikö niin?

  48. Kari, tar­koi­tin bulk­ki­ta­va­ral­la Nokian 3110:n tapai­sia perus­mal­le­ja, joi­ta aika­naan käyt­ti­vät kaik­ki ns. vau­vas­ta vaa­riin, mut­ta jot­ka eivät käsit­tääk­se­ni suo­ma­lai­sil­le “taval­li­sil­le ihmi­sil­le” enää oikein kel­paa. Bulk­ki­ka­man myyn­ti on siir­ty­mäs­sä kehit­ty­viin mai­hin, eikä sen tuot­ta­mis­ta ole mitään syy­tä vähä­tel­lä, mut­ta kehit­ty­neis­sä län­si­mais­sa pitäi­si osa­ta pela­ta eri peliä. Tähän men­nes­sä Nokian peli­stra­te­gia­na näyt­täi­si olleen omi­nai­suuk­sil­la ja toi­min­noil­la tapah­tu­va lait­tei­den kil­pa­va­rus­te­lu, mikä sopii har­vi­nai­sen huo­nos­ti perus­ku­lut­ta­jan tarpeisiin.

    Kun­nol­lis­ta muo­toi­lua ja käy­tet­tä­vyyt­tä ei ole mah­dol­lis­ta erot­taa toi­sis­taan. Jos vaik­ka­pa Nokial­la joku muo­toi­li­ja oli­si saa­nut idean iPho­ne-tyyp­pi­ses­tä käyt­tö­liit­ty­mäs­tä, hänen tus­kin oli­si ollut mah­dol­lis­ta toteut­taa sitä, kos­ka Nokial­la muo­toi­lu näh­dään vir­heel­li­ses­ti lop­pusi­lauk­sen anta­mi­se­na eikä koko tuot­teen ole­muk­seen ja käy­tet­tä­vyy­teen eli­mel­li­ses­ti vai­kut­ta­va­na suunnitteluprosessina.

    Parjaamastani(kin) Aal­to-yli­opis­to­hank­kees­ta tun­tuu onnek­si ole­van aina­kin sitä etua, että nyt myös TKK:n opis­ke­li­joil­la on mah­dol­li­suus saa­da muo­toi­lus­ta asial­lis­ta tie­toa ja koke­mus­ta­kin. Olen muu­ta­man Taik-yhteis­työ­tä teh­neen TKK:laisen kans­sa jutel­lut, ja kom­men­tit ovat olleet tyyp­piä “Nyt mä vas­ta tajuan kuin­ka älyt­tö­män olen­nais­ta se muo­toi­lu onkaan!”. Huna­jaa korville. 🙂

  49. Kari, tar­koi­tin bulk­ki­ta­va­ral­la Nokian 3110:n tapai­sia perus­mal­le­ja, joi­ta aika­naan käyt­ti­vät kaik­ki ns. vau­vas­ta vaa­riin, mut­ta jot­ka eivät käsit­tääk­se­ni suo­ma­lai­sil­le “taval­li­sil­le ihmi­sil­le” enää oikein kelpaa. 

    Niin minä­kin. Ja minul­le kyl­lä kel­pai­si! Tai­taa­pa olla 3315 vii­mei­sin (ja näil­lä näky­min kaik­kien aiko­jen vii­mei­nen) Nokia, jon­ka olen osta­nut. Sii­tä vain hyy­tyi akku ja sit­ten, kun sain tuon kom­ma­rin ilmaiseksi…

    Tähän men­nes­sä Nokian peli­stra­te­gia­na näyt­täi­si olleen omi­nai­suuk­sil­la ja toi­min­noil­la tapah­tu­va lait­tei­den kil­pa­va­rus­te­lu, mikä sopii har­vi­nai­sen huo­nos­ti perus­ku­lut­ta­jan tarpeisiin. 

    No minua ras­saa nois­sa se, että sinäl­lään muka­van tun­tui­nen lai­te, jos­sa omi­nausuuk­sia on ihan muka­vas­ti on käy­tän­nös­sä bugi­suu­ten­sa ja hitau­den suh­teen teh­ty lähin­nä käyt­tö­kel­vot­to­mak­si. Ja minus­ta tämä _ei_ ole muo­toi­luon­gel­ma. Minus­ta se muo­toi­lu sinän­sä on näi­den uusien(kin) Nokioi­den paras puo­li (ei ehkä sit­ten, jos käyt­tö­liit­ty­mä las­ke­taan muo­toi­luk­si, kuten toki aiheel­li­ses­ti voi­daan tehdä…)

    Kun­nol­lis­ta muo­toi­lua ja käy­tet­tä­vyyt­tä ei ole mah­dol­lis­ta erot­taa toisistaan. 

    Eikä tek­nis­tä toi­mi­vuut­ta ja käytettävyyttä!

    Kari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.