Helsingin taloustilanne, päätöksenteko ja Päijät-Häme

En kom­men­toi täl­lä sivus­tol­la Päi­jät-Hämeen kun­ta­lii­tos­han­ket­ta, mut­ta sen anta­man ope­tuk­sen tur­vin haluan kom­men­toi­da Hel­sin­gin sur­ke­aa talous­ti­lan­net­ta ja mah­dol­lis­ta kun­ta­lii­tos­ta Van­taan kanssa.

Hel­sin­ki näyt­tää käyt­tä­vän rahaa ter­vey­den­huol­toon asu­kas­ta koh­den noin 20 pro­sent­tia enem­män kuin Lah­ti. Tämä tie­to sil­lä varauk­sel­la, että liik­keel­lä on kovin eri­lai­sia tilas­toin­ti­ta­po­ja, enkä ole var­ma, että minul­la on edes­sä­ni ver­tai­lu­kel­poi­set luvut Jos tuo 20 % pitää paik­kan­sa, se on noin 400 euroa asu­kas­ta koh­den eli 200 mil­joo­naa euroa. Saa­vat­ko hel­sin­ki­läi­set noin pal­jon parem­paa hoi­toa? Vai olem­me­ko me vain huonompia?

Sen­kin olen sel­vi­tys­työs­sä havain­nut, että kun­nan tilan­tee­seen vai­kut­taa huo­mat­ta­van pal­jon se, mil­lai­nen joh­to sil­lä on. Hyvä kun­nan­joh­ta­ja on vält­tä­mät­tö­myys menes­ty­väl­le kun­nal­le, mut­ta tämän lisäk­si tar­vi­taan jär­ke­vät ja kiih­kot­to­mat luottamushenkilöt.

Orga­ni­saa­tion työn­ja­ko on äärim­mäi­sen tär­keä. Ammat­ti­joh­don on voi­ta­va päät­tää asiois­ta, jot­ka vaa­ti­vat amma­til­lis­ta osaa­mis­ta ja luot­ta­mus­mies­ten sii­tä, mis­sä on kysy­mys tah­to­mi­ses­ta eikä tai­ta­mi­ses­ta. Huo­nos­ti käy, jos luot­ta­mus­hen­ki­löt alka­vat puut­tua ope­ra­tii­vi­seen joh­ta­mi­seen ja vää­rin ovat asiat, jos vir­ka­mies­joh­to alkaa vetää poliit­ti­sia linjanvetoja.

Olen Päi­jät-Hämees­sä tutus­tu­nut pal­jon Hel­sin­kiä parem­min joh­det­tui­hin kun­tiin. Hel­sin­gin tapa rek­ry­toi­da kau­pun­gin­joh­ta­jat ja apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jat val­tuus­tos­ta (oman­ta­kei­nen por­mes­ta­ri­mal­li!) ei ole hyvä, vaik­ka nykyi­nen kau­pun­gin­joh­ta­ja onkin parem­mas­ta pääs­tä. Vie­lä huo­nom­min on jär­jes­tet­ty työn­ja­ko luot­ta­mus­mies­joh­don ja ope­ra­tii­vi­sen joh­don välil­lä. Luot­ta­mus­mies­joh­dos­ta ei ole val­vo­maan ope­ra­tii­vis­ta joh­toa, mut­ta sen asioi­hin se pys­tyy kyl­lä jat­ku­vas­ti sotkeutumaan.

Vir­ka­mies­hal­lin­nos­sa­kaan ei kaik­ki ole hyvä. Jus­si Paju­nen lak­kaut­ti ansiok­kaas­ti poliit­tis­ten lää­ni­tys­ten jär­jes­tel­män, mut­ta sen pit­kä var­jo ulot­tuu ajal­li­ses­ti kau­as. Poliit­ti­set lää­ni­tyk­set vaa­ti­vat tas­a­puo­li­suut­ta ja tas­a­puo­li­suus saa­tiin aikaan vain perus­ta­mal­la lisää vir­ko­ja. Hel­sin­gil­lä on kovin moni­por­tai­nen hal­lin­to samal­la, kun Hel­sin­kiä ei oikeas­taan hal­li­ta stra­te­gi­ses­sa mie­les­sä lain­kaan. Vaik­ka arvos­tan kau­pun­gin­joh­ta­jaa, eivät nämä jäyk­kiin neliö­met­ri­ta­voit­tei­siin sido­tut sääs­tö­ke­ho­tuk­set ole hyvää hal­lin­toa. Jos halu­taan aset­taa jäyk­kiä sääs­tö­nor­me­ja, kai­kis­ta tar­jol­la ole­vis­ta mit­ta­reis­ta raha on puut­teis­taan huo­li­mat­ta yhteismitallisin.

Kun par­haat pai­kat meni­vät poliit­tis­ten perus­tei­den mukaan kenel­le hyvän­sä, ei niil­le toi­sek­si par­hail­le pai­koil­le­kaan kan­nat­ta­nut huip­pu­ky­ky­jen hakeu­tua, kos­ka ete­ne­mis­tie oli tukossa.

On maa­po­liit­tis­ta kyvyt­tö­myyt­tä, jos uusien asui­na­luei­den varus­te­lua jou­du­taan vii­vyt­tä­mään rahan­puut­tees­ta. Hel­sin­gil­lä on käsis­sään niin arvo­kas­ta maa­ta, että sen raken­ta­mi­sen pitäi­si tuot­taa yli­jää­mää. On sovit­ta­va kei­nois­ta, joil­la kaa­voi­tus­hyö­ty ohja­taan alu­een vaa­ti­viin inves­toin­tei­hin – siis ennen kaik­kea, sovit­ta­va kei­nois­ta, joil­la kaa­voi­tus­hyö­ty saa­daan kun­nal­le. Alue­ra­ken­ta­mis­so­pi­muk­set­kin voi­tai­siin etsiä his­to­rian kel­la­ris­ta ja pyyh­kiä niis­tä pölyt pois.

Hel­sin­gin talous ei ole nyt sii­nä kun­nos­sa, että kau­pun­ki kyke­ni­si otta­maan Van­taan noin vain vas­taan. Se pitäi­si sil­ti teh­dä. Alkaa tul­la kii­re, sil­lä kun­ta­lii­tos­ta ei pitäi­si toteut­taa rutii­nin­omai­se­na Van­taan sulaut­ta­mi­se­na Hel­sin­gin kan­ke­aan hal­lin­toon. Samas­sa yhtey­des­sä Hel­sin­gin hal­lin­to pitäi­si raken­taa uudestaan.

Hel­sin­ki ja Van­taa eivät ole pyy­tä­neet val­tion aset­ta­maa kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jää, vaan hoi­ta­vat asiat omi voi­min. Täs­sä on se huo­no puo­li, että kun työ­ryh­mät koos­tu­vat luot­ta­mus­mie­his­tä (ja vir­ka­mie­his­tä) ne ovat samal­la van­han hal­lin­non edus­ta­jia. Mene­te­tään kun­ta­lii­tok­seen liit­ty­vä mah­dol­li­suus puh­dis­taa pöy­tä ja miet­tiä kaik­ki uudes­taan. Hel­sin­gin ja Van­taan lii­tos on lähes vält­tä­mä­tön. Hel­sin­gil­lä on sii­hen todel­li­suu­des­sa varaa, kun­han Hel­sin­ki oppii keven­tä­mään hal­lin­to­aan, tuot­ta­maan pal­ve­lut jous­ta­vam­min, luo­pu­maan hyvin­voin­nin kan­nal­ta tehot­to­mas­ta rahan­käy­tös­tä ja rahas­ta­maan maa­po­li­tii­kal­la enemmän.

====

Kol­me vuot­ta sit­ten Minsk Mazowiec­ki, Puola

46 vastausta artikkeliin “Helsingin taloustilanne, päätöksenteko ja Päijät-Häme”

  1. Pit­käs­tä aikaa oikein kun­nol­la eri miel­tä, virkistävää.

    Hel­sin­ki näyt­tää käyt­tä­vän rahaa ter­vey­den­huol­toon asu­kas­ta koh­den noin 20 pro­sent­tia enem­män kuin Lahti.

    Kiin­teis­tö­ku­lut? Joi­ta muu­ten sit­ten tulo­te­taan kiin­teis­tö­vi­ras­ton kaut­ta kaupungille.

    Yhdis­tet­ty Hel­sin­ki-Van­taa voi­si sääs­tää rut­kas­ti ter­vey­den­huol­lon kuluis­ta raken­ta­mal­la yhden mas­sii­vi­sen hoi­to­komplek­sin Pei­jak­seen. Eni­ten sääs­töä tuli­si tosin sii­tä että hoi­det­ta­vien mää­rä romah­tai­si kun pitää olla ihan oikeas­ti kun­nol­la kipeä että vai­vau­tuu jon­ne­kin Kera­van nur­kil­le lää­kä­riin. Veron­mak­sa­jan kan­nal­ta tuo kulusääs­tö taas on kark­ki­ra­haa ver­rat­tu­na mat­kan ja ajan kus­tan­nuk­siin, ja kus­tan­nuk­sia valuu muul­le jul­ki­sil­le sek­to­ril­le. Esi­mer­kik­si se että Van­taan sai­raa­la on siel­lä kau­pun­gin koil­lis­reu­nal­la oli yksi perus­te­lu kehä­ra­dal­le, tot­ta­han toki tulee teh­dä puo­len mil­jar­din rata jot­ta Myyr­mäes­tä pää­see sairaalaan.

    Se että polii­ti­kot vaan tah­toi­si­vat ja vir­ka­mie­het päät­täi­si­vät joh­tai­si nime­no­maan tuol­lai­siin osaop­ti­moi­tui­hin rat­kai­sui­hin. Ei ole ole­mas­sa mitään yleis­asian­tun­ti­jaa joka ymmär­täi­si koko­nais­vai­ku­tuk­set sen parem­min kuin maal­lik­ko­päät­tä­jä, ja näin sik­si että asian­tun­ti­juus on sitä että eri­kois­tu­taan johon­kin. Täl­lai­siin seg­ment­ti­asian­tun­ti­joi­den väli­siin ongel­miin tar­jo­taan aina rat­kai­suk­si että hei­dän pitäi­si puhua kes­ke­nään, ja käy­tän­nön koke­muk­sen perus­teel­le tuol­le ei voi kuin nau­raa vedet sil­mis­sä: kun pis­tät kym­me­nen asian­tun­ti­jaa samaan huo­nee­seen niin heil­lä on jokai­sel­la mie­li­pi­de joka on hyvin perus­tel­tu, vah­va, jär­ke­vä ja ero­aa kaik­kien mui­den mielipiteestä.

    Esi­mer­kik­si pal­ve­lu­verk­ko­uu­dis­tus kär­sii osaop­ti­moin­nis­ta. Se miten jul­ki­set pal­ve­lut sijout­ta­vat vai­kut­taa lii­ken­tee­seen, jul­ki­sen lii­ken­teen tar­pee­seen, yksi­tyis­ten pal­ve­lu­jen sijoit­tu­mi­seen, asu­kas­ra­ken­tee­seen, raken­ta­mi­seen, kaa­voi­tuk­seen… Ei se mis­sä kou­lut ovat ole pel­käs­tään ope­tus­vi­ras­ton asia.

    Pie­nem­mäs­sä kun­nas­sa jois­sa koko­nai­suus on hel­pom­min hah­mo­tet­ta­vis­sa asia on eri. Täs­tä tosin taas sit­ten seu­raa että joka kun­nas­sa on oma aal­to­pel­ti­hal­li­puis­to, lukio, jne. eli koko­nai­suus huk­kuu sit­ten alu­een tasol­la. Eikö nime­no­maan tämän kor­jaa­mi­sek­si nii­tä kun­tia halu­ta yhdis­tää? Ja jos ne pik­ku­kun­nat ovat niin hie­nos­ti hoi­det­tu­ja, niin mik­si asuk­kaat eivät muu­ta jou­kol­la isois­ta kau­pun­geis­ta niihin?

  2. Jos halu­aa käy­tän­nön esi­mer­kin miten mark­ki­nat opti­moi­vat ter­vey­den­huol­to­pal­ve­lu­jen sijoit­tu­mis­ta, kan­nat­taa piir­tää puo­len kilo­met­rin sätei­nen ympy­rä Foru­min kul­mal­le ja kat­soa kuin­ka mon­ta yksi­tyis­tä ter­vey­den­huol­to­pal­ve­lu­jen tar­joa­jaa jää sen sisä­puo­lel­le. Jul­ki­sia ter­veys­pal­ve­lui­ta ei tuol­la tai­da olla yhtään.

    OT: Täs­sä yksi syy mik­sei kes­kus­tan pal­ve­lu­jen näi­vet­ty­mi­ses­tä kan­na­ta olla eri­tyi­sen huo­lis­saan. B2C-pal­ve­lut ovat saa­vut­ta­neet sel­lai­sen kriit­ti­sen mas­san että nii­den siir­ty­mi­nen enää muu­al­le on hyvin epätodennäköistä.

  3. Eni­ten sääs­töä tuli­si tosin sii­tä että hoi­det­ta­vien mää­rä romah­tai­si kun pitää olla ihan oikeas­ti kun­nol­la kipeä että vai­vau­tuu jon­ne­kin Kera­van nur­kil­le lääkäriin.

    Vie­lä enem­män sääs­töä tulee sii­tä, ettei­vät kun­nol­la kipeät jak­sa läh­teä kau­ko­mat­kal­le lääkäriin.

  4. Osmo:

    Hel­sin­ki näyt­tää käyt­tä­vän rahaa ter­vey­den­huol­toon asu­kas­ta koh­den noin 20 pro­sent­tia enem­män kuin Lahti.

    Vähän tuo­hon liit­tyen, Hesa­ris­sa oli tänään jut­tu jos­sa ver­rat­tiin Hel­sin­gin ja Van­taan ter­veys- ja sosi­aa­li­toin­ta. Jutun mukaan Hel­sin­gin sosi­aa­li­vi­ras­ton ja ter­veys­kes­kuk­sen työn­te­ki­jä­mää­rä on vähän yli 19000 ja vas­taa­vas­ti Van­taal­la vas­taa­val­la toi­mia­lal­la vähän alle 3000.

    Voi­ko tuo olla tot­ta (ja jos on niin Hel­sin­gin talou­den­pi­dos­sa on jotain vaka­vas­ti vial­la), että Hel­sin­gis­sä on kol­me ker­taa enem­män asuk­kai­ta, mut­ta lähes seit­se­män ker­taa enem­män työn­te­ki­jöi­tä sosi­aa­li- ja terveystoimessa?

  5. Pie­ni kom­ment­ti Osmon joh­ta­mis­ta kos­ka­vaan tär­ke­ään huo­mioon: “…Hyvä kun­nan­joh­ta­ja on vält­tä­mät­tö­myys menes­ty­väl­le kun­nal­le, mut­ta tämän lisäk­si tar­vi­taan jär­ke­vät ja kiih­kot­to­mat luottamushenkilöt…”

    Vaa­ti­muk­set joh­ta­jal­le, joka joh­taa 10 000 asuk­kaan kun­taa, ovat täy­sin eri­lai­set kuin 100 000 asuk­kaan kun­nan joh­ta­jal­le. Kuin­ka mon­ta 100 000 ihmi­sen kau­pun­gin­joh­ta­jaa kye­tään rek­ry­toi­maan kun­ta­sek­to­rin pal­koil­la ja onko hel­pom­pi rek­ry­toi­da 10 kap­pa­let­ta joh­ta­jia 10 000 asuk­kaan kun­tien joh­ta­jia? Väi­tän, että jäl­kim­mäi­nen on helpompaa. 🙂

    Luot­ta­mus­mies on useam­min jär­ke­vä, kun kysees­sä on omat rahat. Suu­ris­sa kau­pun­geis­sa pää­tök­sen­te­ko etään­tyy lii­kaa ja käy­te­tään taval­laan mui­den rahoja.

    Kun Laa­ja­sa­los­ta teh­dään itse­näi­nen kun­ta, ei omia raho­ja tuh­la­ta suu­ruu­den­hul­luun sil­taan rai­tio­vau­nuil­le, vaan samal­la sum­mal­la (jos se kat­so­taan tar­peel­li­sek­si) lai­te­taan kun­toon koko kun­nan lii­ken­ne. Tie­dän, ettei yhtä­lö ole täs­sä­kään tar­koi­tuk­ses­sa näin yksin­ker­tai­nen, mut­ta idea on suun­taa antava.

  6. Puo­len­kym­men­tä tuo­rein­ta kir­joi­tus­ta täyt­tä asi­aa, kiitoksia!

    Vaik­ken ole Soi­nin­vaa­ran kans­sa aina samaa miel­tä, hän aina­kin tun­nis­taa maam­me suu­rim­mat talou­del­li­set ja sosi­aa­li­set ongel­mat. Eikä puhu/kirjoita asian vierestä.

    Minä en uskal­tai­si enää sijoit­taa omis­tusa­sun­toon pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, enkä suo­sit­te­le sitä ris­kiä muillekaan.

  7. Suo­men laki tar­jo­aa kau­pun­geil­le mah­dol­li­suu­den (pakko)lunastaa kaa­voi­tet­tua maa­ta kun­nal­li­sen edun niin vaa­ties­sa. Mik­si Hel­sin­ki voi valit­taa samaan aikaan kaa­voi­tet­tu­jen tont­tien vähyy­des­tä ja raken­ta­mat­to­mien tont­tien runsautta?

    1. Lii­an moni äänes­tää Hel­sin­gis­sä kokoo­mus­ta. Sik­si lunas­tus­mah­dol­li­suu­den käyt­tö on lähin­nä teo­reet­ti­nen. Äänes­tä­jien pitäi­si ymmär­tää, että sitä saa mitä tilaa.

  8. Epäi­le­mät­tä Hel­sin­gin hal­lin­to kai­paa trim­maus­ta. Tähän tulok­seen voi tul­la otta­mal­la min­kä hyvän­sä kau­pun­gin orga­ni­saa­tion sisäi­sen puhe­lin­luet­te­lon ja kat­so­mal­la, mil­lais­ta väkeä siel­lä on. 

    Itse olen jos­kus ehdot­ta­nut erään yksi­tyi­sen sek­to­rin orga­ni­saa­tion trim­maa­mi­sek­si simp­pe­le­jä nyrk­ki­sään­tö­jä, jois­ta läh­de­tään liik­keel­le ja kor­ja­taan siten kun kor­jat­ta­vaa on:
    1) kaik­ki, joi­den tit­te­li on pääl­lik­kö tai joh­ta­ja, mut­ta joil­la ei ole yhtään alais­ta, ole­te­taan tur­hik­si. Suu­ris­sa orga­mi­saa­tiois­sa pesii pil­vin pimein her­ra­his­sin jät­tä­miä kehit­tä­mis­pääl­li­köi­tä, joil­la ei tosia­sial­li­ses­ti ole mitään muu­ta vir­kaa kuin vie­dä mui­den työ­ai­kaa jou­ta­vis­sa palavereissa.
    2) ote­taan käyt­töön maa­gi­nen luku N, ja jokai­sel­la pääl­lik­kö- ja joh­ta­ja­ta­son visii­ril­lä kuu­luu olla vähin­tään näin mon­ta alais­ta, mnkä toteut­ta­mi­ses­ta seu­raa hal­lin­to­por­tai­den väheneminen. 

    Näi­tä tie­tys­ti pöy­hi­tään tapaus­koh­tai­ses­ti ja teh­dään poik­keuk­sia jos se on tar­peel­lis­ta ja perusteltua. 

    Sinän­sä en tie­dä, voi­ko Hel­sin­gin ja Lah­den ter­vey­den­hoi­to­me­no­ja ver­ra­ta. Olen jos­kus anta­nut ker­toa itsel­le­ni, että Hel­sin­gis­sä on suh­tees­sa kaik­kiin asuk­kai­siin san­gen pal­jon van­huk­sia ver­rat­tu­na mui­hin kau­pun­kei­hin. Jos tämä pitää paik­kan­sa, on ter­vey­den­hoi­don suu­rem­mal­le kus­tan­nuk­sel­le aina­kin osit­tain jär­ke­vä peruste.

  9. Kal­le, jos Laa­ja­sa­lo oli­si tyy­pil­li­nen suo­ma­lai­nen 10 000 asuk­kaan kun­ta niin kar­va­lak­ki­lä­het­ti­läs Paju­nen sou­tai­si päi­vit­täin edus­kun­ta­ta­lol­le vaa­ti­maan että val­tio raken­taa sin­ne puo­len tusi­naa sil­taa ja ohi­tus­tien San­ta­ha­mi­naan. Kun­ta tar­jou­tui­si osal­lis­tu­maan kus­tan­nuk­siin avais­ten kak­ku­kah­vien muo­dos­sa, kun­han joku muu toi­mit­taa konjakit.

    Ihan oikeas­ti, lii­ken­nein­ves­toin­nit on ehkä huo­noin mah­dol­li­nen esi­merk­ki pie­nen kun­nan eduista.

  10. Hel­sin­ki ei vedä puo­leen­sa vain varak­kai­ta mak­su­ky­kyi­siä työn­te­ki­jöi­tä ja yrit­tä­jiä, se vetää puo­leen­sa myös asunn­ot­to­mia ja mui­ta ryh­miä, jot­ka näky­vät sosi­aa­li- ja ter­veys­sek­to­rien kus­tan­nuk­si­na. Esi­mer­kik­si noin puo­let koko Suo­men pit­kä­ai­kai­sa­sunn­ot­to­mis­ta ‘asuu’ Hel­sin­gis­sä, siis on asu­mat­ta tai asuu tukia­sun­nois­sa tai vas­taa­vis­sa. Myös monet huu­mei­den käyt­tä­jät tyk­kää­vät hen­gail­la Hel­sin­gis­sä. Met­ro­po­li hou­kut­taa ihan samal­la taval­la hei­tä kuin mui­ta­kin, ja mah­dol­li­suuk­sia on enem­män. Mis­sään muu­al­la Suo­mes­sa ei läm­min­tä lähes jul­kis­ta tilaa ei ole tar­jol­la niin pit­käl­le yöhön kuin Hel­sin­gis­sä. Myös asunn­ot­to­mat ja huu­mei­den käyt­tä­jät toi­mi­vat mark­ki­noi­den mukaan. Ja käyt­tä­vät jos­sain vai­hees­sa terveyspalveluja.

    Ei se ihan hal­paa ole, mut­ta Hel­sin­ki on täs­sä ollut esi­mer­kil­li­nen, esi­mer­kik­si tämän asunn­ot­to­mien asian hoi­ta­mi­ses­sa. Sama kos­kee esi­mer­kik­si huu­me­hoi­to­ja. Ei ole ihan hal­paa. Jo näis­tä kah­des­ta ryh­mäs­tä tulee Hel­sin­gil­le suh­teel­li­ses­ti enem­män kus­tan­nuk­sia kuin muil­le kun­nil­le, myös suh­teel­li­ses­ti. Sama kehi­tys kos­kee pie­nem­pien kes­kus­kun­tien aluei­ta, Tur­kua, Tam­pe­ret­ta, ym.. Vas­taa­va kehi­tys pie­nem­mäs­sä mittakaavassa.

    Sik­si tämän­kal­tai­ses­sa yhdi­sy­mi­ses­sä (Hel­sin­ki-Van­taa) pitäi­si kat­soa myös luku­jen taak­se. Voi olla, että asiat on orga­ni­soi­tu huo­nos­ti. Mut­ta voi olla myös, että läh­tö­koh­dat ovat osin eri­lai­set — ja tämä ei pelk­kiä talous­lu­ku­ja tui­jo­ta­mal­la sel­viä. Enkä ymmär­rä sitä­kään, mik­si näi­tä pro­sent­tie­ro­ja tui­jot­ta­mal­la poh­di­taan, kan­nat­taa­ko Hel­sin­gin ja Van­taan lii­tos vai ei. Jos tah­toa on ja jär­keä, niin yhteen vaan. Käy­tän­nön asiat on aina jär­jes­tet­tä­vis­sä. Niin se menee. Yhteen vaan.

  11. Vaah­te­ral­la on pal­jon asi­aa mut­ta toi­saal­ta kyl­lä vähän perus­asiat hukas­sa, ensin­nä­kin KELAn asu­mis­tues­sa on enim­mäis­ra­jat esi­mer­kik­si neliö­hin­nal­le, sos­su sit­ten mak­saa mitä mak­saa. Toi­sek­si tämä on minus­ta vaa­ti­mus perus­tus­lain muut­ta­mi­ses­ta: “Lakia tulee muut­taa siten, ettei koko­naan sosi­aa­li­tur­van varas­sa elä­vä työi­käi­nen kan­sa­lai­nen voi vapaas­ti päät­tää, mis­sä hän asuu.” 

    Ja se oli jat­ko­na tähän: “Tämän nurin­ku­ri­sen tilan­teen voi kor­ja­ta vain sil­lä, että kan­sa­lai­set, joi­den elä­mi­nen mak­se­taan yhtei­sis­tä varois­ta, siir­re­tään pois kau­pun­kien kes­kus­tois­ta ja kau­em­mas pois pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta. Suo­mes­sa on tyh­jil­lään koko­nai­sia ker­ros­ta­lo­ja, ja nii­den käyt­töön­ot­to on pal­jon edul­li­sem­paa kuin raken­taa Hel­sin­kiin uusia asuntoja.” 

    Jos asu­mi­sen eril­lis­tues­ta luo­vu­taan tai tin­gi­tään niin noin sii­nä yhä ene­ne­väs­sä mää­rin käy. Eli köy­hät muut­taa maal­le, jos­sa esi­mer­kik­si hei­dän mah­dol­li­suu­ten­sa työl­lis­tyä on kes­ki­mää­rin vie­lä huo­nom­mat. Ilmiös­tä on puhut­tu nimel­lä syr­jäy­ty­nei­den akan­vir­ta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Syrj%C3%A4ytyneiden_akanvirta

    Voi tie­ten­kin kysyä että mik­si juu­ri Hel­sin­gin pitää mak­saa tämän estämisestä.

  12. Han­nu Visti, 

    1) kaik­ki, joi­den tit­te­li on pääl­lik­kö tai joh­ta­ja, mut­ta joil­la ei ole yhtään alais­ta, ole­te­taan tur­hik­si. Suu­ris­sa orga­mi­saa­tiois­sa pesii pil­vin pimein her­ra­his­sin jät­tä­miä kehit­tä­mis­pääl­li­köi­tä, joil­la ei tosia­sial­li­ses­ti ole mitään muu­ta vir­kaa kuin vie­dä mui­den työ­ai­kaa jou­ta­vis­sa palavereissa.
    2) ote­taan käyt­töön maa­gi­nen luku N, ja jokai­sel­la pääl­lik­kö- ja joh­ta­ja­ta­son visii­ril­lä kuu­luu olla vähin­tään näin mon­ta alais­ta, mnkä toteut­ta­mi­ses­ta seu­raa hal­lin­to­por­tai­den väheneminen. ”

    Vis­ti puhuu täyt­tä asi­aa. Jos Hel­sin­gin hal­lin­to­hen­ki­lö­kun­ta perat­tai­siin näil­lä kri­tee­reil­lä, ken­kää sai­si aina­kin 1000 pomoa,
    pik­ku­po­moa, koor­di­naat­to­ria jne.

    Osmon pitää huo­leh­tia sii­tä, että Päi­jät­hä­mee­seen ei syn­ny toi­mit­to­mien vir­ka­mies­ten armei­jaa, joka päi­vit­täin on kes­kel­lä mitä­hän sitä tänään tekisi.

  13. aja­tus­leik­ki:

    osmol­le kysymys,kun men­nään yksi­lö­ta­son pakkolunastuksiin=jos kau­pun­ki päät­täi­si että nykyi­nen asuinpaikkasi(oletan että kerrostalo)olisi kes­kei­sel­lä pai­kal­la esim.suurta kaup­pa­kes­kus­ta tai täy­sin uusia asuin­ra­ken­nuk­sia var­ten hyvä vaih­toeh­to ja aloit­tai­si pakkolunastusmenettelyn,
    niin kan­nat­tai­sit­ko lunas­tus­me­net­te­lyä vai vas­tus­tai­sit siTÄ “HENKEEN JA VEREEN”?

    KUN TIETÄISIT ETTET KUITENKAAN SAA SIITÄ JOKO KÄYPÄÄ ARVOA/tai vas­taa­vaa asun­toa samal­la näköalalla.

    -tois­ten maita/asuntoja on aina help­po pak­ko­lu­nas­taa kun­han asia ei kos­ke itseä.

    ja sor­ry caps.lock.

    kii­tos tyh­jen­tä­väs­tä vastauksesta.
    vas­tauk­sen jäl­keen voin ker­toa miten meil­lä kävi mui­noin lunas­tus­ten kanssa.

    1. Jos maa­ta pak­ko­lu­nas­te­taan asun­to­tar­koi­tuk­siin, kyse on jok­seen­kin aina asu­mat­to­mas­ta raa­ka­maas­ta. Sen sijaan moot­to­ri­tei­tä tai armei­jan tar­koi­tuk­siin voi menet­tää ihan oikean asun­non. Olen eri miel­tä sii­tä, mil­lais­ta kor­vaus­ta maas­ta pitää mak­saa. Sen pitäi­si aina olla käy­väs­tä arvos­ta sen het­ki­sen käy­tön mukaan. Veh­nä­pel­los­ta on mak­set­ta­va niin pal­jon, että sil­lä saa yhtä tuot­ta­van veh­nä­pel­lon ja oma­ko­ti­ta­los­ta niin pal­jon, että sil­lä saa saman­lai­sen oma­ko­ti­ta­lon suun­nil­leen saman­lai­sel­la sijain­nil­la. Nyt veh­nä­pel­los­ta saat­taa lunas­tus­hin­ta olla 50-ker­tai­nen ja oma­ko­ti­ta­los­ta vain puolet.

  14. Uusi kas­vo täällä:

    KUN TIETÄISIT ETTET KUITENKAAN SAA SIITÄ JOKO KÄYPÄÄ ARVOA/tai vas­taa­vaa asun­toa samal­la näköalalla. 

    Suo­men PL 2. luku, 15 §:

    Omai­suu­den suoja

    Jokai­sen omai­suus on turvattu.

    Omai­suu­den pak­ko­lu­nas­tuk­ses­ta ylei­seen tar­pee­seen täyt­tä kor­vaus­ta vas­taan sää­de­tään lailla. 

    Eli jos maa­ta (tai mitä tahan­sa muu­ta yksi­tyis­tä omai­suut­ta) pak­ko­lu­nas­te­taan, sii­tä pitää mak­saa täy­si kor­vaus, ei auta sii­nä mit­kään muti­nat. Eli esi­mer­kik­si pel­los­ta mak­se­taan sil­loin ko. pel­to­maan käy­pä hin­ta, vähem­pi ei käy ja enem­pää ei tar­vit­se maksaa.

    Kari

  15. Lii­an moni äänes­tää Hel­sin­gis­sä kokoo­mus­ta. Sik­si lunas­tus­mah­dol­li­suu­den käyt­tö on lähin­nä teo­reet­ti­nen. Äänes­tä­jien pitäi­si ymmär­tää, että sitä saa mitä tilaa.

    Ilman Kokoo­mus­ta moni ammat­ti­kun­ta häviäi­si, kun ei liik­ku­mi­nen oli­si enää mah­dol­lis­ta. Sii­hen ei auta ratik­ka­kis­kot tai 10 met­riä leveä pyö­rä­tie kau­pun­gin jokai­sel­le kadul­le ja kujalle.

    nm. hit­sa­ri, 5 lap­sen äiti.”

    Asioil­la on puolensa.

  16. Miten tont­ti­maan lunas­ta­mi­nen on toteu­tet­tu Euroo­pan isois­sa kaupungeissa?

    Onko muu­al­la käy­tän­tö­nä se, että maa lunas­te­taan kau­pun­gil­le raa­ka­maan hin­nal­la ja kau­pun­ki tekee kaa­voi­tuk­sel­la voit­toa infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­sek­si, mitä täs­sä käsit­tääk­se­ni ehdo­te­taan? Vai raken­taa­ko muu­al­la yksi­tyi­nen omal­le maal­leen ja maan omis­ta­ja saa tuos­ta voi­ton, ja infra­struk­tuu­ri rahoi­te­taan muil­la tavoin?

    Aina­kin Lon­toos­sa tai­taa raken­nus­bis­nes olla pää­osin yksi­tyis­tä, ja lea­se­hold-jär­jes­tel­mä on huo­leh­ti­nut sii­tä, että kau­pun­ki on pys­ty­nyt kas­va­maan. En sen sijaan tie­dä, miten uuden asun­toa­lu­een tapauk­ses­sa kävisi. 

    Onko täs­sä jotain yleis­tä lin­jaa Lon­toos­sa, Ber­lii­nis­sä, Parii­sis­sa, Ams­ter­da­mis­sa tai Züric­his­sä, vai onko käy­tän­tö vaihteleva?

  17. Itse vas­tus­tan Hel­sin­ki­läi­se­nä hen­keen ja vereen kun­ta­lii­tos­ta. Jo sen takia, että nykyi­sel­tään byro­kra­tia on kau­hea ja kun­ta ei pal­ve­le asuk­kai­ta. Toi­sek­seen en vain näe, mis­tä ne sääs­töt voi­vat tul­la isom­mas­sa kun­nas­sa. Isom­mas­sa kun­nas­sa on väis­tä­mät­tä enem­män byro­kra­ti­aa ja tehottomuutta.
    Pie­net kun­nat ovat ver­tai­lu­jen mukaan tehok­kaam­pia ja talou­del­li­sem­pia ja aina­kin Espoos­sa olen saa­nut mil­joo­na ker­taa parem­paa pal­ve­lua ter­vey­den­huol­los­sa, mitä Hel­sin­gis­sä iki­nä. Mie­len­kiin­toi­nen link­ki liit­tyen kun­tien kokoon ja taloudellisuuteen.
    http://www.talouselama.fi/uutiset/article160045.ece

    Hel­sin­ki voi­tai­siin hyvin pilk­koa vii­teen 100000 ausk­kaan kau­pun­kiin. Iso­jen väy­lien ja yleis­kaa­va­ta­soi­nen maa­po­li­tii­kan hoi­to voi­si olla jok­seen­kin kun­tien yhtei­nen, mut­ta pai­kal­li­sel­la väes­töl­lä pitäi­si olla enem­män sana­val­taa sii­hen käy­te­tään­kö esim. Kal­lion rahat vam­mais­huol­toon, kir­jas­toon vai­ko pai­kal­lis­ka­dun kunnostamiseen.

  18. omal­le alu­eel­le kaa­voi­tet­tiin asuntoja(siis 50-luvul­la raken­net­tu asun­to kes­kel­lä peltoja).

    kun­ta “oikaisi“tonttimme suorakulmaiseksi,jolloin yhdes­tä nur­kas­ta lunas­tet­tiin ilmai­sek­si 220neliötä park­ki­pai­kak­si ja vas­taa­vas­ti mei­dän piti ostaa n.50neliötä toi­ses­ta nur­kas­ta hin­taan n.2500mk.

    mut­ta näin­hän tämä menee lakien mukaan,tosin “hiukan“isäni oli menet­te­lys­tä hiilenä

    ja lisättäköön,että ton­tin arvo kyl­lä nousi kun alue kaavoitettiin,mutta koti­paik­kaa ja peru­na­maa­ta ei ostet­tu 50-luvul­la sen takia että ruvet­tai­siin myy­mään omaa kotia.

    -ja yo. kysy­mys oli aja­tus­lei­kis­tä että jos näin kävi­si omal­le kohdallesi,mutta tot­ta­kai koke­nee­na sanan­käyt­tä­jä­nä väis­tit kysy­myk­sen ja suo­ran vastauksen.

  19. Osmo:

    Nyt veh­nä­pel­los­ta saat­taa lunas­tus­hin­ta olla 50-ker­tai­nen ja oma­ko­ti­ta­los­ta vain puolet.

    Ai, että kaa­voit­ta­mat­to­man maan arvo on 50-ker­taa kaa­voi­tet­tua maa­ta alem­pi! No olis­ko jo nyt aika myön­tää, että mei­dän pitää kaa­voit­taa ihan älyt­tö­mäs­ti enem­män maa­ta, jos sen arvon­nousu on tuo­ta luok­kaa kun se kaa­voi­te­taan. Eikö­hän nämä maa­no­mis­ta­jat oo val­mii­ta mak­sa­maan muu­ta­man kaa­voi­tusin­si­nöö­rin palkat.

    Vapail­la mark­ki­noil­la kaa­voi­tet­tas niin pal­jon, että kaa­voi­te­tun maan hin­ta olis ainoas­taan sen kaa­voi­tuk­sen vaa­ti­man työ­mää­rän ver­ran kor­keem­pi. Vai­kee uskoo, että kaa­voi­tusin­si­nöö­rin työ olis niin vai­kee­ta, että se oikeut­tas ulos­mit­taa­maan 49-ker­tai­ses­ti raa­ka­maan arvon!

  20. mut­ta näin­hän tämä menee lakien mukaan,tosin “hiukan”isäni oli menet­te­lys­tä hiilenä 

    Jaa, menee vai? Oikein­ko oikeu­den pää­tök­sel­lä ihmi­nen voi­daan pakot­taa osta­maan maa­ta? Eppäil­lä tuo­ta soppii…

    Kari

    1. Voi­daan pakot­taa. Esi­mer­kik­si niin, että ensin maa­ta ote­taan ilmai­sek­si katua­luet­ta var­ten. Sit­ten pää­dy­tään­kin kapeam­paan katuun, maa lii­te­tään takai­sin tont­tiin ja sii­tä on pak­ko maksaa.

  21. opis­ke­li­ja: “Itse vas­tus­tan Hel­sin­ki­läi­se­nä hen­keen ja vereen kun­ta­lii­tos­ta.” “Hel­sin­ki voi­tai­siin hyvin pilk­koa vii­teen 100000 ausk­kaan kaupunkiin. ”

    Tai sit­ten voi­daan ottaa lusik­ka kau­niis­ti käteen ja kat­soa, miten oikeis­sa met­ro­po­leis­sa asia on hoi­det­tu. Isot kau­pun­kia­lu­eet on jaet­tu pie­niin osa-aluei­siin, jois­sa on pai­kal­li­sis­ta asiois­ta päät­tä­vä pai­kal­lis­val­tuus­to tms. Isot asiat voi­daan kui­ten­kin päät­tää koko­nais­val­tai­ses­ti. Tätä asi­aa on kyl­lä täl­lä blo­gil­la ennen­kin käsitelty.

  22. Saa­vat­ko hel­sin­ki­läi­set noin pal­jon parem­paa hoitoa?”

    Kyl­lä saa­vat: olen asu­nut Lah­des­sa ja siel­lä on täy­sin taval­lis­ta ostaa ter­veys­pal­ve­lut yksi­tyi­sel­tä, kos­ka jul­ki­nen on pilat­tu. Aivan todel­la. En usko­nut, ennen kuin jou­duin tapa­tur­maan ja “Päk­sin” käsittelyyn.

    Koko tou­hu oli usko­ma­ton­ta. Tar­koi­tuk­se­na oli vain pääs­tä poti­laas­ta eroon, ei hoi­taa häntä.

    1) Mur­tui lui­ta ja rik­kou­tui nive­liä. Yleis­lää­kä­ri tote­si jo tapa­tur­ma-ase­mal­la oikean pol­ven ris­ti­si­teen kat­ken­nen — aina­kin sen.

    Nivel­rik­ko jätet­tiin mur­tu­mien paran­tu­mi­sen aika­na huomiotta. 

    2) Sen sijaan minut todet­tiin työ­kun­toi­sek­si orto­pe­din toimesta. 

    Pol­vi ei tai­pu­nut kuin 45 astet­ta. Keho­tet­tiin jump­paa­maan. Mut­ta kun oli irto­ta­va­raa siel­lä nive­lis­sä, niin…

    3) Kysyin, että mites se yleis­lä­kä­rin totea­ma ris­ti­si­de. “Tuke­va pol­vi, kan­nat­taa vie­lä jum­pa­ta”. Minun oli pak­ko jan­kut­taa sii­tä, että pol­vi ei tai­vu, vaik­ka olen uskol­li­ses­ti teh­nyt jump­pa­rin ohjel­maa jo kuu­kausia. “Miten voin men­nä täl­lä jalal­la XXXXXXX-töi­hin?” Vas­taus oli, että aja kuntopyörällä.

    Orto­pe­di kon­sul­toi tois­ta, joka tois­ti vää­räk­si osoit­tau­tu­neen diagnosin.

    4) Menin yleis­lää­kä­ril­le, kos­ka en voi­nut men­nä töi­hin­kään, sil­lä muu­ten jäyk­kä pol­vi oli sivut­tain väl­jä ja sää­ri tait­tui taka­muk­sen alle, jos jalal­le las­ki vahin­gos­sa koko kehon painon.

    Yleis­lää­kä­ri tois­ti ensim­mäi­sen yleis­lää­kä­ri-kol­le­gan­sa diag­no­sin ja lähet­ti tähys­tyk­seen. Nai­nen oli häm­mäs­ty­nyt, kun ker­roin aiem­mat seik­kai­lut ja että oli ollut jo orto­pe­dien käsissä.

    5) Teh­tiin sii­hen “kovaan pol­veen” uusi ristiside.

    6) Anes­te­sio­lo­gi mokai­li leik­kaus­sa­lis­sa (en kuvaa tapaa, jot­ta en tule yksi­löi­dyk­si) mut­ta leik­kaus­sa­li­hoi­ta­ja ehti apuun pyynnöstäni. 

    7) Yli­hoi­ta­ja — väsy­nei­tä ja sik­si hap­pa­mia — kävi­vät rähi­se­mäs­sä poti­las­huo­neis­sa ihan vaan aloit­tees­taan. Olim­me leik­kauk­sis­ta tok­ku­rai­si­na hie­man ihmeissämme. 

    8) Pyy­si yli­hoi­ta­jan säi­kyt­te­le­mä­nä koh­te­li­aas­ti ruo­a­jaos­sa toi­sen lei­pä­pa­lan, kun nii­tä oli vau­nus­sa ja näl­kä oli jo kova. En ole myös­kään mikään öyk­kä­ri vaan kait sel­lai­nen his­su­kan­lai­nen ja tyy­dyn var­sin köy­hä­nä ihmi­se­nä vähään. Keho­tet­tiin nuo­le­maan tarjotin!

    9) Mene­tin hoi­don vii­väs­tyk­sen takia puo­li vuot­ta työaikaa.

    10) Poti­las­asia­mies ei otta­nut mik­si­kään hoi­to­vir­het­tä. En jak­sa­nut ajaa jut­tua omin­päin, vaan halusin eroon koko sakis­ta iäk­si. Lie­nen onnistunut.

    Sii­nä­pä sitä hyvää hoi­toa siel­lä Lah­des­sa. Enkä ole yksit­täis­ta­paus, vaan tätä kuu­li sit­tem­min kai­ken aikaa. Olen käy­nyt elä­mä­ni aika­na alle 10 ker­taa lää­kä­rin pakeil­la, (Lah­des­sa vain nuo emt. ker­rat) joten kenel­lä­kään ei ollut tapauk­ses­sa­ni syy­tä pääs­tä eroon jos­ta­kin vaki­tui­ses­ta valit­ta­jas­ta tai riesasta. 

    (Voin tois­taa tämän asial­li­seen käyt­töön myös nimel­lä­ni, jos joku asi­aan­kuu­lu­va taho yhteys­tie­doil­laan pals­tal­la pyytää.)

  23. Riit­tä­vän moni ei äänes­tä kokoo­mus­ta kun kau­pun­ki omis­taa vain n 60% maa­pin­ta-alas­ta, Van­taa n 30 %. Hesa­rin jutus­sa tar­kem­min pro­sen­tit, nuo luvut ulko­muis­tis­ta. Kor­jat­kaa jos suu­ruus­luok­ka meni väärin.

  24. Tuo 8) ‑hymiö oli taha­ton ja se syn­tyy 8 + ) ‑merk­kien yhdis­tel­mäs­tä. Kir­joi­tus- ja kie­liop­pi­vir­heet sen sijaan oli­vat tahallisia…

  25. Osmo,

    Eh? Siis tar­koi­tat, että ensin val­tio­val­ta lakien­sa vas­tai­ses­ti varas­taa sinull­ta maa­ta ja sit­ten väki­val­ta­ko­neis­ton­sa tur­vin pakot­taa osta­maan sitä takaisin?

    Mitä­hän EIT mah­taa moi­ses­ta mei­nin­gis­tä olla mieltä?

    Kari

  26. Omai­suu­den arvon epä­rei­lu mää­rit­te­ly pak­ko­lu­nas­tuk­ses­sa on täy­sin eri asia, kuin raken­ta­mat­to­man ton­tin pak­ko­lu­nas­tus kaupungille.

    Per­heel­läm­me oli maa­seu­tu­kau­pun­gis­sa oma­ko­ti­ta­lo. Isä­ni hank­ki aikoi­naan raa­ka­maa­ta ton­tin vie­res­tä toi­sel­le mah­dol­li­sel­le oma­ko­ti­ta­lol­le. Myö­hem­min täl­le raken­net­tiin katu, kadul­le raken­net­tiin vesi ja vie­mä­ri kau­pun­gin toimesta.

    Muu­aman vuo­den kulut­tua kau­pun­ki ilmoit­ti, että raken­ta­mat­to­mal­le ton­til­le on raken­net­ta­va oma­ko­ti­ta­lo parin vuo­den mää­rä­ajas­sa. Joko itse tai uuden omis­ta­jan toi­mes­ta. Vaih­toeh­toi­ses­ti kau­pun­ki pak­ko­lu­nas­taa ton­tin ja hank­kii sil­le raken­ta­jan. Ja kau­pun­ki myös­kin pak­ko­lu­nas­ti ton­tin. Hin­ta oli “käy­pä” hin­ta, joka saa­tiin maa­mit­taus­hal­li­tuk­sen tilas­tois­ta, ja jon­ka mää­rit­te­le­mi­ses­sä myös mei­dän mie­li­pi­det­täm­me kysyttiin.

    Per­heem­me ei tun­te­nut itse­ään sor­re­tuk­si. Ymmär­sim­me, ettei kau­pun­ki sijoit­ta­nut katuun, vesi­joh­toon ja vie­mä­riin huvin vuok­si. Ymmär­sim­me, että täl­lä­nen tont­ti pitää raken­taa ja asut­taa, jot­ta kau­pun­ki saa sijoi­tuk­sel­leen jat­ku­van las­ke­tun tuo­ton. Näin sii­tä huo­li­mat­ta, että kau­pun­gil­la oli täl­löin vapaa­na usean vuo­den tar­ve valm­mi­ta tontteja.

    En todel­la­kaan ymmär­rä, mik­sei Hel­sin­ki voi pak­ko­lu­nas­taa käy­pään hin­taan “val­mii­ta” kaa­voi­tet­tu­ja tont­te­ja. Nii­tä­hän näyt­tää ole­van aina­kin syr­jä­kul­mil­la pil­vin pimein odot­ta­mas­sa hin­to­jan nousua.

    1. Hel­sin­gin on todel­la vai­kea pak­ko­lu­nas­taa maa­ta, kos­ka se omis­taa sen mel­kein koko­naan itse. Pait­si siis siel­lä Östersundomissa.

  27. tpyy­luo­ma: “…Ihan oikeas­ti, lii­ken­nein­ves­toin­nit on ehkä huo­noin mah­dol­li­nen esi­merk­ki pie­nen kun­nan eduista.”

    😀 Taval­laan olet oikeas­sa ja olet oikeas­sa myös nois­ta lähe­tys­töis­tä. Toi­saal­ta ei val­tion­kaan tar­vit­se suos­tua kaik­kein höl­möim­pien kar­va­lak­ki­lä­he­tys­tö­jen kaik­kein hul­luim­piin ideoi­hin. Vaik­ka onhan sitä rato­ja raken­net­tu vie­lä hul­lum­piin paik­koi­hin, jos­sa ne eivät kos­kaan tule kannattamaan.

    Olen sil­ti sitä miel­tä, että kun rahat ovat sel­väs­ti pois päät­tä­jän tas­kus­ta, rai­tio­vau­nusil­lan tapai­set kal­liit rat­kai­sut jää­vät teke­mät­tä. Et sinä­kään omia raho­ja­si lait­tai­si tuol­lai­seen hankkeeseen.

    Toi­saal­ta spå­raa lii­ken­nöi­vä yhtiö, mikä sen nimi nyt ensi­vii­kol­la onkaan, voi tehok­kaam­min kom­mu­ni­koi­da Laa­ja­sa­lon kaup­pa­lan kans­sa rai­de­lin­jan raken­ta­mi­sen ehdois­ta, kuin se voi nyt vään­tää kät­tä Hel­sin­gin kans­sa. Raken­net­taes­sa rai­de­lii­ken­net­tä, tulee aina ensin kaa­voit­taa sen vaa­ti­ma rake­nus­mas­sa ja vas­ta sit­ten sysä­tä han­ke eteenpäin.

    Mal­li esi­merk­ki vää­rin tahal­laan suun­ni­tel­lus­ta pro­jek­tis­ta on län­si­met­ro. Kun vähän skis­sai­lee, mil­tä Ete­lä-Espoo tulee näyt­tä­mään tule­vai­suu­des­sa, ei radan raken­nus­pää­tös­tä oli­si kos­kaan teh­ty todel­li­sil­la tie­doil­la. Nyt teh­dään ensin kis­kot ja sen jäl­keen ale­taan kaa­voit­ta­maan ja raken­ta­maan Ete­lä-Espoo­ta radan vaa­ti­mus­ten mukaisesti.

    1. Se ratik­ka­sil­ta on Hel­sin­gil­le kyl­lä kan­nat­ta­va, sil­lan ongel­mat liit­ty­vät mai­se­maan. Kau­pun­ki omis­taa mel­kein kai­ken maan ja saa siis maan arvon­nousun itsel­leen. Jos tuon­na kaa­voi­te­taan 500 000 asuin­ne­liö­tä, ei sil­lan tar­vit­se nos­taa asun­to­jen hin­to­ja kuin 300 eurol­la neliä, niin sil­ta kan­nat­taa. Ilman sil­taa Kruu­nu­vuor­fen ran­ta on kes­kus­tas­ta noin 12 kilo­met­rin pääs­sä, sil­lan kans­sa noin kol­men kilo­met­rin pääs­sä. Jos ver­taat asun­to­jen hin­to­ja noil­la etäi­syyk­sil­lä, huo­maat, että hin­tae­ro on isompi.

  28. Jos Sör­näis­ten ja Län­si-sata­man pai­kal­le tule­vil­le asui­na­lueil­le kaa­voi­tet­tai­siin 500 000 asuin­ne­liö­tä enem­män (mikä ei vie­lä tar­koit­tai­si eri­tyi­sen kor­kei­ta talo­ja), mitä se vai­kut­tai­si Kruu­nu­vuo­ren neliöhintoihin?

  29. Osmon las­kel­maan ei huo­mau­tet­ta­vaa. Ylei­ses­ti ottaen kar­kea nyrk­ki­sään­tö on että kis­kot nos­taa asun­to­jen arvoa 20%. Hel­sin­gis­sä tätä on tut­kit­tu­kin Itä­met­ron koh­dal­la, asun­to­jen hin­ta nousi ase­mien lähel­lä, tosin las­ki kau­em­pa­na niis­tä ilmei­ses­ti kos­ka van­ha suo­ra bus­siyh­teys typis­tyi liityntälinjaksi.

    Tämän takia nii­den van­hoil­le sata­ma-alueil­le vedät­tä­vien rati­koi­den hin­nois­ta ei kan­na­ta stres­sa­ta, inves­toin­nit on kui­ten­kin hyvin pie­niä suh­tees­sa ker­ros­ne­liöi­hin. Tie­dän että Kala­sa­ta­mas­sa on alkuun vähän mat­kus­ta­jia rati­kal­la kun ei ole talo­ja eli asuk­kai­ta eikä työ­paik­ko­ja eli mat­kus­ta­jia, joten hou­ku­tus raken­taa se myö­hem­min on suu­ri. Mut­ta jo ihan nii­den tont­tien kaup­paa­mi­sen takia se luul­ta­vas­ti kan­nat­tai­si sil­ti­kin teh­dä heti. Kis­kot maaas­sa on eri asia kuin kis­kot paperilla.

  30. Laa­ja­sa­lon sil­las­ta vie­lä kai­ken se koh­kaa­mi­sen kes­kel­lä tup­paa unoh­tu­maan että se on myös kevyen lii­ken­teen yhteys, ja luul­ta­vas­ti sii­tä tulee hyvin suo­sit­tu sel­lai­nen. Ja täs­tä seu­raa kysy­mys että miten sii­tä saa viih­tyi­sän käve­ly-ympä­ris­tön, ja pitäi­si­kö kek­siä jotain muu­ta­kin kuin kai­det­ta matkalle?

    Minua joten­kin kut­kut­taa aja­tus sel­lais­ta huvi­lai­tu­ri­tyyp­pi­ses­tä sil­las­ta, liit­tyi­si luon­te­vas­ti Korkeasaareen.

    Van­han ajan mal­lia, maa­il­man pisin huvi­lai­tu­ri Sout­hend Pier (2158 m) jota tie­ten­kin ajaa juna, alun­pe­rin ratik­ka, http://www.greywall.demon.co.uk/rail/spr.html

    Ja anglo­sak­sit raken­taa uusia­kin pierejä:

    Brit­tien mal­li­kil­pai­lun voit­ta­ja on san­gen lin­ja­kas, http://www.dezeen.com/2007/10/10/atomikarchitecture-wins-21st-century-pier-competition/

    Pala­neen Wes­ton Grand Pie­rin kor­vaa­ja, http://www.bbc.co.uk/bristol/content/image_galleries/pier_final_plans_gallery.shtml

    New Yor­kin mal­lia, Pier 57: http://www.archicentral.com/lot-ek-selected-to-design-new-york-citys-pier-57–23503/

    Onpa näi­hin jopa suun­ni­tel­tu asun­to­ja, Birn­beck Island, http://www.urbansplash.co.uk/birnbeckisland/shortlist.html

    Ja jos oikein hur­jak­si heit­täy­dy­tään, niin mites tämä Koi­vusaa­ren kil­pai­lus­sa kun­nia­mai­nin­nan saa­nut Sil­ta, http://laituri.hel.fi/koivusaari/?code=033&action=show

    1. Nopin kym­me­nen pur­he­ve­neen takia sil­ta nos­te­taan puo­leen väliin tai­vas­ta. Tulee muu­ten pur­je­ve­neel­le hintaa.

  31. Tuos­ta sel­vi­ää sil­lä että siir­tää sen Her­ne­saa­ren pur­jeh­dus­kes­kuk­sen ja Laa­ja­sa­lon vene­ker­hon ssil­lan ete­lä­puo­lel­le raken­net­te­vaan uuteen vene­sa­ta­maan. Se KSV:n uusi nume­ro­hir­mu voi sit­ten las­kea auki että kuin­ka suu­rel­la sum­mal­la vene­ker­hoa kan­nat­taa lahjoa.

  32. Osmon para­dok­si: Ensin syy­te­tään kokoo­mus­ta sii­tä ettei kau­pun­ki lunas­ta maa­ta. Ja sit­ten huo­ma­taan että kau­pun­ki­han jo omis­taa maa­poh­jan. No, onnek­si löy­tyi Öster­sun­do­min perukat.

    1. Hel­sin­gis­sä oli esi­mer­kil­li­nen maa­po­li­tiik­ka — kokoo­muk­sen joh­dol­la — aina jon­ne­kin 1990-luvun alku­puo­lel­le. Vai­ku­tuk­sen näkee, kun ver­taa toi­siin­sa Hel­sin­gin ja Espoon yhdyskuntarakennetta.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Nopin kym­me­nen pur­he­ve­neen takia sil­ta nos­te­taan puo­leen väliin tai­vas­ta. Tulee muu­ten pur­je­ve­neel­le hintaa. 

    Sil­lan poh­jois­puo­lel­la on satel­liit­ti­ku­vas­ta las­kien 6 vene­ker­hoa tai vas­taa­vaa, sekä tusi­nan ver­ran Kulos­aa­ren yksi­tyis­lai­tu­rei­ta. Hiu­kan enem­män kuin noin kym­me­nen venet­tä, ehkä 500‑1000.

    Tie­tys­ti suu­ri osa nois­ta veneis­tä ei tar­vit­se 18 met­rin ali­kul­ku­kor­keut­ta, vaan esim. 15 riit­täi­si. Noi­ta vii­meis­tä kol­mea met­riä tar­vin­nee pari sataa venet­tä. Mut­ta pal­jon­ko niil­le tulee sit­ten hin­taa? En ole sil­tain­si­nöö­ri; en tiedä.

    Kal­le:

    Raken­net­taes­sa rai­de­lii­ken­net­tä, tulee aina ensin kaa­voit­taa sen vaa­ti­ma rake­nus­mas­sa ja vas­ta sit­ten sysä­tä han­ke eteenpäin. 

    Tämä on täs­mäl­leen vää­rin, kuten tääl­lä­kin on moneen ker­taan seli­tet­ty. Rai­de nos­taa asun­to­jen ja siten maan hin­taa. Mik­si alu­een alun perin raken­ta­van kau­pun­gin pitäi­si lah­jot­taa se jol­le­kin tule­vil­le omis­ta­jil­le eikä ottaa itsel­leen jo alun perin tont­te­ja vuo­kra­tes­sa tai myydessä? 

    Tot­ta kai jouk­ko­lii­ken­ne tulee kal­liik­si, jos se väen vän­gäl­lä teh­dään mah­dol­li­sim­man typerästi…

  34. Kari: “Mitä­hän EIT mah­taa moi­ses­ta mei­nin­gis­tä olla mieltä?”

    Uskon, ettei EIT huo­li edes tut­kit­ta­vak­si asi­aa. Suo­men lunas­tus­lain­sää­dän­tö täyt­tä­nee Euroo­pan ihmi­soi­keus­so­pi­muk­sen omai­suu­den suo­jaa kos­ke­vat vaatimukset.

    Jul­ki­sen edun nimis­sä voi­daan riis­tää yksi­tyi­sel­tä omai­suut­ta. Riis­ton on vain perus­tut­ta­va lakiin ja olta­va yleis­ten oikeu­del­lis­ten peri­aat­tei­den mukai­nen. Euroo­pan ihmi­soi­keus­so­pi­muk­ses­sa on itse asias­sa yllät­tä­vän vah­vas­ti ilmais­tu val­tioi­den oikeus puut­tua yksi­tyi­sen omai­suu­den suo­jaan jul­ki­sen edun nimissä.

    Hel­poin tapa pääs­tä ihmi­soi­keus­to­miois­tui­meen täl­lai­ses­sa lunas­tus­asias­sa lie­nee vetoa­mi­nen oikeus­suo­ja­kei­no­jen puutteellisuuteen.

  35. Jul­ki­sen edun nimis­sä voi­daan riis­tää yksi­tyi­sel­tä omai­suut­ta. Riis­ton on vain perus­tut­ta­va lakiin ja olta­va yleis­ten oikeu­del­lis­ten peri­aat­tei­den mukai­nen. Euroo­pan ihmi­soi­keus­so­pi­muk­ses­sa on itse asias­sa yllät­tä­vän vah­vas­ti ilmais­tu val­tioi­den oikeus puut­tua yksi­tyi­sen omai­suu­den suo­jaan jul­ki­sen edun nimissä. 

    Niin, ja tuol­la aiem­min viit­taa­mas­sa­ni perus­tus­lais­sa todet­tiin, että maa­ta voi lain mukaan pak­ko­lu­nas­taa täyt­tä kor­vaus­ta vas­taan, kuten lail­la tar­kem­min sää­de­tään. Tuos­ta Osmon esi­mer­kis­tä ja nimi­mer­kin “uusi kas­vo tääl­lä” kuvauk­ses­ta jäi sel­lai­nen vai­ku­tel­ma, että maa­ta oltai­siin otet­tu käyt­töön ilman kor­vaus­ta ja sit­ten vie­lä ollaan pako­tet­tu _ostamaan_ maata. 

    Mihin lakiin tuo mah­taa perus­tua ja miten se voi olla ole­mat­ta ris­ti­rii­das­sa ym. perus­tus­lain kanssa?

    Kari

  36. Päi­jät-Hämeen kun­nat oli­vat­ten sit­ten yksi­mie­li­siä kun­ta­lii­tok­ses­ta. Ainoas­ta Lah­ti oli eri miel­tä ja kan­nat­ti lii­tos­ta. Mikä­hän mättäsi?

  37. Joo, täs­tä oli­si haus­ka tie­tää enem­män. Mitä oli­vat ympä­rys­kun­tien perus­te­lut? Aina­kaan Turun naa­pu­ri­kun­nat eivät ole halun­neet vel­kai­sen ja talou­ten­sa sös­si­neen jät­ti­läi­sen mak­su­mie­hik­si sen enem­pää kuin Sipoo osak­si Helsinkiä.

    Oli­ko Lah­den ympä­rys­kun­tien koh­dal­la myös kyse lähin­nä talou­des­ta vai esi­mer­kik­si sen­ti­men­taa­li­sis­ta ‘kotipitäjä’-tuntemuksista?

  38. HS:n mukaan Osmo ehdot­ti kah­ta muu­tos­ta lakiin. Toi­saal­ta kun­tien ja kau­pun­kien nimien erot­ta­mis­ta toi­ses­taan, mikä on mie­les­tä­ni hyvä aja­tus. Kun­ta on hal­lin­to­ra­ken­ne, kau­pun­ki taas kaa­voi­tuk­sen tuo­tok­se­na syn­ty­vä urbaa­ni asu­tus­kes­kit­ty­mä. Kau­pun­gin rin­nal­le voi­si palaut­taa käyt­töön myös mui­ta termejä.

    Toi­nen laki­muu­tos liit­tyi kun­nan­osa­val­tuus­toi­hin. Tämä hie­man ihme­tyt­ti minua. Eikö Paras-hank­keen myö­tä syn­ny­tet­ty­jä usei­den kun­tien pal­ve­lu­tuot­ta­ja­mal­le­ja ole kri­ti­soi­tu juu­ri lii­an ras­kaas­ta byro­kra­tias­ta ja kun­ta­lii­tok­sia ole kan­na­tet­tu hal­lin­non keven­tä­mi­sen kan­nal­ta? Täs­sä ase­tel­mas­sa­han uudet raken­teet vain jäy­kis­tä­vät pää­tök­sen­te­koa. Vaa­li­pii­rit kun­nal­lis­vaa­leis­sa oli­si­vat vie­lä ymmär­ret­tä­viä, mut­ta uudet pää­tök­sen­te­ko­ker­rok­set eivät. Sai­si­ko täs­tä hie­man selvennystä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.