Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.6.2010

Lausun­to Kes­ki-Pasi­lan rat­api­ha-alueen suunnitelmista

Auto­jen rah­taami­nen pika­ju­ni­in lop­puu yhdel­lä Suomen arvokkaim­mista alueista Töölön­lahdel­la ja siir­tyy Pasi­laan. Helsin­gin lausun­nos­sa vas­tuste­taan sitä, että sieltä las­tat­taisi­in juni­in myös pohjoiseen myytäväk­si rah­dat­tavia uusia auto­ja. En ymmär­rä, mis­tä moinen aja­tuskin on tul­lut mieleen, mut­ta jos VR on käyt­tänyt Töölön­lahtea auto-pika­ju­na-toim­intaan, siltä voi odot­taa mitä hyvän­sä. Itse suun­nitel­mas­ta ei saa mitän selvää ilman kun­non kuvia.

Lausun­to Uuden­maan raken­nemalleista 2035

Uudelle­maalle yritetään ahtaa 430 000 uut­ta asukas­ta, siis suurin piirtein Pohjois-Kar­jalan ja Pohjois-Savon asukkaat. Tätä varten on tehty mie­lenki­in­toinen tarkastelu yhdyskun­tarak­en­teen vai­h­toe­hdoista. Näistä min­un on pitkään pitänyt rapor­toi­da tälle pal­stalle, mut­ta aikaa ei ole ollut, eikä ole nytkään. Helsin­ki aset­tuu kan­nat­ta­maan raskaim­min keskit­tävää mallia eli asu­tuk­sen keskit­tämistä nyky­is­ten tai päätet­ty­jen rato­jen var­relle +  Öster­sun­domi­in. Niin san­ot­tu lyhyi­den uusien rato­jen malli on mielestäni myös hark­it­semisen arvoinen.

Lausun­nos­sa valite­taan myös, ettei Malmin lento­kent­tää ole sijoitet­tu mihinkään. Hei haloo! Tämä ei ole kaa­va vaan rakennetarkastelu.

Malmin lento­kent­tä muuten kan­nat­taa sijoit­taa Kärkölään.

Nuot­taniemen virkistysaluekaava

Tämä jäi pöy­dälle sen selvit­tämisek­si, voiko kaupun­ki kaavoit­taa omien huviloiden­sa tont­te­ja rantaan, kun ei sal­li sitä yksi­ty­isillekään. Kat­so­taan mitä lau­takun­ta päät­tää. Myös yksi­tyiset suo­jel­lut huvi­lat ovat saa­neet säi­lyt­tää rantaan ulot­tuvat pihansa.

Saukon­lai­turin kaava

Tänne tulee 3000 asukas­ta. Vas­taa lau­takun­nan tavoit­teista neljä­sosaa eli riit­tää kolmek­si kuukaudek­si. Pysäköin­nistä tul­laan kinaa­maan. Kun se on nyt suun­nitel­tu niin, että on fyy­sis­es­ti mah­dol­lista erot­taa autopaikan hin­ta asun­non hin­nas­ta, normin pitäisi olla mah­dol­lis­ta­va mut­ta ei pakot­ta­va. Kuka mak­saa ne paikat, joi­ta kukaan ei halua ostaa?

Telakkaran­nan suunnitteluperiaatteet

Van­ho­ja teol­lisu­us­toimin­nas­ta vapau­tu­via tilo­ja suo­jel­laan ja ote­taan eri­laiseen kult­tuuri- ja tapah­tu­makäyt­töön. Kuu­lostaa hyvältä. Toteu­tus ratkaisee, ei kaa­va. Uut­ta asuinalaa tulee 20 000 neliötä, mikä vas­taa kah­den viikon tavoitetta.

Vallilan­laak­son joukkoliikennekatu

Fenix-lin­tu on taas nous­sut tuhkas­ta. Tämä katuy­hteys olisi joukkoli­iken­teelle erit­täin hyvä, mut­ta puis­tolle erit­täin huono. Päätök­sen­tekokult­tuurimme ongelmista ker­too, ettei joukkoli­iken­teen hyödy­istä ole mitään määräl­listä arvio­ta. Kymme­nen miljoo­nan rak­en­tamiskus­tan­nuk­set on kyl­lä luetel­tu sadan tuhan­nen euron tarkku­udel­la. Jos joukkoli­iken­teen hyödyt olisi las­ket­tu, ne mak­saisi­vat tuon 10 miljoon­aa hyvin nopeasti. (Terkku­ja esittelijälle)

Siir­to­la­pu­u­tarhan val­i­tuk­set häir­iötä eivät riitä. Jos pan­naan vas­takkain siir­to­la­pu­u­tarha­ton­tin onnekkaat omis­ta­jat ja kymmenet tuhan­net bus­si­matkus­ta­jat, bus­si­matkus­ta­jien edut voit­ta­vat 10–1. Siir­to­la­pu­u­tarhaväkeä tyyn­nytel­lään Hämeen­tien melu­aidal­la niin että hei­dän tilanteen­sa itse asi­as­sa para­nee. Todel­li­nen ongel­ma ovat puis­ton muut käyt­täjät, joiden tilanne heikke­nee, ja se kään­tää hel­posti argu­men­tit joukkoli­iken­nekat­ua vas­taan. Ei se kohtu­ut­toman paljon heikkene, mut­ta kun tuo alue on niin vah­vasti liiken­teen vaivaa­ma, puis­to olisi hyvä säästää.

Eräs ongel­ma on, että jos raken­netaan bus­sikatu, sinne tun­kee auto­ja. Olen aika vaku­ut­tunut, että tästä on päästävis­sä sopim,ukseen. Ratkaisu ovat hyd­lauliset tol­pat, jot­ka laskeu­tu­vat alas bussin läh­estyessä, mut­ta estävät muun liiken­teen. Näi­den toim­inta­pe­ri­aatet­ta voi käy­dä kat­so­mas­sa tästä.

Vallilan­laak­soon on hyväksyt­ty ratik­ka ja se sinne pitäisi saadakin.  Siihen minäkin olen valmis. On kuitenkin myön­net­tävä, etteivät joukkoli­iken­nekadun hyödyt tyh­jene tuo­hon ratikkayhteyteen.

Päätök­sen­teon his­to­ria tässä asi­as­sa on ollut niin vai­heikas, että tun­teet ovat ehti­neet nous­ta. Se saa joukkoli­iken­teen hai­tat tun­tu­maan vielä isom­mil­ta kuin ne objek­ti­ivis­es­ti ovat. Har­mi kuitenkin on juuri niin suuri mik­si se koetaan.

Itäkeskuk­seen City-Market

City-Mar­ketille kaavoite­taan lisää myymäläalaa 4,5 hehtaaria. Kun vas­tus­taa kau­pan siir­tymistä kehätei­den tun­tu­maan, ei voi vas­tus­taa niitä metropy­säkin luona. Est­teet­tis­eswtä lop­putu­lok­ses­ta tietäisi meiel­lään vähän enem­män. Pris­ma on kauhea.

Senaat­in­torin ratikkajärjestely

Kaupungilta lop­pui­v­at rahat, joten ratik­ka jatkaa Katari­inankatu pitkin. Jostain syys­tä kiskot kuitenkin siir­retään sen keskelle.

Israel kaivaa itseään yhä syvemmälle kuoppaan

Tässä kävi niin kuin pelkäsinkin. Israel ei suos­tu siihen, että kan­sain­vä­li­nen tutk­i­jaryh­mä selvit­tää, mitä tapah­tui. Tämä on surullista, sil­lä tästä tapah­tu­maketjus­ta jää jäl­jelle kak­si totu­ut­ta, jot­ka erkanevat yhä kauem­mas toi­sis­taan ja johon itseään vihaan kiihot­ta­vat voivat uskoa.

Kieltäy­tymäl­lä totu­u­den selvit­tämis­es­tä Israel myön­si, ettei hei­dän tari­nansa ole tot­ta, joten sitä totu­ut­ta ei Israelin ulkop­uolel­la ole. Silti moni israelilainen uskoo siihen — ja Israelin ulkop­uolel­la ne kiilu­vasilmäiset fanaatikot, jota uskoisi­vat senkin, että israelilaiset soti­laat nos­ti­vat itsen­sä tukas­ta laivan kan­nelle. Jat­ka lukemista “Israel kaivaa itseään yhä syvem­mälle kuoppaan”

Kaupunkisuunnitelulautakunta 3.6.2010

Kun­ta­jakoki­irei­den vuok­si en ehtinyt esit­telemään lis­taa ennen kokousta.

Kaisaniemen puis­ton ase­makaa­va ja asun­to­lai­vat, muis­tu­tuk­set ja lausunnot

Kaisaniemen puis­tos­ta on tehty kun­nos­tus­su­un­nitel­maa tuke­va ase­makaa­van muu­tos, joka on ollut lausun­noil­la. Puis­to para­nee olen­nais­es­ti ja sen valais­tus­ta paran­netaan. Esitän tässä vain kiis­tanalaiset koh­dat, useim­mat muu­tok­set on hyväksyt­ty yksimielis­es­ti raiku­vin aplodein. Isoin muu­tos on, että Rav­in­to­la kaisaniemestäå kansal­listeat­te­ria kulke­va katu pois­te­taan ja muute­taan kevyen liiken­teen väyläl­lä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nitelu­lau­takun­ta 3.6.2010”

Bussikaistojen valvonta

Hesari kir­joit­ti siitä, kuin­ka pa,jon ja ketkä autoil­i­jat aja­vat luvat­ta bus­sikaistoil­la. Siinä on taval­laanb kyse varas­tamis­es­ta. Säästää omaa aikaa varas­ta­mal­la sitä muil­ta. Yleen­sä muil­ta tulee varaste­tuk­si enem­män kuin itse säästää.

Barcelonas­sa ihmettelin, mik­si siel­lä ei bus­sikaistoil­la aja kukaan luvat­ta. Seli­tys oli bus­sei­hin asen­netut digikam­er­at. Kul­jet­ta­ja otti aina kuvan, jos joku eksyi bus­sikaistalle. Lasku tuli perässä.

Tämä on parem­pi kuin kiin­teät valvon­takam­er­at, kos­ka se toimii koko reitin matkalla ja kos­ka sakko tulee vain, jos on tunkenut bussin teen sen kulkua hai­tat­en, mut­ta ei “turhaan” tyhjäl­lä bus­sikaistal­la ajamisesta.

Lukioiden rankkaus

Taas on lukiot pan­ta parem­muusjärjestyk­seen. Ain­oa uuti­nen tuos­sa parem­muusjärjestyk­sessä on, että lukioiden taso eri­lais­tuu suuris­sa kaupungeis­sa. Tai ei siis lukioiden taso, vaan lukiot eri­lais­tu­vat hyvien ja huono­jen oppi­laiden kouluik­si. En tiedä, oliko päätös päästää tämä mekanis­mi val­loilleen harkit­tu, mut­ta iso påäätös se aikanaan on. Perusk­oulun osalta ei hyväksytä sitä, että koulut val­it­si­si­vat oppi­lai­ta älykkyys­testien tai muun sel­l­aisen avul­la. Mis­tä siis tämä ero ? Jat­ka lukemista “Lukioiden rankkaus”

Palestiinalaiskysymys johtaa ydinsotaan

Palesti­inan ongel­ma tulee johta­maan ydin­so­taan läh­es var­masti, elleivät ulko­val­tiot puu­tu siihen rankalla kädellä.

Nykyi­nen kos­ton kierre, jos­sa yhä raivopäisem­mät hul­lut pää­sevät hal­lit­se­maan kumpaakin osa­puol­ta ja tuke­vat toisi­aan maltil­lisia voimia vas­taan, ei voi päät­tyä kuin huonosti.

On aivan turha muis­tel­la, kuka aloit­ti, kos­ka se tapah­tui niin kauan sit­ten, ettei sil­lä enää ole merk­i­tys­tä. Joka tapauk­ses­sa molem­mat osa­puo­let tekevät toisi­aan vas­taan törkeitä temp­pu­ja, jot­ka oikeut­ta­vat omat törkeät tem­put. Jat­ka lukemista “Palesti­inalaiskysymys johtaa ydinsotaan”

YK.n on perustettava satama Gazaan

Israelin murhaavaa hyökkäys­tä rauhanak­tivistien laivo­jen kimp­pu­un ei voi juät­tää ilman seu­rauk­sia. Oikea seu­raus on, että YK tai EU perus­ta­vat sata­man Gaza­an ja mur­ta­vat näin alen­ta­van saar­ron. Jos sata­ma on YK:n valvon­nas­sa, YK vas­taa siitä, että asei­ta ei tuo­da. Israel on käyt­tänyt “oikeut­taan ” valvoa Gazan logis­ti­ikkaa täysin väärin (suk­laa ja kahvi nyt esimerk­sik­si) ettei sil­lä ole moraal­ista oikeu­tus­ta jäl­jel­lä siihen. Jos he pyrk­i­sivät estämään vain asei­den tuon­nin, saar­toa voisi pitää jopa pikeutet­tuna, mut­ta kun tarkoituk­se­na on kaikin tavoin vaikeut­taa ja ankeut­taa palesti­inalais­ten elämää, he ovat itse vie­neet itseltään moraalisen oikeu­den har­joit­taa valvon­taa. Oma sata­ma antaisi Gazan asukkaille mah­dol­lisu­u­den myös kehit­tää elinkeino­jaan. Israelin saar­to estää myös kaiken tuotan­nol­lisen toimin­nan Gazassa.

Näin kuo­li­aak­si ammatu­tu rauhanak­tivis­tit saa­vat oikeu­tuk­sen työlleen ja Israel sopi­van näpäy­tyk­sen. Jos räikeitäkään rikok­sia ei ran­gaista, seu­raa­va on entisvä vakavampi.

Jos joku on eri mieltä, toivoisin loogista vas­taus­ta siihen, mikä oikeus Israelil­la on estää kah­van ja suk­laan viem­i­nen Gaza­an. Tämä sil­lä varauk­sel­la, että Helsin­gin Sanomien kuvaus saar­ron kohteesw­ta on oikea.

Israel näyt­tää pitävän kir­jail­i­ja Manke­lia van­git­tuna kunnes hän allekir­joit­taa jonkin paperin. Toivon Manke­lille sitkeyt­tä. Minä en allekir­joit­taisi mitään.

Maatalousasiat työ- ja elinkeinoministeriöön

Sirk­ka-Liisa Antti­la halu­aisi alis­taa ympäristömin­is­ter­iön maat­alous­min­is­terin käsky­val­lan alle. Ainakin hän säi­lyt­tää linjansa.

Jos on noin suuri hin­ta vähen­tää min­is­ter­iöitä, eikö voisi ajatel­la, että siir­retään maat­alout­ta ja kalas­tus­ta koske­vat asi­at työ- ja elinkeino­min­is­ter­iöön muiden elinkeino­jen joukkoon? Sil­loin, kun maat­alouden osu­us kansan­tuot­teesta oli yli 50 %, oli perustel­tua, että sil­lä oli oma min­is­ter­iö, mut­ta se oli sil­loin. Nyt maat­alouden osu­us on joitakin pros­ent­te­ja. Mik­si sil­lä on yhä oma ministeriö?