Lukioiden rankkaus

Taas on lukiot pan­ta parem­muus­jär­jes­tyk­seen. Ainoa uuti­nen tuos­sa parem­muus­jär­jes­tyk­ses­sä on, että lukioi­den taso eri­lais­tuu suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Tai ei siis lukioi­den taso, vaan lukiot eri­lais­tu­vat hyvien ja huo­no­jen oppi­lai­den kou­luik­si. En tie­dä, oli­ko pää­tös pääs­tää tämä meka­nis­mi val­loil­leen har­kit­tu, mut­ta iso påää­tös se aika­naan on. Perus­kou­lun osal­ta ei hyväk­sy­tä sitä, että kou­lut valit­si­si­vat oppi­lai­ta älyk­kyys­tes­tien tai muun sel­lai­sen avul­la. Mis­tä siis tämä ero ?

Minus­ta lukioi­den hyvyyt­tä ja huo­nout­ta pitäi­si tut­kia ihan oikeas­ti ja ne tulok­set pitäi­si jul­kis­taa ja lak­kaut­taa suu­ris­sa kau­pun­geis­sa huo­noim­mat lukiot. Se voi­daan teh­dä. aika hyvin vakioi­mal­la sisään­ot­to­kes­kiar­vo. Minus­ta on hyvin tär­keä­tä, ettei maas­sa ole kou­lu­ja, jot­ka pilaa­vat oppi­laan­sa huo­nol­la ope­tuk­sel­la.  Sai­raa­loi­den­kin hoi­to­tu­lok­sia tark­kail­laan, mik­si ei siis kouluja.

Aivan help­poa tuo vakioi­mi­nen ei ole. Muis­tan jon­kin kas­va­tus­tie­teen alan tut­ki­muk­sen, jos­sa älyk­kääs­ti pää­dyt­tiin sii­hen, että kou­lut, joi­hin ote­taan oppi­lai­ta mata­lal­la kes­kiar­vol­la, ovat parem­pia, kos­ka oppi­lai­den kes­kiar­vot nouse­vat enem­män kuin nii­hin, joi­hin ote­taan vain ysin kes­kiar­vol­la. Jos kes­kiar­vo on val­miik­si kymp­pi, se ei nouse lain­kaan. Täs­tä asteik­ko-ongel­mas­ta­kin kyl­lä tai­ta­va tut­ki­ja selviää.

53 vastausta artikkeliin “Lukioiden rankkaus”

  1. Itse kai­pai­sin sel­lais­ta rank­kaus­ta, jos­sa on kak­si asi­aa: 1) lukiot jär­jes­tyk­ses­sä kes­ki­mää­räi­nen sisään­ot­to­kes­kiar­vo ja 2) lukiot jär­jes­tyk­ses­sä yo-arvo­sa­no­jen mukaan.

    Eivät­hän nuo­kaan tie­dot vie­lä kaik­kea ker­ro, mut­ta nykyis­tä enemmän.

    1. Jos noi­ta jär­jes­tys­lu­ku­ja ver­taa kes­ke­nään, ollaan jo teke­mi­sis­sä sel­lai­sen mit­taq­rin­kans­sa, joka toi­mii oikeansuuntaisesti.

  2. Muis­tan jon­kin kas­va­tus­tie­teen alan tut­ki­muk­sen, jos­sa älyk­kääs­ti pää­dyt­tiin sii­hen, että kou­lut, joi­hin ote­taan oppi­lai­ta mata­lal­la kes­kiar­vol­la, ovat parem­pia, kos­ka oppi­lai­den kes­kiar­vot nouse­vat enem­män kuin nii­hin, joi­hin ote­taan vain ysin keskiarvolla. 

    Kyl­lä se var­mas­ti pitää paik­kan­sa, että on haas­ta­vam­paa opet­taa hei­kom­paa oppi­la­sai­nes­ta kuin jo val­miik­si moti­voi­tu­nut­ta sak­kia ja sii­nä mie­les­sä opet­ta­jat ovat “parem­pia”. Tämä on hyvin opet­ta­ja­kes­kei­nen tapa aja­tel­la asi­aa ja sopii­kin hyvin kas­va­tus­tie­teen alan tutkimukseen.

    Kou­lu­jen parem­muu­des­ta ker­too minus­ta par­hai­ten se, mil­lai­set eväät se elä­mään antaa. Sii­hen paras mit­ta­ri on sel­vit­tää, mis­sä oppi­laat ovat esi­mer­kik­si kym­me­nen vuo­den kulut­tua kirjoituksista.

  3. Mikä täs­sä eri­lais­tu­mi­ses­sa oikeas­taan on huo­noa? Huo­no opis­keil­ja-aines hei­ken­tää koko ryh­män ope­tuk­sen tasoa, kun ei voi­da opet­taa “täy­sil­lä”. Edel­leen täs­tä madal­tu­nees­ta tasos­ta kär­sii eri­tyi­ses­ti ne huip­puop­pi­laat, jot­ka halua­vat paras­ta. Ongel­ma pii­lee opis­ke­li­joi­den asen­teis­sa, ja on ihan oikein, että moti­voi­tu­neet opis­ke­li­jat voi­vat vali­koi­tua tasoi­seen­sa seu­raan. Emme­hän me kaik­ki ole saman­lai­sia ihmisiä.

    On tur­ha syyl­lis­tää opet­ta­jia sii­tä, että ope­tuk­sen taso pilai­si oppi­laat. On täy­sin tur­haa kuvi­tel­la opet­ta­van­sa mitään mur­to­lu­ku­ja vai­keam­paa sii­nä vai­hees­sa kun hei­koi­ten moti­voi­tu­neet vas­ta opet­te­le­vat las­ke­maan yhteen. Sil­le ei opet­ta­ja ihan aikuis­ten oikeas­ti mah­da mitään, jos opis­ke­li­jaa ei kiinnosta.

    Eri­tyi­ses­ti tehok­kuus­nä­kö­kul­mas­ta eri­lais­tu­mi­nen voi­si olla jopa hyvä asia. Uskon, että ope­tus on tehok­kain­ta sil­loin, kun ryh­män muo­dos­taa tasol­tan­sa homo­gee­ni­nen aines, oli se sit­ten huip­pua tai vähem­män huippua.Kenenkään ei tar­vit­se tur­hau­tua mate­le­vaan ope­tuk­seen mut­ta toi­saal­ta ei myös­kään pudo­ta kär­ryil­tä lii­an nopean ope­tuk­sen vuok­si. Sil­loin tuo kas­va­tus­tie­te­li­jöi­den mai­nit­se­ma yksi­lön suh­teel­li­nen kehi­tys on korkeimmillaan.

  4. Tie­dän per­hei­tä, jot­ka muut­ta­vat tie­tyl­le alu­eel­le, jot­ta hei­dän lap­sen­sa pää­see “hyvään kou­luun”. Vii­mek­si eräs työ­ka­ve­ri­ni per­hei­neen muut­ti Tapu­li­kau­pun­gis­ta Puis­to­laan juu­ri­kin täs­tä syystä.
    Kyl­lä­hän hyvä­osai­set per­hei­den lap­set vähän pakos­ta­kin menes­tyy parem­min kou­lus­sa, joten kou­lu­jen rank­king jär­jes­tyk­set ker­to­ne­vat aluei­den eri­lais­tu­mi­ses­ta Hel­sin­gis­sä muutenkin.
    Aika vai­kea tuo­hon on kai puut­tua, muu­ten kuin tuloe­rot oli­si saa­ta­va pienentymään.
    Toi­nen saman­ta­pai­nen ilmiö on, että suo­ma­lai­set per­heet lait­ta­vat lap­si­aan ruot­sin­kie­li­seen päiväkotiin,jotta saa­vat parem­man päi­vä­ko­din, jos­sa on vähem­män lap­sia ja parem­pi­taus­tai­sia lap­sia (=ei maa­han­muut­ta­jia niin pal­jon ja hyvä­tu­lois­ten per­hei­den lapsia).

  5. Yksi ongel­ma nois­sa nykyi­sin jul­kais­ta­vis­sa ran­king-lis­tois­sa on se, että niis­sä jär­jes­te­tään lukiot yhteen­las­ket­tu­jen puol­to­ää­nien mukaan, kun oikein oli­si tie­ten­kin jär­jes­tää puol­to­ää­nien kes­kiar­von mukaan. Vaik­ka parem­min menes­ty­vät kes­ki­mää­rin kir­joit­ta­vat useam­pia ainei­ta (joil­la saa suu­rem­man abso­luut­ti­sen mää­rän puol­to­ää­niä), täs­tä voi tul­la jotain ver­tai­luun jotain sys­te­maat­tis­ta vir­het­tä. Jois­sain lukiois­sa esim. voi­daan kan­nus­taa kir­joit­ta­maan mah­dol­li­sim­man suu­ri mää­rä ainei­ta ja toi­sis­sa taas koros­taa nopeam­paa lukion suorittamista.

    1. On monen­lai­sia lis­to­ja. Ny tolen näh­nyt lis­tat vain pakol­lis­ten ainei­den puol­to­ää­nis­tä. Sii­nä ei tuo­ta ongel­maa ole, kosk amu­ka­na on vain nel­jä ainet­ta. Toi­nen vaih­toeh­to oli­si nel­jän par­haa­nai­neen kes­kiar­vo. Tämä nykyi­nen suo­sii ruot­sin­kie­li­siä lukioi­ta kak­si­kie­li­sis­sä kun­nis­sa, kos­ka ruot­sin­kie­li­set osaa­vat suo­mea mut­ta suo­men­kie­lis­ten kunia-asia on olla osaa­mat­ta ruotsia.

  6. yli­op­pi­la­sar­vo­sa­nat kor­re­loi­vat voi­mak­kaas­ti lukioon sisään­tu­lo­kes­kiar­vo­jen kans­sa. Jos lukion aloit­ta­nei­den alin kes­kiar­vo on yhdek­sän, opet­ta­jat eivät voi pila­ta sen lukion menes­tys­tä. Ei ole ole­mas­sa hyviä lukioi­ta, on ole­mas­sa lukioi­ta, joi­hin on vali­koi­tu­nut hyviä oppilaita.

    Paras mit­ta­ri ver­ra­ta lukioi­ta on Samu­li Lin­tu­lan esit­tä­mä malli.

  7. Ongel­mak­si on muo­dos­tu­nut Ope­tus­hal­li­tus. Se ei halua tuot­taa tar­vit­ta­vaa dataa pata­van­hoil­li­sis­ta ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä. 😀 “Radi­kaa­lit” alka­vat olla elä­keiäs­sä, joten eikö­hän siel­lä­kin hal­lin­to­kult­tuu­ri vapau­du vähitellen.

    Suu­ri ongel­ma on, että maa­kun­tien vah­va ykkös­lu­kio­ver­kos­to käy­tän­nös­sä tuhot­tiin. 🙁 En pidä pää­kau­pun­ki­seu­dun tilan­net­ta huo­no­na. Kukin voi vali­ta juu­ri sel­lai­sen lukion kuin halu­aa. Maa­kun­nis­sa ei enää ole sel­ke­ää maa­kun­nal­lis­ta vetu­ria, jos­ta tie auke­ni­si hel­pos­ti aina­kin par­hai­siin koti­mai­siin yliopstoihin.

    Perus­kou­lun osal­ta ei viral­li­ses­ti hyväk­sy­tä tes­te­jä, mut­ta kaik­ki alal­la toi­mi­vat tie­tä­vät kou­lu­jen tasoe­rot. Aina­kin opet­ta­jat itse suun­nit­te­le­vat las­ten­sa kou­lu­put­ket hyvien perus­kou­lu­jen kaut­ta käyt­täen mm. asuin­paik­kaa ja kie­li­va­lin­to­ja apuna. 😉

  8. Itse opis­ke­lin aika­naan lis­tan mukaan “huo­nos­sa” lukios­sa. Kyse oli pie­nes­tä syr­jä­seu­dun lukios­ta jon­ka yksi kan­ta­va peri­aa­te oli pelas­taa ympä­ris­tön nuo­ria syr­jäy­ty­mi­sel­tä tar­joa­mal­la perus­kou­o­lun jäl­keen vaih­toeh­don koto­na makaa­mi­sel­le. Kou­lu kan­nus­ti ja lei­poi täs­tä mate­ri­aa­lis­ta jou­koit­tain yli­op­pi­lai­ta antaen heil­le kou­lu­tuk­sen lisäk­si 3–4 vuot­ta aikaa miet­tiä elä­mää eteenpäin.

    On tär­ke­ää huo­ma­ta että tämä toi­min­ta ei ollut pois huip­puop­pi­lail­ta joi­ta kyl­lä löy­tyi. Ope­tus oli laa­du­kas­ta ja jär­jes­tys­häi­riöi­tä ei sal­lit­tu. Uskal­tai­sin väit­tää että myös huip­puop­pi­laat hyö­tyi­vät tästä.

    Tätä taus­taa vas­ten lukioi­den rank­kaus on mie­les­tä­ni aika arve­lut­ta­vaa ja kapea­kat­seis­ta, enkä usko että se pal­ve­lee tar­koi­tus­taan nykyi­ses­sä muodossaan.

    1. TimoJ:lle:
      Jos tuo “huo­no” lukio oli hyvä paik­ka myös huip­puo­pis­ke­li­joil­le, oikein teh­ty arvio pal­jas­taa tämänkin.

  9. opis­ke­li­ja:

    Aika vai­kea tuo­hon on kai puut­tua, muu­ten kuin tuloe­rot oli­si saa­ta­va pienentymään.

    No ei se tuloe­ro­jen pie­nen­tä­mi­nen nyt ollen­kaan vält­tä­mät­tä auta siihen.

    vrt. pie­ni­tu­loi­set sai­ras­ta­vat enem­män kuin suurituloiset.

    Tämä voi joh­tua joko sii­tä, että pie­ni­tu­loi­suus aiheut­taa sai­ras­tu­mis­ta tai että sai­ras­tu­mi­nen aiheut­taa pie­ni­tu­loi­suut­ta. (Tai sit­ten, että on joku ulko­puo­li­nen jut­tu joka aiheut­taa sekä pie­ni­tu­loi­suut­ta, että sairastelua.)

  10. Käsit­tääk­se­ni erot ope­tuk­sen laa­dus­sa ovat kui­ten­kin mel­ko pie­niä. Har­vas­sa ovat ne lukiot jot­ka pys­ty­vät pilaa­maan huip­puai­nek­sen (kos­ka eihän niil­le par­hail­le tart­te kuin antaa kir­jat ja ne oppi­vat itse­kin) eikä niis­tä jot­ka oikeas­taan kuu­lui­si­vat ammat­ti­kou­luun tee yli­opis­to­vä­keä juu­ri mikään.

  11. Mikä täs­sä eri­lais­tu­mi­ses­sa oikeas­taan on huo­noa? Huo­no opis­keil­ja-aines hei­ken­tää koko ryh­män ope­tuk­sen tasoa, kun ei voi­da opet­taa “täy­sil­lä”.”

    Huo­noa” oppi­la­sai­nes­ta ei ole, on vain huo­noa joh­ta­mis­ta. Huo­nol­la­kin poru­kal­la voi saa­da pal­jon aikaan. Itse olen ollut useas­ti tilan­tees­sa, jos­sa on ollut pär­jät­tä­vä anne­tul­la poru­kal­la, jos­kus olen tavan­nut joh­ta­ma­ni poru­kan ensim­mäis­tä ker­taa len­to­ken­täl­lä enkä ole kyen­nyt vai­kut­ta­maan jou­kon valintaan.

    Mut­ta se on vain haas­te, ei este.
    Aina olen tavoit­teem­me onnis­tu­nut saavuttamaan,noista ulko­maan­pro­jek­tis­ta kun len­tää hel­pos­ti ulos, sil­lä sop­pa­ris­sa lukee, että komen­nus voi­daan päät­tää syy­tä ilmoittamatta.

    Sama kos­kee ope­tus­ta, opet­ta­ja on myös jou­kon joh­ta­ja ja hänen pitä­si kye­tä nos­ta­maan jou­kon tasoa.

  12. Kyl­lä­hän hyvä­osai­set per­hei­den lap­set vähän pakos­ta­kin menes­tyy parem­min kou­lus­sa, joten kou­lu­jen rank­king jär­jes­tyk­set ker­to­ne­vat aluei­den eri­lais­tu­mi­ses­ta Hel­sin­gis­sä muutenkin.”

    Lukioi­den koh­dal­la tuo ei pidä aivan paik­kaan­sa, sil­lä lukioi­hin tul­laan kaukaakin.
    Van­hin poi­ka­ni on Res­sus­sa ja opis­ke­li­joi­ta on siel­lä ympä­ri maa­ta, kau­kai­sim­mat Iva­los­ta ja Uts­joel­ta saak­ka, joten asuin­paik­ka ei vai­ku­ta samal­la taval­la kou­lun valintaan .

    Eivät­kä nämä 10 oppi­laat­kaan mitään enke­lei­tä ole vaan saman­lai­sia häi­ri­köi­tä ja kiusaa­jia löy­tyy hei­dän­kin jou­kos­taan aivan kuin nois­ta kuto­sen oppilaistakin.
    Olen ollut val­vo­ja­na oppi­lail­le niin perus­kou­lus­sa kuin lukios­sa­kin, joten koke­mus­ta on syn­ty­nyt monen­lai­sis­ta ryhmistä.

    Mer­kit­tä­vin ero on, että nuo 10-oppi­laat hoi­ta­vat opis­ke­lun, mut­ta muu­ten he ovat kyl­lä saman­lai­sia nuo­tia kuin nuo hei­kom­min menetyvätkin.

    Ja mitä ope­tuk­seen tulee niin oli­si ihme jos Res­su tai­koi­si 10-oppi­laas­ta 5‑oppilaan ??

  13. opis­ke­li­ja: “Tie­dän per­hei­tä, jot­ka muut­ta­vat tie­tyl­le alu­eel­le, jot­ta hei­dän lap­sen­sa pää­see “hyvään kouluun”.”

    Tuo on sel­vää, itse­kin isä­nä toi­min noin ja tie­dän perus­kou­lun opet­ta­jia jot­ka ovat noin teh­neet. Kou­lu­pii­rit myös näky­vät suo­raan per­hea­sun­to­jen hinnoissa. 

    Kou­lu­ka­ve­rit ja lukio­ka­ve­rit muo­dos­ta­vat tii­viin yhtei­sön nuo­rel­le, jon­ka vai­ku­tus on mie­les­tä­ni suu­rem­pi kuin mar­gi­naa­li­set ope­tuse­rot kou­luis­sa. Ope­tuk­sen taso on tois­si­jais­ta opis­ke­li­ja-ainek­seen näh­den. Sama yhtei­sö vai­kut­taa myös kor­kea­lou­luo­pin­toi­hin ja työelämään. 

    Olen myös havain­nut yri­tyk­sis­sä tiet­ty­jen opiskelu/kaveripiirien muo­dos­ta­mia yhtei­sö­jä jot­ka palk­kaa­vat hel­pom­min van­ho­ja kave­rei­taan. Jos asuu suu­rem­mas­sa kau­pun­gis­sa ja halu­aa hyväl­le ural­le, paras paik­ka aloit­taa ver­kos­toi­tu­mi­nen on se parem­pi lukio.

  14. Tie­tä­net var­mas­ti oikein hyvin, että lukio kuin lukio, niin oppi­la­sar­vioin­nin perus­pe­ri­aat­tee­na on Gaus­sin käy­rä. Toi­sin sanoen, myös ns. huip­pu­kou­luis­ta, joi­den läh­tö­ta­so­na on 9–10, pitää tuot­taa vakio­mää­rä 5–6 oppi­lai­ta. Mikä taas on mie­les­tä­ni tosi pöhköä.

  15. Minus­ta lukioi­den hyvyyt­tä ja huo­nout­ta pitäi­si tut­kia ihan oikeas­ti ja ne tulok­set pitäi­si jul­kis­taa ja lak­kaut­taa suu­ris­sa kau­pun­geis­sa huo­noim­mat lukiot.” 

    Taan­noin joku toi­mi­kun­ta poh­ti met­ro­ju­nien jär­jes­tys­häi­riöi­tä tut­ki­muk­sen poh­jal­ta, jon­ka mukaan huo­mat­ta­va osa jär­jes­tys­häi­riöis­tä kes­kit­tyi junan vii­mei­seen vau­nuun. Toi­mi­kun­nan suo­si­tus oli loo­gi­suu­des­saan ihas­tut­ta­va : Sul­je­taan junan vii­mei­nen vau­nu iltaliikenteessä.

    Ilmei­ses­ti aja­tuk­se­na oli, ettei­vät nämä vii­mei­sen vau­nun häi­ri­köt sit­ten enää mat­kus­ta lainkaan.
    Toi­mii­ko­han tämä huo­noim­pien lukioi­den lak­kaut­ta­mis­a­ja­tus saman logii­kan poh­jal­ta ? Lukion huo­nous ei var­maan­kaan ole miten­kään kou­lu­ra­ken­nuk­seen tai edes yksit­täi­sen kou­lun muis­ta kou­luis­ta eril­li­seen hal­lin­toon sisään­ra­ken­net­tu omi­nai­suus. Huo­nou­den toteut­ta­vat huo­not oppi­laat ja huo­not opet­ta­jat yhteis­tuu­min. Jos huo­no lukio lak­kau­te­taan, huo­not oppi­laat, kuten myös huo­not opet­ta­jat, mene­vät jon­ne­kin muu­al­le, eikä koko­nai­suus var­maan­kaan sii­tä parane.
    Onko kysy­mys kui­ten­kin sii­tä, että lukiois­sa on väkeä, sekä oppi­lai­ta että opet­ta­jia, joka ei sin­ne kuu­lu ? Vai pitäi­si­kö hän­tä­pään lukioi­hin vain sat­sa­ta enemmän ?

  16. os asuu suu­rem­mas­sa kau­pun­gis­sa ja halu­aa hyväl­le ural­le, paras paik­ka aloit­taa ver­kos­toi­tu­mi­nen on se parem­pi lukio.”

    Näin on, jos halu­aa ede­tä ural­la niin kave­rit ja kave­rei­den van­hem­mat , suku­lai­set ja tutut ovat tär­keäm­piä kuin hyvät arvosanat.
    Ensim­mäi­nen työ­paik­ka­kin ammat­tiin val­mis­tu­mi­sen jäl­keen on tär­keä: Jos pää­set suu­ren joh­ta­jan juok­su­po­jak­si niin ural­la ete­ne­min­ne on varmaa.

    Alim­mal­ta por­taal­ta pon­nis­ta­mi­nen on vaikeaa

  17. TimoJ: “…On tär­ke­ää huo­ma­ta että tämä toi­min­ta ei ollut pois huip­puop­pi­lail­ta joi­ta kyl­lä löy­tyi. Ope­tus oli laa­du­kas­ta ja jär­jes­tys­häi­riöi­tä ei sal­lit­tu. Uskal­tai­sin väit­tää että myös huip­puop­pi­laat hyö­tyi­vät tästä…”

    Lukios­sa oli sel­väs­ti perus­asiat kun­nos­sa ja se kyke­ni tuot­ta­maan hyvän poh­jan. Väi­tän, että aivan hui­puil­le se ei kyen­nyt tuot­ta­maan tyy­dyt­tä­vää oppi­mi­sym­pä­ris­töä. Oli­ko todel­li­sia huip­pu­ja muka­na, on toi­nen juttu.

    Oma kave­ri­po­ruk­ka hajo­si aikoi­naan “huo­noi­hin” lukioi­hin, hyviin lukioi­hin ja kävi­pä joku Atlan­tic Col­le­gen­kin. Tar­vi­taan eri­lai­sia lukioi­ta eri­lai­sil­le oppijoille.

    Suu­rin haas­te Suo­mes­sa on täl­lä het­kel­lä maa­kun­nal­lis­ten huip­pu­lu­kioi­den puu­te. Tar­vi­taan sel­kei­tä vetu­rei­ta, jot­ka kerää­vät alu­een­sa par­haan ainek­sen ja anta­vat heil­le hyvän poh­jan jat­ko-opin­noil­le. Aivan hui­put hakeu­tu­vat tule­vai­suu­des­sa­kin Atlan­tic Col­le­gen tapai­siin erityislukioihin.

  18. Lii­an vanha

    “Huo­noa” oppi­la­sai­nes­ta ei ole, on vain huo­noa joh­ta­mis­ta. Huo­nol­la­kin poru­kal­la voi saa­da pal­jon aikaan. Itse olen ollut useas­ti tilan­tees­sa, jos­sa on ollut pär­jät­tä­vä anne­tul­la poru­kal­la, jos­kus olen tavan­nut joh­ta­ma­ni poru­kan ensim­mäis­tä ker­taa len­to­ken­täl­lä enkä ole kyen­nyt vai­kut­ta­maan jou­kon valintaan. 

    Kou­luis­sa tämä muu­ten toteu­tuu sii­nä mie­les­sä jän­näs­ti, että opet­ta­ja on useim­mi­ten ja aina­kin halu­tes­saan var­sin yksin luo­kas­saan. Ope­tuk­sen laa­tu voi hei­tel­lä hyväs­sä ja pahas­sa aika lail­la ilman, että kou­lun joh­to on asias­ta tie­toi­nen tai puut­tuu sii­hen. Sama­ten opet­ta­ja voi hyvin pit­käl­le omal­la toi­min­nal­laan pai­ka­ta kou­lun hen­ki­lö­kun­nan huo­noa joh­toa tai muu­ten keh­noa toi­min­taa. Itse tie­dän suu­ren lukion, jon­ka reh­to­ri hoi­taa teh­tä­vi­ään aivan kata­stro­faa­li­sen huo­nos­ti, mikä osin näkyy oppi­mis­tu­lok­sis­sa, mut­ta ne eivät ole kui­ten­kaan ole pudon­neet lähes­kään samas­sa suh­tees­sa kuin esi­mer­kik­si opet­ta­ja­kun­nan työilmapiiri.

  19. Nykyi­nen lukioi­den eriy­ty­mi­nen isois­sa kau­pun­geis­sa ei ole sys­tee­min vika vaan omi­nai­suus, kou­lu­tus­po­liit­ti­nen valinta. 

    Lukion ope­tus­ryh­mäs­sä huo­maa sel­väs­ti sen, että jokai­nen opis­ke­li­ja hyö­tyy sii­tä, jos saa opis­kel­la ns. hyvien opis­ke­li­joi­den kans­sa — niin hei­kot kuin menes­ty­vät­kin. Hyvin pär­jää­vä lukio­lai­nen on moti­voi­tu­nut ja “sätei­lee” moti­vaa­tio­taan mui­hin­kin. Lisäk­si moti­voi­tu­neel­la opis­ke­li­jal­la on ope­tuk­sen tasoa paran­ta­va vai­ku­tus, kos­ka hän esim. kysyy ja vie­lä­pä hyviä kysy­myk­siä, mis­tä hyö­tyy koko ryhmä. 

    Nyt, kun monis­sa kau­pun­geis­sa hyvät pyri­tään haa­li­maan yhteen, tosia­sias­sa pyri­tään var­mis­ta­maan hyvil­le parem­mat opis­ke­lue­del­ly­tyk­set kuin muil­le, muis­ta viis. Tätä­hän ei kun­nal­lis­po­li­tii­kas­sa ääneen sano­ta mut­ta väit­täi­sin, että täl­lai­nen aja­tus siel­tä taus­tal­ta usein löy­tyy. Tämä ei mie­les­tä­ni vält­tä­mät­tä ole huo­no aja­tus, mut­ta oli­si rei­lua tun­nus­taa vaikutukset.

    Lukioi­den jakau­tu­mi­nen “hyviin” ja “huo­noi­hin” joh­tuu pit­käl­ti sii­tä, että kau­pun­gis­sa on kovin mon­ta lukio­yk­sik­köä. Maal­la kaik­ki mene­vät samaan lukioon, kau­pun­gis­sa käy toisin. 

    Jos eri­ty­ty­mis­tä vas­taan halu­taan toi­mia on vain pari kons­tia. Ensim­mäi­nen on se, että saman kylän lukiot pro­fi­loi­daan jol­la­kin muul­la taval­la kuin kes­kiar­vol­la: esim. urhei­lu­lu­kio, musiik­ki­lu­kio, tai­de­lu­kio ja luon­non­tie­de­lu­kio. Täl­löin tosin hel­pos­ti käy niin, että hel­poin­ta on pääs­tä (=huo­noin) luon­non­tie­de­lu­kioon. Toi­nen tapa vas­tus­taa eriy­ty­mis­tä on teh­dä riit­tä­vän iso­ja yksi­köi­tä, jol­loin vii­pa­lei­ta tulee luon­nos­taan vähem­män. Täl­löin lukion valin­nal­la ei pää­se niin tar­kas­ti valit­se­maan, mil­lai­ses­sa seu­ras­sa sitä käy. Oikeas­taan tämä rat­kai­su on tuo Osmon esit­tä­mä lakkautusmalli.

    Heik­ko­jen lukioi­den isoin ongel­ma on tie­tyn­lai­nen häl­lä­vä­liä­kult­tuu­ri, joka on vuo­sien saa­tos­sa pesi­nyt eten­kin opis­ke­li­joi­den mut­ta ken­ties myös opet­ta­jien kes­kuu­teen. Tätä ei voi suo­raan rahal­la kor­ja­ta. Sik­si en pahem­min kan­na­ta hei­kom­pien lukioi­den run­saam­paa resurs­soin­tia. Lisäk­si täl­lai­sen rahoi­tuk­sen kan­nus­tin­vai­ku­tus on aika nurinkurinen.

    Kai­kis­ta paras vaih­toeh­to oli­si supis­taa lukio­kou­lu­tus­ta ja tar­jo­ta riit­tä­väs­ti mie­lek­kääk­si uudis­tet­tua amma­til­lis­ta kou­lu­tus­ta. Moni lah­jak­kuus menee lukios­sa pahas­ti huk­kaan. Kun­nil­le amis tosin on kal­liim­paa kuin lukio.

  20. Mie­les­tä­ni on mur­heel­li­nen kehi­tys­suun­ta, että vas­tuu oppi­mi­ses­ta ja oppi­mat­to­muu­des­ta sysä­tään täy­sin kou­lun nis­kaan. Lukio on kui­ten­kin vapaa­eh­tois­ta kou­lu­tus­ta, jos­sa oppi­mi­ses­ta vas­taa ensi­si­jai­ses­ti kou­lu­lai­nen itse ja seu­raa­vak­si hänen van­hem­pan­sa. Ketään kun ei voi pakot­taa oppimaan. 

    Kir­joi­tin itse kou­lun par­haa­na oppi­laa­na lukios­ta, jon­ka sisään­ot­to­kes­kiar­vo oli 6,9. Ainoa niin sano­tus­ti huo­no opet­ta­ja oli kemias­sa, jos­ta sain kir­joi­tuk­sis­sa lähes täy­det pis­teet. Muu­ten opet­ta­jat oli­vat lois­ta­vaa tasoa, ja kou­lun hen­ki miel­lyt­tä­vän kannustava.

  21. Eriy­ty­mis­tä tapah­tuu myös tyt­tö­jen ja poi­kien välil­lä suh­tees­sa par­haim­piin lukioi­hin. Esi­mer­kik­si Res­sun lukios­sa poi­kien osuus on Wiki­pe­dian mukaan 66%, kun kai­kis­sa lukiois­sa on “vain” hiu­kan alle 60%. Eri­tyis­lu­kiois­sa poi­kien yli­voi­ma on vie­lä suu­rem­pi ja monis­sa tyt­tö­jä on vain 10–20%. Kyl­lä­hän täl­lai­nen eriar­voi­suus, kun pojat val­taa­vat eliit­ti­kou­lu­tuk­sen pai­kat itsel­leen, näkyy myö­hem­min elämässä.

    Suo­mea pide­tään jos­kus jopa tasa-arvon mal­li­maa­na, mut­ta kyl­lä täl­lai­set tilas­tot ker­to­vat kaik­kea muu­ta. On häpeäl­lis­tä, että viran­omai­set ja hal­li­tus eivät ole julis­ta­neet hätä­ti­laa tyt­tö­jen huo­non kou­lu­me­nes­tyk­sen takia. Sivis­tys­val­tios­sa tyt­tö­jä syr­ji­vät käy­tän­nöt oli­si jo pyyh­käis­ty pois tasa-arvon tieltä.

  22. Puo­liin­tu­mis­mal­li, loga­rit­mi­nen asteikko.

    Jos ole­te­taan että täy­del­li­nen kymp­pi on tavoi­te, jota ei kos­kaan saa­vu­te­ta niin asteik­ko voi­si olla loga­rit­mi­nen vaik­ka siten että aina puo­leen väliin pää­se­mi­nen tuos­ta (10:n) tavoit­tees­ta on yhtä hyvä suoritus.

    Siten sama­nar­voi­sia suo­ri­tuk­sia ovat:
    kes­kiar­vo alus­sa -> kes­kiar­vo lopussa
    4,0 -> 7,0
    7,0 -> 8,5
    8,5 -> 9,25
    jne
    7,654 -> 8,8225

    Loga­rit­mi­sen astei­kon kan­ta­lu­ku voi­daan mää­rä­tä poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä. Täs­sä esi­mer­kis­sä se oli 2. (½)

    Elä­mä ja elä­mä­nil­miöt nou­dat­ta­vat pää­sään­töi­ses­ti loga­rit­mi­sia (expo­nen­ti­aa­li­sia) kehi­tys­kul­ku­ja vaik­ka se on vai­keas­ti ymmär­ret­tä­vää taval­li­sel­le tal­laa­jal­le joka hädin tus­kin osaa las­kea yhteen ja vähentää.

  23. Nimi­mer­kil­le “lii­an vanha”:

    Kyl­lä opis­ke­li­jois­sa­kin on ero­ja. Huo­nol­la poru­kal­la­kin saa­daan tulok­sia, mut­ta jää­dään kau­ak­si opti­mis­ta. Tasa­vah­va- tai heik­ko opis­ke­li­ja-aines mah­dol­lis­taa tehok­kaan ope­tuk­sen kun on sel­vää, min­kä­lais­ta tasoa voi­daan pitää. Vaik­ka opet­ta­ja ei voi­si­kaan vali­ta ope­tet­ta­vaa ryh­mään­sä, lähel­lä onnis­tu­mis­ta ollaan jo sil­loin kun ihmi­set yli­pää­tän­sä halua­vat oppia ja panos­taa opis­ke­luun­sa. Jot­ka halua­vat oppia saa­vat hyviä arvo­sa­no­ja ja hakeu­tu­vat oppi­lai­tok­siin, jois­sa usko­vat saa­van­sa opis­kel­la parem­min kou­lu­me­nes­ty­väs­sä ryh­mäs­sä. Ja heil­lä tulee olla oikeus tähän.

    Vai­kut­tai­si sil­tä, että itse työs­ken­te­let täy­si-ikäis­ten kans­sa. Se on val­lan eri asia kuin toi­mia kes­ken­kas­vuis­ten moti­vaa­tio-ongel­mais­ten kans­sa. Ei opet­ta­jan teh­tä­vä ole olla mikään lau­man joh­ta­ja vaan opet­taa ope­tus­suun­ni­tel­man mukai­nen asia. Jos opis­ke­li­jal­la on ongel­mia moti­vaa­tion kans­sa, ongel­man sel­vit­tä­mi­nen ensi­si­jai­ses­ti on mui­den ihmis­ten teh­tä­vä (opin­to-ohjaa­jat, kou­lu­ku­raat­to­rit, ter­vey­den­hoi­ta­jat, lap­sen vanhemmat, …)

  24. Mic­hael Perukangas:
    Tie­tä­net var­mas­ti oikein hyvin, että lukio kuin lukio, niin oppi­la­sar­vioin­nin perus­pe­ri­aat­tee­na on Gaus­sin käy­rä. Toi­sin sanoen, myös ns. huip­pu­kou­luis­ta, joi­den läh­tö­ta­so­na on 9–10, pitää tuot­taa vakio­mää­rä 5–6 oppilaita.

    Mis­tä läh­tien tämä on ollut käy­tän­tö­nä? Ei aina­kaan ollut käy­tän­tö­nä sii­nä lukios­sa jon­ka itse kävin 2002–2005, enkä ole kuul­lut että tuol­lais­ta poli­tiik­kaa oli­si sit­tem­min­kään otet­tu maan­laa­jui­ses­ti käyt­töön. Sil­loin aina­kin arvo­sa­no­jen anta­mi­seen oli apu­na viral­li­nen asteik­ko joka ker­toi mm. kah­dek­si­kon arvo­sa­naan tar­vit­ta­van tie­tä­myk­sen mää­rän. Oppi­la­sar­vioin­nin perus­pe­ri­aa­te oli siis abso­luut­ti­nen eikä suhteellinen.

    Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa koe­te­taan toki aset­taa pis­te­ra­jat siten, että kuta­kin arvo­sa­naa koh­den on tiet­ty pro­sent­ti oppi­lai­ta jon­ka sen saa. Mut­ta nekin pro­sent­tio­suu­det ovat val­ta­kun­nal­li­sis­ta tulok­sis­ta, ei kukaan yri­tä tai edes voi rää­tä­löi­dä pis­te­ra­jo­ja niin että joka lukion tulok­set meni­si­vät tuo­hon jakaumaan.

  25. Kaj Sota­la on oikeas­sa ja Peru­kan­gas väärässä. 

    Olin­kin aikeis­sa tämän oikais­ta, mut­ta asia on siis niin kuin Sota­la sanoo. 

    Peru­kan­kaan mal­li­han oli­si aivan jär­je­tön. Tämä­hän joh­tai­si tilan­tee­seen, jos­sa vito­sen oppi­laan yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten tulok­set vaih­te­li­si­vat appro­ba­tu­ris­ta exi­mi­aan riip­puen ovat­ko Apol­lon lukios­ta tai Sykistä.

  26. Nois­sa lis­tois­sa pis­ti sil­mään, että kär­ki­pää­hän oli nyt pääs­syt pie­niä lukioi­ta, jois­sa ei ole kes­kiar­vo­ra­jo­ja käy­tän­nös­sä lain­kaan eli kaik­ki haluk­kaat pää­se­vät sisään.
    Lukio­kou­lu­tus onkin mie­les­tä­ni sel­lais­ta yleis­si­vis­tä­vää kou­lu­tus­ta, että sii­hen pitäi­si antaa kai­kil­le haluk­kail­le mah­dol­li­suus. Myös suu­rim­mis­sa kau­pun­geis­sa. Eli varo­vai­suut­ta nii­hin lak­kau­tus­suun­ni­tel­miin. Jos sen sijaan kat­so­taan hai­tal­li­sek­si tätä kou­lu­jen pro­fi­loi­tu­mis­ta hyvien ja huo­no­jen oppi­lai­den kou­luik­si, niin useam­man lukion kun­nis­sa kan­nat­tai­si miet­tiä jota­kin muu­ta oppi­lai­den valin­ta­mal­lia kuin perus­kou­lun keskiarvo.
    Nämä nykyi­set ran­king-lis­tat eivät kyl­lä­kään ker­ro mitään kou­lu­jen ope­tuk­sen tasos­ta. Sii­nä­hän ver­ra­taan vain lop­pu­tu­los­ta, ei ote­ta huo­mioon eri­lais­ta läh­tö­ti­lan­net­ta. Yksit­täi­sen oppi­laan kan­nal­ta Suo­mes­sa ei ole onnek­si mer­ki­tys­tä, tulee­ko “huo­nos­ta” vai “hyväs­tä” kou­lus­ta, ainoas­taan tas­kus­sa ole­va pape­ri merkitsee.

    1. Pie­niä lukioi­ta on sekä lis­tan alku- että lop­pu­pääs­sä. Jos kir­joit­ta­jia on vain muu­ta­ma, tulos on hyvin satun­nai­nen. MTV3 ker­toi, että par­haat mate­ma­tii­kan tulok­set tule­vat Hel­sin­gin ulko­puo­lel­ta. Sil­tä näyt­tää. Ei se mate­ma­tii­kan osaa­mi­nen aina­kaan MTV3:n toi­mi­tuk­ses­sa ole kovin hyvää.

  27. Tasa­vah­va- tai heik­ko opis­ke­li­ja-aines mah­dol­lis­taa tehok­kaan ope­tuk­sen kun on sel­vää, min­kä­lais­ta tasoa voi­daan pitää.

    Toi­saal­ta tuo tehos­ta­mi­nen mah­dol­lis­taa sen, että nii­tä oppi­lai­ta, jot­ka kuvi­tel­lun tason voi­vat ylit­tää, ei tue­ta riit­tä­väs­ti. Se, mikä ehkä voi­daan voit­taa koko­nai­suu­den nos­ta­mi­ses­sa, hävi­tään taa­tus­ti yksi­löi­den poten­ti­aa­lin haas­kaa­mi­ses­sa, jos tasoa­jat­te­lua käytetään.

  28. Kyl­lä opis­ke­li­jois­sa­kin on ero­ja. Huo­nol­la poru­kal­la­kin saa­daan tulok­sia, mut­ta jää­dään kau­ak­si optimista.”

    Lukio­po­ru­kas­ta on jo kar­sit­tu pää­osin pois ne joil­la on moti­vaa­tio-ongel­mia tai oppimisvaikeuksia.
    Kun huo­noim­piin­kin vaa­di­taan 7 kes­kiar­vo tai ylei­sem­min lähes 8 niin puo­let on jo karsiintunut

  29. Outi Naa­ras­si­ka kirjoitti:

    Eriy­ty­mis­tä tapah­tuu myös tyt­tö­jen ja poi­kien välil­lä suh­tees­sa par­haim­piin lukioi­hin. Esi­mer­kik­si Res­sun lukios­sa poi­kien osuus on Wiki­pe­dian mukaan 66%, kun kai­kis­sa lukiois­sa on “vain” hiu­kan alle 60%. Eri­tyis­lu­kiois­sa poi­kien yli­voi­ma on vie­lä suu­rem­pi ja monis­sa tyt­tö­jä on vain 10–20%. Kyl­lä­hän täl­lai­nen eriar­voi­suus, kun pojat val­taa­vat eliit­ti­kou­lu­tuk­sen pai­kat itsel­leen, näkyy myö­hem­min elämässä. 

    Ilmei­ses­ti nimi­merk­ki Outi Naa­ras­si­ka halu­aa koros­taa tiet­ty­jä seik­ko­ja esit­tä­mäl­lä asioi­ta todel­li­suu­den pei­li­ku­vi­na. Ihan näp­pä­rää reto­riik­kaa, mut­ta jos on jokin fik­su point­ti, sen voi­si esit­tää ihan sellaisenaankin.

    Kui­ten­kin pahek­sun sitä, että ollaan viit­ta­vi­naan johon­kin läh­tee­seen (täs­sä tapauk­ses­sa Wiki­pe­dia), vaik­ka kysei­ses­sä läh­tees­sä ei ole esi­tet­tyä tie­toa. Tie­toi­nen valeh­te­lu on aika tör­ke­ää näin­kin kor­kea­laa­tui­ses­sa blogissa.

  30. Samu­li Lin­tu­la, minä taas pahek­sun, kun valeh­del­laan, että joku tie­to ei ole väi­te­tys­sä läh­tees­sä (täs­sä tapauk­ses­sa Wiki­pe­dia) vaik­ka se siel­lä on. Ai niin: näin­kin kor­kea­ta­soi­ses­sa blogissa 😉

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Ressun_lukio

    Jos ei ole fik­sua point­tia vaan tar­koi­tus on vain vähek­syä tois­ten aja­tuk­sia, ei ehkä kan­na­ta kir­joit­taa lain­kaan, vai mitä?

    1. Outi sanoi, että Res­sun lukios­sa on enem­mis­töl poi­kia, mut­ta enem­mis­tö on siis tyt­tö­jä. Tämä oli var­maan­kin tar­koi­tet­tu jok­si­kin tehokeinoksi.

  31. Samu­li Lin­tu­la ymmär­si mis­sä men­nään mut­ta kat­soi asiak­seen sil­ti pahek­sua, että läh­de­viit­taus oli vää­rin vaik­ka siis ymmärr­si, että se ei ollut. Mitäs pilk­kua seu­raa­vak­si viilattaisiin?

    Poi­kien huo­nos­ta kou­lu­me­nes­tyk­ses­tä on puhut­tu niin kau­an kuin muis­tan. Vii­mei­sim­piä suu­ria kes­kus­te­lu­ja tai­si olla 2003 tai 2004. Sen jäl­keen poi­kien kou­lu­me­nes­tyk­sen edel­ly­tyk­siä on enti­ses­tään jopa huo­non­net­tu. Nyt yri­te­tään uusin­ta hei­ken­nys­tä Virk­kusen johdolla.

    Miten tämä on mah­dol­lis­ta? Kak­si seli­tys­tä: Poi­kien kes­ki­mää­räis­tä kou­lu­me­nes­tys­tä on lii­an vai­kea tai mah­do­ton paran­taa tai sit­ten ei ole haluja. 

    Jäl­kim­mäi­nen seli­tys tulee mie­leen, kun lukee eri­lai­sia sel­vi­tyk­siä, jois­sa poi­kien huo­noa menes­tys­tä vähä­tel­lään. Ks. esim:

    http://opetushallitus.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/48970_koulu_sukupuoli_oppimistulokset.pdf

    Esi­mer­kik­si surul­li­sen kuu­lui­sa Eli­na Lahel­ma yrit­tää kaik­ken­sa saa­dak­seen tilan­teen kään­net­tyä pää­lael­leen. Joten­kin pojat ikään kuin ansait­se­vat huo­non menes­tyk­sen­sä ja hyvä niin, kos­ka mie­het kui­ten­kin sor­taa nai­sia. Kou­lu­kin lopul­ta on sor­ron väline. 

    Tie­dän, että aika moni kou­lu­tuk­sen kans­sa puu­has­te­le­va ei aina­kaan kau­heas­ti vas­tus­ta täl­lais­ta ajat­te­lua. Jot­kut jopa kiih­keäs­ti kan­nat­ta­vat. Onko siis ihme, jos kou­lua ei saa uudis­tet­tua tasa-arvoisemmiksi?

    Mut­ta, tämä nyt oli täl­lai­nen väli­rui­ku­tus, jon­ka en enää usko joh­ta­van mihin­kään kos­kaan, joten ihan hyvin voin asian kir­joit­taa oikein- tai vää­rin­päin tai vaik­ka kak­soiss­lut­sil­la kerien. Ei se siis ollut teho­kei­no vaan tur­hau­tu­nee ketu­tuk­sen ilmaisu.

    Jat­ka­kaa vain ja olkaa kuin minua ei oli­si­kaan — vaik­ka ehdo­tan­kin, että ope­tus­mi­nis­te­rin salk­kua ei saa kos­kaan enää antaa nai­sel­le tai feministimiehelle.

  32. kat­soin viit­tes­tä: Vuo­den res­sut, valit­tu vuo­des­ta 1996, mm. Jaak­ko Kale­la (Tasa­val­lan Pre­si­den­tin kans­lia­pääl­li­kö ja Viron suur­lä­het­ti­läs)., ami­raa­li Klen­berg sekä yksi nai­nen, primaballerina.

  33. Outi sanoi, että Res­sun lukios­sa on enem­mis­töl poi­kia, mut­ta enem­mis­tö on siis tyt­tö­jä. Tämä oli var­maan­kin tar­koi­tet­tu jok­si­kin tehokeinoksi.”

    Vii­me vuo­na suh­de oli jotain 60 poi­kaan 180:sta sisäänotetusta,poikani luo­kal­la on 23 tyt­töä ja 7 poikaa.

    Poi­kien ongel­ma on kes­kit­ty­mi­nen mui­hin toi­min­toi­hin ja har­ras­tuk­siin kuin opiskeluun.

    Kave­ri­pii­rin vai­ku­tus on suu­ri ja vie nopeas­ti muka­na. Kas­va­tuk­sen ongel­ma on säi­lyt­tää pojal­la itse­näi­syys ja asioi­den priorisointi.
    Nuo­rem­mal­la­ni oli sel­viä vai­keuk­sia säi­lyt­tää asioi­den tär­keys­jär­jes­tys ja kes­kit­tyä mui­den har­ras­tus­ten kus­tan­nuk­sel­la­lop kou­lun­käyn­tiin, mut­ta kyl­lä hän­kin näul­ta yttää sel­vit­tä­vän perus­kou­lun lähes 10 oppilaana.

    Pojil­le on puu­has­te­lu tär­ke­ää ja ala-asteel­la oppi­mis­ta har­joi­te­taan ryh­mä­töi­den ja teke­mi­sen kaut­ta, mut­ta ylä­as­teel­la ope­tus on enem­män luen­to­mais­ta ja sil­loin syn­tyy pal­jon ero­ja poi­kien ja tyt­tö­jen välille

  34. Luin­ko oikein. res­sun oppi­las­ta on n 2/3 eli 65 ‑67 pro­sent­tia tyt­tö­jä. Muis­sa lukiois­sa liki­mää­rin 60 %.

    Mut­ta amis antaa sekin hvyät eväät elä­mäl­le, ja amma­ti­tai­toi­sen säh­kö- tai put­kia­sen­ta­jan lei­pä ei ole sen kapeam­pi kuin aka­tee­mi­sen pikkuvirkamiehen.

  35. Tekee­pä mie­le­ni heit­tää tähän yksi jut­tu, joka tapah­tui 1970-luvul­la erääs­sä poih­jois-suo­ma­lai­ses­sa lukios­sa. Ja teen­kin näin.

    Eräs tyyp­pi oli lah­ja­kas mate­maat­tis­ten ainei­den suh­teen. Mut­ta kun lukioon pää­si, niin hänet jätet­tiin jokai­sel­la lukíon luo­kal­le käy­mään luok­kan­sa uudes­taan, kun kie­liä ei suos­tu­nut opiskelemaan. 

    Sit­ten vii­mei­sel­lä luo­kal­ta ei pääs­syt yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sia viral­li­ses­ti kirjoittamaan,
    mut­ta kir­joit­ti kui­ten­kin mate­maat­ti­set aineet ällän arvosanoilla.

    Kui­e­ten­kin tie yli­opis­toon auke­ni eri­tyis­ryh­mien kaut­ta, ja nyt tämä kova­päi­nen hep­pu on yli­opis­tos­sa vai­tel­lyt tohtori.

    Ter­vei­siä vaan Eikalle.

  36. Tämä ei var­si­nai­ses­ti lii­ty aiheeseen:

    Isä­ni, kan­san­ta­lous­tie­teen pro­fes­so­rin ja tie­de­ku­nan dekaa­nin mukaan 70-luvun alus­sa 25% tie­de­kun­nan opis­ke­li­jois­ta oli ei-yli­op­pi­lai­ta ja opis­ke­li kans­le­rin anta­man eri­va­pau­den tur­vin: “He ovat suo­rit­ta­neet niin pit­kän oppi­mää­rän elä­män­kou­lus­sa, että on koh­tuu­ton­ta edel­lyt­tää heil­tä enem­pää muo­dol­lis­ta koulua.”

  37. Soininvaara:“Minusta on hyvin tär­keä­tä, ettei maas­sa ole kou­lu­ja, jot­ka pilaa­vat oppi­laan­sa huo­nol­la ope­tuk­sel­la. Sai­raa­loi­den­kin hoi­to­tu­lok­sia tark­kail­laan, mik­si ei siis kouluja.”

    Miten tämä tark­kai­lu toteu­tet­tai­siin ? Englan­nis­sa ja Ruot­sis­sa opet­ta­jat jou­tu­vat rapor­toi­maan vii­kot­tain ja ennen kesä­lo­man alkua vii­kon ver­ran aineis­toa monen­lai­sia tilas­to­ja var­ten . Ei kuu­los­ta jär­ke­väl­tä resurs­sien käy­töl­tä. Nukon vii­kot ja tun­nit , joi­ta kuluu rapor­toi­mi­seen opet­ta­jat voi­si­vat käyt­tää päte­vöi­ty­mi­seen, tun­tien suun­nit­te­luun ja toipumiseen.

    Mon­ta­ko vir­kaa pitäi­si perus­taa lisää tar­kas­te­le­maan noi­ta raport­te­ja ja teke­mään oppi­mis- ja tehok­kuus­ti­las­to­ja. Aina­kaan ko. mai­den oppi­mis­tu­lok­set perus­kou­lus­ta eivät tue ko. käy­tän­töä. Kuu­le­ma­ni mukaan myös­kään raport­te­ja laa­ti­vat opet­ta­jat eivät koe työ­tään järkeväksi.

    Kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa kiin­ni­te­tään aina huo­mio­ta suo­ma­lais­ten opet­ta­jien kor­ke­aan kou­lu­tus­ta­soon. Tulee mie­leen väis­tä­mät­tä, että kor­kea kou­lu­tus­ta­so tuot­taa myös­kin hyvää ammattitaitoa.

    Kun Soi­nin­vaa­ra viit­taa kou­lun anta­maan huo­noon ope­tuk­seen ja oppi­lai­den pilaa­mi­seen, niin kysyn­kin miten tämä tapah­tuu. Koke­muk­se­ni mukaan huo­not oppi­mis­tu­lok­set joh­tu­vat pää­sään­töi­ses­ti opis­ke­li­joi­den huo­nos­ta moti­vaa­tios­ta ja sitou­tu­mi­ses­ta opiskeluun. 

    Kou­lun koko vai­kut­taa sitä kaut­ta, että pie­ni lukio ei pys­ty tar­joa­maan moni­puo­lis­ta kurs­si­va­li­koi­maa opiskelijoilleen.

    Kou­lun­käyn­ti ei ole enää nyky­nuo­rel­le elä­män ja kuo­le­man kysy­mys. Elä­mäs­sä on tar­jol­la niin pal­jon muu­ta­kin ajan­vie­tet­tä, joka on kou­lun­käyn­tiä haus­kem­paa. Lukio­kou­lu­tus­kaan ei enää tar­joa var­maa jat­ko-opis­ke­lu­paik­kaa eikä jat­ko-opis­ke­lu työpaikkaa. 

    Koti ja yhteis­kun­ta kyl­lä huo­leh­ti­vat toi­meen­tu­los­ta joka tapauk­ses­sa jatkosssakin.

  38. Jos teh­dään aja­tus­leik­ki, että Res­sun lukion ja jon­kin vähem­män menes­ty­neen saman kokoi­sen lukion opet­ta­jat vaih­de­taan kes­ke­nään, lop­pu­tu­los oppi­lai­den menes­tyk­sen suh­teen oli­si sama. Ehkä Res­su pär­jäi­si uusil­la opet­ta­jil­la parem­min, kun he (uudet opet­ta­jat) ovat jou­tu­neet sat­saa­maan ope­tuk­seen (enti­ses­sä lukiossa)enemmän, kun oppi­la­sai­nes on ollut läh­tö­ti­lan­tees­sa huo­nom­pi. Ja se toi­nen lukio vas­taa­vas­ti huo­nom­min kään­tei­ses­tä syys­tä. Näin se menee. Suo­mes­sa on hyvät opet­ta­jat, oppi­la­sai­nes vaan vaih­te­lee. Oppi­lai­den taso rat­kai­see. Kau­pun­kien kes­kus­tat vetä­vät lukio­lai­sia enem­män kuin peri­fe­riat. Näin se menee.

  39. Van­ha tut­tu kes­kus­te­lu. Omat argu­ment­ti­ni löy­ty­vät jo tuos­ta ylä­puo­lel­ta fik­suis­ta puheen­vuo­rois­ta, eli ei sii­tä sen enempää.

    Poh­din­pa vaan täs­sä täl­lais­ta asi­aa: meil­lä on koto­na ope­tus- ja tevey­den­hoi­toa­lan ammat­ti­lai­nen. Kun tv-uuti­sis­ta tulee jom­paa­kum­paa alaa kos­ke­va uuti­nen, jom­pi­kum­pi meis­tä voih­kai­see jos­sa­kin vai­hees­sa. Se joh­tuu sii­tä, että ulko­puo­li­nen asian­tun­ti­ja (toi­mit­ta­ja, kon­sult­ti…) ryh­tyy mes­ta­roi­maan asias­sa, jon­ka koko­nai­suu­des­ta ei ymmär­rä kuin alun ja lopun — tyy­pil­li­nen esi­merk­ki tai­taa olla tämä tuo­tan­to­ta­lous­mies Lillrank.

    Osmon tämä teks­ti on samaa tavaraa: 

    Minus­ta lukioi­den hyvyyt­tä ja huo­nout­ta pitäi­si tut­kia ihan oikeas­ti ja ne tulok­set pitäi­si jul­kis­taa ja lak­kaut­taa suu­ris­sa kau­pun­geis­sa huo­noim­mat lukiot. Se voi­daan teh­dä. aika hyvin vakioi­mal­la sisään­ot­to­kes­kiar­vo. Minus­ta on hyvin tär­keä­tä, ettei maas­sa ole kou­lu­ja, jot­ka pilaa­vat oppi­laan­sa huo­nol­la ope­tuk­sel­la. Sai­raa­loi­den­kin hoi­to­tu­lok­sia tark­kail­laan, mik­si ei siis kouluja.”

    1. Olen samaa miel­tä sii­tä, että lukioi­den hyvyyt­tä ja huo­nout­ta pitää ja voi­daan tutkia. 

    2. Mut­ta hei: “lak­kaut­taa suu­ris­sa kau­pun­geis­sa huo­noim­mat lukiot.” Ei tämä ole reaa­li­maa­il­mas­ta. Lukio on ole­mas­sa, jos sitä tar­vi­taan: kun halu­taan antaa lukio­kou­lu­tus jol­le­kin osal­le ikä­luo­kas­ta. Jos joku lukio osoit­tau­tui­si “huo­nok­si”, ei kai sitä pitäi­si lak­kaut­taa, vaan kor­ja­ta se — jos ollaan sitä miel­tä, että tiet­ty mää­rä yli­op­pi­lai­ta tar­vi­taan. (Eihän sai­raa­laa­kaan lak­kau­te­ta sen huo­nou­den täh­den jos sitä tar­vi­taan? Sen joh­to saa­te­taan toki vaih­taa jne., mut­ta jos tar­vet­ta on, niin ei kai kukaan lakkauta) 

    3. Lukion huo­nous voi joh­tua mones­ta syys­tä. Kau­hean pal­jon en luo­ta sii­hen, että tuo­tan­to­ta­lous­kon­sult­ti osai­si tai viit­si­si hakea muut­tu­jia riit­tä­väs­ti: aloi­tus­kes­kiar­vo vs. yo-tulok­set, kes­key­tys­pro­sent­ti, masen­nus­seu­la, läpi­me­noai­ka, kir­joi­tet­tu­jen ainei­den mää­rä, sijoit­tu­mi­nen seu­raa­vaan kou­luun tule­vat minul­le ensim­mäi­se­nä mie­leen, mut­ta mil­lä hel­ku­til­la kon­sult­ti allo­koi noi­den asioi­den pai­noar­von? Ulko­puo­li­nen kon­sult­ti heit­tää hatus­ta jon­kun jyvi­tyk­sen ja se on siinä.

    4. On hyvin mah­dol­lis­ta, että täs­sä maas­sa on kou­lu­ja, “jot­ka pilaa­vat oppi­laan­sa huo­nol­la ope­tuk­sel­la”. Jos kou­lu­ja ruve­taan entis­tä enem­män mit­taa­maan näil­lä kon­sult­ti­mit­ta­reil­la, olen ihan salet­ti sii­tä, että se pro­ses­si tulee pilaa­maan enem­män ope­tus­ta kuin se mah­dol­li­nen kel­vot­to­mien kou­lu­jen dele­toin­ti nii­tä paran­taa. Kou­luis­sa (ja var­maan laa­jem­min­kin yhteis­kun­nas­sa) suu­rim­man stres­sin näis­tä kel­lo­kal­leis­ta otta­vat ne, jot­ka hoi­ta­vat asian­sa erin­omai­ses­ti muutenkin. 

    5. “Vakioi­mal­la kes­kiar­vo”. Joo täs­tä­hän se poru nousi­si: perus­kou­lua päät­tä­vil­lä ei ole yhteis­mi­tal­lis­ta arvioin­tia — jokai­nen arvo­sa­na perus­tuu ao. opet­ta­jan (sub­jek­tii­vi­seen) arvioon. Ope­tus­hal­li­tus pyr­kii vakioin­tiin mää­rit­tä­mäl­lä kasin kri­tee­rit kaik­kiin oppi­aa­inei­siin, mut­ta kri­tee­rien sovel­ta­mi­nen on jokai­sen opet­ta­jan itse tehtävä. 

    Var­mas­ti on tot­ta, että kes­kus­tan eliit­tiy­lä­kou­luis­sa ysin saa­mi­nen on vai­keam­paa kuin “haas­teel­lis­ten aluei­den” peru­kou­luis­sa. Onko tämä iso­kin ongel­ma? Riu­tuu­ko Kruu­nun­haas­sa ja Eiras­sa pal­jon­kin 16-vuo­tiai­ta, joi­den (vii­mei­sen) lukio­pai­kan vei joku lähiön lap­si kasi­puo­len kes­kiar­vol­laan — vaik­ka hän oli­si tie­to­jen­sa ja tai­to­jen­sa puo­les­ta Kru­ni­kas­sa saa­nut­kin vain seis­ka­puo­len keskiarvon?

    Jos oikeees­ti tämä on ongel­ma, ehdot­tai­sin, että etsi­tään ne onnet­to­mat Kru­ni­kas­ta ja Ete­lä-Espoos­ta ensin ja kar­toi­te­taan, onko heitä.

    Joo myön­ne­tään: mopo vähän kar­ka­si — mut­ta tämän “lak­kau­te­taan huo­not lukiot” ajat­te­lun vää­jää­mä­tön lop­pu­tu­le­ma on se, että oppi­mis­tu­lok­sil­taan huo­noim­mat päi­vä­ko­dit pitäi­si lak­kaut­taa. Eli opin­to­mat­ka esim. Englan­tiin voi­si ava­ta silmiä.

    Tou­ko Mettinen
    (nimi­merk­ki)
    opettaja

    1. Tämän kir­joi­tuk­sen ins­pi­roi se, että Hel­sin­gis­sä lak­kau­te­taan lukioi­ta, kos­ka ikä­luo­kat pie­ne­ne­vät. Lak­kau­tet­ta­vak­si pitäi­si vali­ta mie­luum­min hyviä kuin huo­no­ja työyh­tei­sö­jä. Sil­loin tar­vi­taan mit­ta­ria, joka on joten­kin tol­kul­li­nen. Sekin vaih­toeh­to on, että anne­taan oppi­lai­den päät­tää. Lak­kau­te­taan se lukio, johon ei juu­ri pyri­tä vaan jou­du­taan. Mut­ta ennen lopul­lis­ta lop­pu­aan täs­tä lukios­ta tulee se, jon­ne jou­du­taan huo­noim­mal­la kes­kiar­vol­la, eikä tämä­kään ehkä ole hyvä.

  40. Lak­kau­tit­te kui­ten­kin val­tuus­tos­sa Län­si-Hel­sin­gin lukion, johon on ollut kes­ki­mää­räis­tä enem­män pyrkijöitä. 

    Tänä vuon­na ehkä ei, kos­ka sana lak­kaut­ta­mi­ses­ta on tie­tys­ti kiri­nyt perus­kou­lu­lais­ten perheisiin.

  41. Eli­na: luin ensin että “keit­tiöp­sy­ko­lo­gian alal­la” ja se oli­si­kin ollut osu­va ilmaus, kos­ka tuo artik­ke­li on todel­la­kin hir­ve­ää keit­tiöp­sy­ko­lo­gi­aa. Ei tuos­sa iäs­sä tapah­du mitään bio­lo­gian sane­le­maa älyl­lis­tä taan­tu­mis­ta, kyse on kult­tuu­ris­ta. Myös tuon ikäi­set pojat pys­ty­vät vaa­ti­vaan ja pit­kä­jän­tei­seen suorittamiseen.

  42. Jos kau­pun­gis­sa on lii­kaa lukioi­ta, niis­tä osa tie­ten­kin on mie­le­käs­tä lak­kaut­taa — ja usein­mi­ten parem­pi lop­pu­tu­los tulee sii­tä, että todel­la lak­kau­te­taan yksi lukio — ei vain juuus­to­höy­lä­tä kaik­kien sisäänottoa.

    Mut­ta. Ote­taan ihan kuvit­teel­li­nen paik­ka­kun­ta — vaik­ka­pa Hämeen­lin­na, jon­ka lukio­s­asiois­ta en tie­dä mitään — esi­merk­ki on täy­sin sat­tu­man­va­rai­nen ja valit­tu lähin­nä sik­si, että arva­sin, että Hämeen­lin­nas­sa saat­tai­si olla kol­mi­sen lukio­ta. No sie­lä oli nel­jä ja ilmei­ses­ti nel­jäs, Lam­min lukio, on hil­jat­tain Hämeen­lin­naan lii­ty­nyt. Pikant­ti lisä.

    Jos esi­mer­kik­si Hämeen­lin­nas­sa huo­mat­tai­siin, että kun­nas­sa on lii­kaa lukion aloi­tus­paik­ko­ja ja kaik­kien kan­nal­ta näy­täi­si ole­van parem­pi, että yksi lukio uhra­taan, miten luul­ta­vas­ti meneteltäisiin? 

    Hämeen­lin­nas­sa on nykyi­sel­lään nel­jä lukio­ta, jois­ta yksi on “hyvä”, Kau­ria­lan lukio, Iltik­sen (sija 29) ver­tai­lun mukaan, pari about sijal­la 170 (lyseo ja yhteis­kou­lu) ja yksi sijal­la 298 (Lam­mi).

    Hal­vin kon­sult­ti tie­ten­kin ehdot­tai­si Lam­min lukio­ta lak­kau­tet­ta­vak­si: huo­noim­mat tulok­set. Nimes­tä pää­tel­len Lam­mi kui­ten­kin sijait­see koh­ta­lai­sen kau­ka­na Hämeen­lin­nas­ta — lii­tos­kun­ta? — eli kan­nat­taa kui­ten­kin ehkä harkita?

    Lyseo vai yhteis­kou­lu? Kes­kiar­vo­jen ero (yhteis­kou­lu 17,74 — lyseo 17,62) on aika pie­ni, eli aika roh­ke­aa oli­si perus­taa lak­kau­tus­pää­tös tähän­kään eroon — eli oli­si olta­va “parem­pi” mittari. 

    Se parem­pi mit­ta­ri saat­tai­si osoit­taa, että jopa Kau­ra­lan lukio hävi­ää parem­muu­des­sa lyseol­le tai yhteis­kou­lul­le tai jopa molem­mil­le — Kau­ria­la saat­taa tuot­taa huo­nom­pia yli­op­pi­lai­ta suh­tees­sa aloi­tus­kes­kiar­voi­hin, Kau­ria­las­sa saat­taa olla kova kes­key­tys­pro­sent­ti, Kau­ria­lan oppi­laat saat­ta­vat olla mui­den lukioi­den oppi­lai­ta ahdis­tu­neem­pia, Kau­ria­lan lukion oppi­laat saat­ta­vat saa­vut­taa hyvät tulok­sen­sa hitaam­min kuin muis­sa lukiois­sa tms. 

    No, konsultti/yleinen lukioi­den laatupalkintokriteeristö/tms. sit­ten ker­too, että lopet­taa pitäi­si­kin Kau­ria­lan lukio. 

    Pitää olla aika ida­lis­ti, joka uskoo, että tämä fik­su esi­tys menee pää­tök­sen­te­ko­ko­neis­tos­ta läpi. 

    Nämä ilta­päi­vä­leh­tien ja maik­ka­rin teke­mät hel­pot ja hel­pos­ti ymmär­ret­tä­vät lis­tat ovat sitä sel­vää dataa, mitä jokai­nen ymmär­tää, kon­sult­tien tuot­ta­mat pai­no­te­tut sijoi­tuk­set ovat taas alt­tii­na eri­lai­sil­le spe­ku­laa­tioil­le — kär­jis­tet­ty­nä tyy­liin “masen­nuk­sen suh­teel­li­nen kor­keus ei lii­ty kou­lum­me kil­pai­lu­hen­ki­syy­teen mil­lään tavoin, ja kou­lus­sam­me ei ole kilpailua”

    Eli mitä teh­dään: sääs­te­tään Lam­mi ja Kau­ria­la ja pan­naan lyseo ja yhteis­kou­lu lah­ti­penk­kiin ja odo­te­taan, että jom­man­kum­man tuki­jou­kot luo­vut­ta­vat. Sii­nä ne sit­ten kitu­vat muu­ta­man vuo­den — ja saa­ma­ri soi­koon pahin vaih­toeh­to on, että Hämeen­lin­nan paras lukio lopetetaan.

    Erik­seen vie­lä haluan koros­taa sitä, että en tun­ne Hämeen­lin­naa, Hämeen­lin­nan kun­ta­ta­lout­ta enkä ketään hen­ki­löä yhdes­tä­kään puhee­na ole­vas­ta lukios­ta, eli kaik­ki esit­tä­mä­ni spe­ku­laa­tiot oli­vat mie­li­ku­vi­tuk­se­ni tuotetta. 

    Yksi sivu­huo­mio: Kun etsin tähän kir­joi­tuk­see­ni esi­merk­ki­kun­taa, valit­sin mel­ko nopeas­ti Hämeen­lin­nan. Myö­hem­min huo­ma­sin, että esim. Pori näut­tää pär­jän­neen pal­jon Hämeen­lin­naa huo­nom­min. Täs­sä lie­ne oikean ihmet­te­lyn paikka?

  43. Lukio = perus­kou­lun jat­ke, jos­sa vie­lä muu­ta­man vuo­den voi tavoi­tel­la arvo­sa­no­ja, jois­ta isi on hyvin ylpeä.

  44. Eikö­hän las­ten val­tuus­tol­la ole par­haat edel­ly­tyk­set päät­tää lukioi­den lak­kaut­ta­mi­sis­ta. Eli lak­kau­tet­ta­vak­si jou­taa se, jon­ne ei tule oppi­lai­ta. Kun­nan kou­lu­toi­men­joh­don teh­tä­väk­si anne­taan sit­ten pai­men­taa kaik­kien kou­lu­jen ope­tus samanveroiseksi.

  45. Lukioi­den parem­muu­teen on mah­do­ton­ta kehit­tää vali­dia mit­ta­ria. Kes­kus­te­luis­sa vilah­taa esim. masen­tu­nei­suu­den esiin­ty­mi­nen opis­ke­li­joi­den kes­kuu­des­sa. “masen­nuk­sen suh­teel­li­nen kor­keus ei lii­ty kou­lum­me kil­pai­lu­hen­ki­syy­teen mil­lään tavoin, ja kou­lus­sam­me ei ole kilpailua””

    Osoit­taa­ko opis­ke­li­joi­den masen­tu­nei­suus kou­lun huo­nout­ta ? Masen­tu­nei­suut­ta mita­taan kou­lu­ter­veys­ky­se­lyis­sä Bec­kin masen­tu­nei­suus­mit­ta­ril­la (BDI).

    Sii­nä kysy­tään koe­hen­ki­lön mie­li­pi­det­tä mm. seu­raa­va­nan tapai­siin kysy­myk­siin: mil­lai­se­na koet ulko­nä­kö­si, olet­ko masen­tu­nut, mil­lai­nen on ruo­ka­ha­lusi, nuk­ku­mi­sen laa­tu, koet­ko syyl­li­syy­den, riit­tä­mät­tö­myy­den tun­tei­ta jne.

    Tes­tin väi­te­tään ole­van luo­tet­ta­van mit­ta­rin myös nuor­ten koh­dal­la. Kysyn­pä vaan, kuka mur­ro­si­käi­nen oli­si tyy­ty­väi­nen ulko­nä­köön­sä tai saa­vu­tuk­siin­sa ? Onko ruo­ka­ha­lun puu­tet­ta jos ei aina saa­kaan syö­dä ham­pu­ri­lai­sia ja kokis­ta ? En usko mit­ta­rin luo­tet­ta­vuu­teen mur­ro­si­käis­ten kohdalla. 

    Enkä aina­kaan luo­vut­tai­si tulok­sia kon­sul­til­le, joka tekee esi­tyk­siä kou­lu­ver­kon supistuksista.

    Tämä vain yksi esi­merk­ki lukio­kou­lu­tuk­sen laa­dun mit­taa­mi­sen vaikeudesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.