Kuntajakoselvitys on valmis

Blo­gi on ollut vähän hun­nin­gol­la pari viik­koa, kos­ka olen pais­ki­nut töi­tä 12-tun­ti­sia päi­viä Päi­jät-Hämeen kun­ta­ja­ko­sel­vi­tyk­sen paris­sa. Se on nyt val­mis käy­kää kat­so­mas­sa! Link­ki sel­vi­tyk­siin on täs­sä. Siel­tä oikeas­ta palkista.

24 vastausta artikkeliin “Kuntajakoselvitys on valmis”

  1. Tuo Kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jän ehdo­tus PDF tun­tui­si aina­kin ole­van tyh­jä. Tai siis kak­si sivua, ei sisäl­töä. sel­vi­tys­ra­port­ti tosin toimii.

    1. Täy­tyy käy­dä kat­so­mas­sa, mut­ta ei se ole mie­len­kiin­toi­nen. Sii­nä sano­taan vain, että ehdo­te­taan kun­tie­nyh­dis­tä­mis­tä. Silk­ka muodollisuus.

  2. Muo­din mukai­nen ennem­min. 🙂 Lii­an suu­ri ja teho­ton yksik­kö. Ylei­ses­ti muu­al­la kuin Suo­mes­sa on hyväk­syt­ty, että kun­ta on tehok­kaim­mil­laan, kun asuk­kai­ta on 10 000 — 40 000. Eli Lah­ti­kin on syy­tä pilk­koa toi­mi­vim­mik­si yksiköiksi.

  3. Täy­tyy tutus­tua Osmon osoit­ta­miin doku­ment­tei­hin parem­mal­la ajalla.

    Mut­ta mikä­hän mah­toi olla syy­nä, että Osmo ja muut sel­vi­tys­työ­hön ovat ryhtyneet.

    Onko mei­tä suo­ma­lai­sia ken­ties lii­an vähän tie­tyil­lä paik­ka­kun­nil­la ja taas päin vastoin.

    Mut­ta näin­hän se menee, kan­sa­lai­set eivät vält­tä­mät­tä edes tie­dä mitään sii­tä, mitä polii­ti­kot ympä­ril­län­sä touhuavat.

  4. Tot­ta kyl­lä, että pie­nem­mät yksi­köt ovat tehok­kaim­pia, mut­ta kehit­tä­mis­po­ten­ti­aa­lia niil­lä ei ole.
    Kun­ta­sek­to­rin suu­rin ongel­ma on mie­les­tä­ni — ja olen miet­ti­nyt tätä aika kau­an, työk­se­ni — se että tut­ki­mus­ta ja tuo­te­ke­hit­te­lyä sanan var­si­nai­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä ei ole juu­ri lainkaan.

  5. Rai­mo: “…että tut­ki­mus­ta ja tuo­te­ke­hit­te­lyä sanan var­si­nai­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä ei ole juu­ri lainkaan.”

    Tuo pitää paik­kan­sa. Kun­ta­ra­jois­ta tuli jos­sain vai­hees­sa pyhiä, eikä kun­tia halut­tu pilk­koa. Jos halu­taan toi­mi­via yksi­köi­tä, tulee alle 10 000 asuk­kaan yksi­köl­tä vaa­tia, että se kyke­nee rahoit­ta­maan toi­min­tan­sa. Väki­lu­vun lähes­tyes­sä 40 000 tulee auto­maat­ti­ses­ti aloit­taa kun­nan jaka­mi­nen tehok­kaam­mik­si. Tämä tuo tar­vit­ta­vaa dynamiikkaa.

    Pal­ve­lu­tuo­tan­toa­kin on aika kat­soa kriit­ti­ses­ti. Minä en ymmär­rä, miten ter­vey­den­hoi­tom­me voi yhä olla DDR:n elä­vä ulkoil­ma­museo? 😀 Siel­tä tuo ter­veys­kes­kus­jär­jes­tel­mä kopioitiin.

  6. Ongel­ma­na on myös se, että tehok­kuus on eri­lai­nen eri toimialoilla.
    Ope­tus­toi­mes­sa raja on niin­kin alhaal­la kuin noin 2.000 asu­kas­ta, ter­veys­toi­mes­sa 40.000 ja sosi­aa­li­toi­mes­sa noin 30.000 — nykyi­sil­lä sys­tee­meil­lä — ja PARAS-hank­keen 20.000 asuk­kaan raja on vedet­ty Stetson-menetelmällä.
    Tut­ki­mus­ta ja tuo­te­ke­hit­te­lyä siis tarvitaan!!!

    1. Sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­men osal­ta opti­mi­ko­ko riip­puu jär­jes­tä­mis­ta­vas­ta. Ter­vey­den­huol­toa var­ten tule­va Suur-Lah­ti jae­taan kol­meen alueeseen.
      Edel­leen Suo­mes­sa kun­ta vakuut­taa asuk­kaan­sa sai­raan­hoi­don osal­ta. Sen on sel­vit­tä­vä kou­lu­bus­sin kola­ris­ta. Yksi van­hain­ko­tiin jou­tu­nut van­hus mak­saa 50 000 euroa vuo­des­sa. Ei täs­tä ihan pie­ni kun­ta selviä.
      Pit­kän ajan kehi­tys­tä aja­tel­len kun­nan tär­kein teh­tä­vä on yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lu. Sii­nä opti­mi­ko­ko on työssäkäyntialue.

  7. Pie­ni tar­ken­nus: vuo­deo­sas­tol­le jou­tu­nut van­hus mak­saa tuon 50 000 ja ylikin. 

    Tavan­omai­nen van­hain­ko­ti­paik­ka, jos­sa van­hus liik­kuu ja syö itse mak­saa n. 30 000/vuosi. Pal­jon sekin tietysti.

  8. Jouk­ko­lii­ken­neo­suu­des­ta muu­ta­mia kommentteja:

    Pää­mää­rä­nä on saa­da kes­kus­taa­ja­maan niin tiheä ja aika­tau­luil­taan sel­keä jouk­ko­lii­ken­ne, ettei aika­tau­lu­ja tar­vit­se kat­sel­la. Kos­ka hyvä pal­ve­lu­ta­so tihei­ne vuo­ro­vä­lei­neen joh­taa hel­pos­ti yli­tar­jon­taan, lip­pu­jär­jes­tel­män tuli­si suo­sia näyt­tö­lip­pu­ja, jot­ta asiak­kai­ta ei tur­haan hin­noi­tel­tai­si pois bus­seis­ta ja jot­ta bus­sis­ta toi­seen voi­si vaih­taa kustannuksitta.

    Tai sit­ten saman tien avo­ra­has­tus­ta. Nuo lip­pu­jär­jes­tel­mät on yllät­tä­vän kal­lii­ta, jär­ke­vää oli­si teh­dä yhteis­työ­tä HSL:n kans­sa eli käyt­tää samaa jär­jes­tel­mää vaik­kei se niin kovin hyvä ole­kaan. Mat­kus­ta­jan kan­nal­ta oli­si erit­täin toi­vot­ta­vaa että esi­mer­kik­si samal­la lipul­la voi­si mat­kus­taa Lah­den sisäi­ses­ti, junal­la Hel­sin­kin ja Hel­sin­gin sisäisesti.

    Kaik­kial­le uuden kun­nan alu­eel­le ei saa kan­nat­ta­vas­ti tihe­ää joukkoliikennettä…
    Kun­ta­kes­kus­ten ulko­puo­li­nen lii­ken­ne perus­tuu pää­asias­sa henkilöautoihin…

    Sel­vi­tys­työn alun kun­ta­kuu­le­mi­sis­sa moni kun­ta­lai­nen valit­ti, että oiko­ra­dan nopea liikenne
    on vain lah­te­lais­ten käy­tös­sä. Muu­al­ta tule­vien pitäi­si tul­la ase­mal­le omal­la autol­la, mut­ta pysä­köin­ti­paik­kaa ei löydy.

    No ei niin löy­dy kun ase­man ympä­ril­lä maal­le on muu­ta­kin otta­jia kuin parkkikentät.

    Bus­sit jät­tä­vät kau­as lin­ja-autoa­se­mal­le, eikä aikatauluja
    ole synk­ro­noi­tu juna­vuo­ro­jen kanssa.
    Uusi kun­ta tar­vit­see mat­ka­kes­kuk­sen Lah­den ase­man yhteyteen.

    Juu­ri näin. Yksi suu­rim­pia lii­ken­ne­ty­pe­ryyk­siä joi­ta Suo­mes­sa on teh­ty on kilo­met­rin pääs­sä toi­sis­taan sijait­se­vat bus­si- ja rautatieasemat.

    Moni ongel­ma rat­ke­ai­si sil­lä että Z jat­kai­si Hei­no­laan, siel­lä on rau­ta­tie­a­se­man vie­res­sä suht vil­kas bus­siae­ma. Samoin sen lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin jär­jes­tä­mi­nen oli­si hel­pom­paa jos oli­si enem­män asemia.

    Opti­maa­li­nen lii­ken­ne voi kun­nan ja asuk­kai­den kan­nal­ta olla toisenlaista
    kuin lin­ja-auto­yh­tiön sil­mis­sä tuot­ta­vin liikenne.

    Samoin muu­ten juna­lii­ken­ne. Jos Lah­ti kuu­lui­si HSL:n se voi­si tila­ta Z‑junia niin pal­jon kuin haluaa.

    On myös varmistettava,
    että kun­nan käy­tet­tä­vis­sä on riit­tä­vää osaa­mis­ta reit­tien ja aika­tau­lu­jen suunnitteluun.

    Ja tätä löy­tyy Helsingistä.

    Bus­sien lisäk­si kan­nat­tai­si kat­sas­taa aina­kin trol­li­kat, sopi­vat mäki­seen mas­toon. Lisäk­si alu­eel­la on pal­jon vajaa­käy­tös­sä ole­vaa (tavara)rataa joten TramT­rain saat­tai­si olla myös mah­dol­li­nen, hie­noa tuos­sa oli­si mm. se että se ajai­si suo­raan junalaiturille.

  9. tpyy­luo­ma: “…Samoin muu­ten juna­lii­ken­ne. Jos Lah­ti kuu­lui­si HSL:n se voi­si tila­ta Z‑junia niin pal­jon kuin haluaa…”

    Vain kulut­ta­jan aidos­ti mak­sa­mal­la jouk­ko­lii­ken­teel­lä on tule­vai­suut­ta. Kät­so­kaa nyt vähän kart­taa­kin! Lah­den seu­dul­la ainoa joten­kin ehkä kan­nat­ta­va jouk­ko­lii­ken­ne on juna Hel­sin­kiin. Muu tul­laan aika­naan sanee­raa­maan pois.

  10. Minus­ta on hie­noa, että jul­kis­hal­lin­to jul­kai­see pape­rin­sa yös säh­köi­ses­ti. Oli­si kui­ten­kin muka­vaa ja samal­la gene­roi­tai­siin myös hel­pom­min verk­koon sopi­vat HTML-muo­toi­set “pape­rit”. Ei luu­li­si ole­van tur­han vaikeata.
    Vai onko kyse sii­tä, että ulkoa­su ajaa aina sisäl­lön edel­le ja että HTML-doku­men­teis­ta ei sai­si nys­vät­tyä tar­peek­si hienoja/pikselintarkkoja?

  11. Täs­sä­kin kun­ta­lii­tok­ses­sa? pää­on­gel­ma tulee ole­maan mon­ta vuot­ta jat­ku­va äly­tön vir­ka­mies­ten armei­ja, jol­le ei löy­dy mitään täys­päi­väis­tä ja täys­päis­tä tekemistä. 

    Vii­den vuo­den irti­sa­no­mis­suo­ja takaa sen, että kun­ta­lii­tok­set eivät talou­del­li­ses­ti onnis­tu. Mikä lap­poi edus­kun­nan jär­jen jos­kus niin vähiin, että kol­me vuot­ta nos­tet­tiin viiteen.

    Ihmet­te­len esim. sitä, mitä puu­haa muu­tos­joh­ta­jat kek­si­vät itsel­leen. Ja onko heil­lä esim. alaisia.
    Sii­nä saat­taa olla jon­kin­lai­nen vir­ka­mies­so­ta edessä.

    Yksi val­ta­va talous­problee­ma on palk­ko­jen har­mo­ni­soin­ti. Kou­vo­las­sa se nos­ti älyt­tö­mäs­ti byro­kra­tian palk­ka­kus­tan­nuk­sia. Sinän­sä hyvä tei­dän esityksessä,että mitään äly­tön­tä tilaa­ja­tuot­ta­ja­mal­lia ei esi­te­tä. Sil­lä kons­tin saa­tiin Kou­vo­laan lee­gio vir­ka­mie­hiä, jot­ka aamul­la mene­vät töi­hin kes­kel­le tänäänkääneimitäänjärkeväätekemistä.

  12. Pal­ve­lu­tuo­tan­toa­kin on aika kat­soa kriit­ti­ses­ti. Minä en ymmär­rä, miten ter­vey­den­hoi­tom­me voi yhä olla DDR:n elä­vä ulkoil­ma­museo? 😀 Siel­tä tuo ter­veys­kes­kus­jär­jes­tel­mä kopioitiin. 

    Minä olen luul­lut, että ter­vey­den­huol­to Suo­mes­sa on teho­kas­ta. Var­mas­ti tehos­ta­mi­sen varaa aina löytyy.

    http://www.taloussanomat.fi/terveydenhuolto/2008/07/07/konsultti-terveydenhuollossa-miljardien-tehostamisvara/200817461/12

  13. Itse olen seu­ran­nut kun­ta­lii­tos­ka­ta­stro­fia nimel­tä Raa­se­po­ri. Kun kol­me kon­kurs­si­pe­sää lai­te­taan yhteen ja vii­teen vuo­teen ei saa kenen­kään miel­tä pahoit­taa ollaan samal­la sekä syö­ty lii­tok­sen pork­ka­na­ra­hat että edet­ty Krei­kan mal­lin mukai­ses­ti koh­ti mui­den (eli tääl­lä val­tion) saattohoitoa. 

    Kun­tien opti­mi­ko­koa ei oikeas­sa elä­mäs­sä voi mää­ri­tel­lä kai­kil­le yhden­mu­kai­sil­la luvuil­la. Kas­vu­kes­kus­ten etäi­syys sekä opiskelu‑, työ- ja ostos­mat­ko­jen pituus ja koh­de eli aluei­den sijoit­tu­mi­nen todel­lis­ten talous­a­luei­den kes­kus­ten suh­teen tekee sen että yhtä oike­aa koko­luo­ki­tus­ta ei voi määritellä.

    Kos­ka väes­tön ikä­luo­kat eivät ole saman­suu­rui­sia, eivät­kä van­huk­set (toden­nä­köi­ses­ti) jakau­du kaik­kiin kun­tiin suh­teel­li­ses­ti tasan, niin eri kun­tia tule­va ter­vey­den­huol­to­me­no­jen kas­vu rasit­taa eri taval­la. Epäi­len suu­res­ti esi­mer­kik­si Raa­se­po­rin kykyä vas­ta­ta yhä kas­va­viin sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­to­kus­tan­nuk­siin. Tai ei sii­hen mitään epäi­lyä enää lii­ty. Se ei ole miten­kään mah­dol­lis­ta taval­la, jos­sa täyt­tyy yhden­ver­tai­suu­den ja mini­mi­kri­tee­rien periaatteet.

    Eli (lähi)tulevaisuudessakin osa nykyi­sen mini­mia­su­kas­mää­rän ylit­tä­vis­tä ja siten muka riit­tä­vän isois­ta kun­nis­ta ajau­tuu vai­keuk­siin taval­la joka vaa­tii val­tion puut­tu­mis­ta peliin. 

    Käy­tän­nös­sä tähän voi­tai­siin vai­kut­taa mm. lyhen­tä­mäl­lä yhteen­liit­ty­vien kun­tien hen­ki­lö­kun­nan irti­sa­no­mis­suo­jaa mak­si­mis­saan vuo­teen, lisää­mäl­lä pak­ko­lii­tok­sia ja ennen kaik­kea vaa­ti­mal­la mer­kit­tä­väs­ti nykyis­tä tiu­kem­paa bud­jet­ti­ku­ria, jota pitäi­si tehos­taa yli­tys­tä seu­raa­vil­la sanktioilla. 

    Niin ja kaik­kien kun­ta­lii­tos­ten sel­vi­tys­mie­het voi­vat loh­dut­tau­tua sil­lä, että 10–20 kulut­tua joku muu tulee ja liit­tää nämä nykyi­set pos­ti­mer­kit taas isom­mik­si kun­tayk­si­köik­si, jot­ta ne voi­si­vat vas­ta­ta val­lit­se­vaa käsi­tys­tä elin­voi­mai­sen kun­nan suuruudesta.

  14. Oli­si­ko niin, että koko kun­ta­ko­koa­sia pitäi­si miet­tiä vie­lä­kin enem­män uudel­leen. Eri toi­min­not ns. nykyi­sis­sä kun­nis­sa vaa­ti­vat eri­ko­koi­sia yksi­köi­tä. Sai­raan­hoi­to ei oikeas­taan ole kun­ta­ta­soi­nen kysy­mys ensin­kään. Sit­ten on tiet­ty­jä lähi­de­mo­kra­tii­an lii­ty­viä asioi­ta, joil­le iso kun­ta on lii­an iso yksikkö.
    Mal­li, jota ehdo­tit, että on kes­kus ja sit­ten näis­sä nykyi­sis­sä kes­kuk­sis­sa ‘pal­ve­lu­pis­te’ tai vas­taa­va, se on hyvä. Se kar­sii tur­han byro­kra­tian. Mut­ta eikö näis­sä van­hois­sa yksi­köis­sä, kun­nis­sa, voi­si säi­lyt­tää luot­ta­mus­hen­ki­lö­eli­met, vaik­ka kes­kus­hal­lin­to oli­si yksi? Onko mah­dol­lis­ta, että usem­mal­la itse­näi­sel­lä kun­nal­la oli­si vain yksi kau­pun­gin­ta­lo? Yksi alue ja toi­min­not, osit­tain, osin ei, mon­ta ‘itse­näis­tä’ kuntaa???

    1. Täs­sä on luot­ta­mus­mie­hies­tä koos­tu­va alua­lau­ta­kun­ta. Oli­sin halun­nut kir­joit­taa sii­hen alu­val­tuus­to, mut­ta laki ei sal­li suo­ril­la vaa­leil­la valit­ta­via kun­nan­osa­val­tuus­to­ja. Sopim,ukseen on kir­joi­tet­tu, että ne muut­tu­vat val­tuus­toik­si hei­ti, kun laki sal­lii. Paras-hank­keen joh­to­ryh­mäs­sä kan­na­tain alue­kun­ta­mal­lia, joka oli­si oikeas­taan tar­koit­ta­nut, että kun­nat säi­ly­vät itse­näi­si­nä, mut­ta esi­mer­kik­si ter­vey­den­hoi­to ja yleis­kaa­voi­tus siir­re­tään maa­kun­nal­le. Tämä esi­tys jäi kui­ten­kin vähemmistöön.
      Olen­nais­ta täs­sä on, että vero­tus­lot kerä­tän sen isom­man yksi­kön alu­eel­la jot­ta kun­nat eivät kil­pai­li­si veron­mak­sa­jis­ta kes­ke­nään. Nyt tuo kil­pai­lu on saa­nut Lah­den raken­ta­maan väl­jiä omi­ko­ti­ton­tee­ja alueil­le, jot­ka oli­si pitä­nyt kaa­voit­taa tehok­kaam­min ja Ori­mat­ti­lan raken­ta­maan Pen­na­lan kau­pun­gin­osan Lah­den rajal­le aivan päät­tö­mään paik­kaan. Esimerkiksi.

  15. Sanot­tiin :
    #
    Minus­ta on hie­noa, että jul­kis­hal­lin­to jul­kai­see pape­rin­sa yös säh­köi­ses­ti. Oli­si kui­ten­kin muka­vaa ja samal­la gene­roi­tai­siin myös hel­pom­min verk­koon sopi­vat HTML-muo­toi­set “pape­rit”.
    #

    No, min­nek­kä­hän Hel­si­gin kau­pun­ki on pii­loit­ta­nut toi­meen­tu­lo­tu­kioh­jeen­sa, että aina­kaan taval­li­nen kan­sa­lai­nen ei noi­ta ohjei­ta löy­dä hel­sin­gin kau­pun­gin sivuilta.

    Taas Van­taan kau­pun­gin osal­ta toi­meen­tu­lo­tu­kioh­jeet ovat löy­det­tä­vis­sä kau­pun­gin sivustolta.

    Mut­ta mik­si Hel­sin­ki on halun­nut lait­taa toi­meen­tu­lo­tu­kioh­jeen­sa (muis­taak­se­ni hel­sin­gin toi­meen­tu­lot­kioh­je kul­kee muul­la nimel­lä kuin mai­nit­se­ma­ni — etuus­oh­je­ko oli nimel­tään) pii­loon kaupunkilaisiltaan.

    Vai onko niin, että Hel­sin­gin työ­tö­mät hyök­käi­si­vat jul­kis­ta doku­ment­tia vas­taan, kun muil­lak­kaan kau­pun­geil­la ei ole täy­sin lakiin perus­tu­via toi­meen­tu­lo­tu­kioh­jei­ta esittää.

  16. Suu­ret väes­tö­poh­jat ovat pak­ko, jos halu­taan puhua vakuut­ta­mi­ses­ta. Toi­nen kysy­mys on tuo­tan­to: jos ei ole tar­jon­taa, ei ole tar­jon­taa. Ulkois­ta­mi­nen ja tilaa­ja-tuot­ta­ja ‑sys­tee­mit siir­tä­vät joh­ta­mi­sen ongel­mat sopi­muson­gel­mik­si, jot­ka taas ovat var­sin­kin ter­vey­den­huol­los­sa val­ta­vat. Kun et itse osaa joh­taa, ulkois­ta. Ongel­mak­si ei jää kuin se, mik­si joh­ta­jil­le mak­se­taan joh­ta­jan palkkaa.

  17. Nykyi­nen kun­ta­la­ki ei ehkä enää mah­dol­lis­ta opti­maa­lis­ta kun­ta­ra­ken­net­ta. Vero­jen kerää­mi­nen ja yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lu on edul­li­sin­ta hoi­taa työs­sä­käyn­tia­lueit­tain eli lähes puo­len maa­kun­nan alu­eel­ta. Pal­ve­lu­jen tuo­tan­to taa­sen sit­ten huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mil­lä alueilla.
    Ehkä kir­kon puo­lel­ta oli­si täs­sä mal­lia otet­ta­vak­si. Siel­lä­hän raha­pus­si on yhtei­nen (seu­ra­kun­tayh­ty­mä), ja var­si­nai­nen toi­min­ta tapah­tuu sit­ten itse­näi­sis­sä pienseurakunnissa.

  18. Osmo, sitä suu­rem­paa yksik­köä kut­su­taan Suo­mes­sa lää­nik­si. 😉 Jos alue­hal­lin­to­uu­dis­tuk­ses­sa on rys­sit­ty lää­ni­ja­ko, niin eikö sil­loin kor­jaus­lii­ke kan­na­ta teh­dä alue­hal­lin­to­ta­sal­le, ei kuntatasalle?

    1. Mitä teke­mis­tä lää­neil­lä on ter­vey­den­huo­lon tai kaa­voi­tuk­sen kans­sa, siis on kos­kaan ollut. Lää­nit oli­vat val­tion­hal­lin­non yksikk­jä, eivät kuntahallinnon.

  19. Monin tavoin sel­keä ja kan­na­tet­ta­va esi­tys työs­sä­käyn­tia­lue­poh­jal­ta syn­ty­väs­tä hallintoyksiköstä. 

    Miel­tä läm­mit­tää sii­hen kuu­lu­va esi­tys jouk­ko­lii­ken­teen kehit­tä­mis­ta­voit­teis­ta ja asian orga­ni­soin­nis­ta perä­ti oman jouk­ko­lii­ken­ne­lau­ta­kun­nan avulla.

    Kes­ki­suu­ris­sa kau­pun­geis­sa ongel­ma­na on ollut tähän saak­ka asi­aan koh­dis­tet­tu aivan mitä­tön resurs­soin­ti niin asian­tun­ti­ja- kuin poliit­ti­sel­la puolella.

    Sor­mi­mal­li kau­pun­ki­ra­ken­teen visio­na puol­taa paik­kan­sa. Seu­dun voi­ma­va­rat eivät rii­tä kaik­kien suun­tien yhtä­ai­kai­seen kehit­tä­mi­seen ja täy­tyy teh­dä valin­ta ete­ne­mi­sen pain­opis­teis­tä. Ehkä tätä ei kui­ten­kaan voi sisäl­lyt­tää tähän poliit­ti­seen sopi­muk­seen, vaik­ka var­ma on, että se tulee ole­maan yleis­kaa­van toteut­ta­mis­suun­ni­tel­man kes­kei­nen kiis­ta­nai­he jatkossa.

  20. Sii­nä­hän kävi hie­nos­ti; suu­rin osa kun­nis­ta vai­kut­taa hyl­kää­vän yhdistymissopimuksen.

    Onko B‑suunnitelmaa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.