Pienistä ylinopeuksista hössötetään turhaan?

Enon onnet­to­muudessa kuoli kuusi nuor­ta, kun hei­dän auton­sa ajoi kolmion takaa rekan eteen. Kuor­ma-autoil­i­joiden liit­to oli perin nyreis­sään, kun julk­isu­u­teen ker­rot­ti­in, että rekan kul­jet­ta­jaa tutk­i­taan epäiltynä kuu­teen kuole­man­tuot­ta­muk­seen, vaik­ka henkilöau­to tuli kolmion takaa. Epäilti­in, että rek­ka olisi ajanut lievää ylinopeut­ta. Ajopi­ir­turin mukaan tuo lievä yli nopeus oli 87 km/h kuu­den kympin alueel­la. Oli siis ajanut rajoit­in­ta vas­ten eikä ollut hiljen­tänyt risteystä edeltäneen nopeusra­joituk­sen vuok­si. Lisäk­si rekalla oli yli­pain­oa, mut­ta sil­lä ei tässä ollut onnet­to­muu­den vakavu­u­teen merkitystä.

Onko merk­i­tys­tä sil­lä, tör­määkö rek­ka henkilöau­toon 60 km/h vai 87 km/h? Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa vapau­tu­va ener­giamäärä on yli kaksinker­tainen edel­liseen ver­rat­tuna. Lisäk­si rek­ka sen­tään ehti vähän jarruttaa.

Nyt siir­rymme speku­laa­tion puolelle, kos­ka uutiset eivät ker­ro, paljonko rek­ka ehti jar­rut­taa. Vede­tään hatus­ta, että sen nopeus olisi laskenut kahdel­la kymmenel­lä kilo­metril­lä tun­nis­sa eli tör­mäys olisi tapah­tunut 67 km/h. Vaik­ka nopeus olisi jar­ru­tuk­sen alka­es­sa ollut 60 km/h, pysähtyä rek­ka ei olisi ehtinyt, mut­ta ei se toisaal­ta olisi tör­män­nyt neljän kympin nopeudel­lakaan.  Tör­mäysnopeus olisi ollut 23 km/h. Sen kai jokainen myön­tää, että on jokin ero sil­lä, tuleeko rek­ka kyl­keen 67km/h vai 23 km/h.

Syy onnet­to­muu­teen oli tietysti henkilöau­ton kul­jet­ta­jan, mut­ta jos nopeusra­joituk­sia olisi nou­datet­tu, ruumi­ita olisi tul­lut ainakin vähemmän.

En halua syyt­tää rekan kul­jet­ta­jaa, kos­ka hän tulee saa­maan kohtu­ut­toman tuomion teosta, johon kymmenet tuhan­net syyl­listyvät päivit­täin. Halusin vain sanoa, että ”pie­nil­lä ylinopeuk­sil­la” on väliä ja sik­si on oikein valvoa niitä.

===Uuden Suomen mukaan rekan jar­ru­tusjäl­jet oli­vat 12 metriä. Jos renkaat ja jar­rut oli­vat kun­nos­sa, kitkak­er­roin oli noin 0,8. Tämän mukaan tör­mäys tapah­tui nopeudel­la 74 km/h. Jos alkunopeus olisi ollut 60 km/h, tör­mäysnopeus olisi ollut 39 km/h. Ener­gioiden ero on läh­es nelinkertainen.

Katajanokalle tarvittaisiin vierasvenesatama

Vuosia sit­ten Helsin­ki päät­ti vilkkaan ja eripu­raisen keskustelun jäl­keen perus­taa vierasve­ne­sa­ta­man Kata­janokan tyveen Kru­u­nun­hakaan tun­tu­maan. Han­ke herät­ti eripu­raa sekä sik­si, että paik­ka oli niin keskeinen että kalleuten­sa vuok­si. Tätä pidet­ti­in kuitenkin hyvänä investointi­na matkailun kannal­ta ja mon­en mielestä, myös min­un mielestäni, veneet elävöit­tävät ranta­maise­maa. Jat­ka lukemista “Kata­janokalle tarvit­taisi­in vierasvenesatama”

Menetämmekö antibiootit?

Bri­tan­ni­as­ta tun­kee Suomeenkin sairaal­abak­teeri, johon ei mikään antibioot­ti tehoa. Tuberku­loosista on kehit­tymässä antibioot­tire­sistent­ti kan­ta. Onko niin, että antibiootit ovat vain het­ken helpo­tus, niiden run­sas käyt­tö jalostaa bak­teer­it vas­tuskyky­isik­si ja tau­dit tule­vat takaisin?

Ilman antibioot­te­ja pitää luop­ua suures­ta määrästä kirur­giaisa oper­aa­tioi­ta ja esimerkik­si monista syöpähoidoista. Jat­ka lukemista “Menetäm­mekö antibiootit?”

Helsinki käännyttää Pisa-turisteja

Suomen Pisa-men­estyk­sen takia Helsinki­in tun­kee ope­tusalan del­e­gaa­tioi­ta tutus­tu­maan koulu­tusjär­jestelmäämme ovista ja ikkunoista. Tuli­joi­ta on niin paljon, että suuri­malle osalle on pakko vas­ta­ta kieltävästi. Ope­tusvi­ras­tolle ei ole resursse­ja ottaa heitä vastaan?

Tietääkö vasen käsi kaupungilla nyt mitä oikea tekee? Poli­it­ti­nen tur­isti on parhai­ta tur­is­te­ja, kos­ka he käyt­tävät paljon rahaa (eivät omaansa). Voisiko matkailu­toimis­to järkätä ope­tusvi­ras­tolle ne resurssit? Hotel­lit ja rav­in­to­lat voisi­vat vaik­ka vähän sponssata.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.9.2010

Listal­la ei ole kuin yksi raken­nuskiel­to ja vas­tauk­sia pon­si­in ja aloit­teisi­in. Kok­ous kuitenkin pide­tään, kos­ka esi­tys­lis­tan ulkop­uolel­la keskustel­laan ase­makaavapääl­likön viran täyttämisestä.

Val­tu­us­toaloite pysäköin­tipaikan hin­nan irrot­tamis­es­ta asun­non hinnasta. 

Ikuisu­u­sai­he ete­nee, mut­ta hyvin hitaasti. Suun­nit­teli­jan on vaikea ymmärtää, että jokin asia irrotet­taisi­in suun­nit­telu­logi­ikas­ta ja annet­taisi­in markki­noille – siis että suun­nit­teli­ja ei määräisi, kuin­ka mon­ta autopaikkaa ton­tille kuu­luu vaan niitä tehtäisi­in niin mon­ta kuin asukkaat ovat halukkai­ta osta­maan tai vuokraa­maan. Toki tähän liit­tyy myös aito ongel­ma. Paikat on halv­in­ta tehdä ker­ral­la ja kysyn­tää saat­taa tul­la vuosien päästä.  Markki­noil­la ratkaistaan joskus tätäkin vaikeampia ongelmia. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 2.9.2010”

Mustavalkoisesta puuttuu vihreys

(Tek­sti on julka­istu kolumn­i­na Vihreässä langassa)

Ville Kom­si sanoi joskus kauan sit­ten vihreistä, etteivät äänestäjämme hylkää meitä, vaik­ka oli­si­vat jostain asi­as­ta hei­dän kanssaan erim­ieltä, jos voivat luot­taa vil­pit­tömyy­teemme. Äänestäjät halu­a­vat ymmär­ret­täviä perusteluja.

Muut puolueet ovat toim­i­neet toisin. Niiden käsi­tyk­sen mukaan poli­it­tisen sanoman on olta­va yksinker­tais­tet­tua. Pidän enem­män Ville Kom­sin asen­teesta, mut­ta nyky­isin vihreät ovat muut­tumas­sa muiden kaltaisek­si tässäkin. Jat­ka lukemista “Mus­tavalkois­es­ta puut­tuu vihreys”

Energiaverotuksen sudenkuopat

Mikä ener­giavero­tuk­ses­sa mättää?

Eero Heinälu­o­man Pauli Lehtimäen ja  Jus­si Pajusen keskustelu ener­giavero­tuk­ses­ta kir­voit­ti tekemään yhteenve­don siitä, mikä ener­giavero­tuk­ses­sa mättää.

Päämäärä on hyvä. Fos­si­il­isia polt­toainei­ta pitää verot­taa huo­mat­tavasti nyky­istä kovem­min, jot­ta olisi kan­nustin siir­tyä uusi­u­tu­vi­in ener­gialähteisi­in. Sit­ten tulee yksi­tyisko­htia, joiden vuok­si ohjaus­vaiku­tus menee pahasti vikaan. Virheitä on ainakin:

1)      Kivi­hi­iltä verote­taan voimakkaasti, jos sil­lä tuote­taan läm­pöä, muta se on vero­ton­ta, jos sil­lä tuote­taan sähköä. Tälle ei voi oikein mitään, kos­ka kun olemme samas­sa verkos­sa muiden maid­en kanssa, sähkön verorak­en­teen pitää olla sama. Sik­si sähköä ”hiilid­iok­sidi­vero” on itse sähkön hin­nas­sa. Veron korkeus ei riipu siitä, mil­lä se on tehty, vaan kuka sitä käyt­tää. Jois­takin vähän mieli­v­al­tais­es­ti val­i­tu­ista sähkön­tuotan­to­muodoista veron saa osit­tain takaisin tuotan­non sub­ven­tiona. Jat­ka lukemista “Ener­giavero­tuk­sen sudenkuopat”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.8.2010

Kes­ki-Pasi­lan keskus­tako­rt­telin suunnitteluperiaatteet

Pitkän keskustelun jäl­keen hyväksyt­ti­in vähän muutet­tuna. Keskustelua en saa refer­oi­da, mut­ta sel­l­ainen tieto tuli virkamiehiltä, että val­tio saa raken­nu­soikeu­den ilmaisek­si, kos­ka siitä sovit­ti­in, kun val­tio osal­lis­tui Vuosaaren sata­man rak­en­tamiskus­tan­nuk­si­in. Pan­naan muis­ti­in, kun aikanaan las­ke­taan, kuin­ka huono investoin­ti sata­ma oli Helsingille. Tämäkin raha pitää pan­na osak­si sata­man kustannuksia.

Tämä menee suun­nit­teluk­il­pailu­un, jos­sa suun­nit­teli­jan on sitoudut­ta­va myös toteut­ta­maan oma suun­nitel­mansa. Ei tai­da ainakaan koti­maas­ta löy­tyä kovin mon­ta kilpailijaa.

Jän­nit­tävä suunnitelma.

Öster­sun­domin yhteinen yleiskaava

Min­ulle vaku­utet­ti­in, että valit­tuun liiken­nevai­h­toe­htoon olisi päädyt­ty, vaik­ka kaik­ki kolme kun­taa oli­si­vat kuu­luneet samaan kun­taan. Luot­ta­mus­mies ei voi kuin luottaa.

Lausun­to Kehä II:sta

Olin suun­nitel­lut lisät­täväk­si kaikkea ikävää tästä han­kkeesta, mut­ta esit­telijä olikin lait­tanut ne jo omaan lausun­toon­sa. Tämä on huonoa liiken­nepoli­ti­ikkaa, mut­ta ei huol­ta: tähän ei löy­dy rahaa.

Aja­tus, että tähän tehtäisi­in kevyem­pi katu­mainen tie (maantie, jot­ta val­tio sen mak­saa) on ain­oa mahdollisuus.

Joku kom­men­toi, että tämän han­kkeen kustannus/hyötysuhde on yli kak­si. Tuo lasken­tamenetelmä on kehitet­ty laske­maan tiey­hteyt­tä, joka raken­netaan aution preer­ian hal­ki. Kaupunkien sisäisi­in liiken­ney­hteyk­si­in se ei sovi lainkaan. Sama malli antoi raide-Jok­er­ille erit­täin huonon kan­nat­tavu­u­den. Kun laskel­ma avat­ti­in, havait­ti­in, että hyö­ty­puolel­la ei ollut mukana yhtään niistä syistä, mik­si raide-Jok­e­ria aje­taan. Liiken­ney­hteyk­sien rak­en­t­a­mi­nen on ennen kaikkea vaikut­tamista yhdyskun­tarak­en­teeseen, mut­ta tämä investoin­nin tärkein vaiku­tus puut­tuu kokon­aan. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 26.8.2010”

Iltapäivälehtien epidemiologiaa

Läh­es kaik­ki suo­ma­laiset tietävät, että, että sikain­flu­enssarokote on sairas­tut­tanut tois­takym­men­tä suo­ma­laista las­ta narkolep­si­aan. Oli hirvit­tävä virhe rokot­taa kansa. Mitä havain­to­ja on tämän tueksi?

Fen­noskan­di­as­sa oli lievä narkolep­sia epi­demia. Epi­demia pain­ot­tui Suomeen, mut­ta esi­in­tyi lievem­pänä myös Ruot­sis­sa. Suomes­sa tapausten määrä nousi nor­maal­ista noin viidestä viiteen­toista. Päässä lask­ien ero on Suomes­sa tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevä, Ruot­sis­sa ei tai­da olla. Jat­ka lukemista “Iltapäiväle­htien epidemiologiaa”

Kiviniemi vastaan Pekkarinen

Päämin­is­teri Kivinie­mi on näköjään sanonut, että Helsin­ki pitäisi läm­mit­tää puuhak­keel­la. Ener­giamin­is­teri Mau­ri Pekkari­nen taas vaati turpeen vero­tus­ta alem­mas ja sai, kos­ka muuten turvevoimalois­sa alet­taisi­in polt­taa puu­ta ja met­sä­te­ol­lisu­u­den puun­saan­ti vaikeutuisi.

Voisi­vatko Mau­ri ja Mari keskustel­la asi­as­ta keskenään?