Menetämmekö antibiootit?

Bri­tan­ni­as­ta tun­kee Suomeenkin sairaal­abak­teeri, johon ei mikään antibioot­ti tehoa. Tuberku­loosista on kehit­tymässä antibioot­tire­sistent­ti kan­ta. Onko niin, että antibiootit ovat vain het­ken helpo­tus, niiden run­sas käyt­tö jalostaa bak­teer­it vas­tuskyky­isik­si ja tau­dit tule­vat takaisin?

Ilman antibioot­te­ja pitää luop­ua suures­ta määrästä kirur­giaisa oper­aa­tioi­ta ja esimerkik­si monista syöpähoidoista.

Antibiootit ovat rajalli­nen varan­to, jot­ka käytet­täessä syövät omaa tehoaan. Sik­si niiden käyt­töä pitäisi säädel­lä tarkoin. Yksilön etu on tässä vas­takkain yleisen edun kanssa. Kun käytät antibioot­tia turhaan, vara­s­tat yhteis­es­tä varannosta.

Turhana pidet­tävää antibioot­tien käyt­töä on joidenkin mielestä niiden käyt­tö kor­vat­ule­hduk­seen, kos­ka sil­loin ei syn­ny vas­tus­tuskykyä ja koh­ta tarvi­taan uut­ta kuuria ja uut­ta. Samal­la bak­teerikan­ta jalostuu. Kor­vat­ule­hdus on ain­oi­ta taute­ja, joi­hin home­opaat­tiset ”lääk­keet” tehoa­vat oikei­ta lääkkeitä parem­min.  Hoita­mat­ta jät­tämi­nen katkaisee tule­hduskier­teen. Tois­t­en mielestä hoita­mat­ta jät­tämi­nen on vas­tu­u­ton­ta, kos­ka kuu­lo voi vaarantua.

Las­ten oti­itin hoito on kuitenkin vaa­ti­ma­ton uhka antibioot­tien muuhun mas­sakäyt­töön näh­den. Niitä käytetään eläin­ten lääkin­nässä aivan kohtu­ut­tomasti – antibioot­te­ja syötetään jopa ruti­ini­no­mais­es­ti ”kasvun edis­täjinä” tuot­ta­maan maha­laukku­un sopi­va bak­teer­i­tas­apaino. Antibioot­ti­jäämien takia Venäjä sul­ki Suomen lihan­vi­en­nin.  Suur­sikalois­sa ja suur­nave­tois­sa samoin kuin kir­jolo­hen kas­vatuk­ses­sa antibioot­tien käyt­töä on höl­läkätistä. Muual­la ilmeis­es­ti vielä vas­tu­ut­tomam­paa kuin Suomessa.

Monis­sa mais­sa antibioot­te­ja saa ilman resep­tiä ja tablet­te­ja voi ostaa jopa yksit­täin. Liian lyhyet antibioot­tiku­u­rit pitäisi kieltää, kos­ka jos hoito keskeytetään liian aikaisen ja tau­ti puhkeaa uud­estaan, jäl­jelle ovat jääneet valikoidut bakteerit.

Tuskin antibioot­te­ja kokon­aan menetetään. Vain osa bak­teereista tulee kehit­tämään resistentin kan­nan. Ympäristössä, jos­sa antibioot­ti ei ole läs­nä, sel­l­aisen panssari­varus­tuk­sen kan­t­a­mi­nen on bak­teer­ille taak­ka jol­loin ei-resistent­ti kan­ta pääsee voitolle. (Joskus olen poht­in­ut, voisiko sairaal­abak­teerin saas­tut­ta­man sairaalan puhdis­taa ruiskut­ta­mal­la sen täy­teen ei-resistent­tiä muo­toa samas­ta bakteerista.)Tuberkuloosi on ilmei­sistä uhista han­kalimpia. Mut­ta ikäviä yllä­tyk­siä on tulossa.

19 vastausta artikkeliin “Menetämmekö antibiootit?”

  1. Antibioot­tien vaiku­tus arkkite­htu­uri­in on mie­lenki­in­toinen. Ennen antibioot­te­ja oli kehitet­ty sairaala-arkkite­htu­uris­sa toimivia mas­soit­telu­ja, joil­la sairaal­abak­tee­rien lev­iämistä pystyt­ti­in rajoit­ta­maan roimasti. Antibioot­tien kek­simisen jäl­keen kaik­ki tämä unohdettiin.

    Kun antibioot­tien teho häviää, muut­tuu suuri osa nyky­i­sistä sairaalaraken­nuk­sista käyt­tökelvot­tomik­si. Esimerkik­si Meiläh­den laa­ja sairaala-alue taitaa olla kokon­aisu­udessaan täl­lainen. Sairaala­hankkei­ta käyn­nis­tet­täessä kan­nat­taa koh­ta vaa­tia suun­nit­telua suo­raan 1800-luvulta! 😉

  2. Muis­taak­seni on todet­tu, että tuho­lais­tor­jun­ta-ainei­den käyt­tö vahven­taa tuho­lais­ten vas­tus­tuskykyä, ja esimerkik­si vesien puhdis­t­a­mi­nen madal­taa sitä.

    Asioil­la lie­nee selvä korrelaatio.

  3. Muis­tui mieleen eräs keskustelu aiko­jen takaa: Eräs van­hempi rou­vashenkilö oli sitä mieltä, että lääkärit ja lääkete­htaat hui­jaa­vat ihmisiä. Hän päät­teli seuraavaa:
    1. Antibiootit ovat kalli­ita, joten antibioot­tien valmis­tus on olta­va kallista.
    2. Sairauteen määrät­tävät antibiootit vaikut­ta­vat jo ennen sairau­den lop­pumista. Antibioot­te­ja määrät­ti­in siis selvästikin liikaa.
    3. Kos­ka antibioot­te­ja määrätään liikaa kysymyk­sessä on lääkäre­it­ten ja lääkeit­ten­valmis­ta­jien salaliitto.

    Rou­va oli myös mielestään ovela. Kus­takin määrä­tys­tä antibioot­tiku­urista hän söi vain puo­let ja säästi toisen puo­likkaan itselääkitykseen.

    Val­tio­val­ta voisi tila­ta tutkimuk­sen kuin­ka laa­jalti ihmiset syövät reseptin­sä lop­pu­un, jne. Mikäli ongel­ma on laa­ja, sen voisi hoitaa val­is­tuk­sel­la sekä tekemäl­lä moi­sen toimin­nan rikolliseksi.

    Mitä tulee muiten maid­en höl­läkätisyy­teen, en näe mitään syytä mik­si mainit­tui­hin mai­hin yleen­sä sal­li­taan antibioot­tien vienti.

  4. Yliopis­to­sairaalan infek­ti­olääkärin sanoin: “Viivy­tys­so­ta bak­teere­ja vas­taan on tois­taisek­si onnis­tunut, mut­ta tap­pio on vääjäämät­tä tulossa”

  5. “Kor­vat­ule­hdus on ain­oi­ta taute­ja, joi­hin home­opaat­tiset ”lääk­keet” tehoa­vat oikei­ta lääkkeitä paremmin.”

    Tässä olis muuten sel­l­ainen tarken­nuk­sen paik­ka, että toiv­ot­tavasti et jätä väitet­täsi täsmentämättä.

    1. Tonille:
      Oti­it­ti kan­nat­taa jät­tää hoita­mat­ta (hoitaa lumelääkkeil­lä) ja han­kkia vastust5uskyky mielu­um­min kuin tap­paa se kol­men viikon välein antibiooteilla.

  6. Eiköhän ne entiset asuin­si­joiden tuulete­tut alapo­h­jat loin­toneet muut kuin kissat. Tor­jun­ta-aine oli se, että alpo­h­jan luukut pidet­ti­in auki talvel­lakin ja ne oli riit­tävä suuret nälkäisille kissoille. Sisäil­man puh­taud­es­ta piti huolen heilu­vat verhot ;

  7. Laskeske­lin taan­noin, että sairaalan kaut­ta lev­iäviä ja niis­sä pesiviä sitkeitä bak­teere­i­ta ehkä kan­nat­taisi yrit­tää hävit­tää nol­la­tol­er­anssin kaut­ta. Sairas­tuneet eris­tet­täisi­in vielä nyky­istä parem­min, heil­lä olisi eri huonei­den lisäk­si eri sisäänkäyn­ti, eri henkilökun­ta jne. Kai nuo bak­teer­i­tar­tun­nat kulke­vat yhä per­in­teiseen tapaan ihmi­sistä ihmisi­in huonon hygien­ian kaut­ta. Huonei­den ja lait­tei­den puhdis­t­a­mi­nen on helpom­paa. Nyt sairaal­abak­teer­it ikäänkuin hyväksytään jo pysyvänä sairaaloiden arjen ilmiönä.

    Joku asi­aa parem­min tun­te­va voi ker­toa onko täl­lä läh­estymis­taval­la mah­dol­lisuuk­sia toimia.

  8. Kamalan kiehto­va aihe 🙂 Muu­ra­hais­ten kap­inan tapaan tästä saisi lois­ta­van vakoil­uro­maanin, jos­sa aseet, vas­ta-aseet, vas­tavas­ta-aseet, vas­tavas­tavas­ta-aseet ja likaisten temp­pu­jen kaik­ki tun­netut ja vielä tun­tem­at­tomat muun­nel­mat voisi vyöryt­tää mas­si­ivisi­na toim­inta­jän­näreinä vaikka­pa keuhkoku­umet­ta sairas­ta­van toip­i­laan ajankuluksi.

    Resisten­tit bak­teer­it eivät yleen­sä edes ole kauhean vir­u­lent­te­ja, ja nor­maaliym­päristön­sä tätä hyödytön­tä omi­naisu­ut­ta kan­ta­vat kan­nat yleen­sä heikon­pina varsin nopeasti häviävät aseet­tomien suku­lais­ten­sa alle. Turhan ja tarpeet­toman entsyymite­htaan pyörit­tämi­nen ei ole mitenkään edullista. Tosin bakut ovat jo huo­man­neet tämän ja usein ryhtyneet toimi­in tuotan­non polkaisemisek­si käyn­ti­in vas­ta tarvit­taes­sa. Muu­ta­ma plas­mi­di jätetään var­alle varikoi­hin, joista ne on nopeasti ja hel­posti sit­ten jaettavissa.

    Joskus hämär­tyy se, että kyl­lä elim­istö yleen­sä itsekin pystyy puo­lus­tau­tu­maan varsin hyvin ilman antibioot­te­jakin. Auschwitzin leiri­sairaalaan ark­isto on säi­lynyt, jos joskus tulee tarve opiskel­la esim. miten sitä lavan­tau­tia oikein sit­ten voidaan hoitaa ilman antibioot­te­ja, vieläpä men­estyk­sel­lä keskel­lä kaaosta.

    Resistenssi ei yleen­sä ole irre­ver­si­ibeli, johtuen ensim­mäisen kap­paleen syistä. Kun määrä­tyt lääkemäärät vähevät, myös resistenssi yleen­sä lievenee.

  9. “Ilman antibioot­te­ja pitää luop­ua suures­ta määrästä kirur­giaisa oper­aa­tioi­ta ja esimerkik­si monista syöpähoidoista.”

    Tuskin. Kor­vaavia menetelmiä on jo käytössä ja luul­tavasti tule­vaisu­udessa vielä paljon enem­män. Mie­lenki­in­toista on nähdä, mihin johtaa mah­dol­lisu­us lukea minkä tahansa eliön geno­mi nopeasti ja hal­val­la. Tai kyky valmis­taa organismeja.

  10. Aja­tus sairaalan puhdis­tamis­es­ta “kil­tim­mil­lä” pöpöil­lä on mie­lenki­in­toinen. Epäilen kuitenkin, että se ei toimisi — pato­geen­it bak­teerithan eivät yleen­sä lisään­ny nurkissa, vaan isän­täeliössä, ja näin ei syn­ty­isi kil­pailu­ti­lan­net­ta eri kan­to­jen välillä.
    Toisaal­ta on kyl­lä joskus esitet­ty mah­dol­lisu­ut­ta istut­taa ihmiseen joku hai­ta­ton bak­teeri, joka puolestaan estäisi pato­geenin kil­pail­i­jan tunkeu­tu­misen isän­tään — tämä saat­taisi toimia esim. ihmisen suus­sa. Vaarat­toma­l­la strep­tokokil­la voitaisi­in ken­ties tor­jua plakkia tuot­ta­van strep­to­coc­cus mutansin aset­tumi­nen suuhun. Kansan­taloudelli­nen hyö­ty olisi valtava.

    1. Min­ulle on ker­rot­tu, että sairaal­abak­teer­it lymyävät ilman­vai­h­to­jär­jestelmis­sä. Sieltä ajat­telin häätää ne ei-resis­tan­teil­la laji­tovereil­la. Sairaal­abak­teerithan eivät myöskään ole ter­veelle ihmiselle mikään koet­tele­mus, joten…

  11. Kor­vat­ule­hduk­sen kohdal­la olen ihme­tel­lyt samaa, ja kysynyt kor­valääkäriltä asi­as­ta. Kor­valääkäri sanoi, että kuu­lon­mene­tyk­sen ris­ki on merkit­tävä, en muista tarkko­ja luku­ja, mut­ta suu­ru­us­lu­ok­ka oli, että use­ampi kuin joka sadas syömät­tä jätet­ty antibioot­tiku­uri vau­ri­oit­taisi kuu­loa pysyvästi. 

    Ennen putk­i­tuk­sia mei­dän pojil­la oli tule­hdus pääl­lä vähän väliä, eikä neste pois­tunut tule­hdusten välil­lä. Asuinolot tms. eivät vaikut­ta­neet — jos­sain vai­heessa olin huolis­sani home­esta tms — sama hom­ma neljässä eri käm­pässä. Se on vaan joku rak­en­teelli­nen jut­tu. Se pitäisi jotenkin pystyä diag­nosoimaan; putk­i­tuk­sia tehdään joillekin liian hel­posti, ja jotkut joutu­vat sen vuok­si odot­ta­maan niita niin kauan, että lapsen kuu­lo on jo kärsinyt. 

    Antibioot­ti ei tun­nu kyl­lä aut­ta­van sit­ten mitään kuitenkaan, mut­ta näke­myk­seni on vinoutunut. Uskon kor­valääkäriä tässä asi­as­sa enem­män kuin omaa ennakkoluuloani.

  12. Resistenssi tuskin todel­lisu­udessa toimii minään vir­u­lenssia rajoit­ta­vana tek­i­jänä, kuten Osmo ja Catili­na ovat esittäneet. 

    On näyt­töä siitä että bak­teerikan­to­jen resistenssi voi heiketä ajan myötä vähen­net­täessä antibiootin käyt­töä. Islannis­sa tutkit­ti­in 90-luvul­la las­ten pneumokokki­tar­tun­to­jen penisil­li­inire­sistenssiä. Val­is­tuskam­pan­jan seu­rauk­se­na vähen­tynyt penisil­li­inin käyt­tö vähen­si resistent­tien pneumokokkien frekvenssiä viitisen pros­ent­tiyk­sikköä muu­ta­man vuo­den aikana.

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC15366/?tool=pubmed

    TOisaal­ta, resistenssin syn­tymiseen ei vält­tämät­tä liity mitään hand­i­cap­pia joka lask­isi resistentin kelpoisu­ut­ta. Poti­laas­sa itsesssän kehit­tynyt antibioot­tire­sistent­ti kan­ta voi olla äärim­mäisen virulentti: 

    http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJM199606133342404

    Resistent­ti bak­teer­i­han joutuu kil­pailu­un sen­si­ti­ivisen vil­li­tyypin kanssa, mut­ta samal­la taval­la kuin resistenssi syn­tyy mutaa­tion ja valin­nan tulok­se­na, voi yhtä lail­la syn­tyä resistenssin mah­dol­lista hand­i­cap­pia kom­pen­soi­va mutaa­tio joka nos­taa kan­ta­jansa kelpoisu­u­den taas vil­li­tyypin tasolle. 

    Resistenssin kel­po­sisu­ushait­taa on tutkit­tukin. Lyhyel­lä aikavälil­lä esim. strep­to­mysi­inire­sisten­tit kolibak­teer­it häviävät vil­li­tyyp­ille sekav­il­jelmässä. Pidem­mäl­lä aikavälil­lä, kun resisten­tit saa­vat kehit­tyä usei­ta suku­plvia, syn­tyy kan­ta joka on resistenssin­sä lisäk­si tehokkaampi kuin vas­taa­va sen­si­ti­ivi­nen kanta. 

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1688596/?tool=pubmed

    Resistenssin han­kkimi­nen voi siis toimia evo­lu­ti­ivise­na meka­n­im­i­na sel­l­aisen kan­nan syn­tyyn joka on lisäk­si vir­u­lentimpi kuin alku­peräi­nen. Tämäkin puhuisi sen puoles­ta että resistenssikierre pitäisi katkaista alkuunsa.

  13. Luin jostain, että alle kolmivuo­ti­aiden antibioot­tien käyt­tö lisään­tyi yli 40 pros­ent­tia sub­jek­ti­ivisen päiväho­to-oikeu­den tul­tua voimaan 1990 ja tästä yli puo­let meni oti­itin hoitoon. 

    Lausuma antibioot­tire­sistenssiä koskev­as­ta kok­ouk­ses­sa vuodelta 1997:

    Päiväkodeista näyt­tää ole­van muo­dos­tu­mas­sa sairaaloiden rin­nalle toinen resistent­tien bak­teerikan­to­jen hau­to­mo. Päiväko­tien huono infek­ti­oti­lanne ei lisää vain päiväkoti­las­ten sairas­tu­vu­ut­ta, vaan se muo­dostaa riskin koko väestölle. Myös ulko­mail­ta peräisin ole­vat monire­sisten­tit bak­teer­it voivat rikas­tua päiväkodeissa. 

  14. Tiedemies: mei­dän lap­sil­ta taas kor­vat ovat aina ter­ve­htyneet kokon­aan, myös sinä tal­ve­na, kun esikoisel­la oli kor­vat­ule­hdus suurin piirtein ker­ran kuus­sa. Lievim­mistä on selvit­ty ihan särkylääkkeillä.

    Min­ul­la on tästä jonkin­lainen teo­ria. Joidenkin las­ten kor­vakäytävät ovat niin väljät, että tavalli­nen ter­veyskeskus­lääkäri pystyy kor­vat­ule­hduk­sen diag­nosoimaan, toisil­la taas tarvi­taan kor­valääkärin pele­jä ja vehkeitä. Ensim­mäis­ten kor­vat yleen­sä paranevat itsek­seen, jälkim­mäis­ten korvia putkite­taan paljon herkemmin. 

    Aihet­ta sivuten: yksi mil­lä saataisi­in lääkärien työaikaa järkeis­tet­tyä olisi se, että osa lap­sista ohjat­taisi­in suo­raan kor­valääkäri­in ilman, että täy­tyy jälleen ker­ran käy­dä oma­lääkäriltä lähete hake­mas­sa. Ei tarvit­taisi kuin “suo­raan kor­valääkäri­in” ‑kent­tä potilastieto/ajanvarausjärjestelmään, jon­ka lääkäri voi parin ker­ran jälkeen.

  15. “resistent­te­jä yhdis­teitä” kan­tavia laje­ja hyönteisiä,eläimiä ja kasve­ja muo­dos­tuu koko ajan enem­män kuin lab­bik­sis­sa ehditään valmis­taa antibiootteja.
    Tätä voisi oikeas­t­aan kut­sua evoluutioksi.
    Kuvaan­nol­lis­es­ti ajatellen kirp­pu joka jos se olisi mah­dol­lista siir­ret­täisi­in kymme­nen vuot­ta sit­ten olleista olo­suhteista nykyiseen laji­tove­r­ien­sa keskelle ei toden­näköis­es­ti men­esty­isi kun toiset sen­si­jaan men­estyvät ja laa­jen­ta­vat elin­pi­ir­iään ja ehkä ihmisessä aiheut­ta­vat kauhi­an pauka­man ja mah­dol­lis­es­ti tule­hduk­sia joi­hin ei ole tehoavaa synteettistä
    lääkettä.
    Se on hiukan enem­män ongel­mallista kun jokaista uut­ta yhdis­tet­tä jota kemistit kek­sivät käyt­tää täy­ty­isi täs­mälail­la vas­tus­taa käyttämästä.
    Ja sit­ten lisäämäl­lä sekaan jotain uut­ta yhdeis­tet­tä sel­l­ainen laki voidaan helposti
    ohittaa.
    Taitaa olla ihmis­ten omat tekoset kun sit­ten aikaa myö­den aiheut­ta­vat enenevässä määrin uusia
    ongelmia Rav­in­toketjus­sa , Puhdis­tu­saineis­sa , Maaleis­sa ja eri Tuot­teis­sa käytet­tävis­sä materiaaleissa.

  16. Muis­tan luke­neeni tutkimuk­ses­sa, jos­sa tutkit­ti­in resistent­tien bak­tee­rien esi­in­tymistä ja toimia niitä vas­taan taistelemiseksi.

    Kävi ilmi että kun antibioot­tien käyt­tö lopetet­ti­in, resistent­tien kan­to­jen määrät rom­ah­ti­vat pie­neen murto-osaan.

    En usko peliä menete­tyn. Jos­sain vai­heessa antibioot­tien ylen­määräi­nen käyt­tö on pakko lopet­taa resistent­tien kan­to­jen yleisyy­den takia ja täl­löin myös resisten­tit kan­nat saadaan kuriin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.