Britanniasta tunkee Suomeenkin sairaalabakteeri, johon ei mikään antibiootti tehoa. Tuberkuloosista on kehittymässä antibioottiresistentti kanta. Onko niin, että antibiootit ovat vain hetken helpotus, niiden runsas käyttö jalostaa bakteerit vastuskykyisiksi ja taudit tulevat takaisin?
Ilman antibiootteja pitää luopua suuresta määrästä kirurgiaisa operaatioita ja esimerkiksi monista syöpähoidoista.
Antibiootit ovat rajallinen varanto, jotka käytettäessä syövät omaa tehoaan. Siksi niiden käyttöä pitäisi säädellä tarkoin. Yksilön etu on tässä vastakkain yleisen edun kanssa. Kun käytät antibioottia turhaan, varastat yhteisestä varannosta.
Turhana pidettävää antibioottien käyttöä on joidenkin mielestä niiden käyttö korvatulehdukseen, koska silloin ei synny vastustuskykyä ja kohta tarvitaan uutta kuuria ja uutta. Samalla bakteerikanta jalostuu. Korvatulehdus on ainoita tauteja, joihin homeopaattiset ”lääkkeet” tehoavat oikeita lääkkeitä paremmin. Hoitamatta jättäminen katkaisee tulehduskierteen. Toisten mielestä hoitamatta jättäminen on vastuutonta, koska kuulo voi vaarantua.
Lasten otiitin hoito on kuitenkin vaatimaton uhka antibioottien muuhun massakäyttöön nähden. Niitä käytetään eläinten lääkinnässä aivan kohtuuttomasti – antibiootteja syötetään jopa rutiininomaisesti ”kasvun edistäjinä” tuottamaan mahalaukkuun sopiva bakteeritasapaino. Antibioottijäämien takia Venäjä sulki Suomen lihanviennin. Suursikaloissa ja suurnavetoissa samoin kuin kirjolohen kasvatuksessa antibioottien käyttöä on hölläkätistä. Muualla ilmeisesti vielä vastuuttomampaa kuin Suomessa.
Monissa maissa antibiootteja saa ilman reseptiä ja tabletteja voi ostaa jopa yksittäin. Liian lyhyet antibioottikuurit pitäisi kieltää, koska jos hoito keskeytetään liian aikaisen ja tauti puhkeaa uudestaan, jäljelle ovat jääneet valikoidut bakteerit.
Tuskin antibiootteja kokonaan menetetään. Vain osa bakteereista tulee kehittämään resistentin kannan. Ympäristössä, jossa antibiootti ei ole läsnä, sellaisen panssarivarustuksen kantaminen on bakteerille taakka jolloin ei-resistentti kanta pääsee voitolle. (Joskus olen pohtinut, voisiko sairaalabakteerin saastuttaman sairaalan puhdistaa ruiskuttamalla sen täyteen ei-resistenttiä muotoa samasta bakteerista.)Tuberkuloosi on ilmeisistä uhista hankalimpia. Mutta ikäviä yllätyksiä on tulossa.
Guardianissa hieman hysteerinen kirjoitus tästä aiheesta, mutta paljon myös asiaa: http://www.guardian.co.uk/society/2010/aug/12/the-end-of-antibiotics-health-infections
Antibioottien vaikutus arkkitehtuuriin on mielenkiintoinen. Ennen antibiootteja oli kehitetty sairaala-arkkitehtuurissa toimivia massoitteluja, joilla sairaalabakteerien leviämistä pystyttiin rajoittamaan roimasti. Antibioottien keksimisen jälkeen kaikki tämä unohdettiin.
Kun antibioottien teho häviää, muuttuu suuri osa nykyisistä sairaalarakennuksista käyttökelvottomiksi. Esimerkiksi Meilähden laaja sairaala-alue taitaa olla kokonaisuudessaan tällainen. Sairaalahankkeita käynnistettäessä kannattaa kohta vaatia suunnittelua suoraan 1800-luvulta! 😉
Muistaakseni on todettu, että tuholaistorjunta-aineiden käyttö vahventaa tuholaisten vastustuskykyä, ja esimerkiksi vesien puhdistaminen madaltaa sitä.
Asioilla lienee selvä korrelaatio.
Muistui mieleen eräs keskustelu aikojen takaa: Eräs vanhempi rouvashenkilö oli sitä mieltä, että lääkärit ja lääketehtaat huijaavat ihmisiä. Hän päätteli seuraavaa:
1. Antibiootit ovat kalliita, joten antibioottien valmistus on oltava kallista.
2. Sairauteen määrättävät antibiootit vaikuttavat jo ennen sairauden loppumista. Antibiootteja määrättiin siis selvästikin liikaa.
3. Koska antibiootteja määrätään liikaa kysymyksessä on lääkäreitten ja lääkeittenvalmistajien salaliitto.
Rouva oli myös mielestään ovela. Kustakin määrätystä antibioottikuurista hän söi vain puolet ja säästi toisen puolikkaan itselääkitykseen.
Valtiovalta voisi tilata tutkimuksen kuinka laajalti ihmiset syövät reseptinsä loppuun, jne. Mikäli ongelma on laaja, sen voisi hoitaa valistuksella sekä tekemällä moisen toiminnan rikolliseksi.
Mitä tulee muiten maiden hölläkätisyyteen, en näe mitään syytä miksi mainittuihin maihin yleensä sallitaan antibioottien vienti.
Yliopistosairaalan infektiolääkärin sanoin: ”Viivytyssota bakteereja vastaan on toistaiseksi onnistunut, mutta tappio on vääjäämättä tulossa”
”Korvatulehdus on ainoita tauteja, joihin homeopaattiset ”lääkkeet” tehoavat oikeita lääkkeitä paremmin.”
Tässä olis muuten sellainen tarkennuksen paikka, että toivottavasti et jätä väitettäsi täsmentämättä.
Tonille:
Otiitti kannattaa jättää hoitamatta (hoitaa lumelääkkeillä) ja hankkia vastust5uskyky mieluummin kuin tappaa se kolmen viikon välein antibiooteilla.
Eiköhän ne entiset asuinsijoiden tuuletetut alapohjat lointoneet muut kuin kissat. Torjunta-aine oli se, että alpohjan luukut pidettiin auki talvellakin ja ne oli riittävä suuret nälkäisille kissoille. Sisäilman puhtaudesta piti huolen heiluvat verhot ;
Laskeskelin taannoin, että sairaalan kautta leviäviä ja niissä pesiviä sitkeitä bakteereita ehkä kannattaisi yrittää hävittää nollatoleranssin kautta. Sairastuneet eristettäisiin vielä nykyistä paremmin, heillä olisi eri huoneiden lisäksi eri sisäänkäynti, eri henkilökunta jne. Kai nuo bakteeritartunnat kulkevat yhä perinteiseen tapaan ihmisistä ihmisiin huonon hygienian kautta. Huoneiden ja laitteiden puhdistaminen on helpompaa. Nyt sairaalabakteerit ikäänkuin hyväksytään jo pysyvänä sairaaloiden arjen ilmiönä.
Joku asiaa paremmin tunteva voi kertoa onko tällä lähestymistavalla mahdollisuuksia toimia.
Kamalan kiehtova aihe 🙂 Muurahaisten kapinan tapaan tästä saisi loistavan vakoiluromaanin, jossa aseet, vasta-aseet, vastavasta-aseet, vastavastavasta-aseet ja likaisten temppujen kaikki tunnetut ja vielä tuntemattomat muunnelmat voisi vyöryttää massiivisina toimintajännäreinä vaikkapa keuhkokuumetta sairastavan toipilaan ajankuluksi.
Resistentit bakteerit eivät yleensä edes ole kauhean virulentteja, ja normaaliympäristönsä tätä hyödytöntä ominaisuutta kantavat kannat yleensä heikonpina varsin nopeasti häviävät aseettomien sukulaistensa alle. Turhan ja tarpeettoman entsyymitehtaan pyörittäminen ei ole mitenkään edullista. Tosin bakut ovat jo huomanneet tämän ja usein ryhtyneet toimiin tuotannon polkaisemiseksi käyntiin vasta tarvittaessa. Muutama plasmidi jätetään varalle varikoihin, joista ne on nopeasti ja helposti sitten jaettavissa.
Joskus hämärtyy se, että kyllä elimistö yleensä itsekin pystyy puolustautumaan varsin hyvin ilman antibioottejakin. Auschwitzin leirisairaalaan arkisto on säilynyt, jos joskus tulee tarve opiskella esim. miten sitä lavantautia oikein sitten voidaan hoitaa ilman antibiootteja, vieläpä menestyksellä keskellä kaaosta.
Resistenssi ei yleensä ole irreversiibeli, johtuen ensimmäisen kappaleen syistä. Kun määrätyt lääkemäärät vähevät, myös resistenssi yleensä lievenee.
”Ilman antibiootteja pitää luopua suuresta määrästä kirurgiaisa operaatioita ja esimerkiksi monista syöpähoidoista.”
Tuskin. Korvaavia menetelmiä on jo käytössä ja luultavasti tulevaisuudessa vielä paljon enemmän. Mielenkiintoista on nähdä, mihin johtaa mahdollisuus lukea minkä tahansa eliön genomi nopeasti ja halvalla. Tai kyky valmistaa organismeja.
Ajatus sairaalan puhdistamisesta ”kiltimmillä” pöpöillä on mielenkiintoinen. Epäilen kuitenkin, että se ei toimisi – patogeenit bakteerithan eivät yleensä lisäänny nurkissa, vaan isäntäeliössä, ja näin ei syntyisi kilpailutilannetta eri kantojen välillä.
Toisaalta on kyllä joskus esitetty mahdollisuutta istuttaa ihmiseen joku haitaton bakteeri, joka puolestaan estäisi patogeenin kilpailijan tunkeutumisen isäntään – tämä saattaisi toimia esim. ihmisen suussa. Vaarattomalla streptokokilla voitaisiin kenties torjua plakkia tuottavan streptococcus mutansin asettuminen suuhun. Kansantaloudellinen hyöty olisi valtava.
Minulle on kerrottu, että sairaalabakteerit lymyävät ilmanvaihtojärjestelmissä. Sieltä ajattelin häätää ne ei-resistanteilla lajitovereilla. Sairaalabakteerithan eivät myöskään ole terveelle ihmiselle mikään koettelemus, joten…
Korvatulehduksen kohdalla olen ihmetellyt samaa, ja kysynyt korvalääkäriltä asiasta. Korvalääkäri sanoi, että kuulonmenetyksen riski on merkittävä, en muista tarkkoja lukuja, mutta suuruusluokka oli, että useampi kuin joka sadas syömättä jätetty antibioottikuuri vaurioittaisi kuuloa pysyvästi.
Ennen putkituksia meidän pojilla oli tulehdus päällä vähän väliä, eikä neste poistunut tulehdusten välillä. Asuinolot tms. eivät vaikuttaneet – jossain vaiheessa olin huolissani homeesta tms – sama homma neljässä eri kämpässä. Se on vaan joku rakenteellinen juttu. Se pitäisi jotenkin pystyä diagnosoimaan; putkituksia tehdään joillekin liian helposti, ja jotkut joutuvat sen vuoksi odottamaan niita niin kauan, että lapsen kuulo on jo kärsinyt.
Antibiootti ei tunnu kyllä auttavan sitten mitään kuitenkaan, mutta näkemykseni on vinoutunut. Uskon korvalääkäriä tässä asiassa enemmän kuin omaa ennakkoluuloani.
Resistenssi tuskin todellisuudessa toimii minään virulenssia rajoittavana tekijänä, kuten Osmo ja Catilina ovat esittäneet.
On näyttöä siitä että bakteerikantojen resistenssi voi heiketä ajan myötä vähennettäessä antibiootin käyttöä. Islannissa tutkittiin 90-luvulla lasten pneumokokkitartuntojen penisilliiniresistenssiä. Valistuskampanjan seurauksena vähentynyt penisilliinin käyttö vähensi resistenttien pneumokokkien frekvenssiä viitisen prosenttiyksikköä muutaman vuoden aikana.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC15366/?tool=pubmed
TOisaalta, resistenssin syntymiseen ei välttämättä liity mitään handicappia joka laskisi resistentin kelpoisuutta. Potilaassa itsesssän kehittynyt antibioottiresistentti kanta voi olla äärimmäisen virulentti:
http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJM199606133342404
Resistentti bakteerihan joutuu kilpailuun sensitiivisen villityypin kanssa, mutta samalla tavalla kuin resistenssi syntyy mutaation ja valinnan tuloksena, voi yhtä lailla syntyä resistenssin mahdollista handicappia kompensoiva mutaatio joka nostaa kantajansa kelpoisuuden taas villityypin tasolle.
Resistenssin kelposisuushaittaa on tutkittukin. Lyhyellä aikavälillä esim. streptomysiiniresistentit kolibakteerit häviävät villityypille sekaviljelmässä. Pidemmällä aikavälillä, kun resistentit saavat kehittyä useita sukuplvia, syntyy kanta joka on resistenssinsä lisäksi tehokkaampi kuin vastaava sensitiivinen kanta.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1688596/?tool=pubmed
Resistenssin hankkiminen voi siis toimia evolutiivisena mekanimina sellaisen kannan syntyyn joka on lisäksi virulentimpi kuin alkuperäinen. Tämäkin puhuisi sen puolesta että resistenssikierre pitäisi katkaista alkuunsa.
Luin jostain, että alle kolmivuotiaiden antibioottien käyttö lisääntyi yli 40 prosenttia subjektiivisen päivähoto-oikeuden tultua voimaan 1990 ja tästä yli puolet meni otiitin hoitoon.
Lausuma antibioottiresistenssiä koskevasta kokouksessa vuodelta 1997:
Päiväkodeista näyttää olevan muodostumassa sairaaloiden rinnalle toinen resistenttien bakteerikantojen hautomo. Päiväkotien huono infektiotilanne ei lisää vain päiväkotilasten sairastuvuutta, vaan se muodostaa riskin koko väestölle. Myös ulkomailta peräisin olevat moniresistentit bakteerit voivat rikastua päiväkodeissa.
Tiedemies: meidän lapsilta taas korvat ovat aina tervehtyneet kokonaan, myös sinä talvena, kun esikoisella oli korvatulehdus suurin piirtein kerran kuussa. Lievimmistä on selvitty ihan särkylääkkeillä.
Minulla on tästä jonkinlainen teoria. Joidenkin lasten korvakäytävät ovat niin väljät, että tavallinen terveyskeskuslääkäri pystyy korvatulehduksen diagnosoimaan, toisilla taas tarvitaan korvalääkärin pelejä ja vehkeitä. Ensimmäisten korvat yleensä paranevat itsekseen, jälkimmäisten korvia putkitetaan paljon herkemmin.
Aihetta sivuten: yksi millä saataisiin lääkärien työaikaa järkeistettyä olisi se, että osa lapsista ohjattaisiin suoraan korvalääkäriin ilman, että täytyy jälleen kerran käydä omalääkäriltä lähete hakemassa. Ei tarvittaisi kuin ”suoraan korvalääkäriin” -kenttä potilastieto/ajanvarausjärjestelmään, jonka lääkäri voi parin kerran jälkeen.
”resistenttejä yhdisteitä” kantavia lajeja hyönteisiä,eläimiä ja kasveja muodostuu koko ajan enemmän kuin labbiksissa ehditään valmistaa antibiootteja.
Tätä voisi oikeastaan kutsua evoluutioksi.
Kuvaannollisesti ajatellen kirppu joka jos se olisi mahdollista siirrettäisiin kymmenen vuotta sitten olleista olosuhteista nykyiseen lajitoveriensa keskelle ei todennäköisesti menestyisi kun toiset sensijaan menestyvät ja laajentavat elinpiiriään ja ehkä ihmisessä aiheuttavat kauhian paukaman ja mahdollisesti tulehduksia joihin ei ole tehoavaa synteettistä
lääkettä.
Se on hiukan enemmän ongelmallista kun jokaista uutta yhdistettä jota kemistit keksivät käyttää täytyisi täsmälailla vastustaa käyttämästä.
Ja sitten lisäämällä sekaan jotain uutta yhdeistettä sellainen laki voidaan helposti
ohittaa.
Taitaa olla ihmisten omat tekoset kun sitten aikaa myöden aiheuttavat enenevässä määrin uusia
ongelmia Ravintoketjussa , Puhdistusaineissa , Maaleissa ja eri Tuotteissa käytettävissä materiaaleissa.
Muistan lukeneeni tutkimuksessa, jossa tutkittiin resistenttien bakteerien esiintymistä ja toimia niitä vastaan taistelemiseksi.
Kävi ilmi että kun antibioottien käyttö lopetettiin, resistenttien kantojen määrät romahtivat pieneen murto-osaan.
En usko peliä menetetyn. Jossain vaiheessa antibioottien ylenmääräinen käyttö on pakko lopettaa resistenttien kantojen yleisyyden takia ja tällöin myös resistentit kannat saadaan kuriin.