Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.9.2010

48 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.9.2010”

1. Osmo, ekon­o­misti tulk­it­see argu­ment­tia myös siten, että jos ihmiset ovat valmi­it mak­samaan asun­nos­ta yhtä paljon, niin se raken­nusy­htiö on valmis mak­samaan raken­nu­soikeud­es­ta enem­män — ja rahat olen­naisil­ta osin val­u­vat kaupun­gin kirstuun.

   Vastaa

2. Toki tähän liit­tyy myös aito ongel­ma. Paikat on halv­in­ta tehdä ker­ral­la ja kysyn­tää saat­taa tul­la vuosien päästä. Markki­noil­la ratkaistaan joskus tätäkin vaikeampia ongelmia.

   Suun­nit­teli­ja voi ratkaista tuon vaik­ka niin että kaavoit­taa pysäköin­ti­talon ja jät­tää sen tois­taisek­si aukiok­si. Siihen voi sit­ten aikanaan rak­en­taa parkki­talon tai ihan vaan talon, kum­malle nyt on sit­ten kysyntää.

   Luop­umisen tus­ka tun­tuu ole­van kova, kos­ka liukuhi­hnal­ta tulee yksinker­tais­es­ti out­o­ja ideoita:
   — Autot­tomik­si brändä­tyt talot joiden­ka asukas jotenkin sitoutuu autot­to­muu­teen. Vrt. jos muu­tan taloon jos­sa ei ole treenikämp­pää, niin pitääkö min­un sitoutua olla aloit­ta­mat­ta rumpuhar­ras­tus­ta, vai hoi­tu­isiko tämä ken­ties niin että vuokraan sit­ten tarvit­taes­sa har­rasteti­lan jostain? Tämä kai nyt on kuopattu.
   — Pysäköin­tipaikkara­has­to taloy­htiöille. Vrt. treenikämp­pära­has­to. Se on oma eikä taloy­htiön asia että mis­sä pysäköi auton­sa, minus­ta tuo on sekä huono että tarpeet­toman mon­imutkainen tapa ratkoa ongelmaa.

   Vastaa

3. Osmo:

   Ekon­o­mistik­oulu­tuk­sen saanut tulk­it­see argu­ment­tia niin, että asukas arvostaa autopaikkaa paljon vähem­män kuin sen rak­en­t­a­mi­nen mak­saa ja että pakot­ta­mi­nen rak­en­ta­maan paikko­ja enem­män kuin asukkaat halu­aisi­vat ostaa, tuot­taa hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta; esimerkki­ta­pauk­ses­samme 30 000 euroa/paikka.

   Mut­ta kun­non sosial­isti tietää, että kap­i­tal­is­tille menevät 30k ekstraa ovat itsessään jo niin merkit­tävä hyv­in­voin­ti­tap­pio, että parem­pi rak­en­taa vaan niitä pysäköin­tipaikko­ja, että eivät pääse rikas­tu­maan liikaa…

   Vastaa

4. Art­turi: “Mut­ta kun­non sosial­isti tietää, että kap­i­tal­is­tille menevät 30k ekstraa ovat itsessään jo niin merkit­tävä hyv­in­voin­ti­tap­pio, että parem­pi rak­en­taa vaan niitä pysäköin­tipaikko­ja, että eivät pääse rikas­tu­maan liikaa…”

   Kaupun­gin vim­mais­es­ta yrit­tämis­es­tä huoli­mat­ta (ilmaisia parkkipaikko­ja ran­nan virk­istysalueen kupeeseen) pysäköin­tipaikan markki­nahin­ta on tääl­läpäin aset­tunut 35000–50000 euron tuntumaan. 

   Tuo on jo aika hyvä hin­tata­so, mut­ta jos olisi joku syvä­taskuinen toim­i­ja, vaik­ka sosi­aalivi­ras­to joka automaat­tis­es­ti mak­saisi kivi­jalan kanakopista hyvän vuokran, san­o­taan nyt vaik­ka 560 e/kk, olisi kap­i­tal­istin tuot­to var­maankin vielä parempi.

   Vastaa

5. Siinä vai­heessa kun tulee se ensim­mäi­nen autoil­i­ja ilman autopaikkaa ja pitäisi rak­en­taa vaik­ka sat­a­paikkainen pysäköin­ti­ta­lo, ei siitä oikein busi­ness casea saa. Ei auton omis­ta­jalle, eikä parkki­talon rakentajalle.

   Vastaa

   1. Jos tehdään tuhan­nen asun­non asuinalue, voi olla mah­dol­lista, että auton­paikan tarvit­si­joi­ta on enem­män kuin yksi.

      Vastaa

6. spot­tu: Joo ehdottomasti.

   Yritin vaan kuva­ta mitä tuon esit­telijän päässä saat­tais liikkua, kun se pitää huonona, että asun­to­jen hin­toi­hin siir­tys vaan se 10k ja kap­i­tal­is­tille menis lop­ut. Et miten se vois olla sen mielestä huono juttu.

   Vastaa

7. Kum­ma että Euroopas­sa osa­taan kaupungis­sa asua ilman autoa, mut­ta Suomes­sa se tun­tuu ole­van täysin mah­do­ton­ta. Taisi olla Osmo itse, joka joskus aikoinaan oli laskeskel­lut, kuin­ka paljon enem­män töitä pitää tehdä, jot­ta saa ylläpi­det­tyä sitä autoa, jol­la töi­hin mennään…

   Vastaa

8. Jos näitä autot­to­mia kort­telei­ta alkaa syn­tymään enem­män, lie­nee kohtu­ullista odot­taa, että muual­la kan­takaupungis­sa sijait­se­vat ‘ilmaiset’ kadun­var­ret kuten Merisa­ta­ma ja Eläin­tarhantie jotenkin suo­jataan niiltä autoil­ta, joi­ta autot­tomien kort­telien asukkaat joka tapauk­ses­sa han­kki­vat ? Muus­sa tapauk­ses­sa näi­den kohtei­den lähiseu­tu­jen asukkaat, ja Eläin­tarhantien tapauk­ses­sa Kaupung­inteat­terin asi­akkaat, joutu­vat mak­samaan näi­den olemat­tomien auto­jen säilytyksestä.

   Vastaa

   1. Nois­sa kort­teleis­sa ei voi saa­da asukaspysäköin­ti­tun­nus­ta, jol­loin pysäköin­ti on mak­sullista. Jos jos­sain kan­takaupungis­sa on vielä ilmaisia paikko­ja, se on virhe, joka var­maankin kor­jataan nopeasti.

      Vastaa

9. En usko autopaikan ja asun­non pitkäaikaisen avi­o­li­iton lop­pumis­es­ta syn­tyvän mitään pitkäaikaista trau­maa kum­mallekaan osapuolelle.

   Keskitet­ty pysäköin­ti­laitos voidaan suun­nitel­la niin, että se voidaan toteut­taa vai­heit­tain. Voidaan myös kaavoit­taa muu­ta­ma pieni pysäköin­ti­tont­ti ja rak­en­taa niille kysyn­nän mukaan. Alueelli­nen pysäköin­tiy­htiö hoitaa jutun ruti­inil­la ja voi samal­la tehdä bisnestä tont­tien pysäköinninvalvonnalla.

   Uusil­la alueil­la kaavoituskäytän­nön muu­tos on yksinker­tainen toteut­taa, kun­han asen­teel­lis­es­ta muurista päästään yli. Ton­tille jäisi pari huoltopaikkaa. Ja tilaa säästävä päällekkäiskäyt­tö siinä saadaan lisäbonuksena.

   Vastaa

10. Kameli, muis­taak­seni noin puolel­la helsinkiläi­sistä koti­talouk­sil­la ei ole autoa, keskus­tas­sa osu­us on toki suurem­pi ja tois­in­päin. Toisaal­ta ei tuo mitenkään harv­inaista ole syr­jem­pänäkin, jos kul­kee julk­isil­la töi­hin niin ei siinä auton pitämisessä ole oikein järkeä. Ongel­ma on joka tapauk­ses­sa ihan jos­sain muual­la kuin asukkaissa, esimerkik­si Etu-Töölöön muut­ta­va voi odot­taa vähin­tään han­kalaa pysäköin­tiä, eikä se nyt näytä slummiutuvan.

    Jos nyt suh­taudu­taan het­ki vakavasti, niin toki asun­non arvo jos­sa ei ole autopaikkaa on alhaisem­pi. Päätellen siitä että nuo paikat ei mene kau­pak­si eikä gryn­der­it niitä tah­do tehdä tuo lisäar­vo on kuitenkin pienem­pi kuin raken­nuskus­tan­nuk­set. Vank­ka mutu on n. 15 tuhat­ta, eikö tänne nyt saa yhtään kiin­teistövälit­täjää kommentoimaan?

    Vastaa

11. Toisaal­ta ei tuo mitenkään harv­inaista ole syr­jem­pänäkin, jos kul­kee julk­isil­la töi­hin niin ei siinä auton pitämisessä ole oikein järkeä.

    Toiv­ot­tavasti kukaan ei oikeasti ole tuo­ta mieltä, sil­lä varsin moni käyt­tää hal­paa joukkoli­iken­net­tä työ­matkoi­hin ja henkilöau­toa matkoi­hin, joi­ta ei kohtu­udel­la voi julk­isil­la välineil­lä tehdä. Vas­takkainaset­telu — mis­tä toki ker­too tämä koko blo­giai­he — tuskin lisää joukkoli­iken­teen kulku­ta­pao­su­ut­ta. Jos taas luokkatais­telu on keskeisin teema, niin siitä vaan, ei työn sankari yksi­ty­isautoa kaipaa.

    Vastaa

12. Siis jos autopaikat lisäi­sivät raken­nuskus­tan­nuk­sia 40 000 eurolla/asunto, raken­nusy­htiö ei antaisikaan autot­tomista asun­noista alen­nus­ta 40 000 euroa vaan ain­oas­taan 10 000 euroa. 

    Korkeak­oulutet­tu, mut­ta talousti­eteistä täys­raitis maal­likko ajat­telisti ehkä tästä, että jos raken­nus­li­ike voi lait­taa hin­taan noin vaan ilmaa 30 000 euroa, niin markki­noiden toimin­nas­sa on jotain aika pahasti viallla.

    Vastaa

    1. Joo. Se on saanut ton­tin liian hal­val­la. Muuten paha vika on tuos­sa rasit­teessa, velvoit­teessa tehdä kalli­ita autopaikko­ja, joi­ta osta­jat eivät arvos­ta täy­destä hinnasta.

       Vastaa

13. Osmo:
    “Siis jos autopaikat lisäi­sivät raken­nuskus­tan­nuk­sia 40 000 eurolla/asunto,”

    Eivät autopaikat (piha­paikat) lisää raken­nuskus­tan­nuk­sia lainkaan. Mitä mak­saa 20 m² asfalt­tia? N. 50 euroa.

    Mikko H:
    “Korkeak­oulutet­tu, mut­ta talousti­eteistä täys­raitis maal­likko ajat­telisti ehkä tästä, että jos raken­nus­li­ike voi lait­taa hin­taan noin vaan ilmaa 30 000 euroa, niin markki­noiden toimin­nas­sa on jotain aika pahasti viallla.”

    Se 30 000 on maan hin­ta. Jos hin­taa ei per­itä, maa allokoidaan poli­it­tisin perustein. (Niin kuin toisin tehdään nykyäänkin)

    Vastaa

    1. Puhumme nyt autopaikas­ta kaupungis­sa, ei maal­la. Jos halu­amme ker­rostaloalueen, jos­sa tont­tite­hokku­us on vaikka­pa kak­si, ja yksi autopaikka/75 neliötä, autopaikko­ja pitäisi olla hehtaaria kohden 266. Kun autopaikat kulkure­it­tei­neen vievät 20 neliötä/kpl, tuos­ta ton­tista menisi autopi­akkoi­hin 80 %. Niin­pä mei­dän on pois­tet­ta­va puo­let tehokku­ud­es­ta ja häädet­tävä puo­let asukkaista jon­nekin tim­buk­tu­un. Jos menetämme autoa kohden yhden asun­non ja raken­nu­soikeu­den hin­ta on vaikka­pa tonnin/neliö, autopaikan hin­naksi tulee näin 75 000 euroa. Autopaik­ka maan­pin­nal­la on kaupungeis­sa kaik­ista kallein tapa pysäköidä. Jos pysäköin­ti on maan pin­nal­la, tehokku­us n las­ket­ta­va 0,8:aan.

       Vastaa

14. Toiv­ot­tavasti kukaan ei oikeasti ole tuo­ta mieltä, sil­lä varsin moni käyt­tää hal­paa joukkoli­iken­net­tä työ­matkoi­hin ja henkilöau­toa matkoi­hin, joi­ta ei kohtu­udel­la voi julk­isil­la välineil­lä tehdä.

    Voi sen auton vaik­ka vuokra­ta tarvittaessa. 

    Viimek­si kun min­ul­la oli auto ajoin jotain 5000 vuodessa, jokunen kaup­pareis­su tai kyläi­ly ehkä ker­ran viikos­sa, mökille sil­loin täl­löin. Kilo­metrikus­tan­nus oli sil­loin kun sen laskin joskus auki jotain 70 sen­tistä euroon. Ja muu riesa päälle.

    Kun auton kus­tan­nuk­sista suuri osa on kiin­teitä niin se on kovin kallista lystiä pitää sitä jos ei sille aja päivit­täin tai käy vaik­ka läh­es viikot­tain mökil­lä, sem­minkin kun se ei kas­va arvoa parkkipaikalle. Ituhippe­jä tun­nen pari, ihan vas­taavi­in tulok­si­in pää­tyneitä ihmisiä huo­mat­tavasti enem­män, eräs tut­tu las­ki että hänen kaik­ki kilo­metrin­sä tulisi tak­sikil­lakin halvemmaksi.

    Tietenkin jos tykkää van­ho­jen auto­jen kor­jaamis­es­tia niin var­maan vähän halvem­mal­lakin pääsee. Har­ras­tuk­sen­sa kullakin.

    Vastaa

15. OS:
    >Jos halu­amme ker­rostaloalueen, jossa
    >tont­tite­hokku­us on vaikka­pa kaksi, 

    Jos halu­amme ker­rostaloalueen, jos­sa e=2,0, niin sil­loin toki tarvi­taan parkki­ta­lo mikäli parkkipaikko­ja raken­netaan noin paljon. Mut­ta ker­rostaloalueen tehokku­us on yleen­sä pikem­minkin e=0,4 ja kohutus­sa Jätkäsaa­res­sakin se on kai alle e=1,0?

    Vaik­ka tiheys olisi 2,0, niin autopaikko­ja tarvi­taan kuitenkin. Ja asun­to­jen luokse pitää kuitenkin päästä autol­la, vieläpä isol­la, esim. muut­to- ja paloau­tol­la, joten niitä kulkure­it­te­jäkään ei voi nap­sia noin vain pois.

    Autopaikko­ja tarvi­taan kyl­lä var­masti vähem­män kuin yksi per 75 m², jos raken­netaan niin tiheästi, että alueelle hakeu­tuu tiheästä ja autot­tomas­ta tykkääviä asukkai­ta. Yksi ongel­ma nois­sa autot­tomis­sa alueis­sa on kuitenkin se, että ihmisil­lä sit­ten kuitenkin on autoilu­tarpei­ta, joten pysäköin­nil­lä kuor­mite­taan naa­puri­aluei­ta. Sopivimpia paikko­ja näi­hin kokeilui­hin ovat tosi­aan täyt­töalueet (saaret/niemet), joil­la ei ihan lähel­lä ole oheispysäköin­ti­in käytet­täviä naapurialueita.

    Vastaa

16. Hiukan asi­as­ta poiketen : vaik­ka kadun­var­sipysäköin­ti lopetet­taisi­in kokon­aan, voidaanko kat­u­aluet­ta kuitenkaan kaven­taa vas­taavasti ? Eli real­isoituuko tuo lasken­nalli­nen hyö­ty tehokku­udessa kuitenkaan ? Ainakin räys­täsko­rkeu­den pitää sil­loin madal­tua, eihän siel­lä kuilun poh­jal­la muuten halua kukaan asua. Joku kaupunki­rak­en­tamista tun­te­va arkkite­hti voisi ottaa kantaa ?

    Vastaa

17. Kun autopaikat kulkure­it­tei­neen vievät 20 neliötä/kpl…

    30 on käytän­nössä lähempänä todel­lisu­ut­ta parkkipaikalla. Kadun­var­sipysäköin­ti on kyl­lä tehokkaam­paa kun se katu pitää olla joka tapauk­ses­sa. Kun las­kee suo­jati­et, port­tikon­git, tms. pois niin kadun­var­si­paikko­ja on noin 1/10m suun­taansa. Seit­semänker­roksisil­la 12m syvil­lä taloil­la tuos­ta tulee suur­in­pi­irtein 1ap/800 m² eli 1ap/11 asun­toa eli 1 ap/22 asukasta.

    Asi­aa voi ajatel­la niinkin että nor­maali kaupungis­sa on noin 20 000 asukas­ta tai työ­paikkaa per neliok­ilo­metri. Tuo on 50 neliötä maa­ta per asukas tai työpaikka.

    Pienem­mil­läkin tiheyk­sil­lä autopaikat eivät käytän­nössä tule mah­tu­maan maan päälle jos niitä tehdään logi­ikalla yksi per asun­to. Sitä­pait­si sel­l­ainen pis­te­ta­lo siel­lä tääl­lä keskel­lä parkkipaikko­ja on hyvin ankeaa ympäristöä.

    Vastaa

18. > Toiv­ot­tavasti kukaan ei oikeasti ole tuota
    > mieltä
    > [auton pitämisessä Hkin keskus­tas­sa ei ole mieltä],
    > sil­lä varsin moni käyt­tää halpaa
    > joukkoli­iken­net­tä työ­matkoi­hin ja henkilöautoa
    > matkoi­hin, joi­ta ei kohtu­udel­la voi julkisilla
    > välineil­lä tehdä.

    Pitää erot­taa auton omis­t­a­mi­nen ja sat­un­nainen henkilöau­ton käyt­tämi­nen. Auton saa vuokralle 44e/vrk ilman kilo­metri­ra­joi­tus­ta. Jos autoa tarvit­see alle 10 päivänä/kk, niin kan­nat­taa jät­tää omis­tamisen vai­va muille. 

    Ja jos asuu, kuten minä, hyvin kulkuy­hteyk­sien päässä ja hoitaa tarpeel­lisen liikun­nan työ­matkafil­laroin­nil­la, on hyvin har­voin kuukau­sia, jol­loin autoa tarvit­sisi yli 10 päivänä.

    Vastaa

19. Pekka Taipale: “Sopivimpia paikko­ja näi­hin kokeilui­hin ovat tosi­aan täyt­töalueet (saaret/niemet), joil­la ei ihan lähel­lä ole oheispysäköin­ti­in käytet­täviä naapurialueita.”

    Pikem­minkin kan­nat­taa vähän kat­soa mitä pysäköin­tipaikoista jous­ta­mal­la saa. Keskel­lä “kaikkea” autot­to­muu­den toteu­tu­mi­nen on ihan uskot­tavaa, jos­sain niemenkär­jessä stan­dard­is­u­un­nit­telul­la ei. Poli­it­ti­nen paine pitää huol­ta siitä että parkkipaikat tehdään jäl­keen­päin yhteisille alueille jos tarvet­ta ja tilaa on (vrt Arabianranta). 

    Real­is­mia on siis aloit­taa sieltä mis­sä tilaa ei ole, eli mah­dol­lis­ta­mal­la käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tok­set keskus­ta- ja keskeisil­lä kan­takaupunkialueil­la kor­vaa­mal­la pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamisvelvoite eril­lisel­lä rahas­toitaval­la mak­sul­la. Toinen uni­ikkialue on Kes­ki-Pasi­la jos­sa on suun­nitel­tu asut­tavak­si käytän­nössä joukkoli­iken­ney­hteyk­sien risteyk­sen pääl­lä. Ei ole luul­tavaa että tuol­laises­sa paikas­sa tarve yksi­ty­isautoilu­un olisi sama kuin jos­sain laidemmalla.

    Vastaa

20. Aja­tusleik­ki: jos saan suun­nit­telul­la ja pros­ess­in­hallinnal­la aikaisek­si sen, että kaupungis­sa / kaupunkiseudul­la tuhat koti­talout­ta jät­tää yhden auton osta­mat­ta (ensim­mäisen tai toisen), eikö tämä teistäkin tarkoi­ta, että tuol­la alueel­la vapau­tuu muuhun käyt­töön pyöreästi 500 000 euroa käteistä kuukaudessa? Tämä kulkeu­tuu sit­ten kulu­tuskysyn­tään, alem­pi­en palkkavaa­timusten kaut­ta yri­tys­ten kan­nat­tavu­u­teen tai kaiken yksi­tyisen pääo­man hau­taus­maalle eli asun­tokan­nan arvoon.
    Luulisi, että tämä olisi porkkana, joka houkut­telisi vähäau­toisen asuinympäristön suosimiseen.

    Vastaa

21. @hagis

    Hiukan asi­as­ta poiketen : vaik­ka kadun­var­sipysäköin­ti lopetet­taisi­in kokon­aan, voidaanko kat­u­aluet­ta kuitenkaan kaven­taa vas­taavasti ? E

    Tätä on pohdit­tu täl­läkin, mut­ta New Mobilty ‑aktivis­tit suun­nit­tel­e­vat ilmeis­es­ti kiviko­rt­telei­den siir­toa tai lisärak­en­tamista niihin paikkoi­hin, joi­hin aktivis­tit eivät kaipaa kaupunki­olo­huonet­ta tai auton­o­mista sosiaalikeskusta. 

    Jos taas olen ymmärtänyt jotain väärin, niin täl­löin on jäänyt täysin pimen­toon kenelle nämä tyhjät 75000€/20 m² arvoneliöt aio­taan myy­dä tai kenelle antaa ja miksi?

    Vastaa

22. Anssi:
    “..eikö tämä teistäkin tarkoi­ta, että tuol­la alueel­la vapau­tuu muuhun käyt­töön pyöreästi 500 000 euroa käteistä kuukaudessa?”

    Maas­ta mak­se­taan hin­ta, oli se mis­sä käytössä tahansa.

    “Tämä kulkeu­tuu sit­ten kulu­tuskysyn­tään, alem­pi­en palkkavaa­timusten kaut­ta yri­tys­ten kannattavuuteen”

    Kysys­mys on siitä kuka rahat (maavuokrat) kerää? Jos ne palau­tu­isi­vat maa-arvon tuot­ta­jille, yhteiskun­nalle ja veron­mak­sajille esim. kiin­teistöveroina, sit­ten edel­lä­mainit­tu toteu­tu­isi. Nyt ne menevät maan­omis­tu­soikeuk­sien halti­joille ja rahoittajille.

    “..tai kaiken yksi­tyisen pääo­man hau­taus­maalle eli asun­tokan­nan arvoon.”

    Osu­va ver­taus. “Pääo­maa” on kiin­teistö­var­al­lisu­ud­es­ta korkein­taan 50%. Puo­let siitä, n. 350 mil­jar­dia, voitaisi­in käyt­tää vaik­ka tuulimyl­ly­jen ja aurinkovoimaloiden rakentamiseen.

    Vastaa

23. Sav­isa­lo, senkun menet Kulu­tusti­las­tos­ta kat­so­maan, http://www.stat.fi/til/ktutk/index.html

    Esimerkik­si (luvut järjestyk­sessä koko maa/Pääkaupunkiseu­tu/Etelä-Suo­mi ja euroa vuodessa per koti­talous keskimäärin, vuodelta 2006):
    A071 Ajoneu­vo­jen han­k­in­ta 2 264 1 847 2 477
    A072 Yksi­ty­isajoneu­vo­jen käyt­tö 1 781 1 259 1 871

    Mis­täköhän mah­taa johtua? Vinkkinä että Pääkaupunkiseudul­la taitaa olla keskimäärin muu­ta maa­ta pidem­mät työ­matkat, ja tuskin tääl­lä on myöskään ainakaan pienem­mät tulot.

    Joku voisi tutkia tuon ihan kun­nol­la, tuo nyt vaan on ihan pari lukua tilastokannasta.

    Vastaa

24. Sta­di liikkuu, kat­so van­ho­ja kuvia kaupungeista, usein teil­lä liikkui käveli­jöitä, hevosia, lap­sia leikkimässä rauhal­lisim­mis­sa kohdis­sa, sekä tei­den reunois­sa oli esim pui­ta jot­ka on sit­tem­min kaadet­tu parkkipaikko­jen tieltä.

    Eli parkkipaikoil­ta vapau­tu­vaan tilaan voitaisi­in alku­un istut­taa sel­l­ainen kapea “puis­to” vyöhyke joka puhdis­taa ilmaa ja luo viihtyvyyt­tä, ja kun­han autoli­ikenne vähe­nee vielä, ja on “vain hätäa­joneu­vokäytössä”, voivat jopa pal­lo pelit tiel­lä jatkua.

    Vastaa

25. Helsingis­sä riit­täisi min­ulle joku jumala­ton tont­ti laitakaupungilla, jonne sen auton vois ajaa parkki­in 24h ilmaisek­si. Tai voisi mak­saa vaik­ka kympin kuus­sa, jos siel­lä olisi läm­pö­tolp­pa ja var­tioin­ti. Rajaisi myös turhia ajo­ja. Sinne platalle tarvit­taisi­in sit­ten hyvät yhtey­det julkisel­la liiken­teel­lä, jot­ta auton pääsee hake­maan, kun sitä tosis­saan tarvit­see ja vas­taavasti hiil­lostet­taisi­in auto­ja pois kaduil­ta tilaa viemästä. Vielä rak­en­tamis­te­hokku­us sinne 3–4 hujakoille, niin saadaan per­in­teistä keskus­takaupunkia eikä mitään asvalt­tierä­maid­en ympäröim­iä kuutioita.

    Vastaa

26. hagis: “vaik­ka kadun­var­sipysäköin­ti lopetet­taisi­in kokon­aan, voidaanko kat­u­aluet­ta kuitenkaan kaven­taa vas­taavasti ? Eli real­isoituuko tuo lasken­nalli­nen hyö­ty tehokku­udessa kuitenkaan ?”

    Ole­mas­sa ole­via talo­ja tuskin ale­taan purkaa ja rak­en­taa uud­estaan pari metriä eri paikkaan, mut­ta uudet talot voitaisi­in rak­en­taa tiiviimmin.
    Asun­to­ja koskien oli ennen 45 asteen val­okul­ma-määräys, nykyään vähän epämääräisem­min muo­toil­tu, mut­ta käytän­nössä sama vaa­timus edelleen; asun­toon pitää tul­la teo­reet­tista suo­raa luon­non­va­l­oa. Tämä määräys rajoit­taa tiivistä rak­en­tamista. (Todel­lisu­udessa määräys on varsin mieliku­vi­tuk­selli­nen, kos­ka ikku­nat ovat eri ilman­su­un­ti­in ja aurinko on eri korkeudel­la eri vuo­de­naikoina, ja pihoil­la on pui­ta ym. eli suo­raa auringonpais­tet­ta asun­toi­hin tulee aika heikosti. Ja itse asi­as­sa, kun suo­raa auringonpais­tet­ta tulee asun­toon, se on usein enem­mänkin ongel­ma — varsinkin pienem­mis­sä asun­nois­sa. Asum­is­mukavu­u­den kannal­ta oleel­lisem­paa on, ettei vas­takkaisen asun­non ikkunoi­ta ole liian lähel­lä.) Eli jos raken­nus­valvon­tavi­ras­to toimii järkevästi, katu­ja voidaan kaven­taa, mikäli kadun­var­sipysäköin­tiä ei tarvi­ta. Huolto- ja pelas­tusajoneu­vo­jen täy­tyy toki päästä kulkemaan.

    Vastaa

27. yason, Helsin­gin kaupun­ki tar­joaa auto­jen pitkäaikaissäi­ly­tys­tä Ruskea­suol­la. Enkä minä nyt usko että hal­li­paik­ka vaik­ka Malmil­ta ase­man vier­essä mak­saisi hirveän paljoa, kiitos kaavoit­ta­jan niistä on sen ver­ran iso tar­jon­ta. Ajatuk­se­na tuo on minus­ta joka tapauk­ses­sa hyvä, ja kyl­lähän tuo­ta ihmiset tekee, eli siis jos omis­taa jonkun sun­nun­ta­ia­jelu­au­ton niin säi­lyt­tää sitä vähän syrjemmällä.

    Kadun­var­sipysäköin­nin pois­tamisen hyödyt ei oikein min­ulle aukene. Jois­sain paikoin pitäisi pois­taa paikko­ja sen takia että katu on nykyau­toil­la vaan liian kapea, esimerkik­si ratikat ei mah­du kulke­maan, mut­ta ei noi­ta paikko­ja kovin paljon ole. Pysäköi­ty autorivi myös lieven­tää jalka­käytävälle tule­via liiken­teen hait­to­ja, esimerkik­si Eerikinkadulla.

    Vastaa

28. Ville : Asum­is­mukavu­u­den kannal­ta oleel­lisem­paa on, ettei vas­takkaisen asun­non ikkunoi­ta ole liian lähellä.

    Kai ne ikku­natkin voidaan sit­ten samal­la logi­ikalla jät­tää pois ? Ei ole sit­ten naa­purin ikku­nat liian lähellä.

    Vastaa

29. Jos on kak­si saman­levy­istä kat­ua, joista toisel­la on pysäköi­tyjä auto­ja ja toisel­la ei, miel­lyt­tävämpi kaupunkiym­päristö on se mis­sä on auto­ja. Ne hillit­sevät automaat­tis­es­ti ajonopeuk­sia, kun pitää väistää muu­ta liiken­net­tä. Eri asia sit­ten, jos raken­netaan kapeampi katu, mut­ta näin ei kuitenkaan ole uusil­lakaan asuinalueil­la menetel­ty. Helsin­gin uusil­la alueil­la on raken­net­tu entisen­levy­isiä katu­ja, mut­ta kiel­let­ty pysäköin­ti. Täl­löin autoil­la on enem­män tilaa ja nopeudet kasvavat.

    Vastaa

    1. Esa:
       Jos on kak­si saman­levy­istä kat­u­ati­laa, toises­sa pysäköi­tyjä auto­ja ja toises­sa 1,5 metriä lev­eäm­mät jalka­käytävät, joil­la penkke­jä ja ehkä terasse­ja, minus­ta jälkim­mäi­nen on mukavampi.

       Vastaa

30. No joo.. nelisen kuukaut­ta vuodes­ta ainakin. Ja voihan siihen lop­pua­jak­si kasa­ta lun­ta niinkuin tietysti nytkin tehdään. Mut­ta mis­tä se tehokku­ushyö­ty sit­ten tulee ?

    Vastaa

31. Jos meilä olisi toimi­vat asun­tomarkki­nat, niin tuonkin voisi saa­da onnis­tu­maan. Kuten Osmokin on tääl­lä mon­een ker­taan todis­tel­lut, markki­nat eivät toi­mi Suomes­sa ennen kaavoitus­mo­nop­o­lin ja kun­tien maan­omis­tuk­sen murtamista.

    Vastaa

32. Autot­tomien han­kkei­den hin­tae­tu uhkaa val­ua rak­en­ta­jille. On syytä seu­ra­ta kaupun­gin autot­tomien kokeiluhankkei­den hin­take­hi­tys­tä, las­keeko hin­ta jos autopaikko­ja ei tehdä. Olen hie­man skeptinen.

    Vastaa

33. Tpyy­lu­o­ma:
    “- Autot­tomik­si brändä­tyt talot joiden­ka asukas jotenkin sitoutuu autottomuuteen. ”

    Ei kai siihen autot­to­muu­teen sitoudu­ta vaan siihen ettei vaa­di ase­makaaval­la jär­jestet­tyä autopaikkaa. Sitoutuu itse jär­jestämään oman autopaikoituk­sen­sa markkinoilta.

    Vastaa

34. Osmo:
    “Muuten paha vika on tuos­sa rasit­teessa, velvoit­teessa tehdä kalli­ita autopaikko­ja, joi­ta osta­jat eivät arvos­ta täy­destä hinnasta.”

    jep jep. Sil­loinkin kun autopaikat myy­dään omil­la osakkeil­laan — sil­lä tätäkin tapah­tuu — niiden hin­taan ei uskalleta lait­taa koko inveestoin­tikus­tan­nus­ta. Kat­sokaa vain autopaikko­jen myyn­ti­hin­to­ja uud­is­tuotan­non ilmoit­telus­sa. Hin­ta­haaruk­ka lie­nee 8000–20000 euroa. Hal­li­paikan rak­en­t­a­mi­nen on hyvinkin 30 000 ja ylikin. Näin on kos­ka rak­en­ta­jille tup­paa jäämään jo näil­lä hin­noil­la autopaikkaosakkei­ta omaan tasku­un. Har­va rak­en­ta­ja halu­aa jäädä vähem­mistöosakkaak­si asun­toy­htiöön autopaikan tai kah­den verran.

    Osta­jien mak­suhalukku­us lop­puu hyvin nopeasti.

    Vastaa

35. Eerikinkadul­la asu­vana tun­nus­tan kyl­lä tehokku­use­dun, kun jalka­käyt­tävälle mah­tuu run­sas­lu­misenkin tal­ven kaik­ki lumet. Ain­oa ongel­ma on noin betoniset olo­huonekalus­teet, jot­ka tehokkaasti hait­taa­vat sitäkin vähää käyt­töä, kun trak­torit ei vau­ri­oi­ta aiheut­ta­mat­ta voi jalka­käytäviä aurata. 

    Eikö sit­ten Ker­a­van pel­loille mah­tu­isi vielä joku auto­ton lähiö, jos­sa seu­raa­vat maa­han­muut­ta­jat, venäläiset toisi­na­jat­teli­jat — bol­se­vikit, kom­mu­nis­tit, jms — voisi­vat jakaa nykyvihre­itä elämänarvoja?

    Vastaa

36. Suomes­sa on autopaikko­jen rak­en­tamisen lisäk­si ain­ut­laa­tuisen tiuk­ka velvol­lisu­us rak­en­taa väestö­suo­jia — Alba­nia oli van­han val­lan aikaan samaa sar­jaa;) Sat­tumal­ta yksi perustelu molem­mile on, että niiden rak­en­t­a­mi­nen jäl­keen­päin olisi niin kallista. Sik­si kan­nat­taa rak­en­taa, vaikkei tarvet­ta tai kysyn­tää (t.s. halua mak­saa edes rak­en­tamiskus­tan­nuk­set) olisi.

    Vastaa

37. Olen jo pitkän aikaa lukenut täältä, että autopaikat ovat ihan sikakalli­ita ja muutenkin epä­toiv­ot­tavia ja toisaal­ta tuo­vat rahaa rak­en­ta­jille. Kauan sit­ten kyselin tääl­lä, mitä ihmeen hyö­tyä keskus­tas­sa olisi auto­jen häätämis­es­tä? Sil­loin ei kukaan vas­tan­nut. Nyt joku sanoi, että lumet saadaan parem­min sivu­un ja mah­dol­lis­es­ti voidaan istut­taa pui­ta ja lait­taa penkke­jä. Niin­pä. Samal­la ker­ral­la mainitsin nyt tääl­lä esite­tyn jutun, että jär­jestetään iso parkkialue jon­nekin juuri niille har­voin käyttäjille.
    Äskeisessä Hesaris­sa tai jos­sakin oli jut­tu, jon­ka mukaan Hesaan tehdään pari ja jopa tänne Van­taalle yksi asun­toalue (kort­teli) ilman autopaikko­ja. Odotan mie­lenki­in­nol­la, miten käy, jos olen vielä siihen kykenevä. Kun ikää tulee, alkaa vaikeuk­sia. OS tietysti pyöräilee kaup­paan yms vielä pitkään, mut­ta niin eivät kaik­ki jaksa/kykene. Toiv­otan kaikille auton­va­s­tus­ta­jille oikein paljon onnis­tu­mista ja seesteisem­pää kaupun­ki-ilmaa ilman niitä paho­ja autoja.

    Vastaa

38. Kauan sit­ten kyselin tääl­lä, mitä ihmeen hyö­tyä keskus­tas­sa olisi auto­jen häätämis­es­tä? Sil­loin ei kukaan vastannut.

    Ja auton­potk­i­joi­ta pide­tään mustavalkoisina?:)

    En nyt ihan heti kek­si ketään joka olisi ehdot­tanut autoilun täyskiel­toa, edes keskus­tas­sa. Eril­laisia rajoituk­sia toki, mut­ta se on ihan eri asia.

    Se “auto­ton kaupun­ki” tarkoit­taa suomek­si ihan nor­maalia per­in­teistä kaupunkia, sem­moisia slum­me­ja kuin vaikka­pa Munkkinie­mi. Se tarkoit­taa esimerkik­si sitä että neliöistä ei tin­gitä ihan vaan sik­si että autot eivät jotenkin lasken­nal­lis­es­ti mah­du jos asukkai­ta on “liikaa”. Tai sitä että parkkipaikkaa tarvit­se­va mak­saa sen parkkipaikan ihan itse. Tai sitä että katu­verkko kadun­var­si­paikkoi­neen tehdään ihan nor­maal­isti eikä raken­neta kaupunkimotareja. 

    MIVan suo­raan kysymyk­seen vas­tatek­seni, autoilun vähen­tämi­nen keskus­tas­sa ei ole itse­tarkoi­tus, eikä se vaik­ka käve­lykeskustal­la itseasi­as­sa edes juuri vähene. Ja ne rajoituk­set on tapausko­htaisia, Kim­mon ilok­si todet­takoon että minus­ta esimerkik­si Eerinkadulle ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Man­ner­hei­min­in­tille, Kai­vokaduille ja Espoille sen sijaan tulee tehdä, nelikaistaiset motar­it kuu­luu maalle. Hyö­ty­puolel­la on se että saadaan viihtysimpiä katu­ja, pyöräkaistoille ja ratikkakaistoille saadaan tilaa, melu- ja pöly vähe­nee jonkun ver­ran, ja sekä käve­ly että joukkoli­ikenne nopeu­tuu. Jälkim­mäi­nen myös tuot­taa ihan suo­raan rahaa, muut välil­lis­es­ti. Lyhyesti san­ot­tuna saadaan vähän parem­pi kaupunki.

    Vastaa

39. Tästä mallik­si yksi tapa hyö­dyn­tää parkkipaikoil­ta vapautet­tua tilaa.

    Vastaa

40. Keskustelun tässä vai­heessa on pakko tun­nus­taa, etten aivan ymmär­rä, mis­tä keskustel­laan. Onko todel­la voimas­saol­e­va nor­mi ja maan tapa sel­l­ainen, että raken­nu­soikeu­teen sisäl­tyy velvoite rak­en­taa tiet­ty määrä pysäköin­tipaikko­ja, joi­hin sit­ten annetaan eksklusi­ivi­nen käyt­töoikeus jol­lain perus­teel­la ? Tun­tuu jotenkin jär­jet­tömältä, kun kaupunki­a­sumisen alku­peräi­nen idea käsit­tääk­seni kuitenkin on yhteiskäyt­töi­sis­sä resursseissa.

    Vastaa

41. MIVa: “Kauan sit­ten kyselin tääl­lä, mitä ihmeen hyö­tyä keskus­tas­sa olisi auto­jen häätämisestä?”

    Parem­pi ilman­laatu, vähem­män liiken­nemelua, vähem­män vakavia liiken­neon­net­to­muuk­sia, vähem­män liiken­neru­uhkas­sa jumit­tamista, ylipäätään viihty­isämpi ympäristö, parem­mat hyötyli­ikun­tamah­dol­lisu­udet (esim. pyöräkai­stat parkkiru­u­tu­jen tilalle kuten Mikko H:n esimerkissä)… Huolto- ja kul­je­tusajo­ja sekä liikun­tara­joit­teis­ten kulkua invatak­sil­la tai oma­l­la autol­la tuskin kovin moni on estämässä keskustassakaan. 

    tpyy­lu­o­ma: “nelikaistaiset motar­it kuu­luu maalle”

    Maalle? Siis sinne, mis­sä vilkas risteys tarkoit­taa, että saat­taa jopa joutua pysähtymään, kun pari autoa läh­estyy risteystä samaan aikaan. Sinne, mis­sä voi rauhas­sa kävel­lä vaik­ka keskel­lä kapeaa hiekkati­etä, kun­han hyp­pää pienta­reen puolelle aina kun tulee auto eli keskimäärin ker­ran pari puo­lessa tun­nis­sa. Kylvö- ja puin­ti­aikaan voisi tosin olla kätevää, kun olisi trak­tor­eille ja autoille ihan omat kaistansa. 😉
    Vakavam­min, pitäisi olla joku ihan oma sana niille kaupunkien liepeil­lä tai välis­sä oleville ruuhkaliikennevyöhykkeille.

    Terv. Pikkukun­nan keskus­taa­ja­mas­ta (jos­ta muuten menin pienenä mum­mo­laan “maalle” eli naa­purikun­nan sivukylään — nykyään enti­nen mum­mo­la sijait­see Seinäjoen kaupungis­sa) kaupunki­in muut­tanut, joka ei tarvitse autoa, kun läh­es kaik­ki tarvit­ta­va on mukaval­la käve­lyetäisyy­del­lä eli alle kol­men kilo­metrin päässä kotoa

    Vastaa

42. Mikä estää seu­raa­van mallin:

    Raken­nus­fir­ma saa rak­en­taa a) asun­to­ja tai b) autopaikko­ja tai c) molem­pia halu­a­mas­saan suh­teessa ja myydä/vuokrata niitä halu­a­maansa hin­taan? Ehtona olisi AINA erilli­nen myynti/vuokraus, eli asun­to­jen ja autopaikko­jen hallintaan oikeut­ta­vat osak­keet eivät saisi olla nipus­sa. Niitä myös vuokrat­taisi­in vain eril­lään toisistaan.

    Vastaa

43. Hagis:lle:
    Nykyään todel­lakin kaavas­sa määrätään, että sille ja sille alueelle on raken­net­ta­va esim. 1 ap/asunto. Nämä autopaikat ovat usein taloy­htiön omaisu­ut­ta, jol­loin ilmeis­es­ti asun­to-osakey­htiöla­ki tulee myös kuvioon ja noi­ta autopaikko­ja ei voi kovin hel­posti esim. vuokra­ta saati myy­dä, vaik­ka ne seisoisi­vat tyhjinä. Ne eivät näin ole lähialueen muiden asukkaiden käytössä. Autopaikko­ja raken­netaan niin paljon, että niistä ei halu­ta mak­saa edes ylläpi­don kus­tan­nusten ver­ran esim. autopaikka­mak­suina. Eli koko ajan autot­tomat ker­rostaloa­su­jat eräässä mielessä tuke­vat autoilua asumisessaan.

    N.N.:lle Yksi pelko on, että yri­tyk­set osta­vat omaan käyt­töön­sä autopaikat ja autopaikko­ja ei riitä asukkaille. Myöskin “nime­tyt” autopaikat lisäävät autopaikko­jen kokonaistarvetta. 

    Itse toivoisin, että eläisimme toises­sa ulot­tuvu­udessa, jois­sa ihmiset eivät yleen­säot­taen omis­taisi auto­ja, vaan ain­oas­taan vuokraisivat…
    Jos joka kort­telis­sa olisi autovuokraamo tai yhteiskäyt­töau­to, niin eipä olisi parkkipaikkaon­gel­maa. Eikä min­un mität­tömän (mut­ta sään­nöl­lisen) auto­tarpeen vuok­si tarvit­sisi harki­ta auton ostoa. Täl­lä het­kel­lä min­un pitäisi ottaa tak­si lähim­pään vuokraamoon.

    Vastaa