Sota-alus Somaliaan?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

Kan­nat­taako Suomen lähet­tää sota-alas merirosvo­jo­hti­in Soma­lien rannikolle?

1) Kyl­lä

Merenku­lun tur­val­lisu­ud­es­ta huole­htimi­nen on yhteinen velvol­lisu­us. Tietysti voitaisi­in ajatel­la sitäkin, että kan­sain­välis­es­ti rahoitet­tu ammat­tiarmei­ja huole­htisi merenku­lun turvallisuudesta.

Merirosvous­ta vas­taan on kuitenkin suo­jaudut­ta­va. Olen kovin pet­tynyt suur­val­to­jen vakoilusatel­li­it­tei­hin, ettei niiden avul­la saa­da rosvous­ta lopetetuksi.

Asian toinen puoli on, että Soma­lian ran­nikon ryöstökalas­tus, johon EU ja muut teol­lisu­us­maat syyl­listyvät, pitäisi lopet­taa. Soma­leille ei jää paljon rehellisiä vai­h­toe­hto­ja, kun län­si­maid­en tehokalas­tusaluk­set imuroi­vat meren tyhjäksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.9.2010

Liiken­neon­net­to­muudet Helsingis­sä 2009

Sur­mansa sai kuusi henkeä, mikä on vähem­män kujin koskaan vuo­den 1929 jäl­keen, jol­loin tilas­toin­ti alkoi. Autoa kohden paran­nus vuodes­ta 1029 on melkoinen.

Onnet­to­muudet tapah­tu­vat pääasi­as­sa Kehä I:llä ja ydinkeskus­tas­sa. Mopo-onnet­to­muudet ovat vuosi­tuhan­nen alus­ta kolminkertaistuneet.

Uusi ase­makaavapääl­likkö

On Olavi Veltheim, mikäli lau­takun­nan yksimielistä kan­taa kun­nioite­taan. Ennen nämä nim­i­tyk­set oli­vat kovaa poli­it­tista peliä. Nyt ratkaisee pätevyys. Ongel­mana oli, ettei Helsin­gin ulkop­uolelta juuri haet­tu. On pieni epäko­h­ta, että hake­muk­set ovat julk­isia, jol­loin moni hyvä hak­i­ja jät­tää hake­mat­ta, kos­ka ei halua ker­toa työ­nan­ta­jalleen ole­vansa lähdössä.

Pysäköin­tipaikko­jen hin­nan irrot­ta­mi­nen asun­to­jen hin­noista Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 9.9.2010”

50 000 kommenttia

Nim­imerkin Evert The NeveR­est kom­ment­ti tänään klo 19:48 oli viideskymmen­es­tuhannes hyväksyt­ty kom­ment­ti tälle blogille. Tästä saisi hyvin pak­sun kir­jan. Tai siis kym­meno­saisen teoksen.

Blo­gin kävi­jämäärä nousee myös tasais­es­ti. Eloku­us­sa tuli taas kuukausi­en­nä­tys kesäkaud­es­ta huoli­mat­ta: 93801 käyntiä.Tässä kuus­sa yli sadan tuhan­nen?  Siteer­auk­sia löy­tyy netistä (ja ilman lähde­vi­itet­tä sanomale­hdis­tä) aina vain enemmän.

Hurrikaania pukkaa

Atlantil­la on taas kehit­tymässä uusi hur­rikaani, nimestä Igor päätellen se on yhdek­säs vähin­tään troop­pisek­si myrskyk­si kehit­tynyt mata­la­paine. Ne ovat tänä vuon­na kuitenkin kohta­laisen vaarat­to­mia, kos­ka ne syn­tyvät Atlantil­la ja kiertävät lauh­tuneina Yhdys­val­tain itäran­nikolle häir­it­semät­tä juuri Karib­ian meren saaria. Mek­sikon lahdel­la on ollut aika rauhal­lista. Tuskin voimme kiit­tää ilmiöstä edes öljyä laineille levit­tänyt­tä BP:tä. Mikä tekee vuo­sista näin erilaisia?

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.9.2010

Listal­la ei ole kuin B‑asioita, joten keski­tyn lausun­toon aloit­teesta, joka kos­kee autopaikan hin­nan erot­tamista asun­non hin­nas­ta. Asia on tul­lut ajanko­htaisek­si, kun Helsin­ki kaavoit­taa sata­mal­ta vapau­tu­via aluei­ta tiivi­isti, jol­loin pysäköin­tipaikan hin­ta nousee kym­meni­in tuhan­si­in. Kun hyödyke on noin kallis, on luo­ta­va menet­te­ly, jol­la kysyn­tä ja tar­jon­ta sopeutetaan toisi­in­sa niin, että paikko­ja raken­netaan niin paljon kuin asukkaat halu­a­vat mak­saa, mut­ta rahaa ei haaska­ta ylimääräisi­in paikkoi­hin. Kansan­talousti­eteil­i­jälle on peruskau­raa se, että jos paik­ka mak­saa 50 000 euroa, mut­ta asukas on valmis mak­samaan siitä vain 10 000 euroa, syn­tyy 40 000 euron hyv­in­voin­ti­tap­pio. Poten­ti­aa­li­nen tap­pio on aika suuri, kun näitä jät­tikalli­ita paikko­ja ollaan rak­en­ta­mas­sa tuhan­sia, yhteen­sä noin puolel­la mil­jardil­la eurol­la. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 9.9.2010”

Tekivätkö ruotsinkieliset oman maalin?

Perus­tus­laki­valiokun­ta näyt­tää päät­täneen, että Kes­ki-Poh­jan­maan maakun­nan on hakeudut­ta­va Vaasan suun­taan eikä Oulun suun­taan, johon se itser halu­aisi suun­tau­tua, kos­ka vain Vaasas­sa voidaan tar­jo­ta palvelu­ja myös ruotsinkielisille. Näin­hän myös maakun­nan ruotsinkieliset ovat vaatineet.

Jos vain syn­type­r­äi­nen ruotsinkieli­nen kel­paa palvele­maan ruotsinkielistä, mihin sitä pakko­ruot­sia tarvitaan?

Ihmishengen vaihteleva arvo

Län­si­maiset yhteiskun­nat suh­tau­tu­vat ennenaikaiseen kuole­maan tai ruumi­in vam­man aiheut­tamiseen kovin vai­htel­ev­asti riip­puen siitä, mikä sen on aiheuttanut.

- Arvokkain kuol­lut on ter­ror­is­min tap­pa­ma. Ter­rori-iskuis­sa on kuol­lut Euroopas­sa ja Yhdys­val­lois­sa viimeisen kymme­nen vuo­den aikana joitakin tuhan­sia ihmisiä, heistä suurin osa yht­enä päivänä, mut­ta näi­den kuolemien estämisek­si yhteiskun­nat ollaan valmi­it pane­maan aivan sekaisin kansalais­va­pauk­sista välit­tämät­tä. Jat­ka lukemista “Ihmishen­gen vai­htel­e­va arvo”

Kuljettajien profiloinnilla säästyisi ihmishenkiä

Helsin­gin kaupun­gin liiken­nelaitok­ses­sa tutkit­ti­in joskus kauan sit­ten bus­sikuskien onnet­to­muuk­sia. Kuka tahansa voi jou­tui onnet­to­muu­teen, mut­ta kolar­it keskit­tyivät voimakkaasti pienelle kul­jet­ta­jaryh­mälle. Asia ei muut­tunut mik­sikään, jos kolar­it jaotelti­in niihin, jos­sa kul­jet­ta­ja oli syylli­nen ja niihin, jois­sa toinen osa­puoli oli syylli­nen. Tilas­toti­eteil­i­jä tulk­it­see tämän niin, että kul­jet­ta­jas­sa on vikaa sil­loinkin, kun juridis­es­ti toinen osa­puoli on syylli­nen. Jat­ka lukemista “Kul­jet­ta­jien pro­filoin­nil­la säästy­isi ihmishenkiä”

Östersundom ja salaiset kansiot

Nyt lop­ul­takin jul­ki tulleet raideli­iken­ne­selvi­tyk­set ovat saa­neet aikaan tarpeet­toman kohun. Minus­ta selvi­tyk­set olisi pitänyt julk­istaa aiem­min, mut­ta eivät ne kokon­aisu­ut­ta muuk­si muu­ta. Salailu vaan saa aikaan epälu­ot­ta­mus­ta ja ruokkii salaliittoteorioita.

Kun raken­netaan kokon­aan uut­ta yhdyskun­taa, kysymys­tä liiken­ner­atkais­us­ta ei voi erot­taa muus­ta kaavoituk­ses­ta. Pikaratikan ja metron mukaiset kaupun­git ovat aivan eri­laisia. Sik­si ei voi tui­jot­taa vain liiken­teen kustannuksiin.

Metro tuot­taa suurem­pia kyliä, erään­laisia noin 10 000 asukkaan pikkukaupunke­ja ja jät­tää niiden väli­in rak­en­ta­mat­to­mia aluei­ta. Pikaratik­ka taas pienem­pi­en lähiöi­den nauho­ja. Pikkukaupun­git voidaan ainakin teo­ri­as­sa tehdä omavaraisem­mik­si, lähiö­nauhat ovat lähiö­nauho­ja. Kos­ka lähiöt eivät ole omavaraisia, tämä malli johtaa suurem­paan liikku­misen tarpeeseen.

Mieliku­vien poh­jal­ta tätä ei kuitenkaan voi ratkaista. Jos minä saisin päät­tää, Öster­sun­do­mia suun­nit­tele­maan val­jastet­taisi­in 3–4 kil­pail­e­vaa porukkaa, jot­ka veisivät suun­nitel­mansa yleiskaa­vata­solle tai jopa sen ohi. Siihen saisi liit­tää sel­l­aisen liiken­nevä­li­neen kuin halu­aa. Vas­ta valmi­ita töitä ver­rat­taisi­in keskenään. Se, että aloite­taan liiken­nemuo­dos­ta, on eten­e­mistä lat­vas­ta puuhun.

Rin­nakkainen suun­nit­telu tietysti mak­saa, mut­ta kyse on pen­no­sista ver­rat­tuna investoin­nin kokonaisarvoon.

Ratio­naa­li­nen suun­nit­telu olisi paljon helpom­paa, jos Suomes­sa olisi sivistys­maille tyyp­illi­nen maapoli­it­ti­nen lain­säädän­tö. Kun kaavoitus jakelee vastik­keet­to­mia lahjoituk­sia sinne tänne ja kun kyse on val­tavista sum­mista, ide­al­is­tiseen vil­pit­tömyy­teen on vaikea luot­taa. Jos kyse ei olisi myös maan hin­nas­ta, suun­nit­telukin voisi olla paljon avoimempaa.

Pitääkö pakollista ruotsinkielen opetusta lisätä

Vas­tauk­seni HS-raatiin

2) Ei pidä

Vaa­di­taan erit­täin kovia perustelu­ja sille, että koulu­opetuk­ses­sa ei lähde­tä oppi­laan omas­ta edus­ta vaan jostain abstrak­tista yhteiskun­nal­lis­es­ta tavoit­teesta. Koulus­sa pitäisi antaa ope­tus­ta oppi­laan edus­ta läh­tien, eikä oppi­laan etu suinkaan kaikkien osalta ole ruotsinkie­len opetuk­sen lisäämi­nen. Kieli­taidon merk­i­tys koros­tuu jatku­vasti. Suo­ma­laiset anta­vat muille maille kohtu­ut­toman etu­lyön­ti­ase­man  osaa­mal­la kah­ta kan­sain­väli­sis­sä yhteyk­sis­sä hyödytön­tä kieltä. Jat­ka lukemista “Pitääkö pakol­lista ruotsinkie­len ope­tus­ta lisätä”