Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.9.2010

24 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.9.2010”

1. Lau­takun­ta on avaa­mas­sa lukki­u­tunei­ta ja luu­tunei­ta käytän­töjä pysäköin­nin jär­jestämisessä niin kaa­vata­sol­la kuin ton­tin­lu­ovu­tusti­lanteis­sa. Pysäköinti­nor­mi tuli kaavoituk­seen 60-luvun lop­ul­la ja sen vaiku­tus niin kaa­vat­alouteen, kaupunki­rak­en­te­seen kuin kaupunkiku­vaan on ollut musertava. 

   Muu­tok­sen tuulet puhal­ta­vat. Men­estys­tä pyrkimyk­sil­lenne. Asi­as­ta täl­läkin blo­gia­reenal­la käy­dyssä keskustelus­sa on vilis­syt ideoita satamäärin. Tiivis­telmänä “vähem­män — keskite­t­ym­min — kustannuvastaavasti”.

   Vastaa

2. “Täl­lainen syy (syy poike­ta autopaikkanormista) voi esimerkik­si olla autopaikko­jen korkeat rakentamiskustannukset.”

   Jos “rak­en­tamiskus­tan­nuk­set” ovat kyn­nyskys­mys, sit­ten­hän kan­nat­taa “rak­en­taa” ulos piha­paikko­ja. Muu­ta­ma kuu­tio hiekkaa sorak­en­täk­si ei paljon maksa.

   Vastaa

   1. Autot eivät mah­du pihoille, kun raken­netaan klaupunki­maisen tiiviisti.

      Vastaa

3. Use­aa kort­telia palvel­e­va parkki­ta­lo ei estä tiivistä rakentamista.
   Maanalainen rak­en­t­a­mi­nen on hul­luin­ta, kos­ka tilo­jen käyt­tämi­nen muuhun tarkoituk­seen on vaikeaa jos ja kun aika autoista jättää

   Vastaa

4. Piha­paikathan ne vas­ta kaupungis­sa ovatkin kalli­ita. Helsin­gin yksi kalleim­mista parkkipaikoista taitaa löy­tyä sta­dion­in vierestä.

   Vastaa

5. Saako niitä auto­ja olla edes kan­takaupun­gin umpiko­rt­tei­den sisäpihoilla?

   Suo­jatieval­oista. Jos ensin pan­taisi­in suo­jatiemerk­it joka val­ot­tomaan risteyk­seen kaikki­in nurkki­in kant­tikiveen ja sen jäl­keen yritet­täisi­in löytää esim koulu­jen läheiset suojatiet..

   En näk­isi pahak­si vaik­ka vielä maa­han maalat­taisi­in KOULU ‑tek­sti lukuis­ten muiden kaupunkien tavoin. Pelkkä 30km/h rajoi­tus kah­den kort­telin matkan ei mon­en ymmär­ryk­seen mah­du. Pitävät sitä kiu­sana ja nopeus on se sama 46km/h.

   Vastaa

6. Että val­o­ja, jot­ka ker­to­vat, mitä jalankulk­i­ja aikoo? Vai ker­to­vatko ne, että val­o­jen läheisyy­dessä on ihmisiä? (Ja kaupungis­sa­han on ihmisiä sielä täälä vähän koko ajan mil­loin mitäkin toimit­ta­mas­sa) Vai onko tarkoi­tus, että jalankulk­i­ja painaa jotakin nap­pia laukaistak­seen mekanis­min, joka infor­moi? Viimeinen on mitä huonoin vai­h­toe­hto, kos­ka siitä seu­raa, että jalankulk­i­jan on PAKKO painaa nap­pia, kos­ka muu­toin autoil­i­ja “ei tule infor­moiduk­si” ja syn­tyy uusi, kevyt­tä liiken­net­tä heikosti palvel­e­va käytäntö.

   Tuo aiem­pi sorak­ent­tä-kom­men­nt­ti (Kjr63) osoit­taa tehokaasti kuin­ka ihmiset akti­ivis­es­ti kieltäy­tyvät tun­nus­ta­mas­ta kaupunkien reali­teet­te­ja. Sitä, että pin­ta-ala itsessään on arvokas­ta kaupungis­sa (etenkin jos kyke­nee ajat­tele­maan, että maa­palalle saatet­taisi­in rak­en­taa use­ampia ker­roksia), ja toisek­seen, että Helsin­ki ei ole Lep­sämä, jos­sa ilmeis­es­ti rivarin vier­essä ole­van pel­lon voi peit­tää hiekalla ja tehdä siitä leikkiken­tän JA pysäköin­tialueen samal­la ker­taa. Kun ker­ran halaval­la sai.

   Vastaa

7. Muka­va olla Vep­säläisen kanssa täysin samaa mieltä, keino­ja kyl­lä ja tah­toakin näyt­tää pikkuhil­jaa löy­tyvän. Tuo ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto on hyvä.

   Kjr63, sora on hal­paa, maa ei ole. Sitä ei valmis­te­ta enää kun mer­takaan ei saa nykyään täyttää.

   Vastaa

8. Onpa sit­ten pienet pihat, jos ei pari autoa mah­du. Ei sinne sit­ten mah­du puu­tarhakalus­teitakaan eikä hiekkalaatikkoa. 

   Ei kai siitä nyt ole kyse, minkä kokoinen piha on, vaan onko siihen kaavoitet­tu autopaikko­ja. Kan­takaupun­ki, joka var­masti on Osmollekin tarpeek­si tiivistä, on täyn­nä pihoil­la säi­lytet­täviä auto­ja. Sen sijaan tääl­lä Munkkivuores­sa on avarat pihat, mut­tei auton autoa varsi­naisil­la pihoil­la, vaan autopaikat ovat taloy­htiön reunoilla.

   Vastaa

   1. Eli­na: sotket ihan tahal­lasi. Jos talos­sa on vaikka­pa 100 asun­toa ja nor­mi on kak­si paikkaa kolme asun­toa kohden, paikko­ja tarvi­taan 66 ja ne vievät tilaa noin 2000 neliötä. Enem­män kuin se talo.

      Vastaa

9. Osmo:

   Täl­lainen syy (syy poike­ta autopaikkanormista) voi esimerkik­si olla autopaikko­jen korkeat rakentamiskustannukset.

   Toiv­ot­tavasti tätä voi tulki­ta niin, että aina kun raken­nuskus­tan­nuk­set ylit­tää paikko­jen markki­nahin­nan, niin rak­en­tamiskus­tan­nuk­set on korkeat eikä paikko­ja tartte rakentaa.

   Kokeil­laan eri­laisia vim­paimia, jot­ka herät­täi­sivät autoil­i­jas­sa huonoa omaatun­toa, kun tämä aikoo ohit­taa suo­ja­tien pysähtymässä, vaik­ka joku yrit­tää yli.

   Tämähän vaikut­taa ihan lois­taval­ta ide­al­ta. Eiks näitä vois käyt­tää liiken­neval­o­jen tapaan, että valo syt­tys, ku jalankulk­i­ja on suo­jatiel­lä ja sitä pitäs kun­nioit­taa ihan samal­la taval­la kuin mitä tahansa punaista valoo?

   Jos täl­lais­ten jalankulk­i­jat tun­nistavien val­o­jen hin­ta ei oo ihan kauhee, niin näitähän pitäs käyt­tää kaikissa risteyk­sis­sä mis­sä on val­ot, mut­ta ei ris­teävää autoliikennettä.

   Vastaa

10. Autoil­i­jat ovat nyky­isin niin röyhkeitä jalankulk­i­joi­ta kohtaan, että jalankulk­i­jan on painet­ta­va jotain nap­pia päästäk­seen yli. Eikä vain keskus­tas­sa ja kan­takaupungis­sa, vaan muual­lakin. Esim. Pitäjän­mäen­ti­etä autoil­i­jat luule­vat moot­tori­tiek­si: val­ot­toman suo­ja­tien yli ei aamuisin pääse kovin hel­posti. Bus­sit auto­jono­jen lomas­sa huris­tel­e­vat ohi, kun epä­toivoise­na yrit­tää keskiko­rokkeel­la tehdä itseään huo­matuk­si. Autot pysähtyvät ja päästävät kadun yli, jos on pukeu­tunut korko­kenki­in ja hameeseen. (näin muuten on — tienyl­i­tyk­sen mah­dol­lisu­us paran­tuu aina, kun on hehkeästi pukeu­tunut) Ehdot­taisin siis, että kun jalankulk­i­ja painaa nap­pia, suo­ja­tien eteen laskeu­tu­isi puo­mi, kuten rautatieristeyk­sis­sä, ja tietenkin autoil­i­joille vilkkuisi­vat varoi­tus­val­ot ja torvet toitot­taisi­vat. Tämä ehkä ehkäi­sisi sitäkin, että autoil­i­jat kaa­hail­i­si­vat päin punaista koul­u­lais­ten päälle, kos­ka auto­han menisi rik­ki, jos tör­mää puomi­in! Sit­ten, kun autoil­i­jat oli­si­vat oppi­neet tapo­ja, voitaisi­in taas HARKITA puomit­to­mia suojateitä.

    Val­ot, ja etenkään liiken­nemerk­it, joi­ta on ylet­tömästi ripotel­tu sinne ja tänne, eivät yleen­sä auta mitään. Nykyi­nen sään­töhän on se, että sään­töjä tulee rikkoa. Ei koh­ta ole muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta, kuin rak­en­teel­lis­es­ti tehdä tur­valli­nen tienyl­i­tys mah­dol­lisek­si. Ja huom: olen kolme ker­taa meinan­nut jäädä auton alle jalka­käytäväl­lä Helsingis­sä. Autoil­i­ja on ilman­muu­ta olet­tanut, että väistän, kun se huris­telee 40 km/h jalka­käytäväl­lä edestä tai takaa oikaistak­seen jonkun mutkan, tai “huoltoa­jo­tarkoituk­sis­sa”. Joskus tek­isi mieli kokeil­la, että mitä tapah­tu­isi, jos vain kävelisin siinä mis­sä jalankulk­i­ja saakin kävel­lä. Väistäisikö autoilija?

    Vastaa

11. Noista välkky­val­oista suo­jateil­la sen ver­ran, että toiv­ot­tavasti ne eivät vilku sel­l­aisel­la taa­ju­udel­la, että migreeni­in taipu­vaiset onnet­tomat saa­vat kohtauk­sia… Esim. sin­isävyiset vilkku­vat pyörän­val­ot, joi­ta usein nykyään näkee, ovat vihovi­imeisiä meille, joille välkkyvät val­ot aiheut­ta­vat migreeniä. Muuten kyl­lä ihan kan­natet­ta­va idea.

    Vastaa

12. Eli­na, jos olisi tarkoi­tus 60-luku­lais­es­ti ripotel­la muu­ta­ma pis­te­ta­lo sinne tänne omakoti­taloalueen tehokku­udel­la niin toki sinne mah­tu­isi parkkiken­tätkin, mut­ta kun tarkoi­tus on rak­en­taa ihan kaupunkia. 🙂

    Vastaa

13. tpyy­lu­o­ma, älä nyt sen­tään liioit­tele. Omako­tialueesta tulee ajan­myötä paljon tehokkaam­min raken­net­tu, kun isoi­hin pihoi­hin raken­netaan jälkipolvelle omat talot ja ton­tit pilko­taan pienem­pi­in osi­in. Ker­rostaloalueel­la ei ole mitään toivoakaan myöhempään tiivistämiseen asukkaiden vas­tus­tuk­sen takia.

    Vastaa

14. Särelä, tehdäänkö näin jos­sain jotenkin oikeasti suures­sa mittakaavassa?

    Vastaa

15. Hra Särelä on haus­ka, mut­ta näköjään niihin pis­te­taloi­hin saa edes ker­roksia lisää. 

    J, vas­taan Särelän puoles­ta: Ihan mil­lä tahansa Helsin­gin pien­taloalueel­la. Nor­maali set­ti on esimerkik­si rin­ta­mami­esta­lo, 70-luvul­la tehty yksik­er­roksi­nen talo, 90-luvul­la tehty kak­sik­er­roksi­nen par­i­ta­lo samal­la van­hal­la ton­til­la. Yksi helpoim­mista keinoista tiivistää on sal­lia isom­pi raken­nu­soikeus, vaik­ka ilman mak­su­ja, noista yksi­ta­soi­sista punati­il­i­unelmista voisi jo luop­ua. Eikä tarvitse hivut­taa mitenkään, antaa vaan luvan rakentaa.

    Vastaa

16. Voisi rak­en­taa sel­l­aisen roboot­tik­oural­la varuste­tun parkki­talon, jos­sa autot ovat kuin kir­jat hyllyssä. =)

    Vastaa

17. pekkaa, japanis­sa sel­l­aiset hissisys­teemil­liset on aika nor­maale­ja — kun tila on kallista, niin tuol­laiseen ryhdytään. Hin­taa siinä toki tulee rutkasti enem­män kuin keskiver­to uuden auton hinta.

    Vastaa

18. Hyvä työ­nan­ta­ja ymmärtänee, että työn­tek­i­jä joko hakee uusia haastei­ta tai sit­ten vain tes­taa työ­markki­na-arvoaan hake­mal­la muualle. Jos taas työ­nan­ta­ja tästä loukkaan­tuu, herää kysymys, kan­nat­taako hänen paveluk­seen­sa jäädäkään. Mah­dol­lisim­man suuri läpinäkyvyys julk­isten virko­jen täyt­tämisessä on nähdäk­seni yleisen edun kannal­ta tärkeäm­pää kuin hake­musten julk­isu­ud­es­ta mah­dol­lis­es­ti aiheutu­va haitta.

    Vastaa

19. Vilkku­val­ot ovat huono idea. Siinä käy samal­la taval­la kuin kak­sisu­un­tais­es­ta pyöräti­estä varoit­ta­van lisäk­il­ven kanssa: Autoil­i­jat tuu­dit­tau­tu­vat luule­maan, että siel­lä mis­sä niitä ei ole, ei tarvitse pyöräil­i­jöistä ja jalankulk­i­joista piitata.

    Vastaa

20. Kaikkein pahin on Volvon main­os­ta­ma uutu­us­varuste — auto joka havait­see jalankulk­i­jat automaat­tis­es­ti. Joten main­ok­sen mukaan “kul­jet­ta­ja voi keskit­tyä ajo­nautin­toon”. Tämä jos mikä suo­ras­taan kan­nus­taa vastuuttomuuteen.

    Vastaa

21. En nyt oikeas­t­aan halun­nut tähän asi­aan lähteä kom­men­toimaan, mutta…

    Huuhka­ja:

    Vilkku­val­ot ovat huono idea. Siinä käy samal­la taval­la kuin kak­sisu­un­tais­es­ta pyöräti­estä varoit­ta­van lisäk­il­ven kanssa: Autoil­i­jat tuu­dit­tau­tu­vat luule­maan, että siel­lä mis­sä niitä ei ole, ei tarvitse pyöräil­i­jöistä ja jalankulk­i­joista piitata. 

    Olen aika samoil­la lin­joil­la — taval­laan. Minus­ta täl­laisil­la toimen­piteil­lä ei ole, noin lähtöko­htais­es­ti, suur­takaan hyö­tyä saatavis­sa (jopa hait­taa). En minä silti noin jyrkästi kokeilua tyr­mäisi. Kyl­lä ne “hyvältä kuu­losta­vat” ideat joskus ovatkin hyviä 🙂

    Tuol­laisen sys­teemin, jos sitä nyt kan­nat­taa ylläpitääkään tehdä, rak­en­tamises­sa olen­naista on se, mihin niitä tehdään ja kuin­ka paljon. Tietääk­seni mitään kauhean rel­e­vant­tia tutkimuk­sel­lista näyt­töä hyödy­istä (tai haitoista) ei ole. Varauk­sel­la suh­tau­tu­mi­nen lie­nee järkevä lähtökohta.

    Toivoisin, että asi­aa samal­la yritet­täisi­in oikeasti tutkia, eikä vain tehdä “jotain” sen vuok­si, että jotain on tehty. Kuten valitet­ta­van usein näyt­tää tapahtuvan.

    Kari

    Vastaa

22. http://www.havainne.com sivus­tol­la voi kat­soa videon Välkky- tehoste­merkkikapselin toimin­nas­ta. Välkky on Liiken­ne­m­i­nis­ter­iön määräyk­set täyt­tävä, älykäs tehoste­merkkikapseli. Des­tia Oy:n vaikut­tavu­us­tutkimuk­sen mukaan Välkky vähen­tää 20 % kuole­maan­jo­htavia liiken­neon­net­to­muuk­sia suo­ja­tien alueel­la. Kaiken yläpuolel­la on hyvä asenne liiken­teessä ja väistämisvelvol­lisu­ussään­nön nou­dat­ta­mi­nen koskien autoil­i­jaa ja jalankulk­i­jaa jon­ka muis­tamista Välkky helpoittaa:)

    jouni Hän­ni­nen Havainne Oy

    Vastaa