Energiaverotuksen sudenkuopat

Mikä ener­gia­ve­ro­tuk­ses­sa mättää?

Eero Hei­nä­luo­man Pau­li Leh­ti­mäen ja  Jus­si Pajusen kes­kus­te­lu ener­gia­ve­ro­tuk­ses­ta kir­voit­ti teke­mään yhteen­ve­don sii­tä, mikä ener­gia­ve­ro­tuk­ses­sa mättää.

Pää­mää­rä on hyvä. Fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta pitää verot­taa huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä kovem­min, jot­ta oli­si kan­nus­tin siir­tyä uusiu­tu­viin ener­gia­läh­tei­siin. Sit­ten tulee yksi­tyis­koh­tia, joi­den vuok­si ohjaus­vai­ku­tus menee pahas­ti vikaan. Vir­hei­tä on ainakin:

1)      Kivi­hiil­tä vero­te­taan voi­mak­kaas­ti, jos sil­lä tuo­te­taan läm­pöä, muta se on vero­ton­ta, jos sil­lä tuo­te­taan säh­köä. Täl­le ei voi oikein mitään, kos­ka kun olem­me samas­sa ver­kos­sa mui­den mai­den kans­sa, säh­kön vero­ra­ken­teen pitää olla sama. Sik­si säh­köä ”hii­li­diok­si­di­ve­ro” on itse säh­kön hin­nas­sa. Veron kor­keus ei rii­pu sii­tä, mil­lä se on teh­ty, vaan kuka sitä käyt­tää. Jois­ta­kin vähän mie­li­val­tai­ses­ti vali­tuis­ta säh­kön­tuo­tan­to­muo­dois­ta veron saa osit­tain takai­sin tuo­tan­non subventiona.

2)      Kun kivi­hii­lel­lä tai maa­kaa­sul­la teh­dään yhtä aikaa sekä läm­pöä että säh­köä, pitää päät­tää, kuin­ka pal­jon polt­toai­nees­ta kuluu säh­kön ja kuin­ka pal­jon läm­mön tuo­tan­toon. Tuo ker­roin voi­tai­siin las­kea­kin. Läm­mön­tuo­tan­non polt­toai­net­ta pitäi­si verot­taa polt­toai­ne­mää­räs­tä, joka on noin 40 % kau­ko­läm­mön ener­gia­si­säl­lös­tä. Maa­kaa­sul­la tuo­tet­tu­na vie­lä sel­väs­ti tätä vähem­män. Jot­ta ohjaus oli­si tark­kaa, ker­toi­men tuli­si olla lai­tos­koh­tai­nen. Poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä ker­roin on kui­ten­kin nos­tet­tu 90 pro­sent­tiin. Täs­sä ei ole kyse ener­gia­po­li­tii­kas­ta vaan alue­po­li­tii­kas­ta. Halu­taan verot­taa enem­män kau­pun­geis­sa asu­via kau­ko­läm­mön käyt­tä­jiä kuin maal­la asu­via säh­kö­läm­mön käyttäjiä.

3)      Tur­vet­ta vero­te­taan kuin se ei tuot­tai­si hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä, vaik­ka se on kivi­hiil­tä­kin pahem­pi saas­tut­ta­ja. Taas on kyse aluepolitiikasta.

4)      Puun ei ole­te­ta tuot­ta­van hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä lain­kaan.  Toi­sin kuin tur­ve, puu on uusiu­tu­va ener­gia­läh­de myös alle tuhan­nen vuo­den tar­kas­te­lus­sa, mut­ta nol­la­pääs­tö­ole­tus on lii­oit­te­lua. Luon­non­ti­las­sa myös osa puus­ta sedi­men­toi­tui­si hajoa­mat­to­ma­na maa­pe­rään.  Nyt saa­te­taan kan­nus­taa vie­mään bio­mas­saa lii­kaa met­sis­tä. Täl­lä ei ole mer­ki­tys­tä vie­lä, mut­ta ongel­mas­ta tulee todel­li­nen, jos pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousee rea­lis­ti­sel­le tasolle.

5)      Unoh­de­taan koko­naan, että pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ril­la yli­mää­räi­set pon­nis­te­lut eivät vähen­nä glo­baa­le­ja pääs­tö­jä, kos­ka käyt­tä­mät­tä jää­nei­tä pääs­tö­oi­keuk­sia ei pol­te­ta vaan myy­dään jol­le­kin toi­sel­le. Oikea­ta poli­tiik­kaa oli­si vähen­tää liik­keel­lä ole­vien pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää niin pal­jon, että pääs­tö­oi­keu­den jon­ne­kin sadan euron tasol­le hii­li­diok­si­di­ton­nil­ta ja unoh­taa muu ohjaus. (Jos 100 euroa tun­tuu koval­ta luvul­ta muis­tu­tan, että auto­jen vähä­pääs­töi­syyt­tä tue­taan vero­kan­nus­ti­mil­la, jois­sa hii­li­diok­si­di­ton­nin hin­ta on 400 – 500 euroa tonnilta)

Maa­kaa­sun veron­ko­ro­tus ei ole vir­he. Toki se joh­taa sii­hen, että jos maa­kaa­sun hin­ta on kovin kor­kea, läm­mön tar­vet­ta on ja säh­kö on hal­paa, kan­nat­taa käyt­tää kivi­hiil­tä maa­kaa­sun sijaan, mut­ta tämä on nor­maa­lia mark­ki­na­me­ka­nis­mia eikä nos­ta glo­baa­le­ja pääs­tö­jä. (Pääs­tö­kaup­pa ja maa­kaa­sun mark­ki­na­hin­nan riip­pu­vuus kysyn­näs­tä). Näis­sä olois­sa Hel­sin­gin läm­mit­tä­mi­nen hak­keel­la lisäi­si glo­baa­le­ja pääs­tö­jä, kos­ka pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin pääs­töt vain siir­tyi­si­vät muu­al­le mut­ta sen ulko­puo­li­sen sek­to­rin pääs­töt lisään­tyi­si­vät rekkarallissa.

Tur­peen tuki on lyhyt­nä­köis­tä, kos­ka sei­nä on vas­tas­sa sit­ten, kun pääs­tö­oi­keus mak­saa sata euroa ton­nil­ta. Pääs­tö­kau­pas­sa tur­pees­ta ei saa pääs­tö­tön­tä mitenkään.

Pahin nois­ta vir­heis­tä on kau­ko­läm­mön alue­po­liit­ti­nen ran­gais­tus­ve­ro. Vaa­san ener­gian toi­mi­tus­joh­ta­ja (muis­taak­se­ni) sanoi, että hei­dän kan­nat­tai­si näil­lä vero­pork­ka­noil­la muut­taa vas­ta­pai­ne­voi­ma­lan­sa lauh­de­voi­ma­loik­si ja las­kea läm­pö mereen ja ottaa se siel­tä takai­sin läm­pö­pum­puil­la. Läm­pö­pump­pu on erin­omai­nen tapa kor­ja­ta säh­kö­läm­mi­tyk­sen jär­kyt­tä­vän suu­ria pääs­tö­jä sie­det­tä­väm­mäk­si. Tämä ooli­si tär­kein muu­tos asun­to­kan­nan läm­mi­tyk­ses­sä. Vaik­ka maa­läm­pö on ver­rat­to­mas­ti säh­kö­läm­mi­tys­tä tai öljy­läm­mi­tys­tä parem­pi vaih­toeh­to, se on kui­ten­kin sel­väs­ti kau­ko­läm­pöä huo­nom­pi hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä aja­tel­len. Nyt on muo­dos­tu­nut kan­nus­tin siir­tyä maa­läm­pöön myös kau­ko­läm­pö­alueil­la, mis­sä ei ole mitään tolk­kua. Ruot­sis­sa näin muu­ten tapah­tuu ja ruot­sa­lai­set oikein ylpei­le­vät täl­lä ympä­ris­tö­ri­kok­sel­la. Osa­syyn­sä tosin on suo­ma­lai­sel­le For­tu­mil­la, joka on yli­hin­noi­tel­lut Tuk­hol­man kau­ko­läm­mön tur­han rahanhimoisesti.

Ymmär­tääk­se­ni kaa­voi­tuk­sel­la voi­daan nyt kiel­tää säh­kö­läm­pö­ta­lot kau­ko­läm­pö­alueil­la. Samal­la perus­teel­la voi­si olla jär­ke­vää kiel­tää maa­läm­pö kaukolämpöalueella.

Käsi­tys maa­läm­mös­tä kau­ko­läm­pöä huo­nom­pa­na vaih­toeh­to­na perus­tuu aja­tuk­seen, että vii­mei­set sadat megawa­tit teh­dään kivi­hii­li­lauh­teel­la. Sit­ten kun Euroo­pas­sa vii­mei­nen­kin kivi­hii­li­voi­ma­la on sul­jet­tu ja säh­köä tuo­te­taan vain uusiu­tu­vil­la ja ydin­voi­mal­la, täl­tä argu­men­til­ta puto­aa poh­ja pois, mut­ta se ei tapah­du pariin vuosikymmeneen.

Tek­ni­sis­tä perus­te­luis­ta: olen kir­joit­ta­nut kau­ko­läm­mön hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä artik­ke­lis­sa Maa­läm­pö vai kaukolämpö.

101 vastausta artikkeliin “Energiaverotuksen sudenkuopat”

  1. Oikeas­sa­han sinä tuos­sa tie­tys­ti olet. Kui­ten­kin maa­lam­mön, tai min­kä tahan­sa kil­pai­le­van tuo­tan­to­muo­don, kiel­tä­mi­nen vie sen vähäi­sen­kin mark­ki­na­ta­lou­den logii­kan pois mikä ener­gia­sek­to­ril­la on. 

    Ener­gia­huol­los­ta oltiin koval­la koh­keel­la siir­ty­mäs­sä ener­gia­mark­ki­noi­hin, mut­ta nyt kyl­lä näyt­tää sil­tä, että ollaan päin­vas­toin menos­sa koh­ti jok­seen­kin täy­del­lis­tä suun­ni­tel­ma­ta­lout­ta. No, saa­tin­pa aina­kin Lilius rikas­tu­tet­tua täs­sä välissä.

  2. Eli ongel­ma on: Halu­taan teh­dä hal­val­la, ja saa­da ääniä.

  3. Kum­mas­te­len sitä, että mis­sään ener­gia­kes­kus­te­lus­sa ei ole aidos­ti rea­lis­ti­se­na vaih­toeh­to­na käsi­tel­ty geo­ter­mis­tä ener­gi­aa. Se ei vaa­di polt­toai­net­ta, ei tuo­ta pääs­tö­jä, on oma­va­rais­ta ja käy­tän­nös­sä ehty­mä­tön ener­gian­läh­de. Ongel­ma on se, että Suo­mes­sa vaa­di­taan noin 7 kilo­met­riä syvä pora­rei­kä sen hyö­dyn­tä­mi­seen. Erään läh­teen mukaan reiän poraa­mi­nen mak­saa n.4 mil­joo­naa euroa per kilo­met­ri. Tähän parin sadan mil­joo­nan lai­tos pääl­le. Sii­tä voi las­kea, kuin­ka mon­ta nol­la­pääs­töis­tä geo­ter­mis­tä säh­köä ja läm­pöä tuot­ta­vaa lai­tos­ta sai­si parin ydin­voi­ma­lan hin­nal­la. Las­kin jos­kus kar­keas­ti että Olki­luo­to 3:n kus­tan­nuk­sil­la saa­tai­siin lähes yhtä pal­jon geo­ter­mis­tä tehoa. Käyt­tö­kus­tan­nuk­set vaan ovat ydin­voi­ma­las­sa hie­man eri luok­kaa. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että kun rei­kiä ruve­taan oikeas­ti teke­mään, poraa­mi­sen hin­ta las­ke­nee huo­mat­ta­vas­ti. Öljyä pora­taan sitä­pait­si huo­mat­ta­vas­ti han­ka­lam­mis­sa olo­suh­teis­sa kuten kilo­met­rien syvyy­des­sä meren pohjassa.
    Osmo voi­si vai­ku­tus­val­lal­laan hie­man sel­vit­tää tätä asi­aa ja sel­vit­tää sel­kei­tä luku­ja ja esi­merk­ke­jä käyt­tö­koh­teis­ta. Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin läm­mön­tuo­tan­to keskitetysti.

    :Kame­li

  4. No entäs sit­ten ne nol­lae­ner­gia­ta­lot kau­ko­läm­pö­alu­eel­la? Ei kai nii­tä ole jär­ke­vää pakot­taa kaukolämpöverkkoon?

    Ymmär­tääk­se­ni nol­lae­ner­gia­ta­lois­sa idea­na on se, että eris­tys­tä lisää­mäl­lä ja muil­la tem­puil­la saa­daan talon ener­gia­tar­ve niin pie­nek­si, ettei vesi­kier­tois­ta pat­te­ri- tai lat­tia­läm­mi­tys­put­kis­toa tar­vit­se raken­taa ollenkaan.

    Nol­lae­ner­gia­ta­loil­le riit­tää vain pie­ni­te­hoi­nen lisä­läm­mön­läh­de, jon­ka ei mie­les­tä­ni tar­vit­si­si olla kau­ko­läm­pö­alu­eel­la kau­ko­läm­pö. Esi­mer­kik­si pie­ni pois­toil­ma­läm­pö­pump­pu voi­si olla pien­ten inves­toin­ti­kus­tan­nus­ten vuok­si pal­jon jär­ke­väm­pi vaih­toeh­to kuin kau­ko­läm­pö­liit­ty­män rakentaminen. 

    Kun läm­mi­tys­tar­peet kutis­te­taan hyvin pie­nik­si, niin sil­loin läm­mi­tys­muo­don valin­taa ei kan­na­ta teh­dä yksi­no­maan ener­gia­läh­tei­den pääs­tö­jen tai kus­tan­nus­ten ver­tai­lun kaut­ta vaan eri vaih­toeh­to­jen inves­toin­ti­kus­tan­nuk­set saat­ta­vat nous­ta ratkaiseviksi.

    1. Öster­sun­do­miin ei ehkä vede­tä kau­ko­läm­pöä lain­kaan, kos­ka läm­mön­tar­ve on niin pie­ni. Se on ihan eri asia.

  5. Tur­pees­sa on se hyvä puo­li, että se ei häviä mihin­kään Suo­mes­ta. Kun­han kan­sain­vä­li­nen tilan­ne tule­vai­suu­des­sa kär­jis­tyy ja vih­rei­tä­kin alkaa pale­lee ‑30C pak­ka­sis­sa, niin saat­taa tur­ve­suot tul­la arvoon arvaamattomaan!

  6. Hel­sin­gil­lä oli vii­me vuon­na aina­kin 260 mil­joo­naa syy­tä estää Hel­sin­gin Ener­gian kans­sa kil­pai­le­vat energiatuotannot.

  7. Osmol­le: Jos Ruot­sia kat­so­taan irral­laan muis­ta poh­jois­mais­ta (ei ehkä rei­lua, mut­ta sil­ti…), niin hei­dän säh­kön­tuo­tan­ton­sa on lähes hii­li­va­paa­ta. Tämän vuok­si heil­lä voi hyvin­kin olla pääs­tö­jen kan­nal­ta vii­saam­paa käyt­tää läm­pö­pump­pu­ja kuin fos­sii­li­siin nojaa­vaa kaukolämpöä.

    Kame­lil­le: Geo­ter­mi­seen läm­pöön liit­tyy omat ongel­man­sa, jois­ta yksi on se, että voi­ma­lai­tos pois­tai­si kal­lios­ta ener­gi­aa nopeam­min kuin mitä sii­hen maan sisäl­tä siir­tyy uut­ta ener­gi­aa. Toi­sin sanoen se rei­kä jääh­tyy ja voi­ma­lai­tos lak­kaa toi­mi­mas­ta. Mitä suu­rem­pi voi­ma­lai­tos on, sitä suu­rem­man kal­lion se jääh­dyt­tää hyö­dyt­tö­mäk­si. Reiän läm­pe­ne­mi­nen toi­min­ta­kun­toi­sek­si vie ymmär­tääk­se­ni vuo­si­kym­me­niä (joku asi­aa tun­te­va voi­nee kor­ja­ta, jos olen vää­räs­sä). Vul­kaa­ni­sil­la alueil­le läm­pöä hoh­kaa maan sisäl­tä nopeam­min ja nämä ongel­mat ovat pie­nem­piä (tosin siel­lä on omat ongelmansa).

  8. Maal­lik­ko­na minuun menee juu­ri ja juu­ri läpi argu­ment­ti, että kau­ko­läm­mös­tä maa­läm­pöön siir­ty­mi­nen kas­vat­taa pääs­tö­jä (olet­taen että lisä­säh­kö tosi­aan teh­dään lauh­teel­la, ei tuu­li- tai ydin­voi­mal­la). Mut­ta Hele­nin Ruo­ho­sen kom­ment­ti nol­lae­ner­gia­ta­lois­ta teki aika sel­väk­si monen­te­na prio­ri­teet­ti­lis­tal­la tule­vat ympäristötekijät.

    Osmo väis­ti tai­ta­vas­ti tämän kom­men­toi­den, että “Öster­sun­do­miin ei ehkä vede­tä kau­ko­läm­pöä lain­kaan”, mut­ta entä Kala­sa­ta­ma ja Jätkäsaari?

  9. Kes­kus­te­lus­ta on jää­nyt pois ener­gian­tuo­tan­non ja ‑kulu­tuk­sen aika­ja­kau­ma. Kau­ko­läm­mön ja säh­kön yhteis­tuo­tan­to on sii­tä kivaa säh­kön­tuo­tan­non kan­nal­ta, että säh­köä tuo­te­taan sitä enem­män mitä enem­män kysei­sel­lä het­kel­lä tuo­te­taan läm­pöä. Säh­kön- ja läm­mön­ku­lu­tus­pii­kit kor­re­loi­vat vuo­si­ta­sol­la kes­ke­nään posi­tii­vi­ses­ti — eli yhteis­tuo­tan­to lie­ven­tää kulu­tus­piik­kien aiheut­ta­mia ongelmia.

    Läm­pö­pump­pu kulut­taa säh­köä, sitä enem­män, mitä enem­män läm­pöä tar­vi­taan. Eli läm­pö­pum­pun säh­kön­ku­lu­tus kor­re­loi säh­kön­ku­lu­tus­piik­kien kans­sa vuo­si­ta­sol­la. Maa­läm­pö­pum­pul­la lie­nee hyvä hyö­ty­suh­de pauk­ku­pak­ka­sil­la­kin, mut­ta ilma­läm­pö­pump­pu on tuol­loin käy­tän­nös­sä vain suo­ra sähkölämmitin.

    Eli sum­ma sum­ma­rum: ilma­läm­pö­pump­pu ei auta säh­kö­ku­lu­tus­piik­kien ongel­miin, mut­ta maa­läm­pö­pump­pu aut­taa — jos se kor­vaa suo­ran säh­kö­läm­mi­tyk­sen. Jos maa­läm­pö­pump­pu kor­vaa yhteis­tuo­tan­to­na tuo­te­tun kau­ko­läm­mön, pahen­taa se kulu­tus­piik­kien aiheut­ta­mia ongelmia.

    Talous­jär­jes­tel­mä kor­jai­si asiat (tuot­ta­mal­la pääs­tö­jä ja siten kus­tan­nuk­sia vähen­tä­viä valin­to­ja) pel­käl­lä polt­toai­nei­den rehel­li­sel­lä ja suo­ral­la pääs­tö­ve­rol­la, jos kulut­ta­ja­säh­kö oli­si hin­noi­tel­tu het­kit­täi­sen kus­tan­nus­ta­son mukaan. Kau­ko­läm­mön ran­kai­su veroil­la ei ole täs­sä­kään suh­tees­sa perusteltua.

  10. Jos puul­le ei halu­ta mitään veroa ja tur­peel­le­kin vain osit­tai­nen vero, niin puul­ta voi­si nyt ottaa aina­kin kaik­ki veron­mak­sa­jien tuki­ra­hat pois. Hake­tus- ym vas­taa­vat tuet voi­si käyt­tää parem­paan­kin tar­koi­tuk­seen. Puun tuki­ra­hat ovat nega­tii­vis­ta energiaveroa. 

    Luu­li­si puus­ta tule­van pulaa jo ilman tuki­ra­ho­ja­kin tai jos ei tule, niin koro­te­taan mie­lum­min mui­den ener­gia­läh­tei­den vero­tus­ta lisää met­säe­ner­gian tehok­kaan hyö­ty­käy­tön aikaansaamiseksi.

    Ja sit­ten vie­lä se Pek­ka­ri­sen met­sä­po­liit­ti­nen tur­peen ener­gia­ve­ro­pe­rus­te­lu, jon­ka mukaan tur­peen vero­tuk­sel­la sää­del­lään sitä, että met­säyh­tiöi­den itsel­leen “varaa­mat” kui­tu­puut eivät ajau­du poltettavaksi. 

    Aina­kaan sel­lun nykyi­sil­lä hin­noil­la Pek­ka­ri­sen esit­tä­mää vaa­raa ei ole. Ja luu­li­si, että asian sään­te­lyyn voi­si kek­siä parem­pia­kin kei­no­ja kuin tur­peen vero­tuk­sen pitä­mi­nen alhai­se­na, jos nyt yli­pää­tään on mitään jär­keä kyseis­tä asi­aa säädellä.

    Jos suo­ma­la­sis­ta met­sis­tä saa­ta­va pit­kä­kui­tui­nen sel­lu kil­pai­lee Ete­lä-Ame­rik­ka­lai­sen lyhyt­kui­tui­sen euka­lyp­tus­sel­lun kans­sa, niin luu­li­si, että kyl­lä sitä euka­lyp­tus­puu­ta­kin ryh­dy­tään käyt­tä­mään taval­la tai toi­sel­la energiakäyttöön. 

    Tämän vuok­si mark­ki­noi­den pitäi­si antaa täs­sä asias­sa toi­mia vapaas­ti ilman kei­no­te­koi­sia suo­ma­lai­sen sel­lu­teol­li­suu­den tuki­toi­mia, jol­loin kui­tu­puu ohjau­tuu sin­ne, mis­sä sii­tä mak­se­taan paras hinta.

  11. Fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta ei pidä verot­taa pal­jon nykyis­tä kovem­min. Glo­baa­lei­hin CO2-pääs­töi­hin sil­lä ei ole oikeas­taan mitään mer­ki­tys­tä, mut­ta tasa­ve­ro­na se kur­jis­taa suomalaisen/länsimaisen alem­man kes­ki­luo­kan ja köy­hien elin­ta­soa, ja välil­li­ses­ti voi tun­tua mm. turis­mis­ta suu­ren osan tulois­taan saa­vis­sa kehi­tys­mais­sa / kehit­ty­vis­sä mais­sa. Samal­la se glo­baa­le­ja CO2-leik­kauk­sia­kin kos­kien vie fokus­ta pois sii­tä, mikä on tähdellistä.

    Samas­ta syys­tä risu­pa­ke­tin uusiu­tu­viin kan­nus­ta­mi­ses­sa suu­rin sat­sauk­sien ei ole tolk­kua. Rahaa kuluu, ja fokus har­hai­lee sub­ven­toi­des­sa tuhot­to­mas­ti, mut­ta glo­baa­liin tek­no­lo­gia­va­jee­seen se ei tuo muu­tos­ta. Koko risu­pa­ket­ti on siten lähes merkityksetön.

    Jos kuvit­te­lee Kii­nan tai Intian pyö­ri­vän pro­pel­leil­la tai met­säs­tä kerä­tyil­lä oksil­la ennen kuin vii­mei­siä­kin fos­sii­li­sia vie­dään, niin rea­li­tee­tit kan­nat­tai­si tar­kis­taa. Atte ja Eija-Riit­ta Kor­ho­la ja hei­dän lail­laan ajat­te­le­vat tut­ki­jat ovat täs­tä täy­sin oikeas­sa. Mut­ta sen sijaan, että kat­sot­tai­siin luku­jen mit­ta­suh­tei­ta, mikä on se asia mikä todel­la mer­kit­see, pun­ni­taan käpy­jä ja korsia.

    Resurs­sit pitää suun­na­ta tek­no­lo­gia­va­jeen umpeen kuro­mi­seen. Suh­tees­sa hal­po­jen, luo­tet­ta­vien ja run­saas­ti ener­gi­aa tar­joa­vien CO2-vapai­den ener­gia­läh­tei­den kehit­tä­mi­seen. Poten­ti­aa­li­sia ehdok­kai­ta ei toden­nä­köi­ses­ti ole kovin mon­taa, seu­raa­van suku­pol­ven ydin­voi­ma­lai­tok­set ovat niis­tä ehdot­to­mas­ti yksi. Ener­gia­läh­tei­tä, joil­la ei ole tätä pit­kän täh­täi­men poten­ti­aa­lia ei pitäi­si tukea lain­kaan. Yksi­tyi­sen sek­to­rin tuke­mi­sen ja kan­nus­ta­mi­sen lisäk­si tar­vi­taan tii­viim­pää glo­baa­lia yhteis­työ­tä ja erään­lais­ta puh­taan ener­gian Marshall-ohjelmaa.

    Risu­pa­ke­tit ja eri­lai­set tasa­ve­rot ovat mer­ki­tyk­set­tö­miä sen kan­nal­ta, onko muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen sisäl­lä län­si­mai­sel­la tek­no­lo­gi­sel­la osaa­mi­sel­la tar­jo­ta kehit­ty­vil­le suu­ril­le talouk­sil­le ehdot täyt­tä­viä CO2-vapai­ta ratkaisuja.

    Jos vuon­na 2050 halu­taan glo­baa­lien pääs­tö­jen ole­van lähel­lä tasoa Y, niin kei­no yrit­tää pääs­tä tuo­hon maa­liin voi läh­teä vain ilmas­to­re­surs­sien koh­den­ta­mi­ses­ta tek­no­lo­gia­va­jeen umpeen kuro­mi­seen n. 2010–2030, ja tämän jäl­keen n. 2030–2050 tek­no­lo­gian käy­tön leviä­mi­seen glo­baa­lis­ti ja CO2-pääs­töis­ten alasajoon.

    Muu on lil­lu­kan­var­sia, illuusio­ta sii­tä, että pääs­tö­jä oltai­siin vähentämässä.

  12. Onko tut­kit­tu vaih­toeh­toa että Hel­sin­gin Ener­gia perus­taa euka­lyp­tusplan­taa­se­ja Ete­lä-Ame­rik­kaan tai Afrik­kaan ja alkaa polt­taa euka­lyp­tus­ta? Tämä vaih­toeh­to kävi­si hyvin kes­kus­tal­le­kin, edis­täi­si puun polttoa.

  13. Nol­lae­ner­gia­ta­los­ta tulee plus­sa­ta­lo kun se syöt­tää yli­jää­mä­läm­pöä kau­ko­läm­pö­verk­koon. Ja kun joka tapauk­ses­sa pol­te­taan jotain säh­kön kysyn­nän kausi­vaih­te­lui­den vuok­si (lähin­nä säh­kö­läm­mi­tys ml. pum­put) niin sii­tä syn­ty­vän yli­jää­mä­läm­mön hyö­ty­käy­tön verot­ta­mi­nen on yksin­ker­tais­ta outoa. Noin sadan­nen ker­ran, se että Hel­sin­kiin teh­dään eril­lis­läm­mi­tys­tä tavas­ta riip­pu­mat­ta ei las­ke pääs­tö­jä grammaakaan.

    Yksin­ker­tai­sin­ta minus­ta oli­si vain verot­taa säh­köä ja niin että vero­tus on pro­sent­tio­suus pörs­si­hin­nas­ta eli vero nousee sil­loin kun säh­kö on kal­lis­ta. Jos halu­taan sub­ven­toi­da jotain niin sen voi teh­dä erillismekanismilla.

  14. Osmo:

    2) Kun kivi­hii­lel­lä tai maa­kaa­sul­la teh­dään yhtä aikaa sekä läm­pöä että säh­köä, pitää päät­tää, kuin­ka pal­jon polt­toai­nees­ta kuluu säh­kön ja kuin­ka pal­jon läm­mön tuo­tan­toon. Tuo ker­roin voi­tai­siin las­kea­kin. Läm­mön­tuo­tan­non polt­toai­net­ta pitäi­si verot­taa polt­toai­ne­mää­räs­tä, joka on noin 40 % kau­ko­läm­mön ener­gia­si­säl­lös­tä. Maa­kaa­sul­la tuo­tet­tu­na vie­lä sel­väs­ti tätä vähem­män. Jot­ta ohjaus oli­si tark­kaa, ker­toi­men tuli­si olla lai­tos­koh­tai­nen. Poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä ker­roin on kui­ten­kin nos­tet­tu 90 pro­sent­tiin. Täs­sä ei ole kyse ener­gia­po­li­tii­kas­ta vaan alue­po­li­tii­kas­ta. Halu­taan verot­taa enem­män kau­pun­geis­sa asu­via kau­ko­läm­mön käyt­tä­jiä kuin maal­la asu­via säh­kö­läm­mön käyttäjiä.

    Kom­ment­ti­si alue­po­li­tii­kas­ta ja säh­kö­läm­mön kau­ko­läm­pöä vähäi­sem­mäs­tä vero­tuk­ses­ta on paik­kan­sa pitämätön.
    2011 säh­kö­ve­ro on vähän yli 16 Eur/MWh ja yhteis­tuo­tan­non maa­kaa­sul­la tuo­te­tun kau­ko­läm­mön vero n. 12 Eur/MWh.

    Myös yhteis­tuo­tan­non läm­mön vero­ker­roin 0,9 ei ole epä­oi­keu­den­mu­kai­nen tai kau­pun­ke­ja syr­ji­vä. Jos läm­mi­ty­se­ner­gi­aa ran­gais­taan yli­mää­räi­sel­lä verol­la (joka on mie­les­tä­ni suu­ri vir­he) ei ole mitään syy­tä pääs­tää yhteis­tuo­tan­non asiak­kai­ta pie­nem­mäl­lä verol­la, kuin muut jou­tu­vat mak­sa­maan. Kyl­lä­hän he nyt­kin sel­viä­vät sel­väs­ti pie­nem­mäl­lä verol­la kuin säh­kö tai öljylämmittäjät. 

    Vali­tet­ta­vas­ti kyl­lä näyt­tää sil­tä, että ilmas­ton­muu­tos­huu­man aiheut­ta­mat toi­men­pi­teet (vero­tus, EUn vaa­ti­mat nol­lae­ner­gia­ta­lot) tule­vat aja­maan suo­ma­lai­sen kau­ko­läm­mön ja yhteis­tuo­tan­non alas.

    Verot teke­vät sen, että läm­pö­pump­pue­ner­gia on hal­vem­paa (per MWh), kuin kau­ko­läm­pö­ener­gia ja älyt­tö­mät nol­lae­ner­gia­ta­lot teke­vät uusil­la asun­toa­lueil­la kau­ko­läm­pöön liit­ty­mi­sen totaa­li­ses­ti epätaloudelliseksi.

    Samal­la saa­daan toden­nä­köi­ses­ti aikai­sek­si nol­lae­ner­gia­ta­loil­la val­ta­vat raken­nus­ten homeon­gel­mat. Kukaan ei nimit­täin vie­lä ole tut­ki­nut kuin­ka nuo uudet val­ta­van pak­sut eris­tyk­set toi­mi­vat todel­li­suu­des­sa ja min­kä­lai­sia homeon­gel­mia seuraa.

    1. Pek­ka ajat­te­lee asi­aa vain tulon­ja­ko­ky­sy­myk­se­nä. Säh­kö­läm­mi­tyk­ses­tä­mak­se­taan veroa vähän enem­män kuin kau­ko­läm­mös­tä, jotein ei ongel­maa. Säh­kö­läm­mi­tys tuot­taa pääs­tö­jä kuusi ker­taa enem­män kuin kau­ko­läm­mi­tys. Veron pitäi­si suh­tau­tua pääs­töi­hin eikä hyötyihin.

  15. Niin miten mah­taa olla Kame­lin pai­not­ta­man geo­ter­mi­sen ener­gian lai­ta? Onko mah­do­ton aja­tus? Mar­ti­kai­sel­la oli näkö­koh­tia mut­ta lie­ne­vät­kö kovin painavia?

  16. Kes­kus­ta­puo­lue on teh­nyt rahan kerää­mi­ses­tä ja jaka­mi­ses­ta tiedettä.

    Maa­ta­lous hii­puu Suo­mes­ta. Se ei kan­na­ta ja mil­jar­dien tukiin ei enää ole varaa. Siis­pä maa­ta­lou­den tilal­le täy­tyy kek­siä joku toi­nen raha-automaatti.

    Se BIO-ener­gia. Vero­va­paa­ta die­se­liä käyt­tä­vät maa­ta­lou­den koneet myl­lää­vät met­sät ja suot — ei kiveä eikä kan­toa jää kääntmättä. 

    Saa­tu­ja pel­let­te­jä ja tis­lei­tä tue­taan tukiai­sin ja vero­hel­po­tuk­sin. Maa­seu­tu siir­tyy ruo­ka­huol­los­ta ener­gia­huol­toon, joka työl­lis­tää suo­raan ja välil­li­ses­ti 300.000 suo­ma­lais­ta ja joka ener­giao­ma­va­rai­suu­den tasol­la joka.… jne. jne.

  17. Pek­ka ajat­te­lee asi­aa vain tulon­ja­ko­ky­sy­myk­se­nä. Säh­kö­läm­mi­tyk­ses­tä­mak­se­taan veroa vähän enem­män kuin kau­ko­läm­mös­tä, jotein ei ongel­maa. Säh­kö­läm­mi­tys tuot­taa pääs­tö­jä kuusi ker­taa enem­män kuin kaukolämmitys. 

    Tämä on taas näi­tä har­ras­ta­maa­si “kaik­ki säh­kö­läm­mi­tys poh­jois­mais­sa pitää las­kea syn­nik­si hii­li­lauh­teen CO2 päästöillä”-matematiikkaa.
    Koi­ta­pa jos­kus kat­soa pal­jon­ko (TWh) on poh­jois­mait­ten hii­li­lauh­de ja pal­jon­ko säh­kö­läm­mi­tys. Huo­maat, ettei hii­li­lauh­det­ta rii­tä kai­kil­le synniksi.

    Ja tuo kuusin­ker­tai­suus on yksin­ker­tai­ses­ti pup­pua, vaik­ka säh­kö­läm­mi­tys las­ket­tai­siin hii­li­lauh­teek­si­kin. Oikeam­pi suu­rus­luok­ka sil­loin oli­si n. kaksinkertainen.

    Kol­man­nek­si aika har­vas­sa ovat ne jot­ka eivät täy­den­nä suo­raa säh­kö­läm­mi­tys­tä ilma­läm­pö­pum­puil­la ja/tai varaa­vil­la tuli­si­joil­la. Ilma­läm­pö­pum­pul­la voit sit­ten jakaa säh­kö­läm­mi­tyk­sen ener­gian­ku­lu­tuk­sen kolmella.

    Ja säh­köä voi­daan tuot­taa pääs­töt­tö­mäs­ti (ydin ja vesi­voi­ma poh­jois­mais­sa), kau­ko­läm­pöä ei rea­lis­ti­ses­ti, risu­ja ei rii­tä Hel­sin­kiin ja vaik­ka riit­täi­si, nii­den pääs­töt­tö­myys on vain poliit­ti­nen sopi­mus, ei fysi­kaa­li­nen tosiasia.
    Tai voi­si kau­ko­läm­pöä­kin tie­tys­ti tuot­taa pääs­töt­tö­mäs­ti (ydin­voi­mal­la), mut­ta sen­hän Hel­sin­gin polii­ti­kot ovat torjuneet.

  18. Hyvä az,

    KIr­joi­tuk­se­si oli­si voi­nut olla vaa­lioh­jel­mas­ta­ni. Olet täs­mäl­leen oikeas­sa. Tämä ener­gia­ve­ro­tuk­sen vai­ku­tuk­sen opti­moin­ti ei rat­kai­se itse pää­asi­aa. Ilmas­to­po­li­tiik­ka alkaa sii­tä, kun mää­ri­tel­lään MITEN tek­no­lo­gia­va­je saa­daan täy­tet­tyä. Ei inno­vaa­tio­tuil­la, ei TEKES- rahoi­tuk­sel­la, vaan…

  19. Maa­seu­dul­la raken­ne­taan veron­mak­sa­jien inves­toin­ti­tu­ki­ra­hoil­la jat­ku­vas­ti uusia hake­kat­ti­la­lai­tok­sia, jois­sa on pelk­kää läm­mön­tuo­tan­toa. Samaan aikaan maa­seu­tu­kau­pun­kien isot yhteis­tuo­tan­to­lai­tok­set kär­si­vät jo nyt puuhakepulasta. 

    Jos ker­ran näyt­tää sil­tä, että met­säe­ner­gias­ta syn­tyy pulaa, niin eikö pien­ten vain läm­pöä tuot­ta­vien hake­läm­pö­lai­tos­ten inves­toin­ti­tuet pitäi­si heti lopet­taa ja tukea nii­den sijaan maalämpöpumppuratkaisuja? 

    Näin met­sä­ha­ket­ta ohjau­tui­si yhteis­tuo­tan­to­lai­tok­siin, jos­sa met­säe­ner­gial­la voi­tai­siin kor­va­ta tur­vet­ta ilman, että met­sä­teol­li­suus nuri­see kui­tu­puun polttamisesta.

    Tukien lopet­ta­mis­ta puol­tai­si myös se, että lähiai­koi­na toden­nä­köi­ses­ti saa­daan mark­ki­noil­le toi­mi­via puun kaa­su­tus­lai­tok­sia, joi­hin voi­daan liit­tää pie­ni­muo­tois­ta säh­kön yhteistuotantoa.

    Venä­jäl­tä tuo­daan mer­kit­tä­viä mää­riä haket­ta ja vuon­na 2008 Pie­tar­saa­reen tuo­tii aina­kin yksi lai­va­las­til­li­nen euka­lyp­tus­puu­ta pol­tet­ta­vak­si. Tämä herät­tää kysy­myk­sen, että kuin­ka pal­jon on tut­kit­tu Hel­sin­gin läm­mit­tä­mis­tä Venä­jäl­tä ja kau­ko­mail­ta lai­voil­la tuo­ta­val­la puuhakkeella? 

    Vai halu­aa­ko kau­pun­gin­val­tuus­to estää sade­met­sien ja kloo­ni­vil­jel­mien euka­lyp­tus­puun rah­tauk­sen Helsinkiin? 

    Tie­ten­kin ulko­mail­ta han­kit­ta­vaan hak­kee­seen liit­tyy saa­ta­vuus­ris­ke­jä, mut­ta jos kat­ti­lois­sa voi­daan polt­taa muu­ita­kin polt­toai­nei­ta, niin saa­ta­vuus­ris­kien mer­ki­tys pienenee.

  20. pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ril­la yli­mää­räi­set pon­nis­te­lut eivät vähen­nä glo­baa­le­ja pääs­tö­jä, kos­ka käyt­tä­mät­tä jää­nei­tä pääs­tö­oi­keuk­sia ei pol­te­ta vaan myy­dään jol­le­kin toiselle”

    Kai pääs­tö­kau­pas­sa peri­aat­tees­sa aja­tuk­se­na on vähen­tää pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää poliit­ti­sin pää­tök­sin jokai­sel­la pääs­tö­kaup­pa­kau­del­la. Ener­gian tuot­ta­jien kan­nat­taa täs­sä tilan­tees­sa inves­toi­da pääs­töt­tö­miin ener­gioi­hin, sil­lä pääs­tö­oi­keu­det toden­nä­köi­ses­ti vähe­ne­vät jat­kos­sa. Vas­tuu vähen­nyk­sien imple­men­toi­mi­ses­ta jää täs­sä mal­lis­sa poliitikoille.

    Käy­tän­nös­tä en tie­dä. Nyt oikeu­det lah­joi­tet­tiin nykyi­sil­le saas­tut­ta­jil­le, ja ne voi­daan kuka­ties tule­vai­suu­des­sa hah­mot­taa hal­ti­joi­den­sa omai­suu­dek­si, jota ei halu­ta ottaa niil­tä pois. Mut­ta ele­tään toi­vos­sa, että polii­ti­kot muis­ta­vat ja uskal­ta­vat ja halua­vat pie­nen­tää jokai­sen luvan pääs­tö­mää­rää muu­ta­mil­la pro­sen­teil­la joka kaudella.

    (Suo­ra hait­ta­ve­ro­mal­li oli­si kyl­lä mie­les­tä­ni toimivampi.)

    Kivi­hiil­tä vero­te­taan voi­mak­kaas­ti, jos sil­lä tuo­te­taan läm­pöä, muta se on vero­ton­ta, jos sil­lä tuo­te­taan säh­köä. Täl­le ei voi oikein mitään, kos­ka kun olem­me samas­sa ver­kos­sa mui­den mai­den kans­sa, säh­kön vero­ra­ken­teen pitää olla sama.”

    Pitää voi­da. Joko teh­dään omia muis­ta poik­kea­via pää­tök­siä tai vai­ku­te­taan yhtei­siin päätöksiin.

    nol­la­pääs­tö­ole­tus on lii­oit­te­lua. Luon­non­ti­las­sa myös osa puus­ta sedi­men­toi­tui­si hajoa­mat­to­ma­na maaperään”

    Tämä ei kuu­los­ta mer­kit­tä­väl­tä hii­li­diok­si­di­nie­lul­ta. Aina­kin perin­tei­nen vuo­si­sa­tai­nen haja-asu­tusa­luei­den puu­läm­mi­tys on mel­ko hii­li­diok­si­neut­raa­li pro­ses­si (kun unoh­de­taan moot­to­ri­sa­han ja trak­to­rin kulu­tus). Met­sä uudis­tuu hyvin­kin tuon kulu­tuk­sen tahtiin.

    Soil­la hiil­tä varas­toi­tuu tur­ve­ker­rok­seen, mut­ta pui­den kas­vu taval­li­sel­la met­sä­poh­jal­la ei tai­da kerä­tä mitään mer­kit­tä­viä ylijäämiä.

  21. IJ:

    Maa­läm­pö­pum­pul­la lie­nee hyvä hyö­ty­suh­de pauk­ku­pak­ka­sil­la­kin, mut­ta ilma­läm­pö­pump­pu on tuol­loin käy­tän­nös­sä vain suo­ra sähkölämmitin.
    … ilma­läm­pö­pump­pu ei auta säh­kö­ku­lu­tus­piik­kien ongel­miin, mut­ta maa­läm­pö­pump­pu aut­taa – jos se kor­vaa suo­ran sähkölämmityksen.

    Maa­läm­pö­jär­jes­tel­mät ovat kal­lii­ta, min­kä vuok­si raken­ta­jat usein valit­se­vat ali­mit­tai­sen jär­jes­tel­män ja pak­ka­sil­la tuot­ta­vat vajeen säh­kö­vas­tuk­sil­la. Pie­ni lisä vuo­si­säh­kön­ku­lu­tuk­ses­sa ei vas­taa tehok­kaam­mas­ta jär­jes­tel­mäs­tä vaa­dit­ta­vaa lisä­hin­taa. Joten kyl­lä maa­läm­pö­ta­lot­kin kulu­tus­piik­ke­jä säh­kö­verk­koon aiheut­ta­vat. Piik­ki on sen­tään pie­nem­pi kuin ilma­pum­pul­la, kos­ka läm­mi­tys­jär­jes­tel­män nimel­lis­te­ho on aina saatavana.

    Jos kovien pak­kas­ten lauh­de­säh­kön­tuo­tan­to on pahas­ta, kulut­ta­jien säh­kö­myyn­nis­sä pitäi­si siir­tyä reaa­liai­kai­seen hin­noit­te­luun. Tämä kan­nus­tai­si hank­ki­maan vaik­ka sit­ten riit­tä­vän tehok­kaan maalämpöjärjestemän.

  22. Mik­si tuo­ta “uusiu­tu­vaa ener­gi­aa” pide­tään hii­li­neut­raa­li­na. Sitä­hän se ei ole, vaan puun polt­to aiheut­taa saman­suu­rui­set hii­liok­si­do­pääs­töt kuin kivi­hii­len­kin. Eikö ydin ole sii­nä, että puun kas­vu sitoo hii­li­diok­si­dia, jon­ka sen polt­to palaut­taa ilmakehään.

    Jos puun met­sään­jää­vät osat kor­ja­taan tar­kas­ti pois ja pol­te­taan, niin eikö se lisää hii­li­diok­si­din pääs­töä sen­si­jaan, että hak­kuu­jät­tei­siin sitou­tu­nut hii­li jäi­si met­sään. Lahoa­mi­ses­sa hii­li­diok­si­di vapau­tu ilma­ke­hään hitaas­ti. Hak­kuu­jät­teel­lä lie­nee myös lan­noit­ta­va ja muu maa­ta paran­ta­va vaikutus.

  23. Kyl­lä Az ja Johan­nes Hir­vas­kos­ki ovat tie­ten­kin glo­baa­lin tek­no­lo­gia­va­jeen suh­teen oikeas­sa, mut­ta tuki- ja vero­po­li­tii­kan suh­teen he ovat täy­sin hukas­sa. Kyl­lä niil­lä pie­nil­lä risu­pa­ke­teil­la­kin mer­ki­tys­tä on. Pie­net ja isot asiat pitää suh­teut­taa oikein. Tar­vi­taan sekä pien­tä asteit­tais­ta kehi­tys­tä että isom­pia harppauksia.

    Luin juu­ri Met­sä­leh­ti Maga­sii­nis­ta jut­tua, miten uusia puun jouk­ko­kä­sit­te­ly­kou­ria on vähi­tel­len kehi­tet­ty. Näin ener­gia­puu­ta saa­daan nyt tehok­kaam­min pois met­sis­tä. Täl­lais­ta vähi­tel­len tapah­tu­nut­ta kehi­tys­työ­tä on saa­tu nime­no­maan aikai­sek­si eri­lai­sil­la risu­pa­ke­teil­la ja tuki­rat­kai­suil­la. Risu­pa­ke­tit lisää­vät mark­ki­noi­ta ja kan­nus­ta­vat sitä kaut­ta kehitystyöhön.

    Met­säe­ner­gian kor­juul­la on mer­ki­tys­tä myös esi­mer­kik­si maa­seu­dun työl­li­syy­del­le, joten ennus­tan Johan­nes Hir­vas­kos­kel­le sur­ke­aa vaa­li­me­nes­tys­tä. Kepun maa­jus­sit eivät ymmär­rä risu­pa­ket­tien vähättelyä.

  24. Tämä ei lii­ty vero­tuk­seen, mut­ta oli­si mie­len­kiin­tois­ta saa­da ex-minis­te­rin kan­nan­ot­to lau­an­tai­seen Olki­luo­don mielenosoitukseen!

    Onko oikein, että ulko­puo­li­set kan­sa­lai­set jou­tu­vat kär­si­mään sii­tä, että he eivät ole samaa miel­tä akti­vis­tien kanssa?

  25. Eväät ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­seen meni­vät jo 1986 kun Tser­no­byl jysäh­ti, pila­si ydin­voi­man mai­neen vuo­si­kym­me­nik­si ja mah­dol­lis­ti vih­rei­den ydin­voi­ma­lai­tos­kriit­ti­sen ajat­te­lun mur­tau­tu­mi­sen enem­mis­tön mie­liin. Sii­nä vain myähs­tyt­tiin “vain” 25 vuot­ta CO2-vapaan ener­gian rakentamisessa.

    Eli kyl­lä jämp­ti on niin, ettei pääs­tö­jen rajoit­ta­mi­nen onnis­tu enää miten­kään, ennen­kuin hii­li on pol­tet­tu loppuun.

    Mik­ko Pau­nio syyt­ti jo vuon­na 1991 äärim­mäi­sen polee­mi­ses­sa kir­jas­saan “Vih­reä val­he” vih­re­ää lii­ket­tä kas­vi­huo­neil­miön tor­ju­mi­sen sabotoimisesta. 

    Että tat­tis­ta vaan kai­kil­le vih­reil­le. Itse en aio uhra­ta enää aja­tus­ta­kaan kas­vi­huo­neil­miön tor­ju­mi­sel­le, sil­lä juna meni jo.

  26. Sit­ten kun Euroo­pas­sa vii­mei­nen­kin kivi­hii­li­voi­ma­la on sul­jet­tu ja säh­köä tuo­te­taan vain uusiu­tu­vil­la ja ydin­voi­mal­la, täl­tä argu­men­til­ta puto­aa poh­ja pois, mut­ta se ei tapah­du pariin vuosikymmeneen.”

    Alu­eel­li­ses­ti ja ajal­li­ses­ti näin jo tapah­tuu eli mar­gi­naa­li­tuo­tan­nok­si tulee ajoit­tain joil­la­kin alueil­la (lähin­nä Län­si-Tans­kas­sa) yhteis­tuo­tan­to, kun raja­siir­to­ka­pa­si­teet­ti ei rii­tä tasaa­maan hintoja. 

    Kun ajal­li­ses­ti nuo jak­sot tule­vat riit­tä­vän pit­kik­si ja kun maalämpötaloissa/kiinteistöissä on riit­tä­vä läm­mön varas­toin­ti­ka­pa­si­teet­ti niin sil­loin maa­läm­mön tuot­ta­mi­seen tar­vi­tun säh­kön todel­li­nen CO2-pääs­tö muo­dos­tuu pää­osin niil­tä tun­neil­ta, kun mar­gi­naa­li­tuo­tan­to­na on jotain muu­ta kuin lauhdetuotantoa. 

    Oli­ko­han tar­peek­si pit­kä lause? Meni­kö­hän lausun­non puolelle?

    Ja disklei­me­ri kulut­ta­jil­le: minä­kin olen ehdokkaana.

    Ps. Tämä ei ollut vas­ta-argu­met­ti­kir­joi­tus vaan kom­ment­ti kes­kus­te­lua monipuolistamaan.

  27. Edel­lä kir­joit­ta­ma­ni säh­kön ja maa­kaa­sun verot oli­vat peräi­sin VVM:n bud­jet­ti­jul­kis­tus­kal­vois­ta. Kat­soin säh­kö­ve­ron huo­li­mat­to­mas­ti dia­gram­mis­ta, oikea arvo on 17 Eur/MWh.
    Maa­kaa­sun veros­sa kal­vo­sar­jas­sa on näh­däk­se­ni vir­he, sii­nä lukee yksik­kö­nä Eur MWh ja arvo dia­gram­mis­sa on n. 13,7. Kun bud­jet­tieh­do­tuk­ses­sa maa­kaa­sun verok­si ehdo­te­taan 13,72 snt/m3, kal­vo­sar­jas­sa lie­nee vää­rä yksikkö.

    Oikea maa­kaa­sun vero MWh-koh­ti lie­nee 9 Eur/MWh.
    Kun pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä ole­va lai­tos saa vie­lä 50% alen­nuk­sen ja yhteis­tuo­tan­non perus­teel­la 10% lisää, niin hel­sin­ki­läi­sen kau­ko­läm­mön kulut­ta­jan ener­gia­ve­ro­tus on alle nel­jäs­osa maa­seu­dun säh­kö­läm­mit­tä­jän verotuksesta.

    Disclai­mer: Näin sun­nun­tai-aamu­na en jak­sa­nut tar­kas­taa maa­kaa­sun ener­gia­si­säl­löis­tä onko tuo bud­jet­tieh­do­tuk­sen 13,72 snt/m3 todel­la tuo kevään ehdo­tuk­sen 9 Eur/MWh.

    (läh­de maa­kaa­sun verol­le http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/Lmmityspolttoaineraporttiluonnos_24062010.pdf tau­luk­ko 5)

  28. Iho­nen, jos pääs­tään sii­hen että yhteis­tuo­tan­to on mar­gi­naa­li­tuo­tan­to­muo­to niin eikö tuo­hon ole hel­poin ja hal­vin rat­kai­su lisä­tä isom­pia maa- tai meri­läm­pö­pump­pu­ja kaukolämpöverkkoon?

    az, minus­ta tuo tek­no­lo­gia­va­je on klas­si­nen paras on parem­man vihol­li­nen. Nyky­tek­no­lo­gial­la­kin pys­ty­tään vähen­tä­mään pääs­tö­jä rei­lus­ti, ilman mitään kum­mal­li­sia koko­nais­kus­tan­nuk­sia. Kal­lis­ta täs­tä saa epä­op­ti­maa­li­sel­la vero-ohjauksella.

    Sylt­ty, sekä ydin­nuor­ten että Green­peacen kans­sa on help­po olla eri miel­tä sii­tä että jäl­kim­mäi­nen pysäyt­ti ydin­voi­man raken­ta­mi­sen. Vähin­tään yhtä pal­jon sil­lä oli teke­mis­tä raken­nus­kus­tan­nus­ten kas­vun ja hal­van öljyn kanssa.

  29. Fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta ei pidä verot­taa pal­jon nykyis­tä kovem­min. Glo­baa­lei­hin CO2-pääs­töi­hin sil­lä ei ole oikeas­taan mitään mer­ki­tys­tä, mut­ta tasa­ve­ro­na se kur­jis­taa suomalaisen/länsimaisen alem­man kes­ki­luo­kan ja köy­hien elintasoa,

    Az, muu­ten en ole juu­ri­kaan teks­ti­si kans­sa eri miel­tä, mut­ta jos tuon veron tuo­tot käy­tet­täi­siin palk­ka­tu­lo­jen vero­tuk­sen keven­tä­mi­seen, niin mil­lä perus­teel­la ole­tat, että täl­löin­kin koro­tet­tu hii­li­ve­ro kur­jis­taa enem­män kuin palk­ka­ve­ron keven­nys helpottaa? 

    (Todet­ta­koon, että kuu­lun kou­lu­kun­taan, jon­ka mie­les­tä työ on se aivan vii­mei­nen asia, mitä pitäi­si verot­taa. Varal­li­suut­ta, perin­tö­jä, uusiu­tu­mat­to­mia — mik­sei uusiu­tu­via­kin — luon­non­va­ro­ja ja eri­lai­sia hait­to­ja pitäi­si verot­taa nykyis­tä enem­män ja palk­ka­tu­lo­ja vähemmän)

  30. Sep­po S ja tpyyluoma,

    Län­si­mai­den pääs­töt ovat täl­lä het­kel­lä enää rei­lun kol­man­nek­sen glo­baa­leis­ta pääs­töis­tä. Vuon­na 2020 Kii­nan pääs­töt voi­vat hyvin olla yhtä suu­ret kuin Yhdys­val­to­jen ja EU:n yhteen­sä. Kii­nan taka­na tule­vat Intia, Indo­ne­sia, Bra­si­lia, Pakis­tan sekä tie­tys­ti Lähi-idän öljy­val­tiot, jois­sa hen­ki­lö­koh­tai­nen CO2-jäl­ki on maa­il­man kär­ki­luok­kaa ja väki­lu­ku kasvaa.

    Nuo risu­pa­ke­tit, nii­den sub­ven­toi­mi­nen ja län­si­mai­den toi­min­taa ohjaa­vat verot eivät juu­ri vai­ku­ta näi­den mai­den toi­mi­taan. Ne voi­daan kuva­ta pape­ril­la siten vai­kut­ta­maan, mut­ta uskot­te­ko todel­la sen rea­lis­miin? Risu­pa­ke­teil­la pyö­ri­vään Kii­naan, kun maa täl­lä het­kel­lä ham­straa fos­sii­li­sia varo­ja ympä­ri pal­loa? Suh­tees­sa köy­hän maan haluun inves­toi­da kal­liim­paan ener­gia-infraan kun fos­sii­li­set ovat hal­vem­pia ja hel­pom­pia ottaa käyt­töön laa­jas­sa mitassa?

    Jos vas­taus tuo­hon kysy­myk­seen kään­tyy kiel­tei­sen puo­lel­le, niin län­si­mai­den risu­pa­ke­tit ovat sil­loin mer­ki­tyk­set­tö­miä tämän laa­jem­man kuvan kan­nal­ta. Sep­po S voi myös las­kea mit­ta­lu­ku­ja sen suh­teen, mik­si tämä ei ole täy­sin hukas­sa ole­va näke­mys. Mur­to-osien mur­to-osil­la ei muu­te­ta suur­ta koko­nai­suut­ta. Jos tavoi­te on 5 niin toki voi­daan las­kea 1+1+1+1+1=5. Mut­ta jos tavoi­te on 50, niin fos­sii­li­set on käy­tet­ty ennen kuin las­ku pää­see lop­puun­sa. Sikä­li tar­vi­taan suu­rem­pia muut­tu­jia. Sikä­li kun sel­lai­sia ei ole täl­lä het­kel­lä ole­mas­sa, resurs­sien koh­den­ta­mi­nen sel­lais­ten tut­ki­mi­seen prio­ri­soi­tuu tähdellisimmäksi.

    Kos­ka ilmas­to­re­surs­sit ovat rajal­li­sia, sekä toi­min­nan fokus rajat­tu, syö resurs­sien hajaut­ta­mi­nen laa­jal­le alal­le resurs­se­ja sil­tä, mil­lä todel­la oli­si merkitystä.

  31. tpyy­luo­ma
    “Sylt­ty, sekä ydin­nuor­ten että Green­peacen kans­sa on help­po olla eri miel­tä sii­tä että jäl­kim­mäi­nen pysäyt­ti ydin­voi­man raken­ta­mi­sen. Vähin­tään yhtä pal­jon sil­lä oli teke­mis­tä raken­nus­kus­tan­nus­ten kas­vun ja hal­van öljyn kanssa.”

    No aina­kin Suo­mes­sa ydin­voi­man raken­ta­mi­nen tys­sä­si 90-luvul­la puut­tu­viin lupiin.

  32. az, hii­li­vuo­to on ehkä maa­il­man isoin pseu­do-ongel­ma. Voi­daan käyt­tää tul­le­ja, WTO:n sään­nöt nime­no­maan sal­lii tämän kun­han ne ovat tas­a­puo­li­sia. Tai verot­taa pääs­tö­jä suo­raan kulu­tus­ve­roil­la. Tms. Kehit­ty­vien mai­den koh­dal­la puhu­taan nyt vaik­ka niin­kin radi­kaa­leis­ta toi­mis­ta kuin että maat lak­kai­si­vat sub­ven­toi­mas­ta polt­toai­nei­ta, tai säh­kö­hel­lois­ta tai edes kaa­su­polt­ti­mis­ta puu­hel­lo­jen sijaan.

    Sit­ten kun ruve­taan puhu­maan jos­tain 80% leik­kauk­sis­ta hom­ma menee jo toki vai­keam­mak­si. Mut­ta sii­hen on aikaa.

  33. Iho­nen, jos pääs­tään sii­hen että yhteis­tuo­tan­to on mar­gi­naa­li­tuo­tan­to­muo­to niin eikö tuo­hon ole hel­poin ja hal­vin rat­kai­su lisä­tä isom­pia maa- tai meri­läm­pö­pump­pu­ja kaukolämpöverkkoon?”

    On yksi hyvä rat­kai­su, mut­ta en oikeas­ti tie­dä onko se aina hel­poin ja hal­vin. Iso­jen meri­ve­si­läm­pö­pumm­pu­jen COP on hyvä, mut­ta toi­saal­ta läm­mön läh­teen ja kau­ko­läm­pö­verk­koon syö­tet­tä­vän veden läm­pö­ti­lae­ro on huo­mat­ta­van suu­ri. Kiin­teis­tön sisä­ver­kon veden läm­pö­ti­la on pal­jon alem­pi kuin kau­ko­läm­pö­verk­koon syö­tet­tä­vän veden. Toi­saal­ta kiin­teis­tö­koh­tai­set pum­put ovat pie­nem­piä ja niis­sä on hei­kom­pi COP samal­la lämpötilaerolla.

    Noin hiha-hat­tu ‑arvio­na että molem­pi parempi.

  34. Tois­tan tämän taas: pääs­tö­kaup­pa ei dynaa­mi­ses­ti toi­mi oikein, kos­ka se syn­nyt­tää vää­rän­lai­sen ris­ki­pro­fii­lin ison mit­ta­luo­kan investoinneille.

    Otan äärie­si­mer­kik­si tämän: Ole­te­taan, että joku kek­sii hok­kus pok­kus miten fuusio­voi­mas­ta saa­daan toi­mi­va, mut­ta kilowat­ti­tun­nin hin­ta on vain kar­van ver­ran kan­nat­ta­vam­pi kuin fos­sii­li­set nykyi­sil­lä pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nal­la. Ole­te­taan vie­lä, että täy­tyy raken­taa vähin­tään 2000 gigawa­tin voi­ma­la, joka mak­saa 5000 miljardia. 

    Täm­möi­sen myl­lyn raken­ta­mi­nen kyl­lä kan­nat­tai­si, jos pääs­tö­oi­keu­den hin­ta pysyi­si kor­keal­la, mut­ta pääs­tö­oi­keu­den hin­ta puto­aa rysäh­täen lähel­le nol­laa, jos voi­ma­la raken­ne­taan (Tämä on hypo­teet­ti­nen esi­merk­ki!!), ja sen raken­ta­ja menee vara­rik­koon. Kukaan ei raken­na sitä.

  35. No aina­kin Suo­mes­sa ydin­voi­man raken­ta­mi­nen tys­sä­si 90-luvul­la puut­tu­viin lupiin.

    Green­peace­kö se Suo­men hal­li­tuk­ses­sa sil­loin istui? Vaik­ka en vih­rei­den ydin­e­ner­gia­lin­jauk­sia hyväk­sy­kään, niin en edes Vih­rei­tä ei voi pitää vas­tuul­li­si­na sii­tä, että ydin­voi­maa ei ole raken­net­tu. He eivät onnis­tu­neet Olki­luo­to 3:n raken­ta­mis­ta estä­mään edes hal­li­tuk­ses­sa, vaan läh­ti­vät ovet paukkuen.

    Suh­teel­li­suu­den­ta­jua kehiin, vähän.

  36. Jani Mar­ti­kai­nen: Tuo­ta veden jääh­ty­mis­tä on havait­tu niis­sä voi­ma­lai­tok­sis­sa, jos­sa käy­te­tään hyö­dyk­si maa­pe­rän tas­kuis­sa val­miik­si ole­vaa vet­tä. Käy­tän­nös­sä mel­kein kaik­ki tämän päi­vän geo­ter­mi­set lai­tok­set sijait­se­vat juu­ri tuli­pe­räi­sil­lä alueil­la pie­nen poraus­sy­vyy­den vuok­si. Ne myös käyt­tä­vät usei­ta kai­vo­ja. Jos rei­kä on tar­peek­si syvä, alka­vat läm­pö­mää­rät olla niin hil­lit­tö­miä, ettei tuol­la jääh­ty­mi­sel­lä ole käy­tän­nös­sä mitään merkitystä.
    MIT:n rapor­tis­sa vuo­del­ta 2006 todet­tiin talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vak­si pel­käs­tään USA:ssa raken­taa 100GW geo­ter­mis­tä SÄHKÖNtuotantoa.
    On tot­ta, että pel­käs­tään säh­kön­tuo­tan­toon geo­ter­mi­nen on mel­ko tehon­ton­ta nyky­tek­nii­kal­la, kos­ka saa­vu­tet­ta­vat läm­pö­ti­lat ovat suh­teel­li­sen pie­niä. Toi­saal­ta läm­pö­mää­rät taas ovat suu­ria, joten juu­ri Suo­men kal­tai­ses­sa maas­sa, jos­sa tar­vi­taan run­saas­ti läm­pöä, oli­si rat­kai­su omi­aan. Var­sin­kin yhdis­tet­ty­nä ole­mas­sa ole­vaan kaukolämpöverkkoon.
    Uuden­tyyp­pi­sil­lä mata­lan läm­pö­ti­lan ORC (Orga­nic Ran­ki­ne Cycle) gene­raat­to­reil­la saa­daan säh­kön­tuo­tan­non hyö­ty­suh­det­ta kas­va­tet­tua huo­mat­ta­vas­ti. Näi­tä voi­si käyt­tää myös nykyi­sis­sä lai­tok­sis­sa huk­ka­läm­mön hyö­dyn­tä­mi­seen. Suo­mes­sa Lap­peen­ran­nan yli­opis­tos­sa on tut­kit­tu ja kehi­tet­ty menes­tyk­sek­kääs­ti ORC-turbiineja.

    Toi­nen jut­tu on sit­ten talous. Voi­daan­ko las­kea jota­kin hin­taa saas­teet­to­mal­le ja käy­tän­nös­sä ehty­mät­tö­mäl­le ener­gian­läh­teel­le? Ja mitä raha oikeas­taan on ja mis­tä se tulee ja mitä mer­ki­tys­tä sil­lä lop­pu­pe­leis­sä on? Se on jo toi­nen kysy­mys jota itse kun­kin pitäi­si kui­ten­kin vaka­vas­ti pohtia.

  37. Az,

    Edel­leen täs­mäl­leen samaa miel­tä kans­sa­si. Ja Osmo, kyl­lä, olen Kes­kus­tan ehdo­kas, mut­ta siis sii­tä huo­li­mat­ta em. kan­nal­la. Lisäk­si olen äänes­tä­jien kulut­ta­jan­suo­jan tar­pees­ta kans­sa­si samaa miel­tä. Minul­la on työn alla äänes­tä­jän kuluttajansuojaopas.

    Tek­no­lo­gian kaut­ta toteu­tet­ta­va ilmas­to­po­li­tiik­ka ei ole uusi kek­sin­tö ja ole­tan että monen muun­kin puo­lu­een ehdok­kaat tule­vat ole­maan täl­lä painotuksella.

  38. Minul­la vint­ti pime­ni. Siel­tä paloi 100 watin heh­ku­lamp­pu. Vas­taa­va ener­gian­sää­söt­lamp­pu mak­soi 15,90 euroa!

    Pal­jon­ko minä sääs­tän täl­lä lampulla?

    Moti­van sivuil­la on las­ku­ri, jota sovel­ta­mal­la las­kin, että polt­ta­mal­la lamp­pua tun­nin vii­kos­sa sen takai­sin­mak­suai­ka on 116,2 vuot­ta. Mut­ta, kun me pol­tam­me sitä vain kor­kein­taan 10 minuut­tia vii­kos­sa ja tus­kin sitä­kään niin sen takai­sin­mak­suai­ka on 692,2 vuotta.

    Vaih­ta­mal­la heh­ku­lam­pun ener­gian­sääs­tö­lamp­puun voin siis olla muka­na ilmas­to­tal­kois­sa liki 700 vuot­ta ja hii­li­diok­si­di­pääs­tö­ni vähe­ne­vät 150 gram­mal­la per vuosi.

  39. Tie­de­mies
    “Green­peace­kö se Suo­men hal­li­tuk­ses­sa sil­loin istui?”

    Väi­tät­kö poke­ri­naa­mal­la, että ympä­ris­tö­jär­jes­töil­lä ja vih­reil­lä ei ole kos­kaan ollut min­kään­lais­ta vai­ku­tus­ta suo­ma­lai­seen ympäristöpolitiikkaan?

    Eihän vuon­na 1993 edes tar­vi­nut istua hal­li­tuk­ses­sa, sil­lä hal­li­tuk­sen esi­tys meni nurin eduskunnassa.

    Ilman vih­rei­tä ja green­peacen kal­tais­ten jär­jes­tö­jen teke­mää val­ta­vaa pro­pa­gan­da­työ­tä ydin­voi­ma­lu­pa oli­si toden­nä­köi­ses­ti myön­net­ty jo 90-luvul­la. Pro­pa­gan­da­työ taas ei var­maan­kaan oli­si onnis­tu­nut ilman Tser­no­by­lia eli sen suh­teen vih­reil­lä kävi ennen­nä­ke­mä­tön tuuri.

  40. Evert The NeveRest:
    >Vaih­ta­mal­la heh­ku­lam­pun energiansäästölamppuun
    >voin siis olla muka­na ilmas­to­tal­kois­sa liki 700 vuotta
    >ja hii­li­diok­si­di­pääs­tö­ni vähe­ne­vät 150 gram­mal­la per
    >vuo­si.

    Tosin, jos käyt­te ulla­kol­la aina jos­kus, se ener­gian­sääs­tö­lamp­pu hajo­aa sytytys/sammutussyklissä noin kol­men vuo­den kulut­tua, jon­ka jäl­keen se hei­te­tään elo­ho­peoi­neen seka­jät­tee­seen (ihan oikeas­ti, piit­taa­ko joku niis­tä pie­nis­tä sie­vis­tä ruk­si­mer­keis­tä?) ja run­ta­taan Ämmässuolle.

    Heh­ku­lamp­pu­di­rek­tii­vi on erään­lai­nen mono­maa­ni­sen yhtä asi­aa kat­so­van ympä­ris­tö­fik­saa­tion kul­mi­noi­tu­ma. Itse onnis­tuin täs­sä kesäl­lä vie­lä ham­straa­maan kun­non varas­ton heh­ku­lamp­pu­ja Bil­te­mas­ta, kes­tä­ne­vät muu­ta­man vuo­den. Toi­vot­ta­vas­ti sii­hen men­nes­sä on kehi­tet­ty kel­vol­li­sia korvikkeita.

  41. tie­de­mies:

    Ole­te­taan vie­lä, että täy­tyy raken­taa vähin­tään 2000 gigawa­tin voi­ma­la, joka mak­saa 5000 miljardia.

    Vaik­ka sinun päät­te­ly olis­kin oikein niin joten­kin tun­tuis, että täl­lai­ses­ta ske­naa­rios­ta ei tart­te olla niin huolissaan…

    Sun päät­te­ly menee tosin met­sään sii­nä, että et ota huo­mioon futuurimarkkinoita/optioita/shorttaamista ja muu­ten­kin inves­toin­ti on kan­nat­ta­va aina­kin sil­le, joka sääs­tää tuon sum­man pääs­tö­oi­keuk­sien ostossa.

  42. Joten­kin tart­tis rau­hoit­taa ihmi­set (veron­mak­sa­jat) täl­lai­sel­ta tem­poi­le­val­ta veropolitiikalta.Tai voi­tais aina­kin sanoa rehel­li­ses­ti, että vero­ja nos­te­taan vähän siel­lä ja tääl­lä kos­ka rahaa tarvitaan.Eihän mis­sään asun­nos­sa voi­da joka vuo­si uudes­taan miet­tiä sitä, pitää­kö nyt siir­tyä öljys­tä puu­hak­kee­seen vai kaa­suun vai maalämpöön.Asunto on muu­toin­kin ihmi­sil­le suu­rin sijoitus.Ehkä tää on vain sitä poli­tiik­kaa, jos­ta Mau­no Koi­vis­to sanoi: “Poli­tiik­ka on aina vää­rää ja tulee lii­an myöhään”

  43. Yksi vas­taus tuo­hon säh­kön ja läm­mön epä­ta­sai­seen vero­tuk­seen on San­na Per­kiön ehdot­ta­man huk­ka­läm­pö­ve­ro, jos­sa lauh­de­voi­ma­la jou­tui­si mak­sa­maan, kun ajaa läm­pöä vesis­töön. Nyt­hän yhteis­tuo­tan­to­lai­tos mak­saa läm­mös­tä veroa, jos käyt­tää sen hyö­dyk­si, mut­ta ei mak­sa, jos voi­ma­la ajaa lauh­de­moo­dis­sa ja läm­pö menee vesistöön.

    Jari sivusi tär­ke­ää point­tia, että pitäi­si vähen­tää säh­kö­läm­mit­tä­jien aiheut­ta­mia kysyn­tä- ja hin­ta­piik­ke­jä säh­kö­mark­ki­noil­la, ja parem­pi läm­mön varas­toin­ti oli­si sii­hen yksi vaihtoehto. 

    Minus­ta myös säh­kö pitäi­si olla hin­noi­tel­tu niin, että jokai­nen säh­kön­käyt­tä­jä mak­sai­si sen het­ki­seen pörs­si­hin­taan sidot­tua hin­taa. Täl­lä tavoin tuo­tan­non todel­li­set kus­tan­nuk­set näkyi­si­vät kulut­ta­jil­le ja kan­nus­tai­si­vat jär­ke­väm­pään ener­gian­käyt­töön. Tyy­liin “ei säh­kö­sau­naa täy­sil­le, kun säh­kö­verk­ko on kaa­tu­mas­sa yli­kuor­mi­tuk­seen pakkasilla”.

  44. Piia J. Häkkinen:

    Minus­ta myös säh­kö pitäi­si olla hin­noi­tel­tu niin, että jokai­nen säh­kön­käyt­tä­jä mak­sai­si sen het­ki­seen pörs­si­hin­taan sidot­tua hintaa.

    Pätee­kö tää sun mie­les­tä mui­hin­kin hyö­dyk­kei­siin vai onko säh­kö joten­kin eri­kois­ta? Pitä­si­kö mai­to­kau­pat­kin pakot­taa myy­mään tölk­ke­jä pörs­si­hin­taan, vai voi­ko sii­nä antaa myy­jäl­le ja osta­jal­le vapau­den sopia omas­ta mie­les­tään par­haas­ta hinnoittelutavasta?

    Jos tuo käy sul­le mai­to­kau­pas­sa, niin miks se ei kävis sähkökaupassa?

  45. Onko sinus­ta Art­tu­ri rei­lua, että kulu­tus­huip­pu­jen kus­tan­nuk­set jae­taan kaik­kien säh­kön­käyt­tä­jien kes­ken, vaik­ka pak­ka­sel­la esiin­ty­vät hin­ta­pii­kit ovat säh­kö­läm­mi­tyk­ses­tä johtuvia?

  46. Piia J. Häkkinen:

    Yksi vas­taus tuo­hon säh­kön ja läm­mön epä­ta­sai­seen vero­tuk­seen on San­na Per­kiön ehdot­ta­man huk­ka­läm­pö­ve­ro, jos­sa lauh­de­voi­ma­la jou­tui­si mak­sa­maan, kun ajaa läm­pöä vesis­töön. Nyt­hän yhteis­tuo­tan­to­lai­tos mak­saa läm­mös­tä veroa, jos käyt­tää sen hyö­dyk­si, mut­ta ei mak­sa, jos voi­ma­la ajaa lauh­de­moo­dis­sa ja läm­pö menee vesistöön. 

    Mie­les­tä­ni huk­ka­läm­pö­ve­ro on aivan pimeä aja­tus. Sehän fak­ti­ses­ti tar­koit­tai­si, että nyky­ai­kai­sia (suu­ria) ydin­voi­ma­loi­ta ei voi­si raken­taa ollen­kaan ilman tätä yli­mää­räis­tä veroa. Suo­mes­sa ei yksin­ker­tai­ses­ti löy­dy tar­peek­si läm­pö­kuor­maa suur­ten ydin­voi­ma­lai­tos­tem­me muut­ta­mi­sek­si yhteis­tuo­tan­toon. Tämä­hän on hyvin näh­ty, kun pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kin pide­tään For­tu­min LO3-ehdo­tuk­sen 1000 MW kau­ko­läm­pö­te­hoa aivan lii­an suu­re­na suh­tees­sa pää­kau­pun­ki­seu­dun kaukolämpöverkkoon.
    Tar­vit­sem­me jat­kos­sa­kin ydin­lauh­det­ta. Ydin­voi­ma­lan kysees­sä ollen leik­ki­mi­nen pri­mää­rie­ner­gia­ker­toi­mil­la ja päi­vit­te­ly mereen mene­väs­tä huk­ka­läm­mös­tä on pal­jon pal­jon vähem­män rele­vant­tia kuin hiililauhdelaitoksissa.

    Toki oli­si hie­noa, jos kek­sit­täi­siin jotain hyö­ty­käyt­töä suur­ten ydin­voi­ma­lai­tos­ten huk­ka­läm­möl­le, mut­ta eipä tai­da oikein olla mitään näkö­pii­ris­sä. Kas­vi­huo­neet jne ovat näper­te­lyä, kun puhu­taan lähes 3000 MW lauh­de­te­hos­ta. Ja riit­tä­vän suu­ria kau­ko­läm­pö­kuor­mia ei ole.

  47. Kun on puhut­tu wind­fall-voit­to­jen verot­ta­mi­ses­ta, ehkä­pä se hoi­tui­si huk­ka­läm­pö­ve­rol­la käte­väs­ti samalla. 🙂

    Vero myös kan­nus­tai­si miet­ti­mään hyö­ty­käyt­tö­koh­tei­ta läm­möl­le, vaik­ka kaik­kea ei saa­tai­si­kaan hyö­dyn­net­tyä. Eivät nykyis­ten kas­vi­huo­nei­den yllä­pi­toon tar­vit­ta­vat öljy­mää­rät­kään ihan pie­niä ole.

  48. Piia J. Häkkinen:

    Vero myös kan­nus­tai­si miet­ti­mään hyö­ty­käyt­tö­koh­tei­ta läm­möl­le, vaik­ka kaik­kea ei saa­tai­si­kaan hyö­dyn­net­tyä. Eivät nykyis­ten kas­vi­huo­nei­den yllä­pi­toon tar­vit­ta­vat öljy­mää­rät­kään ihan pie­niä ole. 

    Kyl­lä ne kas­vi­huo­nei­den kulu­tuk­set ovat kui­ten­kin ihan lil­lu­kan­var­sia, jos vero­tuk­sel­la halut­tai­siin estää ydinlauhdelaitokset.
    Kas­vi­huo­neit­ten ener­gian­ku­lu­tus (sisäl­tää säh­kön ja läm­mön) 2008 oli 1,8 TWh. Nykyis­ten ydin­voi­ma­loi­den lauh­de-ener­gia vesis­töön on kar­keas­ti arvioi­den yli 30 TWh. Kun OL3 ja OL4 ja Fennovoima1 val­mis­tu­vat suu­ruus­luok­ka on yli 60 TWh. Koko maan kau­ko­läm­pö­ener­gia on 34 TWh ja sii­tä jo 73% on yhteis­tuo­tan­toa eli eril­lis­tuo­tan­toa on n. 9 TWh.

    Kyl­lä se vaan nyt on, että riit­tä­vän suur­ta läm­pö­kuor­maa ei ole ja koko aja­tus huk­ka­läm­pö­ve­ros­ta on ihan pimeä. Toki kaik­ki mah­dol­li­nen ydin­voi­man lauh­de-ener­gian hyö­ty­käyt­tö pitää teh­dä, mut­ta se on kui­ten­kin vain pie­ni osa ja ydin­lauh­det­ta tar­vi­taan vält­tä­mät­tä. Uut­ta hii­li­lauh­det­ta ei var­mas­ti raken­ne­ta, ellei val­tio­val­ta toi­mil­laan sii­hen pako­ta (pant­taa­mal­la ydinlupia).

    läh­de kas­vi­huo­nei­den energiankulutukselle:
    http://www.maataloustilastot.fi/kasvihuoneyritykset-etsivat-korvaajaa-polttooljylle

  49. Kii­tos luvuis­ta. Läm­mös­tä on kyl­lä myös hait­taa vesis­töil­le (aina­kin rehe­vöi­ty­mi­nen), joten vero voi­si sitä kaut­ta olla perusteltu.

    Hii­li­lauh­de ja ydin­lauh­de toi­mi­vat vähän eri tar­koi­tuk­siin. Ydin­voi­ma­loi­ta aje­taan iso­jen pää­oma­ku­lu­jen kat­ta­mi­sek­si kai­ken aikaa nimel­lis­te­hol­laan. Hii­li­lauh­det­ta taas aje­taan muun tuo­tan­non pääl­lä sää­tö­voi­ma­na, kos­ka säh­kön­ku­lu­tus vaih­te­lee. Ydin­voi­ma ei siis juu­ri hiil­tä kor­vaa, aina­kaan sil­lä kus­tan­nus­ra­ken­teel­la, mikä sil­le nyt on las­ket­tu. Jos läh­de­tään Rans­kan ja Sak­san lin­joil­le, aja­maan ydin­voi­mal­la vaih­te­le­vaa kuor­maa, tilan­ne on eri, mut­ta sil­loin se näkyy ydin­säh­kön hinnassa.

  50. Piia J. Häkkinen:

    Jos läh­de­tään Rans­kan ja Sak­san lin­joil­le, aja­maan ydin­voi­mal­la vaih­te­le­vaa kuor­maa, tilan­ne on eri, mut­ta sil­loin se näkyy ydin­säh­kön hinnassa. 

    Säh­kön hin­ta Rans­kas­sa on hal­vem­pi kuin Suomessa.
    Sak­sa taas on esi­merk­ki totaa­li­ses­ti epä­on­nis­tu­nees­ta ener­gia­po­li­tii­kas­ta, joten sen kor­kei­ta hin­to­ja ei voi oikein pis­tää ydin­voi­man piik­kiin. Val­tao­sa Sak­san säh­kös­tä­hän tuo­te­taan hii­lel­lä (ja rahat tär­vä­tään tuu­li­myl­ly­jen ja aurin­ko­pa­nee­lei­den tukiaisiin).

    Täs­sä link­ki Euros­ta­tin sähkönhintatilastoon:

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_OFFPUB/KS-QA-10–022/EN/KS-QA-10022-EN.PDF

  51. Piia J. Häkkinen
    ” Ydin­voi­ma ei siis juu­ri hiil­tä korvaa”

    Tuo on puh­das vih­reä val­he, jol­la yri­te­tään perus­tel­la oma äly­tön ydin­voi­ma­vas­tai­nen kanta.

    Sitä­pait­si jos ydin­voi­ma ei kor­vaa hiil­tä, niin miten ihmees­sä vie­lä vähem­män sää­det­tä­vis­sä ole­va tuu­li tai aurin­ko­voi­ma sitä teke­vät? Logii­kal­la­si tuu­li­myl­ly­jen raken­ta­mi­nen on ilmas­to­po­liit­ti­ses­ti ihan yhtä tyh­jän kans­sa kuin ydinvoimakin.

    Ohes­sa link­ki täs­sä­kin blo­gis­sa aktii­vi­ses­ti kom­men­toi­vatn Kaj Luu­kon kir­joi­tuk­seen aiheesta: 

    http://planeetta.wordpress.com/2010/05/17/ydinvoima-vahensi-ranskan-co2-paastoja-110-miljoonaa-tonnia/

    Tär­keim­mät kohdat:
    29 ydin­voi­ma­lai­tok­sen raken­nus­työt Rans­kas­sa aloi­tet­tiin ja saa­tet­tiin lop­puun vuo­sien 1975 ja 1985 väli­se­nä aikana. 

    Pääs­töt puto­si­vat vuo­sien 1973–1980 500 mil­joo­nan ton­nin tasos­ta nykyi­seen 390 mil­joo­naan ton­niin kym­me­nes­sä vuo­des­sa ydin­voi­man käyt­töön­o­ton jäl­keen. Pudo­tus­ta on 22 %.

  52. Rans­kas­sa läm­mi­tys­tar­ve on pal­jon pie­nem­pi kuin meil­lä, joten arva­ten­kaan myös­kään säh­kön kysyn­tä ei heit­te­le samal­la taval­la. Kan­nat­taa tutus­tua suo­ma­lai­siin säh­kön tuo­tan­to­käy­riin (ja sen muu­tok­siin ulko­läm­pö­ti­lan funk­tio­na). Muut­tu­va tuo­tan­to teh­dään tääl­lä fos­sii­li­lauh­teel­la ja osit­tain yhteis­tuo­tan­nol­la, kos­ka kau­ko­läm­mön­kin tar­ve nousee läm­pö­ti­lan pudotessa.

    Säh­kön hin­ta pörs­sis­sä mää­räy­tyy kal­leim­man käyn­nis­sä ole­van tuo­tan­to­muo­don mukaan (voi­ma­loi­den ajo­jär­jes­tys­kaa­vioon kan­nat­taa tutus­tua, jos tätä on vai­kea ymmär­tää). Niin­pä Suo­mes­sa säh­kön hin­nan mää­rää pää­asias­sa kivi­hii­li- tai maakaasulauhde.

    Mitä tule­vat ydin­voi­ma­lat sit­ten teke­vät? Väi­tän, että nii­den omis­ta­jat halua­vat ajaa nii­tä­kin kai­ken aikaa samal­la tehol­la kus­tan­nus­syis­tä. Ne siis eivät voi yksin vas­ta­ta muut­tu­vaan säh­kön kysyn­tään. Asia var­maan rat­kais­taan raken­ta­mal­la lisää siir­to­yh­teyk­siä ulko­mail­le, käyt­tä­mäl­lä nykyi­siä yhteyk­siä enem­män ja raken­ta­mal­la lisää ener­giain­ten­sii­vis­tä teol­li­suut­ta. Yhdis­ty­mi­ses­tä Sak­san ver­kon kans­sa on puhut­tu pit­kään. Teol­li­suus myös jon­kin ver­ran sää­tää toi­min­taan­sa säh­kön hin­nan mukaan.

    Toki kaik­ki hii­li­diok­si­di­pääs­tö­tön tuo­tan­to, joka lisä­tään ajo­jär­jes­tyk­sen poh­jal­le, vähen­tää pääs­tö­jä jon­kin ver­ran. Mut­ta kun perus­kuor­ma on kätet­tu, vaih­tu­va kuor­ma on katet­ta­va aktii­vi­sel­la voi­ma­loi­den tehon sää­döl­lä ja teol­li­suu­den säh­kön kysyn­nän hintajoustoilla.

  53. Huk­ka­läm­pö­ve­ro oli­si vaka­va uhka sanan­va­pau­del­le: a lot of people are emit­ting exces­si­ve amounts of hot air from their mouths.

  54. Lisään Häk­ki­sen erin­omai­seen kom­ment­tiin että Rans­kan ydin­voi­mas­sa jous­taa sveit­si­läi­set vesi­voi­ma­lat, ita­lia­lai­set ja brit­ti­läi­set kaa­su­voi­ma­lat, jne.

    Minus­ta se on muu­ten hil­pe­ää että Ruot­sin ja Nor­jan vesi­voi­man varaan on las­ket­tu aina­kin kol­mes­sa eri ener­gia­vi­siois­sa: Tuu­li­voi­ma­lat Poh­jan­me­rel­lä, ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­nen Suo­mes­sa ja muu­al­la Poh­jois-Euroo­pas­sa, sekä sak­sa­lais­ten puu­haa­ma aurin­ko­säh­kö Saha­ras­ta. Aina­kin nuo tuu­li­voi­ma­lat toteu­tu­nee, suo­sit­te­len tar­kis­ta­maan las­kel­mis­ta sää­tö­voi­man hin­nat ihan yli­pään­sä. Nor­ja­lai­sil­la on jo ongel­ma että öljys­tä tulee val­tiol­le lii­kaa rahaa, ja tämä vaan pahe­nee vesi­voi­man kal­lis­tues­sa. Min­kä­hän takia For­tum halu­aa teh­dä kau­ko­läm­pö­voi­ma­lan joka kor­vaa jous­to­na toi­mi­vaa yhteistuotantoa?

  55. Pia: Juu­ri täl­lais­ta todis­te­lua ei ener­gia­kes­kus­te­luun kai­va­ta yhtään lisää. Ydin­voi­man vai­ku­tuk­sis­ta hii­li­diok­si­di­pääs­töi­hin on ole­mas­sa ihan dataa­kin. Lovii­san ja Olki­luo­don ydin­voi­ma­lai­tos­ten val­mis­tues­sa 1970–1980 ‑luku­jen vaih­tees­sa Suo­men hii­li­diok­si­di­pääs­töt puto­si­vat, ja alkoi­vat nous­ta vas­ta vuo­sia myö­hem­min kun (vali­tet­ta­vas­ti) fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käyt­töä ei rajoi­tet­tu. Vali­tet­ta­vas­ti Stat.fi tun­tuu tar­jo­van käy­riä vain vuo­des­ta 1990 lähtien… 🙁

    Samoin on ver­tail­tu esi­mer­kik­si ydin­voi­maa käyt­tä­viä ja ‑käyt­tä­mät­tö­miä Län­si-Euroo­pan maita.

  56. IJ:lle: Suo­mes­sa on käy­tet­ty lauh­det­ta aikai­sem­min perus­voi­man­tuo­tan­toon. Toki kun se on kor­vat­tu, pääs­töt ovat pudon­neet. Uudet ydin­voi­ma­lat ovat niin iso­ja, että mis­sä­hän mah­taa olla ympä­ri vuo­ro­kau­den ja ympä­ri vuo­den jat­ku­vaa kysyn­tää käyt­tä­mään nii­den tuot­ta­ma sähkö.

  57. Piia: Kyl­lä Suo­mes­sa näy­te­tään yhä tuot­ta­van lauh­teel­la säh­köä (löy­tä­mä­ni tilas­tot 2005–2006), ole­tan lauh­teen ole­van fos­sii­lis­ta ml. tur­ve. Mää­rä vaih­te­lee vuo­sit­tain pal­jon­kin, mut­ta mata­lan lauh­de­tuo­tan­non vuo­si 2005 ei lie­ne ver­tai­lu­kel­poi­nen min­kään kans­sa pit­kän pape­ri­työ­selk­kauk­sen vuoksi:

    http://www.stat.fi/til/ekul/2006/ekul_2006_2007-12–12_kat_001.html

    Lisäk­si kan­nat­tai­si kes­kus­te­lus­sa muis­taa, että vuo­teen 2020 men­nes­sä on van­hen­tu­mi­sen vuok­si pois­tu­mas­sa käy­tös­sä kol­man­nes Suo­men säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tis­ta, 4000 MW.

    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article54261.ece

  58. IJ hyvä, sitä minä ole täs­sä yrit­tä­nyt selit­tää, että on säh­köä perus­voi­man­tuo­tan­toon ja säh­köä muut­tu­van säh­kön kysyn­nän kat­ta­mi­seen. Ja näis­sä kah­des­sa tar­koi­tuk­ses­sa suo­si­taan eri­lai­sia voimalatyyppejä.

  59. Häk­ki­nen, tuo­ta samaa päi­vän­sel­vää asi­aa on yri­tet­ty yhden jos toi­sen­kin toi­mes­ta selit­tää mut­ta ei mene jakeluun.

    IJ, kts. esim. sivu 3/4 http://www.energia.fi/fi/tilastot/pikatilasto/hein%C3%A4kuun%202010%20kuukausitilasto.pdf Koti­teh­tä­vä­nä oma arvio sii­tä mitä tapah­tuu kun ydin­voi­man osuus nousee ensin 1500MW 0L3:n myö­tä ja sen jäl­keen vie­lä lisää 1000–1500MW palois­sa. Vih­jee­nä että se yhteis­tuo­tan­non läm­pö­kin pitää teh­dä jol­lain ja sitä syn­tyy pari-kol­me ker­taa niin pal­jon kuin sähköä.

  60. Piia J. Häkkinen
    IJ hyvä, sitä minä ole täs­sä yrit­tä­nyt selit­tää, että on säh­köä perus­voi­man­tuo­tan­toon ja säh­köä muut­tu­van säh­kön kysyn­nän kattamiseen.”

    Minun mie­les­tä­ni sinä olet kovas­ti yrit­tä­nyt argu­men­toi­da että ydin­voi­man lisää­mi­nen ei vai­ku­ta hiilidioksidipäästöihin. 

    Samal­la logii­kal­la ei sitä ei tee myös­kään tuu­li­voi­ma, siis­pä ole­tan, että pidät myös tuu­li­voi­maa tur­ha­na ilmas­ton­muu­tok­sen ratkaisussa. 

    Olen­ko oikeassa?

  61. tpyy­luo­ma:

    Koti­teh­tä­vä­nä oma arvio sii­tä mitä tapah­tuu kun ydin­voi­man osuus nousee ensin 1500MW 0L3:n myö­tä ja sen jäl­keen vie­lä lisää 1000–1500MW palois­sa. Vih­jee­nä että se yhteis­tuo­tan­non läm­pö­kin pitää teh­dä jol­lain ja sitä syn­tyy pari-kol­me ker­taa niin pal­jon kuin sähköä.

    On se joten­kin lii­kut­ta­vaa tämä vih­rei­den huo­li voi­mayh­tiöi­den kyvyt­tö­myy­des­tä las­kea voi­ma­lain­ves­toin­tien kannattavuutta.

    Jos et ole huo­man­nut, niin meil­lä on tänä­kin kesä­nä ajet­tu lauh­de­tuo­tan­toa n. 1000 MW tehol­la. Voi­ma­lai­tok­sia pois­tuu käy­tös­tä run­saas­ti ennen kuin OL4 ja FV1 val­mis­tu­vat ja ei ole mitään takei­ta tulee­ko Venä­jän tuon­ti jat­ku­maan nykyi­sel­lä tasol­la. Ja säh­kön kulu­tus kas­vaa edel­leen. Mitä pahaa sii­nä on, jos jat­kos­sa viem­me säh­köä Sak­saan ja Tans­kaan kor­vaa­maan tuu­li­myl­ly­mai­den hiilivoimaa?

    Ja jos nyt oikein kum­mas­ti kävi­si, eikä vien­ti­mark­ki­noil­le­kaan meni­si säh­köä kau­pak­si, niin ei se mikään luon­non­la­ki ole, että nii­tä fos­sii­li­sia CHP-lai­tok­sia pitää pyö­rit­tää, jos vaih­toeh­to­na on ydin­voi­ma­lan sei­so­kit. On nii­tä säh­kö­kat­ti­loi­ta asen­net­tu kau­ko­läm­pö­verk­koi­hin ennen­kin. Toki sil­loin ydin­säh­kö jou­du­taan myy­mään noil­le CHP-lai­tos­ten omis­ta­jil­le sel­lai­sel­la hin­nal­la, että CHP-lai­tos kan­nat­taa seisottaa.

    Pek­ka
    p.s. Koti­teh­tä­vä­nä sinul­le sel­vit­tää mikä on OL3 teho.

  62. Piia J. Häkkinen:

    IJ hyvä, sitä minä ole täs­sä yrit­tä­nyt selit­tää, että on säh­köä perus­voi­man­tuo­tan­toon ja säh­köä muut­tu­van säh­kön kysyn­nän kat­ta­mi­seen. Ja näis­sä kah­des­sa tar­koi­tuk­ses­sa suo­si­taan eri­lai­sia voimalatyyppejä.

    Niin suo­si­taan, ja opti­maa­li­nen sää­tö­voi­ma­la ei suin­kaan ole hii­li­lauh­de­lai­tos, kuten täs­sä ket­jus­sa olet esit­tä­nyt. Suo­men hii­li­lauh­de­lai­tok­set on muu­ten alun­pe­rin raken­net­tu perus­kuor­man ajamiseen.

    Meil­lä on kui­ten­kin onnek­si koh­tuul­li­sen run­saas­ti vesi­voi­maa ja poten­ti­aa­lia kas­vat­taa sitä edel­leen, vaik­ka puo­lu­ee­si yrit­tää tämän estää, niin eikö­hän ensi vaa­li­kau­del­la jär­ki voi­ta. Lapin liit­to­han noi­ta hank­kei­ta taas täl­lä vii­kol­la ajoi eteenpäin.
    Ja jos pak­ko on, niin kyl­lä pump­pu­voi­ma­loi­ta­kin voi­daan raken­taa. Kai­ve­taan vaan Vaa­run­vuo­ri ja kump­pa­nit naftaliinista.

  63. Sylt­ty, juu­ri noin. Pari olen­nais­ta eroa kui­ten­kin: Tuu­li­voi­ma­lat tuot­taa kes­ki­mää­rin parem­min kyl­mäl­lä. Nii­tä voi asen­taa muu­ta­ma megawat­ti ker­ral­laan. Nii­hin ei lii­ty sel­lai­sia ris­ke­jä joi­ta var­ten tar­vi­taan esi­mer­kik­si evakuointisuunnitelmia.

    Pek­ka:
    Onko se säh­kö­te­ho OL3:ssa sit­ten 1600MW? Minä luin sen Inter­ne­tis­tä ja Inter­ne­tis­sä on kaik­ki oikein.
    Mikä sat­tu­moi­sin osuu oikein hyvin yhteen sen mai­nit­se­ma­si gigawa­tin lauh­de­voi­man kans­sa. Venä­jän tuon­nin lop­pu­mi­ses­ta ker­to­nee jotain se että Suo­mi esti Venä­jä­läi­siä sijoit­ta­jia raken­ta­mas­ta siir­to­kaa­pe­lia. Sivu­men­nen, meil­lä on sel­lai­nen vali­koi­va mark­kin­ta­lous jos­sa ydin­voi­ma­la on sijoit­ta­jan asia, pait­si vakuu­tuk­set jot­ka kuu­luu veron­mak­sa­jil­le, mut­ta siir­to­kaa­pe­li taas ei ole.

    Jos yri­tät sanoa että Sak­saan tar­vi­taan lisää ydin­voi­maa niin en vält­tä­mät­tä ole edes eri miel­tä. Minus­ta on vaan kai­kin puo­lin huo­no idea raken­taa se Suo­meen. Yli­pään­sä en nyt oikein kek­si siir­to­yh­teyk­sien pääs­sä mark­ki­naa jos­sa säh­kön kysyn­tä oli­si kesäl­lä suu­rem­pi, mut­ta eihän tämä nyt oikeas­ti ole mikään ongel­ma kun nii­den voi­ma­loi­den vas­ta­pa­rik­si teh­dään joku­nen alu­mii­ni­su­lat­ta­mo tai muu­ta vas­taa­vaa. Ei se tosin sit­ten pääs­töi­hin vai­ku­ta mitenkään.

    Mil­lois ne nykyi­set ydin­voi­ma­lat sit­ten sul­je­taan, 2030? Toi­saal­ta OL3:n raken­nus­vauh­dil­la oli­si kyl­lä hyvä aloit­taa nyt.

    Voi­han nii­tä vas­tuk­sia tai meri­läm­pö­pump­pu­ja lisä­tä kau­ko­läm­pö­verk­koon. Jol­lain se säh­kö pitää vaan teh­dä muu­ten­kin kor­kean kysyn­nän aikaan, eli käy­tän­nös­sä hiililauhteella.

    Enkä nyt oikein usko että tar­koi­tit tätä, mut­ta saa olla mel­ko mas­sii­vi­nen pump­pu­voi­ma­la jot­ta sii­tä on kausi­vaih­te­lui­hin mitään iloa.

    Enkä muu­ten kuu­lu vih­rei­siin. Olen vaan näis­tä asiois­ta jok­seen­kin samaa miel­tä. Ja minua ärsyt­tää nyky­ään huo­mat­ta­vas­ti enem­män uraa­ni­nuo­ri­hömp­pä kuin uraanikammohömppä.

  64. Ja pitä­nee täs­men­tää mitä tar­koi­tan uraa­ni­nuo­ri­höm­päl­lä. Tek­no­lo­gia­ris­kien hal­lin­ta. Siis sen puu­te. Enkä nyt puhu turvallisuusriskeistä.

    Meil­lä on nyt lukit­tu vii­mei­sik­si vajaak­si kym­me­nek­si vuo­dek­si ja vuo­si­kym­me­nik­si eteen­päin säh­kön­tuo­tan­to ydin­voi­man varaan. Minus­ta hyväs­sä tekn­lo­gia­stra­te­gias­sa on aina vaih­toeh­to­ja, ihan sik­si että tek­no­lo­gian kans­sa menee aina jotain pie­leen, eri asia on kuin­ka pahasti

    Mitä jos OL3 ei kos­kaan saa­da käyn­tiin? Mitä jos sii­nä on tyyp­pi­vi­ka jon­ka takia viran­omai­set kiel­tää sen käy­tön? Mitä jos on niin niin­ku aika moni rahoi­tus­puo­lel­la vaik­ka englan­nin­kie­li­ses­sä maa­il­mas­sa sanoo että nykyi­sil­lä­kään raken­nus­kus­tan­nuk­sil­la voi­ma­loi­den raken­ta­mi­nen ei kan­na­ta, eli nii­tä ei teh­dä? Entä jos raken­nus­kus­tan­nuk­set nousee jat­kos­sa­kin vas­taa­val­la raket­ti­mai­sel­la taval­la? Entä jos OL3 tapais­ten pro­jek­tien takia sijoit­ta­vat vaa­ti­vat kor­keam­paa tuot­toa, jol­loin rahoi­tus­kus­tan­nuk­set nousee edel­leen eli raken­nus­kus­tan­nuk­set nousee? Mitä jos jos­sain tapah­tuu paha ydin­voi­ma­laon­net­to­muus ja luvat pan­naan jäi­hin? Mitä jos uraa­nin hin­ta räjäh­tää käsiin? 

    Noin niin­ku ensial­kuun, mis­tä tahan­sa muus­ta tek­no­lo­gias­ta aikui­set jär­ke­vät ihmi­set kysyy tuol­lai­sia kysy­myk­siä. Fanit­ta­mi­nen on vaarallista.

  65. Sinä puhut aikuis­ten jär­ke­vien ihmis­ten kysy­myk­sis­tä, ja uskot ettei ydin­voi­ma­la ehkä läh­de käyn­tiin? Mitä muu­ta on huo­mioi­ta­va? Ehkä meren­poh­jaan tulee rei­kä, jos­ta kaik­ki vesi valuu pois.

  66. Mitä jos OL3 ei kos­kaan saa­da käyn­tiin? Mitä jos sii­nä on tyyp­pi­vi­ka jon­ka takia viran­omai­set kiel­tää sen käytön?”

    Mitä jos risu­pa­ket­ti ajaa Suo­men taan­tu­maan ja ihmi­set ajau­tu­vat syr­jäy­ty­vät ja ammus­ke­le­vat kän­ni­päis­sään toi­si­aan, kes­kos­lap­sia kuo­lee sai­raa­loi­den sääs­tö­jen takia??!?!?!1

  67. az, tar­koi­tan esi­mer­kik­si sitä että kus­tan­nuk­set kas­va­vat ja pro­jek­ti enti­ses­tään vii­väs­tyy niin pal­jon että sitä ei kos­kaan saa­te­ta lop­puun. Tai että reak­to­ris­sa on tyyp­pi­vi­ka jon­ka takia viran­omai­set eivät anna sitä käynnistää.

    Sylt­ty, jos risu­pa­ket­ti osoit­tau­tuu talou­del­li­ses­ti toteut­ta­mis­kel­vot­to­mak­si, niin suun­taa muu­te­taan ja kehi­te­tään vaih­toeh­to­ja ml. ydin­voi­ma, ja tie­ten­kin maa­kaa­sun osuu­den kas­vat­ta­mi­nen, tuu­li­voi­ma, hii­li­diok­si­din tal­teen­ot­to, ener­gia­te­hok­kuu­den kas­vat­ta­mi­nen, jne. En väi­tä tie­tä­vä­ni mit­kä vaih­toeh­dois­ta toi­mii, asiat muut­tuu kun tek­no­lo­giat kehit­tyy, ja nime­no­maan tämän takia nii­tä on hyvä olla. Jos risu­ja tuli­si verk­koon gigawat­ti koko­luo­kan lai­tos ker­ral­laan niin ongel­ma oli­si pal­jon vai­keam­pi, ts. suh­tau­tui­sin vähem­män epäil­len ydin­voi­man lisää­mi­seen jos ne voi­ma­lat eivät oli­si niin tol­kut­to­man kokoi­sia ker­tain­ves­toin­te­ja. Olen anta­nut itsel­le­ni ker­toa että ne ovat niin iso­ja sik­si että ne oli­si­vat edes joten­kin kannattavia.

  68. Soi­nin­vaa­ra:” Tur­vet­ta vero­te­taan kuin se ei tuot­tai­si hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä, vaik­ka se on kivi­hiil­tä­kin pahem­pi saas­tut­ta­ja. Taas on kyse aluepolitiikasta.”

    Höp­sis, tur­ve on ei-fos­sii­li­nen polt­toai­ne. Se kas­vaa 1–2 mm vuo­des­sa. Pääs­tö­ker­roin on pää­tet­ty poliit­ti­sin, ei tie­teel­li­sin perustein.

    Kun tur­peen ker­roin tule­vai­suu­des­sa mää­ri­te­tään oikein, tie­teel­li­ses­ti, niin Suo­mi on etu­lyön­tia­se­mas­sa mui­hin val­tioi­hin näh­den. Olem­me täyt­tä­neet EU:n bio­polt­toai­nei­den käyt­tö­vel­voit­teen jo ennen vuot­ta 2000. (arvio)

    Nyt vaan Hel­sin­ki: hana­kas­ti täyt­tä­mään Hana­saa­ren kivi­hii­li­sii­lot tur­peel­la . Maa­kun­nis­ta kyl­lä löy­tyy tur­vet­ta ja rah­ti­mak­sut eivät ole rik­kaal­le Hel­sin­gil­le mikään ongelma. 

    Näin saa­daan myös maa­kun­nis­ta tul­lut­ta rahaa takai­sin . Näin toi­mii rei­lu alue­po­li­tiik­ka nykyi­sen sijaan, jos­sa kaik­ki rahat ohjau­tu­vat pääkaupunkiseudulle.

  69. tpyy­luo­ma:

    Sylt­ty, juu­ri noin. Pari olen­nais­ta eroa kui­ten­kin: Tuu­li­voi­ma­lat tuot­taa kes­ki­mää­rin parem­min kylmällä. 

    Tuol­ta argu­men­til­ta menee kyl­lä poh­ja pois sil­lä, että sil­loin kun tar­ve on suu­rin (tal­vi­nen pai­kal­laan pysy­vä kor­kea­pai­ne) ei tuu­le ollenkaan.
    Se, että mas­sii­vi­nen tuu­li­voi­man osuus ei vähen­nä hii­li­pääs­tö­jä on ihan yhtä tot­ta, kuin väit­tee­si ydin­voi­man kyvyt­tö­myy­des­tä vähen­tää pääs­tö­jä. Väit­täi­sin, että sel­keäs­ti jopa toi­sin­päin, suu­ri tuu­li­voi­man osuus las­kee pääs­tö­jä vähem­män, kuin suu­ri ydin­voi­man osuus. Kat­so vaik­ka Tans­kaa, siel­lä eivät oman kulu­tuk­sen pääs­töt ole vähen­ty­neet, koko tuo­tan­non toki, mut­ta se tuu­li­säh­kö vie­dään­kin Saksaan.

    Venä­jän tuon­nin lop­pu­mi­ses­ta ker­to­nee jotain se että Suo­mi esti Venä­jä­läi­siä sijoit­ta­jia raken­ta­mas­ta siirtokaapelia.

    Ei Suo­mi sitä han­ket­ta estä­nyt, jos hank­keen puu­haat oli­si­vat olleet val­mii­ta kus­tan­ta­maan sen vaa­ti­mat mas­sii­vi­set ver­kon vah­vis­tuk­set. Venä­jän tuon­ti on nyt n. 1500 MW, jos se kas­vai­si 2500 MW pitäi­si varau­tua koko tuon mää­rän putoa­mi­seen ver­kos­ta. Toki­han sii­nä on poli­tiik­kaa­kin muka­na, halu­taan huol­to­var­muus­syis­tä vähen­tää riip­pu­vuut­ta säh­kön tuon­nis­ta. Tuos­sa hank­kees­sa ei muu­ten ollut muka­na Venä­jän kan­ta­verk­ko­yh­tiö (jon­ka kaut­ta nykyi­nen itä­tuon­ti tulee), ainoas­taan ydin­voi­ma­loi­ta pyö­rit­tä­vä yhtiö. 

    Enkä nyt oikein usko että tar­koi­tit tätä, mut­ta saa olla mel­ko mas­sii­vi­nen pump­pu­voi­ma­la jot­ta sii­tä on kausi­vaih­te­lui­hin mitään iloa.

    Pump­pu­voi­ma­lat ovat toki vuorokausi/viikonloppuvaihtelua sää­tä­mään. Vaa­run­vuo­ri oli 540 MW.
    Poh­joi­sen allas­hank­keil­la saa­daan lisää pidem­piai­kais­ta säätötehoa.

  70. Pek­ka, se Tans­kan tuu­li­säh­kö vie­dään Nor­jaan jos­ta vas­taa­vas­ti tuo­daan vesi­säh­köä pie­nem­mäl­lä tuu­lel­la. Tuo että koval­la pak­ka­sel­la ei tuu­le, siis edes kor­keal­la, on minun tie­tääk­se­ni kyl­lä myyt­ti. Tar­koi­tan kui­ten­kin kes­ki­tuo­tan­toa lämmityskaudella.

    Var­si­nai­ses­ta kiis­tan aihees­ta, minä en väi­tä ettei­kö tuu­li- tai ydin­voi­ma vähen­täi­si pääs­tö­jä. Minä vaan väi­tän että tuon tyyp­pi­sel­lä ympä­ri­vuo­ti­sel­la tuo­tan­nol­la on rajal­li­nen osuus, eli kaik­kia polt­to­voi­ma­loi­ta sil­lä ei voi­da kor­va­ta. Ja että jos ja kun OL3 käyn­nis­tyy niin Suo­mes­sa ollaan käy­tän­nös­sä sil­lä rajal­la. Minus­ta tämä on ihan yksin­ker­tai­nen tek­nis­ta­lou­del­li­nen tosia­sia. Kuu­li­sin mie­lel­lä­ni mik­si näin ei ole, kos­ka minus­ta oli­si muka­vaa että näin ei olisi.

  71. Vie­lä tuos­ta pääs­tö­jen vähen­tä­mis­asias­ta. Monel­la on käsi­tys, että uusien ydin­voi­ma­loi­den raken­ta­mi­nen vähen­täi­si lauh­de­voi­ma­loi­ta yksi yhteen, ja argu­men­toin siis tätä vas­taan, kos­ka asia ei ole näin yksin­ker­tai­nen. En väit­tä­nyt, ettei ydin­voi­ma ollen­kaan vähen­täi­si pääs­tö­jä, kos­ka toki kaik­ki vähä­pääs­töi­nen uusi voi­ma­la­ka­pa­si­teet­ti nii­tä vähentää.

    Tuu­les­ta vie­lä, että ihan tuu­li­ti­las­tois­ta voi tar­kis­taa Suo­mes­sa tuu­li­sim­pien kuu­kausien ole­van yleen­sä loka‑, marras‑, jou­lu- ja tam­mi­kuu. Tyy­nin on hei­nä­kuu. Hel­mi­kuun tyy­net säät voi­vat jos­kus aiheut­taa ongel­mia, sik­si on olta­va säätöä.

    Allas­ve­si­voi­ma on paras­ta sää­tö­voi­maa, mut­ta sitä on Suo­mes­sa hyvin rajal­li­ses­ti, ja ne kiis­tel­lyt­kin suun­ni­tel­mat toi­si­vat hyvin vähän lisää. Lauh­de­voi­ma on toi­sek­si paras­ta hitaa­seen sää­töön, sik­si sitä käy­te­tään paljon.

    1. Tuu­li­voi­mas­ta tulee huo­mat­ta­vas­ti käyt­tö­kel­poi­sem­pi sii­nä vai­hees­sa, kun Euroo­pan säh­kö­ver­kot on yhdis­tet­ty riit­tä­vän vah­voil­la (tasavirta)yhteyksillä. Jos las­ke­taan Euroo­pan koko tuu­li­voi­man teho yhteen, se vaih­te­lee suh­tees­sa huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kuin tuu­li­voi­ma yhdes­sä maassa.

  72. Osmo:

    Tuu­li­voi­mas­ta tulee huo­mat­ta­vas­ti käyt­tö­kel­poi­sem­pi sii­nä vai­hees­sa, kun Euroo­pan säh­kö­ver­kot on yhdis­tet­ty riit­tä­vän vah­voil­la (tasavirta)yhteyksillä.

    Minua on aina hiu­kan ihme­tyt­tä­nyt kuin­ka kaik­ki vih­reät heh­kut­ta­vat HVDC-voi­man­siir­ros­ta. Eihän sil­lä nyt niit­ten myl­ly­jen tai mei­dän ydin­säh­kön vien­nin 🙂 kan­nal­ta ole mitään mer­ki­tys­tä, kuin­ka ver­kot on yhdistetty.
    Se käy­te­tään­kö AC vai DC siir­to­joh­to­ja on tek­nis­ta­lou­del­li­nen opti­moin­ti­teh­tä­vä, eikä ole ollen­kaan sel­vää, että DC oli­si aina parempi/kustannustehokkaampi. Meri­kaa­pe­lit teh­dään nyky­ään lähes aina tasa­vir­ral­la ja tasa­vir­ta­link­ke­jä raken­ne­taan kun halu­taan erot­taa ver­kot toi­sis­taan (esi­mer­kik­si Vii­pu­rin tasa­vir­ta­link­ki Suo­men ja Venä­jän välil­lä), mut­ta maal­le raken­ne­tuis­sa siir­to­joh­dois­sa AC/DC parem­muus ei ole miten­kään suoraviivaista.

    Ei ole myös­kään itses­tään sel­vää, että niit­ten tuu­li­myl­ly­jen takia kan­nat­taa teh­dä val­ta­via siir­to­verk­koin­ves­toin­te­ja (vaik­ka ideo­lo­gia kuin­ka vaa­ti­si myl­ly­jen mää­rän val­ta­vaa kas­va­tus­ta mak­soi mitä maksoi).

  73. Kun Euroo­pan säh­kö­ver­kot on yhdis­tet­ty, voim­me teh­dä läjä­päin rahaa raken­ta­mal­la ato­mi­murs­kaa­mo­ja ja myy­mäl­lä niis­tä saa­ta­van säh­kön kovaan hin­taan Sak­sal­le, joka on omal­ta osal­taan päät­tä­nyt luo­pua ydinvoimasta.

    Täl­lä tavoin voi­sim­me myös luo­pua niis­tä “kehi­tys­maa­ta­son” tuot­teis­ta kuten teräs ja pape­ri ja siir­tyä moi­sia iki­van­ho­ja kek­sin­tö­jä ver­rat­to­mas­ti kehit­ty­nee­seen atomivientiin!

  74. Sylt­ty: “..ja myy­mäl­lä niis­tä saa­ta­van säh­kön kovaan hin­taan Sak­sal­le, joka on omal­ta osal­taan päät­tä­nyt luo­pua ydinvoimasta.”

    Käy­nee kuten Ruot­sis­sa, eli kan­sa­nää­nes­tyk­sen jäl­keen ydin­säh­kön tuo­tan­to nos­tet­tiin vähin äänin tasol­ta 25TWh/a jon­ne­kin 70TWh/a paik­keil­le, ja nyt kun voi­ma­loi­den elin­kaa­ri on lop­pu­mas­sa, pää­tös “perut­tiin” ikään kuin aikoi­naan oltai­siin oltu tosissaan.

  75. tpyy­luo­ma:

    Pek­ka, se Tans­kan tuu­li­säh­kö vie­dään Nor­jaan jos­ta vas­taa­vas­ti tuo­daan vesi­säh­köä pie­nem­mäl­lä tuulella. 

    Val­tao­sa Tans­kan tuu­li­voi­ma­lois­ta sijait­see Jyl­lan­nis­sa (nyky­ään kai lähem­mäs 3000 MW). Siir­to­ka­pa­si­teet­ti Jyl­lan­nis­ta Nor­jaan on 1000 MW, Ruot­siin 370 MW ja Sak­saan 1500 MW. Se mihin suun­taan Jyl­lan­nis­ta vie­dään säh­köä riip­puu ensi­si­jai­ses­ti Nor­jan vesi­vuo­des­ta, kui­va­na vuo­te­na vie­dään poh­joi­seen ja kun Nor­jan altaat ovat täyn­nä satei­se­na vuo­te­na, siir­to on pää­sään­töi­ses­ti Sak­saan. Nois­ta siir­to­ka­pa­si­tee­teis­ta kui­ten­kin näet, että kaik­kea Jyl­lan­nin tuu­li­säh­köä ei voi­da vie­dä Nor­jaan vaik­ka haluttaisiin.

  76. Täs­tä kes­kus­te­lus­ta puut­tuu, kuten taval­lis­ta, nume­rot. Avauk­ses­sa pui­tiin vero­tuk­sen suden­kuop­pia, ja sii­tä eteen­päin, soi­si ole­van sel­vät säve­let sii­tä mitä tehdään. 

    Mil­lä fos­sii­li­set on tar­koi­tus kor­va­ta, vai onko tar­koi­tus? Voi­daan puhua met­sä­hak­kees­ta ja ihan mis­tä vain niin pal­jon kuin halu­taan, mut­ta kuka ensi­mäi­se­nä uskal­taa ääneen sanoa, pal­jon­ko ener­gi­aa tar­vi­taan ja pal­jon­ko sitä on mis­tä­kin läh­tees­tä saatavilla?

  77. Kaj Luu­kon kans­sa samaa miel­tä. Jos polii­ti­kot (ihmi­set ylei­sem­min) osai­si­vat aja­tel­la nume­roil­la, niin tämä ei oli­si niin vai­ke­aa. Esi­mer­kik­si suu­ruus­luok­kien ja mit­ta­suh­tei­den hah­mot­ta­mi­nen tun­tuu monil­le ole­van lähes mah­do­ton­ta. Bio­ener­gial­le­kin esi­tet­tiin sel­lai­sia vaa­tei­ta, että se tar­vit­tu pel­toa­la on juma­lat­to­man val­ta­va, ja eikä kun heti EU-sää­dök­sek­si, mitä sitä tur­haan pysäh­tyä luku­ja laskemaan.

  78. Ener­gia­ve­ro­tuk­sen suden­kuo­pis­ta kiin­nos­tu­nei­den kan­nat­ta lukais­ta Gasu­min Pöy­ryl­lä teet­tä­mä sel­vi­tys hal­li­tuk­sen ener­gia­ve­ro­uu­dis­tuk­sen vai­ku­tuk­sis­ta Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen hii­li, maa­kaa­su ja tur­ve/­puu-voi­ma­lai­tos­ten ajojärjestyksiin.

    Mie­len­kiin­tois­ta luet­ta­vaa. Maa­kaa­su on ollut tähän asti talou­del­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyis­tä vain sen takia, että sen vero­tus on ollut mer­kit­tä­väs­ti alem­pi kuin kivi­hii­lel­lä. Nyt kun vero­tus­ta esi­te­tään muu­tet­ta­vak­si lähem­mäs pari­teet­tia (10,8 Eur/MWh vs 13 Eur/MWh), maa­kaa­sun käyt­tö CHP-lai­tok­ses­sa ei enää kan­na­ta, ero on tosin hyvin pie­ni. Tuos­sa­kin las­kel­mas­sa on tosin muka­na kivi­hii­len rasit­tee­na mie­les­tä­ni kysee­na­lai­nen osuus lisä­säh­kön osta­mi­ses­ta pörs­sis­tä. Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen maa­kaa­su­lai­tok­sis­sa raken­nusas­te on sel­väs­ti kor­keam­pi kuin kiin­teän polt­toai­neen lai­tok­sis­sa (=polt­toai­nees­ta saa­daan enem­män säh­kö ja vähem­män kaukolämpöä).
    Mut­ta jos siis kat­so­taan pal­jon­ko kivi­hii­les­tä tai maa­kaa­sus­ta saa­daan läm­pö- ja säh­kö­ener­gi­aa polt­toai­nee­seen käy­te­tyl­lä eurol­la, niin maa­kaa­su on aika tol­kut­to­man kal­lis­ta. Sii­nä näh­dään kuin­ka vaa­ral­lis­ta on ostaa polt­toai­net­ta, jos­sa ei ole juu­ri­kaan kil­pai­lua. Sil­loin polt­toai­ne­toi­mit­ta­ja (Gas­prom) voi yli­hin­noi­tel­la tuot­teen­sa ja estää yhteis­kun­taa verot­ta­mas­ta, sitä kuten mui­ta polttoaineita.

    link­ki Pöy­ryn tutkimukseen:
    http://www.gasum.fi/gasumyrityksena/media2/uutiset/Documents/Q210-002A.pdf

  79. Las­kin ener­gia­ve­ro­uu­dis­tuk­sen luvut auki maa­kaa­sun ja kivi­hii­len osal­ta ja osoit­tau­tui, että ne perus­tu­vat kau­nii­siin tasa­lu­kui­hin. Hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä esi­te­tään vero­tet­ta­vak­si 30 Euroa tuo­tet­tua CO2-ton­nia koh­ti ja polt­toai­nei­den ener­gia­si­säl­töä 7,70 Eur/MWh. Pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä ole­vat lai­tok­set (yli 20 MW tehoi­set) saa­vat 50% alen­nuk­sen CO2-veros­ta, joka tar­koit­taa, että niil­le kom­pen­soi­daan nykyi­nen pääs­tö­kau­pan hin­ta­ta­so (15 Eur/CO2-ton­ni) kokonaan.
    Kos­ka kivi­hii­len pääs­töt ovat suu­rem­mat, sen CO2-vero on suu­rem­pi 10,22 Eur/MWh (maa­kaa­sul­la 5,94 Eur/MWh).

    Kyl­lä täs­sä Gasum ja Hel­sin­gin ener­gia itke­vät vää­rää asi­aa. Veroeh­do­tus on tasan oikeu­den­mu­kai­nen ja ottaa huo­mioon polt­toai­nei­den pääs­töt. Perus­on­gel­ma, joka näyt­tää muut­ta­van Hel­sin­gin voi­ma­lai­tok­sen ajo­jär­jes­tyk­sen siten, että Vuo­saa­ren maa­kaa­su­lai­tok­set käyn­nis­ty­vät kivi­hii­li­lai­tos­ten jäl­keen, on maa­kaa­sun tör­keän kal­lis hin­ta. VTT:n rapor­tin dia­gram­meis­ta kat­sot­tu­na maa­kaa­sun vero­ton hin­ta on n. 25 Eur/MWh ja kivi­hii­len n 8 Eur/MWh. Tähän asti maa­kaa­su on pär­jän­nyt sil­lä, että sen vero­tus on ollut kei­no­te­koi­sen alhaista.

    1. Har­mo­ni­soi­dun hii­li­dioik­si­di­ve­ron ymmär­rän myös maa­kaa­sun koh­dal­la, mut­ta mik­si ener­gia­si­säl­töä pitää verot­taa. Eikä pitäi­si verot­taa hait­taa eikä hyötyä?
      Kaik­kien ongel­mien äiti on kui­ten­kin kau­ko­läm­mön yli kak­sin­ker­tai­nen vero­tus. Jos tätä kepu­lais­ten kau­nais­ta säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­non sak­ko­ve­roa ei oli­si, kau­ko­läm­mön kohonnu8t vero ei muo­dos­tai­si ongelmaa.

  80. Olen nimi­päi­vä­nä­ni mat­koil­la tääl­lä Savos­sa. Savo­lai­set ovat kuu­lui­sia sii­tä, että ovat kehit­tä­neet eri­lais­ten avus­tus­ten käy­tös­tä kansanperinnettä.

    Ener­gia­puun sub­ven­tiot meni­vät Savon Sano­mien kir­joit­ta­jal­ta kau­his­tuk­sen puo­lel­le. Puun kul­je­tuk­ses­ta met­säs­tä kor­va­taan 100 % kus­tan­nuk­sis­ta. Erik­seen kor­va­taan läji­tys täy­si­mää­räi­ses­ti. Kaik­ki hyvin tähän men­nes­sä, mut­ta sit­ten jotain aivan jär­kyt­tä­vää: Keme­ra-rahat ovat lop­pu ja koko hom­ma perus­tuu tukiin!

    Koko met­sä­ta­lous on run­sas­kä­tis­ten tukien varassa:
    http://www.metsavastaa.net/tuet_taulukkonamuuttyolajit

    Jos­sain oli mai­nin­ta, että Kuo­pio jos läm­pi­ää ener­gia­puul­la, niin se läm­pi­ää sit­ten val­tion verorahoilla.

    p.s. Kun­ta Savos­sa oli pitä­nyt veden­sääs­tö­kam­pan­jan. Veden kulu­tus las­ki. Onnis­tui­ko kam­pan­ja? Kun­ta nos­ti vesi­kuu­tion hin­taa saa­dak­seen kerät­tyä samat rahat asukkailta.

  81. Osmo:

    Har­mo­ni­soi­dun hii­li­dioik­si­di­ve­ron ymmär­rän myös maa­kaa­sun koh­dal­la, mut­ta mik­si ener­gia­si­säl­töä pitää verot­taa. Eikä pitäi­si verot­taa hait­taa eikä hyötyä?

    VTT:n taus­ta­sel­vi­tyk­sen (se jota tänään Hei­nä­luo­ma vaa­ti jul­kis­tet­ta­vak­si, ja joka on ollut VVM:n sivuil­la jo kuu­kau­den 🙂 mukaan ener­gia­si­säl­tö­kom­po­nent­ti tulee EU:n val­mis­teil­la ole­vas­ta ener­gia­ve­ro­di­rek­tii­vis­tä. Lai­naus VTT:ltä
    “Tar­kas­te­luun otet­tu­jen mui­den vero­mal­lien perus­ta­na oli val­mis­teil­la ole­va EU:n
    ener­gia­ve­ro­di­rek­tii­vi, jos­sa peri­aat­tei­na ovat polt­toai­nei­den yhden­ver­tai­nen kohtelu
    läm­mi­tys­sek­to­ril­la ja veron jakau­tu­mi­nen ener­gia- ja hiilidioksidikomponenttiin.”

    Kaik­kien ongel­mien äiti on kui­ten­kin kau­ko­läm­mön yli kak­sin­ker­tai­nen vero­tus. Jos tätä kepu­lais­ten kau­nais­ta säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­non sak­ko­ve­roa ei oli­si, kau­ko­läm­mön kohonnu8t vero ei muo­dos­tai­si ongelmaa.

    Kyl­lä sinä nyt vähän ammut yli. Säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­toa on kyl­lä niis­sä pie­nis­sä kepu­lai­sis­sa kunnissakin.
    Ja vie­lä muis­tu­tuk­se­na, että isot CHP-lai­tok­set saa­vat 50% alen­nuk­sen CO2-veros­ta, ja vie­lä 0,9 ker­toi­men yhteis­tuo­tan­nos­ta. Efek­tii­vi­nen ener­gia­ve­ro Hel­sin­gin maa­kaa­su­kau­ko­läm­mös­sä on siis 9,68 Eur/MWh kun se kepu­lan­dian mum­mon­mö­kin öljy­läm­mi­tyk­ses­sä on 18,08 Eur/MWh ja suo­ras­sa säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sä 17,03 Eur/MWh.

    link­ki VTT:n selvitykseen:
    http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/Lmmityspolttoaineraporttiluonnos_24062010.pdf

    1. Ja vie­lä muis­tu­tuk­se­na, että isot CHP-lai­tok­set saa­vat 50% alen­nuk­sen CO2-veros­ta, ja vie­lä 0,9 ker­toi­men yhteis­tuo­tan­nos­ta. Efek­tii­vi­nen ener­gia­ve­ro Hel­sin­gin maa­kaa­su­kau­ko­läm­mös­sä on siis 9,68 Eur/MWh kun se kepu­lan­dian mum­mon­mö­kin öljy­läm­mi­tyk­ses­sä on 18,08 Eur/MWh ja suo­ras­sa säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sä 17,03 Eur/MWh.

      pek­ka ajat­te­lee, että on oikeudenmukaista,m että jokai­nen mak­saa yhtä pal­jon hen­keä koh­den sii­tä riip­pu­mat­ta, pal­jon­ko tuot­taa pääs­tö­jä. Yhteis­tuo­tan­non oikea ker­roin on jotain noin 0,4. Hii­li­diok­si­di­kom­po­nen­tin osal­ta 50 pro­sen­tin alen­nus vie sen lähel­le, mut­ta ener­gia­kom­po­net­ti jää yli­suu­rek­si. Juu­ri se sor­taa maa­kaa­sua ja yllyt­tää kor­vaa­maan sitä kivihiilellä.

  82. Osmo ihmet­te­lee “ener­gia­si­säl­lön” verot­ta­mis­ta. Se on hyvä ter­mi ja sitä minä­kin olen tapail­lut ja koit­ta­nut mie­les­sä­ni jokeltaa.

    Täl­lä menol­la meil­lä on pian maa­ta­lous­tu­kea­kin pahem­pi, kal­liim­pi ja moni­mut­kai­sem­pi energiatukiviidakko.

    … sit­ten joku ener­gia­mi­nis­te­ri tule­vai­suu­des­sa päh­käi­lee, mik­si ener­gia on tol­kut­to­man kal­lis­ta ja kuka vetää välis­tä mis­sä­kin ener­gia­ket­jun vai­hees­sa… ja plaa plaa…

  83. Osmo:
    <blockquo­te
    pek­ka ajat­te­lee, että on oikeudenmukaista,m että jokai­nen mak­saa yhtä pal­jon hen­keä koh­den sii­tä riip­pu­mat­ta, pal­jon­ko tuot­taa pääs­tö­jä. Yhteis­tuo­tan­non oikea ker­roin on jotain noin 0,4.

    Täs­tä olem­me ennen­kin kinan­neet, ja olen edel­leen­kin sitä miel­tä, että ei tuo 0,4 ole mikään oikea ker­roin. VTT:kin näyt­tää ole­van samaa miel­tä. Lai­naus energiaverotusselvityksestä:
    “Säh­kön tuo­tan­non polt­toai­nei­ta ei vero­te­ta, ja yhdis­te­tys­sä säh­kön ja läm­mön tuotannossa
    (CHP) vero­ja mak­se­taan vain polt­toai­ne­mää­räs­tä, joka saa­daan kertomalla
    tuo­tet­tu hyö­ty­läm­pö ker­toi­mel­la 0,9. Menet­te­ly vähen­tää mak­set­ta­via veroja
    noin 20 % ver­rat­tu­na läm­pö­kes­kuk­siin, jois­sa on tuo­tet­tu vain läm­pöä. CHP-laitoksia
    on suo­sit­tu, kos­ka niis­sä polt­toai­nei­den koko­nais­käy­tön tehok­kuus on
    mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi kuin tuo­tet­taes­sa erik­seen säh­köä lauhdevoimalaitoksissa
    ja läm­pöä erillistuotannossa.”

    Hii­li­diok­si­di­kom­po­nen­tin osal­ta 50 pro­sen­tin alen­nus vie sen lähel­le, mut­ta ener­gia­kom­po­net­ti jää yli­suu­rek­si. Juu­ri se sor­taa maa­kaa­sua ja yllyt­tää kor­vaa­maan sitä kivihiilellä. 

    On se kum­mal­lis­ta sor­ta­mis­ta, kun maa­kaa­sun vero MWh-koh­ti on kui­ten­kin lähes 20% alem­pi. Kyl­lä se perus­on­gel­ma on maa­kaa­sun kor­kea hin­ta. Ja ota vie­lä huo­mioon, että pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nat ovat nyt (ja siis sii­nä Gasu­min sel­vi­tyk­ses­sä) poik­keuk­sel­li­sen alhaal­la. On hyvin toden­nä­köis­tä, että 2013 alka­val­la pääs­tö­kaup­pa­kau­del­la pääs­tö­oi­keus mak­saa enem­män, ja paran­taa maa­kaa­sun kil­pai­lu­ti­lan­net­ta kivihiileen.

  84. Pek­ka:

    Tuos­sa­kin las­kel­mas­sa on tosin muka­na kivi­hii­len rasit­tee­na mie­les­tä­ni kysee­na­lai­nen osuus lisä­säh­kön osta­mi­ses­ta pörssistä.

    Mikä sii­nä on kysee­na­lais­ta? Eikä se nyt ole sel­vää että se menee näin kuten Pöy­ry kirjoittaa:

    Maa­kaa­su­kom­bi­lai­tok­set tuot­ta­vat samaan läm­pö­kuor­maan näh­den noin kaksinkertaisen
    mää­rän säh­köä ver­rat­tu­na kiin­teän polt­toai­neen lai­tok­siin. Kiin­tei­den polttoaineiden
    lai­tos­ten ajo­mää­rän kas­vat­ta­mi­nen vähen­tää siis tuo­tet­tua yhteistuotantosähkömäärää.
    Ajo­jär­jes­tyk­sen muu­tos ei kui­ten­kaan vai­ku­ta säh­kön kulu­tuk­seen, joten vastaava
    säh­kö­mää­rä on tuo­tet­ta­va muu­al­la. Poh­jois­mai­sil­la säh­kö­mark­ki­noil­la lauhdetuotanto
    on val­lit­se­va mar­gi­naa­li­tuo­tan­to­muo­to, jol­loin yhteis­tuo­tan­to­säh­kön vähe­ne­mi­nen lisää
    tyy­pil­li­ses­ti lauh­de­säh­kön tuotantoa. 

    Eli kun sen yhteis­tuo­tan­to­voi­ma­loi­den käy­tön mää­rää nyt ja var­sin­kin jat­kos­sa säh­kön eikä niin­kään läm­mön­tar­ve niin pääs­tö­jen kan­nal­ta maa­kaa­su on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi. Ja tuo säh­kön­tar­ve kas­vaa jos ruve­taan kor­vaa­maan kau­ko­läm­pöä isois­sa kau­pun­geis­sa säh­kö­läm­mi­tyk­sel­lä, pump­pu­jen kans­sa tai ilman. 

    Hal­li­tus tosin on saa­nut aikai­sek­si kau­ko­läm­pöön liit­ty­mis­pa­kon kaa­vaan ja hyvä niin. Var­sin­kin Kes­kus­ta on muu­ten­kin kovas­ti huo­lis­saan suur­ten kau­pun­kien pääs­töis­tä, pait­si jos ne syn­ty­vät tur­pees­ta. Erin­omai­nen tapa las­kea nii­tä, vaik­ka­pa Turus­sa, on hii­len kor­vaa­mi­nen maa­kaa­sul­la. Jos sen vero­koh­te­lu on mitä sat­tuu niin täl­lai­sia inves­toin­te­ja ei teh­dä. Alan myös ymmär­tää mikä hin­ku HELE­Nil­lä on pitää kiin­ni Hana­saa­ren hiilivoimalasta.

    Maa­kaa­sun kor­keam­paa hin­taa myös yleen­sä kom­pen­soi voi­ma­loi­den pie­nem­mät kiin­teät kus­tan­nuk­set, punai­set vii­vat kuvaa­vat pääs­tö­mak­su­jen vai­ku­tus­ta. Esim. IEA 2004 kuva http://www.eurotrib.com/file/3/050710_power_prices.gif

    Toi­sin sanoen, kivi­hii­li­voi­ma­lat ovat sen ver­ran kal­lii­ta raken­taa että nii­tä myös kan­nat­taa myös ajaa vuo­den ympä­ri suu­rem­mal­la­kin polt­toai­ne­kus­tan­nuk­sel­le. Voi­si­ko joku ker­toa kokoo­muk­sel­le että tämä tekee ydin­voi­mas­ta vähem­män kil­pai­lu­ky­kyis­tä. Tai vih­reil­le että samaa kos­kee tuu­li­voi­maa ja yli­pään­sä nos­taa päästöjä.

  85. Vali­tet­ta­vas­ti koko ener­gia-aihe on niin moni­mut­kai­nen että epäi­len moni­ko tätä jak­saa oikein aja­tuk­sen kans­sa seu­ra­ta. Yri­tän tiivistää:

    - Kaik­ki polt­toai­ne- ja ener­gia­ve­ro­tuk­sen ohjaus­vai­ku­tuson­gel­mat pois­tu­vat, kun 2014 jäl­keen (kun mit­ta­rit vaih­det­tu) lop­puu säh­kön myyn­ti vakio­hin­nal­la eli yleis­ta­rif­fil­la kulut­ta­jil­le. Säh­köä saa vain pörs­si­säh­kö­hin­nal­la+ säh­köyh­tiön kate. Vii­me tal­ve­na esim. 20 euroa/tunti säh­kö­läm­mi­tys­ta­lol­le par­haim­mil­laan. Tai­taa lop­pua myös läm­pö­pump­pu­bis­nes. Ja maa­läm­pö­bis­nes. Antaa­ko val­tio sil­loin tukea jos luo­puu maalämmöstä? 

    - Jos haluam­me lei­ka­ta CO2-pääs­tö­jä ja saa­vut­taa 38% uusiu­tu­van osuu­den EU:n vaa­ti­mus­ten mukaan, niin taa­ja­mis­sa pitää läm­mit­tää CHP-kau­ko­läm­möl­lä ja maal­la puil­la. Eikä mil­lään muul­la. Bio­polt­toai­neet ovat muu­ten kan­nat­ta­via vain CHP:ssa.

  86. Tuos­sa kir­joi­tuk­ses­sa Ener­gia­ve­ro­tuk­sen suden­kuo­pat on muu­ta­mia oleel­li­sia asia­vir­hei­tä, jot­ka lie­nee syy­tä korjata :

    Täs­sä ei ole kyse ener­gia­po­li­tii­kas­ta vaan alue­po­li­tii­kas­ta. Halu­taan verot­taa enem­män kau­pun­geis­sa asu­via kau­ko­läm­mön käyt­tä­jiä kuin maal­la asu­via säh­kö­läm­mön käyttäjiä.”
    -> säh­kön hin­taan on käsit­tääk­se­ni tulos­sa val­mis­te­ve­ron koro­tus, joka on suu­ru­del­taan sama kuin ener­gia­ve­ron vai­ku­tus kau­ko­läm­mön hintaan

    …säh­kö­läm­mi­tyk­sen jär­kyt­tä­vän suu­ria päästöjä…”
    “…kau­ko­läm­pöä huo­nom­pi hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ajatellen…”
    -> Säh­kön­tuo­tan­non pääs­töt ovat huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mät kuin esi­mer­kik­si kau­ko­läm­mön­tuo­tan­non pääs­töt. Täs­sä ver­tai­lua var­ten Suo­mes­sa myy­dyn säh­kön ja kau­ko­läm­mön polttoaineosuuksia :

    Polt­toai­ne / Säh­kö / Kaukolämpö

    Kivi­hii­li / 13, 1 % / 23,7 %
    Öljy / 0,6 % / 3,4 %
    Maa­kaa­su / 11,4 % / 37,2 %
    Tur­ve / 5,4 % / 18,3 %

    Säh­köä­hän tuo­te­taan mm. täy­sin pääs­töt­tö­mil­lä vesi­voi­mal­la ja vaik­ka­pa tuulivoimalla.

    Ajat­te­lu­ta­pa sii­tä, että CHP-tuo­tan­nos­sa kau­ko­läm­pö oli­si säh­kön­tuo­tan­non yli­jää­mä­tuo­te on vää­rä, jos yhtään ymmär­tää kat­ti­la­lai­tos­tek­niik­kaa. Itse asias­sa asia on mie­luum­min niin­päin, että säh­kö on kau­ko­läm­mön­tuo­tan­non sivu­tuo­te jos asi­aa tut­kii pro­ses­si­tek­nii­kan kautta.

    Ja onhan muis­tet­ta­va se, että säh­kö­läm­mi­tys ei aiheu­ta mitään pääs­tö­jä. Säh­kön­tuo­tan­nos­ta nii­tä syn­tyy — sel­väs­ti kau­ko­läm­mön­tuo­tan­toa vähem­män. Sitä samaa säh­köä muu­ten käy­te­tään mm. juna­lii­ken­tees­sä, onko juna­lii­ken­ne sit­ten OS:n mie­les­tä saas­tut­ta­va kulkutapa. 

    Se, että säh­kön kulu­tus joten­kin jao­tel­tai­siin ympä­ris­töys­tä­väl­li­seen kulu­tuk­seen ja ympä­ris­töl­le hai­tal­li­seen kulu­tuk­seen on kei­no­te­kois­ta. Säh­kön tuo­tan­to­ta­po­ja­kaan ei voi jakaa eri kulutusmuodoille.

    1. TA las­kee kes­kiar­vo­ja sil­loin kuin pitäi­si las­kea mar­gi­naa­le­ja. Vesi­voi­man mää­rä on vakia. Jos säh­kö­läm­mi­tys­tä lisä­tään tai vähen­ne­tään, muu­tos tapah­tuu kivi­hii­li­lauh­teen tuo­tan­nos­sa. Sik­si säh­kö­läm­mi­tyk­sel­le on syy­tä las­kea kivi­hii­li­lauh­de­säh­kön pääs­töt. Näin muu­ten toi­mii myös hintamekanismi.
      Koko sai­var­te­lus­ta pääs­täi­siin, jos meil­lä ei oli­si mitään eril­li­siä ener­gia­ve­ro­ja, vaan pel­käs­tään huu­to­kau­pat­ta­vat pääs­tö­oi­keu­det, joi­den tar­jon­ta las­ket­tai­siin niin alas, että pääs­tö­oi­keu­den hin­ta nousi­si jon­ne­kin 50 — 100 euron välil­le. Sil­loin eri läm­mi­tys­muo­dot sai­si­vat oikean hinnan.

  87. Osmo:

    Koko sai­var­te­lus­ta pääs­täi­siin, jos meil­lä ei oli­si mitään eril­li­siä ener­gia­ve­ro­ja, vaan pel­käs­tään huu­to­kau­pat­ta­vat pääs­tö­oi­keu­det, joi­den tar­jon­ta las­ket­tai­siin niin alas, että pääs­tö­oi­keu­den hin­ta nousi­si jon­ne­kin 50 – 100 euron välil­le. Sil­loin eri läm­mi­tys­muo­dot sai­si­vat oikean hinnan.

    Eivät sai­si, vaan kaik­ki (myös pääs­tö­tön) säh­kö sai­si edel­leen yli­mää­räis­tä ran­gais­tus­ta, kos­ka kai­ken pörs­si­säh­kön hin­ta mää­räy­tyy kal­leim­man tuo­tan­to­muo­don mukaan (täl­lä het­kel­lä useim­mi­ten kivi­hii­li tai öljy­lauh­de), vaik­ka tuo­ta lauh­de­säh­köä tuo­te­taan vain pie­ni mur­to-osa koko tuotannosta.

    Tek­no­lo­gia­teol­li­suus on esit­tä­nyt kei­noa oikeu­den­mu­kai­sem­mak­si säh­kön hinnoitteluksi 

    http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/uutishuone/tiedotteet/2009–6/teknologiateollisuuden-uusi-sahkomarkkinamalli-laskisi-sahkon-hintaa-yli-kolmanneksen

    Tämä­hän ei tie­ten­kään vih­reil­le kel­paa, kos­ka tar­koi­tuk­se­na ei ole saas­tut­ta­van ener­gian hin­nan korot­ta­mi­nen, vaan kai­ken (myös puh­taan) ener­gian teke­mi­nen sie­tä­mät­tö­män kalliiksi.

    Ja tie­tys­ti unoh­de­taan, että koko pääs­tö­kaup­pa vain Euroop­paa kos­ke­va­na (ja Euroop­pa­lai­sia kuluttajia/teollisuutta ran­kai­se­va­na) on aivan älytön.

  88. Ei mar­gi­naa­le­ja voi lait­taa vain säh­kö­läm­mi­tyk­sen piik­kiin. Eikä säh­kö­läm­mi­tys­tä voi kor­va­mer­ka­ta kivi­hii­lel­lä tuo­te­tuk­si. Kyse on säh­kön koko­nais­te­hon­tar­pees­ta tiet­ty­nä ajan­het­ke­nä. Kul­ke­vat ne säh­kö­ju­nat pak­ka­sel­la­kin (tai aina­ki nii­den pitäi­si kulkea).

    Asu­mi­nen ja maa­ta­lous (kaik­ki nii­hin liit­ty­vä säh­kön käyt­tö) on vain rei­lu nel­jäs­osa koko Suo­men sähkönkulutuksesta. 

    Pel­käs­tään asu­mi­sen osal­ta läm­mi­tys ja ilmas­toin­ti vie­vät noin puo­let. Noi­den perus­teel­la voi­daan hel­pos­ti arvioi­da, että säh­kö­läm­mi­tys vie rei­lus­ti vähem­män säh­köä kuin mitä kivi­hii­lel­lä tuo­te­taan. Siis vaik­ka käy­tet­täi­siin tuo­ta vää­ris­te­le­vää korvamerkkausta.

  89. Kovin on surul­lis­ta tämä “ener­gia­po­li­tiik­ka”.

    Suo­mi oli­si eit­tä­mät­tä maa­il­man rik­kain val­tio, ellei meil­lä oli­si kan­san­ta­lou­teem­me näh­den jär­jet­tö­miä kuluja:
    — Kan­sal­li­nen maa­ta­lous­tu­ki tar­jo­aa pie­nel­le vähem­mis­töl­le, osak­si sivu­toi­mi­sil­le vil­je­li­jöil­le kes­ki­mää­räis­ta suu­rem­mat tulot. Ilman tätä tukea, maa­ta­lous ei oli­si kannattavaa.
    — Juu­ra­kot kään­tä­vä ener­gia­po­li­tiik­ka on kopio maa­ta­lous­tues­ta. Kaik­ki tulot bio­ener­gias­ta perus­tuu val­tion tukeen.
    — Puhu­taan koti­mai­ses­ta ener­gias­ta. Lak­kau­te­tut puun­ja­los­tus­teh­taat lai­te­taan rou­hi­maan puus­ta pil­ket­tä. Onko se koti­mais­ta, kun teh­taat ovat vain pie­nek­si osak­si suo­ma­lai­ses­sa omistuksessa.
    — Treen insi­nöö­ri jo osoit­ti, että kos­ki­voi­mal­la ei kan­na­ta keit­tää sel­lua vaan jau­haa sähköä.

    Mak­sam­me kal­liis­ti “suo­ma­lai­ses­ta” uusiu­tu­vas­ta ener­gias­ta ulko­mai­sil­le omistajille.

  90. Kii­tos pek­ka kun annoit Pöy­ryn rapor­tin lin­kin. Vil­kai­sin sitä, en jak­sa nyt paneu­tua kovin syväl­li­ses­ti, mut­ta sil­mään pisti:
    a) rapor­tis­ta puut­tui­vat las­ken­nan läh­tö­tie­dot ja oletusarvot
    b) koko­nais­käyt­tö­kus­tan­nuk­set €/MWh puut­tu­vat (2010 ja 2011)
    c) maa­kaa­sun hin­ta nousee mer­kit­tä­väs­ti vuo­des­ta 2010 vuo­teen 2011 (Gas­prom!)
    d) kuvis­sa annet­tin suh­teel­li­sia luku­ja. (esim kuva 4–1).
    e) polt­toai­ne­hin­nat tai­ta­vat olla eri­lai­set HKI ja TRE => erit­te­ly puuttuu
    f) HKI ja TRE pitäi­si var­maan tar­kas­tel­la erik­seen. onko Tam­pe­reel­la edes hiilivoimalaitosta?
    g) puhu­taan CHP-lai­tok­sis­ta (siis läm­mön­tuo­tan­nos­ta) — oli­si hyvä kat­soa lai­tok­sit­tain tuo­tan­to­lu­ku­ja (säh­kö ja lämpö)

    On muis­tet­ta­va, että venä­läi­nen kaa­sun­toi­mit­ta­ja Gas­prom omis­taa mer­kit­tä­vän osuu­den Gasu­mis­ta ja var­mas­ti yrit­tää saa­da kaik­ki voi­mat liik­keel­le var­mis­taak­seen, että sen tulot kasvavat!

  91. Vie­lä kysy­myk­siä teil­le vii­sail­le täs­sä blogissa: 

    Mikä on veron laskentaperuste? 

    Puhu­taan­ko käy­te­tyn polt­toai­neen MWh:sta vai tuo­te­tun läm­mön MWh:sta?

    Hii­li- ja ja maa­kaa­su­voi­ma­loi­den hyö­ty­suh­teet kun tai­ta­vat olla hie­man eri luok­kaa. Kun Hel­sin­gis­sä on vain joku­nen voi­la­lai­tos ja Tam­pe­reel­la vie­lä vähem­män, oli­si kiva saa­da ihan oikei­ta tuo­tan­to­lu­ku­ja vuo­del­ta 2009 ja kat­soa stem­maa­vat­ko ne noi­hin rapor­tin lukui­hin. Mut­ta kun kat­soin, niin eihän siel­lä ole skaa­laa­kaan sii­nä ajo­jär­jes­tys­ku­vas­sa 3–1. Miten­käs vali­doit raportin?

    Hyvin on raport­ti pääs­syt vai­kut­ta­maan polii­tik­ko­hin, vaik­ka näyt­tää aika hep­po­sel­la poh­jal­la olevan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.