Energiaverotuksen sudenkuopat

Mikä ener­giavero­tuk­ses­sa mättää?

Eero Heinälu­o­man Pauli Lehtimäen ja  Jus­si Pajusen keskustelu ener­giavero­tuk­ses­ta kir­voit­ti tekemään yhteenve­don siitä, mikä ener­giavero­tuk­ses­sa mättää.

Päämäärä on hyvä. Fos­si­il­isia polt­toainei­ta pitää verot­taa huo­mat­tavasti nyky­istä kovem­min, jot­ta olisi kan­nustin siir­tyä uusi­u­tu­vi­in ener­gialähteisi­in. Sit­ten tulee yksi­tyisko­htia, joiden vuok­si ohjaus­vaiku­tus menee pahasti vikaan. Virheitä on ainakin:

1)      Kivi­hi­iltä verote­taan voimakkaasti, jos sil­lä tuote­taan läm­pöä, muta se on vero­ton­ta, jos sil­lä tuote­taan sähköä. Tälle ei voi oikein mitään, kos­ka kun olemme samas­sa verkos­sa muiden maid­en kanssa, sähkön verorak­en­teen pitää olla sama. Sik­si sähköä ”hiilid­iok­sidi­vero” on itse sähkön hin­nas­sa. Veron korkeus ei riipu siitä, mil­lä se on tehty, vaan kuka sitä käyt­tää. Jois­takin vähän mieli­v­al­tais­es­ti val­i­tu­ista sähkön­tuotan­to­muodoista veron saa osit­tain takaisin tuotan­non subventiona.

2)      Kun kivi­hi­ilel­lä tai maakaa­sul­la tehdään yhtä aikaa sekä läm­pöä että sähköä, pitää päät­tää, kuin­ka paljon polt­toaineesta kuluu sähkön ja kuin­ka paljon läm­mön tuotan­toon. Tuo ker­roin voitaisi­in laskeakin. Läm­mön­tuotan­non polt­toainet­ta pitäisi verot­taa polt­toainemäärästä, joka on noin 40 % kaukoläm­mön ener­gia­sisäl­löstä. Maakaa­sul­la tuotet­tuna vielä selvästi tätä vähem­män. Jot­ta ohjaus olisi tarkkaa, ker­toimen tulisi olla laitosko­htainen. Poli­it­tisel­la päätök­sel­lä ker­roin on kuitenkin nos­tet­tu 90 pros­ent­ti­in. Tässä ei ole kyse ener­giapoli­ti­ikas­ta vaan alue­poli­ti­ikas­ta. Halu­taan verot­taa enem­män kaupungeis­sa asu­via kaukoläm­mön käyt­täjiä kuin maal­la asu­via sähköläm­mön käyttäjiä.

3)      Turvet­ta verote­taan kuin se ei tuot­taisi hiilid­iok­sidipäästöjä, vaik­ka se on kivi­hi­iltäkin pahempi saas­tut­ta­ja. Taas on kyse aluepolitiikasta.

4)      Puun ei olete­ta tuot­ta­van hiilid­iok­sidipäästöjä lainkaan.  Toisin kuin turve, puu on uusi­u­tu­va ener­gialähde myös alle tuhan­nen vuo­den tarkastelus­sa, mut­ta nol­lapäästöo­le­tus on liioit­telua. Luon­non­ti­las­sa myös osa puus­ta sed­i­men­toi­tu­isi hajoa­mat­tomana maaperään.  Nyt saate­taan kan­nus­taa viemään bio­mas­saa liikaa met­sistä. Täl­lä ei ole merk­i­tys­tä vielä, mut­ta ongel­mas­ta tulee todel­li­nen, jos päästöoikeuk­sien hin­ta nousee real­is­tiselle tasolle.

5)      Uno­hde­taan kokon­aan, että päästökaup­pasek­to­ril­la ylimääräiset pon­nis­te­lut eivät vähen­nä globaale­ja päästöjä, kos­ka käyt­tämät­tä jääneitä päästöoikeuk­sia ei polte­ta vaan myy­dään jollekin toiselle. Oikea­ta poli­ti­ikkaa olisi vähen­tää liik­keel­lä ole­vien päästöoikeuk­sien määrää niin paljon, että päästöoikeu­den jon­nekin sadan euron tasolle hiilid­iok­sidi­ton­nil­ta ja uno­htaa muu ohjaus. (Jos 100 euroa tun­tuu koval­ta luvul­ta muis­tu­tan, että auto­jen vähäpäästöisyyt­tä tue­taan verokan­nus­timil­la, jois­sa hiilid­iok­sidi­ton­nin hin­ta on 400 – 500 euroa tonnilta)

Maakaa­sun veronko­ro­tus ei ole virhe. Toki se johtaa siihen, että jos maakaa­sun hin­ta on kovin korkea, läm­mön tarvet­ta on ja sähkö on hal­paa, kan­nat­taa käyt­tää kivi­hi­iltä maakaa­sun sijaan, mut­ta tämä on nor­maalia markki­namekanis­mia eikä nos­ta globaale­ja päästöjä. (Päästökaup­pa ja maakaa­sun markki­nahin­nan riip­pu­vu­us kysyn­nästä). Näis­sä olois­sa Helsin­gin läm­mit­tämi­nen hak­keel­la lisäisi globaale­ja päästöjä, kos­ka päästökaup­pasek­torin päästöt vain siir­ty­i­sivät muualle mut­ta sen ulkop­uolisen sek­torin päästöt lisään­ty­i­sivät rekkarallissa.

Turpeen tuki on lyhyt­näköistä, kos­ka seinä on vas­tas­sa sit­ten, kun päästöoikeus mak­saa sata euroa ton­nil­ta. Päästökau­pas­sa turpeesta ei saa päästötön­tä mitenkään.

Pahin noista virheistä on kaukoläm­mön alue­poli­it­ti­nen ran­gais­tusvero. Vaasan ener­gian toim­i­tusjo­hta­ja (muis­taak­seni) sanoi, että hei­dän kan­nat­taisi näil­lä vero­porkkanoil­la muut­taa vastapainevoimalansa lauhde­voimaloik­si ja laskea läm­pö mereen ja ottaa se sieltä takaisin läm­pöpumpuil­la. Läm­pöpump­pu on eri­no­mainen tapa kor­ja­ta sähköläm­mi­tyk­sen järkyt­tävän suuria päästöjä siedet­täväm­mäk­si. Tämä oolisi tärkein muu­tos asun­tokan­nan läm­mi­tyk­sessä. Vaik­ka maaläm­pö on ver­rat­tomasti sähköläm­mi­tys­tä tai öljyläm­mi­tys­tä parem­pi vai­h­toe­hto, se on kuitenkin selvästi kaukoläm­pöä huonom­pi hiilid­iok­sidipäästöjä ajatellen. Nyt on muo­dos­tunut kan­nustin siir­tyä maaläm­pöön myös kaukoläm­pöalueil­la, mis­sä ei ole mitään tolkkua. Ruot­sis­sa näin muuten tapah­tuu ja ruot­salaiset oikein ylpeilevät täl­lä ympäristörikok­sel­la. Osasyyn­sä tosin on suo­ma­laiselle For­tu­mil­la, joka on yli­hin­noitel­lut Tukhol­man kaukoläm­mön turhan rahanhimoisesti.

Ymmärtääk­seni kaavoituk­sel­la voidaan nyt kieltää sähköläm­pö­talot kaukoläm­pöalueil­la. Samal­la perus­teel­la voisi olla järkevää kieltää maaläm­pö kaukolämpöalueella.

Käsi­tys maaläm­möstä kaukoläm­pöä huonom­pana vai­h­toe­htona perus­tuu ajatuk­seen, että viimeiset sadat megawatit tehdään kivi­hi­ililauh­teel­la. Sit­ten kun Euroopas­sa viimeinenkin kivi­hi­ilivoimala on sul­jet­tu ja sähköä tuote­taan vain uusi­u­tuvil­la ja ydin­voimal­la, tältä argu­men­til­ta putoaa poh­ja pois, mut­ta se ei tapah­du pari­in vuosikymmeneen.

Tekni­sistä perusteluista: olen kir­joit­tanut kaukoläm­mön hiilid­iok­sidipäästöistä artikke­lis­sa Maaläm­pö vai kaukolämpö.

101 vastausta artikkeliin “Energiaverotuksen sudenkuopat”

  1. Oike­as­sa­han sinä tuos­sa tietysti olet. Kuitenkin maalam­mön, tai minkä tahansa kil­pail­e­van tuotan­to­muodon, kieltämi­nen vie sen vähäisenkin markki­na­t­alouden logi­ikan pois mikä ener­giasek­to­ril­la on. 

    Ener­giahuol­losta olti­in koval­la kohkeel­la siir­tymässä ener­gia­markki­noi­hin, mut­ta nyt kyl­lä näyt­tää siltä, että ollaan päin­vas­toin menos­sa kohti jok­seenkin täy­del­listä suun­nitel­mat­alout­ta. No, saat­in­pa ainakin Lil­ius rikas­tutet­tua tässä välissä.

  2. Eli ongel­ma on: Halu­taan tehdä hal­val­la, ja saa­da ääniä.

  3. Kum­mas­te­len sitä, että mis­sään ener­giakeskustelus­sa ei ole aidosti real­is­tise­na vai­h­toe­htona käsitel­ty geot­er­mistä ener­giaa. Se ei vaa­di polt­toainet­ta, ei tuo­ta päästöjä, on omavaraista ja käytän­nössä ehtymätön ener­gian­lähde. Ongel­ma on se, että Suomes­sa vaa­di­taan noin 7 kilo­metriä syvä porareikä sen hyö­dyn­tämiseen. Erään läh­teen mukaan reiän poraami­nen mak­saa n.4 miljoon­aa euroa per kilo­metri. Tähän parin sadan miljoo­nan laitos päälle. Siitä voi laskea, kuin­ka mon­ta nol­lapäästöistä geot­er­mistä sähköä ja läm­pöä tuot­tavaa laitos­ta saisi parin ydin­voimalan hin­nal­la. Laskin joskus karkeasti että Olk­ilu­o­to 3:n kus­tan­nuk­sil­la saataisi­in läh­es yhtä paljon geot­er­mistä tehoa. Käyt­tökus­tan­nuk­set vaan ovat ydin­voimalas­sa hie­man eri luokkaa. Puhu­mat­takaan siitä, että kun reik­iä ruve­taan oikeasti tekemään, poraamisen hin­ta laske­nee huo­mat­tavasti. Öljyä porataan sitä­pait­si huo­mat­tavasti han­kalam­mis­sa olo­suhteis­sa kuten kilo­me­trien syvyy­dessä meren pohjassa.
    Osmo voisi vaiku­tus­val­lal­laan hie­man selvit­tää tätä asi­aa ja selvit­tää selkeitä luku­ja ja esimerkke­jä käyt­töko­hteista. Esimerkik­si Helsin­gin läm­mön­tuotan­to keskitetysti.

    :Kameli

  4. No entäs sit­ten ne nol­laen­er­giat­alot kaukoläm­pöalueel­la? Ei kai niitä ole järkevää pakot­taa kaukolämpöverkkoon?

    Ymmärtääk­seni nol­laen­er­giat­alois­sa ideana on se, että eristys­tä lisäämäl­lä ja muil­la tem­puil­la saadaan talon ener­giatarve niin pienek­si, ettei vesikier­toista pat­teri- tai lat­tialäm­mi­tysputk­istoa tarvitse rak­en­taa ollenkaan.

    Nol­laen­er­giat­aloille riit­tää vain pien­ite­hoinen lisäläm­mön­lähde, jon­ka ei mielestäni tarvit­sisi olla kaukoläm­pöalueel­la kaukoläm­pö. Esimerkik­si pieni pois­toil­maläm­pöpump­pu voisi olla pien­ten investoin­tikus­tan­nusten vuok­si paljon järkevämpi vai­h­toe­hto kuin kaukoläm­pöli­it­tymän rakentaminen. 

    Kun läm­mi­tys­tarpeet kutis­te­taan hyvin pieniksi, niin sil­loin läm­mi­tys­muodon val­in­taa ei kan­na­ta tehdä yksi­no­maan ener­gialähtei­den päästö­jen tai kus­tan­nusten ver­tailun kaut­ta vaan eri vai­h­toe­hto­jen investoin­tikus­tan­nuk­set saat­ta­vat nous­ta ratkaiseviksi.

  5. Turpeessa on se hyvä puoli, että se ei häviä mihinkään Suomes­ta. Kun­han kan­sain­vä­li­nen tilanne tule­vaisu­udessa kär­jistyy ja vihre­itäkin alkaa palelee ‑30C pakka­sis­sa, niin saat­taa turvesuot tul­la arvoon arvaamattomaan!

  6. Helsingillä oli viime vuon­na ainakin 260 miljoon­aa syytä estää Helsin­gin Ener­gian kanssa kil­pail­e­vat energiatuotannot.

  7. Osmolle: Jos Ruot­sia kat­so­taan irral­laan muista pohjo­is­maista (ei ehkä reilua, mut­ta silti…), niin hei­dän sähkön­tuotan­ton­sa on läh­es hiili­va­paa­ta. Tämän vuok­si heil­lä voi hyvinkin olla päästö­jen kannal­ta viisaam­paa käyt­tää läm­pöpump­pu­ja kuin fos­si­il­isi­in nojaavaa kaukolämpöä.

    Kamelille: Geot­er­miseen läm­pöön liit­tyy omat ongel­mansa, joista yksi on se, että voimalaitos pois­taisi kallios­ta ener­giaa nopeam­min kuin mitä siihen maan sisältä siir­tyy uut­ta ener­giaa. Toisin sanoen se reikä jäähtyy ja voimalaitos lakkaa toim­i­mas­ta. Mitä suurem­pi voimalaitos on, sitä suurem­man kallion se jäähdyt­tää hyödyt­tömäk­si. Reiän läm­pen­e­m­i­nen toim­intakun­toisek­si vie ymmärtääk­seni vuosikym­meniä (joku asi­aa tun­te­va voinee kor­ja­ta, jos olen väärässä). Vulka­anisil­la alueille läm­pöä hohkaa maan sisältä nopeam­min ja nämä ongel­mat ovat pienem­piä (tosin siel­lä on omat ongelmansa).

  8. Maal­likkona min­u­un menee juuri ja juuri läpi argu­ment­ti, että kaukoläm­möstä maaläm­pöön siir­tymi­nen kas­vat­taa päästöjä (olet­taen että lisäsähkö tosi­aan tehdään lauh­teel­la, ei tuuli- tai ydin­voimal­la). Mut­ta Helenin Ruo­ho­sen kom­ment­ti nol­laen­er­giat­aloista teki aika selväk­si mon­en­te­na pri­or­i­teet­tilistal­la tule­vat ympäristötekijät.

    Osmo väisti taitavasti tämän kom­men­toiden, että “Öster­sun­domi­in ei ehkä vede­tä kaukoläm­pöä lainkaan”, mut­ta entä Kalasa­ta­ma ja Jätkäsaari?

  9. Keskustelus­ta on jäänyt pois ener­giantuotan­non ja ‑kulu­tuk­sen aika­jakau­ma. Kaukoläm­mön ja sähkön yhteis­tuotan­to on siitä kivaa sähkön­tuotan­non kannal­ta, että sähköä tuote­taan sitä enem­män mitä enem­män kyseisel­lä het­kel­lä tuote­taan läm­pöä. Sähkön- ja läm­mönku­lu­tus­pi­ik­it kor­reloi­vat vuosi­ta­sol­la keskenään posi­ti­ivis­es­ti — eli yhteis­tuotan­to lieven­tää kulu­tus­pi­ikkien aiheut­tamia ongelmia.

    Läm­pöpump­pu kulut­taa sähköä, sitä enem­män, mitä enem­män läm­pöä tarvi­taan. Eli läm­pöpumpun sähkönku­lu­tus kor­reloi sähkönku­lu­tus­pi­ikkien kanssa vuosi­ta­sol­la. Maaläm­pöpumpul­la lie­nee hyvä hyö­ty­suhde paukku­pakkasil­lakin, mut­ta ilmaläm­pöpump­pu on tuol­loin käytän­nössä vain suo­ra sähkölämmitin.

    Eli sum­ma sum­marum: ilmaläm­pöpump­pu ei auta sähköku­lu­tus­pi­ikkien ongelmi­in, mut­ta maaläm­pöpump­pu aut­taa — jos se kor­vaa suo­ran sähköläm­mi­tyk­sen. Jos maaläm­pöpump­pu kor­vaa yhteis­tuotan­tona tuote­tun kaukoläm­mön, pahen­taa se kulu­tus­pi­ikkien aiheut­tamia ongelmia.

    Talousjär­jestelmä kor­jaisi asi­at (tuot­ta­mal­la päästöjä ja siten kus­tan­nuk­sia vähen­täviä val­in­to­ja) pelkäl­lä polt­toainei­den rehellisel­lä ja suo­ral­la päästöverol­la, jos kulut­ta­jasähkö olisi hin­noitel­tu het­kit­täisen kus­tan­nus­ta­son mukaan. Kaukoläm­mön rankaisu veroil­la ei ole tässäkään suh­teessa perusteltua.

  10. Jos puulle ei halu­ta mitään veroa ja turpeellekin vain osit­tainen vero, niin puul­ta voisi nyt ottaa ainakin kaik­ki veron­mak­sajien tuki­ra­hat pois. Hake­tus- ym vas­taa­vat tuet voisi käyt­tää parem­paankin tarkoituk­seen. Puun tuki­ra­hat ovat negati­ivista energiaveroa. 

    Luulisi puus­ta tule­van pulaa jo ilman tuki­ra­ho­jakin tai jos ei tule, niin korote­taan mielum­min muiden ener­gialähtei­den vero­tus­ta lisää met­säen­er­gian tehokkaan hyö­tykäytön aikaansaamiseksi.

    Ja sit­ten vielä se Pekkarisen met­säpoli­it­ti­nen turpeen ener­giaverope­rustelu, jon­ka mukaan turpeen vero­tuk­sel­la säädel­lään sitä, että met­säy­htiöi­den itselleen “varaa­mat” kuitupu­ut eivät ajaudu poltettavaksi. 

    Ainakaan sel­l­un nyky­isil­lä hin­noil­la Pekkarisen esit­tämää vaaraa ei ole. Ja luulisi, että asian sään­te­lyyn voisi kek­siä parem­piakin keino­ja kuin turpeen vero­tuk­sen pitämi­nen alhaise­na, jos nyt ylipäätään on mitään järkeä kyseistä asi­aa säädellä.

    Jos suo­ma­la­sista met­sistä saata­va pitkäkui­tu­inen sel­lu kil­pailee Etelä-Amerikkalaisen lyhytkui­tuisen euka­lyp­tus­sel­lun kanssa, niin luulisi, että kyl­lä sitä euka­lyp­tus­pu­u­takin ryhdytään käyt­tämään taval­la tai toisel­la energiakäyttöön. 

    Tämän vuok­si markki­noiden pitäisi antaa tässä asi­as­sa toimia vapaasti ilman keinotekoisia suo­ma­laisen sel­l­u­te­ol­lisu­u­den tuk­i­toimia, jol­loin kuitupuu ohjau­tuu sinne, mis­sä siitä mak­se­taan paras hinta.

  11. Fos­si­il­isia polt­toainei­ta ei pidä verot­taa paljon nyky­istä kovem­min. Globaalei­hin CO2-päästöi­hin sil­lä ei ole oikeas­t­aan mitään merk­i­tys­tä, mut­ta tasaverona se kur­jis­taa suomalaisen/länsimaisen alem­man keskilu­okan ja köy­hien elin­ta­soa, ja välil­lis­es­ti voi tun­tua mm. tur­is­mista suuren osan tulois­taan saavis­sa kehi­tys­mais­sa / kehit­tyvis­sä mais­sa. Samal­la se globaale­ja CO2-leikkauk­si­akin koskien vie fokus­ta pois siitä, mikä on tähdellistä.

    Samas­ta syys­tä risu­paketin uusi­u­tu­vi­in kan­nus­tamises­sa suurin sat­sauk­sien ei ole tolkkua. Rahaa kuluu, ja fokus harhailee sub­ven­toidessa tuhot­tomasti, mut­ta globaali­in teknolo­giava­jeeseen se ei tuo muu­tos­ta. Koko risu­paket­ti on siten läh­es merkityksetön.

    Jos kuvit­telee Kiinan tai Int­ian pyörivän pro­pelleil­la tai met­sästä kerä­ty­il­lä oksil­la ennen kuin viimeisiäkin fos­si­il­isia viedään, niin reali­teetit kan­nat­taisi tark­istaa. Atte ja Eija-Riit­ta Korho­la ja hei­dän lail­laan ajat­tel­e­vat tutk­i­jat ovat tästä täysin oike­as­sa. Mut­ta sen sijaan, että kat­sot­taisi­in luku­jen mit­ta­suhtei­ta, mikä on se asia mikä todel­la merk­it­see, pun­ni­taan käpyjä ja korsia.

    Resurssit pitää suun­na­ta teknolo­giava­jeen umpeen kuromiseen. Suh­teessa halpo­jen, luotet­tavien ja run­saasti ener­giaa tar­joavien CO2-vapaiden ener­gialähtei­den kehit­tämiseen. Poten­ti­aal­isia ehdokkai­ta ei toden­näköis­es­ti ole kovin mon­taa, seu­raa­van sukupol­ven ydin­voimalaitok­set ovat niistä ehdot­tomasti yksi. Ener­gialähteitä, joil­la ei ole tätä pitkän tähtäi­men poten­ti­aalia ei pitäisi tukea lainkaan. Yksi­tyisen sek­torin tukemisen ja kan­nus­tamisen lisäk­si tarvi­taan tiivi­im­pää globaalia yhteistyötä ja erään­laista puh­taan ener­gian Marshall-ohjelmaa.

    Risu­paketit ja eri­laiset tasaverot ovat merk­i­tyk­set­tömiä sen kannal­ta, onko muu­ta­man vuosikymme­nen sisäl­lä län­si­maisel­la tek­nol­o­gisel­la osaamisel­la tar­jo­ta kehit­tyville suurille talouk­sille ehdot täyt­täviä CO2-vapai­ta ratkaisuja.

    Jos vuon­na 2050 halu­taan globaalien päästö­jen ole­van lähel­lä tasoa Y, niin keino yrit­tää päästä tuo­hon maali­in voi lähteä vain ilma­s­toresurssien kohden­tamis­es­ta teknolo­giava­jeen umpeen kuromiseen n. 2010–2030, ja tämän jäl­keen n. 2030–2050 teknolo­gian käytön lev­iämiseen globaal­isti ja CO2-päästöis­ten alasajoon.

    Muu on lil­lukan­var­sia, illu­u­sio­ta siitä, että päästöjä oltaisi­in vähentämässä.

  12. Onko tutkit­tu vai­h­toe­htoa että Helsin­gin Ener­gia perus­taa euka­lyp­tus­plan­taase­ja Etelä-Amerikkaan tai Afrikkaan ja alkaa polt­taa euka­lyp­tus­ta? Tämä vai­h­toe­hto kävisi hyvin keskustallekin, edis­täisi puun polttoa.

  13. Nol­laen­er­giat­alosta tulee plus­sa­t­a­lo kun se syöt­tää yli­jäämäläm­pöä kaukoläm­pöverkkoon. Ja kun joka tapauk­ses­sa polte­taan jotain sähkön kysyn­nän kau­si­vai­htelu­iden vuok­si (lähin­nä sähköläm­mi­tys ml. pumput) niin siitä syn­tyvän yli­jäämäläm­mön hyö­tykäytön verot­ta­mi­nen on yksinker­taista outoa. Noin sadan­nen ker­ran, se että Helsinki­in tehdään eril­lis­läm­mi­tys­tä tavas­ta riip­pumat­ta ei laske päästöjä grammaakaan.

    Yksinker­tais­in­ta minus­ta olisi vain verot­taa sähköä ja niin että vero­tus on pros­ent­tio­su­us pörssi­hin­nas­ta eli vero nousee sil­loin kun sähkö on kallista. Jos halu­taan sub­ven­toi­da jotain niin sen voi tehdä erillismekanismilla.

  14. Osmo:

    2) Kun kivi­hi­ilel­lä tai maakaa­sul­la tehdään yhtä aikaa sekä läm­pöä että sähköä, pitää päät­tää, kuin­ka paljon polt­toaineesta kuluu sähkön ja kuin­ka paljon läm­mön tuotan­toon. Tuo ker­roin voitaisi­in laskeakin. Läm­mön­tuotan­non polt­toainet­ta pitäisi verot­taa polt­toainemäärästä, joka on noin 40 % kaukoläm­mön ener­gia­sisäl­löstä. Maakaa­sul­la tuotet­tuna vielä selvästi tätä vähem­män. Jot­ta ohjaus olisi tarkkaa, ker­toimen tulisi olla laitosko­htainen. Poli­it­tisel­la päätök­sel­lä ker­roin on kuitenkin nos­tet­tu 90 pros­ent­ti­in. Tässä ei ole kyse ener­giapoli­ti­ikas­ta vaan alue­poli­ti­ikas­ta. Halu­taan verot­taa enem­män kaupungeis­sa asu­via kaukoläm­mön käyt­täjiä kuin maal­la asu­via sähköläm­mön käyttäjiä.

    Kom­ment­tisi alue­poli­ti­ikas­ta ja sähköläm­mön kaukoläm­pöä vähäisem­mästä vero­tuk­ses­ta on paikkansa pitämätön.
    2011 sähkövero on vähän yli 16 Eur/MWh ja yhteis­tuotan­non maakaa­sul­la tuote­tun kaukoläm­mön vero n. 12 Eur/MWh.

    Myös yhteis­tuotan­non läm­mön vero­ker­roin 0,9 ei ole epäoikeu­den­mukainen tai kaupunke­ja syr­jivä. Jos läm­mi­ty­sen­er­giaa ran­gais­taan ylimääräisel­lä verol­la (joka on mielestäni suuri virhe) ei ole mitään syytä päästää yhteis­tuotan­non asi­akkai­ta pienem­mäl­lä verol­la, kuin muut joutu­vat mak­samaan. Kyl­lähän he nytkin selviävät selvästi pienem­mäl­lä verol­la kuin sähkö tai öljylämmittäjät. 

    Valitet­tavasti kyl­lä näyt­tää siltä, että ilmas­ton­muu­toshu­uman aiheut­ta­mat toimen­piteet (vero­tus, EUn vaa­ti­mat nol­laen­er­giat­alot) tule­vat aja­maan suo­ma­laisen kaukoläm­mön ja yhteis­tuotan­non alas.

    Verot tekevät sen, että läm­pöpump­puen­er­gia on halvem­paa (per MWh), kuin kaukoläm­pöen­er­gia ja älyt­tömät nol­laen­er­giat­alot tekevät uusil­la asun­toalueil­la kaukoläm­pöön liit­tymisen totaalis­es­ti epätaloudelliseksi.

    Samal­la saadaan toden­näköis­es­ti aikaisek­si nol­laen­er­giat­aloil­la val­ta­vat raken­nusten home­on­gel­mat. Kukaan ei nimit­täin vielä ole tutk­in­ut kuin­ka nuo uudet val­ta­van pak­sut eristyk­set toimi­vat todel­lisu­udessa ja minkälaisia home­on­gelmia seuraa.

    1. Pekka ajat­telee asi­aa vain tulon­jakokysymyk­senä. Sähköläm­mi­tyk­ses­tä­mak­se­taan veroa vähän enem­män kuin kaukoläm­möstä, jotein ei ongel­maa. Sähköläm­mi­tys tuot­taa päästöjä kuusi ker­taa enem­män kuin kaukoläm­mi­tys. Veron pitäisi suh­tau­tua päästöi­hin eikä hyötyihin.

  15. Niin miten mah­taa olla Kamelin pain­ot­ta­man geot­er­misen ener­gian lai­ta? Onko mah­do­ton aja­tus? Mar­tikaisel­la oli näköko­htia mut­ta lienevätkö kovin painavia?

  16. Keskustapuolue on tehnyt rahan keräämis­es­tä ja jakamis­es­ta tiedettä.

    Maat­alous hiipuu Suomes­ta. Se ei kan­na­ta ja mil­jar­di­en tuki­in ei enää ole varaa. Siis­pä maat­alouden tilalle täy­tyy kek­siä joku toinen raha-automaatti.

    Se BIO-ener­gia. Verova­paa­ta dieseliä käyt­tävät maat­alouden koneet myl­läävät met­sät ja suot — ei kiveä eikä kan­toa jää kääntmättä. 

    Saatu­ja pel­let­te­jä ja tisleitä tue­taan tuki­aisin ja vero­helpo­tuksin. Maaseu­tu siir­tyy ruokahuol­losta ener­giahuoltoon, joka työl­listää suo­raan ja välil­lis­es­ti 300.000 suo­ma­laista ja joka ener­giao­mavaraisu­u­den tasol­la joka.… jne. jne.

  17. Pekka ajat­telee asi­aa vain tulon­jakokysymyk­senä. Sähköläm­mi­tyk­ses­tä­mak­se­taan veroa vähän enem­män kuin kaukoläm­möstä, jotein ei ongel­maa. Sähköläm­mi­tys tuot­taa päästöjä kuusi ker­taa enem­män kuin kaukolämmitys. 

    Tämä on taas näitä har­ras­ta­maasi “kaik­ki sähköläm­mi­tys pohjo­is­mais­sa pitää laskea syn­niksi hiililauh­teen CO2 päästöillä”-matematiikkaa.
    Koita­pa joskus kat­soa paljonko (TWh) on pohjo­is­mait­ten hiililauhde ja paljonko sähköläm­mi­tys. Huo­maat, ettei hiililauhdet­ta riitä kaikille synniksi.

    Ja tuo kuusinker­taisu­us on yksinker­tais­es­ti pup­pua, vaik­ka sähköläm­mi­tys las­ket­taisi­in hiililauh­teek­sikin. Oikeampi suu­rus­lu­ok­ka sil­loin olisi n. kaksinkertainen.

    Kol­man­nek­si aika har­vas­sa ovat ne jot­ka eivät täy­den­nä suo­raa sähköläm­mi­tys­tä ilmaläm­pöpumpuil­la ja/tai varaav­il­la tulisi­joil­la. Ilmaläm­pöpumpul­la voit sit­ten jakaa sähköläm­mi­tyk­sen ener­gianku­lu­tuk­sen kolmella.

    Ja sähköä voidaan tuot­taa päästöt­tömästi (ydin ja vesivoima pohjo­is­mais­sa), kaukoläm­pöä ei real­is­tis­es­ti, risu­ja ei riitä Helsinki­in ja vaik­ka riit­täisi, niiden päästöt­tömyys on vain poli­it­ti­nen sopimus, ei fysikaa­li­nen tosiasia.
    Tai voisi kaukoläm­pöäkin tietysti tuot­taa päästöt­tömästi (ydin­voimal­la), mut­ta sen­hän Helsin­gin poli­itikot ovat torjuneet.

  18. Hyvä az,

    KIr­joituk­sesi olisi voin­ut olla vaalio­hjel­mas­tani. Olet täs­mälleen oike­as­sa. Tämä ener­giavero­tuk­sen vaiku­tuk­sen opti­moin­ti ei ratkaise itse pääasi­aa. Ilmastopoli­ti­ik­ka alkaa siitä, kun määritel­lään MITEN teknolo­giava­je saadaan täytet­tyä. Ei inno­vaa­tio­tu­il­la, ei TEKES- rahoituk­sel­la, vaan…

  19. Maaseudul­la raken­netaan veron­mak­sajien investoin­ti­tuki­ra­hoil­la jatku­vasti uusia hakekat­ti­lalaitok­sia, jois­sa on pelkkää läm­mön­tuotan­toa. Samaan aikaan maaseu­tukaupunkien isot yhteis­tuotan­to­laitok­set kär­sivät jo nyt puuhakepulasta. 

    Jos ker­ran näyt­tää siltä, että met­säen­er­gias­ta syn­tyy pulaa, niin eikö pien­ten vain läm­pöä tuot­tavien hakeläm­pölaitosten investoin­tituet pitäisi heti lopet­taa ja tukea niiden sijaan maalämpöpumppuratkaisuja? 

    Näin met­sähaket­ta ohjau­tu­isi yhteis­tuotan­to­laitok­si­in, jos­sa met­säen­er­gial­la voitaisi­in kor­va­ta turvet­ta ilman, että met­sä­te­ol­lisu­us nurisee kuitupu­un polttamisesta.

    Tukien lopet­tamista puoltaisi myös se, että lähi­aikoina toden­näköis­es­ti saadaan markki­noille toimivia puun kaa­su­tus­laitok­sia, joi­hin voidaan liit­tää pien­imuo­toista sähkön yhteistuotantoa.

    Venäjältä tuo­daan merkit­täviä määriä haket­ta ja vuon­na 2008 Pietarsaa­reen tuotii ainakin yksi laivalastill­i­nen euka­lyp­tus­pu­u­ta poltet­tavak­si. Tämä herät­tää kysymyk­sen, että kuin­ka paljon on tutkit­tu Helsin­gin läm­mit­tämistä Venäjältä ja kauko­mail­ta laivoil­la tuo­taval­la puuhakkeella? 

    Vai halu­aako kaupung­in­val­tu­us­to estää sademet­sien ja kloonivil­jelmien euka­lyp­tus­pu­un rah­tauk­sen Helsinkiin? 

    Tietenkin ulko­mail­ta han­kit­tavaan hak­keeseen liit­tyy saatavu­us­riske­jä, mut­ta jos kat­tilois­sa voidaan polt­taa muuitakin polt­toainei­ta, niin saatavu­us­riskien merk­i­tys pienenee.

  20. “päästökaup­pasek­to­ril­la ylimääräiset pon­nis­te­lut eivät vähen­nä globaale­ja päästöjä, kos­ka käyt­tämät­tä jääneitä päästöoikeuk­sia ei polte­ta vaan myy­dään jollekin toiselle”

    Kai päästökau­pas­sa peri­aat­teessa ajatuk­se­na on vähen­tää päästöoikeuk­sien määrää poli­it­tisin päätöksin jokaisel­la päästökaup­pakaudel­la. Ener­gian tuot­ta­jien kan­nat­taa tässä tilanteessa investoi­da päästöt­tömi­in ener­gioi­hin, sil­lä päästöoikeudet toden­näköis­es­ti vähenevät jatkos­sa. Vas­tuu vähen­nyk­sien imple­men­toimis­es­ta jää tässä mallis­sa poliitikoille.

    Käytän­nöstä en tiedä. Nyt oikeudet lahjoitet­ti­in nyky­isille saas­tut­ta­jille, ja ne voidaan kukaties tule­vaisu­udessa hah­mot­taa halti­joiden­sa omaisu­udek­si, jota ei halu­ta ottaa niiltä pois. Mut­ta eletään toivos­sa, että poli­itikot muis­ta­vat ja uskalta­vat ja halu­a­vat pienen­tää jokaisen luvan päästömäärää muu­tamil­la pros­en­teil­la joka kaudella.

    (Suo­ra hait­tavero­ma­lli olisi kyl­lä mielestäni toimivampi.)

    “Kivi­hi­iltä verote­taan voimakkaasti, jos sil­lä tuote­taan läm­pöä, muta se on vero­ton­ta, jos sil­lä tuote­taan sähköä. Tälle ei voi oikein mitään, kos­ka kun olemme samas­sa verkos­sa muiden maid­en kanssa, sähkön verorak­en­teen pitää olla sama.”

    Pitää voi­da. Joko tehdään omia muista poikkeav­ia päätök­siä tai vaikute­taan yhteisi­in päätöksiin.

    “nol­lapäästöo­le­tus on liioit­telua. Luon­non­ti­las­sa myös osa puus­ta sed­i­men­toi­tu­isi hajoa­mat­tomana maaperään”

    Tämä ei kuu­losta merkit­tävältä hiilid­iok­si­dinielul­ta. Ainakin per­in­teinen vuo­sisa­tainen haja-asu­tusaluei­den puuläm­mi­tys on melko hiilid­ioksineu­traali pros­es­si (kun uno­hde­taan moot­torisa­han ja trak­torin kulu­tus). Met­sä uud­is­tuu hyvinkin tuon kulu­tuk­sen tahtiin.

    Soil­la hiiltä varas­toituu turvek­er­rokseen, mut­ta puiden kasvu taval­lisel­la met­säpo­h­jal­la ei tai­da kerätä mitään merkit­täviä ylijäämiä.

  21. IJ:

    Maaläm­pöpumpul­la lie­nee hyvä hyö­ty­suhde paukku­pakkasil­lakin, mut­ta ilmaläm­pöpump­pu on tuol­loin käytän­nössä vain suo­ra sähkölämmitin.
    … ilmaläm­pöpump­pu ei auta sähköku­lu­tus­pi­ikkien ongelmi­in, mut­ta maaläm­pöpump­pu aut­taa – jos se kor­vaa suo­ran sähkölämmityksen.

    Maaläm­pöjär­jestelmät ovat kalli­ita, minkä vuok­si rak­en­ta­jat usein val­it­se­vat alimit­taisen jär­jestelmän ja pakkasil­la tuot­ta­vat vajeen sähkö­vas­tuk­sil­la. Pieni lisä vuo­sisähkönku­lu­tuk­ses­sa ei vas­taa tehokkaam­mas­ta jär­jestelmästä vaa­dit­tavaa lisähin­taa. Joten kyl­lä maaläm­pö­talotkin kulu­tus­pi­ikke­jä sähköverkkoon aiheut­ta­vat. Piik­ki on sen­tään pienem­pi kuin ilma­pumpul­la, kos­ka läm­mi­tysjär­jestelmän nimel­lis­te­ho on aina saatavana.

    Jos kovien pakkas­ten lauhdesähkön­tuotan­to on pahas­ta, kulut­ta­jien sähkömyyn­nis­sä pitäisi siir­tyä reaali­aikaiseen hin­noit­telu­un. Tämä kan­nus­taisi han­kki­maan vaik­ka sit­ten riit­tävän tehokkaan maalämpöjärjestemän.

  22. Mik­si tuo­ta “uusi­u­tu­vaa ener­giaa” pide­tään hiilineu­traali­na. Sitähän se ei ole, vaan puun polt­to aiheut­taa saman­su­u­ruiset hiil­iok­si­dopäästöt kuin kivi­hi­ilenkin. Eikö ydin ole siinä, että puun kasvu sitoo hiilid­iok­sidia, jon­ka sen polt­to palaut­taa ilmakehään.

    Jos puun met­sään­jäävät osat kor­jataan tarkasti pois ja polte­taan, niin eikö se lisää hiilid­iok­sidin päästöä sen­si­jaan, että hakku­u­jät­teisi­in sitoutunut hiili jäisi met­sään. Lahoamises­sa hiilid­iok­si­di vapau­tu ilmake­hään hitaasti. Hakku­u­jät­teel­lä lie­nee myös lan­noit­ta­va ja muu maa­ta paran­ta­va vaikutus.

  23. Kyl­lä Az ja Johannes Hir­vaskos­ki ovat tietenkin globaalin teknolo­giava­jeen suh­teen oike­as­sa, mut­ta tuki- ja veropoli­ti­ikan suh­teen he ovat täysin hukas­sa. Kyl­lä niil­lä pie­nil­lä risu­paketeil­lakin merk­i­tys­tä on. Pienet ja isot asi­at pitää suh­teut­taa oikein. Tarvi­taan sekä pien­tä asteit­taista kehi­tys­tä että isom­pia harppauksia.

    Luin juuri Met­säle­hti Mag­a­si­in­ista jut­tua, miten uusia puun joukkokäsit­te­lyk­ouria on vähitellen kehitet­ty. Näin ener­gia­pu­u­ta saadaan nyt tehokkaam­min pois met­sistä. Täl­laista vähitellen tapah­tunut­ta kehi­tystyötä on saatu nimeno­maan aikaisek­si eri­laisil­la risu­paketeil­la ja tuki­ratkaisuil­la. Risu­paketit lisäävät markki­noi­ta ja kan­nus­ta­vat sitä kaut­ta kehitystyöhön.

    Met­säen­er­gian kor­ju­ul­la on merk­i­tys­tä myös esimerkik­si maaseudun työl­lisyy­delle, joten ennus­tan Johannes Hir­vaskoskelle surkeaa vaal­imen­estys­tä. Kepun maa­jus­sit eivät ymmär­rä risu­paket­tien vähättelyä.

  24. Tämä ei liity vero­tuk­seen, mut­ta olisi mie­lenki­in­toista saa­da ex-min­is­terin kan­nan­ot­to lauan­taiseen Olk­ilu­odon mielenosoitukseen!

    Onko oikein, että ulkop­uoliset kansalaiset joutu­vat kär­simään siitä, että he eivät ole samaa mieltä aktivistien kanssa?

  25. Eväät ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­miseen menivät jo 1986 kun Tser­nobyl jysähti, pilasi ydin­voiman maineen vuosikym­meniksi ja mah­dol­listi vihrei­den ydin­voimalaitoskri­it­tisen ajat­telun mur­tau­tu­misen enem­mistön mieli­in. Siinä vain myäh­styt­ti­in “vain” 25 vuot­ta CO2-vapaan ener­gian rakentamisessa.

    Eli kyl­lä jämp­ti on niin, ettei päästö­jen rajoit­ta­mi­nen onnis­tu enää mitenkään, ennenkuin hiili on poltet­tu loppuun.

    Mikko Pau­nio syyt­ti jo vuon­na 1991 äärim­mäisen poleemises­sa kir­jas­saan “Vihreä val­he” vihreää liiket­tä kasvi­huoneilmiön tor­ju­misen sabotoimisesta. 

    Että tat­tista vaan kaikille vihreille. Itse en aio uhra­ta enää aja­tus­takaan kasvi­huoneilmiön tor­ju­miselle, sil­lä juna meni jo.

  26. “Sit­ten kun Euroopas­sa viimeinenkin kivi­hi­ilivoimala on sul­jet­tu ja sähköä tuote­taan vain uusi­u­tuvil­la ja ydin­voimal­la, tältä argu­men­til­ta putoaa poh­ja pois, mut­ta se ei tapah­du pari­in vuosikymmeneen.”

    Alueel­lis­es­ti ja ajal­lis­es­ti näin jo tapah­tuu eli mar­gin­aal­i­tuotan­nok­si tulee ajoit­tain joil­lakin alueil­la (lähin­nä Län­si-Tan­skas­sa) yhteis­tuotan­to, kun rajasi­ir­toka­p­a­siteet­ti ei riitä tasaa­maan hintoja. 

    Kun ajal­lis­es­ti nuo jak­sot tule­vat riit­tävän pitkik­si ja kun maalämpötaloissa/kiinteistöissä on riit­tävä läm­mön varas­toin­tika­p­a­siteet­ti niin sil­loin maaläm­mön tuot­tamiseen tarvi­tun sähkön todel­li­nen CO2-päästö muo­dos­tuu pääosin niiltä tun­neil­ta, kun mar­gin­aal­i­tuotan­tona on jotain muu­ta kuin lauhdetuotantoa. 

    Oliko­han tarpeek­si pitkä lause? Meniköhän lausun­non puolelle?

    Ja diskleimeri kulut­ta­jille: minäkin olen ehdokkaana.

    Ps. Tämä ei ollut vas­ta-argumet­tikir­joi­tus vaan kom­ment­ti keskustelua monipuolistamaan.

  27. Edel­lä kir­joit­ta­mani sähkön ja maakaa­sun verot oli­vat peräisin VVM:n bud­jet­ti­julk­istuskalvoista. Kat­soin sähköveron huoli­mat­tomasti dia­gram­mista, oikea arvo on 17 Eur/MWh.
    Maakaa­sun verossa kalvosar­jas­sa on nähdäk­seni virhe, siinä lukee yksikkönä Eur MWh ja arvo dia­gram­mis­sa on n. 13,7. Kun bud­jet­tiehdo­tuk­ses­sa maakaa­sun veroksi ehdote­taan 13,72 snt/m3, kalvosar­jas­sa lie­nee väärä yksikkö.

    Oikea maakaa­sun vero MWh-kohti lie­nee 9 Eur/MWh.
    Kun päästökau­pan piiris­sä ole­va laitos saa vielä 50% alen­nuk­sen ja yhteis­tuotan­non perus­teel­la 10% lisää, niin helsinkiläisen kaukoläm­mön kulut­ta­jan ener­giavero­tus on alle neljä­sosa maaseudun sähköläm­mit­täjän verotuksesta.

    Dis­claimer: Näin sun­nun­tai-aamu­na en jak­sanut tarkas­taa maakaa­sun ener­gia­sisäl­löistä onko tuo bud­jet­tiehdo­tuk­sen 13,72 snt/m3 todel­la tuo kevään ehdo­tuk­sen 9 Eur/MWh.

    (lähde maakaa­sun verolle http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/Lmmityspolttoaineraporttiluonnos_24062010.pdf taulukko 5)

  28. Iho­nen, jos päästään siihen että yhteis­tuotan­to on mar­gin­aal­i­tuotan­to­muo­to niin eikö tuo­hon ole helpoin ja halvin ratkaisu lisätä isom­pia maa- tai mer­iläm­pöpump­pu­ja kaukolämpöverkkoon?

    az, minus­ta tuo teknolo­giava­je on klassi­nen paras on parem­man viholli­nen. Nykyte­knolo­gial­lakin pystytään vähen­tämään päästöjä reilusti, ilman mitään kum­mallisia kokon­aiskus­tan­nuk­sia. Kallista tästä saa epäop­ti­maalisel­la vero-ohjauksella.

    Sylt­ty, sekä ydin­n­uorten että Green­pea­cen kanssa on help­po olla eri mieltä siitä että jälkim­mäi­nen pysäyt­ti ydin­voiman rak­en­tamisen. Vähin­tään yhtä paljon sil­lä oli tekemistä raken­nuskus­tan­nusten kasvun ja hal­van öljyn kanssa.

  29. Fos­si­il­isia polt­toainei­ta ei pidä verot­taa paljon nyky­istä kovem­min. Globaalei­hin CO2-päästöi­hin sil­lä ei ole oikeas­t­aan mitään merk­i­tys­tä, mut­ta tasaverona se kur­jis­taa suomalaisen/länsimaisen alem­man keskilu­okan ja köy­hien elintasoa,

    Az, muuten en ole juurikaan tek­stisi kanssa eri mieltä, mut­ta jos tuon veron tuo­tot käytet­täisi­in palkkat­u­lo­jen vero­tuk­sen keven­tämiseen, niin mil­lä perus­teel­la ole­tat, että täl­löinkin korotet­tu hiiliv­ero kur­jis­taa enem­män kuin palkkaveron keven­nys helpottaa? 

    (Todet­takoon, että kuu­lun koulukun­taan, jon­ka mielestä työ on se aivan viimeinen asia, mitä pitäisi verot­taa. Var­al­lisu­ut­ta, per­in­töjä, uusi­u­tu­mat­to­mia — mik­sei uusi­u­tu­vi­akin — luon­non­va­ro­ja ja eri­laisia hait­to­ja pitäisi verot­taa nyky­istä enem­män ja palkkat­u­lo­ja vähemmän)

  30. Sep­po S ja tpyyluoma,

    Län­si­maid­en päästöt ovat täl­lä het­kel­lä enää reilun kol­man­nek­sen globaaleista päästöistä. Vuon­na 2020 Kiinan päästöt voivat hyvin olla yhtä suuret kuin Yhdys­val­to­jen ja EU:n yhteen­sä. Kiinan takana tule­vat Intia, Indone­sia, Brasil­ia, Pak­istan sekä tietysti Lähi-idän öljy­val­tiot, jois­sa henkilöko­htainen CO2-jäl­ki on maail­man kärk­ilu­okkaa ja väk­iluku kasvaa.

    Nuo risu­paketit, niiden sub­ven­toimi­nen ja län­si­maid­en toim­intaa ohjaa­vat verot eivät juuri vaiku­ta näi­den maid­en toim­i­taan. Ne voidaan kuva­ta paper­il­la siten vaikut­ta­maan, mut­ta uskot­teko todel­la sen real­is­mi­in? Risu­paketeil­la pyörivään Kiinaan, kun maa täl­lä het­kel­lä ham­straa fos­si­il­isia varo­ja ympäri pal­loa? Suh­teessa köy­hän maan halu­un investoi­da kalli­im­paan ener­gia-infraan kun fos­si­iliset ovat halvem­pia ja helpom­pia ottaa käyt­töön laa­jas­sa mitassa?

    Jos vas­taus tuo­hon kysymyk­seen kään­tyy kiel­teisen puolelle, niin län­si­maid­en risu­paketit ovat sil­loin merk­i­tyk­set­tömiä tämän laa­jem­man kuvan kannal­ta. Sep­po S voi myös laskea mit­taluku­ja sen suh­teen, mik­si tämä ei ole täysin hukas­sa ole­va näke­mys. Mur­to-osien mur­to-osil­la ei muute­ta suur­ta kokon­aisu­ut­ta. Jos tavoite on 5 niin toki voidaan laskea 1+1+1+1+1=5. Mut­ta jos tavoite on 50, niin fos­si­iliset on käytet­ty ennen kuin lasku pääsee lop­pu­un­sa. Sikäli tarvi­taan suurem­pia muut­tu­jia. Sikäli kun sel­l­aisia ei ole täl­lä het­kel­lä ole­mas­sa, resurssien kohden­t­a­mi­nen sel­l­ais­ten tutkimiseen pri­or­isoituu tähdellisimmäksi.

    Kos­ka ilma­s­toresurssit ovat rajal­lisia, sekä toimin­nan fokus rajat­tu, syö resurssien hajaut­ta­mi­nen laa­jalle alalle resursse­ja siltä, mil­lä todel­la olisi merkitystä.

  31. tpyy­lu­o­ma
    “Sylt­ty, sekä ydin­n­uorten että Green­pea­cen kanssa on help­po olla eri mieltä siitä että jälkim­mäi­nen pysäyt­ti ydin­voiman rak­en­tamisen. Vähin­tään yhtä paljon sil­lä oli tekemistä raken­nuskus­tan­nusten kasvun ja hal­van öljyn kanssa.”

    No ainakin Suomes­sa ydin­voiman rak­en­t­a­mi­nen tyssäsi 90-luvul­la puut­tuvi­in lupiin.

  32. az, hiilivuo­to on ehkä maail­man isoin pseu­do-ongel­ma. Voidaan käyt­tää tulle­ja, WTO:n sään­nöt nimeno­maan sal­lii tämän kun­han ne ovat tas­a­puolisia. Tai verot­taa päästöjä suo­raan kulu­tusveroil­la. Tms. Kehit­tyvien maid­en kohdal­la puhutaan nyt vaik­ka niinkin radikaaleista toimista kuin että maat lakkaisi­vat sub­ven­toimas­ta polt­toainei­ta, tai sähköhel­loista tai edes kaa­supolt­timista puuhel­lo­jen sijaan.

    Sit­ten kun ruve­taan puhu­maan jostain 80% leikkauk­sista hom­ma menee jo toki vaikeam­mak­si. Mut­ta siihen on aikaa.

  33. “Iho­nen, jos päästään siihen että yhteis­tuotan­to on mar­gin­aal­i­tuotan­to­muo­to niin eikö tuo­hon ole helpoin ja halvin ratkaisu lisätä isom­pia maa- tai mer­iläm­pöpump­pu­ja kaukolämpöverkkoon?”

    On yksi hyvä ratkaisu, mut­ta en oikeasti tiedä onko se aina helpoin ja halvin. Iso­jen merivesiläm­pöpumm­pu­jen COP on hyvä, mut­ta toisaal­ta läm­mön läh­teen ja kaukoläm­pöverkkoon syötet­tävän veden läm­pöti­laero on huo­mat­ta­van suuri. Kiin­teistön sisäverkon veden läm­pöti­la on paljon alem­pi kuin kaukoläm­pöverkkoon syötet­tävän veden. Toisaal­ta kiin­teistöko­htaiset pumput ovat pienem­piä ja niis­sä on heikom­pi COP samal­la lämpötilaerolla.

    Noin hiha-hat­tu ‑arviona että molem­pi parempi.

  34. Tois­tan tämän taas: päästökaup­pa ei dynaamis­es­ti toi­mi oikein, kos­ka se syn­nyt­tää väärän­laisen riskiprofi­ilin ison mit­talu­okan investoinneille.

    Otan ääries­imerkik­si tämän: Olete­taan, että joku kek­sii hokkus pokkus miten fuu­siovoimas­ta saadaan toimi­va, mut­ta kilo­wat­ti­tun­nin hin­ta on vain kar­van ver­ran kan­nat­tavampi kuin fos­si­iliset nyky­isil­lä päästöoikeuk­sien hin­nal­la. Olete­taan vielä, että täy­tyy rak­en­taa vähin­tään 2000 gigawatin voimala, joka mak­saa 5000 miljardia. 

    Täm­möisen myl­lyn rak­en­t­a­mi­nen kyl­lä kan­nat­taisi, jos päästöoikeu­den hin­ta pysy­isi korkeal­la, mut­ta päästöoikeu­den hin­ta putoaa rysähtäen lähelle nol­laa, jos voimala raken­netaan (Tämä on hypo­teet­ti­nen esimerk­ki!!), ja sen rak­en­ta­ja menee vararikkoon. Kukaan ei raken­na sitä.

  35. No ainakin Suomes­sa ydin­voiman rak­en­t­a­mi­nen tyssäsi 90-luvul­la puut­tuvi­in lupi­in.

    Green­peacekö se Suomen hal­li­tuk­ses­sa sil­loin istui? Vaik­ka en vihrei­den ydinen­er­gial­in­jauk­sia hyväksykään, niin en edes Vihre­itä ei voi pitää vas­tu­ullisi­na siitä, että ydin­voimaa ei ole raken­net­tu. He eivät onnis­tuneet Olk­ilu­o­to 3:n rak­en­tamista estämään edes hal­li­tuk­ses­sa, vaan läh­tivät ovet paukkuen.

    Suh­teel­lisu­u­den­ta­jua kehi­in, vähän.

  36. Jani Mar­tikainen: Tuo­ta veden jäähtymistä on havait­tu niis­sä voimalaitok­sis­sa, jos­sa käytetään hyödyk­si maaperän taskuis­sa valmi­ik­si ole­vaa vet­tä. Käytän­nössä melkein kaik­ki tämän päivän geot­er­miset laitok­set sijait­se­vat juuri tuliperäisil­lä alueil­la pienen poraussyvyy­den vuok­si. Ne myös käyt­tävät usei­ta kaivo­ja. Jos reikä on tarpeek­si syvä, alka­vat läm­pömäärät olla niin hillit­tömiä, ettei tuol­la jäähtymisel­lä ole käytän­nössä mitään merkitystä.
    MIT:n rapor­tis­sa vuodelta 2006 todet­ti­in taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavak­si pelkästään USA:ssa rak­en­taa 100GW geot­er­mistä SÄHKÖNtuotantoa.
    On tot­ta, että pelkästään sähkön­tuotan­toon geot­er­mi­nen on melko tehon­ton­ta nykytekni­ikalla, kos­ka saavutet­ta­vat läm­pöti­lat ovat suh­teel­lisen pieniä. Toisaal­ta läm­pömäärät taas ovat suuria, joten juuri Suomen kaltaises­sa maas­sa, jos­sa tarvi­taan run­saasti läm­pöä, olisi ratkaisu omi­aan. Varsinkin yhdis­tet­tynä ole­mas­sa ole­vaan kaukolämpöverkkoon.
    Uuden­tyyp­pisil­lä mata­lan läm­pöti­lan ORC (Organ­ic Rank­ine Cycle) gen­er­aat­tor­eil­la saadaan sähkön­tuotan­non hyö­ty­suhdet­ta kas­vatet­tua huo­mat­tavasti. Näitä voisi käyt­tää myös nyky­i­sis­sä laitok­sis­sa hukkaläm­mön hyö­dyn­tämiseen. Suomes­sa Lappeen­ran­nan yliopis­tossa on tutkit­tu ja kehitet­ty men­estyk­sekkäästi ORC-turbiineja.

    Toinen jut­tu on sit­ten talous. Voidaanko laskea jotakin hin­taa saas­teet­toma­lle ja käytän­nössä ehtymät­tömälle ener­gian­läh­teelle? Ja mitä raha oikeas­t­aan on ja mis­tä se tulee ja mitä merk­i­tys­tä sil­lä lop­pu­peleis­sä on? Se on jo toinen kysymys jota itse kunkin pitäisi kuitenkin vakavasti pohtia.

  37. Az,

    Edelleen täs­mälleen samaa mieltä kanssasi. Ja Osmo, kyl­lä, olen Keskus­tan ehdokas, mut­ta siis siitä huoli­mat­ta em. kan­nal­la. Lisäk­si olen äänestäjien kulut­ta­jan­suo­jan tarpeesta kanssasi samaa mieltä. Min­ul­la on työn alla äänestäjän kuluttajansuojaopas.

    Teknolo­gian kaut­ta toteutet­ta­va ilmastopoli­ti­ik­ka ei ole uusi keksin­tö ja ole­tan että mon­en muunkin puolueen ehdokkaat tule­vat ole­maan täl­lä painotuksella.

  38. Min­ul­la vint­ti pimeni. Sieltä paloi 100 watin hehku­lamp­pu. Vas­taa­va ener­gian­sääsöt­lamp­pu mak­soi 15,90 euroa!

    Paljonko minä säästän täl­lä lampulla?

    Moti­van sivuil­la on laskuri, jota sovelta­mal­la laskin, että polt­ta­mal­la lamp­pua tun­nin viikos­sa sen takaisin­mak­suai­ka on 116,2 vuot­ta. Mut­ta, kun me poltamme sitä vain korkein­taan 10 min­u­ut­tia viikos­sa ja tuskin sitäkään niin sen takaisin­mak­suai­ka on 692,2 vuotta.

    Vai­h­ta­mal­la hehku­lam­pun ener­gian­säästölamp­pu­un voin siis olla mukana ilmas­totalkois­sa liki 700 vuot­ta ja hiilid­iok­sidipäästöni vähenevät 150 gram­mal­la per vuosi.

  39. Tiedemies
    “Green­peacekö se Suomen hal­li­tuk­ses­sa sil­loin istui?”

    Väitätkö pok­eri­naa­mal­la, että ympäristöjär­jestöil­lä ja vihreil­lä ei ole koskaan ollut minkään­laista vaiku­tus­ta suo­ma­laiseen ympäristöpolitiikkaan?

    Eihän vuon­na 1993 edes tarv­in­ut istua hal­li­tuk­ses­sa, sil­lä hal­li­tuk­sen esi­tys meni nurin eduskunnassa.

    Ilman vihre­itä ja green­pea­cen kaltais­ten jär­jestö­jen tekemää val­tavaa pro­pa­gan­datyötä ydin­voimalu­pa olisi toden­näköis­es­ti myön­net­ty jo 90-luvul­la. Pro­pa­gan­datyö taas ei var­maankaan olisi onnis­tunut ilman Tser­nobylia eli sen suh­teen vihreil­lä kävi ennen­näkemätön tuuri.

  40. Evert The NeveRest:
    >Vai­h­ta­mal­la hehku­lam­pun energiansäästölamppuun
    >voin siis olla mukana ilmas­totalkois­sa liki 700 vuotta
    >ja hiilid­iok­sidipäästöni vähenevät 150 gram­mal­la per
    >vuosi.

    Tosin, jos käytte ullakol­la aina joskus, se ener­gian­säästölamp­pu hajoaa sytytys/sammutussyklissä noin kol­men vuo­den kulut­tua, jon­ka jäl­keen se heit­etään elo­hopeoineen seka­jät­teeseen (ihan oikeasti, piit­taako joku niistä pienistä sievistä ruk­simerkeistä?) ja run­tataan Ämmässuolle.

    Hehku­lamp­pudi­rek­ti­ivi on erään­lainen mono­maanisen yhtä asi­aa katso­van ympäristö­fik­saa­tion kul­mi­noi­tu­ma. Itse onnis­tu­in tässä kesäl­lä vielä ham­straa­maan kun­non varas­ton hehku­lamp­pu­ja Bil­temas­ta, kestänevät muu­ta­man vuo­den. Toiv­ot­tavasti siihen men­nessä on kehitet­ty kelvol­lisia korvikkeita.

  41. tiedemies:

    Olete­taan vielä, että täy­tyy rak­en­taa vähin­tään 2000 gigawatin voimala, joka mak­saa 5000 miljardia.

    Vaik­ka sin­un päät­te­ly oliskin oikein niin jotenkin tun­tu­is, että täl­lais­es­ta ske­naar­ios­ta ei tartte olla niin huolissaan…

    Sun päät­te­ly menee tosin met­sään siinä, että et ota huomioon futuurimarkkinoita/optioita/shorttaamista ja muutenkin investoin­ti on kan­nat­ta­va ainakin sille, joka säästää tuon sum­man päästöoikeuk­sien ostossa.

  42. Jotenkin tart­tis rauhoit­taa ihmiset (veron­mak­sa­jat) täl­laiselta tem­poil­e­val­ta veropolitiikalta.Tai voitais ainakin sanoa rehellis­es­ti, että vero­ja nos­te­taan vähän siel­lä ja tääl­lä kos­ka rahaa tarvitaan.Eihän mis­sään asun­nos­sa voi­da joka vuosi uud­estaan miet­tiä sitä, pitääkö nyt siir­tyä öljys­tä puuhak­keeseen vai kaa­su­un vai maalämpöön.Asunto on muu­toinkin ihmisille suurin sijoitus.Ehkä tää on vain sitä poli­ti­ikkaa, jos­ta Mauno Koivis­to sanoi: “Poli­ti­ik­ka on aina väärää ja tulee liian myöhään”

  43. Yksi vas­taus tuo­hon sähkön ja läm­mön epä­ta­saiseen vero­tuk­seen on San­na Perk­iön ehdot­ta­man hukkaläm­pövero, jos­sa lauhde­voimala jou­tu­isi mak­samaan, kun ajaa läm­pöä vesistöön. Nythän yhteis­tuotan­to­laitos mak­saa läm­möstä veroa, jos käyt­tää sen hyödyk­si, mut­ta ei mak­sa, jos voimala ajaa lauhde­mood­is­sa ja läm­pö menee vesistöön.

    Jari sivusi tärkeää point­tia, että pitäisi vähen­tää sähköläm­mit­täjien aiheut­tamia kysyn­tä- ja hin­tapi­ikke­jä sähkö­markki­noil­la, ja parem­pi läm­mön varas­toin­ti olisi siihen yksi vaihtoehto. 

    Minus­ta myös sähkö pitäisi olla hin­noitel­tu niin, että jokainen sähkönkäyt­täjä mak­saisi sen het­kiseen pörssi­hin­taan sidot­tua hin­taa. Täl­lä tavoin tuotan­non todel­liset kus­tan­nuk­set näky­i­sivät kulut­ta­jille ja kan­nus­taisi­vat järkeväm­pään ener­giankäyt­töön. Tyyli­in “ei sähkösaunaa täysille, kun sähköverkko on kaa­tu­mas­sa ylikuor­mi­tuk­seen pakkasilla”.

  44. Piia J. Häkkinen:

    Minus­ta myös sähkö pitäisi olla hin­noitel­tu niin, että jokainen sähkönkäyt­täjä mak­saisi sen het­kiseen pörssi­hin­taan sidot­tua hintaa.

    Päteekö tää sun mielestä mui­hinkin hyödykkeisi­in vai onko sähkö jotenkin erikoista? Pitäsikö maitokau­patkin pakot­taa myymään tölkke­jä pörssi­hin­taan, vai voiko siinä antaa myyjälle ja osta­jalle vapau­den sopia omas­ta mielestään parhaas­ta hinnoittelutavasta?

    Jos tuo käy sulle maitokau­pas­sa, niin miks se ei kävis sähkökaupassa?

  45. Onko sinus­ta Art­turi reilua, että kulu­tushuip­pu­jen kus­tan­nuk­set jae­taan kaikkien sähkönkäyt­täjien kesken, vaik­ka pakkasel­la esi­in­tyvät hin­tapi­ik­it ovat sähköläm­mi­tyk­ses­tä johtuvia?

  46. Piia J. Häkkinen:

    Yksi vas­taus tuo­hon sähkön ja läm­mön epä­ta­saiseen vero­tuk­seen on San­na Perk­iön ehdot­ta­man hukkaläm­pövero, jos­sa lauhde­voimala jou­tu­isi mak­samaan, kun ajaa läm­pöä vesistöön. Nythän yhteis­tuotan­to­laitos mak­saa läm­möstä veroa, jos käyt­tää sen hyödyk­si, mut­ta ei mak­sa, jos voimala ajaa lauhde­mood­is­sa ja läm­pö menee vesistöön. 

    Mielestäni hukkaläm­pövero on aivan pimeä aja­tus. Sehän fak­tis­es­ti tarkoit­taisi, että nykyaikaisia (suuria) ydin­voimaloi­ta ei voisi rak­en­taa ollenkaan ilman tätä ylimääräistä veroa. Suomes­sa ei yksinker­tais­es­ti löy­dy tarpeek­si läm­pökuor­maa suurten ydin­voimalaitostemme muut­tamisek­si yhteis­tuotan­toon. Tämähän on hyvin nähty, kun pääkaupunkiseudul­lakin pide­tään For­tu­min LO3-ehdo­tuk­sen 1000 MW kaukoläm­pöte­hoa aivan liian suure­na suh­teessa pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkkoon.
    Tarvit­semme jatkos­sakin ydin­lauhdet­ta. Ydin­voimalan kyseessä ollen leikkimi­nen primääriener­giak­er­toimil­la ja päivit­te­ly mereen menevästä hukkaläm­möstä on paljon paljon vähem­män rel­e­vant­tia kuin hiililauhdelaitoksissa.

    Toki olisi hienoa, jos kek­sit­täisi­in jotain hyö­tykäyt­töä suurten ydin­voimalaitosten hukkaläm­mölle, mut­ta eipä tai­da oikein olla mitään näköpi­iris­sä. Kasvi­huoneet jne ovat näperte­lyä, kun puhutaan läh­es 3000 MW lauhde­te­hos­ta. Ja riit­tävän suuria kaukoläm­pökuormia ei ole.

  47. Kun on puhut­tu wind­fall-voit­to­jen verot­tamis­es­ta, ehkäpä se hoi­tu­isi hukkaläm­pöverol­la kätevästi samalla. 🙂

    Vero myös kan­nus­taisi miet­timään hyö­tykäyt­töko­htei­ta läm­mölle, vaik­ka kaikkea ei saataisikaan hyö­dyn­net­tyä. Eivät nyky­is­ten kasvi­huonei­den ylläpi­toon tarvit­ta­vat öljymäärätkään ihan pieniä ole.

  48. Piia J. Häkkinen:

    Vero myös kan­nus­taisi miet­timään hyö­tykäyt­töko­htei­ta läm­mölle, vaik­ka kaikkea ei saataisikaan hyö­dyn­net­tyä. Eivät nyky­is­ten kasvi­huonei­den ylläpi­toon tarvit­ta­vat öljymäärätkään ihan pieniä ole. 

    Kyl­lä ne kasvi­huonei­den kulu­tuk­set ovat kuitenkin ihan lil­lukan­var­sia, jos vero­tuk­sel­la halut­taisi­in estää ydinlauhdelaitokset.
    Kasvi­huoneit­ten ener­gianku­lu­tus (sisältää sähkön ja läm­mön) 2008 oli 1,8 TWh. Nyky­is­ten ydin­voimaloiden lauhde-ener­gia vesistöön on karkeasti arvioiden yli 30 TWh. Kun OL3 ja OL4 ja Fennovoima1 valmis­tu­vat suu­ru­us­lu­ok­ka on yli 60 TWh. Koko maan kaukoläm­pöen­er­gia on 34 TWh ja siitä jo 73% on yhteis­tuotan­toa eli eril­lis­tuotan­toa on n. 9 TWh.

    Kyl­lä se vaan nyt on, että riit­tävän suur­ta läm­pökuor­maa ei ole ja koko aja­tus hukkaläm­pöveros­ta on ihan pimeä. Toki kaik­ki mah­dolli­nen ydin­voiman lauhde-ener­gian hyö­tykäyt­tö pitää tehdä, mut­ta se on kuitenkin vain pieni osa ja ydin­lauhdet­ta tarvi­taan vält­tämät­tä. Uut­ta hiililauhdet­ta ei var­masti raken­neta, ellei val­tio­val­ta toimil­laan siihen pako­ta (pant­taa­mal­la ydinlupia).

    lähde kasvi­huonei­den energiankulutukselle:
    http://www.maataloustilastot.fi/kasvihuoneyritykset-etsivat-korvaajaa-polttooljylle

  49. Kiitos luvuista. Läm­möstä on kyl­lä myös hait­taa vesistöille (ainakin rehevöi­tymi­nen), joten vero voisi sitä kaut­ta olla perusteltu.

    Hiililauhde ja ydin­lauhde toimi­vat vähän eri tarkoituk­si­in. Ydin­voimaloi­ta aje­taan iso­jen pääo­maku­lu­jen kat­tamisek­si kaiken aikaa nimel­lis­te­hol­laan. Hiililauhdet­ta taas aje­taan muun tuotan­non pääl­lä säätövoimana, kos­ka sähkönku­lu­tus vai­htelee. Ydin­voima ei siis juuri hiiltä kor­vaa, ainakaan sil­lä kus­tan­nus­rak­en­teel­la, mikä sille nyt on las­ket­tu. Jos lähde­tään Ran­skan ja Sak­san lin­joille, aja­maan ydin­voimal­la vai­htel­e­vaa kuor­maa, tilanne on eri, mut­ta sil­loin se näkyy ydin­sähkön hinnassa.

  50. Piia J. Häkkinen:

    Jos lähde­tään Ran­skan ja Sak­san lin­joille, aja­maan ydin­voimal­la vai­htel­e­vaa kuor­maa, tilanne on eri, mut­ta sil­loin se näkyy ydin­sähkön hinnassa. 

    Sähkön hin­ta Ran­skas­sa on halvem­pi kuin Suomessa.
    Sak­sa taas on esimerk­ki totaalis­es­ti epäon­nis­tuneesta ener­giapoli­ti­ikas­ta, joten sen korkei­ta hin­to­ja ei voi oikein pistää ydin­voiman piikki­in. Val­taosa Sak­san sähköstähän tuote­taan hiilel­lä (ja rahat tärvätään tuulimyl­ly­jen ja aurinkopa­neelei­den tukiaisiin).

    Tässä link­ki Euro­statin sähkönhintatilastoon:

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_OFFPUB/KS-QA-10–022/EN/KS-QA-10–022-EN.PDF

  51. Piia J. Häkkinen
    ” Ydin­voima ei siis juuri hiiltä korvaa”

    Tuo on puh­das vihreä val­he, jol­la yritetään perustel­la oma älytön ydin­voimavas­tainen kanta.

    Sitä­pait­si jos ydin­voima ei kor­vaa hiiltä, niin miten ihmeessä vielä vähem­män säädet­tävis­sä ole­va tuuli tai aurinkovoima sitä tekevät? Logi­ikallasi tuulimyl­ly­jen rak­en­t­a­mi­nen on ilmastopoli­it­tis­es­ti ihan yhtä tyhjän kanssa kuin ydinvoimakin.

    Ohes­sa link­ki tässäkin blo­gis­sa akti­ivis­es­ti kom­men­toi­vatn Kaj Luukon kir­joituk­seen aiheesta: 

    http://planeetta.wordpress.com/2010/05/17/ydinvoima-vahensi-ranskan-co2-paastoja-110-miljoonaa-tonnia/

    Tärkeim­mät kohdat:
    29 ydin­voimalaitok­sen raken­nustyöt Ran­skas­sa aloitet­ti­in ja saatet­ti­in lop­pu­un vuosien 1975 ja 1985 välisenä aikana. 

    Päästöt puto­si­vat vuosien 1973–1980 500 miljoo­nan ton­nin tasos­ta nykyiseen 390 miljoon­aan ton­ni­in kymme­nessä vuodessa ydin­voiman käyt­tööno­ton jäl­keen. Pudo­tus­ta on 22 %.

  52. Ran­skas­sa läm­mi­tys­tarve on paljon pienem­pi kuin meil­lä, joten arvatenkaan myöskään sähkön kysyn­tä ei heit­tele samal­la taval­la. Kan­nat­taa tutus­tua suo­ma­laisi­in sähkön tuotan­tokäyri­in (ja sen muu­tok­si­in ulkoläm­pöti­lan funk­tiona). Muut­tu­va tuotan­to tehdään tääl­lä fos­si­ililauh­teel­la ja osit­tain yhteis­tuotan­nol­la, kos­ka kaukoläm­mönkin tarve nousee läm­pöti­lan pudotessa.

    Sähkön hin­ta pörssis­sä määräy­tyy kalleim­man käyn­nis­sä ole­van tuotan­to­muodon mukaan (voimaloiden ajo­järjestyskaavioon kan­nat­taa tutus­tua, jos tätä on vaikea ymmärtää). Niin­pä Suomes­sa sähkön hin­nan määrää pääasi­as­sa kivi­hi­ili- tai maakaasulauhde.

    Mitä tule­vat ydin­voimalat sit­ten tekevät? Väitän, että niiden omis­ta­jat halu­a­vat ajaa niitäkin kaiken aikaa samal­la tehol­la kus­tan­nussy­istä. Ne siis eivät voi yksin vas­ta­ta muut­tuvaan sähkön kysyn­tään. Asia var­maan ratkaistaan rak­en­ta­mal­la lisää siir­toy­hteyk­siä ulko­maille, käyt­tämäl­lä nyky­isiä yhteyk­siä enem­män ja rak­en­ta­mal­la lisää ener­giain­ten­si­ivistä teol­lisu­ut­ta. Yhdis­tymis­es­tä Sak­san verkon kanssa on puhut­tu pitkään. Teol­lisu­us myös jonkin ver­ran säätää toim­intaansa sähkön hin­nan mukaan.

    Toki kaik­ki hiilid­iok­sidipäästötön tuotan­to, joka lisätään ajo­järjestyk­sen poh­jalle, vähen­tää päästöjä jonkin ver­ran. Mut­ta kun peruskuor­ma on kätet­tu, vai­h­tu­va kuor­ma on katet­ta­va akti­ivisel­la voimaloiden tehon säädöl­lä ja teol­lisu­u­den sähkön kysyn­nän hintajoustoilla.

  53. Hukkaläm­pövero olisi vaka­va uhka sanan­va­paudelle: a lot of peo­ple are emit­ting exces­sive amounts of hot air from their mouths.

  54. Lisään Häkkisen eri­no­maiseen kom­ment­ti­in että Ran­skan ydin­voimas­sa jous­taa sveit­siläiset vesivoimalat, ital­ialaiset ja brit­tiläiset kaa­su­voimalat, jne.

    Minus­ta se on muuten hilpeää että Ruotsin ja Nor­jan vesivoiman varaan on las­ket­tu ainakin kolmes­sa eri ener­giav­i­siois­sa: Tuulivoimalat Poh­jan­merel­lä, ydin­voiman lisärak­en­t­a­mi­nen Suomes­sa ja muual­la Pohjois-Euroopas­sa, sekä sak­salais­ten puuhaa­ma aurinkosähkö Saha­ras­ta. Ainakin nuo tuulivoimalat toteu­tunee, suosit­te­len tark­ista­maan laskelmista säätövoiman hin­nat ihan ylipään­sä. Nor­jalaisil­la on jo ongel­ma että öljys­tä tulee val­ti­olle liikaa rahaa, ja tämä vaan pahe­nee vesivoiman kallistues­sa. Minkähän takia For­tum halu­aa tehdä kaukoläm­pövoimalan joka kor­vaa jous­tona toimi­vaa yhteistuotantoa?

  55. Pia: Juuri täl­laista todis­telua ei ener­giakeskustelu­un kai­va­ta yhtään lisää. Ydin­voiman vaiku­tuk­sista hiilid­iok­sidipäästöi­hin on ole­mas­sa ihan dataakin. Lovi­isan ja Olk­ilu­odon ydin­voimalaitosten valmistues­sa 1970–1980 ‑luku­jen vai­h­teessa Suomen hiilid­iok­sidipäästöt puto­si­vat, ja alkoi­vat nous­ta vas­ta vuosia myöhem­min kun (valitet­tavasti) fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­töä ei rajoitet­tu. Valitet­tavasti Stat.fi tun­tuu tar­jo­van käyriä vain vuodes­ta 1990 lähtien… 🙁

    Samoin on ver­tail­tu esimerkik­si ydin­voimaa käyt­täviä ja ‑käyt­tämät­tömiä Län­si-Euroopan maita.

  56. IJ:lle: Suomes­sa on käytet­ty lauhdet­ta aikaisem­min perusvoiman­tuotan­toon. Toki kun se on kor­vat­tu, päästöt ovat pudon­neet. Uudet ydin­voimalat ovat niin iso­ja, että mis­sähän mah­taa olla ympäri vuorokau­den ja ympäri vuo­den jatku­vaa kysyn­tää käyt­tämään niiden tuot­ta­ma sähkö.

  57. Piia: Kyl­lä Suomes­sa näytetään yhä tuot­ta­van lauh­teel­la sähköä (löytämäni tilas­tot 2005–2006), ole­tan lauh­teen ole­van fos­si­ilista ml. turve. Määrä vai­htelee vuosit­tain paljonkin, mut­ta mata­lan lauhde­tuotan­non vuosi 2005 ei liene ver­tailukelpoinen minkään kanssa pitkän paper­i­työselkkauk­sen vuoksi:

    http://www.stat.fi/til/ekul/2006/ekul_2006_2007-12–12_kat_001.html

    Lisäk­si kan­nat­taisi keskustelus­sa muis­taa, että vuo­teen 2020 men­nessä on van­hen­tu­misen vuok­si pois­tu­mas­sa käytössä kol­mannes Suomen sähkön­tuotan­toka­p­a­siteetista, 4000 MW.

    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article54261.ece

  58. IJ hyvä, sitä minä ole tässä yrit­tänyt selit­tää, että on sähköä perusvoiman­tuotan­toon ja sähköä muut­tuvan sähkön kysyn­nän kat­tamiseen. Ja näis­sä kahdessa tarkoituk­ses­sa suosi­taan eri­laisia voimalatyyppejä.

  59. Häkki­nen, tuo­ta samaa päivän­selvää asi­aa on yritet­ty yhden jos toisenkin toimes­ta selit­tää mut­ta ei mene jakeluun.

    IJ, kts. esim. sivu 3/4 http://www.energia.fi/fi/tilastot/pikatilasto/hein%C3%A4kuun%202010%20kuukausitilasto.pdf Kotite­htävänä oma arvio siitä mitä tapah­tuu kun ydin­voiman osu­us nousee ensin 1500MW 0L3:n myötä ja sen jäl­keen vielä lisää 1000–1500MW palois­sa. Vih­jeenä että se yhteis­tuotan­non läm­pökin pitää tehdä jol­lain ja sitä syn­tyy pari-kolme ker­taa niin paljon kuin sähköä.

  60. Piia J. Häkkinen
    “IJ hyvä, sitä minä ole tässä yrit­tänyt selit­tää, että on sähköä perusvoiman­tuotan­toon ja sähköä muut­tuvan sähkön kysyn­nän kattamiseen.”

    Min­un mielestäni sinä olet kovasti yrit­tänyt argu­men­toi­da että ydin­voiman lisäämi­nen ei vaiku­ta hiilidioksidipäästöihin. 

    Samal­la logi­ikalla ei sitä ei tee myöskään tuulivoima, siis­pä ole­tan, että pidät myös tuulivoimaa turhana ilmas­ton­muu­tok­sen ratkaisussa. 

    Olenko oike­as­sa?

  61. tpyy­lu­o­ma:

    Kotite­htävänä oma arvio siitä mitä tapah­tuu kun ydin­voiman osu­us nousee ensin 1500MW 0L3:n myötä ja sen jäl­keen vielä lisää 1000–1500MW palois­sa. Vih­jeenä että se yhteis­tuotan­non läm­pökin pitää tehdä jol­lain ja sitä syn­tyy pari-kolme ker­taa niin paljon kuin sähköä.

    On se jotenkin liikut­tavaa tämä vihrei­den huoli voimay­htiöi­den kyvyt­tömyy­destä laskea voimalain­vestoin­tien kannattavuutta.

    Jos et ole huo­man­nut, niin meil­lä on tänäkin kesänä ajet­tu lauhde­tuotan­toa n. 1000 MW tehol­la. Voimalaitok­sia pois­tuu käytöstä run­saasti ennen kuin OL4 ja FV1 valmis­tu­vat ja ei ole mitään takei­ta tuleeko Venäjän tuon­ti jatku­maan nykyisel­lä tasol­la. Ja sähkön kulu­tus kas­vaa edelleen. Mitä pahaa siinä on, jos jatkos­sa viemme sähköä Sak­saan ja Tan­skaan kor­vaa­maan tuulimyl­ly­maid­en hiilivoimaa?

    Ja jos nyt oikein kum­masti kävisi, eikä vien­ti­markki­noillekaan menisi sähköä kau­pak­si, niin ei se mikään luon­non­la­ki ole, että niitä fos­si­il­isia CHP-laitok­sia pitää pyörit­tää, jos vai­h­toe­htona on ydin­voimalan seisok­it. On niitä sähkökat­tiloi­ta asen­net­tu kaukoläm­pöverkkoi­hin ennenkin. Toki sil­loin ydin­sähkö joudu­taan myymään noille CHP-laitosten omis­ta­jille sel­l­aisel­la hin­nal­la, että CHP-laitos kan­nat­taa seisottaa.

    Pekka
    p.s. Kotite­htävänä sin­ulle selvit­tää mikä on OL3 teho.

  62. Piia J. Häkkinen:

    IJ hyvä, sitä minä ole tässä yrit­tänyt selit­tää, että on sähköä perusvoiman­tuotan­toon ja sähköä muut­tuvan sähkön kysyn­nän kat­tamiseen. Ja näis­sä kahdessa tarkoituk­ses­sa suosi­taan eri­laisia voimalatyyppejä.

    Niin suosi­taan, ja opti­maa­li­nen säätövoimala ei suinkaan ole hiililauhde­laitos, kuten tässä ketjus­sa olet esit­tänyt. Suomen hiililauhde­laitok­set on muuten alun­perin raken­net­tu peruskuor­man ajamiseen.

    Meil­lä on kuitenkin onnek­si kohtu­ullisen run­saasti vesivoimaa ja poten­ti­aalia kas­vat­taa sitä edelleen, vaik­ka puolueesi yrit­tää tämän estää, niin eiköhän ensi vaa­likaudel­la jär­ki voita. Lapin liit­to­han noi­ta han­kkei­ta taas täl­lä viikol­la ajoi eteenpäin.
    Ja jos pakko on, niin kyl­lä pump­pu­voimaloitakin voidaan rak­en­taa. Kaive­taan vaan Vaarun­vuori ja kump­pan­it naftaliinista.

  63. Sylt­ty, juuri noin. Pari olen­naista eroa kuitenkin: Tuulivoimalat tuot­taa keskimäärin parem­min kylmäl­lä. Niitä voi asen­taa muu­ta­ma megawat­ti ker­ral­laan. Niihin ei liity sel­l­aisia riske­jä joi­ta varten tarvi­taan esimerkik­si evakuointisuunnitelmia.

    Pekka:
    Onko se sähköte­ho OL3:ssa sit­ten 1600MW? Minä luin sen Inter­netistä ja Inter­netis­sä on kaik­ki oikein.
    Mikä sat­tumoisin osuu oikein hyvin yhteen sen mainit­se­masi gigawatin lauhde­voiman kanssa. Venäjän tuon­nin lop­pumis­es­ta ker­tonee jotain se että Suo­mi esti Venäjäläisiä sijoit­ta­jia rak­en­ta­mas­ta siir­tokaapelia. Sivu­men­nen, meil­lä on sel­l­ainen valikoi­va markkin­talous jos­sa ydin­voimala on sijoit­ta­jan asia, pait­si vaku­u­tuk­set jot­ka kuu­luu veron­mak­sajille, mut­ta siir­tokaapeli taas ei ole.

    Jos yrität sanoa että Sak­saan tarvi­taan lisää ydin­voimaa niin en vält­tämät­tä ole edes eri mieltä. Minus­ta on vaan kaikin puolin huono idea rak­en­taa se Suomeen. Ylipään­sä en nyt oikein kek­si siir­toy­hteyk­sien päässä markki­naa jos­sa sähkön kysyn­tä olisi kesäl­lä suurem­pi, mut­ta eihän tämä nyt oikeasti ole mikään ongel­ma kun niiden voimaloiden vastaparik­si tehdään jokunen alu­mi­in­isu­lat­ta­mo tai muu­ta vas­taavaa. Ei se tosin sit­ten päästöi­hin vaiku­ta mitenkään.

    Mil­lois ne nykyiset ydin­voimalat sit­ten sul­je­taan, 2030? Toisaal­ta OL3:n raken­nus­vauhdil­la olisi kyl­lä hyvä aloit­taa nyt.

    Voihan niitä vas­tuk­sia tai mer­iläm­pöpump­pu­ja lisätä kaukoläm­pöverkkoon. Jol­lain se sähkö pitää vaan tehdä muutenkin korkean kysyn­nän aikaan, eli käytän­nössä hiililauhteella.

    Enkä nyt oikein usko että tarkoitit tätä, mut­ta saa olla melko mas­si­ivi­nen pump­pu­voimala jot­ta siitä on kau­si­vai­htelui­hin mitään iloa.

    Enkä muuten kuu­lu vihreisi­in. Olen vaan näistä asioista jok­seenkin samaa mieltä. Ja min­ua ärsyt­tää nykyään huo­mat­tavasti enem­män uraan­in­uori­hömp­pä kuin uraanikammohömppä.

  64. Ja pitänee täs­men­tää mitä tarkoi­tan uraan­in­uori­höm­päl­lä. Teknolo­gia­riskien hallinta. Siis sen puute. Enkä nyt puhu turvallisuusriskeistä.

    Meil­lä on nyt lukit­tu viimeisik­si vajaak­si kymmenek­si vuodek­si ja vuosikym­meniksi eteen­päin sähkön­tuotan­to ydin­voiman varaan. Minus­ta hyvässä tekn­lo­gias­trate­gias­sa on aina vai­h­toe­hto­ja, ihan sik­si että teknolo­gian kanssa menee aina jotain pieleen, eri asia on kuin­ka pahasti

    Mitä jos OL3 ei koskaan saa­da käyn­ti­in? Mitä jos siinä on tyyp­pivi­ka jon­ka takia vira­nomaiset kieltää sen käytön? Mitä jos on niin niinku aika moni rahoi­tus­puolel­la vaik­ka englan­ninkielisessä maail­mas­sa sanoo että nyky­isil­läkään raken­nuskus­tan­nuk­sil­la voimaloiden rak­en­t­a­mi­nen ei kan­na­ta, eli niitä ei tehdä? Entä jos raken­nuskus­tan­nuk­set nousee jatkos­sakin vas­taaval­la raket­ti­maisel­la taval­la? Entä jos OL3 tapais­ten pro­jek­tien takia sijoit­ta­vat vaa­ti­vat korkeam­paa tuot­toa, jol­loin rahoi­tuskus­tan­nuk­set nousee edelleen eli raken­nuskus­tan­nuk­set nousee? Mitä jos jos­sain tapah­tuu paha ydin­voimalaon­net­to­muus ja luvat pan­naan jäi­hin? Mitä jos uraanin hin­ta räjähtää käsiin? 

    Noin niinku ensialku­un, mis­tä tahansa muus­ta teknolo­gias­ta aikuiset järkevät ihmiset kysyy tuol­laisia kysymyk­siä. Fanit­ta­mi­nen on vaarallista.

  65. Sinä puhut aikuis­ten järke­vien ihmis­ten kysymyk­sistä, ja uskot ettei ydin­voimala ehkä lähde käyn­ti­in? Mitä muu­ta on huomioita­va? Ehkä meren­po­h­jaan tulee reikä, jos­ta kaik­ki vesi val­uu pois.

  66. “Mitä jos OL3 ei koskaan saa­da käyn­ti­in? Mitä jos siinä on tyyp­pivi­ka jon­ka takia vira­nomaiset kieltää sen käytön?”

    Mitä jos risu­paket­ti ajaa Suomen taan­tu­maan ja ihmiset ajau­tu­vat syr­jäy­tyvät ja ammuskel­e­vat kän­nipäis­sään toisi­aan, keskoslap­sia kuolee sairaaloiden säästö­jen takia??!?!?!1

  67. az, tarkoi­tan esimerkik­si sitä että kus­tan­nuk­set kas­va­vat ja pro­jek­ti entis­es­tään viivästyy niin paljon että sitä ei koskaan saate­ta lop­pu­un. Tai että reak­toris­sa on tyyp­pivi­ka jon­ka takia vira­nomaiset eivät anna sitä käynnistää.

    Sylt­ty, jos risu­paket­ti osoit­tau­tuu taloudel­lis­es­ti toteut­tamiskelvot­tomak­si, niin suun­taa muute­taan ja kehitetään vai­h­toe­hto­ja ml. ydin­voima, ja tietenkin maakaa­sun osu­u­den kas­vat­ta­mi­nen, tuulivoima, hiilid­iok­sidin tal­teenot­to, ener­giate­hokku­u­den kas­vat­ta­mi­nen, jne. En väitä tietäväni mitkä vai­h­toe­hdoista toimii, asi­at muut­tuu kun teknolo­giat kehit­tyy, ja nimeno­maan tämän takia niitä on hyvä olla. Jos risu­ja tulisi verkkoon gigawat­ti kokolu­okan laitos ker­ral­laan niin ongel­ma olisi paljon vaikeampi, ts. suh­tau­tu­isin vähem­män epäillen ydin­voiman lisäämiseen jos ne voimalat eivät olisi niin tolkut­toman kokoisia ker­tain­vestoin­te­ja. Olen antanut itsel­leni ker­toa että ne ovat niin iso­ja sik­si että ne oli­si­vat edes jotenkin kannattavia.

  68. Soin­in­vaara:” Turvet­ta verote­taan kuin se ei tuot­taisi hiilid­iok­sidipäästöjä, vaik­ka se on kivi­hi­iltäkin pahempi saas­tut­ta­ja. Taas on kyse aluepolitiikasta.”

    Höp­sis, turve on ei-fos­si­ili­nen polt­toaine. Se kas­vaa 1–2 mm vuodessa. Päästök­er­roin on päätet­ty poli­it­tisin, ei tieteel­lisin perustein.

    Kun turpeen ker­roin tule­vaisu­udessa määritetään oikein, tieteel­lis­es­ti, niin Suo­mi on etu­lyön­ti­ase­mas­sa mui­hin val­tioi­hin näh­den. Olemme täyt­täneet EU:n biopolt­toainei­den käyt­tövelvoit­teen jo ennen vuot­ta 2000. (arvio)

    Nyt vaan Helsin­ki: hanakasti täyt­tämään Hanasaaren kivi­hi­il­isi­ilot turpeel­la . Maakun­nista kyl­lä löy­tyy turvet­ta ja rah­ti­mak­sut eivät ole rikkaalle Helsingille mikään ongelma. 

    Näin saadaan myös maakun­nista tul­lut­ta rahaa takaisin . Näin toimii reilu alue­poli­ti­ik­ka nykyisen sijaan, jos­sa kaik­ki rahat ohjau­tu­vat pääkaupunkiseudulle.

  69. tpyy­lu­o­ma:

    Sylt­ty, juuri noin. Pari olen­naista eroa kuitenkin: Tuulivoimalat tuot­taa keskimäärin parem­min kylmällä. 

    Tuol­ta argu­men­til­ta menee kyl­lä poh­ja pois sil­lä, että sil­loin kun tarve on suurin (talvi­nen paikallaan pysyvä korkea­paine) ei tuule ollenkaan.
    Se, että mas­si­ivi­nen tuulivoiman osu­us ei vähen­nä hiilipäästöjä on ihan yhtä tot­ta, kuin väit­teesi ydin­voiman kyvyt­tömyy­destä vähen­tää päästöjä. Väit­täisin, että selkeästi jopa tois­in­päin, suuri tuulivoiman osu­us las­kee päästöjä vähem­män, kuin suuri ydin­voiman osu­us. Kat­so vaik­ka Tan­skaa, siel­lä eivät oman kulu­tuk­sen päästöt ole vähen­tyneet, koko tuotan­non toki, mut­ta se tuulisähkö viedäänkin Saksaan.

    Venäjän tuon­nin lop­pumis­es­ta ker­tonee jotain se että Suo­mi esti Venäjäläisiä sijoit­ta­jia rak­en­ta­mas­ta siirtokaapelia.

    Ei Suo­mi sitä han­ket­ta estänyt, jos han­kkeen puuhaat oli­si­vat olleet valmi­ita kus­tan­ta­maan sen vaa­ti­mat mas­si­iviset verkon vahvis­tuk­set. Venäjän tuon­ti on nyt n. 1500 MW, jos se kas­vaisi 2500 MW pitäisi varautua koko tuon määrän putoamiseen verkos­ta. Tok­i­han siinä on poli­ti­ikkaakin mukana, halu­taan huolto­var­muussy­istä vähen­tää riip­pu­vu­ut­ta sähkön tuon­nista. Tuos­sa han­kkeessa ei muuten ollut mukana Venäjän kan­taverkkoy­htiö (jon­ka kaut­ta nykyi­nen itä­tuon­ti tulee), ain­oas­taan ydin­voimaloi­ta pyörit­tävä yhtiö. 

    Enkä nyt oikein usko että tarkoitit tätä, mut­ta saa olla melko mas­si­ivi­nen pump­pu­voimala jot­ta siitä on kau­si­vai­htelui­hin mitään iloa.

    Pump­pu­voimalat ovat toki vuorokausi/viikonloppuvaihtelua säätämään. Vaarun­vuori oli 540 MW.
    Pohjoisen allashankkeil­la saadaan lisää pidem­piaikaista säätötehoa.

  70. Pekka, se Tan­skan tuulisähkö viedään Nor­jaan jos­ta vas­taavasti tuo­daan vesisähköä pienem­mäl­lä tuulel­la. Tuo että koval­la pakkasel­la ei tuule, siis edes korkeal­la, on min­un tietääk­seni kyl­lä myyt­ti. Tarkoi­tan kuitenkin keski­tuotan­toa lämmityskaudella.

    Varsi­nais­es­ta kiis­tan aiheesta, minä en väitä etteikö tuuli- tai ydin­voima vähen­täisi päästöjä. Minä vaan väitän että tuon tyyp­pisel­lä ympärivuo­tisel­la tuotan­nol­la on rajalli­nen osu­us, eli kaikkia polt­tovoimaloi­ta sil­lä ei voi­da kor­va­ta. Ja että jos ja kun OL3 käyn­nistyy niin Suomes­sa ollaan käytän­nössä sil­lä rajal­la. Minus­ta tämä on ihan yksinker­tainen teknistaloudelli­nen tosi­a­sia. Kuulisin mielel­läni mik­si näin ei ole, kos­ka minus­ta olisi mukavaa että näin ei olisi.

  71. Vielä tuos­ta päästö­jen vähen­tämisas­i­as­ta. Monel­la on käsi­tys, että uusien ydin­voimaloiden rak­en­t­a­mi­nen vähen­täisi lauhde­voimaloi­ta yksi yhteen, ja argu­men­toin siis tätä vas­taan, kos­ka asia ei ole näin yksinker­tainen. En väit­tänyt, ettei ydin­voima ollenkaan vähen­täisi päästöjä, kos­ka toki kaik­ki vähäpäästöi­nen uusi voimalaka­p­a­siteet­ti niitä vähentää.

    Tuules­ta vielä, että ihan tuuli­ti­las­toista voi tark­istaa Suomes­sa tuulisimpi­en kuukausien ole­van yleen­sä loka‑, marras‑, joulu- ja tam­mikuu. Tyynin on heinäkuu. Helmiku­un tyynet säät voivat joskus aiheut­taa ongelmia, sik­si on olta­va säätöä.

    Allasvesivoima on paras­ta säätövoimaa, mut­ta sitä on Suomes­sa hyvin rajal­lis­es­ti, ja ne kiis­tel­lytkin suun­nitel­mat toisi­vat hyvin vähän lisää. Lauhde­voima on toisek­si paras­ta hitaaseen säätöön, sik­si sitä käytetään paljon.

    1. Tuulivoimas­ta tulee huo­mat­tavasti käyt­tökelpoisem­pi siinä vai­heessa, kun Euroopan sähköverkot on yhdis­tet­ty riit­tävän vahvoil­la (tasavirta)yhteyksillä. Jos las­ke­taan Euroopan koko tuulivoiman teho yhteen, se vai­htelee suh­teessa huo­mat­tavasti vähem­män kuin tuulivoima yhdessä maassa.

  72. Osmo:

    Tuulivoimas­ta tulee huo­mat­tavasti käyt­tökelpoisem­pi siinä vai­heessa, kun Euroopan sähköverkot on yhdis­tet­ty riit­tävän vahvoil­la (tasavirta)yhteyksillä.

    Min­ua on aina hiukan ihme­tyt­tänyt kuin­ka kaik­ki vihreät hehkut­ta­vat HVDC-voiman­si­ir­rosta. Eihän sil­lä nyt niit­ten myl­ly­jen tai mei­dän ydin­sähkön vien­nin 🙂 kannal­ta ole mitään merk­i­tys­tä, kuin­ka verkot on yhdistetty.
    Se käytetäänkö AC vai DC siir­to­jo­hto­ja on teknistaloudelli­nen opti­moin­tite­htävä, eikä ole ollenkaan selvää, että DC olisi aina parempi/kustannustehokkaampi. Merikaapelit tehdään nykyään läh­es aina tasavir­ral­la ja tasavir­talinkke­jä raken­netaan kun halu­taan erot­taa verkot toi­sis­taan (esimerkik­si Viipurin tasavir­talink­ki Suomen ja Venäjän välil­lä), mut­ta maalle raken­ne­tuis­sa siir­to­jo­hdois­sa AC/DC parem­muus ei ole mitenkään suoraviivaista.

    Ei ole myöskään itses­tään selvää, että niit­ten tuulimyl­ly­jen takia kan­nat­taa tehdä val­tavia siir­toverkkoin­vestoin­te­ja (vaik­ka ide­olo­gia kuin­ka vaatisi myl­ly­jen määrän val­tavaa kas­va­tus­ta mak­soi mitä maksoi).

  73. Kun Euroopan sähköverkot on yhdis­tet­ty, voimme tehdä läjäpäin rahaa rak­en­ta­mal­la atom­imurskaamo­ja ja myymäl­lä niistä saata­van sähkön kovaan hin­taan Sak­salle, joka on oma­l­ta osaltaan päät­tänyt luop­ua ydinvoimasta.

    Täl­lä tavoin voisimme myös luop­ua niistä “kehi­tys­maata­son” tuot­teista kuten teräs ja paperi ja siir­tyä moisia iki­van­ho­ja keksin­töjä ver­rat­tomasti kehit­tyneeseen atomivientiin!

  74. Sylt­ty: “..ja myymäl­lä niistä saata­van sähkön kovaan hin­taan Sak­salle, joka on oma­l­ta osaltaan päät­tänyt luop­ua ydinvoimasta.”

    Käynee kuten Ruot­sis­sa, eli kansanäänestyk­sen jäl­keen ydin­sähkön tuotan­to nos­tet­ti­in vähin äänin tasol­ta 25TWh/a jon­nekin 70TWh/a paikkeille, ja nyt kun voimaloiden elinkaari on lop­pumas­sa, päätös “perut­ti­in” ikään kuin aikoinaan oltaisi­in oltu tosissaan.

  75. tpyy­lu­o­ma:

    Pekka, se Tan­skan tuulisähkö viedään Nor­jaan jos­ta vas­taavasti tuo­daan vesisähköä pienem­mäl­lä tuulella. 

    Val­taosa Tan­skan tuulivoimaloista sijait­see Jyl­lan­nis­sa (nykyään kai lähem­mäs 3000 MW). Siir­toka­p­a­siteet­ti Jyl­lan­nista Nor­jaan on 1000 MW, Ruot­si­in 370 MW ja Sak­saan 1500 MW. Se mihin suun­taan Jyl­lan­nista viedään sähköä riip­puu ensisi­jais­es­ti Nor­jan vesivuodes­ta, kuiv­ana vuote­na viedään pohjoiseen ja kun Nor­jan altaat ovat täyn­nä sateise­na vuote­na, siir­to on pääsään­töis­es­ti Sak­saan. Noista siir­toka­p­a­siteeteista kuitenkin näet, että kaikkea Jyl­lan­nin tuulisähköä ei voi­da viedä Nor­jaan vaik­ka haluttaisiin.

  76. Tästä keskustelus­ta puut­tuu, kuten taval­lista, numerot. Avauk­ses­sa puiti­in vero­tuk­sen sudenkuop­pia, ja siitä eteen­päin, soisi ole­van selvät sävelet siitä mitä tehdään. 

    Mil­lä fos­si­iliset on tarkoi­tus kor­va­ta, vai onko tarkoi­tus? Voidaan puhua met­sähak­keesta ja ihan mis­tä vain niin paljon kuin halu­taan, mut­ta kuka ensimäisenä uskaltaa ääneen sanoa, paljonko ener­giaa tarvi­taan ja paljonko sitä on mis­täkin läh­teestä saatavilla?

  77. Kaj Luukon kanssa samaa mieltä. Jos poli­itikot (ihmiset yleisem­min) osaisi­vat ajatel­la numeroil­la, niin tämä ei olisi niin vaikeaa. Esimerkik­si suu­ru­us­lu­okkien ja mit­ta­suhtei­den hah­mot­ta­mi­nen tun­tuu monille ole­van läh­es mah­do­ton­ta. Bioen­er­giallekin esitet­ti­in sel­l­aisia vaatei­ta, että se tarvit­tu pel­toala on jumalat­toman val­ta­va, ja eikä kun heti EU-säädök­sek­si, mitä sitä turhaan pysähtyä luku­ja laskemaan.

  78. Ener­giavero­tuk­sen sudenkuopista kiin­nos­tunei­den kan­nat­ta lukaista Gasum­in Pöyryl­lä teet­tämä selvi­tys hal­li­tuk­sen ener­giaver­ou­ud­is­tuk­sen vaiku­tuk­sista Helsin­gin ja Tam­pereen hiili, maakaa­su ja turve/puu-voimalaitosten ajojärjestyksiin.

    Mie­lenki­in­toista luet­tavaa. Maakaa­su on ollut tähän asti taloudel­lis­es­ti kil­pailukyky­istä vain sen takia, että sen vero­tus on ollut merkit­tävästi alem­pi kuin kivi­hi­ilel­lä. Nyt kun vero­tus­ta esitetään muutet­tavak­si lähem­mäs pari­teet­tia (10,8 Eur/MWh vs 13 Eur/MWh), maakaa­sun käyt­tö CHP-laitok­ses­sa ei enää kan­na­ta, ero on tosin hyvin pieni. Tuos­sakin laskel­mas­sa on tosin mukana kivi­hi­ilen rasit­teena mielestäni kyseenalainen osu­us lisäsähkön ostamis­es­ta pörssistä. Helsin­gin ja Tam­pereen maakaa­su­laitok­sis­sa raken­nusaste on selvästi korkeampi kuin kiin­teän polt­toaineen laitok­sis­sa (=polt­toaineesta saadaan enem­män sähkö ja vähem­män kaukolämpöä).
    Mut­ta jos siis kat­so­taan paljonko kivi­hi­ilestä tai maakaa­sus­ta saadaan läm­pö- ja sähköen­er­giaa polt­toaineeseen käytetyl­lä eurol­la, niin maakaa­su on aika tolkut­toman kallista. Siinä nähdään kuin­ka vaar­al­lista on ostaa polt­toainet­ta, jos­sa ei ole juurikaan kil­pailua. Sil­loin polt­toaine­toimit­ta­ja (Gasprom) voi yli­hin­noitel­la tuot­teen­sa ja estää yhteiskun­taa verot­ta­mas­ta, sitä kuten mui­ta polttoaineita.

    link­ki Pöyryn tutkimukseen:
    http://www.gasum.fi/gasumyrityksena/media2/uutiset/Documents/Q210-002A.pdf

  79. Laskin ener­giaver­ou­ud­is­tuk­sen luvut auki maakaa­sun ja kivi­hi­ilen osalta ja osoit­tau­tui, että ne perus­tu­vat kau­ni­isi­in tasalukui­hin. Hiilid­iok­sidipäästöjä esitetään verotet­tavak­si 30 Euroa tuotet­tua CO2-ton­nia kohti ja polt­toainei­den ener­gia­sisältöä 7,70 Eur/MWh. Päästökau­pan piiris­sä ole­vat laitok­set (yli 20 MW tehoiset) saa­vat 50% alen­nuk­sen CO2-veros­ta, joka tarkoit­taa, että niille kom­pen­soidaan nykyi­nen päästökau­pan hin­tata­so (15 Eur/­CO2-ton­ni) kokonaan.
    Kos­ka kivi­hi­ilen päästöt ovat suurem­mat, sen CO2-vero on suurem­pi 10,22 Eur/MWh (maakaa­sul­la 5,94 Eur/MWh).

    Kyl­lä tässä Gasum ja Helsin­gin ener­gia itkevät väärää asi­aa. Veroe­hdo­tus on tasan oikeu­den­mukainen ja ottaa huomioon polt­toainei­den päästöt. Peru­songel­ma, joka näyt­tää muut­ta­van Helsin­gin voimalaitok­sen ajo­järjestyk­sen siten, että Vuosaaren maakaa­su­laitok­set käyn­nistyvät kivi­hi­ililaitosten jäl­keen, on maakaa­sun törkeän kallis hin­ta. VTT:n raportin dia­gram­meista kat­sot­tuna maakaa­sun vero­ton hin­ta on n. 25 Eur/MWh ja kivi­hi­ilen n 8 Eur/MWh. Tähän asti maakaa­su on pär­jän­nyt sil­lä, että sen vero­tus on ollut keinotekoisen alhaista.

    1. Har­mon­isoidun hiilid­ioik­sidi­veron ymmär­rän myös maakaa­sun kohdal­la, mut­ta mik­si ener­gia­sisältöä pitää verot­taa. Eikä pitäisi verot­taa hait­taa eikä hyötyä?
      Kaikkien ongelmien äiti on kuitenkin kaukoläm­mön yli kaksinker­tainen vero­tus. Jos tätä kepu­lais­ten kau­naista sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­non sakkoveroa ei olisi, kaukoläm­mön kohonnu8t vero ei muo­dostaisi ongelmaa.

  80. Olen nimipäivänäni matkoil­la tääl­lä Savos­sa. Savolaiset ovat kuu­luisia siitä, että ovat kehit­täneet eri­lais­ten avus­tusten käytöstä kansanperinnettä.

    Ener­gia­pu­un sub­ven­tiot menivät Savon Sanomien kir­joit­ta­jal­ta kauhis­tuk­sen puolelle. Puun kul­je­tuk­ses­ta met­sästä kor­vataan 100 % kus­tan­nuk­sista. Erik­seen kor­vataan läji­tys täysimääräis­es­ti. Kaik­ki hyvin tähän men­nessä, mut­ta sit­ten jotain aivan järkyt­tävää: Kemera-rahat ovat lop­pu ja koko hom­ma perus­tuu tukiin!

    Koko met­sä­talous on run­saskätis­ten tukien varassa:
    http://www.metsavastaa.net/tuet_taulukkonamuuttyolajit

    Jos­sain oli main­in­ta, että Kuo­pio jos lämpiää ener­gia­pu­ul­la, niin se lämpiää sit­ten val­tion verorahoilla.

    p.s. Kun­ta Savos­sa oli pitänyt veden­säästökam­pan­jan. Veden kulu­tus las­ki. Onnis­tuiko kam­pan­ja? Kun­ta nos­ti vesikuu­tion hin­taa saadak­seen kerät­tyä samat rahat asukkailta.

  81. Osmo:

    Har­mon­isoidun hiilid­ioik­sidi­veron ymmär­rän myös maakaa­sun kohdal­la, mut­ta mik­si ener­gia­sisältöä pitää verot­taa. Eikä pitäisi verot­taa hait­taa eikä hyötyä?

    VTT:n taus­ta­selvi­tyk­sen (se jota tänään Heinälu­o­ma vaati julk­istet­tavak­si, ja joka on ollut VVM:n sivuil­la jo kuukau­den 🙂 mukaan ener­gia­sisältökom­po­nent­ti tulee EU:n valmis­teil­la olev­as­ta ener­giaverodi­rek­ti­ivistä. Lain­aus VTT:ltä
    “Tarkastelu­un otet­tu­jen muiden vero­ma­llien perus­tana oli valmis­teil­la ole­va EU:n
    ener­giaverodi­rek­ti­ivi, jos­sa peri­aat­teina ovat polt­toainei­den yhden­ver­tainen kohtelu
    läm­mi­tyssek­to­ril­la ja veron jakau­tu­mi­nen ener­gia- ja hiilidioksidikomponenttiin.”

    Kaikkien ongelmien äiti on kuitenkin kaukoläm­mön yli kaksinker­tainen vero­tus. Jos tätä kepu­lais­ten kau­naista sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­non sakkoveroa ei olisi, kaukoläm­mön kohonnu8t vero ei muo­dostaisi ongelmaa.

    Kyl­lä sinä nyt vähän ammut yli. Sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­toa on kyl­lä niis­sä pienis­sä kepu­lai­sis­sa kunnissakin.
    Ja vielä muis­tu­tuk­se­na, että isot CHP-laitok­set saa­vat 50% alen­nuk­sen CO2-veros­ta, ja vielä 0,9 ker­toimen yhteis­tuotan­nos­ta. Efek­ti­ivi­nen ener­giavero Helsin­gin maakaa­sukaukoläm­mössä on siis 9,68 Eur/MWh kun se kepu­lan­di­an mum­mon­mökin öljyläm­mi­tyk­sessä on 18,08 Eur/MWh ja suo­ras­sa sähköläm­mi­tyk­sessä 17,03 Eur/MWh.

    link­ki VTT:n selvitykseen:
    http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/Lmmityspolttoaineraporttiluonnos_24062010.pdf

    1. Ja vielä muis­tu­tuk­se­na, että isot CHP-laitok­set saa­vat 50% alen­nuk­sen CO2-veros­ta, ja vielä 0,9 ker­toimen yhteis­tuotan­nos­ta. Efek­ti­ivi­nen ener­giavero Helsin­gin maakaa­sukaukoläm­mössä on siis 9,68 Eur/MWh kun se kepu­lan­di­an mum­mon­mökin öljyläm­mi­tyk­sessä on 18,08 Eur/MWh ja suo­ras­sa sähköläm­mi­tyk­sessä 17,03 Eur/MWh.

      pekka ajat­telee, että on oikeudenmukaista,m että jokainen mak­saa yhtä paljon henkeä kohden siitä riip­pumat­ta, paljonko tuot­taa päästöjä. Yhteis­tuotan­non oikea ker­roin on jotain noin 0,4. Hiilid­iok­sidikom­po­nentin osalta 50 pros­entin alen­nus vie sen lähelle, mut­ta ener­giakom­ponet­ti jää ylisu­urek­si. Juuri se sor­taa maakaa­sua ja yllyt­tää kor­vaa­maan sitä kivihiilellä.

  82. Osmo ihmettelee “ener­gia­sisäl­lön” verot­tamista. Se on hyvä ter­mi ja sitä minäkin olen tapail­lut ja koit­tanut mielessäni jokeltaa.

    Täl­lä menol­la meil­lä on pian maat­alous­tukeakin pahempi, kalli­impi ja mon­imutkaisem­pi energiatukiviidakko.

    … sit­ten joku ener­giamin­is­teri tule­vaisu­udessa pähkäilee, mik­si ener­gia on tolkut­toman kallista ja kuka vetää välistä mis­säkin ener­giaketjun vai­heessa… ja plaa plaa…

  83. Osmo:
    <block­quote
    pekka ajat­telee, että on oikeudenmukaista,m että jokainen mak­saa yhtä paljon henkeä kohden siitä riip­pumat­ta, paljonko tuot­taa päästöjä. Yhteis­tuotan­non oikea ker­roin on jotain noin 0,4.

    Tästä olemme ennenkin kinan­neet, ja olen edelleenkin sitä mieltä, että ei tuo 0,4 ole mikään oikea ker­roin. VTT:kin näyt­tää ole­van samaa mieltä. Lain­aus energiaverotusselvityksestä:
    “Sähkön tuotan­non polt­toainei­ta ei verote­ta, ja yhdis­te­tyssä sähkön ja läm­mön tuotannossa
    (CHP) vero­ja mak­se­taan vain polt­toainemäärästä, joka saadaan kertomalla
    tuotet­tu hyötyläm­pö ker­toimel­la 0,9. Menet­te­ly vähen­tää mak­set­tavia veroja
    noin 20 % ver­rat­tuna läm­pökeskuk­si­in, jois­sa on tuotet­tu vain läm­pöä. CHP-laitoksia
    on suosit­tu, kos­ka niis­sä polt­toainei­den kokon­aiskäytön tehokku­us on
    merkit­tävästi suurem­pi kuin tuotet­taes­sa erik­seen sähköä lauhdevoimalaitoksissa
    ja läm­pöä erillistuotannossa.”

    Hiilid­iok­sidikom­po­nentin osalta 50 pros­entin alen­nus vie sen lähelle, mut­ta ener­giakom­ponet­ti jää ylisu­urek­si. Juuri se sor­taa maakaa­sua ja yllyt­tää kor­vaa­maan sitä kivihiilellä. 

    On se kum­mallista sor­tamista, kun maakaa­sun vero MWh-kohti on kuitenkin läh­es 20% alem­pi. Kyl­lä se peru­songel­ma on maakaa­sun korkea hin­ta. Ja ota vielä huomioon, että päästöoikeuk­sien hin­nat ovat nyt (ja siis siinä Gasum­in selvi­tyk­sessä) poikkeuk­sel­lisen alhaal­la. On hyvin toden­näköistä, että 2013 alka­val­la päästökaup­pakaudel­la päästöoikeus mak­saa enem­män, ja paran­taa maakaa­sun kil­pailu­ti­lan­net­ta kivihiileen.

  84. Pekka:

    Tuos­sakin laskel­mas­sa on tosin mukana kivi­hi­ilen rasit­teena mielestäni kyseenalainen osu­us lisäsähkön ostamis­es­ta pörssistä.

    Mikä siinä on kyseenalaista? Eikä se nyt ole selvää että se menee näin kuten Pöyry kirjoittaa:

    Maakaa­sukom­bi­laitok­set tuot­ta­vat samaan läm­pökuor­maan näh­den noin kaksinkertaisen
    määrän sähköä ver­rat­tuna kiin­teän polt­toaineen laitok­si­in. Kiin­tei­den polttoaineiden
    laitosten ajomäärän kas­vat­ta­mi­nen vähen­tää siis tuotet­tua yhteistuotantosähkömäärää.
    Ajo­järjestyk­sen muu­tos ei kuitenkaan vaiku­ta sähkön kulu­tuk­seen, joten vastaava
    sähkömäärä on tuotet­ta­va muual­la. Pohjo­is­maisil­la sähkö­markki­noil­la lauhdetuotanto
    on val­lit­se­va mar­gin­aal­i­tuotan­to­muo­to, jol­loin yhteis­tuotan­tosähkön vähen­e­m­i­nen lisää
    tyyp­il­lis­es­ti lauhdesähkön tuotantoa. 

    Eli kun sen yhteis­tuotan­tovoimaloiden käytön määrää nyt ja varsinkin jatkos­sa sähkön eikä niinkään läm­mön­tarve niin päästö­jen kannal­ta maakaa­su on huo­mat­tavasti parem­pi. Ja tuo sähkön­tarve kas­vaa jos ruve­taan kor­vaa­maan kaukoläm­pöä isois­sa kaupungeis­sa sähköläm­mi­tyk­sel­lä, pump­pu­jen kanssa tai ilman. 

    Hal­li­tus tosin on saanut aikaisek­si kaukoläm­pöön liit­tymis­pakon kaavaan ja hyvä niin. Varsinkin Keskus­ta on muutenkin kovasti huolis­saan suurten kaupunkien päästöistä, pait­si jos ne syn­tyvät turpeesta. Eri­no­mainen tapa laskea niitä, vaikka­pa Turus­sa, on hiilen kor­vaami­nen maakaa­sul­la. Jos sen veroko­htelu on mitä sat­tuu niin täl­laisia investoin­te­ja ei tehdä. Alan myös ymmärtää mikä hinku HELE­Nil­lä on pitää kiin­ni Hanasaaren hiilivoimalasta.

    Maakaa­sun korkeam­paa hin­taa myös yleen­sä kom­pen­soi voimaloiden pienem­mät kiin­teät kus­tan­nuk­set, punaiset viivat kuvaa­vat päästö­mak­su­jen vaiku­tus­ta. Esim. IEA 2004 kuva http://www.eurotrib.com/file/3/050710_power_prices.gif

    Toisin sanoen, kivi­hi­ilivoimalat ovat sen ver­ran kalli­ita rak­en­taa että niitä myös kan­nat­taa myös ajaa vuo­den ympäri suurem­mal­lakin polt­toainekus­tan­nuk­selle. Voisiko joku ker­toa kokoomuk­selle että tämä tekee ydin­voimas­ta vähem­män kil­pailukyky­istä. Tai vihreille että samaa kos­kee tuulivoimaa ja ylipään­sä nos­taa päästöjä.

  85. Valitet­tavasti koko ener­gia-aihe on niin mon­imutkainen että epäilen moniko tätä jak­saa oikein ajatuk­sen kanssa seu­ra­ta. Yritän tiivistää:

    - Kaik­ki polt­toaine- ja ener­giavero­tuk­sen ohjaus­vaiku­tu­songel­mat pois­tu­vat, kun 2014 jäl­keen (kun mit­tar­it vai­hdet­tu) lop­puu sähkön myyn­ti vakio­hin­nal­la eli yleis­tar­if­fil­la kulut­ta­jille. Sähköä saa vain pörssisähköhin­nal­la+ sähköy­htiön kate. Viime tal­ve­na esim. 20 euroa/tunti sähköläm­mi­tys­talolle parhaim­mil­laan. Taitaa lop­pua myös läm­pöpump­pu­bisnes. Ja maaläm­pöbisnes. Antaako val­tio sil­loin tukea jos luop­uu maalämmöstä? 

    - Jos halu­amme leika­ta CO2-päästöjä ja saavut­taa 38% uusi­u­tu­van osu­u­den EU:n vaa­timusten mukaan, niin taa­jamis­sa pitää läm­mit­tää CHP-kaukoläm­möl­lä ja maal­la puil­la. Eikä mil­lään muul­la. Biopolt­toaineet ovat muuten kan­nat­tavia vain CHP:ssa.

  86. Tuos­sa kir­joituk­ses­sa Ener­giavero­tuk­sen sudenkuopat on muu­tamia oleel­lisia asi­avirheitä, jot­ka lie­nee syytä korjata :

    “Tässä ei ole kyse ener­giapoli­ti­ikas­ta vaan alue­poli­ti­ikas­ta. Halu­taan verot­taa enem­män kaupungeis­sa asu­via kaukoläm­mön käyt­täjiä kuin maal­la asu­via sähköläm­mön käyttäjiä.”
    -> sähkön hin­taan on käsit­tääk­seni tulos­sa valmis­teveron koro­tus, joka on suu­rudeltaan sama kuin ener­giaveron vaiku­tus kaukoläm­mön hintaan

    “…sähköläm­mi­tyk­sen järkyt­tävän suuria päästöjä…”
    “…kaukoläm­pöä huonom­pi hiilid­iok­sidipäästöjä ajatellen…”
    -> Sähkön­tuotan­non päästöt ovat huo­mat­tavasti pienem­mät kuin esimerkik­si kaukoläm­mön­tuotan­non päästöt. Tässä ver­tailua varten Suomes­sa myy­dyn sähkön ja kaukoläm­mön polttoaineosuuksia :

    Polt­toaine / Sähkö / Kaukolämpö

    Kivi­hi­ili / 13, 1 % / 23,7 %
    Öljy / 0,6 % / 3,4 %
    Maakaa­su / 11,4 % / 37,2 %
    Turve / 5,4 % / 18,3 %

    Sähköähän tuote­taan mm. täysin päästöt­tömil­lä vesivoimal­la ja vaikka­pa tuulivoimalla.

    Ajat­te­lu­ta­pa siitä, että CHP-tuotan­nos­sa kaukoläm­pö olisi sähkön­tuotan­non yli­jäämä­tuote on väärä, jos yhtään ymmärtää kat­ti­lalaitostekni­ikkaa. Itse asi­as­sa asia on mielu­um­min niin­päin, että sähkö on kaukoläm­mön­tuotan­non sivu­tuote jos asi­aa tutkii pros­es­sitekni­ikan kautta.

    Ja onhan muis­tet­ta­va se, että sähköläm­mi­tys ei aiheuta mitään päästöjä. Sähkön­tuotan­nos­ta niitä syn­tyy — selvästi kaukoläm­mön­tuotan­toa vähem­män. Sitä samaa sähköä muuten käytetään mm. junali­iken­teessä, onko junali­ikenne sit­ten OS:n mielestä saas­tut­ta­va kulkutapa. 

    Se, että sähkön kulu­tus jotenkin jaoteltaisi­in ympäristöys­täväl­liseen kulu­tuk­seen ja ympäristölle haitalliseen kulu­tuk­seen on keinotekoista. Sähkön tuotan­to­tapo­jakaan ei voi jakaa eri kulutusmuodoille.

    1. TA las­kee keskiar­vo­ja sil­loin kuin pitäisi laskea mar­gin­aale­ja. Vesivoiman määrä on vakia. Jos sähköläm­mi­tys­tä lisätään tai vähen­netään, muu­tos tapah­tuu kivi­hi­ililauh­teen tuotan­nos­sa. Sik­si sähköläm­mi­tyk­selle on syytä laskea kivi­hi­ililauhdesähkön päästöt. Näin muuten toimii myös hintamekanismi.
      Koko saivartelus­ta päästäisi­in, jos meil­lä ei olisi mitään eril­lisiä ener­giavero­ja, vaan pelkästään huu­tokau­pat­ta­vat päästöoikeudet, joiden tar­jon­ta las­ket­taisi­in niin alas, että päästöoikeu­den hin­ta nousisi jon­nekin 50 — 100 euron välille. Sil­loin eri läm­mi­tys­muodot saisi­vat oikean hinnan.

  87. Osmo:

    Koko saivartelus­ta päästäisi­in, jos meil­lä ei olisi mitään eril­lisiä ener­giavero­ja, vaan pelkästään huu­tokau­pat­ta­vat päästöoikeudet, joiden tar­jon­ta las­ket­taisi­in niin alas, että päästöoikeu­den hin­ta nousisi jon­nekin 50 – 100 euron välille. Sil­loin eri läm­mi­tys­muodot saisi­vat oikean hinnan.

    Eivät saisi, vaan kaik­ki (myös päästötön) sähkö saisi edelleen ylimääräistä ran­gais­tus­ta, kos­ka kaiken pörssisähkön hin­ta määräy­tyy kalleim­man tuotan­to­muodon mukaan (täl­lä het­kel­lä useim­miten kivi­hi­ili tai öljy­lauhde), vaik­ka tuo­ta lauhdesähköä tuote­taan vain pieni mur­to-osa koko tuotannosta.

    Teknolo­gia­te­ol­lisu­us on esit­tänyt keinoa oikeu­den­mukaisem­mak­si sähkön hinnoitteluksi 

    http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/uutishuone/tiedotteet/2009–6/teknologiateollisuuden-uusi-sahkomarkkinamalli-laskisi-sahkon-hintaa-yli-kolmanneksen

    Tämähän ei tietenkään vihreille kel­paa, kos­ka tarkoituk­se­na ei ole saas­tut­ta­van ener­gian hin­nan korot­ta­mi­nen, vaan kaiken (myös puh­taan) ener­gian tekem­i­nen sietämät­tömän kalliiksi.

    Ja tietysti uno­hde­taan, että koko päästökaup­pa vain Euroop­paa koske­vana (ja Euroop­palaisia kuluttajia/teollisuutta rankai­se­vana) on aivan älytön.

  88. Ei mar­gin­aale­ja voi lait­taa vain sähköläm­mi­tyk­sen piikki­in. Eikä sähköläm­mi­tys­tä voi kor­vamerka­ta kivi­hi­ilel­lä tuote­tuk­si. Kyse on sähkön kokon­ais­te­hon­tarpeesta tiet­tynä ajan­hetkenä. Kulke­vat ne sähköju­nat pakkasel­lakin (tai aina­ki niiden pitäisi kulkea).

    Asum­i­nen ja maat­alous (kaik­ki niihin liit­tyvä sähkön käyt­tö) on vain reilu neljä­sosa koko Suomen sähkönkulutuksesta. 

    Pelkästään asumisen osalta läm­mi­tys ja ilmas­toin­ti vievät noin puo­let. Noiden perus­teel­la voidaan hel­posti arvioi­da, että sähköläm­mi­tys vie reilusti vähem­män sähköä kuin mitä kivi­hi­ilel­lä tuote­taan. Siis vaik­ka käytet­täisi­in tuo­ta vääris­televää korvamerkkausta.

  89. Kovin on surullista tämä “ener­giapoli­ti­ik­ka”.

    Suo­mi olisi eit­tämät­tä maail­man rikkain val­tio, ellei meil­lä olisi kansan­talouteemme näh­den jär­jet­tömiä kuluja:
    — Kansalli­nen maat­alous­tu­ki tar­joaa pienelle vähem­mistölle, osak­si sivu­toimisille vil­jeli­jöille keskimääräista suurem­mat tulot. Ilman tätä tukea, maat­alous ei olisi kannattavaa.
    — Juu­rakot kään­tävä ener­giapoli­ti­ik­ka on kopio maat­aloustues­ta. Kaik­ki tulot bioen­er­gias­ta perus­tuu val­tion tukeen.
    — Puhutaan koti­mais­es­ta ener­gias­ta. Lakkaute­tut puun­jalostuste­htaat laite­taan rouhi­maan puus­ta pilket­tä. Onko se koti­maista, kun tehtaat ovat vain pienek­si osak­si suo­ma­laises­sa omistuksessa.
    — Treen insinööri jo osoit­ti, että koskivoimal­la ei kan­na­ta keit­tää sel­l­ua vaan jauhaa sähköä.

    Mak­samme kalli­isti “suo­ma­lais­es­ta” uusi­u­tu­vas­ta ener­gias­ta ulko­maisille omistajille.

  90. Kiitos pekka kun annoit Pöyryn raportin linkin. Vilka­isin sitä, en jak­sa nyt paneu­tua kovin syväl­lis­es­ti, mut­ta silmään pisti:
    a) raportista puut­tui­v­at lasken­nan lähtötiedot ja oletusarvot
    b) kokon­aiskäyt­tökus­tan­nuk­set €/MWh puut­tuvat (2010 ja 2011)
    c) maakaa­sun hin­ta nousee merkit­tävästi vuodes­ta 2010 vuo­teen 2011 (Gasprom!)
    d) kuvis­sa annet­tin suh­teel­lisia luku­ja. (esim kuva 4–1).
    e) polt­toaine­hin­nat taita­vat olla eri­laiset HKI ja TRE => erit­te­ly puuttuu
    f) HKI ja TRE pitäisi var­maan tarkastel­la erik­seen. onko Tam­pereel­la edes hiilivoimalaitosta?
    g) puhutaan CHP-laitok­sista (siis läm­mön­tuotan­nos­ta) — olisi hyvä kat­soa laitok­sit­tain tuotan­toluku­ja (sähkö ja lämpö)

    On muis­tet­ta­va, että venäläi­nen kaa­sun­toimit­ta­ja Gasprom omis­taa merkit­tävän osu­u­den Gasum­ista ja var­masti yrit­tää saa­da kaik­ki voimat liik­keelle varmis­taak­seen, että sen tulot kasvavat!

  91. Vielä kysymyk­siä teille vii­saille tässä blogissa: 

    Mikä on veron laskentaperuste? 

    Puhutaanko käyte­tyn polt­toaineen MWh:sta vai tuote­tun läm­mön MWh:sta?

    Hiili- ja ja maakaa­su­voimaloiden hyö­ty­suh­teet kun taita­vat olla hie­man eri luokkaa. Kun Helsingis­sä on vain jokunen voilalaitos ja Tam­pereel­la vielä vähem­män, olisi kiva saa­da ihan oikei­ta tuotan­toluku­ja vuodelta 2009 ja kat­soa stem­maa­vatko ne noi­hin raportin lukui­hin. Mut­ta kun kat­soin, niin eihän siel­lä ole skaalaakaan siinä ajo­järjestysku­vas­sa 3–1. Mitenkäs vali­doit raportin?

    Hyvin on raport­ti päässyt vaikut­ta­maan poli­itikko­hin, vaik­ka näyt­tää aika hep­posel­la poh­jal­la olevan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.