Kiviniemi vastaan Pekkarinen

Päämin­is­teri Kivinie­mi on näköjään sanonut, että Helsin­ki pitäisi läm­mit­tää puuhak­keel­la. Ener­giamin­is­teri Mau­ri Pekkari­nen taas vaati turpeen vero­tus­ta alem­mas ja sai, kos­ka muuten turvevoimalois­sa alet­taisi­in polt­taa puu­ta ja met­sä­te­ol­lisu­u­den puun­saan­ti vaikeutuisi.

Voisi­vatko Mau­ri ja Mari keskustel­la asi­as­ta keskenään?

46 vastausta artikkeliin “Kiviniemi vastaan Pekkarinen”

  1. Onko met­sä­te­ol­lis­su todel­la muut­tunut sähköy­htiöi­den­sä ja ulkois­tusten­sa myötä pis­teeseen, jos­sa korkein puun jalostuk­sen muo­to on sähkö?

    En ole alku­unkaan asiantun­ti­ja näis­sä asiois­sa, mut­ta puun (tai hak­keen, roskaosien) polt­ta­mi­nen tun­tuu kovin lyhyt­näköiseltä ajatuk­selta, kun tiede­tään, että jo esi­te­ol­liset kult­tuu­rit ovat onnis­tuneet syn­nyt­tämään itselleen ongelmia liian tehokkaal­la puun käytöl­lä (oli nyt kysymys eroosios­ta, maan köy­htymis­es­tä, tain siitä, ettei ole ollut riit­tävästi puu­ta laivas­ton rakentamiseen).

    No, onni sinän­sä ettei Suo­mi enää elä metsästä.

    Vastaa

  2. Keskustelun lop­putu­los olisi var­maankin se, että turpeen tuotan­toa pitää sub­ven­toi­da jot­ta sitä riit­täisi myös Helsin­gin tarpeisiin.

    Vastaa

  3. Puun­saan­ti ei ainakaan täl­lä het­kel­lä pitäisi olla ongel­ma, kun myrsky­jen jäljiltä on 3,2 ziljoon­aa puu­ta kaatunut.

    Vastaa

  4. Kiviniemi­hän puhui nimeno­maan kivi­hi­iltä vas­taan. Mik­si Helsin­gin Ener­gia ei kor­vaisi kivi­hi­iltä esim. hak­keel­la ja pelletillä?

    Met­sä­te­ol­lisu­us ei käytä kaikkea puu­ta Suomes­sa ja sitä riit­tää polttoon.

    Vastaa

  5. Saako tur­venui­jista jotenkin ener­giaa? Voisi toimia tässä tapauksessa…

    Vastaa

  6. No on tähän tietenkin sel­l­ainen ratkaisu että siir­retään sisä-Suomes­ta met­sä­te­ol­lisu­ut­ta Sipooseen, hukkaläm­möl­lä lämpiää koko kaupun­ki ja Vuosaaren sata­ma on vier­essä. Luulen vaan ettei Mau­ril­la eikä Mar­il­la ole tämä mielessä.

    Vastaa

  7. “Mik­si sitä haket­ta ja pel­let­tiä ei riitä turpeen korvaamiseen?”

    Riit­tää toki. Kyse on raa­ka-aineen allokaa­tios­ta ja hin­nas­ta. Niin ja vähäisessä määrin liiken­netur­val­lisu­ud­es­ta, kun hak­erekko­jen armei­jat siirtelevät eri­laisia oksia ja risku­ja sato­jen kilo­me­trien päästä käyttökohteelleen.

    Helsin­gin voi läm­mit­tää vaik­ka seteleitä polttamalla.

    Vastaa

  8. En ymmär­rä mik­si läh­es valmi­in tehtaan ei kan­na­ta tuot­taa pel­let­te­jä. Voisi­vatko hal­li­tuk­ses­sa istu­vat Vihreät selit­tää päätöksensä?

    http://yle.fi/alueet/savo/2010/03/suonenjoen_pellettitehdas_jaissa_1514046.html

    En ymmär­rä myöskään mik­sei For­tum saanut ydin­voimalu­paa, siinähän olisi käytet­ty lauhde­vesiä Helsin­gin kaukoläm­mön läm­mit­tämiseen. Jos ker­ran tehdään ydin­voimala niin tehdään se sit­ten kun­nol­la, eikä alue­poli­it­tisil­la risu­paketeil­la höystettynä. 

    Taidan äänestää per­su­ja kun en ymmärrä.

    Vastaa

  9. OS: “Mik­si sitä haket­ta ja pel­let­tiä ei riitä turpeen korvaamiseen?”

    Tuo­ta “pojat” pohti­vat jos­sain KL:n foo­ru­mil­la. Ja vas­tauskin löytyi:

    Ener­gia­pu­u­ta voidaan Met­lan mukaan saa­da Suomes­ta 13 miljoon­aa kiin­tokuu­tio­ta per vuosi. 

    Koko Helsin­gin Ener­gian tarve näyt­tää ole­van 38 miljoon­aa hakekuu­tio­ta. Run­saat 800 kuor­maa vuorokaudessa ener­gias­ta lask­ien ja Tam­pereen Nais­ten­lah­den voimalaan verraten.

    Met­lan 13 miljoonas­ta kiin­tokuu­tios­ta syn­tyy noin 36 miljoon­aa kuu­tio­ta haketta.

    Koko Suomen ener­gia­puu ei riitä Helsin­gin tarpeisiin.

    BTW: Tam­pereen Nais­ten­lahdel­la käytet­ti­in talvi­aikaan 50 rekkakuor­maa päivässä. Sil­lä tasol­la kuluisi ja kului n. 7 % kaikesta saatavis­sa olev­as­ta hak­keesta jo yhdessä voimalassa. 

    Hak­keen varaan ei voi rak­en­taa ja turpeen varaan ei pidä. Noh, pan­naan sit­ten ruoko­helpiä sille kaavail­lulle 200 000 hehtaar­ille. Nykyisel­lä tuk­i­ta­sol­la hin­ta­lap­pu on 100 miljoonaa.

    Joten eiköhän uno­hde­ta sekin.

    Muuten, jos Helsinkiä ei voi läm­mit­tää hak­keel­la, mik­si ran­gaista veroil­la ja mak­suil­la sel­l­ais­es­ta “tekemät­tömyy­destä” joka ei ole edes mah­dol­lista vaik­ka kuin­ka joku haluaisi?

    Vastaa

  10. Päämin­is­terin haas­tat­te­lu­tun­nin perustella:
    ‑maakaa­sul­la tuote­tun ener­gian hin­ta saa nous­ta siinä kuin kivi­hi­ilel­lä tuote­tun, kos­ka ne molem­mat ovat fos­si­il­isia (taikasana), mutta
    ‑turpeel­la tuote­tun hin­ta ei saa nous­ta, kos­ka vahin­goit­taisi koti­maista työl­lisyyt­tä ulko­maisen (kivi­hi­ili, maakaa­su) hyväksi.

    Puuen­er­gias­ta (hak­keesta) Kivinie­mi ei sanonut mitään. 

    Loogi­nen johtopäätös olisi läm­mit­tää Helsin­ki turpeel­la. Päästöt tosin lisään­ty­i­sivät, mut­ta sehän on tois­ar­voista suo­ma­laisen työl­lisyy­den rinnalla.

    Totu­us on tietysti se, että Kivinie­mi vain opet­telee aset­tele­maan sanansa oikein eli väärin. Pitää pystyä puo­lus­ta­maan sekä oman puolueen että hal­li­tuk­sen lin­jauk­sia plus vielä kan­sain­välisiä sopimuk­sia sil­loinkin, kun ne ovat ris­tiri­idas­sa keskenään. 

    Van­hanen oli taitavampi mut­ta hän saikin har­joitel­la liki kahdek­san vuotta.

    Vastaa

  11. Sinivihreäl­lä ja Tolosel­la hyvät pointit.

    Onko jos­sain sovit­tu, että kukaan ei pol­ta Helsin­gin osu­ut­ta kivi­hi­ilestä, jos se jää käyttämättä?

    Vastaa

  12. “Loogi­nen johtopäätös olisi läm­mit­tää Helsin­ki turpeel­la. Päästöt tosin lisään­ty­i­sivät, mut­ta sehän on tois­ar­voista suo­ma­laisen työl­lisyy­den rinnalla.”

    Tästä päästäänkin risu­paketin järjettömyyteen.

    Jos ker­ran työl­lisys­näköko­h­dat ovat kuitenkin tärkemäpiä, niin mitä tämä biosit- ja tätä-pelleily oikein on?

    Vastaa

  13. Ei Helsin­ki voi jatkaa pitkään kivi­hi­ilen varas­sa eivätkä maakun­nat polt­taa turvet­ta. Molem­pi­en kasvi­huonekaa­supäästöt ovat niin suuret. Ruot­sis­sa vain 15% kaukolämöstä perus­tuu fos­si­iliseen (turve mukaan lukien), Suomes­sa 85% on fos­si­ilista. Tämä on selvimpiä esimerkke­jä siitä, ettei Suo­mi ole paljonkaan tehnyt khk-päästö­jen vähen­tämisek­si. Toinen on tietysti tuulivoima, jota Ruot­si rak­en­si viime vuon­na kolme ker­taa Suomen *kap­a­siteetin* verran.

    Vastaa

  14. Tomi,

    Yksinker­tainen tapa nähdä asia on se, että polt­toaineet pan­naan seu­raavaan (vah­vasti karkeis­tet­tuun) järjestykseen.

    1) Uusi­u­tu­va ei hiilipo­h­jainen on paras vai­h­toe­hto, mut­ta teknolo­gia ei vielä riitä siihen.

    2) Uusi­u­tu­va nopeaan hiilen syk­li­in perus­tu­va on toisek­si paras vai­h­toe­hto, mut­ta siihenkin siir­tymi­nen, mm. kor­ju­un varmis­t­a­mi­nen kestää. Lisäk­si sitä ei riitä kaik­keen tarpeeseen.

    3) Turve on kol­man­nek­si paras, vaik­ka se ei olekaan uusi­u­tu­va, se jät­tää työtä Suomeen. Turvet­ta ei voi suosia ilmastopoli­it­tis­es­ti, mut­ta se on parem­pi kuin fos­si­ili­nen tuo­tu hiilivety. Turve on kansal­lis­var­al­lisu­ut­ta jota kan­nat­taa käyt­tää hiilen tms. sijas­ta. Jät­täisikö Nor­ja öljyn­sä käyttämättä?

    4) Kivi­hi­ili tms. tuon­ti­in perus­tu­va hiilivety on huonoin, sil­lä se ei ole perustel­tu ilmastopoli­it­tis­es­ti sen enem­pää kuin kansallisvarallisuutena.

    Vastaa

    1. Hirvikos­ki halu­aa turvet­ta ver­rat­ta­van öljyyn; Nor­jakaan ei jätä öljyään käyttämättä.
      Rin­nas­tus on mitä kan­natet­tavin. Siitä vain sama hiilid­iok­sidi­vero molemmille.

      Vastaa

  15. Ener­gia­pu­us­ta oli puutet­ta jo viime tal­ve­na. Hal­li­tuk­sen tavoit­teena on lisätä puuen­er­gian käyt­tö nykyis­es­tä 5 miljoonas­ta kuu­tios­ta 13 miljoon­aan. Tavoite on kova. Kuin­ka Suomen muu­ta­ma satatuhat­ta met­sän­o­mis­ta­jaa – joukos­sa yhtymiä ja perikun­tia – saadaan myymään puitaan ener­giat­alouden vaa­ti­maan tahti­in? Helsin­gin kannal­ta merkit­tävät puuresurssit sijait­se­vat pitkien kul­je­tus­matko­jen päässä. Voihan Helsin­ki saa­da riit­tävästi puu­ta mak­samal­la siitä ruhti­naal­lis­es­ti. Se johtaisi siihen, että sisä-Suomeen joudu­taisi­in tuo­maan fos­si­il­isia polt­toainei­ta. Tulee mieleen tari­na hölmöläis­ten peiton jatkamis­es­ta. Puu­ta ja turvet­ta ei ole riit­tävästi, sik­si Suomes­sa tarvi­taan puun ja turpeen lisäk­si fos­si­il­isia polt­toainei­ta. Mik­si niitä ei käytet­täsi Helsingis­sä, jonne tulee maakaa­suput­ki ja hiiletkin voidaan kipa­ta laival­ta suo­raan voimalaitoksiin?
    Helenin ener­giao­hjel­ma, joka mak­saa mal­tai­ta, vähen­täisi päästöjä Helsingis­sä, mut­ta siirtäisi vas­taa­van määrän muualle Suomeen.

    Vastaa

  16. Kyl­lä ydin­voima taas ker­ran vaikut­taa järkevän yhteiskun­nan valinnal­ta. Kol­mas olisi pitänyt myös rak­en­taa, ja niitä Osmon mainit­semia pienem­piä reak­tor­e­i­ta lisäk­si kaupunkikäyt­töön. Risu­jen kan­tamis­es­ta met­sästä tulee mieleen lähin­nä hölmöläis­ten säk­ki, jos koko maan risut eivät riitä edes Helsin­gin läm­mit­tämiseen ja keru­un vaiku­tus met­sien rav­in­torikkaudelle on tuntematon.

    Vastaa

  17. Koko Helsin­gin Ener­gian tarve näyt­tää ole­van 38 miljoon­aa hakekuutiota.

    Niin mikä tarve? Uusi­u­tu­vien osu­u­den kas­vat­ta­mi­nen, kivi­hi­ilen kor­vaami­nen, myös maakaa­sun kor­vaami­nen, vai mikä?

    Vastaa

  18. Turus­sa luovut­ti­in sit­ten maakaa­suhankkeesta, täl­lä ker­taa var­maan lop­ullis­es­ti. Mitä tilalle? Kivi­hi­ili on hal­paa mut­ta turve sitäkin halvem­paa, pohti­vat aamutelkkaris­sa. Turvevoimalas­sa voi sitä pait­si polt­taa seu­raa­van poukkoilun jäl­keen haket­ta tai vas­taavaa, mis­tä sitä sit­ten muka järkevästi saisikin.

    Pie­nil­lä, kepu­laisil­la paikkakun­nil­la on helpom­pi siir­tyä vähitellen vaikka­pa maa- tai järviläm­pöön tai puun polt­tamiseen. Turus­sa tuskin luovu­taan val­tavin investoin­nein raken­netus­ta kaukoläm­pöverkos­ta — vaik­ka yliop­pi­laskylään tuleekin uusi, maaläm­mitet­ty “pil­ven­pi­irtäjä”. Mik­si Kokoomus suos­tui tällaiseen?

    No, aina tietysti joku kokee kär­sivän­sä ja valit­taa. Ja tuskin Turku­un — tai Helsinki­in — tulee turvevoimalaa. Eiköhän sitä kivi­hi­ilel­lä ja jät­teil­lä sit­ten men­nä. Ja jäitä polt­tele­mal­la kai sit­ten, kun nuokin tehdään mahdottomiksi.

    Vastaa

  19. Antti Halk­ka:

    Ei Helsin­ki voi jatkaa pitkään kivi­hi­ilen varas­sa eivätkä maakun­nat polt­taa turvet­ta. Molem­pi­en kasvi­huonekaa­supäästöt ovat niin suuret. Ruot­sis­sa vain 15% kaukolämöstä perus­tuu fos­si­iliseen (turve mukaan lukien), Suomes­sa 85% on fossiilista.

    Ruotsin kaukoläm­mön­tuotan­non pienem­mälle fos­si­ilis­ten osu­udelle on ihan yksinker­taiset selitykset:

    - Ruot­sis­sa polte­taan val­taosa jät­teistä kaukoläm­mök­si ja sähkök­si (jon­ka Suomes­sa luon­non­suo­jeli­jat ovat estäneet valituksillaan)
    — Ruotsin kaukoläm­möstä merkit­tävä osa tuote­taan puh­taal­la ydin- ja vesivoimal­la (=läm­pöpumput)
    — Ruot­sis­sa polte­taan myös ainespuuta
    — Ruot­sis­sa on fos­si­il­isil­la tuon­tipolt­toaineil­la ollut korkea vero jo pitkään (jol­loin voimalaitosin­vestoin­te­ja ei ole tehty niiden varaan)

    Vastaa

  20. Marko Jalo­nen:
    >Onko jos­sain sovit­tu, että kukaan ei polta
    >Helsin­gin osu­ut­ta kivi­hi­ilestä, jos se jää käyttämättä?

    Ei tietenkään. Kyl­lä se polte­taan, jos ei ennem­min, niin myöhemmin. 

    Sama pätee kaikki­in fos­si­il­isi­in polt­toaineisi­in. Jos ajat­telemme, että Helsin­ki saa polt­taa kivi­hi­iltä, kos­ka se polte­taan pois kuitenkin, niin koko hiilid­iok­sidipäästöistä keskustelem­i­nen on täysin mieltä vail­la. Kaik­ki hiili kyl­lä polte­taan ja öljy myös, ellei siitä (fik­sum­min) tehdä muovia.

    Vastaa

  21. Jos hiilen ja öljyn polt­taa kuitenkin joku muu vaik­ka me tääl­lä Suomes­sa yrit­täisimme vähen­tää päästöjä, niin sehän tarkoit­taa että turve on ain­oa CO2-lähde jota oikeasti pystymme kon­trol­loimaan. Mei­dän pitäisi siis ehdot­tomasti huole­htia että omat turpeet jäävät soi­hin ja ostaa fos­si­iliset (ne mitä vält­tämät­tä tarvi­taan) maail­man­markki­noil­ta. Mut­ta eivät Kivinie­mi ja Pekkari­nen tästä vai­h­toe­hdos­ta taitaisi keskustella 🙂

    Vastaa

  22. Vielä vuosi sit­ten pitkäkui­tuisen sel­l­un maail­man­markki­nahin­ta oli noin 500 dollaria/370 euroa ton­nil­ta. Nyt hin­ta on liki 1000 dollaria/800 euroa tonnilta.

    Yhden sel­l­u­ton­nin valmis­tamiseen menee noin 5,5 kiin­tokuu­tiometriä pöl­liä. Kos­ka kuitupu­un kan­to­hin­ta on nyt noin 15–20 euroa kuu­tiometriltä, niin met­sä­te­ol­lisu­us mak­saa met­sän­o­mis­ta­jille kuitupu­un kan­to­hin­tana noin noin 100 euroa sel­l­u­ton­nia kohti.

    Tilanteesta voi päätel­lä, että sel­l­un­teon nol­lakan­nat­tavu­us­ra­ja nyky­isil­lä kan­to­hin­noil­la on suun­nilleen sil­loin, kun sel­l­un maail­man­markki­nahin­ta on luokkaa 650 dollaria/500 euroa ton­nil­ta. Tämä merkisee sitä, että met­sä­te­ol­lisu­u­us takoo nyt puh­das­ta voit­toa noin 300 euroa jokaiselta sellutonnilta.

    Voit­tomar­gin­aali on läh­es 40 pros­ent­tia, minkä vuok­si joku onkin sanonut, että vain auto­jen kat­sas­tus on nyt Suomes­sa kan­nat­tavam­paa kuin sel­l­un keitto.

    Jokainen met­sän­o­mis­ta­jal­ta ostet­tu met­sässä vielä ole­va kuitupuukuu­tio on nyt met­sä­te­ol­lisu­u­den käsis­sä 72 euron arvoinen. Jos teol­lisu­us mak­saa siitä kan­to­hin­tana keskimäärin 18 euroa kuu­tiometriltä, niin voit­tomar­gin­aalia jää 54 euroa kuutiometriltä.

    Jos ener­gia­te­ol­lisu­us ryhty­isi nyt osta­maan kuitupu­u­ta poltet­tavak­si, niin kuitupu­un hin­ta lähtisi nousuun.

    Kovas­sa kil­pailu­ti­lanteessa kuitupu­un kan­to­hin­ta saat­taisi nous­ta hel­posti 30 euroon kuu­ti­ol­ta. Sel­l­uy­htiöt pysty­i­sivät mak­samaan sen hin­nan kevyesti, mut­ta polt­tamiseen hin­ta olisi jo aivan liian kova.

    Edel­lä ole­van perus­teel­la näyt­täisi siltä, että päämin­is­teri Kivinie­mi ei ymmär­rä pätkääkään mis­tä puhuu. Sen sijaan Pekkari­nen ymmärtää ja saat­taa saa­da ruhti­naaliset vaali­ra­hat metsäteollisuudelta. 

    Mut­ta oli met­sä­te­ol­lisu­u­den mah­dol­lis­es­ti jaka­mat vaal­ituet mitä tahansa, ne tule­vat ole­maan pikku­ra­ho­ja, kun miitä ver­rataan met­sä­te­ol­lisu­u­den johta­jien ensi vuon­na nos­tami­in miljoonabonuksiin.

    Kepu­lais­ten met­sän­o­mis­ta­jien kan­nat­taisi nyt antaa Pekkariselle potkut sen takia, että Pekkari­nen esti kan­to­hin­to­jen nousun turpeen veroratkaisul­la. Mut­ta met­sän­o­mis­ta­jat ovat MTK:n talu­tus­nuo­ras­sa eivätkä ymmär­rä tilanteesta yhtään enem­pää kuin koke­ma­ton pääministerikään.

    Tai saat­taa tietenkin olla, että jotkut val­is­tuneet met­sän­o­mis­ta­jat ovat tajun­neet suut­tua kepulle ja sen vuok­si Kivinie­mi nyt yrit­tää saa­da helsinkiläiset mak­sum­iehik­si sille, että puun hin­ta saadaan nousu­un ja met­sän­o­mis­ta­jat tyytyväisiksi.

    Vastaa

  23. No, josko Keskus­tas­sa ennen seu­raavia vaale­ja sopi­vat keskenään, että mikä Helsin­gin ener­giat­aloudelle on parhaaksi.

    Että, Esko Ahon “mai­hin­nousu” aikoinaan olikin aika sär­mikäs kiven­pala helsinkiläisen kenkään.

    Vastaa

  24. “Kuin­ka Suomen muu­ta­ma satatuhat­ta met­sän­o­mis­ta­jaa – joukos­sa yhtymiä ja perikun­tia – saadaan myymään puitaan ener­giat­alouden vaa­ti­maan tahtiin?”

    Hel­posti. Hin­ta sel­l­aisek­si, että se alkaa oikeasti ole­maan myyjälle kiin­nos­ta­va ja hin­tatar­jous sun­nun­tain hesarin kan­teen. Kaup­pa käy. Yksi pieni ongel­ma vielä jää. Niil­lä risuil­la ja kävy­il­lä ei ole ener­giana sel­l­aista rahal­lista arvoa, että se sinäl­lään mah­dol­lis­taisi riit­tävän kiin­nos­ta­van hin­tatar­jouk­sen. Vaan eipä hätää sil­lä kyl­lä Suomes­sa osa­taan — veron­mak­sa­ja mak­saa, mut­ta että hom­ma toimisi, veron­mak­sa­jan on olta­va valmis mak­samaan paljon.

    Vastaa

  25. Jyr­ki Lohi:

    Helsin­gin kannal­ta merkit­tävät puuresurssit sijait­se­vat pitkien kul­je­tus­matko­jen päässä. Voihan Helsin­ki saa­da riit­tävästi puu­ta mak­samal­la siitä ruhti­naal­lis­es­ti. Se johtaisi siihen, että sisä-Suomeen joudu­taisi­in tuo­maan fos­si­il­isia polt­toainei­ta. Tulee mieleen tari­na hölmöläis­ten peiton jatkamis­es­ta. Puu­ta ja turvet­ta ei ole riit­tävästi, sik­si Suomes­sa tarvi­taan puun ja turpeen lisäk­si fos­si­il­isia polt­toainei­ta. Mik­si niitä ei käytet­täsi Helsingis­sä, jonne tulee maakaa­suput­ki ja hiiletkin voidaan kipa­ta laival­ta suo­raan voimalaitoksiin? 

    Laskeske­lin tuo­ta yhtälöä auki taan­noin, ja tulos oli, että Helsin­gin siir­tymi­nen puuläm­mi­tyk­seen ei ole pelkästään hyödytön­tä, vaan itse asi­as­sa luul­tavasti nos­taa Suomen hiili­dok­sidipäästöjä. Juuri kuvaa­mas­tai syys­tä, eli kos­ka sit­ten kivi­hi­iltä joudu­taan kuskaa­maan sisä­suomeen poltet­tavak­si, ja puu­ta vas­taavasti Helsinki­in. Tuoti­in puu sit­ten kaa­sutet­tuna putkea pitkin tai rekoil­la, molem­mil­la on päästön­sä (kaa­su­tuk­ses­sa hävik­ki, rekoil­la diesel).

    Tämä ei ole sama argu­ment­ti kuin “jokuhan sen kivi­hi­ilen kaivaa ja polt­taa kuitenkin”, vaan perus­tuu siihen, että kyl­lä ne sisä­suomen kaupun­gitkin jol­lain täy­tyy läm­mit­tää. Tilanne muut­tuu siinä vai­heessa, kun fos­si­il­i­sista polt­toaineista ollaan pääsemäss kokon­aan irti.

    Ydinkaukoläm­mön osalta tilanne on muuten vas­taa­va: vähen­tää enem­män kasvi­huonepäästöjä tehdä sil­lä sähkö kuin kaukoläm­pöä. vaik­ka se kaukoläm­pö sit­ten pitäisi tehdä kivi­hi­ilel­lä, ks link­ki ylä laskelmiin.

    Kepun strate­gia vaikut­taisi tässä tosi­aan ole­van, että kan­na­tusalueel­la pitää voi­da läm­mit­tää hal­val­la turpeel­la, mut­ta jot­ta kan­to­hin­toi­hinkin saataisi­in nousu­painet­ta, helsinkiläis­ten pitää ruve­ta mak­samaan niistä. 

    Tai sit­ten mitään kan­tavaa strate­giaa ja kepu­laista salali­it­toa ei ole ole­mas­sa, vaan joka poli­itikol­la on vähän omat näke­myk­sen­sä, eivätkä ne aina osu yksi­in. Jälkim­mäi­nen lie­nee itse asi­as­sa toden­näköisem­pää. Pekkari­nen vaan pekkaroi ja Kivinie­mi koit­taa kalas­taa vihrei­den helsinkiläis­ten ääniä.

    Vastaa

    1. Asi­aa pahen­taa se, että >Helsin­gin ener­giantuotan­to on päästökau­pan piiris­sä, jol­loin Helsin­gin hiilid­iok­sidis­äästöt eivät vähen­nä globaale­ja hiilid­iok­sid­päätöjä lainkaan, vaik­ka Noi­ta Otso Kivekkään huomioi­ta ei otet­taisi laskelmis­sa mukaan.

      Vastaa

  26. Jep, päästökaiup­pa tosi­aan kumoaa tehokkaasti yksit­täis­ten poli­it­tisel­la päätök­sel­lä tehtyjäen päästövähen­nys­ten hyö­dyn. Tämä on ehkä ollut ihan tarkoitet­tu omi­naisu­us päästökau­pas­sa, etteivät paikallispoli­itikot alka­isi osaop­ti­moi­da lyhyt­näköis­es­ti ympäristöys­täväl­lisyyt­tään vakuutellakseen?

    Kuitenkin päästökau­pan olois­sakin päästövähen­nyk­sil­lä on jotain väliä: tule­vat päästöki­in­tiöt ovat poli­it­ti­nen päätös, ja niiden suu­ru­us riip­puu osin siitä, kuin­ka nopeasti vähäpäästöisem­pää sähkön­tuotan­toa on syn­tynyt. Eli jos nyt tehdään investoin­te­ja, jot­ka vähen­tävät päästöjä, mut­ta cap traden takia lisäävät päästöjä toisaal­la, voidaan ajatel­la, että tämä mah­dol­lis­taa jatkos­sa poli­it­tiset päätök­set rajoit­taa päästöjä nopeam­min kuin muu­toin olisi tehty, ja siten aidosti las­kee päästöjä vähän pidem­mäl­lä tähtäimel­lä. Ja parhaas­sa tapauk­ses­sa uusil­la pääsöoikeushin­noil­la investoin­nit voivat muut­tua vielä kannattaviksikin.

    Ei mitenkään maail­man vahvin kytkös, mut­ta kuitenkin jär­keenkäypä. Puun polt­to Helsingis­sä sen sijaan ei nykyti­lanteessa vähen­nä päästöjä yhtään mitään kautta.

    Vastaa

    1. SE voi lisätä myös tuon päästökaup­pamekanis­min kaut­ta, kos­ka esimerkik­si rekko­jen dieselöljy on päästökaup­pamekanis­min ulkop­uolel­la san­moin kuin ne pienet läm­pökeskuk­set, joil­ta hake viedään Helsinkiin. .

      Vastaa

  27. SE voi lisätä myös tuon päästökaup­pamekanis­min kaut­ta, kos­ka esimerkik­si rekko­jen dieselöljy on päästökaup­pamekanis­min ulkop­uolel­la san­moin kuin ne pienet läm­pökeskuk­set, joil­ta hake viedään Helsinkiin.

    Ker­tokaa nyt joku mik­sei noikin voi olla yhteis­tuon­tan­to­laitok­sia? Kaukoläm­mön eril­lis­tuotan­toa minus­ta kyl­lä sietääkin verottaa.

    Vastaa

  28. Eril­lis­tuotan­nolle tehdään kuitenkin 27% kaukoläm­möstä Suomes­sa, Helsingis­sä taas yli 91% on yhteis­tuotan­toa. Mil­lä tuo sit­ten selittyy?

    Vastaa

    1. Yhteis­tuotan­to kiin­teäl­lä polt­toaineel­la ei toi­mi kuin isos­sa ykisikössä. Suomes­sa on paljon pieniä taa­jamia. Maakaa­sul­la (tai biokaa­sul­la) voi tehdä pieniä yhteis­tuotan­toyk­siköitä. Ja öljyl­lä tietysti, mutta…

      Vastaa

  30. Ener­gia­pu­un markki­nat eivät Suomes­sa toi­mi. Eri­laisia tukia houkut­ti­me­na käyt­täen met­sän­o­mis­ta­jia on saatu vähin erin myymään pien­pu­u­ta ja muu­ta ener­giak­si käypästä mate­ri­aalia, mut­ta käteen euro­ja ei paljon ole jäänyt. Markki­nat pitäisi luo­da paikallis­es­ti ja ensin sopisi kokeil­la pienem­mil­lä yksiköil­lä kuin Helsin­gin vaa­ti­mat laitokset.

    Muuten, mikä estää kul­jet­ta­mas­ta haket­ta pääkaupunki­in laivoil­la, satamia Suomes­sa riit­tää ja aika paljon puu­takin satamien lähistöllä.

    Vastaa

  31. Mut­ta eikö siiten olisi järkeväm­pää käyt­tää niis­sä pienem­mis­sä paikois­sa vaik­ka sähkökäyt­töisiä läm­pöpump­pu­ja tai kaa­su­tur­bi­ine­ja yhteis­tuotan­nos­sa, ja viedä se hake isom­pi­in kaupunkei­hin mis­sä sitä voi tehdä sekä läm­pöä että sähköä?

    Maaläm­mössä kaukoläm­pöverkon alueel­la Helsingis­sä taas ei ole mitään järkeä.

    Vastaa

  32. Osmo:

    Yhteis­tuotan­to kiin­teäl­lä polt­toaineel­la ei toi­mi kuin isos­sa ykisikössä. Suomes­sa on paljon pieniä taa­jamia. Maakaa­sul­la (tai biokaa­sul­la) voi tehdä pieniä yhteis­tuotan­toyk­siköitä. Ja öljyl­lä tietysti, mutta…

    Pien­ten kaukoläm­pölaitosten yhteis­tuotan­non vähäisem­pi osu­us ei varsi­nais­es­ti liity kiin­teisi­in polt­toaineisi­in. Ongel­ma on enem­mänkin, että läm­pövoimalaitos (=tuot­taa sähköä höyry­tur­bi­inil­la) ei kan­na­ta ihan pienenä yksikkönä, kos­ka tarvi­taan vira­nomais­määräys­ten takia konemestare­i­ta ja sähköalan ammat­ti­laisia. Mon­es­sa pienessä kun­nas­sa on tämän takia kaukoläm­pöverkos­sa vain läm­pöä tuot­tavia läm­pökeskuk­sia (ja pienis­sä kun­nis­sa ne ovat use­am­min puu­ta, haket­ta ja turvet­ta käyt­täviä johtuen ko. polt­toainei­den helpom­mas­ta saatavu­ud­es­ta, kuin vaikka­pa Helsingissä).

    Myös kaukoläm­pöverkon huip­pukuormia tasaa­vat laitok­set tuot­ta­vat pelkkää läm­pöä (myös Helsingissä).

    Vastaa

  33. Onko­han tuo Osmo sit­tenkin oike­as­sa. Vaik­ka tätä kir­joit­taes­sa en oikein usko asi­aan. Onko meidä
    kaukoläm­pö / lauhde­voima raken­net­tu turhaan kolimon ulkop­uolelle. Säköl­lä hom­ma on hoidet­tu hypo­teenu­u­san ulkop­uolel­la suure­maak­si osaksi.

    Vastaa

  35. Mat­ti Haavikolle

    Mei­dän kan­nat­taisi jät­tää turve suo­hon vain jos tämä toimen­pide vähen­täisi hiilen polttoa. 

    Ilmas­ton suurin ongel­ma nyt ja jatkos­sa on se, että meil­lä on vaka­va teknolo­giava­je, kai (Atte) Korholan kek­simä ter­mi, mut­ta hyvä sel­l­ainen. Ilmastopoli­ti­ikkana täl­lainen “puu­ta vai kan­to­ja vai turvet­ta, poltet­tavak­si tuol­la vai tääl­lä” on aivan sekun­daarista. Ilmas­to tarvit­see panos­tus­ta teknolo­giaan, enkä tarkoi­ta TEKES — pro­jek­te­ja, vaan huo­mat­tavasti järeäm­pää kalustoa. 

    Vielä, on sinän­sä type­r­ää tuo­da maa­han hiiltä tai öljyä siinä mis­sä voisi polt­taa koti­maista turvetta. 

    Osmolle,

    Nimeni on siis Johannes Hir­vaskos­ki, ei Hirvikoski.

    Vastaa

  36. tpyy­lu­o­ma:

    Osaatko arvioi­da kuin­ka suuri osa tuos­ta 27% on huippuvoimaa?

    En ole näh­nyt val­takun­nal­lista tilas­toa aiheesta. Huip­puläm­pökeskusten osu­us tuotan­nos­ta vai­htelee tietysti voimakkaasti vuosit­tain tal­ven pakkas­ten mukaan.
    Karkea arvio voisi olla, että n. 10% kaukoläm­pöen­er­gias­ta tuote­taan huip­pu­laitok­sil­la (lähin­nä maakaa­sul­la ja öljyl­lä). Jos kat­so­taan 2009 luku­ja niin Helsingis­sä huip­pu­laitok­sil­la tuotet­ti­in vain 7% (yhteis­tuotan­to ja läm­pöpumput tuot­ti­vat 93%). Vas­taavasti Van­taal­la tuotet­ti­in huip­pu­laitok­sil­la n. 14% kaukolämmöstä.

    Ei ole itseis­ar­vo pyrk­iä 100% yhteis­tuotan­non osu­u­teen, kos­ka sil­loin kalli­ita voimalaitok­sia joudu­taan pysäyt­tämään kesäl­lä (tai aja­maan niitä lauhdevoimaloina).

    Vastaa

  37. Kiitos Pekka.

    Ei ole itseis­ar­vo pyrk­iä 100% yhteis­tuotan­non osu­u­teen, kos­ka sil­loin kalli­ita voimalaitok­sia joudu­taan pysäyt­tämään kesäl­lä (tai aja­maan niitä lauhdevoimaloina). 

    Arvo on siinä että päästö­jen kannal­ta tämä olisi kai paras ratkaisu olet­taen että ympärivuoti­nen tarve voidaan hoitaa muil­la tuotantomuodoilla.

    Vastaa

  38. Kukaan ei kom­men­toin­ut luo­muvil­jeli­jän heit­toa koti­maisen bio­mas­san tuomis­es­ta Helsinki­in meriteitse. Jus­si Pajunen on ilmoit­tanut että kaupunkil­o­gis­ti­ikkaan ne rekkamäärät eivät vain sovi. Mut­ta mik­si ei tämä?

    Tun­tuu vähän siltä että tässä on sen tyyp­pinen aksiooma, jos­ta toises­sa keskustelus­sa (Mus­tavalkoisu­us ei ole vihreyttä)on kyse. Eli on sinän­sä epäi­lyt­tävää maa­jussien tukemista tuo­da bio­mas­saa muual­ta Suomes­ta Helsinki­in, peruste­lut kyl­lä keksitään. 

    Mut­ta, kuinka­han suuri osa met­sän­o­mis­ta­jista on nyky­isin met­sää per­ineitä kaupunkilaisia…

    Vastaa

    1. Jos merikul­je­tuk­si­in men­nään, lähim­mät met­sät ovat Virossa. Viras­to tuo­tu puu ei edes ole Suomen sel­l­ute­htail­ta pois.

      Vastaa

  39. Tot­ta, kyl­lä Virostakin voitaisi­in bio­mas­saa tuo­da. — Jos vain kor­juu onnis­tuu, kap­a­siteet­ti on luotet­tavaa ja kul­je­tus on järkevän hin­taista. Ei peri­aat­teel­lista estettä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.