Helsinki käännyttää Pisa-turisteja

Suo­men Pisa-menes­tyk­sen takia Hel­sin­kiin tun­kee ope­tusa­lan dele­gaa­tioi­ta tutus­tu­maan kou­lu­tus­jär­jes­tel­määm­me ovis­ta ja ikku­nois­ta. Tuli­joi­ta on niin pal­jon, että suu­ri­mal­le osal­le on pak­ko vas­ta­ta kiel­tä­väs­ti. Ope­tus­vi­ras­tol­le ei ole resurs­se­ja ottaa hei­tä vastaan?

Tie­tää­kö vasen käsi kau­pun­gil­la nyt mitä oikea tekee? Poliit­ti­nen turis­ti on par­hai­ta turis­te­ja, kos­ka he käyt­tä­vät pal­jon rahaa (eivät omaan­sa). Voi­si­ko mat­kai­lu­toi­mis­to jär­kä­tä ope­tus­vi­ras­tol­le ne resurs­sit? Hotel­lit ja ravin­to­lat voi­si­vat vaik­ka vähän sponssata.

88 vastausta artikkeliin “Helsinki käännyttää Pisa-turisteja”

  1. Tätä tee­maa sivu­ten suo­sit­te­len David Lod­gen teos­ta “Maa­il­ma on pie­ni”. Sii­nä kuva­taan satii­rin kei­noin semi­naa­ri­mat­kai­lua her­syt­tä­vi­ne lieveilmiöineen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Hel­sin­gin edus­ta­jat tutus­tu­vat vuo­sit­tain var­sin moneen “Pisaan” ja saa­vat koke­muk­se­ni mukaan koh­de­mais­sa var­sin hyvän vastaanoton. 

    Kun mata­la­lat­tia­ra­tik­kaa — sil­loin vie­lä kehit­tä­mi­sen­sä alku­tai­pa­leel­la — etsit­tiin innol­la Euroo­pas­ta mm vih­rei­den toi­vei­den mukai­ses­ti, muis­tan, että Stras­bour­gis­sa ja Gre­nobles­sa oli pal­kat­tu pää­toi­mi­nen asian­tun­ti­ja hoi­ta­maan kau­pun­kiin tul­vi­via vie­rai­ta. Vii­kos­sa piti hoi­taa kym­me­niä delegaatioita. 

    Valit­tiin sak­sa­lais­ten insi­nöö­rien suun­nit­te­le­ma rumi­lus Chem­nitzis­tä ja Han­nu Kähö­nen muo­toi­li sen kau­pun­ki­ku­vaan sopi­vak­si. Tuli han­kin­nal­la todis­tet­tua, että sak­sa­lai­nen insi­nöö­ri­tai­to­kin on ajan syö­mä­nä rapistunut.

    Hel­sin­gin kan­nat­taa kyl­lä pal­ka­ta pää­toi­mi­nen asian­tun­ti­ja esit­te­le­mään Pisaa, Suo­mi-brän­din kul­ta­mu­naa. Ope­tus­mi­nis­te­riö havah­tuu kyl­lä sit­ten avit­ta­maan, jos huo­maa pää­kau­pun­gin etui­le­van esittelyrivistössä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. az,

    Miten kou­lu­jär­jes­tel­mäm­me on mie­les­tä­si epäonnistunut?

    Näi­tä vie­ra­le­via ryh­miä on las­te­ni kou­lus­sa (ylä­as­te + lukio)käynyt useam­pi­kin. Poi­ka­ni on ollut pari ker­taa esit­te­le­mäs­sä oppi­la­se­dus­ta­ja­na toi­min­ta­ta­po­ja ja tiloja. 

    Usein kuu­lem­ma ihmet­te­lyä tulee sii­tä, kuin­ka vapaa­ta suo­ma­lais­kou­lus­sa on. Opet­ta­jia puhu­tel­laan etu­ni­mel­tä, oppi­tun­neil­la on pal­jon kes­kus­te­lua ja ilma­pii­ri on ylei­ses­ti rento.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Toi­vot­ta­vas­ti nuo turis­tit ohja­taan johon­kin muu­al­le Suo­meen. Kou­lu­ja on Kehä III:n ulko­puo­lel­la­kin 🙂 , vaik­ka tulok­sia kat­soes­sa jos­kus har­mit­taa­kin. Lähes kaik­ki todel­la hyvät lukiot ovat Helsingissä.

    Ei suo­ma­lai­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä ole kui­ten­kaan pel­käs­tään plus­saa. Yksi ikä­vä piir­re oli maa­kun­nal­lis­ten vetu­rien (Vaa­san ja Mik­ke­lin lyseot, Turun Suo­ma­lai­nen Yhteis­kou­lu jne) tar­koi­tuk­sel­li­nen hävit­tä­mi­nen perus­kou­lu­huu­mas­sa. Jos nyt halu­aa lap­sel­leen hyvän läh­dön opis­ke­luun, tar­koit­taa se käy­tän­nös­sä muut­toa pääkaupunkiseudulle.

    Kor­kea­kou­lu­jär­jes­tel­mäs­säm­me on kui­ten­kin vie­lä suu­ria haas­tei­ta. Juu­ri tul­leen tut­ki­muk­sen mukaan­han vain Oulun ja Turun yli­opis­toil­la on poten­ti­aa­lia nous­ta hui­pul­le pien­ten kau­pun­kien kes­kus­tay­li­opis­to­kon­sep­teil­la. Hel­sin­gis­sä vain MPKK:lla on enää toi­mi­va cam­pus, kun Aal­to­y­li­opis­to­kin on hajal­laan pit­kin ja poi­kin. Toi­vot­ta­vas­ti kaik­ki Aal­lon toi­min­not: ope­tus, asu­mi­nen ja sosi­aa­li­nen elä­mä, sadaan koot­tua pikai­ses­ti Otaniemeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Näis­sä Soi­nin­vaa­ran kir­joi­tuk­sis­sa on usein jokin juju kät­ket­ty­nä. Ole­tan, että täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa se käsit­te­lee vir­ka­mies­ten “opin­to­mat­ko­ja”:

    Poliit­ti­nen turis­ti on par­hai­ta turis­te­ja, kos­ka he käyt­tä­vät pal­jon rahaa (eivät omaansa).”

    Niin­pä, vir­ka­mie­hem­me ja polii­tik­kom­me reis­saa­vat kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa ympä­ri maa­il­maa, ja sii­nä palaa niin koh­de­maan kuin koti­maan­kin veron­mak­sa­jien rahaa aika lail­la suh­tees­sa saa­ta­vaan hyötyyn.

    Voi­si­ko­han valo­kui­tu­jen aika­kau­del­la näi­tä koke­muk­sia ja oppe­ja vaih­taa ilman ajan­käy­töl­li­ses­ti teho­ton­ta mat­kus­ta­mis­ta ja hii­li­diok­si­din pös­syt­te­lyä? Sii­nä sääs­tyi­si pal­jon arvok­kai­ta veroeuroja.

    Ei tosin ole yllät­tä­vää, ettei val­tio­joh­to ole kovin pon­te­vas­ti puut­tu­nut tähän asi­aan, kan­san­edus­ta­jat­han ovat kaik­kein innok­kaim­pia täs­sä itsen­sä sivistämisessä.

    Mitä tulee Soi­nin­vaa­ran ehdo­tuk­seen, niin olen eri miel­tä. Minus­ta on oikein, että ope­tus­vir­ka­mies­ten kaik­ki työ­ai­ka ei mene ulko­mais­ten vie­rai­den hyy­sää­mi­seen. Työ­ai­ka pitää prio­ri­soi­da viras­ton pää­asial­li­sien teh­tä­vien hoitamiseen.

    (Aika irvo­kas muu­ten tuo Soi­nin­vaa­ran käyt­tä­mä turis­ti-sana täs­sä yhtey­des­sä. Mie­les­tä­ni turis­mi tar­koit­taa vapaa-ajan­viet­toa ulko­mail­la. Työ­mat­kan taas pitäi­si olla työ­tä myös suun­tau­tues­saan ulko­mail­le — sil­loin on minus­ta arve­lut­ta­vaa puhua “turis­teis­ta”. Tämä freudilainen/tarkoituksellinen lip­sah­dus toki ker­too ilmiös­tä kai­ken oleellisen.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Mah­taa­ko muil­la Pisa-menes­ty­jil­lä olla vas­taa­via ongel­mia? Ver­tai­lun kär­ki­si­joil­la ollei­den kes­ki­näi­set erot oli­vat erit­täin pie­niä, mut­ta kun Suo­mi tuli nime­tyk­si ykkö­sek­si, niin epäi­len, että ryn­täys tän­ne on suhteeton.

    Sinän­sä var­maan ope­tus­toi­men sisäi­nen Pisa-opas oli­si var­maan pai­kal­laan, jos ryn­täys­tä todel­la on. Ymmär­rän hyvin, jos opet­ta­jia ja mui­ta ei muu­ta­man dele­gaa­tion jäl­keen jak­sa enem­pi esit­te­le­mi­nen omien töi­den ohel­la innos­taa. Itsel­lä­ni lopah­taa näi­hin pin­na var­sin nopeas­ti, ja työs­ken­te­len sen­tään suo­ma­lai­ses­sa kor­kea­kou­lus­sa, jota kenen­kään ei tuli­si mie­leen syyt­tää maa­il­man huipuksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Mik­si Suo­men ja Hel­sin­gin pitäi­si tukea toi­min­taa, joka suo­raan edis­tää maa­pal­lon saas­tu­mis­ta ja ilmas­ton läm­piä­mis­tä. Luu­li­si vih­reän aat­teen kan­nat­ta­van tur­han len­to­mat­kai­lun vält­tä­mis­tä ja suo­sia kes­tä­vää kehi­tys­tä, kuten nyt tapah­tuu myös tais­te­lus­sa auto­saa­ta­naa vastaan.

    Rat­kai­su ei voi olla kulu­tuk­sen lopu­ton lisää­mi­nen ja uusien resurs­sien luon­ti, vaan nykyi­sen elä­män­me­non uudel­leen arvioin­ti ja tur­han kers­ka­ku­lu­tuk­sen ras­kas haittaverottaminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Koh­tuu­kor­vaus koululle

    Aina­kin me olem­me otta­neet var­sin tiu­kan lin­jan vie­rai­li­jo­hin. Vaik­ka ope­tuk­sel­li­ses­ti vie­raat ovat hie­no jut­tu, kun he ker­to­vat omas­ta maas­taan ja jutut­ta­vat lap­sia, niin kui­ten­kin jokai­nen vie­rai­li­ja vie reh­to­rin ja 1–2 opet­ta­jan päi­vän työ­pa­nok­sen. Käy­tän­nös­sä työ­pa­nos ote­taan ope­tuk­ses­ta tai hal­lin­nos­ta. Lisäk­si tie­tys­ti pitää jotain vie­raan­va­rai­suut­ta har­joit­taa, mikä menee ope­tuk­sen mää­rä­ra­hois­ta tai opet­ta­jan omas­ta pussista. 

    Oli­si fik­sua, jos kou­lul­le mak­set­tai­siin sijais­palk­kio, jot­ta esit­te­le­vän opet­ta­jan ope­tus ei meni­si ihan hun­nin­gol­le ja tie­tys­ti jon­kin astei­set kahvirahat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Aapra­ham­mi: “…vir­ka­mie­hem­me ja polii­tik­kom­me reis­saa­vat kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa ympä­ri maa­il­maa, ja sii­nä palaa niin koh­de­maan kuin koti­maan­kin veron­mak­sa­jien rahaa…”

    Minus­ta joh­ta­va vir­ka­mies tai polii­tik­ko, joka ei käy tuu­let­ta­mas­sa näke­myk­si­ään muu­al­la, on hyö­dy­tön. Sel­lai­sel­le ei kan­na­ta mak­saa eikä sel­lais­ta kan­na­ta äänestää.

    Opin­to­mat­ko­jen koh­tei­ta kan­nat­taa toki miet­tiä. Euroop­pa on usein hal­vem­pi toteut­taa kuin Aasia tai USA. Perus­tel­luis­ta syis­tä toki nekin käy­vät. Oma suo­sik­ki­ni on yhä kaik­kien Hel­sin­gin kaa­voit­ta­jien lähet­tä­mi­nen Parii­siin ilman paluu­lip­pua. Paluul­li­pun sai­si vas­ta, kun on ymmär­tä­nyt, mitä sana kau­pun­ki tarkoittaa. 😉

    Osmo: “Ei turis­te­ja voi ohja­ta Rii­hi­mäel­le, kos­ka ne päät­tä­vät itse, mitä halua­vat nähdä.”

    Suu­rin osa tuli­jois­ta tie­tää Suo­mes­ta tasan tar­kal­leen Hel­sin­gin. 🙂 Käyn­ti Tam­pe­reel­la tai Vaa­sas­sa menee ihan täy­des­tä “Hel­sin­gis­tä”. Var­sin­kin tule­vai­suu­des­sa, kun turis­tin voi tyr­kä­tä len­toa­se­mal­la poh­joi­sen junaan ete­län junan sijasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Kal­le

    Jos nyt halu­aa lap­sel­leen hyvän läh­dön opis­ke­luun, tar­koit­taa se käy­tän­nös­sä muut­toa pääkaupunkiseudulle. 

    Onko­han täs­tä dataa/tarkempia perus­tei­ta? joten­kin tun­tuu sil­tä, että tämä on hyviin ase­miin pääs­sei­den pk-seu­dun eliit­ti­lu­kioist aval­mis­tu­nei­den luo­ma myyt­ti. Kyl­lä hyvän läh­dön saa opis­ke­luun ihan taval­li­ses­ta­kin lukios­ta, jos pää­see siäsl­le jatkokoulutukseen. 

    az

    Ehkä tätä voi­daan aja­tel­la kulut­ta­jan­suo­jan kan­nal­ta. Hyvä vain jos eivät pää­se otta­maan epä­on­nis­tu­nees­ta kou­lu­jär­jes­tel­mäs­täm­me mallia. 

    toden­nä­köi­ses­ti tul­le­vat aivan vapaa­eho­ti­ses­ti kat­so­maan, sikä­li kun täl­lä yhteis­mi­tal­li­sel­la mit­ta­ril­la tämä epä­on­nis­tu­nut kou­lu­jär­jes­tel­mä on kuit­ne­kin valit­tu par­haak­si. Tie­tys­ti jos sul­la on parem­paa tie­toa niin sano vaan. 

    Aapra­ham­mi

    Niin­pä, vir­ka­mie­hem­me ja polii­tik­kom­me reis­saa­vat kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa ympä­ri maa­il­maa, ja sii­nä palaa niin koh­de­maan kuin koti­maan­kin veron­mak­sa­jien rahaa aika lail­la suh­tees­sa saa­ta­vaan hyötyyn. 

    Reis­saa­vat ja oppi­vat. Ja jos eivät reis­saa niin sit­ten tääl­lä kitis­tään kuin­ka on taas teh­ty asiat päin hel­vet­tiä eikä yhtään niin hyvin kuin esim Ruot­sis­sa. Dam­ned if you do, dam­ned if you don’t. Mel­kein­pä oli­sin val­mis usko­maan että nuo vir­ka­mies­ten eks­kut eivät ole mon­taa­kaan pro­mil­lea esim. sta­din vuo­sit­tai­ses­ta budjetista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Kal­le:
    >Lähes kaik­ki todel­la hyvät lukiot ovat Helsingissä.

    Mil­lä taval­la hyvät lukiot? Hel­sin­gis­sä on toki muu­ta­mia sel­lai­sia kou­lu­ja, jois­ta val­mis­tu­vien yli­op­pi­la­sar­vo­sa­nat ovat poik­keuk­sel­li­sen kor­kei­ta, mut­ta näi­den kou­lu­jen “hyvyys” on myös sitä, että nii­hin hakeu­tu­vat jo läh­tö­ta­sol­taan par­haat oppi­laat. On hie­man han­ka­laa mää­ri­tel­lä, ovat­ko kou­lut sit­ten hyviä sen vuok­si tai sii­tä huo­li­mat­ta; paran­nus perus­kou­lun päät­tö­to­dis­tuk­ses­ta lukion päät­tö­to­dis­tuk­seen voi näis­sä “par­hais­sa” kou­luis­sa itse asias­sa olla kes­ki­määr­ni kehno.

    Jos halut­tai­siin tutus­tua nime­no­maan hyviin lukioi­hin, kan­nat­tai­si hakeu­tua jol­le­kin pie­nel­le paik­ka­kun­nal­le, jon­ka oppi­laak­siot­toa­lu­eel­la ei tapah­du kou­lun vali­koin­tia, ja sit­ten tar­kas­tel­la lop­pu­tu­lok­sia. Tai ottaa Hel­sin­gis­tä jokin kou­lu, joka kyke­nee tuot­ta­maan kes­ki­mää­räis­tä parem­pia yli­op­pi­la­sar­vo­sa­no­ja kes­ki­mää­räis­tä alhai­sem­mal­la oppilaaksiottokeskiarvolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. OS:
    >Ei turis­te­ja voi ohja­ta Rii­hi­mäel­le, kos­ka ne
    >päät­tä­vät itse, mitä halua­vat nähdä.

    Mis­tä turis­tit sen tie­tä­vät, mitä halua­vat näh­dä? Kuka ker­too heil­le, mitä kou­lu­ja Suo­mes­sa on? Mis­tä nuo turis­tit edes tie­tä­vät, mit­kä kou­lut ovat Hel­sin­kiä (hal­lin­nol­li­ses­sa mie­les­sä) tai Hel­sin­gin seu­tua (Suur-Hel­sin­kiä) ja mitä hei­dän pitäi­si tul­la katsomaan?

    Sanoi­sin, että höp­sis. Jos yhtey­den­ot­to­pyyn­nöt ohja­taan ope­tus­mi­nis­te­riös­tä auto­maat­ti­ses­ti Hel­sin­gin ope­tus­vi­ras­toon, on toki sel­vää, että se menee tuk­koon, mut­ta niin ei tar­vit­se olla. Ainoa syy lie­nee val­tion­hal­lin­non Helsinki-keskeisyys.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kyse on sii­tä, että nuo dele­gaa­tiot ovat kiin­nos­tu­nei­ta pait­si sel­vit­tä­mäs­tään aihees­ta, myös turis­mis­ta. Mik­si Barce­lo­naan on niin pal­jon dele­gaa­tioi­ta menos­sa, mut­ta Toron­toon niin vähän. Ilal­la halu­taan men­nä oop­pe­raan ja syö­mään — eikä huol­toa­se­man baa­ri kelpaa. 

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Kuka tai mikä on valin­nut suo­ma­lai­sen kou­lu­jär­jes­tel­män par­haak­si? Tie­tääk­se­ni Suo­mi on satun­nais­vaih­te­luun mah­tu­van muu­ta­man kym­me­nyk­sen erol­la ollut kär­jes­sä val­tiol­lis­ten kou­lu­jen oppi­lai­den mekaa­nis­ta osaa­mis­ta mitan­neis­sa testeissä?

    Nämä tulok­set ovat lisäk­si vää­ris­ty­nei­tä aina­kin kah­des­ta syys­tä. Suo­men moneen ver­tai­lu­maa­han näh­den vie­lä vähäi­ses­tä sel­lai­sen maa­han­muut­ta­ja­väes­tön osuu­des­ta, joi­den tulok­set osu­vat vält­tä­vän ja hylä­tyn välil­le. Suo­men moneen ver­tai­lu­maa­han näh­den eriä­väs­tä pää­tök­ses­tä jät­tää tulok­sel­li­ses­ti hei­koin oppi­la­sai­nes (var­si­nais­ten perus­kou­lu­jen ulko­puo­li­nen) PISA-tes­taa­mi­sen ulkopuolelle.

    Lisäk­si suo­ma­lais­ten tulok­sia ede­saut­ta­vat aina­kin seu­raa­vat kou­lu­jär­jes­tel­mäs­tä riip­pu­mat­to­mat teki­jät. Suo­men kie­len luke­mi­sen ja kir­joit­ta­mi­sen oppi­mi­sen help­pous useim­piin ver­tail­ta­vien mai­den kie­liin näh­den. Suo­mi on help­po oppia, kos­ka kiel­tä ään­ne­tään aivan kuten se kir­joi­te­taan. Ver­tauk­se­na esi­mer­kik­si bri­tit opet­te­le­vat vie­lä nel­jän­nel­lä­kin vuo­si­luo­kal­la oikeaop­pis­ta kir­joit­ta­mis­ta. Suo­mes­sa on aika­naan teh­ty moneen ver­tai­lu­maa­han näh­den poik­kea­va pää­tös teks­tit­tää vie­ras­kie­li­set ohjel­mat nii­den dub­baa­mi­sen sijaan. Kol­me tun­tia päi­väs­sä telk­ka­ria kat­so­vat lap­set opet­te­le­vat tämän joh­dos­ta luke­mis­ta hyvin aktii­vi­ses­ti var­si­nai­sen kou­lu­jär­jes­tel­män ulkopuolelta.

    Vaik­ka Suo­mi oli­si menes­ty­nyt mekaa­nis­ta osaa­mis­ta mit­taa­vis­sa tes­teis­sä poik­keuk­sel­li­sen hyvin, mitä Suo­mi siis ei ole teh­nyt, niin mitä tämä vie­lä ker­toi­si kou­lu­jär­jes­tel­män hyvyy­des­tä? PISA ei mit­taa oppi­lai­den luo­vuut­ta, este­tii­kan tajua, opi­tun tie­don sovel­ta­mis­ta, sosi­aa­li­sia tai­to­ja tai kou­lu­viih­ty­vyyt­tä. Esi­mer­kik­si kou­lu­viih­ty­vyyt­tä arvioi­neis­sa tut­ki­muk­sis­sa suo­ma­lais­ten perus­kou­lu­lais­ten kou­lu­viih­ty­vyys on ollut län­si­mai­den alhaisimpia.

    Mekaa­ni­sen osaa­mi­sen mit­taa­mi­nen­kaan ei ker­ro mitään mm. kou­lu­jär­jes­tel­män kyvys­tä ottaa huo­mioon oppi­lai­den eriä­vä lah­jak­kuus. Viit­tei­tä vas­tak­kai­seen voi­daan arvioi­da esi­mer­kik­si sii­tä, että useis­sa mais­sa yksi­tyis­ten kou­lu­jen tulok­set ovat olleet Suo­men kes­ki­mää­räi­siä tulok­sia parem­pia. Esi­mer­kik­si Bri­tan­nian yksi­tyis­kou­luis­sa huo­mat­ta­vas­ti parempia.

    Suo­ma­lai­sen kou­lu­jär­jes­tel­män heik­kous on vari­aa­tion, yksi­löl­li­syy­den ja vapau­den tukah­dut­ta­mi­nen. Tukah­dut­ta­mi­nen tapah­tuu sosia­lis­ti­sel­la kou­lu­mal­lil­la, joka pyr­kii muo­tit­ta­maan ope­tuk­sen sisäl­tö­jä ja tavoit­tei­ta yksi­tyis­koh­tia myöten.

    Vaih­toeh­to ei löy­dy niin­kään jos­ta­kin tie­tys­tä yksit­täi­ses­tä vaih­toeh­toi­ses­ta mal­lis­ta, vaan vari­aa­tion sal­li­mi­ses­ta. Vari­aa­tio mah­dol­lis­te­taan rajaa­mal­la edel­ly­te­tyt ope­tus­si­säl­löt ja tavoit­teet kar­sit­tuun yti­meen­sä. Tämän jäl­keen sal­li­taan kou­lu­koh­tai­nen vari­aa­tio suun­ni­tel­la ja toteut­taa ope­tus­ta opet­ta­jien, oppi­lai­den ja oppi­lai­den van­hem­pien vuo­ro­vai­ku­tuk­sen pohjalta.
    Tämä mal­li on rajoi­te­tus­sa muo­dos­saan (yksi­tyi­set val­tio­ra­hoit­tei­set kou­lut) ollut käy­tös­sä mm. Ruot­sis­sa, ja se on pai­kal­li­ses­ti paran­ta­nut eri­tyi­ses­ti oppi­lai­den kou­lu­viih­ty­vyyt­tä, että myös koulumenestystä.

    Myös yksi­tyis­ra­hoit­tei­set kou­lut tuli­si sal­lia, jot­ta kou­lu­tuk­sen resurs­se­ja ei sido­ta mää­ri­tet­tyi­hin rajoi­hin. Tämä on kon­kreet­ti­nen kei­no mm. pie­nen­tää luok­ka­ko­ko­ja, että mah­dol­lis­taa lah­kak­kai­den oppi­lai­den eri­kois­tu­va koulutus.
    Suo­men nykyi­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä takaa sen, että Suo­mes­ta on esi­mer­kik­si lähes mah­do­ton­ta tul­la huip­pu­ma­te­maa­tik­ko­ja, ellei oppi­las opis­ke­le mate­maa­tiik­kaa yksi­tyi­ses­ti kou­lun ulko­puo­lel­la. Tämä on sel­keä fysio­lo­gi­nen tosia­sia. Jos ihmi­nen ei saa har­joi­tus­ta älyl­li­ses­ti erit­täin vaa­ti­val­la eri­koi­sa­lal­la n. 11–16 ikä­vuo­den aivo­jen kehi­tys­vai­hees­sa, niin huip­puo­saa­mi­sen saa­vut­ta­mi­nen tulee myö­hem­mäl­lä iäl­lä ole­maan liki­pi­täen mahdotonta.

    Luo­vis­ta kokeel­li­sis­ta kou­lu­mal­leis­ta maa­il­mal­ta voi­si mai­ni­ta monien jou­kos­ta mm. Sud­bu­ry Val­ley School:n http://en.wikipedia.org/wiki/Sudbury_Valley_School
    Täs­sä kou­lu­mal­lis­sa läh­de­tään yksi­no­maan oppi­laan oma-aloit­tei­suu­des­ta ja vapau­des­ta vali­ta kiin­nos­tuk­sen koh­tei­taan. Mones­ta aja­tus voi tun­tua älyt­tö­mäl­tä, ja se käy vas­ten sitä perus­kou­lu­mal­lin aja­tus­ta, että kou­lu on oppi­mis­ta eikä viih­ty­mis­tä var­ten, mut­ta tämän­kin haas­taa aina­kin kak­si peda­go­gis­ta fak­taa. Ihmis­lap­sel­la on luon­tai­nen ute­liai­suus ja halua oppia. Moti­vaa­tio ja kiin­nos­tus ovat kes­kei­siä teki­jöi­tä opi­tun sisäis­tä­mi­ses­sä, oppi­mi­seen uppoamisessa.
    Sud­bu­ry Val­ley Schoo­lin lähes anar­kis­ti­nen mal­li­kaan ei vält­tä­mät­tä tun­nu niin hai­hat­te­le­val­ta, kun lisä­tään, että 80% kou­lun oppi­lais­ta ovat val­mis­tu­neet col­le­ges­ta ja monet kou­lun oppi­lais­ta ovat pää­ty­neet näky­viin yhteis­kun­nal­li­siin asemiin.

    Sal­li­mal­la, vain ope­tuk­sen yti­men rajaa­ma, mah­dol­li­sim­man laa­ja vari­aa­tio, sal­li­taan parem­pien kou­lu­mal­lien etsi­mi­nen. Vuo­si­kym­men­ten kulues­sa tut­ki­jat voi­vat arvioi­da eri­lai­sia kou­lu­mal­le­ja ja niis­tä vamis­tu­nei­den menes­ty­mis­tä myö­hem­mäs­sä elä­mäs­sä. Tätä ei mita­ta PISA-tulok­sin. Luo­vuu­teen, sosi­aa­li­suu­teen ja ymmär­tä­mi­seen (cont­ra mekaa­ni­nen osaa­mi­nen) panos­ta­va kou­lu­mal­li voi hyvin­kin tuot­taa yhteis­kun­nan kan­nal­ta parem­pia tulok­sia, vaik­ka PISAs­sa jäi­si­kin jos­sa­kin ikä­vai­hees­sa kes­kiar­vol­li­ses­ti pari kym­me­nys­tä jälkeen.

    On har­ha­luu­lo kuvi­tel­la, että me tasa­päis­tä­väs­sä, kou­lu­viih­ty­vyy­den osal­ta hän­tä­pää­hän sijoit­tu­vas­sa jär­jes­tel­mäs­säm­me jo istui­sim­me sen opti­maa­li­sen kou­lu­jär­jes­tel­män kul­ta­mu­nan pääl­lä (Sep­po Vep­sä­läi­sen kie­li­ku­vaa lainatakseni).

    Päin­vas­toin, on perus­tel­lut syyt esit­tää, että kou­lu­jär­jes­tel­mäs­säm­me on vah­vo­ja oppi­mis­mo­ti­vaa­tio­ta latis­ta­via, luo­vuut­ta ja yksi­löl­li­syyt­tä tukah­dut­ta­via sekä lah­jak­kuu­den huo­mioi­mis­ta lai­min­lyö­viä piirteitä.

    Sosia­lis­mi ei toi­mi sen parem­min kou­lu­mal­lin kuin laa­jem­man yhteis­kun­nan koh­dal­la. Näil­le PISA-har­han peräs­sä Suo­meen tule­vil­le turis­teil­le pitäi­si tode­ta “Not­hing to see here”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Osmo kir­joit­ti:

    Ei turis­te­ja voi ohja­ta Rii­hi­mäel­le, kos­ka ne päät­tä­vät itse, mitä halua­vat nähdä.

    Kyl­lä niil­le voi ehdot­taa vaih­toeh­tois­ta ohjel­maa. Tie­ten­kin ne itse päät­tä­vät, mut­ta aina­kin ne ryh­mät, joi­den ohjel­man kans­sa itse olen ollut teke­mi­sis­sä, hyväk­sy­vät kil­tis­ti kaik­ki ehdo­tuk­set. Monil­la on ykkös­tu­tus­tu­mis­toi­ve, mut­ta yleen­sä ymmär­re­tään jos se ei onnis­tu ja hyväk­sy­tään jokin muu kohde.

    Eikä hait­taa vaik­ka ei pää­se­kään tulos­rank­kauk­sis­sa ykkös­ti­lal­le sijoit­tu­vaan kou­luun, jär­jes­tel­mä on sama muis­sa­kin. Saman­lai­sel­ta se toi­min­ta näyt­tää, jos nyt ei ihan johon­kin epä­toi­vo­kou­luun ohja­ta. Onko meil­lä epä­toi­vo­kou­lu­ja? Samal­ta ne kaik­ki näyt­tä­vät visiteeraajasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Mik­si Barce­lo­naan on niin pal­jon dele­gaa­tioi­ta menos­sa, mut­ta Toron­toon niin vähän. Ilal­la halu­taan men­nä oop­pe­raan ja syö­mään – eikä huol­toa­se­man baa­ri kelpaa. 

    Nono, täl­lä astei­kol­la ei Rii­hi­mä­ki kovin pal­jon Hel­sin­gin peräs­sä ole; Tur­ku ja Tam­pe­re ovat vie­lä lähempänä.

    Sitä pait­si Hesas­sa on sen ver­ran mon­ta kun­taa niin lähek­käin ja hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien pääs­sä, että yöpy­mi­nen js muu turis­tei­lu onnis­tuu kyl­lä Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, vaik­ka sit­ten kou­lu­vie­rai­lu teh­täi­siin­kin johon­kin muu­hun kun­taan. Ei sitä ulko­maa­lai­nen vält­tä­mät­tä edes tajua ylit­tä­neen­sä kuntarajaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. az, tun­net­ko lain­kaan Pisaa? 

    Vai­kut­taa, että kir­joi­tat puh­taas­ti mie­li­ku­vien poh­jal­ta. Pisa-teh­tä­vät eivät suin­kaan ole vain mekaa­ni­sia, vaan suu­rel­ta osin ongel­man­rat­kai­su­ky­kyä mittaavia. 

    Jyväs­ky­län yli­opis­ton sivuil­ta poimittua: 

    Suo­ma­lai­set nuo­ret saa­vut­ti­vat ongel­man­rat­kai­su­tai­dois­sa toi­sek­si kor­keim­man pis­te­mää­rän. Ongel­man­rat­kai­sus­sa tut­kit­tiin oppi­lai­den laa­ja-alais­ta, oppiai­ne­ra­jo­jen yli mene­vää osaa­mis­ta arki­sis­sa tilan­teis­sa. Tut­ki­ja Pasi Rei­ni­kai­sen mukaan ongel­man­rat­kai­su­teh­tä­vät ovat erään­lai­sia elä­mäs­sä sel­viä­mi­sen mit­ta­rei­ta. Ongel­man­rat­kai­sus­sa menes­ty­neet pär­jä­si­vät hyvin myös mate­ma­tii­kas­sa, luku­tai­dos­sa ja luonnontieteissä.

    En myös­kään usko, että 15-vuo­tial­la kou­lu­lai­sil­la enää pai­naa kir­joi­tusa­sun ja ään­tä­mi­sen väli­nen ero, kun mita­taan oikei­den pää­tel­mien teke­mis­tä teks­tis­tä. Täs­sä osios­sa Suo­mi oli ykkö­nen. Sitä pait­si esim. Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa ään­ne­tään myös liki kir­joi­tusa­sun mukai­ses­ti. Nor­maa­li­päi­nen oppii kyl­lä 7‑vuotiaana, että ei ään­tyy ai. 

    Tämä ei siis ole minus­ta kovin olen­nai­nen point­ti, ei aina­kaan niin olen­nai­nen, että sil­lä voi­si selit­tää suo­ma­lais­ten murs­kaa­vaa yli­ver­tai­suut­ta nime­no­maan äidin­kie­les­sä. Dub­bauk­sen­kin puut­tu­mi­nen lie­nee pal­jon mer­kit­tä­väm­pi seikka. 

    Ihmet­te­len myös, ettei­kö suo­ma­lai­sis­ta kou­lu­lai­sis­ta kas­vai­si esteet­tis­tä sil­mää omaa­via, luo­via yksi­löi­tä sii­nä mis­sä muu­al­la­kin — onhan tai­to- ja tai­de­ai­ne­den osuus tun­ti­ke­hyk­ses­sä maa­il­man kor­kein. Vai onko sinul­la jotain tämän väit­teen tueksi?

    Mitä tulee kou­lu­viih­ty­vyy­teen, niin se on aivan eri sar­jaa, kos­ka objek­tii­vi­sia mit­ta­rei­ta ei ole ole­mas­sa. Asen­ne­tut­ki­muk­sis­sa kult­tuu­rie­rot tule­vat näky­viin. Suo­men kou­lu­kult­tuu­riin kuu­luu tie­tyn­lai­nen valit­ta­va asen­ne, kuten ehkä kult­tuu­riim­me ylipäänsä. 

    Parem­pi mit­ta­ri viih­ty­vyy­del­le kuin suo­ra kysy­mys oli­si pois­sao­lo­jen mää­rä kou­lus­ta. En tie­dä onko nii­tä ver­tail­tu, ei aina­kaan Pisan puitteissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. az

    Vaik­ka Suo­mi oli­si menes­ty­nyt mekaa­nis­ta osaa­mis­ta mit­taa­vis­sa tes­teis­sä poik­keuk­sel­li­sen hyvin, mitä Suo­mi siis ei ole teh­nyt, niin mitä tämä vie­lä ker­toi­si kou­lu­jär­jes­tel­män hyvyy­des­tä? PISA ei mit­taa oppi­lai­den luo­vuut­ta, este­tii­kan tajua, opi­tun tie­don sovel­ta­mis­ta, sosi­aa­li­sia tai­to­ja tai kouluviihtyvyyttä 

    Tämä joi­den­kin ihmis­ten perus­kou­lu­vi­ha pis­tää hymyi­lyt­tä­mään aina välil­lä. NYt mei­dän enää pitää saa­da nämä az:n argu­men­tit peril­le kai­kil­le niil­le har­hau­tu­neil­le, jot­ka tule­vat maan­tie kural­la tätä mei­dän kou­lu­jär­jes­tel­mää kat­so­maan. Pisat oli vir­he, hajaan­tu­kaa, tääl­lä ei ole mitään näh­tä­vää! luo­vuut­ta ja lah­jak­kuut­ta ei mitattu!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Vähän kum­mal­li­nen ja ehkä eli­tis­ti­nen­kin asen­ne Osmol­ta tämä, että ulko­maa­lai­set dele­gaa­tiot teke­vät opin­to­mat­ko­jaan not­kuak­seen ravin­to­lois­sa ja käy­däk­seen oop­pe­ras­sa. Mai­nit­se nyt vie­lä yökerhot..

    Eikö­hän opin­to­mat­kan tar­koi­tus ole ihan jokin muu? Sil­loin voi olla hyvin­kin kiin­nos­ta­vaa näh­dä jon­kin suo­ma­lai­sen pik­ku paik­ka­kun­nan kou­lu hel­sin­ki­läi­sen vas­ta­pai­no­na. Kaik­ki riip­puu sii­tä, miten asia markkinoidaan. 

    Mikä­li Uuden­maan­lii­ton mat­ko­jen pää­tar­koi­tus on ilta- ja yöelä­mä, ei se tar­koi­ta, että joka puo­lel­la työ­hön suh­tau­dut­tai­siin niin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. OS:
    >Kyse on sii­tä, että nuo dele­gaa­tiot ovat
    >kiin­nos­tu­nei­ta pait­si sel­vit­tä­mäs­tään aiheesta,
    >myös turismista. 

    Dele­gaa­tiot voi sil­ti ihan hyvin ohja­ta tutus­tu­maan vaik­ka­pa Lep­sä­män kan­sa­kou­luun tai Käpy­län ylä­as­teel­le, ja illak­si pää­see sit­ten turis­tei­le­maan esi­mer­kik­si DTM:ään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Suo­ma­lai­sen kou­lu­jär­jes­tel­män heik­kous on vari­aa­tion, yksi­löl­li­syy­den ja vapau­den tukah­dut­ta­mi­nen. Tukah­dut­ta­mi­nen tapah­tuu sosia­lis­ti­sel­la kou­lu­mal­lil­la, joka pyr­kii muo­tit­ta­maan ope­tuk­sen sisäl­tö­jä ja tavoit­tei­ta yksi­tyis­koh­tia myöten.

    Täs­tä­pä pääs­tään­kin itse asi­aan. Eikös kou­lu­jär­jes­tel­män tar­koi­tus noin lukio­ta­sol­le asti juu­ri ole­kin tuot­taa ns. yhden­mu­kai­nen kou­lu­tus sisäl­töi­neen ja tavoitteineen?
    Jos lukio­si­säl­tö ei kel­paa niin eri­lai­sia ammat­ti­kou­lu­ja ja ammat­ti­kor­kea­kou­lu­ja on pil­vin pimein. Mitä en nyt ymmärrä?
    Tajuan kyl­lä, ettei­vät kou­lut vält­tä­mät­tä koh­te­le oppi­lai­ta tas­a­puo­li­ses­ti hei­dän lah­jo­jen­sa mukaan, mut­ta perus­kou­lu­tuk­sen kan­nal­ta tiet­ty­jen asioi­den lah­jak­kuus ei ole mie­le­käs­tä. Har­ras­tus­ker­hot ovat asia erikseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Kyse on sii­tä, että nuo dele­gaa­tiot ovat kiin­nos­tu­nei­ta pait­si sel­vit­tä­mäs­tään aihees­ta, myös turismista.” 

    Kor­vai­sin seu­raa­val­la: Kyse on sii­tä, että nuo dele­gaa­tiot ovat kiin­nos­tu­nei­ta lähin­nä turis­mis­ta. Lumi ja pimeys ovat havain­to­je­ni mukaan Suo­men jut­tu. Myös tal­ven kyl­myys, pie­ni­nä annok­sia­na, saa vie­rail­ta innos­tu­neen vastaanoton.

    Eikä sii­nä mitään. Monas­ti hie­man väsäh­tä­neil­lä vir­ka­mie­hil­lä, voi olla työn puo­les­ta vii­niä, lau­lua ja nai­sia (asial­li­sia ja kie­li­tai­toi­sia tie­ten­kin), joi­ta semi­naa­ri-/pro­jek­ti­mat­kai­lu yleen­sä tarjoaakin.

    Nämä turis­tit ovat nyky­päi­vän ver­sio kaup­pa­mat­kus­ta­jis­ta, ilman työ­nan­ta­jan aset­ta­maa myyntivelvoitetta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Mikä­li Uuden­maan­lii­ton mat­ko­jen pää­tar­koi­tus on ilta- ja yöelä­mä, ei se tar­koi­ta, että joka puo­lel­la työ­hön suh­tau­dut­tai­siin niin. 

    Tuo oop­pe­ran ja huol­toa­se­man baa­rin rin­nas­ta­mi­nen oli nyt vähän hal­pa heit­to, mut­ta kyl­lä mat­ka­koh­teel­la, hotel­lin sijain­nil­la ja muul­la oheis­oh­jel­mal­la on useim­mil­le väliä. 

    Tuos­sa kevääl­lä meil­le töi­hin tul­leet ulko­maa­lai­set vie­raat kyse­li­vät hotel­li­vaih­toeh­to­ja ja kysyi­vät jopa löy­tyi­si­kö Her­van­nas­ta hotel­lia. Pis­tin vas­tauk­seen kes­kus­tan hotel­lien lisäk­si Googlen Street Viewel­la kuvia hotel­li Her­micas­ta ja Her­van­nan keskustasta. 

    Vie­raat päät­ti­vät yöpyä Tam­pe­reen kes­kus­tas­sa. Kuu­lem­ma illas­sa oli muu­ta­ma tun­ti aikaa käy­dä ravin­to­las­sa syömässä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Eli­na: Tämä [vah­va fonee­mi­pe­ri­aa­te] ei siis ole minus­ta kovin olen­nai­nen point­ti, ei aina­kaan niin olen­nai­nen, että sil­lä voi­si selit­tää suo­ma­lais­ten murs­kaa­vaa yli­ver­tai­suut­ta nime­no­maan äidin­kie­les­sä.

    Kyl­lä minä väi­tän, että se nime­no­maan selit­tää äidin­kie­len ja oikein­kir­joi­tuk­sen murs­ka­me­nes­tyk­sen. Vuo­krae­män­tä­ni, joka on päte­vä ja arvos­tet­tu englan­nin­kie­len opet­ta­ja­kaan ei pys­ty sano­maan, miten jon­kin lausut­tu englan­nin­kie­len sana kir­joi­te­taan, jos hän ei ole sitä ennen tavannut. 

    Sen­si­jaan se, mitä se ei seli­tä, on menes­tys ongel­man­rat­kai­sus­sa ja matematiikassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Kyl­lä minä väi­tän, että se nime­no­maan selit­tää äidin­kie­len ja oikein­kir­joi­tuk­sen murs­ka­me­nes­tyk­sen. Vuo­krae­män­tä­ni, joka on päte­vä ja arvos­tet­tu englan­nin­kie­len opet­ta­ja­kaan ei pys­ty sano­maan, miten jon­kin lausut­tu englan­nin­kie­len sana kir­joi­te­taan, jos hän ei ole sitä ennen tavannut. 

    Englan­nin mys­ti­nen oikein­kir­joi­tus on asia erik­seen, mut­ta ihan kaik­ki ulko­maa­lai­set eivät puhu äidin­kie­le­nään englan­tia. Esi­mer­kik­si mei­dän kaik­kien rakas­ta­mas­sa ruot­sis­sa sään­nöt ovat jok­seen­kin yhtä sel­keät kuin suo­mes­sa. Sitä pait­si har­va suo­ma­lai­nen puhuu niin kuin kirjoittaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. > Kyl­lä minä väi­tän, että se [fonee­mi­pe­ri­aa­te]
    > nime­no­maan selittää
    > äidin­kie­len ja oikein­kir­joi­tuk­sen murskamenestyksen.
    > Vuo­krae­män­tä­ni, joka on päte­vä ja arvostettu
    > englan­nin­kie­len opet­ta­ja­kaan ei pys­ty sanomaan,
    > miten jon­kin lausut­tu englan­nin­kie­len sana
    > kir­joi­te­taan, jos hän ei ole sitä ennen tavannut.

    maa­il­mas­sa ja pias-tut­ki­muk­sen pii­ris­sä on mui­ta­kin kie­lia­luei­ta kuin suo­mi ja englan­ti. Vaik­ka­pa sak­sa, ita­lia, espan­ja ja toki ruot­si, nor­ja. Mik­si Suo­mi voit­taa nämä muut hel­pos­ti tavat­ta­vat kielet?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Az: “Ehkä tätä voi­daan aja­tel­la kulut­ta­jan­suo­jan kan­nal­ta. Hyvä vain jos eivät pää­se otta­maan epä­on­nis­tu­nees­ta kou­lu­jär­jes­tel­mäs­täm­me mallia. ”

    Kou­lu­jär­jes­tel­mä (perus­kou­lu + ammattikoulu/lukio) on minus­ta ihan hyvin onnistunut. 

    Kor­kea­kou­lu­jär­jes­tel­mä sen sijaan vaa­ti­si täysremontin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Eli­na: “az, tun­net­ko lain­kaan Pisaa?

    Vai­kut­taa, että kir­joi­tat puh­taas­ti mie­li­ku­vien poh­jal­ta. Pisa-teh­tä­vät eivät suin­kaan ole vain mekaa­ni­sia, vaan suu­rel­ta osin ongel­man­rat­kai­su­ky­kyä mittaavia. ”

    Mekaa­nis­ta ongel­man­rat­kai­su­ky­kyä mit­taa­via, hie­man kuin Stan­ford-Binet. Vaik­ka tuli­tik­ku­teh­tä­vä tai yksin­ker­tai­nen lue­tun ymmär­tä­mi­nen kuin­ka väri­tet­täi­siin tosie­lä­män tilan­teik­si, ne pysy­vät sil­ti yksi­se­lit­tei­si­nä ja kaa­va­mai­si­na. Olen selan­nut jou­kon näi­tä PISAn vaih­tu­via esi­merk­ki­teh­tä­viä. Pysy­viä ei ole saa­ta­vil­la, kos­ka ne tois­tu­vat seu­raa­vis­sa testeissä.

    Toi­sin kuin Pasi Rei­ni­kai­nen väit­tää, ne ovat kau­ka­na tosie­lä­män avoi­mis­ta tilan­teis­ta, jois­sa vaih­toeh­to­ja on run­saas­ti, eikä “par­hail­le” valin­noil­le ole ole­mas­sa mitään sel­ke­ää asteik­koa. Ne eivät mit­taa kykyä aja­tel­la täl­lai­sia avoi­mia koko­nai­suuk­sia, jois­ta maa­il­ma kui­ten­kin koostuu.

    Minus­ta Suo­men poik­keuk­sel­li­sen alhai­seen kou­lu­viih­ty­vyy­teen ei kel­paa vas­tauk­sek­si se, että oli­sim­me kult­tuu­ri­ses­ta omi­nais­piir­tees­tä joh­tuen valit­ta­jia. Tämä mitä­töi sen suo­ma­lai­sen kou­lu­lai­sen huo­non olon koke­muk­sen väit­teel­lä, että hän on vain suomalainen.
    Se on sel­keän ja tode­tun, PISA-tulok­sia pal­jon tär­keäm­män teki­jän lakai­se­mis­ta pois näky­vis­tä maton alle. Hie­man ver­rat­ta­vis­sa opet­ta­jien puut­tu­mat­to­muu­teen kou­lu­kiusaa­mis­ta­pauk­sis­sa, kiel­tä­mi­seen, ettei hei­dän kou­lus­saan sel­lais­ta esiinny.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Var­maan Suo­mi pär­jää mit­tauk­sis­sa, kos­ka tääl­lä on hyvä perus­kou­lu­tus; sitä en kiis­tä lain­kaan. Se, mitä väi­tän on, että lähel­le toi­si­aan sijoit­tu­vien, kiel­ten­sä ja kult­tuu­rien­sa suh­teen mel­ko eri­lais­ten mai­den, esi­mer­kik­si Suo­men ja Hong Kon­gin pis­te­mää­rät eivät ole tosia­sias­sa ver­tai­lu­kel­poi­set, so. minus­ta ei oli­si lain­kaan yllät­tä­vää, jos Hong Kon­gis­sa oli­si tosia­sias­sa mer­kit­tä­väs­ti parem­pi kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä kuin Suomessa. 

    Fonee­mi­pe­ri­aat­teen vuok­si suo­ras­taan ihmet­te­li­sin, jos näin näin ei oli­si. Kii­na­lais­ten luku­tai­to vaa­tii kehit­tä­mis­tä pit­käl­le aikui­si­kään, samoin kuin englanninkielistenkin. 

    Minun ei ole vai­ke­aa siis uskoa, että Suo­mes­sa kou­lu­tus on parem­pi kuin Ita­lias­sa tai Espan­jas­sa, vaan en pidä uskot­ta­va­na, että ver­tai­lu ker­toi­si kovin luo­tet­ta­vas­ti “aidos­ti parhaan”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Myös yksi­tyis­ra­hoit­tei­set kou­lut tuli­si sal­lia, jot­ta kou­lu­tuk­sen resurs­se­ja ei sido­ta mää­ri­tet­tyi­hin rajoi­hin. Tämä on kon­kreet­ti­nen kei­no mm. pie­nen­tää luok­ka­ko­ko­ja, että mah­dol­lis­taa lah­kak­kai­den oppi­lai­den eri­kois­tu­va koulutus”

    Ruot­sis­sa voi tutus­tua näi­hin yksityiskouluhin.
    Siel­lä nii­tä on jo yli tuhat ja nii­den tar­koi­tus on tuot­taa voittoa

    Nii­den tuot­ta­ma voit­to perus­tuu sii­hen, että ryh­mä­koot ovat suu­rem­pia kuin jul­ki­ses­sa koulussa,
    Opet­ta­jil­la on enem­män luok­kia ‚oppi­tun­te­ja ja oppi­lai­ta , joten kon­tak­ti yksit­täi­seen oppi­laa­seen jää ohueksi.
    Opis­ke­lu on näis­sä kou­luis­sa oppi­laan itsen­sä vas­tuul­la ja opis­ke­lu on enem­män itseo­pis­ke­lua kuin tuet­tua opiskelua

    Olen kesän kus­kan­nut lukio­lai­sia, joi­den nume­rot ovat lähes poik­keuk­set­ta 10 eivät­kä he tun­nu kai­paa­van kovin­kaan eri­koi­sem­paaa kou­lu­tus­ta kuin nyt on saatavilla.
    Ja poru­koi­hin ovat kel­van­neet myös enti­set perus­kou­lun 7 oppi­laat­kin, eivät ne tun­nu häi­rit­se­vän vapaa-ajalla.
    Ja kyl­lä nämä 10 oppi­laat­kin osaa­vat juo­da vii­naa, tapel­la ‚kiusa­ta ja häi­ri­tä, eivät he poik­kea­via nuo­ria ole

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. az,

    Onko sinul­la jotain muu­ta evi­dens­siä sii­hen, että suo­ma­lai­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä on huo­no, kuin omat mielipiteesi?

    Ker­ro lähteet!

    Mis­tä esim. päät­te­let, että muu­al­la puu­tu­taan kiusaa­mi­seen enem­män? Minus­ta sii­hen puu­tu­taan tääl­lä aivan lii­kaa­kin nyky­ään. Tai parem­min sanot­tu­na kaik­ki nor­maa­lie­lä­mään kuu­lu­va ihmis­suh­tei­den vali­koin­ti lei­ma­taan kiusaamiseksi. 

    Las­ten kes­ki­näi­ses­sä kans­sa­käy­mi­ses­sä tapah­tu­va hie­rar­kian hake­mi­nen kuu­luu elä­mään. Kiusaa­mis­ta­pauk­si­na tut­ki­taan jopa sitä, ettei jon­kun jutuil­le nau­re­ta tar­peek­si tai ettei kut­su­ta synt­tä­reil­le.. Kun­han vain joku kokee tul­leen­sa kiusa­tuk­si, se riittää. 

    Ja onnet­to­mia vin­ku­jia­han riit­tää nykyi­sel­lä curling-kasvatuksella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. MOT:n jutut nyt oli­vat mitä olivat. 

    MOT:n jät­kät ovat men­neet Tal­lin­na­nau­kiol­le juop­po­jen sekaan ihmet­te­le­mään, ettei­vät ihmi­set osaa pro­sent­ti­las­kua hie­nois­ta Pisa-tulok­sis­ta huolimatta. 

    Mitä arvoa täl­lä on, ellei men­nä mui­den­kin OECD-mai­den lähiöi­hin samaa ihmettelemään?

    Kai­kis­sa yleis­si­vis­tys­tä mit­taa­vis­sa asial­li­sin meto­dein toteu­te­tuis­sa tut­ki­muk­sis­sa Suo­mi on kär­jes­sä kyllä. 

    Tämä on tie­tys­ti arvo­ky­sy­mys. Pidän arvok­kaam­pa­na sitä, että Suo­men kan­sa on mah­dol­li­sim­man fik­sua noin kes­ki­mää­rin kuin että tuo­te­taan muu­ta­ma mate­maat­ti­nen asper­ge­ris­tä kär­si­vä huip­pu­yk­si­lö kan­sain­vä­li­seen tutkimusryhmään. 

    Mitä niil­lä tekee yhteis­kun­nan koko­nai­suu­den kannalta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Az:lla on se todel­li­nen point­ti. Se, mikä MOT-käsi­kir­joi­tuk­ses­sa tulee esil­le, että todel­li­set mate­ma­tii­kan tai­dot — siis kyky hah­mot­taa abstrak­tioi­ta ja pää­tel­lä nii­den väli­siä loo­gi­sia suh­tei­ta — ovat aina­kin opis­ke­li­ja­po­pu­laa­tios­sa havaittavissa. 

    Eli väit­tä­mä ei ole perä­tön. Lisäk­si, mikä on myös mai­nit­tu MOT:n käs­sä­ris­sä oli, että Suo­mes­sa viran­omai­set pitä­vät huo­len sii­tä, että PISA-tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­taan, mut­ta ei sel­lai­siin, jois­sa ei pär­jä­tä. Kun jos­sain ver­tai­lus­sa ei pär­jä­tä, sii­tä jät­täy­dy­tään seu­raa­va­na vuon­na pois. Näin Suo­mi on kär­jen tun­tu­mas­sa kai­kis­sa ver­tai­luis­sa joi­hin se osal­lis­tuu, mut­ta Osmo esi­mer­kik­si tilas­to­tie­tei­li­jä­nä osan­nee ker­toa, kuin­ka vali­dia täl­lai­nen ver­tai­lu sit­ten on.

    En usko, että Suo­men kou­lu­jär­jes­tel­mä on “huo­no”, sitä en mis­sään nimes­sä tar­koi­ta. Mut­ta sii­nä on puut­tei­ta, ja PISA-rum­mu­tus ja rin­nan­lyön­ti ovat teko­syy, jon­ka var­jol­la nämä puut­teet voi­daan kor­ja­ta. Kuten yllä sano­taan, meil­lä suh­tau­du­taan todel­la nega­tii­vi­ses­ti kai­ken­lai­siin “veneen­kei­kut­ta­jiin”, jot­ka yrit­tä­vät väit­tää, että jotain on ehkä pie­les­sä. Täs­tä ker­too se, kuin­ka ylpei­nä esi­mer­kik­si kou­lu­jen reh­to­rit usein selit­tä­vät, että hei­dän kou­luis­saan ei kiusa­ta ollen­kaan. (Kuka täl­lais­ta voi men­nä väittämään?)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Taas­ko suo­ma­lai­sil­le on suu­ri ongel­ma, jos pär­jä­tään jos­sa­kin ja heti pitää kek­siä kai­ken­lai­sia syi­tä, mik­si tulos ei ole todellinen? 😉

    Mut­ta älkää­hän huo­leh­ti­ko, kun 20% perus­kou­lu­lai­sis­ta on mamu­taus­tai­sia, PISA-tulok­set romah­ta­vat aivan var­mas­ti. Vih­rei­den poli­tii­kal­la tulok­set rom­mai­si­vat jo muu­ta­mas­sa vuodessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. > Mut­ta älkää­hän huo­leh­ti­ko, kun 20%
    > perus­kou­lu­lai­sis­ta on mamu­taus­tai­sia, PISA-
    > tulok­set romah­ta­vat aivan varmasti. 

    Mei­naat­ko, että PISA-tulok­set ker­to­vat­kin suo­ma­lai­sen rodun yli­ver­tai­suu­des­ta? Että suo­ma­lai­ses­sa kou­lus­sa oppi­mis­tu­lok­set riip­pu­vat isän tai isoi­sän syn­nyin­maas­ta? Kuin­ka moneen pol­veen vai­ku­tus ulottuu?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. MOT on ilmei­ses­ti juma­lan­sa­naa joillekin. 

    MOT ottaa hyviä aihei­ta esiin ja tuo uusia näkö­kul­mia, mut­ta älkää nyt sokais­tu­ko, hyvät her­rat täl­le jour­na­lis­min lajil­le. Kriit­tis­tä otet­ta pliis.… 

    Pisa on kan­sain­vä­li­nen kaik­ki por­taat läpi­käy­nyt tie­teel­li­nen tutkimus. 

    MOT on Ylen ylen siis­ti ver­sio Seiskasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. PISA-tulok­sis­ta yli­pään­sä, niin nii­den ongel­ma on sii­nä, että ne mit­taa­vat vain asioi­ta, joi­ta on mah­dol­lis­ta mita­ta. Tämä tau­to­lo­gia saat­taa kuu­los­taa jol­le­kin has­sul­ta, mut­ta kou­lus­sa tapah­tu­vaa oppi­mis­ta ja sosi­aa­lis­tu­mis­ta ei voi aina mita­ta pel­kin nume­roin. PISA pai­not­taa mate­maat­ti­sia ainei­ta ja esi­mer­kik­si luku­no­peut­ta, mut­ta ei esi­mer­kik­si lue­tun ymmär­tä­mis­tä tai syvä­lu­kua. Tai­de­ai­neet tes­ti sivuut­taa tyys­tin. Samoin esiin­ty­mi­sen, argu­men­taa­tion, kriit­ti­sen ajat­te­lun… PISA tes­tis­tä löy­tää ver­kos­ta googlel­la hel­pos­ti pal­jon­kin kri­tiik­kiä, iso osa kas­va­tus­tie­tei­den alalta. 

    Jos halu­aa käyt­tää ver­taus­ku­vaa niin Suo­mi on kuin kehon­ra­ken­ta­ja, joka perus­te­lee ole­van­sa ter­ve kos­ka sil­lä on näky­väs­ti suu­ret lihak­set. Onkin hyvin tär­ke­ää kysyä että mitä PISA mit­taa ja miksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Jos Suo­men perus­kou­lu­lai­set ovat Euroo­pan huip­pua, muu­al­la täy­tyy olla aika heik­koa sak­kia, sil­lä ei nämä mei­dän kul­lan­mu­rut minun mie­les­tä­ni kovin hyviä kes­ki­mää­rin ole. Perus­kou­lun hete­ro­gee­ni­set isot luo­kat estä­vät tehok­kaan oppimisen/opettamisen.

    Sisä­lu­vun he hal­lit­se­vat, kii­tos sii­tä vie­ra­kie­lis­ten ohjel­mien teks­ti­tyk­sel­le. Arve­len, että englan­nin tai­dois­sa­kin he ovat aika hyviä, kii­tos englan­nin ylei­syy­del­le tv-ohjel­mis­sa, musii­kis­sa, fil­meis­sä ym.. Mit­taa­ko­han Pisa englan­nin osaa­mis­ta. Epäilen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Voi­sit­te­ko, saa­ta­nan valit­ta­jat, sit­ten kek­siä tes­tin, jon­ka mukaan Suo­mi on totaa­li­sen pas­ka maa, mitä kovas­ti tun­nut­te toivovan. 

    Sii­tä vain aivo­rii­hi pys­tyyn. Kal­jat tar­joan, jos sel­lai­nen mit­ta­ri tie­teel­li­seen leh­teen pää­tyy artik­ke­lin muodossa. 

    Kiin­toi­saa myös tode­ta, että perus­kou­lun opet­ta­ja Jou­ni Lund­qvis­til­lä on noin­kin posi­tii­vi­nen asen­ne oppi­lai­siin­sa.… heik­koa sak­kia kaik­ki tyynni.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Jos Suo­men perus­kou­lu­lai­set ovat Euroo­pan huip­pua, muu­al­la täy­tyy olla aika heik­koa sak­kia, sil­lä ei nämä mei­dän kul­lan­mu­rut minun mie­les­tä­ni kovin hyviä kes­ki­mää­rin ole. 

    Tähän ja useim­piin kiih­kei­siin kom­ment­tei­hin sanoi­sin, että kat­so­kaa nyt hyvät ihmi­set nii­tä Pisan pis­te­mää­riä ja hajon­to­ja. Suo­mi ei eroa niin hir­veäs­ti muis­ta kehit­ty­neis­tä mais­ta, eivät­kä ne muut­kaan niin kau­heas­ti toi­sis­taan. Jopa par­ja­tus­ta Yhdys­val­to­jen jär­jes­tel­mäs­tä voi löy­tää osa­val­tioi­ta, jois­sa tulok­set ovat samaa tasoa kuin Suo­mes­sa. Ope­tus­mi­nis­te­riös­sä ja kou­lu­lai­tok­ses­sa ei kyl­lä mei­kä­läi­sen mukaan olla Pisan livul­la todel­la­kaan lakai­se­mas­sa mitään maton alle (muu­ten vaan lakai­se­mas­sa ehkä kyl­lä­kin). Pisa-tut­ki­muk­sen rajoit­teet on erit­täin hyvin tie­dos­sa ja suh­tau­tu­mi­nen ykkös­si­joi­tuk­seen osit­tain perin viileää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Kii­tok­set, lurk­ki, tuos­ta lin­kis­tä. Hie­no kir­joi­tus Daw­kin­sil­ta. Nyt tuli halu löy­tää nuo kak­si sadan vuo­den takais­ta kir­jaa jos­tain, niin mah­ta­via anek­doot­te­ja Fre­de­rick San­der­so­nis­ta ja hänen seuraajastaan.

    Tuo aja­tus, ettei oppi­las ole niin­kään mitat­ta­vaa vaan innos­tet­ta­vaa on juu­ri oikein. Hie­man saman­lai­nen aja­tus on tuos­sa Sud­bu­ry Val­ley Schoo­lis­sa, jon­ka mainitsin.

    Kuin­ka moni opet­ta­ja nyky­päi­vä­nä alle­kir­joit­tai­si San­der­so­nin ihan­teen, että älä kos­kaan mene oppi­laan ja hänen innos­tuk­sen­sa väliin.
    Ihan­ne, jota San­der­son mm. toteut­ti kään­tä­mäl­lä sel­kän­sä ja ole­mal­la näke­mät­tä, kun oppi­lai­tok­sen pojat val­mis­ti­vat kou­lun avai­mis­ta kopioi­ta pääs­täk­seen teke­mään “salaa” kemiankokeita.

    Tuo yöl­li­nen anek­doot­ti oli myös hie­no. Rai­voa­mi­nen sään­tö­jen rik­ko­mi­ses­ta muut­tuu het­kes­sä yhtei­sek­si muis­tiin­pa­no­jen teke­mi­sek­si kes­kel­lä yötä.

    Maa­il­mas­sa on niin pal­jon mie­len­kiin­tois­ta opit­ta­vaa, että sen rajaa­mi­nen ahtaa­seen ope­tus­suun­ni­tel­maan on täy­sin älytöntä.

    Oppi­mi­ses­ta innos­tu­nut oppi­las on jon­kin­lai­nen kum­ma­jai­nen ja ver­tais­ryh­män­sä silmätikku.
    Nk. etu­ri­vin tyt­tö­jen­kin panos­ta­mi­nen kou­luun on tut­ki­tus­ti hyvin pal­jol­ti pakon­omais­ta suo­rit­ta­mis­ta, joka ilme­nee usein vii­meis­tään yli­opis­tos­sa lop­puun palamisena.

    Tuo oppi­laan mit­taa­mi­nen on monel­la tapaa ongel­mal­lis­ta. Suu­ri osa sii­tä on hyvin arbit­raa­ris­ta tie­toa, jon­ka hyö­dyn­net­tä­vä arvo on mer­ki­tyk­se­tön, ja joka on unoh­tu­nut jo kuu­kausi kokeen jäl­keen. Bio­lo­gian pro­fes­so­ril­le voi­si tuot­taa vai­keuk­sia nime­tä ne kaik­ki var­vut ja sie­net joi­den kuvas­ta tun­nis­ta­mis­ta perus­kou­lus­sa kat­so­taan tähdelliseksi.

    Tie­don ulkoa oppi­mis­ta tär­keäm­pää on mm. ymmär­tää tie­toa ja tie­don luon­net­ta, osa­ta etsiä tie­toa, kysee­na­lais­taa tie­toa, yhdis­tel­lä tie­toa, näh­dä syy-seu­raus­suh­tei­ta, mut­ta näi­tä on pal­jon vai­keam­pi mita­ta. Sil­loin kun kou­lu perus­tuu mit­taa­mi­seen, “ei hel­pos­ti mitat­ta­van” opet­ta­mi­nen jää toissijaiseksi.

    Täl­lä läh­tö­koh­dal­la jo alku­jaan kar­siu­tu­vat pois sel­lai­set ope­tus­si­säl­löt itse­näi­si­nä oppiai­nei­na, jot­ka eivät ole muun­net­ta­vis­sa mitat­ta­vaan muo­toon. Kuten vapaa maa­il­maa ja ihmi­syyt­tä poh­ti­va kes­kus­te­lu (filo­so­fia), este­tiik­ka, etiik­ka, sosi­aa­li­nen vuorovaikutus.

    Ei täs­sä nyt ole kyse sii­tä, onko Suo­men kou­lu­jär­jes­tel­mä vähem­män huo­no kuin ver­tail­ta­van maan X tai Y, vaan mil­lai­nen yli­pään­sä on hyvä kou­lu­jär­jes­tel­mä. Se on kysy­mys johon pitäi­si roh­keas­ti ja kokei­le­vas­ti etsiä vas­taus­ta. Suo­men kou­lu­jär­jes­tel­män epä­on­nis­tu­mi­nen joh­tuu nime­no­maan sii­tä, että tätä etsi­mis­tä ei sallita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. MOT:ssa anne­taan ymmär­tää, että Suo­mi on luo­pu­nut TIMSS-tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­mi­ses­ta sik­si, ettei­vät tulok­set olleet sii­nä niin hyviä kuin Pisassa. 

    Kui­ten­kin 38 maas­ta 15 muu­ta­kin luo­pui sii­tä vuo­den 1995 jälkeen. 

    Jot­kut tun­tu­vat arve­le­van, että on ole­mas­sa jokin sala­liit­to, joka on rää­tä­löi­nyt Pisan juu­ri Suo­men tar­pei­siin. Kui­ten­kin Pisa on laa­dit­tu kan­sain­vä­li­ses­sä yhteis­työs­sä eikä Suo­mel­la ole ollut sanan­si­jaa sen enem­pää kuin muil­la­kaan sen laadinnassa. 

    Kou­lu­viih­ty­vyy­des­tä pro­fes­so­ri Jark­ko Hau­ta­mä­ki sanoo MOT:ssa ihan fik­sus­ti. Ei kou­lu ole viih­ty­mis­tä, vaan oppi­mis­ta var­ten. Kou­lu­viih­ty­vyy­des­sä Ruot­si on huip­pu­luok­kaa, mut­ta oppi­mis­tu­lok­sis­sa kes­ki­kas­tia. Ruot­sis­sa­han kovas­ti varo­taan, ettei kenel­le­kään tule vain paha mie­li ja ensim­mäi­sen todis­tuk­sen­kin saa vas­ta kah­dek­san­nel­la luokalla. 

    Työil­ma­pii­ri­tut­ki­muk­sis­sa — toi­sin kuin usein luul­laan — tehok­kaim­mat työ­pai­kat eivät ole nii­tä jois­sa viih­dy­tään par­haim­min, vaan pikem­min­kin kes­kiar­von ala­puo­lel­la. Tie­tys­ti jos viih­ty­vyys on todel­la huo­noa, alkaa se näkyä lisään­ty­nei­nä pois­sao­loi­na ja hei­ken­tää tuloksellisuutta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Onko näi­tä mate­maat­ti­ses­ti orien­toi­tu­nei­ta sko­lioo­si-nört­te­jä sit­ten vähem­män tääl­lä kuin muualla? 

    Käsit­tääk­se­ni Hel­sin­gin yli­opis­ton mate­ma­tii­kan ja tilas­to­tie­teen lai­tos on kan­sain­vä­li­ses­ti hyvin­kin arvos­tet­tu. samoin TKK

    Mm. Ant­ti Kupiai­nen yli­opis­tol­ta joh­taa kaa­os­teo­rian tut­ki­mus­ryh­mää, joka on alal­laan maa­il­man huip­pu ja vetän­ty tän­ne pal­jon ulko­mais­ta tutkijajoukkoa. 

    Eli sai­sin­ko jotain tilas­toa sii­tä, että tääl­lä väki­mää­rään suh­teu­tet­tu­na on luo­ka­ton tilan­ne mate­maat­ti­sen ja luon­non­tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen suhteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Mat­ti Kinnunen
    » Mut­ta älkää­hän huo­leh­ti­ko, kun 20%
    » perus­kou­lu­lai­sis­ta on mamu­taus­tai­sia, PISA-
    » tulok­set romah­ta­vat aivan varmasti. 

    >Mei­naat­ko, että PISA-tulok­set ker­to­vat­kin >suo­ma­lai­sen rodun ylivertaisuudesta?

    Luu­len­pa että rodul­la ei ole hir­veäs­ti teke­mis­tä sen kans­sa, kuin­ka hyvin oppi­laat puhu­vat suo­men kiel­tä. Tosin kyl­lä­hän se ihon­vä­ri aika vah­vas­ti kor­re­loi jon­kin äidin­kie­len kans­sa, soma­lias­ta muut­ta­neet kun eivät puhu äidin­kie­le­nään aina­kaan suomea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Eli­na:

    Eli sai­sin­ko jotain tilas­toa sii­tä, että tääl­lä väki­mää­rään suh­teu­tet­tu­na on luo­ka­ton tilan­ne mate­maat­ti­sen ja luon­non­tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen suhteen. 

    Tuos­sa yksi maa-rank­kaus H‑indeksin mukaan jär­jes­tet­ty­nä. Indek­si kuvaa tut­ki­ja­jou­kon tuot­ta­vuut­ta ja vai­kut­ta­vuut­ta eni­ten viit­tat­tu­jen jul­kai­su­jen saa­mien viit­taus­ten mää­rän perus­teel­la. Täs­sä ei siis ole suh­teu­tet­tu maan popu­laa­tion kokoon lain­kaan, vaan käsit­tääk­se­ni yksin­ker­tai­ses­ti las­ket­tu H‑indeksi jul­kai­su­jen koko­nais­mää­räs­tä. Suo­mi on sijal­la 17. mikä on pie­nel­tä maal­ta ihan hyvin. Juu­ri edel­lä keik­ku­vat Itä­val­ta ja Tans­ka ja taka­na Venä­jä, vaik­ka siel­tä on las­ken­nas­sa muka­na yli kol­min­ker­tai­nen mää­rä jul­kai­su­ja. Las­kel­maa vää­ris­tä­ne­vät jon­kin ver­ran kie­li­muu­rit (indek­soin­ti teh­dään englan­nin­kie­li­sis­tä jul­kai­susar­jois­ta), mikä osal­taan vai­kut­ta­nee esim. Venä­jän ja Kii­nan huo­noon sijoitukseen.

    http://www.scimagojr.com/countryrank.php?area=0&category=0&region=all&year=all&order=h&min=0&min_type=it

    http://en.wikipedia.org/wiki/Hirsch_number

    Suo­mes­sa teh­dään luon­non­tie­teen alal­la aivan hyvää tut­ki­mus­ta suh­teel­li­sen pal­jon, ja esi­mer­kik­si sel­väs­ti enem­män kuin Nor­jas­sa, joka sekin on kyl­lä kiri­nyt vii­me vuo­si­na. Maa­il­man­luo­kan huip­pu­te­ki­jöi­tä ja ‑hank­kei­ta on Suo­mes­sa niu­kas­ti, mikä selit­tyy mie­les­tä­ni pit­käl­ti panos­tus­ten mää­räl­lä. Ame­rik­ka­lais­ten kuu­lu­jen yli­opis­to­jen ja tut­ki­mus­lai­tos­ten rahoi­tus on aivan eri luok­kaa kuin meil­lä, ja ne myös vetä­vät ulko­maa­lai­sia tuli­joi­ta toi­seen tyy­liin, mikä kiris­tää kil­pai­lua ja nos­taa tasoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Lisäyk­se­nä Eli­nal­le vie­lä tuo­hon edel­li­seen, että jos tuo­ta rank­kaus­ta yrit­tää koti­kons­tein suh­teut­taa väki­mää­rään ja muil­ta osin ver­tai­lu­kel­poi­siin mai­hin, niin Tans­ka saa näkö­jään suun­nil­leen samal­la popu­laa­tion ja jul­kai­su­jen mää­räl­lä aikaan havait­ta­vas­ti enem­män vai­kut­ta­vuut­ta kuin Suo­mi, Ruot­si taas suh­tees­sa väki­mää­rään ehkä hie­man vähem­män. Väen ja jul­kai­su­jen mää­rään suh­teu­tet­tu­na Suo­mi näyt­täi­si kil­pai­le­van jopa liki tasa­ver­tai­ses­ti Sveit­sin kans­sa, mis­sä on perin­tei­ses­ti panos­tet­tu pal­jon tutkimukseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Eli­na: “Kou­lu­viih­ty­vyy­des­tä pro­fes­so­ri Jark­ko Hau­ta­mä­ki sanoo MOT:ssa ihan fik­sus­ti. Ei kou­lu ole viih­ty­mis­tä, vaan oppi­mis­ta varten.”

    Hau­ta­mäen näke­mys ei suin­kaan ole fik­su. Viih­ty­mät­tö­myy­del­le ympä­ris­tös­sä, jos­sa lap­si viet­tää val­tao­san lap­suu­des­taan ja var­hais­nuo­ruu­des­taan on inhi­mil­li­nen hin­tan­sa. Näke­mys ei myös­kään ole fik­su oppi­mi­sen kan­nal­ta, sil­lä viihtymisen/innostuksen/opetetuksesta pitä­mi­sen ja oppi­mis­mo­ti­vaa­tion välil­lä on kausaa­li­nen suh­de. Täten viih­ty­vyys paran­taa myös oppimistuloksia.

    Eli­na: “Kou­lu­viih­ty­vyy­des­sä Ruot­si on huip­pu­luok­kaa, mut­ta oppi­mis­tu­lok­sis­sa keskikastia.”

    Ver­tai­lu ei ole mah­dol­lis­ta. PISA ei edel­leen­kään mit­taa kaik­kea täh­del­lis­tä ope­tet­ta­vaa. Lisäk­si tämän mekaa­ni­sen mit­taa­mi­sen osal­ta PISA on raken­teel­taan sel­lai­nen, että se mit­taa hel­pos­ti huo­mat­ta­vas­ti kes­ki­ta­son alle jää­vän oppi­las­jou­kon osuut­ta. Pykä­län kes­ki­ta­son ylä­puo­lel­la ole­va oppi­las­kin voi saa­da PISAs­ta lähel­le mak­si­min, sii­nä ei ole skaa­laa ylös­päin todel­la haas­ta­viin teh­tä­viin. Kes­ki­ver­to oppi­las suo­riu­tuu teh­tä­vis­tä hyvin. Täl­löin juu­ri nii­den huo­nos­ti suo­riu­tu­vien osuu­den suu­ruus vai­kut­taa kes­kiar­voon hyvin merkitsevästi.
    Tämän jou­kon osuus on Ruot­sis­sa Suo­mea huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi mm. maa­han­muu­tos­ta joh­tuen. Sak­sa­lai­set­kin voi­si­vat kiin­nit­tää huo­mio­ta turk­ki­lai­sen vähem­mis­tön­sä kou­lus­sa sel­viy­ty­mi­seen, jos PISA-tulos vaivaa.

    Link­ke­ja Ruot­sin kou­lu­ko­kei­luis­ta ker­to­viin uuti­siin, YLE ja Tele­graph, YLE:n uuti­ses­sa myös lyhyt videopätkä:

    http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/08/yksityiskoulut_lisaantyvat_ruotsissa_1921916.html?origin=rss

    http://www.telegraph.co.uk/education/2826600/Can-Britain-learn-from-Swedish-schools.html

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. En louk­kaan­nu “sko­lioo­si­nör­tis­tä”, kos­ka Eli­na tie­tää, etten sel­lai­nen ole. Huo­maut­tai­sin lisäk­si, että suu­rin osa mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kais­ta tutuis­ta­ni (mie­his­tä) ovat kal­tai­sia­ni komei­ta, ryh­dik­käi­tä ja siis­te­jä miehiä. 

    (En osaa lait­taa tähän riit­tä­vän suur­ta mää­rää hymiöitä.)

    Ylei­ses­ti, ja hie­man vaka­vam­min sanoen, on var­maan tot­ta, että näil­lä aloil­la poik­keuk­sel­li­sen lah­jak­kai­den jou­kos­sa on hie­man enem­män asper­ger-tyyp­pi­siä ja toi­saal­ta muu­ten int­ro­vert­te­jä ja vähem­män lii­kun­nal­li­sia mie­hiä, mut­ta mis­sään nimes­sä he eivät kyl­lä ole mikään enem­mis­tö. So. ste­reo­ty­pia perus­tuu johon­kin muu­hun kuin todellisuuteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Täs­sä yhtey­des­sä täy­tyy vah­vis­taa Tie­de­mie­hen näke­mys IT-alal­la työs­ken­te­le­vien mies­ten ulkoi­ses­ta olemuksesta. 😉

    Miten muu­ten asper­ge­ris­ta on tul­lut ylei­nen hauk­ku­ma­sa­na? Onko vam­mai­sek­si tai cp:ksi hauk­ku­mi­ses­ta tul­lut joten­kin van­han­ai­kais­ta tai muu­ten sopi­ma­ton­ta? Kyse on kui­ten­kin elä­mää yleen­sä ja ihmis­suh­tei­ta eri­tyi­ses­ti han­ka­loit­ta­vas­ta asias­ta, jota har­vem­pi itsel­leen tai lähei­sel­leen haluaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Vaik­ka mitä mis­sä sano­taan Suo­mes­ta ja suo­ma­lai­sis­ta, niin sehän on totaa­li­ses­ti vää­rin ja ihan hul­lus­ti las­ket­tu, niin­kuin se Newswee­kin­kin jut­tu ja niin edel­leen. Mikä mei­tä vaivaa?
    Pitäi­si­kö mei­dän olla joka pai­kas­sa noin puo­li­vä­lis­sä, niin kaik­ki oli­si­vat liki­main hiljaa?
    En aja­tel­lut 50–60-70 luvul­la (43 synt) opin­to­pai­kois­sa­ni men­nee­ni viih­ty­mään, vaik­ka­kin TKK:ssa kyl­lä oli ihan koh­tuul­lis­ta. No, mul­la oli help­poa lukios­sa, kun en voi­nut vali­ta muu­ta kuin menen­kö matik­kaa vai kie­liä luke­maan ja otan­ko bil­san vai psy­ko­lo­gian. Tos­sa vii­me jutus­sa tein vir­heen näin jäl­keen päin aja­tel­tu­na, mut­ta so what?
    Siis kaik­ki PISAt yms on vää­rin teh­ty tai vää­rin las­ket­tu tai joten­kin muu­ten per­seel­lään? Niin­pä. Hyvä Suomi!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Joo… En oli­si tuo­ta luon­neh­din­taa lait­ta­nut­kaan, ellei asia oli­si niin kuin mie­he­käs ja komea Tie­de­mies sanoo. Mut­ta oli se sil­ti vähän mau­ton, onhan sko­lioo­si vamma. 

    +++++++++

    Pisa-menes­tyk­seen on tie­tys­ti monia syi­tä ja kaik­ki eivät ole täy­sin kou­lu­jär­jes­tel­män sisäl­tä joh­det­ta­vis­sa. Täs­sä joi­tain pohdintojani: 

    Yksi­mie­li­siä ollaan sii­tä, että äidin kou­lu­tus­ta­so on suu­rin selit­tä­vä teki­jä lap­sen kou­lu­me­nes­tyk­ses­sä. Suo­mes­sa äideil­lä on kor­kea koulutus. 

    Kou­luun men­nään kan­sain­vä­li­ses­ti ottaen myö­hään. Näin lap­suu­den vapaal­le lei­kil­le jää pal­jon aikaa. Toi­sin kuin jot­kut kuvit­te­le­vat nime­no­maan leik­ki kehit­tää kog­ni­tii­vi­sia kyky­jä ja sen­so­ris­ta inte­graa­tio­ta. Eli kuu­lun kou­lu­na­loi­tuk­sen aikais­ta­mi­sen jyrk­kiin vastustajiin. 

    Lap­set ovat itse­näi­sem­piä kuin muu­al­la — kul­ke­vat kou­lu­mat­kat yksin, liik­ku­vat vapaa-ajal­laan oma­toi­mi­ses­ti. Tämä kehit­tää nime­no­maan ongel­man­rat­kai­su­ky­kyä; voi eksyä, pitää miet­tiä miten suh­tau­tua ärhen­te­le­vään koi­raan, jutus­te­le­vaan huma­lai­seen, mitä teh­dä maas­ta löy­tä­mäl­leen kym­pil­le jne. Brys­se­lis­sä asu­val­le pik­ku­kou­lu­lai­sel­le ei näi­tä omien valin­to­jen tilan­tei­ta tule. 

    Kou­lu­päi­vät ovat lyhyi­tä. Pisan yhtye­des­sä todet­tiin, että Suo­men kou­lu­lai­tos pait­si että tuot­taa par­haim­man tulok­sen Pisa-mit­ta­ril­la, tekee sen myös tehok­kaim­min. Tämä liit­tyy kah­teen edel­li­seen kohtaan. 

    Suo­men kou­lus­sa on tut­ki­tuis­ta mais­ta eni­ten tai­to- ja tai­de­ai­nei­ta. Luo­vuut­ta ja sosi­aa­li­sia suh­tei­ta kehit­tä­vät toi­min­not tuke­vat teo­reet­tis­ta oppimista. 

    Suo­ma­lai­ses­sa kodis­sa sano­ma­leh­det ja kir­jat ovat eri tavoin läs­nä kuin mones­sa muus­sa maas­sa ja kodin kult­tuu­ri ehkä kes­kus­te­le­vam­pi. Vii­mei­ses­tä sei­kas­ta nyt en meni­si vält­tä­mät­tä takuuseen, mut­ta voi­si­ko näin olla?

    Suo­ma­la­sia lap­sia hoi­de­taan kol­mi­vuo­tiaik­si koto­na enem­män kuin muu­al­la. Lap­sen kie­li kehit­tyy tii­viis­sä vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa aikui­sen kans­sa, ei niin­kään lap­si­ryh­mäs­sä, jos­sa väli­tön vuo­ro­vai­ku­tus — las­ta kuun­nel­laan, hänel­le vas­ta­taan ja toi­sin­päin — jää pal­jon vähem­mäl­le. Tämä saat­tai­si selit­tää huo­noim­man nel­jän­nek­sen puut­tu­mis­ta Suo­mes­sa, kos­ka koti­hoi­dos­sa pit­kään ovat juu­ri vähem­män kou­lu­tet­tu­jen äitien lapset. 

    Rii­tal­la oli ihan hyvä point­ti täs­tä fonee­mi­ses­ta puo­les­ta. Suo­men kie­les­sä puhe ja kir­joi­tet­tu kie­li poik­kea­vat hyvin pal­jon toi­sis­taan. Pal­jon enem­män kuin vaik­ka­pa Sak­sas­sa. Sik­si en läm­pe­ne sil­le, että suo­ma­lais­lap­set sai­si­vat niin pal­jon etua ään­tei­den ja kir­jain­ten vas­taa­vuu­des­ta kuin on uumoil­tu. Esim. jos kir­joi­tan “kun minä”, sanoi­sin sen “kum­mä”, “mennää[äng]x /mentäiskö mul­luo” on kir­joi­tet­tu­na “menem­me­kö / meni­sim­me­kö luokseni” . 

    Olem­me myös hel­pos­ti sokei­ta oman kie­len ään­tä­mi­sen ja kir­joi­tusa­sun eroil­le kir­ja­kie­len mukai­sis­sa tilanteissa. . 

    Makus­tel­kaa­pa vaik­ka sanaa isän­maa. N‑kirjain muut­tuu sii­nä ämmäk­si, kukaan ei sano ken­kä, ja ter­ve­tu­loa-sanas­sa on puhut­tu­na kak­si tee­tä jne. Ei tie­ten­kään ver­rat­ta­vis­sa englan­nin kie­len kou­ke­roi­hin, mut­ta ei suo­mi kovin kau­ka­na jo mai­nit­se­mis­ta­ni sak­san ja Poh­jois­mai­sis­ta kie­lis­tä täs­sä suh­tees­sa ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. heh,

    Ter­ve­tu­loa-sanas­sa on tosi­aan kak­si tee­tä. Tar­koi­tin tie­tys­ti, että sanan kes­kel­lä on ään­täes­sä kak­si teetä. 

    Kaik­ki tämän nyt var­mas­ti ymmär­si­vät ilman tätä lisäyks­tä­kin, mut­ta ennen kuin joku käyt­tää ket­tui­lu­ti­lai­suu­den hyväk­seen, niin yri­tän ehät­tää korjaamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Eli­na: kyl­lä minä uskon, että suo­ma­lais­ko­deis­sa kes­kus­tel­laan. Sii­tä­hän nyky­van­hem­pia usein moi­ti­taan­kin: lap­set eivät opi tot­te­le­maan kyse­le­mät­tä, vaan kai­kes­ta pitää neuvotella. 

    En aja­tel­lut äng-ään­net­tä ja jään­nös­lo­puk­kei­ta, kun puhe- ja kir­ja­kie­len erois­ta kir­joi­tin, vaan mur­teel­li­suuk­sia. Esi­mer­kik­si län­si­suo­ma­lai­nen jou­tuu opet­te­le­maan, että se on “kel­tai­nen” eikä “kel­ta­nen” ja itä­suo­ma­lai­nen, että se on “hevo­nen” eikä “hevoi­nen”. Suo­men kir­ja­kie­li on jon­kin­lai­nen kom­pro­mis­si eri mur­tei­den välillä.

    Vaik­kei sitä aina muis­ta, niin kyl­lä mur­teet vie­lä elä­vät ja eri puo­lel­la Suo­mea puhu­taan eri taval­la. Tuos­sa taan­noin, kun soi­tin autos­ta savo­lai­sel­le, tämä sijain­tim­me kuul­tu­aan sanoi: “koh­ta työ olet­te tiäl­lä”. Minä sitä ihmet­te­lin, että eikö hän kuul­lut, mitä sanoin, johan sitä oli “tiäl­lä” (tiel­lä, tien pääl­lä) oltu useam­pi tunti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Eli­na:

    Las­ten kes­ki­näi­ses­sä kans­sa­käy­mi­ses­sä tapah­tu­va hie­rar­kian hake­mi­nen kuu­luu elä­mään. Kiusaa­mis­ta­pauk­si­na tut­ki­taan jopa sitä, ettei jon­kun jutuil­le nau­re­ta tar­peek­si tai ettei kut­su­ta synt­tä­reil­le.. Kun­han vain joku kokee tul­leen­sa kiusa­tuk­si, se riittää.

    Jos tuom­moi­seen men­nään niin nau­ret­ta­vaa­han se on. Toi­saal­ta oike­aan kiusaa­mi­seen ei uskal­le­ta puuttua.

    Synt­tä­reil­le kut­su­mat­ta jät­tä­mi­nen ei ole vaka­vaa, ellei kysees­sä ole nyky­ään yleis­ty­nyt ame­rik­ka­lai­nen(?) tapa kut­sua koko luok­ka, jol­loin taas kysees­sä on aika tör­keä temppu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Eli­na,

    Näke­myk­se­si sii­tä, että leik­ki on tär­ke­ää lap­sen kehi­tyk­sen kan­nal­ta ja myös oppi­mi­sen kan­nal­ta tukee sitä, mitä yri­tän sanoa. Väit­tee­ni on ollut, että viih­ty­vyys ja innos­tu­mi­nen ovat tär­ke­ää oppi­mi­sen kan­nal­ta. Nämä poik­ki­leik­kaa­vat toisiaan.
    Leik­ki­vä lap­si on innos­tu­nut ja viih­tyy leik­kies­sään. Tyl­siä ja epä­mu­ka­via leik­ke­jä ei lei­ki­tä mon­taa ker­taa, kuin kor­kein­taan alis­tei­se­na suu­rem­paan ryh­mään kuu­lu­mi­sen toi­vos­sa. Nämä ovat mel­kein käsit­tei­den ristiriitoja.

    Olen saa­nut vai­ku­tel­man, että olet pereh­ty­nyt las­ten psy­ko­lo­gi­aan aina­kin jon­kun ver­ran, ja toki myös äiti­nä näh­nyt las­te­si vart­tu­van. Usko­net oppiin las­ten kehityskausista?

    Ei tar­vit­se tukeu­tua Mon­tes­so­riin, niis­tä on aika pal­jon myös nyky­tut­ki­muk­sen näyt­töä. Tuo mitä sanot alle kou­lui­käi­sis­tä lap­sis­ta, pätee pal­jol­ti myös ala-astei­käi­siin. Tuos­sa kehi­tys­kau­des­sa lap­set halua­vat hyvin aktii­vi­ses­ti teh­dä asioi­ta. Tämä tukee aja­tus­ta teke­mäl­lä oppimisesta.

    Ala-astei­käis­tä ei vält­tä­mät­tä ole tar­koi­tet­tu istu­maan pai­kal­laan kuut­ta tun­tia päi­väs­sä ja seu­raa­maan pas­sii­vi­ses­ti (tätä juu­ri kut­sui­sin mal­lik­si “kou­lu ei ole viih­ty­mis­tä vaan oppi­mis­ta var­ten”). Eri­tyi­ses­ti pojil­le tämä voi olla vai­ke­aa. Täl­le on myös vah­vo­ja evo­luu­tiop­sy­ko­lo­gi­sia perus­tei­ta. EEA:ssa (envi­ron­ment for evo­lu­tio­na­ry adap­ted­ness) pojat ovat oppi­neet ja har­jau­tu­neet simu­loi­mal­la leik­kien kaut­ta nii­tä val­miuk­sia, joi­ta heil­tä aikui­si­na edellytetään.

    Itsel­lä­ni on hyvin vah­va käsi­tys sii­tä, että nykyi­sin tätä luon­nol­lis­ta viet­tiä juok­se­mi­seen, remua­mi­seen, pai­ni­mi­seen jne. yli-diag­no­soi­daan ADHD:ksi ja muik­si häi­riök­si. Tätä voi­si mel­kein kär­jis­täen väit­tää poi­kien luon­tai­sen ole­muk­sen patologisoimiseksi.
    Sama tulee vas­taan myös eri­lai­sis­sa hys­tee­ri­aa lähen­te­le­vän kor­rek­teis­sa oppi­si­säl­lön lin­jauk­sis­sa. Kuten lin­jauk­ses­sa, ettei väki­val­ta kuu­lu aine­kir­joi­tuk­seen, vaan sii­tä tulee auto­maat­ti­ses­ti hylät­ty. Mitä muu­ta 10-vuo­tiai­den poi­kien mie­li­ku­vi­tuk­ses­sa usein liik­kuu­kaan kuin län­nen­san­ka­rei­ta, meri­ros­vo­ja, hir­mu­lis­ko­ja, tais­te­lu­ro­bot­te­ja. Tämä on ollut aivan tavan­omais­ta poi­kien luke­mis­ten kuvas­toa, mut­ta nykyi­sin pys­sy­san­ka­rin ede­sot­ta­mus­ten kuvauk­sis­ta voi­si pahim­mi­laan saa­da lähet­teen koulupsykiatrille.
    Ei enää täy­sin ymmär­re­tä rajaa poi­kien ter­veen mie­li­ku­vi­tuk­sen ja pato­lo­gian välil­lä. Kir­joi­ta sii­nä sit­ten kor­rek­teis­ta aiheis­ta, jot­ka eivät mie­li­ku­vi­tus­ta ruoki.

    Csíkszent­mihá­lyin flowksi kut­su­ma “teke­mi­seen­sä uppou­tu­mi­nen” (jota on myös muil­la nimil­lä kut­sut­tu ja muis­ta näkö­kul­mis­ta) on tut­ki­tus­ti tär­ke­ää oppi­mi­sen kan­nal­ta. Sitä voi­si pitää yhdis­tä­vä­nä käsitteenä.

    Täl­lä en tar­koi­ta sitä, että kou­lun pitäi­si olla las­ten ehdoil­la tapah­tu­vaa vapaa­ta huu­hai­lua, joka mak­si­moi­si las­ten haus­kuut­ta, vaan että oppi­mis­si­säl­tö­jä ja oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jä ja oppi­mi­sen laa­jem­paa kon­teks­tia pitäi­si suun­ni­tel­la nämä teki­jät huomioiden.

    Tee­mal­ta tul­lees­sa doku­men­tis­sa Lei­kin lop­pu toden­nä­köi­ses­ti lai­toit mer­kil­le, kuin­ka väli­tun­tien viih­ty­vyy­den paran­ta­mi­nen, väli­tun­neil­la leik­ki­mi­sen ede­saut­ta­mi­nen, myös paran­si oppi­lai­den kes­kit­ty­mis­tä tun­neil­la ja tämän myö­tä oppimistuloksia.

    Aie­mas­sa hie­man samaa aihet­ta sivun­nees­sa doku­men­tis­sa oli yksi ADHD-diag­no­soi­tu poi­ka, joka lääk­keil­lä tyl­sis­tyt­tä­mi­sen sijaan sai fik­sul­ta mie­so­pet­ta­jal­ta vapau­den pois­tua käy­tä­väl­le tai kou­lun pihal­le het­kek­si juok­sen­te­le­maan aina kun hänen kes­kit­ty­mi­sen­sä rupe­si käy­mään mah­dot­to­mak­si. Tulok­se­na pojan häir­köin­ti tun­neil­la vähe­ni ja hänen oppi­mis­tu­lok­sen­sa para­ni­vat. Var­mas­ti moni muu­kin poi­ka rupe­si miet­ti­mään, että hän­kin halu­aa. Mik­si ei joku­nen tyttökin.

    Eikä tämä vält­tä­mät­tä ole lain­kaan huo­no idea, eikä sel­lai­nen joka pois sul­ki­si oppi­mis­ta kou­lun pri­mää­ri­na pää­mää­rä­nä. Sud­bu­ry Val­ley Schoo­lis­sa tämä on läh­tö­koh­ta­na, eikä sii­tä ole huo­no­ja tulok­sia vuo­si­kym­men­ten näy­töl­lä. Päin­vas­toin. Ruot­sin yksi­tyis­kou­luis­sa, jois­sa vari­aa­tio­ta on sal­lit­tu, on myös teh­ty tämän suun­tai­sia kokei­lu­ja, ja oppi­laat ovat olleet nii­hin tyy­ty­väi­siä ja jäl­leen oppi­mis­tu­los­ten on todet­tu täs­tä myös hyötyneen.

    Kou­lus­sa voi­si olla ihan rehel­li­ses­ti tilo­ja, ulko­na ja sisäl­lä, rie­hu­mis­ta var­ten. Sitä voi­si suo­raan myös sik­si kut­sua. Toki sel­väs­ti siten, ettei toi­sia vahin­goi­te­ta, mut­ta niin, ettei esi­mer­kik­si vapaa­eh­toi­nen leik­ki­mie­li­nen pai­ni tai tyy­ny­so­ta ole nuh­del­ta­vaa. Seik­kai­lu ja pie­ni vaa­ran ele­ment­ti kuu­lu­vat eri­tyi­ses­ti poi­kia kiin­nos­ta­viin leik­kei­hin, nii­tä ei voi­da täy­sin poistaa.

    Daw­kin­sin kir­joi­tus oppi­mi­ses­ta ja hänen kau­his­tu­mi­sen­sa sii­tä kuin­ka totaa­li­ses­ti kou­lu on muut­tu­nut hänen sil­mis­sään pas­si­voi­tu­neek­si “lap­sen mit­taa­mi­sek­si” poh­ja­si vas­taa­viin aja­tuk­siin. Daw­kin­sil­la onkin evo­lu­tio­naa­ri­nen ihmis­ku­va. Kuten yllä viit­ta­sin ihmi­sen kat­so­mi­nen evo­luu­tion kaut­ta tukee käsi­tys­tä kehi­tys­kausis­ta. Myös Pin­ke­ril­la on ollut vas­taa­via aja­tuk­sia. Ei uskoak­se­ni lain­kaan yllät­tä­vää, vaan joh­don­mu­kais­ta tut­ki­muk­sen valossa.

    Sen sijaan perin­tei­nen kou­lu­mal­li on tukeu­tu­nut vah­vas­ti beha­vio­ris­miin (jo vuo­si­kym­me­niä sit­ten debun­kat­tu psy­ko­lo­gian suun­taus, joka hal­lit­si psy­ko­lo­gi­aa n. vuo­si­na 1920–1970). Täs­sä mal­lis­sa on läh­det­ty lap­ses­ta ehdol­lis­tet­ta­va­na pas­sii­vi­se­na objek­ti­na, jon­ka yksi­löl­li­syys — tai pikem­min sen puut­tu­mi­nen! — on kuin muo­vai­lu­va­haa sys­tee­min kou­ris­sa. Täl­lä on ollut vah­vo­ja vasem­mis­to­lai­sia ideo­lo­gi­sia yhteyk­siä (itä-blo­kis­sa se oli viral­lis­ta oppia) ja Suo­men­kin perus­kou­lu­jär­jes­tel­mä oli tul­les­saan vah­vas­ti juu­ri nime­no­maan sosia­lis­ti­nen ihmis­ku­val­taan ja ihanteiltaan.

    Kyse ei ole suo­ma­lai­sen kou­lu­jär­jes­tel­män par­jaa­mi­ses­ta, kos­ka se on suo­ma­lai­nen, ja var­mas­ti posi­tii­vis­ta edis­tys­tä on tapah­tu­nut 1980-lukuun näh­den (aina­kin toi­von niin), vaan ylei­sem­min sii­tä, mil­lai­nen on hyvä kou­lu­jär­jes­tel­mä, ja mil­lai­sen ihmis­ku­van ja “lap­sip­sy­ko­lo­gi­sen” käsi­tyk­sen ja teo­rioi­den poh­jal­ta se näh­dään, poh­jus­te­taan ja kehi­te­tään. Tätä pitäi­si saa­da etsiä ja kokeil­la vari­aa­tio sallimalla.

    Jos vie­lä lopuk­si viit­taan yhteen anek­doot­tiin tuos­ta Daw­kin­sin ansiok­kaas­ta kir­joi­tuk­ses­ta. San­der­so­nin seu­raa­jal­la (kou­lun joh­ta­ja) oli menos­sa tär­keä kokous tär­kei­den ihmis­ten kans­sa. Pojat juok­si­vat sisään kes­keyt­täen kokouk­sen. Joel­la oli näh­ty har­voin näyt­täy­ty­viä lin­tu­ja. “Sirs, tämä voi odot­taa”. Sen sijaan, että poi­kia oli­si nuh­del­tu jul­keas­ta käy­tök­ses­tään, nap­pa­si joh­ta­ja kii­ka­rit kau­laan­sa ja läh­ti juok­se­maan poi­kien peräs­sä jokea kohden.

    Sen­ti­men­taa­lis­ta kyl­lä, mut­ta jotain täl­lais­ta nykyi­ses­tä kou­lu­jär­jes­tel­mäs­tä puuttuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Az, en puu­tu muu­hun kuin ADHD:n ylidiagnosointiin.

    Se voi pitää paik­kan­sa, mut­ta sii­nä on myös yksi ongel­ma. ADHD­ta voi esiin­tyä myös sel­lai­sil­la pojil­la, joil­la on hyvät kog­ni­tii­vi­set val­miu­det. 80-luvul­la ADHD-diag­noo­sia ei ollut mah­dol­lis­ta saa­da; jos oli nor­maa­lit kog­ni­tii­vi­set kyvyt, niin ADHD:n tapais­ta pul­maa hoi­det­tiin huu­ta­mal­la ja rankaisemalla. 

    Se ei auta. ADHD:n perus­on­gel­ma, eli toi­min­na­noh­jauk­sen puut­teel­li­suus eri­tyi­ses­ti tark­kaa­vai­suu­den suun­taa­mi­ses­sa ja vireys­ti­lan äkil­li­set muu­tok­set eivät para­ne huu­ta­mal­la tai istut­ta­mal­la jäl­ki-istun­nois­sa. Tie­dän tämän, kos­ka kär­sin sii­tä itse, vie­lä tänä­kin päivänä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Mut­ta, mutta… 

    Juu­ri suo­ma­lais­kou­luis­sa nii­tä tun­te­ja, joil­la ei istu­ta pas­sii­vi­ses­ti pai­kal­laan on rat­kai­se­vas­ti enem­män kuin vaik­ka­pa Ranskassa. 

    Kat­soin­pa vii­des­luok­ka­lai­sen tyt­tä­re­ni luku­jär­jes­tys­tä. Vii­kos­sa tun­te­ja on 28, näis­tä yhdek­sän tun­tia on aktii­vis­ta teke­mis­tä aina­kin pää­osin eli kuvaa­ma­tai­toa, lii­kun­taa, teks­tii­li- tai tek­ni­siä töi­tä, musiik­kia ja tietotekniikkaa. 

    Tämän lisäk­si esim. bio­lo­gian ja maan­tie­don tun­neil­la käy­te­tään täs­sä kou­lus­sa ympä­ris­töä hyväk­si eli teh­dään luon­to­ret­kiä: kat­sel­laan kas­ve­ja ja eläi­miä, havain­noi­daan sää­il­miöi­tä, kal­lion­muo­dos­tus­ta jne. 

    Eivät muut­kaan tun­nit ole pelk­kää pas­sii­vis­ta istu­mis­ta. Kiel­ten tun­nil­la teh­dään mm. pie­niä näy­tel­män­pät­kiä. Tyt­tö ker­toi, kun täs­sä kes­kus­te­lim­me, että tun­neil­la myös pal­jon vie­lä­kin lei­ki­tään ja pela­taan eri­lai­sia pele­jä. Luo­kas­sa pide­tään myös pie­niä jump­pa­tuo­kioi­ta sil­loin tällöin. 

    Myös väli­tun­nit ovat pidem­piä kuin useim­mis­sa Euroo­pan kou­luis­sa. Kou­lu­jen pihat aina­kin lähiöis­sä ja maa­seu­tu­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä ovat ava­ria ja usein nii­den yhtey­des­sä on urhei­lu­kent­tä. Oman tyt­tä­re­ni lem­pi­te­ke­mi­nen väl­kil­lä onkin jalkapallo. 

    Uskoi­sin, että ADHD:n lisään­ty­mi­sel­lä ei ole mitään teke­mis­tä Suo­men kou­lu­lai­tok­sen kans­sa. Vaa­dit­tiin­han ennen kou­luis­sa huo­mat­ta­vas­ti tiu­kem­min pai­kal­laan pysy­mis­tä ja hil­jai­suut­ta. Syyt­tä­vän sor­men osoit­tai­sin mie­luum­min päi­vä­ko­tiin, jos­sa juu­ri ja juu­ri käve­le­mään oppi­neet lap­set ovat isois­sa melui­sis­sa ryh­mis­sä ja lii­al­lis­ten ärsyk­kei­den ja ala­ti vaih­tu­vien ihmis­suh­tei­den ver­kos­sa ilman että aivoil­la oli­si vie­lä val­miuk­sia sel­viy­tyä viriketulvasta. 

    Yli­diag­no­soin­ti on sen lisäk­si ole­tet­ta­vas­ti tosia­sia, täs­tä kir­joi­tin­kin johon­kin edel­li­seen ket­juun pitkähkösti. 

    Sii­tä olen tis­mal­leen samaa miel­tä, että fyy­si­siä leik­ke­jä rajoi­te­taan aivan lii­kaa niin päi­vä­ko­deis­sa kuin kou­luis­sa. Eten­kin pojil­la on nii­hin luon­tai­nen tar­ve. Perin ikä­vää on, että esim. lumi­pal­lo­jen heit­te­ly on kiel­let­ty väli­tun­neil­la, vaik­ka osa­puo­let yhdes­sä tuu­min sitou­tui­si­vat lumi­so­taan. Tilal­la on kyl­lä heit­te­ly­sei­nä, mut­ta eihän se aja samaa asiaa. 

    Kun las­ten ulko­lei­kit ovat vapaa-ajal­la radi­kaa­lis­ti vähen­ty­neet, niin mah­dol­li­suut­ta kon­tak­ti­leik­kei­hin ei oikein ole enää. Piha­leik­kien alas­ajo on kyl­lä­kin kotien, ei kou­lun syytä. 

    Onko sinul­la az, nyky­kou­lus­ta oma­koh­tai­sia koke­muk­sia opet­ta­ja­na tai isä­nä vai puhut­ko vain omien kou­lu­ko­ke­mus­te­si poh­jal­ta? Vähän jäl­ki­jät­töi­siä kir­joit­te­let mie­les­tä­ni. Nyky­kou­lu on jotain ihan muu­ta kuin 20–30 vuot­ta sitten.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. ADHD tus­kin on “lisään­ty­nyt”. Lap­sia ei saa enää nyky­ään haka­ta, eikä kova­päi­syys ja “kova­kor­vai­suus” ole enää sel­lai­nen mää­re, jota lap­ses­ta tuos­ta vaan käy­te­tään. En tie­dä, kuin­ka jär­ke­vää ongel­man medi­ka­li­soi­mi­nen on — itse en ole lää­ki­tys­tä kos­kaan vai­vaa­ni saa­nut enkä edes sitä haluai­si — mut­ta “syi­den” etsi­mi­nen kas­va­tuk­ses­ta, päi­vä­ko­dis­ta, kurin puut­tees­ta, jne, on minus­ta altis vir­he­tul­kin­noil­le. Ennen lap­set kuri­tet­tiin hil­jai­sek­si, kyl­lä tark­kaa­vai­suus­häi­riöi­nen­kin on lopul­ta hil­jaa, jos tie­tää saa­van­sa sel­kään­sä suun­sa avatessaan. 

    Viri­ke­tul­va voi olla tie­tys­ti vai­kut­ta­va teki­jä, mut­ta suu­rek­si osak­si se on enem­män­kin oire. Tark­kaa­vai­suuson­gel­mai­nen hakeu­tuu jat­ku­van ärsy­ke­vir­ran eteen, kos­ka ilman sitä on levo­ton, jat­ku­va nope­aa rea­goin­tia vaa­ti­va viri­ke, kuten tie­to­ko­ne­pe­li, tekee olon sees­tei­sek­si ja rau­hal­li­sek­si. Nopea­tem­poi­sen pelin pelaa­mi­nen saat­taa vai­kut­taa kuin meditaatio. 

    Kii­nas­sa las­ten ei muu­ten ole perin­tei­ses­ti annet­tu pal­joa leik­kiä kes­ke­nään, kos­ka on uskot­tu sen aiheut­ta­van huo­noa käy­tös­tä, näin ker­toi kii­na­lai­nen työtoverini.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Lisäi­sin vie­lä, että vaik­ka en sinän­sä pato­lo­gi­soi­si tark­kaa­vai­suuson­gel­mia, ei nii­tä ole kui­ten­kaan mie­le­käs­tä selit­tää pois “luon­tai­se­na” tai­pu­muk­se­na tai ‘pojat on poi­kia’. Se on ongel­ma, kos­ka se vaa­tii sel­lais­ten tai­to­jen opet­te­le­mis­ta todel­la juur­ta jak­saen, jot­ka ns. nor­moil­la tule­vat luonnostaan. 

    Nämä ovat siis tai­to­ja, joi­ta sivis­ty­nees­sä yhteis­kun­nas­sa tar­vi­taan, kuten se, ettei jonos­sa saa etuil­la pel­käs­tään sik­si että odot­ta­mi­nen on vai­ke­aa, ettei tois­ten pääl­le saa puhua, ettei tava­roi­ta saa heit­tää het­ken mie­li­joh­tees­ta jne., ja jot­ka lap­sen pitää yleen­sä kou­lui­kään men­nes­sä oppia. Ennen ne hakat­tiin lap­siin rem­mil­lä, nyky­ään on muo­dis­sa tyl­sis­tyt­tää lääk­keil­lä, mut­ta joku väli­muo­to sii­nä on olta­va. Az:n kuvaus on hel­lyyt­tä­vä ja muka­va, mie­lel­lä­ni näki­sin asian mene­vän noin. Se vaan on hie­man han­ka­la uskoa, ihan oman his­to­ria­ni ja oman tark­kaa­vai­suu­te­ni tuntien.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Eli­na,

    Omia lap­sia minul­la ei vie­lä ole, enkä ole opet­ta­ja. Kir­joi­tan toki pää­osin omien kou­lu­ko­ke­mus­te­ni poh­jal­ta 1986–1997, nii­tä on aika vai­kea sivuut­taa. Sen lisäk­si sen poh­jal­ta mitä olen kuul­lut ja luke­nut koke­muk­sia 2000-luvun kou­lus­ta, luke­nut ope­tus­suun­ni­tel­mia, pereh­ty­nyt ope­tus­si­säl­tö­jen kuvauk­siin ja eri­lai­siin tut­ki­muk­siin (mm. kou­lu­viih­ty­vyy­des­tä). En epäi­le, ettei­kö tilan­ne oli­si nyky­ään parem­pi, vaik­ka taak­se­päin­kin on men­ty jois­sa­kin suh­teis­sa. 1980-luvul­la sai vie­lä leik­kiä raju­ja­kin fyy­si­siä leik­ke­jä, eikä väki­val­ta ollut kiel­let­tyä ainekirjoituksessa.
    Toi­saal­ta ope­tus oli hyvin huo­nos­ti yksi­löl­li­syy­den huo­mioi­vaa. En tie­dä, mikä tilan­ne on tämän suh­teen tänä­päi­vä­nä, mut­ta jo luok­ka­kois­ta voi teh­dä joh­to­pää­tök­sen, ettei sii­hen ole resurs­se­ja, vaik­ka yksit­täi­sil­lä opet­ta­jil­la voi­si olla tahtoa.

    Kun Tie­de­mies teki tun­nus­tuk­sen ADHD:staan, niin voin vas­taa­vas­ti ker­toa, että itsel­lä­ni on toden­nä­köi­ses­ti asper­ger. En ole kos­kaan hank­ki­nut viral­lis­ta diag­noo­sia, eikä sel­lai­sis­ta 80- tai 90-luvuil­la Suo­mes­sa edes puhut­tu, mut­ta myö­hem­mäl­lä iäl­lä olen teh­nyt näi­tä tes­te­jä, jois­sa saan aika mon­ta ras­tia ruu­tuun, sekä kysy­nyt diag­noo­sis­ta epä­vi­ral­li­ses­sa yhtey­des­sä psy­ko­lo­gil­ta, joka oli kuvauk­sen perus­teel­la sii­tä aika varma.

    Kuu­lun myös tähän ryh­mään, johon aiem­min hie­man pii­ki­tel­len viit­ta­sit, joka saa g:tä mit­taa­vis­sa tes­teis­sä erit­täin kor­kei­ta tulok­sia. Ymmär­rän toki, että se miten itse koin perus­kou­lun, ei ole mikään uni­ver­saa­li kokemus.

    Olet osal­ta oikeas­sa sii­nä, ettei sel­lais­ten las­ten ehdoil­la, jol­lai­nen itse olin, tule suun­ni­tel­la koulujärjestelmää.
    Mut­ta se on rajat­tu näkö­kul­ma. Kou­lu­jär­jes­tel­mää voi­daan suun­ni­tel­la myös mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kaat asper­ger-lap­set parem­min huo­mioi­den, ilman, että se on koko­nai­suu­del­ta pois. Nime­no­maan vari­aa­tio­ta sallimalla.

    Tie­de­mies,

    Tark­kaa­vai­suuson­gel­mai­nen hakeu­tuu jat­ku­van ärsy­ke­vir­ran eteen, kos­ka ilman sitä on levo­ton, jat­ku­va nope­aa rea­goin­tia vaa­ti­va viri­ke, kuten tie­to­ko­ne­pe­li, tekee olon sees­tei­sek­si ja rau­hal­li­sek­si. Nopea­tem­poi­sen pelin pelaa­mi­nen saat­taa vai­kut­taa kuin meditaatio. ”

    Olen hyvin pit­käl­ti samaa miel­tä tuos­ta, mitä sanot. 1980-luku­lai­nen kes­kus­te­le­ma­ton ja lähes mie­li­val­tai­ses­ti ran­kai­se­va jäl­ki-istu­käy­tän­tö ei ollut rat­kai­su yhtään mihin­kään. Se nime­no­maan läh­ti beha­vio­ris­ti­ses­ta käsi­tyk­ses­tä ran­kai­se­mal­la ehdol­lis­ta­mi­ses­ta. En itse muis­ta juu­ri ensim­mäis­tä­kään kes­kus­te­lua opet­ta­jien kanssa.
    Itse löy­sin rau­han ympä­ris­tön ärsyk­keil­tä sha­kin pelaa­mi­ses­ta, johon pys­tyi myös suun­taa­maan sitä älyl­lis­tä tur­hau­tu­mis­ta, jota kou­lu ei pys­ty­nyt tyydyttämään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. En tie­dä, kuin­ka jär­ke­vää ongel­man medi­ka­li­soi­mi­nen on – itse en ole lää­ki­tys­tä kos­kaan vai­vaa­ni saa­nut enkä edes sitä haluai­si – mut­ta “syi­den” etsi­mi­nen kas­va­tuk­ses­ta, päi­vä­ko­dis­ta, kurin puut­tees­ta, jne, on minus­ta altis virhetulkinnoille.

    Syi­den etsi­mi­nen kas­va­tuk­ses­ta aiheut­taa yleen­sä pelk­kää har­mia. Jos lap­sel­la on neu­rop­sy­kiat­ri­sia eri­tyis­vai­keuk­sia (autis­mi, asper­ger, ADD, ADHD), niin ne vaa­ti­vat epä­ta­val­li­sia kas­va­tusot­tei­ta. Useim­mat eri­tyis­las­ten van­hem­mat oppi­vat ne yri­tyk­sen ja ereh­dyk­sen kaut­ta eikä arki ole sen kum­mem­paa kuin muis­sa­kaan per­heis­sä. Juu­ri tuos­sa yhden eri­tyi­sem­män lap­sen äidin kans­sa jutel­tiin sii­tä, että itse­var­man, toi­mi­van kas­va­tus­tyy­lin löy­tä­neen ja elä­mään­sä tyy­ty­väi­sen äidin lap­si ei voi olla eri­tyi­nen. Lap­sen eri­tyis­piir­teet “selit­ty­vät” sil­loin aina kas­va­tuk­sel­la. Eri­tyis­lap­sen äidin kuu­lui­si olla joten­kin kau­hean väsy­nyt ja hukas­sa lap­sen­sa kans­sa. Kovas­ti pyy­te­le­mäs­sä apua, kun ei mikään tun­nu toi­mi­van. Eri­tyis­lap­sen kans­sa elä­män kuu­luu olla täyn­nä huu­toa ja käsit­tä­mät­tö­miä raivokohtauksia. 

    Edel­lä oli mai­nio esimerkki:

    Aie­mas­sa hie­man samaa aihet­ta sivun­nees­sa doku­men­tis­sa oli yksi ADHD-diag­no­soi­tu poi­ka, joka lääk­keil­lä tyl­sis­tyt­tä­mi­sen sijaan sai fik­sul­ta mie­so­pet­ta­jal­ta vapau­den pois­tua käy­tä­väl­le tai kou­lun pihal­le het­kek­si juok­sen­te­le­maan aina kun hänen kes­kit­ty­mi­sen­sä rupe­si käy­mään mah­dot­to­mak­si. Tulok­se­na pojan häir­köin­ti tun­neil­la vähe­ni ja hänen oppi­mis­tu­lok­sen­sa paranivat. 

    Täs­tä­hän joku luo­kas­sa vie­rail­lut päät­te­li­si: “Tot­ta­han lap­si saa ADHD:n, kos­ka se saa aina halu­tes­saan läh­teä pihal­le juok­sen­te­le­maan. Var­mas­ti tuon­kin lap­sen elä­mä rau­hoit­tui­si, jos hän opet­te­li­si istu­maan rau­has­sa pai­kal­laan.” Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, mil­lai­sen vas­taan­o­ton lap­sen van­hem­pi sai­si, jos alkai­si täl­lais­ta eri­tyis­koh­te­lua ADHD-lap­sel­leen pyy­tää: “Eivät ne nyky­van­hem­mat osaa lap­si­aan enää kuris­sa pitää ja sit­ten pitäi­si kou­lun teh­dä se hei­dän puolestaan.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Riit­ta sanoo: 

    Syi­den etsi­mi­nen kas­va­tuk­ses­ta aiheut­taa yleen­sä pelk­kää harmia.

    Tar­koi­tat­ko, että kaik­ki lap­sen käy­tös­häi­riöt ovat hermostoperäisiä?

    Inses­ti, lai­min­lyön­ti, hen­ki­nen ja fyy­si­nen pahoin­pi­te­ly ei siis näy mie­les­tä­si lap­sen kehi­tyk­ses­sä mitenkään?

    Ns. taval­li­sis­sa­kin kodeis­sa voi olla käy­tän­tö­jä, jot­ka joh­ta­vat lap­sen poik­kea­vaan käy­tök­seen. Lap­sel­le esim. anne­taan lähes kaik­ki perik­si ja jos van­hem­mat halua­vat ehdot­to­mas­ti jotain läpi, lap­sel­le valeh­del­laan omien pää­mää­rien saa­vut­ta­mi­sek­si sil­lä seu­rauk­sel­la, että lap­sel­le ei syn­ny nor­maa­lia tur­val­li­suu­den­tun­net­ta ja luot­ta­mus­ta ihmisiin. 

    Her­käl­le lap­sel­le myös tavan­omai­seen elä­män­kul­kuun liit­ty­vät asiat kuten pik­kusi­sa­ruk­sen syn­ty­mä, muut­to, van­hem­pien pit­kät sai­raa­la­jak­sot, päi­vä­ko­din vaih­to ym. voi­vat aiheut­taa sel­lais­ta pahaa oloa, joka pur­kau­tuu aggres­sioi­na, kes­kit­ty­mis­ky­vyt­tö­myy­te­nä, mutis­mi­na ja mui­na ongel­mal­li­si­na käyttäytymismuotoina. 

    Kyl­lä läh­tö­koh­ta las­ten­suo­je­lun ja per­he­neu­vo­lan työs­ken­te­lys­sä tulee olla ja onkin se, että ensin pois­sul­je­taan mah­dol­li­set ympä­ris­tö- ja psy­ko­so­si­aa­li­set syyt ja vas­ta sit­ten läh­de­tään tut­ki­maan neu­ro­lo­gis­ta puolta. 

    On ole­mas­sa han­ka­lia lap­sia ja on ole­mas­sa kyvyt­tö­myyt­tä kas­vat­taa ja kun huo­nos­ti käy, niin nämä ilmiöt ovat samas­sa per­hees­sä. Sil­loin ei ketään hyö­dy­tä ADHD-diag­noo­si, mikä­li se nyt kos­kaan mitään hyödyttää. 

    Samat otteet päte­vät ilman diag­noo­sia­kin. Levot­to­mal­le lap­sel­le on hyvä jär­jes­tää mah­dol­li­sim­man pal­jon lii­kun­taa, ei sii­nä diag­noo­se­ja tar­vi­ta. Opet­ta­ja oli­si voi­nut toi­mia mai­ni­tus­sa esi­mer­kis­sä noin ilman mitään tie­toa ADHD:sta.

    Suo­ma­lais­kou­luis­sa tuol­lai­nen kyl­lä on mah­do­ton­ta, kos­ka oppi­laat ovat tun­nin aika­na opet­ta­jan vas­tuul­la. Jos lap­si juok­see vaik­ka auton alle tai kaa­tuu pahas­ti, niin kärä­jil­lä ollaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Eli­na, kukaan ei var­maan kiis­tä, ettei ole ole­mas­sa eri tavoin herk­kiä tai han­ka­lia lap­sia. Juu­ri sik­si se syi­den etsi­mi­nen “kas­va­tuk­ses­ta” on altis vir­he­tul­kin­noil­le juu­ri niin­kuin Riit­ta esit­tää: kun lap­sen kans­sa on ongel­mia, myös kas­va­tus­me­ne­tel­mät muut­tu­vat sii­nä samalla. 

    Diag­noo­sis­ta” voi olla tavat­to­mas­ti hyö­tyä, kos­ka se antaa van­hem­mal­le tukea ja oikeu­den ja mah­dol­li­suu­den hyväk­syä, ettei vika ole­kaan sii­nä, ettei osaa pitää kuria lap­sel­le. Ongel­ma täs­sä on tie­tys­ti se, että medi­ka­li­soi­tu­nut lähes­ty­mi­nen typis­tää ongel­man binää­ri­sek­si. Aina­kin minun lap­suu­des­sa­ni, jos rau­hal­li­ses­sa kah­den­kes­ki­ses­sä tilan­tees­sa psy­ko­lo­gin kans­sa pys­tyi rat­ko­maan annet­tu­ja teh­tä­viä (teh­tä­viä, jot­ka minus­ta oli­vat mie­len­kiin­tois­ta ongel­man­rat­kai­sua — tot­ta hitos­sa pys­tyin kes­kit­ty­mään!) niin sanot­tiin, että lap­si on nor­maa­li, ei mitään muu­ta kuin lisää jäl­ki-istun­toa, niin kyl­lä se siitä. 

    Suh­tau­dun tosin lää­kit­se­mi­seen hyvin nega­tii­vi­ses­ti, kos­ka tut­ki­mus­ten mukaan Rita­lin/Concer­ta-lää­ki­tyil­lä lap­sil­la on aikui­se­na monin­ker­tai­nen toden­nä­köi­syys hank­kia huu­meon­gel­mia. Eikä se ihme ole­kaan, kos­ka nämä lääk­keet muis­tut­ta­vat toi­min­ta­me­ka­nis­mil­taan kokaii­nia (vas­toin folklo­rea, Rita­lin tms. ei ole mikään amfe­ta­mii­ni­joh­dan­nai­nen, ja on kemial­li­ses­ti­kin hyvin eri­lai­nen). En antai­si lää­ki­tä las­ta­ni ennen­kuin kaik­ki muu mah­dol­li­nen on kokeiltu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Tie­de­mies: ““Diag­noo­sis­ta” voi olla tavat­to­mas­ti hyö­tyä, kos­ka se antaa van­hem­mal­le tukea ja oikeu­den ja mah­dol­li­suu­den hyväk­syä, ettei vika ole­kaan sii­nä, ettei osaa pitää kuria lapselle.”

    Tähän­kin liit­tyy monia ongel­mia. Tuo tuki, oikeus ja mah­dol­li­suus voi tar­koit­taa myös luo­vut­ta­mis­ta, huo­nos­sa mie­les­sä hyväk­sy­mis­tä ja lap­sen kat­so­mis­ta “sai­rau­den” kaut­ta, ei suo­raan yksilönä.

    Hyvin pal­jon riip­puu van­hem­pien ymmär­ryk­ses­tä ja kyvys­tä ottaa vas­tuu­ta. Vai­kea kysymys.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Yli­pään­sä, kar­keas­ti muo­toil­len, kysy­mys sii­tä, onko vilk­kaus ja yliak­tii­vi­suus mää­rää­väs­ti jota­kin kuris­sa pidet­tä­vää vai kana­voi­ta­vaa. Pitää­kö sitä pyr­kiä esi­mer­kik­si kou­lun kon­teks­tis­sa patoa­maan ja pitä­mään aisois­sa vai tar­joa­maan sil­le väy­liä ja mah­dol­li­suuk­sia suun­tau­tua hyväk­syt­tä­vis­sä ole­vaan toi­min­taan. Nämä eivät toki sul­je toi­si­aan pois, eikä kum­pi­kaan ääri­pää ole hyvä asia, mut­ta pai­no­tus­ten suh­teen voi­daan teh­dä sel­kei­tä valin­to­ja. Niin koto­na kuin kou­lus­sa. Mikä on hyväk­syt­tä­vää ja mikä ei.
    Hyväk­syt­tä­vän aluet­ta raken­ta­vas­ti laa­jen­ta­mal­la voi­daan kana­voi­da suu­ri osa nk. yliak­tii­vi­suu­des­ta, en usko, että se on vain hai­hat­te­lua, vaan täl­le on vah­vaa näyt­töä ja perusteita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Myös yksi­tyis­ra­hoit­tei­set kou­lut tuli­si sal­lia, jot­ta kou­lu­tuk­sen resurs­se­ja ei sido­ta mää­ri­tet­tyi­hin rajoihin.

    Eikös ne ole jo sallittu?
    Ja rajat on Ope­tus­mi­nis­te­riön aset­ta­mia oppi­mis­ta­voit­tei­ta ja tun­ti­mää­riä. Lop­pu lie­nee kou­lus­ta kiinni.

    Eli­na, olet­ko miet­ti­nyt sitä, että pai­kal­laa­nis­tu­mis­tun­nit saat­ta­vat opet­taa lap­sia istu­maan pai­kal­laan ja kes­kit­ty­mään asioi­hin vaik­ka ehkä pulis­taan­kin samal­la mui­ta asioita?

    Minua ihme­tyt­tää tämä koko yhteis­kun­nan läpi kul­ke­va sosi­aa­lis­ta­mis­vil­li­tys, kun en itse niin huip­puso­si­aa­li­nen ole. Se on aika­mois­ta int­ro­vert­tien (ja mui­den vähem­män “aina, kaik­kial­la, kaik­kien kans­sa” ‑para­dig­mas­ta innos­tu­nei­den) pudo­tus­pe­liä. Onko yhteis­kun­nal­la sii­hen varaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Tulee mie­leen toi­mit­ta­ja, joka oli Sveit­sis­tä asti hake­nut tukea väit­teel­le suo­ma­lai­sen kou­lun kelvottomuudesta. 

    Jos­tain alp­pi­ky­läs­tä oli opet­ta­jat käy­neet Hel­sin­gis­sä kat­so­mas­sa, miten paran­taa omaa koulua. 

    Suo­mes­sa oppi­laat käyt­täy­tyi­vät miten tah­toi­vat. Joku istui pääl­lys­vaat­teet pääl­lä, joku teks­tai­li kän­ny­käl­lään, sinu­tel­tiin opet­ta­jaa, urhei­lu­tun­nil­la kai­kil­la ei ollut sopi­vaa vaa­te­tus­ta ja niin edel­leen. Tuol­lais­ta­han se on.

    Täs­tä­kö pitäi­si sveit­si­läis­ten ottaa oppia!

    Sveit­sin nuor­ten onnek­si opet­ta­jat päät­ti­vät unoh­taa kai­ken näke­män­sä. Täs­tä­kin lähin kou­lus­sa oli­si kova kuri.

    Mut­ta voi­si­ko aja­tel­la, että suo­ma­lai­sen kou­lun vah­vuus on vapaus? PISAn mukaan­han tääl­lä kou­lu tuot­taa pait­si kes­ki­mää­rin hyvin tulos­ta, myös taval­lis­ta enem­män huip­pu­ja (ylin­tä desii­liä). Onko täl­lai­nen tulos mah­dol­lis­ta ilman tie­don vapaa­ta vir­taus­ta? Sveit­si­läis­kou­lus­sa lap­so­set oppi­vat koh­te­liaik­si, mut­ta suo­ma­lais­kou­lun suh­teel­li­sen vapaas­sa infor­maa­tio­tul­vas­sa teräviksi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Kuten az sanoo, dig­no­soi­dun lap­sen koh­te­lus­sa on monia suden­kuop­pia. Voi­han ADHD-lap­sel­la­kin olla rai­vo­koh­taus ihan “aihees­ta”. Kai­ken käy­tök­sen kat­so­mi­nen neu­ro­lo­gi­sen häi­riön läpi voi typis­tää suh­det­ta lap­seen ja pikem­min­kin vai­keut­taa vuo­ro­vai­ku­tus­ta kuin hel­pot­taa sitä. 

    Ja mitä tämä eri­tyis­koh­te­lu edes voi­si aina­kaan kodin ulko­puo­lel­la olla? Ole­te­taan, että luo­kal­la­ni on kak­si saman­tyyp­pi­ses­ti käyt­täy­ty­vää poi­kaa Vil­le ja Art­tu; pojat ovat ns. pite­le­mät­tö­miä, huu­te­le­vat tun­nil­la omi­aan, eivät pysy pai­kal­laan, kon­tak­ti­ti­lan­teis­sa käyt­täy­ty­vät usein aggres­sii­vi­ses­ti ja desktruktiivisesti. 

    Vil­lel­lä on diag­no­soi­tu ADHD, Artus­ta tie­dän, että hän on työt­tö­män ja alko­ho­li­soi­tu­neen yksi­huol­ta­ja­äi­din poi­ka. Artun yöunet jää­vät usein lyhyik­si ja hän on viet­tä­nyt lap­suu­ten­sa pal­jol­ti pelien ja ikä­ta­sol­leen sopi­mat­to­mien TV-ohjel­mien parissa. 

    Mil­lä tavoin näi­tä poi­kia tuli­si koh­del­la eri tavoin? Minul­le he oli­si­vat täy­sin samal­la vii­val­la. Kum­pi­kin tar­vit­see pal­jon tukea, onnis­tu­mi­sen koke­muk­sia, pal­kit­se­via teh­tä­viä ja tie­tys­ti hyvin sel­vän vies­tin sii­tä, miten ei saa käyttäytyä. 

    Minul­le oli­si aivan yhden­te­ke­vää, mikä pahan olon aiheut­taa, sil­lä paha olo­han kum­mal­la­kin on. Jos olen aivan rehel­li­nen, niin myö­tä­tun­to­ni voi­si olla enem­män jopa Artun puo­lel­la kuin Vil­len, jos nyt pak­ko oli­si valita. 

    Nämä eri­tyis­koh­te­lua eri­tyis­lap­sil­leen vaa­ti­vat eri­tyis­van­hem­mat muu­ten alka­vat olla kou­lu­maa­il­mas­sa todel­li­nen rie­sa. Ilmei­ses­ti he kuvit­te­le­vat, että hei­dän lap­sen­sa on muil­le­kin maa­il­man­na­pa, johon koh­dis­te­taan kaik­ki ole­mas­sa ole­vat resurssit. 

    Ker­ron­pa, että näin ei ole. Opet­ta­jat läh­te­vät las­ten tasa­ver­tai­ses­ta koh­te­lus­ta. Jos kou­lus­sa on rau­hoit­tu­mis­huo­ne, niin sin­ne lähe­te­tään vuo­ron perään Vil­le, Art­tu tai Jen­ni täy­sin riip­pu­mat­ta mis­tään diag­noo­seis­ta vaan riip­puen käy­tän­nön tarpeista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Tie­de­mie­hen kokemuksista, 

    Diag­noo­si on tie­tys­ti koko­nai­sar­vio lap­ses­ta, ei ole mitään eri­tyis­tä tes­ti­pat­te­ris­toa, jos­sa ADHD yksi­se­lit­tei­ses­ti todettaisiin. 

    Mikä­li lap­si käyt­täy­tyy vas­taa­no­tol­la kes­kit­ty­nees­ti ja on moti­voi­tu­nut teh­tä­vis­tä ja kai­kin puo­lin vai­kut­taa nor­maa­lil­ta, oli­si­kin aivan psy­kiat­rin ammat­tie­tii­kan vas­tais­ta läis­käs­tä jokin lei­ma pape­riin. Tut­ki­va psy­ko­lo­gi­han ei voi diag­noo­sia tie­ten­kään edes antaa. 

    Yksi ADHD:n kri­tee­ri onkin tie­tys­ti, että käyt­täy­ty­mi­ses­sä on häi­riöi­tä kai­kis­sa ympä­ris­töis­sä, kos­ka tapauk­ses­sa­si nyt näin ei ollut, niin oli­si­han ollut suo­ras­taan oikeus­tur­va­si vas­tais­ta antaa diag­noo­si. Hyvin poik­keuk­sel­li­ses­ti näin voi­daan teh­dä, jos anam­nee­si ja haas­tat­te­lut ovat äärim­mäi­sen vakuut­ta­via ja neu­rop­sy­ko­lo­gi­ses­sa tes­tauk­ses­sa löy­tyy jotain viit­tei­tä her­mos­to­pe­räi­seen erilaisuuteen. 

    Ikä­vä jut­tu kui­ten­kin, jos levot­to­muut­ta­si on hoi­det­tu jäl­ki-istun­noil­la, se on tie­tys­ti aivan vää­rä tapa. Suo­ma­lai­sis­sa kou­luis­sa onkin niis­tä ala-asteil­la val­tao­sin luo­vut­tu ja kor­vat­tu toi­min­nal­li­sel­la ohjel­mal­la ja keskusteluilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Kuten az sanoo, dig­no­soi­dun lap­sen koh­te­lus­sa on monia suden­kuop­pia. Voi­han ADHD-lap­sel­la­kin olla rai­vo­koh­taus ihan “aihees­ta”. Kai­ken käy­tök­sen kat­so­mi­nen neu­ro­lo­gi­sen häi­riön läpi voi typis­tää suh­det­ta lap­seen ja pikem­min­kin vai­keut­taa vuo­ro­vai­ku­tus­ta kuin hel­pot­taa sitä. 

    Tämä saat­taa hyvin­kin päteä per­heen ulko­puo­li­siin, mut­ta tus­kin lap­sen omiin van­hem­piin. Sii­nä vai­hees­sa kun lap­si saa diag­noo­sin, van­hem­mil­la on taka­na jo vuo­sia tämän lap­sen kans­sa. Diag­noo­si lähin­nä antaa seli­tyk­sen sil­le, mik­si lap­sen kans­sa on täy­ty­nyt toi­mia niin kuin on toimittu.

    Useim­pien eri­tyis­las­ten van­hem­mil­le on hyvin tut­tua se, että per­heen ulko­puo­li­set tar­joa­vat auliis­ti neu­vo­jaan, miten han­ka­lis­sa tilan­teis­sa tuli­si toi­mia. Täl­lai­set neu­vot, oikein esi­tet­tyi­nä, voi­vat olla hyvin­kin hyö­dyl­li­siä per­heis­sä, jois­sa on van­hem­muus hukas­sa. Eri­tyis­las­ten van­hem­mat ovat taas jo käy­neet läpi sen vai­heen, mis­sä kokeil­laan las­ten kans­sa yleen­sä toi­mi­via kons­te­ja ja mikään ei tun­nu oikein toi­mi­van niin kuin muil­la. Lopul­ta löy­tyy sit­ten se toi­mi­va kas­va­tus­mal­li, mikä per­heen ulko­puo­lis­ten mie­les­tä voi olla ihan vää­rä, syy lap­sen käy­tök­seen eikä seu­raus lap­sen käytöksestä.

    Ote­taan esi­merk­ki: Jos lie­väs­ti autis­ti­nen lap­si menee pois tolal­taan sik­si, että joku istuu hänen tuo­lil­laan, niin keho­tuk­sis­ta “olla jämäk­kä” ja “pitää rajat” ei ole sii­nä tilan­tees­sa mitään hyö­tyä. Kysy­mys ei ole taval­li­ses­ta uhmas­ta tai rajo­jen hake­mi­ses­ta, vaan sii­tä, että muu­tok­set rutii­neis­sa ovat täl­lai­sil­le lap­sil­le vai­kei­ta. Luon­nol­li­ses­ti lap­si pitää opet­taa jous­ta­maan, mut­ta se on pit­kä pro­ses­si eikä joka asias­ta voi vään­tää. Tai voi­han sitä, mut­ta sil­loin elä­mä on juu­ri­kin sitä jat­ku­vaa huu­toa ja käsit­tä­mät­tö­miä raivokohtauksia.

    Ilmiö jota kri­ti­soin, oli juu­ri­kin se, että eri­tyis­lap­sen van­hem­pi jou­tuu yhä uudes­taan ja uudes­taan sii­hen tilan­tee­seen, että omaa van­hem­muut­ta kysee­na­lais­te­taan, esi­mer­kik­si päi­vä­ko­dis­sa työn­te­ki­jöi­den tai kou­lus­sa opet­ta­jan vaih­tues­sa. Vaik­ka pape­reis­sa oli­si sel­keät­kin mer­kin­nät eri­tyi­syy­des­tä, niin usein lap­sen käy­tös on mel­ko nor­maa­lia, ja uuden aikui­sen on vai­kea uskoa­kaan, että lap­ses­sa oli­si jotain “vikaa”.

    Minul­le oli­si aivan yhden­te­ke­vää, mikä pahan olon aiheut­taa, sil­lä paha olo­han kum­mal­la­kin on. Jos olen aivan rehel­li­nen, niin myö­tä­tun­to­ni voi­si olla enem­män jopa Artun puo­lel­la kuin Vil­len, jos nyt pak­ko oli­si valita. 

    Sym­pa­tiat ovat (ja nii­den pitää­kin olla) nii­den las­ten puo­lel­la, joi­den häi­ri­köin­nin selit­tää kotio­lot. Eri­tyis­lap­sil­le riit­tää, että kou­lus­sa asiat hoi­de­taan niin, että kou­lun­käyn­ti saa­daan suju­maan ja häi­ri­köin­ti lop­pu­maan. Diag­noo­si voi antaa vink­ke­jä sii­tä, mikä lap­sen kans­sa toimii. 

    Tie­de­mie­hen tapauk­ses­sa oli­si tut­ki­muk­sia pitä­nyt jat­kaa sel­vit­tä­mäl­lä, miten kes­kit­ty­mi­nen ryh­mä­ti­lan­teis­sa sujuu. Nyky­ään tämä kai­ke­ti­kin tie­de­tään ja tätä var­ten vii­si­vuo­tis­neu­vo­laan hae­taan lausun­to päi­vä­ko­dis­ta. Enää ei rii­tä, että teh­tä­vät suju­vat, kun saa neu­vo­lan­tä­din rajoit­ta­mat­to­man huo­mion. Aika har­va kun pää­see kou­lus­sa yksityisopetukseen.

    Sii­hen en ota kan­taa, joh­tu­vat­ko kes­kit­ty­mis­vai­keu­det ryh­mä­ti­lan­teis­ta ADHD:stä vai jos­tain muusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Nämä eri­tyis­koh­te­lua eri­tyis­lap­sil­leen vaa­ti­vat eri­tyis­van­hem­mat muu­ten alka­vat olla kou­lu­maa­il­mas­sa todel­li­nen riesa. 

    Täs­sä onkin mel­koi­nen asen­neon­gel­ma. Kou­lus­sa ja päi­vä­ko­deis­sa eri­tyis­las­ten van­hem­mat tuli­si näh­dä voi­ma­va­ra­na eikä rie­sa­na. Heil­lä on paras koke­mus sii­tä, mikä juu­ri hei­dän las­ten­sa koh­dal­la toi­mii. Sil­loin kun kotio­lot tai kas­vu­ym­pä­ris­tö ovat syy­nä lap­sen ongel­miin, täl­lais­ta asian­tun­te­mus­ta ei opet­ta­jan käy­tös­sä vält­tä­mät­tä ole.

    Kou­lun tai päi­vä­ko­din asia on sit­ten päät­tää, miten tuo­ta asian­tun­te­mus­ta hyö­dyn­tää ja mikä on mah­dol­lis­ta toteut­taa. Vält­tä­mät­tä kyse ei ole kovin­kaan isois­ta ja aikaa­vie­vis­tä toi­men­pi­teis­tä ja kun arki saa­daan suju­maan, eri­tyis­lap­si ei kuor­mi­ta sen enem­pää kuin “taval­li­nen” lapsi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Riit­ta,

    Tie­täi­sit­pä, mis­sä ris­ti­pai­neis­sa opet­ta­jat nyky­ään elävät. 

    Eri­tyis­las­ten” van­hem­mat saat­ta­vat vaa­tia, että hei­dän lape­sel­laan on jon­kin­lai­nen yhteis­kun­nan kus­tan­ta­ma per­so­nal trai­ner väli­tun­neil­la. Ohjeet voi­vat olla sitä luok­kaa, että jos lap­si saa itku­pot­ku­rai­va­rin, pitää hän­tä hie­roa var­tin ver­ran kes­ki­var­ta­los­ta, on huo­leh­dit­ta­va, että pal­lo­pe­lis­sä var­mas­ti oma Eetu-Valt­te­ri saa kos­kea pal­loon yhtä pal­jon kuin muut jne. 

    Hesa­ris­sa yksi opet­ta­ja pari viik­koa sit­ten sanoi minus­ta aivan oikein, että mitään enem­pää kans­sa­käy­mis­tä ei tar­vi­ta van­hem­pien kans­sa kuin täl­lä het­kel­lä on (rivien välis­tä sekin tun­tui ole­van lii­kaa). Kou­lun yksi tär­keä teh­tä­vä on tukea lap­sen itse­näis­ty­mis­tä. Kou­lu on lap­sen työ­paik­ka, jos­sa hänen pitää sel­vi­tä ilman vanhempiaan.

    Minus­ta asen­neon­gel­ma on van­hem­mil­la, jot­ka sekaan­tu­vat joka asi­aan kou­lus­sa ja ovat vaa­ti­mas­sa mitä kum­mal­li­sim­pia kom­mer­venk­ke­jä juu­ri hei­dän lap­sen­sa koh­dal­la. En sano, ettei­kö opet­ta­jil­la­kin oli­si jos­kus asen­teis­sa kor­jaa­mis­ta. Ihmi­siä­hän hekin vain ovat, mut­ta kyl­lä suu­rek­si häi­riök­si ammat­ti­mai­sel­le työs­ken­te­lyl­le ovat muo­dos­tu­neet nämä lää­nin­hal­li­tuk­sen kan­te­luil­la ja kärä­jil­lä uhkai­le­vat usein juu­ri “eri­tyis­las­ten” vanhemmat. 

    Eri­tyis­lap­sel­la en täs­sä yhtey­des­sä tar­koi­ta vält­tä­mät­tä diag­noo­sia — usein sekin on jos­tain han­kit­tu — vaan yli­pään­sä hel­lan­telt­tun­sa eri­tyi­sek­si koke­via äip­piä ja isukkeja. 

    (Tuli­kin tätä kir­joit­taes­sa mie­leen lop­pu­ke­ven­nyk­sek­si sopi­va sutkautus: 

    -Mik­si kut­su­taan jat­ku­vas­ti selän taka­na kul­ke­vaa mustalaista. 

    -Per­so­nal Raineriksi!)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Minus­ta asen­neon­gel­ma on van­hem­mil­la, jot­ka sekaan­tu­vat joka asi­aan kou­lus­sa ja ovat vaa­ti­mas­sa mitä kum­mal­li­sim­pia kom­mer­venk­ke­jä juu­ri hei­dän lap­sen­sa koh­dal­la.

    En tie­dä van­hem­pien sekaan­tu­mi­sis­ta, kos­ka omat lap­se­ni eivät ole vie­lä kou­lus­sa, ymmär­rän kyl­lä opet­ta­jan näkö­kul­man täs­sä. Mut­ta väi­tän, että tämä kär­jis­tys nyt sivuut­taa sen tosi­asian että osas­sa tapauk­sis­ta ulko­puo­li­set — opet­ta­jat, jne — eivät vält­tä­mät­tä suos­tu jous­ta­maan edes sitä vähää. 

    Olen samaa miel­tä sii­tä, että ide­aa­li­ti­lan­tees­sa ei tar­vit­tai­si mitään diag­noo­se­ja. Mut­ta tosi­maa­il­mas­sa, myös ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­sen ja toi­min­nan ohjauk­sen ilmiöis­sä, on tiet­ty­jä sään­nön­mu­kai­suuk­sia, joil­le on usein annet­tu nimi. Rajat ovat epä­sel­vät, mut­ta jos­kus ilmiös­tä tie­de­tään edes jon­kin ver­ran niin, että sen kans­sa sel­viä­mi­seen on joi­tain sel­lai­sia kei­no­ja, joi­ta ei ehkä “nor­maa­lis­sa” kas­va­tuk­ses­sa tule käytettyä. 

    Lisäk­si jokai­nen lap­si tar­vit­see koto­aan rak­kaut­ta ja tukea. Jos lap­si on jat­ku­vas­ti ulko­maa­il­man sil­mä­tik­ku­na, voi van­hem­mil­le jos­kus tul­la tun­ne, että kukaan muu­kaan ei las­ta puo­lus­ta, jos eivät he. En väi­tä, ettei tämä voi men­nä jos­kus lii­an pit­käl­le, mut­ta tie­dän, että on opet­ta­jia, jot­ka suh­tau­tu­vat nega­tii­vi­ses­ti van­hem­piin jo sii­nä vai­hees­sa, jos nämä yrit­tä­vät esit­tää, että lap­sen jat­ku­va sät­ti­mi­nen ja ran­kai­se­mi­nen on havait­tu koto­na jo tur­hak­si. Onnek­si he ovat nyky­ään pal­jon har­vi­nai­sem­pia kuin ennen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Eli­na,

    sil­loin kun joku van­hem­pi vaa­tii ihan mah­dot­to­mia, niin sel­lai­set vaa­ti­muk­set voi opet­ta­ja val­lan mai­nios­ti jät­tää omaan arvoon­sa. Niin muil­la­kin elä­mä­na­lueil­la toimitaan. 

    Kan­nat­taa sil­ti aina kuun­nel­la lop­puun, jos­kus voi jos­tain sivu­lausees­ta käy­dä ilmi jotain hyödyllistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Mut­ta väi­tän, että tämä kär­jis­tys nyt sivuut­taa sen tosi­asian että osas­sa tapauk­sis­ta ulko­puo­li­set – opet­ta­jat, jne – eivät vält­tä­mät­tä suos­tu jous­ta­maan edes sitä vähää. 

    Tai sit­ten vää­rän­lai­nen ammat­tiyl­peys tai vää­rän­lai­nen itse­luot­ta­mus estää otta­mas­ta neu­vo­ja vas­taan. Tämä ei ole muu­ten miten­kään vie­ras ilmiö myös­kään esi­mer­kik­si tek­nii­kan alalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Kun­ta­lais­sa on vaa­ti­mus vir­ka­mie­hen tas­a­puo­li­suu­des­ta kan­sa­lai­sia koh­taan. Opet­ta­jal­la ei ole oikeut­ta koh­del­la yhtä oppi­las­ta eri­lail­la van­hem­pien ohjei­den mukaan, vaan esim. luo­kas­ta pois­ta­mi­sen tulee tapah­tua aina saman­kal­tais­ten tapah­tu­ma­ket­ju­jen seu­rauk­se­na. Ei voi olla niin, että diag­noo­sin perus­teel­la saa häi­ri­tä ope­tus­ta enem­män kuin ilman. 

    Sel­lai­set kei­not, joil­la ei pol­je­ta mui­den oppi­lai­den oikeut­ta ope­tuk­seen, toki ovat sal­lit­tu­ja. Mut­ta mitä ne voi­si­vat olla? 

    Anta­kaa nyt joi­tain kon­kreet­ti­sia esi­merk­ke­jä. Jos Vert­ti saa kuun­nel­la rau­hoit­tuak­seen kor­va­lap­pus­te­roi­ta, niin miten perus­tel­la se Sii­ril­le, joka myös halu­aa kuun­nel­la musaa.

    Yksi­löl­lis­ten toi­men­pi­tei­den aika on eri­tyis­luo­kal­la, jos­sa on 8–10 oppi­las­ta ja opet­ta­jan lisäk­si yleen­sä vie­lä kou­lua­vus­ta­ja. Näi­tä oppi­lai­ta­han on integroi­tu­na myös ylei­so­pe­tuk­sen puo­lel­la ja luo­kal­la on sil­loin yleen­sä kou­lua­vus­ta­ja. Tämä edel­lyt­tää erityisopetuspäätöstä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Sel­lai­set kei­not, joil­la ei pol­je­ta mui­den oppi­lai­den oikeut­ta ope­tuk­seen, toki ovat sal­lit­tu­ja. Mut­ta mitä ne voi­si­vat olla? 

    Ensim­mäi­se­nä simp­pe­li­nä esi­merk­ki­nä sel­lai­nen, että jos lap­sel­le muu­tok­set rutii­neis­sa ovat vai­kei­ta, niin opet­ta­ja ker­too koko luo­kal­le muu­tok­sis­ta ajois­sa. Mui­ta se ei hait­taa ja eri­tyi­sem­pi saa aikaa sopeutua.

    Toi­nen esi­merk­ki on se, että jos lap­sen on vai­kea tun­nis­taa tun­tei­ta, hänes­tä voi olla vain haus­kaa saa­da aikui­nen suut­tu­maan (sil­mät lei­mua­vat kivas­ti ja pöy­tä täräh­tää haus­kas­ti, kun sitä lyö nyr­kil­lä). Sii­nä mis­sä muut oppi­laat säi­käh­tä­vät, häi­rik­kö vain nau­raa rie­mus­ta ja par­haas­sa tapauk­ses­sa pää­see reh­to­rin kans­li­aan näke­mään vie­lä rie­mas­tut­ta­vam­man näy­tök­sen. Jos opet­ta­ja itse ei tajua vain innos­ta­van­sa las­ta häi­ri­köi­mään lisää, van­hem­mat voi­vat sen taju­ta ja antaa vink­kiä, miten häi­ri­köin­ti ehkä saa­daan lop­pu­maan. Tus­kin kun­ta­la­ki sen­tään vaa­tii opet­ta­jaa äräh­tä­mään joka lap­sel­le samal­la taval­la, teho­si se tai ei.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Lap­set kai­paa­vat välit­tä­mis­tä (kuin myös aikui­set). Koti on ensi­si­jai­nen välit­tä­mi­sen paik­ka. Sit­ten on päi­vä­hoi­to ja kou­lu. Van­hem­pien välit­tä­mi­nen on sitä, että alus­sa on muka­na kai­kes­sa ja myö­hem­min pen­nun vart­tues­sa jat­ku­vas­ti kysyy, miten menet, kuin­ka kävi, mil­loin tulet kotiin, ketä mui­ta siel­lä on jne. Se on jat­ku­vaa pai­dan­hel­mas­sa riip­pu­mis­ta. Sitä se välit­tä­mi­nen on. Kun näin on, lap­si­kin ymmär­tää, että hänes­tä väli­te­tään ja että hän on tär­keä ihmi­nen. Opet­ta­jan­kin teh­tä­nä on välit­tää, mut­ta se on hie­man etään­pää. Tär­ke­ää on, että lap­si kokee kou­lus­sa olon­sa tur­val­li­sek­si. Että hänes­tä välitetään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Hei, kos­ka nime­ni mai­nit­tiin pals­tal­la­ni, siten että väi­tän jota­kin.… ajat­te­lin ottaa osaa kes­kus­te­luun jota on käy­ty PISAn ongel­man­rat­kai­su­teh­tä­vien luon­tees­ta ja merkityksestä. 

    Teh­tä­vien poi­mi­mi­nen elä­väs­tä elä­mäs­tä, siis todel­li­ses­ta elä­mäs­tä ja näi­den vie­mi­nen kynä ja pape­ri tes­tei­hin on vai­ke­aa. Se että esim. PISA 2009 tut­ki­muk­seen osal­lis­tui 65 maa­ta tai aluet­ta aset­taa myös rajoi­tuk­sen­sa teh­tä­vien Suo­mes­sa koe­tul­le “autent­ti­suu­del­le” tosie­lä­män suh­teen. Se mikä meil­lä tapah­tuu päi­vit­täin, vaik­ka lumen sata­mi­nen tal­viai­kaan, ei kai­kis­sa osal­lis­tu­ja­mais­sa tapah­du kos­kaan. Näin ollen teh­tä­vis­tä on muo­tou­tu­nut hie­man hajut­to­mia ja maut­to­mia, mut­ta ne poik­kea­vat kui­ten­kin huo­mat­ta­vas­ti perin­tei­sis­tä kou­lu­teh­tä­vis­tä. Tar­koi­tuk­se­na tosi­aan on, että ne kuvaa­vat sel­lai­sia tapah­tu­mia tai ongel­mia, joi­ta voi tul­la elä­mäs­sä vastaan.

    Uskal­lan nyt myös­kin väit­tää että PISA mit­taa elä­mäs­sä pär­jää­mi­sen tai­to­ja mel­ko hyvin. Täy­del­lis­tä ennus­te­mit­ta­ria ei tie­ten­kään ole ole­mas­sa mut­ta esi­mer­kik­si kana­da­lai­sen seu­ran­ta­tut­ki­muk­sen perus­teel­la PISAs­sa hyvin menes­ty­neet oppi­laat pär­jää­vät myös hyvin jat­ko-opin­nois­saan. Ovat­ko PISAn tulok­set sit­ten yhtey­des­sä työl­li­syy­teen ja toi­meen­tu­loon — se näh­dään vas­ta muu­ta­man vuo­den pääs­tä, jol­loin Kana­da­lai­set PISAan osal­lis­tu­neet ovat sijoit­tu­neet työelämään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.