(Artikke­li on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä Näkökulma-palstalla)

Euroopan Unioni on sitoutunut vuo­teen 2020 men­nessä alen­ta­maan kasvi­huonepäästöjä 20 pros­en­til­la vuo­den 1990 päästö­ta­sos­ta, mikä tarkoit­taa 14 pros­entin vähen­nys­tä vuodes­ta  2005. Suomes­sa ener­giavero­tus­ta uud­is­te­taan, ja Helsingis­sä etsitään vai­h­toe­htoa kivihiilelle.

Päästöt EU jakaa päästökaup­pasek­torin päästöi­hin ja mui­hin. Edel­lisi­in kuu­lu­vat muun muas­sa sähkön­tuotan­non ja teol­lisu­u­den päästöt, jälkim­mäisi­in esimerkik­si liiken­teen ja taloko­htaisen läm­mi­tyk­sen päästöt. Kansal­liset kiin­tiöt koske­vat vain näitä jälkim­mäisiä päästöjä. Niitä Suomen tulee alen­taa 16 pros­en­til­la vuo­den 2005 tasos­ta. Jat­ka lukemista “Sek­sikkäät ener­gia­ratkaisut ovat muotia”

Haja-asu­tusaluei­den jätevesi­ase­tus on itse asi­as­sa aivan pöhkö, jos pidämme kus­tan­nuste­hokas­ta ympäristön­suo­jelua tavoit­teena. Samal­la kun se on pöhkö, se on taval­laan oikeu­den­mukainen. Vesistöi­hin tule­vista fos­foripäästöistä – ja fos­foripäästöt ovat se olen­nainen osa päästöistä – haja-asu­tusaluei­den miljoona ihmistä tuot­ta­vat kak­si ker­taa niin paljon kuin taa­jamien neljä miljoon­aa. Siis kym­menker­tainen määrän nenää kohden. Toisaal­ta kus­tan­nuk­sen noiden päästö­jen vähen­tämis­es­tä ovat säästet­tyä fos­forik­iloa kohden aika isot. Jat­ka lukemista “Vero on parem­pi kuin normi”

Vas­tatuk­seni HS-raadille

2) Ei
Apunen on oikeil­la jäljil­lä. Olin aluk­si hyvin ilah­tunut esi­tyk­ses­tä, kun siitä
kuulin, mut­ta tarkem­min ajatellen esi­tys ei toimi.

Olen tör­män­nyt todel­la räikeisi­in tapauk­si­in, kun puolueeseen­sa vah­vasti sitoutunut
toimit­ta­ja ryhtyy muun­ta­maan totu­ut­ta. Nämä olisi hyvä saa­da pois. Jotain kurinpitoa
tietysti voi edel­lyt­tää myös pää­toimit­ta­jil­ta. Jat­ka lukemista “Pitäisikö toimit­ta­jien ker­toa nyky­istä avoimem­min poli­it­tista kannoistaan?”

Menos­sa ovat taas Helsin­gin bud­jet­ti neu­vot­te­lut. Niiden kaa­va on se, että kokoomus kan­nat­taa kaupung­in­jo­hta­jan ehdo­tus­ta sel­l­aise­naan, demar­it syytäi­sivät rahaa mielin määrin kaik­keen hyvään, vasem­mis­toli­it­to tekee melkein samaa, mut­ta yrit­tää edes näytet­tä real­is­tia, vihreät esit­tävät vähän maltil­lisem­pia koro­tuk­sia ja lop­ul­ta päädytään sille meno­ta­solle, jota vihreät ovat esit­täneet, mut­ta johon tulee jonkin ver­ran demaripainotuksia.

Kuvioon kuu­luu myös se, että rahoi­tusjo­hta­ja näyt­tää kalvo­ja, joiden mukaan totaa­li­nen tuho on nurkan takana ja kuin­ka nuiv­asti val­tio Helsinkiä kohtelee. Tämä tapah­tuu sil­loinkin, kun rahaa tulee suh­dan­nelu­on­tois­es­ti ovista ja ikkunoista.  Key­nesin mukaan juuri sil­loin pitääkin olla tark­ka meno­jen suh­teen, mut­ta kun paimen päivit­täin puhal­taa pil­li­in ker­toak­seen, että susi­lau­ma uhkaa lam­pai­ta, kukaan ei enää usko, kun se uhkaa oikeasti. Nyt taide­taan olla lähel­lä sitä tilan­net­ta. Jat­ka lukemista “Mitä tehdä Helsin­gin taloudelle?”

Olen hoi­tanut blokia viimeaikoina vähän vasem­mal­la kädel­lä, kos­ka olen kkieskit­tynyt viimeis­telmeään kir­jaani SATA-komiteas­ta. Nyt se on pain­os­sa ja tulee sieltä valmi­ina kir­jana joskus tään kuun lop­ul­la parahik­si Helsin­gin kir­james­sui­hin. Kir­jan näyteluku­un voi tutus­tua tästä: Näyteluku.

Blo­gin ylläpi­to ei kohene vieläkään. Läh­den nyt hyvin ansait­ulle viikon loma­lle ja päivit­te­len blo­gia sen aikana harvakseltaan.

Olen rapor­toin­ut vähän huonos­ti lau­takun­nan tekemi­sistä kir­jal­lis­ten kiirei­den takia, mut­ta asioitakaan ei ole ollut tul­vi­mal­l­la. Seu­raa­va kok­ous on peru­utet­tu asioiden vähäisyy­den vuoksi.

Kru­u­nun­haan raput

Kiis­tel­ty suo­jelukaa­va meni läpi äänin 5–4. (vas+sdp+vihr/kok+rkp) Arvokkai­ta rap­pu­ja ei saa pila­ta hissil­lä, mikä noin esteet­tömyyt­tä muuten korostavas­sa kaavoituk­ses­sa on vähän kiis­tanalaista. Hissin saa rak­en­taa joko run­gon ulkop­uolelle sisäpi­halle – jol­loin se tulee usein puo­likkaisi­in ker­roksi­in eikä kau­nista pihaa – tai otta­mal­la tilat asun­noista. Kokoomus olisi halun­nut palaut­taa asian niin, että rapuis­sa, jois­sa ei olisi muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta kuin ottaa tila asun­noista, sal­lit­taisi­in rak­en­t­a­mi­nen rap­pukäytävään. Olin ensin aikonut äänestä esi­tyk­sen läpi, mut­ta kun kävi ilmi, että kyse oli niin ahtaista rapuista, ettei hissiä niihin saa, en viitsinyt haaska­ta julk­isia raho­ja ker­taalleen selvite­tyn asian uudel­la selvit­tämisel­lä. Mut­ta onko kaa­va täl­laises­sa tapauk­ses­sa oikea väline. Jos hissiä ei saa niin, että poti­las voidaan vielä kan­taa paareil­la alas, eikä tämä kuu­luisi raken­nuslu­pakäsit­te­lyyn. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 7.10.2010”

Blogikom­men­toi­jat näyt­tävät pitävän eduskun­nan ryh­mäkuria kaiken pahan alku­na, joka vie yksit­täisen kansane­dus­ta­jan merk­i­tyk­sen. Jalka­pal­los­sa he var­maankin ihail­e­vat pelaa­jaa, joka ei alis­tu joukkueen nou­dat­ta­maan peli­tyyli­in, vaan sooloilee omiaan.

Ryh­mäkurin kavah­ta­jat ilmeis­es­ti kuvit­tel­e­vat, että päätök­set eduskun­nas­sa tehtäisi­in eduskun­nan ser­e­mo­ni­al­li­sis­sa täy­sis­tun­nois­sa. Tosin täl­laista väärää tietoa levitetään myös yhteiskun­taopin oppikir­jois­sa. Päätök­set on tehty paljon ennen sitä. Jat­ka lukemista “Poli­ti­ik­ka on joukkueurheilua”

(Artikke­li on julka­istu kolumn­i­na lääkärilehdessä)

Jokainen iltapäiväle­htiä lukenut tietää, että pan­demi­aroko­tus on vam­maut­tanut mon­ta nuor­ta elämää laukaise­mal­la narkolepsian.

Mitä tämän väit­teen tuek­si on esit­tää? Samana vuon­na kun pan­demi­aroko­tuk­sia annet­ti­in, oli Suomes­sa narkolep­si­aepi­demia, joka ulot­tui vähän lievem­pänä myös Ruot­si­in. Muis­sa samaa rokotet­ta käyt­täneis­sä mais­sa ei ole havait­tu mitään poikkeavaa. Tilas­toti­eteen peruskurssil­la reput­taisi , jos näistä havain­noista päät­telisi rokot­teen aiheut­ta­neen narkolep­si­aa. Jotain poikkeuk­sel­lista on tapah­tunut, kos­ka tapausten määrä ei mah­du mitenkään sat­un­nais­vai­htelun rajoi­hin, mut­ta seli­tyk­sek­si pitäisi löytää syy, joka esi­in­tyy Suomes­sa ja lievem­min Ruot­sis­sa, mut­ta ei muual­la maail­mas­sa. Jat­ka lukemista “Rokot­tamisen menetet­ty maine”

Kolme lehteä on kah­den päivän kulues­sa soit­tanut min­ulle ja tiedustel­lut, olenko lähdössä ehdokkaak­si eduskun­tavaalei­hin. Kos­ka olen kyl­lästynyt vas­taa­maan turhi­in puhelui­hin, ker­ron kaikille, että en tiedä. Vihreät ovat pyytäneet min­ua ehdokkaak­si ja ymmärtääk­seni min­ulle pide­tään paikkaa auki. Olen kuitenkin keskit­tynyt niin kir­jaani SATA-komiteas­ta, että en ole ehtinyt keskit­tyä kysymyk­seen mikä minus­ta tulee isona.

Siis jyrkkä ehkä.

Val­tiony­htiöi­den hallintoneu­vos­tot oli­vat aikanaan tärkeitä paikko­ja – sil­loin, kun teol­lisu­usyri­tyk­set tekivät oikeasti teol­lisu­us­poli­ti­ikkaa, alko­holipoli­ti­ikkaa tehti­in Alkon hallintoneu­vos­tois­sa ja kehi­tysaluer­a­has­ton hallintoneu­vos­to päät­ti yksi­tyisko­htais­es­ti rahoituk­ses­ta. Jat­ka lukemista “Lakkaut­takaa hallintoneuvostot”