Haja-asutusalueiden jätevesiasetus on itse asiassa aivan pöhkö, jos pidämme kustannustehokasta ympäristönsuojelua tavoitteena. Samalla kun se on pöhkö, se on tavallaan oikeudenmukainen. Vesistöihin tulevista fosforipäästöistä – ja fosforipäästöt ovat se olennainen osa päästöistä – haja-asutusalueiden miljoona ihmistä tuottavat kaksi kertaa niin paljon kuin taajamien neljä miljoonaa. Siis kymmenkertainen määrän nenää kohden. Toisaalta kustannuksen noiden päästöjen vähentämisestä ovat säästettyä fosforikiloa kohden aika isot.
Ei olisi oikein sekään, että koska asian hoitaminen on haja-asutusalueilla niin kallista, ei tehdä mitään, vaikka kaupunkilaiset joutuvatkin jätevesiensä puhdistamisesta maksamaan.
Olisi parempi, että normien sijasta vesistöpäästöjä ohjattaisiin hintaohjauksella. Joko puhdistat tai maksat. Jos puhdistaminen on halvempaa puhdistetaan ja jos maksaminen on halvempaa, maksetaan. Maksun pitäisi olla vähintään niin suuri kuin on se varjohinta, jota taajamien puhdistamoilta vaaditaan niiden viimeisten fosforikilojen poistamiseen. Ei siis keskikustannus vaan marginaalikustannus. Joskus vuonna 1995 se oli 2000 markkaa/fosforikilo.
Tässä on kaksi ongelmaa. Päästöjen mittaaminen on vaikeata ja niiden todellinen haitallisuus vaihtelee vesistöittäin ja sen mukaan, kuinka kaukana vesistöstä ollaan. Tarvitaan siis robusti ratkaisu. Olkoon se vesivessamaksu niille, jotka eivät vaihda vesivessaa kompostikäymälään eivätkä laita kunnollista puhdistamoa.
Oikeasti kyse ei ole maalaisten ja kaupunkilaisten välisestä ristiriidasta vaan haja-asutuksen ja maatalouden välisestä ristiriidasta. Paljon pienemmin panoksin voitaisiin vähentää pelloilta valuvaa fosforia, jonka osuus fosforipäästöistä on niin massiivinen, ettei muulla ole oikeastaan väliä. Jos edustaisin Maalaisliittoa, pyrkisin tuomaan kompromissiesityksen siitä, miten haja-asutuksen velvoitetta siirrettäisiin maatalouden puolelle.
Pari säkkiä apulantaa nurmikolle ja perunamaalle on suurempi kuormituksen aiheuttaja kuin tavallisen perheen tuottaman vesijätteen sisältämä fosfori ja typpi .
Useimmat maaseudun talot eivät ole vesistöjen lähettyvillä. Tavallinen nurmikko kuluttaa jo sen verran typpeä ja fosforia, että rehevöitymisen laajuus on muutamia satoja m2 ja ulottuvuus kymmenistä metreistä 100–200 metriin eli ongelma on hyvin paikallinen.
Kaivojen saastuminenkin on keksitty juttu, maaseudulla on aina osattu sijoittaa jätekaivot virtauksen alapuiolelle ja naapurien välinen etäisyys on sitä luokkaa, että naapurinkaan kaivo ei saastu, sillä rehevöityminen on hyvin paikallinen.
Vesijohtoverkostokin on jo yleinen maaseudulla
Muulla Euroopassa ei olla yhtä tyhmiä esim ruotsalaiset edellyttävät suomalaisten vaatimaa puhditustasoa vain ranta-alueilla.
Katselin tuota puhdistuskäytäntöä Itävallan maaseudulla viime vuonna, eivät ole näköjään kuulleet mitään em direktiivistä tai ovat pitäneet järjen päässä .
On hukaan heitettyä rahaa yrittää puhdistaa jätevettä 100- 200 metriä kauempana rannasta
Osmo, arveletko että olisi mahdotonta asettaa taloille puhdistusvaateita räätälöidysti sen mukaan, miten paljon päästöjä menee vesistöön? Toisin sanoen jos etäällä vesistä olevan kiinteistön vanhoista sakokaivoista ei mene mihinkään veteen mitään, mitään ei ole tarpeen tehdäkään.
Kykeneväthän kunnat määrittelemään kiinteistökohtaiset kiinteistöverotkin syynäämällä mitä tontilla on.
Mistä fosforipäästöt tulevat? Minulla on ollut se käsitys, että niitä tulee eniten pesuaineista, mutta vesivessat on kuitenkin se rangaistavin asia. Toki vesivessasta tuleva tavara on inhottavampaa kuin pesukoneesta tuleva.
Ihan vertailun vuoksi kerrottakoon, että jos kiinteistö kuuluu kunnan viemärin toiminta-alueeseen, saattaa viemäriin liittyminen tulla maksamaan pitkästi yli 20 000 euroa ja rakennustyöt voivat jopa olla vaaraksi talolle, jos talon alla olevaa kalliota joudutaan räjäyttelemään.
Ei hyvältä näytä ei.
Miksi ihmeessä maaseudun päästöjä pitäisi hinnoitella marginaalikustannuksella, eikä keskikustannuksella? Muuten kuin siitä syystä, että kaupunkilainen kirjoittaja tykkää kyykyttää haja-asutusalueita?
Koko jätevesiasetussirkus on ihan yksinkertaisesti tolkuton. Karhujenkaan persiisiin ei vaadita fosforipuhdistamoa.
Maatalouden lannanlevitystä voisi toki rajoittaa, samalla asettaen fosforiveron maahan tuotaville elintarvikkeille, joiden kasvatuksessa ei ole samanlaisia rajoitteita.
Kannatan luonnomukaista ratkaisua ihmisten jätösten käsittelyyn. Ne tulisi palauttaa pelloille ravitsemaan seuraavaa kasvisukupolvea.
Tämä koskee myös Helsinkiä. Teknisesti tämä voi olla kaupungeissa hankala asia, sillä nyt tähän luomulannoitteeseen sekoittuu viemäriverkostossa myös muita pellolle ja kasvimaille sopimattomia aineita.
Vesivessavero on ihan hyvä ajatus, vaikkakaan ei kovin tarkka tapa ohjata kehitystä, sillä kai vesivessankin voi järjestää ilman tarkoitusta laskea vedet ja ravinteet loppujen lopuksi vesistöihin. Jätteiden pumppaaminen vesistöihin on joka tapauksessa kovin sairas ajatus (pellot tarvitsisivat niitä — hyötyäkseen niistä).
Haittaverot ovat hyvä lähestymistapa. Vesivessavero tai ehkä jotain toimivampaa (vesistöönlaskuvero?). Onko meillä jo toimivia kompostivessaratkaisuja kerrostaloihin?
Maataloudessa on yritetty parantaa tilannetta (suojakaistoja, rajoitteita lannoitukseen jne.). Ja väistämättäkin päästöjä tulee kun maata muokataan joka vuosi. Ja toki luonnossa ravinteita liikkuu maalta veteen vaikka maata ei maatalouden (tai metsä- ja suotalouden) toimesta muokattaisikaan. Mitä ehdotat seuraavaksi toimenpiteeksi? (toivottavasti jotain sellaista, joka ei tarkoita ravinnon tuotannon lopettamista kokonaan ja ongelman siirtämistä muihin maihin)
Suomessa muuten oli yksi järkevä ratkaisu ennen EU:hun menoa. Silloin meillä oli lannoitevero. Tämä oli mielestäni luontevampi tapa ohjata kehitystä kuin nykyiset EU:n vuosittain muuttuvat säännöt (jotka automaattisesti mahdollistavat kaikenlaisen pelailun ja porsaanreiät).
Kaikki voisivat kantaa kortensa kekoon. Ei kannata sanoa että tuo on vielä syyllisempi kuin minä. => Kaupunkilaiset, haja-asujat, maatalous, metsätalous, suotalous, mökit, teollisuus. Luonto on sen verran arvokas asia, ja monet jäteratkaisut historiallisessa perspektiivissä niin yksinkertaisia, ja Suomen taloudellinen tila niin hyvä, että ei ole kovin vahvoja perusteita lykätä näitä ratkaisuja seuraaville sukupolville.
Kuivakäymälän kustannukset ovat helposti vielä tolkuttomammat kuin puhdistamon, jos ottaa mukaan asunnon arvon alenemisen.
Toisaalta harvoin tarvitsee mitään puhdistamoja laittaa, jos tonttia on sen verran, että saa sen toisesta tai kolmannesta säiliöstä liruttelevan puhtaan veden imeytettyä maahan. Joku monttu pitää ehkä kaivaa, mutta sehän on puutarhaelementti sammakoineen tai vaikka istutettuine kaloineen. Vieraille ei kuitenkaan kannata kertoa mistä vesi on peräisin tai on tunnelma pilalla. Hinta ei ole kauhian paha, jotain hiukan yli tonnin säiliöineen jos hyvin käy ja lapio heiluu.
Kallioperäisille tai pienille tonteille pitää keksiä muuta. Huonossa tapauksessa menee niin kalliiksi, että varmasti maksaisi mieluummin naapurin maajussille suojakaistan.
En muuten ole kuullutkaan että kyseessä olisi EU-peräinen säädös. Eikös tämä ole ihan omia hupsutuksia — tai siis siltä osin kuin on hupsutusta?
Kotitalouksien jätevesiongelma syntyy 90% vesivessassa. Osmon ajatus kuivakäymälästä on todella perusteltu. Jos joku haluaa käyttää vesivessaa, niin sen mukaan investoi myös jätevesien puhdistukseen.
Ympäristöministeriön virkamiehet voisivat tehdä palveluksen niille jotka tämän jätevesiasian kanssa painiskelevat — kustannusvertailuun kaksi vaihtoehtoa:
a) kompostikäymälän investointi ja vuotuiset käyttökurtannukset. Tällöin jätevedet ovat harmaita vesiä: tiskivedet, tukanpesu ja pyykinpesuvedet. Käyttökustannuksissa voi ottaa huomioon vähäfosfaattiset pesuaineet (jos ne ovat edes kalliimpia kuin fosforipitoiset).
b) jätevesien puhdistus- tai umpisäiliöratkaisu plus tietysti sen vuotuiset käyttökustannukset.
Luulisi olevan yksinkertainen valita.…
Jokainenhan päättä mitä jätteitä tuottaa ja se maksaa ken tuottaa jätettä. eiks’ vaan?
Ainoa syy siihen, että keskustalainen ympäristöministeri ylipäätään on asiasta kiinnostunut on minusta se, että näin on saatu siirrettyä huomio pois maatalouden typpi- ja fosforipäästöistä.
Kuten Sailaskin — joka siis edustaa korkeinta mahdollista totuutta — toteaa: “Jätevesiasetus järkyttävä esimerkki varojen tuhlauksesta”. Haja-asutusalueiden alle viiden prosentin osuutta typpipäästöistä ja alle kymmenen prosentin osuutta Suomen fosforipäästöistä on torjuttu 2,5 miljardin euron investoinneilla.
Odotan mielenkiinnolla sitä aloitetta, jossa maatalouden harjoittajia ohjataan kestävän elinkeinotoiminnan (huom. eri asia kuin liiketoiminta) harjoittamiseen hintaohjauksella eli puhdistat tai maksat periaatteella 😉
Tässä lisää aiheesta: http://www.tiede.fi/artikkeli/1259/juuri_nyt_sarja_tehottomuus_pilaa_itameren
Mielenkiintoinen kysymys on, miten ihmeessä valmistelukoneisto tuottaa tällaisia asetuksia? Ja kuinka monia vastaavia idioottimaisuuksia meillä on meneillä säädövalmistelussa paraikaa, jotka huomataan vasta myöhemmin?
Tässä tapauksessa tietysti osasyy on se, että ihan liian iso asia päätettiin asetuksella, eli checks ja balances ‑järjestelmä eduskunnan valiokuntien asiantuntijakuulemisten kauta jäi pois.
Osmo:
Esitäpä lähde tuolle väitteelle. Ja lähteellä tarkoitan oikeata tutkimusta, en ympäristöhallinnon propagandaa.
Oikeasti ei ole tehty kunnon tutkimusta paljonko haja-asutuksen jätevesien fosforista oikeasti päätyy vesistöön. Haja-asutuksen jätevesiä ei lasketa vesistöön, kuten taajamien puhdistamot laskevat. Näin olleen valtaosa haja-asutuksen fosforista jää lannoittamaan maata, eikä päädy vesistöön.
Jätevesiasetuksen järjettömyyttä hyvin kuvaa, että typen osalta puhdistusvaatimukset ovat tiukemmat, kuin sisämaan taajamilla (jotka laskevat typpensä suoraan järviin ja jokiin).
En olisi huolissani haja-asutusalueen kotitalouksien tuottamasta fosfori- ja typpikuormasta. Haja-asutus tarkoittaa sitä, että jo määritelmällisesti pienelle alueelle tuleva kuorma on pieni, joten normaali ravinnekiertokulku “käsittelee” kuorman ongelmitta.
Toisin sanoen, jos vesistön valuma-alueella asuu satatuhatta ihmistä hajallaan, rehevöitymisongelmia (pelkistä kotitalouksista) ei synny. Sen sijaan jos samat 100 000 ihmistä asuvat yhdessä asutuskeskuksessa saman viemäriverkon varrella ja yhdyskuntalietteen käsittelyssä on puutteita, on asetelmassa potentiaalia vakaviinkin rehevöitymisongelmiin.
Tämä on niitä harvoja asioita, joissa harva asutus on *lähtökohtaisesti* tiheää ekologisempaa, joten haja-asutuksen rankaiseminen on tässä suhteessa hölmö ajatus.
Lisäksi, kuten mainittua, maatalous on se, joka haja-asutusalueilla oikeasti aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä, ei asutus.
Typen putsaamiseen satsaaminen on järjettömyyttä, luonto täydentää vesistöjen typpivajeen käyttämällä sinilevää typen tuottajana. Fosfori olisi järkevä päästökaupan kohde, esim verolomakkeela ilmoitettaisiin onko sakokaivot vai maapuhdistamo ja etäsisyys vesistöön, tietokone laskisi fosforipäästön ja sille veron, esim 50euroa/kg. Rahat käytettäisiin vaikka roskakalojen kalastamiseen jolloin fosforia poistuisi vesistöstä sama määrä.
“Jos edustaisin Maalaisliittoa…”
Kaupunkilaista sivistystäkö? Heitto on mauton, jopa loukkaava.
Miksi pelloille ylipäätään levitetään niin paljon fosforipitoista lannoitetta? Olen kuullut sellaisiakin arvioita, että fosforilannoitteen määrä on ylimitoitettu.
Asia on nyt kertakaikkiaan se, että Vihreiden ja Kepun hyväksyntä ydinvoimaan edellytti vastasuorituksia.
Vihreät vaativat kirjallista todistusta, että he saavat voimaan lain jätevsien puihdistuksesta. Kepu vaati vastasuorituksena erityisen lain energiasta siten, että turpeen ja puun käyttöä voidaan lisätä merkittävästi.
Uusille ydinvoimaloille saatiin luvat ja sekä vihreät että Kepu saivat haluamansa kompensaation. Ei siinä mitään tarvinnut kustannuksista tai taloudellisuudesta keskustella. Kansahan kaiken maksaa.
Puoludeedttoman tarkkailijan teoria on suorastaan loistava. Siinä ei oikeastaan heitä mikään muu kuin se, että jätevesiasetus annettiin 2004 vihreiden ollessa oppositiossa erottuaan hallituksesta ydinvoiman takia.
Osmo: “…haja-asutusalueiden miljoona ihmistä tuottavat kaksi kertaa niin paljon kuin taajamien neljä miljoonaa…”
Eikös nämä ole juuri ne “viralliset” laskelmat, jotka pari viikkoa sitten osoittautuivat täysin hatusta vedetyiksi. Siellä oli jotain ihan ihmeellisiä taustaolettamia tms.
Vastuun siirtäminen maatalouden ja ainakin peltoviljelyn puolelle voitaisiin tehdä yksinkertaisesti lannoite- ja lietekiellolla tai ainakin tuntuvalla lannoite- ja lieteverolla.
Leipäviljan laatu vaatii Suomen oloissa niin paljon lannoitetta, että Suomessa tuotetaan enää valkuaisaineköyhää rehua. Ministeri Sirkka-Liisa Anttilakin totesi jokin aikaa sitten, että leipävilja, ruis ja vehnä tuodaan ulkoa.
Tässä näkökulmassa kuullosti hullulta, miten viime torstaina eduskunnan kyselytunnilla tilallis-kansanedustaja Timo Kaunistolla oli kanttia vaatia viljelijälle isompaa siivua leivän hinnasta! kun viljelijä ei edes osallistu leivän tuotantoketjuun mitenkään.
Osmo rupea Maa- ja metsätalousministeri. Lopeta kaikenlaisten pelto- ja metsälannoitteiden tuet. Viime vuonna lannoitettiin 25.360 hehtaaria metsää.
Ruunaalla Lieksassa käydessäni muutama kesä sitten miten rannat olivat täynnä sammakonkudun näköistä levämömmöä. Levä elää lannoitetusta metsästä!
EDIT
Osmo rupea Maa- ja metsätalousministeriksi. Lopeta kaikenlaisten pelto- ja metsälannoitteiden tuet ja pane tilalle lannoite- ja lieteverot.
Metsä: Kansallisessa metsäohjelmassa tavoitellaan 80 000 hehtaarin vuotuisia lannoitusmääriä.
Pelto: Leipäviljan laatu vaatii Suomen oloissa niin paljon lannoitetta, että Suomessa tuotetaan enää valkuaisaineköyhää rehua. Ministeri Sirkka-Liisa Anttilakin totesi jokin aikaa sitten, että leipävilja, ruis ja vehnä tuodaan ulkoa.
Tässä näkökulmassa kuullosti hullulta, miten viime torstaina eduskunnan kyselytunnilla tilallis-kansanedustaja Timo Kaunistolla oli kanttia vaatia viljelijälle isompaa siivua leivän hinnasta! kun viljelijä ei edes osallistu leivän tuotantoketjuun mitenkään vaan tuottaa rehua ja interventio-viljaa.
Ruunaalla Lieksassa käydessäni muutama kesä sitten miten rannat olivat täynnä sammakonkudun näköistä levämömmöä. Levä elää lannoitetusta metsästä!
Oma ongelmansa ovat kuntien viranomaiset, joilla olisi mahdollisuus tulkita asetusta olosuhteiden mukaan. Liian moni kunta vain noudattaa kaikille samaa periaatetta, jolloin kustannukset nousevat hyötyihin nähden kohtuuttomiksi. Kannattaa myös muistaa, että kaupinkien ja kuntien putsareissakin on suuria puhdistuseroja. Jos olen oikein ymmärtänyt niin osa kaupunkien laitoksista ei yllä haja-asutusasetuksen puhdistustehovaatimuksiin.
Mielestäni kuivakäymälöiden/vähävetisten vessojen rakentamiseen pitäisi panostaa enemmän. Siellä missä ravinteiden kierrätys olisi helppoa on “rikollista” viedä ravinteet kunnalliseen putsariin ja osa siitä kohti Itämrta.
Normi on hyvä — mutta asumisessa pitäisi mitata TODELLISTA kuormitusta ja ratkaisut mitoittaa sen mukaan.
Se kuuluisa hyttysen pissa…
Kivikylässä elävien kannanotot ruohikoilla elävien asioihin ovat varsin mielenkiintoisia.
Saakeli vaan, kun kaikennäköiset vihreät tuppaavat työntää nokkaansa ruohikoilla elävien asioihin.
Järkevät investoinnit pitää velvoittaa tekemään.
Mutta eihän se mene mitenkään kaaliin, että kaukana vesistöistä oleviin pientaloihin vaaditaan isoja investointeja, kun viereisille pelloille ja metsiin levitetään tonneittain lannoitteita ja sikalan tuotoksia.
Maatalouden kuormituspäästöjä voitaisiin pienentää ymmärtääkseni esimerkiksi kohtuullisilla panostuksilla kosteikkoihin ja muihin suojakaistaleisiin.
Mutta hallituksella ei näytä olevan maatalouden osalta todellisiin ympäristötekoihin minkäänlaista poliittista tahtoa.
Eduskunnan välikysymyskeskustelukin asiasta oli surkuhupaisa poliittinen näytelmä. Ministeri Lehtomäki oli ylimielinen ja ihan pihalla. Ei näköjään osaa pätkääkään talousajattelua. Kaikkonen ja kumppanit yrittivät yksi toisensa jälkeen vähätellä asiaa ontuvin argumentein.
Ihmeellistä oli myös se, että kepulaiset kehtasivat nostaa kaivovedet esille, vaikka jokainen maalla asunut ymmärtää, että kaivoista on aina pidetty huolta. Siis kepulaiset kansanedustajat oikein pitivät maajusseja tyhminä.
“Kaivojen saastuminenkin on keksitty juttu,”
Ei ole: vuonna 1990–1991 tutkittiin n. 1400 kaivoa satunnaisotannalla koko Suomen alueella.
Mukana oli kaikkia kaivotyyppejä, eniten betonirengaskaivoja, 1016 kpl.
Kaikista niistä 52 % oli hyviä, 43 % tyydyttäviä ja 5 % huonoja.
Heikoimpia olivat kivikehäkaivot ja lähdekaivot, huonoja 26 ja 28 %.
Kaikista kaivoista 10 prosentissa havaittiin ulostesaastumista (e. coli) ja 5 %:ssa enterokokkeja.
Yleisimmät likaajat olivat (satunnaisessa järjestyksessä) wc, navetta, sikala, pelto ja tie.
Vaikka vesi oli useimmissa kaivoissa “siedettävää” sekä terveydelliset että nk. tekniseettiset laatutavoitteet täytti vain 12–14 % kaivoista.
Vain pientä pohdiskelua.
Kuinkahan paljon fosforia valuu vesistöihin fosfaatittomista pesuaineista?
Niin. Olen ihmetellyt mm. sitä, kun aikoinaan lyijy poistettiin bensiinistä, freon kylmälaitteista, mutta nämä monet muut litkut (ja mm. elintarvikkeet)voivat sisältää moninaisia kemiallisia (todennäköisesti aivan turhia?) aineita. Entä uskaltaako halpatuontivaatteita pestä ollenkaan, koska jo niiden kuivakäsittelykin aiheuttaa terveydellisiä haittoja?
No, nythän elämme aikaa, jolloin maailmaa pelastetaan. OK.
Bensiini saa vuodenvaihteessa lisää biotuotetta ja jotkut ehkä pelästyvät ja ostavat uuden auton, luontoystävällisemmän ja sitten ehkä kolmen vuoden kuluttua meille taaperoille kerrotaan, että taas on tullut markkinoille uusi, ehompi ja luontoystävällisempi menopeli, joten äläpä aja vanhoilla autoilla.
Olen tietysti sillä kannalla, että vedet, pohjavedet tietysti mukaan luettuna, on säilytettävä mahdollisimman puhtaina. Tietysti näin on tehtävä. Minulla kuitenkin on sellainen hytinä näistä asioista, että kun mummo uhraa kymppitonnin jätevesipuhdistukseen, niin samalla hyttynen pissaa Itämereen. Kun ekoautoilija seuraa valistuneena ohjeistuksia, niin samalla taivaalle piirtyy jatkuvasti lentokoneiden jättämiä valkeita viivoja. Näistä asioista voisi jatkaa vaikka kuinka paljon, mutta epäilenpä, että maailma ei tule ihmisen toiminnalla juurikaan puhdistumaan. Toivottavasti olen väärässä.
PS. Soininvaara pohtii näin : “Ei olisi oikein sekään, että koska asian hoitaminen on haja-asutusalueilla niin kallista, ei tehdä mitään, vaikka kaupunkilaiset joutuvatkin jätevesiensä puhdistamisesta maksamaan.”
Voihan sitä moisia pohtia oikein-väärin periaatteella. Minä taas pohdin sellaisia, että kuinka monta taapertajaa asuu esim. pääkaupunkiseudulla per neliökilometri verrattuna esim. Kuhmon haja-asutusalueeseen. Joten, jotta vääryys korjautuisi, niin kuhmolainen mummeli, kaivapa kuvettasi.
Tulipahan mieleen, onko joku arvioinut, kuinka paljon saastuttaa tälläisen puhdistusjärjestelmän valmistus, kuljetus, asennus ja käyttö ja (uutisten perusteella) säännölliset huoltotarkistukset, että se toimisi välttävästi?
Maatalous on maalla suurin vesistöjen kuormittaja (ja niistäkin vain ne, joiden vedet valuvat nopealla ajalla johonkin vesistöön.) Kotitaloudet ovat siinä lillukan varsia. Paitsi ne miljoona mökkiä tai huvilaa, jotka pilaavat jo olemassaolollaan lähes kaikki rannat. Talot ja asumukset, jotka ovat kaukana rannoista, niilla ei ole hevon merkitystä fosforikuormitukseen.
Osmo: “Siinä ei oikeastaan heitä mikään muu kuin se, että jätevesiasetus annettiin 2004 vihreiden ollessa oppositiossa erottuaan hallituksesta ydinvoiman takia.”
Siinä onkin juuri se ongelma, että niin kauan kuin Vihreät ovat politiikassa olleet, muut puolueet ovat yrittäneet olla vihreämpiä kuin Vihreät itse, etteivät vain menettäisi äänestäjiä Vihreille. Mutta kun ei ne muut osaa…
Monelta muulta tuollaista aloitusta pitäisin provona ja tulisi hyvät naurut, mutta ilmeisesti ja kommenteistakin päätellen aloituksen haja-asutusmaksua monet pitävät ihan perusteltunakin.
Saas nähdä, koska saamme kuulla vihreästä torvesta hengitysilmamaksusta.
Ja muuten tiesittekös, että tuo haja-asutusalueiden jätevesipönttöjuttu iskee myös kaupunkilaisiin ja heidän mökkeihinsä. Siitä vaan maksamaan, kyllä tukanpesusta kymppitonni pitää veroja mennä, halpaa kuin saippua. Tai no, ei ehkä ihan yhtä halpaa kuin saippua, mutta halvempaa kuin vuoden ruoat perheelle. Tai no, ei ehkä ihan niinkään halpaa, mutta halvempaa kuin auto.
Juge: Jos sanon, että khtuuttoman kallista puhdistamosta pitäisi päästä maksamalla kohtuullinen maksu sen sijaan, mikä siinä on haja-asutusta vastaan.
Kaupunkilaismökkeilijänä tiedän, että asetus koskee meitäkin. Imeytys on jo järketty Ei maksanut paljon mitään, kun ei ole sitä vesivessaa.
“Miksi pelloille ylipäätään levitetään niin paljon fosforipitoista lannoitetta? Olen kuullut sellaisiakin arvioita, että fosforilannoitteen määrä on ylimitoitettu.”
Tuttu luomuviljelijä totesi, että fosfori on tulevaisuudessa luomuviljelyn kynnyskysymys: typpeä kyllä saadaan viljelykierrossa sitä sitovien kasvien avulla ilmasta mielin määrin. Mutta entä fosfori?
Kuulemma hänen maillaan tosin riittää fosforia entisen tehoviljelyn jäljiltä muutamaksi vuosikymmeneksi.
Niin että kyllä sitä aika reilusti yli tarpeen on maahan aikoinaan dumpattu!
Eihän tässä ole mitään vaikeata. Valtio pakkolunastaa markkinahintaan rantakaistaleet pelloista. Rahoitus tulee siitä että kun ne on poistettu viljelystä niin niillä viljelyä ei tarvitse enää tukea. Tähän voisi jopa saada EU:lta rahaa.:)
Vakavasti, Anneli Silventoinen on ihan oikeassa, jos rakentaa itselleen vesivessan niin veden puhdistus tulee myös hoitaa.
@Osmo, aika vaikea tajuta tuota ane-logiikkaa. Onhan se vähän sama kuin päästökaupassa tietty, mutta pidän sitäkin järjen köyhyytenä.
Aluksi voitaisiin lähteä vaikkapa siitä, onko hajaadasutusaluen jätevesien käsittely nyt tällä hetkellä jonkinsorttinen ongelma vai ei.
Jos on ongelma, niin sittenhän varmaan kaiken monisatavuotisen asutuksen liepeillä kaikki paikat ovat saastuneet.
Jos taas ei ole, miksi pitää korjata jotain mikä ei ole rikki?
“Talot ja asumukset, jotka ovat kaukana rannoista, niilla ei ole hevon merkitystä
fosforikuormitukseen.”
Näin on , vesi-wc tai ilman ei muuta kuormitusta mitenkään.
Erityisesti, kun wc-ravinteet ovat virtsassa ja ne johdetaan suoraan luontoon puucee mallissa tai roiskitaan nurkkiin kun ei viitsitä kävellä puuceelle
Fosforista kaksi kolmasosaa, typestä 80 % ja kaliumista 80 % on virtsassa
Eli se siitä puuceen ympäristöystävällisyydestä.
“Kuulemma hänen maillaan tosin riittää fosforia entisen tehoviljelyn jäljiltä muutamaksi vuosikymmeneksi.
Niin että kyllä sitä aika reilusti yli tarpeen on maahan aikoinaan dumpattu!”
On laitettu liikaa mutta ei niin paljon, että riittäisi kymmeniksi vuosiksi. Ei kymmeneksikään, koska fosforia liukenee pois ja häipyy sadon mukana.
Luomuviljelijät korjaavat sitten sitä tasetta kuntoon Honkajoen tuotteilla. Eikä kasvi tiedä, onko fosfori Honkajoelta vai Siilinjärveltä.
Saattaa olla, ettei kysymykseni kuulu enää blogin otsikon alle, mutta kyselen kuitenkin. Ympäristöministeri kertoi eduskunnalle kerta toisensa jälkeen, että jätevesilaissa/-asetuksessa on paljon kohtia, joita kunta voi alueellaan tulkita parhain päin.
Onko näin?
Ovatko lain/asetuksen pykälät siis kunnalle säädettyjä maksimiraja-arvoja, joista kunta voi luistaa, mutta joita parempia kunnalla ei ole oikeutta vaatia?
Onko tiedossa joku kunta, joka on ilmoittanut omaa kuntaa koskevat raja-arvot tai muut vaatimuksensa ja miten nämä poikkeavat lain/asetuksen arvoista/vaatimuksista?
Kuuluuko asia yleensä kunnan ympäristövaliokunnalle tai rakennusvaliokunnalle?
Fosfori taitaa myös olla yksi niistä raaka-aineista, joita ei riitä määrättömiin. Hyvä jos niitä on pelloissa tallessa…
Osmo: “…Kaupunkilaismökkeilijänä tiedän, että asetus koskee meitäkin. Imeytys on jo järketty Ei maksanut paljon mitään, kun ei ole sitä vesivessaa.”
Olisiko tässä käynyt niin, että säädös sinänsä oli hyvä, mutta mopo pääsi karkaamaan sen soveltamisessa. 😉 Eli lähdettiin tarjoamaan ja ehkä jopa viranomaisten taholta vaatimaan ratkaisuja, jotka eivät itse asiassa ole lain vaatimuksia.
Alan viranomaiset ovat selvästi ongelma. Alalle on hakeutunut kaikenlaisia idealisteja, jotka haluavat pelastaa koko maailman, eikä heillä ole välttämättä kokonaisnäkemystä. Vähän sama juttu, kuin nykyisillä uusmaalaisilla tieviranomaisilla, jotka ovat vitsi jopa alalla toimiville. 😀
Myös tämmöinen tilanne voi tulla vastaan: Asukas rakentaa umpikaivon, josta jätevedet viedään kunnalliseen putsariin. Asukas on hoitanut oman osuutensa. Entä jos kunnallisen putsarin tehot ovat alle asetuksen vaatimusten? Täyttyykö vaatimukset?
Laki sallii jo nyt kalkkistabiloidun ulosteen levittämisen talven hangille, kuten Maaseudun tulevaisuuden haastattelema maatalousaiantuntija on neuvonut.
Minun neuvoni on haja-asutusalueelle, että ostakaa hyvät ihmiset Evert The NeveRestin patentoima 10.000 litran vetoinen jätevesien diffuusihydraattori.
Laitteen toiminta perustuu hydrologiseen proessiin, että kaivosta tai muusta vesilähteestä 10.000 litran astia täytetään vedellä ja vettä juoksutetaan kaiken aikaa. Jokainen WC-huuhtelu merkitsee automaattisesti 100–500 litran veden virtausta diffuusihydraattoriin valitusta puhtausasteesta riippuen.
Suuremmatkin seurat ja sukujuhlat voi pitää hyvällä omallatunnolla ympäristöystävällisesti.
Asetus ei määrää puhdistusmenetelmää, vaan puhdistustulokset: jätevesistä tulee puhdistaa orgaanisesta aineesta 90 %, fosforista 85 % ja typestä 40 %.
Kehittämäni esipuhdisyksikkö voidaan kytkeä kaikkiin markkinoilla oleviin järjestelmiin. Tosiasiassa mitään loppupuhdistusyksikköä ei edes tarvita. Tulos on yhtä hyvä tai jopa parempi.
Tätäkin asiaa sivuava pikku tiedonmuru Tiede-lehdestä, alun perin THL:stä:
Voivatko bakteerit ja virukset levitä tuulen mukana:
Siirtykäämme kuivakäymälöihin koko yhteiskunnassa ja kompostoikaamme kaikki jäte!
“Fosforista kaksi kolmasosaa, typestä 80 % ja kaliumista 80 % on virtsassa”
Olisi mukava tietää, mihin uuteen biologiaan tuo tieto perustuu? Vanhoilla tiedoilla virtsa sisältää ainoastaan ureaa ja vettä. Eli mielestäni ihmislannan fosforista poistuu tuo vaadittu 90 % pelkillä kunnollisilla sakokaivoilla, jotka erottelevat kiinteät aineet pois. Pesuaineiden vesiliukoista fosforia sakokaivot eivät erota, joten ne ovat ainoa ongelma nykylaitteistoilla. Ehkä tämä asia olisi helpompi hoitaa kehittelemällä fosfaatittomia pesuaineita ja pesumenetelmiä kuin toimimattomia pienpuhdistamoja.
Evertille: Vehnän valmistuminen leipävehnäksi tarvitsee aivan saman verran typpeä sekä Suomessa, Puolassa että kaikkialla muuallakin. Meillä Suomessa vain on Itämeren suojelemiseksi asetettu lannoitusraja tuota biologista optimia alemmaksi. Aivan omaa tyhmyyttämme.
Toivoisin, että WWF tai joku tutkimuslaitos laskisi haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen aiheuttaman ekologisen jalanjäljen. Asetuksen myötä maaperään upotetaan tuhansia tonneja muoviputkea, muovi- ja lasikuitusäiliöitä sekä sähköteknisiä ohjausyksiköitä. Asennus vaatii raskailla työkoneilla tehtäviä mittavia kaivuu- ja louhintatöitä. Lisäksi tulevat laitteistojen kunnossapito- ja huoltotyöt, joiden tarve alkaa välittömästi laiteasennusten jälkeen.
Kaiken luonnonvarojen haaskauksen jälkeen jätevesien käsittely tuottaa häviävän pienen hyödyn yksinomaan maatalouden päästöihin verrattuna. Lisäksi tulevat raskaat sosiaaliset kustannukset, kun osa haja-asutusalueiden vähävaraisesta väestöstä joutuu asetuksen seurauksena taloudellisiin vaikeuksiin.
Luulen, että jätevesiasetus tullaan tulevassa historiankirjoituksessa muistamaan yhtenä hölmöimmistä lainsäädäntöhankkeista Suomen historiassa. — Ja nimenomaan ekologisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Se tulee myös todennäköisesti lisäämään voimakkaasti kansalaisten vastustusta luonnonsuojelutyötä kohtaan tilanteessa, jossa siihen ei esim. ilmaston lämpenemisen vuoksi todellaan olisi varaa.
Asetuksen edellyttämät toimenpiteet olisi pitänyt kohdentaa paljon tarkemmin, vain vesistöjen välittömässä läheisyydessä oleviin kiinteistöihin.
“jätevesistä tulee puhdistaa orgaanisesta aineesta 90 %, fosforista 85 % ja typestä 40 %.”
Mitähän tuo puhdistaminen oikein tarkoittaa.
Esim tuossa Osmon mallissa ei päästöistä puhditeta juuri mitään .
Suurin osa fosforista , typestä ja kaliumista on virtsassa, jota ei käsitellä ollenkaan.
Puuceestä virtsa erotellaan ja lasketaan luontoon joko suoraan tai viiveellä, sitä ei käsitellä muuten kuin että tuolla viiveellä tapetaan bakteereja.
Esim vanhempieni mökillä tämä tarkoittaa, että jätteet lasketaan nyt vähän lähemmäs taloa kuin aikaisemmin.
Osmo:
Sinulla on siis mökilläsi vain kantovesi?
Tarvitaanko kalliita uusia ratkaisuja ei riipu vesivessan olemassaolosta, vaan siitä tuleeko vesi mökkiin pumpun tuomana vesijohtoa pitkin, vai kannetaanko se ämpärillä kaivosta.
Jos ei ole kyse kantovedestä, vanhanaikainen yksinkertainen imeytyskaivo ei riitä. Tässä onkin jätevesiasetuksen suurin älyttömyys. Sen vielä ymmärtää, että vesivessallisiin talouksiin tarvitaan parannuksia. Ei niinkään Itämeren suojelemiseksi, koska eivät ne vessajätteet sinne asti juurikaan päädy. Sen sijaan vanhat sakokaivot varsin yleisesti pilaavat läheisten juomavesikaivojen vedenlaatua.
Mutta vaatimus tuhansien eurojen parannuksista vesivessattoman kesämökin harmaavesiä varten on aivan totaalista järjettömyyttä.
Hyvän Sadon viljelykilpailun ravinteet kertovat millaisia määriä täysin laillisesti ilman minkäänlaisia pidäkkeitä saa roimia Suomen pelloille:
Raision joukkue on suunnitellut levittävänsä vehnälle 125 kiloa typpeä, 10 kiloa fosforia, 20 kiloa kaliumia ja 10 kiloa rikkiä hehtaarille.
Lisätypen levittäminen kasvukaudella ei ole myöskään pois suljettu ajatus Raision joukkueella.
Elosadolla on poikkeava taktiikka. Joukkue satsaa myllyvehnän viljelyyn alusta asti rohkein panoksin. Ravinteiden säilymistä pellossa joukkue varmistelee levittämällä lohkolleen 10 tonnin annoksen biohiiltä hehtaarille ennen kylvöjä. Latinkia täydennetään vielä eläinperäisellä Viljo-lannoitteella. Siitä tulee hehtaarille kaikkiaan 96 kiloa typpeä, 60 kiloa fosforia ja 12 kiloa kaliumia.
Timo T:lle, pohjoista ja karua Suomea suotuisammilla alueilla saadaan tuntuvasti suuremmat kokonaissadot per vuosi suhteessa huomattavasti pienemmillä väkilannoitmäärillä.
“Mutta vaatimus tuhansien eurojen parannuksista vesivessattoman kesämökin harmaavesiä varten on aivan totaalista järjettömyyttä.”
Etenkin kun ulosteen, virtsan sisältämät ravinteet levitetään edellleen luontoon .
Eli pääosalle ravinteista ei tehdä edelleenkään mitään.
Puucee fanit markkinoivat virtsan levitystä pihaan ja kaivojen ympärille ympäristöystävällisenä
Markku: “Toivoisin, että WWF tai joku tutkimuslaitos…”
WWF:n luotettavus asiantuntijatahona meni jo vuosia sitten, kun se aloitti kilpalaulannan ekoterroristijärjestö Greenpeacen kanssa. 😀 😀 😀 Joskus iloisella 80-luvulla heitä saattoi vielä uskoa.
Mikäköhän on totuus näistä kompostikäymälöistä ja imeytysjärjestelmistä? Minä soitin — tyhmä kun olin — kunnan ympäristötarkastajalle ja kysyin, voimmeko täyttää määräykset vaihtamalla kompostivessaan ja imeyttämällä harmaat vedet. Tarkastaja halusi tulla meille käymään. No mikäs siinä, tervetuloa, ja ihan mukava mieshän se oli. Mutta kompostivessaan vaihtamisesta ei hänen mielestään olisi “mitään hyötyä”, koska joka tapauksessa joudumme puhdistamaan harmaat vedet. Imeytyskentän rakentaminen tarkastajan mukaan “todella kallista ja vaikeaa”. Eli ainoa järkevä vaihtoehto on kuulemma pienpuhdistamo, kustannus minimi 5000 — 7000 euroa meidän tapauksessamme. Niin ja lisäksi vielä erillinen pikkupuhdistamo saunalle, joka sijaitsee ulkorakennuksessa, ja jonka yhdistäminen samaan järjestelmään tulisi kuulemma vielä kalliimmaksi…
Mitä mahdollisuuksia minulla nyt on toimia toisin, voiko kunnan ympäristötarkastaja pakottaa minut valitsemaan itse suosittelemansa vaihtoehdon? Minusta puhdistuspöntöt ovat periaatteessakin järjettömiä. Ensinnäkin niissä on korkeat asennus- ja huoltokulut. Toisekseenkin ne syövät sähköä (ja lisäävät hiilidioksidipäästöjä sitä kautta) ja loppujen lopulta liete on kuitenkin tyhjennettävä ja kuljetettava fossiilisilla polttoaineilla jonnekin, eikö näin? Sen sijaan, että voisin kompostoida jätökset ja saada hyvää kompostia kasvimaalleni. Ai niin, tarkastaja muisti vielä sanoa, että kompostivessan tuotoksia ei saa käyttää muualla kuin viherrakentamisessa, infektioriskin vuoksi. Kysynpä vaan, mikä virus selviää perunan keittovedessä ja miksi ihmeessä en voisi levittää käymäläkompostia pottumaalleni. Ja mikä rangaistus minua uhkaa, jos näin teen.
“Kysynpä vaan, mikä virus selviää perunan keittovedessä ja miksi ihmeessä en voisi levittää käymäläkompostia pottumaalleni. Ja mikä rangaistus minua uhkaa, jos näin teen.”
Kompostoivassa käymälässä virtsa on erotettava, muuten komposti hukkuu.
Kiinteässä ulosteessa ei ole juurikaan tarkastajan mainitsemia pöpöjä, ne ovat pääosin virtsassa.
Komposti tuhoaa myös tehokkaasti bakteereja joten se ei ole vaarallinen pöpöjen näkökulmasta
Mutta tuota vaarallista virtsaa pitäisi varastoida n puoli vuotta ennen luontoon levitystä, jotta pöpöt kuolevat.
Tosin virtsan levityksessä leviää suurin osa talouden fosfori-typpi-kalium-päästöistä luontoon käsittelemättömänä.
tqrkastajallq on tässä puhdistusasiassa laajat valtuudet, sillä asetus on tarkoituksella väljä ja yksittäiselle isäaurinkoislle on annettu suhteeton valta.
On selvää, että mikä on tarkastajan valinta, jos isäaurinkoisen serkkupoika sattuu oleman puhdistamokauppias.
Ja puhdistamojen valvontaan on palkattava varmaan tuhat tarkastajaa.
Tämä jätevesiasetus on mitä suurimmassa määrin rakenteellista korruptiota eli keksitään hyvää tarkoittava päämäärä, mutta sen todellinen tarkoitus on edistää lisääntyvää byrokratiaa ja joidenkin intressipiirien liiketoimintaa.
Maksajiksi pakotetaan ryhmiä, joille ei juurikan synny hyötyä asiasta.
Mistä alkaen virtsassa on alkanut olla vaarallisia bakteereja? Jos on, kannattaa kääntyä pikaisesti lääkärin puoleen.
“Mistä alkaen virtsassa on alkanut olla vaarallisia bakteereja? Jos on, kannattaa kääntyä pikaisesti lääkärin puoleen.”
Olipahan joku saanut tällaisenkin päätelmän hyväksyttyyn lopputyöhön ujutettua, pitää yrittää löytää se uudestaan
Saostuskaivoon tulevien ulosteiden määrä voi vaihdella ruokavalion, nautitun
vesimäärän, henkilön iän, koon, sukupuolen sekä ilmaston mukaan (Wolgast 1993).
En nyt ehdi penkomaan tarkemmin tuota, mutta ehkpä se perustuu siihen, että prosessissa virtsa kulkee useimmissa ratkaisuissa muun ulosteen läpi saastuen siinä.
Kun virtsaa syntyy n 10-kertainen määrä muuhun ulosteeseen verrattuna , Toisaalta ravinteet ovat pääasiassa virtsassa, joten se on hyvää alusta bakteerikasvulle.
Tuo bakteerijuttu vain pisti silmään kun etsin noita virtsan/ulosteen ravinnesisällyksiä
http://www.tut.fi/units/ymp/bio/reports/Saostuskaivojen_Tehokkuus.pdf
“Hiilihydraatti- ja kasvispitoisella ruokavaliolla ulosteen määrä voi olla 600 g per
henkilö, kun taas proteiini- ja lihapitoista ruokavaliota noudattavalla vain noin 200g /
henkilö (Watt 1984). Wolgastin (1993) mukaan yhden henkilön tuottaman virtsan määrä
on noin 500 kg/a (=1,4 kg/päivä) ja ulosteen 50 kg/a (=140g/päivä). Hänen mukaansa
typestä noin 90% on peräisin virtsasta, fosforista puolestaan 50–65%. (Heinonen-Tanski
& Wijk-Sijbesma 2005 mukaan)”
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3866/Jarvela_Elina.pdf?sequence=1
Tuossapa yksi linkki, sivu 18 , Näitä selvityksiä löytyy useitakin ja kaikissa suositellaan virtsan säilyttämistä riippuen loppukäytöstä muutamasta päivästä kuuteen kuukauteen
“tqrkastajallq on tässä puhdistusasiassa laajat valtuudet, sillä asetus on tarkoituksella väljä ja yksittäiselle isäaurinkoislle on annettu suhteeton valta.”
Apua, onko tämä nyt oikeasti näin? Onko kunnan ympäristötarkastaja tosiaan se, joka asian päättää? Onko asiassa mitään valitusoikeutta? (Jos nyt sitten on aikaa ja halua minnekään valittaa, luultavasti meillä ei ole…)
Minä haluan käsitellä meidän jätteemme ja suojella ympäristöä, se on selvä, ja olen valmis siitä jotain maksamaankin. Mutta haluan tehdä tämän tavalla, joka minun logiikkani mukaan on järkevin. En halua mitään sähköllä toimivia teknisiä vimpaimia meille! Varsinkin kun niiden toimintatehokin on mitä sattuu.
Kyllä minusta pitäisi sisämaassa riittää, jos on valmis vaihtamaan vesivessan kompostikäymälään. Niin ja lisäksi olen kyllä valmis luopumaan kaikista turhista kemikaaleista ja vaihtamaan kaikki pesuaineet ekoversioihin (näin olen aika pitkälle jo tehnytkin).
Rannikolla asuville sitten ehkä vielä harmaiden vesien käsittely lisäksi tai jonkinlainen kompensaatiosysteemi kuten Osmo ehdotti, kuulostaa ihan järkevältä sekin.
Mikä on paras tapa vaikuttaa siihen, että epäonnistunut asetus saadaan kumottua tai järkiperäistettyä? Haluan toimia, kertokaa joku miten!
“Kyllä minusta pitäisi sisämaassa riittää, jos on valmis vaihtamaan vesivessan kompostikäymälään. ”
En ymmärrä tuotakaan tarvetta, sillä kompostikäymälässä virtsa erotetaan ja lasketaan luontoon. Kotitalouden tuottamasta ravinnekuorimituksesta suurin osa on virtsassa , jota ei siis käsitellä mitenkään.
Lukuunottamatta tuota virtsan seisotusta bakteerivaaran vähentämiseksi.
Lannassa ja harmaissa vesissä, joita käsitellään on vain pieni osa kotitalouden päästöistä.
Mitä tulee lupaprosessiin niin varmaan lautakunta , joko ympäristö-tai rakennuslautakunta myöntää luvan suunnitelmallesi, ja sen ei tarvitse olla tarkastajan vaatima
Mutta lautakunta noudattaa lähes poikkeuksetta tarkastajan suositusta .
Päätöksestä toki voi valittaa valittaa , mutta tuskinpa asia oikeudellakaan sen selvempi on eli lopputulema on arvailua
Liian vanha, ennen kuin jatkat tällaisen täysin virheellisen propagandan levittämistä, etsi kiireesti ne lähdeviitteet. Terveen ihmisen virtsa on lähtökohtaisesti steriiliä. Ulostullessa matkaan saattaa tietysti tarttua kaikennäköistä, mutta se ei ole mitään verrattuna ulosteen bakteerimääriin.
Vältän suorien linkkien laittamista koska blogisofta laittaa liialliset linkit spammiksi.
Mutta lainaus suomalisen wikipedian Escherichia coli ‑sivulta:
“Jos pohjavedessä on E. colia, se kertoo yleensä ulostesaastumisesta. Ihmisen päivittäisessä ulostemäärässä on tavallisesti 10^11–10^13 E. coli-bakteeria.”
Englanninkielinen wikipedia-artikkeli “Urine” puolestaan alkaa seuraavasti:
“Urine is a sterile, liquid by-product of the body”
(Korostus minun)
“En ymmärrä tuotakaan tarvetta, sillä kompostikäymälässä virtsa erotetaan ja lasketaan luontoon. Kotitalouden tuottamasta ravinnekuorimituksesta suurin osa on virtsassa , jota ei siis käsitellä mitenkään.”
Mutta enhän tietenkään ole laskemassa virtsaa sellaisenaan luontoon, siinähän vasta niitä arvokkaita ravinteita onkin, jotka haluan kaikki kasvimaalle. Potuille tai muille keitettäville vihanneksille varmuuden vuoksi voin toki laittaa vessan tuotokset.
Eikö virtsaa voi kompostoida erikseen? Imeyttää sahanpuruun ja odotella tarvittava aika. Luulisi että tästä tulisi erinomaista kompostia: virtsasta typpeä ja sahanpurusta hiiltä, eikös siinä ole aika hyvä kompostin resepti?
Kyllähän esim. hevostiloilla hyödynnetään ihan samalla tavalla hevosten virtsa. Hevonen pissii ja kakkii puruihin, ja sekä märät purut että lanta viedään lantalaan kompostoitumaan. Eikä niitä sieltä todellakaan eritellä erikseen, vaan kaikki yhdessä viedä aikanaan pellolle.
Tämä on surkuhupaisa laki. Entäs ne eläinten “fosforipäästöt” siellä metsässä? Vaadin, että veronmaksajat keräävat kaikki punatulkkujen jätökset pois metsästä Itämeren suojelemiseksi.
Olen toisaalla esittänyt, että vesikäymälät, tämä 1870-luvun teknologia, olisi kiellettävä tarpeettomana haja-asutusalueilla.
Hygieeniset ja terveydelliset ongelmat aiheutuvat ulosteiden sotkemisesta kaikkine bakteereineen, alkueläimineen, matoineen, hiivoineen, arkkeineen ja viruksineen puhtaaseen veteen.
Ulosteesta kuivakäymälässä erillään kerättävissä oleva virtsa on käytännössä puhdasta lannoiteliuosta, jonka koostumus on ihanteellinen ihmisravinnoksi kelpaaville kasviksille, kuten kuopiolais-tamperelainen Käymäläseura Huussi ry:n jäsenten tutkimusryhmä on osoittanut.
Olen itsekin pohdinnoissani tullut veron kannalle.
Esimerkiksi metsästys- ja kalastuskiellot voitaisiin korvata kauden mukaan vaihtuvalla riistaverolla. Tämä käytännössä johtaisi samaan lopputulokseen kuin ehdottomat kiellot mutta olisi joustavampi, silti olematta uhka luonnonvaroille.
Nyt Soini hauukkuu maalaisia Moiti Talvivaaraa se on pahin Ja Jättimegalooma Jos toimii 40–50 vuotta Samaa tuohoutuu samoin Laatokka Köyhdytetty uraani ikuisuuteen