Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.10.2010

Olen rapor­toi­nut vähän huo­nos­ti lau­ta­kun­nan teke­mi­sis­tä kir­jal­lis­ten kii­rei­den takia, mut­ta asioi­ta­kaan ei ole ollut tul­vi­mall­la. Seu­raa­va kokous on peruu­tet­tu asioi­den vähäi­syy­den vuoksi.

Kruu­nun­haan raput

Kiis­tel­ty suo­je­lu­kaa­va meni läpi äänin 5–4. (vas+sdp+vihr/kok+rkp) Arvok­kai­ta rap­pu­ja ei saa pila­ta his­sil­lä, mikä noin esteet­tö­myyt­tä muu­ten koros­ta­vas­sa kaa­voi­tuk­ses­sa on vähän kiis­ta­na­lais­ta. His­sin saa raken­taa joko run­gon ulko­puo­lel­le sisä­pi­hal­le – jol­loin se tulee usein puo­lik­kai­siin ker­rok­siin eikä kau­nis­ta pihaa – tai otta­mal­la tilat asun­nois­ta. Kokoo­mus oli­si halun­nut palaut­taa asian niin, että rapuis­sa, jois­sa ei oli­si muu­ta mah­dol­li­suut­ta kuin ottaa tila asun­nois­ta, sal­lit­tai­siin raken­ta­mi­nen rap­pu­käy­tä­vään. Olin ensin aiko­nut äänes­tä esi­tyk­sen läpi, mut­ta kun kävi ilmi, että kyse oli niin ahtais­ta rapuis­ta, ettei his­siä nii­hin saa, en viit­si­nyt haas­ka­ta jul­ki­sia raho­ja ker­taal­leen sel­vi­te­tyn asian uudel­la sel­vit­tä­mi­sel­lä. Mut­ta onko kaa­va täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa oikea väli­ne. Jos his­siä ei saa niin, että poti­las voi­daan vie­lä kan­taa paa­reil­la alas, eikä tämä kuu­lui­si rakennuslupakäsittelyyn.

Muu­tan­kin oli­si parem­pi teh­dä väl­jem­piä kaa­vo­ja ja hoi­taa detal­jit raken­nus­lu­vil­la. Hal­lin­to-oikeu­det ovat kui­ten­kin tuhon­neet tämän­kin mah­dol­li­suu­den päät­tä­mäl­lä, että raken­nus­lu­paa myön­net­täes­sä ei saa käyt­tää jär­keä vaan lupa on myön­net­tä­vä aina, ellei se riko lakia tai kaa­vaa. Näin hal­lin­to-oikeu­det pakot­ta­vat teke­mään lii­an yksi­tyis­koh­tais­ta kaavoitusta.

Ase­ma­tun­ne­lis­ta rahasampo

Ase­ma­tun­ne­lia uudis­te­taan kau­pal­li­sem­mak­si. Kul­ku­yh­tey­det sel­key­ty­vät, jot­ta useam­pi valit­si­si tämän rei­tin ja tila muut­tuu läm­pi­mäk­si. Ram­pit ratik­ka­py­sä­keil­le pois­tu­vat. Mis­sä nuo­ri­so nyt sit­ten istuu kajo­jen­sa kanssa?

Täs­sä tapauk­ses­sa kau­pal­li­suus mer­kit­see parem­paa käve­ly-ympä­ris­töä. Läpi yksimielisesti.

Munk­ki­vuo­ren ostari

Kaa­va pala­si lausun­noil­ta meil­le takai­sin. Sii­hen ei teh­ty olen­nai­sia muu­tok­sia. Pait­si että lau­ta­kun­ta lisä­si yksi­mie­li­ses­ti mää­räyk­sen sii­tä, ettei näy­teik­ku­noi­ta saa tei­pa­ta umpeen. HOK_Elanto on hyvin vihainen.

Iso­ja peri­aat­teel­li­sia asioi­ta meil­le on tulos­sa Meri-Ras­ti­lan län­si­ran­nan kaa­voi­tus, jon­ne kaa­vail­laan vihe­ra­lu­eel­le paria tuhat6ta uut­ta asu­kas­ta. Tämä jou­du­taan teke­mään osay­leis­kaa­van kautta.

Toi­nen mer­kit­tä­vä asia on Itä­kes­kuk­sen eri­ta­so­liit­ty­mä, jos­sa hal­vem­pi ja hir­vit­tä­väm­pi sil­ta­vaih­toeh­to (100 M€)on on syr­jäyt­tä­mäs­sä tun­ne­li­vaih­toeh­don (200 M€).  Minus­ta sil­ta­vaih­toeh­to on hir­vit­tä­vä vir­he, kos­ka se pilaa alu­een sadak­si vuo­dek­si (kun­nes räjäy­te­tään). Voi­si­ko tpyy­luo­ma las­kea, pal­jon rahaa Kehä I:een oikein ollaan pane­mas­sa. Pitäi­si­kö met­ros­ta­kin päät­tää pät­kä ker­ral­laan? Mikä on Kehä I:n hen­ki­lö­lii­ken­ne­suo­ri­te ver­rat­tu­na metroon?

33 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.10.2010”

  1. Oli­si­ko ehdo­tuk­sia sii­hen, min­kä­lai­nen laki pitäi­si sää­tää, jot­ta kaa­vat voi­tai­siin teh­dä yleis­ta­sol­la ja sit­ten yksi­tyis­koh­tia kat­soa rakennusluvissa?

  2. Mon­ta­kos heh­taa­ria hyvää raken­nus­maa­ta tuos­sa menetetään?
    Monen­ko ihmi­sen asun­not mene­te­tään ver­rat­tu­na sii­hen, että tuo raken­net­tai­siin tii­viis­ti ja kor­kea­na asuinkäyttöön? 

    Hel­sin­gin yhte­nä tär­keä­nä ongel­ma­na on se, ettei kau­pun­ki ymmär­rä sitä että Hel­sin­gin seu­dul­la on jär­kyt­tä­vä pula asun­nois­ta. Kaik­kial­le halu­taan vaan tuu­pa­ta toi­mis­to­ja, vaik­ka niis­tä on jon­kin­lai­nen yli­tar­jon­ta — asun­nois­ta hir­vit­tä­vä pula. 

    Soi­nin­vaa­ran kans­sa samaa miel­tä kyl­lä sii­tä, että sil­lan raken­ta­mi­nen tuon­ne on kau­hea vir­he. Mie­luum­min sit­ten odo­te­taan vaik­ka nyky­ti­lan­teen kans­sa, että on varaa teh­dä paik­ka kunnolla.

  3. Auto­puo­lu­een tak­tiik­ka on teh­dä ris­teys ker­ral­laan, hyvin toi­mii. Samoin voi­si teh­dä kis­ko­jen kans­sa. Asia on kak­si­piip­pui­nen, toi­saal­ta han­ke ei kiin­nos­ta ketään jos ei se mak­sa vähin­tään sataa mil­joo­naa, toi­saal­ta jos sano­taan koko pät­kän hin­ta niin alkaa huu­to että onpa kal­lis­ta. Uusin kuje bud­je­toin­nis­sa on muu­ten se että lähes kai­kis­ta tiein­ves­toin­neis­ta on tul­lut joten­kin melu­hal­lin­ta tai jouk­ko­lii­ken­nein­ves­toin­te­ja, Espoon aloit­ti nimeä­mäl­lä His­tan moot­to­ri­tie­liit­ty­män bus­siyh­tey­dek­si, ja vii­mei­sin ja pos­ket­to­min olis HSL:n lausun­to että Kehä II jat­ko tar­vi­taan Joke­ri II vuoksi.

    Uudes­sa HLJ:ssä on nimik­keel­lä Kehä I pul­lon­kau­lat 250 mil­joo­naa. Sii­tä mitä tuo on tar­kal­leen syö­nyt en osaa sanoa.

    Kau­pun­gin lii­ken­nein­ves­toin­ti­bud­je­tis­ta löy­tyy pienempiä:
    Kehä I / Myl­ly­pu­ron­tie taso­liit­ty­män supistaminen
    2 miljoonaa
    Lah­den­väy­lä / Tat­ta­ri­sil­ta (Kehä I poh­jois­puo­lel­la, liit­tyy minus­ta asiaan)
    5
    Kehä I / Hämeen­lin­nan­väy­lä eri­ta­so­liit­ty­män parantaminen
    4
    Vih­din­tie / 1. vai­heen toi­men­pi­teet (liit­tyy minus­ta myös samaan pakettiin)
    14
    Kehä I:n paran­ta­mi­nen välil­lä Espoon raja — Vihdintie
    15
    Eli yhteen­sä 40 mil­joo­naa, jos pysyy bud­tis­sa ja yleen­sä ei pysy, pik­ku­jut­tui­hin Hel­sin­gin puo­lel­la. Isom­pi­na sit­ten pääl­le Kivi­kon liit­ty­mä 35 mil­joo­naa, ja tuo Itä­väy­län sil­ta 100 — 200. Kivi­kon tun­ne­li joka sekin on sit­ten var­maan “vält­tä­mä­tön” mak­sai­si noin 100 miljoonaa.

    Eli sano­taan Hel­sin­gin osal­ta 175 — 375. Sovi­taan että noi­den ansios­ta 10% enem­män auto­ja (n. 7 000 päi­väs­sä) mah­tuu aja­maan kes­ki­mää­rin 5km Hel­sin­gis­sä Kehä I, eli 35 000 kilo­met­riä päi­väs­sä. Vuo­des­sa pyö­reäs­ti 12 mil­joo­naa kilo­met­riä. Mis­tä saam­me noi­den hin­nak­si euron tai kak­si per kilo­met­ri vuo­des­sa. Viral­li­ses­ti tätä toki perus­tel­laan nopeu­tu­mi­sel­la ja aika­hyö­dyil­lä, mut­ta ei se oikeas­ti mitään nopeu­du kun se lisä­ka­pa­si­teet­ti syö­dään lyhyem­mäs­sä ajas­sa kuin raken­ta­mi­nen ja sen (nopeus)haitat kestää.

    Espoos­ta en tie­dä, mut­ta pelk­kä Val­li­kal­lion tun­ne­li on muis­taak­se­ni 150 mil­joo­na / 800 met­riä, tosin sii­nä on sit­ten taas tulo­puo­lel­la talo­ja tien päällä. 

    Mis­tä pää­sem­me­kin suju­vas­ti sii­hen mikä sii­nä Itä­kes­kuk­sen liit­ty­mäs­sä mät­tää. Sii­tä että koko Kehä I ja Itä­väy­län sai­si maan alle ris­teyk­sen ympä­ril­lä voi­si ehkä jo mak­saa­kin vaik­ka sen 200 mil­joo­naa, tulo­puo­lel­la oli­si kui­ten­kin tont­ti­maa­ta ja ympä­ris­tö para­ni­si. Olen esi­mer­kik­si vähän kään­tä­nyt kelk­ka­ni Kala­sa­ta­man tun­ne­lin suh­teen, se uusi pidem­pi lin­jaus vapaut­tai­si maa­ta Kala­sa­tams­sa kilo­met­rien mat­kal­ta eli sii­tä oli­si ihan oikeas­ti jotain hyö­tyä. Mut­ta kun se 200 mil­joo­nan tun­ne­li­vi­ri­tys­kin on niin kuin Haka­mäen­tie — Man­ner­hei­min­tie, eli tilan­tar­ve maan­ta­sos­sa ei pienen.

    Tai sit­ten ei vaan teh­dä mitään, se on sit­ten vaan tuk­koi­nen ris­teys. Niin on vaik­ka Oop­pe­ran ris­teys Man­ner­hei­min­tiel­lä­kin eikä Töö­lö ole sii­hen kuol­lut. Siel­lä idäs­sä­hän on se orans­si-ihme joka hoi­taa kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti kaik­ki liikkumistarpeet.

  4. Osmo: “…että raken­nus­lu­paa myön­net­täes­sä ei saa käyt­tää jär­keä vaan lupa on myön­net­tä­vä aina, ellei se riko lakia tai kaa­vaa. Näin hal­lin­to-oikeu­det pakot­ta­vat teke­mään lii­an yksi­tyis­koh­tais­ta kaavoitusta…”

    Ei kukaan pako­ta. Luot­ta­mus­mie­het ja vira­no­ma­mi­set vain tie­tä­vät osaa­van­sa asian parem­min kuin ton­tin omis­ta­ja. 😀 Vai miten se meni. Kaa­vo­jen lisäk­si yhtä pal­jon put­saa­mis­ta on type­ris­sä laeis­sa. Mik­si minun pitää ostaa asun­to, jon­ka kylp­pä­ris­sä voi tans­si vals­sia pyö­rä­tuo­lil­la? Kun joku perus­te­lee tämän, voin hyväk­syä nykyi­sen kal­tai­sen ohjauksen.

    Väi­tän, että ilman hir­ve­ää viran­omais­sään­te­lyä syn­tyi­si vähin­tään yhtä hyvää kau­pun­kia. Kuusi ker­ros­ta ja tiuk­ka ruu­tu on viran­omai­sen osuus. Ton­tin omis­ta­ja tekee sit­ten mitä tekee. 

    Vapaam­mal­la raken­ta­mi­sel­la teh­dään var­mas­ti vir­hei­tä. Teh­dään vaih­teek­si toi­sen­lai­sia vir­hei­tä kuin mitä vii­me vuo­det on teh­ty tiu­kas­ti ohja­ten. Vir­heet vain eivät mene kau­pak­si, joten aika nopeas­ti löy­tyy oikea linja.

    PS En usko Itik­sen sil­lan elin­kaa­rek­si sataa vuot­ta. Se teh­dään toden­nä­köi­ses­ti lii­an kapeak­si ja pure­taan 25 vuo­den kuluttua. 😉

  5. Yli­pään­sä nois­sa lii­ken­nein­ves­toin­neis­sa jaot­te­lu­ta­pa pitäi­si olla tämä, tärkeysjärjestyksessä:

    1) Pyö­rä­tiet. Ihan jo sik­si ettei ne mak­sa juu­ri mitään mihin­kään muu­hun verrattuna

    2) Inves­toin­nit joil­la on rahoi­tus kulusääs­tö­jen kaut­ta. Joke­ri II ja Munk­ki­vuo­ri-Tope­liuk­sen­ka­tu-Fre­da vitos­ra­tik­ka tulee mie­leen, samoin bus­si­lii­ken­teen suju­voit­ta­mi­nen ja ratik­ka­ra­dan kor­jauk­set. Eikä nuo nyt niin pal­joa maksa. 

    3) Inves­toin­nit uusiin asui­na­luei­siin. Näi­den koh­dal­la kan­nat­ta­vuus­lo­giik­ka on eri­lai­nen, näi­tä teh­dään jot­ta voi­daan raken­taa, ja tulot tulee sitä kaut­ta että maa­omai­suu­ten sitou­nut pää­oma saa­daan rea­li­soi­tua. Jos tekee nopeam­min niin rahoi­tus­ku­lut pie­ne­nee. Tosin väi­tän että esi­mer­kik­si Jät­kä­saa­ren ratik­ka paran­taa lii­ken­ne­ta­lout­ta­kin eli ei se mak­sa suh­tees­sa uusiin matkustajiin/lipputuloihin juu­ri mitään. Täl­lai­sia hank­kei­ta on rati­kois­ta Jät­kä­saa­ren, Her­ne­saa­ren, Kala­sa­ta­man ja Kruu­nu­vuo­ren radat, met­ros­ta Koi­vusaa­ren ase­ma sekä Kala­sa­ta­man ja Myl­ly­pu­ron ase­man kor­jaus. Tie­puo­lel­la Kunin­kaan­tam­men ja Koi­vusaa­ren liit­ty­mä, Kata­ja­har­jun kate Län­si­väy­läl­lä sekä tun­ne­leis­ta Kala­sa­ta­ma ja ehkä Pasi­län­väy­län län­si­puo­li jos sen Turun­väy­län alun voi gryndata.

    3) Poi­kit­tais­lii­ken­teen kapa­si­teet­ti. Hel­sin­gin­ka­dus­ta Kehä III poi­kit­tais­väy­lät on tukos­sa, samoin bus­si­lin­jat 58 ja Joke­ri. Ainoa mikä toi­mii on kasin ratik­ka, ja se toi­mii vie­lä parem­min jos sen nopeut­ta­mi­seen saa vähän rahaa. Kehä­ra­ta aut­taa, Pasi­lan tason ratik­ka, Rai­de-Joke­ri ja kak­kos­jo­ke­ri aut­tai­si­vat enem­män. Tie­puo­lel­la kan­nat­taa teh­dä ne kus­tan­nus­te­hok­kaam­mat paran­nuk­set liit­ty­miin mal­liin Myl­ly­pu­ro, Pasi­lan­väy­län voi­si ehkä teh­dä lop­puun jos samal­la vapau­tuu raken­nus­maa­ta mut­tei muuten.

    Nämä on pri­to­tee­tit ja noi­hin on rahaa, muu­ta sit­ten jos sitä jää yli.

  6. OS:
    >Mikä on Kehä I:n hen­ki­lö­lii­ken­ne­suo­ri­te ver­rat­tu­na metroon?

    Lep­pä­vaa­ras­sa Kehä I:llä kul­kee 70 000 ajo­neu­voa vuo­ro­kau­des­sa, vilk­kaim­mil­la osil­la Hel­sin­gin puo­lel­la 100 000 ajo­neu­voa vuo­ro­kau­des­sa. Met­ros­sa taas teh­dään luok­kaa 150 000 — 200 000 mat­kaa päi­väs­sä. Ajo­neu­vois­sa on kes­ki­mää­rin hiu­kan enem­män kuin yksi hen­ki­lö, var­sin­kin osuuk­sil­la joil­la kul­kee bus­se­ja, ja edel­lä on ver­rat­tu koko met­ro­lin­jan mat­kus­ta­ja­mää­rää Kehä I:n lii­ken­tee­seen yhdes­sä tie­tys­sä pis­tees­sä. Näin ollen voi­si var­maan tur­val­li­ses­ti vas­ta­ta, että met­ron ja Kehä I:n hen­ki­lö­lii­ken­ne­suo­ri­te on samaa luokkaa.

    Kysy­mys on tie­tys­ti sikä­li vähän vää­rä, että muu­kin lii­ken­ne on tär­ke­ää kuin vain hen­ki­lö­lii­ken­ne; Kehä I:llä kul­kee aika pal­jon enem­män rah­tia kuin met­ros­sa. Esi­mer­kik­si kaik­ki se rek­ka­lii­ken­ne, joka jou­tuu kier­tä­mään Espoon ja Län­si­väy­län kaut­ta Län­si­sa­ta­maan sik­si, että Hel­sin­gin nie­men läpi ei saa (tai ole jär­ke­vää) ajaa.

  7. tpyy­luo­ma: “…samoin bus­si­lii­ken­teen sujuvoittaminen…”

    Spå­ra on juu­ri sel­lais­ta jul­kis­ta lii­ken­net­tä, jota tar­vi­taan: nope­aa, hal­paa ja teho­kas­ta. Bus­si­lii­ken­teel­le minul­ta ei lii­ke­ne sym­pa­ti­aa. Ymmär­rän, että sitä tar­vi­taan rai­de­li­ken­teen syöttönä.

    Kan­ta­kau­pun­gis­sa­kin pyö­rii monin pai­koin tur­hia bus­si­lin­jo­ja. Muu­al­la bus­sit lak­kau­te­taan, kun alu­eel­le saa­daan rai­teet. Hel­sin­gil­lä on varaa ajaa bus­sia ja spå­raa vie­rek­käi­sil­lä kaduilla!

  8. Rau­ta­tie­a­se­mal­ta on sivis­tys­kau­pun­geis­sa siis­ti kui­va yhteys lin­ja-autoa­se­mal­le. Kaik­kiin kel­lo­nai­koi­hin. Hel­sin­gis­sä pää­see kier­täen Foru­min läpi mut­ta vain kun se on auki. Eikö sii­tä nyt voi­si puh­kais­ta sit­ten myös sitä reit­tiä Ase­ma­tun­ne­lis­ta Kam­pin kes­kuk­seen suoraan?

  9. Hami­lon ehdo­tuk­sen osal­ta aloin poh­tia, jos lai­te­taan Konst­sam­fun­de­tin eteen valin­ta, raken­ne­taa­ko aina auki ole­va ohi­tus­tun­ne­li Foru­min ohi vai pitä­vät­kö Foru­min ovia auki aina kun ase­ma­tun­ne­li­kin on auki, kum­man valitsisivat?

    Foru­min läpil­kul­ki­jat tuo­vat nyky­ään var­maan jon­kin ver­ran lii­ke­vaih­toa, ohi­tus­tun­ne­lin kaut­ta Foru­min liik­keet (ja lopul­ta KSF ja RKP ) menet­täi­si­vät tämän.

  10. Kal­len kans­sa vir­ki­väs­ti koko lail­la samaa miel­tä, mut­ta kyl­lä ne bus­si­lii­ken­teen paran­nus­toi­met kan­nat­taa teh­dä, osa kos­kee myös rati­koi­ta. Sii­nä on kyse uusis­ta kais­ta­vii­vois­ta, muu­ta­man vai­kean kur­vin oikai­sus­ta, tms. Hyö­dyt on pie­neh­köt, mut­ta ei nuo toi­saal­ta pal­joa mak­sa. Esi­mer­kik­si näin:

    B64. YLEISET PARANNUKSET, LIISANKATU, SNELLMANINKATUUNIONINKATU-VÄLI

    ONGELMAT:
    — Ajo­ra­ta kapea. Vai­keut­taa lin­jo­ja 1, 1A, 2, 7A, 7B, 18 suun­nas­sa 1 pois­päin kes­kus­tas­ta sekä suun­nas­sa 2 kes­kus­taan päin.

    TOIMENPIDE-EHDOTUS:
    — Ajo­ra­dan vähäi­nen leven­tä­mi­nen, esi­mer­kik­si 50 cm.
    — Pysä­köin­ti­pai­kat koro­te­taan esi­mer­kik­si 6 cm reu­na­ki­veyk­sel­lä ajo­ra­das­ta samoin kuin rai­tio­vau­nu­kais­tat koro­te­taan yleen­sä muus­ta ajo­ra­das­ta. Tämän seu­rauk­se­na autot pysä­köi­vät lähem­mäs kadun reu­naa. Osuus on myös var­sin tavan­omai­nen paik­ka, jos­sa pysä­köi­dyt autot hidas­ta­vat rai­tio­vau­nu­jen kulkua.

    KUSTANNUSARVIO: 11 900 €.

    VAIKUTUKSET:
    — Lii­ken­ne suju­va­maa Lii­san­ka­dul­la. Rai­tio­vau­nu­jen tar­ve poik­keus­reit­tei­hin vähe­nee. Aika­sääs­tö­jä bussiliikenteelle.
    — Arvioi­dut lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nus­sääs­töt lin­ja­tun­neis­ta 13 600 €/vuosi
    Toteu­tusa­jan­koh­ta: 2011

    http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2009/D_14_Luotettavuuden_kehittamisohjelma_B-osa.pdf
    Tuom­mois­ta pitäi­si teh­dä vaan huo­mat­ta­vas­ti enem­män ja kun­nian­hi­moi­sem­min, tuon­kin takai­sin­mak­suai­ka on alle vuo­si. Parem­pi oli­si minus­ta teh­dä koko tuos­ta pät­käs­tä käve­ly­ka­tu. Eli jos polii­ti­kot vaik­ka vähän vaatisivat?

  11. Kal­le:

    Kan­ta­kau­pun­gis­sa­kin pyö­rii monin pai­koin tur­hia bus­si­lin­jo­ja. Muu­al­la bus­sit lak­kau­te­taan, kun alu­eel­le saa­daan rai­teet. Hel­sin­gil­lä on varaa ajaa bus­sia ja spå­raa vie­rek­käi­sil­lä kaduilla!

    Joo. Osit­tain on toki kyse sii­tä että lin­jat pal­ve­le­lee eri aluei­ta vaik­ka ne kul­kee samaa reit­tiä, osit­tain sii­tä että puut­tuu joi­tain kis­ko­laa­jen­nuk­sia mal­liin Munk­ki­vuo­ri. Esi­mer­kik­si met­ron idea ei ole tar­jo­ta lii­ken­net­tä välil­lä Kur­vi — Rau­ta­tien­to­ri, jol­la se pal­ve­lee vähis­tä ase­mis­ta joh­tuen sur­keas­ti, vaan välil­lä Itä­kes­kus — Rau­ta­tien­to­ri, jol­la se pal­ve­lee vähis­tä ase­mis­ta seu­raa­vas­ta nopeu­des­ta joh­tuen hyvin. 

    Osa bus­seis­ta, sano­taan nyt suu­rin­piir­tein jon­ne­kin Kehä I tasol­le, on sel­lai­sia että ne voi­si peri­aat­tees­sa kor­va­ta ihan vain jat­ka­mal­la ratik­ka­kis­ko­ja. Toi­nen osa bus­seis­ta on mal­lia lähiö — mota­ri — Hämeen­tie, eli suo­ria yhteyk­siä siel­tä lähiös­tä kes­kus­taan, esi­mer­kik­si Haku­ni­las­ta, ja näi­den kor­vaa­mi­nen mil­lään kis­koil­la on vaikeaa.

    Se mitä pitäi­si teh­dä on että nuo lähiö­bus­sit ero­tel­tai­siin sel­keäm­min rati­kois­ta, eli työn­ja­ko mie­tit­täi­siin uusik­si. Esi­mer­kik­si Mäke­län­ka­tu, minus­ta jos­tain Torp­pa­rin­mäes­tä tule­va bus­si voi­si pysäh­tyä kan­ta­kau­pun­gis­sa joku kol­me ker­taa, nyt sil­lä on pel­käs­tään Mäke­län­ka­dul­le kuusi pysäk­kiä. Tuon suun­nan suun­nit­te­luun ei ole vaan rahaa, puhu­taan kym­me­nis­tä tai sadois­ta tuhan­sis­ta. Ver­tai­lun vuok­si ykkö­nen mak­saa mil­joo­nia ja suun­nan bus­sit luul­ta­vas­ti kym­me­niä mil­joo­nia vuodessa.

  12. Nyt pitää kii­reh­tiä väy­lä­mak­su­jär­jes­tel­män tuloa. Se hel­pot­taa mm kehä­väy­lien ruuh­kia niin, että joil­ta­kin inves­toin­neil­ta väl­ty­tään. Leh­ti­jut­tu­jen perus­teel­la toteu­tus­jär­jes­tys­tä on kaa­vail­tu HLJ:N kabi­ne­teis­sa eri jär­jes­tyk­seen. Minis­te­riöl­lä on tuhan­nen taa­lan paik­ka nos­taa pro­fii­li­aan kau­pun­ki­lii­ken­teen kes­tä­vän kehi­tyk­sen edistäjänä.

  13. nyt pitää kii­reh­tiä väy­lä­mak­su­jär­jes­tel­män tuloa

    Sep­po, onko tämä tie­tul­lin uusin nimitys?

    Voi­daan­ko tämä ulot­taa myös bus­si­lii­ken­tee­seen, jol­loin mm. Sipoos­ta käsin tapah­tu­va tur­ha työs­sä­käyn­ti vähe­ni­si? Aja­tel­laan myös mitä näky­miä Vuo­saa­re­na sata­man lii­ken­teen vero­tus avaisi.

  14. ->Mel­ko huvit­ta­vaa, että parin kehä ykkö­sen liit­ty­män hin­nal­la raken­net­ta­siin samaa lii­ken­ne­vir­taa pal­ve­le­maan rai­de­jo­ke­ri, mut­ta ei voi­da raken­taa, kun se ei ole kovin, jos ollen­kaan, kan­nat­ta­va han­ke. Liit­ty­mä­hank­keet sen sijaan ilmei­ses­ti ovat kan­nat­ta­via, kos­ka nii­den raken­ta­mis­ta ei kysee­na­lais­te­ta. Mie­ti­tään lähin­nä sitä, että raken­ne­taan­ko maan alle tun­ne­li­na (200ME) vai maan pääl­le sil­ta­komplek­si­na (100ME)…

    Joko todel­li­suu­des­sa tai las­ku­kaa­vois­sa on vir­he. Edel­li­ses­sä se on väis­tä­mät­tä, mut­ta vai­kut­taa vähän sil­tä, että oli­si jälkimmäisissäkin.

  15. Sep­po: “…Minis­te­riöl­lä on tuhan­nen taa­lan paik­ka nos­taa pro­fii­li­aan kau­pun­ki­lii­ken­teen kes­tä­vän kehi­tyk­sen edistäjänä.”

    Kun­han joku ensin mää­rit­te­lee kes­tä­vän kehi­tyk­sen. Inves­toin­ti­tuet kai­ke­ti ovat hyväk­syt­tä­viä, mut­ta lii­ken­teen tuke­mi­nen noin ylei­ses­ti ei sitä veron­mak­sa­jan kan­nal­ta ole. 😉 Käy­tän­nös­sä pää­osa jouk­ko­lii­ken­tees­tä on täy­sin kes­tä­mät­tö­mäl­lä pohjalla.

    Jouk­ko­lii­ken­ne ei yksin­ker­tai­ses­ti toi­mi Suo­men yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­la Hel­sin­gin kes­kus­taa, pää­kau­pun­ki­seu­dun pend­laus­lii­ken­net­tä ja ehkä Tam­pe­ret­ta sekä Tur­kua lukuu­not­ta­mat­ta. On höl­möä jakaa yhteis­tä rahaa kan­nat­ta­mat­to­maan toi­min­taan. 😀 Sen sijaan on fik­sua vai­kut­taa kaa­voi­tuk­sel­la sii­hen suun­taan, että jouk­ko­lii­ken­ne on kannattavampaa. 🙂 

    Kan­nat­taa lukea esi­mer­kik­si VR:n vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa teke­mä sel­vi­tys Turun lähi­lii­ken­tees­tä. Se oli läh­tö­koh­dil­taan vää­rä. Sii­nä mie­tit­tiin rivien välis­sä, kuin­ka pal­jon lähi­lii­ken­net­tä pitäi­si tukea alu­eel­la. Sen sijaan VR:n pitää ker­toa, kuin­ka pal­jon tulee raken­taa ase­man­seu­duil­le lisää, niin että lii­ken­ne muut­tuu kannattavaksi.

  16. Kal­le: “Spå­ra on juu­ri sel­lais­ta jul­kis­ta lii­ken­net­tä, jota tar­vi­taan: nope­aa, hal­paa ja teho­kas­ta. Bus­si­lii­ken­teel­le minul­ta ei lii­ke­ne sym­pa­ti­aa. Ymmär­rän, että sitä tar­vi­taan rai­de­li­ken­teen syöttönä.”

    Ei ratik­ka kau­hean nopea ole, aina­kaan Pasi­lan ete­lä­puo­li­sel­la alu­eel­la. Usein kävel­len ehtii yhtä nopeas­ti tai nopeam­min. Sen sijaan met­ro ja lähi­ju­nat ovat nopei­ta jo yhden tai kah­den pysä­kin matkallakin.

  17. Vil­le: “Ei ratik­ka kau­hean nopea ole, aina­kaan Pasi­lan ete­lä­puo­li­sel­la alueella…”

    Käy­tin yhteen aikaan pal­jon kol­mos­ta. Ase­man seu­dul­la suu­rin rie­sa ovat bus­sit, jot­ka tuk­ki­vat kadut. Kun tur­hat bus­sit saa­daan pois kes­kus­tas­ta ja pää­osa tar­peel­li­sis­ta kes­kus­ta­tun­ne­liin, niin spå­ra­kin on nopeampi.

  18. Por­ras­käy­tä­vät saat­ta­vat muun­tua ahtaam­mik­si vaik­ka talos­sa oli­si van­has­taan his­si. Erääs­sä van­has­sa hel­sin­ki­läis­ker­ros­ta­los­sa oli sel­lai­nen erit­täin pie­ni mini­his­si (kone). Van­ha his­si pää­tet­tiin uudis­taa, mut­ta asun­to-osa­keyh­tiö ei tyy­ty­nyt­kään enää samaan koko­luok­kaan. Uuden his­sin tiel­tä por­tais­ta sahat­tiin ihan rei­lu pala. 

    Kal­le: “Kun­han joku ensin mää­rit­te­lee kes­tä­vän kehityksen. ”

    Kos­ka käy­tän­nös­sä kai­ken aluei­den käy­tön ja raken­ta­mi­sen tulee lain mukaan edis­tää kes­tä­vää kehi­tys­tä, oli­si suo­ta­vaa, että joku kor­keis­ta tuo­miois­tui­mis­ta uskal­tai­si ottaa kan­taa asiaan.

    Yri­tin etsiä fin­lex-tie­to­kan­nas­ta asia­sa­noil­la “kes­tä­vä kehi­tys” Kor­keim­man hal­lin­to-oikeu­den pää­tök­sis­tä kan­nan­ot­toa asi­aan, mut­ta vähis­sä on roh­keus lausua asias­ta. Pää­sään­töi­ses­ti näyt­täi­si ole­van juu­ri, kuten Osmo kir­joit­taa, eli kaa­van mukai­nen on myös kes­tä­vän kehi­tyk­sen mukainen.

    Yhdes­sä pää­tök­ses­sä Kor­kein hal­lin­to-oikeus uskal­taa lausua kes­tä­väs­tä kehi­tyk­ses­tä muu­ta­man sanan. Ole­mas­sa ole­van kau­ko­läm­pö­ver­kon alu­eel­la läm­mön pien­tuo­tan­to­yk­si­köt kiin­teis­tön läm­mit­tä­mi­sek­si on kat­sot­ta­va pää­sään­töi­ses­ti kes­tä­vän kehi­tyk­sen vas­tai­sik­si. Täs­sä­kin tapauk­ses­sa ensim­mäi­nen oikeus­as­te kat­soi pien­voi­ma­lai­tos­hank­keen ase­ma­kaa­van mukai­sek­si ja näin ollen se oli­si pitä­nyt hyväksyä.

    Hive­nen tuo­reem­pi Turun hal­lin­to-oikeu­den pää­tös sen sijaan osoit­ti taas taval­li­sel­le tal­laa­jal­le hal­lin­toa­la­mai­sen pai­kan. Kysy­mys sii­tä, voi­daan­ko ulko­na sijait­se­vaa aukio­ta pitää sula­na maan alle asen­net­ta­vil­la läm­mi­tys­put­kil­la ja onko rat­kai­su kes­tä­vän kehi­tyk­sen mukai­nen. Turun hallinto-oikeus: 

    kes­tä­vän kehi­tyk­sen edis­tä­mis­tä kos­ke­va säännös
    kuvaa kun­nan tavoit­tei­ta ylei­sel­lä tasol­la ja ohjaa kun­nan pää­tök­sen­te­koa. Kun­ta päät­tää sil­le kuu­lu­van itse­hal­lin­non nojal­la, miten kes­tä­vää kehi­tys­tä kus­sa­kin yksittäistapauksessa
    edistetään.”

    Turun hal­lin­to-oikeus tai­si poi­mia sään­nök­ses­tä vain rusi­nat pul­las­ta, sil­lä samas­sa sään­nök­ses­sä puhu­taan kaik­kea hömp­pää vuo­ro­vai­kut­tei­suu­des­ta, avoi­muu­des­ta, osal­lis­tu­mi­ses­ta, moni­puo­li­ses­ta asian­tun­te­muk­ses­ta ja muu­ta sel­lais­ta. Näyt­täi­si­kin sil­tä, että vii­me kädes­sä kes­tä­väs­tä kehi­tyk­ses­tä ja sen sisäl­lös­tä paras tie­to on kun­nan­val­tuus­tol­la. Kaa­van mukai­nen on kes­tä­vän kehi­tyk­sen mukainen 🙂

  19. Hami­lon ehdo­tuk­sen osal­ta aloin poh­tia, jos lai­te­taan Konst­sam­fun­de­tin eteen valin­ta, raken­ne­taa­ko aina auki ole­va ohi­tus­tun­ne­li Foru­min ohi vai pitä­vät­kö Foru­min ovia auki aina kun ase­ma­tun­ne­li­kin on auki, kum­man valitsisivat?

    Vaik­ka itse tuo­ta reit­tiä rau­ta­tie­a­se­ma-Kamp­pi jos­kus olen käyt­tä­nyt­kin, täy­ty­nee sen suo­sion olla aika vähäi­nen, niin perin­poh­jai­sen moni­mut­kai­nen ja pit­kä se on. Jos sat­tuu ole­maan las­ten­vau­nut muka­na, jou­tuu käyt­tä­mään perä­ti kol­mea eri his­siä, ja rau­ta­tie­a­se­mal­ta tules­sa en muis­tai­si nyt­kään oli­ko se yksi vai kak­si ker­ros­ta ylös­päin ensim­mäi­sis­sä, jot­ta pää­si­si koh­ti yhdys­käy­tä­vää. Täy­tyy olla todel­li­nen koi­ra­nil­ma, että sen taval­lis­ta jalan­kul­ki­jaa­kaan uskoi­si kiinnostavan.

  20. Ris­to, itse kul­jen Kam­pis­ta Foru­min kaut­ta Ase­ma­tun­ne­liin ja sin­ne­päin lähin­nä sik­si, että vält­täi­sin lii­ken­ne­va­lois­sa sei­so­mi­sen. En tie­dä sit­ten sääs­tyy­ko sii­nä aikaa. Ehkei se sit­ten ole kovin yleistä.

    Kum­pi­ko­han tuli­si hal­vem­mak­si, se että teh­täi­siin Foru­min ohi­tus­tun­ne­li vai se että katet­tai­siin Narink­ka­to­ri ja kul­ku­tie Ase­ma­tun­ne­li-Forum-tun­ne­lis­ta sii­tä van­han lin­ja-autoa­se­man pää­dyn ulos­käyn­nis­tä (johon pitäi­si saa­da his­sit ja liu­ko­por­taat sii­nä tapauk­ses­sa) alkaen?

  21. tpyy­luo­ma: “Esi­mer­kik­si met­ron idea ei ole tar­jo­ta lii­ken­net­tä välil­lä Kur­vi – Rautatientori..”

    Juu­ri­kin täl­lä välil­lä tun­tuu että met­ron idea on ase­mien puut­tu­vat sisäänkäynnit.

    Suo­men ilmas­ton huo­mioi­den met­ro oli­si pitä­nyt raken­taa kol­mi­tun­ne­li­se­na, jois­ta yksi jalan­kul­ku­tun­ne­li johon ylä­puo­lel­la ole­vat kiin­teis­töt voi­vat liit­tyä suo­raan, vähän kuten kes­kus­tan huol­to­tun­ne­lis­sa. Samal­la joka tapauk­ses­sa raken­net­ta­vat pys­ty­kui­lut oli­si saa­tu hytöykäyttöön.

  22. Juu­ri­kin täl­lä välil­lä tun­tuu että met­ron idea on ase­mien puut­tu­vat sisäänkäynnit.

    No joo. Met­roar­keo­lo­git kertovat:

    Haka­nie­mes­sä on sisään­käyn­ti kum­mas­sa­kin pääs­sä lai­tu­ria, lai­tu­ria on tosin käsit­tääk­se­ni toi­set saman ver­ran sei­nän taka­na ete­lään päin lisää, eli kai sitä kaut­ta sai­si sisään­käyn­nin toi­seen pää­hän ratik­ka­py­säk­kiä tai vaik­ka Sokok­sen alakertaan.

    Sör­näi­sis­sä on myös toi­nen sisään­käyn­ti Tork­ke­lin­mäen juu­rel­la Franze­nin­ka­dul­la, se on nyt vain hätä­pois­tu­mis­tie jon­ne nousee kier­re­por­taat. Kai­sa­nie­mes­sä on joku­nen met­ri val­miik­si lou­hit­tua tun­ne­li­nal­kua, tuli­si ulos kai suu­rin piir­tein Lii­san­ka­dun alkuun mis­sä on myös ratik­ka­py­säk­ki, jat­kos­sa myös Laa­ja­sa­lon rati­koil­le eli oli­si näp­pä­rä. Rau­ta­tien­to­rin ase­mas­ta en tie­dä, mut­ta kai siel­tä nouse­va sisään­käyn­ti tuli­si suu­rin piir­tein jon­ne­kin Foru­min alatasolle.

    Suo­men ilmas­ton huo­mioi­den met­ro oli­si pitä­nyt raken­taa kol­mi­tun­ne­li­se­na, jois­ta yksi jalan­kul­ku­tun­ne­li johon ylä­puo­lel­la ole­vat kiin­teis­töt voi­vat liit­tyä suo­raan, vähän kuten kes­kus­tan huol­to­tun­ne­lis­sa. Samal­la joka tapauk­ses­sa raken­net­ta­vat pys­ty­kui­lut oli­si saa­tu hytöykäyttöön.

    No ei. Jos halu­taan teh­dä katet­tu­ja käve­ly­reit­te­jä niin se käy luon­te­vim­min niin että ava­taan käve­ly­reit­ti raken­nuk­sen kivi­jal­kaan. Sano­ma­ta­lo esi­mer­kik­si ei ole täs­sä mie­les­sä hullumpi.

    Mut­ta pelas­tus­vi­ran­omais­ten, minus­ta ihan perus­tel­luis­ta, vaa­ti­muk­sis­ta joh­tuen Län­si­met­ron rato­jen reu­naa kul­kee jotain met­rin-puo­li­tois­ta met­riä leveä jal­ka­käy­tä­vä. Tuos­ta sai­si käte­vän pyöräilytunnelin. 🙂

  23. tpyy­luo­ma: “No ei. Jos halu­taan teh­dä katet­tu­ja käve­ly­reit­te­jä niin se käy luon­te­vim­min niin että ava­taan käve­ly­reit­ti raken­nuk­sen kivi­jal­kaan. Sano­ma­ta­lo esi­mer­kik­si ei ole täs­sä mie­les­sä hullumpi.”

    Pätee vain ydin­kes­kus­taan, ja siel­lä­kin sii­hen osaan joka ei ole allo­koi­tu toreik­si ja aukioik­si. Esi­mer­kik­si WTC on kiva. Sano­ma­ta­lo on sisäl­tä sie­vä mut­ta käve­ly­reit­ti­nä aukiol­ta aukiol­le eli logis­ti­ses­ti yhtä tyh­jän kanssa.

    Koko met­ro­lin­jaus Kam­pis­ta Var­man uuteen toi­mis­to­komplek­siin on jalan­kul­ku­mie­les­sä toi­vo­ton­ta, eikä tuon­ne mitään yhte­näi­siä kivi­jal­ka­kä­ve­ly­reit­te­jä saa rakennettua.

  24. Met­ro välil­lä Kur­vi-Rau­ta­tien­to­ri pal­ve­lee toki var­sin mon­taa kul­ki­jaa. Välil­lä Kur­vi- Ruo­ho­lah­ti kan­ta­kau­pun­gin sisäi­siä mat­ko­ja on noin 30 000 päi­väs­sä eli hyvin tuke­van rai­tio­lin­jan ver­ran. Samaa suu­ruus­luok­kaa mat­kus­ta­ja­mää­rä­nä kuin esi­mer­kik­si Jokerilla.

    Kai­sa­nie­men ase­man toi­sen sisään­käyn­nin toteut­ta­mis­ta on sel­vi­tel­ty kevyes­ti. Hyö­dyt ja kus­tan­nuk­set ovat liki­main fifty-fifty.

  25. …Kai­sa­nie­men ase­man toi­sen sisään­käyn­nin toteut­ta­mis­ta on sel­vi­tel­ty kevyesti…”

    Urbaa­ni legan­da lie­nee, että Kai­sa­nie­men ase­ma teh­tiin pal­jon myö­hem­min kuin muut, jot­ta yksi rät­ti­pu­tiik­ki saa­tiin konkkaan.

    Lund­qvist: “…Liit­ty­mä­hank­keet sen sijaan ilmei­ses­ti ovat kan­nat­ta­via, kos­ka nii­den raken­ta­mis­ta ei kyseenalaisteta…”

    Rai­de­jo­ke­ril­la ei kul­je­te­ta pal­jo­kaan tava­raa, vain ihmi­siä. Kehä III, II, I ja toi­vot­ta­vas­ti myös 0 kul­jet­ta­vat suu­ren mää­rän tava­raa hal­val­la, tehok­kaas­ti ja nopeas­ti. Sinän­sä olen osin samaa miel­tä nois­ta liit­ty­mis­tä. Kehä­teil­lä on pal­jon liit­ty­miä, jot­ka voi pois­taa, ilman että se hait­taa lii­ken­net­tä. Pää­asias­sa jopa päin vastoin.

    Jos Joke­ri yleen­sä on tar­peel­li­nen, on se pit­kän pääl­le hal­vin­ta toteut­taa rai­teil­la. Samal­la saa­daan nykyi­set bus­si­kais­tat parem­min pal­ve­le­maan, eli muul­le liikenteelle.

    tpyy­luo­ma: “…Esi­mer­kik­si met­ron idea ei ole tar­jo­ta lii­ken­net­tä välil­lä Kur­vi – Rautatientori…”

    Kat­soin juu­ri reit­tiop­paas­ta. Opas ei edes ehdo­ta muu­ta vaih­toeh­toa kuin met­ro tuol­le välil­le. Onko kaik­ki bus­sit muu­ten aja­tet­ta­va ihan kes­kus­taan asti? Espoon suun­nas­sa voi­daan met­ron val­mis­tut­tua käyt­tää pää­te­py­säk­ki­nä esi­mer­kik­si Olaria.

  26. Vep­sä­läi­nen, joo, mut­ta mun point­ti oli että met­ron pysä­kin­vä­li on opti­moi­tu pidem­mil­le mat­koil­le. Esi­mer­kik­si bus­seil­la on välil­lä Kur­vi — Rau­ta­tien­to­ri kol­me ja rati­koil­la vii­si pysäk­kiä, met­rol­la kaksi.

    Kal­le, jos syö­tät reit­tiop­paa­seen jon­kun oikean osoit­teen Kur­vis­ta ja Rau­ta­tien­to­rin ympä­ris­tös­tä niin se muis­taak­se­ni ehdot­taa yleen­sä bus­sia. Tosin se reit­tio­pas on pai­koin hoo­po, se ei esi­mer­kik­si ymmär­rä täs­mäl­li­syy­des­tä yhtään mitään. Käy­tän­nös­sä ratik­ka ja met­ro on tuol­la välil­lä suu­rin­piir­tein yhtä nopei­ta, met­roon vain jou­tuu käve­le­mään vähän enemmän.

  27. Tuo Itä­väy­län ja Kehä I:n ris­teys on minus­ta todel­la häm­men­tä­vä han­ke. Itä­kes­kuk­sen muis­sa suun­ni­tel­mis­sa on peri­aat­tee­na se, että Itä­väy­lä kate­taan ja sii­hen pääl­le raken­ne­taan jopa tor­ne­ja. Täl­lä pääs­tään eroon sii­tä, että yhden Hel­sin­gin alue­kes­kuk­sis­ta jakaa Itä­väy­lä. Alue tii­vis­tyy muka­vas­ti ja jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siä on help­po kehit­tää. Mut­ta samaan aikaan halu­taan nos­taa Kehä I:n sil­lal­le jaka­maan alue vie­lä pahem­min. Tun­ne­li­vaih­toeh­dos­sa­kaan ei väy­tä ole­van aja­tus­ta­kaan sii­tä, että Itä­kes­kuk­ses­sa asioi­vat voi­si­vat liik­kua väy­län molem­min puolin.

    Jos ris­teyk­sen uusi­mi­nen ei paran­na Itä­kes­kuk­sen kes­kus­ta­mais­ta­mis­ta, ei sii­hen kan­na­ta tuh­la­ta rahaa.

    Tun­tuu sil­tä, että lii­ken­ne­sun­nit­te­lu poh­jaa ainoas­taan autoil­joi­den mat­ko­jen nopeut­ta­mi­seen. Vie­lä eri­koi­sem­pi esi­merk­ki on Laa­ja­sa­lon tun­ne­li Itä­väy­läl­le. Sil­lä 600 met­rin pät­käl­lä on vii­det lii­ken­ne­va­lot. Tot­ta kai mat­ka nopeu­tuu jos pät­kä lai­te­taan tun­ne­liin, mut­ta suun­ni­tel­mas­sa Laa­ja­sa­lon autot mene­vät tun­ne­liin, mut­ta pin­nal­le jäte­tään ne samat kuusi kais­taa ja vii­det lii­ken­ne­va­lot. Bus­sit, pyö­rät ja jalan­kul­ki­jat jumit­ta­vat sit­ten niis­sä. Eikö tun­ne­loi­mi­sel­la voi­si saa­da tilaa johon­kin muuhun?

  28. Tun­tuu sil­tä, että lii­ken­ne­sun­nit­te­lu poh­jaa ainoas­taan autoil­joi­den mat­ko­jen nopeuttamiseen.

    Viral­li­sis­sa kan­nat­ta­vuus­las­kel­mis­sa se perus­tuu käy­tän­nös­sä yksi­no­maan tuo­hon. Ei moot­to­ri­tie mitään tuo­ta, peri­aat­tes­sa vain aikaa sääs­tyy ja täl­le las­ke­taan sit­ten hin­ta ker­to­mal­la jol­lain tun­ti­pal­kan tapai­sel­la. Tosia­sias­sa aikaa ei vain useim­mi­ten sääs­ty, eli aje­tut mat­kat kas­vaa kun on uusi väy­lä esi­mer­kik­si Kirk­ko­num­mel­le jos­ta tulee täten hou­kut­te­le­vam­pi asuin­paik­ka. Tai ihmi­set jot­ka ovat aiem­miin asu­neet län­si­puo­lel­la kau­pun­kia kun työ­paik­ka on siel­lä muut­taa itään kun kehä vetää parem­min. Tms. Eli se uusi väy­lä on jon­kun ajan kulut­tua ihan yhtä hidas kuin van­ha­kin kos­ka lii­ken­ne­mää­rä kasvaa.

  29. ->Reit­tio­pas antaa välil­le Sör­näi­nen — Rau­ta­tien­to­ri seu­raa­vat mat­ka-ajat (par­haim­mil­laan, vilk­kaam­pi­na aikoi­na bus­sil­la ja rati­kal­la on pari minut­tia lisää ja koke­muk­ses­ta sanoi­sin, että aina se ei rii­tä). Bus­si 9 minuut­tia, pol­ku­pyö­rä 10, met­ro 11 ja rai­tio­vau­nu 15 minuuttia.

    Jos sit­ten syöt­tää jon­kut satun­nai­set osoit­teet mai­ni­tut koh­teet sisäl­tä­vis­tä kau­pun­gi­no­sis­ta, niin kas­vaa toden­nä­köi­syys sil­le, että pol­ku­pyö­rän, bus­sin ja rai­tio­vau­nun nopeus para­nee suh­tees­sa metroon.

    Hen­ki­lö­koh­tai­sen koke­muk­sen perus­teel­la sanoi­sin (asuin jon­kun aikaa alu­eel­la), että Kur­vis­ta kan­nat­taa men­nä bus­sil­la Rau­ta­tien­to­ril­le saak­ka, met­rol­la Kamp­piin. Jos ei pyö­räi­le. Jos pyö­räi­lee, niin hyväl­lä sääl­lä se on yli­voi­mai­nen vaih­toeh­to kan­ta­kau­pun­gin alueella.

    Kal­le: “Rai­de­jo­ke­ril­la ei kul­je­te­ta pal­jo­kaan tava­raa, vain ihmi­siä. Kehä III, II, I ja toi­vot­ta­vas­ti myös 0 kul­jet­ta­vat suu­ren mää­rän tava­raa hal­val­la, tehok­kaas­ti ja nopeasti.”

    Kyl­lä tava­ra­lii­ken­teen osuus kehien lii­ken­ne­mää­ris­tä on kovin vähäi­nen. En usko, että on edes roh­ke­aa, jos väit­tää tava­ra­lii­ken­net­tä var­ten riit­tä­vän yhden kak­si­kais­tai­sen kehätien. 

    Val­tao­sa kehä­väy­lien lii­ken­teels­tä on henkilö(auto)liikennettä. Rai­de­jo­ke­rin kapa­si­teet­ti on hel­pos­ti yhden neli­kais­tai­sen kehä­väy­län ver­ran, ilman mitään ongel­mia kuusi­kais­tai­sen väy­län ver­ran ja mak­si­mis­saan ehkä kah­dek­san kais­tai­sen väy­län ver­ran (rei­lut 2000 autoa per kais­ta tun­nis­sa ja kak­si ihmis­tä per auto). 

    Kun hin­nat ovat osa­puil­leen tie­dos­sa, niin sii­tä voi sit­ten las­kea, että miten jär­ke­vää on yrit­tää kas­vat­taa poi­kit­tais­lii­ken­teen kapa­si­teet­tia liit­ty­mä­komplek­seil­la ja lisä­kais­to­ja rakentamalla.

  30. Mat­ka-aikaan tulee aina lisä­tä odo­tus. Jos sei­sot pysä­kil­lä 10 minuut­tia, niin tot­ta per­ha­na tämä­kin pitää las­kea mat­ka-aikaan. Vai istut­te­ko pol­ku­pyö­rän seläs­sä odot­ta­mas­sa seu­raa­vaa joukkoliikennevälinettä?

  31. Kyl­lä tava­ra­lii­ken­teen osuus kehien lii­ken­ne­mää­ris­tä on kovin vähäi­nen. En usko, että on edes roh­ke­aa, jos väit­tää tava­ra­lii­ken­net­tä var­ten riit­tä­vän yhden kak­si­kais­tai­sen kehätien. ”

    Näin­kin voi sanoa. Kak­si­kais­tai­nen tie vie peri­aat­tees­sa suun­ta­san 1800 ajo­neu­voa tun­nis­sa, mak­si­mis­saan. Suo­sit­te­len kyl­lä, että seu­raa­val­la ker­ral­la kehäl­lä ajaes­san sil­mäi­see, min­kä­lai­nen ajo­neu­vo kul­kee vie­res­sä, edes­sä tai taka­na tai vinot­tain edes­sä tai taka­na. Toden­nä­köi­ses­ti aamu­ruuh­kaa tai ilta-aiko­ja lukuu­not­ta­mat­ta jokin näis­tä on tavaraliikennettä.

  32. Kal­le kirjoitti:

    Spå­ra on juu­ri sel­lais­ta jul­kis­ta lii­ken­net­tä, jota tar­vi­taan: nope­aa, hal­paa ja teho­kas­ta. Bus­si­lii­ken­teel­le minul­ta ei lii­ke­ne sym­pa­ti­aa. Ymmär­rän, että sitä tar­vi­taan rai­de­li­ken­teen syöttönä.

    Kan­ta­kau­pun­gis­sa­kin pyö­rii monin pai­koin tur­hia bus­si­lin­jo­ja. Muu­al­la bus­sit lak­kau­te­taan, kun alu­eel­le saa­daan rai­teet. Hel­sin­gil­lä on varaa ajaa bus­sia ja spå­raa vie­rek­käi­sil­lä kaduilla!”

    Useim­pien vih­rei­den lii­ken­nea­jat­te­lu on hyvä esi­merk­ki ehdol­li­ses­ta reflek­sis­tä. Kun sanoo sanan rai­de­lii­ken­ne, he alka­vat kuo­la­ta kuin Pav­lo­lin koirat.

  33. Pitää­pä täs­tä nyt vähän nil­lit­tää, vaik­ka en suo­ra­nai­ses­ti eri miel­tä olekaan.

    tpyy­luo­ma:

    Viral­li­sis­sa kan­nat­ta­vuus­las­kel­mis­sa se perus­tuu käy­tän­nös­sä yksi­no­maan tuo­hon. Ei moot­to­ri­tie mitään tuo­ta, peri­aat­tes­sa vain aikaa sääs­tyy ja täl­le las­ke­taan sit­ten hin­ta ker­to­mal­la jol­lain tun­ti­pal­kan tapai­sel­la. Tosia­sias­sa aikaa ei vain useim­mi­ten sääs­ty, eli aje­tut mat­kat kas­vaa kun on uusi väy­lä esi­mer­kik­si Kirk­ko­num­mel­le jos­ta tulee täten hou­kut­te­le­vam­pi asuinpaikka. 

    Ei se ajan arvon käyt­tä­mi­nen perus­tu sii­hen, että aikaa “todel­li­suu­des­sa sääs­tyi­si”, vaan sii­hen, että se ajan arvon las­ken­nal­li­nen sääs­ty­mi­nen tuot­taa yhteis­kun­nal­li­sia hyö­ty­jä (=mark­ki­na-alu­een kas­vu, jne.). Asi­aa voi aja­tel­la vaik­ka niin­päin, että ilman koh­tuul­li­sen suu­ria tiein­ves­toin­te­ja Hel­sin­gin työs­sä­käyn­tia­lue oli­si olen­nai­ses­ti pienempi.

    Taval­laan tähän on sisään­ra­ken­net­tu ole­tus sii­tä, että lisään­ty­nyt lii­ken­ne on _hyöty_, kos­ka se on joh­det­tua kysyn­tää ja empii­ri­ses­ti­kin kuvaa erit­täin vah­vas­ti talou­del­lis­ta toimeilaisuutta.

    Hait­ta­puo­le­na sit­ten on se, että pit­käl­lä täh­täi­mel­lä se joh­taa yhteis­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mi­seen, mikä taas on sinäl­lään hait­ta taloudellisessa(kin) mie­les­sä — ja tätä ei yleen­sä nois­sa las­kel­mis­sa huo­mioi­da miten­kään (ei oikein ole hyviä tapo­ja­kaan teh­dä niin). Lisäk­si ne vas­taa­vat hyö­dyt on saa­vu­tet­ta­vis­sa myös muul­la (tehok­kaam­mal­la) lii­ken­ne­muo­dol­la kuin auto­lii­ken­teel­lä, jon­ka ulkois­hai­tat kau­pun­geis­sa ovat suuria. 

    Jos taas auto­lii­ken­teen suju­vuut­ta halu­taan paran­taa, mil­lä tyy­pil­li­ses­ti perus­tel­laan kau­pun­kien tie­hank­kei­ta (ja mikä on tavoit­tee­na sinän­sä ihan hyvä), niin sil­loin nuo aika­sääs­töt ovat huo­no mit­ta­ri, juu­ri­kin tuon lii­ken­teen lisään­ty­mi­sen vuok­si. Esi­mer­kik­si väy­lä-/ruuh­ka­mak­sut, joi­ta Sep­po näkö­jään jo mai­nos­ti­kin, oli­si­vat pal­jon parem­pi tapa jär­jes­tää asia.

    Kim­mo:

    Mat­ka-aikaan tulee aina lisä­tä odo­tus. Jos sei­sot pysä­kil­lä 10 minuut­tia, niin tot­ta per­ha­na tämä­kin pitää las­kea mat­ka-aikaan. Vai istut­te­ko pol­ku­pyö­rän seläs­sä odot­ta­mas­sa seu­raa­vaa joukkoliikennevälinettä? 

    Täs­sä kai puhut­tiin Kur­vin ja Rau­ta­tien­to­rin väli­ses­tä lii­ken­tees­tä? Kyl­lä siel­lä tai­taa tiheäm­pi vuo­ro­vä­li olla bus­seil­la kuin esim. met­rol­la. Mis­sään tapauk­ses­sa se ei ole lähel­lä­kään 10 minuuttia.

    Kari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.