Eero Palo­heimo näyt­tää taas ker­ran jät­täneen vihreät. Kovin uskolli­nen puolueen soturi hän ei ole ennekään ollut. Hän erosi Vihreästä liitos­ta ensim­mäisen ker­ran jo joskus 1980-luvun lop­ul­la ja perus­tu oman puolueen, linko­lalaisen Vihreät rp:n jos­ta hän kuitenkin palasi Vihreään liit­toon, huo­mat­tuaan, etteivät suuret kansan­joukot seu­ran­neet perässä.(Voi olla, että hän ei eron­nut, vaan oli kah­den puolueen jäsen, mut­ta kil­pail­e­van puolueen perus­t­a­mi­nen vas­taa eroamista)  Tuo Palo­hei­mon puolue ylsi kuitenkin yhteen kansane­dus­ta­japaikkaan, kun Velt­to Vir­ta­nen valit­ti­in eduskun­taan. Velt­to oli pyrkinyt myös Vihreän liiton ehdokkaak­si, mut­ta hänen ei kat­sot­tu täyt­tävän kansane­dus­ta­jae­hdokkaal­ta vaa­dit­tu­ja kri­teere­jä. Jat­ka lukemista “Eero Palo­heimo jät­ti taas vihreät”

Näi­hin päivi­in asti pyöräre­it­ti Espoos­ta Tam­misaa­reen on ollut yksi maan parhai­ta. Suurelta osin sik­si, että siinä ei ole pyöräti­etä vaan lev­eät pienta­reet. Maantiepyöräl­lä voi pan­na ison pykälän päälle ja antaa mennä.

Olen ollut vähän huolis­sani, mitä tälle fil­lariy­htey­delle tapah­tuu, kun Espoon ja Kirkkon­um­men välille tehdään moot­tori­tie. Koko tie on sinän­sä type­rä inve­ston­ti, jon­ka on syn­nyt­tänyt muu­ta­ma tuhat sinne tänne ja tuonne tehtyä omakoti­taloa ilman julk­ista liiken­net­tä. Jos nuo omakoti­talot oli­si­vat joutuneet mak­samaan moot­tori­tien siinä mis­sä ker­rostalon asukkaat rap­pukäytävän ja hissin, koko tie olisi jäänyt rak­en­ta­mat­ta, mut­ta se on toinen tari­na. Jat­ka lukemista “Jor­vak­sen­tien pyörätie”

Kävin puhu­mas­sa Poris­sa yhdyskun­tarak­en­teesta. Pori on kau­nis ja rak­en­teeltaan ter­ve kaupun­ki. Se ei kuu­lu maail­man­lop­un kaupunkei­hin; tilas­tokeskuskin ennus­taa sille lievää väk­ilu­vun kasvua, mut­ta noin hyvän yhdyskun­tarak­en­teen soisi voivan paremminkin.

Asum­i­nen on Poris­sa hal­paa ja palve­lu­ta­so hyvä. Pori taitaa olla niitä paikko­ja, joista muute­taan työn perässä, kun mon­elta muul­ta paikkakunnal­ta muute­taan, vaik­ka työtä olisi. Jat­ka lukemista “Pori, hal­vat asun­not ja palkkataso”

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

3) En ota kantaa

Suomes­ta puut­tuu julk­isu­udessa käytävä asialli­nen keskustelu maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta. Kun viralli­nen Suo­mi on asi­as­ta vaiti, äärim­mäisyysih­miset val­taa­vat keskustelun. Näi­den rasis­ti­spain­ot­teista kri­ti­ikkiä ei oikein voikaan ottaa vakavasti, mut­ta vakavasti pitäisi ottaa se aukko julkises­sa keskustelus­sa, jota he pää­sevät täyt­tämään. Vaiken­e­m­i­nen on aivan väärä vas­taus ulko­maalaisvi­hamielisi­in puheen­vuoroi­hin. Tätäkin pahempaa on nai­ivi ongelmien vähät­te­ly. Jat­ka lukemista “Ote­taanko maa­han­muut­tokri­itikot Suomes­sa riit­tävän vakavasti?”

Kun maail­man öljynku­lu­tus pystyt­ti­in tyy­dyt­tämään Sau­di-Ara­bi­an ja Kuwait­in kaltaisil­la hel­posti hyö­dyn­net­tävil­lä esi­in­tymil­lä, öljy oli hal­paa. Kun öljyä piti alkaa pumpa­ta Jäämeren poh­jas­ta, hin­ta nousi, kos­ka pump­paami­nen on kallista. Saa­mal­la tietysti nousi myös  saudi­ara­bi­alaisen öljyn hin­ta, kos­ka markki­noil­la ei voi olla eri­hin­taisia öljyjä, joiden laatu kuitenkin on sama.

Ei voi olla myöskään eri­hin­taista sähköä. Jat­ka lukemista “Vihreät ja windfall-voitot”

Teknolo­gia­te­ol­lisu­us näyt­tää vuosi sit­ten esit­täneen pien­tä muu­tos­ta ener­giantuotan­non ilmasto-ohjaukseen.

Liite ehdo­tuk­seen tässä.

Ehdo­tuk­sen mukaan päästöoikeuk­sien hin­ta kor­vat­taisi­in kivi­hi­ililaitok­sille kaikelle sähkön­tuotan­nolle sälytet­täväl­lä päästöoikeusverol­la, jol­la kerät­täisi­in rahaa niin paljon kuin kivi­hi­ililaitok­sil­ta tuhrautuu omia ja ostet­tu­ja päästöoikeuk­sia. Päästöoikeuk­sista koitu­va rasite jaet­taisi­in siis tasan hiili- vesi- ydin- ja tuulivoimaloiden kesken, jot­ta kivi­hi­il­isähkön kohon­neet tuotan­tokus­tan­nuk­set eivät nos­taisi pörssisähkön hin­taa. Mart­ti Kätkä kehuu esi­tys­tä sil­lä, että se säästä rahaa mil­jardi­tolkul­la samal­la kun ympäristöo­h­jaus säi­lyy. Mies näyt­tää ole­van vap­putu­ulel­la vielä kesäku­us­sa. Eihän tuo­hon jää  muu­ta ympäristöo­h­jaus­ta kuin se, että kivi­hi­ilivoimaloista tulisi omis­ta­jilleen kul­takai­vok­sia. Ne saisi­vat ensin päästöoikeudet ilmaisek­si ja lisäk­si niille mak­set­taisi­in omien ja ostet­tu­jen päästöoikeuk­sien käytöstä. Ellei ympäristöo­h­jauk­selle sit­ten tarkoite­ta sitä, että uusil­ta ydin­voimaloil­ta viedään kan­nat­tavu­us.  Tätä en uskoisi Mart­ti Kätkän tarkoit­ta­van. Jat­ka lukemista “Teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den outo ehdotus”

Val­tion tuot­tavu­u­so­hjel­ma pyrkii siihen, että val­tion palveluk­ses­sa ole­va henkilökun­ta piene­nee rivakasti, kos­ka työikäis­ten määräkin vähe­nee. Päämäärä on kan­natet­ta­va, mut­ta toteu­tus on aivan jär­jetön­tä. Koti­mais­ten kiel­ten tutkimuskeskus antoi ohjel­malle antipalkin­non väärästä ter­mistä, kos­ka täl­lä ei ole mitään tekemistä tuot­tavu­u­den kanssa.

Täysin jär­jet­tömästi ohjel­ma toimii määrätessään kar­si­maan henkilökun­taa myös voit­toa tuot­tavas­ta toimin­nas­ta. Tämä hölmöys on mon­een ker­taan luvat­tu kor­ja­ta, mut­ta aina sama ohje palaa. Voit­toa tuot­tavaa toim­intaa saa kyl­lä laa­jen­taa, kun­han sama hallintokun­ta supis­taa vas­taa­van määrän väkeä muualta.

Tämän seu­rauk­se­na THL ei voi rahoit­taa toim­intaansa myymäl­lä tutkimu­sosaamista maail­malle eikä Säteily­tur­val­lisu­uskeskus saa myy­dä omaa valvon­taosaamis­taan ydin­voimarak­en­tamista aloit­televille maille, vaik­ka tämä vähen­täisi bud­jet­ti­ra­hoituk­sen tarvet­ta. STUKin valvon­taosaami­nen menisi hyvin kau­pak­si, kos­ka Olk­ilu­o­to kol­mos­ta rak­en­ta­va AREVA kiertää maail­maa mar­mat­ta­mas­sa mielestään liian pedant­tista valvon­nas­ta. Jat­ka lukemista “Val­tion tuot­tavu­u­so­hjel­ma toimii pöhkösti!”

Minus­ta on aivan asial­lista, että finanssi­valvon­ta selvit­tää, onko Suomen johtavien poli­itikko­jen innos­sa sijoit­taa Tal­vi­vaaran kai­vok­si­in kaik­ki kun­nos­sa. Häly­tyskel­lot eivät var­maankaan soi siitä, että yhden poli­tikon puoliso ostaa Tal­vi­vaaran osakkei­ta, mut­ta sat­un­naisu­u­den ylit­tää se, että saman yhtiön osakkei­ta on kovin mon­en poli­itikon salkus­sa. Tuol­lais­ten asioiden ruti­ini­no­mainen valvon­ta kuu­luu Finanssi­valvon­nan tehtävi­in. Sen sijaan täl­lais­es­ta tutkin­nas­ta ei pitäisi men­nä tekemään tiedot­tei­ta, kos­ka ruu­ti­ini­no­mainen tutkimi­nen ei vielä ole mikään syytös, mut­ta lehtien pal­stoil­la julk­istet­tu tutk­in­ta sitä on. Finanssi­valvon­ta ei ilmeis­es­ti ole vuotanut vaan poli­isi. Jat­ka lukemista “Poli­tikoi­vat poliisit”

Nim­imerk­ki Sariki­in­nit­ti kom­men­tis­sa huomio­ta siihen, että van­hus­ten laitoshoit­o­mak­sus­sa, joka pääsään­töis­es­ti on 85 pros­ent­tia tuloista, on myös ylära­ja. Niin on. Hoit­o­mak­su ei saa ylit­tää hoidon kustannuksia.

Näin laki sanoo, mut­ta vaikut­taa siltä, että kaik­ki kun­nat eivät tätä tiedä, kos­ka ne eivät ole julk­ista­neet tuo­ta ylära­jaa hoit­o­muodoit­tain. Ei edes Helsin­gin kaupunki.

Lain­säädän­tö on asi­as­sa veikeä. Lain mukaan hoi­dos­ta per­itään kus­tan­nuk­sia vas­taa­va mak­su. Lais­sa annetaan kuitenkin val­tioneu­vos­tolle mah­dol­lisu­us ase­tuk­sel­la määrätä mak­sus­ta alen­nus. Tämän erikoisen raken­nel­man tarkoituk­se­na on se, että sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon mak­su­ista voitaisi­in määrätä ase­tuk­sel­la eikä eduskun­taa tarvitse päästää mes­taroimaan asiaa.

Ase­tuk­sen lisäk­si myös laki on voimas­sa. Hoit­o­mak­su ei saa ylit­tää kus­tan­nuk­sia. Tätä muodol­lis­es­ti hyväo­saisia suo­jel­e­vaa lakia on syytä nou­dat­taa, sil­lä ei kukaan, jol­la on miljoo­nan euron omaisu­us­tu­lot, mak­sa van­hainkoti­paikas­ta 850 000 euroa vuodessa. Kun­tien laiton hin­noit­telu ajaa tarpeet­tomasti kaksinker­taisi­in palveluihin.

Keskus­ta on tehnyt tässä hal­li­tuk­ses­sa joukon arve­lut­tavia virka­nim­i­tyk­siä kuin tuu­lah­duk­se­na 1970-luvul­ta. Sopivu­us on ohit­tanut pätevyy­den. Nyt puolu­en aikoo ylit­tää kaik­ki sopi­vaisu­u­den rajat. Esa Här­mälän nimit­tämi­nen TEM:n ener­giaosas­ton yli­jo­hta­jak­si johtaisi siihen, ettei osas­to puolueet­to­muu­teen voi luot­taa, vaan muut poli­it­tiset ryh­mät jou­tu­isi­vat tur­vau­tu­maan rin­nakkaiseen valmisteluun.