Kävin puhumassa Porissa yhdyskuntarakenteesta. Pori on kaunis ja rakenteeltaan terve kaupunki. Se ei kuulu maailmanlopun kaupunkeihin; tilastokeskuskin ennustaa sille lievää väkiluvun kasvua, mutta noin hyvän yhdyskuntarakenteen soisi voivan paremminkin.
Asuminen on Porissa halpaa ja palvelutaso hyvä. Pori taitaa olla niitä paikkoja, joista muutetaan työn perässä, kun monelta muulta paikkakunnalta muutetaan, vaikka työtä olisi.
Asukkaan olisi taloudellisesti hyvä olla Porissa halvan asumisen ansiosta. Työpaikan ei ole hyvä olla Porissa, koska se ei juuri hyödy halvoista asunnoista.
Miksi ei hyödy? Pidämme oikeudenmukaisena sitä, että maassa maksetaan samaa palkkaa eri puolilla. Ento jos työehtosopimukset vähän joustaisivat hintatason mukaan. Jaettaisiin tasan hyöty halvoista asunnoista työnantajan ja työntekijän kesken. Se houkuttelisi työpaikkoja – ei paljon, mutta Porin tulevaisuuden kannalta ratkaisevasti.
Samapalkkaisuus maan sisällä johtaa tarpeettomaan työpaikkojen keskittymiseen kasvukeskuksiin.
Käsittääkeni Berliinin kahviloiden halpuus ja palvelun hyvyys johtuvat juurikin asumisen halpuudesta Berliinissä.
Helsingissä ei voi oikein olla kohtuuhintaista palvelevaa kahvilaa, koska työntekijöille on maksettava paljon, jotta he voisivat maksaa käsittämättömän korkeat asuinmenonsa.
Odehan on vauhdissa kuin vaalikoneita täyttäisi 🙂
Jos tuohon vielä lisäisi että alueellisten tuottavuuserojen tulisi näkyä palkoissa, ja siten kaikissa paikallisissa kustannuksissa, niin aluetyöttömyys olisi pitkälti ratkaistu. Ei tarvitsisi houkutella yrityksiä tuilla kun kustannushyödyt houkuttelisivat. Ajatusleikkinä asiaa voi miettiä niin että jos Satakunnalla olisi oma valuutta niin mikä sen kurssi olisi suhteessa euroon.
Työehtosopimuksista löytyy paikkakuntakalleusluokkia. Pk-seudulla minimipalkka vähän suurempi kuin “maaseudulla”.
Teemu, valtio voisi perustaa uudestaan Suomen markan, jota käytettäisiin valuuttana uudenmaan ulkopuolella.
Mikko Särelä. Tällä blogilla on käsitelty je melkein kaikki aiheet: Tämäkin: Kelluva korpitaaleri
Hmm… parempi palkka Tampereella kuin Porissa saa monen porilaisen toteamaan, että Tampereen ja Porin välillä kulkee hyvä suora tie (ja vähemmän suora junarata), jota pitkin pääsee näppärästi Tampereella saakka töissä käymään.
Riitta:
Miksi PALJON halvempi asunto Porissa ei saa tamperelaista huomaamaan tuota suoraa Pori.-Tre tietä?
Mikko:
>Työehtosopimuksista löytyy paikkakuntakalleusluokkia.
>Pk-seudulla minimipalkka vähän suurempi kuin
>“maaseudulla”.
Palkkataulukkojen alueelliset erot ovat kuitenkin hyvin vähäisiä, eivätkä läheskään samassa suuruusluokassa kuin asumisen hintaerot. Esimerkiksi vaikkapa varastoesimiehen aloituspalkka: pääkaupunkiseudulla 1792€/kk, I kalleusluokassa 1722 €/kk ja II kalleusluokassa 1668 €/kk.
Oikotien halvin kerrostalokaksio Espoossa 130 000 €, halvin kerrostalokaksio Porissa 82 000 €, halvin kerrostalokaksio Otanmäessä 8 900 €.
Vielä enemmän asiaan vaikuttaa se, että myös toimeentulotuessa otetaan huomioon paikkakunnan kalleus, yksinkertaisesti siten että ns. kohtuulliset asumismenot maksetaan. Tästä aiheutuu se, että pääkaupunkiseudulla on vaikeampaa kohottaa elintasoaan palkkatyöllä kuin esim. juuri Porissa, jos vain työtä onnistuu saamaan.
Toisaalta pääkaupunkiseudun asumisen kalleus johtuu osaltaan juuri siitä, että asumismenot maksetaan niille, jotka eivät siihen itse pysty. Vuokrat kohoavat, koska vuokranantajan ei kannata antaa asuntoa vuokralle “yleistä tasoa” halvemmalla, ja vuokrien kalleus heijastuu tietenkin myös sijoitus- ja muiden omistusasuntojen hintoihin.
Ymmärsinkö oikein, että Osmo haluaisit, että minimipalkka määräytyisi alueellisesti, vai mitä tarkoitat?
Tämä tietysti onnistuisi, jos luovuttaisiin yleissitovuudesta.
Mutta toisaalta, ei kai nykyäänkään oo mitään lakia, että samasta työnimikkeestä pitää maksaa samaa palkkaa eri aluiden välillä?
Mikään ei estä kirjaamasta tätä työehtosopimuksiin. Joihinkin on kirjattukin, mutta ero on liian vaatimaton tasatakseen työllisyyttä.
Osmo: muistelinkin sinun kirjoittaneen aiheesta joskus blogissa. Sit kun vaan keksisi mitä noin konkreettisesti ja poliittisesti olisi mahdollista tehdä, joka purkaisi tämän ongelman (ja toki monen muun kohdalla sama kysymys).
Saahan se, mutta Tampereen ja Porin välissä, myös radan varressa, on esimerkiksi Sastamala, jossa on vielä halvempaa ja josta käydään paljon Tampereella töissä.
Osmo:
Luulisin, että ammattiyhdistysliike estää.
Mutta tulkitsen tämän nyt niin, että sinusta minimipalkan pitäs olla pienempi siellä missä on halvempaa, eikä niin, että palkkojen pitäs olla pienempiä? (Kun muut kuin minimipalkkaduunithan on jo nyt hinnoiteltu ottaen huomioon kysynnän ja tarjonnan.)
Tampereella hyvätuloiset lapsiperheet muuttavat tyypillisesti naapurikuntiin, tai vielä vähän etelämmäs moottoritien varteen esim. Akaaseen asti.
Pori on Tampereelta katsoen kaukaista periferiaa. Aivan yhtä hyvin voisi kysyä mikseivät Helsinkiläiset muuta joukolla Kotkaan. Sama matka.
Ja mitä palkkaan tulee niin ainakin yksityisellä (IT-alalla) Helsinki-lisä on helposti yli 30% Tampereen palkkatasoon verrattuna, tai enemmänkin.
> Aivan yhtä hyvin voisi kysyä mikseivät
> Helsinkiläiset muuta joukolla Kotkaan.
a) Koska Kotkassa ei ole mitään tekemistä sivistyneelle ihmiselle
ja
b) koska helsinkiläiset arvostavat omaa aikaansa eivätkä halua tehdä palvelijoitten töitä (= ajaa autoa). Helsingissä kun voi kulkea julkisilla ja fillarilla.
Minäkin ‘luulen’, että palkkataso Helsingissä on useimmilla aloilla korkeampi, ‘Artturin periaatteiden mukaisesti’, jossa tuskin maksetaan minimipalkkoja kuin ehkä alalla x, joita ei ole paljon(?). Helsinkiin keskittyvät myös tietyt työpaikat, joita ei muualla maassa ole ollenkaan. Ja on varaa maksaa.
Pori on periaatteessa oiva kaupunki. Ja Pori on idyllinen omalla karulla tavallaan. Jopa raideyhteys Tampereelle (vielä kun tulisi eteläyhteys Rauman kautta Turkuun — no joo, ei taida tulla), suora akseli hyviä naapurikuntia, Harjavalta, Kokemäki, Huittinen ja pohjoisen suuntaan myös. Ja idyllinen Reposaari.
Poria kohtasi pahasti suurteollisuuden ongelmat (telakka ym.). Mutta työtä on tehty määrätietoisesti uuteen nousuun.
Satakunta on maakuntana ongelmallinen kun se on niin kovin pieni ja reunoilla on vetoa muualle. Alueen toiseksi suurin kaupunki Rauma, on vahvasti suuntautumassa myös Turkuun. (Rauma on vakavasti irtaantumassa Satakunnan sairaanhoitopiiristä ja katsomassa Turun suuntaan, esimerkiksi. Maakuntajako on muutenkin jokseenkin keinotekoinen kyhäelmä. Tässä suhteessa muutoksia on varmasti luvassa. Ainakin Satakunnassa.
(Tulipa sentään kehutuksi Poria. Olen Raumalla syntynyt. Aikamoinen saavutus.)
Höh Porin ceauscesku kerrostalot siellä täällä pellolla porin keskustan ympärilläkö ovat hyvää yhteiskuntarakentamista. Menkää venäjälle siellä on tähän saakka ollut samanlaista. Porin ongelmien perussyy on ollut juuri tuo yhteiskuntarakenne, kun demarit eivät kateudesaan ole antaneet rakentaa omakotitaloja niin jokainen kynnellekykenevä on muuttanut pois. Nyt Porissakin omakotitaloja kaavoitetaan jo kaupungin lähistölle, mutta muutos taitaa tulla liian myöhään.
Onko Osmo koskaan vieraillut Porin Pihlavassa. No Pihlava ei ole Porin keskustassa vaan noin 15 km päässä Porin keskustasta. Osmon silmää tuntuukin hivelevän kaupunkien keskustat, eikä niinkään kaupunkien periferiat.
Nyt unohtuu Osmolta muuan oleellinen: Eivät palkat ole samat koko Suomessa. Julkinen puoli on eri juttu.
Nimittäin AY-liike on monella alalla (raksa ja jotkut metallin toimialat tärkeimpinä, ravintola-ala myös) luottanut markkinoihin ja jättänyt taulukkopalkat alas. Duunari itse saa sopia sen oikean palkan. Se ylittää köyhimmässäkin kunnassa TES:n, koska sen taso on surkea.
Niin sanotulla kirjapalkalla ei tehdä töitä kuin tehtaissa ja aloilla, joilla duunaripuoli on heikko eikä kysyntää työvoimasta ole ainakaan ylenmäärin. Kauppa on yksi tällainen.
Joillakin aloilla kirjapalkka saattaa olla asiallinen, mutta sen päälle saa kalliilla paikkakunnilla sovittua lisää. Pakko maksaa, että saa väkeä.
Siis ihan tosi, eivät palkat ole niin jäykkiä, kuin Osmo antaa ymmärtää. Eivät läheskään.
Kyllä noita Pihlavia, Sampoloita ja Pormestarinluotoja on joka kaupungissa. Missä on vähintään 50 000 asukkaan kaupunki, jossa ei ole vähintään kolme jollakin tavalla vähän ‘huonomaineista’ (miten se sitten määritellänkin) lähiötä? Ei Pori poikkea tässä mitenkään.
Eivät työehtosopimukset mitään samapalkkaisuutta vaadi, niissä määritellään niihin sitoutuneille osapuolille työehtojen minimitaso.
Tämä unohtuu ainakin kaupan alan työnantajilta, kun vaaditaan halpoja asuntoja, koska muuten ei löydy työvoimaa. Löytyyhän sitä, kun maksaa palkkaa, jolla tulee toimeen. Tai tulisi sillä nykyiselläkin palkalla toimeen, jos työpaikka ei olisi osa-aikainen.
Osa ihmisistä ei ay-vihassaan edelleenkään ole suostunut siirtymään nykyaikaan ja huomaamaan, ettei työehtosopimuksien näennäinen yleissitovuus koske kuin osaa työehtosopimuksista ja niissäkin työehdot alkavat olla jo todella heikot.
Työehtosopimus ei tarkoita sitä, että se on aina yleissitova. Taitaapa olla jopa niin, että suurin osa työehtosopimuksista ei ole yleissitovia, vaan lähellä paikallista työehtosopimusta. Yleisnimitys työehtosopimus sekoittaa ihmisiä. Nimim. Notkeapalkkainen näpyttelijä kuvasikin tätä jo osuvasti.
Työtä Poriin siirtämällä saa jo nyt selvää hyötyä alempina henkilöstökuluina. En tiedä, kuinka suuri työntekijän kustannuseron tulisi olla, että hyöty alkaisi kiinnostamaan aidosti työnantajia.
Ja ajatelkaapa sitä autuutta, kun työnantaja rakentaa tehtaan kupeelle kerrostalon ja viereen pari korporaation omistamaa kauppaa! Voidaan rahapalkan maksusta luopua kokonaan ja asuminen on melkein ilmaista! Palkka maksetaan firman kupongeilla, jotka käyvät maksuksi firman ruokakaupassa ja firmalle asuntolainaa lyhennettäessä. Näinhän tehtiin jo ennen wanhoina hywinä aikoina kun kaivospatruunaa ei turhilla säännöillä estetty huolehtimasta yhteisön hyvinvoinnista.
Heh. Perintöasunto Porin Pihlavasta myytiin 26 000 eurolla. Neliöiltään saman kokoinen kerrostalohuoneistokoti Katajanokalta myytiin 265 000 eurolla. Tarina on tosi, mutta vertailu tietysti ontuu.
Porista löytyy 200 000 eurolla ihan hyviä omakotitaloja ennen kaikkea läheltä työpaikkoja. Pääkaupunkiseudulla tuohon kombinaatioon liittyy 1,5 tunnin työmatka.
Entisenä porilaisena on todettava, että palkat ovat siellä tietysti pienempiä, mutta ei niin paljon pienempiä, mitä asuinkustannukset.
Miksi sitten ihmiset muuttavat esim. Porista pääkaupunkiseudulle? Yksi syy on laajemmat opiskelumahdollisuudet, mutta työläisen näkökulmasta kiinnostavaa on laajemmat työmarkkinat sekä pikkukaupunkia avarampi ilmapiiri ja loputun tapahtumien jatkumo.
Porissa voi rakentaa ihan hyvän elämän sen yhden työpaikan ympärille. Kaikki eivät kuitenkaan halua sitoutua yhteen työnantajaan enää nykyään 40 vuodeksi ja silloin on turvallisinta ja vapauttavinta olla pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla. Vapaudella on sitten hintana korkeammat asumiskustannukset.
Matti: “…Helsingissä ei voi oikein olla kohtuuhintaista… koska työntekijöille on maksettava paljon, jotta he voisivat maksaa käsittämättömän korkeat asuinmenonsa.”
Tuossa on toinen puoli totuutta. Toinen puoli on sitten verotus. Suomessa on Tanskan kanssa Euroopan korkein veroaste. Olemme veroinemme kurjistumiskierteessä. 🙁 Mikään ei enää riitä tuottamaan keskiluokalle kohtuullista elintasoa.
Asumisen kalleus Helsingissä on sitten ihan paikallisesti aiheutettu päänsärky. Kaavoitetaan väärin ja kaavoitetaan liian vähän. En usko, että Keski-Pasilan muutama 50-kerroksinen toimistotalo ratkaisee ongelmaa. Ne mahdolistavat lähinnä pendlausliikenteen kannattavuuden parantamisen, kunhan radanvarsille syntyy uusia kuntia.
Helsinkiin tarvitaan ennen kaikkea pieniä, halpoja asuntoja. Kärjistäen tarvitaan ensihätään 10 000 uutta 20 neliöistä yksiötä spåralinjan varteen. Rakennettuna vielä niin, että suuret monopolivuokranantajat (kaupunki, SATO, VVO, jne.) eivät ole merkittävässä asemassa. Tarvitaan uusi Kallio. Kaupunkimainen suunnittelukaan ei olisi pahitteeksi, joten Arabianrannan kaavoittajaa ei kannata käyttää. 😉
Allekirjoittanutkin kävi Poria katsomassa eräs sunnuntai, ihan hintatason vuoksi. Ja hyvältä näytti. Myös ympäryskunnat näytivät hyviltä, kuten esim. Harjavalta 29 km Porista. Vantaanjokeen tottuneelle Kokemäenjoki on upea näky.
Työnantajan kannattaa perustaa ainakin korkean tason osaamista vaativat työpaikat sinne missä asunnot ovat mahdollisimman kalliit, koska se takaa sen että voi rekrytoida sellaisia velkaorjuuteen sidottuja jotka ovat valmiita työekentelemään ihan millaisin ehdoin tahansa.
“Työpaikan ei ole hyvä olla Porissa, koska se ei juuri hyödy halvoista asunnoista.”
Nykyisin työnantajat maksavat suuren määrän “sivukuluja,” mitkä koostuvat eläkkeistä ja vakuutuksista. Lopetetaan eläkkeiden ja terveydenhoidon rahstointi ja maksetaan nämä vuosibudjetista. Saksan tapaan (ainakin eläkkeet). Muutetaan sitten nämä työnantajamaksut kiinteistöveroksi, minkä työnantajat maksavat työntekijöiden puolesta.
(Ja tietenkin kiinteistövero pitäisi palauttaa maaveroksi, että se ei verottaisi rakennuksia, mitkä ovat saman hintaisia kaikkialla.)
Entisenä porilaisena olen pitkään miettinyt, että Porin täytyy olla asukkaan elämänlaadun kannalta yksi Suomen parhaita kaupunkeja. Asunnot ovat edullisia avokätisen kaavoituksen ansiosta, palvelut suuren kaupungin tasolla sekä kaupunki viihtyisä noin niinkuin muutenkin. Porin yhdyskuntarakenne ei ole mielestäni kuitenkaan ihan onnistunut. Kaupunki on pitkälti omakotitalo-onnela, jossa on vaikea järjestää toimivaa joukkoliikennettä. Ehkä tästä syystä porilaiset pyöräilevätkin paljon.
Mitä tulee taas Tampereeseen, niin hintaero sen ja Porin välillä ei ehkä ole niin suuri, ettäkö kannattaisi käydä Porista asti Tampereella töissä. Väliin mahtuu halvempia pikkupaikkakuntia. Sitäpaitsi Porissa on Tamperetta alhaisempi työttömyysaste.
Porin haasteena on tarjota nykyistä enemmän töitä korkeasti koulutetuille ihmisille. Niinkuin joku jo kirjoitti, Porista löytää kyllä hyvän elämän sekä työpaikan, johon sitoutua loppuelämäkseen, mutta uraohjukselle kaupunki käy pieneksi. Toisaalta työmarkkinoiden pienuus taitaa olla ongelma kaikille pääkaupunkiseudun ulkopuolisille kaupungeille.
Kari tiivisti osaltaan hyvin. Mitä Pori (ja Porin kokoiset kaupungit) voivat tarjota korkeasti koulutetulle ihmiselle. On siellä ELY-keskus ja maakuntahallintoa ja muutamia isompia yrityksiä. Ja onhan isoissa firmoissa aina korkeasti koulutettua väkeä, Porissakin. Mutta suurin osa esimerkiksi julkisen hallinnon korkeasti koulutetuista työpaikoista nyt vaan on pääkaupunkiseudulla. Alkaen ministeriöistä. Ja firmojen pääkonttoreista. Mm. tämän takia pikkukaupungit eivät voi koskaan tavoittaa muita. Kun on vain yksi metropoli, Tampere ja Turku voivat vaan katsoa hölmönä vierestä.
Mutta myös pääkaupunkiseudulla näkyy jatkuvan tämä ‘rikkaat ulos, köyhät sisään ‑ilmiö’. Ks:
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/10/09/tanne-perheet-muuttivat–osa-palaa-jo-takaisin/201013845/139
Porissa on omakotitaloja melkein keskustassa, ihan siinä, mitä se nyt on Tiilinummea vai Päärnäistä? (Niistä kävelee keskustaan.) Ja isoja lähiöitä. Minusta Porin yhdyskuntarakenne on hyvin taspainoinen. Mutta kaupungin koko on siinä määrin juuri sillä rajalla, että laaja joukkoliikenne kannattaa tai sitten ei. Turussa kannataa, Raumalla ei, Pori on tässä välissä.