Näihin päiviin asti pyöräreitti Espoosta Tammisaareen on ollut yksi maan parhaita. Suurelta osin siksi, että siinä ei ole pyörätietä vaan leveät pientareet. Maantiepyörällä voi panna ison pykälän päälle ja antaa mennä.
Olen ollut vähän huolissani, mitä tälle fillariyhteydelle tapahtuu, kun Espoon ja Kirkkonummen välille tehdään moottoritie. Koko tie on sinänsä typerä investonti, jonka on synnyttänyt muutama tuhat sinne tänne ja tuonne tehtyä omakotitaloa ilman julkista liikennettä. Jos nuo omakotitalot olisivat joutuneet maksamaan moottoritien siinä missä kerrostalon asukkaat rappukäytävän ja hissin, koko tie olisi jäänyt rakentamatta, mutta se on toinen tarina.
Pelkäsin, että tielaitoksen insinöörit suunnittelevat fillarille samanlaista siksak-serpentiiniä, jollaisen voi nähdä vaikkapa Nurmijärventiellä. Mutta ei. Korviini on kantautunut tavallisesti luotettavalta taholta vahvistamaton tieto, ettei välille tule pyöräyhteyttä lainkaan. Espoon ja Kirkkonummen välillä kielletään pyöräily tykkänään. Voiko noin ylipäänsä tehdä? Muuria Kirkkonummen ympäri ei rakenneta, mutta kelvollinen yhteys on noin kymmenen kilometriä pitempi.
Kuka tästä on päättänyt?
Kiitos tästä. Päivitä tilannetta tänne, jos suinkin voit, sillä aihe kiinnostaa minua kovasti.
Kommentoipa ehtiessäsi myös Paloheimon lähtöä Vihreistä. Kiinnostaisi kuulla vihreiden mielipiteitä aiheesta. 🙂
Oma veikkaukseni suunnitelmakarttaa tutkineena on, että pyöräily ohjataan rinnakkaiseen tie-/katuverkkoon, jota täydennetään nyt tämän hankkeen yhteydessä. Reitti kulkee moottoritien eteläpuolta vanhalta Kivenlahden sillalta aina kehä III:n länsipuolelle, mistä alikulku Jorvakseen Vanhalle Rantatielle ja sitä pitkin Kirkkonummen keskustaan. Matka Kirkkonummen keskustaan pysyy suunnilleen ennallaan, siitä länteen jatkaville tulee ehkä kolme kilometriä lisää. Ajallisesti hidastus on kuitenkin huomattava, koska maantiefillarilla ei voi tuolla reitillä ajaa täysillä. Samanlaista tuskaa luvassa kuin Espoon puolella on nyt.
http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/26859.PDF
Kuulostaa käsittämättömältä. Otaksun, että pyöräilijät laitetaan jollekin ‘vanhalle Tammisaarentielle’, jossa piennar on sellainen kapea töpö ja koko ajan saa pelätä koska auto tulee takaa päälle, jos erehtyy hetkeksi ihailemaan esimerkiksi maisemia. Voi siinä olla myös se siksak-pyörätie, joka on linjattu siten, että ylimääräisiä kustannuksia ei tule. (Autotiet louhitaan kallion läpi, pyörätie kulkee kallion päällä tai kiertää sen jostain reunoilta, ja sitten menee tunneliin ja vaihtaa puolta ja käy hetken sillä autotiellä ja…)
Ps. Voisit Osmo kirjoittaa kirjan arkisesta fillaroinnista Suomessa (pyöräilystä, paikoista, ihan mistä vaan). Käsittääkseni kirjasi Fillarilla Nizzaan oli ja on hyvin luettu. Suomeksi julkaistuja fillarikirjoja on hyvin vähän (onko niitä?) (verrattuna nyt vaikkapa veneilykirjoihin). Tänään tuli mittariin vain 50 km. Teemana oli pari upeaa lintutornia, joten seisoskelua riitti.
Pyöräilen tuota reittiä pitkin Kirkkonummen kautta kesämökille Raaseporiin silloin tällöin. Kyllä kismittää.
Kiinnostukseni puoluekuvioihin on rajallinen, mutta sanotaan nyt jotain täysin aiheen siitä mitä Paloheimo lehtitietojen mukaan tiedotti. Siksi etten voisi olla enempää eri mieltä.
Paloheimon mukaan maailmanlaajuinen muuttoliike on paha asia mm. siksi että kun parhaiten liikkeelle kykenevä väestönosuus nostaa kytkintä niin he eivät olet korjaamassa aavikoitumista ja muita ongelmia synnyinseuduillaan, jotka taas ovat se syy miksi siellä on niin kurjaa että siellä on niin kurjaa. Yhteys on minusta keinotekoinen, mutta kuitenkin tämä lyhyesti sanottuna tarkoittaa että ekopakolaisuus on ekologisen vastuun pakoilua.
Ihmisten vaan jotenkin ja jostain kosmisesta maaorjuusprinsiipistä johtuen pitää jäädä elämään sinne missä ei voi elää, riippumatta siitä ovatko he henkilökohtaisesti asioiden tilasta vastuussa tai voivatko he asialle mitään tehdä. Ihan noin mielenkiiinnosta, jos vaikka aavikoitumisen vastaista taistelua ei voi voittaa niin tuleeko kaatua saappaat jalassa?
Ja tämä on ilmeisesti sitä ekorealismia. Eli koska elämme maailmassa jossa ei päästä sopuun edes arkitasolla vaikutukseltaan suht mitättömistä päästövähennyksistä, tai jossa on mantereellisia maita jossa ei saada edes oikeuslaitosta toimimaan, niin ratkaisu on se että kielletään liikkuminen ja keksitään vielä poliittisesti epärealistisempia ympäristörajoituksia? Se että maastamuutto köyhistä maista on pitkälti jo nyt kielletty ja ilman mitään tosiasiallista vaikutusta ei ole myöskään peruste kyseenalaista koko kontrollijärjestelmän realistisuutta vaan keksiä uusia kieltoja. Hienostihan se on toiminut huumeidenkin kanssa.
Mutta kun ei ole “vanhaa Tammisaarentietä”. 😀 Motari kirkkonummelle on sinänsä hyvä hanke, koska liikennemäärät sen vaativat. Se olisi pitänyt tehdä jo 20-vuotta sitten.
Liikenteen tulee olla:
— nopeaa,
— tehokasta ja
— halpaa.
Oli kyse sitten fillarista tai autosta, ovat vaatimukset samoja. Suomelainen liikennesuunnittelu on ala-arvoista. 🙁
“Mutta kun ei ole “vanhaa Tammisaarentietä”.”
Ai, en tunne seutua. Otaksuin, kun täällä meillä Turun suunnalla kulkee esimerkiksi Salon suuntaan moottoritie, vanha maantie ja vielä vähän vanhempi maantie. Eräänlainen ongelma tämäkin, että kun rakennataan uusi moottorie ja sitä pitää pitää kunnossa niin kahta vanhaakin tietä pitää pitää kunnossa. (Siis pitää yllä ‘päällekkäisiä’ tieverkkoja, kun rahasta on muutenkin pula.) Näitä “vanhoja teitä” lähtee Turusta joka suuntaan. No, ehkä näiden Härkäteiden ylläpitäminen menee sitten kulttuuripuolen budjetista. Eikä siinä, kauniita ovat ajaa, minulle kyllä sopii, että ovat olemassa.
Soininvaara sekoittaa hissit ja tiet.
“Jos nuo omakotitalot olisivat joutuneet maksamaan moottoritien siinä missä kerrostalon asukkaat rappukäytävän ja hissin, koko tie olisi jäänyt rakentamatta, mutta se on toinen tarina.”
Teitä käyttävät muutkin kuin paikkakunnan asukkaat, varsinkin, jos ei ole umpikuja, jota moottoritie ei kyllä ole. Pitäisikö sitten pyöräteiden kustannukset periä niiltä, jotka juuri kutakin pyörätien pätkää käyttävät? Jos kustannuksista ja perityistä maksuista puhutaan, tulisi autoilijoiden saada aika lailla lisää moottoriteitä.
Se voi olla ihan järkevää. että rakennetaan pyöräteitä, jotka eivät pidennä matkaa, mutta Soininvaaaran hissi- ja rappuvertailu ei ole millään tavalla järkevä.
Olisi järkevää siirtää tällaiset paikjalliset yhteydet kuntien maksettavaksi, niin ne vähän katsoisivat, miten kaavoittavat.
“Kommentoipa ehtiessäsi myös Paloheimon lähtöä Vihreistä. Kiinnostaisi kuulla vihreiden mielipiteitä aiheesta.”
Tosiaan. Kommentti tuohon olisi mukava kuulla.
Nimim. Tänään(kin) pyörällä töihin.
Olen ymmärtänyt, että koska kaikki ajoneuvot eivät voi käyttää moottoritietä, sillä pitää aina olla myös rinnakkaisyhteys. Eikö tälläkin siis?
Itselläni Paloheimon kirjoitukset, joita luin nuorempana, vaikuttivat suuresti äänestyskäyttäytyiseeni aikuisiällä.
Lukaisin Vihreästä langasta lainaukset eroilmoituksesta, enkä ole niistä juurikaan erimieltä Paloheimon kanssa.
Olisi kehittyvälle maalle hyväksi, jos koulutettu nuoriso jäisi omaan maahansa työskentelemään sen kehittämiseksi, sen sijaan että tulevat tänne tekemään duunit, mitä emme itse halua.
Mutta toisaalta jos lähtömaassa jaetaan parhaat työpaikat sukulaisille tai lahjusta vastaan, täällä vessoja siivoava insinööri saattaa parantaa lähtömaassa olevan perheensä elintasoa huomattavastikkin.
Siinä olen kyllä Paloheimon kanssa samaa mieltä että vihreiden tiedotuspolitiikka on epäonnistunut pahasti. Mediasta saa kuvan että vihreät ovat keskittyneet huutamaan kilpaa feministisimmän puolueen tittelistä vihreiden kanssa, ja onnistuneet voittamaan itsensä.
Kyllä vanha Tammisaarentie on olemassa, tunnetaan nykyisin Vanhana Rantatienä. Muistan istuneeni pienenä kyydissä ko tiellä, kun nykyistä 51:tä vasta rakennettiin.
Tässä olisi sopiva paikka julistaa kilpailu maan kurjimmasta pyöräily-yhteydestä. Oma ehdokkaani on Turku-Naantali.
Osmo, jäisiköhän suurin osa pyöräteistä rakentamatta jos fillaroitsijat pistettäisiin maksamaan niistä aiheutuvat kulut?
Joni
Muuten ihan asiaa että pyöräilyn mahdollisuuksista huolehditaan mutta 10 km korpiosuus Kirkkonummelta-Espoonlahteen jonka varrella ei ole merkittävästi asutusta eikä työpaikkoja, ei voi olla yhtä korkealla prioroteetillla kuin asutuskeskusten sisäiset kevyen liikenteen väylät. Pahempia ongelmia on Espoon sisällä esim.
Jos jotakin lohduttaa niin pyörän saa kujettaa nykyisin junassa ilmaiseksi myös Kirkkonummen alueella jos on voimasaoleva HSL:n matkalippu.
Helsingissä on 2010–15 budjetoitu pyöräteihin käytettäväksi 17 miljoonaa, ja erikseen vanhaan ratakuiluun tehtävään baanaan vajaa kolme miljoonaa. Siis noin 20 miljoonaa kuudessa vuodessa koko kaupungissa. Pyörätiet onkin ihan hyvässä huudossa, liikennerahoituksen mittakaavassa ne eivät maksa juuri mitään.
Vertailun vuoksi 20 miljoonalla saa ehkä yhden eritasoliittymän ja tuo Espoonlahti — Kirkkonummi motari maksaa noin 70 miljoonaa euroa. Samalla kun kaivoin tuon luvun niin löytyi ihan mielenkiintoinen tieto:
Niin ja lähde unohtui
http://www.lansivayla.fi/Uutiset/Uutiset/Paauutiset/Kirkkonummen-moottoritien-louhintatyot-alkavat-helmikuussa
Onko kukaan keksinyt typerämpää syytä lähettää niinkin arvokasta resurssia kuin öljy savuna ilmaan kuin se, että suomalainen saa asua korviaan myöten veloissa jossain tusinaomakotitalossa keskellä ankeata semitaajamaa, jossa yhdistyvät kaikkien ihmisen keksimien yhteisössä asumisen muotojen huonoimmat puolet?
Ehkä bensan imppaaminen, mutta en olisi siitäkään niin varma…
Hagis: “Tässä olisi sopiva paikka julistaa kilpailu maan kurjimmasta pyöräily-yhteydestä. Oma ehdokkaani on Turku-Naantali.”
Tämä meni minulta nyt täysin ohi. Pyöräilen jonkin verran (toki ‘huviajelua’) ko. välillä ja reitti esimerkiksi Pansion kautta on hyvä, pyörätie hyväkuntoinen eikä mielestäni ihan hirveästi kierrä. Suora se ei ole mutta kohtuullisen.
Turun seudulla kurjin yhteys on ohikulkutie. Naantaliin pääsee Helsingistä lähes koko matkan moottoritietä ja näillä osuuksilla on Turun, Raision ja Naantalin päässä myös aina pyörätie. Mutta Kaarinan kohdalla tämä liikenteellinen valtimosuoni kapenee kaksikaistaiseksi maantieksi, jolle ohjataan myös pyöräilijät autojen sekaan. Eikä se piennar ole leveä, puhumattakaan hyväkuntoisesta. Tässä ehdotukseni.
Kutoja: “Itselläni Paloheimon kirjoitukset, joita luin nuorempana, vaikuttivat suuresti äänestyskäyttäytyiseeni aikuisiällä…”
Kaveri, jonka kynästä on lähtenyt Turun Myllysilta. 😀 😀 😀 Ilmeisesti et ole äänestänyt ainakaan Vihreitä?
Osmo: “Olisi järkevää siirtää tällaiset paikjalliset yhteydet kuntien maksettavaksi…”
Jos tarkoitat pyöräteitä, niin on olemassa myös valtakunnallisia ja seudullisia pyöräilyreittejä. Jos taas tarkoitat Moottoritietä kirkkonummelle, niin kyse on vain yhdestä osuudesta valtakunnallista Hangon-tietä. Minusta moottoritie Hankoon kannattaisi kuitenkin vetää Lohjan kautta.
Hankoon ei tarvita moottoritietä. Koko tuo moottoritiemitoitus Espoo-Kirkkonummi johtaa vaan ja ainoastaan tästä hajanaisesta kahden autoin mallista. Olisi oikein, että Kirkkonummen kunta maksaisi sen, koska on ongelman aiheuttanutkin. Valtio voisi osallistua 30 prosentilla kuten se osallistuu metroon.
Helsinkikin pantaan rakentamaan Itäväylä itse.
Ongelmahan on siinä, kun valtion rahoilla voidaan tehdä “ilmaista” motaria työssäkäyntiin.
Jotenkin pitäisi tehdä, että nämä työssäkäyntialueet selvittäisivät omat sotkunsa, ja sitten intercity liikenne sitten valtion tuella.
Ensimmäinen ongelma on tämä nauretta kuntajako. Kunnan koko on nykyään se, että ehtii päivässä hevosella asioimaan. Nyt pitäisi mitoittaa vähän paremmin.
Kunnat mielestäni pitäisi olla: Helsinki, Porvoo, Riihimäki-Hyvinkää, Lohja-Salo. Seuraava olisi sitten Turku, Forssa, Hämeenlinna, Lahti, Hämeenlinna, Kouvola, Kotka.
Miksi Hankoon ei tarvitta moottoritietä? Kun talouden veto jälleen alkaa kunnolla, siis Venäjän talouden 🙂 , ei Hankoniemen nykyisen tiestön välityskyky riitä.
Valitettavasti Suomessa ei rakenneta enää pikateitä. Ne olivat toimiva ja edullisempi ratkaisu kuin moottoriliikennetiet. Varsinais-Suomessa niillä ajettiin ruotsalaisilla liikennesäännöillä, mikä oli varsin joustavaa. Itä-Suomalaiset eivät tainneet koskaan oppia ajamaan sellaisilla.
Venäjä saane joskus satamansa valmiiksi. Autojen roudaus Hangosta Venäjälle loppuu.
Kalle, selvennätkö vähän, miten pikatiet eroavat muista teistä ja mitä ovat niillä sovelletut ruotsalaiset liikennesäännöt. Turun seudun ulkopuolella näistä pikateistä kun ei ole koskaan kuultukaan.
Länsiväylän jatke Kirkkonummelle olisi tosiaan pitänyt hoitaa 10–20 vuotta sitten. Toki hyvä pyröily-yhteyskin olisi kiva, mutta pakko täältä on päästä töihin näppärästi kehä I:n sisäpuolelle! Ja mielelläni toki asuisin entisillä kotikulmillani Tapiolassa, jonne pian tulee metrokin, jos vain olisi varaa. Mutta perheluvun kasvaessa on vaan pakko hakeutua paikkaan, jossa tarvittaviin neliöihin on ylipäänsä mahdollista päästä edes käsiksi. Toki, Osmo, jos lähdet ajamaan metron jatkamista Kivenlahdesta Kirkkonummelle, palaan riemusta kiljuen julkisten käyttäjäksi.
Sivuhuomautuksena todettakoon että ne omakotitalot maksavat autoverona ja polttoaineverona moninkertaisesti moottoriteiden rakentamiseen ja ylläpitoon tarvittavan summan.
Yhtä hyvin voisi sanoa että pyöräilijät maksakoon itse sen pyörätieyhteytensä — ehkä tilapäinen polkupyörävero voisi hoitaa asian?
T::lle. Tuon tien varren haja-asutusalueen auto- ja polttoaineveroilla tuskin maksetaan tuota tietä saati terveyshaittoja, joita tiestä aiheutuu. Mutta ei siitä sen enempää, jonkun varmaankin olisi syytä tehdä ihan oikea tutkimus aiheesta, niin saataisiin yksityisautoilijoiden suut suppuun.
Espoonlahti-Kirkkonummi motari on jo kauan ollut tarpeen. Tie on ollut vaarallinen jo vähintään kaksikymmentä vuotta. Eri asia on tietysti se, että olisiko tie tullut tarpeelliseksi, jos rakentaminen alueella olisi ollut järkevämpää ollut jo sen kolmisenkymmentä vuotta.
Tietullit olisi hyvä kyllä erityisesti Länärillä ja rahat Kirkkonummi-Helsinki radan parannuksiin.
Tutkimus on helposti tehty.
Valtin budjetin mukaan autoveron tuotto on ollut noin miljardi euroa vuodessa, ajoneuvovero 0.6 miljardia, liikkennepolttoaineiden valmisteverot noin 2.4 miljardia. Yhteensä noin 4 miljardia euroa.
Menopuolella väylähankkeisiin (mukaanluettuna rautatiet ja pyörätiet) on budjetoitu 0.4 miljardia ja perusväylänpitoon 0.9 miljardia.
Eli siis liikenteeltä kerätään noin 4 miljardia, ja teiden rakentamiseen ja ylläpitoon käytetään noin 1.3 miljardia.
Unohdit sen maanvuokran, jota tiepohjasta ei makseta. Unohdit myös ennen kaikkea kuntien tienpidon menot.
O.S. “maanvuokran, jota tiepohjasta ei makseta” “kuntien tienpidon menot.”
Valtio yleensä ostaa tien alle jäävät maat (itse määrittelemäänsä alehintaan yksityisiltä). Maaseudulla kunnat taitavat aika yleisesti lykätä tienpitovastuita myös yksityisille.
Vähän vastaava, kun jos minulle annettaisiin 200 m² asfalttia ja kaksi liikennemerkkiä, niin bussit länsiväylää kulkisivat puoli minuuttia nopeammin.Hidastamatta muuta liikennettä. Sama toiseen suuntaan. Mutta halvempi on pistää 800 Me siihen, että liikenne hidastuu metrolla.
Kyse on siis kehä kahden liittymästä länsiväylään. (Uusin näistä liitymistä) Väistämättä tulee mieleen miksi tahallaan tehdään kiusaa joukkoliikenteelle.
Tiealueesta ei makseta maavuokraa vaan valtio pakkolunastaa maan, ja ymmärtääkseni rakennuskustannuksissa on mukana ne naurettavan pienet korvaukset mitä uusista tielinjoista pakkolunastusvaiheessa maksetaan omistajalle.
Se että valtio pakkolunastaisi maata ja sitten vuokraisi sen takaisin entisille omistajille on mielipuolinen vertailukohta.
Kiinteistöverolla kerätään vielä yhteensä noin miljardi kunnille, sillä saa hoidettu kuntien kadunrakentamisen ja ‑kunnossapidon.
Tehokkain tapa nopeuttaa länsiväylän liikennettä olisi nostaa saasteverot niin korkealle, että väkimäärä per henkilöauto tuplaantuisi :-). Valtio/kunnat saisivat runsaasti lisää verotuloja ja säästäisivät tiemenoissa.
Paula:
Eipä siinä tutkimukset auta, sama aihe kaivautuu säännöllisesti esiin kuin koirankakat keväthangen alta 🙂
Tuo autoliikenteen kustannusvaikutusten arviointi on kyllä sellainen ekonomistien ja liikennetutkijoiden Fermat’n lause, jota pähkitään jatkuvasti, mutta ei taida valmista tulla.
Olen antanut itselleni kertoa, että joskus 70-luvulla tuosta tehtiin väitöskirja, jossa päädyttiin siihen, että kerätyt verot vastaavat suunnilleen autoilun aiheuttamia kustannuksia.
Arvioisin, ettei tilanne ole olennaisesti muuttunut: osa kustannuksista on pienentynyt (esim. onnettomuudet) ja osa kasvanut (meluhaitat, maankäyttö). Verotus lienee pysynyt suurin piirtein samana (jotain korotuksia on tehty, mutta toisaalta inflaatio syö pikkuhiljaa polttoaineveroja).
Taitaapi olla nykyisin sillä viisiin, että kaupungeissa maksetaan autoilusta liian vähän ja pöndemmällä liian paljon.
T.:
Mitäs merkitystä tällä on autoilun (yhteiskuntataloudellisia) kustannuksia tarkasteltaessa? Sehän ei tietenkään maksa mitään, että esimerkiksi Helsingin ydinkeskustan pinta-alasta 30 — 40 % haukkaa liikenne?
Kari
”Koko tie on sinänsä typerä investonti, jonka on synnyttänyt muutama tuhat sinne tänne ja tuonne tehtyä omakotitaloa ilman julkista liikennettä.”
Voi helvetti. Vakavissasi? Pätkähän on taloudellisesti yksi perustelluimmista. Omakotitalot pitäisi posauttaa nurin vai? Dogmaattisuus yleensä laimentuu vanhemmiten.
”Koko tie on sinänsä typerä investonti, jonka on synnyttänyt muutama tuhat sinne tänne ja tuonne tehtyä omakotitaloa ilman julkista liikennettä.”
Hih! Tällä lauseella voidaankin kuitata kaikki hankkeet hesan ydinkeskustan ulkopuolella.
Jos pitää maan parhaana pyöräreittinä tasaista leveää pikatien piennarta niin hyvää matkaa sitten vaan. Vertaa esim Porvoon suuntaan, valittavana vanha tie Nikkilän (Sipoon kirkonkylän) kautta ja uusi tie (170). Osmo tietysti ajaa 170 tietä kun siinä on niin hienoa ajaa suoraa tietä pientareella. Itse ajan kumminkin kavereideni kanssa n 100 kertaa mieluummin vanhoja kiemuraisia teitä Nikkilän, Boxin, Anttilan jne kautta. Ja aika paljon siellä näkyy vielä muitakin maantiepyöräilijöitä. Elikkä jos moottoritiet tyhjentää vanhoja pikkuteitä autoliikenteeltä, sopii hyvin pyöräilijöille. Myös Kirkkonummen suuntaan menee vanha Kuninkaantie, jos sieltä autot yhtään vähenee sopii erinomaisesti.
Täällä joku oli olevinaan nerokas ja väläytti, että pyöräteiden rakentamisen kustannukset pitäisi periä pyöräteiden käyttäjiltä. Mutta eihän pyöräteitä rakenneta niiden käyttäjiä varten, vaan jotta autoilijat saisivat kaahata kevyen liikenteen häiritsemättä valtateillään. Meille pyöräilijöille pyöräteistä on useimmiten pelkkää haittaa. Kuten Ode huomautti, paras paikka pyöräilijälle olisi riittävän leveä piennar autotiellä.
Anu Karlson
Anu Karlsson: “Meille pyöräilijöille pyöräteistä on useimmiten pelkkää haittaa.”
Aivan. Tehdään vallankumous ja otetaan ne tasaiset (ikään kuin polkupyörille suunnitellut) valtatiet pyöräilijöille ja jätetään ne mäkiset pyörätiet rotvallin yli hyppelyineen maastokelpoisemmille citymaastureille ja muille autoille. 🙂
Viimeisin tiedoite koskien kevyen liikenteen järjestelyjä Liikenneviraston sivuilla: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/kirkkonummi_kivenlahti/Tiedotearkisto/kevyen%20liikenteen
“Kantatie 51:n liikennemäärät ovat Kehä III:n länsipuolella yli 20 000 autoa ja itäpuolella noin 15 000 autoa vuorokaudessa.” Tämä teksti liikenneviraston hankekortista. Ai on pyöräilijäiden paratiisi? en kyll lähtisi fillarilla moiseen liikenteeseen. Liikennevirasto kommentoinut myös että kevyenliikenteen olosuhteet huonot. Kyseessä Suomen vilkkain kaksikaistainen tie jota ei parannettu motariksi. Yhteiskunnalliset säästöt merkittäviä ja ympäristö myös otettu huomioon. Kuka siis jää kaipaa vanhaa kantatietä? Toivotaan että jatketaan motaria myöhemmin Inkooseen saakka.
Hangon satama voi nousta lisäksi tärkeään rooliin kun rikkidirektiivi astuu voimaan lyhyemmän merimatkan ansiosta joten infraa joutunee parantaa myös Hankoon asti.
Tämä on hyvä aihe ja täytyypä nostaa sitä ylöspäin näin kevättä odotellessa.
Maantiepyöräilyn suosio on kasvanut koko ajan, mutta se otetaan kyllä huonosti huomioon näissä tiehankkeissa. Kyllähän kantatie 51 oli / on vilkas, mutta vastaavasti pientareet olivat leveät poislukien välillä Kaapelitie — Pickala tuolla lähempänä Siuntion rajaa. Nyt tuosta on tehty pyöräilijöille ja erityisesti maantiepyöräilijöille tuollainen siksak rata jossa pääsee Sundsberg:n liittymään uutta väylää pitkin, mutta väli Sundsberg-Kirkkkonummen keskus pitää poukkoilla Masalan ja Jorvas:en kautta kehnoja pyöräteitä pitkin. Vähintä mitä olisi voinut odottaa on kunnollinen yhteys myös tuolle viimeiselle pätkälle. Mutta oliko tuo juuri se mistä tingittiin kun piti saada vain nopea väylä tukkimaan Länsiväylän liikenne…?
Eteläisestä Espoosta Kirkkonummelle maantipyöräilyä harrastamaan suuntaavalle jää oikeastaan vain yksi väylä pois Espoosta, eli Kauklahdenväylä. Se on Kirkkonummen puolella minusta jopa vielä haastavampi kuin mitä 51:en oli aikanaan koska siinä on pääasiassa kapeat pientareet ja myös runsaasti liikennettä ja autot ajavat ylinopeutta. Samoin Mankinjoen ylitys Kauklahdenväylällä on täysin järjetön. Siinä on ehkä 80cm tilaa ajaa ja varsinkin jos Kirkkonummen suunnasta tulee niin vauhtiakin saa kertymään aika kivasti.
Kirkkonummi kyllä tarjoaa paljon mainioita maanteitä pyöräilijöiden iloksi mutta valitettavasti niiden saavutettavuus muuttuu koko ajan hankalammaksi. Eikun pyörä auton katolle ja sit omalla autolla Kirkkonummelle niinkö se sit menee?
Toisaalta maantielenkillä on enemmän vapautta reitin valinnassa, Itse olen tuolla suunnalla käynyt lenkillä viimeksi joskus viime kesänä, joten en tunne tuota valmista versiota, mutta aiemminkaan koko pätkä isoa tietä Kirkkonummen keskustasta saakka ei ole ollut mikään erityinen suosikkini, vaan olen mieluummin suunnannut joko Gesterbystä Masalan kautta Sundsbergiin tai eteläkautta Eestinkylän ja Porkkalan tien kautta. (Jostain syystä ajan tuolla suunnalla aina lenkin vastapäivään. Esikaupunkipyörätiesiirtymää täältä keskustasta tulee joka tapauksessa sellainen tunti suuntaansa.)
Tästä huolimatta toki suorankin yhteyden pitää olla kelvollinen, esimerkiksi työmatkalla tuollaisia sakkokierroksia tuskin viitsisi joka päivä ajaa.
Nykyisellään Sundsbergin risteyksen jälkeenkin jatkuu asfaltoitu pyörätie Jorvakseen asti josta pitää sitten nousta Vanhalle Rantatielle kohti Kirkkonummea.