Eero Paloheimo jätti taas vihreät

Eero Palo­hei­mo näyt­tää taas ker­ran jät­tä­neen vih­reät. Kovin uskol­li­nen puo­lu­een sotu­ri hän ei ole enne­kään ollut. Hän ero­si Vih­reäs­tä lii­tos­ta ensim­mäi­sen ker­ran jo jos­kus 1980-luvun lopul­la ja perus­tu oman puo­lu­een, lin­ko­la­lai­sen Vih­reät rp:n jos­ta hän kui­ten­kin pala­si Vih­re­ään liit­toon, huo­mat­tu­aan, ettei­vät suu­ret kan­san­jou­kot seu­ran­neet perässä.(Voi olla, että hän ei eron­nut, vaan oli kah­den puo­lu­een jäsen, mut­ta kil­pai­le­van puo­lu­een perus­ta­mi­nen vas­taa eroa­mis­ta)  Tuo Palo­hei­mon puo­lue ylsi kui­ten­kin yhteen kan­san­edus­ta­ja­paik­kaan, kun Velt­to Vir­ta­nen valit­tiin edus­kun­taan. Velt­to oli pyr­ki­nyt myös Vih­reän lii­ton ehdok­kaak­si, mut­ta hänen ei kat­sot­tu täyt­tä­vän kan­san­edus­ta­jaeh­dok­kaal­ta vaa­dit­tu­ja kriteerejä.

Eero on ollut myös Tuusu­lan kun­nan­val­tuus­tos­sa, ei vih­rei­den vaan pai­kal­li­sen nim­by­lis­tan edus­ta­ja­na. Tuon lis­tan mer­kit­tä­vin aikaan­saan­nos on, että se vas­tus­taa raken­ta­mis­ta rau­ta­tien var­teen, kos­ka ”vain onnet­to­mat ihmi­set jou­tu­vat käyt­tä­mään työ­mat­kal­laan junaa, emme­kä me sel­lai­sia tän­ne halua”. Tämä ei ollut siis Eeron vaan hänen ryh­mä­to­ve­rin­sa kan­ta, mut­ta Ris­ti­ky­dön ase­man­seu­dun raken­ta­mi­nen sei­soo yhä. Tie­to on Kera­van neuvottelijoilta.

Eero on oman­lai­sen­sa nero, mut­ta poli­tiik­ka ei oikein ollut hänen laji­aan, ei aina­kaan vih­reis­sä. Hän kai­pa­si karis­maat­ti­sen liik­keen joh­ta­jak­si. Kun ura ei tähän vih­reis­sä auen­nut, hän jät­täy­tyi pois vuon­na 1995. Sit­tem­min hän on teh­nyt erin­omais­ta työ­tä Kii­nas­sa eko­kau­pun­kia­ja­tuk­sen ympärillä.

Mei­dän välim­me eivät olleet kos­kaan hyviä. Eero piti minua aivan lii­an vasem­mis­to­lai­se­na, kuten kaik­kia ”yhteis­kun­nal­li­ses­ti suun­tau­tu­nei­ta” vih­reät. Minä taas en oikein osan­nut uskoa hänen auto­ri­taa­ri­seen insi­nöö­ri­vi­sioon­sa yhteis­kun­nan jär­jes­tä­mi­ses­tä.  Sosi­aa­li­po­li­tii­kas­sa Eero oli niin oikeal­la, ettei hän mah­du poliit­ti­sel­le kartalle.

Siir­to­lai­suut­ta mihin­kään suun­taan Eero on vas­tus­ta­nut aina. Ei (vain?) niis­tä syis­tä, joi­ta hom­ma­foo­ru­mil­la esi­te­tään, vaan ennen kaik­kea, jot­ta kult­tuu­rit eivät sekoit­tui­si yhdek­si mös­sök­si, (kuten on tapah­tu­nut Lon­toos­sa ja New Yorkissa?)

Kai­ken kaik­ki­aan Eero Palo­hei­mo oli vih­reis­sä hyvin suu­ria ris­ti­rii­to­ja aiheut­ta­nut hen­ki­lö. Nero, joka pyr­ki aivan vää­riin tehtäviin.

Leh­dis­sä näy­te­tään spe­ku­loi­van sil­lä, että minä eroan seu­raa­vak­si. Blo­gin luki­jat ovat var­maan­kin havain­neet, etten ole aivan kai­kes­ta samaa miel­tä vih­reän edus­kun­ta­ryh­män kans­sa, mut­ta en ole eroamassa.

165 vastausta artikkeliin “Eero Paloheimo jätti taas vihreät”

  1. Palo­hei­mo ei ole, eikä ole ollut, kovin hyvä hen­ki­lö yhtei­siä asioi­ta poli­tik­ko­na hoi­ta­maan. Palo­hei­mon kir­jo­ja olen kui­ten­kin luke­nut nau­tin­nol­la. Ei hän Lin­ko­lan veroi­nen sanan­käyt­tä­jä ole, mut­ta samaa pyr­ki­mys­tä roh­ke­aan itse­näi­seen ajat­te­luun on molem­mis­sa. Noil­la aja­tus­po­luil­laan Palo­hei­mo on tie­ten­kin jou­tu­nut kovin kau­as kaik­kea-hyvää-kai­kil­le-ja-eri­tyi­ses­ti-kehi­tys­mail­le-ajat­te­lus­ta. Luu­li­sin, että Palo­hei­mo on taka­vuo­si­na ollut Vih­reil­le tar­peel­li­nen eko­än­ky­rä, mut­ta nykyi­nen hal­li­tus­puo­lue ei var­maan­kaan koe menet­tä­vän­sä hänes­sä mitään. Se ker­too yhtä pal­jon tämän päi­vän Vih­reis­tä kuin Paloheimosta.

  2. Näh­däk­se­ni Osmol­la on täs­sä vää­rä käsi­tys Palo­hei­mon kes­kei­sis­tä suur­ten kan­sain­vael­lus­ten vas­tai­sis­ta argumenteista.

    Oleel­lis­ta Palo­hei­mon kri­tii­kis­sä on nime­no­maan ollut eko­lo­gi­nen argu­ment­ti: siir­to­lai­suus kol­man­nes­ta maa­il­mas­ta teol­li­suus­mai­hin on luon­nol­le hai­tal­lis­ta. Tätä ei var­maan­kaan kukaan kiis­tä: useim­mat vih­reät vaan kohaut­ta­vat sil­le olkaan­sa. Tätä eko­lo­gis­ta argu­ment­tia ei ole käsi­tel­ty mai­nit­se­mal­la­si Hom­ma­fo­ru­mil­la oikeas­taan yhtään, lukuu­not­ta­mat­ta ehkä eräs­tä yksit­täis­tä Linkola-keskusteluketjua.

    Kult­tuu­rien kei­no­te­koi­sen sekoit­ta­mi­sen syn­nyt­tä­mäs­tä har­maas­ta hötös­tä­kin on Palo­hei­mo puhu­nut, mut­ta sen ei voi mil­lään muo­toa väit­tää ole­van täs­sä suh­tees­sa Palo­hei­mon kes­kei­nen argumentti.

    Mie­les­tä­ni Palo­hei­mo on juu­ri­kin sel­lai­nen “poli­tiik­ko”, joi­den puut­tee­seen Vih­reä liit­to on nyt uppoa­mas­sa. Vih­reil­lä on nykyi­sin riveis­sään pel­käs­tään nime­no­maan POLIITIKKOJA. Heis­tä monet tun­tu­vat ole­van muka­na poli­tii­kan itsen­sä takia: poli­tiik­ka on heil­le itse­tar­koi­tus. He näke­vät maa­il­man jon­kin­lais­ten poli­tii­kan lasien kaut­ta, ja yhteys reaa­li­maa­il­maan on monel­ta kadon­nut — jos sel­lais­ta kos­kaan olikaan.

    Eero on aina ollut mies, joka ei vain puhu, vaan myös TEKEE. On eri­kois­ta, että Soi­nin­vaa­ra saa vään­net­tyä tämän joten­kin huo­nok­si omi­nai­suu­dek­si. Palo­hei­mo on Soi­nin­vaa­ran mie­les­tä huo­no poli­tiik­ko, kos­ka Palo­hei­mo oli usein eri miel­tä kuin vih­reä val­ta­vir­ta? Itse pidän mois­ta suo­ra­sel­käi­syyt­tä vain ja ainoas­taan posi­tii­vi­se­na omi­nai­suu­te­na poli­tii­kas­sa toimittaessa.

    Ympä­ris­tö­aat­teen ympä­ril­le kehit­ty­neel­tä poliit­ti­sel­ta liik­keel­tä toi­voi­sin itse nime­no­maan TEKIJÖITÄ, eikä mitään poliit­ti­sia läs­syt­tä­jiä. Toi­saal­ta Palo­hei­mo tai­si­kin olla vii­mei­nen “eko­mo­hi­kaa­ni” Vih­reän lii­ton riveis­sä. Ei tai­da puo­lu­ees­ta enää mon­taa jäsen­tä löy­tyä, jot­ka nos­tai­si­vat luon­non­suo­je­lun yksi­se­lit­tei­ses­ti polit­ti­sek­si ykkös­asiak­seen. Men­neis­sä euro­vaa­leis­sa yksi­kään vih­rei­den ehdo­kas ei teh­nyt näin.

    Moni äänes­tä­jä elää vie­lä illuusios­sa, että Vih­reät on jon­kin­lai­nen ympä­ris­tö­puo­lue, mut­ta sil­mät alka­vat vähi­tel­len avau­tua. Luon­non­suo­je­li­jat ja ympä­ris­tö­vä­ki ovat täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa täy­sin ilman poliit­tis­ta kotia.

    Vähin­tä, mitä Vih­rei­den tuli­si teh­dä, oli­si vaih­taa puo­lu­een­sa nimeä.

  3. Jos­kus tun­tuu, että Vih­reät lähes tie­toi­ses­ti pyr­ki­vät kar­kot­ta­maan mie­sää­nes­tä­jiä epä­loo­gi­seen argu­men­taa­tioon perus­tu­val­la femi­nis­mil­lään ja ideo­lo­gi­sel­la, rea­li­tee­teis­ta vähät välit­tä­väl­lä suh­tau­tu­mi­sel­laan maa­han­muut­toon. Ympä­ris­tö­asiois­sa­kin vai­kut­tai­si ole­van pal­jon sel­lais­ta, että pide­tään väki­sin kiin­ni tie­tyis­tä van­hois­ta lin­jauk­sis­ta, vaik­ka uusi ja parem­pi tie­to ei kysei­siä lin­jauk­sia enää tuki­si­kaan. Lisäk­si Vih­reis­sä val­lit­se­va voi­ma­kas kon­sen­sus­hen­ki­syys tiet­ty­jen asioi­den suh­teen tekee tilaa Vil­le Nii­nis­tön kal­tai­sil­le fanaa­ti­koil­le, jot­ka oli­si­vat tar­peen vaa­ties­sa val­mii­ta vaik­ka repi­mään vää­rin äänes­tä­nei­den äänes­tys­li­puk­keet ja mää­rää­mään “pahat” puo­lu­eet lail­la mediapimentoon(kärjistys, jon­ka vank­ka poh­ja lepää taan­noi­ses­sa Pressiklubissa). 

    Ehkä Palo­hei­mon läh­döl­lä on jotain teke­mis­tä edel­lä mai­nit­tu­jen asioi­den kans­sa ja ehkä se samal­la ker­too jotain sii­tä, min­kä­lais­ten ihmis­ten puo­lue Vih­reis­tä on tulos­sa. Har­mi sinän­sä, kos­ka esim. itsel­le­ni Vih­reät oli­si muu­ten huo­mat­ta­vas­ti mie­lui­sam­pi puo­lue kuin aina­kaan mikään kol­mes­ta suuresta.

    Oli­si muu­ten mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, min­kä­lai­nen on Vih­rei­tä äänes­tä­vien pro­fii­li täl­lä het­kel­lä? Muis­taak­se­ni pää­kau­pun­ki­seu­dul­la Vih­reil­lä on lähes 40% kan­na­tus. Ymmär­tääk­se­ni Vih­rei­den äänes­tä­jis­tä húo­mat­ta­va enem­mis­tö on nai­sia. Voi­si­ko näi­den kah­den sei­kan poh­jal­ta olet­taa, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­vis­ta nai­sis­ta yli 50% äänes­tää Vihreitä?

  4. Kir­joi­tin muu­ta­ma päi­vä sit­ten toi­sen otsi­kon alla kom­ment­ti­na, että:

    Yri­tyk­set lei­ma­ta maa­han­muu­ton kri­tiik­ki jok­si­kin 1950-luvun yhden­mu­kai­suus­kult­tuu­rin suo­ma­lai­suu­den hai­kai­luk­si ovat 10–20 vuot­ta ajas­taan jäljessä.”

    Mie­les­sä­ni oli lähin­nä kult­tuu­riant­ro­po­lo­gi Mat­ti Sar­me­la, mut­ta tot­ta tosi­aan, oli­han Palo­hei­mo­kin näi­tä. Oli­vat enem­män äänes­sä 10–20 vuot­ta sitten.

    Edes var­si­nai­ses­ti rasis­ti­nen maa­han­muut­to­kriit­ti­syys ei tain­nut kos­kaan suh­tau­tua näin kiel­tei­ses­ti kan­sain­vä­li­seen kult­tuu­ri­vaih­toon aina­kaan val­koi­sen rodun sisäl­lä. Sekin on jää­nyt nyt marginaaliin.

  5. Par­la­men­taa­ri­seen poli­tiik­kaan Palo­hei­mo ei ehkä (?) ole aivan omi­aan, mut­ta hyvin kiin­nos­tu­nee­na olen vuo­sien mit­taan luke­nut hänen kir­joi­tuk­si­aan. “Välit sel­vik­si — ja joka suun­taan” (1991) oli aikoi­naan avaa­va teos. Uudeh­ko kir­ja “Tämä on Afrik­ka” (2007) on myös hie­no. Palo­hei­mon net­ti­si­vuil­la­kin on hyviä juttuja.

  6. Lukui­sia kir­jo­ja olen Afri­kas­ta luke­nut, kan­sain­vä­li­siä best-sel­le­rei­ta mukaan lukien, mut­ta ei ole Palo­hei­mon kir­jan voit­ta­nut­ta. Kir­ja on aivan mah­ta­va ris­tiin ras­tiin kul­ke­va gonzo-jour­na­lis­ti­nen tilin­te­ko man­te­rees­ta. Liki 70-vuo­tias mies mat­kaa ties mis­sä syr­jä­seu­duil­la, kei­noi­naan ‘ties miten’, tapaa ties kei­tä, syö ties mitä, välil­lä ollaan kak­sin ker­roin lat­tial­la ja ruo­ka tulee ulos molem­mis­ta suun­nis­ta, ja kun luu­lee hel­pot­ta­neen niin mitä vie­lä ja kui­ten­kin taas pian eteen­päin vaik­ka mikä olisi. 

    Ei oli­si tuo­hon mones­ta puo­let nuoremmastakaan.

    Kuvauk­set hänen tapaa­mis­taan ihmi­sis­tä ovat usein havain­noil­taan syväl­li­siä ja lähes poik­keuk­set­ta mie­len­kiin­toi­sia. Palo­hei­mo ei lii­em­min siloit­te­le sen enem­pää koh­taa­maan­sa ulkois­ta kuin omaa sisäis­tä­kään todellisuutta.

    Täl­lai­nen rehel­li­nen ajat­te­lu ja tun­to­jen kuvaa­mi­nen on yhteis­kun­nal­li­ses­sa kes­kus­te­lus­sa nykyi­sin lähes uha­na­lais­ta. Vih­reis­sä eri­to­ten. Yhdes­sä­kään toi­ses­sa puo­lu­ees­sa ei ole yhtä vah­vaa pai­net­ta aja­tel­la muo­tin mukai­ses­ti oikei­ta aja­tuk­sia ja arvoja.

    Palo­hei­mos­sa poik­kea­vaa nime­no­maan on ollut lähes immuu­nius mie­li­pi­tei­den ilmai­sua ohjaa­maan pyr­ki­väl­le ulkoi­sel­le sosi­aa­li­sel­le pai­neel­le. Joten lopul­ta hän oli väis­tä­mät­tö­mäs­ti yhteen sopi­ma­ton ratio­naa­li­suut­ta ja indi­vi­dua­lis­mia vihaa­vaan, poik­keuk­sel­li­sen emo­tio­naa­li­seen ja kol­lek­ti­vis­ti­seen puolueeseen.

    Vih­reät kil­pai­le­vat vih­rei­tä vas­taan femi­nis­ti­syy­des­sä, ylit­täen lopul­ta itsen­sä, on aika osu­van ilki­ku­ri­nen kuvaus puo­lu­een nykytilasta.

  7. Onko niin, että Palo­hei­mo — ja Lin­ko­la — pitää arvioi­da tai­teel­li­sen vai­ku­tel­man perus­teel­la? Rea­lis­mia eli toteu­tus­kel­pois­ta visio­ta­han ei löy­dy mut­ta sen sijaan pal­jon kyy­ni­syyt­tä ja hiuk­ka­sen ikään kuin lää­kä­rin mää­rää­mää apo­ka­lyp­tis­ta julis­tus­ta tyy­liin: “paran­ta­kaat­te tapan­ne, te kurjat” …

  8. Kyl­lä per­sut ovat aika kevein perus­tein ‘omi­neet’ hänet hei­dän lin­joil­leen. Yhden asian perus­teel­la, ja sii­nä­kin vain ‘lop­pu­tu­lok­sen’ (?). Pre­mis­sit ovat hänel­lä luul­ta­vas­ti aivan toiset.
    Kan­nat­tai­sin Osmo sinun­kin ehdok­kuut­ta­si (jota ker­roit jos­sain kir­joi­tuk­ses­sa har­kin­nee­si). Mut­ta jos sen seu­rauk­se­na on se, että sinul­la ei oli­si enää aikaa päi­vit­tää tätä blo­gia (ja oli­si­han se, kyl­lä kan­san­edus­ta­jan työ yleen­sä täyt­tää kalen­te­rin), niin enpä tie­dä (han­ka­la kysy­mys). Tapa vai­kut­taa se on tämäkin.

  9. Öö, mitä tämä vih­rei­den pal­jon kam­mok­sut­tu yltiö­fe­mi­nis­ti­syys oikeas­taan on? En sel­väs­ti ole seu­ran­nut. Voi­si­ko joku antaa esimerkkejä?

  10. Kazaks­tan:

    Ei tai­da puo­lu­ees­ta enää mon­taa jäsen­tä löy­tyä, jot­ka nos­tai­si­vat luon­non­suo­je­lun yksi­se­lit­tei­ses­ti polit­ti­sek­si ykkös­asiak­seen. Men­neis­sä euro­vaa­leis­sa yksi­kään vih­rei­den ehdo­kas ei teh­nyt näin.

    Yksi teki! Var­ta vas­ten kävin euro­vaa­leis­sa kaik­ki vih­rei­den ehdok­kaat lävit­se, ja pää­tin äänes­tää, jos löy­dän luon­non ykkös­si­jal­le lait­ta­neen. Yksi oli, nuo­ri mies, olen unoh­ta­nut nimen, ei saa­nut kuin pari sataa ään­tä. Ehkä kos­tok­si luon­non­suo­je­lus­ta ero­tet­tiin puolueesta.

  11. Palo­mei­mo ja Lin­ko­la osaa­vat sanoa, mikä on maa­pal­lon elä­män kan­nal­ta oikein, mut­ta sii­hen se jää. Nämä pro­fee­tat eivät saa jouk­ko­ja mukaan­sa. Jot­ta vies­ti kan­taa eteen­päin, sii­hen on saa­ta­va mui­ta mukaan.

    Palo­hei­mo on näki­jä ja ker­to­ja, joh­ta­jak­si hänes­tä ei tai­da olla. Kuten ei Lin­ko­las­ta­kaan. Lii­ke tar­vit­see edel­lä kul­ki­joi­ta ja ohjaajia.

    Palo­hei­mon nimeen olen tör­män­nyt edel­li­sen ker­ran Turun Myl­ly­sil­lan uuti­sis­sa. Onko sil­lan suun­nit­te­li­ja tämä sama Palo­hei­mo, jos­ta täs­sä kirjoitetaan.

  12. En tie­dä Palo­hei­mon luon­net­ta, mut­ta insi­nöö­rit ovat vali­tet­ta­van usein put­kiai­vo­ja, jot­ka eivät ymmär­rä dis­ku­tee­ra­ta vaan tapaa­vat ilmais­ta mie­li­pi­teen­sä jär­käh­tä­mät­tö­mäs­ti, jos ovat mie­les­tään oikeas­sa. Ei vält­tä­mät­tä hyö­dyl­li­nen omi­nai­suus demo­kraat­ti­sen val­tion politiikassa.

    Ehkei Palo­hei­mo ole kyen­nyt argu­men­toi­maan mie­li­pi­tei­tään par­haal­la taval­la, mut­ta jos ole­taan siir­to­lai­suu­den ole­van paras rat­kai­su ongel­miin niin…

    Kos­ka Israel kuris­taa pales­tii­na­lais­ten elin­mah­dol­li­suu­det hal­lit­se­mil­laan alueil­la ole­mat­to­miin, tulee edis­tää pales­tii­na­lais­ten muut­toa pois alueil­ta jot­ka voi­daan liit­tää Israeliin.

    Kos­ka Eu:n ja USA:n maa­ta­lous­tu­kiais­ten ja vien­ti­tu­kien mah­dol­lis­ta­ma ruo­an dump­paus sekä tuet­tu ryös­tö­ka­las­tus on teh­nyt kan­nat­ta­mat­to­mak­si pai­kal­li­sen ruo­an­tuo­tan­non, tulee edis­tää afrik­ka­lais­ten työt­tö­mien siir­ty­mis­tä Espan­jaan poi­mi­maan tomaatteja.

    Kos­ka Soma­lias­sa on sisäl­lis­so­ta teh­nyt maas­ta hel­ve­til­li­sen pai­kan asua, on paras rat­kai­su että mah­dol­li­sim­man moni läh­tee siel­tä pois ettei sota­her­ro­jen välien­sel­vit­te­ly aiheu­ta tur­haan viat­to­mien ihmis­hen­kien menetystä.

  13. Oli­si muu­ten mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, min­kä­lai­nen on Vih­rei­tä äänes­tä­vien pro­fii­li täl­lä het­kel­lä? Muis­taak­se­ni pää­kau­pun­ki­seu­dul­la Vih­reil­lä on lähes 40% kan­na­tus. Ymmär­tääk­se­ni Vih­rei­den äänes­tä­jis­tä húo­mat­ta­va enem­mis­tö on nai­sia. Voi­si­ko näi­den kah­den sei­kan poh­jal­ta olet­taa, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­vis­ta nai­sis­ta yli 50% äänes­tää Vihreitä?

    Ei kai tämä­kään mikään iki­liik­ku­ja voi olla? Oppo­si­tio opet­taa tai aina­kin her­kis­tää puo­lu­een kuuloaistia..

  14. Kazaks­tan: “Eero on aina ollut mies, joka ei vain puhu, vaan myös TEKEE.”

    Mitäs hän on teh­nyt? Ympä­ris­tön hyväk­si? Itsel­le ei tule nyt muu­ta mer­kit­tä­vää mie­leen kuin Turun Myl­ly­sil­lan lujuuslaskelmat.
    Laa­jaa mat­kus­te­lua kehi­tys­mais­sa on pidä vie­lä tekemisenä.
    Kova teks­ti ei myös­kään ole vie­lä teke­mis­tä — sama pätee Linkolaan.

  15. Vähän aiheen vie­res­tä mut­ta ei pal­jon. Aina on sanot­tu, että vih­reät eivät ase­moi­du oikeis­to-vasem­mis­to ‑akse­lil­le. Tähän saak­ka tämä ei ole oikein avau­tu­nut vaa­leis­sa. Ääri­päi­nä ovat olleet oikeis­ton Kokoo­mus ja vasem­mis­ton Vasem­mis­to­liit­to (ja Dema­rit) — ja muut ovat olleet sii­nä jos­sain välissä.
    Nyt on aivan sel­keäs­ti nouse­mas­sa vaa­li­tais­te­lun ääri­päi­hin Perus­suo­ma­lai­set ja Vih­reät, ihan uudel­la akse­lil­la. (Libe­raa­li-kon­ser­va­tii­vi? tai jotain vas­taa­vaa, mut­ta tämä mää­ri­tel­mä on täy­sin riit­tä­mä­tön.) Tämä on merk­ki jos­ta­kin yhteis­kun­nal­li­ses­ta muu­tok­ses­ta, joka nyt on men­nyt vii­mein yhteis­kun­nas­sa läpi (‘luo­kat’ ovat vie­lä ole­mas­sa — mut­ta tämän ana­ly­soin­ti on isom­pi juttu).
    Molem­mat, sekä Perus­suo­ma­lai­set ja Vih­reät, ovat kai molem­mat aika pit­käl­ti suur­kau­pun­kien puo­luei­ta (Mm. suu­ret nimet, Timo ja Tony, ovat aikoi­naan saa­neet äänen­sä Hel­sinn­gis­tä, Uudel­ta­maal­ta). SMP:n tai­taa nykyi­sin olla SLP (Suo­men Lähiöi­den Puolue).
    Eläm­me mie­len­kiin­toi­sia aiko­ja. Vuo­si­kym­me­nien puo­lue­ra­ken­ne, kol­me suur­ta ja sit­ten muut, saat­taa olla murroksessa.

  16. Yhdes­sä­kään toi­ses­sa puo­lu­ees­sa ei ole yhtä vah­vaa pai­net­ta aja­tel­la muo­tin mukai­ses­ti oikei­ta aja­tuk­sia ja arvoja.

    …mut­ta äänes­tää pitää muis­sa puo­lueis­sa kui­ten­kin puo­lu­een joh­don päät­tä­mien aja­tuk­sien ja arvo­jen mukaisesti.

    En oli­si az sua usko­nut noin romant­ti­sek­si ja naii­vik­si suo­ma­lais­ten puo­luei­den suh­teen. Ilmei­ses­ti sinul­la on niis­tä laa­jal­ti koke­mus­ta, kun täl­lais­ta heittelet?

  17. Jää­hän ympä­ris­tö­puo­lue­seem­me sen­tään tek­nii­kan toh­to­ri Tar­ja Cron­berg, jon­ka Mit­su­bis­hi Paje­ro kulut­taa 20 lit­raa sadal­la ja CO2 pääs­töt ovat hui­keat enem­män kuin kol­men per­heau­ton eli 324 g/km sekä säh­kö­tek­nii­kan lisen­si­aat­ti Satu Has­si, jon­ka heh­kut­ta­ma ener­gian­sääs­tö­lamp­pu on ympä­ris­tö­pom­mi ja pari muu­ta, jois­ta toi­sel­la on edus­kun­nan tak­sil­la aje­lun ennä­tys ja toi­nen viet­tää enem­män aikaan­sa tai­vaal­la len­to­ko­nees­sa kuin maan pinnalla:)

  18. J:

    Öö, mitä tämä vih­rei­den pal­jon kam­mok­sut­tu yltiö­fe­mi­nis­ti­syys oikeas­taan on? En sel­väs­ti ole seu­ran­nut. Voi­si­ko joku antaa esimerkkejä?

    Tuos­ta voit lukea itse.

    http://www.vihreatnaiset.fi/wp-content/uploads/syojatar_2_09_arkisto.pdf

    Koko läpys­kä perus­tuu sii­hen perus­te­le­mat­to­maan pre­mis­siin, että nai­set ovat yhteis­kun­nal­li­ses­ti sor­re­tus­sa ase­mas­sa. Lisäk­si Vih­rei­den nais­ten tavoit­tee­na on jär­jet­tö­mäs­ti lop­pu­tu­los­ten tasa-arvo mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvon sijaan. Yksi­löi­den väli­siä ja suku­puol­ten väli­siä kes­ki­mää­räi­siä pre­fe­rens­sie­ro­ja ei halu­ta huo­mioi­da mil­lään taval­la. Tätä lop­pu­tu­los­ten tasa-arvoa he yrit­tä­vät sit­ten toteut­taa eri­näi­sil­lä syr­ji­vil­lä kiin­tiö­hank­keil­la yms.

    Esim.

    vih­reät nai­set vaa­tii, että tasa-arvolain
    kiin­tiö­py­kä­län hen­keä sovel­le­taan myös
    kun­nan­hal­li­tus­ten, val­tuus­to­jen ja lautakuntien
    puheenjohtajuuksiin”

    vih­reät nai­set vaa­tii, että
    myös Suo­mi esit­tää EU-komis­saa­rik­si sekä naisettä
    miesehdokasta”

    vih­reät nai­set kan­nus­taa nai­sia hakeutumaan
    ay-teh­tä­viin. Vih­reät Nai­set vaa­tii sekä
    työn­te­ki­jä- että työ­nan­ta­ja­jär­jes­tö­jä varmistamaan
    nais­ten osuu­den myös johtotehtävissä
    esi­mer­kik­si kiin­tiöi­den kautta”

    vih­reät nai­set vaa­tii sukupuolikiintiöitä
    val­tion omis­ta­mien yhtiöi­den hallituksiin”

    Joi­tain jär­ke­viä­kin ehdo­tuk­sia siel­tä löy­tyy, mut­ta ylei­ses­ti tun­nu­taan aja­van puh­taas­ti nais­ten etua ja pol­ke­maan mies­ten oikeuk­sia yhden­ver­tai­seen kohteluun. 

    Koko­nai­suu­des­saan Vih­rei­den nais­ten femi­nis­mis­sä on kyse mah­dol­li­suuk­sien epä­ta­sa-arvoa kan­nat­ta­vas­ta ideo­lo­gias­ta ja irra­tio­naa­li­ses­ta lop­pu­tu­los­ten tasai­seen jakau­tu­mi­seen täh­tää­väs­tä syr­jin­tä­po­li­tii­kas­ta. Ihmis­ten pre­fe­rens­seil­lä tai panos­tuk­sel­la ei Vih­rei­den nais­ten mie­les­tä ole merkitystä.

  19. Myl­ly­sil­las­ta. “Sil­lan suun­nit­te­li Insi­nöö­ri­toi­mis­to Eero Palo­hei­mo ja Mat­ti Olli­la, jos­sa suun­nit­te­lus­ta vas­ta­si Olli­la.” (ks. Wiki)
    Turun Aura­joen poh­ja on savea:
    Ama­töö­ri­tul­kin­ta: run­saat jäät lait­ti­vat perus­tuk­set sivuttaisliikkeeseen.

    Sivusuun­taan ei ollut saves­sa mitään vas­taan, ks. piirustukset:

    http://www.turku.fi/Public/download.aspx?ID=102532&GUID=%7B32F99BDF-262849C6-939A-0ECC758E1477%7D

    1. Kyl­lä sil­lan kan­ta­vuus­las­kel­mis­sa oli vir­he. rääs­sä mat­rii­sis­sa oli yhdel­lä ker­toi­mel­la vää­rä etumerkki.

  20. Yhdes­sä­kään toi­ses­sa puo­lu­ees­sa ei ole yhtä vah­vaa pai­net­ta aja­tel­la muo­tin mukai­ses­ti oikei­ta aja­tuk­sia ja arvoja.

    Enpä ole asi­aa ennen tuol­ta kan­nal­ta miet­ti­nyt mut­ta äkki­sel­tään vai­kut­taa että on tos­sa jotain perää. Kokoo­muk­ses­sa Ryd­man nuo­ri­so vetää ihan omaan lin­jaa ja vii­mek­si tänään Kor­ho­la hais­tat­ti Stubb-Katai­sel­le pak­ko­ruot­sil­la. Vapaa­vuo­ri kyy­kyt­tää idea­park­ki­por­va­rei­ta niin että Osmo­kin taput­taa ja oli niil­lä joku mamut­kyyk­kyyn hör­hö­kin ääniharavayrityksenä.
    SDP:hen mah­tuu maas­sa­maan­ta­val­la-Urpi­lai­nen, ope­tel­kaa­ui­maan-Alho ja vie­lä oikeis­to­lai­sin pää­mi­nis­te­ri aikoi­hin. Kes­kus­tas­sa Väy­ry­nen on teh­nyt aina ihan mitä huvit­taa muus­ta puo­lue­joh­dos­ta vähää­kään välittämättä.
    Mut­ta vih­reil­tä ruot­sin kie­li­ky­sy­mys­kin meni joh­don rau­tai­sel­la otteel­la, kokouk­sen jäl­keen jul­ki­lause­ma, sora­ää­niä ei kuu­lu­nut ennen eikä jäl­keen. Van­ha­nen oli vää­räs­sä puo­lu­ees­sa, tar­jol­la kun olis ollut sel­lai­nen­kin jos­sa kes­ke­ne­räi­sis­tä asiois­ta ei todel­la­kaan puhuta.

  21. J:
    Öö, mitä tämä vih­rei­den pal­jon kam­mok­sut­tu yltiö­fe­mi­nis­ti­syys oikeas­taan on?

    vih­reät kir­joit­ti­vat vih­reäs­tä femi­nis­mis­tä aikoinaan:

    Vih­reä femi­nis­mi ei tar­koi­ta pel­käs­tään nais­ten oikeuk­sien ajamista. 

    On absur­dia, että nuo­ret nai­set jou­tu­vat teke­mään pät­kä­töi­tä, kos­ka työ­nan­ta­jat pel­kää­vät van­hem­muu­den kus­tan­nuk­sia, ja nuo­ret mie­het taas ovat yksi yhteis­kun­nan stres­saan­tu­neim­mis­ta ja eni­ten yli­töi­tä teke­vis­tä ryhmistä. 

    Vih­reät vaa­ti­vat­kin van­hem­muu­den kus­tan­nus­ten jaka­mis­ta tasan kaik­kien työ­nan­ta­jien kes­ken ja isyy­den vahvistamista.

    Vih­re­ään femi­nis­miin kuu­luu myös sek­su­aa­li­vä­hem­mis­tö­jen ase­man paran­ta­mi­nen, esi­mer­kik­si adoptiotilanteissa.

    Minä kan­na­tan koko sydä­mes­tä­ni vih­reän femi­nis­min alle lai­tet­tu­ja asioi­ta, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti femi­nis­mi on latau­tu­nut sana. Se oli var­maan­kin kek­si­jöi­den­sä mie­les­tä haus­ka isku­lause mut­ta moni saa sii­tä vää­rän kuvan ja sik­si se oli mie­les­tä­ni typerä.

    Vali­tet­ta­vas­ti mää­rit­te­le­mäl­lä nuo hie­not tavoit­teet femi­nis­mik­si vih­reät antoi­vat pesä­pal­lo­mai­lat käteen kaik­kil­le jot­ka halua­vat ymmär­tää femi­nis­min kuten se hiki­pe­dias­sa mää­ri­tel­lään ja luvan lyö­dä vihreitä.

    Hiki­pe­dia:

    Femi­nis­mi on sivis­ty­neis­sä mais­sa kri­mi­na­li­soi­tu anar­ko-poliit­ti­nen lii­ke, jon­ka tavoit­tee­na on yhteis­kun­ta­rau­han tuhoa­mi­nen. Femi­nis­tien mie­les­tä perin­tei­nen pari­suh­de ja tur­val­li­nen per­heyh­tei­sö ovat asioi­ta, jois­ta tulee pääs­tä eroon, kei­nol­la mil­lä hyvänsä. 

    Femi­nis­min kan­nat­ta­jien mie­les­tä lap­sil­le ihan­teel­li­nen kas­vu­ym­pä­ris­tö ei suin­kaan ole perin­tei­nen koti, johon kuu­lu­vat eri suku­puol­ta ole­vat van­hem­mat sekä vähin­tään toi­sen van­hem­man töis­sä­käyn­ti, vaan femi­nis­tien mie­les­tä lap­set tuli­si kas­vat­taa les­bo­kom­muu­neis­sa, jon­ne mie­hil­lä on lähes­ty­mis­kiel­to. Ras­kaak­si tule­mi­nen tuli­si mie­lui­ten hoi­taa koe­put­ki­he­del­möi­tyk­sel­lä, mut­ta mikä­li tämä ei jos­tain syys­tä onnis­tu, tuli­si “isän” olla kor­kein­taan 60 kg pai­na­va, ras­ta­tuk­kai­nen siva­ri. Isäl­lä ei mis­sään tapauk­ses­sa saa olla min­kään­lais­ta roo­lia lap­sen kas­va­tuk­ses­sa, sil­lä muu­ten lap­ses­ta voi tul­la sika!!!1!

  22. Aika osu­via näke­myk­siä Palo­hei­mos­ta näyt­tää tuleen useitakin.

    Tämä kult­tuu­rien sekoit­tu­mi­nen oli minus­ta Eeron tie­dot­tees­sa yllät­tä­vän kes­kei­sel­lä sijal­la, vaik­ka en usko että se on hänen mie­les­tä liki­main­kaan maa­pal­lon kes­kei­sim­piä ongel­mia. Ei kai muut­to­lii­ke voi kos­kaan “teho­se­koit­taa” kult­tuu­re­ja sil­lä voi­mal­la, mil­lä Coca-Cola ja Jee­sus ovat sitä tehneet.

    Palo­hei­mol­la ja Lin­ko­lal­la on aina ollut hyvin terä­vä ja rea­lis­ti­nen käsi­tys maa­pal­lon eko­lo­gi­ses­ta tilas­ta. Hei­dän tar­joa­mia yhteis­kun­nal­li­sia näke­myk­siä on vain ollut vih­reis­sä­kin mel­ko mah­do­ton­ta hyväk­syä. Kun tilal­le ei ole oikeas­ti ole ollut tar­jo­ta mitään muu­ta­kaan rat­kai­sua, on vih­rei­den ollut pak­ko luo­pua myös todel­li­suu­den hah­mot­ta­mi­ses­ta sel­lai­se­na kuin se oikeas­ti on.
    Tämä neu­vot­to­muus ongel­mien edes­sä on saa­nut vih­reät unoh­ta­maan olen­nai­sen, ja kes­kit­ty­mään pik­ku­asioi­den kans­sa nyh­rää­mi­seen. Enää ei ole edes tavoit­tee­na oikei­den suur­ten ongel­mien rat­ko­mi­nen, vaan ainoas­taan pyr­kiä aavis­tuk­sen hitaam­paan maa­pal­lon tuhoa­mi­seen, mikä­li se ei vaa­ran­na talouskasvua.

    Palo­hei­mon läh­tö ei ole suu­ri mene­tys puo­lu­eel­le, mut­ta se on suu­ri mene­tys niil­le asioil­le, joi­ta vih­reän puo­lu­een pitäi­si ajaa.

  23. Päi­vi,

    Ajat­te­lun vapaus ja puo­lue­ku­ri ovat kak­si eri asi­aa. Edus­tuk­sel­li­nen demo­kra­tia hal­li­tus­oh­jel­mi­neen ei voi­si toi­mia ilman jälkimmäistä.

    Vih­reil­lä on nime­no­maan vah­va sosi­aa­li­nen pai­ne aja­tel­la oikein. On olta­va tiet­tyä / tie­tyn suun­tais­ta miel­tä ydin­voi­mas­ta, maa­han­muu­tos­ta, suku­puo­li­ky­sy­myk­sis­tä, tuu­li­voi­mas­ta, kehi­ty­sa­vus­ta, yhteis­kun­ta­suun­nit­te­lus­ta, ympäristöveroista…

    Jos on eriä­vää miel­tä, niin ei ole vain vää­räs­sä, vaan vie­lä pai­no­te­tum­min moraa­li­ses­ti ja inhi­mil­li­ses­ti epäi­lyt­tä­vä ja epä­miel­lyt­tä­vä yksilö.

    Nyt toteat ehkä vas­taan, että onhan Kepul­la­kin alue­po­li­tiik­kan­sa, RKP:lla kie­li­ky­sy­mys jne.
    Mut­ta nämä ovat kate­go­ri­ses­ti eri tason kysy­myk­siä. Kes­kus­tan poliit­ti­nen ole­mas­sao­lon perus­ta läh­tee alue­po­li­tii­kas­ta. Sen kysee­na­lais­ta­mi­nen oli­si koko puo­lu­een ole­mas­sao­lon mie­lek­kyy­den kysee­na­lais­ta­mis­ta. Mitä kysee­na­lais­ta­ja sil­loin teki­si puo­lu­ees­sa? Samoin RKP:n ja kie­li­ky­sy­myk­sen koh­dal­la, Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien ja kris­ti­nus­kon. Nämä ovat fun­da­men­taa­le­ja kysymyksiä.

    Vih­reil­lä tämä sosi­aa­li­nen pai­ne koh­dis­tuu alem­man tason kate­go­rioi­hin. Juu­ri sil­le tasol­le, mil­lä ajat­te­lun vapau­den tuli­si ilme­tä! Ei ydin­voi­man kan­nat­ta­mi­nen / vas­tus­ta­mi­nen ole itses­sään ympä­ris­töys­tä­väl­li­syyt­tä, vaan sil­le alis­tei­nen asia­poh­jai­nen (kont­ra arvo­poh­jai­nen!) kysy­mys. Ei avoi­mien ovien poli­tiik­ka huma­ni­taa­ri­ses­sa maa­han­muu­tos­sa, min­kä joh­dos­ta Palo­hei­mo puo­lu­ees­ta sanoo eron­neen­sa, ole yhtä kuin humaa­ni­set, soli­daa­ri­set tms. arvot, vaan alem­man asia­ta­son kes­kus­te­lun kysymys.

    Tämän eron ymmär­tä­mi­nen on tär­ke­ää. On toki sel­vää, ettei se ole sel­vä ero vaan osin poik­ki­leik­kaa­va, mut­ta sil­ti kes­kei­sen tär­keä. Kes­kus­taan ver­rat­taes­sa voi­tai­siin tode­ta, että on läh­tö­koh­ta, että ehdo­kas sitou­tuu vah­vaan alue­po­li­tik­kaan, mut­ta tämän jäl­keen on mie­li­pi­tei­den kir­joa sii­tä, kuin­ka tätä alue­po­li­tiik­kaa toteuttaa.

    Juu­ri kes­kus­te­lu ja mie­li­pi­tei­den kir­jo on vih­reis­sä hyvin kapea. Ehdok­kai­den ohjel­mat ovat hyvin pit­käl­le kuin kopioi­ta toi­sis­taan, vaa­li­ko­nei­den vas­tauk­set hyvin yhte­ne­viä, rajo­ja ei riko­ta. Seu­ra­sin yksi­tyis­koh­dit­tain vih­rei­den poliit­ti­sen ohjel­man puo­lue­ko­kous­väel­tä saa­maa palau­tet­ta. Kukaan ei haas­ta­nut asia­ta­son kysy­myk­siä, jot­ka oli­si etu­kä­teen voi­nut nime­tä tabu-aiheik­si. Ei yksi­kään. (Ellei las­ke­ta les­ta­dio­lais­ta yhden mie­hen show:ta) Nimet­tö­mien kyse­lyi­den perus­teel­la n. 20% vih­reis­tä kan­nat­taa ydin­voi­maa, mut­ta ehdok­kais­ta ei kukaan ei kos­kaan. Ei edes puo­lu­een sisäi­ses­sä deba­tis­sa poliit­ti­ses­ta ohjelmasta.
    On erit­täin perus­tel­lut syyt uskoa, että moni sik­si valeh­te­lee sosi­aa­li­ses­ta pai­nees­ta joh­tuen. On help­po näh­dä mik­si. Ver­taa esi­mer­kik­si sii­hen, kuin­ka puo­lue­joh­don tahol­ta tode­taan, ettei vih­rei­den lis­toil­le tul­la hyväk­sy­mään ehdok­kai­ta joil­la on maa­han­muut­to­kriit­ti­siä näkemyksiä.

    Osmo on yksi vapaim­min itse­ään ilmai­se­via vih­rei­tä, mut­ta sil­ti tämän sosi­aa­li­sen pai­neen vai­ku­tus on täs­tä­kin blo­gis­ta sel­väs­ti luet­ta­vis­sa. Ei ole suo­ra­pu­heis­ta kan­taa ydin­voi­maan, ei suo­ra­pu­heis­ta kan­taa huma­ni­taa­ri­seen maa­han­muut­toon, eikä tai­da olla sato­jen blo­gi­kir­joi­tus­ten jou­kos­ta yhtä­kään, joka oli­si käsi­tel­lyt puo­lu­een äänes­tä­jä­poh­jan kan­nal­ta yli­voi­mai­ses­ti tär­kein­tä kysy­mys­tä, eli feminismiä.

    En toki voi kuin epäil­lä syi­tä täl­le, ehkei ole sel­vää kan­taa ydin­voi­maan vaik­ka en kyl­lä ymmär­rä mikä vaih­toeh­to vii­me kädes­sä jää raken­ta­mi­sen ja raken­ta­mat­to­muu­den väliin, ehkä Osmo ei tie­dä halu­aa­ko pää­kau­pun­ki­seu­dul­le kym­me­niä­tu­han­sia somaleita/irakilaisia/afgaaneja/tms. vai ei, ehkä suku­puo­li­ky­sy­myk­set eivät hän­tä poliit­ti­se­na aihee­na kiin­nos­ta, eikä sik­si kir­joi­tuk­sia ole lain­kaan. En voi tie­tää, mut­ta poliit­ti­si­na tark­kai­li­joi­na me kaik­ki teem­me olet­ta­muk­sia, arvioi­ta, johtopäätöksiä.

    Kun Osmo kir­joit­ti Lan­kaan täy­sin perus­tel­lun kir­joi­tuk­sen­sa, ja vie­lä­pä hyvin mal­til­li­sen ja sovit­te­le­van, nime­no­maan täs­tä mie­li­pi­tei­den yksi­mie­li­syy­des­tä, niin saman tien ilmes­tyi Vil­le Nii­nis­tö pii­kit­te­le­mään sen suun­tai­ses­ti, että onko vää­rää miel­tä jos ei ole Osmon kans­sa samaa mieltä.

    Epäi­li­sin klas­si­sis­ta pro­ji­soin­tia. Pal­jon toden­nä­köi­sem­pää on olet­taa, ettei Vil­le Nii­nis­tön ja mui­den uuden suku­pol­ven hen­gen­hei­mo­lais­ten kans­sa saa olla eri miel­tä. Osmon­kin vapaus sanoa on uskoak­se­ni pal­jol­ti van­ho­jen meriit­tien perua. Uute­na jäse­ne­nä voi­si­vat ovet olla tiu­kas­ti lukos­sa, ellei löy­tyi­si tah­toa alis­tua sosi­aa­li­sel­le paineelle.

    Asia­ta­son kes­kus­te­luun tabu-aiheis­ta ei halu­ta suos­tua edes ulko­puo­lis­ten taho­jen kans­sa. Siis argu­ment­ti -> esi­te­tyn argu­men­tin huo­mioi­va vas­ta-argu­ment­ti -> jne.
    Vaan päin­vas­toin esi­tet­ty argu­ment­ti nime­no­maan asia­ta­sol­la sivuu­te­taan, ja sii­hen vas­ta­taan reto­ri­sin kei­noin, usein mora­li­soi­den, jot­ka juon­tu­vat sil­tä emo­tio­naa­li­sel­ta tasol­ta, jol­la tämä ymmär­ryk­sen ja tie­don sosia­li­soi­tu­mi­nen mää­rää­väs­ti sijaitsee.

    Tätä on vih­reä puo­lue ja vih­reä poli­tiik­ka vuon­na 2010. Onko mikään ihme, jos ratio­naa­li­set ihmi­set jät­tä­vät puo­lu­een, eivät sii­hen lii­ty ja sitä vähe­ne­väs­ti äänestävät.

  24. Ricca­do, poli­tii­kas­sa vas­ta­pa­rit menes­ty­vät, esi­mer­kik­si dema­rit voit­ti yhdet vaa­lit teke­mäl­lä yksi­tyis­tä­mi­ses­tä kes­kei­sen kysy­myk­sen ja ase­moi­mal­la itsen­sä sen vas­tus­ta­jik­si. Yleen­sä nämä jän­nit­teet on suo­ma­lai­ses­sa poli­tii­kas­sa vähän kei­no­te­koi­sia, mut­ta Per­sut kiel­tä­mät­tä osaa puhua niin outo­ja että todel­li­suus­poh­jaa­kin vaih­teek­si on.

    Rogue, tasa-arvol­la ymmär­re­tään myös lop­pu­tu­lok­sen tasa-arvoa. Esi­mer­ki­si tuloe­rot, ter­vey­se­rot, syr­jäy­ty­mi­nen, ja suku­puol­ten väli­nen tasae­ro. Tie­ten­kin näi­tä kaik­kia voi pitää hyväk­syt­tä­vi­nä sil­lä perus­teel­la että kai­kil­la on ollut samat mah­dol­li­suu­det, mut­ta ei tuo­ta miel­tä ihan oikeas­ti ole juu­ri kukaan. Esi­mer­kik­si ei oli­si hyväk­syt­tä­vää että varal­li­suu­des­ta 99% on 1% väes­tös­tä, tai että 200 kan­san­edus­ta­jas­ta 199 on samal­ta RUKin vuo­si­kurs­sil­ta, vaik­ka tämä tilan­ne oli­si seu­raus­ta täy­del­li­ses­tä mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvos­ta. Eli kysy­mys on rajan­ve­dos­ta. En pidä kiin­tiöi­tä tar­peel­li­si­na tai hyvä­nä rat­kai­su­na, mut­ta en minä myös­kään osaa pitää nii­tä aja­via kau­hei­na rois­toi­na tai joten­kin muu­ten kajahteneina.

  25. Kat­soin eilen Ajan­koh­tais­ta Kak­kos­ta jos­sa Anni Sin­ne­mä­ki pär­jä­si hyvin Timo Soi­nil­le. Tul­kit­sen pis­te­voi­tok­si. Soi­ni oli tosin aika vai­su tai sit­ten her­ras­mies (pun inten­ded) kos­ka ei kes­keyt­tä­nyt sil­loin­kaan kun se peli­mi­nuu­teil­la mää­ri­tel­ty­nä oli­si ollut oikeutettua.

    Asi­aan:
    Ei vih­rei­den yksit­täi­sis­sä kan­na­no­tois­sa kai sen suu­rem­paa irra­tio­naa­li­suut­ta ole. Aina­kin itse jaan niis­tä monet (useim­mat?) mikä nyt ei tie­ten­kään todis­ta mitään:/

    Mut­ta vih­rei­den detal­ji­ta­son söpöi­lyis­tä ei kas­va para­dig­maa. Jos­kus ne ovat jopa kes­ke­nään ris­ti­rii­das­sa, mut­ta usein vaan ink­ka­rei­ta ihan eri kanooteissa.

    Jaa että vih­rei­den para­dig­ma — tai sano­taan vaa­ti­mat­to­mam­min: yhtei­nen nimit­tä­jä — on se ympäristönsuojelu? 

    az jo kom­men­toi sitä, miten vih­reät eroa­vat muis­ta Yhden Ison Agen­dan puo­lueis­ta. En aina tääl­lä jaa hänen aja­tuk­si­aan, mut­ta sii­nä oli osumia.

  26. Luon­non suu­rin uhka on väes­tön­kas­vu ja län­si­mai­nen kulut­ta­va elin­ta­so. Aidon vih­reän puo­lu­een tuli­si ajaa kai­kin tavoin ihmis­kun­nan väki­lu­vun vähen­tä­mis­tä ja län­si­mai­sen ener­gian­ku­lu­tuk­sen vähentämistä.

    Ja vaik­ka unoh­det­tai­siin Lin­ko­lan visiot, Ruot­sin kal­tai­nen voi­ma­kas maa­han­muut­to sopii sil­ti tuo­hon huo­nos­ti. Tie­tääk­se­ni paras tapa vähen­tää kehi­tys­mai­den syn­ty­vyyt­tä on paran­taa kehi­tys­mai­den kou­lu­tus­ta­soa. Eri­tyi­ses­ti nais­ten kou­lu­tus­ta­soa. Suo­mi on kou­lu­tuk­sen kär­ki­mai­ta. Jos halu­taan paran­taa maa­il­maa, tuli­si Suo­men kes­kit­tyä täy­del­lä voi­mal­la kehi­tys­mai­den nais­ten kou­lu­tuk­seen. Siel­lä kehitysmaissa.

    Sen­si­jaan “libe­raa­lit” Vih­reät tun­tu­vat pitä­vän tär­keäm­pä­nä pak­ko­ruot­sin säi­lyt­tä­mis­tä, tur­kis­tar­hauk­sen kiel­tä­mis­tä sekä sen­suu­ria ja sanan­va­pauk­sien rajoit­ta­mis­ta (Brax,Rastimo). Ja ahke­ras­ti huu­del­laan myös rasis­ti-sanaa uskal­ta­mat­ta ottaa asi­aan kan­taa muu­ten kuin omil­la ideo­lo­gi­sil­la fraaseilla. 

    Olen äänes­tä­nyt vih­rei­tä lähes koko elä­mä­ni. Sin­ne­mäen aika­na jotain on kui­ten­kin tapahtunut,
    olen huo­man­nut enim­mäk­seen vas­tus­ta­va­ni puo­luet­ta. Ymmär­rän hyvin mik­si rivit rakoilevat.

  27. Osmo tun­nus­ti tuos­sa aikai­sem­mas­sa aihees­sa Suo­men todel­li­sen ongel­man: Mei­dän veron­mak­sa­ja­mää­rä ei kas­va vaan supistuu.
    Eli meil­lä ei ole työ­voi­ma­pu­laa vaan veron­maks­ja­pu­la, kuten Osmo­kin vih­doin tunnustaa.

    Eli nykyi­sel­le maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka- kes­ku­te­lul­la ei ole mitään reaa­li­poh­jaa, kun kes­kus­te­lua on käy­ty työ­voi­ma­pu­la- näkökulmasta.
    Niin Vih­rei­den kuin Kokoo­muk­sen, Kepun SDP:n etc maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka on täy­del­lis­tä huuhaata.

    Maa­han­muut­to­po­li­tii­kas­sa pitäi­si näh­dä ne todel­li­set ongel­mat VEROTULOJEN näkökulmasta :

    1.Suurin ongel­ma ovat maas­sa ole­vat 50000–70000 rekis­te­röi­mä­tön­tä työn­te­ki­jää. He eivät mak­sa vero­ja ja sosi­aa­li­tur­va­mak­su­ja Suo­meen, mut­ta tus­kin­pa he mak­sa­vat nii­tä mihin­kään muuhunkaan
    maahan.
    Tämä on EU-tason ongel­ma sil­lä hei­tä on joka maas­sa, hei­dän luku­mää­rän­sä on var­maan mil­joo­nia ellei suurempikin.

    Tämä joh­tuu sii­tä, että ei ole EU-tasois­ta veron­kan­toa eikä väes­tö­re­kis­te­riä eikä viran­omai­syh­teis­työ­tä, jol­la voi­daan var­mis­taa , että verot mak­se­taan edes johon­kin maahan.
    Sama vero­poh­jan rapau­tu­mi­nen vai­vaa kaik­kia EU-maita.

    2. Maa­han­muut­ta­jat ovat kou­lut­ta­mat­to­mia ja suu­ri­per­hei­siä­kin ennem­min tai myöhemmin.
    Hei­dän palk­kan­sa on niin pie­ni, että sitä ei voi net­to­ve­rot­taa. Näi­den työt­tö­myys on 2–3 ker­tai­nen hyvi­nä­kin aikoi­na, joten he ovat vero­va­ro­jen kulut­ta­jia, eivät nii­den lisääjiä.
    Lisäk­si he pol­ke­vat palk­ka­ta­soa ja siten vero­tu­lo­jen kertymistä.

    Eli vero­tu­lo­jen lisää­mi­sen näkö­kul­mas­ta nykyi­nen maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka on täy­dell­si­tä huu­haa­ta eri­tyi­ses­ti Vih­rei­den politiikka.
    Nykyi­set maa­han­muut­ta­jat kulut­ta­vat enem­män kuin tuot­ta­vat verotuloja .

    En yhtään ihmet­te­le jos Palo­hei­mon kal­tai­nen jät­tää Vih­reät, hän osa käyt­tää sen­tään nelilaskinta.
    Meil­lä on nyky­ään val­las­sa eliit­ti, jol­la ei ole min­kään­lais­ta reaa­li­jär­keä päässä.

  28. az: juu, mut­ta olen itse sen ver­ran kyy­ni­nen äänes­tä­jä, että minul­le on aivan sama, mitä yksit­täi­set ehdok­kaat esit­te­le­vät omis­sa blo­geis­saan mie­li­pi­tei­nään, jos ja kun he kui­ten­kin lop­pu­pe­leis­sä äänes­tä­vät puo­lu­een lin­jan mukaan (tai pel­ku­rin rat­kai­su­na jät­tä­vät saa­pu­mat­ta äänestykseen).

  29. Kan­nat­taa­ko Vih­rei­den vai­kut­taa mie­li­pi­tei­siin vai pyr­kiä kumoa­maan nykyis­tä yhteis­kun­ta­jär­jes­tys­tä? Suo­mes­sa valit­tiin näh­däk­se­ni oikein ja Vih­rei­den kan­na­tus on aika kor­kea. Palo­hei­mo ja Lin­ko­la hävisivät. 

    Femi­nis­mi taas on ikään kuin aikam­me sta­li­nis­mia, ja myös lähel­lä Lin­ko­lan ja Palo­hei­mon radi­ka­lis­mia. Femi­nis­miin hirt­täy­ty­mi­nen oli vir­he, jos­ta Vih­reät mak­sa­vat vie­lä vuosia.

    Tai oikeas­taan sta­li­nis­miin ver­taa­mi­nen ei toi­mi, kos­ka ääri­va­sem­mis­to sen­tään reto­ri­sel­la tasol­la puo­lus­ti vähä­vä­ki­siä. Femi­nis­tien tar­koi­tus sen sijaan on teh­dä parem­pio­sai­sis­ta vie­lä hiu­kan parempiosaisia. 

    Kyse ei ole sala­lii­tos­ta vaan sii­tä, että femi­nis­ti­sil­lä argu­men­teil­la poliit­tis­ta pää­omaa hank­ki­van on val­taa saa­tu­aan lunas­tet­ta­va lupauk­sen­sa. Sin­ne­mä­ki ei tie­tääk­se­ni ole eri­tyi­sen femi­nis­ti, mut­ta kui­ten­kin sen ver­ran, että lähem­pä­nä minis­te­rin sydän­tä näyt­täi­si ole­van nais­yrit­tä­jien lomat kuin vaik­ka­pa nuor­ten mies­ten syr­jäy­ty­mi­nen. Siis nime­no­maan nais­yrit­tä­jien, ei pie­ny­rit­tä­jien lomat. Brax on minis­te­ri­nä lunas­ta­nut lupauk­sen­sa femi­nis­teil­le valeh­te­le­mal­la pon­nek­kaas­ti, että läheis­suh­de­vä­ki­val­ta on pää­asias­sa nai­siin koh­dis­tu­va ongel­ma. Ja mitä sekin tar­koit­ti, kun Vih­reät nimen­omai­ses­ti ilmoit­ti kan­nat­ta­van­sa mies­ten ase­vel­vol­li­suut­ta ylei­sen ase­vel­vol­li­suu­den sijaan?

    Vih­reis­tä on tul­lut nuor­ten nais­ten puolue.

    Vih­reät nai­set ry naut­ti­vat run­sai­ta tukia eivät­kä sal­li mie­hiä jäse­nik­seen. Puo­lu­een asiat ovat kuu­lem­ma tasa-arvoi­sel­la tolal­la, kun pää­osa joh­ta­jis­ta on nai­sia. Nuor­ten mies­ten ei Kas­vin mukaan kan­na­ta ryh­tyä aktii­veik­si, kos­ka nai­set aja­vat ohi.

    Femi­nis­mi tup­paa tätä nykyä saas­tut­ta­maan kai­ken, mihin se kos­kee Esi­mer­kik­si femi­nis­ti­nen Amnes­ty ajaa täy­sin vas­toin alku­pe­räis­tä agen­daan­sa lisää ja kovem­pia tuomioita! 

    Femi­nis­ti­sek­si julis­tau­tu­nut Vih­reät ei ole poik­keus. Suvait­se­vai­sek­si syn­ty­nyt puo­lue vil­je­lee puo­lueis­ta eni­ten rasis­tis­tyyp­pis­tä reto­riik­kaa. Femi­nis­min innoit­ta­ma­na. Minul­le vii­mei­nen tip­pa oli Vih­reän lan­gan kuusi­si­vui­nen jut­tu, jos­sa kehut­tiin hyvä sisar ‑hen­ges­sä muun muas­sa Anne Moi­las­ta, siis tätä ammu­taan poliit­ti­set vas­tus­ta­jat ‑tyyp­piä.

    Ymmär­rän kyl­lä, että Vih­reät ovat pal­jon muu­ta­kin kuin femi­nat­se­ja. Ehkä jos­sain suu­rem­mas­sa suun­ni­tel­mas­sa minun kan­nat­tai­si kan­nat­taa Vih­rei­tä femi­nis­ti­mei­nin­gis­tä huo­li­mat­ta. Luu­len kui­ten­kin ole­va­ni aika perus­ää­nes­tä­jä sii­nä mie­les­sä, että en pys­ty arvos­ta­maan sisäl­töä, kun pin­taa en ilkeä koskea.

    Seu­raa­vak­si vih­rei­den pitää ottaa etäi­syyt­tä femi­nis­tei­hin. otta­koon sit­ten tilal­le mie­luum­min vaik­ka­pa Palo­hei­mon ja Lin­ko­lan, jos jotain raflaa­vaa radi­ka­lis­mia on liik­keen dyna­mii­kan vuok­si kannatettava.

  30. Az:in huo­miot tuos­sa ylem­pä­nä ovat var­sin osu­via. Pit­käl­ti samois­ta syis­tä en tule enää äänes­tä­mään nykyi­siä vih­rei­tä, ja pro­pa­goin tutuil­le­kin että sel­vit­täi­si­vät nämä asiat itselleen.

    Nykyi­sel­lään näen vih­rei­tä äänes­tä­vät, ympä­ris­tön tilas­ta huo­les­tu­neet lähin­nä hyvää omaa­tun­toa osta­vi­na pää pen­saas­sa elä­vi­nä, ja pahim­mil­laan luon­non­suo­je­lun suo­ra­nai­si­na vihol­li­si­na kun kei­not vali­taan ideo­lo­gian eikä tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suu­den perusteella. 

    Kat­so­taan sit­ten uudel­leen kun puo­lu­ees­sa hyväk­sy­tään avoin kes­kus­te­lu tavoit­teis­ta ja keinoista.

  31. Päi­vi Pasi:

    juu, mut­ta olen itse sen ver­ran kyy­ni­nen äänes­tä­jä, että minul­le on aivan sama, mitä yksit­täi­set ehdok­kaat esit­te­le­vät omis­sa blo­geis­saan mie­li­pi­tei­nään, jos ja kun he kui­ten­kin lop­pu­pe­leis­sä äänes­tä­vät puo­lu­een lin­jan mukaan 

    No jaa, suo­ma­lai­ses­sa sys­tee­mis­sä kui­ten­kin äänes­tä­jät lait­ta­vat myös puo­lu­een sisäi­set ehdok­kaat (puo­lu­een mää­rit­tä­mis­sä rajois­sa, toki) parem­muus­jär­jes­tyk­seen. Jär­jes­tyk­sel­lä on epäi­le­mät­tä myös vai­ku­tus­ta puo­lu­een lin­jauk­siin, kos­ka puo­lu­eet luul­ta­vas­ti halua­vat puol­taa näkö­kan­to­ja, joi­ta moni äänes­tä­jä kan­nat­taa, ja toi­saal­ta suo­sit­tu­ja polii­tik­ko­ja ei halu­ta ajaa mar­gi­naa­liin (toi­siin puo­luei­siin tai puo­lu­een ulkopuolelle).

    Sii­nä olen toki samaa miel­tä, että puo­lue­kan­nal­la sinäl­lään on Suo­mes­sa suu­rem­pi mer­ki­tys: esim. Edus­kun­ta­vaa­li on meil­lä luon­teel­taan lähin­nä puo­lue­vaa­li yhdes­tet­ty­nä puo­lu­een kan­nat­ta­jien sisäi­seen gallup-äänestykseen.

    Kari

  32. Kuto­ja:

    Minä kan­na­tan koko sydä­mes­tä­ni vih­reän femi­nis­min alle lai­tet­tu­ja asioita”

    Eli kan­na­tat kiin­tiöi­tä lähes kaik­kiin val­tiol­li­siin hal­lin­toe­li­miin sekä pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tuk­siin? Mil­lä perus­teel­la? Kan­na­tat­ko myös sitä, että lähes kaik­ki tasa-arvo­po­li­tiik­kaan suun­na­tut rahat käy­te­tään nais­ten perus­te­le­mat­to­mas­ti ole­te­tun sor­re­tun ase­man parantamiseen?

    tpyy­luo­ma:

    tasa-arvol­la ymmär­re­tään myös lop­pu­tu­lok­sen tasa-arvoa. Esi­mer­ki­si tuloe­rot, ter­vey­se­rot, syrjäytyminen”

    Syr­jäyt­mi­sen tai ter­vey­se­ro­jen tasoit­ta­mis­ta femi­nis­tit eivät ole olleet mil­lään taval­la haluk­kai­ta aja­maan, kos­ka nii­den suh­teen nai­sil­la menee huo­mat­ta­vas­ti mie­hiä parem­min. Sen sijaan mies­ten ja nais­ten väli­ses­tä vuo­sian­sioi­den eros­ta jak­se­taan valit­taa loput­to­miin, vaik­ka ero jse­lit­tyy lähes koko­naan teh­ty­jen työ­tun­tien, yli­töi­den yms. mää­räl­lä sekä eri töis­sä työs­ken­te­lyl­lä. Mik­si sel­lais­ta tuloe­roa pitäi­si tasoit­taa, joka joh­tuu ihmis­ten omis­ta pre­fe­rens­seis­tä ja valin­nois­ta? Jos taas väi­te­tään, että ero ei joh­du pre­fe­rens­seis­tä ja valin­nois­ta, pitäi­si­kö tämä osoit­taa jol­lain taval­la ennen kuin ruve­taan vaa­ti­maan kiin­tiöi­tä yms. ?

    Vih­reät nai­set ovat vaa­ti­neet myös kiin­tiöi­tä pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tuk­siin. Mihin tämä perus­tuu? Ovat­ko he edes vai­vau­tu­neet tut­ki­maan, min­kä ver­ran päte­viä nai­sia on ollut hakijoina/ehdolla kysei­siin teh­tä­viin suh­tees­sa mie­seh­dok­kai­den mää­rään? Oli­si myös mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, kuin­ka suu­ri osa pörs­siy­ri­tyk­sis­tä on nais­ten perustamia.

    Kiin­tiöi­den käyt­tä­mi­nen voi­si olla jos­sain mää­rin perus­tel­tua sel­lai­sis­sa tilan­teis­sa, jois­sa oli­si osoi­tet­tu, että jon­kin ryh­män sel­keä alie­dus­tus joh­tuu nime­no­maan syr­jin­näs­tä JA/TAI oli­si osoi­tet­tu, että kiin­tiö­po­li­tii­kan käyt­tö kas­vat­taa koko­nais­hyö­tyä. Kum­pi­kaan näis­tä ehdois­ta ei päde esim. vaa­ti­muk­ses­sa nais­kiin­tiöis­tä pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tuk­siin. Nais­ten alie­dus­tuk­sen ei ole osoi­tet­tu joh­tu­van syr­jin­näs­tä. Lisäk­si on syy­tä olet­taa, että kiin­tiöt joh­tai­si­vat hal­li­tus­ten jäsen­ten päte­vyys­ta­son las­kuun. Syn­tyi­si tilan­tei­ta, jois­sa hal­li­tuk­seen oli­si pak­ko vali­ta päte­vyy­des­tä riip­pu­mat­ta nai­nen, vaik­ka nai­seh­dok­kai­ta oli­si yksi ja mie­seh­dok­kai­ta 20. On myös syy­tä olet­taa, että hal­li­tuk­seen halua­vien sub­jek­tii­vi­ses­ti koke­ma hyö­ty las­ki­si epä­oi­keu­den­mu­kai­sen valin­ta­me­net­te­lyn seurauksena. 

    Femi­nis­min ongel­ma­na on sen kapea tasa-arvon mää­rit­te­ly. Tämän mää­rit­te­lyn mukaan kaik­ki sel­lai­set lop­pu­tu­los­ten jakau­mat, jot­ka femi­nis­tit näke­vät nais­ten kan­nal­ta epä­suo­tui­si­na, joh­tu­vat syr­jin­näs­tä. Toi­saal­ta ne lop­pu­tu­los­ten jakau­mat, jois­sa mie­hil­lä menee hei­kom­min, joh­tu­vat femi­nis­tien mukaan yleen­sä mie­his­tä itses­tään. Täl­lä perus­teel­la femi­nis­tit sit­ten totea­vat, että kaik­ki resurs­sit tulee koh­den­taa nii­den lop­pu­tu­los­ja­kau­mien väki­näi­seen muut­ta­mi­seen, jois­sa he kat­so­vat nai­sil­la mene­vän hei­kom­min. Yksi­löi­den pre­fe­rens­sit näh­dään myös täy­sin epä­oleel­li­si­na eikä nii­hin oikeas­taan edes ote­ta mitään kan­taa. Se, että nai­set panos­ta­vat las­ten­hoi­toon mie­hiä enem­män, joh­tuu femi­nis­tien mukaan yhteis­kun­nan sor­to­ra­ken­teis­ta eikä sii­tä, että nai­set pre­fe­roi­si­vat las­ten­hoi­toa mie­hiä enem­män. Mies­ten suu­rem­pi panos­tus työ­elä­mään taas ei voi joh­tua pre­fe­rens­sie­rois­ta, vaan taas niis­tä sor­to­ra­ken­teis­ta jne.jne.

  33. Juk­ka Siren:

    Kat­soin eilen Ajan­koh­tais­ta Kak­kos­ta jos­sa Anni Sin­ne­mä­ki pär­jä­si hyvin Timo Soi­nil­le. Tul­kit­sen pis­te­voi­tok­si. Soi­ni oli tosin aika vai­su tai sit­ten her­ras­mies (pun inten­ded) kos­ka ei kes­keyt­tä­nyt sil­loin­kaan kun se peli­mi­nuu­teil­la mää­ri­tel­ty­nä oli­si ollut oikeutettua”

    Soi­ni tai­taa olla omim­mil­laan kes­kus­te­luis­sa, jois­sa osa­not­ta­jia on pal­jon eikä asioi­hin men­nä pin­taa syvem­mäl­le. Sil­loin hän pää­see lois­ta­maan kan­saan vetoa­vil­la isku­lauseil­laan. Kun men­nään yhtään syvem­mäl­le, kara­taan pois Soi­nin muka­vuusa­lu­eel­ta. Sel­lai­nen fii­lis jäi eili­ses­tä väit­te­lys­tä. Ei niin, että sii­nä nyt eri­tyi­sen syväl­le oli­si men­ty, mut­ta syvem­mäl­le kui­ten­kin kuin 10 hen­gen paneeleissa.

    Sin­ne­mä­ki vai­kut­taa edus­ta­van Vih­rei­den nais­ten fik­sum­paa pää­tä. Hän puo­lus­taa ratio­naa­li­ses­ti omak­su­mi­aan näke­myk­siä, eikä kes­ki­ty jau­ha­maan perus­te­le­mat­to­mia mant­ro­ja tai lei­maa­maan vas­ta­puol­ta rasis­mi­syy­tök­sil­lä tms.

  34. Teen­pä vie­lä eron Lin­ko­lan ja Palo­hei­mon välil­le sikä­li kuin jotain ymmärrän.

    Lin­ko­la on törp­pö. Hyvä kir­joit­ta­ja mut­ta törp­pö. Lin­ko­lal­le ihmi­set ovat tali­tiai­sia, jot­ka gee­nien­sä ohjaa­mi­nen sokeas­ti totut­ta­va itsek­käi­tä viet­te­jään. Tali­tiai­sen ja ihmi­sen ero Lin­ko­lan mukaan on oleel­li­sil­ta osin se, että ihmi­nen voi tuho­ta maa­pal­lon elä­män. Tai siis väis­tä­mät­tä tuho­aa. Sik­si pitäi­si perus­taa fasis­ti­nen hal­lin­to, joka tap­paa tap­pa­mi­ses­ta pääs­ty­ään. Näin­hän se loo­gi­ses­ti menee, kun tali­tiai­ses­ta läh­tee. Ja pitää bio­di­ver­si­teet­tiä tär­keäm­pä­nä kuin ihmis­tä ja evoluutiota.

    Palo­hei­mol­la on rea­lis­ti­sem­pi näke­mys (tosin luin Palo­hei­mon kir­jo­ja vii­mek­si jotain kym­me­nen vuot­ta sit­ten). Insi­nöö­ri kun on, Palo­hei­mo uskoo tek­niik­kaan. Niin uskon minä­kin vaik­ka olen huma­nis­ti. Tek­nii­kan avul­la ihmis­kun­ta nousee jär­jet­tö­män evo­luu­tion yläpuolelle.

    Tek­nii­kan kehi­tys on kui­ten­kin vain yksi näky­vä osa tär­keäm­mäs­tä tren­dis­tä, joka kum­pu­aa infor­maa­tio­val­lan­ku­mouk­ses­ta. Tie­däm­me kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la kai­kes­ta, mis­tä tie­tää voi. Tun­nem­me maa­il­man­kaik­keu­den lai­na­lai­suu­det yhä parem­min ja pys­tym­me sik­si nii­tä hallitsemaan.

    Ihmi­sen ajat­te­lu ei vain pysy peräs­sä. Siis se osa ajat­te­lua, joka ei perus­tu lai­na­lai­suuk­siin. Kult­tuu­rik­si sitä kai on tapa­na kut­sua. Täs­tä Palo­hei­mo kan­toi muis­taak­se­ni huolta.

    Sik­si ihmi­siä pitää herä­tel­lä. Pitää pot­kia per­suk­sil­le ja kovaa, jot­ta kon­su­me­ris­ti ja hyvin­voin­ti­löt­kö meis­sä näkee maa­il­man jär­ke­väm­min. Olen samaa mieltä.

    Ehkä Palo­hei­mon ero oli­kin potku.

    1. Ehkä Palo­hei­mon ero oli­kin potku.

      Ei ollut. En sai­si kie­liä, mitä vih­rei­den sul­je­tuil­la kes­kus­te­lu­pals­toil­la on asias­ta sanot­tu, muut­ta Palo­hei­mon ero tuli täy­del­li­se­nä yllä­tyk­se­nä vih­rei­den kes­kei­sil­le vai­kut­ta­jil­le. Useim­mat nimit­täin luu­li­vat, että Palo­hei­mo on eron­nut ajat sitten.

  35. Tääl­lä ihme­tel­lääm että mik­sei polii­ti­kot ker­ro suo­raan mitä miel­tä ovat maa­han­muu­tos­ta tai ydin­voi­mas­ta. Tämä joh­tuu sii­tä että poli­tii­kot eivät ole ihan tyh­miä, poik­keuk­sia­kin toki on.

    Ole­te­taan Her­ra Vih­reä jol­la on sem­moi­nen suht ylei­nen ja ihan jär­ke­vä kan­ta ydin­voi­maan että se on huo­no jut­tu, mut­ta jos sil­lä kor­va­taan fos­sii­li­sia niin vähem­män huo­no kuin vaih­toeh­dot. Eli hän on val­mis hyväk­sy­mään ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­sen ympä­ris­tö­hai­tat jos sil­lä saa­vu­te­taan vas­taa­vas­ti mui­ta ympä­ris­tö­hyö­ty­jä, eli ehdol­li­nen ei tai kyl­lä tilan­tees­ta riip­puen… Toi­mit­ta­ja kat­kai­see vii­meis­tään koh­das­sa fos­sii­li­sia, ja kysyy että kan­na­tat­ko vai ei? Kolum­nis­ti syyt­tää häi­ly­väs­tä ydin­voi­ma­lin­jas­ta ja selit­te­lys­tä. Blo­gisfää­ri her­jaa takin­kään­tä­jäk­si. Vaa­li­ko­nees­sa kysy­tään että mon­ta­ko ydin­voi­ma­laa Suo­meen tuli­si rakentaa.

    Joten Her­ra Vih­reä pitää tur­pan­sa kiinni.

    Her­ra Punai­nen on sitä miel­tä että Suo­meen tar­vi­taan väes­tön ikään­ty­mi­ses­tä joh­tuen lisää työi­käis­tä väkeä myös ulko­mail­ta, eli enem­män työ­pe­räis­tä ja vähem­män huma­ni­taa­ris­ta maa­han­muut­toa, tosin tämän ohel­la pitää myös saa­da suu­rem­pi osuus työi­käi­sis­tä kan­ta­suo­ma­lai­sis­ta töi­hin, lisäk­si työ­suh­tei­ta tulee val­voa, ja joten­kin pitäi­si saa­da lii­tot mukaan. Yri­tys­ten pitäi­si myös panos­taa hen­ki­lös­tö­joh­ta­mi­seen jota eri­kie­li­nen työ­voi­ma vaa­tii. Ja niin edelleen.

    Toi­nen ilta­päi­vä­leh­ti rapor­toi että Her­ra Punai­nen on sydäm­me­tön rasis­ti joka vas­tus­taa pako­lai­sia, toi­nen taas että Her­ra Punai­nen halu­aa ulko­maa­lais­ta työ­voi­maa pol­ke­maan pal­kat. Hom­ma­fo­ru­mil­la Her­ra Punai­nen nime­tään Puna­mo­kut­ta­jik­si joka halu­aa soma­lis­ta työ­kie­len ter­veys­kes­kuk­siin. Säh­kö­pos­tiin sataa vies­te­jä nimi­mer­kil­lä Enti­nen äänes­tä­jä enem­män kuin on kos­kaan ollut äänes­tä­jiä sii­tä että hän luu­li että Her­ra Punai­nen on hyvä ihmi­nen, mut­ta onkin rasis­ti, ja toi­saal­ta tuol­lai­nen viher­fe­mi­nat­sis­mi on juu­ri se syy mik­si Punai­nen puo­lue on krii­sis­sa ja län­si­maat peri­ka­dos­sa kun kaik­ki vie­dään Kiinaan.

    Joten Her­ra Punai­na­nen pitää tur­pan­sa kiinni.

    Her­ra Mul­ta on sitä miel­tä että nykyi­nen alue­tu­ki­jär­jes­tel­mä pas­si­voi, pitäi­si teh­dä syr­jä­seu­duil­la esi­mer­kik­si yhteyk­siä paran­ta­via ker­tain­ves­toin­te­ja ja tii­vis­tää kyliä. Maa­seu­dun Tule­vai­suus opas­taa Her­ra Mul­taa että kyl­lä sitä nyt pitää saa­da asua vii­den kilo­met­rin pääs­tä naa­pu­ris­ta, ja muu­ten­kin kaa­voi­tus on pro­to­fa­sis­mia. Vin­ku­ma-aavan Uuti­set kysyy että pitää­kö kaik­kien muut­taa Hel­sin­kiin, kun sin­ne vie­tiin jo Oop­pe­ra­kin. Nimerk­ki Köy­hän kan­san puo­les­ta lähes­tyy että kun hänel­lä on muu­ten­kin jo pie­net tulot ja niis­tä­kin meni useam­pi pro­sent­ti jäte­ve­den puh­dis­tuk­seen, ja miten se ruo­ka mak­se­taan jos ei tuil­la, häh?

    Joten Her­ra Mul­ta pitää tur­pan­sa kiinni.

  36. Sit­ten vie­lä kan­ta Palo­hei­mon mai­nit­se­maan mono­kult­tuu­ris­tu­mi­seen. Toi­vot­ta­vas­ti onnis­tuu lyhyem­min kuin edel­tä­vät raapustukset.

    Jos uskoo suh­teel­li­sen edun siu­nauk­sel­li­suu­teen, ei voi kan­nat­taa sel­lais­ta kehi­tys­tä joka tekee kult­tuu­reis­ta saman­lai­sia. Sii­nä mie­les­sä Palo­hei­mo on oikeas­sa hyvin perus­ta­van­laa­tui­sel­la tasolla.

    Mut­ta ohjaa­ko todel­la ent­ro­pia kulttuureja? 

    Oli­si­ko sit­ten­kin niin, että infor­maa­tion hui­ma lisään­ty­mi­nen joh­taa­kin kult­tuu­ri­sen diver­si­tee­tin lisään­ty­mi­seen enem­män kun vähe­ne­mi­seen? Sel­vää nimit­täin kai on, että McDo­nald­sit ja Ros­sot lisään­ty­vät sie­tä­mä­tön­tä vauh­tia, mut­ta niin lisään­ty­vät kai­ken­lai­set ala­kult­tuu­ri­ti­kin. Palo­hei­mo väit­tää, että kaik­ki kult­tuu­ri on koh­ta saman­lais­ta, mut­ta voi­kin käy­dä päin­vas­toin niin, että koh­ta on pelk­kiä alakulttuureja.

    Ilmei­ses­ti onkin käyn­nis­sä kak­si osit­tain vas­tak­kais­ta megatrendiä.

    Mitä joh­to­pää­tök­siä maa­il­man­pa­ran­ta­jan näis­tä tren­deis­tä pitäi­si joh­taa? Onko McDo­nalds Kuu­bas­sa tai mus­li­mi Suo­mes­sa hyvä jut­tu? Lisää­kö moni­kult­tuu­ris­tu­mi­nen kult­tuu­rin diver­si­teet­tiä glo­baa­lis­ti vai vähen­tää­kö se sitä?

    Luu­len, että Palo­hei­mon ana­lyy­si on jää­nyt kesken.

  37. No jaa, suo­ma­lai­ses­sa sys­tee­mis­sä kui­ten­kin äänes­tä­jät lait­ta­vat myös puo­lu­een sisäi­set ehdok­kaat (puo­lu­een mää­rit­tä­mis­sä rajois­sa, toki) paremmuusjärjestykseen”

    Äänes­tä­jät voi­vat pis­tää vain oman äänes­ty­sa­lu­een ehdok­kaat järjestykseen.
    Ja Suo­mes­sa ehdok­kai­ta on olta­va lai­das­ta lai­taan mie­li­pi­teil­tään ‚jot­ta se kat­taa mah­dol­li­sim­man laa­jan äänestäjäkunnan

    Mut­ta yksit­täi­sen edus­ta­jan mie­li­pi­teil­lä ei ole mer­ki­tys­tä sil­lä puo­lu­een kan­nan mää­rit­te­lee pie­nen pie­ni sisä­pii­ri , ylei­sim­min puheenjohtajan.
    Vrt Katai­nen, Vanhanen

  38. Luon­non suu­rin uhka on väes­tön­kas­vu ja län­si­mai­nen kulut­ta­va elin­ta­so. Aidon vih­reän puo­lu­een tuli­si ajaa kai­kin tavoin ihmis­kun­nan väki­lu­vun vähen­tä­mis­tä ja län­si­mai­sen ener­gian­ku­lu­tuk­sen vähentämistä.

    Tar­koi­tit­ko kai­kil­la kei­noil­la väki­lu­vun vähen­tä­mi­sek­si sotia vai riit­tää­kö tartuntataudit?
    Ja muu­ten, jos maa­il­mas­sa oli­si vähem­män ihmi­siä niin mik­si he käyt­täyi­si­vät koko­nai­suu­te­na yhtään sen vähem­män vaik­ka­pa öljyä?

  39. No joo, tuol­ta osin TomiA:n ana­lyy­si, jos­sa oli hyviä­kin point­te­ja, var­maan­kin osuu hie­man har­haan. Eli tus­kin­pa Palo­hei­mon läh­tö nyky­vih­rei­tä rah­tus­ta­kaan hereil­le pot­kii. Epäi­len reak­tiok­si lähin­nä huvit­tu­nei­suut­ta, pyr­ki­mys­tä iva­pai­not­tei­seen sut­kaus­ten ker­to­mi­seen ja palan pai­nik­keek­si yli­mie­lis­tä naurahdusta.

    J.M. Kor­ho­sel­la on yllä oikean­suun­tai­nen aja­tus sii­tä, kuin­ka me jokai­nen osal­tam­me voim­me vih­rei­tä hereil­le aut­taa. Ole­mal­la vas­tai­suu­des­sa vih­rei­tä äänes­tä­mät­tä kun­nes puo­lu­ees­sa avoin kes­kus­te­lu ja ajat­te­lun vapaus sallitaan.

  40. Lii­an vanha:

    Mut­ta yksit­täi­sen edus­ta­jan mie­li­pi­teil­lä ei ole mer­ki­tys­tä sil­lä puo­lu­een kan­nan mää­rit­te­lee pie­nen pie­ni sisä­pii­ri , ylei­sim­min puheenjohtajan. 

    En nyt tar­kem­min tun­ne puo­luei­den toi­min­taa, tai hei­dän kan­to­jen mää­ri­tys­tään, mut­ta jos­tain­han se “sisä­pii­ri­kin” syn­tyy. Yksi teki­jä, ei toki ainoa, “sisä­pii­riin” pää­se­mi­ses­sä eit­tä­mät­tä on kan­na­tus vaaleissa.

    Tpyy­luo­ma,

    🙂

    Minä syyt­täi­sin tuos­ta Suo­ma­lais­ta media­kent­tää, johon yleen­sä, vain vähän kar­ri­koi­den, mah­tuu täs­mäl­leen yksi mie­li­pi­de ker­ral­laan. Asial­li­seen kes­kus­te­luun ei monel­la­kaan toi­mit­ta­jal­la rii­tä kom­pe­tens­si tai aika, joten kaik­ki mie­li­pi­teet pitää latis­taa yksisilmäisiksi.

    Meil­lä­hän ei oikeas­taan medias­sa ole kuin “puo­lu­eet­to­mia” tie­doi­tus­vä­li­nei­tä, mitä voi pitää mel­koi­se­na ongel­ma­na maan demokratialle.

    Kari

  41. ai oli­ko palo­hei­mo vih­reis­sä, kap­pas en huo­man­nut­kaan. läh­töä on kui­ten­kin aina­kin täl­lä foo­ru­mil­la pui­tu sitä inno­kaam­min. lie­nee­kö syy­nä puo­lu­een sisäi­set jän­nit­teet “syväe­ko­lo­gien” ja prag­maa­tik­ko­jen välil­lä. täy­tyy kui­ten­kin myön­tää että nimi­merk­kien rogue ja az aja­tuk­set vih­reän puo­leen mei­nin­gis­tä oli­vat mie­len­kii­tois­ta luet­ta­vaa. ylei­ses­ti ottaen täl­lä blo­gil­la ahke­ras­ti kir­joit­te­le­vat tun­tu­vat ole­van hyvin kriit­ti­siä vih­rei­tä koh­taan. näem­mä kriit­ti­sem­piä kuin esi­mer­kik­si Hel­sin­ki­läi­set keskimäärin.

  42. az

    Olen rajus­ti eri miel­tä kans­sa­si sii­tä, että alue­po­li­tiik­ka on Kes­kus­tan aat­teel­li­nen läh­tö­koh­ta ja perus­ta, jopa sii­hen mit­taan että ilman sitä puo­luet­ta ei voi olla olemassa.

    Oli toteu­tet­tu poli­tiik­ka vii­me vuo­si­na mitä tahan­sa, Kes­kus­tan poliit­ti­nen poh­ja on oleel­li­ses­ti eri­lai­nen kuin mui­den suur­ten puolueiden. 

    Mie­ti­pä: puo­lue on tai­pu­vai­nen pai­not­ta­maan hajau­tet­tu­ja rat­kai­su­ja, ei kes­ki­tet­ty­jä rat­kai­su­ja. Puo­lue on tai­pu­vai­nen pai­not­ta­maan lähei­syyt­tä ja pai­kal­li­suut­ta, tehok­kuu­den ja suur­ten yksi­köi­den sijas­ta. Puo­lue on tai­pu­vai­nen pai­not­ta­maan ei-mate­ri­aa­li­sia, elä­män­ta­paan liit­ty­viä arvo­ja, mate­ri­aa­li­sen sijas­ta. Puo­lue on tai­pu­vai­nen pai­not­ta­maan pie­ny­rit­tä­jyyt­tä, ei suu­ry­ri­tyk­siä. Puo­lue pai­not­taa koh­tuul­lis­ta ja riit­tä­vää perus­tur­vaa kai­kil­le, ei etu­ja jot­ka perustuvat
    (työ)markkinatilanteeseen.

    Sen sijaan perin­tei­nen omis­ta­ja­nä­kö­kul­ma (kokoo­mus) ja työn­te­ki­jä­nä­kö­kul­ma (dema­rit) ovat oikeas­taan molem­mat näkö­kul­mat talou­den tehok­kuu­des­ta ja sen kehi­tyk­ses­tä riip­pu­vai­sia, ovat­pa vain vas­tak­kai­sil­la puo­lil­la ao. eturistiriitaa.

    Kes­kus­tal­la on sik­si poten­ti­aa­lia uudis­tua jopa sik­si val­ta­vir­ta­puo­lu­eek­si joka ensim­mäi­se­nä kyke­nee haas­ta­maan rea­lis­ti­sel­la ohjel­mal­la ja kan­na­tus­poh­jal­la nykyi­sen talous­kas­vun poli­tii­kan. Tämä pätee ehkä agraa­ri­puo­luei­siin yleisemminkin.

    Tai­sin pis­tää pää­ni lei­jo­nan kitaan.

  43. Rogue kir­joit­ti:

    Eli kan­na­tat kiin­tiöi­tä lähes kaik­kiin val­tiol­li­siin hal­lin­toe­li­miin sekä pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tuk­siin? Mil­lä perus­teel­la? Kan­na­tat­ko myös sitä, että lähes kaik­ki tasa-arvo­po­li­tiik­kaan suun­na­tut rahat käy­te­tään nais­ten perus­te­le­mat­to­mas­ti ole­te­tun sor­re­tun ase­man parantamiseen?

    En kan­na­ta ja en kan­na­ta. Molem­mat ovat mie­les­tä­ni type­riä aja­tuk­sia. Jokai­seen teh­tä­vään tulee aina vali­ta paras vaih­toeh­to, raho­jen jake­lus­ta minul­la ei ole mitään tietoa.

    Sen sijaan kan­na­tan kyl­lä viral­lis­ta Vih­reän femi­nis­min linjapaperia.
    http://www.vihreat.fi/node/4608

    se on lähin­nä yhdek­sän hyvää ja kym­me­nen kau­nis­ta tyyp­pi­nen löper­te­ly tasa-arvos­ta, sek­su­aa­li­ses­ta vapau­des­ta ym ilman mitään kon­kreet­tis­ta. Ilmei­ses­ti sen tar­koi­tus oli vain saa­da muu­ta­ma posi­tii­vi­nen otsik­ko ja vai­kut­taa hie­man äänes­tä­jiin. Se vain tai­si saa­da aikaan ei niin toi­vot­tua reak­tioi­ta joh­tuen femi­nis­mi sanan käytöstä.

  44. Täy­den­nys­tä tpyy­luo­man mai­nioon ana­lyy­siin, mik­sei­vät polii­ti­kot ker­ro todel­li­sia aja­tuk­si­aan esi­mer­kik­si maa­han­muu­tos­ta ja ydinvoimasta.
    Pätee myös toi­mit­ta­jiin, tut­ki­joi­hin­kin ja yli­pään­sä mel­kein kaik­kiin meihin:)

    Jos dosent­ti Fik­su­la sanoo vaik­ka, että:
    ‑Tatu Van­ha­nen puhui taan­noin läpiä pää­hän­sä, mut­ta hänel­lä oli oikeus tul­la kri­ti­soi­duk­si ver­tai­sar­vioin­nil­la eikä kiljumalla,

    -Sve­ri­ge­de­mo­kraa­tit ovat prim­tii­vi­reak­tioil­la rat­sas­ta­jia, joi­den juu­ret ovat uus­nat­sis­mis­sa, mut­ta samal­la lail­li­nen puo­lue ja äänet on kai las­ket­tu oikein,

    Tai jos toi­mit­ta­ja Edis­ty­mö kir­joit­taa, että
    ‑laa­duk­kaat graf­fi­tit ali­kul­kusil­to­jen ja hylät­ty­jen muun­ta­jien sei­nis­sä jopa piris­tä­vät, mut­ta töh­ryt asuin­ta­lo­jen sei­nis­sä ovat typeryyttä. 

    -tai että islam on koh­tuu­del­la nau­tit­tu­na ok sii­nä mis­sä muut­kin uskon­not koh­tuu­del­la nau­tit­tui­na, mut­ta puo­lus­taa tans­ka­lais­ten oikeut­ta tyh­miin­kin pilapiirroksiin,

    Niin vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten oli­si kah­vi­huo­ne ollut hänen saa­pues­saan hil­jai­nen kuin faa­raon hauta.

    Sve­ri­ge­de­mo­kraa­tit riks­da­ge­nis­sa ovat tark­kaan ottaen huo­no case, jos sano­taan “muu­ta­ma vuo­si sit­ten”, mut­ta menköön.

    Nyt on jon­kin­lai­nen kään­ne tapah­tu­mas­sa, kii­tos esi­mer­kik­si maa­han­muut­to­asiois­sa pal­jol­ti muu­ta­man roh­kean maa­han­muut­ta­jan kuten Husein Muhammedin.

    Tai­taa käy­dä kuten tais­to­lai­suu­den kans­sa sit­tem­min kävi. “Eihän kukaan, älä viit­si, en aina­kaan minä, en aina­kaan tosissani…”

    Jer­ry Cot­ton tut­ki aikoi­naan mur­haa räh­jäi­ses­sä bronxi­lais­ho­tel­lis­sa. Kaik­ki sanoi­vat: “Olin suih­kus­sa enkä kuul­lut mitään”. Jer­ry lopul­ta tuu­mi, että mah­toi olla mel­koi­nen tun­gos kun hotel­lis­sa oli vain yksi suih­ku ja sekin epäkunnossa.

  45. En nyt tar­kem­min tun­ne puo­luei­den toi­min­taa, tai hei­dän kan­to­jen mää­ri­tys­tään, mut­ta jos­tain­han se “sisä­pii­ri­kin” syn­tyy. Yksi teki­jä, ei toki ainoa, “sisä­pii­riin” pää­se­mi­ses­sä eit­tä­mät­tä on kan­na­tus vaaleissa.”
    Suo­mes­sa vaa­li on hen­ki­lö vaa­li eli läpi käy­tän­nös­sä pää­see eni­ten ääniä saaneet.
    Usein läpi­pääs­seet ovat julk­kik­sia tai jot­ta puo­lue sai­si pal­jon ääniä niin osa edus­taa kes­kel­tä vasem­mal­le ja osa kes­kel­tä oikeal­le ja osa tie­tys­ti kes­kus­taa eli puo­lueil­la ei ole mitään jul­ki­sat ohjel­maa ja puo­lu­eet ovat hyvin samanlaisia.
    Esim Kokoo­muk­ses­sa Katai­nen julis­taa hyvin oikeis­to­las­ta poli­tii­kaa, Nii­nis­tö kalas­te­lee taas ääniä keskeltä.
    Mut­ta puo­lu­een lin­ja ei ole edus­ta­ji­ne lin­ja vaan puo­lu­een lin­ja tulee puo­lu­een päät­tä­vis­tä eli­mis­tä, joka on eri kuin kansanedustajat.
    Edus­kun­ta­ryh­mä­kin nou­dat­taa puo­lu­een joh­don linjaa.Linja voi olla aivan eri kuin äänes­tä­mä­si edustajan

    Eli Suo­mes­sa äänes­tä­jäl­lä ei ole kuluttajansuojaa.
    Esim Ruot­sis­sa on lähes puh­das lis­ta­vaa­li ja puolueella/koalitiotolla on sel­vä ohjel­ma ja se nou­dat­taa­kin sitä aina­kin pää­piir­teit­täin eli äänes­tä­jä tie­tää koh­ta­li­sen hyvin mitä hän saa äänestäessään

    Mut­ta

  46. Kari, kyl­lä minä syyt­täi­sin ihan itse­ku­ta­kin. Kun poliit­ti­nen eläin ei saa ker­rot­tua muu­ta kuin että kan­nat­taa­ko jotain vai ei, niin se mik­si kan­nat­taa tai ei sit­ten kek­si­tään median ja täl­läis­ten net­ti­na­pi­si­joi­den toi­mes­ta. Mal­liin “oikeas­ti vihreät/keskusta/feministit/kokoomus/demarit/jokumikäminäenole tar­koit­taa…” Ja se ettei tätä oikeak­si tie­det­tyä motii­via ole tuo­tu jul­ki esi­mer­kik­si kyllä/ei vaa­li­ko­nees­sa on vaan todis­te epärehellisyydestä.

    Minä haluai­sin lukea täm­möis­tä enem­män, Eli­na Moi­sion (vihr.) blo­gis­ta aihee­na Roma­ni­lei­ri ja kaupunginhallitus:

    Mitä sit­ten pitäi­si teh­dä? En tiedä.

    http://elinam.vuodatus.net/blog/2671645/tuo-romaniasia-kasittelyyn-pajunen/

  47. az:

    Ehdok­kai­den ohjel­mat ovat hyvin pit­käl­le kuin kopioi­ta toisistaan, 

    Jos ottaa kai­kis­ta puo­lueis­ta kes­ki­mää­rin 5 ohjel­maa, kes­ki­mää­rin niis­sä kai­kis­sa koros­te­taan hyvin­voin­nin lisäämistä/turvaamista, ympä­ris­tö­on­gel­mien rat­kai­sua ja kil­pai­lu­ky­vyn säilyttämistä/lisäämistä. Ja tämä siis täy­sin yli puoluerajojen. 

    Juu­ri kes­kus­te­lu ja mie­li­pi­tei­den kir­jo on vih­reis­sä hyvin kapea. 

    Ai? Kai­sa Ras­ti­mo, Jyr­ki Kas­vi, Osmo Soi­nin­vaa­ra ja Tar­ja Gron­berg ovat kaik­ki kyl­lä minun mie­les­tä­ni hyvin eri­lai­sia polii­tik­ko­ja eri­lai­sil­la mie­li­pi­teil­lä ja taus­toil­la mut­ta samas­ta puolueesta. 

    Ei ole suo­ra­pu­heis­ta kan­taa ydin­voi­maan, ei suo­ra­pu­heis­ta kan­taa huma­ni­taa­ri­seen maa­han­muut­toon, eikä tai­da olla sato­jen blo­gi­kir­joi­tus­ten jou­kos­ta yhtä­kään, joka oli­si käsi­tel­lyt puo­lu­een äänes­tä­jä­poh­jan kan­nal­ta yli­voi­mai­ses­ti tär­kein­tä kysy­mys­tä, eli feminismiä. 

    Oli­si­ko mah­dol­lis­ta, että ydinvoima/energiaratkaisut on sen ver­ran moni­mut­kai­nen monen muut­tu­jan yhtä­lö, että sii­tä on han­ka­la muo­dos­taa juu/ei/vaarinhousut ‑tyyp­pis­tä rautalankaa? 

    TomiA

    Femi­nis­mi taas on ikään kuin aikam­me stalinismia 

    Sta­li­nis­mi on käsi­te, jol­la vii­ta­taan Josif Sta­li­nin oppien mukai­seen jyrk­kään kom­mu­nis­min suun­tauk­seen ja poliit­ti­seen jär­jes­tel­mään. Sta­li­nis­mi yhdis­te­tään eten­kin Sta­li­nin Neu­vos­to­lii­ton kiel­tei­si­nä pidet­tyi­hin ilmiöi­hin kuten ter­ro­riin, hen­ki­lö­pal­von­taan ja val­lan keskittymiseen.

    Puut­tu­mat­ta nyt näi­hin femi­nis­min kiel­tei­siin ilmioi­hin kuten ter­ro­ris­miin ja hen­ki­lö­pal­von­taan tämä kes­kus­te­lu vih­reis­tä nai­sis­ta (joka par­haim­mil­laan esi­te­tään juu­ri täl­lai­se­na pii­loa­gen­dai­se­na poliit­ti­se­na sala­liit­to­na yhteis­kun­ta­rau­haa vas­taan) yleen­sä lop­puu juu­ri näi­hin fak­to­jen esil­le­tuo­mi­seen, jol­loin käy ilmi että vih­rei­den nais­ten suu­rin ongel­ma on se että hei­dän mie­les­tään nai­set ovat sor­re­tus­sa ase­mas­sa ja heil­lä on toi­men­pi­deoh­jel­ma jol­la asi­aan yri­te­tään mah­dol­li­ses­ti saa­da tolk­kua. On tie­tys­ti kes­kus­te­lun alai­nen asia onko oikeas­ti näin, mut­ta yhtä­lail­la pitää voi­da kes­kus­tel­la sii­tä onko maa­jus­si hei­kom­mas­sa ase­mas­sa kuin pal­kan­saa­ja, ja molem­piin suun­tiin voi­daan argu­men­toi­da. Tätä on politiikka. 

    Edel­lä vii­ta­tus­sa vih­rei­den nais­ten lär­päk­kees­sä ei ole pikai­sel­la vil­kai­sul­la oikein juu­ri mitään mitä ei oli­si muo­dos­sa tai toi­ses­sa jo hal­li­tus­puo­luei­den­kin omis­sa ohjel­mis­sa- ter­ro­ris­miin rin­nas­tet­ta­vat pros­ti­tuu­tion kit­ke­mi­nen, van­hem­pain­kus­tan­nus­ten ja ‑vapai­den tasai­sem­pi jakau­tu­mi­nen tai tasa-arvon paran­ta­mi­nen ovat tul­leet vas­taan aika monen puo­lu­een ja jär­jes­tön pape­reis­sa. Aina­kaan siel­lä ei ole mitään kovin sta­li­nis­tis­ta mate­ri­aa­lia. Neu­vos­to­liit­toa­kaan ei mai­nit­tu kertaakaan.

  48. Kazaks­tan: “Eero on aina ollut mies, joka ei vain puhu, vaan myös TEKEE.”

    Rai­mo K: “Mitäs hän on teh­nyt? Ympä­ris­tön hyväk­si? Itsel­le ei tule nyt muu­ta mer­kit­tä­vää mie­leen kuin Turun Myl­ly­sil­lan lujuuslaskelmat.”

    Täs­sä kes­kus­te­lus­sa on jo moneen ker­taan sivut­tu Palo­hei­mon eko­kau­pun­ki­pro­jek­te­ja. Eko­lo­gi­ses­ti toi­mi­van kau­pun­ki­mal­lin kehit­te­ly, jon­ka yksi koko maa­il­man joh­ta­vis­ta pio­nee­reis­ta Palo­hei­mo on, on eräs 2000-luvun ensim­mäi­sen vuo­si­sa­dan tär­keim­piä ympä­ris­tön­suo­je­lul­li­sia haas­tei­ta. Palo­hei­mo on vie­nyt hom­mia eteen­päin val­ta­vas­ti. Fak­tat kun­toon ennen tuol­lai­sia perus­teet­to­mia tölväisyjä.

    TomiA: “Ehkä Palo­hei­mon ero oli­kin potku.”

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: “Ei ollut. En sai­si kie­liä, mitä vih­rei­den sul­je­tuil­la kes­kus­te­lu­pals­toil­la on asias­ta sanot­tu, muut­ta Palo­hei­mon ero tuli täy­del­li­se­nä yllä­tyk­se­nä vih­rei­den kes­kei­sil­le vai­kut­ta­jil­le. Useim­mat nimit­täin luu­li­vat, että Palo­hei­mo on eron­nut ajat sitten.”

    Saat­toi se olla erään­lai­nen pot­ku. Palo­hei­mo lie­nee havain­nut Vih­reän lii­ton mädän­näi­syy­den ympä­ris­tö­asiois­sa, joten mik­si ihmees­sä hän oli­si vih­rei­den kes­kei­siä vai­kut­ta­jia pot­kais­sut? Hänen pot­kun­sa oli laa­jem­pi ja se koh­dis­tui laa­jem­piin kan­sa­no­siin. Se osui esi­mer­kik­si nii­hin luon­non­suo­je­lus­ta aidos­ti välit­tä­viin vih­rei­siin, jot­ka vie­lä kuvit­te­le­vat Vih­rei­den aja­van hei­dän asi­aan­sa. Se osui ja upposi.

    tpyy­luo­ma: “Tar­koi­tit­ko kai­kil­la kei­noil­la väki­lu­vun vähen­tä­mi­sek­si sotia vai riit­tää­kö tartuntataudit?”

    Lin­ko­lan suu­rin höl­möys on sotien ja tau­tien ehdot­ta­mi­nen väes­tön­kas­vun vähen­tä­mi­sen kei­noik­si. Itse arvos­tan Lin­ko­laa maa­il­man tilan havain­noit­si­ja­na sekä Nobel-tason kir­jai­li­ja­na, mut­ta hänen tar­joa­man­sa rat­kai­sueh­do­tuk­set eivät usein­kaan ole kum­moi­sia. Toi­saal­ta Lin­ko­las­sa mie­les­tä­ni kes­keis­tä nime­no­maan on maa­il­man tilan erit­täin osu­va ja kau­nis­te­le­ma­ton havain­noin­ti, EIVÄTKÄ ne rat­kai­sueh­do­tuk­set. Usein Lin­ko­la — mie­les­tä­ni perus­teet­to­mas­ti — tuo­mi­taan juu­ri jäl­kim­mäis­ten perus­teel­la, vaik­ka minun sil­mis­sä­ni ne edus­ta­vat Lin­ko­lan ajat­te­lus­sa kor­kein­taan pien­tä kuriositeettia.

    Matt­hew Whi­te on las­ke­nut, että sodis­sa, kan­san­mur­his­sa, val­tion ter­ro­ris­sa ja ihmi­sen aikaan­saa­mis­sa nälän­hä­dis­sä kuo­li 1900-luvul­la vain 180–190 mil­joo­naa ihmis­tä. Tämä on nau­ret­ta­vat nel­jä pro­sent­tia kai­kis­ta vuo­si­sa­dan kuolemista.

    Siis­pä: kukaan asi­aan jol­la­kin taval­la pereh­ty­nyt ei voi aja­tel­la, että edel­lä­mai­ni­tut oli­si­vat jon­kin­lai­sia kei­no­ja vähen­tää väes­töä. Tämä ei kui­ten­kaan muu­ta mik­si­kään sitä fak­taa, että väes­tön­kas­vu on kaik­kien ympä­ris­tö­on­gel­mien äiti, ja että juu­ri se on aja­mas­sa mei­tä tuhoon.

  49. Lii­an vanha:

    Suo­mes­sa vaa­li on hen­ki­lö vaa­li eli läpi käy­tän­nös­sä pää­see eni­ten ääniä saaneet. 

    Vää­rin. Suo­mes­sa on käy­tös­sä hen­ki­lö­vaa­lin ja lis­ta­vaa­lin yhdis­tel­mä. Tämä toki poik­ke­aa esi­mer­kik­si Ruot­sis­ta, jos­sa on (lähes) puh­das lis­ta­vaa­li, mut­ta ei sitä (puh­taak­si) hen­ki­lö­vaa­lik­si voi sanoa. On help­poa osoit­taa esi­merk­ke­jä, jois­sa eni­ten saa­neet eivät pääs­seet läpi.

    Usein läpi­pääs­seet ovat julk­kik­sia tai jot­ta puo­lue sai­si pal­jon ääniä niin osa edus­taa kes­kel­tä vasem­mal­le ja osa kes­kel­tä oikeal­le ja osa tie­tys­ti kes­kus­taa eli puo­lueil­la ei ole mitään jul­ki­sat ohjel­maa ja puo­lu­eet ovat hyvin samanlaisia. 

    No ei tuo pidä paik­kaan­sa, jos vaik­ka edus­kun­nan koos­tu­mus­ta kat­soo. No, onhan siel­lä toki “julkkiksia”(kin), mut­ta pää­osa on enem­män tai vähem­män “ammat­ti­po­lii­tik­ko­ja”. Se nyt on minus­ta päi­vän sel­vää­kin, että puo­luei­den sisäl­lä on pai­no­tuse­ro­ja, yhtä sel­vää on se, että puo­luei­den pitää vali­ta joku “yhtei­nen” lin­ja. Mitä vir­kaa koko puo­lueil­la muu­ten olisi?

    Kyse ei kui­ten­kaan pidem­män pääl­le ole pel­käs­tään ryh­mä­ku­ris­ta (jon­ka “sisä­pii­ri” päät­tää), vaan myös sii­tä, saa­daan­ko näi­hin pää­tök­siin kan­san man­daat­ti vai ei.

    Esim Ruot­sis­sa on lähes puh­das lis­ta­vaa­li ja puolueella/koalitiotolla on sel­vä ohjel­ma ja se nou­dat­taa­kin sitä aina­kin pää­piir­teit­täin eli äänes­tä­jä tie­tää koh­ta­li­sen hyvin mitä hän saa äänestäessään 

    Minä pidän lis­ta­vaa­li­jär­jes­tel­mää parem­pa­na, mut­ta ei se näh­däk­se­ni kes­kei­nen ongel­ma ole suo­ma­lai­ses­sa politiikassa.

    tpyy­luo­ma:

    Kari, kyl­lä minä syyt­täi­sin ihan itsekutakin. 

    Mei­na­sin tuon klausuu­lin lisä­tä tuo­hon kom­ment­ti­ni lop­puun myöskin.

    Minä haluai­sin lukea täm­möis­tä enem­män, Eli­na Moi­sion (vihr.) blo­gis­ta aihee­na Roma­ni­lei­ri ja kaupunginhallitus 

    Ja minä täl­lai­sia, aihees­ta työt­tö­myys Suo­mes­sa ja Tanskassa:
    http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48239-matalampi-irtisanomissuoja-auttaisi-pienyrittajia-tyollistamaan

    Kari

  50. Tuo­mas S.,

    Kysy­mys ener­gia­vaih­toeh­dois­ta on eit­tä­mät­tä moni­mut­kai­nen, eikä redusoi­du juu­pas-eipäs-väit­te­lyk­si poh­din­nal­li­ses­ti, mut­ta vii­me kädes­sä tämän het­ken kon­teks­tis­sa oli kon­kreet­ti­si­na vaih­toeh­toi­na vii­van alla 0,1,2 tai 3 uut­ta ydinvoimalaa.

    Epäi­lyk­se­ni sosi­aa­li­ses­ta pai­nees­ta voi­vat Osmon koh­dal­la olla tämän kysy­myk­sen osal­ta paik­kan­sa pitä­mät­tö­miä, häi­vyt­tää Osmo nii­tä vas­taa­mal­la jol­la­kin nois­ta nume­raa­li­sis­ta vaih­toeh­dois­ta tai sit­ten ei. Tämä joh­tuu sii­tä tuke­vas­ta epäi­lys­tä, että luu­len Osmon kan­nat­ta­van ydin­voi­maa, mut­ta vält­tä­vän sen suo­raa lausumista.

    Mai­nit­se­mie­si ja lukuis­ten mui­den­kin vih­rei­den koh­dal­la on toki eroa monien pal­jon vähäi­sem­män tai jopa ole­mat­to­man sosi­aa­li­sen pai­neen alla ole­vien näke­myk­sien osal­ta, mut­ta en muis­ta yhdel­tä­kään heis­tä suo­ra­pu­heis­ta kriit­tis­tä kan­nan­ot­toa sel­lai­sis­ta kysy­myk­sis­tä, jot­ka luo­kit­te­li­sin ns. tabu-kysymyksiksi.

    Puo­lu­een sisäl­lä ei kul­je vas­taa­via näke­myk­sel­li­siä ja arvol­li­sia vas­tak­kai­na­set­te­lu­ja kuin esi­mer­kik­si Kokoo­muk­ses­sa ja SDP:ssä. Näi­tä voi­si syn­tyä vain, jos nii­tä avoi­mes­ti haas­tet­tai­siin ja sii­hen haas­tee­seen suh­tau­dut­tai­siin raken­ta­vas­ti eikä tor­ju­vas­ti saa­ti ulos sulkevasti.

    Oli­si sikä­li hyvin mie­len­kiin­toi­nen sosi­aa­li­nen koe monel­la tapaa, jos Osmo sai­si lausu­tuk­si “minä kan­na­tan ydin­voi­maa” (sikä­li, jos asia siten oikeas­ti on, emme­hän voi tie­tää aivan varmaksi).

  51. Puut­tu­mat­ta nyt näi­hin femi­nis­min kiel­tei­siin ilmioi­hin kuten ter­ro­ris­miin ja hen­ki­lö­pal­von­taan tämä kes­kus­te­lu vih­reis­tä nai­sis­ta (joka par­haim­mil­laan esi­te­tään juu­ri täl­lai­se­na pii­loa­gen­dai­se­na poliit­ti­se­na sala­liit­to­na yhteis­kun­ta­rau­haa vas­taan) yleen­sä lop­puu juu­ri näi­hin fak­to­jen esil­le­tuo­mi­seen, jol­loin käy ilmi että vih­rei­den nais­ten suu­rin ongel­ma on se että hei­dän mie­les­tään nai­set ovat sor­re­tus­sa ase­mas­sa ja heil­lä on toi­men­pi­deoh­jel­ma jol­la asi­aan yri­te­tään mah­dol­li­ses­ti saa­da tolkkua.”

    Vir­ke on sen ver­ran pit­kä, että en ihan jokais­ta vivah­det­ta ehkä ymmär­rä. Kor­jaan kui­ten­kin ilmei­sim­mät väärinkäsitykset. 

    1) “Ikään kuin sta­li­nis­mi” tar­koit­taa, että ilmiö ei ole kuin sta­li­nis­mi mut­ta sin­ne päin. Tar­ken­nan sen ver­ran, että har­kit­sin kir­joit­taa “tais­to­lai­suus” “sta­li­nis­min” sijaan, mut­ta se oli­si syö­nyt väit­tee­ni yleis­pä­te­vyyt­tä. Ehkä oli­si kui­ten­kin pitä­nyt kir­joit­taa “tais­to­lai­suus”. Tar­koi­tan nimit­täin femi­nis­min ja sta­li­nis­min saman­kal­tai­suu­del­la sitä his­to­rial­lis­ta tilan­net­ta, kun yksi, var­sin ylei­ses­ti vää­räk­si koet­tu aate oli häm­mäs­tyt­tä­väl­lä taval­la rau­hoi­tet­tu kri­tii­kil­tä (ei tie­ten­kään kokonaan). 

    2) Hen­ki­lö­pal­von­taa femi­nis­tit har­ras­ta­vat suh­teel­li­sen vähän mut­ta ter­ro­ris­miin ja väki­val­taan yllyt­tä­mi­nen ei ole vie­ras­ta, mis­tä ker­roin esimerkin. 

    3) Femi­nis­mi ei ole sala­liit­to, kuten erik­seen pai­no­tin. Se on poliit­ti­nen ideo­lo­gia ja lii­ke, joka pyr­kii mää­rit­te­le­mään nai­set sor­re­tuk­si luo­kak­si ja luo­maan siten poliit­tis­ta pää­omaa. Tuo pää­oma muun­tuu poliit­ti­sik­si pää­tök­sik­si, jois­ta muu­ta­man esi­tin esimerkinomaisesti.

    4) Femi­nis­mi ei kui­ten­kaan ole kuin mikä tahan­sa poliit­ti­nen ideo­lo­gia. Sen eri­tyis­piir­tee­nä on rasis­tis­tyyp­pi­nen argu­men­toin­ti, joka muil­ta ideo­lo­gioil­ta on kiel­let­ty — hyväs­tä syys­tä. Tämän argu­men­taa­tio­ta­van jokai­nen kai tun­tee, joten en esit­tä­nyt sii­tä esi­merk­ke­jä. Tai mai­nit­si­han minä Braxin.

    5) Yri­tin kir­joit­taa sel­keän kär­jek­kääs­ti mut­ta kui­ten­kin lyhyes­ti empi­ri­aan vedo­ten. Onhan se ainoa tapa täl­lai­sis­sa kes­kus­te­luis­sa, jois­sa ei pys­ty aja­tuk­si­aan esit­te­le­mään kuin kur­so­ri­ses­ti. Tuol­lai­nen kir­joit­te­lu on kui­ten­kin mei­kä­läi­sel­le lii­an vai­ke­aa palaut­tees­ta päätellen. 😉

    Koros­tan vie­lä, että femi­nis­mi ei siis ole ikään Illu­mi­na­ti vaan ihan arki­päi­väi­nen aate, jota pitää saa­da arvos­tel­la kuin mitä tahan­sa aatetta. 

    On mah­dol­lis­ta, että vie­lä koit­taa päi­vä, kun femi­nis­tit irti­sa­nou­tu­vat rasisismista/seksisismistä ja oikeas­ti ryh­ty­vät aja­maan tasa-arvoa. Sil­loin minä­kin taas ryh­dyn femi­nis­tik­si eli nais­asia­nai­sek­si … pait­si että tasa-arvoa aja­va aate ei voi olla nimel­tään naisasia.

  52. Johan­nes Hirvaskoski,

    Enpä tie­dä lai­toit­ko pää­si lei­jo­nan kitaan, mut­ta ehkä­pä Veik­ko Ven­na­mon? 😉 Sat­tu­mal­ta juu­ri eilen Soi­nin Mais­te­ris­jät­kän luke­nee­na voin tuo­rees­ta muis­tis­ta tode­ta, että tuo visio­si Kes­kus­tas­ta on lähes yksi yhteen vennamolaisuuden/soinilaisuuden yti­men kans­sa. En liioittele.

    Tuos­ta alue­po­li­tii­kas­ta en voi olla samaa miel­tä. Kes­kus­tan kan­na­tus tulee alueil­ta, jot­ka alue­po­li­tii­kas­ta hyö­ty­vät ja hei­tä äänes­te­tään näil­tä äänes­tysalueil­ta tätä poli­tiik­kaa toteut­ta­maan usei­den kym­me­nien pro­sent­tien kan­na­tuk­sel­la. Kat­soi­sin tämän olleen ent. Maa­lais­lii­ton tren­din vuo­si­kym­me­nien ajan eikä vain vii­me vuo­si­na, tai siis vie­lä pai­no­te­tum­min tätä kai pide­tään ylei­ses­ti aika itses­tään sel­vyy­te­nä? Päin­vas­toin siir­ty­mää PS:n rivei­hin on osal­taan aja­nut tyy­ty­mät­tö­myys Van­ha­sen, Leh­to­mäen ja Kivi­nie­men lin­jauk­siin täl­lä sek­to­ril­la. Näke­myk­se­si on aika epäortodoksinen.

    Vie­lä Soi­nis­ta, kun hänen ja Sin­ne­mäen väit­te­lyä täs­sä ket­jus­sa myös sivut­tiin. Tuon kir­jan poh­jal­ta voi tode­ta, että Soi­ni on pal­jon fik­sum­pi kuin mitä antaa ymmär­tää. Kir­jan lop­pu­puo­lel­la hän myön­tää tämän suo­raan eri­tel­les­sään popu­lis­mia aka­tee­mi­ses­ti, jos­ta hän on opis­kel­lut kir­jas­tol­li­sen ver­ran teok­sia. Hänen esiin­ty­mi­sen­sä on myös har­joi­tel­tua ja tark­kaan har­kit­tua, ei lain­kaan niin spon­taa­nia kuin min­kä vai­ku­tel­man hän antaa. Tätä voi­si kut­sua esit­tä­mi­sek­si, mut­ta hän itse tote­ai­si, että asiat pitää sanoa niin, että kan­sa ymmärtää.

    Eli kuten tuos­sa Ajan­koh­tai­ses­sa kak­ko­ses­sa. En tie­dä, miten koh­dey­lei­sö tuon näkee, sitä on vai­kea arvioi­da kuin on vain oma pers­pek­tii­vin­sä. Todel­la moni voi lukea deba­tin suun­nil­leen seu­raa­vas­ti: Sin­ne­mä­ki: jaa­rin, jaa­rin, jaa­rin, jaa­rin… Soi­ni: Suo­mes­sa on elet­tä­vä suo­ma­lais­ten ehdoilla.

    Soi­ni tar­jo­aa koh­dey­lei­söl­leen sound­bi­te­ja joi­hin tart­tua ja samais­tua. Itse pidin tuos­sa kes­kus­te­lus­sa Sin­ne­mäes­tä pal­jon enem­män, hän oli empaat­ti­sen oloi­nen vaik­ka roh­musi­kin hie­man puheaikaa.

  53. tomiA

    Vir­ke on sen ver­ran pit­kä, että en ihan jokais­ta vivah­det­ta ehkä ymmärrä. 

    Suo anteek­si. Kän­ny­käl­lä kir­joi­tet­taes­sa aja­tus ja sitä myö­tä virk­keet puuroutuvat. 

    “Ikään kuin sta­li­nis­mi” tar­koit­taa, että ilmiö ei ole kuin sta­li­nis­mi mut­ta sin­ne päin. Tar­ken­nan sen ver­ran, että har­kit­sin kir­joit­taa “tais­to­lai­suus” “sta­li­nis­min” sijaan, mut­ta se oli­si syö­nyt väit­tee­ni yleispätevyyttä. 

    Minä taas mei­na­sin kir­joit­taa ensin että kapi­ta­lis­mi, sit­ten että agnos­tis­mi ja sen jäl­keen vaik­ka hit­le­ris­mi Käsit­teil­lä on tiet­ty­jä sisäl­tö­jä ja nii­tä voi itsek­seen mää­ri­tel­lä ihan miten päin halu­aa. Koi­ran voi mää­ri­tel­lä femi­nis­mik­si ja key­ne­si­läi­syy­den jää­kaa­pik­si. Lop­pu­tu­lok­se­na femi­nis­min ja sta­li­nis­min (ikään kuin) rin­nas­ta­mi­nen kuu­los­taa kui­ten­kin sil­tä, että kir­joit­ta­ja on otta­nut mah­dol­li­sim­man ikä­vän ihmi­sen mukaan nime­tyn käsit­teen ja rui­mii sil­lä femi­nis­te­jä, sisäl­löis­tä tie­tä­mät­tä tai välit­tä­mät­tä. En toki usko näin käy­neen nyt, pois se minusta. 

    Nyt kävi jo ilmi, että femi­nis­mil­lä ja sta­li­nis­mil­la ei ole yhty­mä­koh­tia, mut­ta täs­sä koh­taa teki­si mie­li kysyä että mitä yhteis­tä femi­nis­mil­lä ja tais­to­lai­suu­del­la on?

    Hen­ki­lö­pal­von­taa femi­nis­tit har­ras­ta­vat suh­teel­li­sen vähän mut­ta ter­ro­ris­miin ja väki­val­taan yllyt­tä­mi­nen ei ole vie­ras­ta, mis­tä ker­roin esimerkin. 

    ja mie­lel­lä­ni kuu­li­sin kyl­lä lisää näis­tä femi­nis­tien väki­val­taan yllyt­tä­mi­ses­tä ja muus­ta ter­ro­ris­mis­ta. Esi­merk­ki­si ei käy­nyt sil­mään. Disclai­me­ri­na mai­nit­ta­koon että sep­po­leh­to­mai­set kak­ka­blo­git eivät kyl­lä täs­sä käy lähteeksi.

  54. Kari:

    Ja minä täl­lai­sia, aihees­ta työt­tö­myys Suo­mes­sa ja Tanskassa:
    http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48239-matalampi-irtisanomissuoja-auttaisi-pienyrittajia-tyollistamaan

    Asia on ihan hyvä kuin myös kir­joi­tus, samoin point­ti, mut­ta en oikein pidä juu­ri tuol­lai­ses­ta lähestymistavasta.

    Siis joo, se että Suo­mes­sa on jär­jes­tel­mä jos­sa sadan hen­ki­lön irti­sa­no­mi­sen help­poa ja yhden usein mah­do­ton­ta on hul­lua, ja joh­taa nii­hin pät­kä­töi­hin sekä hys­tee­ri­seen rek­ry­toin­tiin jos­sa syy­nä­tään kaik­ki oikeat ja kuvi­tel­lut ris­kit haki­jas­ta. (Täs­tä on tes­taus­fir­mois­sa kysymys.)

    Mut­ta kun se irti­sa­no­mi­suo­ja on osa moni­mut­kais­ta vyyh­tiä jota pitäi­si tar­kas­tel­la koko­nai­suu­te­na. Ihan vas­taa­va ongel­ma on vaik­ka­pa se että van­hem­muu­den kus­tan­nuk­set menee äidin työ­nan­ta­jal­le, tai että työ­nan­ta­ja vas­taa työkyvyttömyyseläkkeistä.

    Ja toi­saal­ta nime­no­maan sen EVAn Talent Avai­lable rap­pa­rin (hyvä) point­ti oli se että työ­nan­ta­jan kan­nat­tai­si panos­taa sii­hen että mie­ti­tään ihan oikeas­ti esi­mer­kik­si sitä että mit­kä ne kie­li­vaa­ti­muk­set todel­li­suu­des­sa on työ­teh­tä­väs­sä ja miten asiat voi­si hoi­taa muu­ten. Eli suo­mek­si parem­paan joh­ta­mis­ta. Ja tätä taas minus­ta äkki­sel­tään tuki­si se että työn­te­ki­jäs­tä on vai­kea pääs­tää eroon, jol­loin häneen kan­nat­taa panos­taa kun joka tapauk­ses­sa ollaan naimisissa.

    Joten­kin niin tätä pitäi­si hoi­taa että noi­ta ris­ke­jä vakuu­tet­tai­siin joko työ­nan­ta­jien kes­ken tai sit­ten vero­va­roin ja nämä “vakuu­tus­mak­sut” oli­si suh­tees­sa sii­hen kuin­ka hyvää työ­nan­ta­jan hen­ki­lös­tö­joh­ta­mi­nen on. Eli jos ei pidä mitään huol­ta työn­te­ki­jöis­tään niin sie­tää­kin mak­saa. Tuon mit­taa­mi­nen on vaan taas vaikeaa.

    Siis eril­lis­toi­men­pi­tee­nä irti­sa­no­mis­suo­jan madal­ta­mi­nen ei minus­ta toi­mi. Eikä etene.

  55. tpyy­luo­ma, hel­pom­pi irti­sa­no­mi­nen pitäi­si ehdot­to­mas­ti liit­tää sii­hen, että ensim­mäi­sil­tä 3 kuu­kau­del­ta, tms. oli­si nykyis­tä mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­pi ansio­si­don­nai­nen tur­va. Esi­mer­kik­si 80% ensim­mäi­sel­tä 3 kuu­kau­del­ta voi­si olla aika hyvä lähtökohta.

  56. Tans­ka on esi­merk­ki maas­ta, jos­sa yhdis­ty­vät kor­kea työl­li­syys, kor­kea pie­ny­rit­tä­jyy­den aste ja jous­ta­vat työ­mark­ki­nat. Tans­kas­sa työn­te­ki­jän irti­sa­no­mi­nen on suh­teel­li­sen help­poa ja irti­sa­no­mi­sai­ka on lyhyt”

    Tans­kan help­po irti­sa­no­mi­nen on pelk­kä myytti.
    Tans­ka­kin on europ­pa­lai­nen oikeus­val­tio eikä ketään voi irti­sa­noa mielivaltaisesti
    Niin­pä Tans­kas­sa­kan ei saa irti­sa­noa syr­ji­väs­ti eli uskon­non, rodun, suku­puo­len, poliit­ti­sen mielipiteen,sukupuolisen suu­na­tu­tu­mi­sen ym seik­ko­jen vuoksi.
    Työ­nan­ta­jan on myös perus­tel­ta­va irti­sa­no­mi­nen, eri­tyi­ses­ti, jos se perus­tuu hen­ki­lös­tä joh­tu­viin syi­hin ja hänen on kyet­tä­vä todis­ta­man väit­teen­sä toteen oikeu­des­sa, jos työn­te­ki­jä rii­taut­taa asian. 

    Ja jos hävi­ää jutun niin työ­nan­ta­ja mak­saa korvauksia.

    Ainoak­si nor­maa­lik­si irti­sa­no­mis­syyk­si kel­paa vain siis talou­del­li­set ja tuo­tan­nol­li­set syyt.

    Tans­kas­sa työ­suh­ten voi päät­tää vaik­ka heti,aivan samoin kuin Suo­mes­sa­kin, mut­ta työ­nan­ta­jan on sil­loin mak­set­ta­va irti­sa­no­mi­sa­jan palk­ka, Laki­mää­räi­sis­tä irti­sa­no­mis­ajois­ta voi­daan poi­ke­ta työ­eh­to­so­pi­muk­sil­la, mut­ta eivät ne
    Lisäk­si Tans­kas­sa mak­se­taan ylei­ses­ti pal­ve­lusuh­teen pituu­teen suh­teu­tet­tua irtisanomiskorvausta .

    Suo­mes­sa irti­sa­no­mi­sa­jat ovat 2 vkoa‑6 kk , mut­ta tuo pit­kä aika kos­kee jo 12 vuo­tat palvelleita

    Tans­kas­sa työt­tö­myyt­tä tor­ju­taan alu­eel­li­ses­ti, siel­lä mis­sä osaa­mis­ta löy­tyy. Jokai­sel­la 13 alu­ees­ta toi­mii alue­neu­vos­to, jos­sa on työn­te­ki­jöi­den, työ­nan­ta­jien, kun­tien ja val­tion edus­ta­jia. Kes­kus­ta­sol­la on työl­li­syys­neu­vos­to, ja AMS val­voo, ettei­vät alu­eel­li­set erot kas­va lii­an suuriksi.
    Pai­kal­li­nen LO on hyvin tyy­ty­väi­nen joh­ta­mis­ta­paan, aluei­den kolmikantaneuvostoihin.

    Suo­mes­sa­han kol­mi­kan­ta on lopetettu

    Tans­ka käyt­tää rahaa työt­tö­myy­se­läk­kei­siin, työt­tö­myys­kor­vauk­siin, kou­lu­tuk­seen, vajaa­kun­tois­ten ja iäk­käi­den työl­lis­tä­mi­seen, tuki­töi­hin etc n (6) kuusi ker­taa enem­män kuin Suo­mes­sa käytetään .

    Ei muu­ta kuin palaut­ta­maan työt­tö­myy­se­lä­ke ja korot­ta­maan ansio­si­don­nais­ta ja työ­nan­ta­jil­le vel­voi­te työl­lis­tää mui­ta­kin kuin priimatyöntekijöitä.

    Ja lopuk­si Kari, olet­ko aikuis­ten oikeas­ti sitä miel­tä oikeas­ti , että työ­an­ta­ja sai­si hauk­kua sinua vapaas­ti ilman seu­raus­ten pel­koa lais­kak­si ?? Tai tai­ta­mat­to­mak­si tai vätyk­sek­si tai varkaaksi ?

    Mitä ‚jos nimit­te­li­sit naa­pu­ria­si noin, mitä tapahtuisi ? 

    Vii­meis­ten tut­ki­mus­ten mukaan työn­te­ki­jä­kin on ihmi­nen ja hän­tä suo­jaa­vat samat lait kuin naapuriasikin.

  57. Minä taas mei­na­sin kir­joit­taa ensin että kapi­ta­lis­mi, sit­ten että agnos­tis­mi ja sen jäl­keen vaik­ka hitlerismi ”

    Jaa. Minä taas har­ras­tan sel­lais­ta kir­joit­ta­mis­ta, että ymmär­rän käyt­tä­mä­ni käsit­teet (tai kehit­te­len nii­tä). Suosittelen. 

    Jos haluat tie­tää, mikä yhteys mie­les­tä­ni on sta­li­nis­mil­la tai tais­to­lai­suu­del­la ja femi­nis­mil­lä, voit siis lukea sen edel­li­se­tä vastauksestani.

    Väki­val­las­ta ja ter­ro­ris­mis­ta intou­tu­nei­ta femi­nis­te­jä on tie­tys­ti vaik­ka kuin­ka pal­jon, kuten kai­kis­sa ääri­liik­kei­tä lie­peil­leen saa­vis­sa aat­teis­sa. Suo­mes­sa mie­leen tulee Aku­lii­na Saa­ri­kos­ki ja Anne Moi­la­nen — joka on muu­ten Suo­men joh­ta­van nais­liik­keen leh­den päätoimittaja.

    Onko kyse satun­nais­ten idioot­tien satun­nai­sis­ta möläy­tyk­sis­tä? Vai oli­si­ko väki­val­ta on sisään raken­net­tu femi­nis­ti­seen diskurssiin? 

    Jos “monis­ta femi­nis­teis­tä” yrit­tää kek­siä yhtei­sen nimit­tä­jän, se on nais­ten sor­ron ohel­la pat­riar­kaat­ti­teo­ria. Hyvin ylei­nen on myös käsi­tys sosi­aa­li­ses­ti raken­tu­vas­ta todellisuudesta.

    Lyhyes­ti ja mut­kia­kin vähän oikoen nois­ta läh­tö­koh­dis­ta on oikeu­tet­tua sanoa, että mie­het ovat vaik­ka­pa tun­neil­mai­suun kyke­ne­mät­tö­miä raa­ka­lai­sia kuten Sofi Oksa­nen oksen­si. Itse asias­sa sen sano­mi­nen ei ole pel­käs­tään oikeu­tet­tua vaan jopa moraa­li­ses­ti suo­ta­vaa. Onhan tar­koi­tus tais­tel­la parem­man maa­il­man puo­les­ta tuhoa­mal­la pat­riar­kaa­tin luo­ma vahin­gol­li­nen miesidentiteetti.

    Mut­ta, het­ki­nen, mie­hes­tä saa teh­dä demo­nin vain, jos femi­nis­tien ana­lyy­si sat­tui­si ole­maan tot­ta. Entäs jos todel­li­suus ei raken­nu­kaan pel­käs­tään sosi­aa­li­ses­ti vaan mie­hi­syys onkin osin peri­mäs­sä? Entäs jos pat­riar­kaat­ti ei seli­tä­kään maa­il­man­his­to­rian kaik­kia vaiheita?

    Skar­pit ymmär­tä­vät selit­tä­mät­tä — ja muut eivät seli­tet­ty­nä­kään — että femi­nis­ti­nen puheen­par­si täs­sä mie­les­sä ei ole raken­ta­va. Pikem­min kyse on, no, väki­val­lak­si sitä ei ehkä kuu­lu kut­sua. Mut­ta kyl­lä sitä vähän tun­tee tur­piin­sa saa­neen­sa, kun vaik­ka­pa Vih­reän lan­gan toi­mit­ta­ja kir­joit­taa sar­ja­mur­haa­jan luon­teen­piir­teis­tä ja sit­ten kuit­taa: “tyy­pil­li­nen suo­ma­lai­nen mies siis”. Hau­ku minua tyy­pil­li­sek­si suo­ma­lai­sek­si mie­hek­si ja tur­piin tulee.

    Olen­kin päät­tä­nyt lopet­taa suo­ma­lai­se­na mie­he­nä ole­mi­sen. Kuka halu­aa olla hyl­kiö ja huo­no vitsi 🙂

    Tämä taha­ton tai tahal­li­nen pyr­ki­mys tuho­ta mies­ten iden­ti­teet­ti on vain yksi femi­nis­min arve­lut­ta­vis­ta piir­teis­tä. Ker­ron muis­ta sit­ten, kun en enää keh­taa kiel­täy­tyä ylei­sön pyyn­tö­jen edessä.

  58. TomiA

    Hen­ki­lö­pal­von­taa femi­nis­tit har­ras­ta­vat suh­teel­li­sen vähän mut­ta ter­ro­ris­miin ja väki­val­taan yllyt­tä­mi­nen ei ole vie­ras­ta, mis­tä ker­roin esimerkin.

    Väki­val­las­ta ja ter­ro­ris­mis­ta intou­tu­nei­ta femi­nis­te­jä on tie­tys­ti vaik­ka kuin­ka pal­jon, kuten kai­kis­sa ääri­liik­kei­tä lie­peil­leen saa­vis­sa aat­teis­sa. Suo­mes­sa mie­leen tulee Aku­lii­na Saa­ri­kos­ki ja Anne Moi­la­nen — joka on muu­ten Suo­men joh­ta­van nais­liik­keen leh­den päätoimittaja. 

    Vään­nä nyt rau­ta­lan­gas­ta kak­si asi­aa- mil­lä taval­la sta­li­nis­mi (tai tais­to­lai­suus) ja femi­nis­mi ovat “ikään kuin” samo­ja asioi­ta, ja mitä ovat ne ter­ro­ris­miin ja väki­val­taan yllyt­tä­vät teot, jos­ta ker­roit­kin jo esimerkin?

  59. Tark­kaan ottaen Suo­mes­ta puut­tuu ympäristöpuolue.

    Sil­lä aikaa, kun maa­ta­lous ja soi­den kui­vaus ovat pilan­neet ja pilaa­vat vesis­töt, sai­maan norp­pa on kalas­te­taan suku­puut­toon, met­sät kään­ne­tään juu­ri­aan myö­ten pol­tet­ta­vak­si ja kei­tet­tä­väk­si, niin sil­lä aikaa vih­reät tais­te­le­vat ohut­ta ylä­pil­veä ja ydin­ka­ta­stro­fia vastaan.

    Sil­lä aikaa Suo­men luon­to on saa­nut rau­has­sa tuhou­tua. Ovat­ko vih­reät teh­neet hal­li­tuk­ses­sa elet­tä­kään luon­non­suo­je­lun ja ympä­ris­tön eteen?

  60. Vih­reät­hän on nykyi­sel­lään pelk­kä jako­po­li­tiik­ka­puo­lue, se kan­nat­taa tätä kaik­kea hyvää kai­kil­le-lin­jaa, sen kal­tais­ta hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa, jos­sa on run­saas­ti vero­va­roin kus­tan­net­tu­ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­ja kai­kil­le kansalaisille.

    TOISAALTA, toi­sel­la kädel­lä vih­reät ovat torp­doi­mas­sa kaik­kea sel­lais­ta toi­min­taa, joka sitä jaet­ta­vaa kar­tut­tai­si val­tion kassaan.

  61. Kazaks­tan: Se osui esi­mer­kik­si nii­hin luon­non­suo­je­lus­ta aidos­ti välit­tä­viin vih­rei­siin, jot­ka vie­lä kuvit­te­le­vat Vih­rei­den aja­van hei­dän asiaansa.

    Mitä on tämä kuu­lui­sa aito luon­non­suo­je­lu? Näi­tä kes­kus­te­lu­ja luke­mal­la päät­te­len, että nii­den mie­les­tä, jot­ka eivät vih­rei­tä äänes­tä, luon­non­suo­je­lun pitäi­si tar­koit­taa jotain yksit­täi­sen pus­kan puo­lus­ta­mis­ta, pui­den halai­lua ja lin­tu­tor­nin raken­ta­mis­ta. Sel­lais­ta söpöä ja har­mi­ton­ta pik­ku puu­has­te­lua siis.

  62. Tais­to­lais­kort­ti nyt on hie­man tyh­mä, mut­ta muis­te­li­sin kyl­lä Kylä­vaa­ran Tais­to­lai­suu­den mus­tas­ta kir­jas­ta, että yli 40% tais­to­lai­sis­ta löy­si­vät itsel­leen uuden poliit­ti­sen kodin vih­reis­tä. Huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi osuus kuin mitä esi­mer­kik­si Vas­siin jäi/meni.

    Has­sin nyt kaik­ki tie­tä­vät, mut­ta minul­le tuli yllä­tyk­se­nä, että esi­mer­kik­si edes­men­nyt vih­reä juris­ti ja euroe­dus­ta­ja Mat­ti Wuo­ri oli ollut taistolainen.

    Aika pal­jon näkyy myös tais­to­lais­ten jäl­ki­kas­vua ole­van muka­na puheen­joh­ta­jaa myö­ten, mikä iki­nä sen sit­ten selittääkään.

    Eli ei vih­rei­den ja tais­to­lai­suu­den side täy­sin ole­ma­ton ole.

    1. 40% tais­to­lai­sis­ta löy­si­vät itsel­leen uuden poliit­ti­sen kodin vihreistä.

      Voi­si­ko az har­kin­ta asian mate­maat­tis­ta mah­dot­to­muut­ta, ennen kuin uskoo kaik­kea soo­paa. Vih­rei­den jäsen­mää­rä oli pit­kään kol­men­tu­han­nen paik­keil­la ja heis­tä val­tao­sa on syn­ty­nyt 60- luvul­la tai sen jäl­keen. Sitä ennen syn­ty­nei­tä puo­lu­een jäse­nis­sä on joi­ta­kin sato­ja. Tais­to­lai­sia oli kym­me­niä tuhan­sia. Kos­ka tais­to­lais­ten on kaik­kien pitä­nyt syn­tyä ennen vuot­ta 1960, niin vaik­ka kaik­ki vih­reän puo­lu­een tuon ikäi­set oli­si­vat olleet tais­to­lai­sia, vain pro­sent­ti tai kak­si tai­os­to­lai­sis­ta oli­si voi­nut siir­tyä vihreisiin. 

      Kun vih­reä lii­ke kai­ken lisäk­si syn­tyi yli­opis­toil­la vas­ta­lausee­na tais­to­lai­suu­del­le, väi­te on ker­ta­kaik­ki­sen jär­jes­tön. Ikään kuin nimi­mer­kil­lä azx oli­si tun­ne­ta­sol­la jotain kau­naa vih­rei­tä vastaan.

  63. Vih­reät feministinaiset:

    Tui­ja Braxin tol­ku­ton puhe eduskunnassa:
    “Sit­ten, arvoi­sa puhe­mies, vie­lä per­he­vä­ki­val­ta-ter­mis­tä. Oikeus­asia­mies on täs­sä sano­nut, että ter­mi on kiis­ta­na­lai­nen, mut­ta pää­ty­nyt kui­ten­kin ihan hyvil­lä perus­te­luil­la täs­sä käyt­tä­mään sanaa “per­he­vä­ki­val­ta” muun muas­sa sen takia, että se kuvaa sil­loin, jos oikein ymmär­sin, sitä, että sii­nä on usein lap­ses­ta kysy­mys, jon­ka per­hees­sä tapah­tuu väki­val­taa, ja on todel­la syy­tä koros­taa, niin kuin oikeus­asia­mies­kin teki, että ne lähes 200 000 suo­ma­lais­ta las­ta, jot­ka vuo­sit­tain todis­ta­vat, kun äitiä lyö­dään, ovat myös väki­val­lan uhre­ja. Voi olla hyvin trau­maat­tis­ta näh­dä, kun koto­na lyödään. 

    Aivan vii­mei­se­nä, arvoi­sa puhe­mies, palai­sin vie­lä näi­hin lähes 200 000 suo­ma­lai­seen lap­seen, jot­ka näke­vät, kun hei­dän äiti­ään haka­taan — mel­kein Tam­pe­reen asukasluku.”
    — Tui­ja Brax
    http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=utpptk&${BASE}=faktautpPTK&${THWIDS}=0.14/1254153194_92970&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

    Osmo voi tilas­toih­mi­se­nä arvioi­da tuon “hakkaamis“luvun paikkansapitävyyttä…

    Kyse­lin täs­tä­kin asias­ta Hei­di Hau­ta­lal­ta, joka on teo­den­nut näin;
    “Kes­kit­ty­mäl­lä nai­siin koh­dis­tu­vaan väki­val­taan, ei vähek­sy­tä mui­den ryh­mien koke­muk­sia vaan pyri­tään tehokkuuteen”

    Jos jota­ku­ta kiin­nos­taa:http://www.heidihautala.fi/2009/10/tasa-arvon-pitaa-nakya/#more-2488

  64. Vään­nä nyt rau­ta­lan­gas­ta kak­si asi­aa- mil­lä taval­la sta­li­nis­mi (tai tais­to­lai­suus) ja femi­nis­mi ovat “ikään kuin” samo­ja asioi­ta, ja mitä ovat ne ter­ro­ris­miin ja väki­val­taan yllyt­tä­vät teot, jos­ta ker­roit­kin jo esimerkin?”

    No, jos ker­ran on lii­kaa vaa­dit­tu lukea aiem­pi vas­tauk­se­ni, lai­naan itseä­ni itse: 

    Tar­koi­tan nimit­täin femi­nis­min ja sta­li­nis­min saman­kal­tai­suu­del­la sitä his­to­rial­lis­ta tilan­net­ta, kun yksi, var­sin ylei­ses­ti vää­räk­si koet­tu aate oli häm­mäs­tyt­tä­väl­lä taval­la rau­hoi­tet­tu kri­tii­kil­tä (ei tie­ten­kään kokonaan).”

    On tie­ten­kin ilmi­sel­vää, että tämä heit­to pitäi­si perus­tel­la parem­min sel­lai­sel­le, joka ei ole pereh­ty­nyt ääri­liik­kei­siin. Mut­ta jääköön.

    Mitä tulee femi­nis­tien väki­val­ta­fan­t­asioi­hin, niis­tä­kin jo ker­roin. Ker­tauk­se­na: Anne Moi­la­nen on tun­net­tu väki­val­taa ihan­noi­vas­ta reto­rii­kas­taan. Kokei­le googla­ta vaik­ka “anne moi­la­nen tul­ta munil­le” tai “anne moi­la­nen mies­asia­mies ampuu”. Kuva­ha­kua voi myös yrit­tää. Saa­ri­kos­ken oudos­ta maa­il­mas­ta voi taas lukea tääl­tä: http://akuliinasaarikoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/43134-miehet-ovat-kykenemattomia-sympatiaan

  65. Nat­si­kort­ti on saa­nut rin­nal­len femi­nis­ti­kor­tin. Mikä on sää­li sinän­sä, sil­lä ns. maa­han­muut­to­kriit­tis­ten jou­kos­sa on nii­tä, jot­ka natist­te­lun ansait­se­vat­kin ja ääri­lai­dan femi­nis­tit­kin ansait­se­vat rapaa rois­ke­lä­pil­leen, mut­ta ns. krii­tik­ko­jen ns. kri­tii­kin ns. älyl­li­li­syys ylit­tää paro­dian rajat. Sel­lai­nen puo­les­taan tukah­dut­taa ns. jär­ke­vän keskustelun.

  66. Jan­ne H:

    täy­tyy kui­ten­kin myön­tää että nimi­merk­kien rogue ja az aja­tuk­set vih­reän puo­leen mei­nin­gis­tä oli­vat mie­len­kii­tois­ta luet­ta­vaa. ylei­ses­ti ottaen täl­lä blo­gil­la ahke­ras­ti kir­joit­te­le­vat tun­tu­vat ole­van hyvin kriit­ti­siä vih­rei­tä koh­taan. näem­mä kriit­ti­sem­piä kuin esi­mer­kik­si Hel­sin­ki­läi­set keskimäärin”

    Veik­kaan, että osal­la kir­joit­ta­jis­ta voi­ma­kas kriit­ti­syys Vih­rei­tä koh­taan joh­tuu osit­tain samas­ta syys­tä kuin minul­la, eli sii­tä, että omat odo­tuk­set Vih­reil­tä ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti olleet sel­väs­ti kor­keam­mal­la kuin odo­tuk­set esim. kol­mel­ta suu­rel­ta. Omas­ta kol­me­kymp­pi­sen aka­tee­mi­sen sta­di­lai­sen suh­teel­li­sen “libe­raa­lis­ta” näkö­kul­mas­ta­ni Kokoo­mus, SDP ja Kes­kus­ta tun­tu­vat käy­tän­nös­sä kaik­ki kon­ser­va­tii­vi­sil­ta ja pysäh­ty­neil­tä elä­ke­läis­puo­lueil­ta, joil­ta ei oikein mitään ihmeel­lis­tä voi odot­taa­kaan. “Poliit­ti­sen herää­mi­se­ni” aikoi­hin kat­see­ni kään­tyi oikeas­taan ensim­mäi­sek­si Vih­rei­siin päin ja sik­si Vih­reät on var­maan­kin ollut enem­män suu­ren­nus­la­si­ni alla kuin muut isom­mat puo­lu­eet. Vih­reis­sä on pal­jon suht nuo­ria ja kou­lu­tet­tu­ja ihmi­siä, joil­ta aprio­ri odo­tan kriit­ti­sem­pää ja ava­ra­kat­sei­sem­paa ajat­te­lua kuin vaik­ka elä­kei­kää lähes­ty­vil­tä AY-jyril­tä. Vali­tet­ta­vas­ti seu­rat­tua­ni Vih­rei­den toi­min­taa joi­ta­kin vuo­sia, olen jou­tu­nut pet­ty­mään pahas­ti. Jou­dun myös epäi­le­mään, että Vih­rei­den nega­tii­vi­nen suh­tau­tu­mi­nen kriit­ti­seen asioi­den tar­kas­te­luun ja eriä­vien näke­mys­ten esit­tä­mi­seen joh­tuu pit­käl­ti femi­nis­ti­sen nai­se­nem­mis­tön luo­mas­ta kon­sen­susil­ma­pii­ris­tä. Nykyi­sin val­lal­la ole­va femi­nis­ti­nen ideo­lo­gia vaa­tii tuek­seen van­kan ja kysee­na­lais­ta­mat­to­man kon­sen­suk­sen, kos­ka sen pre­mis­sit eivät kes­tä kriit­tis­tä tar­kas­te­lua. Tämä kon­sen­sus­hen­ki on sit­ten ilmei­ses­ti levin­nyt Vih­reis­sä mui­hin­kin asioi­hin kuin tasa-arvokysymykseen.

  67. Kuto­ja:

    En kan­na­ta ja en kan­na­ta. Molem­mat ovat mie­les­tä­ni type­riä aja­tuk­sia. Jokai­seen teh­tä­vään tulee aina vali­ta paras vaih­toeh­to, raho­jen jake­lus­ta minul­la ei ole mitään tietoa”

    Ne kiin­tiö­vaa­ti­muk­set löy­ty­vät kui­ten­kin suo­raan Vih­rei­den nais­ten poliit­ti­ses­ta ohjel­mas­ta ja sanoit kan­nat­ta­va­si koko sydä­mes­tä­si vih­reän femi­nis­min alle lai­tet­tu­ja asioita.

  68. Päi­vi Pasi:

    Mitä on tämä kuu­lui­sa aito luon­non­suo­je­lu? Näi­tä kes­kus­te­lu­ja luke­mal­la päät­te­len, että nii­den mie­les­tä, jot­ka eivät vih­rei­tä äänes­tä, luon­non­suo­je­lun pitäi­si tar­koit­taa jotain yksit­täi­sen pus­kan puo­lus­ta­mis­ta, pui­den halai­lua ja lin­tu­tor­nin raken­ta­mis­ta. Sel­lais­ta söpöä ja har­mi­ton­ta pik­ku puu­has­te­lua siis. 

    En voi mui­den puo­les­ta vas­ta­ta, mut­ta omas­ta­ni voin. Olen aina­kin vii­mei­set 15 vuot­ta ollut aktii­vi­ses­ti kiin­nos­tu­nut ihmis­la­jin sel­viy­ty­mi­sen edel­ly­tyk­sis­tä täl­lä pal­lol­la, ja sii­nä sivus­sa oppi­nut kun­nioit­ta­maan biosfää­riä ihan itses­sään. Tein ympä­ris­töys­tä­väl­li­sen suun­nit­te­lun paris­sa töi­tä kol­mi­sen vuot­ta, ja nyt val­mis­te­len sivua­vas­ta aihees­ta väi­tös­kir­jaa. Olen mie­les­tä­ni koh­tuul­li­sen hyvin peril­lä ympä­ris­tö­on­gel­mis­tam­me ja proble­ma­tii­kas­ta mitä ehdo­tet­tui­hin rat­kai­sui­hin tulee.

    Tämän tie­don ja koke­muk­sen valos­sa olen vah­vas­ti sitä miel­tä, että nykyis­ten vih­rei­den poli­tiik­ka nime­no­maan on tuo­ta söpöä ja har­mi­ton­ta pik­ku puu­has­te­lua tois­si­jais­ten asioi­den paris­sa. Par­haim­mil­laan siis; pahim­mil­laan se on hyvä­us­kois­ta omaan ja yhtei­seen jal­kaan ampu­vaa idio­tis­mia, esi­mer­kik­si kivi­hii­li­teol­li­suu­den int­res­sien puo­lus­ta­mis­ta ja jat­ku­van väes­tön­kas­vun tukemista.

    Vih­rei­den äänes­tä­mi­nen on mie­les­tä­ni liki­main moraa­li­ton­ta, kos­ka niin voi tees­ken­nel­lä teh­neen­sä jotain. Vih­rei­tä äänes­tä­mäl­lä voi hys­sy­tel­lä todel­li­sia ja vie­lä minun elin­ai­ka­na­ni erit­täin toden­nä­köi­ses­ti suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa rea­li­soi­tu­via ongel­mia jon­kin­lai­sen hyvä ihmi­nen-mie­li­ku­van peit­toon. Ase­tan toi­vo­ni vih­rei­den mer­kit­tä­vään vaa­li­tap­pioon, joka ehkä mah­dol­li­ses­ti pakot­tai­si puo­lu­een uudis­tu­maan, mut­ta hen­keä­ni en pidättele.

  69. Kyl­lä Kylä­vaa­ra viit­ta­si tuon osal­ta ihan tut­ki­muk­seen, että 40+% tais­to­lai­sis­ta löy­si­vät uuden kodin vih­reis­tä. Tämä ei toki tar­koi­ta, että heis­tä kai­kis­ta tuli puo­lu­een aktii­vi­sia jäse­niä, sitä en tar­koit­ta­nut. Mut­ta vih­reys veto­si tais­to­lai­siin poliit­ti­si­na äänes­tä­ji­nä ja kan­nat­ta­ji­na. Kyl­lä sekin jos­tain ker­too. Jos jol­lain on Kylä­vaa­ran kir­ja kir­ja­hyl­lys­sään voi­nee kat­soa tar­kem­paa läh­de­vii­tet­tä tai lai­naus­ta, itse lai­na­sin teok­sen aika­naan kir­jas­tos­ta, ja mm. tämä luku jäi mie­leen. Sen ver­ran luo­tan muis­tii­ni, että voin vakuut­taa, että ko. luku ei ole vää­rin muistettu.

    Mik­si tämän mai­nit­se­mi­nen oli­si kau­nais­ta? Sanoin­han, että tuo kort­ti on hie­man tyh­mä, eikä nuo­ruu­den hai­rah­dus ole este vii­sau­del­le van­hem­mal­la iäl­lä, mut­ta kun aihees­ta nyt oli jo ket­jus­sa useam­pi vies­ti, niin mainitsin.

  70. Tai sit­ten 40+% on osuus tais­to­lai­sis­ta, jot­ka jat­koi­vat aktii­vi­ses­ti poli­tii­kas­sa liik­keen kuol­tua. Sehän on toki pal­jon pie­nem­pi luku. Kon­teks­tia, tai mai­nit­tiin­ko sitä kuin­ka yksi­tyis­koh­tai­ses­ti en tar­kal­leen muis­ta, mut­ta luvun kyl­lä. Toi­vot­ta­vas­ti joku, jol­la on kir­ja käden ulot­tu­vil­la voi tämän tarkentaa.

    Joka tapauk­ses­sa link­ki vih­rei­den ja tais­to­lai­suu­den välil­lä ei ole täy­sin ole­ma­ton, eli jotain siir­ty­mä­pin­taa on ollut.

  71. Google aut­toi. Kyse oli äänes­tä­jis­tä. 45% enti­sis­tä tais­to­lai­sis­ta äänes­tää nyky­ään vih­rei­tä. Tut­ki­mus on Anna Kon­tu­lan teke­mä, ja se on vuo­del­ta 2004. Wiki­pe­dia antaa tar­kem­man läh­teen seuraavasti

    Anna Kon­tu­la: Tais­to­lai­suus puber­teet­ti­ka­pi­nas­ta takin­kään­töön. His­to­rial­li­nen aika­kaus­kir­ja, 2004, 102. vsk, nro 2, s. 233–243

  72. Vih­rei­den poli­tiik­ka ja toi­min­ta ei vali­tet­ta­vas­ti ole täy­del­lis­tä — kau­ka­na sii­tä. Äänes­tä­jä­nä koen kui­ten­kin, että minul­la on vain kol­me vaihtoehtoa:
    1) Äänes­tää vih­rei­tä sii­tä huo­li­mat­ta, kos­ka puo­lu­een lin­ja on kui­ten­kin lähim­pä­nä omaa ajat­te­lua­ni, ja pyr­kiä joten­kin vai­kut­ta­maan puo­lu­een kan­toi­hin. (Pitäi­si­kö­hän aktivoitua?)
    2) Äänes­tää vih­rei­tä näpäyt­tääk­se­ni “toi­sek­si paras­ta”, joka minul­le oli­si se toi­nen libe­raa­li­puo­lue eli RKP. (Kans­ke ändå inte.)
    3) Perus­taa oma puo­lue, jos­sa oli­si vih­rei­den hyvät puo­let ilman huo­no­ja, ja hank­kia sil­le kan­nat­ta­jia. (In my dreams.)

    Jos joku muu™ vai­vau­tuu perus­ta­maan sel­lai­sen nyky­vih­rei­tä parem­man libe­raa­lin, ratio­naa­li­sen ja prag­maat­ti­sen ympä­ris­tö- ja yleis­puo­lu­een, jos­sa saa aja­tel­la ja kes­kus­tel­la nykyis­tä vapaam­min, niin voin ehkä tukea han­ket­ta joten­kin — haluai­sin kui­ten­kin näh­dä puo­lueoh­jel­ma­luon­nok­sen, ennen kuin sitou­dun. Muis­te­li­sin muu­ten, että täs­tä on tääl­lä kes­kus­tel­tu jos­kus aiemminkin…

  73. Femi­nis­mi ja tais­to­lai­suus kerää­vät huo­mio­ta, kos­ka molem­mat perus­tu­vat vas­tak­kai­na­set­te­luun ja vas­tus­ta­jien mustamaalaamiseen.

    Mitä teke­mis­tä näil­lä on vih­rei­den kans­sa? “Sta­li­nis­tien hen­ki­set jäl­ke­läi­set” — eli älyl­li­syy­teen pyr­ki­vät poliit­tis­ta muu­tos­ta vaa­ti­vat maa­il­mas­ta huo­les­tu­neet nuo­ret ovat var­maan­kin nyky­ään kal­lel­laan vih­rei­siin sii­nä kuin ennen oli­vat sta­li­nis­miin. Vih­reät­hän ovat nyky­ään ainoa poliit­ti­nen suun­taus joka tar­jo­aa mah­dol­li­suu­den myös radi­kaa­lim­paan toimintaan.

    Femi­nis­mi taas on nais­ten ammat­tiyh­dis­tys. Mie­hen ongel­ma on, että femi­nis­ti­ses­sä liik­kees­sä mie­het ovat 2. luo­kan mat­kus­ta­jia, vaik­ka muu­ta välil­lä lupail­laan­kin. Sil­ti monet vih­reät mie­het näkö­jään tun­te­vat vah­vaa vetoa feminismiin.

  74. Tuo­mas S:
    “Ai? Kai­sa Ras­ti­mo, Jyr­ki Kas­vi, Osmo Soi­nin­vaa­ra ja Tar­ja Gron­berg ovat kaik­ki kyl­lä minun mie­les­tä­ni hyvin eri­lai­sia polii­tik­ko­ja eri­lai­sil­la mie­li­pi­teil­lä ja taus­toil­la mut­ta samas­ta puolueesta.”

    Ai? Voi­net eri­tel­lä näi­tä “eri­lai­sia mie­li­pi­tei­tä” kos­kien vaik­ka täs­sä kes­kus­te­lus­sa mai­nit­tu­ja maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa ja feminismiä.

  75. Rogue kir­joit­ti:

    Ne kiin­tiö­vaa­ti­muk­set löy­ty­vät kui­ten­kin suo­raan Vih­rei­den nais­ten poliit­ti­ses­ta ohjel­mas­ta ja sanoit kan­nat­ta­va­si koko sydä­mes­tä­si vih­reän femi­nis­min alle lai­tet­tu­ja asioita. 

    Tar­koi­tuk­se­na­ni oli ilmais­ta että kan­na­tan kyl­lä vih­reän puo­lu­een viral­li­sia lin­jauk­sia ns. vih­reän femi­nis­min pää­mää­ris­tä, niin­kuin ne on sii­nä lin­ja­pa­pe­ris­sa kir­joi­tet­tu. Enkä min­kään vinan poliit­ti­sen ohjel­man mukais­ta feminismiä.

    En ole vih­reä nai­nen, nai­nen tai edes femi­nis­ti ja eivät­kä ViNan ohjel­mat minun ohjelmiani.
    Eivät­kä ne ole kai vih­rei­tä puo­lu­ee­na sito­via sen enem­pää kuin hei­dän sisä­pii­rin­sä haluaa.

    Liber­taa­ri­nen mie­li­pi­tee­ni kiin­tiöi­hin on ettei yksi­tyi­ses­sä omis­tuk­ses­sa ole­vaa yhtiö­tä saa pakot­taa lain­sää­dän­nöl­lä mihin­kään sukupuolikiintiöihin. 

    Osa­keyh­tiön toi­min­nan tar­koi­tuk­se­na on tuot­taa voit­toa osak­kee­no­mis­ta­jil­le, ei olla hyvän­te­ke­väi­syys­lai­tos. Sitä var­ten kerä­tään myös osa­keyh­tiöil­tä vero­ja, joi­den käy­tös­tä tulee taas päät­tää n. 50/50 jaol­la, tai miten sit­ten äänes­tä­jät haluavat.

    1. Mik­si vih­reis­sä on naisjärjestö?
      Sik­si, että laki näin edel­lyt­tää. Puo­lue­tues­ta mää­rä­osuus, muis­taak­se­ni kah­dek­san pro­sent­tia, on annet­ta­va nais­jär­jes­töl­le. Nais­jär­jes­tö ei sanot­ta­vas­ti lin­jaa puo­lu­een tekemisiä.

  76. TomiA

    Mitä tulee femi­nis­tien väki­val­ta­fan­t­asioi­hin, niis­tä­kin jo ker­roin. Ker­tauk­se­na: Anne Moi­la­nen on tun­net­tu väki­val­taa ihan­noi­vas­ta reto­rii­kas­taan. Kokei­le googlata 

    Aivan oikeas­ti, jos minä kysyn yhtä ainut­ta esi­merk­kiä jos­sa femi­nis­tit oli­si­vat kan­nus­ta­neet ter­ro­ri­te­koi­hin, saan vas­ti­neek­si kehoi­tuk­sen kokeil­la googlaa­mis­ta. Sinä esi­tät väit­teen että 

    Hen­ki­lö­pal­von­taa femi­nis­tit har­ras­ta­vat suh­teel­li­sen vähän mut­ta ter­ro­ris­miin ja väki­val­taan yllyt­tä­mi­nen ei ole vie­ras­ta, mis­tä ker­roin esimerkin.

    ja täl­le pyy­de­tään yhden yhtä veri­fioi­ta­vaa refe­rens­siä. Vas­tauk­se­na tulee koi­ta goo­gail­la ja Anne Moi­la­nen­kin on tun­net­tu väki­val­tai­sis­ta lausun­nois­taan. Menee­kö­hän tämä nyt ihan niin­kuin Ström­sös­sä? Noi Aku­lii­na Saa­ri­kos­ken jutut on todel­la outo­ja ja itsel­le­ni vie­rai­ta, mut­ta tuos­ta­kaan vuo­da­tuk­ses­ta en löy­tä­nyt yhtään ter­ro­ris­miin ja väki­val­taan yllyt­tä­mis­tä. Eli aina vaan odottelen.

    Tämä kes­kus­te­lu on sikä­li ana­lo­gis­ta maa­han­muut­to­kes­kus­te­lun ja pak­ko­ruot­sin kans­sa, että hör­hö­sii­pi myr­kyt­tää juu­ri täl­lai­sil­la para­noi­deil­la vuo­da­tuk­sil­la ihan oikeas­ti tär­kei­tä asioi­ta ja keskusteluja. 


    On tie­ten­kin ilmi­sel­vää, että tämä heit­to pitäi­si perus­tel­la parem­min sel­lai­sel­le, joka ei ole pereh­ty­nyt ääri­liik­kei­siin. Mut­ta jääköön. 

    Eli käy­tän­nös­sä sinä olet nyt mää­ri­tel­lyt key­ne­si­läi­syy­den ilma­läm­pö­pum­puk­si, mut­ta jää­köön. Sta­li­nis­mi on ihan oikea ismi jol­la on ihan oikea tiet­ty sisäl­tön­sä, se ei ole se his­to­rial­li­nen tilan­ne kun yksi, var­sin ylei­ses­ti vää­räk­si koet­tu aate oli häm­mäs­tyt­tä­väl­lä taval­la rau­hoi­tet­tu kri­tii­kil­tä. Tai voi se tie­tys­ti olla, mut­ta kes­kus­te­lu menee sit­ten meta­kes­kus­te­luk­si ja mut­sis oli sta­li­nis­ti- tyyp­pi­seen argumentointiin.

  77. EDIT quo­tet

    TomiA

    Mitä tulee femi­nis­tien väki­val­ta­fan­t­asioi­hin, niis­tä­kin jo ker­roin. Ker­tauk­se­na: Anne Moi­la­nen on tun­net­tu väki­val­taa ihan­noi­vas­ta reto­rii­kas­taan. Kokei­le googlata 

    Et ker­to­nut. Aivan oikeas­ti, jos minä kysyn yhtä ainut­ta esi­merk­kiä jos­sa femi­nis­tit oli­si­vat kan­nus­ta­neet ter­ro­ri­te­koi­hin, saan vas­ti­neek­si kehoi­tuk­sen kokeil­la googlaa­mis­ta. Sinä esi­tät väit­teen että

    Hen­ki­lö­pal­von­taa femi­nis­tit har­ras­ta­vat suh­teel­li­sen vähän mut­ta ter­ro­ris­miin ja väki­val­taan yllyt­tä­mi­nen ei ole vie­ras­ta, mis­tä ker­roin esimerkin. 

    ja täl­le pyy­de­tään yhden yhtä veri­fioi­ta­vaa refe­rens­siä. Vas­tauk­se­na tulee koi­ta goo­gail­la ja Anne Moi­la­nen­kin on tun­net­tu väki­val­tai­sis­ta lausun­nois­taan. Menee­kö­hän tämä nyt ihan niin­kuin Ström­sös­sä? Noi Aku­lii­na Saa­ri­kos­ken jutut on todel­la outo­ja ja itsel­le­ni vie­rai­ta, mut­ta tuos­ta­kaan vuo­da­tuk­ses­ta en löy­tä­nyt yhtään ter­ro­ris­miin ja väki­val­taan yllyt­tä­mis­tä. Eli aina vaan odottelen.

    Tämä kes­kus­te­lu on sikä­li ana­lo­gis­ta maa­han­muut­to­kes­kus­te­lun ja pak­ko­ruot­sin kans­sa, että hör­hö­sii­pi myr­kyt­tää juu­ri täl­lai­sil­la para­noi­deil­la vuo­da­tuk­sil­la ihan oikeas­ti tär­kei­tä asioi­ta ja keskusteluja.


    On tie­ten­kin ilmi­sel­vää, että tämä heit­to pitäi­si perus­tel­la parem­min sel­lai­sel­le, joka ei ole pereh­ty­nyt ääri­liik­kei­siin. Mut­ta jääköön. 

    Eli käy­tän­nös­sä sinä olet nyt mää­ri­tel­lyt key­ne­si­läi­syy­den ilma­läm­pö­pum­puk­si, mut­ta jää­köön. Sta­li­nis­mi on ihan oikea ismi jol­la on ihan oikea tiet­ty sisäl­tön­sä, se ei ole se his­to­rial­li­nen tilan­ne kun yksi, var­sin ylei­ses­ti vää­räk­si koet­tu aate oli häm­mäs­tyt­tä­väl­lä taval­la rau­hoi­tet­tu kri­tii­kil­tä. Tai voi se tie­tys­ti olla, mut­ta kes­kus­te­lu menee sit­ten meta­kes­kus­te­luk­si ja mut­sis oli sta­li­nis­ti- tyyp­pi­seen argumentointiin.

    1. Tämä femi­nis­mi­kes­kus­te­lu ker­too minus­ta enem­män kes­kus­te­li­jois­ta kuin femi­nis­mis­tä. En ymmär­rä, mis­tä tuol­lai­sia äärit5ulkintoja yli­pään­sä on löy­ty­nyt. Jokin outo tar­ve on tul­kit­si­jal­la, jos hän alkaa yleis­tää joi­tain yksit­täi­siä höy­ry­päi­tä koko sukupuoleen.
      Minä­kin oli­sin tyy­ty­väi­sem­pi, jos vih­reis­sä toi­mi­si enem­män mie­hiä, mut­ta tuoll­lais­ta femi­nis­miä, jota tääl­lä esi­tel­lään, en ole liik­kees­sä tavan­nut — en aina­kaan mil­lään mer­kit­tä­väl­lä paikalla.

  78. Vih­rei­den äänes­tä­mi­nen on mie­les­tä­ni liki­main moraa­li­ton­ta, kos­ka niin voi tees­ken­nel­lä teh­neen­sä jotain. ”

    Nyky­ään Vih­reät, Kokoo­mus, Kepu ja SDP ovat niin samaa miel­tä kai­kes­ta, että vaih­toeh­to­ja ei ole .
    Äänes­tä­mät­tä jät­tä­mi­nen­kään eiau­ta sil­lä se voi vai­kut­taa noi­den van­ho­jen puo­luei­den voi­ma­suh­tei­siin, mut­ta sil­lä ei ole vai­ku­tus­ta har­joi­tet­tuun politiikkaan.

    Ainoa kei­no vai­kut­taa on äänes­tää Soi­nin porukoita.
    Se pakot­taa van­hat puo­lu­eet muut­ta­maan politiikkaansa

  79. Päi­vän uuti­sis­sa ker­ro­taan, että Nobel-veik­kai­lu­jen vakio­ni­mi Mar­ga­ret Atwood on puhu­nut kovin tutun kuu­loi­sel­la taval­la kan­sain­vä­li­sen vih­reän liik­keen muut­tu­mi­ses­ta uskon­non kal­tai­sek­si yhden totuu­den seu­ra­kun­nak­si. Että tämä pie­ne­nä loh­du­tuk­se­na kai­kil­le meil­le: vih­rei­den dege­ne­roi­tu­mi­nen ei ole vain suo­ma­lai­nen ilmiö 🙂

  80. Näkö­jään vih­reäl­le femi­nis­mil­le löy­tyy vas­ta­pai­noa. Vai ovat­ko kui­ten­kin saman­hen­ki­siä sisaria. 😉

    http://www.kokoomusnaiset.fi/etusivu/
    http://ps-naiset.perussuomalaiset.fi/

    Erin­omai­nen idea tuo kaik­kien nais­ten kut­su­mi­nen kut­sun­toi­hin. Täy­si-ikäi­syy­den kyn­nyk­sel­lä oli­si hyvä haas­ta­tel­la ja tar­kas­tut­taa lää­kä­ril­lä myös kaik­ki tytöt.

    Sai­si myös hie­noa kan­sain­vä­li­sen tason tilas­to-aines­ta koko ikä­luo­kan P‑testeistä.

  81. Ensin­nä­kin kii­tok­sia blogimerkinnästä.

    Nais­jär­jes­tö ei sanot­ta­vas­ti lin­jaa puo­lu­een tekemisiä.”

    Tie­dä nyt kei­tä sii­hen vih­rei­den nais­jär­jes­töön kuu­luu, mut­ta kyl­lä femi­nii­nit aika pit­käl­le näyt­tä­vät toi­mi­van pääl­le­päs­mä­rei­nä vih­reis­sä: Brax, Sin­ne­mä­ki ja Wet­ter­strand :)(Nii­nis­tö). Mie­se­ner­gi­aa em. Nii­nis­tön lisäk­si aktii­vi­po­lii­ti­kois­ta edus­taa lähin­nä vaa­lei­hin pro­fii­li­aan nos­ta­va Haa­vis­to. Tämä siis mie­li­ku­va, joka minul­le on muo­dos­tu­nut median kautta.

    Tätä taus­taa vas­ten jokai­sen mie­hen, vaik­ka sit­ten äkki­vää­rän­kin, läh­tö pois vih­reis­tä, pie­nen­tää puo­lu­een moni­muo­toi­suut­ta enti­ses­tään. Erääl­lä tavoin eri­kois­ta on mie­les­tä­ni se, että perin­tei­ses­ti moni­muo­toi­suu­den ihan­net­ta vaa­li­nut puo­lue on itse diver­si­tee­til­tään puo­lue­ken­tän vähäisin.

  82. pyr­kiä joten­kin vai­kut­ta­maan puo­lu­een kan­toi­hin. (Pitäi­si­kö­hän akti­voi­tua?)’ (MariaK)
    Akti­voi­tu­mi­nen aina­kin saat­tai­si vai­kut­taa puo­lu­ee­seen; suo­sit­te­len, jos koet sen omak­se­si. (Ja muut voi­vat sit­ten etsiä itsel­leen sopi­van vaih­teh­don ja laka­ta valit­ta­mas­ta vih­reis­tä.) Az:n kan­nat­ta­ma äänes­tys­lak­ko ei vält­tä­mät­tä tule edes huo­ma­tuk­si, jos kan­na­tus­ta nykyi­sel­le­kin mei­nin­gil­le löy­tyy. Ole­tan, että löy­tyy, ja minus­ta näyt­täi­si, että joi­den­kin mie­les­tä puo­lu­eel­la on ihan tar­peek­si jäse­niä ja äänes­tä­jiä nykyisellään.

  83. OS kir­joit­ti:

    Tämä femi­nis­mi­kes­kus­te­lu ker­too minus­ta enem­män kes­kus­te­li­jois­ta kuin femi­nis­mis­tä. En ymmär­rä, mis­tä tuol­lai­sia äärit5ulkintoja yli­pään­sä on löytynyt. 

    Jos tule­vai­suu­des­sa vih­reät halua­vat saa­da ääniä myös mie­hil­tä susi­ra­jan takaa, kan­nat­tai­si miet­tiä mil­tä puo­lu­een vies­ti kuul­los­taa myös mui­den kuin aka­tee­mi­sen, pks alu­eel­la asu­van, nai­sen mielestä. 

    Nyt se kuul­los­taa samal­ta kuin aikoi­naan minun kän­ni­nen soper­te­lu­ni uudel­la Talous ja Sosi­aa­li­his­to­rian opis­ke­li­jat­ta­rel­le kun yri­tin saa­da het­ken lämpöä.

  84. Ode
    “Mik­si vih­reis­sä on naisjärjestö?
    Sik­si, että laki näin edel­lyt­tää. Puo­lue­tues­ta mää­rä­osuus, muis­taak­se­ni kah­dek­san pro­sent­tia, on annet­ta­va naisjärjestölle.”

    Täyt­tää­kö tämä perus­tus­lain vaa­ti­muk­sen sii­tä ettei ketään saa koh­del­la suku­puo­len­sa perus­teel­la epätasa-arvoisesti? 

    Jos tuo ei ole rahan­ja­koa pel­kän suku­puo­len perus­teel­la ja samal­la mies­ten jär­jes­tel­mäl­lis­tä, lakiin perus­tu­vaa syr­jin­tää, niin ei sit­ten kyl­lä mikään.

    Femi­nis­mi on kupla.

  85. En myös­kään pidä sii­tä, että femi­nis­te­jä rin­nas­te­taan löy­säs­ti sta­li­nis­tei­hin tai sii­tä, että femi­nis­mis­tä teh­dään tul­kin­to­ja kah­den höy­ry­pään perusteella. 

    En arvos­ta Anne Moi­la­sen älyk­kyyt­tä eri­tyi­sen kor­keal­le, mut­ta en läh­ti­si tosis­saan väit­tä­mään hänen yllyt­tä­neen ketään väki­val­taan jon­kun “Tul­ta munil­le” ‑otsi­koin­nin perus­teel­la. Kysees­sä oli vain hie­man värik­kääm­pi ver­baa­li­nen “sodan­ju­lis­tus” miesjärjestöille.
    Aku­lii­na Saa­ri­kos­ki taas on todel­li­suu­des­ta vie­raan­tu­nut naii­vi hör­hö, joka elää jos­sain ihmeel­li­ses­sä ääri­va­sem­mis­to­lai­ses­sa val­lan­ku­mousu­to­pias­sa. Toi­saal­ta hän vaa­tii val­tio­ta jat­ku­vas­ti “sor­ret­tu­jen” tuek­si ja toi­saal­ta val­tion ole­mas­sao­lon lak­kaut­ta­mis­ta. Val­ta­vir­ta­fe­mi­nis­min kans­sa Saa­ri­kos­kel­la ei ole oikeas­taan mitään teke­mis­tä. Itse asias­sa monet femi­nis­tit ja sek­su­aa­li­vä­hem­mis­tö­jen oikeuk­sien puo­lus­ta­jat suh­tau­tu­vat häneen mel­ko nui­vas­ti, joh­tuen hänen “Homot takai­sin kaap­pei­hin” yms. näke­myk­sis­tään. Saa­ri­kos­ki on kir­joit­ta­nut jon­kin ver­ran väki­val­taan yllyt­tä­väk­si tul­kit­ta­vis­sa ole­via kir­joi­tuk­sia, mut­ta itse en suh­tau­tui­si nii­hin eri­tyi­sen vaka­vas­ti. Toki vähem­mäs­tä­kin oli­si saat­ta­nut kilah­taa tut­kin­ta­pyyn­tö pos­ti­luu­kus­ta, jos kysees­sä oli­si ollut mies­puo­li­nen kir­joit­ta­ja ja koh­tee­na nai­set tai homot mies­ten ja hete­roi­den sijaan.

    Kum­mal­la­kaan edel­lä mai­ni­tul­la hen­ki­löl­lä ei kui­ten­kaan lie­ne mitään teke­mis­tä Vih­rei­den kans­sa, eikä femi­nis­miä voi joh­taa hei­dän näke­myk­sis­tään. Femi­nis­ti­sen ideo­lo­gian vai­ku­tus­ta poli­tiik­kaan ei tule kui­ten­kaan vähek­syä ja sitä pitää voi­da kri­ti­soi­da. Kuten sanoin, esim. Nor­jas­sa on jo voi­mas­sa laki suku­puo­li­kiin­tiöis­tä pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tuk­siin. Ja nyt Vih­reät nai­set haluai­si­vat saman lain­sää­dän­nön voi­maan Suomeen. 

    Femi­nis­teil­lä ei ole perus­tei­ta ole­tuk­sel­leen nais­ten koko­nai­suu­des­saan alis­tei­ses­ta ase­mas­ta yhteis­kun­nas­sa. Kui­ten­kin hei­dän ole­tuk­sen­sa on hyväk­syt­ty muki­se­mat­ta koko tasa-arvo­po­li­tii­kan poh­jak­si. Lisäk­si femi­nis­tit yrit­tä­vät sot­kea talou­den ja työ­mark­ki­noi­den nor­maa­lia toi­min­taa vaa­ti­mal­la suku­puo­li­kiin­tiöi­tä sekä pörs­siyh­tiöi­hin että val­tiol­li­siin hal­lin­toe­li­miin. Samal­la he siis myös hyväk­syi­si­vät yksi­löi­hin koh­dis­tu­van syr­jin­nän suku­puo­len perus­teel­la. Jat­ku­vas­ti femi­nis­tit koros­ta­vat, kuin­ka nai­siin koh­dis­tu­va väki­val­ta on yhteis­kun­nan suu­rim­pia ongel­mia, vaik­ka todel­li­suu­des­sa val­tao­sa väki­val­las­ta koh­dis­tuu mie­hiin. Mie­hiä myös demo­ni­soi­di­aan kek­si­tyil­lä väit­teil­lä kym­me­nis­tä tuhan­sis­ta rais­kauk­sis­ta vuodessa(väite löy­tyi aina­kin ennen esim. Vih­rei­den nais­ten sivuil­ta). En oikein usko, että saman­lais­ten väit­tei­den esit­tä­mis­tä mitään muu­ta ryh­mää koh­taan sal­lit­tai­siin vai­ku­tus­val­tai­sil­ta poliit­ti­sil­ta tahoilta. 

    Femi­nis­tit eivät tun­nu hyväk­sy­vän, että mie­his­sä ja nai­sis­sa voi olla kes­ki­mää­räi­siä ero­ja omi­nai­suuk­sis­sa ja pre­fe­rens­seis­sä. Täs­tä ymmär­tä­mät­tö­myy­des­tä joh­tuen he ilmei­ses­ti kuvit­te­le­vat, että on oikeu­den­mu­kais­ta pakot­taa lop­pu­tu­le­mat lail­la tasai­seen jakau­maan. Toi­nen vaih­toeh­to on, että he ymmär­tä­vät poli­tiik­kan­sa epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den, mut­ta halua­vat tie­toi­ses­ti toi­mia nais­ten etu­jär­jes­tö­nä. Etu­jär­jes­tö­nä toi­mi­mi­ses­sa ei oli­si mitään pahaa, jos se toteu­tet­tai­siin avoi­mes­ti. Ongel­ma­na on, että femi­nis­tit ovat onnis­tu­neet uskot­te­le­maan val­ta­vir­ral­le ole­van­sa tasa-arvon ja siten kum­man­kin suku­puo­len asial­la. Täs­tä syys­tä hei­dän kan­na­tuk­sen­sa ja saa­man­sa resurs­sit ovat pal­jon suu­rem­pia kuin ne oli­si­vat, jos pelat­tai­siin avoi­mil­la korteilla.

  86. Mie­hen ongel­ma on, että femi­nis­ti­ses­sä liik­kees­sä mie­het ovat 2. luo­kan mat­kus­ta­jia’ (juha)
    Eihän tuo ole mikään ongel­ma. Tot­ta kai yhden ryh­män etu­ja aja­maan perus­tet­tu lii­ke ajaa sen ryh­män etu­ja, pis­te. Jos se ei kel­paa, perus­ta oma liike.

  87. Tämä femi­nis­mi­kes­kus­te­lu ker­too minus­ta enem­män kes­kus­te­li­jois­ta kuin feminismistä.

    Saman­lais­ta se on muu­al­la­kin, ja epä­suh­ta todel­li­suu­teen on räi­keä. Kyök­kip­sy­ko­lo­gian uhal­la­kin tämä menee joten­kin näin:

    pur­kaus;
    Jos­kus iso­äi­din aikaan jot­kut ajat­te­li että on ole­mas­sa kir­jai­mel­li­ses­ti par­tiar­kaat­ti ja se kokoon­tuu joka kuun kol­mas tors­tai sau­nail­taan kek­si­mään tapo­ja teh­dä nais­ten elä­mäs­tä hel­vet­tiä. Aja­tus on ääneen sanot­tu­na niin nau­ret­ta­va ettei sii­hen kukaan oikeas­ti usko, mut­ta toi­saal­ta tai­pu­mus aja­tel­la että on joku suu­ri­ruh­ti­nas johon val­ta hen­ki­löi­tyy eli val­taa aja­tel­laan hel­pos­ti hen­ki­löi­ty­nee­nä. Nyt se hen­ki­löi­dään johon­kin mat­riar­kaat­tiin jon­ka jäse­net pitää vain kai­vaa esiin.

    Sii­hen Femi­nis­miin mer­ki­tyk­ses­sä suu­ri sala­liit­to pää­dy­tään minus­ta joten­kin näin: Mies­ten elä­mäs­sä on täs­sä maas­sa yhtä sun tois­ta pie­les­sä. Poi­kien huo­nom­pi kou­lu­me­nes­tys, lyhyem­pi elin­aja­no­do­te, isien koh­te­lu huol­ta­juus­ky­sy­my­ki­sis­sä, ja niin edel­leen. Ja nämä on ihan oikei­ta ongelmia.

    Has­suk­si tämä menee sii­nä vai­hees­sa kun ensin (a) ole­te­taan että kyse on suku­puol­ten väli­ses­tä nol­la­sum­ma­pe­lis­tä, ikään­kuin vaik­ka­pa poi­kien kou­lu­me­nes­tyk­sen paran­ta­mi­sek­si pitäi­si joten­kin sor­sia tyt­tö­jä. Ja sit­ten (b) tode­taan että tätä aja­va voi­ma täy­tyy olla joku ideo­lo­gia, joka sit­ten pos­tu­loi­daan meto­dil­la miten pitäi­si aja­tel­la jot­ta sil­lä voi­si perus­tel­la mies­ten pää­hän­pot­ki­mi­sen. Ja kun näin sit­ten tie­de­tään että mitä Femi­nis­mi Oikeas­ti On, niin se mitä femi­nis­teik­si itse­ään titu­lee­raa­vat sii­tä ajat­te­le­vat on irrelavanttia.

    Kun kon­ser­va­tii­vio­sas­to ei kos­kaan oikein kek­si­nyt mitään kon­kreet­tis­ta lin­kiä vaik­ka­pa sek­sin ja rokin sekä kur­juu­den välil­lä, niin asia rat­kais­tiin niin että “Ideas Mat­ter” eli jon­kin­lai­sen ihmeos­moo­sin kaut­ta vahin­gol­li­set ideat levi­ää yhteis­kun­nas­sa ja selit­tää mik­si ihmi­set on paho­ja. Mikä on kon­ser­va­tii­vien patent­ti­se­li­tys ihan mihin­kä tahan­sa ongelmaan.

    Tuos­ta levi­tys­me­ka­ni­mi elää jos­sain idea­pil­ves­sä, eikä sii­tä­kään oikein saa kiin­ni mitä ne vahin­gol­li­set ideat ihan tar­kal­leen ovat tai kuka nii­hin oikeas­taan ukso, mut­ta tämä on hyö­ty eikä hait­ta kos­ka niis­tä voi sit­ten sanoa ihan mitä tahan­sa. Ei voi teh­dä mitään vaik­ka­pa yksin­huol­ta­jien köy­hyy­del­le, kos­ka oikeas­ti se joh­tuu vää­ris­tä ideois­ta, ja jos YH:n elä­mä on joten­kin sie­det­tä­vää niin vää­rät ideat voi­mis­tuu. Se on kaik­ki vaan niin kovin traa­gis­ta, ja kor­jauk­sis­ta seu­raa kar­meat unin­ten­ted concequences aina ja väistämättä.

    Kult­tuu­ri­läs­sy­tys joka liik­kuu vie­lä abstrak­tim­mis­sa sfää­reis­sä mamu­jen yhtey­des­sä on ihan samaa sar­jaa, ihmi­set nyt vaan on jon­kin­lai­sia kult­tuu­rien esiin­ty­miä, pait­si län­si­maa­lai­set jot­ka on yksi­löi­tä. Tai joten­kin. Ja jos on asias­ta eri miel­tä niin on rela­ti­vis­ti, eli käy­tän­nös­sä psy­ko­paat­ti, jon­ka mie­les­tä kaik­ki kult­tuu­rit ja tavat ihmis­syön­nis­tä mäm­min­syön­tiin on ihan yhtä hyviä.
    /purkaus

  88. lurk­ki:

    Eihän tuo ole mikään ongel­ma. Tot­ta kai yhden ryh­män etu­ja aja­maan perus­tet­tu lii­ke ajaa sen ryh­män etu­ja, pis­te. Jos se ei kel­paa, perus­ta oma liike”

    Niin tos­sa on just se ongel­ma, ettei­vät femi­nis­tit myön­nä aja­van­sa vain yhden ryh­män etu­ja. Tai ei sekään oli­si ongel­ma, jos ihmi­set eivät uskoi­si hei­tä, mut­ta jos­tain syys­tä tun­tu­vat usko­van. Ja raha vir­taa femi­nis­ti­seen tut­ki­muk­seen ja projekteihin…

  89. Osmo, en usko, että kukaan on yleis­tä­nyt yksit­täi­siä höy­ry­päi­tä koko suku­puo­leen. Pelk­kä aja­tus on niin höl­mö, että se on jo louk­kaa­va. Eihän tääl­lä kukaan edes ole käsit­tääk­se­ni kir­joit­ta­nut naisista. 

    No, onnek­si et voi­nut tar­koit­taa minua, kos­ka minä en aina­kaan ole moi­siin epä-älyl­li­syyk­siin vajonnut.

    Vih­rei­den nais­jär­jes­tö taas ei voi olla ongel­ma, kos­ka lais­sa lukee niin. Epä­ta­sa-arvoi­nen käy­tän­tö on OK, jos joku hal­li­tus niin aikoi­naan päät­ti. Vai miten se meni?

  90. Tpyy­luo­ma,

    Asia on ihan hyvä kuin myös kir­joi­tus, samoin point­ti, mut­ta en oikein pidä juu­ri tuol­lai­ses­ta lähestymistavasta. 

    Minä taas pidän tuol­lai­ses­ta lähes­ty­mis­ta­vas­ta, jos­sa sano­taan suo­raan mitä aja­tel­laan ja mitä toi­men­pi­tei­tä tuli­si teh­dä, vaik­ka sit­ten “lii­an van­ha” ja joku muu vetäi­si­kin asias­ta her­neet nenään. Tämä siis ero­na sil­le tyy­pil­li­sel­le “yrit­tä­jyyt­tä on tuet­ta­va”, “työ­elä­män jous­ta­vuut­ta on lisät­tä­vä” yms. jar­go­nil­le, jota tuol­ta suun­nal­ta yleen­sä kuu­lee (tähän voi jokai­nen halu­tes­saan kerä­tä halu­tut fraa­sit mui­den puo­lu­een edustajilta).

    Olen samaa miel­tä sii­tä, että kyse on moni­mut­kai­sem­mas­ta asias­ta ja mui­hin­kin asioi­hin pitäi­si ottaa kan­taa, mut­ta sii­nä­kin on vähän sel­lai­nen vika sit­ten ei voi sanoa juu­ri mis­tään mitään (aina­kaan tuon­tyyp­pi­ses­sä lyhyes­sä blo­gi­pos­tauk­ses­sa), kos­ka alue kar­kaa aivan lii­an laajaksi.

    Ja tätä taas minus­ta äkki­sel­tään tuki­si se että työn­te­ki­jäs­tä on vai­kea pääs­tää eroon, jol­loin häneen kan­nat­taa panos­taa kun joka tapauk­ses­sa ollaan naimisissa. 

    Niin minus­ta­kin äkki­sel­tään. Käy­tän­nös­sä vain näyt­tää käy­vän niin, että se tyyp­pi jäte­tään yksin­ker­tai­ses­ti palkkaamatta.

    Joten­kin niin tätä pitäi­si hoi­taa että noi­ta ris­ke­jä vakuu­tet­tai­siin joko työ­nan­ta­jien kes­ken tai sit­ten vero­va­roin ja nämä “vakuu­tus­mak­sut” oli­si suh­tees­sa sii­hen kuin­ka hyvää työ­nan­ta­jan hen­ki­lös­tö­joh­ta­mi­nen on. 

    No en minä tie­dä, tar­vit­see­ko nii­tä miten­kään eri­tyi­ses­ti koh­den­taa min­kään hen­ki­lös­tö­joh­ta­mi­sen onnis­tu­mi­sen suh­teen. Hen­ki­lös­tö­joh­ta­mi­sen onnis­tu­mi­nen näkyy tulok­ses­sa. Käy­tän­nös­sä _aina_ (siis vaik­ka meil­lä ei oli­si irti­sa­no­mis­suo­jaa ensin­kään) työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen (ja irti­sa­no­mi­nen) on sii­nä mää­rin vai­val­lois­ta ja kal­lis­ta, ettei sii­hen tahal­laan halu­ta mennä.

    Tuo ris­kien jaka­mi­nen eri ryh­mil­le on toki ihan rele­vant­ti kysy­mys ja se voi­ta­neen teh­dä monel­la­kin tapaa. Käsit­tääk­se­ni Tans­kas­sa työn­te­ki­jän ris­kiä on hel­po­tet­tu (aina­kin lyhy­tai­kai­ses­ti) suh­teel­li­sen kor­keal­la työt­tö­myys­kor­vauk­sel­la (ole­tan M. Säre­län vii­tan­neen juu­ri tuo­hon). Se on yksi ihan var­tee­no­tet­ta­va tapa, mui­ta­kin tapo­ja oli­si. Kan­sa­lais­palk­ka, vakuu­tus­jär­jes­tel­mä yms. nyt aina­kin tule­vat hake­mat­ta mieleen.

    Mut­ta tämä nyt ei tai­da olla oikea ket­ju tämän proble­ma­tii­kan pohtimiseen.

    Lii­an vanha:

    Tans­kan help­po irti­sa­no­mi­nen on pelk­kä myytti. 

    Minä aina­kin pitäi­sin toden­nä­köi­sem­pä­nä, että juu­ri se on joh­ta­nut alhai­sem­paan työt­tö­myy­teen ver­rok­ki­mai­hin ver­rat­tu­na ver­rat­tu­na sinun seli­tyk­see­si sii­tä, että “työl­lis­tä­mis­ko­mi­teat” ovat asian takana.

    Niin tai näin, minul­le se on suh­teel­li­sen sama vaik­ka syy­nä oli­si tans­ka­lai­set voi­lei­vät. Työt­tö­myys on siel­lä niin murs­kaa­vas­ti pie­nem­pi (parin kol­men pro­sen­tin luok­kaa, kun esim. Suo­mes­sa ollaan kah­dek­san pro­sen­tin huja­koil­la) ver­rok­ki­mai­hin ver­rat­tu­na, että kyl­lä sikä­läi­ses­tä sys­tee­mis­tä aina­kin jotain oppia kan­nat­tai­si hakea.

    Ja lopuk­si Kari, olet­ko aikuis­ten oikeas­ti sitä miel­tä oikeas­ti , että työ­an­ta­ja sai­si hauk­kua sinua vapaas­ti ilman seu­raus­ten pel­koa lais­kak­si ?? Tai tai­ta­mat­to­mak­si tai vätyk­sek­si tai varkaaksi ? 

    No eipä tuo tai­tai­si kovin kau­ka­na totuu­des­ta olla…

    Mut­ta en minä kyl­lä ymmär­rä, mitä ihmet­tä tuol­la on min­kään aiem­min kir­joi­te­tun kans­sa teke­mis­tä. Tai min­kään muunkaan.

    Kari

  91. OS: “Minä­kin oli­sin tyy­ty­väi­sem­pi, jos vih­reis­sä toi­mi­si enem­män miehiä..”

    Niin pit­kään kun vih­reät ei jul­ki­ses­ti irti­sa­nou­du femi­nis­mis­tä, tämä voi olla tur­ha toi­vo. Ei oli­si ensim­mäi­nen ker­ta kun puo­lue juut­tuu oikeaop­pi­seen iner­ti­aan ja kato­aa marginaaliin.

  92. Femi­nis­min arvos­te­lu näyt­tää ole­van sel­lai­nen asia, että lei­ma­kir­veet alka­vat hel­pos­ti heilua. 

    Tuo­mas S kehuu minua hör­hök­si vaik­ka ei pys­ty asial­li­ses­ti perus­te­la­maan yhtään väi­tet­tä­ni vää­räk­si tai edes yltiö­päi­sek­si. Aika sur­kea esi­tys, Tuomas. 

    Saa­ri­kos­ken blo­gin sen­tään löy­sit, mut­ta se ei kel­van­nut todis­teek­si, kos­ka ööhh … täy­tyy myön­tää, että en tie­dä mik­si. Onko myön­tei­nen kir­joi­tus Andy War­ho­lin ram­paut­ta­jas­ta ja ter­ro­ris­miin usut­ta­vas­ta femi­nis­ti­ses­tä SCUM-mani­fes­tis­tä mie­les­tä­si OK? Sii­nä tapauk­ses­sa on tur­ha jatkaa.

    Ne, jot­ka osaa­vat googla­ta, voi­vat tse­ka­ta anta­mil­la­ni hakusa­noil­la lisää väki­val­taan usut­ta­via femi­nis­te­jä. Var­sin­kin USA:sta löy­tyy myös. Mut­ta nämä satun­nai­set hul­lut nyt ovat niin sivu­juon­ne, että en neu­vo tuh­laa­maan aikaa.

    Käsit­tei­den käy­tös­tä vie­lä, Tuo­mas: saat kai­kin moko­min käyt­tää käsi­tet­tä sana­kir­ja­mää­ri­tel­mäs­tä poik­kea­vas­ti, jos ker­rot niin teke­vä­si ja miten sen käsit­teen mää­rit­te­let. Saa siis argu­men­toi­da: “sta­li­nis­mi muis­tut­taa femi­nis­miä sii­nä mie­les­sä, että …” Kan­nat­taa sisäis­tää tämä argu­men­toin­nin perus­me­to­di, ettet näy­tä ihan nolol­ta ilmapumppuinesi.

    Niin tai näin, en nyt tai­da enem­pää jak­saa tämän jää­rän kans­sa. En vie­lä­kään onnis­tu­nut kit­ke­mään maa­il­mas­ta kaik­kea naii­via sovin­nai­suut­ta. Olen yllät­ty­nyt ja pettynyt … 😉

  93. TomiA:

    …Sil­loin minä­kin taas ryh­dyn femi­nis­tik­si eli nais­asia­nai­sek­si … pait­si että tasa-arvoa aja­va aate ei voi olla nimel­tään naisasia.

    Mut­ta vir­ka­mies ja palo­mies voi­vat olla yleis­ni­mel­tään mie­hiä, vaik­ka oli­si­vat nai­sia? Tai maaherra?

    Väi­tän, että kie­les­säm­me on sel­väs­ti enem­män mas­ku­lii­ni­ses­ti värit­ty­nei­tä sano­ja, joi­den suku­puo­lit­tu­nei­suu­del­le ei ole nyky­ajas­sa käy­tän­nön perus­tet­ta, kuin vas­taa­via femi­nii­ni­syy­teen kal­lis­tu­via. Vas­tus­tat­ko ja olet­ko aina vas­tus­ta­nut yhtä tiu­kas­ti näi­den sano­jen ole­mas­sao­loa kuin täs­sä femi­nis­mi-sanaa? Jos et, kan­nat­taa miet­tiä tulet­ko sit­ten­kin pai­not­ta­neek­si mies­ten etua hie­man nais­ten etua enem­män — jos nimit­täin näin on, et voi aja­tel­la ole­va­si kovin kyke­ne­vä havait­se­maan nai­siin koh­dis­tu­van epä­ta­sa-arvon todel­lis­ta mää­rää ja laa­tua. En tosin muis­ta, olet­ko väit­tä­nyt­kään näin, mut­ta aina­kin muu­ta­ma muu kes­kus­te­li­ja näkyy usko­van voi­van­sa mie­he­nä joten­kin luo­tet­ta­vas­ti havai­ta nai­siin koh­dis­tu­van sor­ron olemassaolemattomuuden.

    Itseä­ni suku­puo­lit­tu­neet käsit­teet rai­vos­tut­ti­vat jos­kus tei­ni-iäs­sä, min­kä jäl­keen opin hyväk­sy­mään sen, että käsit­teet eivät syn­ty­his­to­rias­taan joh­tuen aina täy­del­li­ses­ti vas­taa tar­koi­tet­taan. Käsit­teen syn­ty­his­to­rian näky­mi­nen onkin nykyi­sin mie­les­tä­ni ihan ok, kun­han näis­sä suku­puo­lit­tu­neis­sa tapauk­sis­sa hyväk­sy­tään tas­a­puo­li­ses­ti molem­mat vaih­toeh­dot — maa­her­ra, joka voi olla mies tai nai­nen, ja femi­nis­mi, joka ajaa sekä mies­ten että nais­ten etua tasa-arvon saavuttamiseksi.

    Onhan se tot­ta, että femi­nis­mi on käsit­tee­nä epä­käy­tän­nöl­li­nen, mut­ta vie­lä epä­käy­tän­nöl­li­sem­pää oli­si yrit­tää yhtäk­kiä vaih­taa se ja kaik­ki muut vas­taa­val­la taval­la vink­sah­ta­neet sanat kei­no­te­koi­siin, poliit­ti­ses­ti kor­rek­tei­hin uudissanoihin.

  94. Rogue:

    Femi­nis­teil­lä ei ole perus­tei­ta ole­tuk­sel­leen nais­ten koko­nai­suu­des­saan alis­tei­ses­ta ase­mas­ta yhteiskunnassa.

    Mikä femi­nis­ti­nen taho olet­taa nais­ten ole­van koko­nai­suu­des­saan alis­tei­ses­sa ase­mas­sa? Voit­ko lait­taa lähdeviitteen?

    Femi­nis­tit eivät tun­nu hyväk­sy­vän, että mie­his­sä ja nai­sis­sa voi olla kes­ki­mää­räi­siä ero­ja omi­nai­suuk­sis­sa ja pre­fe­rens­seis­sä. Täs­tä ymmär­tä­mät­tö­myy­des­tä joh­tuen he ilmei­ses­ti kuvit­te­le­vat, että on oikeu­den­mu­kais­ta pakot­taa lop­pu­tu­le­mat lail­la tasai­seen jakaumaan.

    Se femi­nis­mi, jota itse edus­tan, pitää kai­ken­lais­ta muot­tiin pakot­ta­mis­ta ikä­vä­nä. Muot­ti, jon­ka mukaan nai­set ovat eri­lai­sia kuin mie­het mut­ta kes­ke­nään saman­lai­sia (tämä­hän meil­lä on tähän asti ollut käy­tös­sä ja osit­tain on vie­lä­kin), on ihan yhtä vaa­ral­li­nen kuin muot­ti, jon­ka mukaan kaik­ki ihmi­set ovat kes­ke­nään saman­lai­sia (jota väi­tät nyt femi­nis­tien aja­van). Ihmi­set ovat poh­jim­mil­taan, laji­tyy­pil­lis­ten omi­nai­suuk­sien puit­teis­sa, saman­lai­sia, mut­ta suku­puo­len, per­soo­nal­li­suu­den ja lah­jak­kuus­pro­fii­lin osal­ta kes­ke­nään eri­lai­sia. Kak­si jäl­kim­mäis­tä ker­too ihmi­ses­tä usein enem­män kuin sukupuoli.

    Muot­tei­hin puser­ta­mi­nen sopii huo­nos­ti nyky­ai­kaan. Sen, että ihmi­set yri­te­tään saa­da käyt­täy­ty­mään lain ja ase­tus­ten rajois­sa, vie­lä hyväk­syn, mut­ta muun­lai­nen ennal­ta mää­rät­ty ihmi­sen elä­män­ta­van ja mah­dol­li­suuk­sien rajoit­ta­mi­nen ei minul­le käy. Enkä usko ole­va­ni ainoa näin ajat­te­le­va feministi.

    1. On aika type­rää käy­dä kes­kus­te­lua siten, että hen­ki­lö A sanoo ole­van­sa vaik­ka hypo­teis­ti ja mää­rit­te­lee sanan omal­la taval­laan. Hen­ki­löl­lä B on sanal­le hypo­teis­ti aivan oman täy­sin eri­lai­sen mää­ri­tel­män­sä. Sen jäl­keen hän syyt­tää hen­ki­lö A kai­kes­ta sii­tä pahas­ta, mitä hän itse omal­la mää­ri­tel­mäl­lään on tuo­hon sanaan sisäl­lyt­tä­nyt. Vaik­ka A sanoo, ettei hän tar­koi­ta tätä, B sanoo, että hänen mää­ri­tel­män­sä on oikea ja sik­si A on kaik­kea sitä pahaa, mitä hän liit­tää tuo­hon sanaa.
      Antai­sit­te­ko vih­rei­den femi­nis­tien mää­ri­tel­lä itse, mitä tar­koit­ta­vat sanalla.

  95. Ei tasa-arvo ole miten­kään kei­no­te­koi­nen, poliit­ti­ses­ti kor­rek­ti uudis­sa­na. Pal­jon van­hem­paa perua­han se on kuin femi­nis­mi ja pal­jon parem­pi sana.

    Mut­ta voin kyl­lä ymmär­tää, jos femi­nis­tit koke­vat sanan tasa-arvo kiusal­li­sek­si. Perin­tei­ses­ti­hän tasa-arvo on ymmär­ret­ty mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvok­si, yhtä­läi­sik­si oikeuk­sik­si ja vapauksiksi.
    Nyt monet femi­nis­tit, kuten vih­reät nai­set, aja­vat lop­pu­tu­le­man “tasa-arvoa”, mut­ta ei tämä ole tasa-arvoa.

    Jos ansioin­tu­neem­pi, kou­lu­te­tum­pi, pidem­män työ­uran teh­nyt jne. mies lain pakot­ta­ma­na sivuu­te­taan jul­ki­sen sek­to­rin, yli­opis­ton tai yksi­tyi­sen(!) fir­man nimi­tyk­sis­sä, ja sen sijaan nimi­te­tään ase­maan vähem­män päte­vöi­ty­nyt nai­nen suku­puo­len­sa takia, niin kyl­lä sil­loin tätä mie­syk­si­löä sor­re­taan hänen suku­puo­len­sa takia.
    Näis­sä kysy­myk­sis­sä vää­ryys koh­dis­tuu yksi­löi­hin, mut­ta mm. ViNa näkee tämän jona­kin abstrak­ti­na tilas­tol­li­sen jakau­man kysy­myk­se­nä, jos­sa tasa-arvoa mita­taan suku­puo­li­sen jakau­man mit­taa­mi­sel­la ja yksi­löt ovat vain luku­ja suu­rel­le totuu­del­le alisteisina.

    Tämä on yksi syy kar­sas­taa vih­rei­den femi­nis­miä. Toi­nen on tilas­to­ja hyvin epäi­lyt­tä­väs­ti ja tar­koi­tus­ha­kui­sen vali­koi­dus­ti lai­naa­va reto­riik­ka (mm. Brax, Hau­ta­la kuten yllä on lai­nat­tu), jos­sa tun­tuu ole­van pon­ti­me­na kuva­ta mie­het kol­lek­tii­vi­ses­ti mah­dol­li­sim­man epä­mu­ka­vas­sa ja väki­val­tai­ses­sa valos­sa. Vaik­ka se sisäl­täi­si aimo annok­sen tie­tois­ta­kin vääristelyä. 

    Minus­ta ker­too kyl­lä jota­kin sekin, että Osmo noin hana­kas­ti tart­tuu sii­hen, jos femi­nis­miä kär­jis­te­tyn lii­oi­tel­lus­ti par­ja­taan, ja kään­tää koko kysy­myk­sen yhtä lii­oi­tell­lus­ti femi­nis­min krii­ti­koi­ta vas­taan, mut­ta näi­hin täh­del­li­sem­piin kysy­myk­siin on ilmei­sen vai­kea sil­ti saa­da kannanottoa.

  96. Saa­ra:

    Käsit­teen syn­ty­his­to­rian näky­mi­nen onkin nykyi­sin mie­les­tä­ni ihan ok, kun­han näis­sä suku­puo­lit­tu­neis­sa tapauk­sis­sa hyväk­sy­tään tas­a­puo­li­ses­ti molem­mat vaih­toeh­dot – maa­her­ra, joka voi olla mies tai nai­nen, ja femi­nis­mi, joka ajaa sekä mies­ten että nais­ten etua tasa-arvon saavuttamiseksi”

    Maa­her­ra” voi ilmei­ses­ti de fac­to olla joko mies tai nai­nen. Kyse on vain nimes­tä, jol­la kut­su­taan tiet­tyä toin­ta hoi­ta­vaa hen­ki­löä. Nimi voi olla har­haan­joh­ta­va, mut­tei aiheu­ta eri­mie­li­syyt­tä enää sen jäl­keen, kun se on ker­ran mää­ri­tel­ty. Sen sijaan femi­nis­min nimis­sä voi­daan ajaa tasa-arvoa tai olla aja­mat­ta tasa-arvoa ja sii­tä mitä tasa-arvo on voi­daan olla mon­taa miel­tä. Sik­si femi­nis­min käyt­tä­mi­nen syno­nyy­mi­na tasa-arvol­le on täy­sin eri asia, kuin “maa­her­ran” käyt­tä­mi­nen yhtei­se­nä nimi­tyk­se­nä tiet­tyä toin­ta hoi­ta­vil­le mie­hil­le ja nai­sil­le. Jos vält­tä­mät­tä halu­taan, voi­daan tie­tys­ti mää­ri­tel­lä “femi­nis­mi” syno­nyy­mik­si mies­ten ja nais­ten etu­jen aja­mi­sel­le ja tasa-arvon kan­nat­ta­mi­sel­le. Mut­ta jos näin teh­dään, täy­tyy hyväk­syä se, että val­tao­sa nyky­ään itse­ään femi­nis­teik­si väit­tä­vis­tä hen­ki­löis­tä joko valeh­te­lee tai on ymmär­tä­nyt käsit­teen vää­rin. Sik­si ei mie­les­tä­ni ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta rin­nas­taa femi­nis­miä ja tasa-arvon kan­nat­ta­mis­ta toi­siin­sa. En tosin vas­tus­ta maa­her­ra-nimik­keen muut­ta­mis­ta­kaan suku­puo­li­neut­raa­lik­si, jos se pal­ve­lee parem­min nykyaikaa.

  97. Saa­ra:

    Mikä femi­nis­ti­nen taho olet­taa nais­ten ole­van koko­nai­suu­des­saan alis­tei­ses­sa asemassa?”

    No viit­ta­sin täs­sä “koko­nai­suu­del­la” sii­hen, että yli­voi­mai­nen enem­mis­tö femi­nis­teis­tä pitää oikeu­den­mu­kai­se­na kes­kit­tää käy­tän­nös­sä kaik­ki tasa-arvo­re­surs­sit nais­ten ase­man paran­ta­mi­seen. Jos on sitä miel­tä, että nime­no­maan nais­ten ase­maa tulee paran­taa, lie­nee koh­tuul­lis­ta olet­taa, että pre­mis­si­nä on ollut nais­ten huo­nom­pi ase­ma? Siis jos samal­la esit­tää ole­van­sa tasa-arvon asial­la. En tar­koit­ta­nut, että femi­nis­tit kat­soi­si­vat nais­ten ole­van huo­nom­mas­sa ase­mas­sa jokai­sel­la yksit­täi­sel­lä osa-alu­eel­la. Mut­ta koko­nai­suu­des­saan he ilmei­ses­ti kat­so­vat nais­ten ole­van hei­kom­mas­sa ase­mas­sa, kos­ka hei­dän mie­les­tään tasa-arvon nimis­sä tuli­si kes­kit­tyä nime­no­maan nais­ten ase­man parantamiseen.

    Se femi­nis­mi, jota itse edus­tan, pitää kai­ken­lais­ta muot­tiin pakot­ta­mis­ta ikävänä”

    Se femi­nis­mi, jota minä kri­ti­soin, halu­aa eriar­vois­taa ihmis­ten mah­dol­li­suuk­sia esim. kiin­tiö­po­li­tii­kal­la ja pakot­taa sitä kaut­ta ihmi­siä pre­fe­rens­se­jä, omi­nai­suuk­sia ja panos­tus­ta vas­taa­mat­to­maan tasa­päi­seen muot­tiin. Täs­sä viit­taan Vih­rei­den nais­ten poliit­ti­seen ohjel­maan, johon lai­toin lin­kin aikai­sem­min. Se sisäl­tää erik­seen koros­tet­tu­ja vaa­ti­muk­sia kiin­tiöis­tä val­tion­hal­lin­toon. Lisäk­si he esit­ti­vät sivuil­laan vaa­ti­muk­sen kiin­tiöis­tä pörs­siyh­tiöi­den hallituksiin.

  98. Osmo:

    Antai­sit­te­ko vih­rei­den femi­nis­tien mää­ri­tel­lä itse, mitä tar­koit­ta­vat sanalla”

    Itse koh­dis­tin kri­tiik­ki­ni mm. sii­hen sisäl­töön, joka on jokai­sen luet­ta­vis­sa Vih­rei­den nais­ten poliit­ti­ses­ta ohjel­mas­ta. Ohjel­ma sisäl­tää mie­les­tä­ni sel­keäs­ti tasa-arvon vas­tai­sia poliit­ti­sia kan­nan­ot­to­ja. Vih­reät nai­set mää­rit­te­le­vät itsen­sä femi­nis­teik­si enkä perus­tel­luis­ta syis­tä voi hyväk­syä hei­dän femi­nis­mi­ään syno­nyy­mik­si tasa-arvol­le. Jos joku on sitä miel­tä, että hei­dän femi­nis­min­sä on syno­nyy­mi tasa-arvol­le, hänen tulee ensin kumo­ta perusteluni.

  99. Saa­ra, olen täy­sin vakuut­tu­nut, että Suo­mes­sa­kin on niin kut­sut­tu­ja suku­puo­lit­tu­nei­ta ongel­mia, jois­ta osa koh­dis­tuu mie­hiin ja osa naisiin. 

    Yksi ongel­ma on ste­reo­tyyp­pi­set käsitykset.

    Esi­tin­kin yllä hypo­tee­sin sii­tä, että rasis­tis­tyyp­pi­set luon­neh­din­nat mie­his­tä eivät ehkä ole vain yksit­täis­ten idioot­tien muo­dos­ta­maa pin­ta­vaah­toa. Taka­na saat­taa olla femi­nis­ti­sen dis­kurs­sin sisä­syn­tyi­nen seksistisyys. 

    Sii­nä tapauk­ses­sa femi­nis­mi ei voi olla rat­kai­su, kos­ka se on osa ongel­maa. Nat­si­kor­til­la ilmais­tu­na: juu­ta­lai­set eivät kos­kaan hyväk­syi­si nat­se­ja etujärjestökseen.

    Type­rää lii­oit­te­lua? Tar­pee­ton­ta kärjistystä? 

    Luul­ta­vas­ti, mut­ta mitä miel­tä pitäi­si olla vaik­ka­pa täs­tä esi­mer­kis­tä: Suo­men Amnes­ty on väit­tä­nyt pon­nek­kaas­ti, että per­he­vä­ki­val­ta on ylei­nen ongel­ma, johon kuka tahan­sa juu­ta­lai­nen voi syyl­lis­tyä. Todel­li­suu­des­sa per­he­vä­ki­val­ta on tut­ki­mus­ten mukaan pikem­min mää­räl­li­ses­ti pie­ni ongel­ma, johon pää­asias­sa syyl­lis­ty­vät tie­tyt monion­gel­mai­set yksi­löt, myös naiset.

    Amnes­tyn kan­ta on syn­ty­nyt ideo­lo­gi­ses­ti. Taus­tal­la on femi­nis­ti­nen pat­riar­kaat­ti­teo­ria. Mie­het käyt­tä­vät väki­val­taa kodeis­saan pat­riar­kaa­tin yllä­pi­tä­mi­sek­si, meil­le kerrotaan. 

    Kos­ka minä ja val­tao­sa täys­päi­sis­tä­kin asi­aan pereh­ty­neis­tä ihmi­sis­tä uskoo, että pat­riar­kaat­ti­teo­ria on pää­osin hölyn­pö­lyä, en voi hyväk­sy Amnes­tyn (tai STM:n tasa-arvo­yk­si­kön tai puo­luei­den nais­jär­jes­tö­jen …) femi­nis­tis­tä kan­taa nee­ke­rei­den ole­tusar­voi­ses­ta väki­val­tai­suu­des­ta (“kuka tahan­sa voi syyl­lis­tyä”) ja nais­ten ole­tusar­voi­ses­ta väki­val­lat­to­muu­des­ta. Itse asias­sa pidän väit­tei­tä pait­si vas­ten­mie­li­si­nä myös vaarallisina.

    Aika pal­jon pitää siis femi­nis­min teh­dä ima­gon­kor­jaus­työ­tä ennen kuin minä alan taas suh­tau­tua aat­tee­seen myön­tei­ses­ti. Ensi alkuun voi­si­vat ilmoit­taa huo­man­neen­sa, että pat­riar­kaa­tin ole­mas­sao­lo osoit­tau­tui­kin tar­kem­min tut­kit­tu­na var­sin epä­to­den­nä­köi­sek­si ilmiök­si. Ja, ai niin, ehkä sor­to­kin on odo­tet­tua pie­nem­pää, kun ker­ran nais­ten elä­män­laa­tu kes­ki­mää­rin on niin sel­väs­ti mies­ten elä­män­laa­tua korkeampi.

    Toki siis myön­nän sen­kin, että myös nai­sis­ta on ole­mas­sa epäe­dul­li­sia ste­reo­ty­pioi­ta. Saat­taa­pi joku raken­teel­li­nen epä­ta­sa-arvoi­suus­kin jos­sain vie­lä lymy­tä. Sii­nä mie­les­sä nais­asia on ajan­koh­tais­ta nyt ja var­maan aina tulevaisuuteen. 

    Rin­nal­le tar­vi­taan kui­ten­kin kipeäs­ti mies­asia, kos­ka nais­asia ei siis ole aina­kaan nykyi­sel­lään miesasiaa. 

    Kos­ka monet tasa-arvo­ky­sy­myk­set eivät ole pel­käs­tään nol­la­sum­mai­sia (toi­sin kuin asi­aan pereh­ty­mät­tö­mät luu­le­vat), poliit­tis­ta vään­töä pitäi­si olla ilmas­sa. Nyt sitä ei kui­ten­kaan ole, kos­ka nais­asia on liki mono­po­li­soin­nut tasa-arvoasiat.

    Jokai­sen libe­raa­lin demo­kraa­tin pitäi­si olla huolestunut.

  100. Lurk­ki, lii­an van­ha, MariaK;

    jos­kus aika­naan mie­tin ihan vaka­vas­ti jopa poli­tiik­kaan läh­te­mis­tä, ja nime­no­maan vih­rei­siin liit­ty­mis­tä. Mut­ta miten akti­voi­tua sel­lai­sen puo­lu­een puo­les­ta, jos­ta on mel­ko suo­raan sanot­tu etten ole tervetullut? 

    Tun­nus­tan, rikoin sii­hen asti rik­ku­mat­to­man vih­rey­te­ni ja menin äänes­tä­mään Hal­la-ahoa 2008 kun halusin, että joku asi­aa tun­te­va vii­mein tyr­mäi­si asia­poh­jal­la hei­kä­läis­ten argu­ment­te­ja. No, tulok­sen tiedämme. 

    Toi­nen kysy­mys on tämä ydin­voi­ma ja sen kate­go­ri­nen vas­tus­ta­mi­nen, aika hei­koil­la argu­men­teil­la vie­lä­pä. Pidän sitä jo aavis­tuk­sen vas­tuut­to­ma­na, kun ottaa huo­mioon vaihtoehdot.

    Kes­kus­te­lun tukah­dut­ta­mi­nen on aina merk­ki sii­tä, ettei asia-argu­men­teil­la enää koe­ta pär­jät­tä­vän. Joten­kin tun­tuu, että muu­ta­man vii­me vuo­den aika­na Vih­reät on men­nyt entis­tä hul­lum­paan suun­taan, kau­ak­si sii­tä “jär­ki­puo­lu­een” ima­gos­ta mikä minuun vie­lä 2000-luvun alus­sa hyvin upposi.

    Vai­keak­si menee tämä äänes­tä­jän elä­mä. Per­su­jen äänes­tä­mi­nen kai oli­si stra­te­gi­ses­ti näpäy­tys nyky­me­noa koh­taan (ei nuo vaa­li­ra­ha­ku­viot­kaan ym. raken­teel­li­nen kor­rup­tio var­si­nai­ses­ti miel­tä eläh­dy­tä) mut­ta ne noin muu­ten… Piraat­te­ja olen vii­me aikoi­na kaavaillut.

  101. OS: “Antai­sit­te­ko vih­rei­den femi­nis­tien mää­ri­tel­lä itse, mitä tar­koit­ta­vat sanalla.”

    News­pea­kin kri­ti­soin­ti on kuin yrit­täi­si väi­tel­lä usko­vai­sen tai leh­dis­tö­tie­dot­teen kans­sa. Käy­tän­nön käsit­teen­mää­rit­te­lyä ovat päät­tö­myy­det kuten Tule­van “pre­si­den­tin” ja “ulko­mi­nis­te­rin” tuli­si siis kai­ken koh­tuu­den mukaan olla nai­sia. tai Edus­kun­nan tuli­si sys­te­maat­ti­ses­ti seu­ra­ta valio­kun­tien jäsen­va­lin­to­ja eri­tyi­ses­ti suku­puo­li­nä­kö­kul­mas­ta. (Hau­ta­la Glowin­gin point­taa­mas­sa linkissä).

  102. Sanon­pa vie­lä sen, että minul­la ei ole mitään eri­tyis­tä Vih­rei­tä nai­sia vas­taan, jos jos­tain on sel­lai­nen kuva syn­ty­nyt. Inhot­ta­vuus­mi­ta­ril­la mitat­tu­na tai­ta­vat pär­jä­tä femins­teik­si jopa hyvin. Tosin mis­tä sen tie­tää, min­kä­lai­sia kastraa­tio­juo­nia niis­sä mie­hil­tä kiel­le­tyis­sä kokoon­tu­mis­sa puno­vat. Minua risoo lähin­nä se, että vih­reät julis­tau­tui­vat fei­mis­ti­sek­si puo­lu­eek­si. Eikä kyse ollut edes pel­käs­tään ideo­lo­gi­ses­ta koh­te­liai­suus­ku­mar­ruk­ses­ta vaan femi­nis­ti­syys ja tasa-arvon mono­po­li­soin­ti näkyy käy­tän­nön politiikassa.

  103. Työt­tö­myys on siel­lä niin murs­kaa­vas­ti pie­nem­pi (parin kol­men pro­sen­tin luok­kaa, kun esim. Suo­mes­sa ollaan kah­dek­san pro­sen­tin huja­koil­la) ver­rok­ki­mai­hin ver­rat­tu­na, että kyl­lä sikä­läi­ses­tä sys­tee­mis­tä aina­kin jotain oppia kan­nat­tai­si hakea.”

    Tans­ka kopioi mal­lin Suo­mes­ta 90-luvun alus­sa eli yhteis­kun­na on jär­jes­tet­tä­vä työ­tä työt­tö­mäl­le mää­rä­ajan jälkeen.
    Tämä Lep­pä­sen laki otet­tiin käyt­töön Suo­mes­sa 80-luvul­la ja työt­tö­myys tipah­ti Suo­mes­sa­kin 2 % :iin.
    Kat­se­lin lähel­tä malin vai­ku­tus­ta esim Savu­kos­kel­la. Sii­hen saak­ka työt­tö­myys oli ollut 25 % tie­tä­mis­sä mut­ta las­ki nopeas­ti 4 %:iin.

    Tämä on Tans­kan­kin salai­suus eli puo­li vuot­ta työt­tö­mäl­le jär­jes­te­tään työ­paik­ka joko jul­ki­sel­ta tai yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta eli ne ovat noi­ta tuet­tu­ja työ­paik­ko­ja, joi­hin tar­vi­taan tuo­ta rahaa sit­ten enem­män kuin Suo­mes­sa käytetään.

    Ja työs­tä mak­se­taan Tans­kas­sa oike­aa palk­kaa eikä tee­te­tä Suo­men tapaan orjatöitä.
    Ja jos ver­tail­lan jul­kis­ten alo­jen kokoa niin Tans­kas­sa työs­sä on n 200000 enem­män väkeä kuin Suo­mes­sa. Tämä peit­tää hyvin tuo­ta työttömyyttä

    Lisäk­si kol­mi­kan­nan on pak­ko ottaa kan­taa sii­hen onko hen­ki­lö työl­lis­tet­tä­vis­sä vai pis­te­tään­kö hänet eläkkeelle.

    Suo­mes­ta tuon Tans­kan mal­lin lopet­ti Ahon porvarihallitus 

    Mitä tulee väit­tee­seen Tans­kan pie­ny­ri­tys­ten mää­räs­tä niin ver­tai­luis­sa Tans­kas­sa yrit­tä­jiä työ­voi­mas­ta on alle % 5, Suo­mes­sa n 7 % eli se sii­tä pienyrittäjäystävällisyydestäkin.

    Ja OECD:n ja Lon­don School of Eco­no­mic­sin ver­ta­luis­sa Suo­men ja Tans­kan irti­sa­no­mi­sen help­pous on samaa tasoa.
    Mitä tulee noi­hin irti­sa­no­mi­sen help­pouk­siin niin eivät nuo jäyk­kyy­det lii­ty pel­kas­tään työlainsäädäntöön.

    Perät­tö­mien lausu­mien anta­mi­nen kun on ran­gais­ta­vaa kai­kis­sa tilan­teis­sa , ei se kos­ke vain työelämää.

    Samoin työ­so­pi­mus­kin on sopi­mus eikä sop­pa­rei­ta yri­tys­ten välil­lä­kään pää­te­tä sano­mal­la itään päin kol­me ker­taa “puran sopimuksen”.
    Jos ostat auton niin et voi pur­kaa sop­pa­ria jos auto ei tyy­dy­tä­tä­kään sinua vii­kon kulut­tua tai tie­tys­ti raha­kor­vauk­sel­la sen­kin voi teh­dä, mut­ta sekin vaa­tii sopi­mis­ta kaup­pi­aan kanssa

    Ei ole ihme jos suo­ma­lais­ten esi­mies­ten joh­ta­mis­ta­paa arvos­tel­laan kun sopi­mus­toi­min­nan ja lain­sää­dän­nön perus­asiat­kin ovat hukassa

  104. Saa­ra
    Mikä femi­nis­ti­nen taho olet­taa nais­ten ole­van koko­nai­suu­des­saan alis­tei­ses­sa asemassa? 

    Eikö tämä Oden lausah­dus todis­ta asian?

    Ode
    Puo­lue­tues­ta mää­rä­osuus, muis­taak­se­ni kah­dek­san pro­sent­tia, on annet­ta­va naisjärjestölle

    JOS nai­set eivät ole koko­nai­suu­te­na aja­tel­len alis­tei­ses­sa ase­mas­sa, mik­si ihmees­sä pitää olla laki, joka käs­kee anta­maan rahaa naisjärjestöille?
    Tuon lain taka­na on täy­sin ilmi­sel­väs­ti aja­tus, että ilman täl­lais­ta käs­kyä pat­riar­kaat­ti ei myön­nä nai­sil­le rahaa hyviä tar­koi­tus­ta var­ten. Mitään muu­ta jär­jel­lis­tä syy­tä tuol­le ei ole.

  105. Hit­to, en pääs­syt kuin alkuun ket­jun vies­tien luke­mi­ses­sa, kun vas­taan tuli tpyy­luo­man kir­joi­tus mis­sä her­rat Vih­reä, Punai­nen ja Mul­ta pitä­vät tur­pan­sa kiin­ni. Toi­voin jotain äänes­tys­nap­pia mis­sä voi­sin antaa peuk­ku­ja tai jakaa feis­buuk­kiin tai jotain.

    Enem­män aihee­seen liit­tyen, kii­tos femi­nis­mi­kes­kus­te­lun avaa­mi­ses­ta. En ehti­nyt tutus­tua vie­lä syväl­li­sem­min, mut­ta nyt on sen­tään jotain hajua sii­tä mis­tä puhutaan.

  106. Itse asias­sa hen­ki­lö­koh­tai­si­ta syis­tä tapah­tu­vaan irtisanomiseen/työsuhteen pur­kuunt ei suu­ria muo­dol­li­suuk­sia tar­vi­ta. Riit­tää, että esit­tää syyt riit­tä­vän sel­väs­ti ja antaa työn­te­ki­jäl­le mah­dol­li­suu­den vastineeseen.
    Todis­tei­den, näy­tön keruu on tie­tys­ti oma ongel­man­sa, mut­ta ei kenes­tä­kään saa antaa perä­tön­tä lausun­toa, se on rangaistavaa .
    Suo­mes­sa päät­tyy vuo­des­sa 900000 työ­suh­det­ta, Tans­kas­sa 500000 joten ei Suo­mes­sa ole kovin­kan vai­kea pääs­tä eroon työntekijästä.
    Nois­ta 900000 pää­tyy oikeu­teen n 450 ja työn­te­ki­jä voit­taa n 150:ssä.

    Eli kyl­lä yrit­tä­jäl­lä on suu­rem­pi mah­dol­li­suus kuol­la liik­ken­neon­net­to­muu­des­sa kuin jou­tua kon­kurs­siin työ­rii­dan vuoksi.

  107. Niin tos­sa on just se ongel­ma, ettei­vät femi­nis­tit myön­nä aja­van­sa vain yhden ryh­män etu­ja.’ (Rogue)
    Mik­si myön­täi­si­vät? Ihmi­siä ne on naisetkin.

  108. Suu­rin osa femi­nis­miin liit­ty­vis­tä vää­rin­kä­si­tyk­sis­tä liit­tyy muu­ten juu­ri tähän mis­tä täs­sä­kin juu­ri puhutaan.

    Kuka kan­nat­taa min­kä­kin­lais­ta femi­nis­miä. On isot lin­jat ja sit­ten on hen­ki­lö­koh­tai­set feminismit.

    Mut­ta vää­rin­kä­si­tys­ten äiti on sii­nä, että kukaan femi­nis­ti ei kos­kaan sanou­du irti kenen­kään toi­sen femi­nis­tin puheis­ta tai ede­sot­ta­muk­sis­ta. Käy­tän­nös­sä siis ulko­puo­lis­ten on mah­do­ton sanoa, että kuka femi­nis­ti nyt oikeas­ti on mil­lä­kin linjalla.

  109. Eni­ten minua ärsyt­tä­vät nuo artik­ke­lit, jot­ka ovat puh­tai­ta kopioi­ta EK:n probagandasta.
    Asias­ta esi­te­tään vain ne puo­let , jot­ka EK on jo esit­tä­nyt jul­ki­suu­des­sa eikä vai­vau­du­ta sel­vit­tä­mään kokonaisuutta.Ilmeisesti EK:n run­saal­la toi­mit­ta­jien maa­su­tuk­sel­la on vaikutuksensa.
    Sen sijaan minua ei yhtään häm­mäs­ty­tä, että Suo­mes­ta löy­tyy poruk­ka, johon täl­lai­nen pro­ba­gan­da uop­po­aa , har­va suo­ma­lai­nen on ammt­ti­tai­toi­nen esi­mies eikä toi­saal­ta hal­lit­se sopimusjuridiikkaa.

  110. Sem­moi­nen Hil­lit­ty femi­nis­ti, Hei­di Hau­ta­la tote­aa kir­joi­tuk­ses­saan näin:
    “…lait ja ohjel­mat saa­vat lopul­li­sen muo­ton­sa asian­tun­ti­ja­lausun­to­jen poh­jal­ta. Asian­tun­ti­joi­den suku­puo­li­ja­kau­ma havait­tiin epä­ta­sai­sek­si, mikä on omi­aan vinout­ta­maan päätöksentekoa”

    http://www.heidihautala.fi/2009/10/tasa-arvon-pitaa-nakya/#more-2488

    - Näin­pä. Onnek­si Hei­di Hau­ta­lan jota­mas­sa tasa-arvoai­sain neu­vot­te­lu­kun­nas­sa ei ole vinoumaa…

    Ne Tasa-arvoa­siain neu­vot­te­lu­kun­nan asiantuntijatahot:

    Nais­asia­liit­to Unio­ni ry
    Nais­jär­jes­tö­jen Keskusliitto
    Nais­jär­jes­töt yhteis­työs­sä NYTKIS ry
    Mies­sa­kit ry
    Profeministimiehet
    Suo­men Uni­fem ry
    Euroop­pa­nai­set ry 

    Suku­puo­len­tut­ki­mus
    Nais­tut­ki­muk­sen yli­opis­to­ver­kos­to Hilma
    Min­na, val­ta­kun­nal­li­nen nais­tut­ki­mus- ja tasa-arvoportaali
    Hel­sin­gin yli­opis­to, Kristiina-instituutti
    Tam­pe­reen yli­opis­to, naistutkimus
    Åbo Aka­de­mi, Ins­ti­tu­tet för kvinnoforskning
    Oulun yli­opis­to, naistutkimus
    Jyväs­ky­län yli­opis­to, naistutkimus
    Joen­suun yli­opis­to, naistutkimus
    Lapin yli­opis­to, naistutkimus
    SUNS, Suo­men Nais­tut­ki­muk­sen Seu­ra ry
    SUMS, Suo­men Mies­tut­ki­muk­sen Seu­ra ry
    Nais­tut­ki­mus — Kvin­no­forsk­ning ‑leh­ti
    Akka-info

    Kes­kus­ta — Suo­men Kes­kus­ta­nai­set ry
    Kokoo­mus — Kokoo­muk­sen Nais­ten Liitto
    Kris­til­lis­de­mo­kraa­tit — Suo­men Kris­til­lis­de­mo­kraat­ti­set (KD) Nai­set ry
    SDP — Sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­set Naiset
    Svens­ka folk­par­tiet — Svens­ka Kvinnoförbundet
    Vasem­mis­to­liit­to — Vasemmistonaiset
    Vih­reä Liit­to — Vih­reät nai­set ry

    Hei,onhan tuol­la TANEs­sa kak­si miesjärjestöäkin:
    Mies­sa­kit ry ja Profeministimiehet

    -Pro­fe­mi­nis­ti­mie­het, no nimi puhuu jo omas­ta puo­les­taan… Noi­ta mie­hiä lie­nee Suo­mes­sa muu­ta­mia kymmeniä? 

    Entä­päs tämä “Mies­sa­kit”?
    Mies­sak­kien toi­min­nan­joh­ta­ja Tomi Tim­pe­ri mää­rit­te­lee mies­sak­ke­ja näin:
    “Jär­jes­töl­lä ei ole eikä voi olla omaa kan­taa mihin­kään yhteis­kun­ta­po­liit­ti­seen kysymykseen”
    “Mies­sak­kien läh­tö­koh­ta­na ei ole toi­mia mies­ten ase­maa paran­ta­va­na intressijärjestönä.
    Mies­sa­kit ry:n tar­koi­tuk­se­na ei siis ole ajaa jäsen­kun­tan­sa eli mies­ten etu­ja eikä se siten ole int­res­si­jär­jes­tö kuten val­tao­sa nykyi­sis­tä järjestöistä.”

  111. Osmo on yksi vapaim­min itse­ään ilmai­se­via vih­rei­tä, mut­ta sil­ti tämän sosi­aa­li­sen pai­neen vai­ku­tus on täs­tä­kin blo­gis­ta sel­väs­ti luet­ta­vis­sa. Ei ole suo­ra­pu­heis­ta kan­taa ydinvoimaan…”

    Vai­kut­taa sil­tä, että az ei nyt oikein muis­ta, tai vaih­toeh­toi­ses­ti valit­see olla muis­ta­mat­ta tai hyväk­sy­mät­tä luke­maan­sa. Näh­däk­se­ni Soi­nin­vaa­ra on var­sin yksi­se­lit­tei­ses­ti ilmais­sut kan­tan­sa ydin­voi­maan ole­van jota­kuin­kin se, että jos osai­sim­me käyt­tää sitä vii­saas­ti, hän kan­nat­tai­si ydin­voi­maa, mut­ta tois­tai­sek­si tähän ei ole ollut aihet­ta. Aina­kaan itse en näe ole­van sel­lais­ta syy­tä, jon­ka vuok­si tätä kan­taa oli­si eri­tyi­ses­ti ollut tar­peen päivittää.

    Mer­kin­tä tääl­lä, azkin on siellä:
    http://www.soininvaara.fi/2008/11/09/mina-ja-ydinvoima/

    Soi­nin­vaa­ran kan­to­ja huma­ni­taa­ri­seen maa­han­muut­toon ei myös­kään tar­vit­se kai­vaa kovin syvältä:
    http://www.soininvaara.fi/index.php?s=humanitaarinen

    Se on tot­ta, että “femi­nis­mis­tä” an sich vas­taa­va haku ei löy­dä blo­gi­mer­kin­tää, mut­ta tämän osal­ta oli­sin val­mis hyväk­sy­mään myös sen näke­myk­sen, että “femi­nis­mi”, eten­kään sel­lai­se­na kuin se usein (esim. tpyy­luo­man yti­mek­kään pur­kauk­sen kuvaa­mal­la taval­la) kes­kus­te­lun aihee­na näyt­täy­tyy, ei vain ole Soi­nin­vaa­ras­ta poliit­ti­ses­ti eri­tyi­sen kiin­nos­ta­va kysy­mys. Tasa-arvos­ta sen monis­sa eri ulot­tu­vuuk­sis­sa lii­ken­tees­tä mie­hiin ja nai­siin Soi­nin­vaa­ra kyl­lä on jon­kin ver­ran kirjoittanut.

    Ei kai se toi­sin sanoen ole auto­maat­ti­ses­ti merk­ki jos­tain sosi­aa­li­ses­ta pai­nees­ta, jos Soi­nin­vaa­ra ei “suos­tu” vas­taa­maan azin agen­daan juu­ri azin halua­mas­sa muodossa.

  112. Sylt­ty:

    Saa­ra

    Mikä femi­nis­ti­nen taho olet­taa nais­ten ole­van koko­nai­suu­des­saan alis­tei­ses­sa asemassa?

    Eikö tämä Oden lausah­dus todis­ta asian?

    Ode

    Puo­lue­tues­ta mää­rä­osuus, muis­taak­se­ni kah­dek­san pro­sent­tia, on annet­ta­va naisjärjestölle

    JOS nai­set eivät ole koko­nai­suu­te­na aja­tel­len alis­tei­ses­sa ase­mas­sa, mik­si ihmees­sä pitää olla laki, joka käs­kee anta­maan rahaa naisjärjestöille? 

    Nai­set voi­vat olla, ja ovat, osit­tain alis­tei­ses­sa ase­mas­sa — aivan samoin kuin mie­het­kin. Eivät mis­sään tapauk­ses­sa kai­kil­ta osin, enkä ole kuul­lut yhden­kään femi­nis­tin kos­kaan ekspli­siit­ti­ses­ti väit­tä­vän näin oma­na elin­ai­ka­na­ni (men­nei­syys on sit­ten taas eri asia). On hyvä, että on ole­mas­sa nais­ten tilan­tee­seen vih­kiy­ty­nei­tä nais­jär­jes­tö­jä, ja oli­si myös hyvä jos oli­si vas­taa­via mies­jär­jes­tö­jä (ehkä onkin?), joil­le minus­ta kuu­lui­si saman suu­rui­nen rahal­li­nen tuki.

    Voi olla, että jär­jes­tö­jen saa­man tuen suh­teen tilan­ne on epä­ta­sa-arvoi­nen. Jos näin on, asia tuli­si mie­les­tä­ni korjata.

    Tuon lain taka­na on täy­sin ilmi­sel­väs­ti aja­tus, että ilman täl­lais­ta käs­kyä pat­riar­kaat­ti ei myön­nä nai­sil­le rahaa hyviä tar­koi­tus­ta var­ten. Mitään muu­ta jär­jel­lis­tä syy­tä tuol­le ei ole.

    Uskon että näin on asia ollut­kin, ja osit­tain var­maan on edel­leen. Se, mikä on hyvää ja kan­na­tet­ta­vaa, on niin kau­an ollut tie­tyn­lais­ten mies­ten mää­rit­te­le­mää, että yhteis­kun­ta on pääs­syt raken­tu­maan näi­den tur­han kapea-alais­ten nor­mien varaan, jol­loin nais­ten ja toi­sen­lais­ten mies­ten tär­kei­nä pitä­miä asioi­ta on täy­ty­nyt erik­seen tukea.

  113. tpyy­luo­mal­le:
    Pää­sään­töi­ses­ti olen samaa miel­tä kuin sinä 10:32. Jos­kus asiat sil­ti ovat nol­la­sum­ma­pe­liä. Esi­mer­kik­si mies­ten heuo­nom­pi ter­veys ei ole. Useim­mat nai­set kai sen­tään toi­vo­vat, että ukko­kul­ta eläi­si ter­vee­nä vähän pitem­pään. Mut­ta vaik­ka­pa huol­ta­juus­kiis­tat ovat taval­laan nol­la­sum­ma­pe­liä (yksi jao­ten­kin jaet­ta­va asia), vaik­ka tie­tys­ti nii­hin pitäi­si löy­tää sivis­ty­nyt ja lap­sen edun mukai­nen ratkaisu.

    Osmol­le:
    Jos­pa sen­tään emme antai­si min­kään poru­kan koko­naan itse mää­ri­tel­lä itse­ään. Vai annam­me­ko saman oikeu­den esi­mer­kik­si “maa­han­muut­to­kriit­ti­sil­le”?

    Sel­vyy­den vuok­si: femi­nis­mi on minul­le kan­na­tet­ta­va asia, aina­kin sana­kir­ja­mer­ki­tyk­ses­sään ja Hal­la-ahon opit eivät ole. Mut­ta pel­käl­lä “usko­taan joka jen­gin itse­mää­rit­te­ly­jä” ‑opil­la jou­du­taan harhaan.

    Tans­kan mallista:
    Suo­sit­te­len suo­ma­lai­sil­le päät­tä­jil­le läm­pi­mäs­ti sii­hen pereh­ty­mis­tä, vaik­ka se osit­tain onkin “get­ting your own back”.
    Samal­la olen samaa miel­tä Lii­an van­han ja tpyy­luo­man — muis­taak­se­ni — kans­sa, että se ei ole rusinapulla.

  114. Ama­töö­ri,

    Kom­ment­ti­si oli mie­les­tä­ni perus­teil­taan todel­la heik­ko, eikä vas­tan­nut esi­tet­tyi­hin point­tei­hin. Viit­ta­mi­nen hakui­hin ei perus­te­le yhtään mitään. Muis­tan nuo kes­kus­te­lut kyl­lä, osal­lis­tuin­han nii­hin myös.

    Kuten todet­tua, vii­van alla oli tämän vuo­tis­ten kes­kus­te­lu­jen kon­kre­tias­sa 0,1,2,3. Että, jot­ta, kos­ka, kun, kun­nes, jos, mikä­li, vaik­ka, joten, kuten, kuin ei vas­taa sii­hen lopul­ta yhtään mitään. Ei ole tart­tu­ma­pin­taa, on vain kis­sa joka loput­to­miin kier­tää kuu­maa puuroaan.

    Epäi­len täl­le syik­si samo­ja, jot­ka aiem­min mai­nit­sin. Jos sanoo ei (eli 0), mikä oli­si anta­nut tuen vih­rei­den vetä­mäl­le jul­ki­sel­le kam­pan­jal­le, niin toden­nä­köi­ses­ti pet­tää omia ihan­tei­taan ja koko jou­kon poten­ti­aa­li­sia kan­nat­ta­ji­aan. Jos vas­taa kyl­lä (eli 1, 2 tai 3) saa moniin leh­tiin suu­ret otsi­kot “Soi­nin­vaa­ra ydin­voi­man taak­se”, jon­ka jäl­keen on vih­reis­sä hel­vet­ti irti ja säh­kö­pos­tit, teks­ti­vies­tit ja puhe­lut len­te­le­vät ja van­hoil­ta kave­reil­ta­kin tulee sanal­lis­ta puuk­koa, että kuin­ka saa­toit ja tuhat+n ilmoit­taa, ettei enää kos­kaan vih­rei­tä äänestä.

    Täl­lai­nen kiris­tyk­sen uhan alla ole­mi­nen, ettei saa puhua suo­ra­sa­nai­ses­ti, ei saa olla omaa miel­tään ei ole poliit­ti­ses­ti ter­vet­tä. Vaik­ka kuin­ka kier­rät sitä puu­ro­lau­tas­ta, ja väi­tät, että se oli­si vain oma illuusio­ni sii­tä, että Osmo ei kom­mu­ni­koi juu­ri niin kuten minä toi­voi­sin, niin en kui­ten­kaan ole ainoa täs­sä­kään ket­jus­sa, joka tämän illuusion sii­nä tapauk­ses­sa näkee. J.M. Kor­ho­nen esi­mer­kik­si. Aina­kin nimim. Tie­de­mies aiem­mis­ta kes­kus­te­luis­ta uskoak­se­ni. On kyl­lä var­mas­ti mui­ta­kin, mut­ta en nyt luet­te­le enem­piä, kos­ka en toki puhu mui­den puolesta.

    Osmon kom­men­toi­mat­to­muus asi­aan vah­vis­taa epäi­lys­tä, että asia on juu­ri näin.

    Samat perus­teet kos­kien kon­kreet­ti­sia kan­nan­ot­to­ja maa­han­muu­tos­ta ja eri­tyi­ses­ti isla­mis­ta, kun­nia­kult­tuu­ris­ta jne. kult­tuu­rien väli­sis­tä erois­ta ja mm. huma­ni­taa­ris­ten tuli­joi­den mää­räs­tä vuo­sien ja vuo­si­kym­men­ten säteel­lä ja ääneen lausu­tuil­la omil­la toi­veil­la sii­tä, mil­lai­se­na haluai­si esi­mer­kik­si pk-seu­dun raken­teen näh­dä. Tähän on ollut vain vas­tauk­se­na, ettei sitä uhkaa ole, että se on vain rasis­tien kuvit­te­le­maa tilas­to­jen vää­ris­te­lyä, vaik­ka kehi­tys on jo toteu­tu­nut hyvin mones­sa Euroo­pan maassa.

    Hypo­teet­ti­seen kysy­myk­seen vas­taa­mi­sek­si­han ei tar­vit­se edes pitää hypo­tee­sia toden­nä­köi­se­nä, mut­ta tätä vet­tä on ihan tur­ha toi­voa kives­tä puris­tu­van tilan­tees­sa, jos­sa vää­rät mie­li­pi­teet syn­nyt­täi­si­vät tie­tyis­sä tahois­sa lähes pyhää kiihkoa.

    Jos tämä mie­li­pi­de on sinus­ta kiusal­li­nen en voi sil­le mitään. Väi­tän sil­ti, että vih­reis­sä val­lit­se­val­le poliit­ti­ses­ti epä­ter­veel­le sosi­aa­li­sel­le pai­neel­le olla oike­aa miel­tä on hyvin vah­va empii­ri­nen näyttö.

  115. Kazaks­tan: “Se osui esi­mer­kik­si nii­hin luon­non­suo­je­lus­ta aidos­ti välit­tä­viin vih­rei­siin, jot­ka vie­lä kuvit­te­le­vat Vih­rei­den aja­van hei­dän asiaansa.”

    Päi­vi Pasi: “Mitä on tämä kuu­lui­sa aito luon­non­suo­je­lu? Näi­tä kes­kus­te­lu­ja luke­mal­la päät­te­len, että nii­den mie­les­tä, jot­ka eivät vih­rei­tä äänes­tä, luon­non­suo­je­lun pitäi­si tar­koit­taa jotain yksit­täi­sen pus­kan puo­lus­ta­mis­ta, pui­den halai­lua ja lin­tu­tor­nin raken­ta­mis­ta. Sel­lais­ta söpöä ja har­mi­ton­ta pik­ku puu­has­te­lua siis.”

    Minul­le se tar­koit­taa yksin­ker­tai­sim­mil­laan ns. vih­rei­tä lase­ja. Ympä­ris­tö­puo­lu­een tuli­si kat­soa kaik­kia yhteis­kun­nal­li­sia pää­tök­siä vih­rei­den lasien läpi. Ympä­ris­töl­le hai­tal­li­sia asioi­ta ympä­ris­tö­puo­lue ei yksin­ker­tai­ses­ti voi ajaa, tai sit­ten se ei ole enää ympä­ris­tö­puo­lue. Mikään puo­lue ei voi olla “vähän” ympä­ris­tö­puo­lue. Sitä joko on tai ei. Ympä­ris­tö­puo­lu­eel­la kai­ken muun poli­tii­kan pitäi­si olla alis­teis­ta luon­non hyvin­voin­nin edessä.

    Vih­reät kui­ten­kin aja­vat nykyi­sin ilmei­ses­ti ykkös­tee­ma­naan erit­täin epäe­ko­lo­gis­ta maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa, erit­täin epäe­ko­lo­gis­ta ja lyhyt­jän­teis­tä kehi­tys­a­pu­po­li­tiik­kaa ja istu­vat muu­ten­kin lukuis­ten taho­jen mie­les­tä Suo­men kaik­kien aiko­jen ympä­ris­tö­vi­ha­mie­li­sim­mäs­sä hal­li­tuk­ses­sa. Kaik­kien ympä­ris­tö­on­gel­mien äidis­tä, väes­tön­kas­vus­ta, jou­tuu vih­reil­tä poli­tii­koil­ta etsi­mään kom­ment­te­ja suu­ren­nus­la­sil­la, eikä nii­tä löy­dä sit­ten­kään. Puo­lu­een äänen­kan­nat­ta­ja­leh­des­sä väes­tön­kas­vun ongel­maa jat­ku­vas­ti ja tois­tu­vas­ti aivan suo­raan vähätellään.

    Minun mie­les­tä­ni juu­ri vih­rei­den äänes­tä­jien val­ta­vir­ta kan­nat­taa mai­nit­se­ma­si kal­tais­ta söpöä ja har­mi­ton­ta pik­ku puu­has­te­lua. Täs­tä­hän Lin­ko­la­kin kri­ti­soi vih­rei­tä jo jos­kus 1988. Ikä­vis­tä ja suu­ris­ta ongel­mis­ta (kuten väes­tön­kas­vus­ta) ei halu­ta puhua. Vih­reän val­ta­vir­ran sil­mis­sä ympä­ris­tö ja luon­to ovat vain pie­niä sivuseik­ko­ja. Nii­tä voi hie­man ohi men­nen suo­jel­la ja niis­tä pitää muu­ta­mia saar­no­ja edus­kun­nas­sa — jos vain kai­ken muun ja tär­keäm­män lomas­ta sii­hen sat­tuu jää­mään aikaa.

    Ympä­ris­tö­puo­lu­een poli­tii­kan pitäi­si koh­dis­tua koko yhteis­kun­nan ja talous­e­lä­män raken­tei­siin. Ohjel­mien pitäi­si olla val­ta­van laa­jo­ja ja pitkäjänteisiä.

    Kaik­kea tätä on mie­les­tä­ni “aito luon­non­suo­je­lu”. Vih­reät ei voi­si olla täs­tä visios­ta kau­em­pa­na, joten vih­reät eivät todel­la­kaan aja esi­mer­kik­si minun asiaani.

    Mai­nit­ta­koon vie­lä, etten minä täs­sä var­si­nai­ses­ti tuo­mit­se vih­rei­tä mis­tään. Puo­lue on yksin­ker­tai­ses­ti valin­nut sel­lai­sen polun, ettei ympä­ris­tö ole sen arvoas­tei­kos­sa enää sen kor­keam­mal­la kuin esi­mer­kik­si kol­men suu­ren puolueenkaan.

    Suo­mes­sa on täl­lä het­kel­lä ympä­ris­tö­puo­lu­een kokoi­nen auk­ko. Saa näh­dä, onko uudes­ta “Vih­reäs­tä puo­lu­ees­ta” haastajaksi.

  116. az, tuo yllä lin­kat­tu Oden ydin­voi­ma­kir­joi­tus on täy­sin sel­keä ja perus­tel­tu kan­nan­ot­to. Perus­te­luis­ta ja asias­ta toki saa olla eri miel­tä, mut­ta se että tuo kan­ta ei ole joko vai­no­har­hais­ta ydin­voi­man vas­tus­tus­ta tai ehdo­ton kyl­lä ei ole Soi­nin­vaa­ran, vih­rei­den, suo­ma­lai­sen poli­tii­kan, tai yli­pään­sä kes­kus­te­lu­kult­tuu­rin ongel­ma. Jos noi­den välil­tä pitäi­si vali­ta niin se oli­si ongelma.

  117. TomiA:
    “Tar­koi­tan nimit­täin femi­nis­min ja sta­li­nis­min saman­kal­tai­suu­del­la sitä his­to­rial­lis­ta tilan­net­ta, kun yksi, var­sin ylei­ses­ti vää­räk­si koet­tu aate oli häm­mäs­tyt­tä­väl­lä taval­la rau­hoi­tet­tu kri­tii­kil­tä (ei tie­ten­kään kokonaan).”

    Rau­hoi­tet­tu kri­tii­kil­tä? Kom­men­teis­ta­si pää­tel­len sinua ei aina­kaan ole onnis­tut­tu rau­hoit­ta­maan. Lisäk­si: jokai­nen, joka on vii­me vuo­si­na vähää­kään luke­nut poli­tiik­kaa sivua­via blo­ge­ja, kes­kus­te­lu­pals­to­ja jne., voi itse tode­ta, että femi­nis­miä kri­ti­soi­daan ideo­lo­giois­ta eni­ten. Myös kes­kus­te­luis­sa­ni ihmis­ten kans­sa huo­maan todel­la monien kum­mas­te­le­van femi­nis­miä tai jopa pilk­kaa­van sitä — asian­tun­te­vaa kri­tiik­kiä kuu­len kui­ten­kin har­vem­min. Mut­ta tot­ta, suu­ris­sa sano­ma­leh­dis­sä tai tele­vi­sios­sa ei juu­ri tai­de­ta kri­ti­soi­da femi­nis­miä — jos­kaan ei niis­sä myös­kään femi­nis­miä halail­la lukuun otta­mat­ta Hesa­rin kär­jek­käim­piä humoristeja.

  118. Nimi­merk­ki Kazaks­tan toi esiin huo­len, johon var­mas­ti aika moni vih­rei­den äänes­tä­jä voi yhtyä, siis tämän näper­te­ly­asian. Lin­ko­la ja Palo­hei­mo ovat molem­mat puhu­neet sii­tä paljon.

    Par­la­men­taa­ri­ses­sa poli­tii­kas­sa ei voi­da kuun­nel­la mar­gi­naa­li­ryh­miä kovin tar­kas­ti, on haet­ta­va kon­sen­sus­ta. Suu­ret puo­lu­eet kerää­vät pal­jon ääniä, kos­ka enem­mis­tö ei halua asioi­den muut­tu­van. Val­tao­sa kan­sa­lai­sis­ta on tyy­ty­väi­nen asioi­den nyky­ti­laan. Perus­suo­ma­lais­ten­kin menes­tys ker­too täs­tä: he tar­joa­vat unel­maa tur­val­li­ses­ta men­nei­den aiko­jen Suo­mes­ta, jos­sa jokai­sel­le kuu­luu työ­paik­ka ja kesämökki.

    Ja jos meil­lä sit­ten on jokin Vih­reän puo­lu­een kal­tai­nen uutuus, niin kuin­ka hyviä hei­dän ehdo­tuk­sen­sa lopul­ta ovat? Teh­dään Suo­mes­ta reser­vaat­ti kai­kel­le sil­le hyväl­le, jon­ka glo­ba­li­saa­tio on tuhon­nut? Lope­te­taan kapi­ta­lis­mi ja ele­tään pie­nis­sä maan­lä­hei­sis­sä yhteisöissä?

    Pie­ni toi­vo liit­tyy tek­no­lo­gi­seen kehi­tyk­seen ja maa­il­man­laa­jui­sen poli­tii­kan mah­dol­li­suu­teen. Tämä on Palo­hei­mon kan­nat­ta­ma tie. Jos ajat­te­len vih­reän liik­keen vete­raa­ne­ja Lin­ko­la, Palo­hei­mo ja Soi­nin­vaa­ra, niin ehkä juu­ri Palo­hei­mo kui­ten­kin on se, jol­la on pali­kat par­hai­ten hyppysissään.

  119. OK, eli pala­taan tpyy­luo­man ana­lyy­siin 6.10.2010 kel­lo 11:54. Oma näkö­kan­ta­ni on, että ns. sosi­aa­li­sia pai­nei­ta on var­mas­ti jos­sain mää­rin itse kul­la­kin, mut­ta Vih­reis­sä sisäis­tä debat­tia käy­dään pää­sään­töi­ses­ti mel­ko laa­ja-alai­ses­ti ja perus­tel­lus­ti, enkä pitäi­si Vih­rei­tä täs­sä suh­tees­sa lai­sin­kaan huo­noim­mas­ta pääs­tä ole­va­na puo­lu­ee­na, mut­ta täs­tä voi­nee olla myös eri miel­tä. Kos­ka minul­la ei ole eri­tyis­tä intoa täs­sä vakuut­taa kaik­kia sii­tä, että avoin­ta kes­kus­te­lua saa käy­dä ja tur­vat tuk­koon, en läh­de argu­men­toi­maan pidemmin.

  120. tpyy­luo­ma,

    Tuo Osmon kan­ta oli tuol­loin nime­no­maan ympä­ri­pyö­reä, kos­kien sel­lais­ta kon­kre­ti­aa kuin mitä nyt oli esil­lä kevääl­lä 2010, tämä on oma käsi­tyk­se­ni. Perus­te­lin sen sil­loin jo tuos­sa ket­jus­sa esi­mer­kik­si Sak­san esi­mer­kil­lä, jos­sa hii­li­voi­maa raken­ne­taan, tai sil­lä, että vih­reät vie­lä 1990-luvul­la ympä­ris­tö­mi­nis­te­rin­sä joh­dol­la ja sit­tem­min hal­li­tuk­ses­ta ero­tes­saan piti­vät maa­kaa­sua ydin­voi­maa parem­pa­na siir­ty­mä­kau­den rat­kai­su­na. Meil­lä on var­maan eri­lai­nen käsi­tys ratio­naa­li­suu­des­ta, kos­ka minä en vie­lä­kään saa tuos­ta Osmon kir­joi­tuk­ses­ta otet­ta. Sii­nä men­nään kau­niis­ti kak­sil­la rat­tail­la, kos­ka molem­pien jou­kos­sa ole­via kans­sa­mat­kus­ta­jia ei halu­ta provosoida.

    Osmo yleen­sä aina vas­taa HS:n vii­sai­den kysy­myk­siin, mut­ta kevään ydin­voi­ma­ky­sy­myk­ses­sä oli tyhjää.

    Tämä on nyt pro­vo­kaa­tio­ta tahol­ta­ni, mut­ta itseä­ni poli­tii­kas­sa ärsyt­tää se, että suo­ra­pu­hei­nen ratio­naa­li­nen kes­kus­te­lu tun­tuu ole­van usein niin tavat­to­man vai­ke­aa ja mie­li­pi­teen vapaus kaik­kea muu­ta kuin kes­kei­nen ihanne.

  121. Val­ta­me­dian lisäk­si polii­ti­kot ovat hil­jaa, jos eivät sit­ten aktii­vi­ses­ti tue femi­nis­miä. Lisää räh­mäl­lä­olos­ta voi lukea vaik­ka hal­li­tus­oh­jel­mas­ta. Hal­lin­non puo­lel­la Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riö ja vähäi­sem­mäs­sä mää­rin Oikeus­mi­nis­te­riö edus­ta­vat usein femi­nis­ti­siä näke­myk­siä. Muu­ta­ma kan­sa­lais­jär­jes­tö­kin on pahas­ti femi­nis­min saastuttama.

    Ja mikäs sii­nä, kun­han … jne. eli sen, mik­si pidän tätä arve­lut­ta­va­na voi lukea ylem­pää. Lisäk­si pitää poh­tia sitä mah­dol­li­suut­ta, että mies­ten, eten­kin nuor­ten, syr­jäy­ty­mi­nen on iso ongel­ma, johon voi­si ehkä vai­kut­taa tasa-arvo­po­li­tii­kal­la, jos hom­ma ei oli­si liki hege­mo­ni­ses­ti femi­nis­tien hallussa.

  122. Var­maan­kin Osmo Soi­nin­vaa­ra fik­su­na ihmi­se­nä ottaa etäi­syyt­tä vih­re­ään femi­nis­miin, var­sin­kin sel­lai­seen kuin sen tun­nem­me. Tosin “femi­nis­mi on lakisääteistä” :

    http://www.vihreatnaiset.fi/wp-content/syojatar/syojatar1_2006.pdf

    Tuos­sa lin­kis­sä ole­vas­ta jutus­ta ilme­nee sel­keäs­ti, että käy­tän­nös­sä kaik­ki vih­rei­den joh­to­hen­ki­löt ovat/olivat tun­nus­tuk­sel­li­sia femi­nis­te­jä. Kes­kus­te­lua käy­dään­kin vain sii­tä, onko tak­ti­ses­ti huo­no rat­kai­su ker­toa sii­tä äänes­tä­jil­le tai julis­taa puo­lue viral­li­ses­ti femi­nis­ti­sek­si puolueeksi…

    Kos­ka­pa femi­nis­mi on laki­sää­teis­tä, niin nämä Moi­la­set ja Kat­ja Mar­te­liuk­set sun muut ovat siis pel­käs­tään lakia toi­meen­pan­via san­ka­rei­ta femi­nis­ti­sil­lä julistuksillaan.

    Ja sitä Tasa-arvoa­han (eli femi­nis­miä) val­mis­te­taan laki­sää­tei­ses­ti TANE:ssa.
    puheen­joh­ta­ja Hei­di Hau­ta­lan femi­nis­ti­ses­sä johdossa.

    Myös­kin väkivallasta:
    http://www.annakontula.net/kirjoitus_vakivalta.html
    “Kuva lem­peäs­tä äidis­tä on kult­tuu­rim­me tiu­kim­min suo­jel­tu­ja myyttejä.
    Sik­si äitien lap­siin­sa koh­dis­ta­ma väki­val­ta satut­taa ja sik­si van­hem­pien on hyvin vai­kea hakea apua väkivaltaisuuteen.
    Väki­val­tai­sia äite­jä ei myös­kään ole juu­ri tut­kit­tu, sil­lä per­he­vä­ki­val­lan val­lit­se­va tut­ki­mustra­di­tio on kiin­nos­tu­nut nai­sis­ta ensi­si­jai­ses­ti uhreina.
    Las­kun mak­sa­vat lapsemme.”

    - Tämä oli­si hyvä ker­toa myös Hei­di Hau­ta­lal­le ja Vih­reil­le Nai­sil­le, joi­den mie­les­tä “nais­ten suo­je­lu on paras­ta las­ten suojelua”.

    Las­kun laki­sää­tei­ses­tä val­tio­fe­mi­nis­mis­tä mak­sa­vat lapsemme.

    + kiin­nos­tu­neil­le lisää Vih­rea­äs­ta lan­gas­ta sen­su­roi­tua ja dele­toi­tua kes­kus­te­lua feminismistä:
    http://www.kolumbus.fi/antti.heiskala/lakisaateinen-feminismi-kevat-nousiainen-syksy-laskiainen.html

  123. Ainoa kei­no vai­kut­taa on äänes­tää Soi­nin porukoita.Se pakot­taa van­hat puo­lu­eet muut­ta­maan politiikkaansa

    …Niin, lähem­mäk­si perus­suo­ma­lais­ta linjaa?

  124. J.M. Kor­ho­nen:

    Vai­keak­si menee tämä äänes­tä­jän elä­mä. Per­su­jen äänes­tä­mi­nen kai oli­si stra­te­gi­ses­ti näpäy­tys nyky­me­noa koh­taan (ei nuo vaa­li­ra­ha­ku­viot­kaan ym. raken­teel­li­nen kor­rup­tio var­si­nai­ses­ti miel­tä eläh­dy­tä) mut­ta ne noin muu­ten… Piraat­te­ja olen vii­me aikoi­na kaavaillut. 

    Piraat­te­ja har­kit­sin itse­kin jos­sain vai­hees­sa vaih­toeh­don 3 (oma puo­lue) kevyt­ver­sio­na — jos ryh­tyi­si oikein kun­nol­la puo­lue­ak­tii­vik­si näin alku­vai­hees­sa, voi­si saa­da omia sosiaali‑, kou­lu­tus- ja ympä­ris­tö­po­lit­ti­sia kan­to­jaan hyvin kuu­lu­viin, kun piraat­tien puo­lueoh­jel­mas­sa ei vie­lä ole näis­tä mitään. Ne tie­to­yh­teis­kun­ta­kan­nat oli­si­vat val­miik­si mel­ko lähel­lä omia mie­li­pi­tei­tä­ni, mut­ta äänes­tä­jä­nä haluai­sin joten­kin infor­maa­tio­ta myös niis­tä ehdok­kaan sosiaali‑, kou­lu­tus- ja ympä­ris­tö­po­lit­ti­sia kannoista.

  125. Juk­ka Siren “Jos­kus asiat sil­ti ovat nol­la­sum­ma­pe­liä. Esi­mer­kik­si mies­ten huo­nom­pi ter­veys ei ole. Useim­mat nai­set kai sen­tään toi­vo­vat, että ukko­kul­ta eläi­si ter­vee­nä vähän pitempään.”

    Tänään Enbus­ke lai­na­si ohjel­mas­saan tut­ki­mus­ta jon­ka mukaan eros­sa nai­sen kes­ki­mää­räi­nen eli­ni­kä nousee kun taas mie­hen las­kee. Näin saa­tiin täs­tä­kin nollasummapeli 😉

    az “Samat perus­teet kos­kien kon­kreet­ti­sia kan­nan­ot­to­ja maa­han­muu­tos­ta ja eri­tyi­ses­ti isla­mis­ta, kun­nia­kult­tuu­ris­ta jne.”

    Ydin­voi­ma­ky­sy­myk­ses­sä lie­net oikeas­sa mut­ta tähän pätee van­ha sanon­ta “huma­lais­ten ja las­ten suus­ta kuu­lee totuu­den” ja Osmo kun ei lie­ne kum­pi­kaan niin pun­nit­see sano­jen­sa vai­ku­tuk­sia ennen­kuin töräyt­te­lee totuu­den­tor­ve­aan. Mut­ta tuo mamu­jut­tu, eikös Osmo ole­kaan ihan aito pesun­kes­tä­vä kuk­ka­hat­tuse­tä? Tuo­han kuu­los­taa mel­kein sil­tä kuin väit­täi­si että Wal­lin vas­tus­taa pak­ko­ruot­sia mut­tei uskal­la sanoa todel­lis­ta mie­li­pi­det­tään sosi­aa­li­sen pai­neen alla.

  126. BRG

    Mut­ta tuo mamu­jut­tu, eikös Osmo ole­kaan ihan aito pesun­kes­tä­vä kukkahattusetä?”

    Kyl­lä Osmo maa­han­muu­tos­ta on pariin­kin ker­taan koh­ta­lai­sen kan­taa­ot­ta­vas­ti kir­joit­ta­nut. En ehkä ihan ymmär­tä­nyt, mik­si az haluai­si Osmon kom­men­toi­van eri­tyi­ses­ti kun­nia­kult­tuu­ria tai isla­mia. Osmo tus­kin omaa huo­mat­ta­vaa asian­tun­te­mus­ta kum­man­kaan suh­teen. Ja kun­nia­kult­tuu­ri nyt lie­nee muu­ten­kin mel­ko mar­gi­naa­li­nen osa maa­han­muu­ton ongelmavyyhtiä.

  127. Rogue,

    Kun­nia­kult­tuu­ri on kes­kei­nen osa Euroo­pan koh­taa­mia ongel­mia tän­ne tule­vien kans­sa. Sanoi­sin, että se on lähes isla­min kokoi­nen kult­tuu­ri­nen dilem­ma. Vaik­ka eihän näi­tä voi erot­taa. Sal­man Rush­die on sano­nut, että me länk­kä­rit emme enää voi ymmär­tää, kuin­ka voi­ma­kas­ta ja tuhoi­saa kun­nia­kult­tuu­ri voi olla. Kun­nia­kult­tuu­ri vai­kut­taa jen­gien syn­ty­mi­seen, nuor­ten mac­ho­kult­tuu­rin, nais­ten ase­maan, maa­han­muut­ta­jien käyt­täy­ty­mi­seen uuden asuin­maan­sa naisia/tyttöjä koh­taan jne.
    Kun­nia voi olla täl­lai­nen tuhoi­sa voi­ma sen­kin jäl­keen, vaik­ka uskon­non ase­ma oli­si heikentynyt.

    Kun­nia­kult­tuu­ri­ton Islam voi­si jo lähe­tä mal­til­lis­ta isla­mia mal­til­li­sen kris­ti­nus­kon mielessä.

    En toki kai­van­nut Osmon aka­tee­mis­ta mie­li­pi­det­tä aihees­ta ‘kun­nia’. Vaan rehel­lis­tä kan­taa sii­hen, että onko toi­vot­ta­vaa vai vas­tus­tet­ta­vaa, että näis­tä kun­nia­kult­tuu­reis­ta tuli­si Suo­meen, lähin­nä pk-seu­dul­le eli Hel­sin­kiin, run­saas­ti lisää tulijoita.

    Tämä on poliit­ti­nen pää­tös, ja kuten ydin­voi­man koh­dal­la se kai­kis­ta jos, taik­ka, ehkä päh­käi­lyis­tä huo­li­mat­ta on lopul­ta vii­van alla aika sel­keä kysymys.

    BRG,

    Osmo on toki kir­joit­ta­nut aihees­ta pal­jon. En epäi­li­si naii­vik­si enkä sini­sil­mäi­sek­si. Tätä­hän uusim­mas­sa kom­men­tis­saan aihees­ta piti hom­ma­lai­sia tai hei­dän sivuut­ta­mis­taan (ei ilmen­nyt kum­paa) vaarallisempana.

    Mut­ta esi­mer­kik­si ne per­hee­nyh­dis­tä­mi­set, joi­ta nyt on soma­lei­ta tulos­sa 5000+ lisää nykyis­ten lisäk­si, per­hee­nyh­dis­tä­mi­set voi­tai­siin poliit­ti­ses­ti estää mitään EU-sää­dök­siä rik­ko­mat­ta. Pek­ka Haa­vis­to roh­ke­ni ottaa tämän suun­tai­ses­ti kan­taa, mut­ta ei sekään ollut ehdoton.

    Oli­si parem­pi jos aut­tai­sim­me pai­kan pääl­lä ei tar­koi­ta samaa kuin per­hee­nyh­dis­tä­mi­sil­le tuli­si lait­taa stop­pi. Nämä ovat kui­ten­kin eri asioi­ta ja juu­ri näi­den ero­jen lomas­sa kul­kee se kuin­ka suo­ra­sa­nai­ses­ti me poli­tiik­kaa voim­me puhua. Tai tah­dom­me puhua.

  128. Saa­ra: “Väi­tän, että kie­les­säm­me on sel­väs­ti enem­män mas­ku­lii­ni­ses­ti värit­ty­nei­tä sanoja”

    Suo­men kie­les­sä oli pal­jon femi­nii­ni­siä ammat­tia kuvaa­via sano­ja, kuten sai­raan­hoi­ta­ja­tar ja ompe­li­ja­tar, mut­ta kai­ke­ti tasa-arvon nimis­sä ne kor­vau­tui­vat neut­raa­leil­la sanoil­la. Monet maku­lii­ni­set­kin sanat, kuten seka­työ­mies on kor­vat­tu uusil­la ilmai­suil­la. Mies-liit­teen kor­vaa­mi­nen on vai­keam­paa kuin tar-liit­teen. Ehkä täs­sä on osa­syy nyky­ti­lan­tee­seen. Myös perin­teet voi­vat jar­rut­taa muu­tos­ta tapauk­sis­sa, jois­sa luon­te­va kor­vaa­va sana on ole­mas­sa, mut­ta sitä ei ote­ta käyt­töön, esim. edus­kun­nan puhe­mies vs. edus­kun­nan puheenjohtaja.

  129. az, se että olet eri miel­tä tosi­asiois­ta ei tee vas­tak­kai­ses­ta kan­nas­ta irra­tio­naa­lis­ta. Mitä minä muis­tan van­ho­ja kes­kus­te­lu­jam­me, niin meil­lä on esi­mer­kik­si täy­sin eri käsi­tys sii­tä mitä säh­kön kysyn­tä tule­vai­suu­des­sa on, mikä taas joh­tuu eriä­vis­tä näke­myk­sis­tä tek­no­lo­gian kehityksestä.

    Olen suu­rin piir­tein samaa miel­tä kuin Ode tuos­sa kir­joi­tuk­ses­sa, eikä minul­le tähän liit­tyen ole mitään ongel­maa sii­nä että Sak­saan ehkä tar­vit­siin­kin lisää ydin­voi­maa. Kyse esim. kevääl­lä 2010 oli kui­ten­kin Suo­men ydin­voi­ma­lois­ta. Täy­sin ratio­naa­li­nen mal­lin­nus ei löy­tä­nyt niil­le mitään tarvetta.

    Eikä minus­ta muu­ten aja­tus maa­kaa­sus­ta yli­me­no­kau­den rat­kai­su­na ole sinän­sä miten­kään ilmi­sel­väs­ti päh­kä­hul­lu. Tai sano­taan niin päin että maa­kaa­su on joka­ta­pauk­ses­sa yli­me­no­kau­den kes­kei­nen polt­toai­ne. Sen tuo­tan­to­mää­riä on kui­ten­kin help­po muut­taa kun voi­ma­lat sinän­sä on aika hal­po­ja eli se ei taval­laan lukit­se kulu­tus­ta kor­keal­la tasol­le, se tuot­taa suh­teel­li­sen vähän pääs­tö­jä, sitä voi­daan kor­va­ta yksi yhteen bio­kaa­sul­la joka on käsit­tääk­se­ni se jär­ke­vin bio­polt­toai­ne, sil­lä voi­daan kor­va­ta yksi yhteen kivi­hiil­tä tai tur­vet­ta päin­vas­toin kuin ydin­voi­mal­la tai tuu­li­voi­mal­la, jne.

  130. Lii­an vanha:

    Perät­tö­mien lausu­mien anta­mi­nen kun on ran­gais­ta­vaa kai­kis­sa tilan­teis­sa , ei se kos­ke vain työelämää. 

    No, “ran­gais­tuk­se­si” on, että en enää lue/kommentoi mielipiteitäsi.

    Min­kään­lai­nen raken­ta­va kes­kus­te­lu tun­tuu mah­dot­to­mal­ta, kos­ka argu­ment­tei­hin ei vas­ta­ta ja sen sijaan saa lukea uut­ta vuo­da­tus­ta ja “fak­to­ja” — jois­sa ei usei­den aiem­pien esi­merk­kien perus­teel­la ole poh­jaa edes tuu­li­tu­vak­si, jos nii­tä kai­ve­lee -, niin onhan se aika turhauttavaa.

    Sit­ten kun vie­lä saa epä­suo­ras­ti lukea ole­van­sa (henk. koht. vihaa­ma­ni) EK:n kätyri/idiootti, niin kyl­lä­hän se masentaa.

    Antaa olla.

    Kari

  131. az,

    Älä ole koh­tuu­ton! Kysy­myk­set, joi­hin haluai­sit Osmol­ta “sel­vän kan­nan” ovat kyl­lä luon­teel­taan sel­lai­sia, joi­hin minä­kään en osai­si mois­ta kan­taa esit­tää — aina­kaan olen­nai­ses­ti yksi­se­lit­tei­sem­min kuin O. on tehnyt.

    Ja minä voi­sin väit­tää ole­va­ni noin suun­nil­leen vii­mei­nen ihmi­nen Suo­mes­sa, jota “sosi­aa­li­nen pai­ne” tai mikään muu­kaan rajoit­tai­si. Eri mieltä?

    Kari

  132. Saa­ra
    Uskon että näin on asia ollut­kin, ja osit­tain var­maan on edel­leen. Se, mikä on hyvää ja kan­na­tet­ta­vaa, on niin kau­an ollut tie­tyn­lais­ten mies­ten mää­rit­te­le­mää, että yhteis­kun­ta on pääs­syt raken­tu­maan näi­den tur­han kapea-alais­ten nor­mien varaan, jol­loin nais­ten ja toi­sen­lais­ten mies­ten tär­kei­nä pitä­miä asioi­ta on täy­ty­nyt erik­seen tukea.

    Eli siis sinä­kin kan­na­tat rahan jaka­mis­ta puh­taas­ti suku­puo­len perus­teel­la eli täy­sin kiis­tat­to­mas­ti tasa-arvon vas­tais­ta lakia? 

    Ymmär­rän, sehän kuu­luu ihan femi­nis­tien vinou­tu­nee­seen lin­jaan, että nais­ten suo­si­mi­nen paran­taa tasa-arvoa, vaik­ka samaan aikaan kai­kil­la mit­ta­reil­la nime­no­maan mie­hil­lä menee huo­nos­ti. Juu­ri tätä viral­lis­ta kaa­no­nia täs­sä on kritisoitu. 

    Mitään mer­ki­tys­tä tasa-arvo­po­li­tiik­kaan ei ole sil­lä, että val­tao­sa syr­jäy­ty­neis­tä ja van­ki­las­sa ole­vis­ta on mie­hiä, se on vain oma elä­män­ta­pa­ky­sy­mys, kun sen­si­jaan uraan panos­ta­mat­to­muus ja sitä kaut­ta pörs­siyh­tiöi­den joh­to­kun­nan nais­va­jaus taas ei ole nais­ten elä­män­ta­pa­ky­sy­mys, vaan kau­hea­ta sor­toa, johon pitää lail­la tart­tua. Eli käy­tän­nös­sä paran­taa jo val­miik­si kaik­kein par­hai­ten tie­naa­vien nais­ten tilan­net­ta enti­ses­tään hel­pot­ta­mal­la hei­dän pää­syä naut­ti­maan miljoonapalkkoja.

  133. Tie­to­sa­na­kir­ja käteen: Fac­ta, osa 2, vuo­del­ta 1971.

    Femi­nis­mi (<lat.), kat­so­mus, joka puol­taa mies­ten ja nais­ten sama­nar­voi­suut­ta yhteis­kun­nal­li­ses­sa elä­mäs­sä, nais­lii­ke; naismaisuus.”

    Tul­kit­sen tuon “nais­mai­suu­den” ole­van eril­li­nen mer­ki­tys joka oli­si tul­lut mer­ki­tä 2) kuten monis­sa sana­kir­jois­sa tehdään. 

    Aina­kin minul­le femi­nis­mi mer­kit­see juu­ri tuo­ta (siis sitä ekaa:)

    Se, että jon­kin asian tai aat­teen ympä­ril­lä hää­rii löy­hä­päi­tä, ei todis­ta itse asias­ta vält­tä­mät­tä mitään. Sama ilmiö on kai­kes­sa; vasem­mis­to­lai­suu­des­sa, oikeis­to­lai­suu­des­sa, luon­non­suo­je­lus­sa, ter­veel­li­sen ruo­ka­va­lion edistämisessä…

    Kraa­ta­ri Hal­me sanoi sen Poh­jan­täh­des­sä hyvin. Hän halusi uskoa, että aate on var­jo­aan voimakkaampi.
    Tie­tys­ti Lin­nan­sa luke­neet voi­vat vii­sas­tel­la että kuin­kas sit­ten kävikään:/

  134. Min­kään­lai­nen raken­ta­va kes­kus­te­lu tun­tuu mah­dot­to­mal­ta, kos­ka argu­ment­tei­hin ei vas­ta­ta ja sen sijaan saa lukea uut­ta vuo­da­tus­ta ja “fak­to­ja” – jois­sa ei usei­den aiem­pien esi­merk­kien perus­teel­la ole poh­jaa edes tuu­li­tu­vak­si, jos nii­tä kai­ve­lee -, niin onhan se aika turhauttavaa.”

    No kai­va­pa parem­mat tie­dot, olet vain suol­ta­nut uskoa artik­ke­liin ilman perusteita.

    Olen suu­rim­mak­si osak­si vedon­nut ylei­seen tie­toon: Ei ole suu­ri salai­suus, että Tans­ka­kin on EU-EIT-YK-jäsen , vai väi­tät­kö, että sekin on tuu­les­ta temmattua ??
    Ja kun kuu­luu näi­hin orga­ni­saa­tioi­hin niin sään­nöt ovat samat Suo­mes­sa kuin Tans­kas­sa esim syr­jin­nän suh­teen ja ihmis­ten perus­oi­keuk­sien suhteen.
    Eikä län­si­mai­ses­sa oikeus­val­tios­sa voi toi­ses­ta yksi­lös­tä esit­tää perus­teet­to­mia väit­tei­tä , kyl­lä sel­lai­ses­ta jou­tuu kai­kis­sa oikeus­val­tiois­sa lei­vät­tö­män pöy­dän ääreen.
    Minul­le tämä peri­aa­te ope­tet­tiin jo koto­na, miten sinulle ??

    Jos sit­ten löy­tyy perus­tei­ta niin voit­taa oikeu­des­sa , mut­ta aina väit­teen esit­tä­jän on varus­tau­dut­ta­va sii­hen, että jou­tuu perus­te­le­man väitteensä.

    Sopi­mus­ju­ri­diik­ka­kin on hyvin ylei­sel­lä vai väi­tät­kö ettei työ­so­pi­mus ole sopimus ?
    Voi­ko sopi­mus­ken perua jos mie­li muuttuu ?
    Voit pei­la­ta sitä, miten käy auto­kau­pas­sa. Vai väi­tät­kö, että tul­kin­ta­ni on väärin ?

    Ei näi­hin peri­aat­tei­siin pit­kää läh­de­luet­te­loa tar­vi­ta, luu­li­si täl­lais­ten asioit­ten kuu­lu­van yleissivistykseen.

    Yrit­tä­jien mää­rää voit pei­la­ta tuos­ta lin­kis­tä, vähän van­haa tietoa,mutta näyt­tää sen, että Suo­mes­sa on enem­män yrit­tä­jiä kuin Tans­kas­sa ja luvut­kin ovat lähel­lä esittämiäni

    http://www.etla.fi/files/1098_SUH_04_2_yrittajien_maara_ja_taloudellinen_menestys.pdf

    Olen huo­les­tu­nee­na seu­ran­nut että näi­den ek-prav­do­jen artik­ke­lit ovat hyvin pro­ba­gan­dis­ti­sia ja EK-läh­töi­sä. Nii­tä kun kui­ten­kin pide­tään laatulehtinä.
    Esim tari­na 150 työs­tä kiel­täy­ty­nees­tä kokis­ta oli tyy­pil­li­nen poh­ja­no­tee­raus. Totuus sel­vi­si kui­ten­kin HOK-Elan­non sivuil­ta ja pie­ni tar­ken­nus työk­kä­ris­tä vah­vis­ti, että kysees­sä oli puh­das probaganda.
    Mut­ta ylei­sön­osas­to­kir­joit­te­lun laa­juu­des­ta pää­tel­len on ole­mas­sa suu­ri poruk­ka, johon täl­lai­nen uppo­aa ilman kritiikkiä

  135. az

    En toki kai­van­nut Osmon aka­tee­mis­ta mie­li­pi­det­tä aihees­ta ‘kun­nia’. Vaan rehel­lis­tä kan­taa sii­hen, että onko toi­vot­ta­vaa vai vas­tus­tet­ta­vaa, että näis­tä kun­nia­kult­tuu­reis­ta tuli­si Suo­meen, lähin­nä pk-seu­dul­le eli Hel­sin­kiin, run­saas­ti lisää tulijoita”

    Osmo­han on ihan sel­keäs­ti sano­nut, että haluai­si Suo­men har­joit­ta­van vali­koin­tia siten, että pyrit­täi­siin otta­maan sel­lai­sia tuli­joi­ta, joi­den edel­ly­tyk­set pär­jä­tä omil­laan suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa oli­si­vat mah­dol­li­sim­man hyvät. Vali­koin­nin voi­si siis aja­tel­la sul­ke­van pois sel­lai­set hen­ki­löt, joi­den ole­tet­tu “kun­nia­kult­tuu­ri” mer­kit­tä­väs­ti hait­taa hei­dän sopeu­tu­mis­taan. Lop­pu siis minun spe­ku­loin­tia­ni, ei Osmon.

  136. Sit­ten kun vie­lä saa epä­suo­ras­ti lukea ole­van­sa (henk. koht. vihaa­ma­ni) EK:n kätyri/idiootti, niin kyl­lä­hän se masentaa.”

    Ker­roin vain, että monet ovat herk­kä­us­koi­sia ja sini­sil­mäi­sä, jos kir­joi­tus pal­ve­lee omaa tarkoitusperää .
    Käy­tit läh­tee­nä artik­ke­lia jos­ta voi pää­tel­lä ole­van hyvin tar­koi­tuk­sen­ha­kui­nen ja tois­te­lee EK kulu­nei­ta fraaseja.
    Kyl­lä sinun­kin kan­nat­tai­si kiin­nit­tää huo­mio­ta läh­teit­te­si motii­vei­hin ja näkökulmaan -

    Jos tun­net kri­tii­kin kos­ke­van sinua niin van­ha sanan­las­ku sanoo, että “se koi­ra äläh­tää, johon kalik­ka kalahtaa”

  137. Mik­si kysy­myk­set oli­si­vat luon­teel­taan sel­lai­sia, että nii­hin ei voi olla sel­vää kan­taa? Har­va kysy­mys voi­si olla sel­vem­pi kuin se, että haluan­ko Suo­meen run­saas­ti lisää kun­nia­kult­tuu­reis­ta tule­via tuli­joi­ta. Jos en halua, niin kan­na­tan lain­sää­dän­töä, joka tiu­ken­taa ehtoja.

    Ydin­voi­ma­pää­tök­ses­sä oli­sin ollut hyvin pet­ty­nyt pää­tök­seen “0” tai “1”. Vie­lä pet­ty­neem­pi oli­sin ollut, jos edel­leen pitäi­sin CO2-leik­kauk­sia kes­kei­se­nä kysymyksenä.

    Sii­nä vai­hees­sa kun 2020-luvul­la vih­rei­den vuo­den 2010 visiot tuu­li- ja puu­ener­gian poten­ti­aa­lis­ta, ener­gian­sääs­tön ja ener­gia­te­hok­kuu­den mit­ta­luo­kas­ta, sää­tö­voi­man tar­pees­ta ja yhteis­kun­nan ener­gian­ku­lu­tuk­sen tasos­ta osoit­tau­tu­vat kaik­ki tai lähes kaik­ki yltiö­op­ti­mis­ti­sik­si, ja kan­sa ei suos­tu kal­lii­siin elin­ta­son­las­ku­tal­koi­siin, niin mis­tä saa­daan kaik­kein nopei­ten ja luo­tet­ta­vas­ti pys­tyyn kor­vaa­vaa ener­gi­aa? Fos­sii­li­sis­ta tie­ten­kin. Ydin­voi­ma­lai­tos kun ei nouse hetkessä.

    Eli, entä jos vih­rei­den yri­tys tor­pa­ta voi­ma­lat oli­si onnis­tu­nut? Oli­si­ko se ollut hyvä vai huo­no asia? Vaik­ka kysy­mys ei ole abso­luu­teis­ta, niin tämä on joko tai.

    En myös­kään pidä kovin ympä­ris­töys­tä­väl­li­se­nä sitä monen vih­reän ääneen­kin lausu­maa visio­ta, että ras­kas teol­li­suus oli­si Suo­mes­sa eilis­päi­vää. Suo­ma­lai­nen koti­mai­nen met­sä­teol­li­suus on ympä­ris­töys­tä­väl­lis­tä kun se vie maa­il­man­mark­ki­nao­suut­ta kii­na­lai­sel­ta, indo­ne­sia­lai­sel­ta tai lati­na-ame­rik­ka­lai­sel­ta met­sä­teol­li­suu­del­ta. Sto­ra Enson toi­mis­ta Kii­nas­sa voi lukea tämän päi­vän Hesa­ris­ta. Pape­rin­ku­lu­tus ei kui­ten­kaan ole vähe­ne­mäs­sä teki Suo­mi miten tahansa.

    Samoin oli­sin vakuut­tu­nut suo­ma­lai­sen alu­mii­ni­teol­li­suu­den suh­teis­sa kor­keis­ta ympä­ris­tö­nor­meis­ta. Taan­noi­sen ver­tauk­sen voi hakea esi­mer­kik­si Unkarista.
    Tpyy­luo­ma aiem­mas­sa kes­kus­te­lus­sa ei välit­tä­nyt suo­ma­lai­ses­ta alu­mii­ni­teol­li­suu­des­ta, ehkä meil­lä sik­si oli osal­taan eriä­vä mie­li­pi­de tule­vas­ta ener­gia­ku­lu­tuk­sen tar­pees­ta Suo­mes­sa. Alu­mii­ni­han on nykyi­sel­lään täy­sin kor­vaa­ma­ton osa tek­no­lo­gis­ta yhteis­kun­taam­me ja tulee sitä ole­maan vuo­si­kym­me­nik­si eteenpäin.

  138. Kul­je omaa tie­tä­si ja anna ihmis­ten puhua.”

    Dan­te / Marx

  139. az: En epäi­li­si naii­vik­si enkä sinisilmäiseksi.

    No enpä minä­kään, tai­sin sit­ten käyt­tää kuk­ka­hat­tua tun­te­mat­ta tar­kis­ti sanan etymologiaa.

  140. az

    arva kysy­mys voi­si olla sel­vem­pi kuin se, että haluan­ko Suo­meen run­saas­ti lisää kun­nia­kult­tuu­reis­ta tule­via tuli­joi­ta. Jos en halua, niin kan­na­tan lain­sää­dän­töä, joka tiu­ken­taa ehtoja”

    No kyl­lä tuo kysy­mys nyt on kaik­kea muu­ta kuin sel­vä sel­lai­sel­le, joka ei täy­sin ymmär­rä mitä tar­koi­tat “kun­nia­kult­tuu­ril­la” tai tie­dä, mit­kä kun­nia­kult­tuu­ris­ta tule­mi­sen vai­ku­tuk­set vas­taa­not­ta­val­le yhteis­kun­nal­le kes­ki­mää­rin ovat. Lisäk­si jää epä­sel­väk­si, mit­kä kult­tuu­rit täs­mäl­leen ottaen ovat sel­lai­sia kun­nia­kult­tuu­re­ja, jois­ta tuli­joi­den voi hyvil­lä perus­teil­la olet­taa aiheut­ta­van ongel­mia. Täs­sä en nyt tar­koi­ta, ettei­kö ongel­ma­kult­tuu­rien spot­taa­mi­nen tilas­tois­ta onnis­tui­si suht hel­pos­ti. Mut­ta kun­nian osuus niis­sä ongel­mis­sa jää aina­kin itsel­le­ni hämä­räk­si. Näis­tä syis­tä jou­tui­sin heit­tä­mään vas­tauk­sen täy­sin hatus­ta, jos joku kysyi­si minul­ta yksin­ker­tai­ses­ti, että pitäi­si­kö sen kum­mem­min mää­rit­te­le­mät­tö­mis­tä kun­nia­kult­tuu­reis­ta tule­vien ihmis­ten maa­han­muut­toa rajoittaa. 

    Sen sijaan voi­sin hel­pos­ti vas­ta­ta esim. kysy­myk­seen sii­tä, pitäi­si­kö kou­lut­ta­mat­to­mien ja huo­nos­ti työl­lis­ty­vien maa­han­muut­toa rajoit­taa. Tai sii­hen, pitäi­sin­kö toi­vot­ta­va­na uskon­nol­li­siin ääri­ryh­miin kuu­lu­vien ihmis­ten lisään­ty­vää maahanmuuttoa.

  141. Lii­an vanha,

    No Ok vas­taan­pa vie­lä tähän, kos­ka ymmär­sit point­ti­ni vää­rin, mikä on epäi­le­mät­tä minun vika­ni, kos­ka kir­joi­tin epäselvästi.

    Tar­koi­tin sitä, että sinul­la on tapa­na lis­ta­ta “fak­to­ja” tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti ja teh­dä, vähin­tään impli­siit­ti­ses­ti, tul­kin­to­ja joi­ta niis­tä ei ole mie­le­käs­tä tehdä.

    Ihan esi­mer­kin vuok­si (siis _esimerkin_, en näe mie­lek­kää­nä jat­kaa kinas­te­lua taa­nien ede­sot­ta­muk­sis­ta) muu­ta­mia näis­tä vii­mei­sim­mis­tä teksteistäsi.

    Kir­joi­tit Tans­kan suh­tees­ta kan­sain­vä­li­seen poli­tiik­kaan näin:

    Olen suu­rim­mak­si osak­si vedon­nut ylei­seen tie­toon: Ei ole suu­ri salai­suus, että Tans­ka­kin on EU-EIT-YK-jäsen , vai väi­tät­kö, että sekin on tuu­les­ta temmattua ??
    Ja kun kuu­luu näi­hin orga­ni­saa­tioi­hin niin sään­nöt ovat samat Suo­mes­sa kuin Tans­kas­sa esim syr­jin­nän suh­teen ja ihmis­ten perus­oi­keuk­sien suhteen.
    Eikä län­si­mai­ses­sa oikeus­val­tios­sa voi toi­ses­ta yksi­lös­tä esit­tää perus­teet­to­mia väit­tei­tä , kyl­lä sel­lai­ses­ta jou­tuu kai­kis­sa oikeus­val­tiois­sa lei­vät­tö­män pöy­dän ääreen.
    Minul­le tämä peri­aa­te ope­tet­tiin jo koto­na, miten sinulle ?? 

    Niin, voi­daan tosi­aan esit­tää tosi­asia­na, että Tans­ka on län­si­maa, mut­ta ensin­nä­kään sil­lä ei ole mitään teke­mis­tä sen kans­sa, onko Tans­kas­sa esi­mer­kik­si kun­nian­louk­kaus kri­mi­na­li­soi­tu. En tie­dä, onko se kri­mi­na­li­soi­tu vai ei, mut­ta tie­tääk­se­ni “kun­ni­aa” ei mis­sään ihmi­soi­keuk­sis­sa tun­nus­te­ta, joten EIT:n jäse­nyy­des­tä sitä ei seu­raa. Ei hauk­ku haa­vaa tee, eiks je 🙂

    Toi­sek­seen, asial­la ei ole mitään, siis ei mitään, teke­mis­tä sen kans­sa, onko ihmi­siä help­poa pal­ka­ta vai ei.

    Yrit­tä­jien mää­räs­tä sanoit näin:

    Yrit­tä­jien mää­rää voit pei­la­ta tuos­ta lin­kis­tä, vähän van­haa tietoa,mutta näyt­tää sen, että Suo­mes­sa on enem­män yrit­tä­jiä kuin Tans­kas­sa ja luvut­kin ovat lähel­lä esittämiäni

    http://www.etla.fi/files/1098_SUH_04_2_yrittajien_maara_ja_taloudellinen_menestys.pdf

    Niin­pä niin. Meil­lä lie­nee suh­teel­li­sen eri­lai­nen käsi­tys sii­tä, mil­lä taval­la työ­mark­ki­nat toi­mi­vat suu­ry­ri­tys­ten ulko­puo­lel­la (joh­tu­nee eri­lai­ses­ta elä­män­ko­ke­muk­ses­ta). No, minä­pä ker­ron sel­lai­sen asian, että aika mones­sa pai­kas­sa työ­teh­tä­viä jär­jes­tel­lään sil­lä vii­siin, että työn­te­ki­jöi­tä ei suo­raan pal­ka­ta, vaan he teke­vät hom­mia esi­mer­kik­si toi­mi­ni­men kaut­ta, näin teen itse­kin (aina­kin osit­tain, välil­lä tms.). Yksi syy tähän on nime­no­maan palk­kaa­mi­seen ja erot­ta­mi­seen liit­ty­vät jäykkyydet.

    Jos tuos­ta yrit­tä­jyy­sas­tees­ta jota­kin voi pää­tel­lä (en väi­tä että voi­si), niin pikem­min­kin se menee niin päin, että yrit­tä­jiä on enem­män, jos ihmis­ten palk­kaa­mi­nen on vai­ke­aa (ihmi­set perus­ta­vat oman yri­tyk­sen eivät­kä mene toi­sen palk­ka­lis­toil­le), kuten tuos­sa viit­taa­mas­sa­si artik­ke­lis­sa­kin todetaan:

    Esi­mer­kik­si Por­tu­ga­lin ja Krei­kan yrit­tä­jyy­sas­teet ovat EU-15-mai­den kor­keim­mat, mut­ta nii­den BKT per hen­ki­lön luvut ovat mata­lim­pia. EU:n rik­kaim­mil­la mail­la, Irlan­nil­la, Alan­ko­mail­la ja Tans­kal­la, on pal­jon mata­lam­mat yrit­tä­jyy­sas­teet. Tähän ilmi­öön löy­tyy usei­ta seli­tyk­siä, mut­ta yksi liit­tyy var­mas­ti sii­hen, että Väli­me­ren mais­sa taval­li­set työn­te­ki­jä­työ­mark­ki­nat ovat jäy­kät, min­kä vuoksi
    uusien työn­te­ki­jöi­den palk­kaa­mi­nen on yri­tyk­sil­le hyvin kal­lis­ta. Joil­le­kin ihmi­sil­le yrit­tä­jyys on työt­tö­myy­den ainoa vaih­toeh­to, vaik­ka he oikeas­taan sopi­si­vat parem­min työn­te­ki­jöik­si mui­hin yri­tyk­siin. Ja kan­san­ta­lous kär­sii, kos­ka yri­tyk­set ovat kes­ki­mää­rin lii­an pieniä.”

    Minun sano­mi­sian tul­kit­sit seuraavasti:

    Käy­tit läh­tee­nä artik­ke­lia jos­ta voi pää­tel­lä ole­van hyvin tar­koi­tuk­sen­ha­kui­nen ja tois­te­lee EK kulu­nei­ta fraaseja. 

    Minä en kyl­lä­kään ole käyt­tä­nyt tuo­ta tän­ne link­kaa­maa­ni blo­gi­kir­joi­tus­ta läh­tee­nä yhtään mihin­kään muu­hun kuin viit­taa­maan ao. hen­ki­lön näke­myk­siin asiois­ta. Jos haluat tie­tää, mihin läh­tee­seen kysei­sen artik­ke­lin kir­joit­ta­ja viit­taa, sinun pitää kysyä sitä hänel­tä itseltään.

    Jos minä viit­tai­sin, teki­sin sen esi­mer­kik­si näin:

    Tans­ka:
    http://www.heritage.org/index/Country/Denmark#labor-freedom

    Flexible labor regu­la­tions enhance emplo­y­ment oppor­tu­ni­ties and pro­duc­ti­vi­ty growth. The non-sala­ry cost of emplo­ying a wor­ker is low, and dis­mis­sing an emplo­yee is rela­ti­ve­ly easy and inexpensive.”

    Suo­mi:
    http://www.heritage.org/index/Country/Finland#labor-freedom

    Bur­den­so­me labor mar­ket regu­la­tions ham­per emplo­y­ment oppor­tu­ni­ties and pro­duc­ti­vi­ty growth. The non-sala­ry cost of emplo­ying a wor­ker is high, and dis­mis­sing an emplo­yee can be cost­ly. Restric­tions on work hours are rigid.”

    En ole maa­ver­tai­lu­jen ylin ystä­vä, enkä tuon ran­kin­gin teki­jöi­tä­kään pitäi­si minään luo­tet­ta­vim­mas­ta luo­tet­ta­vim­pa­na, mut­ta jos ne kvan­ti­ta­tii­vi­sil­la mit­ta­reil­la saa­vat kah­den, useim­mil­la kri­tee­reil­lä, var­sin lähel­lä toi­si­aan ole­vien mai­den välil­le noin­kin suu­ren eron, niin kyl­lä se minus­ta jota­kin kertoo.

    Sel­vää nyt on aina­kin se, että tuon taka­na ei ole EK, eikä heil­lä var­maan­kaan ole eri­tyis­tä syy­tä levit­tää vää­rää tie­toa Suo­men tai Tans­kan työ­mark­ki­noi­den tilanteesta.

    Ja vie­lä var­muu­den vuok­si: nämä oli­vat siis esi­merk­ke­jä, minul­la ei ole juu­ri­kaan moti­vaa­tio­ta jat­kaa kes­kus­te­lua itse aiheesta.

    Minun tym­pään­ty­mi­se­ni joh­tuu sinun perin ikä­väs­tä tavas­ta argu­men­toi­da: esi­te­tään kasa­päin vähin­tään kysee­na­lai­sia “tosi­asioi­ta”, ja sit­ten teks­tiä vie­lä ryy­di­te­tään vih­jai­le­mal­la mui­den kes­kus­te­li­joi­den motii­veis­ta yms.

    Jos joku sit­ten halu­aa kes­kus­tel­la asias­ta, niin koko “kes­kus­te­lu” redusoi­tuu pil­kun­vii­lauk­seen ja kinas­te­luun “fak­to­jen” toden­pe­räi­syy­des­tä. On erit­täin aikaa­vie­vää käy­dä läpi tusi­noit­tain tosia­sia­väit­tei­tä, jot­ka koke­mus­pe­räi­ses­ti ovat usein päin hon­kia. Ja sit­ten, kun nämä vää­rin­tul­kin­nat on käy­ty läpi, niin voi­daan tode­ta, ettem­me ole pääs­seet puus­ta pitkään.

    Tuon tyyp­pi­nen “kes­kus­te­lu” on hedel­mä­tön­tä. Sik­si en aio enää täl­lä tiel­lä jatkaa.

    Ei mil­lään pahal­la. Asias­sa ei ole mitään hen­ki­lö­koh­tais­ta, eikä vika ole mie­li­pi­teis­sä, vaan keskustelutavassa.

    Kari

  142. Ode kir­joit­ti, että femi­nis­tien tulee itse saa­da mää­ri­tel­lä femi­nis­min­sä. Olen samaa miel­tä. Femi­nis­tien kir­joi­tuk­set, kan­na­no­tot ja sano­mi­set kyl­lä riit­tä­vät mää­rit­te­le­mään mis­tä femi­nis­mis­sä on kysy­mys. Ja seu­rauk­set näkyvät.
    Oli­si­ko täs­sä hyvä esi­merk­ki, jota Hei­di Hau­ta­la­kin on pää­tök­sen­te­ko­pai­kal­taan kun­niak­kaas­ti ja seu­rauk­sis­ta välit­tä­mät­tä toteuttanut:

    Femi­nis­ti, vii­me vuo­den tie­teen­te­ki­jäk­si valit­tu Johan­na Kantola:
    “Väki­val­ta ei lopu ennen kuin mies ottaa vas­tuun teois­taan ja lak­kaa etsi­mäs­tä syi­tä nai­ses­ta. Myös yhteis­kun­nan oli­si syy­tä laka­ta etsi­mäs­tä syi­tä naisesta.
    Väki­val­tai­sis­ta nai­sis­ta – mar­gi­naa­li­ses­ta ilmiös­tä – puhu­mi­nen vie huo­mio­ta pois tär­keäm­mil­tä asioilta.”
    http://www.ylioppilaslehti.fi/2004/05/21/kantola-hyvaksyttya-vakivaltaa/

    Femi­nis­ti Hei­di Hautala:
    “kes­kit­ty­mäl­lä nai­siin koh­dis­tu­vaan väki­val­taan ei vähek­sy­tä mui­den ryh­mien koke­muk­sia vaan pyri­tään tehokkuuteen.”

    Suo­meen on syn­ty­nyt uusi rikol­lis­ryh­mä: pahoin­pi­te­li­jä-äidit. Polii­sin tie­toon tulee vuo­sit­tain noin 400 omaan lap­seen koh­dis­tu­nut­ta väkivallantekoa.
    Lap­siin koh­dis­tu­via väki­val­ta­ri­kok­sia sel­vit­te­le­vä van­hem­pi kons­taa­pe­li Pek­ka Hätö­nen Hel­sin­gin Itä­kes­kuk­sen polii­sis­ta ker­too, että kak­si kol­mas­osaa rikos­tut­kin­taan tule­vis­ta tapauk­sis­ta joh­tuu äidin riehumisesta.”
    http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/lapsiaan_pahoinpitelevat_alkoholis

  143. Täs­sä Eero Palo­hei­mo kes­kus­te­lus­sa ei ole juu­ri­kaan tuo­tu esiin mitä hän on tehnyt. 

    Mie­les­tä­ni hänen pää­teok­sen­sa on vuon­na 1996 jul­kais­tu ”Syn­ty­mät­tö­mien suku­pol­vien Euroop­pa”, jos­sa hän on kon­kreet­ti­ses­ti rat­kais­sut ihmi­sen aiheut­ta­man ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen ja suku­puut­to­aal­lon ongelmat. 

    Ongel­mien vaka­vuu­den ja kii­reel­li­syy­den takia rat­kai­sut näi­hin on haet­tu ole­mas­sa ole­val­la tek­nii­kal­la, eikä ole jää­ty unel­moi­maan uusien tek­nis­ten kek­sin­tö­jen mah­dol­li­ses­ti tuo­mia rat­kai­su­ja. Lisäk­si hah­mo­tel­tu yhteis­kun­ta on erit­täin inhi­mil­li­nen, sel­lai­nen jos­sa minä­kin haluai­sin asua.

    Jos­ta­kin syys­tä tämä teos on poli­tiik­ko­jen, ja median, toi­mes­ta vai­et­tu kuo­li­aak­si. Vai­ke­ne­mi­nen ehkä joh­tuu sii­tä, että täs­sä mark­ki­na­ve­toi­ses­sa demo­kra­tias­sa ei ole mitään mah­dol­li­suuk­sia läh­teä perus­teel­li­siin uudis­tuk­siin, aina­kaan mis­sään jär­jel­li­ses­sä aika­tau­lus­sa. Tämän tie­tys­ti polii­ti­kot­kin ymmärtävät.

    Toteu­tuk­se­na Palo­hei­mon visiot ovat vaa­ti­via ja suu­ren työ­mää­rän vaa­ti­via, mut­ta kui­ten­kin tek­ni­ses­ti mah­dol­li­sia. Toteu­tuk­sel­taan pal­jon yksin­ker­tai­sem­pi oli­si Pent­ti Lin­ko­lan hah­mot­ta­ma rat­kai­su (tek­nii­kan hyl­kää­mi­nen), jol­la myös ilmas­ton­muu­tos ja suku­puut­to­aal­to rat­kais­tai­siin, mut­ta tämä on poliit­ti­ses­ti vie­lä­kin mahdottomampi.

  144. Kii­lo­maa jät­tää mai­nit­se­mat­ta, että Palo­hei­mon ideat esi­mer­kik­si ener­gian­tuo­tan­non saral­la ovat väis­tä­mät­tä kyt­kök­sis­sä hänen haa­vei­siin­sa yli­kan­sal­li­ses­ta poli­tii­kas­ta ja jopa maa­il­man­hal­li­tuk­ses­ta. Maa­il­man­hal­li­tus on ollut kes­kei­nen osa Palo­hei­mon ajat­te­lua jo pit­kään, vii­meis­tään 90-luvun lopul­ta. Täs­sä mie­les­sä Palo­hei­mo on uto­pis­ti. Mut­ta täs­sä asias­sa lie­nee niin, että uto­pis­tit ovat ainoi­ta rea­lis­te­ja, siis nii­tä jot­ka osaa­vat hah­mo­tel­la tie­tä jota­kuin­kin sie­det­tä­vään tule­vai­suu­teen ilman haihattelua.

  145. Maa­il­man­hal­li­tus oli jo 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun intel­lek­tuel­lien suu­ri haa­ve. Sen unel­man nis­kaan kaa­det­tiin sit­tem­min muu­ta­man ker­ran jäävettä.

  146. Tuo arvoin­ti pai­not­taa näkö­jään sitä kuka maksaa
    Sivu­ku­lut, ei sitä mikä on todel­li­nen kus­tan­nus työntekijästä.
    Muu­ten­kin tuos­sa indek­sis­sä arvioi­daan mui­ta­kin teki­jöi­tä kuin irti­sa­no­mi­sen helppoutta
    http://www.heritage.org/index/Country/Denmark#labor-freedom

    Esi­mer­kik­si Por­tu­ga­lin ja Krei­kan yrit­tä­jyy­sas­teet ovat EU-15-mai­den kor­keim­mat, mut­ta nii­den BKT per hen­ki­lön luvut ovat matalimpia. 

    Tämä on ylei­sem­pi­kin tren­di, mitä alem­pi bkt per hen­ki­lö, sitä enem­män yrit­tä­jiä esim huip­pua edus­ta­vat sel­lai­set maat kuin Ugan­da ‚Soma­lia.

    Por­tu­ga­lin, Espan­jan Krei­kan etc työs­sä­käyn­tias­te ylei­ses­ti on EU:n alhai­sim­pia ja jul­ki­nen sek­to­ri pie­ni, joten sekin lisää yrit­tä­jien suh­teel­lis­ta osuut­ta. Myös elin­kei­no­ra­ken­ne on eri­lai­nen , mat­kai­lu ja kaup­pa suo­sii näis­sä mais­sa pie­niä per­hey­ri­tyk­siä esim ravin­to­lat, hotel­lit, kau­pat ovat yrit­tä­jä­ve­toi­sia ja ket­ju­jen roo­li vähäisempi .

    Mitä tulee työt­tö­myy­den, yrit­tä­mi­sen ja irti­sa­no­mi­sen help­pou­den väli­seen yhtey­teen niin se ei ole niin­kään sel­vä kuin annat ymmär­tää esim Irlan­nis­sa yrit­tä­jiä on n 13 % työ­voi­mas­ta vaik­ka esit­tä­mä­si indek­si on 80 luok­kaa tai Iso-Bri­tan­nia jos­sa indek­si­si osoit­taa 72.
    Tai Hol­lan­ti jos­sa on yrit­tä­jiä 13 % luok­kaa mut­ta työt­tö­myss Tans­kan luo­kas­sa, mut­ta työn vapaus Suo­men luokkaa.Korrelaatio ei ole niin suo­ra­vii­vai­nen kuin annat ymmärtää

    Tans­kan yri­tys­kan­ta on inves­toin­tien suh­teen kevyem­pi ja niin­pä työl­li­syys kye­tään säi­lyt­tä­mään jo 1–1,5 % kas­vul­la, kun Suo­mes­sa kas­vun on olta­va 2,5–3 % luokkaa.

    Jul­ki­sen sek­to­rin koos­sa on myös ero­ja eli Tans­ka työl­lis­tää enem­män jul­ki­sel­le sek­to­ril­le kuin Suomi.

    Suo­mes­sa jul­ki­sen sek­to­rin osuus työl­li­ses­tä työ­voi­mas­ta on sel­väs­ti alhai­sin Poh­jois­mais­ta eli 23 pro­sent­tia. Ruot­sis­sa jul­ki­sen sek­to­rin vas­taa­va työ­voi­mao­suus oli vuon­na 2005 35 %, Nor­jas­sa 32 % ja Tans­kas­sa 34 % ”
    http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/06_valtion_tyomarkkinalaitos/20061019Tietoj/VTML5_2006.pdf

    Tans­kan mini­mi­palk­ka­ta­so­kin on huo­mat­ta­vas­ti Suo­mea kor­keam­pi, tosin sekin on ala­koh­tai­nen, joten ver­tai­lu on vaikeampaa

    Mitä tulee tuo­hon kun­nian­louk­kauk­seen niin sopi­muk­sen päät­tä­mi­nen on aina perus­tel­ta­va, ei se tar­vit­se edes lain­sää­dän­töä, oikeu­den kun on aina oikeus­val­tios­sa tut­kit­ta­va riita-asia.
    Sopi­mus­va­paus kun mer­kit­see, että laki ei sää­te­le sitä kuin ns koh­tuut­to­muusien osalta.
    Ja kun taus­tal­la on sopi­muk­sen päät­tä­mi­nen niin sil­loin perus­teet­to­mas­ta päät­tä­mi­ses­tä mää­rä­tään kor­vauk­sia ellei lain­sää­dän­tö sitä kiellä.

    Kyl­lä toki sel­lai­sen­kin sop­pa­rin voi teh­dä, että työ päät­tyy heti kun työ­nan­ta­ja halu­aa. Minul­la­kin on aina ulkoa­mail­la työs­ken­nel­les­sä­ni ollut sop­pa­ris­sa stan­dar­dieh­to, jon­ka mukaan työ­ni voi­daan päät­tää oitis syy­tä ilmoit­ta­mat­ta , riit­tää asiak­kaan tai työ­nan­ta­jan ilmoit­ta­ma tyytymättömyys.
    Mut­ta sil­loin ovat astu­neet voi­maan muut
    sopi­muk­sen sään­nök­set , jol­la kom­pen­soi­daan asi­aa yli työ­lain­sää­dön­nön mini­mi­ta­son esim kotiin­pa­luu vas­ta 3 kk:n kulut­tua ja koto­na läh­tö­ase­maa ja ‑palk­kaa vas­taa­va toimi.Pisimpään pal­kal­lis­ta ran­ta­lo­maa viet­ti yksi tut­tu­ni, perä­ti 7 kuukautta.

    Tie­dot Tans­kas­ta ovat vähän van­ho­ja, mut­ta se joh­tuu sii­tä Suo­mes­sa Tans­kan mal­lia tut­kit­tiiin 2005 tie­noil­la, mut­ta EK lopet­tiu kek­su­te­lun kun nuo muu­ta kui irti­sa­no­mi­sen help­pous tuli­vat esiin.
    Nyt sitä kai­ve­taan taas esiin kuten tuos­ta Sak­san mal­lis­ta­kin on kai­vet­tu esiin nuo työ­nan­ta­jien tarkoitusperät

  147. Ero­te­tun työn­te­ki­jän tulee saa­da tie­tää erot­ta­mi­sen­sa syyt, edel­lyt­täen että hän on ollut
    yri­tyk­ses­sä työs­sä vähin­tään yhdek­sän kuukautta.
    Täs­sä­pä tie­toa Tans­kan irti­sa­no­mi­ses­ta. Eli seil­lä­kin irti­sa­no­mi­nen pitää perus­te­lal koea­jan jäl­keen ja sil­loin oikeus­val­tion tapaan syyn voi rii­taut­taa ja vie­dä oikeuteen.
    Jutun voit­to, tap­pio ja kor­vaus sit­ten riipp­pu näy­tös­tä, lain­sää­dän­nös­tä ja teon tuottamuksesta.

    http://www.maatieto.net/files/35/tanska.pdf

    Irti­sa­no­mi­sai­ka riip­puu asemasta:

    • työn­te­ki­jöi­den irti­sa­no­mi­sai­ka on mää­ri­tel­ty ala­koh­tai­ses­sa työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa; ei ole ylei­siä lakisääteisiä
    määritelmiä
    • joh­ta­vas­sa ase­mas­sa ole­vien irti­sa­no­mi­sai­ka on 77 päi­vää nii­den koh­dal­la, joil­le on ker­ty­nyt pal­ve­lusai­kaa vähin­tään 6 kuukautta.
    Työ­ai­ka, loma­oi­keus ja irti­sa­no­mi­sai­ka kan­nat­taa siis aina tar­kas­taa alan työehtosopimuksesta”

  148. Maa­il­man­hal­li­tus on kau­nis teo­reet­ti­nen, mut­ta käy­tän­nön elä­mään sovel­let­tu­na kovin vaa­ral­li­nen kon­struk­tio. Jos aihe kiin­nos­taa, niin => http://juholaatu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/30813-ylikansallinen-demokratia.

    Minus­ta tun­tuu, että eri­tyi­ses­ti dema­ri­ve­toi­set polii­ti­kot ovat usein ihas­tu­nei­ta mah­dol­li­sim­man suu­riin hal­lin­nol­li­siin yksi­köi­hin (myös teh­tai­siin) ja mah­dol­li­sim­man kes­ki­tet­tyyn pää­tök­sen­te­koon (ei toki aina maa­il­man­hal­li­tuk­sen tasol­le asti).

  149. Hai­hat­te­le­ma­ton näke­mys tule­vai­suu­teen on sel­lai­nen, että ote­taan maa­il­man tehok­kain inno­vaa­tion­tuot­ta­mis­me­ka­nis­mi (vapaat mark­ki­nat) ja injek­toi­daan sii­hen riit­tä­vä mää­rä poliit­tis­ta hin­tain­for­maa­tio­ta (pääs­tö­kaup­pa, hait­ta­ve­rot). Sim­sa­la­bim ja ympä­ris­töin­no­vaa­tioi­ta alkaa put­kah­del­la kuin sie­niä sopi­vis­sa kosteusolosuhteissa. 

    Tähän ei tar­vi­ta maa­il­man­hal­li­tus­ta (hyi hel­vet­ti) mut­ta kan­sain­vä­li­nen vapaa­mat­kus­te­lun mini­voi­ma sopi­mus­jär­jes­tel­mä kyllä.

    Tämä ei kui­ten­kaan rii­tä, jos tar­koi­tuk­se­na on jat­kaa talous­kas­vua vie­lä sato­ja ja tuhan­sia vuo­sia. Tek­nis­tyyp­pis­ten inno­vaa­tioi­den rin­nal­le täy­tyy syn­tyä sel­lai­sia sosi­aa­li­sia inno­vaa­tioi­ta, jois­ta kehit­tyy kyky naut­tia luon­toa tuhoa­mat­to­mas­ta elä­mäs­tä. Sii­nä mark­ki­nat eivät perin­tei­ses­ti ole olleet kovin vahvoja. 

    Var­mem­mal­la poh­jal­la siis oltai­siin, jos kes­kei­set ins­ti­tuu­tiot kukin tahol­laan pyr­ki­si­vät inno­voi­maan kes­tä­vää ja ilois­ta tule­vai­suut­ta. Pis­tän toi­vo­ni tie­tee­seen, tai­tee­seen ja uskon­toon tai mui­hin elä­män sala­pe­räi­syy­des­tä ammen­ta­viin ja sitä yle­vöit­tä­viin mytologioihin.

    Tar­vi­taan uusi talou­den, tek­nii­kan ja kult­tuu­rin sekoit­ta­va resep­ti, jos­ta val­mis­tet­tua kei­tos­ta tule­vat suku­pol­vet voi­vat nau­tis­kel­la tuhan­nen­teen pol­veen (jos nyt pol­via koh­ta enää edes on). 

    Tämä on hai­hat­te­le­ma­ton näke­mys — tai aina­kin sel­lai­nen, jon­ka varaan maa­il­maa nyt raken­ne­taan uto­pis­tis­ten visioi­den sijaan.

  150. TomiA,

    Jota­kuin­kin noin uusi vih­reäm­pi maa­il­ma voi­si toi­mia. Minus­ta hyvin kes­keis­tä on tar­ve löy­tää sel­lai­nen uusi maa­il­man talou­den mal­li, jon­ka ympä­ril­le voi­daan raken­taa kon­sen­sus. Van­ha mal­li­han on uusien man­te­rei­den ja luon­non val­loi­tuk­sen ajoil­ta. Hait­ta­ve­rot yms. liit­tyy tähän uuden talou­den mal­lin hahmottamiseen.

    Vapaa­mat­kus­te­lu pitää tosi­aan mini­moi­da. Täs­sä asias­sa ei ole tain­nut vie­lä edes kes­kus­te­lu juu­ri alkaa. Käy­tän yleen­sä mit­ta­tik­ku­na kysy­mys­tä sii­tä pol­te­taan­ko maa­il­man öljy­va­rat lop­puun (=kun­nes joku muu ener­gia on käy­tän­nöl­li­sem­pää) vai jäte­tään­kö osa öljys­tä tar­koi­tuk­sel­la polt­ta­mat­ta. Nyt jokai­nen rik­kaan sääs­tä­mä tyn­ny­ri saat­taa vaik­ka­pa livah­taa hal­vem­pa­na öljy­nä jon­ne­kin kehitysmaihin.

    Luu­li­sin että vapaa­mat­kus­tuk­sen eli­mi­noin­ti vaa­tii jon­kin­lais­ta etu­rin­ta­man mai­den ryh­mit­ty­mis­tä jäl­ki­ju­nas­sa tuli­joi­ta vas­taan. Tämä voi­si tapah­tua vaik­ka­pa saas­te­tul­lien muo­dos­sa, suo­si­tuim­muus­koh­te­lul­la tms. Pel­käl­lä run­saal­la vih­rei­den tuot­tei­den kulut­ta­mi­sel­la tai maa­pal­lon rik­kaim­pien yksi­löi­den köy­häi­lyl­lä hom­ma ei hoidu.

    Suo­ra mai­den väli­nen sopi­mus oli­si hyvä, mut­ta sen syn­ty saat­taa edel­lyt­tää pai­nos­tus­ta, sil­lä hel­pois­ta elin­ta­soa tuo­vis­ta rat­kai­suis­ta (öljy) luo­pu­mi­nen on vai­ke­aa kai­kil­le (kehi­tys­maat, Kii­na, öljyn tuot­ta­jat, rik­kaat). Tois­tai­sek­si öljyn kor­vaa­vaa ihme­rat­kai­sua ener­giaon­gel­miin ei ole löy­ty­nyt, joten pakos­ta­kin men­nään vähän säästölinjoilla.

  151. Vih­rei­den Vesa Hack jät­ti myös vih­reät ja liit­tyi kokoomukseen.
    Puo­lu­ees­sa ei enää koh­ta ole yhtään edes poliit­ti­seen kes­kus­taan kuuluvaa.

  152. En ihmet­te­le että Hack nos­ti kyt­kin­tä vih­reis­tä, mut­ta sitä ihmet­te­len että pää­tyi kokoo­muk­seen. Jos ei “vasem­mis­to­nuor­ten” kans­sa ole kivaa niin onko sit­ten toi­saal­ta bogomolofien?

    Meil­lä on sel­lai­nen urbaa­ni­li­be­ri­aa­lin puo­lu­een kokoi­nen auk­ko, jos­ta sit­ten kukin luo­vii miten par­haak­si näkee epä­täy­del­lis­ten vaih­toeh­to­jen välil­lä. Eli en tie­ten­kään moiti.

  153. Vapaa­mat­kus­ta­mi­nen ja muut epä­ter­veen kil­pai­lun muo­dot tus­kin lop­pu­vat ilman raken­nel­maa, jota voi­daan nimit­tää maa­il­man­val­tiok­si. Hob­be­sin luon­non­ti­las­sa elä­vät ihmi­set tun­nus­ta­vat Leviat­ha­nin val­lan. Samaa vaa­dit­tai­siin kor­keam­mal­la tasol­la nykyi­seen val­tioi­den ja val­tio­liit­to­jen väli­seen anar­kian tilaan.

  154. Kuka oli tuo Tuusu­lan nim­by-lis­ta­lai­nen, joka noin sanoi.

  155. Eero Palo­hei­mo on irti­sa­nou­tu­nut city-vih­rey­des­tä, kuten moni muu­kin vih­reän liik­keen perus­ta­jiin lukeu­tu­nut älyk­kö. Hei­dän sym­pa­tian­sa eivät ole yltä­neet sel­lai­seen vih­rey­teen, jos­sa kes­ki­te­tään kaik­ki toi­min­ta kau­pun­kei­hin, ollaan suo­je­le­vi­naan luon­toa, mut­ta itse hätään­ny­tään heti, kun dis­ko­pal­los­ta valo himmenee.

    Pent­ti Lin­ko­la kir­joit­ti jo vuo­sia sit­ten vie­ras­ta­van­sa kehi­tys­a­pua, homo­sek­su­aa­li­suu­del­la elä­möi­mis­tä, kas­vis­syön­tiä, urba­ni­saa­tio­ta, pasi­fis­mia ja päih­tei­tä, jot­ka Lin­ko­lan mukaan on jos­tain käsit­tä­mät­tö­mäs­tä syys­tä otet­tu mukaan vih­rei­den poliit­ti­sel­le agendalle. 

    Lin­ko­lan mie­les­tä aitoa vih­reyt­tä on elä­män (kai­kis­sa muo­dois­saan), ei yksi­lön suo­je­lu. Kehi­tys­a­pu ja kata­stro­fia­pu joh­ta­vat lii­ka­kan­soi­tuk­seen, aiheutt­vat siten lisää kär­si­myk­siä ja tuhoa­vat loput­kin elä­män mah­dol­li­suu­det mm. Afrikassa.

    Maa­il­mas­sa, jos­sa ruo­as­ta on pulaa, ei voi­da ilmoit­tau­tua soi­jan, tofun ja rii­sin syö­jik­si. Met­säs­tyk­sen ja kalas­tuk­sen lisäk­si kes­tä­viä ruo­an­han­kin­ta­kei­no­ja ovat koti­tar­ve­vil­je­ly, keräi­ly ja ruo­hoa syö­vien eläin­ten kasvatus.

    Edel­leen Lin­ko­la tote­aa, että tule­vai­suu­den vih­reäs­sä maa­il­mas­sa kau­pun­ke­ja voi­daan säi­lyt­tää vain kurio­si­teet­tei­nä. Jotain kevyt­tä hal­lin­toa niis­sä voi­daan har­joit­taa, mut­ta muuu­ten ihmis­ten on sijoi­tut­ta­va tasai­ses­ti pie­nyh­tei­söi­hin ympä­ri maa­ta ja maa­pal­loa. Kau­pun­ki, joka ei tuo­ta mitään, ainoas­taan kulut­taa, ei voi olla val­lit­se­va yhteis­kun­nan muoto.

    Homo­sek­su­aa­li­suut­ta Lin­ko­la ei tuo­mit­se, vaik­ka tote­aa­kin sen ole­van luonn­o­ton­ta. Sen sijaan hän ihmet­te­lee, mitä teke­mis­tä homo­jen oikeuk­sien eri­tyi­sel­lä aja­mi­sel­la on vih­rey­den kans­sa? Tie­tys­ti homot eivät kes­ke­nään lisään­ny, mikä on hyvä asia, mut­ta kyse on mar­gi­naa­li-ilmiös­tä, joka ei väes­tö­on­gel­maa ratkaise.

    Lopul­li­ses­ti Lin­ko­la on ker­to­nut kyl­läs­ty­neen­sä puna­vii­ni­huu­ruis­sa ja kan­na­bis­tok­ku­ras­sa pan­hui­lua soit­te­le­viin elä­män­ta­pain­ti­aa­nei­hin, joi­ta vih­reä lii­ke on vetä­nyt kuin kär­pä­siä ympä­ri­leen. Vih­rei­den pitäi­si muo­dos­tua val­veu­tu­neim­mis­ta yksi­löis­tä, terä­vim­mis­tä aivois­ta, osaa­vim­mis­ta käsis­tä ja ahke­rim­mis­ta luon­teis­ta. Sii­hen aja­tus­maa­il­maan eivät todel­la­kaan sovi työ­tä­vie­rok­su­vat pil­ven­vei­kot, jot­ka elä­vät omas­sa hedo­nis­ti­ses­sa maa­il­mas­saan muun yhteis­kun­nan kus­tan­nuk­sel­la luul­len ole­van­sa suu­ria­kin filosofeja.

    Näi­tä ja mui­ta Pent­ti Lin­ko­lan aja­tuk­sia voi lukea esim. Lin­ko­lan pamflet­ti­ko­koel­mas­ta Joh­da­tus 1990-luvun ajatteluun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.