Minusta on aivan asiallista, että finanssivalvonta selvittää, onko Suomen johtavien poliitikkojen innossa sijoittaa Talvivaaran kaivoksiin kaikki kunnossa. Hälytyskellot eivät varmaankaan soi siitä, että yhden politikon puoliso ostaa Talvivaaran osakkeita, mutta satunnaisuuden ylittää se, että saman yhtiön osakkeita on kovin monen poliitikon salkussa. Tuollaisten asioiden rutiininomainen valvonta kuuluu Finanssivalvonnan tehtäviin. Sen sijaan tällaisesta tutkinnasta ei pitäisi mennä tekemään tiedotteita, koska ruutiininomainen tutkiminen ei vielä ole mikään syytös, mutta lehtien palstoilla julkistettu tutkinta sitä on. Finanssivalvonta ei ilmeisesti ole vuotanut vaan poliisi.
Puuttuu enää uutinen, että pääministeriä epäiltiin lentokonekaappauksesta, minkä vuoksi hänen salkkunsa läpivalaistiin lentoaseman turvatarkastuksessa.
Kirjoitin aiemmin, että poliisista vuotaa tietoja kohulehdistöön vihjepalkkioiden toivossa. Tätäkin vakavampi ongelma on, että poliisissa on ilmeistä halua vuotaa lehdistöön poliittisesti tarkoituksenmukaista tietoa huterista epäilyistä. Usein nämä vuotajat päätyvät myöhemmin eduskuntavaaliehdokkaiksi. Tässäkin tapauksessa vuoto koski vain sitä, että Paula Lehtomäen (kesk) lähipiirin kauppoja tutkitaan, mutta mitään mainintaa ei ollut muista johtavista poliitikoista (kok), jotka ovat myös haistaneet makkaran käryn Talvivaarassa. Tuskin siellä Finanssivalvonnan puolella noin yksinkertaisia ollaan.
Osmo:
Pitäis kyllä soida!
Vaihtoehdot jotka vois selittää omistuksia:
1. Ministerin puoliso harrastaa uhkapeluuta pörssissä.
2. Ministerin puoliso harrastaa sijoittamista, mutta hänen osakevarallisuutensa on niin älyttömän suuri, että 300k omistus Talvivaaraan on perusteltua hajauttamista
3. Ministerin puolisolla on markkinoita parempaa tietoa Talvivaaran kurssin kehittymisestä, joka ei ole riippuvainen ministeristä
4. Ministerin puolisolla on markkinoita parempaa tietoa Talvivaaran kurssin kehittymisestä, joka on riippuvainen ministeristä.
Toinen ja kolmas kohta ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, joten kysymys on siitä miten todennäköisesti ministerin puoliso on uhkapeliongelmainen/tyhmä ja miten todennäköisesti ministerin asema vaikuttaa omistuksiin.
Veikkaan jälkimmäistä, mutta tämä voi heijastella ennakkoluulojani poliitikkoja kohtaan.
Artturi ei lukenut mitä kirjoitin. Yhden poliitikon tai poliitikon puolison sijoitus ei ole kummempi asia, mutta jos sama yhtiö on kovin monen keskeisen poliitikon kiinnostuksen kohtena, on hyvä selvittää, onko kyse sopuli-ilmiöstä vai jostain aseman antamasta muita paremmasta näkemyksestä. On aivan kohtuutonta kohdistaa tutkain silloin vain yhteen poliitikkoon.
Osmo: ”Kirjoitin aiemmin, että poliisista vuotaa tietoja kohulehdistöön vihjepalkkioiden toivossa.”
Tuskin tämä pelkkää toivoa on? Vuotoa tapahtuu niin paljon, että rahaliikenne pitäisi tutkia.
Usein nämä vuotajat päätyvät myöhemmin eduskuntavaaliehdokkaiksi.
Tällaisen väitteen tueksi pitäisi olla nyt näyttöä. Muuten asia jää pahansuovan juoruilun tasolle.
Entä jos Lehtomäen mies olisi ostanut rahoilla Nokiaa ja hävinnyt sata tonnia? Kiinnostaisiko asia ketään? Tai vaikka Rapalaa, olisiko Lehtomäki ollut silloin jäävi päättämään kalastuslupa-asioista?
Tai jos olisikin ostanut samalla rahalla pari sijoitusasuntoa ja vuokrannut ne opiskelijoille. Olisiko se jäävännyt päättämään jostakin?
Talvivaara kuitenkin oli kuitenkin yksi viime vuoden harvoja listautujia, jolla oli vieläpä uskottavaa potentiaalia. Ei Talvivaaran ostamiseen mitään sisäpiiri-tekosyitä tarvita.
300000€ ei ole lopulta kovin iso raha. Perheasunnon hinta etelä-Suomessa. Monella yrittäjäsuvulla voi helposti olla paljon enemmän löysää varallisuutta. Estääkö politiikkaan osallistuminen nykyään kaiken omaisuuden hoidon?
Kuvittelisin että varakkailla julkisuuden henkilöillä on suurempi tarve olla ”hyvä ihminen” ja saada vilpittömästi hyvää julkisuutta, kuin että saisivat pilkkua siirrettyä tilillään suuntaan tai toiseen.
Minua ihmetyttää ja ärsyttää todella paljon media joka revittelee muutamien kymppitonnien ”ökykavalluksista” ja vaikenee samaan aikaan täysin ympärillä tapahtuvista miljardikaupoista ja miljardiluokan tapahtumista.
Kreikan korot ovat taas kriisilukemissa, mutta ei hätää kun homma pelastettiin jo kesällä. Nyt on tärkeää selvittää onko pääministerillä turkiksia kaapissa.
Oikeassa maailmassa vastaan tulee sitäpaitsi
todistustaakka siitä, että Paula välitti tietoonsa mahdollisesti tulleen sisäpiiritiedon miehelleen. Ilman pitävää näyttöä asia raukeaa.Minusta koko juttu on täysin absurdi. Puolisot tuskin laativat tiedonvaihdostaan asiakirjoja missään perheessä.Toki pelkkä epäilys voi päättää poliitikon uran , mutta mihinkään tuomioon se ei tule koskaan riittämään.
Mediassa ei pahemmin ole käsitelty sitä tosiasiaa, että Talvivaara taitaa olla ainoa kainuulainen pörssiyritys tarjolla sijoituskohteeksi. Jos kainuulainen poliitikko haluaa sijoittaa kotiseudultaan olevaan yritykseen, on vaihtoehtona siis
a) yritys, joka muun muassa toimii kotimaakunnassa
b) listaamaton yritys
c) pörssiyritys, joka toimii pääasiassa kotimaakunnassa.
Olen pitkälti samoilla linjoilla Osmon kanssa. Tässähän ei ole edes vielä kysymys sisäpiiritietojen väärinkäytön epäilystä, vaan mahdollisuudesta, että näin saattaisi olla – eivätkä Lehtomäki tai hänen puolisonsa edes ole sisäpiiriläisiä.
Se että useampikin poliitikko olisi hankkinut Talvivaaran osakkeita, ei niin kovin kummaa olisi – uusi yhtiö joka listautuu pörssiin herättää aina kiinnostusta.
Kumma, että poliisin ja sensaatiolehdistön suhdetta ei ole tutkittu – sehän olisi helppoa verotietojen avulla.
Annatko siis sen verran mulle?
Tuommoinen asenne on kyllä niin älyttömän virheellinen. Valtion budjetissa se ei varmaan paljoakaan paina, mutta henkilökohtaisena omaisuutena se on paljon. Se, joka väittää muuta, osoittaa paitsi olevansa vieraantunut todellisesta elämästä myös olevansa täysin asiantuntematon keskustellakseen siitä.
Molemmista pitäisi puhua paljon, kriittisesti ja analyyttisesti.
Osmo ei lukenut mitä kirjoitin.
Toisin kuin Osmo väittää yhden poliitikon tai poliitikon puolison sijoitus on sen kummempi asia, koska silloin on syytä epäillä luottamusaseman väärinkäyttöä.
Jos useampi poliitikko tekee niin, niin nämä epäilykset toki voimistuvat ja voidaan olla melkein varmoja, että poliittisia asemia käytetään väärin.
Siitä olen samaa mieltä tietysti, että on kohtuutonta kohdistaa tutkinta vain yhteen poliitikkoon.
Mitä poliisi Osmon mielestä on vuotanut?
Eikö FIVA oma-aloitteisesti alkanut tutkia tapausta? Käsittääkseni FIVA:lla ei ole myöskään mitään salassapitovelvollisuutta, koska asia ei ole pankkisalaisuuden alainen, vaan arvopaperiomistukset ovat julkista tietoa.
Esitutkintamateriaali ainoastaan on salasspidon alaista ja sen perusteella FIVA voi tehdä tutkintapyynnön poliisille. Mutta kyllä sen voi kertoa, että asiaa tutkitaan.
Kokonaan toinen juttu sitten on, pitäisikö Talvivaaran omistusta tutkia laajemminkin. Jos näin on, niin eiköhän sitä myös tutkita.
Artturi: ”Toisin kuin Osmo väittää yhden poliitikon tai poliitikon puolison sijoitus on sen kummempi asia, koska silloin on syytä epäillä luottamusaseman väärinkäyttöä.”
Katin kontit! Jos poliitikko tai hänen puolisonsa ostaa julkisesti pörssissä listatun yrityksen osakkeita, so what?
Entä jos poliitikko ostaa nakkikioskilta lihapiirakan kahdella nakilla? Epäiletkö luottamusaseman väärinkäyttöä?
Kuten kansa toistuvasti mielipide kyselyissä ilmoittaa: poliisiin voi luottaa.
Kansa haluaa myös kunnon lööppejä valtaapitävien ja julkkisten rötöksistä ja tässäkin voi luottaa poliisiin: kyllä poliisi vuotaa.
Hmm… jos pysytään otsikon alla, niin eikös tässä ongelmana ole se, että poliisi on vuotanut vain yhden keskustalaisen poliitikon tekemisistä, mutta jättänyt vuotamatta muiden poliitikoiden tekemisistä. Se on sitä politikointia se. Sopivasti vuotamalla voidaan hyvin vaikuttaa siihen, kenen poliittinen ura kaatuu, kenen ei, vaikka ko. poliitikkojen tekemisissä ei olisi juurikaan ollut eroa.
Ongelmana on sekä epäsymmetrinen vuotaminen että ylipäänsä vuotaminen tutkinnasta, jossa ei ole kunnon perustetta epäillä syylliseksi, mutta jonka tekeminen on sinänsä aiheellista. On paljon todennäkäisempää, ettei kerrassaan mitään moitittavaa ole tapahtunut kuin se, että kyse olisi sisäpiiririkoksesta.
Suosittelen prof. Virolaisen analyysiä aiheesta: http://jyrkivirolainen.blogspot.com/2010/09/324-vaarantaako-talvivaara-ministeri.html
Olen kyllä Artturin kanssa samalla linjalla. Epäily tai ”epäily” – hienovaraisuus on olennaista tässä – on aina tietyssä mielessä aiheellinen, kun kyseessä ovat poliittiset päätökset, joissa isot rahat liikkuvat, ja kun poliitikon lähipiiri hyötyy rahallisesti.
Voidaan tietenkin lähteä siitä, että jonkinlaisesta pseudo-libertaarista crony-kapitalismin näkökulmasta se on tietysti ihan OK, jos isoja päätöksiä valmisteleva poliittikko vuotaa tietoa lähipiirilleen, joka sitten lyö niillä rahoiksi. Mutta tällainen näkökulma on vähän ongelmallinen, jos ei saman tien sitten hyväksytä kaikenlaisia sisäpiirikauppoja.
Raimo K:
No se siinä on vikana, että joko ministerin mies tykkää uhkapelata pörssissä (täysin ok), tai sit se ei tajua sijoittamisesta mitään (täysin ok), tai sit sen vaimo ja vaimon kaverit manipuloi Talvivaaran pörssikurssia (ei oo yhtään ok).
Osmo:
Njoo… Voit olla oikeessa, että on todennäköistä, että ministerien joukossa on joku joka itse/joku lähisukulainen ei tajuu sijoittamisesta/ on uhkapeliongelmainen.
En nyt kuitenkaan sanois, että olis paljon todennäköisempää, että ministerit/puolisot joilla on 300k+ sijoitusvarallisuutta on typeryksiä/uhkapelureita verrattuna luottamusaseman väärinkäyttäjiin.
Voi olla, että sinä tarkastelet poliitikkoja ruusunpunaisten lasien läpi ja minä hiilenmustien.
Käsitykseni mukaan (joku juristi voi korjata) esitutkinta-aineisto tulee julkiseksi, kun syyteharkinta on tehty.
Nykytilanne on kuitenkin se, että poliisi vuotaa jo ennen kuin mitään esitutkintaakaan on aloitettu – ei ole vielä todennäköisiä syitä eikä syytä epäillä eikä mitään – vain jonkinlainen aavistus. Poliisilla ei ehkä ole leimaamistarkoitusta, vaan vain ansaitsemistarkoitus, mutta poliittisia vaikutuksia tulee.
Juha: ”Kansa haluaa myös kunnon lööppejä valtaapitävien ja julkkisten rötöksistä.”
Parempia lööppejä tulee, kun on osoittaa jotakin konkreettista, esim. juuri rötös.
Pörssissä tapahtuu äärimmäisen harvoin niinkuin lotossa että koko pääoma menee. Voi sijoittamista ’harrastava’ pistää munat yhteenkin koriin ja asettaa stop-losseja siten että osakkeita myydään automaattisesti jos häviö menee asetetun kipurajan yli. Jos alussa on vaikka 250k käteistä ja siitä sulaa 10%, on käteistä vieläkin 225k, ihan hallittavissa oleva riski suhteutettuna varallisuuteen. Sitten jos kurssi nouseekin voi stop-lossit asettaa ostohintaan jolloin saa takuun siitä ettei takkiin tule senttiäkään. En tietenkään väitä että tietäisin tästä olevan kyse Lehtomäen kohdalla.
Artturille: HS:n mukaan Lehtomäen puolisolla on Talvivaaran osakkeiden lisäksi vain pieni määrä Basvarea.
Itse en ole koskaan kuullut kenestäkään, joka sijoittaa tuollaisia määriä vain yhteen firmaan.
On kovasti huudeltu tuon 300 kiloeuron sijoituspotin suuruuden perään. Perussiemenrahoituspotti aloittavaan start-uppiin voi olla hyvin tuon verran, perheeni sijoitusyhtiöllä on yli 200 kiloeuron sijoitus yhdessä tällaisessa listaamattomassa yrityksessä, joka ei ole tuottanut vielä edes liikevaihtoa, saati sitten voittoa. Sijoituksen riski on paljon suurempi kuin riskialttiinkaan pörssiyhtiön, saati Talvivaaran.
Talvivaara on nyt saatu koko kansan tietoisuuteen. Tulos näkyy pörssissä. Plus 5% tänään. Lehtomäen suku senkun rikastuu. Norilsk Nickelin 10 euron ostotarjousta odotellessa.
Älkääpäs nyt.
Se on ihan silkkaa sattumaa, että samaan aikaan kun uraanikaivoksen lupa tuli käsittelyyn valtioneuvostossa, Lehtomäen puoliso, muutaman vuoden ikäiset lapset, äitinsä, kaksi veljeään, anoppinsa ja kälynsä ostivat sadoilla tuhansilla kaivosyhtiön osakkeita.
Eikä siinäkään mitään pahaa ole, että ympäristöministeri sijoittaa vapaat pääomansa uraanikaivokseen. Se on suomalainen yritys ja suomalaiseen yritykseen sijoittaminen on kaunis ja ylevä, jopa isänmaallinen teko.
Voisitko Osmo nyt kertoa, että mitä poliisi mielestäsi on vuotanut?
Sitten olisi huomattavasti helpompi jatkaa keskustelua.
Paula Lehtomäki ITSE kertoi Talvivaara-osakkeistaan ja sen pohjalta Fiva on aloittanut tutkinnnan täysin omasta aloitteestaan.
Mahdollisesti tutkintapyyntö on tehty myös poliisille, koska Fivan mukaan poliisi on ollut heihin yhteydessä. Tämä on kuitenkin aivan julkista tietoa.
Eli mitä poliisi on “vuotanut”?
Tutkintapyyntö ei tarkoita, että epäiltäisiin yhtään mistään. Poliisi toimii kuten rikosilmoituksen kanssa, mutta juridisesti se on eri asia. Perättömästä rikosilmoituksesta voi joutua itse oikeuden eteen, tutkintapyynnöstä ei. Rikosilmoituksen kohde on aina lähtökohtaisesti epäilty.
Raimo K:n mainitsema esitutkinta-aineiston salaisuus on aivan eri asia. Ei kukaan mitään sellaista ole poliisista Lehtomäen tapauksessa vuotanut eikä voikaan vuotaa, koska mitään aineistoa ei ole edes olemassa.
Jos huhut sijoituksen ajankohdasta pitävät paikkansa, niin on erittäin todennäköistä, että Lehtomäki/Sahlsten on syyllistynyt sisäpiiririkokseen. Miksi Osmo olet sitä mieltä, että näin ei olisi? Olen tästä Artturin ja Tiedemiehen kanssa samoilla linjoilla, tunkio haisee, eikä se ole sattumaa.
Kannattaa todellakin lukea tuo lakiasiantuntija Jyrki Virolaisen kirjoitus, yksi selkokielisimpiä suomalaisia ajattelijoita.
Sen lisäksi, että julkisuudessa olleet asiatiedot viittaavat hyvin vahvasti rikokseen, on myös Lehtömäen julkinen käyttäytyminen kiertelyineen, muistamattomuuksineen, vastaamattomuuksineen ollut selkeä lisäviite syyllisyyden suuntaan.
Miksi olisi paljon todennäköisempää, että olisi syytön? En näe tälle perusteita.
Ihmettelen az:n logiikkaa. Ei minun tarvitse olla mitään mieltä siitä, onko syyllisyys todennäköistä vai epätodennäköistä. Olennaista, että asia pitäisi selvittää enne tuomion julistamista. Poliisilla olisi pitänyt olla malttia odotella lehdistötiedotteidensa kanssa, vaikka vaalit ovatkin lähellä. Kannattaisi esimerkiksi selvittää osakekauppojen ajankohdat sen sijaan, että luottaa asiasta liikkuviin huhuihin.
Minulla on myös oma käsitykseni siitä, onko tutkimuksesta vuotanut viranomainen syyllistynyt rikokseen.
Minä olen jonkin verran eri mieltä siitä, pitääkö olla kiinnostunut poliitikkojen omistuksesta yleensä vai poliitikkojen tai heidän lähipiirinsä tekemistä osakekaupoista.
Kotimaisten yhtiöiden omistamisessa ei ole mitään väärää. Sisäpiiritiedon hyväksikäyttö osakekauppojen tekemisessä on sen sijaan rikos. Omistaminen yleensä voi tulla arvioitavaksi jääviyskysymyksien arvioinnissa.
Minusta hälytyskellojen pitää nimenomaan soida, jos korkeassa asemassa olevan poliitikon aviopuoliso ja muu lähipiiri sijoittaa yllättäen satoja tuhansia euroja yhtiöön, jota koskevaa sisäpiiritietoa todennäköisesti oli samaan aikaan ministeriöissä.
TL, sisäpiiritieto on tietoa, jolla oletetaan olevan normaalisti olennaista vaikutusta osakekurssiin, kun se tulee markkinaosapuolien tietoon. Mitään tosiasiallista arvonmuutosta ei tarvita, riittää, että niin voidaan otaksua käyvän. Uutiset ovat pullollaan tällä hetkellä ”asiantuntijoiden” kommentteja siitä, kuinka talvivaaran osakekurssi on kehittynyt ihan yleisen markkinatunnelman mukaisesti. Entä sitten?
Kannattaa muuten käydä lukemassa Lapin yliopiston lainkäytön professorin Jyrki Virolaisen tuore blogikirjoitus aiheesta.
Elina: ”Raimo K:n mainitsema esitutkinta-aineiston salaisuus on aivan eri asia. Ei kukaan mitään sellaista ole poliisista Lehtomäen tapauksessa vuotanut eikä voikaan vuotaa, koska mitään aineistoa ei ole edes olemassa.”
Just niin – vuodetaan innokkaasti, vaikka mitään ei ole olemassakaan. Ja nimenomaan poliisi on ”vuotanut” lehdistölle, siitähän tämä alkoi ja vasta sen jälkeen FIVA kertoi, että he aikovat selvittää asiaa – ja asiahan on sisäpiiritiedon väärinkäyttö, joka ensisijaisesti kuuluukin FIVAlle.
Nythän tämä on sitten poikinut joukon kanteluja oikeusasiamiehelle, jolle oikeasti kuuluu viranomaisten virkatoimien laillisuuden valvonta – ja mitähän virkatoimia ministerin puoliso onkaan suorittanut?
Ja uraanikaivoksesta voisi todeta, että mitään uraanikaivosta ei ole eikä tule – yhtiö vaan aikoo hyödyntää jätekivessä olevan uraanin.
Juupa juu:
”Oikeassa maailmassa vastaan tulee sitäpaitsi
todistustaakka siitä, että Paula välitti tietoonsa mahdollisesti tulleen sisäpiiritiedon miehelleen.”
Oikeassa maailmassa kuitenkin kaikkein merkittävintä usein on se, kuinka korkeaksi näyttövelvollisuus asetetaan, kuin se, kenellä näyttövelvollisuus on.
Henry Finnspång
Talvivaaran kaivos tuottaa nikkeliä, sinkkiä, kuparia ja kobolttia, ei uraania.
Nyt Osmo on kyllä hakoteillä. Ymmärtäisin kannan, jos kysymys olisi jostain muusta kuin julkisen keskustelun polttopisteessä vellovasta jääviyskeskustelusta, joka koskee ministerin mahdollista sisäpiiritiedon väärinkäyttöä. Tässä tilanteessa on asiallista ja järkevää tiedottaa, että asian tutkii nyt se viranomainen, jolle tällaisen asian tutkiminen kuuluu. Muuten nyt käytäisiin keskustelua siitä, miksi ao. viranomainen ei tutki asiaa.
Rutiiniselvitykset tehdään tietty kylillä huutelematta, mutta tämä nyt on kaukana rutiinijutusta.
Elina esittämä rikosilmoitus/tutkintapyyntö -erottelu ei tarkoita sitä, että pelkällä asiakirjan otsikon oikealla valinnalla voisi välttää rikosvastuun perättömistä väitteistä. Olennaista on itse pyynnön/ilmoituksen sisältö: mitä ja miten väitetään/pyydetään selvittämään. Aiheettomaksi tietämänsä ”tutkintapyynnön” tekemisestäkin voi siten seurata rikosvastuu.
Ei kaiketi Lehtomäiltäkään voida olettaa, että Kainuussa ei oltaisi tietoisia uudesta, suuresta työllistäjästä ja mahdollisesta uudesta paikkakunnan varakkuuden lisäämisen mahdollistajasta.
Ja kun ketään Kainuulaista poliitikkoakaan ei voi olettaa niin hölmöksi, että kun näkevät neliökilometreittäin käännettyä maata ja vasta valmistuneita teollisuuskomplekseja kaivosalueellaan, että rahako ei alkaisi paikkakunnalla kohta liikkumaan.
Mutta se olisi mielenkiintoista tietää, että kuinka aikoinaan mahdollisesti Outokumpu on pystynyt vuosikymmenet pimittämään maaperien raaka-ainepitoisuudet ja kaivoshankkeiden kannattavuudet suurelta yleisöltään.
Outokumpu oli valmis luopumaan koko valtauksesta, koska alueen malmi oli niin köyhää, ettei sitä kannata hyödyntää. Se möi kaivosoikeudet yhdellä eurolla. Köyhänkin malmin hyödyntäminen tuli kannattavaksi uusiutuneen liuotustekniikan ansiosta. Hyvin suuri määrä ihmisiä on tiennyt, että kallioperässä on (täälläkin) uraania. Minulla on muistikuva, että minäkin olisin keskustellut asiasta potentiaalisena ympäristöongelmana jonkun kanssa, mutta voi olla, että sekoitan kohteen. Se, että myös tämä uraani on mahdollista ottaa talteen, on ollut ”salaisuus”, jonka tietysti jotkut alan insinöörit ovat tienneet ihan koulutuksensa perusteella.
Jos pörssiyhtiö on kertonut aikeistaan sisäpiirin ulkopuolelle julistamatta asiaa kaikille pörssitiedotteella kaikille, yhtiö on ymmärtääkseni toiminut väärin.
Pasi,
Rikosilmoituksen takana on oltava rikos. Se voi olla nakkikiskakärhämä tai polkupyörävarkaus tai murha, mutta rikos pitää ollut tapahtunut.
Sen sijaan tutkintapyyntö voidaan tehdä vain olettamuksesta, että jotain rikollista tapahtunut. Ei tarvitse olla mitään muuta kuin luulo.
Eli huomattavasti kevyempi tapa työllistää poliisia ja tutkintapyynnön vääräksi osoittaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Laitapa alkaisiksi oikeustapauksia, joissa ”väärän” tutkintapyynnön tekijä olisi saanut rangaistuksen.
Sen sijaan vääristä rikosilmoituksista napsahtaa kyllä tuomioita tavan takaa.
Olisko tämän Osmon Lehtomäki-myönteisyyden takana juuri tapahtnut Keskusta-risteily vai missä nyt mennään? Vai mistä tulee tämä: ”Minulla on myös oma käsitykseni siitä, onko tutkimuksesta vuotanut viranomainen syyllistynyt rikokseen”.
Epämääräistä vihjailua ja mikä ihmeen poliisin lehdistötiedote. Saisiko siihen linkin?
Mielenkiintoista, että aina kymmenkunta blogikärpästä ilmestyy Osmon takapuolen lähettyville tällaisissa kysymyksissä.
Koska Osmo ei suostu vastaamaan kysymykseeni, mitä poliisi on vuotanut, niin voisiko joku muu myötäilijöistä kertoa?
Jossainhan se uraani on poistettava. Nyt sama homma tehdään Harjavallassa. Talvivaarasta ei sen kummempaa uraanikaivosta tule kuin se on nytkään.
—
Harjavallassa nikkeliä tuottavasta Norilsk Nickel Harjavalta Oy:stä tulee myös uraanin tuottaja, kun se kuukauden tai kahden sisällä ryhtyy poistamaan prosessistaan sinne kertynyttä uraania, joka on peräisin muun muassa Talvivaaran kaivokselta tuodusta nikkeliraaka-aineesta. Yritys sai maaliskuun alussa Säteilyturvakeskukselta luvan, joka mahdollistaa ydinaineen tuottamisen, hallussapidon ja varastoimisen.
http://www.sydansatakunta.fi/cs/Satellite/Uutiset/1194639541515/artikkeli/uraanin+tuotanto+alkaa+harjavallassa+huhti-toukokuussa.html
Voisiko esim. Riitta kertoa, mitä poliisi on vuotanut? Ilmeisesti Riitalla on jotain tietoa asiasta.
Hmm… jos pysytään otsikon alla, niin eikös tässä ongelmana ole se, että poliisi on vuotanut vain yhden keskustalaisen poliitikon tekemisistä, […]
Rikoslaki 15 luku 6 § Väärä ilmianto
Joka antaa esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taikka tuomioistuimelle väärän tiedon ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu pidätetään, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinon kohteeksi tai joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen virheellisin perustein, on tuomittava väärästä ilmiannosta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
Eli laki ei tee mitään eroa ”rikosilmoitukselle” tai ”tutkintapyynnölle”: so. sisältö ratkaisee. Esitutkinasta laadittavan pöytäkirjan ensimmäinen asiakirja, jota rikosilmoitukseksi tavataan kutsua on sekin nimeltään tutkintailmoitus.
Sarjapostausta pukkaa:
ilmoittaessaan vireilläolevasta tutkinnasta poliisi ei ole käsittääkseni syyllistynyt minkäänlaiseen laittomuuteen. Olisin kiinnostunut kuulemaan oikedelliset argumentit päinvastaiselle kannalle. Ja perusteluksi ei riitä pehmoiset puheet siitä, että epäilys on yhtä kuin tuomio tms.
Mikä nyt on epäloogista?
Se, mihin kommentoin, oli tämä:
Osmo: ”Ongelmana on sekä epäsymmetrinen vuotaminen että ylipäänsä vuotaminen tutkinnasta, jossa ei ole kunnon perustetta epäillä syylliseksi, mutta jonka tekeminen on sinänsä aiheellista. On paljon todennäkäisempää, ettei kerrassaan mitään moitittavaa ole tapahtunut kuin se, että kyse olisi sisäpiiririkoksesta.”
Nyt toteat, ettei ole merkitystä sillä, onko syyllisyys epätodennäköistä vai todennäköistä. Se on eri kysymys, jos nyt loogisia olemme.
Aiemmin totesit sen olevan epätodennäköistä. Tätä ihmettelin, koska asiasta esillä olevat tiedot ja Lehtomäen selittelyt, kysymyksiin vastaamattomuudet, vanhasmainen täysin epäuskottava ”muistamattomuus” viittaavat kyllä mielestäni päinvastaiseen. Luitko, Osmo, tuon tuomarinakin toimineen Virolaisen kirjoituksen? Siinä on hyvin perusteltu, miksi syyttömyys olisi epätodennäköistä.
Niitä osakkeita hankittiin myös perheen lapsille ja muille juuri Lehtomäen sukulaisille. Hän väittää, ettei ole tiennyt miehensä osakekaupoista, mutta kuinka uskottavaa tämä on? Harva pariskunta tekee satojentuhansien osakekauppoja puolisolle ilmoittamatta, hyväksyttämättä moista sijoitusta jne. Lapsillekin hankittiin osakkeita, samoin Lehtomäen äiti ja veli hankkivat niitä tuhansilla euroilla, kuka uskoo selityksiä?
Nyt on toki tärkeää tietää näiden sijoitusten ajankohta. Toimitusjohtaja Pekka Perä, jolla on toki oma intressi puolustaa, ettei sisäpiiritietoa ole ollut saatavilla toteaa, että Sahlstenin/Lehtomäen sijoituksissa kävi vain ”osuma hyvään saumaan”. Tämä kommentti antaa syytä epäillä, miten asian laita on.
Virolainen myös perustelee painavasti, miksi on syytä olettaa sisäpiiritietoa olleen liikkeellä.
Lehtomäen julkisen ulostulon syitä etsisin siltä suunnalta, että Lehtomäelle on vihjattu, että asia on tulossa julkisuuteen joka tapauksessa, ja vahinkojen minimoimiseksi olisi hyvä ottaa asia itse esille. Näin voi esittää puhtoista, mutta onneksi tähän vipuun ei olla menty.
Anteeksi nyt az, mutta sinun oletuksesi siitä, että jos poliitikkoa epäillään jostakin, hänen on oltava syyllinen vain koska hän on poliitikko, on vastenmielinen. Kun tässä juuri itse pohdin, pitäiskö pyrkiätaas eduskuntaan, tuollaiset mielipiteet puhuvat vahvasti sen puolesta, ettei kenenkään järjissään olevan kannata.
Tavallinen Teknikko: ”Ei kaiketi Lehtomäiltäkään voida olettaa, että Kainuussa ei oltaisi tietoisia uudesta, suuresta työllistäjästä ja mahdollisesta uudesta paikkakunnan varakkuuden lisäämisen mahdollistajasta.”
Eihän tämä mikään uusi yhtiö ole, vaan se on toiminut Kainuussa jo monta vuotta, kuten kaikki tietävät – se vaan listautui pörssiin tämän vuoden alussa.
az: ”Jos huhut sijoituksen ajankohdasta pitävät paikkansa, niin on erittäin todennäköistä, että Lehtomäki/Sahlsten on syyllistynyt sisäpiiririkokseen.”
Koetapa nyt ensin selvittää, miten he ovat sisäpiiriläisiä – pelkkä osakkeenomistaja ei voi syyllistyä sisäpiiririkokseen.
Lehtomäki ilmoitti hiljattain, että ei enää kommentoi asiaa julkisuudessa. Asia on selvästi kiusallinen. Ehkä kyseessä ei ole kuitenkaan välttämättä sisäpiiriepäily, vaikka sijoituskohde epäilemättä jollain tavalla liittyykin perheen poliittiseen katsontakantaan, vaan huippupolitiikon kiusaantuminen siitä, että perheen ökyomaisuus saa näin paljon huomiota julkisuudessa?
En tiedä, miten muilla on, mutta useiden satojen tuhansien sijoitusomaisuus tavanomaisen omaisuuden lisäksi vie kyllä minun luottamustani kansanedustajaa kohtaan: hän ei silloin enää ole osa tavallista kansaa. Taidan tässä asiassa kyllä olla vain itse naivi, kun kuvittelin, että kansanedustajat ovat noin keskimäärin melko tavanomaisia (niin omaisuudeltaan kuin älynlahjoiltaankin).
Kansanedustajista huomatava osa kuuluu älynlahjoiltaan kymmeneen ylimpään prosenttiin. Onko tämä jotenkin epädemokraattista. Onko valtio vaarassa?
Nyt kun rikos on vahvasti vanhentunut, voin paljastaa, että kun huikea sotilasurani vei minut Helsingin sotilaspiirin esikuntaan panemaan kortteja aakkosjärjestykseen, aikani kuluksi katsoin kaikkien poliitiikassa tuntemieni p-luvut (älykkyystesti), noin neljäkymmentä. Heistä noin 39 oli saanut arvon yhdeksän (korkein) ja yksi arvon kahddeksan. Siihen yhteen oli kyllä kiinnitetty huomiota jo ennen tätä.
Lehtijutuissa on kerrottu, että kaivosoikeudet myytiin eurolla. Jutuissa ei ole aina kerrottu, että samassa diilissä Outokummulle jäi oikeus lunastaa viidennes nikkelikaivosprojektin yhtiöstä ja se käytti tätä oikeutta:
http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2007/05/outokumpu_mukaan_talvivaara-hankkeeseen_238069.html
Katsos vain, tuota en tiennyt. Outokumpu möi eurolla koko valtauksen ja osti viidenneksen takaisin eurolla – omistaen sen jälkeen osakkeita 200 miljoonan euron verran maksimikurssin mukaan. Ei huono.
Elina: vilkaisepa lakia. Et löydä sieltä erikseen tutkintapyyntöä ja rikosilmoitusta. Esitutkintalain mukaan ”poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.” Sillä, onko ilmoituksen otsikko ”rikosilmoitus” vai ”tutkintapyyntö” ei ole merkitystä.
Poliisille tehtävien ilmoitusten nimeäminen tutkintapyynnöiksi on sanakikkailua, jolla ei kuitenkaan ole mitään varsinaista laillista perustetta. Kummallakin otsikolla voi tehdä kunnianloukkausrikoksen, jos esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa.
Ei minun oletukseni ole se, että poliitikko on syyllinen, koska häntä epäillään, vaan ”henkilö x” vaikuttaa hyvin todennäköisesti syylliseltä niin vahvalla viitteellisellä näytöllä ja sellaisella kysymyksiin vastaamisella ja käytöksellä kuin mitä on tilanne Lehtomäen kohdalla, oli poliitikko tai ei.
Tuomari Virolainen perusteli tämän niin hyvin, että viittaan edelleen hänen kirjoitukseensa, koska vasta-argumentteja niille perusteille ei ole näkynyt.
Tuo poliitikkojen laittaminen marttyyrin asemaan on aika huvittavaa edellisten vuosien näytöllä. Jos ei osata noudattaa lakia tai lain henkeä (mihin Lehtomäki joka tapauksessa on syyllinen), niin turha syyttää ketään muuta kuin itseään.
Aika monelle kelpaisi ministerin palkka 120k€/v ja valta päästä päättämään yhteiskunnan suunnasta. Voi raukkoja, jotka siihen joutuvat uhrautumaan. Kuinka heidän vilpittömyyttään kehdataankin epäillä. Vallan kohtuutonta hävyttömyyttä.
Tiedemies:
minä hyväksyn kyllä sisäpiirikaupat (koska ne nopeuttavat informaation kulkemista markkinoilla), mutta en hyväksy missään nimessä, että poliitikot käyttävät asemaansa manipuloidakseen osakekursseja edukseen. Koska poliitikoilla on mahdollisuus jälkimmäiseen ei sisäpiirikauppoja voida erottaa kurssin manipuloinnista.
Osmo:
edelleen ei ole kyse siitä, että poliitikko olisi aina syyllinen, vaan siitä kumpi on todennäköisempää, että poliitikko ja puoliso ovat uhkapeliriippuvaisia tai täysiä tolvanoita vai käyttävät asemaansa väärin.
Lainaus Virolaisen blogin kommenttiosastolta:
Eli aivan siten kuin epäiltiinkin.
Osmo kirjoitti :
#
voin paljastaa, että kun huikea sotilasurani vei minut Helsingin sotilaspiirin esikuntaan panemaan kortteja aakkosjärjestykseen,
#
Aikoinaan yritin Googlella tiedustella, että mitähän Osmo armeijan palveluksessa tekikään. Että ei tässä mittään, että Osmo ei ole käynytkään raukkia eikä rukkia. Eikä siinä mittään, että hyvät johtajat ei välttämättä ole palvelleet em. paikoissa.
Eihän Kemppinenkään päässyt rukkiin/rukista kun tavalliseen ”kröhään” sairastui.
AZ:lle kommentti kohdasta: ”…vaikuttaa hyvin todennäköisesti syylliseltä…viitteellisellä näytöllä ja sellaisella kysymyksiin vastaamisella ja käytöksellä…”
Voisin kuvitella esim kahvipöytäjuoruja vuotavan ”poliisin” perustelevan paljastuksensa juuri noin etsien hukattua moraaliaan, mutta olevan vääryyden ja rikoksen teillä.
Ai miksi? Koska näiden kommenttien takia koko oikeuslaitoksemme on rakennettu ylevän periaatteen varaan ”jokainen on syytön kunnes todistettu”, eikä todisteeksi kelpaa esim katsojan mielestä epäilyttävä liikehdintä puhuessa tai nauramattomuus/nauraminen vastatessa – koska kaikkien käytös vaikuttaa epäilyttävältä, jos se halutaan niin nähdä.
Tutkia pitää, mutta ei revitellä asialla syyttömän okeusturvan takia (pitäisikö poliisilaitos panna maksamaan palkkavaroista korvauksia niin että tuntuu, jos kenen tahansa syyttömien tutkinnasta on juoruttu etukäteen?).
Talvivaarasta sen verran että jokainen voi lukea, että uraaniuutisella ei ole osakkeen hintaan vaikutusta, vaan päätuote on nikkeli jonka hintaa osakkeen arvo seuraa. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/102421-lehtomaki-myrsky-nyt-loytyi-selitys
Mietin miten voi käyttää hyödykseen tietoa, jota ei ole saanut ja jolla ei edes ole mitään merkitystä vaikka olisi asian tiennytkin?
Toinen asia koskee hajautusta. Valtaosa suomalaisista sijoittaa vain asuntoonsa – koko 200000-500000€ – ei mihinkään muuhun (mikä on harmi ja iso riski). Käsittääkseni ko perhe omistaa asuntonsa ja nyt hajauttaa tuplasti pannessaan toisen mokoman johonkin osakkeeseen.
PS: Onko nyt myös esim asuntolainan korkovähennyksen pienentämisestä jäävejä päättämään ne poliitikot, jotka ovat 1) vuokralla (jos vastustaa), 2) omistusasuntonsa jo maksanut (jos kannattaa) tai 3) asuntolainaa juuri maksava (jos vastustaa)? Ettei vaan kukaan omaa tai äänestäjänsä etua aja.
-> Päätöksen tästäkin asiasta tekee sitten se riippumaton poliitikko joka on asunnoton, pysyvästi laitoksessa tai ei ole mistään kotoisin.
Politikoiviin ja tietovuotaviin poliiseihin palatakseni:
Tässä asiassa on minusta ollut järkevää (ja laillista) ilmoittaa, että asia on tutkinnassa. Kummallista (ja laitonta) on sen sijaan se, että usein julkisuutta kiinnostavaa esitutkintamateriaalia esim. rikospaikkakuvia päätyy julkisuuteen esitutkinnan ollessa vielä kesken. Tällainen aineiston on usein laadultaan sellaista, että se usein voi olla oikeudenkäynnissäkin suoraan lain nojalla salassapidettävää. Julkisuutta koskevat pykälät on yksiselitteisesti rakennettu niin, että julkisuus on laajinta oikeudenkäynnin jo alettua. Tämä esitutkinta-aineiston päätyminen on sitä oikeaa ”vuotamista”, ei jo muutenkin julkisuudessa olevan asian toteaminen tutkinnan kohteeksi.
Pääomasijoittaja:
Älä nyt viitti leikkiä tyhmää. Varmaankin joku seuraavista toteutuu teidän sijoitusten kohdalla:
1. Teillä on myös muita sijoituksia kuin 200k tähän yhteen startuppiin
2. Teillä on markkinoita parempaa tietoa yrityksen arvosta
3. Teillä on kyky vaikuttaa yrityksen tuottavuuteen
Kohta 1 ei toteudu Lehtomäkien kohdalla. Jos kohta 2 toteutuu Lehtomäkien kohdalla se on todennäköisesti Paula Lehtomäen työn ja työkavereiden kautta. Jos kohta 3 totetuu se on todennäköisesti Paula Lehtomäen työn ja työkavereiden kautta.
Pohtija:
! Just tätä mä meinaan, että voiko mitenkään olla mahdollista, että Lehtomäki ja hänen miehensä olis yhtä pihalla sijoittamisesta kuin Pohtija?
Mä väittäsin, että ei.
Nyt ku näyttäis aika epätodennäköiseltä, että koko Lehtomäen suku olis uhkapeliriippuvaisia, niin vaihtoehdoiks jää nämä:
1. Lehtomäillä on markkinoita parempaa tietoa Talvivaaran arvosta.
a) Tieto on tullut Lehtomäille emännän työn kautta
b) Tieto on tullut Lehtomäille jotain muuta kautta
2. Lehtomäillä on mahdollisuus vaikuttaa Talvivaaran arvoon.
a) Vaikutusmahdollisuus johtuu emännän ammatista
b) Vaikutusmahdollisuus ei johdu emännän ammatista
1a todennäköistä ja väärin
1b epätodennäköistä ja oikein
2a suht todennäköistä ja väärin
2b mahdotonta ja oikein
-> Lehtomäet on todennäköisesti toimineet väärin.
Toivottavasti Artturi ei koskaan päädy käräjäoikeuden lautamieheksi. Oikeusturva olisi vaarassa, koska hän määrittelee ihmisen syylliseksi pelkkien mielikuvien perusteella. Kannattaisi malttaa mielensä ja odottaa tutkintaa eikä julistaa sen tulosta pelkkien sympatioiden ja antipatioiden voimin.
Artturin johtopäätös joutuu aika outoon valoon, kun ottaa huomioon, että nikkelikaivoksen arvoa heiluttavat ennen kaikkea nikkelin maailmanmarkkinahinnat. Kaikki muu on vähäpätöistä sen rinnalla.
Se on selvä, että Lehtomäen perhe on ottanut hyvin suuria riskejä sijoitustoiminnassaan, koska kaivoksen arvo voi mennä myös nollaan, jos jostain löytyy iso ja edullinen nikkeliesiintymä.
az: ”Tuomari Virolainen perusteli tämän niin hyvin, että viittaan edelleen hänen kirjoitukseensa, koska vasta-argumentteja niille perusteille ei ole näkynyt.”
Virolaisella on erinomaiset perustelut, mutta peruskysymykseen eli kysymykseen sisäpiiririkoksesta hän ei vastaa.
Asia ratkeaa kun ja jos näyttöä saadaan, mutta tässäkin keskustelussa hutkitaan ankarasti ennen kuin mitään on tutkittu.
Artturi: ”en hyväksy missään nimessä, että poliitikot käyttävät asemaansa manipuloidakseen osakekursseja edukseen.”
Niin että kun Talvivaara ilmoittaa uraanin talteenotosta, niin se tarkoittaa, että poliitikot manipuloivat osakekursseja???
Artturi: ”Älä nyt viitti leikkiä tyhmää.”
Se hyvä puoli sinussa on, että et leiki.
Mielikuvien perusteella?
Hyvin usein tutkinta, syyteharkinta ja tuomiot perustuvat todennäköisyyksien harkintaan. Sitähän Artturi tässä demonstroi.
Miten koskaan voisi aukottomasti todistaa, etteivätkö Lehtomäet ole toimineet aivan sattumalta näin? Kyse on siitä, kuinka todennäköistä on, että he ovat käyttäneet sisäpiiritietoa hyväkseen verrattuna siihen, että kyse olisi sattumasta.
Ei tässä tapauksessa mitään DNA-testausta tai poliisikoiran hajuhavaintoja voi käyttää todisteaineistona. Tietysti harkinta on aina jonkinlaisia ”mielikuvia”, se on selvä. Elämänkokemuksen muassaan tuomia mielikuvia ihmismielen toiminnasta.
Pasin tavoin pidän avoimuutta vain ja ainoastaan hyvänä asiana.
En ole aivan varma, mutta Fivalla lienee jopa jonkinlainen velvollisuus tiedottaa vireillä olevasta tutkinnasta. Aivan julkista tietoa Fivan toiminta on lukuun ottamatta aineistoa, joka koskee pankki- ja liikesalaisuuksia.
Vieläkin ihmettelen tätä poliisivuodon osuutta aloituksessa, kun mitään vuodettavaa ei ole edes ollut olemassa. Mutta saan ilmeisesti ihmetellä maailman tappiin, koska Osmo ei palaa asiaan.
Osmo:
Älä nyt höpise. Jos on todennäköistä, että Lehtomäet on syyllisiä, niin miks sitä ei sais sanoo? Ei se tarkoita, että määrittelee ihmisen syylliseksi mielikuvien perusteella. Eiks lautamistenkin pidä arvioida millä todennäköisyydellä syytetty on syyllinen?
Eli ottasin mieluummin kritiikkiä noista todennäköisyysarvioista, kuin jostain henkilökohtaisuuksista.
häh? Mitä ihmeen sympatioita ja antipatioita mulla on Lehtomäkiä kohtaan? En tunne niitä ollenkaan. Mun johtopäätökset ei riipu yhtään siitä kenestä henkilönä on kyse, vaan siitä missä asemassa ne ihmiset on. Jos esim. Pohtija olis ”jääny kiinni” samanlaisesta toiminnasta, niin oletus olis tietysti, että se ei tajuu sijoittamisesta mitään, mutta onko tämä todennäköistä Lehtomäkien kohdalla?
Mulla on tietysti suuri epäilys siitä, että jotain väärää on tapahtunut riippumatta siitä mihin tutkinta päätyy, koska en usko, että tutkinassa voidaan saada selville mitä infoa tai vaikutusmahdollisuuksia Lehtomäillä on/oli.
Siinä voidaan vaan saada ehkä selvillä mitä infoa/vaikutusmahdollisuuksia Lehtomäillä ei ollut.
Siitä ei kuitenkaan päästä mihinkään, että heidän sijoitustoimintaansa ei voi selittää kuin uskomattomalla typeryydellä, uskomattomalla viisaudella tai poliittisella asemalla.
Kuten sinäkin just kirjoitit johonkin kommenttiin, poliitikot on harvoin täysiä idiootteja. Koska kukaan ei pysty biittaamaan markkinoita, niin on aika hyvä veikkaus, että siihen ei pysty Lehtomäetkään, joten jäljelle jää poliittinen asema.
Nikkelin maailmanmarkkinahinnan dominoivuus riippuu kyllä siitä miten pitkään Lehtomäet pitää osakkeita itsellään ja miten Talvivaara/Lehtomäet on suojautunu nikkelin markkinahinnan muutoksilta.
No miten se on selvää? Tiedätkö sinä miten Talvivaara on suojautunut nikkelin hinnan muutoksilta/ miten pitkään Lehtomäet suunnitteli pitävänsä sijoituksensa ostohetkellä?
Artturi: Muista että tämä blogikeskustelu on julkista, yhtä julkista kuin menisit Hesarin pääkirjoituksessa sanomaan jotain syylliseksi. On aivan eri asia spekuloida asiasta kahden kesken kuin mennä toitottamaan syyllisyyttä julkisuudessa.
Osmo: Tätä on mahdotonta kirjoittaa niin, että ei heräis epäilyksiä minun vilpittömyydestä, mutta arvostan huolenpitoasi kirjoittelustani.
Mulla on sen verran luottoa lakeihin, että en usko syyllistyneeni mihinkään väärään, mutta toisaalta minulla ei kyllä oo juuri mitään tietoo näistä herjauksista yms.
Edelleen minä en oo sanonu mitään muuta kuin että niiden tietojen valossa mitä minulla on Lehtomäki on todennäköisesti saanut infoa asemansa takia tai pystynyt vaikuttamaan yhtiön arvoon asemansa kautta.
Muutan käsitystäni, kun saan tietoa todennäköisemmistä syistä Lehtomäille ostaa nämä osakkeet. Toistaseks Pohtija on ehdottanut sijoitusten hajauttamista, pääomasijoittaja ja TL normaalia sijoitustoimintaa.
Hajauttamisperustelu on ilmiselvästi väärä. Normaalia sijoitustoimintaakaan tämä tuskin on, koska on vaikea uskoa, että kauppatieteiden maisteri olis niin autuaan tietämätön järkevästä sijoittamisesta. Toistaiseksi tämä kuitenkin on se paras kilpaileva hypoteesi sisäpiiritiedolle/ kurssin manipuloinnille.
Tämä ei ole sama asia kuin syyllisyyden toitottaminen julkisuudessa sikäli mikäli kun tässä syyllisyydellä tarkoitetaan syylisyyttä rikokseen.
Minä pidän hyvin todennäköisenä, että tutkimuksessa ei löydetä näyttöä siitä, että Lehtomäki olis syyllinen mihinkään rikokseen, eli siinä mielessä toitotan sen syyttömyyttä.
Mitä se Osmo nyt höpäjää?
Kuka täällä on Lehtomäkien syyllisyyttä toitottanut? Ei Artturi ainakaan.
Sen sijaan itse sanot:
On paljon todennäkäisempää, ettei kerrassaan mitään moitittavaa ole tapahtunut kuin se, että kyse olisi sisäpiiririkoksesta.
Ja millähän perusteella?
Kun Artturi sanoo päinvastaista todennäköisyydestä, niin uhkaat suunnilleen käräjillä. Mikä oikeus sinulla on sanoa jotain todennäköisyyksistä, ellei Artturilla ole?
Sanot myös:
Olennaista, että asia pitäisi selvittää enne tuomion julistamista. Poliisilla olisi pitänyt olla malttia odotella lehdistötiedotteidensa kanssa,[…]
Mikä ihmeen lehdistötiedote ja etenkin milloin ja missä käräjäoikeudessa on julistettu tuomio?
En mene enää tähän keskusteluun muuten koskemaan, mutta tuo P-kokeen tulos on kyllä hassu juttu, koska en taida montaa tuntea, jolla ei olisi ollut siitä kokeesta 9. Ja niistä jotka tunnen, kyllä sen huomaa.
Onko P-kokeen jakaumasta jotain tietoa? So, kuinka monta prosenttia saa minkänkin tuloksen?
Artturi:
No, minusta sinä pahasti aliarvioit sellaista mahdollisuutta, että Lehtomäillä voisi olla markkinoita parempaa tietoa ja/tai vaikutusmahdollisuuksia bisnekseen jostain muualta kuin P. Lehtomäen työn kautta. Piirit ovat tässä maassa aika pienet ja erityisen pienet jossain provinsseissa. Voi olla, että siinäkin on jotain hämärää sisäpiirisäännösten kanssa, mutta eipä todellakaan ole mitenkään harvinaista Suomessa se.
Toisekseen, tuolle sijoitukselle on voinut olla muitakin motiiveja kuin raha. Esimerkiksi liputtaminen kotikylän puolesta, vaikutusmahdollisuuksien hakeminen ko. firmasta tms.
Tokihan asiaan on ymmärrettävää suhtautua varauksella ja se pitää selvittää, mutta en minä nyt aivan vielä lähtisi hirttopuita rakentelemaan.
Kari
Elina: ”Kyse on siitä, kuinka todennäköistä on, että he ovat käyttäneet sisäpiiritietoa hyväkseen verrattuna siihen, että kyse olisi sattumasta.”
Todennäköisyydestä ei ole ollenkaan kyse, kyse ei ole lainkaan siitä, mitä olisi voinut tapahtua, vaan siitä, mitä todella ON tapahtunut. Lehtomäen eikä hänen miehensä tarvitse todistaa olevansa syyttömiä, vaan länsimaisessa oikeusjärjestelmässä syyttäjän on todistettava syyllisyys.
Ja tämä olisi poliisinkin syytä muistaa vuotaessaan – tästä on todella mahtava ajojahti ja myllytys syntynyt – eikä mitään näyttöä mistään ole, ei edes professorin blogissa. Avoimuutta tosiaan, my ass! Professorinkin on vaikea avoimesti myöntää, että hän ei tiedä.
”Siitä ei kuitenkaan päästä mihinkään, että heidän sijoitustoimintaansa ei voi selittää kuin uskomattomalla typeryydellä, uskomattomalla viisaudella tai poliittisella asemalla.”
Kyse voi hypoteettisesti olla sisäpiiritiedon hyödyntämisestä. Onhan se hyödyllistä, jos vaikutusvaltaisen poliitikon perheenjäsenet suostuvat hankkimaan osakkeita yhtiössä, jonka toiminta on monella tapaa riippuvainen julkisen vallan toimista. Siksi omistaja voisi hypoteettisen hirven ampumisen lomassa vihjailla firman tulvaisuudennäkymistä.
Tai siis, enhän minä tästä Jarista tiedä olisiko hänellä mahdollisuus päästä sisäpiiritiedon äärelle ilman asemaa ministerin miehenä.
Tuossakin — hypoteettisessa — tilanteessa Lehtomäen poliittisella asemalla olisi vaikutusta, mutta hän itse ei olisi tehnyt mitään väärää. Syyllinen olisi Lehtomäen puoliso hyödyntäessään sisäpiiritietoa ja omistaja suosiessaan puolisoa muiden kustannuksella.
Täytyy kyllä sanoa, että tämä hypoteesi ei ole paljoa uskottavampi kuin se, että Lehtomäki ja puoliso olisivat päättäneet rahastaa ministeripestin niin kömpelöllä tavalla kuin jotkut nyt väittävät.
Tuo sisäpiiriasia on aivan yksikäsitteinen. Paula Lehtomäki joko on sisäpiirirekisterissä tai ei ole. Jos hän on, kaupankäynti osakkeilla on kiellettyä myös perheenjäseniltä. Jos yhtiö on antanut hänelle sisäpiiritietoa panematta häntä rekisteriin, yhtiö(kin) on tehnyt väärin.
Artturi: ”Mulla on tietysti suuri epäilys siitä, että jotain väärää on tapahtunut riippumatta siitä mihin tutkinta päätyy.”
Tämä osoittaa aikaisemman arvioni Artturista oikeaksi. Ei tarvita edes mielikuvia syyllisyyden osoittamiseen.
Jos poliitikon mies menee nakkikioskille ja ostaa lihapiirakan kahdella nakilla, kyllä siinä jotain hämärää on, koska taustalla on se poliitikko – ja jos se hämärä asia ei ole näkyvissä, se johtuu vain siitä, että se on niin hyvin peitetty – senhän ne poliitikot osaavat – kyllä tästä hyvä lööppi syntyy ja avoimuus voittaa!
Ja tuo edellä oleva ei tarkoita sitä etteikö jotain olisi tapahtunut, mutta kun kukaan tänne kirjoittanut ei tiedä asiasta yhtään mitään, mutta varma mielipide on kaikilla.
”nikkelikaivoksen arvoa heiluttavat ennen kaikkea nikkelin maailmanmarkkinahinnat. Kaikki muu on vähäpätöistä sen rinnalla.”
Valtio rakensi alueelle vähäpätöisen 50 miljoonan euron tieverkon ja myönsi kaivokselle vähäpätöiset ympäristöluvat. Jatkossa valtiolla on vapaat kädet mm. päättää, miten vähäpätöisesti kaivosta verotetaan.
Louekarille:
Sen takia, että Talvivaaran kaivos on niin monella tavoin riippuvainen yhteiskunnan päätöksistä, en ole järin ilahtunut siitä, wettä niin moni keskeinen poliitikko on sijoittanut siihen. Kyse ei ole sisäpiirikaupooist6a vaan siitä, että hankkiudeutaan tarpeettomasti asialliseen jääviyteen.
Osmo Soininvaara:
No ei se kyllä käytännössä ole mitenkään yksikäsitteinen. Itse asiassa se on hyvinkin ongelmallista. Tämä on yksi syy, miksi minusta sisäpiirisäännökset tulisi poistaa rikoslaista. Toinen syy on se, että sisäpiirikauppa on ns. ”uhriton rikos”: ainoa, joka häviää on sisäpiirin ulkopuolinen sijoittaja. Mutta se nyt on lähinnä voi voi, jos menee sijoittamaan firmoihin, jotka harrastelevat moista hämärämeininkiä.
Se on tietenkin aivan toinen asia sitten, jos valtioneuvoston jäsen touhuilee asioita omien etujensa vuoksi (ja tämä on _paljon_ vakavampaa kuin yksittäisen poliitikon huseeraus).
Kari
Kemppinen ja blind trust:
http://kemppinen.blogspot.com/
Tämä olisi aika järkevä ratkaisu. Tai ei edes tarvittaisi sokeutta, jos määrättäisiin, että osakkeet on hajautettava satunnaisesti. Tuottohan ei siitä heikkene.
Paitsi heikkenee, jos on tottunut sohlaamaan sisäpiiritiedon kanssa. Siksi tällaista lainsäädäntöä voi olla vaikea saada aikaan.
Vinkki tutkivalle journalistille: vertaa osakekursseja poliittisiin tapahtumiin, kuten vaikka tähän Lehtomäen juttuun!
Jossain banaanivaltiossa (ei kuitenkaan Suomessa), löydettiin juuri korruptiosta riippuvaiset firmat. Ei tarvittu kuin vallanvaihto ja sitten osakekurssien tsekkaus.
Kyllä kai sisäpiiritiedon salliminen lisäisi epävarmuutta->vähentäisi kauppaa->tiputtaisi hintoja->tuhoaisi vaurautta.
Osakekaupoillahan voi rikastua kertaheitolla niin, että voi elää lötköttää loppuelämänsä ihan niin kuin haluaa. Maine voi mennä, mutta siitä viis, kun ei kerran ole tarkoitus enää tehdä bisnestä.
Yksi rikastumisen tapa on hyödyntää sisäpiiritietoa esimerkiksi myymällä sitä tai vedättämällä kursseja. Jos se olisi sallittua, aika monelta menisi halut osallistua osakekauppaan. Koskaan ei tietäisi, olisiko joku muu jo ehtinyt vetää välistä (no, nytkään ei tiedä satavarmasti, mutta kyllä rangaistuksen mahdollisuus pienentää todennäköisyyttä) Rehellistenkin osakkeiden hintoihin tulisi sisäpiirilisä.
Tässä mielessä informaation määrä markkinoilla vähenisi merkittävästi.
TomiA:
Ei välttämättä. On nimittäin myös niiden firmojen etujen mukaista toimia ”rehdisti”, se kun mahdollistaa paremmin esimerkiksi pääomien keräämisen markkinoilta.
Näitä mekanismeja voidaan aivan hyvin luoda myös muulla tavoin kuin lainsäädännöllä. Esimerkiksi Helsingin pörssi voi vaatia asiakkailtaan (yrityksiltä) tiettyjen periaatteiden noudattamista (ja käsittääkseni myös vaatii).
Itse asiassa sisäpiirikauppojen määrä luultavasti lisäisi informaation määrää markkinoilla, koska ne ”sisäpiiritiedot” siirtyisivät välittömästi markkinainformaatioksi. Ainakin siinä tapauksessa, että ”sisäpiirin” tekemät kaupat ovat julkisia (eli jos firma X toimitusjohtaja tekee suuren ostotarjouksen osakkeista, niin silloinhan markkinoilla on ainakin tieto siitä, että jotain positiivista lienee tapahtumassa).
Nykytilanteessahan käytetään bulivaaneja, mikä on – luullakseni – paljon huonompi tilanne.
Kari
RaimoK: Niin siis jos poliitikon mies menee nakkikioskille ja ostaa lihiksen kahdella nakilla siitä voi päätellä, että poliitikon mies tykkää lihiksistä kahdella nakilla. Jos poliitikon mies menee pörssiin ja ostaa 300k Talvivaaran osakkeita siitä voi päätellä, että hänen omasta mielestään yhtiö on arvokkaampi kuin markkinat luulevat. Koska poliitikon miehellä voi olla tietoa puolisonsa kautta yhtiön arvosta tai keinoja vaikuttaa tähän arvoon tilanne on huomattavasti mielenkiintoisempi kuin se tykkääkö mies makkaraperunoista vai lihiksistä.
Osmo:
Niin siis mikä voisi olla poliitikkojen into ostaa Talvivaaran osakkeita? Hankkiutuakseen jääviyteen?
Pitäisin tätä aika pienenä ongelmana muihin vaihtoehtoihin nähden.
Tuo sisäpiiriasia on aivan yksikäsitteinen. Paula Lehtomäki joko on sisäpiirirekisterissä tai ei ole.
Ei kai se nyt noin mustavalkoista ole?
FiVan sisäpiirirekisteriohjeissa viitataan lähinnä yrityksen johtoon, tilintarkastajiin, asianajajiin, konsultteihin jne., joilla on joku asema yhtiössä tai suora sopimussuhde. Ei siellä ainakaan minun tulkintani mukaan mainita, että asemansa takia luottamuksellista tietoa saavia ministereitä tai viranomaisia tulisi sisällyttää rekisteriin.
Eikä kyse välttämättä ole suoraan yrityksen sisältä tulevasta sisäpiiritiedosta (minkä kiistämiseen Lehtomäki on keskittynyt), vaan esim. yritykselle valmisteltavista tuista tai luvista, joista ympäristöministerillä voisi kuvitella olevan hyvinkin yksityiskohtaista etukäteistietoa.
Raimo K:
Niin siis me ei ikinä saada tietää mitä on todella tapahtunut, koska ei oo mitään keinoo päästä Lehtomäkien pään sisään sillä hetkellä kun he tekivät päätöksen ostaa osakkeita.
Siksi on pakko pohtia jakaumia ja todennäköisyyksiä.
Aika käsittämätöntä salaliittoteoretisointia tälläkin useimmiten asiallisella foorumilla.
Mikähän se sisäpiirin tieto Lehtomäellä sitten on ollut?
Ainakaan tieto uraanin talteenotosta ei voi vaikuttaa merkittävästi Talvivaaran kurssiin. Talvivaara on nikkelikaivos. Täysi tuotantokapasiteetti on 50000 tonnia vuodessa joka tarkoittaa tämän hetken hinnoilla n. 1158 milj.USD. Uraanin tuotanto on 350 tonnia eli n. 37 milj.USD. Lisäksi uraanin tuotanto vaatii 30 miljoonan euron investoinnin ja aiheuttaa 2 miljoonan euron vuosikulut. Edellä olevista luvuista näkee, että uraanin merkitys Talvivaaralle on marginaalinen.
Jotain rajaa salaliittoteoretisointiin.
Artturille,
Ja höppön, pöppon Osmon pelotteluista. Jätä omaan arvoonsa.
Kyllä netin keskustelupalstoilla (toistaiseksi) saa esittää omia näkemyksiään valtaapitävien ihmisten tutkinnan alaisista asioista ja paljon muistakin heidän asioistaan.
OS:n mainitsemissa pääkirjoituksissa on suurempi vastuu, koska toimittajat ovat journalistien eettisten ohjeiden alaisuudessa toimivia henkilöitä. Tämä näkyy myös oikeuskäytännössä, vaikka varsinaista juridista merkitystä ohjeilla ei olekaan.
Silmitön solvaaminen ja väärien tietojen esittäminen faktoina on sitten toinen juttu, mutta kyllä tätä asiaa saa spekuloida ihan mielin määrin laillisesti. Anna palaa vaan…
Raimo K:lle,
Oikeuden näyttökysymykset ovat pitkälti harkintaa. Ei joka keississä ole mitäään selkeätä, suoraviivaista näyttöä syyllisyydestä ja tuomareidenkin äänet voivat mennä liki tasan.
Anneli Auer sai tuomion miehensä surmasta ilman mitään konkreettista näyttöä. Ei vain yksinkertaisesti ollut mitään näyttöä siitä, että tappaja olisi ollut kukaan muukaan. Sen sijaan pienistä palasista kyhättiin kokoon todennäköisyyksen verkko Auerin syyllisyyden puolesta.
Kolmesta yksi tuomari oli eri mieltä ratkaisusta.
+++++++
Kun nyt, Raimo, otit sinäkin tämän vuodon esiin, niin kertoisitko SINÄ minulle, mistä vuodosta on kyse. Osmo ei suostu.
FIVA tutkii asiaa ja on asiasta tiedottanut. Mitä poliisi on vuotanut?
Esität täällä Osmon peesissä käsitystä poliisivuodosta ilmeisesti tietämättä asiasta yhtään mitään. Sinulla on vain se mainitsemasi ”varma mielipide”, josta syytät muita.
Artturi, jota näemmä ensisijaisesti syytät, sen sijaan perustelee kantaansa. Pyri samaan!
Esimerkiksi huonosta keskustelusta poimin Raimo K:lta seuraavan. Koko kommentti on luettavissa 28.9.2010 kello 13:13:
Voisitko Raipe keskittyä asia-argumentointiin. Ketään ei kiinnosta arviosi Artturin persoonasta.
Ja luvalla sanoen ei muutkaan juttusi…
En ole yritysjuristi, mutta olen ymmärtänyt, että pörssiyhtiöillä on selvärajaiset sisäpiirisäännöt. Sisäpiiriläisiä ovat tilintarkastajat, johtokunnan jäsenet ja jotkut muut asemansa perusteella. Kenellekään, joka ei ole sisäpiiriläinen ei saa kertoa sisäpiiritietoa. Jos jollekin on kerrottava, tämän on ensin sitouduttava sisäpiirisääntöihin ja yhtiön on merkittävä hänet sisäpiirirekisteriin. Minäkin olen tällaiseen rekisteriin joskus joutunut, en muista enää mistä yrityksestä, koska en ollut aikeissa tehdä pörssikauppoja. Saattoi olla juuri tämä Talvivaara.
Lehtomäki joko kuuluu tähän sisäpiirirekisteriin tai ei kuulu. Yhtiö on ilmoittanut, ettei se tätä rekisteriä julkista, mutta Finanssavalvonnalle lienee kuitenkin kerrotava.
Jotka eivät ole sisäpiiriläisiä, eivät ole sisäpiirisäännösten alaisia eikä yritys ole saanut antaa heille sisäpiiritietoja.
Pekkarinen vältti sisäpiirirekisterin sillä, että sai tiedon uraaninerotushankkeesta pörssin sulkeuduttua. Yhtiö tiedotti hankkeesta ennen pörssin aukeamista.
Joku lainsäädännön paremmin tunteva voi kommentoida, olenko oikeassa.
Sisäpiirirekisterit ovat julkista tietoa eli mistähän nyt taas (Osmo) puhut?
Finanssivalvonnan sivuilta:
Yhtiöllä on velvollisuus pitää laissa määritellyistä sisäpiiriläisistä sisäpiirirekisteriä, johon yhtiön sisäpiiriläisen tulee ilmoittaa yhtiön liikkeeseen laskemia arvopapereita koskevat omistuksensa ja niiden muutokset. Sisäpiirirekisterin tiedot ovat julkisia. Rekisterin tiedot on pidettävä yleisön saatavilla myös yhtiön kotisivuilla.
Niin ne minustakin ovat julkisia, mutta kaivosyhtiö ilmoitti tänään uutisten mukaan, etteivät ne aio sitä julkistaa. Jossakin on nyt virhe. uutisissa veikkaisin.
Jyrki Virolaiselta osuva lisäkommentti Lehtomäelle ja muille syyllisyyden epäilemisestä tuohtuneille: http://jyrkivirolainen.blogspot.com/2010/09/324-vaarantaako-talvivaara-ministeri.html?showComment=1285691438576#c5874651323512784189
Kannattaa myös pekan lukea, ehkä auttaa ymmärtämään, miksi kyseessä ei ole salaliittojen rakentelu.
Osmo Soininvaara:
En ole minäkään mikään asiantuntija, mutta minä kyllä tulkitsisin tuota RL:ia ja Arvopaperimarkkinalakia siten, että ”sisäpiiriin” kuulumisella ei ole väliä, vaan sillä käyttääkö sisäpiiritietoa (Arvopaperimarkkinalaki 51 luku):
Rikoslaki on vielä tylympi (luku 51, 1 §):
Typerä laki, mutta ei Lehtomäki tai kukaan muukaan tuosta sillä perusteella pääse kiemurtelemään läpi, että ei kuulu ”sisäpiirirekisteriin”. Syyttäjän pitää ainoastaan osoittaa, että sisäpiiritietoa on ollut ja sitä on käytetty (ja tietenkin se, että ao. henkilön olisi ainakin pitänyt tietää kyseessä olleen sisäpiiritieto).
Tai sitten minä olen taas ymmärtänyt asian päin honkia, mikä ei olisi ihme.
Kari
Artturi: ”Niin siis me ei ikinä saada tietää mitä on todella tapahtunut, koska ei oo mitään keinoo päästä Lehtomäkien pään sisään sillä hetkellä kun he tekivät päätöksen ostaa osakkeita.”
Jos kaikki on tapahtunut vaan Lehtomäkien päässä, eihän sillä sitten ole mitään väliäkään.
Elina: ”Voisitko Raipe keskittyä asia-argumentointiin. Ketään ei kiinnosta arviosi Artturin persoonasta.
Ja luvalla sanoen ei muutkaan juttusi…”
Miksi sitten luet niitä?
En todellakaan pysty sellaiseen räväkkyyteen, jota kiinnostuksesi herättäminen näyttää edellyttävän.
Esitutkinta-ainesito tulee julkiseksi vasta oikeudenkäynnin alkaessa tai syytttämättä jättämisen kohdalla.
http://www.fredman-mansson.fi/fi/henkilosto/markku-fredman/kirjoituksia/90-oikeusjournalismi-asianajajan-naekoekulmasta – Tuossa onaika paljon asioita julkisuudesta.
Minua kiinnitti huomiota eräs raiskausjuttu. Poliisi tiedotti perin tarkasti miten houkutuslintu Jaanan avulla mies houkutteli toisen miehen asuntoon. Siellä hän raiskasi tämän pakastinta vasten.
Komisario oli suorastaan herkutellut asialla laatimassaan tiedotteessa. Uhrin omaiset kantelivat eduskunnan oikeusasiamiehelle, jonka apulainen eduskunnan apulaisoikeusasiamies vuoden verran mietittyään jyrähti keisarillisesti:
”Pidän riittävänä, että saatan vastaisen varalle komisarion tietoon käsitykseni hänen menettelystään.
Muihin toimenpiteisiin asia ei anna aihetta.”
Päätös varsin mielenkiintoista luettavaa:
http://www.eduskunta.fi/eoaratkaisut/eoak+3835/2009
Sama poliisi ”riepotteli” viime kesänä iltapäivälehtien lööpeissa ”salkkaritähteä”, joka oli ojentanut ihmisiä kivillä heittänyttä pikkupoikaa. Kaikki kolme kulkevat toistaiseksi vapaalla jalalla. Salkkaritähti sai nuhteita ja joutui korvauksiin.
Tuskinpa tuota Lehtomäkeä löytyy tuosta arvopaperimarkkinalain mukaisesta julkisesta sisäpiirirekisteristä, koska kuuluu yrityskohtaiseen, joskuuluu johonkin.
Arvopaperimarkkinalaki 5. Luku 8§:
Yrityskohtainen sisäpiirirekisteri
Julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin liikkeeseenlaskijan on lisäksi pidettävä sisäpiirirekisteriä palveluksessaan olevista henkilöistä, jotka asemansa tai tehtäviensä johdosta saavat säännöllisesti sisäpiirintietoa sekä muista henkilöistä, jotka työ- tai muun sopimuksen perusteella työskentelevät tälle ja saavat sisäpiirintietoa (yrityskohtainen sisäpiirirekisteri).
…
Yrityskohtainen sisäpiirirekisteri ei ole julkinen. Liikkeeseenlaskijan palveluksessa olevaa henkilöä, joka asemansa tai tehtäviensä takia saa säännöllisesti sisäpiirintietoa, koskevat tiedot saadaan kuitenkin asianomaisen henkilön suostumuksella julkistaa.
Yritysjuristit ovat pysyneet poissa estradilta, joten jos minä sitten yritän:
Arvopaperimarkkinalain 5 luvun 1 § 1 momentin mukaan sisäpiiritieto on ”julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevaan arvopaperiin liittyvää luonteeltaan täsmällistä tietoa, jota ei ole julkistettu tai joka muuten ei ole ollut markkinoilla saatavissa ja joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan sanotun arvopaperin arvoon”.
Sisäpiiritiedon käyttämisestä säädetään saman lain 2 §:n 1 momentissa, että ”asemansa, toimensa tai tehtävänsä nojalla sisäpiirintietoa saanut ei saa käyttää tietoa hankkimalla tai luovuttamalla omaan tai toisen lukuun suoraan tai välillisesti arvopaperia, jota tieto koskee, eikä neuvoa suoraan tai välillisesti toista tällaista arvopaperia koskevassa kaupassa. Mitä tässä momentissa säädetään, sovelletaan myös henkilöön, joka on saanut sisäpiirintiedon rikollisen toiminnan kautta.”
Luvun 3 – 7 §:issä säädetään omistuksen julkisuudesta ja tietojen ilmoittamisesta, 8 – 11 §:issä yrityskohtaisesta sisäpiirirekisteristä. Näissä säännöksissä on kuitenkin kysymys vain ulkopuolisten/valvontaviranomaisten mahdollisuudesta kontrolloida sisäpiiriläisten toimintaa arvopaperimarkkinoilla. Rekisterimerkinnän puuttuminen ei tarkoita sitä, että henkilöllä ei voisi olla 1 §:n tarkoittamaan sisäpiiritietoa, jota hän ei 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin saa käyttää.
Jätän toisten arvuuteltavaksi, miten tämä istuu Talvivaaraan ja Lehtomäkeen. Minä odottelen rauhassa virallisselvitysten tuloksia – kun avoimen tiedottamisen ansiosta olen saanut tietää, että asianmukaisiin toimiin on ryhdytty 🙂
Kari ehtikin näköjään ensin selostamaan pykälät. Itse en kyllä ymmärrä mitä ”typerää” niissä on.
Artturi kirjoitti 28.9.2010 kello 11:28 ”Hajauttamisperustelu on ilmiselvästi väärä. Normaalia sijoitustoimintaakaan tämä tuskin on, koska on vaikea uskoa, että kauppatieteiden maisteri olis niin autuaan tietämätön järkevästä sijoittamisesta”.
Julkisuus nyt on vain kiinnostunut tästä yhdestä yhtiöstä ja kun muu sijoitustoiminta ei ole kiinnostavaa – sitä ei siis yleisölle ole olemassa.
Mutta ei se tarkoita etteikö Lehtomäen perheellä olisi muutakin sijoitusta ja hajautusta. Pikahaulla löytyi yksi valveutunut toimittaja joka on jaksanut kirjoittaa muistakin. Hän ei vain ole saanut niistä skandaalia aikaan tyyliin ”Lehtomäeillä onkin hajautettua sijoitustoimintaa”.
Eli:http://www.talouselama.fi/uutiset/article507007.ece?s=l&wtm=talouselama/-27092010 Löytyy siis 60 000 euron arvosta ohjelmistoyhtiö Baswarea aviomieheltä ja Ministeri Lehtomäki itse ei omista Talvivaaran osakkeita. Ministerin mieskö olisi saanut Baswareltakin sisäpiiritietoa – vai olisiko vain luonteeltaan uhkapelaajatyyppi?
Ministeri Lehtomäellä osakepotti on vaatimattomampi ja hajaantuu kahdeksan osakkeen kesken. Melko hyvä hajautus siis ja pienellä riskilläkin aviomieheen verrattuna. Lehtomäen salkun arvo on noin 26 000 euroa. Suurin sijoitus on Wärtsilä, toiseksi suurin Outotec. Tänä vuonna (tuskin kai näissäkin sisäpiiritiedon takia?) Lehtomäki on kartuttanut salkkuaan Outokummun ja Rautaruukin osakkeilla, joita on salkussa yhteensä noin viiden tuhannen euron arvosta.
Mutta kivet on jo heitetty koska: poliitikko. Ja kirvesleima jää koko poliitikkolaumaan.
—
Pohditaan vielä jokaisen kohdalle:
Usein ihmisille on muita paljon tärkeämpiä kytköksiä kuin omistus. Jos omistaa vaikka 3 000€ pankin osakkeita josta on 300 000 euroa asuntolainaa ja veli siellä töissä, niin ehkä juuri omistus ei ole noista se syy miksi omassa toiminnassaan toivoo ja haluaa pankin menestyvän.
Rekisteriin ei saa kaikkia tällaisia tärkeitä kytköksiä että voitaisiin valvoa meidän jokaisen jääviyksiä arki- ja työelämässä – ja jos sitä edes yritetään niin meillä on Orwell keskuudessamme, jotta edes osin voitaisiin valvoa ihmisten jokaista tuttavuutta.
Kari: ”ei Lehtomäki tai kukaan muukaan tuosta sillä perusteella pääse kiemurtelemään läpi, että ei kuulu “sisäpiirirekisteriin”…Tai sitten minä olen taas ymmärtänyt asian päin honkia, mikä ei olisi ihme.
Osin oikein ja suurelta osin väärin.
Jos todetaan Lehtomäellä olleen sisäpiiritietoa, niin se tarkoittaa: koska ei kuulu sisäpiirirekisteriin, niin ensin on löydyttävä ja tuomittava ankarasti joku joka tällaista tietoa on antanut – koska jokainen tietty tajuaa ettei esim ulkopuolinen-Lehtomäki voi saada sisäpiiritietoa+tietoa käyttää+rikosta tapahtua ilman, että joku ensin rikkoo sisäpiirilakia ja kertoo jonkin sisäpiiritiedon.
(http://www.talouselama.fi/uutiset/article248234.ece) kertoo tuomioista nimenomaan sisäpiiriläisille jotka lakia rikkovat. Esim Biohitin toimitusjohtaja XX teki osakekauppoja ennen tulosvaroitusta ja pörssitiedotetta. XX selitti, että vaimo oli myynyt osakkeita, koska tämä silloin tällöin tarvitse rahaa laskujen maksamiseen
– vaimo ei tuomiota saanut koska osakekauppoja saa kaikki tehdä, mutta toimitusjohtaja rikkoi sisäpiirilakia kertomalla asioita vaimolleen ja sai tuomion (kuten ei siis todnäk lehtomäkikään syytettä tai tuomiota saisi, mutta joku Talvivaaran sisäpiiristä siis voisi saada tuomion jos hänellä olisi vaikka olemassa hyötymistarkoitus Lehtomäen kautta).
Hmm. En ollut perehtynyt yhtään asiaan aiemmin, mutta noista jutuista sain siis kuvan että:
1) Ministeri on sisäpiirilistalla, tai ainakin pitäisi olla.
2) Ministerin mies on tehnyt sijoituksia aikana, jolloin ministerillä on periaatteessa ollut tietoa.
Ihmisiä on tuomittu vähemmällä näytöllä. Koroma joutui eroamaan TT:n johdosta pelkän epäilyn – josta ei edes syytetty – takia. Ministerin pallin pitäisi olla kyllä selvästi tuulisempi.
En mene sanomaan mitään, mutta ei tämä hyvältä näytä kyllä. En itse pidä sisäpiirikauppaa mitenkään moraalisesti mustavalkoisena asiana, mutta tässä on kyse myös laillisuudesta ja siitä, miltä asiat näyttävät.
En ymmärrä, miten ylipäätään kukaan tässä maassa voi äänestä kepua kaiken tämän jälkeen. Tämä keissikään, ei tarvitse olla tapahtunut mitään rikostakaan, mutta yleinen konnuuden vaikutelman kepun ympärillä on sen tasoinen, että tulee tunne, että täytyy olla täysi roisto, että edes äänestää kepua.
Pohtija,
suoraan laista näkyy, että aina ei tarvita rekisteröidyn sisäpiiriläisen rikkomusta, että ”ulkopuolinen” voi syyllistyä sisäpiiritiedon väärinkäyttöön: Näin esim. kun salakuuntelulla tai murtautumisella hankittaan sisäpiiritietoa ja käytetään sitä arvopaperimarkkinoilla. Kuriositeettihan tuo tietysti on. Sen sijaan lähempänä käytäntöä lienee se, että joku ulkopuolinen (virkamies tai vaikka asianajaja) saa sisäpiiritietoa asemansa ja tehtävänsä vuoksi, mutta rekisteri-ilmoituksen tekeminen syystä tai toisesta jää tekemättä.
Talvivaaran sisäpiirirekisteri löytyy netistä niinkuin kaikkien pörssiyhtiöiden.
http://www.talvivaara.com/sijoittajat/Hallinnointiperi_%28CG%29/Sis%C3%A4piiri-ja-Sis%C3%A4piirirekisteri
Hankekohtaisia sisäpiirireisteritä ei julkaista erikseen. RATA saa ne tietysti käyttöönsä.
Tiedemies kirjoitti 29.9.2010 kello 1:31
”Hmm. En ollut perehtynyt yhtään asiaan aiemmin, mutta noista jutuista sain siis kuvan että:
1) Ministeri on sisäpiirilistalla, tai ainakin pitäisi olla.
2) Ministerin mies on tehnyt sijoituksia aikana, jolloin ministerillä on periaatteessa ollut tietoa.
Ihmisiä on tuomittu vähemmällä näytöllä. Koroma joutui eroamaan TT:n johdosta pelkän epäilyn – josta ei edes syytetty – takia. Ministerin pallin pitäisi olla kyllä selvästi tuulisempi.”
Ja yllä esitetään oivasti, miksi tiedottamisessa pitäisi olla linjana ”ensin tutkitaan ja sitten hutkitaan” Ensin Tiedemies kertoo, minkä kuvan hän on saanut (julkisuudesta ja keskustelupalstoilta?)ja sitten esittää , että kyllä sen verran raskaasta asiasta epäillään, että voisi olla syytä erota. Pointti on siinä, että ennen kuin tuomitaan pitäisi tutkia, hankkia näyttö ja syyttää. Keskustelupalstalla näytön etsiminen mutu-tuntumalta ei vain toimi.
Miksi ihmeessä ministerin paikan pitäisi olla tuulisempi??? Jos nyt tässä pohtisin, että poliitikko B voisi olla syyllinen johonkin, niin pitäisiko B:n ymmärtää erota, kun häntä on jostain epäilty?
Totta kai ministerin pitää olla tarkemmassa syynissä kuin masa meikäläisen. Totta kai mahdollisia väärinkäytöksiä pitää käydä läpi ja pohtia kansalaiskeskustelussa.
Ennen nettiä tällaisia asioita hoidettiin pienessä piirissä. Media tutki, jos viitsi, uskalsi tai ehti. Kilpailevat puolueet miettivät, kannattaako heitellä kiviä jos asuu lasitalossa. Viranomaiset tutkivat, jos ei tullut liian ankaraa viestiä myllystä. Pieni kansalainen saattoi esittää — informaation puutteesta johtuvan huonosti perustellun kantansa — yleisönosastolla tai tupaillassa.
Suomesta tulikin maailman vähiten korruptoitunut maa näillä konstein, vai miten se meni?
Nykyään painetta syntyy ihan eri tavalla alhaalta ylös. Entiseen ei ole paluuta siinäkään mielessä, että lehdistön resurssit uhkaavat entisestään huveta. Halujakaan tutkivaan journalismiin ei välttämättä ole, kun Tuksun viimeiset seikkailut generoivat klikkauksia paremmin.
USA:ssa paikallispolitiikan toimituksia on supistettu tai lakkautettu rahanpulaan. Suomi ei ole USA, mutta kehitys luultavasti on samansuuntainen, koska täälläkin netti syö halua maksaa informaatiosta.
Tilalle pitäisi kuulemma syntyä kansalaisjournalismia. Jonkun verran on syntynytkin. Hyvä niin, sidonnaisuuksia on vähemmän. Toisaalta resurssit ovat usein vielä huonommat. Määrä ei korvaa laatua, enkä nyt tarkoita toimittajien korekaa tasoa (koska se on usein matala) vaan arkistoja, suhdeverkostoja, vuosikymmenien myötä hiottuja käytäntöjä.
Mutta jo nyt kansalaisjournalismilla, tai vaatimattomammin ”kansalaiskeskustelulla”, saavutetaan jotain, johon valtamedia ei pysty:
-tiettyjä valtamedian toistamistaan toistamia myyttejä on purettu niin, että ne herättävä lähinnä ivallisia kommentteja netin puolella (esim. naisen euro tai pakkoruotsin perustelu kielitaidon välttämättömyydellä nykymaailmassa).
-moniäänisyys on lisääntynyt, kun toimittajien tietynlainen sovinnaisuus ei vaivaa
-ja sitten tämä paineen luominen alhaalta päin, joka varmasti pistää vipinää ”ylempiin tahoihin” vaikka kuinka yritettäisiin nettiä vähätellä tai jopa demonisoida
Mutta lapsenkengissähän tämä kansalaisjournalismin tyyppinen toiminta on, eikä sen vaikutus ole aina pelkästään myönteinen.
Uusi Suomi on selvästi yrittänyt rekrytoida kansaa journalisteiksi, mutta mielestäni aika huonoin tuloksin. Pääosin tylsää mielipiteiden kierrätystä ja vielä Persujen määräämässä tahdissa lukuun ottamatta muutamia kuten Korholaa ja Laasasta.
Jotain Salon.comin tapaista Suomeen ei kai koskaan saada pienen kielialueen takia. Joku kannustinsysteemi pitäisi kuitenkin keksiä, jotta amatööritoimittajat jaksaisivat ja pillinpuhaltajat uskaltaisivat.
Voiko joku vielä täsmentää, mikä on se nikkelin hintaan tai kaivostoiminnan kannattavuuteen vaikuttava sisäpiritieto, jota ylipäänsä olisi voitu käyttää hyväksi?
”Voiko joku vielä täsmentää, mikä on se nikkelin hintaan tai kaivostoiminnan kannattavuuteen vaikuttava sisäpiritieto, jota ylipäänsä olisi voitu käyttää hyväksi?”
Sitä ei kai tiedä kuin sisäpiiri. Epäilyksiä on, että myös Lehtomäki voisi tietää tai hänen puolisonsa.
Epäilyksiä perustellaan sillä, että Lehtomäen sukulaiset ovat hankkineet lyhyessä ajassa yli 400 000 eurolla sellaisen yhtiön osakkeita, joka harrastaa kaivostoimintaa ja jonka menestys siten riippuu merkittävissä määrin Lehtomäen ministeriöstä.
Jos kyse olisi ollut jo ilmi tulleesta sisäpiiritiedosta eli uraanin tuottamisesta, osakkeet olisi jo kannattanut myydä. Koska ei ole myyty, voi olla, että kyse on jostain muusta sisäpiiritiedosta, joka ei vielä ole vaikuttanut osakkeen hintaan.
Tähän sisäpiiritietoon on voinut päästä käsiksi Lehtomäki tai Lehtomäen puoliso.
Niin tai näin, aika sen kai näyttää, oliko satojentuhansien eurojen sijoitus poikkeuksellisen kannattava. Ja jos oli, johtuiko kannattavuus jostain sellaisesta seikasta, joka oli kokonaan tai osin sisäpiiriläisten tiedossa silloin, kun kaupat tehtiin.
Tai sitten Finanssivalvonta tai poliisi selvittää asian ennen sitä.
Eiköhän pörssiyhtiön ole pitänyt jo tiedottaa kaikesta sellaisesta, joka on ollut sisäpiirin tiedossa viime vuoden alussa.
O.S.: ”Voiko joku vielä täsmentää, mikä on se nikkelin hintaan tai kaivostoiminnan kannattavuuteen vaikuttava sisäpiritieto, jota ylipäänsä olisi voitu käyttää hyväksi?”
Laki sanoo: ”Sisäpiirintiedolla tarkoitetaan julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevaan arvopaperiin liittyvää luonteeltaan täsmällistä tietoa, jota ei ole julkistettu tai joka muuten ei ole ollut markkinoilla saatavissa ja joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan sanotun arvopaperin arvoon.”
Jos laki kattaa myös ministeriöissä ja hallinnossa olevan (ja siellä generoidun) osakkeiden arvoon olennaisesti vaikuttavan tiedon, niin ympäristöluvat ja hallinnon päätökset uraanin hyödyntämisen suhteen voisivat olla sisäpiiritietoa.
Talvivaaran sisältä on voinut tulla uraaniin hyödyntämismahdollisuuksiin liittyvää sisäpiiritietoa. Nikkelin maailmanmarkkinahintaan liittyvää sisäpiiritietoa ei tässä tapauksessa ehkä ole.
Tämä uraaninyyödynbtämisasia ei kuulu ympäristöministeriölle vaan TEM:lle. Mauri Pekkartinen väittää . mitä en tietenkään voi tarkistaa – että yhtiö kertoi tästä TEM:lle pörssin sulkeuduttua ja tiedotti asiasta julkisesti ennen pörssin avautumista. Mihin perustuu keskustelijoilla oleva varma tieto siitä, että Lehtomäelle, jolla asia ei mitenkään kuulu, olisi kerrottu asiasta aiemmin?
Pohtija:
Mihin lainkohtaan tuo muka perustuu? Tuo laki ei edes mainitse mitään ”sisäpiirirekisteriä” tai ”sisäpiiriä”. RL:n rajaus on itseasiassa hämmentävän laaja, siinä sisäpiiririkos on määritelty ainoastaan arvopaperimarkkinalain 5 luvun 1 §:n mukaan, eli esim. 2 §:n rajoitukset eivät tuota koske.
Epäilen, että minä en nyt ole jotakin asiaa tässä oikein ymmärtänyt, koska tuohan tarkoittaisi käytännössä sitä, että esimerkiksi firmassa A töissä oleva henkilö ei voisi ostaa tai myydä ao. firman osakkeita, koska hänellä on käytännössä aina hallussaan:
”julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevaan arvopaperiin liittyvää luonteeltaan täsmällistä tietoa, jota ei ole julkistettu tai joka muuten ei ole ollut markkinoilla saatavissa ja joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan sanotun arvopaperin arvoon.”
Eli suunnittelija A tietää, että Nokian uusi kännykkä on susi ja myy omistamansa Nokian osakkeet, niin hänet tulisi tuomita. Mutta eihän se laki nyt noin hölmö voi olla, eihän?
pasi:
No tuo sisäpiirikaupan kriminalisointi on mielestäni typerää monestakin eri syystä, kuten:
– lain soveltaminen tulee käytännössä erittäin kalliiksi (rekisterien ylläpito ja muu kuviokellunta), ja esimerkiksi näytön hankkiminen on työlästä ja sattumanvaraistakin
– käytännössä tuota lainsäädäntöä on erittäin helppoa kiertää (kaveripiiri vaihtaa keskenään noita tietoja tai käytetään ”ulkomaista” ostajaa/myyjää, jne.)
– kyseisten kauppojen kriminalisointi heikentää markkinoiden toimintaa
– kyseisellä ”rikoksella” ei sinällään ole uhria (tai tavallaan on, mutta riskit kuuluvat osakkeenomistamiseen, eikä ”sisäpiirin” suhmurointi eroa muista riskeistä olennaisesti mitenkään)
– rajanveto sisäpiiritiedon määrittelyssä tai sen käytössä on hyvin häilyvää (onko sekin ”sisäpiiritiedon väärinkäyttöä”, jos jätän ostamatta jonkin yhtiön osakkeita, koska tiedän jotain, mistä ei olla markkinoilla hiiskuttu?)
Jos nyt joku haluaa mainittua lainsäädäntöä puolustaa, niin pitäisi olla olemassa vastaukset kysymyksiin:
a) minkä ongelman ao. lainsäädännön olisi tarkoitus korjata, ja
b) korjaako kyseinen lainsäädäntö mainittua ongelmaa.
Minun on vaikeaa keksiä oikein mitään järkeviä perusteluja kyseiselle lainsäädännölle. *)
Kari
*) Ja huom, tämä ei tarkoita sitä, etteikö osakeyhtiöiltä (ja vastaavilta) voitaisi vaatia esimekriksi tietynlaista tiedottamista ja raportointia, joko lainsäädännön tai (mielummin) pörssin toimesta.
Osmo Soininvaara:
Eikös se nyt olla moneen kertaan todettu jo: se uusi käyttöön otettava uraanin keräysmenetelmä, joka parantaa (?) kaivoksen kannattavuutta.
Kari
”Eiköhän pörssiyhtiön ole pitänyt jo tiedottaa kaikesta sellaisesta, joka on ollut sisäpiirin tiedossa viime vuoden alussa.”
Voi olla. Toisaalta spekulaatiossa on käsittääkseni koko ajan taustaoletuksena, että kyse saattaa olla hiukan hämäristä puuhista, jossa koplataan Talvivaara ja ministeriö tavalla tai toisella. Silloin ei välttämättä puhuta julkaisukelpoisesta sisäpiiritiedosta. Siis näin täysin spekulatiivisesti.
Viimeisin osavuosikatsaus kertoo monenlaisista riskeistä ja riippuvuuksista: ”Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalalla yleiset riskit, kuten Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit, arviot varannoista ja resursseista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös valuuttojen vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, historiallisiin tappioihin ja epävarmuuksiin Talvivaara-konsernin tulevasta kannattavuudesta, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja kaivoslupaan.”
Hyvät ja henkilökohtaiset suhteet ympäristöministeriöön on tehokasta riskien hallintaa.
Nikkelin hinta sen sijaan ei näyttäisi olevan kovin oleellinen riski toisin kuin on väitetty: ”Täysi tai lähes täysi alttius nikkelin hinnan muutoksille on Talvivaaran strategian mukaista. Tätä tukee yhtiön näkemys siitä, että Talvivaaran kaivos voi toimia kannattavasti alhaistenkin raaka-ainehintojen kausina.”
Aikani kuluksi ihmettelen, mistä moinen luottamus? Eikös Talvivaara ollut vielä joku aika sitten kiikun-kaakun-tapaus? Onko tehty alustavia koekairauksia ja havaittu esim. lupaavia uraaniesiintymiä, joista ei kuitenkaan ole vielä tiedotettu julkisuuteen?
TEM:n teollisuusneuvos Riku Huttunen sanoo, että ministeriöön otettiin yhteyttä uraanihankkeesta jo viime syksynä. Ei suinkaan vasta pörssin sulkeuduttua. Entä mitenkä niin asia ei mitenkään kuulu Lehtomäelle? YM:llä on toinen keskeinen asema uraanihankkeen etenemisessä, joten ei ole kovin uskottavaa, että yhtiö ei olisi ollut myös YM:öön yhteydessä samaan aikaan viime syksynä kun yhtiö informoi asiasta TEM:tä.
Näitä uusia tietoja tuntuu nyt tulevan ripotellen, jotka joudutaan hippunen kerrallaan myöntämään, aina selitys valmiina. Kuinka uskottavaa esimerkiksi on, että Lehtomäki ei muka aluksi tiennyt osakkeiden hankkimissajankohtaa, vaikka niitä oli hankittu myös hänen lapsilleen, ja hänen äitinsä ja veljensä olivat niitä hankkineet? Kuka on niin sinisilmäinen, että uskoo? Korvat heiluvat ja nenä kasvaa.
Kari: ”Eikös se nyt olla moneen kertaan todettu jo: se uusi käyttöön otettava uraanin keräysmenetelmä, joka parantaa (?) kaivoksen kannattavuutta.”
Parantaa kai kannattavuutta, mutta ei ratkaisevasti, koska uraanin määrä on pieni. Harjavallassa tätä samaa uraania poistetaan jätteenä.
Raimo K:
Ei sillä olekaan merkitystä, parantaako se ratkaisevasti eli ei. Kyse on ainoastaan siitä, voiko ko. parannuksen olettaa vaikuttavan osakekurssiin vai ei (sillä, vaikuttiko se tosiasiallisesti, ei ole tämän sisäpiiritiedon käytön kannalta merkitystä). Ilmeisesti Talvivaara tulkitisi, että vaikuttaa, koska ne olivat (?) tehneet ko. hankkeesta sisäpiirirekisterin.
Kari
En varmasti ole oikea henkilö sisäpiiririkosten kriminalisointia puolustamaan, kun en asiaan mitään paloa tunne. Todetaan nyt kuitenkin, yleensä kai ajatellaan Kari Koskisesta poiketen, että kyseisten kauppojen kriminalisointi parantaa markkinoiden toimintaa. Nämä eivät myöskään ole suinkaan ainoita ”uhrittomia” rikoksia, esimerkiksi huumausainerikokset kuuluvat tähän ryhmään. Tutkinnan hankaluus, erilaiset rajanveto-ongelmat ja tulkintakysymykset tuskin ovat tämän rikoksen kohdalla mitenkään hankalampia kuin muissakaan talousrikoksissa. Itse en kuitenkaan pitäisi noita ongelmia talousrikosten dekriminalisoinnin perusteina.
On tietenkin vielä niin, että nämä arvopaperimarkkinoihin liittyvät tunnusmerkistöt ovat meillä tuontitavaraa, eikä niistä luopuminen ole käytännössä edes mahdollista EU-maana.
Jonkin asian kriminalisoinnilla suojataan vanhan ajattelun mukaan jotain ”oikeushyvää”. Se voi olla henki, terveys, tai vaikka ihan yleinen luottamus johonkin, kuten luottamus markkinoihin.
Sisäpiiritiedon väärinkäytön kriminalisoinnilla ei toki pyritä korjaamaan mitään eksaktia ongelmaa, vaan sillä pyritään turvaamaan luottamusta arvopaperimarkkinoihin (toki epäluottamus markkinoihin on ongelma sekin). Sisäpiiritiedon väärinkäyttö on omiaan murentamaan tätä luottamusta markkinoihin ja näin uhkaa markkinoiden toimintaa.
Tässä on myös selkeä kansainvälinen ulottuvuus. Ei Suomi voi toimia sisäpiiritiedon väärinkäytön osalta toisin, eli sallimalla sen, kun se on kriminalisoitu ankarin rangaistuksin käytännössä kaikkialla. Sisäpiiritietoa koskeva sääntely on muutoinkin jo EU-tasoista. Olen täysin eri mieltä siitä, että tämä kriminalisointi heikentää markkinoiden toimintaa – asia on nimenomaan päinvastoin. Sama todetaan mm. asiaa koskevan EU-lainsäädännön perusteluissa, eli sisäpiiritiedon väärinkäytön estämisellä pyritään nimenomaan saavuttamaan taloudellisia hyötyjä ja turvata markkinoiden toimivuus.
Sisäpiiritiedon väärinkäyttö pitää erottaa sisäpiiritiedon käytöstä. Yhtiön johdolla on aina paras tieto yhtiöstä. Sisäpiiritiedon väärinkäyttö ei estä kaupankäyntiä, mutta rajoittaa kaupankäynnin ajankohtia. Sisäpiiriläisen kannattaa ajoittaa osakekaupat pörssitiedotteiden jälkeisiin ajankohtiin. Yksi tapa sisäpiiriläiselle on tehdä erillinen kaupankäyntiohjelma, josta tiedottamalla ja jota noudattamalla ei varmaankaan sisäpiiritiedon väärinkäyttö voi tulla kysymykseen.
Olisi melko hullua, jos sisäpiiriläinen tietoisena esimerkiksi lainaneuvotteluiden kariutumisesta ja siitä seuraavasta konkurssista olisi oikeutettu myymään omistuksensa ennen asian tiedottamista kaikkien tietoon? Muut, paitsi sisäpiiriomistajat, menettäisivät rahansa, vaikka kaikki uskoivat loppuun saakka yhtiöön? Ei mahdu minun oikeustajuun.
Lisään vielä unohtuneen oleellisen seikan: julkisesti noteeratun yhtiön on saatettava kaikki osakkeen arvoon olennaisesti vaikuttava tieto markkinaosapuolien tietoon ilman aiheetonta viivytystä.
Sisäpiiritiedon väärinkäytön estäminen yhtiöoikeudellisten lisätiedottamisvelvollisuuksien kautta lienee vaikeaa toteuttaa. Joka tapauksessa vastuun yhtiön toiminnasta ja velvollisuuksista mm. osakkeenomistajia kohtaan kantaa hallitus ja johto, jotka kuuluvat yhtiön sisäpiiriin. Sisäpiirin vastuuta ei voi paeta käyttämällä yhtiöoikeudellista sääntelyä.
pasi:
Ketkä ”yleensä” tuolla tavoin ajattelevat? Minun tietääkseni aika monet ajattelevat myös sillä tavoin, että sääntely heikentää markkinoiden toimintaa.
No minusta ne ovat paljon suuremmassa määrin ”uhrittomia” rikoksia kuin vaikka huumausainerikokset. Kuten sanoin, tässä tapauksessa se ”uhri” on sisäpiirin ulkopuolinen sijoittaja, mutta se nyt on osa sijoitustoiminnan riskiä, eikä se ole todellakaan riippumatonta sijoittajan toiminnasta. Ei kukaan käske sijoittamaan pörssissä Kepuli&Huijauksen osakkeisiin.
Niin, en minäkään pidä sitä perusteena talousrikosten dekriminalisointiin. Eikä se tässä ollutkaan ainoa, eikä vähäisissäkään määrin vahvin peruste, sille, miksi pidän ko. lainsäädäntöä typeränä.
Voi olla, en ole asiaan niin tarkkaan perehtynyt. Mutta olkoonpa mikä paavi tahansa sen lainsäädännön takana, minä voin sitä pitää typeränä yhtä kaikki.
Kari
Pohtija:
Kiitos infosta. Tämän perusteella aviomies kyllä todella näyttää uhkapelaajatyypiltä. Tietysti 300k on isompi sijoitus kuin 60k ja vaimolla on Talvivaaran osakekurssiin vaikuttavaa tietoa on todennäköisemmin kuin Baswaren toimintaan, mutta kyllä tämä tieto aika voimakkaasti vaikuttaa ainakin minun arvioon vilunkipelin todennäköisyydestä. Ehkä 40% vilunkia 60% rehellistä.
Tämä on varmasti totta. Siksi poliitikko voikin käyttää asemaansa väärin suosiakseen jotain eturyhmää ilman, että tekee rikosta.
Rolle:
Siksi, että epäilyt voi olla totta ilman, että oikeudessa havaitaan syylliseksi. Jos Lehtomäet olis syyllistyny johonkin rikokseen, niin miten todennäköisenä sinä pidät sitä, että ne tuomitaan siitä rikoksesta? Minä veikkaan, että jää alle 20%.
Tämän seurauksena voi käydä niin, että on todennäköistä, että Lehtomäet on rikollisia, vaikka ne todetaan oikeudessa syyttömiksi. Sama tietysti pätee muihinkin ihmisiin kuin poliitikkoihin, mutta poliitikon asemassa on tärkeämpää, että ei oo rikollinen kuin monissa muissa asemissa.
Siksi poliitikon paikka on tuulisempi.
Osmo:
öööö… eli vaaditko, että meillä blogikommentoijilla pitäis ola tiedossa kaikki se sisäpiiritieto mitä Lehtomäet olis voinu käyttää hyväks?
Mahdollista tietoa on loputtomasti.
Osmo:
Talvivaaralla ei oo välttämättä kaikkea sitä tietoa mikä on olemassa ja vaikuttaa yhtiön arvoon. Näin se ei pysty myöskään siitä tiedottamaan.
Osmo:
Ja Pekkarinen kiirehti tekemään hulluna johdannaissopimuksia auki olevissa pörsseissä?
No ei varmaankaan. Aika hassua kyllä, että Talvivaara koki tarpeelliseks antaa TEM:lle parin tunnin etumatkan markkinoihin nähden. Mitähän hyötyä siitäkin oli?
Shakeema ja Kari: Tuli mieleen, että voiskohan noi sisäpiirikaupat säädella silleen, että jos kuuluu sisäpiiriin, niin kaupat on julkistettava niiden tekohetkellä. Eli siis pörssissä olis tieto sisäpiiriläisten tekemistä kaupoista ja hinnoista. Näin säilytettäs se informaation kulun nopeus markkinoille ja samalla myös luottamus hintoihin.
Shakeem:
Onhan se tietenkin hellyttävää olla kovasti huolissaan osakesijoittajien luottamuksesta markkinoihin 🙂
Minusta vika on pikemminkin siinä, että sitä luottamusta on liikaakin. No, se nyt ei sinällään sisäpiirisäännöksiin paljoakaan kuulu.
Se, että lainsäädännön perusteluissa jotain sanotaan, ei todellakaan tarkoita sitä, ettei asia voisi olla päin honkia. Epäilen, että tämä jää joka tapauksessa mielipidekyselyn asteelle, koska en ainakaan minä keksi mitään mielekästä tapaa tuota asiaa selvittää.
No vähintään nyt edes se! Mutta nähdäkseni nykyinen lainsäädäntö ei sitä tee. Ja minä olen skeptinen sen suhteen, että sitä pystyttäisiin mielekkäästi tekemäänkään.
Olisi se minustakin hullua, mutta ei siihen mitään sisäpiiritiedon hyväksikäyttöön liittyvää lainsäädäntöä tarrvita. Konkurssilainsäädäntö, sopimusrikkomus, osakeyhtiölaki jne. ovat ihan hyviä paikkoja tuollaisten kitkemiseen.
Kari
Minun pointtini on, että jos Kanerva joutui eroamaan tekstiviestien takia, ja Koroma (perättömien) sisäpiirikauppaepäilyjen takia, niin miten voi olla, että ympäristöministeri jatkaa päivääkään työssään tällaisen epäilyn vallitessa?
On toki oltava niin, että ensin tutkitaan ja sitten hutkitaan, mutta tässä ei ole olennaista se, onko tehty rikos. Olennaista on vain se, miltä asia näyttää. Joko näin, tai sitten Kanervan ero oli väärin.
Kepu on itseasiassa ryvettynyt niin pahasti, että ihmettelen, miten hallitus edes on pystyssä. Kekkonen ei olisi tällaista katsellut.
Vaan kun olennaista pitäisi olla, onko rikosta tehty vai, ei se miltä näyttää kun hakemalla haetaan. On perverssiä, jos tuomiovalta alkaa siirtyä lehdistölle tai pienen äänekkään joukon edustamalle yleiselle mielipiteelle.
p.s. myös Kanerven ja Koroman erot olivat kohtuuttoman ajojahdin seurausta. Homma ei voi jatkua näin.
Rolle:
Tottakai myös se on olennaista, mutta vaikka ei tuomita rikoksesta, niin se ei tarkoita sitä etteikö sitä olis tehty.
Sen lisäks poliitikko voi toimia väärin, vaikka ei oliskaan tehnyt rikosta ja silloin joutuu eroamaan, kun luottamus menee.
Asiaan liittyen kysyn, liittyikö Paula Lehtomäen kieltäytyminen Kepun puheenjohtajuudesta joulukuussa (vai tammi) tähän pörssijuttuun. On hieman palaneen käryä ilmassa.
Ei tarkoita ei, mutta vahvasti viittaa siihen suuntaan. Yleensä hyväksytty oikeusvaltion periaatehan on, että syytön kunnes toisin todistetaan. Joskus toki syyttömyys osoitetaan jollakin lakiteknisellä vipstaakilla, mikä ei muuta teon moitittavuutta vaikka ei olisikaan laitonta.
Se, että suku ostaa kaivosyhtiön osakkeita ei mielestäni ole laitonta eikä moitittavaa.
Rolle:
Ok. Ollaan sovussa erimielisiä.
Mä veikkaan, että jos itse tai omat sidosryhmät saa etua kurssin manipuloinnista tai sisäpiiritiedon hyväksikäytöstä, niin tyyliin 90% näistä ei johda tuomioon oikeudessa. Minun mielestä siis oikeustuomion puute ei oo juuri mikään viittaus syyttömyyteen.
Tietysti moni muu asia on, esim. tuo iso Basware.omistus.
Miksi pöyhiä pykäliä uuteen järjestykseen jos lopputulema pysyy samana, ideologisista syistä? Nämä voimassaolevat säädökset tuntuu toimivan kohtuullisesti ainakin näin piensijoittajan näkökulmasta, if it ain’t broke, don’t try to fix it.
Kari,
Eihän meillä edes ole mitään erillistä sisäpiiritiedon väärinkäyttöä koskevaa lainsäädäntöä. EU-lainsäädäntö implementoidaan (poikkeuksena asetukset) osaksi kansallista lainsäädäntöä ja Suomessa sisäpiiritiedon väärinkäyttö on sanktioitu rikoslaissa. En jaksa nyt alkaa kaivamaan, mutta voi olla, että joitain asiaan liittyviä pykäliä on myös muussa lainsäädännössä.
Kuinka ihmeessä tilanne olisi jotenkin toisenlainen, jos direktiivi olisi impelementoitu osaksi vaikkapa osakeyhtiölakia? Suomen rikoslain kokonaisuudistuksessa selkeyden vuoksi pyrittiin vain siihen, että ainakin ne rikokset, joista voi seurata vankeusrangaistus, löytyisivät rikoslaista.
Toki asiaa voisi yrittää ajatella myös niin, että osakeyhtiölain hallituksen jäsenien ja johdon velvollisuutta kohdella osakkeenomistajia yhdenvertaisesti katsottaisiin pitämään sisällä myös nämä sisäpiiritiedon väärinkäytöt?
Tästä seuraa kuitenkin ongelmia:
1) Sisäpiiritietoa voi olla myös muilla, kuin yhtiön johdolla ja hallituksien jäsenillä.
2) Jos kyseessä olisi vain yksityisoikeudellinen riita-asia, oikeudenkäynnin kuluriski siirtyisi osakkaalle, koska syyttäjä ei hoitaisi näytön kaivelua ja toimisi mahdollisen tappion kulujen kantajana. Tavallisella piensijoittajalla ei ole finanssivalvonnan tai syyttäjän veroisia tiedonsaantilähteitä, jolloin koko sisäpiiritiedon väärinkäytön estäminen muuttuisi kuolleeksi kirjaimeksi. Vai pitäisikö tästä säätää asian yksinkertaistamiseksi pitkä rivi lisäsäännöksiä 🙂
Sisäpiiritiedon väärinkäyttöön liittyy yleinen intressi ja teko on niin paheksuttava, ettei asiasta voi tehdä yksityisoikeudellista riita-asiaa. Nykyisellään asiasta säädetään yksinkertaisesti rikoslain kahdessa pykälässä, törkeä ja tavallinen tekomuoto, sekä asiaan liittyy lisäksi yksi määritelmä pykälä. Voiko tätä tämän helpommin toteuttaa?
Pitäisikö sisäpiiritiedon väärinkäyttö ripotella osaksi eri lakeja niin, ettei kukaan kansalainen varmasti ymmärtäisi asiasta yhtään mitään? No ei todellakaan. Lakia on syytä systematisoida mahdollisimman yksinkertaiseen muotoon. Mitään erillistä sisäpiiritiedon väärinkäytön kieltävää lainsäädäntöä meillä ei ole; ei vaikka Kari niin antaa ymmärtää.