Mitä tehdä Helsingin taloudelle?

Menos­sa ovat taas Hel­sin­gin bud­jet­ti neu­vot­te­lut. Nii­den kaa­va on se, että kokoo­mus kan­nat­taa kau­pun­gin­joh­ta­jan ehdo­tus­ta sel­lai­se­naan, dema­rit syy­täi­si­vät rahaa mie­lin mää­rin kaik­keen hyvään, vasem­mis­to­liit­to tekee mel­kein samaa, mut­ta yrit­tää edes näy­tet­tä rea­lis­tia, vih­reät esit­tä­vät vähän mal­til­li­sem­pia koro­tuk­sia ja lopul­ta pää­dy­tään sil­le meno­ta­sol­le, jota vih­reät ovat esit­tä­neet, mut­ta johon tulee jon­kin ver­ran demaripainotuksia.

Kuvioon kuu­luu myös se, että rahoi­tus­joh­ta­ja näyt­tää kal­vo­ja, joi­den mukaan totaa­li­nen tuho on nur­kan taka­na ja kuin­ka nui­vas­ti val­tio Hel­sin­kiä koh­te­lee. Tämä tapah­tuu sil­loin­kin, kun rahaa tulee suh­dan­ne­luon­toi­ses­ti ovis­ta ja ikku­nois­ta.  Key­ne­sin mukaan juu­ri sil­loin pitää­kin olla tark­ka meno­jen suh­teen, mut­ta kun pai­men päi­vit­täin puhal­taa pil­liin ker­toak­seen, että susi­lau­ma uhkaa lam­pai­ta, kukaan ei enää usko, kun se uhkaa oikeas­ti. Nyt tai­de­taan olla lähel­lä sitä tilannetta.

Koko jul­ki­nen sek­to­rin on ame­rik­ka­lais­ten asun­to­lai­noi­tus­ta suh­mu­roi­nei­den finans­si­ne­ro­jen vuok­si vai­keuk­sis­sa, mut­ta Hel­sin­gin ja Espoon rahoi­tus on sitä eri­tyi­ses­ti. Apua ei ole saa­ta­vil­la val­tiol­ta, kos­ka val­tiol­la­kaan ei ole rahaa ja kos­ka tilas­to­jen valos­sa ei näy­tä sil­tä, että juu­ri nämä kun­nat tar­vit­se­vat tukea.

Espoon luku­ja en ole käy­nyt läpi, mut­ta Hel­sin­gin tilas­tot näyt­tä­vät aika pahoil­ta. Joten­kin Hel­sin­gis­sä onnis­tu­taan käyt­tä­mään kun­nal­li­siin pal­ve­lui­hin tol­kut­to­mas­ti rahaa. Sik­si val­tiol­ta ei tai­da olla odo­tet­ta­vis­sa avo­kä­tis­tä tukea. Val­tuu­tet­tu­jen puheen­vuo­rois­ta voi­si kui­ten­kin pää­tel­lä, että Hel­sin­ki jät­tää huo­no-osai­set heitteille.

On meil­lä moni asia parem­min kuin muu­al­la maas­sa, mut­ta ei niin pal­jon parem­min, että se oikeut­tai­si moi­sen hin­tae­ron. Hel­sin­gin hal­lin­to on äärim­mäi­sen van­ha­kan­tais­ta. Ei ole tar­vin­nut uudis­taa, kos­ka sahaa on riit­tä­nyt. Täl­le eivät luot­ta­mus­mie­het voi oikein mitään. Hal­lin­non uudis­tuk­sis­ta esi­tyk­sien pitäi­si tul­la kaupunginjohtajalta.

Jos jokin teh­tä­vä on huo­nos­ti hoi­det­tu – ja niin var­mas­ti on – rat­kai­su ei voi olla se, että vää­rin voi­ma­va­ro­jaan allo­koi­tu­nut­ta hal­lin­to­kun­taa pal­ki­taan lisä­ra­hal­la. On löy­det­tä­vä kei­not koh­den­taa rahat paremmin.

Luot­ta­mus­hen­ki­löt voi­si­vat avit­taa sen ver­ran, ettei­vät sabo­toi­si jär­ke­viä ehdo­tuk­sia. Ter­veys­a­se­ma­verk­koa nyt esi­mer­kik­si voi­si har­ven­taa roi­mas­ti, jot­ta ter­veys­a­se­mil­la oli­si kun­non palvelut.

Vuo­si sit­ten Hel­sin­ki syy­ti kasa­päin rahaa inves­toin­tei­hin. ”Laman aika­na kan­nat­taa raken­taa vaik­ka pyra­mi­de­ja.” (Key­nes). Mik­sei siis jopa kaik­kea tar­peel­lis­ta. Se oli ihan oikea pää­tös, mut­ta nyt pitäi­si inves­toin­te­ja vas­taa­vas­ti vähen­tää. Niin teh­dään­kin. Kaik­kea ei kui­ten­kaan pidä lykä­tä. Minä esi­mer­kik­si en lyk­käi­si Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan ratik­ka­sil­taa, kos­ka jos näin teh­dään, jäte­tään myös hyö­dyn­tä­mät­tä hyvin arvo­kas maa­omai­suus. On lukui­sia tapo­ja rahoit­taa sil­ta maa­nar­von nousul­la. Täl­lä ker­taa se on myös oikeu­tet­tua, kos­ka maan arvo ei nouse, jos aluet­ta ei voi rakentaa.

Hel­sin­gin ja Van­taan yhdis­tys­mis­neu­vot­te­luis­sa on todet­tu, että jos Van­taan meno­ta­so nos­te­taan Hel­sin­gin tasol­le, kuluu sata mil­joo­naa vuo­des­sa ja jos Hel­sin­gin meno­ta­so las­ke­taan Van­taan tasol­le, sääs­tyy 300 mil­joo­naa vuo­des­sa. Tuo­hon 300 mil­joo­naan kan­nat­taa varau­tua, vaik­ka kun­ta­lii­tos­ta ei tulisikaan.

Nyt siis kil­pai­lu hyvis­tä esi­tyk­sis­tä meno­jen kar­si­mi­sek­si. Par­hai­ta ehdo­tuk­sia ei kui­tenh­kaan sääs­tö­syis­tä palkita.

87 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä Helsingin taloudelle?”

  1. Kau­pun­gin talou­den lisäk­si kan­nat­taa aina huo­leh­tia myös sii­tä, että kau­pun­ki­lais­ten talous on kunnossa.

    Mones­ti on pää­tök­siä, jot­ka aut­ta­vat kun­nan talout­ta mut­ta huo­non­ta­vat kun­ta­lais­ten, ja päin­vas­toin. Molem­min­puo­li­nen kes­tä­vä kun­toi­suus on tavoiteltavaa.

  2. Miten kii­re sil­lä Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan sil­lal­la oikeas­ti on, kun kaa­voi­tet­tu­ja tont­te­ja on täl­lä het­kel­lä pil­vin pimein, mut­ta niil­le­kään ei rakenneta. 

    Täs­sä uuti­nen vii­me vuo­den syyskuulta:
    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Hoas+rakennuttaa+J%C3%A4tk%C3%A4saaren++ensimm%C3%A4iset+talot/HS20090901SI1KA02n5i

    Pari lai­naus­ta uutisesta:
    “Ensim­mäi­set nos­tu­rit pys­ty­te­tään Jät­kä­saa­reen ensi kevää­nä. Uuteen kau­pun­gin­osaan nousee ensim­mäi­se­nä Hel­sin­gin opis­ke­li­ja-asun­to­sää­tiön (Hoas) nel­jä tor­ni­ta­loa Välimerenkadulle.”
    Täs­sä vii­ta­taan siis kevää­seen 2010. Oikeas­ti tuol­la ei raken­ne­ta vie­lä yhtä­kään nois­ta nel­jäs­tä talos­ta eikä koko Jät­kä­saa­res­sa yhtään muu­ta­kaan asuintaloa.

    “Ensi vuo­den lopul­la Jät­kä­saa­res­sa on saman­lai­nen nos­tu­rien met­sä kuin Ber­lii­nis­sä 1990-luvun puo­li­vä­lis­sä. Sil­loin voim­me jär­jes­tää nos­tu­ri­ba­let­ti­näy­tök­siä”, Kai­jan­sink­ko hehkuttaa.”
    Täs­sä vii­ta­taan siis tämän vuo­den (2010) lop­puun. No, onhan tätä vuot­ta vie­lä jäl­jel­lä ja on siel­lä Jät­kä­saa­res­sa jo yksi nos­tu­ri (Tal­link­Sil­jan pää­kont­to­ri). Mut­ta ei sitä oikein nos­tu­rien met­säk­si voi kutsua.

  3. Sääs­tö­koh­tei­ta en osaa lue­tel­la muu­toin kuin että hal­lin­to­ko­neis­to tai­taa olla aika ras­kas. Esi­mer­kik­si vene­pai­kan vuo­kraa­mi­nen Hel­sin­gin kau­pun­gil­ta menee näin:

    1. menet hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti Kisa-hal­lin palvelupisteeseen
    2. otat jono­tus­la­pun, odot­te­let 5–10 min pää­syä vene­paik­ka­sih­tee­ril­le joka tuon 5–10 min on tun­ke­nut jotain lähe­tyk­siä kirjekuoriin
    3. täy­tät sen vis­kaa­lin edes­sä venepaikkahakemuksen
    4. vis­kaa­li tar­kis­taa hake­muk­sen ja syöt­tää tie­dot tietokoneelle
    5. vis­kaa­li kri­joit­taa käsin 8 euron las­kun vene­paik­ka­ha­ke­muk­sen jättämisestä
    6. siir­ryt vie­rei­sel­le luu­kul­le, jos­sa mak­sat laskun

    Espoos­sa on net­ti­ha­ke­mus näi­tä var­ten. Hel­sin­gis­sä tuo työl­lis­tää kol­me ihmistä.

    Tulo­puo­lel­le onkin vähän hel­pom­paa esit­tää lisätuloja. 

    Alka­kaa teke­mään kun­nol­lis­ta maa­po­li­tiik­kaa. Kaik­ki maa­po­li­tii­kan kei­not käyt­töön. Ihan tur­ha kitis­tä Kes­ki-Pasi­lan arvon­nousun valu­mi­ses­ta val­tiol­le, lunas­ta­kaa se ja otta­kaa arvon­nousu itsel­le. Sama jut­tu kaik­kial­la muu­al­la­kin. Hel­sin­ki on jul­ki­ses­ti ilmoit­ta­nut että se ei käy­tä lunas­tus­ta. Täy­sin jär­je­tön­tä. Seu­rauk­se­na täs­tä kau­pun­ki sit­ten oste­lee Sipoon lii­to­sa­lueil­ta oma­ko­ti­ta­lo­ja muu­ta­man tuhan­nen neliön kiin­teis­töl­lä vajaan mil­joo­nan kap­pa­le. Jär­je­tön­tä rahan haaskausta.

  4. Hel­sin­gin kau­pun­gin pitäi­si perus­taa oma kun­nal­li­nen pank­ki. Tämä pank­ki rahot­tai­si Hel­sin­gin omia inves­toin­te­ja ja mah­dol­li­ses­ti mui­ta bis­nek­siä, jol­loin kor­ko­me­not jäi­si­vät kau­pun­gin omaan käyttöön.

    Jos joku pitää tätä hul­lu­na aja­tuk­se­na, niin USA:ssa on yksi osa­val­tio, joka ei ole velois­sa ja kon­kurs­si­kyp­sä: North Dako­ta. He ovat myös ainoa osa­val­tio, jos­sa toi­mii Sta­te Bank.

    http://www.banknd.nd.gov/

  5. Yksi pie­ni sääs­tö­koh­de: lai­te­taan rati­kat kul­ke­maan nopeammin.

    Las­kes­ke­lin taan­noin, että ihan vaan lii­ken­ne­va­lo­ja kor­jai­le­mal­la kau­pun­ki voi­si sääs­tää rati­koi­den lii­ken­nön­ti­ku­luis­sa 10 mil­joo­naa vuo­des­sa. Jos las­ke­taan vähän mal­til­li­sem­min, niin usei­ta mil­joo­nia nyt aina­kin. Lisäk­si nopeu­tus toden­nä­köi­ses­ti lisäi­si mat­kus­ta­jia, ja siten lipputuloja.

    Kos­ka rati­koi­den kehit­tä­mis­tä on lai­min­lyö­ty niin kau­an, siel­lä on pie­nil­lä inves­toin­neil­la mah­dol­lis­ta saa­da suu­ria säästöjä.

    HSL:n kasin nopeu­tus­sel­vi­tyk­ses­sä kuu­le­ma par­hai­den muu­tos­töi­den H/K‑luvut ovat luok­kaa 170, eli inves­toin­ti tuot­tai­si suun­nil­leen 17000% säästöinä.

    Mer­kit­tä­vin parem­man jouk­ko­lii­ken­teen sääs­tö­vai­ku­tus kui­ten­kin on, että uusia auto­väy­liä voi­daan raken­taa vähem­män, kun ihmi­set pys­ty­vät liik­ku­maan myös ilman autoa.

  6. Kunin­ga­seh­do­tus: Itä­kes­kuk­sen lii­ken­ne­sil­ta pois lis­tal­ta, pala­taan asi­aan sit­ten kun on varaa tunneliin.

    Autoi­len kehä1-Itä­väy­lä ris­teyk­sen läpi lähes päi­vit­täin joten ruuh­kau­tu­nut ris­tey­sa­lue on tul­lut tutuk­si. Jotain oli­si pitä­nyt teh­dä jo kau­an sit­ten, mut­ta lii­ken­ne­sil­ta­hir­vi­tys kes­kel­lä Hel­sin­gin suu­rin­ta kau­pun­ki­ke­hi­tys­po­ten­ti­aa­lia oli­si emä­mo­ka vail­la vertaa.

    Lii­ken­ne­sil­ta on vaka­va, ehkä koh­ta­lo­kas isku alu­een kehit­tä­mi­sel­le ja Itä-Hel­sin­gin ima­gol­le. Vali­tun rat­kai­sun kans­sa jou­dum­me elä­mään kym­me­nien vuo­sien ajan eikä pilal­le men­nyt­tä kehi­tys­kul­kua voi­da kos­kaan yrit­tää uudestaan.

  7. Var­mas­ti Hel­sin­gis­sä on tehos­ta­mi­sen varaa, mut­ta Hel­sin­gin ero­ja muu­hun maa­han kyl­lä selit­tää ylei­nen hin­ta­ta­so­kin. Kun vaik­ka­pa pank­ki­toi­mi­hen­ki­lön tuot­ta­vuus on Hel­sin­gis­sä suu­rem­pi niin se nos­taa yleis­tä palk­ka­ta­soa eli kus­tan­nus­ta­soa, ja näin myös vaik­ka­pa las­ten­hoi­ta­jal­la jon­ka tuot­ta­vuus tus­kin on tääl­lä olen­nai­ses­ti korkeampi. 

    Niin kau­an kun las­ten­hoi­ta­jan palk­ka rahoi­te­taan sen pank­ki­toi­mi­hen­ki­lön pal­kas­ta kerä­tyil­lä veroil­la täs­sä ei ole tie­ten­kään mitään ongel­maa, mut­ta kun val­tio ei tätä näin halua näh­dä vaan jakaa rahaa sen mukaan mikä on ero­tus val­ta­kun­nal­li­sis­ta vero­tu­lois­ta niin meil­lä on ongel­ma. Las­ten­hoi­toa on vähän vai­kea siir­tää Poh­jois-Kar­ja­laan vaik­ka se oli­si siel­lä halvempaa.

    Ja tämä ongel­ma pahe­nee koko ajan sitä mukaan kun ero nimel­lis­pal­kois­sa ja hin­nois­sa Hel­sin­gin ja muun maan välil­lä kas­vaa. Eli Hel­si­gin kau­pun­gin talou­den kan­nal­ta tilan­ne itsea­sias­sa on jopa sitä huo­nom­pi mitä parem­min yksi­tyi­sen sek­to­rin tuot­ta­vuus kas­vaa Hel­sin­gis­sä jos ei se muus­sa maas­sa kas­va vas­taa­vas­ti, kos­ka tuot­ta­vuu­den kas­vu nos­taa nimel­lis­hin­to­ja ja vähen­tää val­tio­no­suuk­sia. Kut­sut­tai­siin­ko tätä vaik­ka Bau­mo­lin rutok­si, kos­ka tämä on pahem­pi kuin se pelk­kä tauti.

    Onni onnet­to­muu­des­sa on tosin se että val­tio­no­suu­det Hel­sin­gis­sä on jo niin lähel­lä nol­laa että val­tion­va­rain­mi­nis­te­riön pitää koh­ta kek­siä joku toi­nen kei­no siir­tää rahaa kau­pun­gis­ta pois. Koko maas­sa val­tio­no­suu­det kun­nil­le on yhteen­sä noin kym­me­nen mil­jar­dia euroa, http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;347;93748;385;161104;161105 En ole ihan var­ma onko luvut ver­tai­lu­kel­poi­sia, mut­ta Hel­sin­gin bud­je­tis­sa on val­tio­no­suuk­sia 250 mil­joo­naa euroa, sivu 51, http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/talousarvio2011/talousarvio/koko-talousarvio/liitteet/tae-kj-2011-kokonaan.pdf

  8. Kaik­kein paras tapa löy­tää sääs­tö­koh­tei­ta oli­si var­maan kysyä kau­pun­gin suo­rit­ta­van por­taan työn­te­ki­jöil­tä, mis­sä rahaa ja työ­ai­kaa haas­ka­taan. Itse olen teh­nyt jon­kin ver­ran hom­mia sil­loi­sen Sta­dia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun, nykyi­sen Met­ro­po­lian kans­sa ja siel­lä kyl­lä jokai­nen leh­to­ri ja pro­jek­ti­sih­tee­ri jon­ka kans­sa olin teke­mi­sis­sä tus­kai­li suun­nil­leen samo­ja asioi­ta byro­kra­tian jäyk­kyy­des­tä ja sii­tä miten han­ka­lak­si ulko­puo­lis­ten ali­hank­ki­joi­den käyt­tö on teh­ty sil­loin­kin kun kyse ei ole työs­tä johon osaa­mis­ta löy­tyi­si kau­pun­gin omis­ta riveis­tä. Näi­tä sit­ten kier­ret­tiin eri­lai­sil­la viri­tel­mil­lä jot­ka eivät aina vält­tä­mät­tä olleet aina­kaan ihan kau­pun­gin hal­lin­to­koo­dis­ton hen­gen mukaisia.

    Muis­te­len myös jon­kun ker­to­neen, että kau­pun­ki har­ras­taa puo­luei­den pii­lo­tu­kia vaa­ti­mal­la avoi­met työ­pai­kat ilmoi­tet­ta­vak­si myös puo­lue­leh­dis­sä. Vih­reän lan­gan aktii­vi­se­na luki­ja­na en muis­ta kyl­lä sel­lai­siin tör­män­nee­ni aikoi­hin, joten ehkä täs­tä käy­tän­nös­tä on luo­vut­tu (mikä­li sel­lai­nen on oikeas­ti ollut ole­mas­sa). Mut­ta var­mas­ti saman­ta­pai­sia raha­rei­kiä jos­sa eri toi­min­tayk­si­köt jou­tu­vat ylem­män tahon mää­räyk­sel­lä käyt­tä­mään rahaa asioi­hin joi­ta eivät itse koe mie­lek­käi­nä toi­min­tan­sa tulok­sel­li­suu­den kan­nal­ta löy­tyy muitakin.

    Kai­ken kaik­ki­aan näki­sin että ennen kuin läh­de­tään ulkois­ta­maan kaik­ki yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le, voi­si varo­vai­ses­ti kokeil­la antaa enem­män pää­tän­tä­val­taa rahan­käy­tös­tä ja töi­den orga­ni­soin­nis­ta lähem­mäk­si sitä perus­ta­soa jos­sa itse työ tapah­tuu. Lop­pu­jen lopuk­si yksi­tyi­sen sek­to­rin tehok­kuuse­dut tule­vat kui­ten­kin lähin­nä sii­tä, että se hyö­dyn­tää orga­ni­saa­tios­sa ole­vaa tie­toa paremmin.

  9. Kau­pun­gin­joh­ta­jan toi­mia­lan alta löy­tyy eri­koi­sia menoe­riä: “Uusien asui­na­luei­den ja hank­kei­den toteu­tuk­seen liit­ty­viin sel­vi­tys- ja suun­nit­te­lu­teh­tä­viin sekä mark­ki­noin­tiin, kes­kus­tan ja kau­pun­gin­ta­lo­kort­te­lien elä­vöit­tä­mi­seen liit­ty­viin sel­vi­tyk­siin ja suun­nit­te­lu­teh­tä­viin varau­du­taan kes­ki­te­tyl­lä 3,0 milj. euron määrärahalla.”

    Onko suun­nit­te­lu- ja sel­vi­tys­mää­rä­ra­hat tosi­aan paras tapa elä­vöit­tää kes­kus­taa? Mitä tuol­la rahal­la oikeas­taan tehdään?

    Pie­ni puro mut­ta kaik­ki lasketaan.

  10. Nyt siis kil­pai­lu hyvis­tä esi­tyk­sis­tä meno­jen karsimiseksi.

    Ja tuo talous­ar­vio­han löytyy:

    http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/talousarvio2011/

    Rei­kä on suu­ruusuo­kal­taan 10% menois­ta. Käy­tän­nös­sä ainoat pai­kat, johon kau­pun­ki käyt­tää rahaa sel­lai­sia sum­mia, että tuon kokoi­set sääs­töt ovat moh­dol­li­sia, ovat:

    -Ter­vey­den­huol­to
    ‑Sosi­aa­li­toi­mi
    ‑Kou­lu­tus

    Ensim­mäi­nen kil­pai­lueh­do­tus: Siir­re­tään nämä momen­tit kun­nil­ta val­tion budjettiin.

    Toi­nen kil­pai­lueh­do­tus: Kopioi­daan ter­vey­den­huol­to vaik­ka van­taal­ta, ymmär­tääk­se­ni sääs­tö­jen pitäi­si olla luok­kaa 20%, joka pikai­sel­la las­ku­toi­mi­tuk­sel­la kat­tai­si noin kak­si kol­man­nes­ta vajeesta.

  11. Eril­lai­sis­sa VR — kes­kus­te­luis­sa on ansiok­kaas­ti nous­sut esil­le, kuin­ka “meno­ja” syn­tyy rahan siir­te­lys­tä tas­kus­ta toi­seen, ja sit­ten havai­taan, että ompa “kal­lis­ta” ja lak­kau­te­taan tuot­ta­vaa toimintaa.

    Hel­sin­gis­sä­hän ovat “kal­lis­ta” usein sei­nät. Päi­vä­ko­dit ja pie­nem­pien las­ten kou­lut, joi­ta ei voi haja­si­joit­taa­kaan ovat lul­lak­se­ni hyvä esi­merk­ki näen­näi­ses­tä kal­leu­des­ta. Okei, joku sanoo, että toki voi, mut­ta ei oikeas­ti. Ei Hel­sin­gis­sä sel­lai­sil­la alueil­la, jos­ta lii­ku­taan jul­ki­sil­la, jalan tai pyö­räl­lä töi­hin ja lap­set vie­dään ja hae­taan mat­kan var­rel­ta, kodin lähee­isyy­des­tä. Tii­viis­ti asu­tus­sa tilas­sa pari kilo­met­riä on pit­kä mat­ka, ja oli­si ollut sil­le tal­vi­so­dan mum­mol­le­kin, jos oli­si tätä päi­vää ja sen dead­li­ne­ja elänyt.

    Sel­lai­sen kal­leu­den voi mita­ta parem­min kat­so­mal­la takai­sin edel­li­seen lamaan, jos­sa oikeas­ti kal­li­ta­kin lii­ke­paik­ko­ja muut­tui mel­ko surul­li­sik­si kir­pu­to­reik­si ja kaljabaareiksi. 

    Kir­ja­si näyt­tees­sä (hyväl­tä vai­kut­ti!) itse­kin kir­joi­tit mata­la­palk­ka-alo­jen irti­sa­no­mi­sis­ta ja sen kus­tan­nuk­sis­ta, kun pie­ni osto­voi­ma vähe­nee ole­mat­to­maan. Tämä liit­tyy taas noi­hin sosi­aa­li­puo­len pien­palk­kai­siin töi­hin ja nii­den kal­lii­siin neliöihin. 

    Noin muu­ten — raken­ta­kaa! Sil­to­ja nii­tä tar­vit­se­via yhä kal­liim­pia neliöitä!

  12. Se oli ihan oikea pää­tös, mut­ta nyt pitäi­si inves­toin­te­ja vas­taa­vas­ti vähen­tää. Niin teh­dään­kin. Kaik­kea ei kui­ten­kaan pidä lykä­tä. Minä esi­mer­kik­si en lyk­käi­si Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan ratik­ka­sil­taa, kos­ka jos näin teh­dään, jäte­tään myös hyö­dyn­tä­mät­tä hyvin arvo­kas maaomaisuus.

    Sinän­sä samaa miel­tä, ongel­ma on kai sii­nä että kun on nyt ruvet­tu raken­ta­maan uusia aluei­ta nor­maa­lia enem­män niin kes­tää ennen kuin tuo­tot rea­li­soi­tuu, ja tämä näkyy minus­ta ker­ta­luon­tei­se­na inves­toin­ti­piik­ki­nä. Se mikä minul­le pis­tää sil­mään tuo­ta bud­jet­tia sil­mäil­les­sä on yli­pään­sä se että inves­toin­neil­le ei ole esi­tet­ty min­kään­lais­ta tuot­toa, takai­sin­mak­sua, tms. Siel­lä on uusis­ta met­ro­vau­nuis­ta sai­raa­loi­den kor­jauk­siin kaik­ki ihan iloi­ses­ti sekai­sin. Onnea vaan luot­ta­mus­hen­ki­löil­le sen hah­mot­ta­mi­ses­sa että mitä seu­raa eri inves­toin­tien karsimisesta.

    Lisäk­si lii­ken­nein­frain­ves­toin­te­ja on jos­tain syys­tä siir­ret­ty HKL:lle, esi­mer­kik­si Val­li­lan­laak­son jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu ja Joke­ri II, mikä on peri­aat­tees­sa ihan oikea osoi­te. Sil­le inves­toin­nil­le pitä­nee sit­ten saa­da a 9% tuot­to kun HKL on lii­ke­lai­tos, jon­ka HKL las­kut­taa HSL:ltä ja tilit­tää kau­pun­gil­le, joka mak­saa HSL:lle. Sinän­sä har­mi­ton pii­ri­leik­ki johon on var­maan joku hyvä talous­hal­lin­nol­li­nen syy, mut­ta tuo saa vaan min­kä tahan­sa pää­oma­val­tai­sen jouk­ko­lii­ken­teen näyt­tä­mään kal­liil­ta jos tar­kas­tel­laan HKL:n veloi­tus­ta. Eli rati­kat ja eri­to­ten met­ron. Onnea vaan luot­ta­mus­hen­ki­löil­le sen ihmet­te­li­mi­seen että miten kulut vaan kas­vaa kun käy­te­tään hal­po­ja busseja.

    Luot­ta­mus­hen­ki­löt voi­si­vat avit­taa sen ver­ran, ettei­vät sabo­toi­si jär­ke­viä ehdo­tuk­sia. Ter­veys­a­se­ma­verk­koa nyt esi­mer­kik­si voi­si har­ven­taa roi­mas­ti, jot­ta ter­veys­a­se­mil­la oli­si kun­non palvelut.

    Luot­ta­mus­hen­ki­löt voi­si joh­taa tätä, kun ei kukaan muu halua. Pal­ve­lu­verk­ko käsit­tää jul­ki­set pal­ve­lut, yksi­tyi­set pal­ve­lut, jul­ki­set lii­ken­neyh­tey­det ja tie­ver­kos­ton. Esi­mer­kik­si jos jos­tain vain vie­dään ter­veys­a­se­ma mut­ta vaik­ka lukio jää, niin sin­ne pitää edel­leen­kin lii­ken­nöi­dä erik­seen bus­sia lähi­seu­duil­ta, ja jos ter­veys­a­se­maa ei ole niin pai­kal­li­sel­la kau­pal­la on vähem­män asiak­kai­ta, jne. Minus­ta Hel­sin­gis­sä on lii­kaa pai­kal­lis­kes­kuk­sia ter­veys­a­se­mi­neen kaik­ki­neen, mut­ta tätä pitäi­si kat­soa koko­nai­suu­te­na. Vaik­ka KSV:n parem­man puutteessa.

  13. Kult­tuu­rin puo­lel­la Van­taas­ta ei voi puhua sama­na päi­vä­nä Hel­sin­gin kans­sa. Toki jos Hel­sin­gin “pal­ve­lu­ta­so” las­ket­tai­siin Van­taan tasol­le, sääs­tet­täi­siin kym­me­niä mil­joo­nia. Mut­ta lie­nee sel­vää, että Hel­sin­gis­sä tulee olla tule­vai­suu­des­sa­kin kau­pun­gin­teat­te­ri, kau­pun­gi­nor­kes­te­ri sekä koko liu­ta mui­ta isom­pia ja pie­nem­piä toi­mi­joi­ta. Myös laa­du­kas lähi­kir­jas­to­verk­ko mak­saa enem­män kuin Van­taan kes­ki­te­tym­pi malli.

    Van­taa ei ole oikea kau­pun­ki, eikä eten­kään Suo­men pää­kau­pun­ki. Sik­si sen kult­tuu­ri­pal­ve­lut ovat hal­vem­mat kuin Helsingin.

  14. Osmo: “Nyt siis kil­pai­lu hyvis­tä esi­tyk­sis­tä meno­jen kar­si­mi­sek­si. Par­hai­ta ehdo­tuk­sia ei kui­ten­kaan sääs­tö­syis­tä palkita.”

    Pitäi­si pal­ki­ta — ja ehdo­tuk­set myös toteuttaa.

  15. OS:
    >Koko jul­ki­nen sek­to­rin on amerikkalaisten
    >asun­to­lai­noi­tus­ta suh­mu­roi­nei­den finanssinerojen
    >vuok­si vaikeuksissa…

    Höp­sis. Jul­ki­nen sek­to­ri on vai­keuk­sis­sa sik­si, että Suo­mi, kuten muut­kin län­si­maat, on mitoit­ta­nut menon­sa tulo­ja suu­rem­mik­si ja ottaa koko ajan syö­mä­vel­kaa. Kovas­ti puhu­taan “inves­toin­neis­ta” (esi­mer­kik­si inves­toi­mal­la lap­siin, kun raken­ne­taan yhä laa­jem­pia jul­ki­sia pal­ve­lu­ja), mut­ta jul­ki­sen talou­den vaje on raken­teel­li­nen. Edes kii­vaim­mal­la nousu­kau­del­la (jota asun­to­kupla­kin osal­taan tie­tys­ti ruok­ki) ei aiem­min otet­tua vel­kaa huvit­ta­nut lyhen­tää, ja monis­sa mais­sa sitä jopa otet­tiin lisää. 

    Pank­ke­ja, finans­si­ne­ro­ja ja mui­ta hui­ja­rei­ta voi syyt­tää, jos yksin­ker­tai­sel­le ylei­söl­le pitää osoi­tel­la syyl­li­siä, mut­ta val­tion ja kun­tien talous­on­gel­mat joh­tu­vat poh­jim­mil­taan yli varo­jen elämisestä.

  16. Han­nu Oskala:

    Van­taa ei ole oikea kaupunki

    Täs­sä taas tämän blo­gin tyy­pil­lis­tä hel­sin­ki­läis­tä yli­mie­li­syyt­tä ja hal­vek­sun­taa Van­taa­ta (ja Espoo­ta) koh­taan. Kyl­lä ne molem­mat ovat ihan oikei­ta kau­pun­ke­ja, vaik­ka se city-vih­reäs­tä vink­ke­lis­tä jol­tain muul­ta näyt­täi­si­kin. Jopa monel­la mit­ta­ril­la taval­lis­ten asuk­kai­den kan­nal­ta pal­jon Hel­sin­kiä parem­pia sellaisia.

  17. Ter­veys­a­se­mia kan­nat­taa kar­sia, mut­ta kus­tan­nus­nä­kö­kul­mas­ta eri­kois­lää­kä­rien tuo­mi­nen isom­mil­le ter­veys­a­se­mil­le on kysee­na­lais­ta, kos­ka spe­sia­lis­til­la on herk­kä lii­pa­sin kal­lii­den tut­ki­mus­ten suh­teen ymmär­ret­tä­vän pers­pek­tii­vi­har­han vuok­si. Jos spe­sia­lis­ti on vie­rei­ses­sä huo­nees­sa niin useam­pi poti­las saa lähet­teen hänel­le kuin jos tämä on sai­raa­las­sa. Kan­nat­tai­si sat­sa­ta koke­nei­siin yleis­lää­kä­rei­hin, jot­ka ovat kus­tan­nus­te­hok­kaim­pia. Ei kan­na­ta ottaa mal­lia bis­nek­sen ehdoil­la toi­mi­vis­ta lää­kä­ri­kes­kuk­sis­ta jos halu­aa rahaa säästää.

    Hel­sin­gis­sä on ole­tet­ta­vas­ti met­ro­po­li-ilmiön vuok­si kor­keam­pi psy­kiat­ri­nen sai­ras­ta­vuus kuin Van­taal­la, mikä aina­kin osal­taan selit­tää kor­keam­pia meno­ja terveydenhuollossa.

    Sääs­tää voi­si rajaa­mal­la sel­keäs­ti, mitä jul­ki­nen sek­to­ri tekee. Ennal­taeh­käi­sy oli­si myös hal­vin­ta: huos­taan­ot­to mak­saa about 100ke/v, yksi alko­ho­li­pan­krea­tiit­ti­hoi­to­jak­so hel­pos­ti 50ke. Päih­deon­gel­mis­ta ne raha­reiät tulee.

  18. Vaih­toeh­to­jen poh­din­ta Pisa­ral­le oli­si hyväs­tä. Tuo­reen minis­te­ri Veh­vi­läi­sen arvion mukaan rata­sil­mu­kan hin­ta on mil­jar­di euroa. Jos jokin muu toi­mi­va jär­jes­te­ly mak­sai­si vaik­ka­pa puo­li mil­jar­dia, Hel­sin­gil­le ja val­tiol­le koi­tu­va sääs­tö oli­si huo­mat­ta­va (vaik­ka ei juu­ri tänään tuo pen­nin­kään säästöä). 

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Lausu.htm

    New Yor­kis­sa on juu­ri pan­tu jäi­hin Pisa­ran tavoit­tei­ta muis­tut­ta­va pro­jek­ti, mikä ei var­mas­ti­kaan ilah­du­ta pai­kal­li­sia työ­mat­ka­lai­sia. Mut­ta jos wiki­pe­dian tie­dot pitä­vät paik­kan­sa, asioi­ta on rapa­kon taka­na sel­vi­tel­ty perus­teel­li­sem­min kuin meil­lä (läh­tö­koh­ta­na on ollut 137 vaihtoehtoa). 

    http://www.railwaygazette.com/nc/news/single-view/view/trans-hudson-rail-tunnel-project-scrapped.html

    http://en.wikipedia.org/wiki/Mass_Transit_Tunnel

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  19. Nyt kun meil­lä on hyvin vah­vaa, kat­ta­vaa ja kas­va­vaa psy­ko­lo­gis­ta näyt­töä sii­tä, että lap­sen kehi­tyk­sen kan­nal­ta lap­sen paras paik­ka on 3‑vuotiaaksi asti koto­na, eikä sen ikäi­nen tar­vit­se kehi­tyk­seen ver­tais­ryh­mää (päin­vas­toin ryh­mä voi olla kehi­tyk­sel­le hai­tak­si), niin eikö sub­jek­tii­vi­nen päi­vä­hoi­to-oikeus voi­tai­si lak­kaut­taa kos­ke­mas­ta sel­lai­sia alle 3‑vuotiaiden per­hei­tä, joi­den van­hem­mis­ta aina­kin toi­nen on kotona?

  20. En ymmär­rä Osmon väi­tet­tä, että hal­lin­toa ei voi­da uudis­taa, ellei aloi­te tule kau­pun­gin­joh­ta­jal­ta. On siis hel­pom­pi vähen­tää hen­ki­lös­töä sosiaali‑, ter­veys- ja kou­lu­puo­lel­ta. Näin­kö se menee. Ei voi olla totta.

  21. Otak­sun, en tun­ne Hel­sin­gin kau­pun­gin orga­ni­saa­tio­ta, mut­ta jos tilan­ne on lähes­kään sama kuin Turus­sa niin esi­mer­kik­si sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­mes­sa on alu­ees­ta vas­taa­van apu­lais­ka­pun­gin­joh­ta­jan ja perus­työ­tä sosi­aa­li­työs­sä teke­vän hen­ki­lön välis­sä on yli tois­ta­kym­men­tä por­ras­ta. Pait­si, että por­tai­ta on lii­kaa ja mal­li on seka­va (yrit­tä­kää­pä ottaa sel­vää, pal­kat­kaa yksi­tyi­set­si­vä) se on myös kal­lis. Palk­ka­ta­son­han pitää nous­ta por­taal­ta seu­raa­val­le siir­ryt­täes­sä. (No, täs­tä nyt ei vie­lä syn­ny iso­ja säästöjä.)

    Olen myös koke­nut käy­tän­nös­sä sen, mil­tä tun­tuu kun ter­veys­a­se­mia sul­je­taan. Ei se mil­tään tun­nu. Ihan sama ajan­ko autol­la lap­sen kans­sa kilo­met­rin vai vii­si (kun ei ole akuut­ti­ta­paus, mut­ta sil­loin­han tila­taan ambu­lans­si). Tämä on tul­lut kokeil­luk­si kun ‘oma’ ter­veys­a­se­ma oli kesän kiin­ni ja piti men­nä kes­kus­taan. Näis­tä rutis­taan ruti­se­mi­sen takia. 

    Ihan sama kuin pos­tin kans­sa. Emme asu ihan kekus­tas­sa mut­ta kun lähin ‘oikea’ pos­ti lopet­ti, asia­mies­pos­ti, joka hoi­taa hom­man muun toi­men ohes­sa, tuli lähem­mäs. Pal­ve­lu täs­sä­kin para­ni. Mut­ta joi­den­kin pitää aina aina vas­tus­taa. Periaatteessa. 

    Ide­aa­li oli­si yksi ter­veys­a­se­ma jouk­ko­lii­ken­teen sol­mu­koh­das­sa, Hel­sin­gis­sä ase­man vie­res­sä. Mut­ta tämä ei lie­ne käy­tän­nös­sä mah­dol­lis­ta, tilaa ei ole.

  22. Hel­sin­gin vir­ka­mies- ja poliit­ti­nen joh­to voi­si­vat mat­kus­taa talous­op­piin Val­ti­moon Pohjois-Karjalassa.

    Siel­lä kun­nan­joh­ta­ja Pent­ti Kemp­pai­sen toi­men­ku­vak­si sanotaan:

    - Tun­tee ja tie­tää ihmi­set ja asiat.
    — Vas­taa elin­kei­noe­lä­män vireyttämisestä.
    — Vas­taa myös terveystoimesta.

    Hel­sin­gis­sä ei kukaan tai­da vas­ta­ta mis­tään, kor­kein­taan puhelinkeskus.

    Enti­sen krii­si­kun­nan Val­ti­mon vero­pro­sent­ti on 18,75, en vel­ka on 0 euroa ja vuo­si­ka­te on 557 euroa/asukas.

    Suo­men kun­nil­la on rahaa niin, että roik­kuu. Val­ti­moa ja paria muu­ta kun­taa lukuu­not­ta­mat­ta se raha on vain isän­nä­tön­tä rahaa.

  23. Tehos­te­taan, eli pure­taan tur­ha byro­kra­tia noin 20 000 ihmi­sen kau­pun­geik­si. 🙂 Sitä ei teh­dä vie­lä, kos­ka rahaa tun­tuu ole­van nykyi­sen­kin pyö­rit­tä­mi­seen. Jos­sain vai­hees­sa tulee sei­nä vas­taan ja lii­an suu­ren yksi­kön pur­ke teh­dään pakon edes­sä (vrt. Lontoo).

  24. Mie­tin kir­jaa­si liit­tyen kun­nan tehok­kuut­ta tai tehot­to­muut­ta. Se että kau­pun­gil­la on töis­sä ihmi­siä, jot­ka saa­vat palk­kaan­sa näh­den vähän aikai­sek­si voi olla hyvä­kin jut­tu, jos työ­pa­nos on kui­ten­kin suu­rem­pi kuin työt­tö­myys- ja toi­meen­tu­lo­tu­kia nos­ta­mal­la. Sii­nä mie­les­sä minus­ta ei ole mie­le­käs­tä kar­sia kou­lua­vus­ta­jia, sii­voo­jia tai sihteereitä.

    Joten­kin täs­sä kau­pun­gis­sa on ihan mah­don­ton­ta sääs­tää sei­nis­tä vaik­ka aina­kin sei­nät oli­si­vat mie­le­käs koh­de. Aina nousee joku akti­vis­ti­po­ruk­ka valit­ta­maan lak­kau­tet­ta­vis­ta toimipisteistä.

  25. Mel­kein kie­li pos­kel­la, ehkä ei kuitenkaan: 

    1. myy­dään PK-seu­dul­le 1000€ lei­ma­merk­ki, jol­la saa ajaa vuo­den bus­si­kais­taa. Tuloar­vio muu­ta­ma miljona.

    2. lope­te­te­taan jouk­ko­lii­ken­ne­sub­ven­tiot ja allo­koi­daan jouk­kol­li­ken­ne samas­ta kasaas­ta, jos­ta tulot­kin las­ke­taat. Etu: tur­hat aje­lut lop­pu­vat ja ruuh­kat hel­lit­tä­vät. Sääs­tö: 100 mil­joo­naa? Mini­mi van­ha mil­joo­na päivässä. 

    3. Hel­sin­gin Ener­gia mak­sa­koon inves­toin­nit lai­na­ra­hal­la. Säästö/tulo: 200 miljoonaa.

  26. Hel­sin­gis­sä yri­tys­ten lii­ke­vaih­to on yli 20 mil­jar­dia. Tuol­le jos voi­si lait­taa pai­kal­li­sen, yli­mää­räi­sen arvon­li­sä­ve­ron (ame­rik­ka­lai­seen tapaan), esim. 0,5%:lla ker­tyi­si 100 miljoonaa.

  27. Vähän yli 20 mil­jar­dia onkin ulko­mais­ten yri­tys­ten lii­ke­vaih­to, suo­ma­lai­sil­la 50 eli yhteen­sä 70 miljardia.
    Tosin, jos kau­pun­gin alv:n sai­si vähen­tää yri­tys­ten väli­ses­sä kau­pas­sa kuten val­tion alv:n, tuot­to on tie­ten­kin pienempi.

  28. Itsel­le­ni on herän­nyt kol­me eri ihmet­te­lyn aihet­ta kau­pun­gin taloudesta.

    1) Inves­toi­daan, mut­ta mit­kä ovat tuotto-odotukset?

    Kau­pun­gil­la on menos­sa poik­keuk­sel­li­nen inves­toin­ti­piik­ki van­ho­jen sata­ma- ja rata-aluei­den takia. Nyt kui­ten­kin puhu­taan pal­ve­lui­den leik­kaa­mi­ses­ta (pysy­väs­ti alem­mal­le tasol­le?), mut­tei sii­tä mitä inves­toin­tien odo­te­taan tuot­ta­van sen jäl­keen, kun nykyi­set hiek­ka­ken­tät alka­vat tuot­taa tuloja.
    Huo­le­ni onkin, että nyt pus­ke­taan pal­ve­lui­ta alas laman ja inves­toin­tien tuot­ta­man vajeen takia ja nämä pal­ve­lut eivät enää palaa, kuten kävi val­tion­ta­lou­den kans­sa 1990-luvun laman jälkeen,
    vaik­ka talous nousikin.

    Yleen­sä­hän inves­toi­daan ja ote­taan vel­kaa sitä var­ten, että muu­ta­man vuo­den kulut­tua saa­tai­siin omat kor­koi­neen takai­sin? Onko edes syy­tä paniik­kiin vai kor­jau­tuu­ko bud­jet­ti­va­je ajan kans­sa tulo­jen nous­tes­sa? Jät­kä­saa­res­sa­kin on muu­ten jo aloi­tet­tu paa­lu­tuk­set ensim­mäi­sil­lä asun­to­ton­teil­la, vaik­ka täs­sä ket­jus­sa jo muu­ta vannottiinkin.

    2) Röyh­kein voittaa?

    Nuo­ret eivät uskal­la yrit­tää, hokee moni­kin puku­her­ra talous­uu­ti­sis­sa ja alan leh­dis­sä. Kukaan ei vain ole kysy­nyt nuo­ril­ta syi­tä tähän muka­vuu­den halul­la seli­tet­tyyn ilmiöön.

    Jos­pa nuo­ri­so onkin niin fik­sua, että pun­nit­see mah­dol­li­suu­ten­sa pär­jä­tä rehel­li­sel­lä pelil­lä? Aasin­sil­ta­ni pääs­sä odot­taa­kin uuni­tuo­re kau­pun­gin oma har­maan talou­den seu­ran­ta­ra­port­ti 2/2010.

    http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/2010/Harmaan_talouden_seurantaraportti_2_2010.pdf

    Rapor­tis­ta kan­nat­taa aina­kin lukea mitä lukee otsi­kon nimel­tä “2. Tilin­tar­kas­ta­mat­to­mil­la yri­tyk­sil­lä mil­jar­di­luo­kan verorästit”
    , alla sivul­ta 13 eteen­päin. Lopus­sa vie­lä sel­vä­sa­nai­ses­ti ker­ro­taan mitä pitää tehdä.

    Tuo­hon vie­lä lisäi­sin pik­ku­pul­ju­jen ket­jut­ta­mi­sen, jol­loin suu­ri­kin bis­nes naa­mioi­daan pie­nek­si puu­has­te­luk­si, kun lii­ke­vaih­to jae­taan monel­le yritykselle. 

    Nyt sit­ten voi­kin puku­her­rat miet­tiä min­kä vies­tin yhteis­kun­ta antaa madal­taes­saan talous­ri­kol­lis­ten kyn­nys­tä ryh­tyä veron­kier­toon ja kil­pai­le­maan samoil­la vesil­lä aivan eri sään­nöil­lä. Toi­nen onkii mato-ongel­la, kun vie­res­sä lii­ke-elä­män piraat­ti vetää troo­la­ril­la kaik­ki kalat vedes­tä. Kan­nus­taa yrit­tä­mään, vai mitä EK? Ale­taan­ko täs­sä nyt sit­ten uudek­si Krei­kak­si, jos­sa vain tyh­mät mak­soi­vat veronsa?

    3) Sosi­aa­li­me­not ja jär­ke­vä toiminta

    a) Asunn­o­ton kadul­la-asu­ja tuot­taa eni­ten kuluja

    Raken­ne­taan sei­niä asunn­ot­to­mil­le ja kulut las­kee. Vuo­kra­räs­tit, lähei­sen kuo­le­ma tai päih­teet ovat vie­neet monet kadul­le. Voi­daan­ko puhua hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­ses­ta, jos täl­lai­set syyt vie­vät pois yhteis­kun­nan pii­ris­tä jo täl­lä het­kel­lä? Yhteis­kun­nas­ta joka myy itse alko­ho­lia ja masen­taa sil­lä kansansa?
    Tämä asia onkin para­ne­mas­sa vähi­tel­len, vaik­ka vas­tus­tus onkin tie­tyil­tä tahoil­ta suurta.

    b) Ter­ve­jär­ki­set mum­mot ja papat pois sai­raa­la­pai­koil­ta ja kulut laskee

    Ei van­he­mi­sen pidä tar­koit­taa sitä, että pitää olla sai­raa­las­sa. Kau­pun­kia pitää suun­ni­tel­la niin, että van­hem­pi väki liik­kui­si siel­lä kuin omas­sa olo­huo­nees­sa ja pysyi­si terveempänä.
    Lii­ka paa­po­mi­nen vie yleis­kun­non ja nopeam­min hau­taan. Mik­si hem­me­tis­sä iso­van­hem­mat eris­te­tään omiin oloi­hin­sa, vaik­ka siel­tä oli­si tar­jol­la niin apua las­ten­hoi­toon, kuin kas­va­tuk­seen? Kau­pun­gin ei pidä olla lähi­hoi­ta­jien kaut­ta pelk­kä jut­tu­ka­ve­ri, jos oikeas­ti ei tar­vi­ta kou­lu­tet­tua väkeä hoi­ta­maan. Apu niil­le, jot­ka sitä tar­vit­se­vat ja muut etsi­mään seu­raa muualta.
    Kult­tuu­ri­muu­tos­ta toki enem­män, kuin raha-asiaa.

    c) Huos­taa­no­tot ja laitospaikat

    Kau­pun­gis­sa menee ilmei­sen huo­nos­ti, kun huos­taa­no­tot lisään­ty­vät vuo­si vuo­del­ta. Lap­sia vie­dään lai­tok­siin ja tämä­hän mak­saa. Sitä vähem­män mitä enem­män lap­sia sijoi­te­taan per­hei­siin. Rahaa siis enem­män otto­per­heil­le ja vähem­män lap­sien laitostamiseen.

    b) Rak­kau­den puo­lue mie­luum­min lai­tos­taa, kuin rakastaa

    Mik­si­hän muu­ten omais­hoi­toon suh­tau­du­taan niin nih­keäs­ti, vaik­ka se sääs­täi­si rahaa? Kyl­lä joku nuo­ri ottaa mie­luus­ti vapau­tu­van työ­pai­kan, vaik­ka joku rupe­ai­si kat­so­maan omai­sen­sa perään koko­päi­väi­ses­ti. Eli vähän enem­män rahaa omai­sel­le ja pal­jon pois laitoksilta.
    Omaa koke­mus­ta löy­tyy per­he­pii­ris­tä ja täy­tyy tode­ta, että omais­hoi­ta­jan työ voi käy­dä todel­la raas­ta­vak­si ja kau­pun­gil­ta voi olla todel­la vai­ke­aa saa­da jär­jel­lis­tä käy­tös­tä apua pyy­det­täes­sä. Sai­raa­las­sa sitä sit­ten omai­sen edun­val­von­taa vas­ta tarvitaankin.

  29. Hei

    Oli­si kiva, jos HSL.n sivuil­ta löy­ty­si nopeas­ti ja lyhyes­ti HSL nume­roi­na, ts suo­rit­teet ja kus­tan­nuk­set. Vas­taa­vas­ti päi­vä­hoi­don sivuil­ta päi­vä­hoi­don suo­rit­teet ja kulut.

    Ettei tart­tis arvail­la ja käudä juu­pas-eipäs kes­kus­te­lua palstoilla.

    Tähän­hän Ode voi­si nakit­taa itsen­sä lomil­ta palattuaan.

  30. Siir­ty­mäl­lä kou­luis­sa tie­to­tek­nii­kas­sa linuxin pää­te-pal­ve­lin jär­jes­tel­mään sääs­tö vuo­des­sa oli­si Hel­sin­gin kokoi­ses­sa kau­pun­gis­sa tois­ta mil­joo­naa euroa(arvio näp­pi­tun­tu­mal­ta). Siir­ty­mi­nen hal­lin­nos­sa linux-jär­jes­tel­mään sääs­tö oli­si varo­vas­ti arvioi­den 5–10 mil­joo­nan luok­kaa. Ohjel­mis­to­jen käy­tet­tä­vyys ja työ­ase­mien käyt­tö­var­muus myös paranisi.

  31. Var­mas­ti Hel­sin­gin ter­vey­den­huol­to mak­saa, kun kaik­ki pitää teh­dä kah­teen kertaan.

    Kävin nimit­täin ham­mas­lää­kä­ris­sä ja pää­sin kii­reel­li­se­nä nope­aa pai­kat­ta­vak­si, hie­no jut­tu. Ja kun käyn­tiai­kaa oli jäl­jel­lä, niin nuo­ri mies­lää­kä­ri yrit­ti sääs­tää kau­pun­gin raho­ja tar­kas­taen ham­paa­ni kun­non muu­ten­kin ja kehot­ti varaa­maan ajan ham­mas­ki­ven pois­toon — eli jonoon ajattelin.

    Sit­ten tuli­kin yllä­tys, kun hoi­ta­ja ei anta­nut vara­ta aikaa kos­ka hänen mie­les­tään se oli­si tar­kis­tusai­kaa jonot­ta­vien kan­nal­ta epä­oi­keu­den­mu­kais­ta, niin­kuin var­mas­ti asi­aa miet­ti­mät­tä tuntuisi.
    Jou­duin siis jonot­ta­maan saa­dak­se­ni uudel­leen saman ham­pai­den tar­kis­tuk­sen, että “joo‑o, on se ham­mas­ki­vi siel­lä edel­leen” ja pää­sin sen pois­to­jo­noon. Byro­kra­tia rous­kuu rat­tais­sa lujaa siis, joka mak­saa ja paljon.

    Mie­lee­ni tuli, että nyt vein jonos­sa tur­haan jon­kun ihmi­sen tar­kis­tusa­jan, piden­sin jonoa ja tulin kau­pun­gil­le kal­liik­si. Mut­ta pak­ko mikä pak­ko, kun byro­kra­tia ei aikaa muu­ten seu­raa­vaan jonoon anna.

    Mut­ta paras oli­si jos jonot saa­tai­siin pois vaik­ka juu­ri niin, että hyvät lää­kä­rit käyt­tä­vät koko vara­tun ajan tehok­kaas­ti ja monen ei tar­vit­se men­nä­kään jonoa muodostamaan.
    Tehok­kuusa­jat­te­lu oli­si vaan saa­ta­va koko hen­ki­lö­kun­nan ajat­te­luun sisäis­tet­tyä — eli ettei ole etui­lua jonos­sa jos tehok­kaan hoi­din ansiois­ta osan poti­lais­ta ei tar­vit­se men­nä nii­hin jonoi­hin ollenkaan!

    Kau­ka­na tai­taa vie­lä olla ter­vey­den­huol­los­sa yri­tys­maa­il­man ajat­te­lu, että sama mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä työt teh­dään ja asiak­kaat pal­vel­laan kun­han pal­vel­laan nopeas­ti, teh­dään työt nopeim­min ja aika­tau­lus­sa pysy­tään: “…tänään karies­päi­vä ja huo­men­na juu­ri­hoi­dot ja toi­sel­la puo­lel­la on pol­vi­päi­vä ja huo­men­na ajo­kort­tia var­ten ter­veys­tar­kas­tuk­sia — par­haat spe­sia­lis­tit pal­kat­tui­na pai­kal­la vain näi­nä päi­vi­nä. Jos sinul­la on nois­ta kysyt­tä­vää niin tule pai­kal­le heti, älä ensi viikolla…”

  32. Esa: Kruu­nu­vuo­ren ratik­ka­sil­lal­la on kii­re, jos asui­na­lu­eel­la on kii­re. Jos asui­na­lue lyk­kään­tyy, myös sil­ta voi ihan hyvin lykkääntyä.

    Täs­sä on kes­keis­tä se, että sil­ta ja asui­na­lue on teh­tä­vä yhtä aikaa, jot­ta se sil­ta saa­daan mak­sa­tet­tua maa­nar­von nousuna.

    Tois­si­jais­ta on se, mil­loin tämä “yhtä aikaa” on. Jos raken­nus­liik­kei­tä ei kiin­nos­ta, niin sit­ten lykätään.

    Kim­mo: mik­si kukaan ostai­si lei­ma­merk­kiä, kun bus­si­kais­taa voi ajaa pal­jon hal­vem­mal­la­kin? Polii­si saat­taa satun­nai­ses­ti val­voa, mut­ta ei niis­tä sakois­ta ton­nia vuo­des­sa kerry.

    Olet­ko kuul­lut van­han vit­sin eira­lai­ses­ta van­hem­mas­ta paris­kun­nas­ta, joka läh­ti autol­la Stok­kal­le. Jät­ti­vät auton park­kiin sopi­vas­ti sii­hen kel­lon alle, ja kun pai­kal­le tuli polii­si pää punai­se­na huu­ta­maan, her­ra kat­soi polii­si­mies­tä häm­mäs­ty­nee­nä ja sanoi: “Vet inte poli­sen att för 50 euro får man par­ke­ra var som helst?”

  33. Pek­ka Taipale
    “Höp­sis. Jul­ki­nen sek­to­ri on vai­keuk­sis­sa sik­si, että Suo­mi, kuten muut­kin län­si­maat, on mitoit­ta­nut menon­sa tulo­ja suu­rem­mik­si ja ottaa koko ajan syömävelkaa.”

    Olen aivan samaa miel­tä. Taan­tu­mat ovat olen­nai­nen osa mark­ki­na­ta­lout­ta ja jokai­sen nousu­kau­de jäl­keen tulee suu­rem­pi tai pie­nem­pi lama. Kun tämä on tie­dos­sa, on aivan tur­ha syyt­tää laman alul­le­pa­ne­vaa tapah­tu­maa, se kun tulee joka­ta­pauk­ses­sa ole­maan jokin asia. 

    Taan­tu­miin pitäi­si varau­tua, mut­ta Suo­mes­sa ja muis­sa län­si­mais­sa jul­ki­nen sek­to­ri on lait­ta­nut sileäk­si suun­nil­leen kai­ken, mitä nousu­kau­del­la ker­tyi. No, onnek­si Suo­mes­sa sen­tään lyhen­net­tiin edes jon­kin ver­ran vel­kaa, jota kyl­lä hau­kut­tiin tääl­lä­kin nousu­kau­den aika­na kii­lu­va­sil­mäi­sek­si kamreerimeiningiksi. 

    Jos jul­ki­nen sek­to­ri on koko suh­dan­ne­syk­sin ylit­se ran­kas­ti ali­jää­mäi­nen, kyl­lä vika on elä­mi­ses­sä yli varo­jen, ei ilkeis­sä kapitalisteissa. 

    Ymmär­rän kyl­lä mik­si polii­tik­ko­jen on pal­jon kivem­pi syyt­tää kapi­ta­lis­te­ja kuin myön­tää, että he ovat itse rahat polt­ta­neet jaka­mal­la kivaa kan­sal­le tai ker­toa kan­sal­le, että he voat itse syyl­li­sä äänes­tä­mäl­lä jul­ki­sen sek­to­rin hal­lit­se­mat­to­man pai­sut­ta­mi­sen puolesta.

    poh­ti­ja
    “Kävin nimit­täin ham­mas­lää­kä­ris­sä ja pää­sin kii­reel­li­se­nä nope­aa paikattavaksi, ”

    Ham­mas­hoi­to nyt oli­si aivan ensim­mäi­nen ter­vey­den­huol­lon ala, joka pitäi­si yksi­tyis­tää koko­naan. Itse käyn yksi­tyi­ses­sä ham­mas­ki­ven pois­tos­sa, kos­ka jul­ki­sel­le ei yksin­ker­tai­ses­ti pää­se. Jonot tar­kas­tuk­seen ovat lähem­pä­nä vuotta.

    Mitä­hän jär­keä täl­lai­ses­sa “pal­ve­lus­sa” oikein on? Kun se on ilmais­ta, lop­pu­tu­los on tämä eli ei pal­ve­lua ollenkaan.

  34. Hen­ki­lös­tö­me­not ovat ilmei­ses­ti suu­rin menoe­rä. Lomau­te­taan koko kau­pun­gin hen­ki­lö­kun­ta tal­vel­la vii­kok­si, por­ras­te­tus­ti, pois­lu­kien ruuh­kai­set hoi­toa­lat yms. kriit­ti­set hen­ki­lös­tö­va­jees­ta kär­si­vät alat. 

    Tuon voi­si toteut­taa koko Suo­mes­sa. Ja ne ruuh­kai­set alat voi­si­vat ryh­tyä vii­meis­tää nyt sovel­ta­maan noi­ta pal­jon tut­kit­tu­ja ja tes­tat­tu­ja laa­tu­joh­ta­mi­sen mene­tel­miä: http://www.laatutieto.fi/product_catalog.php?c=44

  35. Asian­tun­te­mat­to­muu­den rintaäänellä:

    Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta jäi­hin. Sekä sil­ta että alue, tiet­ty. Mitä mah­taa seurata:
    ‑Jät­kä­saa­ri alkaa kel­va­ta gryn­de­reil­le? Se saa­daan val­miik­si, sekä infra että talot. Ja sit­ten Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan kimppuun.
    Mut­ta onko­han se näin yksinkertaista?

    Pisa­ra jäi­hin. Kii­tos Kale­vi Kämä­räi­sel­le mie­len­kiin­toi­ses­ta lin­kis­tä. Pari terä­vää perus­i­ni­si­nöö­riä rata­pi­han kimp­puun, niin suu­rin osa nykyi­sen lii­ken­teen luo­tet­ta­vuuson­gel­mis­ta pois­tuu ilman Pisaraakin.
    Hel­sin­gin pai­kal­lis­lii­ken­teen paran­ta­mi­seen Pisa­ra taas on aika järeä työkalu.
    KK:n lin­kis­tä löy­ty­vään vaih­toeh­toon, että “mini-Pisa­ra” voi­tai­siin toteu­tet­taa van­ho­jen sata­ma­ra­to­jen poh­jal­ta, en tosin ihan vie­lä usko.

    Pie­nim­pien ter­veys­kes­kus­ten sulkeminen.
    Mitä seu­raa: monien vai­keas­ti liik­ku­vien mat­ka pite­nee. Niis­tä isom­mis­ta kes­kuk­sis­ta tulee entis­tä ruuh­kai­sem­pia ja levot­to­mam­pia. Hen­ki­lö­kun­taa ei kui­ten­kaan juu­ri voi vähen­tää. Ja työt­tö­miä­hän siten tehtäisiinkin.
    Pal­ve­lu­lin­jo­ja ja kor­vat­ta­via tak­si­kyy­te­jä tar­vit­tai­siin lisää. Mut­ta ehkä sii­nä jotain säästäisi.

    Hil­jai­sim­mat sivu­kir­jas­tot kor­va­taan kirjastoautoilla.

    Auts.
    Jät­kä­saa­ren nopeut­ta­mi­nen vei­si minul­ta meri­nä­kö­alan rip­peet nopeu­te­tus­ti. Mut­ta en halua nimbyillä.

    Olen jul­ki­sen ja eri­to­ten rai­de­lii­ken­teen ystävä.

    Samoin kir­jas­to­jen ja hyvien jul­kis­ten pal­ve­lu­jen yleensä.

    Kaik­kein vähi­ten haluan siir­tää pie­ni­palk­kai­sia jul­ki­sen sek­to­rin puur­ta­jia kortistoon.

    Koko täs­sä pos­tauk­ses­sa on vähän “kill your dar­lings” ‑sävy.

  36. Tuloi­deoi­ta:

    1. Ruuh­ka­mak­sut

    2. Tont­tien myy­mi­nen eni­ten tar­jo­val­le ilman mitään velvollisuuksia/ehtoja.

    Sääs­töi­deoi­ta:

    1. Kau­pun­ki­suun­ni­te­lu­vi­ras­ton lakkauttaminen

    2. Kult­tuu­ri­toi­men lakkauttaminen

    3. Nuo­ri­so­toi­men lakkauttaminen

    4. Jul­ki­sen lii­ken­teen tuke­mi­sen lopettaminen

    5. Ter­vey­den­huol­lon mak­su­jär­jes­tel­män siir­tä­mi­nen pak­ko­sääs­tä­mi­seen perus­tu­vaan jär­jes­tel­mään, mis­sä ihmi­sil­lä on omat terveystilit.

    6. Lii­kun­ta­toi­men lak­kaut­ta­mi­nen ja lii­kun­ta­paik­ko­jen myyn­ti eni­ten tarjoavalle.

    7. Kaik­kien näi­den lopet­ta­mi­seen liit­ty­vän vir­ka­mies­hal­lin­non pur­ka­mi­nen, esim. sil­le apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jal­le pot­kut, joka oli vas­tuus­sa lii­kun­ta­toi­mes­ta jne.

  37. Kun talous on kireäl­lä, niin yri­tys­maa­il­mas­sa sääs­tö­jen lisäk­si pyri­tään myös etsi­mään tulo­jen pie­niä­kin lisäyk­siä ja mah­dol­li­suuk­sia omai­suu­den arvon nos­ta­mi­seen. Mut­ta Hel­sin­gin kau­pun­gis­sa näy­te­tään ole­van kiin­nos­tu­nei­ta lähin­nä vain suu­ren mit­ta­luo­kan sääs­töis­tä ei pikkuasioista.

    Sik­si ehdo­tan koi­ra­ve­ron nos­toa 20 pro­sent­tia ja edel­lä ket­jus­sa jo mai­ni­tun vene­paik­ka­ha­ke­muk­sen jät­tä­mis­mak­sun nos­ta­mis­ta 8 euros­ta 10 euroon. Näi­den lisäk­si monia mui­ta­kin mak­su­ky­kyi­sil­tä perit­tä­viä pie­niä mak­su­ja voi­tai­siin nostaa. 

    Rahoi­tus­a­se­maa voi­tai­siin paran­taa saa­ta­vien tehok­kaam­mal­la perin­näl­lä ja varas­to­jen kier­to­no­peuk­sien tehostamisella.

    Vaik­ka näi­den pik­ku­temp­pu­jen kaut­ta ei saa­tai­si kerät­tyä kuin 10 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa, niin ei asi­aa kan­na­ta vähä­tel­lä. Jokais­ta pik­ku­mak­sua ei tie­ten­kään pää­te­tä val­tuus­tos­sa, mut­ta val­tuus­to voi sil­ti vel­voit­taa viras­tot etsi­mään mak­su­jen nostomahdollisuuksia.

    Todel­la­kin, kuten muut­kin ovat toden­neet, jokai­sen inves­toin­nin osal­ta pitäi­si talou­del­li­set perus­te­lut esit­tää huo­mat­ta­vas­ti parem­min. Pitäi­si olla jon­kin­lai­nen kym­me­nen vuo­den inves­toin­tioh­jel­ma, jon­ka poh­jal­ta inves­toin­tien jär­jes­tys­tä voi­si miet­tiä osa­na bud­jet­ti­kä­sit­te­lyä. Nyt­hän nois­ta inves­toin­neis­ta ei ota Erk­ki­kään selvää.

    Lisäk­si pitäi­si käy­dä nykyis­tä parem­min läpi kaik­ki poten­ti­aa­li­set ansain­ta­mah­dol­li­suu­det. Onhan näi­tä hotel­li­tont­te­ja ja mui­ta­kin ansain­ta­koh­tei­ta. Tem­put, joil­la nos­te­taan koh­tei­den tasear­voa pitäi­si kir­ja­ta erik­seen vaik­ka­pa inves­toin­tioh­jel­maan. Nyt­hän nämä tem­put jää­vät bud­je­tis­sa koko­naan huo­miot­ta sii­hen asti kun­nes esi­mer­kik­si kaa­voi­tet­tu hotel­li­tont­ti lopul­ta myydään. 

    Ver­rat­tu­na yri­tys­maa­il­maan kun­nal­li­sen talou­den ongel­ma­na on sur­kea tasei­den käsit­te­ly ja ymmär­tä­mi­nen. Tosin ei se hom­ma kovin help­poa ole yrityksissäkään.

  38. Siren, en näe syy­tä olla huol­lis­saan sii­tä että kiin­nos­taa­ko Jät­kä gryndereitä.

    Minul­la ei ole mitään sitä vas­taan että Kruu­nu­vuor­ta tai mui­ta asui­na­luei­ta lykä­tään kun­han joku ensin ker­too että miten tämä sääs­tää rahaa tai on muu­ten kau­pun­gin talou­del­li­sis­sa int­res­seis­sä. Kruu­nu­vuo­ren lii­ken­neyh­teys mak­saa mut­ta toi­saal­ta maan puh­dis­tuk­sen hoi­taa öljy-yhtiöt ja park­ki­pai­kat­kin on ker­ran­kin ver­rat­taen hal­po­ja hyvis­tä kal­lio­ra­ken­ta­mi­sen olo­suh­teis­ta joh­tuen, noin 17 000 kap­pa­le. Jät­kä­saa­res­sa mak­saa maan puh­dis­tus, Kala­sa­ta­mas­sa se ja mah­dol­li­nen Hana­saa­ren voi­ma­lan siir­to, Koi­vusaa­res­sa taas puh­dis­tus ja täyt­tö­maa. Ja niin edelleen.

    Eli joo, raken­ta­mi­nen mak­saa mut­ta en minä ole vie­lä kenen­kään kuul­lut väit­tä­vän että tämä on koko­nai­suu­te­na pers­net­toa, maas­ta myös mak­se­taan var­sin­kin kan­ta­kau­pun­gis­sa. Ja joka iki­nen het­ki kun maa­omai­suus on tyh­jän pant­ti­na se tuot­taa nol­la euroa. Ei tämä ole kan­nat­ta­vuuson­gel­ma vaan kor­kein­taan rahoi­tuson­gel­ma, ja sii­hen on ratkaisuja.

    Epä­suo­rat talous­vai­ku­tuk­set taas tulee sitä kaut­ta että jos ei raken­ne­ta niin asu­mi­sen hin­nat nousee kos­ka tar­jon­ta pie­ne­nee. Tämä nos­taa kaik­kia hin­to­ja ml. kau­pun­gin menot. Jos raken­ne­taan kau­em­mak­si niin liik­ku­mi­sen kus­tan­nuk­set kas­vaa, sitä mitä kas­va­va kehä­lii­ken­ne mak­saa voi ihme­tel­lä vaik­ka siel­lä Itä­kes­kuk­ses­sa, ja lisäk­si ne veron­mak­sa­jat eivät sit­ten ole Hel­sin­gis­sä. Ja mitä nii­hin tulee, minun on hyvin vai­kea uskoa että vaik­ka­pa Kruu­nu­vuo­reen muut­ta­va mak­sai­si kes­ki­mää­räis­tä vähem­män veroja.

    Yksi tapa oikais­ta kau­pun­gin tulot oli­si muu­ten vähen­tää asu­mi­sen sub­ven­tioi­ta. Tar­koi­tan kau­pun­gin peri­miä asun­to- ja tont­ti­vuo­kria. Poliit­ti­ses­ti tämä lie­nee mah­do­ton­ta, kiin­teis­tö­vi­ras­ton esi­tys tont­ti­vuo­kris­ta joka oli koro­tuk­se­na­kin rei­lus­ti alle min­kä tahan­sa jär­ke­vän käy­vän hin­nan nos­ti jo sel­lai­sen metelin.

    Mut­ta se mikä minus­ta voi­si toi­mia oli­si se että tar­jot­tai­siin ole­mas­sa ole­vien asun­to­jen vuo­kra­lai­sil­le oikeus ostaa asun­ton­sa, vaik­ka osit­tain niin että ne muu­tet­tai­siin asu­mi­soi­keus­a­sun­noik­si. Väit­täi­sin kysyn­tää ole­van, ihmi­set kui­ten­kin mak­saa sii­tä että joku on oma ja toi­saal­ta tämän jäl­keen on jär­ke­vää inves­toi­da sen kor­jauk­seen. Vuo­kra­ton­teil­la ole­vil­le asun­to­yh­tiöil­le voi­si taas tar­jo­ta lisä­ra­ken­nusoi­keut­ta vuo­kran­ko­ro­tuk­sen vastineeksi.

  39. Hel­sin­gin Kau­pun­ki suu­res­sa vii­sau­des­saan antaa raken­taa pie­niä vuo­kra-asun­to­ja. Vuo­krien hin­ta­pai­neet tasaan­tuu edes vähän, asu­mis­tuet pienenevät.

  40. Pyy­luo­mal­le:

    Var­maan Jät­kis peri­aat­tees­sa kiin­nos­taa. Mut­ta kun täy­sin epä­tie­teel­li­ses­ti ver­taan ikku­nas­ta näky­vää sii­hen, mitä ensim­mäi­sis­sä aika­tau­luis­sa luki, niin jon­kin ver­ran hyy­ty­mis­tä on. Osit­tain voi kyl­lä muis­ti teh­dä tepposet…

    Hyvien Veron­mak­sa­jien Aluei­den rypis­tä­mi­nen val­miik­si, vaik­ka vähän sat­tui­si, on var­maan kyl­lä pit­käl­lä täh­täi­mel­lä viisasta.

    Asu­mi­sen sub­ven­tios­ta en osaa lon­kal­ta ampua. Asun­to­vuo­krien koro­tus joko vaa­ti­si asu­mis­tuen koro­tus­ta pie­ni­tu­loi­sil­le tai hei­dän talou­ten­sa kiris­ty­mis­tä enti­ses­tään tai muut­ta­mis­ta muu­al­le (min­ne?) Asuu­ko kau­pun­gin asun­nois­sa pal­jon mak­su­ky­kyi­siä “tur­haan” sub­ven­toi­tui­na? Kysyn kun en tie­dä enkä jak­sa ottaa selvää;/

    Tont­ti­vuo­kris­ta sen ver­ran, että esi­mer­kik­si joil­la­kin Hitak­sil­la se on jo mel­kein 2/5 talo­yh­tiön menois­ta ja vas­tik­keet aika suo­lai­sia. Jo ennen kuin talot ovat remont­ti-iäs­sä. Mut­ta Hita­sit tie­tys­ti ovat vain osa kuviota.

    Art­tu­ril­le:

    Ruuh­ka­mak­sut voi­si­vat olla­kin hyvä idis.

    Miten ajat­te­lit kau­pun­gin eri­lais­ten “toi­mien” lak­kaut­ta­mi­sen jäl­keen jär­jes­tää nii­den nyt hoi­ta­mat palvelut?
    Yksi­tyis­te­tään teat­te­rit (teo­rias­sa voi­si toi­mia­kin. Eihän kaik­ki ole ns. lai­tos­teat­te­rei­ta nyt­kään. Mut­ta tukea ne oli­si­vat sit­ten kum­min­kin par­ku­mas­sa ja aina­kin minä voi­sin hel­tyä jos oli­sin valtuutettu…)

    Tehok­kain­ta nuo­ri­so­työ­tä teke­vät nyt jo osit­tain kol­man­nen sek­to­rin tahot, mut­ta sama jut­tu: tar­vit­se­vat ja ansait­se­vat tukea.

  41. Suo­mes­sa 97% kun­nis­ta on talous­vai­keuk­sis­sa ja vel­kaa ote­taan mil­jar­din ver­ran vuodessa.

    Otin tuol­la aikai­sem­min eimer­kik­si hyväs­tä kun­ta­ta­lou­des­ta Val­ti­mon kun­nan Pohjois-Karjalassa.

    Val­ti­mon kun­nan tilan­ne oli­si aivan toi­nen, jos Suo­men val­tio ei teki­si vuo­sit­tain kah­dek­san mil­jar­din tulo­niir­to­ja kau­pun­ki­seu­duil­ta aleuille.

    Väes­tö on muut­ta­nut haja-asu­tusa­lueil­ta kau­pun­ki­seu­duil­le, mut­ta tuki­sum­mat ovat pysy­neet samoi­na. Muu­to­lii­ke on saa­vut­ta­nut satu­raa­tio­pis­teen­sä ja väes­tön kehi­tys jat­kuu nyt syn­ty­vyy­te­nä kau­pun­ki­seu­duil­la ja kuol­lei­suu­te­na syr­jä­ky­lil­lä. http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-07–12_003.html?s=3

    Maa­ta­lou­des­sa enem­män tai vähem­män työs­ten­te­le­viä on enää 60.000 ja maa­ta­lous­tuet ovat sil­ti pysy­neet samoi­na. Tukia on kai­ken aikaan tupat­tu lisää ja uute­na tuki­muo­to­na tul­le­vat maa- ja met­sä­ta­lou­den energiantuotantotuet.

    Pal­ve­lui­den käyt­tö on siir­ty­nyt kau­pun­ki­seu­duil­le, mut­ta vas­taa­vaa resurs­sien kor­jaus­ta ei ole teh­ty. Edel­li­ses­tä raken­ne­muu­tok­ses­ta eli pel­to­pa­ke­teis­ta on kulu­nut koh­ta 50 vuotta. 

    Elik­kä tar­vi­taan iso raken­teel­li­nen remont­ti. Hoi­to­jo­nen kans­sa kik­kai­luil­la ei pit­käl­le pötkitä.

  42. Luin jos­tain, että Hel­sin­gis­sä koi­ra­ve­ron tuot­to on 800 000 €/vuosi, ja perintä‑, las­ku­tus- ynnä muut kulut 700 000 €/vuosi. Joku nume­roi­hin pereh­ty­nyt voi­nee kor­ja­ta, mut­ta mikä­li suu­ruus­luo­kat ovat oikein, ei tuos­sa ole hir­veäs­ti jär­keä, kuten ei oli­si kis­sa- tai mar­su­ve­ros­sa­kaan. Koi­ra­ve­ron nos­ta­mi­nen luul­ta­vas­ti aiheut­tai­si ylei­sem­min­kin veron­mak­su­mo­raa­lin heik­ke­ne­mis­tä ja rahal­li­nen hyö­ty jäi­si vähäi­sek­si, mui­den hait­to­jen lisään­tyes­sä. Veroil­la on aina hintansa.

    Voi tie­tys­ti olla, että ongel­ma rat­kais­taan lait­ta­mal­la jokai­seen kuo­noon pakol­li­nen rekis­te­ri­kil­pi, GPS-seu­ran­ta­lai­te ja sää­tä­mäl­lä tien­käyt­tö­mak­su, ja lisää­mäl­lä auto­maat­ti­sia valvontakameroita.

  43. Sii­tä pal­ve­lui­den tuot­ta­vuu­des­ta kan­nat­taa muu­ten lukea mai­nio artik­ke­li Tilas­to­kes­kus Hyvin­voin­ti­kat­sauk­ses­ta 2/2010, “Pal­ve­lu­jen tuot­ta­vuut­ta ei aina kan­na­ta paran­taa”, http://tilastokeskus.fi/artikkelit/2010/art_2010-06–07_002.html?s=0

    Tilas­to­jen mukaan jul­kis­ten pal­ve­lui­den, eri­tyi­ses­ti kun­tien ja kun­tayh­ty­mien tuot­ta­mien pal­ve­lui­den, tuot­ta­vuus on hei­ken­ty­nyt 2000-luvul­la. Vii­me aikoi­na on esi­tet­ty, että jul­kis­ten pal­ve­lui­den tuot­ta­vuut­ta paran­ta­mal­la voi­daan pie­nen­tää jul­ki­sen talou­den vajet­ta ja pelas­taa jul­ki­nen talous.

    Tuot­ta­vuus­kes­kus­te­lus­sa on unoh­det­tu, että vähäi­nen tuot­ta­vuus­ke­hi­tys ei ole pel­käs­tään jul­kis­ten pal­ve­lu­jen ongel­ma. Mel­ko tasai­sen tai jopa vähe­ne­vän tuot­ta­vuu­den alo­ja ovat esi­mer­kik­si yksi­tyi­set kou­lu­tus- ja ter­veys­pal­ve­lut sekä lii­ke-elä­män palvelut…

    Osa pal­ve­lui­den tuot­ta­vuu­den kas­vus­ta joh­tuu sii­tä, että on siir­ryt­ty pal­ve­lus­ta itse­pal­ve­luun. Asia­kas on pan­tu teke­mään ilmai­sek­si työ, jos­ta yri­tys ennen mak­soi työn­te­ki­jöil­leen. Kun asiak­kaan teke­mät tun­nit ote­taan huo­mioon, vain yri­tyk­sen tuot­ta­vuus on lisään­ty­nyt. Toi­min­nan tuot­ta­vuus sen sijaan ei ole kovin pal­jon parantunut.

    Vuo­si­na 1987–1999 kau­pa­na­lan työn tuot­ta­vuus para­ni viral­li­ses­ti pari pro­sent­tia vuo­des­sa. Jos ostok­siin käy­tet­ty aika lisä­tään kau­pan työn­te­ki­jöi­den työ­tun­tei­hin ajan­käyt­tö­tut­ki­mus­ten osoit­ta­mal­la taval­la, ei työn tuot­ta­vuus tuo­na aika­na paran­tu­nut juu­ri lainkaan…

    Edel­leen on yllät­tä­vän pal­jon yksi­tyi­siä pal­ve­lui­ta, joi­den työn tuot­ta­vuus ei ole paran­tu­nut lain­kaan, se on paran­tu­nut vain vähän tai jopa hei­ken­ty­nyt. Esi­mer­kik­si maa­lii­ken­teen työn tuot­ta­vuu­den kas­vu on ollut lähin­nä rau­ta­tie- ja kuor­ma-auto­lii­ken­teen varas­sa, mut­ta tak­si- ja lin­ja-auto­lii­ken­teen työn tuot­ta­vuus ei ole oleel­li­ses­ti muut­tu­nut pit­käl­lä­kään aika­vä­lil­lä. Syy on help­po ymmär­tää: autos­sa tar­vi­taan kul­jet­ta­ja. Tuot­ta­vuus saat­tai­si paran­tua, jos asia­kas tart­tui­si itse rattiin…

    Sivu­huo­mau­tuk­se­na että tähän aut­taa kun on enem­män mat­kus­ta­jia per kul­jet­ta­ja ja sit­ten isom­pi kulkuneuvo.

    Myös yksi­tyis­ten kou­lu­tus­pal­ve­lu­jen tuot­ta­vuus on paran­tu­nut vain hie­man, kos­ka niin auto­kou­luis­sa, atk-kurs­seil­la kuin kie­li­kou­luis­sa­kin tar­vi­taan opet­ta­jia. Yksi­tyis­ten ter­veys­pal­ve­lu­jen työn tuot­ta­vuus on jopa hei­ken­ty­nyt pit­käl­lä aikavälillä…

    Kai­kil­le mai­ni­tuil­le aloil­le on yhteis­tä se, että ne ovat työ­voi­ma­val­tai­sia ja työn­te­ki­jä pal­ve­lee välit­tö­mäs­ti asiakasta…

    Näi­den alo­jen työn tuot­ta­vuut­ta ei ole help­poa paran­taa. Tie­to­tek­nii­kan kehit­ty­mi­nen tar­jo­aa joi­ta­kin mah­dol­li­suuk­sia, mut­ta pal­ve­lu­jen tuot­ta­jak­si tar­vi­taan lop­pu­jen lopuk­si aina työn­te­ki­jöi­tä. Asi­aa voi­daan aut­taa orga­ni­saa­tioi­ta ja pro­ses­se­ja paran­ta­mal­la, mut­ta on koh­tuu­ton­ta vaa­tia, että näi­den alo­jen työn tuot­ta­vuus para­ni­si oleel­li­ses­ti. Kun hei­kon tuot­ta­vuus­ke­hi­tyk­sen alo­jen osuus talou­des­sa kas­vaa ja tuot­ta­vuu­den kas­vu sen takia hidas­tuu, ei yhteis­kun­nan auta kuin sopeu­tua tilanteeseen 

    Sanoi­sin että jos halu­taan pal­ve­lui­den tuot­ta­vuut­ta yli­pään­sä paran­taa niin pitäi­si teh­dä parem­paa sof­taa. Siis ei sel­lai­sia juu­ri ja juu­ri käyt­tö­kel­poi­sia viri­tyk­siä kuin nyt.

    1. Noi­hin las­kel­miin pal­ve­lu­jen tuot­ta­vuud­des­ta kan­nat­taa suh­tau­tua aika varoai­ses­ti. Jos­kus aina­kin ter­vey­den­huol­lon tuot­ta­vuut­ta las­ket­tiin sai­raa­la­päi­vän hin­nal­la. Ennen teh­tiin ohi­tus­leik­kauk­sia, jois­sa poti­las maka­si sai­raa­las­sa toi­pu­mas­sa kak­si viik­koa ja sai sen jäl­keen kol­me kuu­kaut­ta sdai­raus­lo­mal­la. Tämä on nyt kor­vagt­tu pal­lo­laa­jen­nuk­sel­la, joka teh­dääb vart­ti­tun­nis­sa ja poti­las pää­see kotiin työ­ky­kyi­se­nä sama­na päi­vä­nä tai seu­raa­va­na. Nämä tuot­ta­vuusih­mi­set ovat onnis­tu­neet loak­se­maan tämän­kin tuot­ta­vuu­den alen­tu­mi­sek­si, kos­ka se yksi sai­raa­la­päi­vä pal­lo­laa­jen­nuk­ses­sa mak­soi enem­män kuin ne nel­jä­tois­ta ohi­tus­leik­kauk­ses­sa, kos­ka vain yhte­nä päi­vä­nä niis­tä sai var­si­nais­ta hoi­toa ja loput 13 oli­vat halpoja.

  44. Tulo­puo­li on tule­vai­suu­des­sa aika karu jos ton­tin­luo­vu­tuk­sis­sa lin­jaus on todel­la­kin tämä:

    Hel­sin­gis­sä hyväk­sy­tys­sä maan­käy­tön ja asu­mi­sen toteu­tus­oh­jel­mas­sa on lin­jat­tu tavoit­teet eri hal­lin­ta­muo­to­jen asun­to­tuo­tan­nol­le. Uusis­ta asun­nois­ta on Ara-tuo­tan­toa 20 pro­sent­tia, uuden väli­mal­lin vuo­kra-asun­to­ja 20 pro­sent­tia, hitas- ja asu­mi­soi­keus­a­sun­to­ja samoin 20 pro­sent­tia ja loput 40 pro­sent­tia on vapaa­ra­hoit­teis­ta omistustuotantoa.

    Tuol­la 40 pro­sen­til­la raken­ne­taan sit­ten län­si­ran­to­jen isot asun­not ja lopuis­ta käy­dään jul­ki­suu­des­sa vään­töä että nekin saa­daan raken­net­tua asu­mis­tu­ki­au­to­maat­tiin sopi­vik­si kanakopeiksi.

    Lop­pu­tu­lok­se­na on kei­no­te­koi­nen niuk­kuus ja ton­tin­ja­ko­po­li­tii­kan väliin­pu­toa­jat ovat juu­ri­kin nii­tä kehys­kun­tiin muut­ta­via kes­ki- ja hyvä­tu­loi­sia per­hei­tä jot­ka kyl­lä mak­sai­si­vat asun­ton­sa itse, mut­ta seit­sen­nu­me­roi­seen sum­maan ei ihan ole varaa. Asu­mi­sen sub­ven­tion rahoit­ta­mi­nen on jo itses­sään tar­peek­si dis­mo­ti­voi­vaa, mut­ta kun vero­ra­hat vie­lä kier­tä­vät mark­ki­noil­le kapi­ta­li­soi­tuak­seen asun­to­jen hin­toi­hin, ei ole ihme että kehys­kun­nat kutsuvat. 

    Tont­ti­po­li­tii­kan voit­ta­jia ovat sit­ten ne joi­den (veron)maksukyky on riit­tä­vän vähäi­nen sub­ven­toi­tuun asu­mi­seen, tai jot­ka onnis­tu­vat jonot­ta­maan tai suh­mu­roi­maan itsel­leen hitas-asunnon.

    Tätä on kil­pai­lu hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta Hel­sin­gin tapaan.

  45. Jos jul­ki­nen sek­to­ri on koko suh­dan­ne­syk­sin ylit­se ran­kas­ti ali­jää­mäi­nen, kyl­lä vika on elä­mi­ses­sä yli varo­jen, ei ilkeis­sä kapitalisteissa.

    Po. “Jos jul­ki­nen sek­to­ri on koko suh­dan­ne­syklin ylit­se ran­kas­ti ali­jää­mäi­nen, puhe on jos­tain täy­sin muus­ta maas­ta kuin Suomesta”.

    Suo­men jul­ki­sen talou­den yli­jää­mä vuon­na 2007 oli 5,3 % eli kai­kis­ta 27 EU-maas­ta sel­keäs­ti suu­rin. Suo­men jul­ki­syh­tei­sö­jen net­to­ra­hoi­tus­va­ral­li­suus vuon­na 2006 oli posi­tii­vi­nen yli 70 %:n BKT-osuu­del­la — EU-mais­ta vain Luxem­bur­gil­la ja Virol­la oli tasees­saan näin sel­väs­ti enem­män varo­ja kuin vel­kaa. Yli­pään­sä vain yhdel­lä kol­man­nek­sel­la EU-mais­ta oli edes hiu­kan enem­män varo­ja kuin vel­kaa. (Läh­de.)

    Taan­tu­miin pitäi­si varau­tua, mut­ta Suo­mes­sa ja muis­sa län­si­mais­sa jul­ki­nen sek­to­ri on lait­ta­nut sileäk­si suun­nil­leen kai­ken, mitä nousu­kau­del­la kertyi.

    Po. “Taan­tu­miin on varau­dut­tu; Suo­mes­sa jul­ki­nen sek­to­ri ei ole lait­ta­nut sileäk­si juu­ri mitään sii­tä, mitä nousu­kau­del­la kertyi”.

    Jos­sain vai­hees­sa tulee sei­nä vas­taan ja lii­an suu­ren yksi­kön pur­ke teh­dään pakon edes­sä (vrt. Lontoo).

    Mihin­kä­hän tämä viit­taa? Kun Suur-Lon­toon hal­lin­to ja kau­pun­gin­val­tuus­to lak­kau­tet­tiin vuon­na 1986, se oli kan­sa­lais­ten kes­kuu­des­sa var­sin suo­sit­tu ja arvo­val­tai­nen, ja lopet­ta­mis­ta pidet­tiin mel­ko ylei­ses­ti Bri­tan­nian tuol­loi­sen hal­li­tuk­sen pik­kusie­lui­se­na kos­to­na sii­tä, että Lon­toon kun­nal­lis­po­li­tii­kas­sa puhal­si­vat täy­sin eri tuu­let kuin val­ta­kun­nan poli­tii­kas­sa. Kun hal­li­tus vaih­tui, asias­ta pidet­tiin kan­sa­nää­nes­tys, jos­sa Suur-Lon­toon kat­ta­van hal­lin­non ja val­tuus­ton palaut­ta­mis­ta kan­nat­ti kak­si kol­mas­osaa. Ja niin se perus­tet­tiin vuon­na 1999 uudes­taan — paik­ka­mää­rä vain vähe­ni yhteen nel­jän­nek­seen enti­ses­tä — ja on toi­mi­nut sii­tä lähtien.

  46. Art­tu­ri,

    Ei ole luul­ta­vaa, että ruuh­ka­mak­sus­ta saa­tai­siin kerät­tyä (Hel­sin­gis­sä) sent­tiä­kään. Ruot­sis­sa­kin on jää­nyt hei­kok­si, ja siel­lä ei ole Turaat­to­ri tusaa­mas­sa, kuten täällä.

    Aja­tus sinän­sä on hyvä, ja mark­ki­nae­hoi­nen meno (=mak­se­taan mitä käy­te­tään) toi­mii„ mut­ta ei se Sta­din talout­ta korjaa.

    Mut­ta Hel­sin­gin kau­pun­gin raho­jen lop­pu­mis­ta kai ei voi sinäl­lään pitää muu­ten kuin posi­tii­vi­se­nä asia­na. Ehkä jos­kus pitää miettiäkin? 

    En usko, että Hel­sin­kiä ollisi,mahdollista tuho­ta, mut­ta yri­tys ei ole vähäi­nen Län­si­met­roi­neen ja idän väyläsuunnitelmineen.

    Kari

  47. Hel­sin­gin talous on uinut enim­mäk­seen pin­nan ylä­puo­lel­la. Kun vetoa alas­päin on ollut, tasa­pai­noi­tus on teh­ty sopeut­ta­mal­la moni-ilmei­nen orga­ni­saa­tio toi­mi­maan osin uusin eväin. Luo­vuus kukois­taa niuk­kuu­den ilma­pii­ris­sä, jos ei liet­so­ta paniik­ki­tun­nel­mia ja tie­de­tään yhtei­nen tavoi­te. Van­taa on juu­ri­nut kus­tan­nuk­sen­sa puut­teen pai­nees­sa Hel­sin­kiä alem­mal­le tasolle. 

    Pysy­väs­ti mata­la­palk­ka-ala­na kun­ta­sek­to­ri ei hou­kut­te­le töi­hin­sä kulut­ta­ja­sek­to­rin ylä­pää­tä, joka ei tun­ne puut­tee­na­lais­ta elä­mää omak­seen eikä sit­ten osaa sii­hen hel­pos­ti sovit­tau­tua­kaan. Hen­ki­lös­tön osaa­mis­ta kan­nat­taa käyt­tää laa­jal­ti, kun tar­peel­li­set sääs­töt ja lisä­tu­lot etsitään.

    Ehkä­pä tuli teh­tyä sopi­vaan aikaa sel­vi­tys Hel­sin­gin ja Van­taan yhdis­tä­mis­mah­dol­li­suu­des­ta. Sen ohei­sai­neis­to­na syn­tyi ajan­ta­sais­ta ver­tai­luai­neis­toa toi­min­to­jen talou­del­li­suu­den parantamismahdollisuuksista.

    Kau­pun­gin hal­lin­to­kun­nat pys­ty­vät koke­mus­ten mukaan tasa­pai­not­ta­maan toi­min­tan­sa talou­den vaa­ti­mus­ten mukai­sek­si. Pal­jon porua, puhet­ta ja päi­vit­te­lyä syn­tyy oheistuotteena. 

    Val­tuus­ton on annet­ta­va sel­vä tavoi­te viras­toil­le ja lai­tok­sil­le talou­den tasa­pai­not­ta­mi­sek­si ja näet­te, että jäl­keä syn­tyy. Kei­no­lis­ta on väsyt­tä­vän pit­kä, kos­ka mitään yhtä voi­ma­kei­noa ei ole käytettävissä.

  48. No joo, tuot­ta­vuus pal­ve­luis­sa on käsit­teel­li­ses­ti ongel­mal­li­nen asia. Esi­mer­kik­si jos neu­von­ta­pu­he­lin (mai­nio pal­ve­lu) vähen­tää pik­ku­vai­vo­jen takia tapah­tu­via lää­kä­rin­käyn­tiä niin lää­kä­rin työ saat­taa hyvin­kin vie­dä enem­män aikaa per poti­las, kos­ka tapauk­set on kes­ki­mää­rin vaikeampia.

    HKL:n tuot­ta­vuus­mit­ta­rin yksik­kö on muu­ten tar­jo­tut paik­ka­ki­lo­met­rit, joka mit­taa käy­tän­nös­sä lin­jas­ton kes­ki­no­peut­ta jos kalus­ton koko ei muu­tu. Lin­jas­ton suun­ni­te­lee HSL ja radat KSV. Esi­mer­kik­si uusi met­roa­se­ma Roi­hu­pel­toon las­ki­si täten tuottavuutta.

  49. Suun­ni­tel­lun Pisa­ran sijaan kan­nat­tai­si teh­dä kier­to­tun­ne­li kai­kel­le juna­lii­ken­teel­le. Kus­tan­nus oli­si hie­man enem­män kuin Pisa­ral­la — mut­ta yllät­tä­vän vähän enem­män. Isoim­mat kus­tan­nuk­set tule­vat ase­mis­ta ja tek­nii­kas­ta, pidem­pi tun­ne­li (loi­vem­mat nousut ja kaar­teet) ei nii­den rin­nal­la pal­jon mak­sa. Tämän seu­rauk­se­na vapau­tuu Töö­lön­lah­del­ta ja Pasi­las­ta neliö­ki­lo­met­ri tai kak­si raken­nus­maa­ta — kau­pun­gin tie­ten­kin pitäi­si pak­ko­lu­nas­taa nuo maat ennen kaa­voi­tus­ta, mut­ta aina­han peri­aat­teis­taan voi luo­pua (ja kenen peri­aa­te tuo itse asias­sa on?)

  50. Yksi sel­keim­mis­tä sääs­tö­kei­nois­ta oli­si taa­tus­ti sisäi­sen hal­lin­non yksin­ker­tais­ta­mi­nen. Mal­lia voi­si ottaa vaik­ka Van­taas­ta, joka pär­jää huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mäl­lä byro­kraat­ti per suo­rit­ta­va työn­te­ki­jä ‑suh­teel­la.

    Jos­kus vuo­si pari sit­ten jul­ki­suu­des­sa tai­si olla jokin Hel­sin­gin ja Van­taan yhdis­ty­mis­tä poh­ti­va sel­vi­tys, jos­sa tuo hal­lin­non tehok­kuu­den epä­suh­ta todet­tiin. Las­kes­ke­lin tuol­loin, että jos Hel­sin­ki toi­mi­si yhtä vähil­lä byro­kraa­teil­la, niin sääs­töt voi­si­vat olla sato­ja mil­joo­nia — ilman, että pal­ve­luis­ta täy­tyi­si tin­kiä. (Äkki­pää­tä las­kien yksi 3500 €/kk ansait­se­va byro­kraat­ti kus­tan­taa aina­kin 100 000 € vuo­des­sa (ole­tus: sivukulut+yleiskustannukset yhteen­sä 150% pal­kas­ta) eli 1000 byro­kraat­tia vas­taa 100 miljoonaa €).

    Muis­te­li­sin, että Pau­la Kok­kos­ta oli­si jopa haas­ta­tel­tu näis­tä tulok­sis­ta ja kom­ment­ti tai­si olla aika suo­raan: “meil­lä kun nyt sat­tuu ole­maan täl­lai­nen tsaa­rin aikai­nen hal­lin­to” (ja leveä hymy päälle).

    Eikö tuos­sa oli­si kui­ten­kin aika sel­vä ja help­po — aina­kin sii­nä mie­les­sä, että äänes­tä­jät hyväk­syi­si­vät — sääs­tö­koh­de? Vai onko vir­ka­mies­ten ja viras­to­jen val­ta Hel­sin­gis­sä­kin niin suu­ri, ettei­vät kan­san valit­se­mat polii­ti­kot mah­da tilan­teel­le mitään?

    Jos tilan­net­ta on todel­la­kin mah­do­ton muut­taa, niin sit­ten kyl­lä siir­ryn kan­nat­ta­maan täy­sin lem­pi­vaih­toeh­toa­ni — kun­nil­ta kaik­ki val­ta ja vas­tuut pois ja pal­ve­lut yms. maa­kun­ta­ta­sol­la toteu­tet­ta­vik­si. Eikö­hän täl­lai­ses­sa uudis­tuk­ses­sa jäi­si van­ha läs­ki mat­kal­le heti alkumetreillä.

  51. Tom­mi Uschanov:

    EU-mais­ta vain Luxem­bur­gil­la ja Virol­la oli tasees­saan näin sel­väs­ti enem­män varo­ja kuin velkaa.

    Eiks nää pitäs suh­teut­taa tule­vai­suu­den menoihin?

    Muis­taak­se­ni luin jos­kus jotain Caton jul­kai­sua, jos­sa Suo­men rahoi­tus­ti­lan­ne esi­tet­tiin yhdek­si Euroo­pan huo­noim­mis­ta, kos­ka väes­tö­ra­ken­ne oli niin epäe­dul­li­nen. Tiet­ty Cato nyt ei oo sul­le var­maan läh­de eikä mikään, mut­ta en mä nyt tie­dä miten nii­den poliit­ti­set ennak­ko­luu­lot olis vai­kut­ta­nu tohon.

    (En löy­tä­ny läh­det­tä pikai­sel­la googlaamisella…)

  52. Eikös aika moni ter­vey­den­huol­lon, sosi­aa­li­me­no­jen, työ­ky­vyn säi­lyt­tä­mi­sen jne. tehok­kuuson­gel­ma rat­ke­ai­si sil­lä, että kaik­ki kulut mak­set­tai­siin yhdel­tä luu­kul­ta? Tie­tys­ti kepu­loi­sil­la on täs­sä­kin jokin ketun­hän­tä kai­na­los­sa, kun he yrit­tä­vät ajaa Kelaa sai­rau­den­hoi­to­ku­lu­jen mak­sa­jak­si, mut­ta kui­ten­kin — nykyi­nen osaop­ti­moin­ti tuot­taa aika rumaa jäl­keä mm. työkyvyttömyyseläketilastoissa.

  53. Tom­mi U:
    >Po. “Jos jul­ki­nen sek­to­ri on koko suhdannesyklin
    >ylit­se ran­kas­ti ali­jää­mäi­nen, puhe on jostain
    >täy­sin muus­ta maas­ta kuin Suomesta”.
    >
    >Suo­men jul­ki­sen talou­den yli­jää­mä vuon­na 2007 oli

    Olet nyt käsit­tä­nyt vää­rin, mitä tar­koit­taa suh­dan­ne­sykli. Vuo­si 2007 ei ole koko suh­dan­ne­sykli, vaan se on vain yksi vuo­si suh­dan­ne­syklin aika­na. Tar­kem­min sanot­tu­na se oli vii­mei­sim­män suh­dan­ne­syklin huip­pua. Se, että pari­na tar­koin vali­koi­tu­na nousu­kau­den vuo­te­na pys­tyy jon­kin ver­ran lyhen­tä­mään lai­no­ja — suu­ren kiti­nän säes­tä­mä­nä — ei vie­lä tar­koi­ta, että jul­ki­nen talous oli­si tasa­pai­nos­sa, mikä­li las­ku­kausien vel­kaan­tu­mis­tah­ti on mer­kit­tä­väs­ti kovem­pi. Niin kuin se juu­ri nyt on.

    Se on tie­tys­ti tot­ta, että Suo­men jul­ki­nen talous ei ole niin retu­pe­räl­lä kuin monis­sa muis­sa län­si­mais­sa. Mut­ta silti: 

    Vuon­na 1990 jul­ki­syh­tei­sö­jen EMU-vel­ka oli 12,5 mil­jar­dia euroa. Lama­vuo­si­na se kas­voi vuo­teen 1997 asti 57,9 mrd euroon. 1990-luvun lopun hui­mi­na vuo­si­na vel­kaa onnis­tut­tiin lyhen­tä­mään paril­la mil­jar­dil­la 55,9 mil­jar­diin, sit­ten IT-kuplan kään­täes­sä suh­dan­tei­ta se kään­tyi taas nousuun vuo­teen 2004 asti (67,7 mrd), lyhe­ni perä­ti 54,5 mil­jar­diin (2008) mut­ta vii­me vuon­na­pa se onkin taas 64,3 mil­jar­dia. Tänä vuon­na val­tio lai­naa joka kol­man­nen kulut­ta­man­sa euron. (Tulot verois­ta ja vero­luon­tei­sis­ta mak­suis­ta 30,981 mrd €, lai­naa ote­taan 13,230 mrd €). Kun­nat ja muut jul­ki­syh­tei­söt sit­ten pääl­le. Tämä ei ole kes­tä­vää jul­kis­ta taloutta.

    Nämä ovat abso­luut­ti­sia euro­sum­mia. Kulu­nei­na vuo­si­na inflaa­tio­kin on toki höl­kän­nyt, ja BKT on kas­va­nut, mut­ta on vas­tuu­ton­ta vel­kaan­tua sen uskon varas­sa, että BKT jat­kaa voi­ma­kas­ta kas­vua kun­han vain jat­kam­me rahan kip­paa­mis­ta jul­ki­seen sek­to­riin. Edes­sä on näet kit­ke­riä kom­ment­te­ja sii­tä, miten ilkeät pank­kik­roi­sok­set eivät enää lai­naa rahaa val­tiol­le, vaan vaa­ti­vat yhä kor­keam­pia kor­ko­ja yhä ris­kialt­tiim­pien val­tion obli­gaa­tioi­den tuo­tok­si. Kuten Krei­kal­le kävi, ja vuo­ros­sa nyt Irlanti.

    1. Pek­ka, jos tai­vas­te­let jul­ki­syh­tei­sö­jen­vel­kaa, sinun on otet­ta­va kuvaan mukaan myhös jul­ki­syh­teoi­sö­jen omai­suus, tai aina­kin saatavat.

  54. pal­lo­laa­jen­nus varttitunnissa…

    no voi olla. sit­ten kun on kaik­ki muu val­mis­te­lu pesut, peit­te­lyt, asi­aan pereh­ty­mi­set teh­ty ja ame­rik­ka­lai­set kate­rit on jo hollilla.

    Tun­nis­sa ei takuul­la teh­dä nel­jää. Hyvä jos yksi.

    Sinän­sä lois­ta­va esi­merk­ki, miten jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­vuus on oikeas­ti mones­sa jutus­sa nous­sut vaik­ka tuo­tan­to­ta­lou­den pro­fes­so­ri omi­ne kon­sult­ti­fir­moi­neen yrit­tää muu­ta väittää.

  55. Nyt kun meil­lä on hyvin vah­vaa, kat­ta­vaa ja kas­va­vaa psy­ko­lo­gis­ta näyt­töä sii­tä, että lap­sen kehi­tyk­sen kan­nal­ta lap­sen paras paik­ka on 3‑vuotiaaksi asti koto­na, eikä sen ikäi­nen tar­vit­se kehi­tyk­seen ver­tais­ryh­mää (päin­vas­toin ryh­mä voi olla kehi­tyk­sel­le hai­tak­si), niin eikö sub­jek­tii­vi­nen päi­vä­hoi­to-oikeus voi­tai­si lak­kaut­taa kos­ke­mas­ta sel­lai­sia alle 3‑vuotiaiden per­hei­tä, joi­den van­hem­mis­ta aina­kin toi­nen on kotona? 

    On myös tut­kit­tua tie­tä, sii­tä, että pie­ni lap­si tulee kaik­kein toden­nä­köi­sim­min pahoin­pi­del­lyk­si koto­naan ja että kaik­kein toden­nä­köi­sin pahoin­pi­te­li­jä on oma (uupu­nut) äiti. Niil­le jot­ka muis­te­le­vat “kuin­ka sitä ennen­kin jak­set­tiin” huo­maut­tai­sin, että kaik­ki eivät sil­loin­kaan jak­sa­neet, vaan lap­sia on koh­del­tu kal­toin maa­il­man sivu.

  56. Jos raken­ne­taan kau­em­mak­si niin liik­ku­mi­sen kus­tan­nuk­set kas­vaa, sitä mitä kas­va­va kehä­lii­ken­ne mak­saa voi ihme­tel­lä vaik­ka siel­lä Itä­kes­kuk­ses­sa, ja lisäk­si ne veron­mak­sa­jat eivät sit­ten ole Helsingissä.”

    Ihan näin nopea­na huo­mio­na: “Tii­vis­tel­mä­nä lais­koil­le luki­joil­le: Uudel­le asuk­kaal­le raken­net­ta­vat lii­ken­ne­väy­lät pää­kau­pun­ki­seu­dul­la mak­sa­vat 4000€/km/asukas, jos liik­ku­mi­nen poh­jau­tuu autoi­luun. Ratik­ka­väy­lil­le tulee hin­taa 535€/km/asukas ja pyö­rä­teil­le 200€/km/asukas.” Tämä nopeas­ti ext­ra­po­loi­tu­na tääl­tä: http://vesirajassa.blogspot.com/2010/09/mita-maksaa-motari-eli-kaupunkiautoilun.html

    Sama vie­lä suo­mek­si sanot­tu­na. Jos väes­tö haja­si­joi­te­taan ympä­ri kehys­kun­tia, niin mota­rei­den raken­ta­mi­nen tulee pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nil­le ihan sai­raan kal­liik­si. Kehä II:n 600 mil­joo­nan euron hin­ta­lap­pu alkaa jos­sain vai­hees­sa näyt­tä­mään todel­la hal­val­ta koko­nai­suu­teen verrattuna. 

    Jokai­nen lisä­asu­kas Jät­kä­saa­reen, Her­ne­saa­reen, Kala­sa­ta­maan ja Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan sääs­tää sekä Hel­sin­gin, Espoon, että Van­taan raho­ja — ja tuot­taa luul­ta­vas­ti Hel­sin­gil­le vie­lä voit­toa tämän lisäksi.

  57. Hel­sin­gis­sä hyväk­sy­tys­sä maan­käy­tön ja asu­mi­sen toteu­tus­oh­jel­mas­sa on lin­jat­tu tavoit­teet eri hal­lin­ta­muo­to­jen asun­to­tuo­tan­nol­le. Uusis­ta asun­nois­ta on Ara-tuo­tan­toa 20 pro­sent­tia, uuden väli­mal­lin vuo­kra-asun­to­ja 20 pro­sent­tia, hitas- ja asu­mi­soi­keus­a­sun­to­ja samoin 20 pro­sent­tia ja loput 40 pro­sent­tia on vapaa­ra­hoit­teis­ta omistustuotantoa.”

    spot­tu, olis­ko sul­la link­kiä dok­ka­riin, jos­sa noi asun­to­ra­ken­ta­mi­sen eri luvut kerrotaan?

  58. Vel­kaan­tu­mi­sen kes­tä­vyy­del­le saa hin­nan mark­ki­noil­ta, Suo­men val­tion tai Hel­sin­gin kau­pun­gin mak­sa­mat korot eivät osoi­ta että ne joil­la on täs­sä ihan rahaa kiin­ni oli­si­vat joten­kin huo­lis­saan maksukyvystä.

  59. Jat­kan vie­lä edel­li­seen: Hel­sin­gin kau­pun­ki mak­saa lai­nois­taan alle 2% kor­koa, löy­tyy siel­tä bud­je­tis­ta jon­ka link­ka­sin yllä. Noin hal­val­la rahan hin­nal­la ei ole mikään ongel­ma ottaa lai­naa inves­toin­tei­hin kun­han ne on oikeas­ti inves­toin­te­ja eli niil­lä on takai­sin­mak­su joko pie­nem­pien kulu­jen ja/tai suu­rem­pien tulo­jen muo­dos­sa. Esi­mer­kik­si jär­ke­vät kis­koin­ves­toin­nit mal­liin Munk­ki­vuo­ri tai uudet asui­na­lu­eet mal­liin Kruu­nu­vuo­ri. Kulu­tuk­sen kat­ta­mi­ses­sa lai­nal­la taas ei ole jär­keä kuin suh­dan­ne­luon­tei­ses­ti ihan sama mitä korot on.

    Kau­pun­gin­kam­ree­rit ei vaan joko osaa tai halua ero­tel­la näi­tä kah­ta asi­aa. Tuo tekee sopi­van lai­na­ta­son päät­tä­mi­ses­tä vaikeaa.

    Toi­nen jut­tu on se että inves­toin­nit vaik­ka­pa syr­jäy­ty­my­sen ehkäi­se­mi­seen jää reto­rii­kan tasol­le. Eli jotain tut­ki­muk­sia on ja näis­tä puhu­taan len­nok­kaas­ti inves­toin­tei­na tule­vai­suu­teen, mut­ta näi­tä ei kui­ten­kaan osa­ta tai halu­ta käsi­tel­lä investointeina.

    Niin ja spot­tu on sinän­sä oikeas­sa, mut­ta ei nii­tä HITAS tai vuo­kra­ta­lo­tont­te­ja­kaan ilmai­sek­si anne­ta. HITAS-ton­tin vuo­krat on muis­taak­se­ni 15–20% alle mark­ki­na­ta­son. Minus­ta tuon alen­nuk­sen voi pois­taa, HITA­Sia jono­te­taan sik­si että raken­nus­kus­tan­nuk­set on niin pal­jon pienemmät.

  60. Tom­min valit­se­ma vuo­si oli Suo­men paras talous­vuo­si iki­nä, joten ei lie­ne ihme että jul­ki­nen talous oli sil­loin ylijäämäinen.

    Oli miten oli, jos jokai­sen kun­non laman jäl­keen vel­kaa on sekä euro­mää­räi­ses­ti, että suh­tees­sa kan­san­tuot­tee­seen enem­män kuin edel­li­sen laman jäl­keen, minus­ta se kie­lii pikem­min­kin yli varo­jen elä­mi­ses­tä kuin tasa­pai­noi­ses­ta talou­den­pi­dos­ta. Tar­peek­si kau­an kun jat­kaa samal­la lin­jal­la, käy kuin Kreikalle.

    Nyt edes­sä on talou­den tasa­pai­not­ta­mis­vuo­det. On ihan sama miten asian ilmai­see, jos talout­ta pitää vuo­si­tol­kul­la tasa­pai­not­taa nos­ta­mal­la vero­ja ja leik­kaa­mal­la meno­ja, en pitäi­si sitä ylijäämäisenä. 

    Ja jos mui­hin mai­hin ver­ra­taan, niin kyl­lä­hän val­tio voi­si ottaa vel­kaa vie­lä vaik­ka kuin­ka pal­jon, ennen­kuin ilkeät kapi­ta­lis­tit lope­tai­si­vat rahan lai­naa­mi­sen. En vaan käsi­tä, miten ihmees­sä se oli­si taas kapi­ta­lis­tien vika.

    Enkä kyl­lä väi­tä, ettei­kö Suo­men talout­ta saa­da yli­jää­mäi­sek­si. Kyl­lä­hän kei­not on kaik­kien tie­dos­sa, verot ylös ja pal­ve­lut sekä tulon­siir­rot alas.

    Ja tähän samaan sys­syyn tulee vie­lä väes­tön ikääntyminen.

  61. Mik­ko Säre­lä: “spot­tu, olis­ko sul­la link­kiä dok­ka­riin, jos­sa noi asun­to­ra­ken­ta­mi­sen eri luvut kerrotaan?”

    Asia oli refe­roi­tu Raken­nus­leh­den artik­ke­lis­sa parin vuo­den takaa, alku­pe­räi­nen jul­kai­su tääl­lä. Käy­tän­nös­sä toteu­tet­tu poli­tiik­ka näyt­tää esi­mer­kik­si täl­tä.

  62. Eikös EMU-velas­sa ole­kin jo otet­tu huo­mioon saa­ta­vat? stat.fi: “EMU-vel­ka poik­ke­aa rahoi­tus­ti­lin­pi­don mukai­ses­ta jul­ki­syh­tei­sö­jen velas­ta mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti siten, että EMU-vel­ka on nimel­lis­hin­tai­nen ja käsit­tää ainoas­taan käteis­ra­han ja tal­le­tuk­set, arvo­pa­pe­rit sekä lai­nat.” Jul­ki­sen sek­to­rin sisäi­set velat/saatavat on las­ket­tu sii­tä pois toi­sen­sa peruuttavina.

    Joka tapauk­ses­sa saa­ta­vat eivät muu­ta tilan­net­ta juu­ri­kaan, kos­ka ne ovat vähäi­siä ver­rat­tu­na sii­hen että val­tio vel­kaan­tuu lisää kym­me­nen mil­jar­dia euroa vuodessa.

    Mitä tulee omai­suu­teen, niin jul­ki­syh­tei­sö­jen, kuten mui­den­kin yhtei­sö­jen, omai­suusar­vos­tuk­sis­sa pys­ty­tään luo­val­la kir­jan­pi­dol­la oikeut­ta­maan jota­kuin­kin mitä tahan­sa: “kun mak­sam­me 2 mil­joo­nal­le ihmi­sel­le 1000€/kk kan­sa­lais­palk­kaa, voim­me kir­ja­ta omai­suuse­rik­si 2 mil­jar­dia euroa goodwil­liä kuu­kau­des­sa”. Tämä ei onnek­si nyky­ään ole jul­ki­ses­sa talou­des­sam­me miten­kään mer­kit­tä­vä ilmiö, mut­ta sil­le tiel­le ei kan­na­ta myös­kään läh­teä ollenkaan.

    Muu­ten­kin omai­suu­den arvot­ta­mi­nen on ongel­mal­lis­ta, kun kyse ei ole rahaa tuot­ta­vas­ta inves­toin­tio­mai­suu­des­ta. Esi­mer­kik­si kir­kos­ta eroa­mi­ses­ta ja kir­kol­lis­ve­ros­ta käy­tä­väs­sä kes­kus­te­lus­sa mai­ni­taan usein kir­kon suu­ri omai­suus. Kir­kol­la on kyl­lä mer­kit­tä­vää omai­suut­ta, mut­ta sitä ei voi käyt­tää koko­nai­suu­des­saan almu­jen anta­mi­sek­si syn­ti­sil­le nai­sil­le, kos­ka kate­draa­lien ja seu­ra­kun­ta­ta­lo­jen mark­ki­na-arvo on vähäi­nen ja likvi­di­teet­ti keh­no. Ja vaik­ka osta­jia oli­si­kin, kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti arvok­kai­ta koh­tei­ta ei sil­ti voi­si myy­dä. Mie­les­tä­ni on rea­lis­tis­ta sanoa, että kes­kiai­kai­sen kivi­kir­kon mark­ki­na-arvo on jota­kuin­kin nol­la, vaik­ka se kir­kon omai­suuse­ris­sä oli­si­kin mer­kit­tä­vä. Ellei val­taan saa­da jär­jes­tel­mää, jos­sa sitä voi­daan käyt­tää elokuvateatterina.

    Sama pätee kun­nan­ta­loi­hin, val­tion viras­to­ta­loi­hin, kan­sal­lis­puis­toi­hin, ja jos­sain mää­rin myös musiik­ki­ta­loon ynnä mui­hin raken­nuk­siin. Lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt kuten tiet ja rau­ta­tiet on hie­man hel­pom­pi näh­dä tuot­ta­vi­na investointeina.

    Tämä ei tie­ten­kään tar­koi­ta, ettei­vät­kö jul­ki­set raken­nuk­set ja pal­ve­lut oli­si muka­via ja usein hyö­dyl­li­siä­kin. Mut­ta velal­la teh­tä­vien inves­toin­tien pitäi­si kyl­lä oikeas­ti perus­tua rea­lis­ti­siin takai­sin­mak­su­las­kel­miin. Ja muu pitäi­si tun­nus­taa kulutukseksi.

    Ihan oikeas­ti, olen aika huo­les­tu­nut sii­tä, että val­tio ottaa tänä vuon­na uut­ta lai­naa noin kol­man­nek­sen vero­tu­lois­taan, ja asias­ta puhu­mi­nen ei kiin­nos­ta jul­ki­suu­des­sa juu­ri ketään.

    1. Emu­vel­kaa ei pie­nen­nä esi­mer­kik­si se, että val­tio omis­taa pörs­siyh­töi­den osak­kei­ta eivät­kä esi­mer­kik­si aravalainat.

  63. Yri­tys­maa­il­mas­sa läh­de­tään sii­tä, että kulut on sopeu­tet­ta­va tuloihin.
    Hel­sin­gin koh­dal­la tämä tar­koit­tai­si saneerausta.

    Hel­sin­kin on sen ver­ran van­ha orga­ni­saa­tio, että las­tia on ker­ty­nyt paljon.
    Kun suu­ri jouk­ko on läh­dös­sä eläk­keel­le eikä suur­ten pal­ve­luor­ga­ni­saa­tioit­ten sanee­raa­mi­nen muu­ten­kaan ole kovin nope­aa niin vält­tä­mät­tä irti­sa­no­mi­siin ei tar­vit­se mennä.

    Yksi nopea kei­no bud­je­tin tasa­pai­not­ta­mi­seen on palk­ko­jen mää­rä­ai­kai­nen alentaminen.

    Kiin­teis­tö­toi­mi on yksi kal­lis erä: Hel­sin­ki voi­si luo­pua kes­kus­tan kal­liis­ta toi­mis­tois­ta ja siir­tää esim kau­pun­gin­ta­lon toi­min­not hel­vem­paaan itä-Helsinkiin.Samalla pitää luo­pua kop­pi­kont­to­reis­ta ja siir­tyä tiheäs­ti pakat­tui­hin avo­kont­to­rei­hin, sääs­töä syn­tyy vähin­tään 50 %, mut­ta kun toi­mis­tot ovat hal­vem­mal­la ton­til­la niin sääs­tö on toden­nä­köi­ses­ti suurempi.

    Toi­nen koh­de on haja­nai­set hen­ki­lös­tö-han­kin­ta-tie­to­hal­lin­to etc tuki­toi­min­not, jot­ka voi keskittää.

    Han­kin­ta­toi­mi on itse asias­sa hyvin tehot­to­mas­ti hoi­det­tu, sil­lä samo­ja pal­ve­lu­ja ja tava­roi­ta osta­vat Espoo ja Van­taa­kin samal­la talous­a­lu­eel­la ja mene­te­tään run­saas­ti osto­voi­maa ja veroeu­ro­ja, kun jul­ki­nen sek­to­ri ei hyö­dyn­nä ostovoimaansa.

    Tie­to­jär­jes­tel­mät ovat jul­ki­sen sek­to­rin suu­ri tuh­la­ri ja kun 400 kun­ta hank­kii samoi­hin tar­koi­tuk­siin yhteen­so­pi­mat­to­mia jär­jes­tel­miä niin han­ki­ta­vo­lyy­min tuo­ma etu menetetään.
    Samoin kun­tien yhdi­te­le­mi­nen on kal­lis­ta esim Oulus­sa tut­ta­va­ni vesi­lai­tok­sel­ta arvoi, että yhdi­ty­vien kun­tien vesi­lai­tos­ten tie­to­jär­jes­te­mien tie­to­kan­to­jen-ja jär­jes­tel­mien muok­kaa­mi­nen yhte­näi­sek­si mak­saa 10–15 mil­joo­na euroa.

    Suo­mes­sa teh­tiin mas­sii­vi­nen vir­he 89–90-luvulla, kun jul­ki­sen sek­to­rin tie­to­jär­jes­te­mien annet­tiin rönsytä

  64. Hel­sin­gin kan­nat­tai­si suo­men suu­rim­pa­na kau­pun­ki­na kes­kit­tyä enem­män talou­den vetu­ri­na toimimiseen.

    Eli kan­nat­tai­si sat­sa­ta uusien yri­tys­ten toi­min­taan ja tukea nii­tä, ja samal­la lei­ka­ta sosiaalimenoista.

    Yli­pää­tään Hel­sin­gin ajat­te­lu on lii­an sul­keu­tu­nut­ta. Hel­sin­ki­läi­set ovat aivan rai­vo­na, jos joku muut­taa ympä­rys­kun­tiin ja käy siel­tä töis­sä. Mut­ta jos jokin yri­tys valit­see toi­mi­pai­kak­seen hel­sin­gin sijas­ta tal­lin­nan, rii­kan tai tuk­ho­man, niin hel­sin­gis­sä ei edes tie­de­tä asiasta.

    Siis: nurk­ka­kun­tai­suus pois, sat­sauk­set talou­teen ja leik­kauk­set sosiaalimenoihin.

  65. Siis pörs­sio­sak­kei­ta (jot­ka kyl­lä ovat arvo­pa­pe­rei­ta) ei las­ke­ta EMU-(netto)velkaan? Voi olla.

    Asial­la ei ole mie­les­tä­ni ihan hir­veäs­ti mer­ki­tys­tä val­tion vel­kaan­tu­mi­sas­teen kehi­tyk­sen kan­nal­ta, kos­ka kyse ei ole sii­tä, että val­tio oli­si vii­me aikoi­na inves­toi­nut ran­kas­ti pörs­sio­sak­kei­siin otta­mal­la lai­naa. Jul­ki­nen talous ottaa syö­mä­vel­kaa, ei investointivelkaa. 

    Val­tiol­la on pörs­sio­sak­kei­ta lähin­nä sik­si, että enti­siä val­tion koko­naan omis­ta­mia yhtiöi­tä on yksi­tyis­tet­ty ja vie­ty pörs­siin (mikä ei ole miten­kään läh­tö­koh­tai­ses­ti vää­rin; on vain vää­rin olet­taa, että val­tion varal­li­suus oli­si täs­tä suu­res­ti lisään­ty­nyt, vaik­ka omai­suus onkin muut­tu­nut likvi­dim­mäk­si ja arvo läpi­nä­ky­väm­mäk­si, mark­ki­noil­la määritellyksi.)

  66. HKL:n tuot­ta­vuus­mit­ta­rin yksik­kö on muu­ten tar­jo­tut paik­ka­ki­lo­met­rit, joka mit­taa käy­tän­nös­sä lin­jas­ton kes­ki­no­peut­ta jos kalus­ton koko ei muu­tu. Lin­jas­ton suun­ni­te­lee HSL ja radat KSV. Esi­mer­kik­si uusi met­roa­se­ma Roi­hu­pel­toon las­ki­si täten tuottavuutta.”

    Nopeus on kyl­lä mer­kit­tä­vä teki­jä selit­tä­mään jouk­ko­lii­ken­ne­pal­ve­lu­jen tuot­ta­vuut­ta. Jos reit­ti­no­peuk­sia saa­daan nos­tet­tua, samal­la työ- ja mate­ri­aa­li­pa­nok­sel­la syn­tyy tuo­tos­ta eli paik­ka­ki­lo­met­re­jä enem­män. Sil­lä on kui­ten­kin tuot­ta­vuu­den ja vai­kut­ta­vuu­den näkö­kul­mas­ta suu­rin mer­ki­tys, ovat­ko nuo paik­ka­ki­lo­met­rit käy­tös­sä eli syn­tyy­kö myös mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­re­jä. Sik­si on hyvä seu­ra­ta näi­den suh­teen kehitystä.

    Tuot­ta­vuu­den arvioin­ti on, kuten täs­sä jo on todet­tu, jul­kis­ten pal­ve­lu­jen koh­dal­la mit­taus­tek­ni­ses­ti har­voin sel­keä juttu. 

    Jouk­ko­lii­ken­tees­sä­kin asi­aa on hyvä lähes­tyä useam­man mit­ta­rin kaut­ta koko­nais­ku­van saa­mi­sek­si. Vai­kut­ta­vuus on oikeam­pi käsi­te arvioi­taes­sa toi­min­nan tuloksellisuuutta.Teknisissä jär­jes­tel­mis­sä tuot­ta­vuu­den seu­ran­ta kuvaa jo hyvin myös talou­del­li­suu­den kehitystä. 

    Roi­hu­pel­lon ase­ma saat­taa olla tuot­ta­vuu­den tai vai­kut­ta­vuu­den näkö­kul­mas­ta joko posi­tii­vi­nen tai nega­tii­vi­nen ilmiö. Ase­ma aiheut­taa lisä­kus­tan­nuk­sia. Ne mat­kus­ta­jat, jot­ka ohit­ta­vat ase­man junas­sa mat­kus­taen, jou­tu­vat mat­kus­ta­maan 1 — 2 minuut­tia pidem­pään yli­mää­räi­sen pysäh­dyk­sen vuok­si. Ase­man käyt­tä­jät taas saa­vat matka-aikasäästöjä. 

    Jos met­ron käyt­tä­jien mat­ka-aika­sum­ma pie­ne­nee, ase­ma on vai­kut­ta­vuu­del­taan posi­tii­vi­nen. Sil­loin on odo­tet­ta­vis­sa, että jouk­ko­lii­ken­ne saa myös uusia käyttäjiä.

  67. Juha:

    Eli kan­nat­tai­si sat­sa­ta uusien yri­tys­ten toi­min­taan ja tukea nii­tä, ja samal­la lei­ka­ta sosiaalimenoista.

    No itsea­sias­sa ei kan­na­ta aina­kaan pal­joa sat­sa­ta kun val­tio tasaa tuos­ta yri­tys­toi­min­nas­ta syn­ty­vät vero­tu­lot pois joko yhtei­sö­ve­ro­no­suuk­si­na tai val­tio­no­suu­den pien­nyk­si­nä. Tämä on kan­nus­tee­na tragikoominen.

    Ja jos nii­den yri­tys­ten työn­te­ke­jät mak­saa veron­sa jon­ne­kin kehys­kun­tiin niin ei sii­tä­kään ei ole pal­jon iloa. Talou­del­li­ses­ti kaik­kein paras kun­ta Pää­kau­punk­seu­dul­la oli­si sel­lai­nen parin tuhan­nen asuk­kaan oma­ko­ti­ta­loa­lue jos­sa ei nime­no­maan ole mitään pal­ve­lui­ta ml. yri­tyk­siä eikä siten nii­den vaa­ti­maa infraa, mut­ta kun­nal­lis­ve­ro tuot­taa kivasti.

  68. Kek­sin juu­ri kuin­ka kau­pun­gin talous pelas­te­taan: pakol­li­nen kuu­kausi­lip­pu kai­kil­le Hel­sin­ki­läi­sil­le veron­mak­sa­jil­le, vaik­ka niin että jos ajaa autol­la tai pyö­räl­lä niin pitää olla voi­mas­sao­le­va kausi­lip­pu. Tämä tuot­taa noin 300 mil­joo­naa euroa lisää tulo­ja kau­pun­gil­le. Tämä kom­pen­soi­daan las­ke­mal­la kun­nal­lis­ve­roa 300 mil­joo­naa eurol­la. Val­tio­no­suu­det kui­ten­kin kas­va­vat 37% tuos­ta sum­mas­ta eli kau­pun­ki net­to­aa 110 mil­joo­naa euroa. Jos lipun hin­nat vie­lä tupla­taan niin se on noin 400 mil­joo­naa lisää eli 150 mil­joo­naa taas lisää kau­pun­gin kas­saan, ja lisäk­si Hel­sin­ki­läi­set saa työmatkavähennyksiä.

    Sama voi­daan teh­dä myös HELE­Nin kans­sa. Pakol­li­nen kau­ko­läm­pö kaa­vas­sa, nos­te­taan kau­ko­läm­mön hin­taa, las­ke­taan vero­ja. Yhteen­sä tätä voi har­ras­taa n. 1400 eurol­la per asu­kas eli 800 mil­joo­nal­la ennen kuin ollaan vero­tu­lo­jen tasauk­sen ala­ra­jas­sa. Tuo tuot­taa kau­pun­gil­le noin 350 mil­joo­nan euron valtionosuudet.

    Eli ei kun mak­su­ja kek­si­mään niin val­tio mak­saa verot. 🙂

  69. Miten kek­sit­täi­siin pal­lon­laa­jen­nus sosi­aa­li­toi­meen ja työ­voi­ma­hal­lin­toon? Ihmi­siä yri­te­tään saa­da takai­sin työ­elä­mään, tai muu­ten paran­taa elä­män­hal­lin­taa — ja vähen­tää sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen käyt­töä ym. — esi­mer­kik­si kun­tout­ta­van työ­toi­min­nan avul­la (mikä sekin on nykyi­sin ‘pilat­tu’; aika­sem­min voit olla päi­vän pois, ja sii­tä seu­ra­si vain sen päi­vän 8 €:n menet­tä­mi­nen, nyt vie­dään se 8 €:a, koko päi­vä­ra­ha ja pahi­mil­laan seu­raa karenssi. 

    Tämä­kin kt:n idea vai­keas­ti työl­lis­ty­vil­le romu­tet­tiin.) Siis nyt ei enää yri­te­tä mitään työ­mi­nis­te­riön suun­nal­la täl­le porukalle.
    Mik­si ei teh­dä jär­jes­tel­mää, että työ­tön sai­si sen nyky­ään 9 €:n ‘pal­kan’ työt­tö­myys­kor­vauk­sen pääl­le, jos osal­lis­tuu työ­hön tai toi­men­pi­tee­seen. Mut­ta jos on esim. päih­deon­gel­maa ja on vaik­ka päi­vän pois­sa töis­tä, vähen­ne­tään niil­tä päi­vil­tä se 9 €:a mut­ta ei kor­vaus­ta, eikä mitään karens­sia. Tämä jär­jes­tel­mä oli vie­lä noin vuo­si sit­ten, sit­ten se pois­tet­tiin. Nyky­ään ei ihmi­sen, joka ottaa vaik­ka­pa yhden päi­vän kuus­sa sen ver­ran alko­ho­lia, ettei pää­se töi­hin, ei kan­na­ta ottaa vas­taan yhtään mitään. Vaik­ka se oli­si hänel­le hyväk­si, ja yhteis­kun­nal­le varo­ja sääs­tä­vää. Mut­ta kun tämän ongel­man ja lin­jauk­set tie­tä­vät niin har­vat ihmi­set. Ja kus­tan­nus­te­hok­kuus hajau­tuu monel­le tahol­le, ja lopul­ta tappiot.

    Ennen van­haan oli näi­tä töi­tä, että raken­nus­mie­hiä haet­tiin toril­ta, ket­kä sinä päi­vä­nä oli­vat työ­hön val­mii­ta, ja ahtaa­jia oli sata­mis­sa aamui­sin ilmoit­tau­tu­mas­sa töi­hin. Nämä oli­vat oikei­ta työ­mark­ki­noi­ta. Nii­tä kaivaten.

  70. tpyy­luo­ma: “HITAS-ton­tin vuo­krat on muis­taak­se­ni 15–20% alle markkinatason.”

    Eli Osmon mark­ki­na­lo­gii­kal­la rei­lut 5 euroa asuin­ne­liöl­tä par­hail­la pai­koil­la. Ehkä onkin, en tie­dä. Tai sit­ten kau­pun­ki vaan tyk­kää sub­ven­toi­da joi­den­kin ryh­mien asumista.

  71. On myös tut­kit­tua tie­tä, sii­tä, että pie­ni lap­si tulee kaik­kein toden­nä­köi­sim­min pahoin­pi­del­lyk­si koto­naan ja että kaik­kein toden­nä­köi­sin pahoin­pi­te­li­jä on oma (uupu­nut) äiti. Niil­le jot­ka muis­te­le­vat “kuin­ka sitä ennen­kin jak­set­tiin” huo­maut­tai­sin, että kaik­ki eivät sil­loin­kaan jak­sa­neet, vaan lap­sia on koh­del­tu kal­toin maa­il­man sivu.

    Pie­ni lap­si eli alle 3‑vuotias? Mis­sä mit­ta­kaa­vas­sa tuo toden­nä­köi­syy­se­ro on, ja onko todet­ta­vis­sa että nuo pahoin­pi­te­lyt lisään­tyi­si­vät sii­tä että enem­män lap­sia oli­si koto­na päi­vä­hoi­don hei­ken­tä­mi­sen seurauksena?

  72. Pek­ka Taipale: 

    Val­tiol­la on pörs­sio­sak­kei­ta lähin­nä sik­si, että enti­siä val­tion koko­naan omis­ta­mia yhtiöi­tä on yksi­tyis­tet­ty ja vie­ty pörssiin

    Ihan uuti­sia seu­raa­mal­la välit­ty­neen kuvan perus­teel­la, lie­nee sel­viö, ettei val­tion osuus lii­ke­toi­min­taa har­joit­ta­vien yri­tys­ten ja lai­tos­ten muo­dos­sa Suo­men kan­sal­lis­va­ral­li­suu­des­ta ole suin­kaan nous­sut vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na. Val­tio on ollut lähes yksi­no­maan myyn­ti­puo­lel­la, se että omai­suu­den arvo on nous­sut joh­tuu (mah­dol­li­ses­ti sen lisäk­si, että se on tul­lut kir­jan­pi­dos­sa näky­viin pörs­si­lis­tauk­sen myö­tä) ylei­ses­ti nous­seis­ta osa­ke­kurs­seis­ta (vuo­si 2007 oli mel­ko ‘muka­va’ vertailuvuosi)

    Jos val­tio ei oli­si myy­nyt omis­tuk­si­aan, sil­lä oli­si vel­kaa nykyis­tä enem­män, enkä oikein usko, että todel­li­nen tilan­ne oli­si se, että nyky­me­nol­la (vaik­ka ne kurs­sit näyt­ti­vät­kin hyvil­tä vuon­na 2007) val­tio voi­si hamaan ikui­suu­teen jat­kaa samal­la taval­la, kat­taen meno­jaan myy­mäl­lä enti­ses­sä mää­rin omaisuuttaan.

  73. Sen takia että vero­tu­lot pie­ne­nee. Tasaus perus­tuu käsit­tääk­se­ni nime­no­maan vero­tu­loi­hin, ei mak­su- tai vuokratuloihin.

    Val­tio­no­suu­des­sa huo­mioon otet­ta­van tasaus­li­sän mää­rä on tasaus­ra­jan ja kun­nan las­ken­nal­li­sen vero­tu­lon ero­tus täy­si­mää­räi­se­nä. Val­tio­no­suu­des­sa huo­mioon otet­ta­van tasaus­vä­hen­nyk­sen mää­rä on 37 % tasaus­ra­jan ylit­tä­vis­tä kun­nan las­ken­nal­li­sis­ta verotuloista.

    http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;347;93748;385;161104;162153

  74. Ja olen sit­ten­kin vää­räs­sä, tasaus perus­tuu las­ken­nal­li­seen eikä todel­li­seen vero­ker­ty­mään, luul­ta­vas­ti juu­ri sik­si että muu­ten kun­nil­la oli­si kai­ken­lai­sia kikkailumahdollisuuksia.

  75. tpyy­luo­ma: “Talou­del­li­ses­ti kaik­kein paras kun­ta Pää­kau­punk­seu­dul­la oli­si sel­lai­nen parin tuhan­nen asuk­kaan oma­ko­ti­ta­loa­lue jos­sa ei nime­no­maan ole mitään pal­ve­lui­ta ml. yri­tyk­siä eikä siten nii­den vaa­ti­maa infraa, mut­ta kun­nal­lis­ve­ro tuot­taa kivasti.”

    Täs­sä­hän se rat­kai­su sit­ten on. Hel­sin­gin kau­pun­gin­osat muu­te­taan itse­näi­sik­si kun­nik­si. Suu­rim­man osan koh­dal­la tpyy­luo­man mää­rit­te­ly pätee var­sin hyvin, eli pal­ve­lui­ta on vähän eikä yri­tyk­siä­kään lii­em­min ja hyvä­tu­loi­sia asukkaita. 

    Ainoa ongel­ma täs­sä on — eivät ne kau­pun­gin­osat, jois­sa on pal­jon yri­tys­toi­min­taa ja vähän asuk­kai­ta — vaan ne kau­pun­gin­osat, joi­hin päin­vas­tai­sis­ta yri­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta on kes­kit­ty­nyt ihmi­siä, joil­la on pie­net tulot tai ei ansio­tu­lo­ja ollen­kaan. Näis­tä kau­pun­gi­no­sis­ta tulee krii­si­kun­tia. Ilmei­ses­ti val­tio ei kui­ten­kaan voi pak­ko­liit­tää nii­tä naapureihinsa?

    En siis oikeas­ti tar­koi­ta, että näin pitäi­si teh­dä, mut­ta kan­nus­ti­met osoit­ta­vat sii­hen suuntaan.

  76. Tämä on toi­sen käden tie­toa, eli sii­hen pitää suh­tau­tua varauk­sel­la, mut­ta jos Hel­sin­gis­sä oli­si esim. sel­lai­nen kau­pun­gin päi­vä­ko­ti, jos­ta lap­set käy­vät vuo­sit­tain hoi­ta­jien kans­sa ulko­maan­mat­kal­la (ilman van­hem­pia), voi­sin kuvi­tel­la että sii­hen vero­va­ro­ja­kin kuluu enem­män kuin koti­maas­sa tapah­tu­vaan ret­kei­lyyn, min­kä pitäi­si mie­les­tä­ni päi­vä­ko­ti­toi­min­nas­sa riittää.

  77. J: on, ensin­nä­kin se, ettei ole kiin­ni tah­toi­käi­ses­sä lap­ses­sa 24/7 aut­taa jak­sa­maan ja toi­sek­seen toden­nä­köi­syys sil­le, että kal­toin­koh­te­lu käy ilmi kas­vaa, kun on kon­tak­te­ja ulkomaailmaan. 

    Aika usein näkee ehdo­tet­ta­van, että päi­vä­hoi­to-oikeus pitäi­si säi­lyt­tää vain las­ten­suo­je­lu­lap­sil­la. Täs­sä on se heik­kous, että aika pal­jon pahaa ehtii tapah­tua ennen kuin lap­sen kal­toin­koh­te­lu käy ilmi ja per­he saa las­ten­suo­je­lu­lei­man. Muu­ten­kin tyk­kään, että kaik­kien kan­nal­ta on parem­pi, että ongel­mia ehkäis­tään ennalta.

    Oikeas­taan päi­vä­hoi­toa parem­pi vaih­toeh­to tukea per­hei­tä, jois­sa on alle kol­me­vuo­tiai­ta ja aina­kin toi­nen van­hem­mis­ta koto­na, oli­si saa­da kun­nal­ta joku aut­ta­maan koto­na ja pis­tä­mään väy­sy­nyt äiti nuk­ku­maan. Täl­lai­nen jär­jes­tel­mä toi­mi kuu­lem­ma vie­lä jos­kus 70-luvul­la, mut­ta nyky­ään ei tun­nu väkeä riit­tä­vän edes kaik­kien yksi­na­su­vien ja apua tar­vit­se­vien van­hus­ten avuk­si. Sik­si lap­si­per­heet saa­vat sin­ni­tel­lä omillaan.

  78. 1) Kau­pun­gin työn­te­ki­jöi­den pal­kal­li­set vuo­si­lo­mat lyhen­ne­tääm yksi­tyi­sen sek­to­rin tasol­le. Lume­sai­raus­lo­mil­ta ei mak­se­ta palk­kaa lainkaan.

    2) Toi­meen­tu­lo­tu­kea ei anne­ta auton ostoon eikä ulko­maan­mat­koi­hin. Toi­meen­tu­lo­tu­kea myön­ne­tään vuo­kraan kor­kein­taan 200 eur/nenä/kk.

    3) Pili­pa­li­jär­jes­tö­jen avus­tuk­set lope­te­taan koko­naan ja kun­nal­li­ses­ta puo­lue­tuos­ta luo­vu­taan muutenkin.

  79. On myös tut­kit­tua tie­tä, sii­tä, että pie­ni lap­si tulee kaik­kein toden­nä­köi­sim­min pahoin­pi­del­lyk­si koto­naan ja että kaik­kein toden­nä­köi­sin pahoin­pi­te­li­jä on oma (uupu­nut) äiti.

    Päi­vä­hoi­to ei tai­da oikein uupu­muk­seen aut­taa niin kau­an kuin sitä saa pul­lois­sa ja töl­keis­sä kaupasta.

  80. Päi­vä­hoi­to ei tai­da oikein uupu­muk­seen aut­taa niin kau­an kuin sitä saa pul­lois­sa ja töl­keis­sä kaupasta. 

    Jos alko­ho­lis­te­ja mei­naat, niin juu­ri näis­sä tapauk­sis­sa on todel­la tär­ke­ää, että lap­set pää­se­vät välil­lä kotoa pois ja per­heen tilan­net­ta tark­kai­le­vat myös ammattilaiset. 

    Minul­la oli kyl­lä mie­les­sä ihan muu­ta: esi­mer­kik­si syn­ny­tyk­sen jäl­kei­nen masen­nus tai suu­ri­tar­pei­nen vau­va. Kun help­po­jen­kin las­ten kans­sa on ter­vee­nä rank­kaa, niin en halua edes kuvi­tel­la, miten ran­kak­si elä­mä voi men­nä, jos ei ole ter­ve tai jos lap­si on poik­keuk­sel­li­sen vaativa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.