Mitä tehdä Helsingin taloudelle?

Menos­sa ovat taas Helsin­gin bud­jet­ti neu­vot­te­lut. Niiden kaa­va on se, että kokoomus kan­nat­taa kaupung­in­jo­hta­jan ehdo­tus­ta sel­l­aise­naan, demar­it syytäi­sivät rahaa mielin määrin kaik­keen hyvään, vasem­mis­toli­it­to tekee melkein samaa, mut­ta yrit­tää edes näytet­tä real­is­tia, vihreät esit­tävät vähän maltil­lisem­pia koro­tuk­sia ja lop­ul­ta päädytään sille meno­ta­solle, jota vihreät ovat esit­täneet, mut­ta johon tulee jonkin ver­ran demaripainotuksia.

Kuvioon kuu­luu myös se, että rahoi­tusjo­hta­ja näyt­tää kalvo­ja, joiden mukaan totaa­li­nen tuho on nurkan takana ja kuin­ka nuiv­asti val­tio Helsinkiä kohtelee. Tämä tapah­tuu sil­loinkin, kun rahaa tulee suh­dan­nelu­on­tois­es­ti ovista ja ikkunoista.  Key­nesin mukaan juuri sil­loin pitääkin olla tark­ka meno­jen suh­teen, mut­ta kun paimen päivit­täin puhal­taa pil­li­in ker­toak­seen, että susi­lau­ma uhkaa lam­pai­ta, kukaan ei enää usko, kun se uhkaa oikeasti. Nyt taide­taan olla lähel­lä sitä tilannetta.

Koko julki­nen sek­torin on amerikkalais­ten asun­to­lain­oi­tus­ta suh­muroinei­den finanssinero­jen vuok­si vaikeuk­sis­sa, mut­ta Helsin­gin ja Espoon rahoi­tus on sitä eri­tyis­es­ti. Apua ei ole saatavil­la val­ti­ol­ta, kos­ka val­ti­ol­lakaan ei ole rahaa ja kos­ka tilas­to­jen val­os­sa ei näytä siltä, että juuri nämä kun­nat tarvit­se­vat tukea.

Espoon luku­ja en ole käynyt läpi, mut­ta Helsin­gin tilas­tot näyt­tävät aika pahoil­ta. Jotenkin Helsingis­sä onnis­tu­taan käyt­tämään kun­nal­lisi­in palvelui­hin tolkut­tomasti rahaa. Sik­si val­ti­ol­ta ei tai­da olla odotet­tavis­sa avokätistä tukea. Val­tu­utet­tu­jen puheen­vuoroista voisi kuitenkin päätel­lä, että Helsin­ki jät­tää huono-osaiset heitteille.

On meil­lä moni asia parem­min kuin muual­la maas­sa, mut­ta ei niin paljon parem­min, että se oikeut­taisi moi­sen hin­taeron. Helsin­gin hallinto on äärim­mäisen van­hakan­taista. Ei ole tarvin­nut uud­is­taa, kos­ka sahaa on riit­tänyt. Tälle eivät luot­ta­mus­miehet voi oikein mitään. Hallinnon uud­is­tuk­sista esi­tyk­sien pitäisi tul­la kaupunginjohtajalta.

Jos jokin tehtävä on huonos­ti hoidet­tu – ja niin var­masti on – ratkaisu ei voi olla se, että väärin voimavaro­jaan allokoitunut­ta hallintokun­taa palk­i­taan lisära­hal­la. On löy­det­tävä keinot kohden­taa rahat paremmin.

Luot­ta­mushenkilöt voisi­vat avit­taa sen ver­ran, etteivät sabotoisi järke­viä ehdo­tuk­sia. Ter­veysase­maverkkoa nyt esimerkik­si voisi har­ven­taa roimasti, jot­ta ter­veysasemil­la olisi kun­non palvelut.

Vuosi sit­ten Helsin­ki syyti kas­apäin rahaa investoin­tei­hin. ”Laman aikana kan­nat­taa rak­en­taa vaik­ka pyra­mide­ja.” (Keynes). Mik­sei siis jopa kaikkea tarpeel­lista. Se oli ihan oikea päätös, mut­ta nyt pitäisi investoin­te­ja vas­taavasti vähen­tää. Niin tehdäänkin. Kaikkea ei kuitenkaan pidä lykätä. Minä esimerkik­si en lykkäisi Kru­unuvuoren­ran­nan ratikkasil­taa, kos­ka jos näin tehdään, jätetään myös hyö­dyn­tämät­tä hyvin arvokas maao­maisu­us. On lukuisia tapo­ja rahoit­taa sil­ta maa­nar­von nousul­la. Täl­lä ker­taa se on myös oikeutet­tua, kos­ka maan arvo ei nouse, jos aluet­ta ei voi rakentaa.

Helsin­gin ja Van­taan yhdis­tys­mis­neu­vot­teluis­sa on todet­tu, että jos Van­taan meno­ta­so nos­te­taan Helsin­gin tasolle, kuluu sata miljoon­aa vuodessa ja jos Helsin­gin meno­ta­so las­ke­taan Van­taan tasolle, säästyy 300 miljoon­aa vuodessa. Tuo­hon 300 miljoon­aan kan­nat­taa varautua, vaik­ka kun­tali­itos­ta ei tulisikaan.

Nyt siis kil­pailu hyvistä esi­tyk­sistä meno­jen kar­simisek­si. Parhai­ta ehdo­tuk­sia ei kuitenhkaan säästösy­istä palkita.

87 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä Helsingin taloudelle?”

  1. Kaupun­gin talouden lisäk­si kan­nat­taa aina huole­htia myös siitä, että kaupunki­lais­ten talous on kunnossa.

    Mon­esti on päätök­siä, jot­ka aut­ta­vat kun­nan talout­ta mut­ta huonon­ta­vat kun­ta­lais­ten, ja päin­vas­toin. Molem­min­puo­li­nen kestävä kun­toisu­us on tavoiteltavaa.

  2. Miten kiire sil­lä Kru­unuvuoren­ran­nan sil­lal­la oikeasti on, kun kaavoitet­tu­ja tont­te­ja on täl­lä het­kel­lä pil­vin pimein, mut­ta niillekään ei rakenneta. 

    Tässä uuti­nen viime vuo­den syyskuulta:
    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Hoas+rakennuttaa+J%C3%A4tk%C3%A4saaren++ensimm%C3%A4iset+talot/HS20090901SI1KA02n5i

    Pari lain­aus­ta uutisesta:
    “Ensim­mäiset nos­tu­rit pystytetään Jätkäsaa­reen ensi keväänä. Uuteen kaupungi­nosaan nousee ensim­mäisenä Helsin­gin opiske­li­ja-asun­tosäätiön (Hoas) neljä tor­ni­taloa Välimerenkadulle.”
    Tässä viitataan siis kevääseen 2010. Oikeasti tuol­la ei raken­neta vielä yhtäkään noista neljästä talosta eikä koko Jätkäsaa­res­sa yhtään muu­takaan asuintaloa.

    ““Ensi vuo­den lop­ul­la Jätkäsaa­res­sa on saman­lainen nos­turien met­sä kuin Berli­inis­sä 1990-luvun puo­livälis­sä. Sil­loin voimme jär­jestää nos­turib­alet­tinäytök­siä”, Kai­jansinkko hehkuttaa.”
    Tässä viitataan siis tämän vuo­den (2010) lop­pu­un. No, onhan tätä vuot­ta vielä jäl­jel­lä ja on siel­lä Jätkäsaa­res­sa jo yksi nos­turi (TallinkSil­jan pääkont­tori). Mut­ta ei sitä oikein nos­turien met­säk­si voi kutsua.

  3. Säästöko­htei­ta en osaa luetel­la muu­toin kuin että hallintokoneis­to taitaa olla aika raskas. Esimerkik­si vene­paikan vuokraami­nen Helsin­gin kaupungilta menee näin:

    1. menet henkilöko­htais­es­ti Kisa-hallin palvelupisteeseen
    2. otat jono­tus­la­pun, odot­telet 5–10 min pääsyä vene­paikkasi­h­teer­ille joka tuon 5–10 min on tunkenut jotain lähetyk­siä kirjekuoriin
    3. täytät sen viskaalin edessä venepaikkahakemuksen
    4. viskaali tark­istaa hake­muk­sen ja syöt­tää tiedot tietokoneelle
    5. viskaali kri­joit­taa käsin 8 euron laskun vene­paikka­hake­muk­sen jättämisestä
    6. siir­ryt viereiselle luukulle, jos­sa mak­sat laskun

    Espoos­sa on net­ti­hake­mus näitä varten. Helsingis­sä tuo työl­listää kolme ihmistä.

    Tulop­uolelle onkin vähän helpom­paa esit­tää lisätuloja. 

    Alka­kaa tekemään kun­nol­lista maapoli­ti­ikkaa. Kaik­ki maapoli­ti­ikan keinot käyt­töön. Ihan turha kitistä Kes­ki-Pasi­lan arvon­nousun val­u­mis­es­ta val­ti­olle, lunas­takaa se ja ottakaa arvon­nousu itselle. Sama jut­tu kaikkial­la muual­lakin. Helsin­ki on julkises­ti ilmoit­tanut että se ei käytä lunas­tus­ta. Täysin jär­jetön­tä. Seu­rauk­se­na tästä kaupun­ki sit­ten ostelee Sipoon liitos­alueil­ta omakoti­talo­ja muu­ta­man tuhan­nen neliön kiin­teistöl­lä vajaan miljoo­nan kap­pale. Jär­jetön­tä rahan haaskausta.

  4. Helsin­gin kaupun­gin pitäisi perus­taa oma kun­nalli­nen pank­ki. Tämä pank­ki rahot­taisi Helsin­gin omia investoin­te­ja ja mah­dol­lis­es­ti mui­ta bis­nek­siä, jol­loin korkomenot jäi­sivät kaupun­gin omaan käyttöön.

    Jos joku pitää tätä hul­lu­na ajatuk­se­na, niin USA:ssa on yksi osaval­tio, joka ei ole velois­sa ja konkurssikyp­sä: North Dako­ta. He ovat myös ain­oa osaval­tio, jos­sa toimii State Bank.

    http://www.banknd.nd.gov/

  5. Yksi pieni säästöko­hde: laite­taan ratikat kulke­maan nopeammin.

    Laskeske­lin taan­noin, että ihan vaan liiken­neval­o­ja kor­jaile­mal­la kaupun­ki voisi säästää ratikoiden liiken­nön­tiku­luis­sa 10 miljoon­aa vuodessa. Jos las­ke­taan vähän maltil­lisem­min, niin usei­ta miljoo­nia nyt ainakin. Lisäk­si nopeu­tus toden­näköis­es­ti lisäisi matkus­ta­jia, ja siten lipputuloja.

    Kos­ka ratikoiden kehit­tämistä on laimin­lyö­ty niin kauan, siel­lä on pie­nil­lä investoin­neil­la mah­dol­lista saa­da suuria säästöjä.

    HSL:n kasin nopeu­tus­selvi­tyk­sessä kuule­ma parhaiden muu­tostöi­den H/K‑luvut ovat luokkaa 170, eli investoin­ti tuot­taisi suun­nilleen 17000% säästöinä.

    Merkit­tävin parem­man joukkoli­iken­teen säästö­vaiku­tus kuitenkin on, että uusia autoväyliä voidaan rak­en­taa vähem­män, kun ihmiset pystyvät liikku­maan myös ilman autoa.

  6. Kuningase­hdo­tus: Itäkeskuk­sen liiken­nesil­ta pois listal­ta, palataan asi­aan sit­ten kun on varaa tunneliin.

    Autoilen kehä1-Itäväylä risteyk­sen läpi läh­es päivit­täin joten ruuhkau­tunut risteysalue on tul­lut tutuk­si. Jotain olisi pitänyt tehdä jo kauan sit­ten, mut­ta liiken­nesil­tahirvi­tys keskel­lä Helsin­gin suur­in­ta kaupunkike­hi­tyspo­ten­ti­aalia olisi emämo­ka vail­la vertaa.

    Liiken­nesil­ta on vaka­va, ehkä kohtalokas isku alueen kehit­tämiselle ja Itä-Helsin­gin imagolle. Val­i­tun ratkaisun kanssa joudumme elämään kym­me­nien vuosien ajan eikä pilalle men­nyt­tä kehi­tyskulkua voi­da koskaan yrit­tää uudestaan.

  7. Var­masti Helsingis­sä on tehostamisen varaa, mut­ta Helsin­gin ero­ja muuhun maa­han kyl­lä selit­tää yleinen hin­tata­sokin. Kun vaikka­pa pankki­toim­i­henkilön tuot­tavu­us on Helsingis­sä suurem­pi niin se nos­taa yleistä palkkata­soa eli kus­tan­nus­ta­soa, ja näin myös vaikka­pa las­ten­hoita­jal­la jon­ka tuot­tavu­us tuskin on tääl­lä olen­nais­es­ti korkeampi. 

    Niin kauan kun las­ten­hoita­jan palk­ka rahoite­taan sen pankki­toim­i­henkilön palka­s­ta kerä­ty­il­lä veroil­la tässä ei ole tietenkään mitään ongel­maa, mut­ta kun val­tio ei tätä näin halua nähdä vaan jakaa rahaa sen mukaan mikä on ero­tus val­takun­nal­li­sista vero­tu­loista niin meil­lä on ongel­ma. Las­ten­hoitoa on vähän vaikea siirtää Pohjois-Kar­jalaan vaik­ka se olisi siel­lä halvempaa.

    Ja tämä ongel­ma pahe­nee koko ajan sitä mukaan kun ero nimel­lispalkois­sa ja hin­nois­sa Helsin­gin ja muun maan välil­lä kas­vaa. Eli Hel­si­gin kaupun­gin talouden kannal­ta tilanne itseasi­as­sa on jopa sitä huonom­pi mitä parem­min yksi­tyisen sek­torin tuot­tavu­us kas­vaa Helsingis­sä jos ei se muus­sa maas­sa kas­va vas­taavasti, kos­ka tuot­tavu­u­den kasvu nos­taa nimell­ish­in­to­ja ja vähen­tää val­tiono­suuk­sia. Kut­sut­taisi­inko tätä vaik­ka Bau­molin rutok­si, kos­ka tämä on pahempi kuin se pelkkä tauti.

    Onni onnet­to­muudessa on tosin se että val­tiono­su­udet Helsingis­sä on jo niin lähel­lä nol­laa että val­tion­va­rain­min­is­ter­iön pitää koh­ta kek­siä joku toinen keino siirtää rahaa kaupungista pois. Koko maas­sa val­tiono­su­udet kun­nille on yhteen­sä noin kymme­nen mil­jar­dia euroa, http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;347;93748;385;161104;161105 En ole ihan var­ma onko luvut ver­tailukelpoisia, mut­ta Helsin­gin bud­jetis­sa on val­tiono­suuk­sia 250 miljoon­aa euroa, sivu 51, http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/talousarvio2011/talousarvio/koko-talousarvio/liitteet/tae-kj-2011-kokonaan.pdf

  8. Kaikkein paras tapa löytää säästöko­htei­ta olisi var­maan kysyä kaupun­gin suorit­ta­van por­taan työn­tek­i­jöiltä, mis­sä rahaa ja työaikaa haaskataan. Itse olen tehnyt jonkin ver­ran hom­mia sil­loisen Sta­dia-ammat­tiko­rkeak­oulun, nykyisen Metropo­lian kanssa ja siel­lä kyl­lä jokainen lehtori ja pro­jek­tisi­h­teeri jon­ka kanssa olin tekemi­sis­sä tuskaili suun­nilleen samo­ja asioi­ta byrokra­t­ian jäykkyy­destä ja siitä miten han­kalak­si ulkop­uolis­ten ali­hankki­joiden käyt­tö on tehty sil­loinkin kun kyse ei ole työstä johon osaamista löy­ty­isi kaupun­gin omista riveistä. Näitä sit­ten kier­ret­ti­in eri­laisil­la viritelmil­lä jot­ka eivät aina vält­tämät­tä olleet ainakaan ihan kaupun­gin hallintokood­is­ton hen­gen mukaisia.

    Muis­te­len myös jonkun ker­toneen, että kaupun­ki har­ras­taa puoluei­den piilo­tukia vaa­ti­mal­la avoimet työ­paikat ilmoitet­tavak­si myös puoluele­hdis­sä. Vihreän lan­gan akti­ivise­na luk­i­jana en muista kyl­lä sel­l­aisi­in tör­män­neeni aikoi­hin, joten ehkä tästä käytän­nöstä on luovut­tu (mikäli sel­l­ainen on oikeasti ollut ole­mas­sa). Mut­ta var­masti saman­ta­paisia rahareik­iä jos­sa eri toim­intayk­siköt joutu­vat ylem­män tahon määräyk­sel­lä käyt­tämään rahaa asioi­hin joi­ta eivät itse koe mielekkäinä toim­intansa tulok­sel­lisu­u­den kannal­ta löy­tyy muitakin.

    Kaiken kaikki­aan näk­isin että ennen kuin lähde­tään ulkois­ta­maan kaik­ki yksi­tyiselle sek­to­rille, voisi varovais­es­ti kokeil­la antaa enem­män päätän­tä­val­taa rahankäytöstä ja töi­den organ­isoin­nista lähem­mäk­si sitä perus­ta­soa jos­sa itse työ tapah­tuu. Lop­pu­jen lopuk­si yksi­tyisen sek­torin tehokku­use­dut tule­vat kuitenkin lähin­nä siitä, että se hyö­dyn­tää organ­isaa­tios­sa ole­vaa tietoa paremmin.

  9. Kaupung­in­jo­hta­jan toimi­alan alta löy­tyy erikoisia meno­er­iä: “Uusien asuinaluei­den ja han­kkei­den toteu­tuk­seen liit­tyvi­in selvi­tys- ja suun­nit­te­lute­htävi­in sekä markki­noin­ti­in, keskus­tan ja kaupung­in­taloko­rt­telien elävöit­tämiseen liit­tyvi­in selvi­tyk­si­in ja suun­nit­te­lute­htävi­in varaudu­taan keskitetyl­lä 3,0 milj. euron määrärahalla.”

    Onko suun­nit­telu- ja selvi­tys­määrära­hat tosi­aan paras tapa elävöit­tää keskus­taa? Mitä tuol­la rahal­la oikeas­t­aan tehdään?

    Pieni puro mut­ta kaik­ki lasketaan.

  10. Nyt siis kil­pailu hyvistä esi­tyk­sistä meno­jen karsimiseksi.

    Ja tuo talousarvio­han löytyy:

    http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/talousarvio2011/

    Reikä on suu­ru­usuokaltaan 10% menoista. Käytän­nössä ain­oat paikat, johon kaupun­ki käyt­tää rahaa sel­l­aisia sum­mia, että tuon kokoiset säästöt ovat mohdol­lisia, ovat:

    -Ter­vey­den­huolto
    ‑Sosi­aal­i­toi­mi
    ‑Koulu­tus

    Ensim­mäi­nen kil­pailue­hdo­tus: Siir­retään nämä momen­tit kun­nil­ta val­tion budjettiin.

    Toinen kil­pailue­hdo­tus: Kopi­oidaan ter­vey­den­huolto vaik­ka van­taal­ta, ymmärtääk­seni säästö­jen pitäisi olla luokkaa 20%, joka pikaisel­la lasku­toim­i­tuk­sel­la kat­taisi noin kak­si kol­mannes­ta vajeesta.

  11. Eril­lai­sis­sa VR — keskusteluis­sa on ansiokkaasti nous­sut esille, kuin­ka “meno­ja” syn­tyy rahan siirtelystä taskus­ta toiseen, ja sit­ten havaitaan, että ompa “kallista” ja lakkaute­taan tuot­tavaa toimintaa.

    Helsingis­sähän ovat “kallista” usein seinät. Päiväkodit ja pienem­pi­en las­ten koulut, joi­ta ei voi hajasi­joit­taakaan ovat lul­lak­seni hyvä esimerk­ki näen­näis­es­tä kalleud­es­ta. Okei, joku sanoo, että toki voi, mut­ta ei oikeasti. Ei Helsingis­sä sel­l­aisil­la alueil­la, jos­ta liiku­taan julk­isil­la, jalan tai pyöräl­lä töi­hin ja lapset viedään ja haetaan matkan var­relta, kodin läheeisyy­destä. Tiivi­isti asu­tus­sa tilas­sa pari kilo­metriä on pitkä mat­ka, ja olisi ollut sille talvi­so­dan mum­mollekin, jos olisi tätä päivää ja sen dead­line­ja elänyt.

    Sel­l­aisen kalleu­den voi mita­ta parem­min kat­so­ma­l­la takaisin edel­liseen lamaan, jos­sa oikeasti kalli­takin liike­paikko­ja muut­tui melko surullisik­si kir­putor­eik­si ja kaljabaareiksi. 

    Kir­jasi näyt­teessä (hyvältä vaikut­ti!) itsekin kir­joitit mata­la­palk­ka-alo­jen irti­sanomi­sista ja sen kus­tan­nuk­sista, kun pieni ostovoima vähe­nee olemat­tomaan. Tämä liit­tyy taas noi­hin sosi­aalipuolen pien­palkkaisi­in töi­hin ja niiden kalli­isi­in neliöihin. 

    Noin muuten — rak­en­takaa! Sil­to­ja niitä tarvit­se­via yhä kalli­impia neliöitä!

  12. Se oli ihan oikea päätös, mut­ta nyt pitäisi investoin­te­ja vas­taavasti vähen­tää. Niin tehdäänkin. Kaikkea ei kuitenkaan pidä lykätä. Minä esimerkik­si en lykkäisi Kru­unuvuoren­ran­nan ratikkasil­taa, kos­ka jos näin tehdään, jätetään myös hyö­dyn­tämät­tä hyvin arvokas maaomaisuus.

    Sinän­sä samaa mieltä, ongel­ma on kai siinä että kun on nyt ruvet­tu rak­en­ta­maan uusia aluei­ta nor­maalia enem­män niin kestää ennen kuin tuo­tot real­isoituu, ja tämä näkyy minus­ta ker­talu­on­teise­na investoin­tipi­ikkinä. Se mikä min­ulle pistää silmään tuo­ta bud­jet­tia silmäil­lessä on ylipään­sä se että investoin­neille ei ole esitet­ty minkään­laista tuot­toa, takaisin­mak­sua, tms. Siel­lä on uusista metrovaunuista sairaaloiden kor­jauk­si­in kaik­ki ihan ilois­es­ti sekaisin. Onnea vaan luot­ta­mushenkilöille sen hah­mot­tamises­sa että mitä seu­raa eri investoin­tien karsimisesta.

    Lisäk­si liiken­nein­frain­vestoin­te­ja on jostain syys­tä siir­ret­ty HKL:lle, esimerkik­si Vallilan­laak­son joukkoli­iken­nekatu ja Jok­eri II, mikä on peri­aat­teessa ihan oikea osoite. Sille investoin­nille pitänee sit­ten saa­da a 9% tuot­to kun HKL on liike­laitos, jon­ka HKL laskut­taa HSL:ltä ja tilit­tää kaupungille, joka mak­saa HSL:lle. Sinän­sä har­mi­ton piir­ileik­ki johon on var­maan joku hyvä taloushallinnolli­nen syy, mut­ta tuo saa vaan minkä tahansa pääo­maval­taisen joukkoli­iken­teen näyt­tämään kalli­il­ta jos tarkastel­laan HKL:n veloi­tus­ta. Eli ratikat ja eri­toten metron. Onnea vaan luot­ta­mushenkilöille sen ihmette­limiseen että miten kulut vaan kas­vaa kun käytetään halpo­ja busseja.

    Luot­ta­mushenkilöt voisi­vat avit­taa sen ver­ran, etteivät sabotoisi järke­viä ehdo­tuk­sia. Ter­veysase­maverkkoa nyt esimerkik­si voisi har­ven­taa roimasti, jot­ta ter­veysasemil­la olisi kun­non palvelut.

    Luot­ta­mushenkilöt voisi johtaa tätä, kun ei kukaan muu halua. Palvelu­verkko käsit­tää julkiset palve­lut, yksi­tyiset palve­lut, julkiset liiken­ney­htey­det ja tiev­erkos­ton. Esimerkik­si jos jostain vain viedään ter­veysase­ma mut­ta vaik­ka lukio jää, niin sinne pitää edelleenkin liiken­nöidä erik­seen bus­sia lähiseuduil­ta, ja jos ter­veysase­maa ei ole niin paikallisel­la kau­pal­la on vähem­män asi­akkai­ta, jne. Minus­ta Helsingis­sä on liikaa paikalliskeskuk­sia ter­veysasem­i­neen kaikki­neen, mut­ta tätä pitäisi kat­soa kokon­aisuute­na. Vaik­ka KSV:n parem­man puutteessa.

  13. Kult­tuurin puolel­la Van­taas­ta ei voi puhua samana päivänä Helsin­gin kanssa. Toki jos Helsin­gin “palve­lu­ta­so” las­ket­taisi­in Van­taan tasolle, säästet­täisi­in kym­meniä miljoo­nia. Mut­ta lie­nee selvää, että Helsingis­sä tulee olla tule­vaisu­udessakin kaupung­inteat­teri, kaupungi­norkesteri sekä koko liu­ta mui­ta isom­pia ja pienem­piä toim­i­joi­ta. Myös laadukas lähikir­jas­toverkko mak­saa enem­män kuin Van­taan keskite­t­ympi malli.

    Van­taa ei ole oikea kaupun­ki, eikä etenkään Suomen pääkaupun­ki. Sik­si sen kult­tuuri­palve­lut ovat halvem­mat kuin Helsingin.

  14. Osmo: “Nyt siis kil­pailu hyvistä esi­tyk­sistä meno­jen kar­simisek­si. Parhai­ta ehdo­tuk­sia ei kuitenkaan säästösy­istä palkita.”

    Pitäisi palki­ta — ja ehdo­tuk­set myös toteuttaa.

  15. OS:
    >Koko julki­nen sek­torin on amerikkalaisten
    >asun­to­lain­oi­tus­ta suh­muroinei­den finanssinerojen
    >vuok­si vaikeuksissa…

    Höp­sis. Julki­nen sek­tori on vaikeuk­sis­sa sik­si, että Suo­mi, kuten muutkin län­si­maat, on mitoit­tanut menon­sa tulo­ja suurem­mik­si ja ottaa koko ajan syömävelkaa. Kovasti puhutaan “investoin­neista” (esimerkik­si investoimal­la lap­si­in, kun raken­netaan yhä laa­jem­pia julk­isia palvelu­ja), mut­ta julkisen talouden vaje on rak­en­teelli­nen. Edes kiivaim­mal­la nousukaudel­la (jota asun­toku­plakin osaltaan tietysti ruok­ki) ei aiem­min otet­tua velkaa huvit­tanut lyhen­tää, ja monis­sa mais­sa sitä jopa otet­ti­in lisää. 

    Pankke­ja, finanssinero­ja ja mui­ta hui­jare­i­ta voi syyt­tää, jos yksinker­taiselle yleisölle pitää osoitel­la syyl­lisiä, mut­ta val­tion ja kun­tien talousongel­mat johtu­vat pohjim­mil­taan yli varo­jen elämisestä.

  16. Han­nu Oskala:

    Van­taa ei ole oikea kaupunki

    Tässä taas tämän blo­gin tyyp­il­listä helsinkiläistä ylim­ielisyyt­tä ja halvek­sun­taa Van­taa­ta (ja Espoo­ta) kohtaan. Kyl­lä ne molem­mat ovat ihan oikei­ta kaupunke­ja, vaik­ka se city-vihreästä vinkke­listä joltain muul­ta näyt­täisikin. Jopa monel­la mit­tar­il­la taval­lis­ten asukkaiden kannal­ta paljon Helsinkiä parem­pia sellaisia.

  17. Ter­veysasemia kan­nat­taa kar­sia, mut­ta kus­tan­nus­näkökul­mas­ta erikois­lääkärien tuomi­nen isom­mille ter­veysasemille on kyseenalaista, kos­ka spe­sial­is­til­la on herkkä liipasin kalli­iden tutkimusten suh­teen ymmär­ret­tävän per­spek­ti­ivi­harhan vuok­si. Jos spe­sial­isti on viereisessä huoneessa niin use­ampi poti­las saa lähet­teen hänelle kuin jos tämä on sairaalas­sa. Kan­nat­taisi sat­sa­ta kokeneisi­in yleis­lääkärei­hin, jot­ka ovat kus­tan­nuste­hokkaimpia. Ei kan­na­ta ottaa mallia bis­nek­sen ehdoil­la toimivista lääkärikeskuk­sista jos halu­aa rahaa säästää.

    Helsingis­sä on oletet­tavasti metropoli-ilmiön vuok­si korkeampi psyki­a­tri­nen sairas­tavu­us kuin Van­taal­la, mikä ainakin osaltaan selit­tää korkeampia meno­ja terveydenhuollossa.

    Säästää voisi rajaa­mal­la selkeästi, mitä julki­nen sek­tori tekee. Ennal­taehkäisy olisi myös halv­in­ta: huostaan­ot­to mak­saa about 100ke/v, yksi alko­holi­pankreati­it­ti­hoito­jak­so hel­posti 50ke. Päi­hdeon­gelmista ne rahareiät tulee.

  18. Vai­h­toe­hto­jen pohd­in­ta Pis­ar­alle olisi hyvästä. Tuoreen min­is­teri Vehviläisen arvion mukaan ratasil­mukan hin­ta on mil­jar­di euroa. Jos jokin muu toimi­va jär­jeste­ly mak­saisi vaikka­pa puoli mil­jar­dia, Helsingille ja val­ti­olle koitu­va säästö olisi huo­mat­ta­va (vaik­ka ei juuri tänään tuo pen­ninkään säästöä). 

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Lausu.htm

    New Yorkissa on juuri pan­tu jäi­hin Pis­aran tavoit­tei­ta muis­tut­ta­va pro­jek­ti, mikä ei var­mas­tikaan ilah­du­ta paikallisia työ­matkalaisia. Mut­ta jos wikipedi­an tiedot pitävät paikkansa, asioi­ta on rapakon takana selvitel­ty perus­teel­lisem­min kuin meil­lä (lähtöko­htana on ollut 137 vaihtoehtoa). 

    http://www.railwaygazette.com/nc/news/single-view/view/trans-hudson-rail-tunnel-project-scrapped.html

    http://en.wikipedia.org/wiki/Mass_Transit_Tunnel

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  19. Nyt kun meil­lä on hyvin vah­vaa, kat­tavaa ja kas­vavaa psykol­o­gista näyt­töä siitä, että lapsen kehi­tyk­sen kannal­ta lapsen paras paik­ka on 3‑vuotiaaksi asti kotona, eikä sen ikäi­nen tarvitse kehi­tyk­seen ver­tais­ryh­mää (päin­vas­toin ryh­mä voi olla kehi­tyk­selle haitak­si), niin eikö sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus voitaisi lakkaut­taa koske­mas­ta sel­l­aisia alle 3‑vuotiaiden per­heitä, joiden van­hem­mista ainakin toinen on kotona?

  20. En ymmär­rä Osmon väitet­tä, että hallintoa ei voi­da uud­is­taa, ellei aloite tule kaupung­in­jo­hta­jal­ta. On siis helpom­pi vähen­tää henkilöstöä sosiaali‑, ter­veys- ja koulupuolelta. Näinkö se menee. Ei voi olla totta.

  21. Otak­sun, en tunne Helsin­gin kaupun­gin organ­isaa­tio­ta, mut­ta jos tilanne on läh­eskään sama kuin Turus­sa niin esimerkik­si sosi­aali- ja ter­veystoimes­sa on alueesta vas­taa­van apu­laiska­pung­in­jo­hta­jan ja perustyötä sosi­aal­i­työssä tekevän henkilön välis­sä on yli tois­takym­men­tä por­ras­ta. Pait­si, että por­tai­ta on liikaa ja malli on seka­va (yrit­täkääpä ottaa selvää, palkatkaa yksi­tyiset­sivä) se on myös kallis. Palkkata­son­han pitää nous­ta por­taal­ta seu­raavalle siir­ryt­täessä. (No, tästä nyt ei vielä syn­ny iso­ja säästöjä.)

    Olen myös kokenut käytän­nössä sen, miltä tun­tuu kun ter­veysasemia sul­je­taan. Ei se miltään tun­nu. Ihan sama ajanko autol­la lapsen kanssa kilo­metrin vai viisi (kun ei ole aku­ut­ti­ta­paus, mut­ta sil­loin­han tilataan ambu­lanssi). Tämä on tul­lut kokeil­luk­si kun ‘oma’ ter­veysase­ma oli kesän kiin­ni ja piti men­nä keskus­taan. Näistä rutis­taan rutisemisen takia. 

    Ihan sama kuin postin kanssa. Emme asu ihan kekus­tas­sa mut­ta kun lähin ‘oikea’ posti lopet­ti, asi­amies­posti, joka hoitaa hom­man muun toimen ohes­sa, tuli lähem­mäs. Palvelu tässäkin parani. Mut­ta joidenkin pitää aina aina vas­tus­taa. Periaatteessa. 

    Ideaali olisi yksi ter­veysase­ma joukkoli­iken­teen sol­muko­hdas­sa, Helsingis­sä ase­man vier­essä. Mut­ta tämä ei liene käytän­nössä mah­dol­lista, tilaa ei ole.

  22. Helsin­gin virkamies- ja poli­it­ti­nen johto voisi­vat matkus­taa talousop­pi­in Val­ti­moon Pohjois-Karjalassa.

    Siel­lä kun­nan­jo­hta­ja Pent­ti Kemp­paisen toimenku­vak­si sanotaan:

    - Tun­tee ja tietää ihmiset ja asiat.
    — Vas­taa elinkei­noelämän vireyttämisestä.
    — Vas­taa myös terveystoimesta.

    Helsingis­sä ei kukaan tai­da vas­ta­ta mis­tään, korkein­taan puhelinkeskus.

    Entisen kri­isikun­nan Val­ti­mon vero­pros­ent­ti on 18,75, en vel­ka on 0 euroa ja vuosikate on 557 euroa/asukas.

    Suomen kun­nil­la on rahaa niin, että roikkuu. Val­ti­moa ja paria muu­ta kun­taa luku­unot­ta­mat­ta se raha on vain isän­nätön­tä rahaa.

  23. Tehoste­taan, eli pure­taan turha byrokra­tia noin 20 000 ihmisen kaupungeik­si. 🙂 Sitä ei tehdä vielä, kos­ka rahaa tun­tuu ole­van nykyisenkin pyörit­tämiseen. Jos­sain vai­heessa tulee seinä vas­taan ja liian suuren yksikön purke tehdään pakon edessä (vrt. Lontoo).

  24. Mietin kir­jaasi liit­tyen kun­nan tehokku­ut­ta tai tehot­to­muut­ta. Se että kaupungilla on töis­sä ihmisiä, jot­ka saa­vat palkkaansa näh­den vähän aikaisek­si voi olla hyväkin jut­tu, jos työ­panos on kuitenkin suurem­pi kuin työt­tömyys- ja toimeen­tu­lo­tukia nos­ta­mal­la. Siinä mielessä minus­ta ei ole mielekästä kar­sia koulu­avus­ta­jia, siivoo­jia tai sihteereitä.

    Jotenkin tässä kaupungis­sa on ihan mah­don­ton­ta säästää sein­istä vaik­ka ainakin seinät oli­si­vat mielekäs kohde. Aina nousee joku aktivis­ti­poruk­ka valit­ta­maan lakkautet­tavista toimipisteistä.

  25. Melkein kieli poskel­la, ehkä ei kuitenkaan: 

    1. myy­dään PK-seudulle 1000€ leimamerk­ki, jol­la saa ajaa vuo­den bus­sikaistaa. Tuloarvio muu­ta­ma miljona.

    2. lopetete­taan joukkoli­iken­nesub­ven­tiot ja allokoidaan joukkol­likenne samas­ta kasaas­ta, jos­ta tulotkin las­ke­taat. Etu: turhat aje­lut lop­pu­vat ja ruuhkat hel­lit­tävät. Säästö: 100 miljoon­aa? Min­i­mi van­ha miljoona päivässä. 

    3. Helsin­gin Ener­gia mak­sakoon investoin­nit lainara­hal­la. Säästö/tulo: 200 miljoonaa.

  26. Helsingis­sä yri­tys­ten liike­vai­h­to on yli 20 mil­jar­dia. Tuolle jos voisi lait­taa paikallisen, ylimääräisen arvon­lisäveron (amerikkalaiseen tapaan), esim. 0,5%:lla ker­ty­isi 100 miljoonaa.

  27. Vähän yli 20 mil­jar­dia onkin ulko­mais­ten yri­tys­ten liike­vai­h­to, suo­ma­laisil­la 50 eli yhteen­sä 70 miljardia.
    Tosin, jos kaupun­gin alv:n saisi vähen­tää yri­tys­ten välisessä kau­pas­sa kuten val­tion alv:n, tuot­to on tietenkin pienempi.

  28. Itsel­leni on herän­nyt kolme eri ihmette­lyn aihet­ta kaupun­gin taloudesta.

    1) Investoidaan, mut­ta mitkä ovat tuotto-odotukset?

    Kaupungilla on menos­sa poikkeuk­selli­nen investoin­tipi­ik­ki van­ho­jen sata­ma- ja rata-aluei­den takia. Nyt kuitenkin puhutaan palvelu­iden leikkaamis­es­ta (pysyvästi alem­malle tasolle?), mut­tei siitä mitä investoin­tien odote­taan tuot­ta­van sen jäl­keen, kun nykyiset hiekkak­en­tät alka­vat tuot­taa tuloja.
    Huoleni onkin, että nyt pus­ke­taan palvelui­ta alas laman ja investoin­tien tuot­ta­man vajeen takia ja nämä palve­lut eivät enää palaa, kuten kävi val­tion­talouden kanssa 1990-luvun laman jälkeen,
    vaik­ka talous nousikin.

    Yleen­sähän investoidaan ja ote­taan velkaa sitä varten, että muu­ta­man vuo­den kulut­tua saataisi­in omat korkoi­neen takaisin? Onko edes syytä pani­ikki­in vai kor­jau­tuuko bud­jet­ti­va­je ajan kanssa tulo­jen noustes­sa? Jätkäsaa­res­sakin on muuten jo aloitet­tu paa­lu­tuk­set ensim­mäisil­lä asun­to­ton­teil­la, vaik­ka tässä ketjus­sa jo muu­ta vannottiinkin.

    2) Röyhkein voittaa?

    Nuoret eivät uskalla yrit­tää, hokee monikin pukuher­ra talousuuti­sis­sa ja alan lehdis­sä. Kukaan ei vain ole kysynyt nuo­ril­ta syitä tähän mukavu­u­den halul­la selitet­tyyn ilmiöön.

    Jospa nuoriso onkin niin fik­sua, että pun­nit­see mah­dol­lisuuten­sa pär­jätä rehellisel­lä pelil­lä? Aasin­sil­tani päässä odot­taakin uuni­tuore kaupun­gin oma har­maan talouden seu­ran­tara­port­ti 2/2010.

    http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/2010/Harmaan_talouden_seurantaraportti_2_2010.pdf

    Raportista kan­nat­taa ainakin lukea mitä lukee otsikon nimeltä “2. Tilin­tarkas­ta­mat­tomil­la yri­tyk­sil­lä mil­jardilu­okan verorästit”
    , alla sivul­ta 13 eteen­päin. Lopus­sa vielä selväsanais­es­ti ker­ro­taan mitä pitää tehdä.

    Tuo­hon vielä lisäisin pikkupulju­jen ketjut­tamisen, jol­loin suurikin bisnes naamioidaan pienek­si puuhasteluk­si, kun liike­vai­h­to jae­taan mon­elle yritykselle. 

    Nyt sit­ten voikin pukuher­rat miet­tiä minkä viestin yhteiskun­ta antaa madal­taes­saan talous­rikol­lis­ten kyn­nys­tä ryhtyä veronkier­toon ja kil­paile­maan samoil­la vesil­lä aivan eri sään­nöil­lä. Toinen onkii mato-ongel­la, kun vier­essä liike-elämän piraat­ti vetää troolar­il­la kaik­ki kalat vedestä. Kan­nus­taa yrit­tämään, vai mitä EK? Ale­taanko tässä nyt sit­ten uudek­si Kreikak­si, jos­sa vain tyh­mät mak­soi­vat veronsa?

    3) Sosi­aal­i­menot ja järkevä toiminta

    a) Asun­no­ton kadul­la-asu­ja tuot­taa eniten kuluja

    Raken­netaan seiniä asun­not­tomille ja kulut las­kee. Vuokrarästit, läheisen kuole­ma tai päi­h­teet ovat vie­neet mon­et kadulle. Voidaanko puhua hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan pelas­tamis­es­ta, jos täl­laiset syyt vievät pois yhteiskun­nan piiristä jo täl­lä het­kel­lä? Yhteiskun­nas­ta joka myy itse alko­ho­lia ja masen­taa sil­lä kansansa?
    Tämä asia onkin parane­mas­sa vähitellen, vaik­ka vas­tus­tus onkin tiety­iltä tahoil­ta suurta.

    b) Ter­ve­järkiset mum­mot ja pap­at pois sairaala­paikoil­ta ja kulut laskee

    Ei van­hemisen pidä tarkoit­taa sitä, että pitää olla sairaalas­sa. Kaupunkia pitää suun­nitel­la niin, että van­hempi väki liikkuisi siel­lä kuin omas­sa olo­huoneessa ja pysy­isi terveempänä.
    Liika paapomi­nen vie yleiskun­non ja nopeam­min hau­taan. Mik­si hem­metis­sä iso­van­hem­mat eris­tetään omi­in oloi­hin­sa, vaik­ka sieltä olisi tar­jol­la niin apua las­ten­hoitoon, kuin kas­vatuk­seen? Kaupun­gin ei pidä olla lähi­hoita­jien kaut­ta pelkkä jut­tukaveri, jos oikeasti ei tarvi­ta koulutet­tua väkeä hoita­maan. Apu niille, jot­ka sitä tarvit­se­vat ja muut etsimään seu­raa muualta.
    Kult­tuurimuu­tos­ta toki enem­män, kuin raha-asiaa.

    c) Huostaan­otot ja laitospaikat

    Kaupungis­sa menee ilmeisen huonos­ti, kun huostaan­otot lisään­tyvät vuosi vuodelta. Lap­sia viedään laitok­si­in ja tämähän mak­saa. Sitä vähem­män mitä enem­män lap­sia sijoite­taan per­heisi­in. Rahaa siis enem­män ottop­er­heille ja vähem­män lap­sien laitostamiseen.

    b) Rakkau­den puolue mielu­um­min laitostaa, kuin rakastaa

    Mik­si­hän muuten omaishoitoon suh­taudu­taan niin nihkeästi, vaik­ka se säästäisi rahaa? Kyl­lä joku nuori ottaa mielu­usti vapau­tu­van työ­paikan, vaik­ka joku rupeaisi kat­so­maan omaisen­sa perään kokopäiväis­es­ti. Eli vähän enem­män rahaa omaiselle ja paljon pois laitoksilta.
    Omaa koke­mus­ta löy­tyy per­hep­i­iristä ja täy­tyy tode­ta, että omaishoita­jan työ voi käy­dä todel­la raas­tavak­si ja kaupungilta voi olla todel­la vaikeaa saa­da jär­jel­listä käytöstä apua pyy­det­täessä. Sairaalas­sa sitä sit­ten omaisen edun­valvon­taa vas­ta tarvitaankin.

  29. Hei

    Olisi kiva, jos HSL.n sivuil­ta löy­tysi nopeasti ja lyhyesti HSL numeroina, ts suorit­teet ja kus­tan­nuk­set. Vas­taavasti päivähoidon sivuil­ta päivähoidon suorit­teet ja kulut.

    Ettei tart­tis arvail­la ja käudä juu­pas-eipäs keskustelua palstoilla.

    Tähän­hän Ode voisi nakit­taa itsen­sä lomil­ta palattuaan.

  30. Siir­tymäl­lä kouluis­sa tietotekni­ikas­sa lin­ux­in pääte-palvelin jär­jestelmään säästö vuodessa olisi Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa toista miljoon­aa euroa(arvio näp­pitun­tu­mal­ta). Siir­tymi­nen hallinnos­sa lin­ux-jär­jestelmään säästö olisi varovasti arvioiden 5–10 miljoo­nan luokkaa. Ohjelmis­to­jen käytet­tävyys ja työasemien käyt­tö­var­muus myös paranisi.

  31. Var­masti Helsin­gin ter­vey­den­huolto mak­saa, kun kaik­ki pitää tehdä kah­teen kertaan.

    Kävin nimit­täin ham­maslääkäris­sä ja pääsin kiireel­lisenä nopeaa paikat­tavak­si, hieno jut­tu. Ja kun käyn­ti­aikaa oli jäl­jel­lä, niin nuori mies­lääkäri yrit­ti säästää kaupun­gin raho­ja tarkas­taen ham­paani kun­non muutenkin ja kehot­ti varaa­maan ajan ham­mask­iv­en pois­toon — eli jonoon ajattelin.

    Sit­ten tulikin yllä­tys, kun hoita­ja ei antanut vara­ta aikaa kos­ka hänen mielestään se olisi tark­istu­saikaa jonot­tavien kannal­ta epäoikeu­den­mukaista, niinkuin var­masti asi­aa miet­timät­tä tuntuisi.
    Jouduin siis jonot­ta­maan saadak­seni uudelleen saman ham­paiden tark­istuk­sen, että “joo‑o, on se ham­mask­ivi siel­lä edelleen” ja pääsin sen pois­to­jonoon. Byrokra­tia rouskuu rat­tais­sa lujaa siis, joka mak­saa ja paljon.

    Mieleeni tuli, että nyt vein jonos­sa turhaan jonkun ihmisen tark­istusa­jan, pidensin jonoa ja tulin kaupungille kalli­ik­si. Mut­ta pakko mikä pakko, kun byrokra­tia ei aikaa muuten seu­raavaan jonoon anna.

    Mut­ta paras olisi jos jonot saataisi­in pois vaik­ka juuri niin, että hyvät lääkärit käyt­tävät koko varatun ajan tehokkaasti ja mon­en ei tarvitse men­näkään jonoa muodostamaan.
    Tehokku­usa­jat­telu olisi vaan saata­va koko henkilökun­nan ajat­telu­un sisäis­tet­tyä — eli ettei ole etu­ilua jonos­sa jos tehokkaan hoidin ansioista osan poti­laista ei tarvitse men­nä niihin jonoi­hin ollenkaan!

    Kaukana taitaa vielä olla ter­vey­den­huol­los­sa yri­tys­maail­man ajat­telu, että sama mis­sä järjestyk­sessä työt tehdään ja asi­akkaat palvel­laan kun­han palvel­laan nopeasti, tehdään työt nopeim­min ja aikataulus­sa pysytään: “…tänään kariespäivä ja huomen­na juuri­hoidot ja toisel­la puolel­la on polvipäivä ja huomen­na ajoko­rt­tia varten ter­veystarkas­tuk­sia — parhaat spe­sial­is­tit palkat­tuina paikalla vain näinä päiv­inä. Jos sin­ul­la on noista kysyt­tävää niin tule paikalle heti, älä ensi viikolla…”

  32. Esa: Kru­unuvuoren ratikkasil­lal­la on kiire, jos asuinalueel­la on kiire. Jos asuinalue lykkään­tyy, myös sil­ta voi ihan hyvin lykkääntyä.

    Tässä on keskeistä se, että sil­ta ja asuinalue on tehtävä yhtä aikaa, jot­ta se sil­ta saadaan mak­satet­tua maa­nar­von nousuna.

    Tois­si­jaista on se, mil­loin tämä “yhtä aikaa” on. Jos raken­nus­li­ikkeitä ei kiin­nos­ta, niin sit­ten lykätään.

    Kim­mo: mik­si kukaan ostaisi leimamerkkiä, kun bus­sikaistaa voi ajaa paljon halvem­mal­lakin? Poli­isi saat­taa sat­un­nais­es­ti valvoa, mut­ta ei niistä sakoista ton­nia vuodessa kerry.

    Oletko kuul­lut van­han vitsin eiralais­es­ta van­hem­mas­ta pariskun­nas­ta, joka lähti autol­la Stokkalle. Jät­tivät auton parkki­in sopi­vasti siihen kel­lon alle, ja kun paikalle tuli poli­isi pää punaise­na huu­ta­maan, her­ra kat­soi poli­isimi­estä häm­mästyneenä ja sanoi: “Vet inte polisen att för 50 euro får man park­era var som helst?”

  33. Pekka Taipale
    “Höp­sis. Julki­nen sek­tori on vaikeuk­sis­sa sik­si, että Suo­mi, kuten muutkin län­si­maat, on mitoit­tanut menon­sa tulo­ja suurem­mik­si ja ottaa koko ajan syömävelkaa.”

    Olen aivan samaa mieltä. Taan­tu­mat ovat olen­nainen osa markki­na­t­alout­ta ja jokaisen nousukaude jäl­keen tulee suurem­pi tai pienem­pi lama. Kun tämä on tiedos­sa, on aivan turha syyt­tää laman alullepanevaa tapah­tu­maa, se kun tulee jokat­a­pauk­ses­sa ole­maan jokin asia. 

    Taan­tu­mi­in pitäisi varautua, mut­ta Suomes­sa ja muis­sa län­si­mais­sa julki­nen sek­tori on lait­tanut sileäk­si suun­nilleen kaiken, mitä nousukaudel­la ker­tyi. No, onnek­si Suomes­sa sen­tään lyhen­net­ti­in edes jonkin ver­ran velkaa, jota kyl­lä haukut­ti­in tääl­läkin nousukau­den aikana kiilu­vasilmäisek­si kamreerimeiningiksi. 

    Jos julki­nen sek­tori on koko suh­dan­nesyksin ylitse rankasti ali­jäämäi­nen, kyl­lä vika on elämisessä yli varo­jen, ei ilkeis­sä kapitalisteissa. 

    Ymmär­rän kyl­lä mik­si poli­itikko­jen on paljon kivem­pi syyt­tää kap­i­tal­is­te­ja kuin myön­tää, että he ovat itse rahat polt­ta­neet jaka­mal­la kivaa kansalle tai ker­toa kansalle, että he voat itse syyl­lisä äänestämäl­lä julkisen sek­torin hal­lit­se­mat­toman paisut­tamisen puolesta.

    pohti­ja
    “Kävin nimit­täin ham­maslääkäris­sä ja pääsin kiireel­lisenä nopeaa paikattavaksi, ”

    Ham­mashoito nyt olisi aivan ensim­mäi­nen ter­vey­den­huol­lon ala, joka pitäisi yksi­ty­istää kokon­aan. Itse käyn yksi­tyisessä ham­mask­iv­en pois­tossa, kos­ka julkiselle ei yksinker­tais­es­ti pääse. Jonot tarkas­tuk­seen ovat lähempänä vuotta.

    Mitähän järkeä täl­laises­sa “palvelus­sa” oikein on? Kun se on ilmaista, lop­putu­los on tämä eli ei palvelua ollenkaan.

  34. Henkilöstö­menot ovat ilmeis­es­ti suurin meno­erä. Lomaute­taan koko kaupun­gin henkilökun­ta talvel­la viikok­si, por­raste­tusti, pois­lukien ruuhkaiset hoitoalat yms. kri­it­tiset henkilöstö­va­jeesta kär­sivät alat. 

    Tuon voisi toteut­taa koko Suomes­sa. Ja ne ruuhkaiset alat voisi­vat ryhtyä viimeistää nyt sovelta­maan noi­ta paljon tutkit­tu­ja ja tes­tat­tu­ja laatu­jo­htamisen menetelmiä: http://www.laatutieto.fi/product_catalog.php?c=44

  35. Asiantun­tem­at­to­muu­den rintaäänellä:

    Kru­unuvuoren­ran­ta jäi­hin. Sekä sil­ta että alue, tiet­ty. Mitä mah­taa seurata:
    ‑Jätkäsaari alkaa kel­va­ta gryn­dereille? Se saadaan valmi­ik­si, sekä infra että talot. Ja sit­ten Kru­unuvuoren­ran­nan kimppuun.
    Mut­ta onko­han se näin yksinkertaista?

    Pis­ara jäi­hin. Kiitos Kale­vi Kämäräiselle mie­lenki­in­tois­es­ta linkistä. Pari terävää perusin­is­inööriä rat­api­han kimp­pu­un, niin suurin osa nykyisen liiken­teen luotet­tavu­u­songelmista pois­tuu ilman Pisaraakin.
    Helsin­gin paikallis­li­iken­teen paran­tamiseen Pis­ara taas on aika järeä työkalu.
    KK:n linkistä löy­tyvään vai­h­toe­htoon, että “mini-Pis­ara” voitaisi­in toteutet­taa van­ho­jen sata­ma­ra­to­jen poh­jal­ta, en tosin ihan vielä usko.

    Pien­impi­en ter­veyskeskusten sulkeminen.
    Mitä seu­raa: monien vaikeasti liikku­vien mat­ka pite­nee. Niistä isom­mista keskuk­sista tulee entistä ruuhkaisem­pia ja lev­ot­tomampia. Henkilökun­taa ei kuitenkaan juuri voi vähen­tää. Ja työt­tömiähän siten tehtäisiinkin.
    Palvelulin­jo­ja ja kor­vat­tavia tak­sikyyte­jä tarvit­taisi­in lisää. Mut­ta ehkä siinä jotain säästäisi.

    Hil­jaisim­mat sivukir­jas­tot kor­vataan kirjastoautoilla.

    Auts.
    Jätkäsaaren nopeut­ta­mi­nen veisi min­ul­ta mer­inäköalan rippeet nopeutetusti. Mut­ta en halua nimbyillä.

    Olen julkisen ja eri­toten raideli­iken­teen ystävä.

    Samoin kir­jas­to­jen ja hyvien julk­isten palvelu­jen yleensä.

    Kaikkein vähiten halu­an siirtää pieni­palkkaisia julkisen sek­torin puur­ta­jia kortistoon.

    Koko tässä postauk­ses­sa on vähän “kill your dar­lings” ‑sävy.

  36. Tuloideoita:

    1. Ruuhka­mak­sut

    2. Tont­tien myymi­nen eniten tar­jo­valle ilman mitään velvollisuuksia/ehtoja.

    Säästöideoita:

    1. Kaupunkisu­un­nitelu­vi­ras­ton lakkauttaminen

    2. Kult­tuu­ri­toimen lakkauttaminen

    3. Nuoriso­toimen lakkauttaminen

    4. Julkisen liiken­teen tukemisen lopettaminen

    5. Ter­vey­den­huol­lon mak­su­jär­jestelmän siirtämi­nen pakkosäästämiseen perus­tu­vaan jär­jestelmään, mis­sä ihmisil­lä on omat terveystilit.

    6. Liikun­ta­toimen lakkaut­ta­mi­nen ja liikun­ta­paikko­jen myyn­ti eniten tarjoavalle.

    7. Kaikkien näi­den lopet­tamiseen liit­tyvän virkamieshallinnon purkami­nen, esim. sille apu­laiskaupung­in­jo­hta­jalle potkut, joka oli vas­tu­us­sa liikun­ta­toimes­ta jne.

  37. Kun talous on kireäl­lä, niin yri­tys­maail­mas­sa säästö­jen lisäk­si pyritään myös etsimään tulo­jen pieniäkin lisäyk­siä ja mah­dol­lisuuk­sia omaisu­u­den arvon nos­tamiseen. Mut­ta Helsin­gin kaupungis­sa näytetään ole­van kiin­nos­tunei­ta lähin­nä vain suuren mit­talu­okan säästöistä ei pikkuasioista.

    Sik­si ehdotan koiraveron nos­toa 20 pros­ent­tia ja edel­lä ketjus­sa jo maini­tun vene­paikka­hake­muk­sen jät­tämis­mak­sun nos­tamista 8 eurosta 10 euroon. Näi­den lisäk­si monia muitakin mak­sukyky­isiltä perit­täviä pieniä mak­su­ja voitaisi­in nostaa. 

    Rahoi­tusase­maa voitaisi­in paran­taa saatavien tehokkaam­mal­la perin­näl­lä ja varas­to­jen kiertonopeuk­sien tehostamisella.

    Vaik­ka näi­den pikkutemp­pu­jen kaut­ta ei saataisi kerät­tyä kuin 10 miljoon­aa euroa vuodessa, niin ei asi­aa kan­na­ta vähätel­lä. Jokaista pikku­mak­sua ei tietenkään päätetä val­tu­us­tossa, mut­ta val­tu­us­to voi silti velvoit­taa viras­tot etsimään mak­su­jen nostomahdollisuuksia.

    Todel­lakin, kuten muutkin ovat toden­neet, jokaisen investoin­nin osalta pitäisi taloudel­liset peruste­lut esit­tää huo­mat­tavasti parem­min. Pitäisi olla jonkin­lainen kymme­nen vuo­den investoin­tio­hjel­ma, jon­ka poh­jal­ta investoin­tien järjestys­tä voisi miet­tiä osana bud­jet­tikäsit­te­lyä. Nythän noista investoin­neista ei ota Erkkikään selvää.

    Lisäk­si pitäisi käy­dä nyky­istä parem­min läpi kaik­ki poten­ti­aaliset ansain­tamah­dol­lisu­udet. Onhan näitä hotel­li­tont­te­ja ja muitakin ansain­tako­htei­ta. Tem­put, joil­la nos­te­taan kohtei­den tasear­voa pitäisi kir­ja­ta erik­seen vaikka­pa investoin­tio­hjel­maan. Nythän nämä tem­put jäävät bud­jetis­sa kokon­aan huomiotta siihen asti kunnes esimerkik­si kaavoitet­tu hotel­li­tont­ti lop­ul­ta myydään. 

    Ver­rat­tuna yri­tys­maail­maan kun­nal­lisen talouden ongel­mana on surkea tasei­den käsit­te­ly ja ymmärtämi­nen. Tosin ei se hom­ma kovin help­poa ole yrityksissäkään.

  38. Siren, en näe syytä olla huol­lis­saan siitä että kiin­nos­taako Jätkä gryndereitä.

    Min­ul­la ei ole mitään sitä vas­taan että Kru­unuvuor­ta tai mui­ta asuinaluei­ta lykätään kun­han joku ensin ker­too että miten tämä säästää rahaa tai on muuten kaupun­gin taloudel­li­sis­sa intres­seis­sä. Kru­unuvuoren liiken­ney­hteys mak­saa mut­ta toisaal­ta maan puhdis­tuk­sen hoitaa öljy-yhtiöt ja parkkipaikatkin on ker­rankin ver­rat­taen halpo­ja hyvistä kallio­rak­en­tamisen olo­suhteista johtuen, noin 17 000 kap­pale. Jätkäsaa­res­sa mak­saa maan puhdis­tus, Kalasa­ta­mas­sa se ja mah­dolli­nen Hanasaaren voimalan siir­to, Koivusaa­res­sa taas puhdis­tus ja täyt­tö­maa. Ja niin edelleen.

    Eli joo, rak­en­t­a­mi­nen mak­saa mut­ta en minä ole vielä kenenkään kuul­lut väit­tävän että tämä on kokon­aisuute­na per­snet­toa, maas­ta myös mak­se­taan varsinkin kan­takaupungis­sa. Ja joka iki­nen het­ki kun maao­maisu­us on tyhjän pant­ti­na se tuot­taa nol­la euroa. Ei tämä ole kan­nat­tavu­u­songel­ma vaan korkein­taan rahoi­tu­songel­ma, ja siihen on ratkaisuja.

    Epä­suo­rat talous­vaiku­tuk­set taas tulee sitä kaut­ta että jos ei raken­neta niin asumisen hin­nat nousee kos­ka tar­jon­ta piene­nee. Tämä nos­taa kaikkia hin­to­ja ml. kaupun­gin menot. Jos raken­netaan kauem­mak­si niin liikku­misen kus­tan­nuk­set kas­vaa, sitä mitä kas­va­va kehäli­ikenne mak­saa voi ihme­tel­lä vaik­ka siel­lä Itäkeskuk­ses­sa, ja lisäk­si ne veron­mak­sa­jat eivät sit­ten ole Helsingis­sä. Ja mitä niihin tulee, min­un on hyvin vaikea uskoa että vaikka­pa Kru­unuvuoreen muut­ta­va mak­saisi keskimääräistä vähem­män veroja.

    Yksi tapa oikaista kaupun­gin tulot olisi muuten vähen­tää asumisen sub­ven­tioi­ta. Tarkoi­tan kaupun­gin per­im­iä asun­to- ja tont­tivuokria. Poli­it­tis­es­ti tämä lie­nee mah­do­ton­ta, kiin­teistövi­ras­ton esi­tys tont­tivuokrista joka oli koro­tuk­se­nakin reilusti alle minkä tahansa järkevän käyvän hin­nan nos­ti jo sel­l­aisen metelin.

    Mut­ta se mikä minus­ta voisi toimia olisi se että tar­jot­taisi­in ole­mas­sa ole­vien asun­to­jen vuokralaisille oikeus ostaa asun­ton­sa, vaik­ka osit­tain niin että ne muutet­taisi­in asum­isoikeusasun­noik­si. Väit­täisin kysyn­tää ole­van, ihmiset kuitenkin mak­saa siitä että joku on oma ja toisaal­ta tämän jäl­keen on järkevää investoi­da sen kor­jauk­seen. Vuokra­ton­teil­la oleville asun­toy­htiöille voisi taas tar­jo­ta lisäraken­nu­soikeut­ta vuokranko­ro­tuk­sen vastineeksi.

  39. Helsin­gin Kaupun­ki suures­sa viisaudessaan antaa rak­en­taa pieniä vuokra-asun­to­ja. Vuokrien hin­ta­paineet tasaan­tuu edes vähän, asum­istuet pienenevät.

  40. Pyy­lu­o­ma­lle:

    Var­maan Jätkis peri­aat­teessa kiin­nos­taa. Mut­ta kun täysin epäti­eteel­lis­es­ti ver­taan ikku­nas­ta näkyvää siihen, mitä ensim­mäi­sis­sä aikatauluis­sa luki, niin jonkin ver­ran hyy­tymistä on. Osit­tain voi kyl­lä muisti tehdä tepposet…

    Hyvien Veron­mak­sajien Aluei­den ryp­istämi­nen valmi­ik­si, vaik­ka vähän sat­tuisi, on var­maan kyl­lä pitkäl­lä tähtäimel­lä viisasta.

    Asumisen sub­ven­tios­ta en osaa lonkalta ampua. Asun­tovuokrien koro­tus joko vaatisi asum­istuen koro­tus­ta pien­i­t­u­loisille tai hei­dän talouten­sa kiristymistä entis­es­tään tai muut­tamista muualle (minne?) Asuuko kaupun­gin asun­nois­sa paljon mak­sukyky­isiä “turhaan” sub­ven­toi­tu­ina? Kysyn kun en tiedä enkä jak­sa ottaa selvää;/

    Tont­tivuokrista sen ver­ran, että esimerkik­si joil­lakin Hitak­sil­la se on jo melkein 2/5 taloy­htiön menoista ja vastik­keet aika suo­laisia. Jo ennen kuin talot ovat remont­ti-iässä. Mut­ta Hit­a­sit tietysti ovat vain osa kuviota.

    Art­turille:

    Ruuhka­mak­sut voisi­vat ollakin hyvä idis.

    Miten ajat­telit kaupun­gin eri­lais­ten “toimien” lakkaut­tamisen jäl­keen jär­jestää niiden nyt hoita­mat palvelut?
    Yksi­ty­is­tetään teat­ter­it (teo­ri­as­sa voisi toimi­akin. Eihän kaik­ki ole ns. laitosteat­tere­i­ta nytkään. Mut­ta tukea ne oli­si­vat sit­ten kum­minkin parku­mas­sa ja ainakin minä voisin hel­tyä jos olisin valtuutettu…)

    Tehokkain­ta nuoriso­työtä tekevät nyt jo osit­tain kol­man­nen sek­torin tahot, mut­ta sama jut­tu: tarvit­se­vat ja ansait­se­vat tukea.

  41. Suomes­sa 97% kun­nista on talous­vaikeuk­sis­sa ja velkaa ote­taan mil­jardin ver­ran vuodessa.

    Otin tuol­la aikaisem­min eimerkik­si hyvästä kun­tat­aloud­es­ta Val­ti­mon kun­nan Pohjois-Karjalassa.

    Val­ti­mon kun­nan tilanne olisi aivan toinen, jos Suomen val­tio ei tek­isi vuosit­tain kahdek­san mil­jardin tuloni­ir­to­ja kaupunkiseuduil­ta aleuille.

    Väestö on muut­tanut haja-asu­tusalueil­ta kaupunkiseuduille, mut­ta tuk­isum­mat ovat pysyneet samoina. Muu­toli­ike on saavut­tanut sat­u­raa­tiopis­teen­sä ja väestön kehi­tys jatkuu nyt syn­tyvyytenä kaupunkiseuduil­la ja kuolleisuute­na syr­jäkylil­lä. http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-07–12_003.html?s=3

    Maat­aloudessa enem­män tai vähem­män työs­ten­tele­viä on enää 60.000 ja maat­aloustuet ovat silti pysyneet samoina. Tukia on kaiken aikaan tupat­tu lisää ja uute­na tukimuo­tona tull­e­vat maa- ja met­sä­talouden energiantuotantotuet.

    Palvelu­iden käyt­tö on siir­tynyt kaupunkiseuduille, mut­ta vas­taavaa resurssien kor­jaus­ta ei ole tehty. Edel­lis­es­tä raken­nemuu­tok­ses­ta eli pel­topaketeista on kulunut koh­ta 50 vuotta. 

    Elikkä tarvi­taan iso rak­en­teelli­nen remont­ti. Hoito­jo­nen kanssa kikkailuil­la ei pitkälle pötkitä.

  42. Luin jostain, että Helsingis­sä koiraveron tuot­to on 800 000 €/vuosi, ja perintä‑, lasku­tus- ynnä muut kulut 700 000 €/vuosi. Joku numeroi­hin pere­htynyt voinee kor­ja­ta, mut­ta mikäli suu­ru­us­lu­okat ovat oikein, ei tuos­sa ole hirveästi järkeä, kuten ei olisi kissa- tai mar­su­verossakaan. Koiraveron nos­t­a­mi­nen luul­tavasti aiheut­taisi yleisem­minkin veron­mak­sumoraalin heikken­e­mistä ja rahalli­nen hyö­ty jäisi vähäisek­si, muiden hait­to­jen lisään­tyessä. Veroil­la on aina hintansa.

    Voi tietysti olla, että ongel­ma ratkaistaan lait­ta­mal­la jokaiseen kuonoon pakolli­nen rek­isterik­ilpi, GPS-seu­ran­ta­laite ja säätämäl­lä tienkäyt­tö­mak­su, ja lisäämäl­lä automaat­tisia valvontakameroita.

  43. Siitä palvelu­iden tuot­tavu­ud­es­ta kan­nat­taa muuten lukea mainio artikke­li Tilas­tokeskus Hyv­in­voin­tikat­sauk­ses­ta 2/2010, “Palvelu­jen tuot­tavu­ut­ta ei aina kan­na­ta paran­taa”, http://tilastokeskus.fi/artikkelit/2010/art_2010-06–07_002.html?s=0

    Tilas­to­jen mukaan julk­isten palvelu­iden, eri­tyis­es­ti kun­tien ja kun­tay­htymien tuot­tamien palvelu­iden, tuot­tavu­us on heiken­tynyt 2000-luvul­la. Viime aikoina on esitet­ty, että julk­isten palvelu­iden tuot­tavu­ut­ta paran­ta­mal­la voidaan pienen­tää julkisen talouden vajet­ta ja pelas­taa julki­nen talous.

    Tuot­tavu­uskeskustelus­sa on uno­hdet­tu, että vähäi­nen tuot­tavu­uske­hi­tys ei ole pelkästään julk­isten palvelu­jen ongel­ma. Melko tasaisen tai jopa vähenevän tuot­tavu­u­den alo­ja ovat esimerkik­si yksi­tyiset koulu­tus- ja ter­veyspalve­lut sekä liike-elämän palvelut…

    Osa palvelu­iden tuot­tavu­u­den kasvus­ta johtuu siitä, että on siir­ryt­ty palvelus­ta itsepa­lvelu­un. Asi­akas on pan­tu tekemään ilmaisek­si työ, jos­ta yri­tys ennen mak­soi työn­tek­i­jöilleen. Kun asi­akkaan tekemät tun­nit ote­taan huomioon, vain yri­tyk­sen tuot­tavu­us on lisään­tynyt. Toimin­nan tuot­tavu­us sen sijaan ei ole kovin paljon parantunut.

    Vuosi­na 1987–1999 kau­panalan työn tuot­tavu­us parani viral­lis­es­ti pari pros­ent­tia vuodessa. Jos ostok­si­in käytet­ty aika lisätään kau­pan työn­tek­i­jöi­den työ­tun­tei­hin ajankäyt­tö­tutkimusten osoit­ta­mal­la taval­la, ei työn tuot­tavu­us tuona aikana paran­tunut juuri lainkaan…

    Edelleen on yllät­tävän paljon yksi­ty­isiä palvelui­ta, joiden työn tuot­tavu­us ei ole paran­tunut lainkaan, se on paran­tunut vain vähän tai jopa heiken­tynyt. Esimerkik­si maali­iken­teen työn tuot­tavu­u­den kasvu on ollut lähin­nä rautatie- ja kuor­ma-autoli­iken­teen varas­sa, mut­ta tak­si- ja lin­ja-autoli­iken­teen työn tuot­tavu­us ei ole oleel­lis­es­ti muut­tunut pitkäl­läkään aikavälil­lä. Syy on help­po ymmärtää: autossa tarvi­taan kul­jet­ta­ja. Tuot­tavu­us saat­taisi paran­tua, jos asi­akas tart­tuisi itse rattiin…

    Sivuhuo­mau­tuk­se­na että tähän aut­taa kun on enem­män matkus­ta­jia per kul­jet­ta­ja ja sit­ten isom­pi kulkuneuvo.

    Myös yksi­ty­is­ten koulu­tus­palvelu­jen tuot­tavu­us on paran­tunut vain hie­man, kos­ka niin autok­ouluis­sa, atk-kurs­seil­la kuin kielik­ouluis­sakin tarvi­taan opet­ta­jia. Yksi­ty­is­ten ter­veyspalvelu­jen työn tuot­tavu­us on jopa heiken­tynyt pitkäl­lä aikavälillä…

    Kaikille maini­tu­ille aloille on yhteistä se, että ne ovat työvoimaval­taisia ja työn­tek­i­jä palvelee välit­tömästi asiakasta…

    Näi­den alo­jen työn tuot­tavu­ut­ta ei ole help­poa paran­taa. Tietotekni­ikan kehit­tymi­nen tar­joaa joitakin mah­dol­lisuuk­sia, mut­ta palvelu­jen tuot­ta­jak­si tarvi­taan lop­pu­jen lopuk­si aina työn­tek­i­jöitä. Asi­aa voidaan aut­taa organ­isaa­tioi­ta ja pros­esse­ja paran­ta­mal­la, mut­ta on kohtu­u­ton­ta vaa­tia, että näi­den alo­jen työn tuot­tavu­us paranisi oleel­lis­es­ti. Kun heikon tuot­tavu­uske­hi­tyk­sen alo­jen osu­us taloudessa kas­vaa ja tuot­tavu­u­den kasvu sen takia hidas­tuu, ei yhteiskun­nan auta kuin sopeu­tua tilanteeseen 

    Sanois­in että jos halu­taan palvelu­iden tuot­tavu­ut­ta ylipään­sä paran­taa niin pitäisi tehdä parem­paa sof­t­aa. Siis ei sel­l­aisia juuri ja juuri käyt­tökelpoisia vir­i­tyk­siä kuin nyt.

    1. Noi­hin laskelmi­in palvelu­jen tuot­tavu­ud­des­ta kan­nat­taa suh­tau­tua aika varoais­es­ti. Joskus ainakin ter­vey­den­huol­lon tuot­tavu­ut­ta las­ket­ti­in sairaalapäivän hin­nal­la. Ennen tehti­in ohi­tusleikkauk­sia, jois­sa poti­las makasi sairaalas­sa toipumas­sa kak­si viikkoa ja sai sen jäl­keen kolme kuukaut­ta sdairaus­lo­ma­l­la. Tämä on nyt kor­vagt­tu pal­lo­laa­jen­nuk­sel­la, joka tehdääb vart­ti­tun­nis­sa ja poti­las pääsee koti­in työkykyisenä samana päivänä tai seu­raa­vana. Nämä tuot­tavu­usih­miset ovat onnis­tuneet loak­se­maan tämänkin tuot­tavu­u­den alen­tu­misek­si, kos­ka se yksi sairaalapäivä pal­lo­laa­jen­nuk­ses­sa mak­soi enem­män kuin ne neljä­toista ohi­tusleikkauk­ses­sa, kos­ka vain yht­enä päivänä niistä sai varsi­naista hoitoa ja lop­ut 13 oli­vat halpoja.

  44. Tulop­uoli on tule­vaisu­udessa aika karu jos ton­tin­lu­ovu­tuk­sis­sa lin­jaus on todel­lakin tämä:

    Helsingis­sä hyväksy­tyssä maankäytön ja asumisen toteu­tu­so­hjel­mas­sa on lin­jat­tu tavoit­teet eri hallinta­muo­to­jen asun­to­tuotan­nolle. Uusista asun­noista on Ara-tuotan­toa 20 pros­ent­tia, uuden väli­mallin vuokra-asun­to­ja 20 pros­ent­tia, hitas- ja asum­isoikeusasun­to­ja samoin 20 pros­ent­tia ja lop­ut 40 pros­ent­tia on vapaara­hoit­teista omistustuotantoa.

    Tuol­la 40 pros­en­til­la raken­netaan sit­ten län­sir­an­to­jen isot asun­not ja lopuista käy­dään julk­isu­udessa vään­töä että nekin saadaan raken­net­tua asum­is­tuki­au­tomaat­ti­in sopiviksi kanakopeiksi.

    Lop­putu­lok­se­na on keinotekoinen niukku­us ja ton­tin­jakopoli­ti­ikan väli­in­putoa­jat ovat juurikin niitä kehyskun­ti­in muut­tavia kes­ki- ja hyvä­tu­loisia per­heitä jot­ka kyl­lä mak­saisi­vat asun­ton­sa itse, mut­ta seit­sen­nu­meroiseen sum­maan ei ihan ole varaa. Asumisen sub­ven­tion rahoit­ta­mi­nen on jo itsessään tarpeek­si dis­mo­tivoivaa, mut­ta kun verora­hat vielä kiertävät markki­noille kap­i­tal­isoitu­ak­seen asun­to­jen hin­toi­hin, ei ole ihme että kehyskun­nat kutsuvat. 

    Tont­tipoli­ti­ikan voit­ta­jia ovat sit­ten ne joiden (veron)maksukyky on riit­tävän vähäi­nen sub­ven­toitu­un asumiseen, tai jot­ka onnis­tu­vat jonot­ta­maan tai suh­muroimaan itselleen hitas-asunnon.

    Tätä on kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista Helsin­gin tapaan.

  45. Jos julki­nen sek­tori on koko suh­dan­nesyksin ylitse rankasti ali­jäämäi­nen, kyl­lä vika on elämisessä yli varo­jen, ei ilkeis­sä kapitalisteissa.

    Po. “Jos julki­nen sek­tori on koko suh­dan­nesyk­lin ylitse rankasti ali­jäämäi­nen, puhe on jostain täysin muus­ta maas­ta kuin Suomesta”.

    Suomen julkisen talouden yli­jäämä vuon­na 2007 oli 5,3 % eli kaik­ista 27 EU-maas­ta selkeästi suurin. Suomen julk­isy­hteisö­jen net­tora­hoi­tus­var­al­lisu­us vuon­na 2006 oli posi­ti­ivi­nen yli 70 %:n BKT-osu­udel­la — EU-maista vain Lux­em­burgilla ja Virol­la oli taseessaan näin selvästi enem­män varo­ja kuin velkaa. Ylipään­sä vain yhdel­lä kol­man­nek­sel­la EU-maista oli edes hiukan enem­män varo­ja kuin velkaa. (Lähde.)

    Taan­tu­mi­in pitäisi varautua, mut­ta Suomes­sa ja muis­sa län­si­mais­sa julki­nen sek­tori on lait­tanut sileäk­si suun­nilleen kaiken, mitä nousukaudel­la kertyi.

    Po. “Taan­tu­mi­in on varaudut­tu; Suomes­sa julki­nen sek­tori ei ole lait­tanut sileäk­si juuri mitään siitä, mitä nousukaudel­la kertyi”.

    Jos­sain vai­heessa tulee seinä vas­taan ja liian suuren yksikön purke tehdään pakon edessä (vrt. Lontoo).

    Mihinkähän tämä viit­taa? Kun Suur-Lon­toon hallinto ja kaupung­in­val­tu­us­to lakkautet­ti­in vuon­na 1986, se oli kansalais­ten kesku­udessa varsin suosit­tu ja arvo­val­tainen, ja lopet­tamista pidet­ti­in melko yleis­es­ti Bri­tann­ian tuol­loisen hal­li­tuk­sen pikkusieluise­na kos­tona siitä, että Lon­toon kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa puhal­si­vat täysin eri tuulet kuin val­takun­nan poli­ti­ikas­sa. Kun hal­li­tus vai­h­tui, asi­as­ta pidet­ti­in kansanäänestys, jos­sa Suur-Lon­toon kat­ta­van hallinnon ja val­tu­us­ton palaut­tamista kan­nat­ti kak­si kol­ma­sosaa. Ja niin se perustet­ti­in vuon­na 1999 uud­estaan — paikkamäärä vain väheni yhteen neljän­nek­seen entis­es­tä — ja on toimin­ut siitä lähtien.

  46. Art­turi,

    Ei ole luul­tavaa, että ruuhka­mak­sus­ta saataisi­in kerät­tyä (Helsingis­sä) sent­tiäkään. Ruot­sis­sakin on jäänyt heikok­si, ja siel­lä ei ole Turaat­tori tusaa­mas­sa, kuten täällä.

    Aja­tus sinän­sä on hyvä, ja markki­nae­hoinen meno (=mak­se­taan mitä käytetään) toimii„ mut­ta ei se Stadin talout­ta korjaa.

    Mut­ta Helsin­gin kaupun­gin raho­jen lop­pumista kai ei voi sinäl­lään pitää muuten kuin posi­ti­ivisenä asiana. Ehkä joskus pitää miettiäkin? 

    En usko, että Helsinkiä ollisi,mahdollista tuho­ta, mut­ta yri­tys ei ole vähäi­nen Län­simetroi­neen ja idän väyläsuunnitelmineen.

    Kari

  47. Helsin­gin talous on uin­ut enim­mäk­seen pin­nan yläpuolel­la. Kun vetoa alaspäin on ollut, tas­apain­oi­tus on tehty sopeut­ta­mal­la moni-ilmeinen organ­isaa­tio toim­i­maan osin uusin eväin. Luovu­us kukois­taa niukku­u­den ilmapi­iris­sä, jos ei liet­so­ta pani­ikki­tun­nelmia ja tiede­tään yhteinen tavoite. Van­taa on juur­in­ut kus­tan­nuk­sen­sa puut­teen paineessa Helsinkiä alem­malle tasolle. 

    Pysyvästi mata­la­palk­ka-alana kun­tasek­tori ei houkut­tele töi­hin­sä kulut­ta­jasek­torin yläpäätä, joka ei tunne puut­teenalaista elämää omak­seen eikä sit­ten osaa siihen hel­posti sovit­tau­tu­akaan. Henkilöstön osaamista kan­nat­taa käyt­tää laa­jalti, kun tarpeel­liset säästöt ja lisä­tu­lot etsitään.

    Ehkäpä tuli tehtyä sopi­vaan aikaa selvi­tys Helsin­gin ja Van­taan yhdis­tämis­mah­dol­lisu­ud­es­ta. Sen ohei­saineis­tona syn­tyi ajan­ta­saista ver­tailu­aineis­toa toim­into­jen taloudel­lisu­u­den parantamismahdollisuuksista.

    Kaupun­gin hallintokun­nat pystyvät koke­musten mukaan tas­apain­ot­ta­maan toim­intansa talouden vaa­timusten mukaisek­si. Paljon porua, puhet­ta ja päivit­te­lyä syn­tyy oheistuotteena. 

    Val­tu­us­ton on annet­ta­va selvä tavoite viras­toille ja laitok­sille talouden tas­apain­ot­tamisek­si ja näette, että jälkeä syn­tyy. Keino­lista on väsyt­tävän pitkä, kos­ka mitään yhtä voimakeinoa ei ole käytettävissä.

  48. No joo, tuot­tavu­us palveluis­sa on käsit­teel­lis­es­ti ongel­malli­nen asia. Esimerkik­si jos neu­von­ta­puhe­lin (mainio palvelu) vähen­tää pikku­vaivo­jen takia tapah­tu­via lääkärinkäyn­tiä niin lääkärin työ saat­taa hyvinkin viedä enem­män aikaa per poti­las, kos­ka tapauk­set on keskimäärin vaikeampia.

    HKL:n tuot­tavu­us­mit­tarin yksikkö on muuten tar­jo­tut paikkak­ilo­metrit, joka mit­taa käytän­nössä lin­jas­ton keskinopeut­ta jos kalus­ton koko ei muu­tu. Lin­jas­ton suun­nitelee HSL ja radat KSV. Esimerkik­si uusi metroase­ma Roi­hu­pel­toon lask­isi täten tuottavuutta.

  49. Suun­nitel­lun Pis­aran sijaan kan­nat­taisi tehdä kier­to­tun­neli kaikelle junali­iken­teelle. Kus­tan­nus olisi hie­man enem­män kuin Pis­ar­al­la — mut­ta yllät­tävän vähän enem­män. Isoim­mat kus­tan­nuk­set tule­vat asemista ja tekni­ikas­ta, pidem­pi tun­neli (loivem­mat nousut ja kaar­teet) ei niiden rin­nal­la paljon mak­sa. Tämän seu­rauk­se­na vapau­tuu Töölön­lahdelta ja Pasi­las­ta neliök­ilo­metri tai kak­si raken­nus­maa­ta — kaupun­gin tietenkin pitäisi pakkol­u­nas­taa nuo maat ennen kaavoitus­ta, mut­ta aina­han peri­aat­teis­taan voi luop­ua (ja kenen peri­aate tuo itse asi­as­sa on?)

  50. Yksi selkeim­mistä säästökeinoista olisi taa­tusti sisäisen hallinnon yksinker­tais­t­a­mi­nen. Mallia voisi ottaa vaik­ka Van­taas­ta, joka pär­jää huo­mat­tavasti pienem­mäl­lä byrokraat­ti per suorit­ta­va työn­tek­i­jä ‑suh­teel­la.

    Joskus vuosi pari sit­ten julk­isu­udessa taisi olla jokin Helsin­gin ja Van­taan yhdis­tymistä pohti­va selvi­tys, jos­sa tuo hallinnon tehokku­u­den epä­suh­ta todet­ti­in. Laskeske­lin tuol­loin, että jos Helsin­ki toimisi yhtä vähillä byrokraateil­la, niin säästöt voisi­vat olla sato­ja miljoo­nia — ilman, että palveluista täy­ty­isi tin­kiä. (Äkkipäätä lask­ien yksi 3500 €/kk ansait­se­va byrokraat­ti kus­tan­taa ainakin 100 000 € vuodessa (ole­tus: sivukulut+yleiskustannukset yhteen­sä 150% palka­s­ta) eli 1000 byrokraat­tia vas­taa 100 miljoonaa €).

    Muis­telisin, että Paula Kokkos­ta olisi jopa haas­tatel­tu näistä tulok­sista ja kom­ment­ti taisi olla aika suo­raan: “meil­lä kun nyt sat­tuu ole­maan täl­lainen tsaarin aikainen hallinto” (ja lev­eä hymy päälle).

    Eikö tuos­sa olisi kuitenkin aika selvä ja help­po — ainakin siinä mielessä, että äänestäjät hyväksy­i­sivät — säästöko­hde? Vai onko virkami­esten ja viras­to­jen val­ta Helsingis­säkin niin suuri, etteivät kansan val­it­se­mat poli­itikot mah­da tilanteelle mitään?

    Jos tilan­net­ta on todel­lakin mah­do­ton muut­taa, niin sit­ten kyl­lä siir­ryn kan­nat­ta­maan täysin lem­pi­vai­h­toe­htoani — kun­nil­ta kaik­ki val­ta ja vas­tu­ut pois ja palve­lut yms. maakun­tata­sol­la toteutet­taviksi. Eiköhän täl­laises­sa uud­is­tuk­ses­sa jäisi van­ha läs­ki matkalle heti alkumetreillä.

  51. Tom­mi Uschanov:

    EU-maista vain Lux­em­burgilla ja Virol­la oli taseessaan näin selvästi enem­män varo­ja kuin velkaa.

    Eiks nää pitäs suh­teut­taa tule­vaisu­u­den menoihin?

    Muis­taak­seni luin joskus jotain Caton julka­isua, jos­sa Suomen rahoi­tusti­lanne esitet­ti­in yhdek­si Euroopan huonoim­mista, kos­ka väestörakenne oli niin epäedulli­nen. Tiet­ty Cato nyt ei oo sulle var­maan lähde eikä mikään, mut­ta en mä nyt tiedä miten niiden poli­it­tiset ennakkolu­u­lot olis vaikut­tanu tohon.

    (En löytäny lähdet­tä pikaisel­la googlaamisella…)

  52. Eikös aika moni ter­vey­den­huol­lon, sosi­aal­i­meno­jen, työkyvyn säi­lyt­tämisen jne. tehokku­u­songel­ma ratkeaisi sil­lä, että kaik­ki kulut mak­set­taisi­in yhdeltä luukul­ta? Tietysti kepu­loisil­la on tässäkin jokin ketun­hän­tä kainalos­sa, kun he yrit­tävät ajaa Kelaa sairau­den­hoitoku­lu­jen mak­sa­jak­si, mut­ta kuitenkin — nykyi­nen osaop­ti­moin­ti tuot­taa aika rumaa jälkeä mm. työkyvyttömyyseläketilastoissa.

  53. Tom­mi U:
    >Po. “Jos julki­nen sek­tori on koko suhdannesyklin
    >ylitse rankasti ali­jäämäi­nen, puhe on jostain
    >täysin muus­ta maas­ta kuin Suomesta”.
    >
    >Suomen julkisen talouden yli­jäämä vuon­na 2007 oli

    Olet nyt käsit­tänyt väärin, mitä tarkoit­taa suh­dan­nesyk­li. Vuosi 2007 ei ole koko suh­dan­nesyk­li, vaan se on vain yksi vuosi suh­dan­nesyk­lin aikana. Tarkem­min san­ot­tuna se oli viimeisim­män suh­dan­nesyk­lin huip­pua. Se, että pari­na tarkoin valikoitu­na nousukau­den vuote­na pystyy jonkin ver­ran lyhen­tämään lain­o­ja — suuren kit­inän säestämänä — ei vielä tarkoi­ta, että julki­nen talous olisi tas­apain­os­sa, mikäli laskukausien velka­an­tu­mis­tahti on merkit­tävästi kovem­pi. Niin kuin se juuri nyt on.

    Se on tietysti tot­ta, että Suomen julki­nen talous ei ole niin retu­peräl­lä kuin monis­sa muis­sa län­si­mais­sa. Mut­ta silti: 

    Vuon­na 1990 julk­isy­hteisö­jen EMU-vel­ka oli 12,5 mil­jar­dia euroa. Lamavu­osi­na se kasvoi vuo­teen 1997 asti 57,9 mrd euroon. 1990-luvun lop­un huim­i­na vuosi­na velkaa onnis­tut­ti­in lyhen­tämään par­il­la mil­jardil­la 55,9 mil­jardi­in, sit­ten IT-kuplan kään­täessä suh­dan­tei­ta se kään­tyi taas nousu­un vuo­teen 2004 asti (67,7 mrd), lyheni peräti 54,5 mil­jardi­in (2008) mut­ta viime vuon­na­pa se onkin taas 64,3 mil­jar­dia. Tänä vuon­na val­tio lainaa joka kol­man­nen kulut­ta­mansa euron. (Tulot veroista ja verolu­on­tei­sista mak­su­ista 30,981 mrd €, lainaa ote­taan 13,230 mrd €). Kun­nat ja muut julk­isy­hteisöt sit­ten päälle. Tämä ei ole kestävää julk­ista taloutta.

    Nämä ovat absolu­ut­tisia euro­sum­mia. Kuluneina vuosi­na inflaa­tiokin on toki hölkän­nyt, ja BKT on kas­vanut, mut­ta on vas­tu­u­ton­ta velka­an­tua sen uskon varas­sa, että BKT jatkaa voimakas­ta kasvua kun­han vain jatkamme rahan kip­paamista julkiseen sek­tori­in. Edessä on näet kitk­er­iä kom­ment­te­ja siitä, miten ilkeät pankkikroisok­set eivät enää lainaa rahaa val­ti­olle, vaan vaa­ti­vat yhä korkeampia korko­ja yhä riskialt­ti­impi­en val­tion oblig­aa­tioiden tuo­tok­si. Kuten Kreikalle kävi, ja vuorossa nyt Irlanti.

    1. Pekka, jos taivastelet julk­isy­hteisö­jen­velkaa, sin­un on otet­ta­va kuvaan mukaan myhös julk­isy­h­teoisö­jen omaisu­us, tai ainakin saatavat.

  54. pal­lo­laa­jen­nus varttitunnissa…

    no voi olla. sit­ten kun on kaik­ki muu valmis­telu pesut, peit­te­lyt, asi­aan pere­htymiset tehty ja amerikkalaiset kater­it on jo hollilla.

    Tun­nis­sa ei taku­ul­la tehdä neljää. Hyvä jos yksi.

    Sinän­sä lois­ta­va esimerk­ki, miten julkisen sek­torin tuot­tavu­us on oikeasti mon­es­sa jutus­sa nous­sut vaik­ka tuotan­to­talouden pro­fes­sori omine kon­sult­ti­fir­moi­neen yrit­tää muu­ta väittää.

  55. Nyt kun meil­lä on hyvin vah­vaa, kat­tavaa ja kas­vavaa psykol­o­gista näyt­töä siitä, että lapsen kehi­tyk­sen kannal­ta lapsen paras paik­ka on 3‑vuotiaaksi asti kotona, eikä sen ikäi­nen tarvitse kehi­tyk­seen ver­tais­ryh­mää (päin­vas­toin ryh­mä voi olla kehi­tyk­selle haitak­si), niin eikö sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus voitaisi lakkaut­taa koske­mas­ta sel­l­aisia alle 3‑vuotiaiden per­heitä, joiden van­hem­mista ainakin toinen on kotona? 

    On myös tutkit­tua tietä, siitä, että pieni lap­si tulee kaikkein toden­näköisim­min pahoin­pidel­lyk­si koton­aan ja että kaikkein toden­näköisin pahoin­pitelijä on oma (uupunut) äiti. Niille jot­ka muis­tel­e­vat “kuin­ka sitä ennenkin jak­set­ti­in” huo­maut­taisin, että kaik­ki eivät sil­loinkaan jak­sa­neet, vaan lap­sia on kohdel­tu kaltoin maail­man sivu.

  56. “Jos raken­netaan kauem­mak­si niin liikku­misen kus­tan­nuk­set kas­vaa, sitä mitä kas­va­va kehäli­ikenne mak­saa voi ihme­tel­lä vaik­ka siel­lä Itäkeskuk­ses­sa, ja lisäk­si ne veron­mak­sa­jat eivät sit­ten ole Helsingissä.”

    Ihan näin nopeana huomiona: “Tiivis­telmänä laiskoille luk­i­joille: Uudelle asukkaalle raken­net­ta­vat liiken­neväylät pääkaupunkiseudul­la mak­sa­vat 4000€/km/asukas, jos liikku­mi­nen poh­jau­tuu autoilu­un. Ratikkaväylille tulee hin­taa 535€/km/asukas ja pyöräteille 200€/km/asukas.” Tämä nopeasti extrapoloitu­na täältä: http://vesirajassa.blogspot.com/2010/09/mita-maksaa-motari-eli-kaupunkiautoilun.html

    Sama vielä suomek­si san­ot­tuna. Jos väestö hajasi­joite­taan ympäri kehyskun­tia, niin motarei­den rak­en­t­a­mi­nen tulee pääkaupunkiseudun kun­nille ihan sairaan kalli­ik­si. Kehä II:n 600 miljoo­nan euron hin­ta­lap­pu alkaa jos­sain vai­heessa näyt­tämään todel­la hal­val­ta kokon­aisu­u­teen verrattuna. 

    Jokainen lisäa­sukas Jätkäsaa­reen, Her­ne­saa­reen, Kalasa­ta­maan ja Kru­unuvuoren­ran­taan säästää sekä Helsin­gin, Espoon, että Van­taan raho­ja — ja tuot­taa luul­tavasti Helsingille vielä voit­toa tämän lisäksi.

  57. “Helsingis­sä hyväksy­tyssä maankäytön ja asumisen toteu­tu­so­hjel­mas­sa on lin­jat­tu tavoit­teet eri hallinta­muo­to­jen asun­to­tuotan­nolle. Uusista asun­noista on Ara-tuotan­toa 20 pros­ent­tia, uuden väli­mallin vuokra-asun­to­ja 20 pros­ent­tia, hitas- ja asum­isoikeusasun­to­ja samoin 20 pros­ent­tia ja lop­ut 40 pros­ent­tia on vapaara­hoit­teista omistustuotantoa.”

    spot­tu, olisko sul­la linkkiä dokkari­in, jos­sa noi asun­torak­en­tamisen eri luvut kerrotaan?

  58. Velka­an­tu­misen kestävyy­delle saa hin­nan markki­noil­ta, Suomen val­tion tai Helsin­gin kaupun­gin mak­samat korot eivät osoi­ta että ne joil­la on tässä ihan rahaa kiin­ni oli­si­vat jotenkin huolis­saan maksukyvystä.

  59. Jatkan vielä edel­liseen: Helsin­gin kaupun­ki mak­saa lain­ois­taan alle 2% korkoa, löy­tyy sieltä bud­jetista jon­ka linkkasin yllä. Noin hal­val­la rahan hin­nal­la ei ole mikään ongel­ma ottaa lainaa investoin­tei­hin kun­han ne on oikeasti investoin­te­ja eli niil­lä on takaisin­mak­su joko pienem­pi­en kulu­jen ja/tai suurem­pi­en tulo­jen muo­dos­sa. Esimerkik­si järkevät kiskoin­vestoin­nit malli­in Munkkivuori tai uudet asuinalueet malli­in Kru­unuvuori. Kulu­tuk­sen kat­tamises­sa lainal­la taas ei ole järkeä kuin suh­dan­nelu­on­teis­es­ti ihan sama mitä korot on.

    Kaupunginkam­reer­it ei vaan joko osaa tai halua erotel­la näitä kah­ta asi­aa. Tuo tekee sopi­van lainata­son päät­tämis­es­tä vaikeaa.

    Toinen jut­tu on se että investoin­nit vaikka­pa syr­jäy­tymy­sen ehkäisemiseen jää retori­ikan tasolle. Eli jotain tutkimuk­sia on ja näistä puhutaan lennokkaasti investoin­teina tule­vaisu­u­teen, mut­ta näitä ei kuitenkaan osa­ta tai halu­ta käsitel­lä investointeina.

    Niin ja spot­tu on sinän­sä oike­as­sa, mut­ta ei niitä HITAS tai vuokrat­alo­tont­te­jakaan ilmaisek­si anneta. HITAS-ton­tin vuokrat on muis­taak­seni 15–20% alle markki­nata­son. Minus­ta tuon alen­nuk­sen voi pois­taa, HITA­Sia jonote­taan sik­si että raken­nuskus­tan­nuk­set on niin paljon pienemmät.

  60. Tom­min val­it­se­ma vuosi oli Suomen paras talousvu­osi ikinä, joten ei liene ihme että julki­nen talous oli sil­loin ylijäämäinen.

    Oli miten oli, jos jokaisen kun­non laman jäl­keen velkaa on sekä euromääräis­es­ti, että suh­teessa kansan­tuot­teeseen enem­män kuin edel­lisen laman jäl­keen, minus­ta se kielii pikem­minkin yli varo­jen elämis­es­tä kuin tas­apain­ois­es­ta talouden­pidos­ta. Tarpeek­si kauan kun jatkaa samal­la lin­jal­la, käy kuin Kreikalle.

    Nyt edessä on talouden tas­apain­ot­tamisvuodet. On ihan sama miten asian ilmaisee, jos talout­ta pitää vuos­i­tolkul­la tas­apain­ot­taa nos­ta­mal­la vero­ja ja leikkaa­mal­la meno­ja, en pitäisi sitä ylijäämäisenä. 

    Ja jos mui­hin mai­hin ver­rataan, niin kyl­lähän val­tio voisi ottaa velkaa vielä vaik­ka kuin­ka paljon, ennenkuin ilkeät kap­i­tal­is­tit lopetaisi­vat rahan lainaamisen. En vaan käsitä, miten ihmeessä se olisi taas kap­i­tal­istien vika.

    Enkä kyl­lä väitä, etteikö Suomen talout­ta saa­da yli­jäämäisek­si. Kyl­lähän keinot on kaikkien tiedos­sa, verot ylös ja palve­lut sekä tulon­si­ir­rot alas.

    Ja tähän samaan syssyyn tulee vielä väestön ikääntyminen.

  61. Eikös EMU-velas­sa olekin jo otet­tu huomioon saata­vat? stat.fi: “EMU-vel­ka poikkeaa rahoi­tustil­in­pidon mukaises­ta julk­isy­hteisö­jen velas­ta määritelmäl­lis­es­ti siten, että EMU-vel­ka on nimell­ish­in­tainen ja käsit­tää ain­oas­taan käteis­ra­han ja tal­letuk­set, arvopa­per­it sekä lainat.” Julkisen sek­torin sisäiset velat/saatavat on las­ket­tu siitä pois toisen­sa peruuttavina.

    Joka tapauk­ses­sa saata­vat eivät muu­ta tilan­net­ta juurikaan, kos­ka ne ovat vähäisiä ver­rat­tuna siihen että val­tio velka­an­tuu lisää kymme­nen mil­jar­dia euroa vuodessa.

    Mitä tulee omaisu­u­teen, niin julk­isy­hteisö­jen, kuten muidenkin yhteisö­jen, omaisu­usar­vos­tuk­sis­sa pystytään luo­val­la kir­jan­pidol­la oikeut­ta­maan jotakuinkin mitä tahansa: “kun mak­samme 2 miljoon­alle ihmiselle 1000€/kk kansalais­palkkaa, voimme kir­ja­ta omaisu­userik­si 2 mil­jar­dia euroa good­williä kuukaudessa”. Tämä ei onnek­si nykyään ole julkises­sa taloudessamme mitenkään merkit­tävä ilmiö, mut­ta sille tielle ei kan­na­ta myöskään lähteä ollenkaan.

    Muutenkin omaisu­u­den arvot­ta­mi­nen on ongel­mallista, kun kyse ei ole rahaa tuot­tavas­ta investoin­tiomaisu­ud­es­ta. Esimerkik­si kirkos­ta eroamis­es­ta ja kirkol­lisveros­ta käytävässä keskustelus­sa maini­taan usein kirkon suuri omaisu­us. Kirkol­la on kyl­lä merkit­tävää omaisu­ut­ta, mut­ta sitä ei voi käyt­tää kokon­aisu­udessaan almu­jen antamisek­si syn­tisille naisille, kos­ka kat­e­draalien ja seu­rakun­tat­alo­jen markki­na-arvo on vähäi­nen ja lik­vidi­teet­ti kehno. Ja vaik­ka osta­jia olisikin, kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokkai­ta kohtei­ta ei silti voisi myy­dä. Mielestäni on real­is­tista sanoa, että keski­aikaisen kivikirkon markki­na-arvo on jotakuinkin nol­la, vaik­ka se kirkon omaisu­useris­sä olisikin merkit­tävä. Ellei val­taan saa­da jär­jestelmää, jos­sa sitä voidaan käyt­tää elokuvateatterina.

    Sama pätee kun­nan­taloi­hin, val­tion viras­to­taloi­hin, kansal­lispuis­toi­hin, ja jos­sain määrin myös musi­ikki­taloon ynnä mui­hin raken­nuk­si­in. Liiken­nejär­jeste­lyt kuten tiet ja rautati­et on hie­man helpom­pi nähdä tuot­tavina investointeina.

    Tämä ei tietenkään tarkoi­ta, etteivätkö julkiset raken­nuk­set ja palve­lut olisi mukavia ja usein hyödyl­lisiäkin. Mut­ta velal­la tehtävien investoin­tien pitäisi kyl­lä oikeasti perus­tua real­is­tisi­in takaisin­mak­su­laskelmi­in. Ja muu pitäisi tun­nus­taa kulutukseksi.

    Ihan oikeasti, olen aika huolestunut siitä, että val­tio ottaa tänä vuon­na uut­ta lainaa noin kol­man­nek­sen vero­tu­lois­taan, ja asi­as­ta puhumi­nen ei kiin­nos­ta julk­isu­udessa juuri ketään.

  62. Yri­tys­maail­mas­sa lähde­tään siitä, että kulut on sopeutet­ta­va tuloihin.
    Helsin­gin kohdal­la tämä tarkoit­taisi saneerausta.

    Helsinkin on sen ver­ran van­ha organ­isaa­tio, että las­tia on ker­tynyt paljon.
    Kun suuri joukko on lähdössä eläk­keelle eikä suurten palvelu­o­r­gan­isaa­tioit­ten saneer­aami­nen muutenkaan ole kovin nopeaa niin vält­tämät­tä irti­sanomisi­in ei tarvitse mennä.

    Yksi nopea keino bud­jetin tas­apain­ot­tamiseen on palkko­jen määräaikainen alentaminen.

    Kiin­teistö­toi­mi on yksi kallis erä: Helsin­ki voisi luop­ua keskus­tan kalli­ista toimis­toista ja siirtää esim kaupung­in­talon toimin­not helvem­paaan itä-Helsinkiin.Samalla pitää luop­ua kop­pikont­tor­eista ja siir­tyä tiheästi pakat­tui­hin avokont­tor­ei­hin, säästöä syn­tyy vähin­tään 50 %, mut­ta kun toimis­tot ovat halvem­mal­la ton­til­la niin säästö on toden­näköis­es­ti suurempi.

    Toinen kohde on hajanaiset henkilöstö-han­k­in­ta-tieto­hallinto etc tuk­i­toimin­not, jot­ka voi keskittää.

    Han­k­in­ta­toi­mi on itse asi­as­sa hyvin tehot­tomasti hoidet­tu, sil­lä samo­ja palvelu­ja ja tavaroi­ta osta­vat Espoo ja Van­taakin samal­la talousalueel­la ja menetetään run­saasti ostovoimaa ja veroeu­ro­ja, kun julki­nen sek­tori ei hyö­dyn­nä ostovoimaansa.

    Tieto­jär­jestelmät ovat julkisen sek­torin suuri tuh­lari ja kun 400 kun­ta han­kkii samoi­hin tarkoituk­si­in yhteen­sopi­mat­to­mia jär­jestelmiä niin han­ki­tavolyymin tuo­ma etu menetetään.
    Samoin kun­tien yhditelem­i­nen on kallista esim Oulus­sa tut­ta­vani vesi­laitok­selta arvoi, että yhdi­tyvien kun­tien vesi­laitosten tieto­jär­jestemien tietokan­to­jen-ja jär­jestelmien muokkaami­nen yht­enäisek­si mak­saa 10–15 miljoona euroa.

    Suomes­sa tehti­in mas­si­ivi­nen virhe 89–90-luvulla, kun julkisen sek­torin tieto­jär­jestemien annet­ti­in rönsytä

  63. Helsin­gin kan­nat­taisi suomen suurim­pana kaupunk­i­na keskit­tyä enem­män talouden vetu­ri­na toimimiseen.

    Eli kan­nat­taisi sat­sa­ta uusien yri­tys­ten toim­intaan ja tukea niitä, ja samal­la leika­ta sosiaalimenoista.

    Ylipäätään Helsin­gin ajat­telu on liian sulkeu­tunut­ta. Helsinkiläiset ovat aivan raivona, jos joku muut­taa ympäryskun­ti­in ja käy sieltä töis­sä. Mut­ta jos jokin yri­tys val­it­see toimi­paikak­seen helsin­gin sijas­ta tallinnan, riikan tai tukhoman, niin helsingis­sä ei edes tiede­tä asiasta.

    Siis: nurkkakun­taisu­us pois, sat­sauk­set talouteen ja leikkauk­set sosiaalimenoihin.

  64. Siis pörssiosakkei­ta (jot­ka kyl­lä ovat arvopa­pere­i­ta) ei las­ke­ta EMU-(netto)velkaan? Voi olla.

    Asial­la ei ole mielestäni ihan hirveästi merk­i­tys­tä val­tion velka­an­tu­misas­teen kehi­tyk­sen kannal­ta, kos­ka kyse ei ole siitä, että val­tio olisi viime aikoina investoin­ut rankasti pörssiosakkeisi­in otta­mal­la lainaa. Julki­nen talous ottaa syömävelkaa, ei investointivelkaa. 

    Val­ti­ol­la on pörssiosakkei­ta lähin­nä sik­si, että entisiä val­tion kokon­aan omis­tamia yhtiöitä on yksi­ty­is­tet­ty ja viety pörssi­in (mikä ei ole mitenkään lähtöko­htais­es­ti väärin; on vain väärin olet­taa, että val­tion var­al­lisu­us olisi tästä suuresti lisään­tynyt, vaik­ka omaisu­us onkin muut­tunut lik­vidim­mäk­si ja arvo läpinäkyväm­mäk­si, markki­noil­la määritellyksi.)

  65. “HKL:n tuot­tavu­us­mit­tarin yksikkö on muuten tar­jo­tut paikkak­ilo­metrit, joka mit­taa käytän­nössä lin­jas­ton keskinopeut­ta jos kalus­ton koko ei muu­tu. Lin­jas­ton suun­nitelee HSL ja radat KSV. Esimerkik­si uusi metroase­ma Roi­hu­pel­toon lask­isi täten tuottavuutta.”

    Nopeus on kyl­lä merkit­tävä tek­i­jä selit­tämään joukkoli­iken­nepalvelu­jen tuot­tavu­ut­ta. Jos reit­tinopeuk­sia saadaan nos­tet­tua, samal­la työ- ja mate­ri­aali­panok­sel­la syn­tyy tuo­to­s­ta eli paikkak­ilo­me­tre­jä enem­män. Sil­lä on kuitenkin tuot­tavu­u­den ja vaikut­tavu­u­den näkökul­mas­ta suurin merk­i­tys, ovatko nuo paikkak­ilo­metrit käytössä eli syn­tyykö myös matkus­ta­jak­ilo­me­tre­jä. Sik­si on hyvä seu­ra­ta näi­den suh­teen kehitystä.

    Tuot­tavu­u­den arvioin­ti on, kuten tässä jo on todet­tu, julk­isten palvelu­jen kohdal­la mit­tausteknis­es­ti har­voin selkeä juttu. 

    Joukkoli­iken­teessäkin asi­aa on hyvä läh­estyä use­am­man mit­tarin kaut­ta kokon­aisku­van saamisek­si. Vaikut­tavu­us on oikeampi käsite arvioitaes­sa toimin­nan tuloksellisuuutta.Teknisissä jär­jestelmis­sä tuot­tavu­u­den seu­ran­ta kuvaa jo hyvin myös taloudel­lisu­u­den kehitystä. 

    Roi­hu­pel­lon ase­ma saat­taa olla tuot­tavu­u­den tai vaikut­tavu­u­den näkökul­mas­ta joko posi­ti­ivi­nen tai negati­ivi­nen ilmiö. Ase­ma aiheut­taa lisäkus­tan­nuk­sia. Ne matkus­ta­jat, jot­ka ohit­ta­vat ase­man junas­sa matkus­taen, joutu­vat matkus­ta­maan 1 — 2 min­u­ut­tia pidem­pään ylimääräisen pysähdyk­sen vuok­si. Ase­man käyt­täjät taas saa­vat matka-aikasäästöjä. 

    Jos metron käyt­täjien mat­ka-aika­sum­ma piene­nee, ase­ma on vaikut­tavu­udeltaan posi­ti­ivi­nen. Sil­loin on odotet­tavis­sa, että joukkoli­ikenne saa myös uusia käyttäjiä.

  66. Juha:

    Eli kan­nat­taisi sat­sa­ta uusien yri­tys­ten toim­intaan ja tukea niitä, ja samal­la leika­ta sosiaalimenoista.

    No itseasi­as­sa ei kan­na­ta ainakaan paljoa sat­sa­ta kun val­tio tasaa tuos­ta yri­tys­toimin­nas­ta syn­tyvät vero­tu­lot pois joko yhteisöverono­suuksi­na tai val­tiono­su­u­den pien­nyksinä. Tämä on kan­nus­teena tragikoominen.

    Ja jos niiden yri­tys­ten työn­teke­jät mak­saa veron­sa jon­nekin kehyskun­ti­in niin ei siitäkään ei ole paljon iloa. Taloudel­lis­es­ti kaikkein paras kun­ta Pääkaupunkseudul­la olisi sel­l­ainen parin tuhan­nen asukkaan omakoti­taloalue jos­sa ei nimeno­maan ole mitään palvelui­ta ml. yri­tyk­siä eikä siten niiden vaa­ti­maa infraa, mut­ta kun­nal­lisvero tuot­taa kivasti.

  67. Keksin juuri kuin­ka kaupun­gin talous pelaste­taan: pakolli­nen kuukausilip­pu kaikille Helsinkiläisille veron­mak­sajille, vaik­ka niin että jos ajaa autol­la tai pyöräl­lä niin pitää olla voimas­saol­e­va kausilip­pu. Tämä tuot­taa noin 300 miljoon­aa euroa lisää tulo­ja kaupungille. Tämä kom­pen­soidaan laske­mal­la kun­nal­lisveroa 300 miljoon­aa eurol­la. Val­tiono­su­udet kuitenkin kas­va­vat 37% tuos­ta sum­mas­ta eli kaupun­ki net­toaa 110 miljoon­aa euroa. Jos lipun hin­nat vielä tuplataan niin se on noin 400 miljoon­aa lisää eli 150 miljoon­aa taas lisää kaupun­gin kas­saan, ja lisäk­si Helsinkiläiset saa työmatkavähennyksiä.

    Sama voidaan tehdä myös HELENin kanssa. Pakolli­nen kaukoläm­pö kaavas­sa, nos­te­taan kaukoläm­mön hin­taa, las­ke­taan vero­ja. Yhteen­sä tätä voi har­ras­taa n. 1400 eurol­la per asukas eli 800 miljoon­al­la ennen kuin ollaan vero­tu­lo­jen tasauk­sen alara­jas­sa. Tuo tuot­taa kaupungille noin 350 miljoo­nan euron valtionosuudet.

    Eli ei kun mak­su­ja kek­simään niin val­tio mak­saa verot. 🙂

  68. Miten kek­sit­täisi­in pal­lon­laa­jen­nus sosi­aal­i­toimeen ja työvoima­hallintoon? Ihmisiä yritetään saa­da takaisin työelämään, tai muuten paran­taa elämän­hallintaa — ja vähen­tää sosi­aali­palvelu­jen käyt­töä ym. — esimerkik­si kuntout­ta­van työ­toimin­nan avul­la (mikä sekin on nyky­isin ‘pilat­tu’; aikasem­min voit olla päivän pois, ja siitä seurasi vain sen päivän 8 €:n menet­tämi­nen, nyt viedään se 8 €:a, koko päivära­ha ja pahimil­laan seu­raa karenssi. 

    Tämäkin kt:n idea vaikeasti työl­listyville romutet­ti­in.) Siis nyt ei enää yritetä mitään työmin­is­ter­iön suun­nal­la tälle porukalle.
    Mik­si ei tehdä jär­jestelmää, että työtön saisi sen nykyään 9 €:n ‘palkan’ työt­tömyysko­r­vauk­sen päälle, jos osal­lis­tuu työhön tai toimen­piteeseen. Mut­ta jos on esim. päi­hdeon­gel­maa ja on vaik­ka päivän pois­sa töistä, vähen­netään niiltä päiviltä se 9 €:a mut­ta ei kor­vaus­ta, eikä mitään karenssia. Tämä jär­jestelmä oli vielä noin vuosi sit­ten, sit­ten se pois­tet­ti­in. Nykyään ei ihmisen, joka ottaa vaikka­pa yhden päivän kuus­sa sen ver­ran alko­ho­lia, ettei pääse töi­hin, ei kan­na­ta ottaa vas­taan yhtään mitään. Vaik­ka se olisi hänelle hyväk­si, ja yhteiskun­nalle varo­ja säästävää. Mut­ta kun tämän ongel­man ja lin­jauk­set tietävät niin har­vat ihmiset. Ja kus­tan­nuste­hokku­us hajau­tuu mon­elle taholle, ja lop­ul­ta tappiot.

    Ennen van­haan oli näitä töitä, että raken­nus­miehiä haet­ti­in toril­ta, ketkä sinä päivänä oli­vat työhön valmi­ita, ja ahtaa­jia oli satamis­sa aamuisin ilmoit­tau­tu­mas­sa töi­hin. Nämä oli­vat oikei­ta työ­markki­noi­ta. Niitä kaivaten.

  69. tpyy­lu­o­ma: “HITAS-ton­tin vuokrat on muis­taak­seni 15–20% alle markkinatason.”

    Eli Osmon markki­nalogi­ikalla reilut 5 euroa asuin­neliöltä parhail­la paikoil­la. Ehkä onkin, en tiedä. Tai sit­ten kaupun­ki vaan tykkää sub­ven­toi­da joidenkin ryh­mien asumista.

  70. On myös tutkit­tua tietä, siitä, että pieni lap­si tulee kaikkein toden­näköisim­min pahoin­pidel­lyk­si koton­aan ja että kaikkein toden­näköisin pahoin­pitelijä on oma (uupunut) äiti. Niille jot­ka muis­tel­e­vat “kuin­ka sitä ennenkin jak­set­ti­in” huo­maut­taisin, että kaik­ki eivät sil­loinkaan jak­sa­neet, vaan lap­sia on kohdel­tu kaltoin maail­man sivu.

    Pieni lap­si eli alle 3‑vuotias? Mis­sä mit­takaavas­sa tuo toden­näköisyy­sero on, ja onko todet­tavis­sa että nuo pahoin­pite­lyt lisään­ty­i­sivät siitä että enem­män lap­sia olisi kotona päivähoidon heiken­tämisen seurauksena?

  71. Pekka Taipale:

    Val­ti­ol­la on pörssiosakkei­ta lähin­nä sik­si, että entisiä val­tion kokon­aan omis­tamia yhtiöitä on yksi­ty­is­tet­ty ja viety pörssiin

    Ihan uutisia seu­raa­mal­la välit­tyneen kuvan perus­teel­la, lie­nee selviö, ettei val­tion osu­us liike­toim­intaa har­joit­tavien yri­tys­ten ja laitosten muo­dos­sa Suomen kansal­lis­var­al­lisu­ud­es­ta ole suinkaan nous­sut viimeisen kymme­nen vuo­den aikana. Val­tio on ollut läh­es yksi­no­maan myyn­tipuolel­la, se että omaisu­u­den arvo on nous­sut johtuu (mah­dol­lis­es­ti sen lisäk­si, että se on tul­lut kir­jan­pidos­sa näkyvi­in pörssilis­tauk­sen myötä) yleis­es­ti nous­seista osakekurs­seista (vuosi 2007 oli melko ‘muka­va’ vertailuvuosi)

    Jos val­tio ei olisi myynyt omis­tuk­si­aan, sil­lä olisi velkaa nyky­istä enem­män, enkä oikein usko, että todel­li­nen tilanne olisi se, että nyky­menol­la (vaik­ka ne kurssit näyt­tivätkin hyviltä vuon­na 2007) val­tio voisi hamaan ikuisu­u­teen jatkaa samal­la taval­la, kat­taen meno­jaan myymäl­lä entisessä määrin omaisuuttaan.

  72. Sen takia että vero­tu­lot piene­nee. Tasaus perus­tuu käsit­tääk­seni nimeno­maan vero­tu­loi­hin, ei mak­su- tai vuokratuloihin.

    Val­tiono­su­udessa huomioon otet­ta­van tasaus­lisän määrä on tasaus­ra­jan ja kun­nan lasken­nal­lisen vero­tu­lon ero­tus täysimääräisenä. Val­tiono­su­udessa huomioon otet­ta­van tasausvähen­nyk­sen määrä on 37 % tasaus­ra­jan ylit­tävistä kun­nan lasken­nal­li­sista verotuloista.

    http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;347;93748;385;161104;162153

  73. Ja olen sit­tenkin väärässä, tasaus perus­tuu lasken­nal­liseen eikä todel­liseen vero­ker­tymään, luul­tavasti juuri sik­si että muuten kun­nil­la olisi kaiken­laisia kikkailumahdollisuuksia.

  74. tpyy­lu­o­ma: “Taloudel­lis­es­ti kaikkein paras kun­ta Pääkaupunkseudul­la olisi sel­l­ainen parin tuhan­nen asukkaan omakoti­taloalue jos­sa ei nimeno­maan ole mitään palvelui­ta ml. yri­tyk­siä eikä siten niiden vaa­ti­maa infraa, mut­ta kun­nal­lisvero tuot­taa kivasti.”

    Tässähän se ratkaisu sit­ten on. Helsin­gin kaupungi­nosat muute­taan itsenäisik­si kun­niksi. Suurim­man osan kohdal­la tpyy­lu­o­man määrit­te­ly pätee varsin hyvin, eli palvelui­ta on vähän eikä yri­tyk­siäkään liiem­min ja hyvä­tu­loisia asukkaita. 

    Ain­oa ongel­ma tässä on — eivät ne kaupungi­nosat, jois­sa on paljon yri­tys­toim­intaa ja vähän asukkai­ta — vaan ne kaupungi­nosat, joi­hin päin­vas­tai­sista yri­tyk­sistä huoli­mat­ta on keskit­tynyt ihmisiä, joil­la on pienet tulot tai ei ansio­tu­lo­ja ollenkaan. Näistä kaupungi­nosista tulee kri­isikun­tia. Ilmeis­es­ti val­tio ei kuitenkaan voi pakkoli­it­tää niitä naapureihinsa?

    En siis oikeasti tarkoi­ta, että näin pitäisi tehdä, mut­ta kan­nus­timet osoit­ta­vat siihen suuntaan.

  75. Tämä on toisen käden tietoa, eli siihen pitää suh­tau­tua varauk­sel­la, mut­ta jos Helsingis­sä olisi esim. sel­l­ainen kaupun­gin päiväkoti, jos­ta lapset käyvät vuosit­tain hoita­jien kanssa ulko­maan­matkalla (ilman van­hempia), voisin kuvitel­la että siihen verovaro­jakin kuluu enem­män kuin koti­maas­sa tapah­tu­vaan retkeilyyn, minkä pitäisi mielestäni päiväkoti­toimin­nas­sa riittää.

  76. J: on, ensin­näkin se, ettei ole kiin­ni tah­toikäisessä laps­es­sa 24/7 aut­taa jak­samaan ja toisek­seen toden­näköisyys sille, että kaltoinko­htelu käy ilmi kas­vaa, kun on kon­tak­te­ja ulkomaailmaan. 

    Aika usein näkee ehdotet­ta­van, että päivähoito-oikeus pitäisi säi­lyt­tää vain las­ten­suo­jelu­lap­sil­la. Tässä on se heikkous, että aika paljon pahaa ehtii tapah­tua ennen kuin lapsen kaltoinko­htelu käy ilmi ja per­he saa las­ten­suo­jeluleiman. Muutenkin tykkään, että kaikkien kannal­ta on parem­pi, että ongelmia ehkäistään ennalta.

    Oikeas­t­aan päivähoitoa parem­pi vai­h­toe­hto tukea per­heitä, jois­sa on alle kolme­vuo­ti­ai­ta ja ainakin toinen van­hem­mista kotona, olisi saa­da kunnal­ta joku aut­ta­maan kotona ja pistämään väysynyt äiti nukku­maan. Täl­lainen jär­jestelmä toi­mi kuulem­ma vielä joskus 70-luvul­la, mut­ta nykyään ei tun­nu väkeä riit­tävän edes kaikkien yksi­na­su­vien ja apua tarvit­se­vien van­hus­ten avuk­si. Sik­si lap­siper­heet saa­vat sin­nitel­lä omillaan.

  77. 1) Kaupun­gin työn­tek­i­jöi­den pal­ka­lliset vuosilo­mat lyhen­netääm yksi­tyisen sek­torin tasolle. Lume­sairaus­lomil­ta ei mak­se­ta palkkaa lainkaan.

    2) Toimeen­tu­lo­tukea ei anneta auton ostoon eikä ulko­maan­matkoi­hin. Toimeen­tu­lo­tukea myön­netään vuokraan korkein­taan 200 eur/nenä/kk.

    3) Pili­pal­i­jär­jestö­jen avus­tuk­set lopete­taan kokon­aan ja kun­nal­lis­es­ta puolue­tu­os­ta luovu­taan muutenkin.

  78. On myös tutkit­tua tietä, siitä, että pieni lap­si tulee kaikkein toden­näköisim­min pahoin­pidel­lyk­si koton­aan ja että kaikkein toden­näköisin pahoin­pitelijä on oma (uupunut) äiti.

    Päivähoito ei tai­da oikein uupumuk­seen aut­taa niin kauan kuin sitä saa pul­lois­sa ja tölkeis­sä kaupasta.

  79. Päivähoito ei tai­da oikein uupumuk­seen aut­taa niin kauan kuin sitä saa pul­lois­sa ja tölkeis­sä kaupasta. 

    Jos alko­holis­te­ja meinaat, niin juuri näis­sä tapauk­sis­sa on todel­la tärkeää, että lapset pää­sevät välil­lä kotoa pois ja per­heen tilan­net­ta tarkkail­e­vat myös ammattilaiset. 

    Min­ul­la oli kyl­lä mielessä ihan muu­ta: esimerkik­si syn­ny­tyk­sen jälkeinen masen­nus tai suu­ri­tarpeinen vau­va. Kun help­po­jenkin las­ten kanssa on ter­veenä rankkaa, niin en halua edes kuvitel­la, miten rankak­si elämä voi men­nä, jos ei ole ter­ve tai jos lap­si on poikkeuk­sel­lisen vaativa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.