Seksikkäät energiaratkaisut ovat muotia

(Artik­ke­li on jul­kais­tu Suo­men Kuva­leh­des­sä Näkökulma-palstalla)

Euroo­pan Unio­ni on sitou­tu­nut vuo­teen 2020 men­nes­sä alen­ta­maan kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä 20 pro­sen­til­la vuo­den 1990 pääs­tö­ta­sos­ta, mikä tar­koit­taa 14 pro­sen­tin vähen­nys­tä vuo­des­ta  2005. Suo­mes­sa ener­gia­ve­ro­tus­ta uudis­te­taan, ja Hel­sin­gis­sä etsi­tään vaih­toeh­toa kivihiilelle.

Pääs­töt EU jakaa pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin pääs­töi­hin ja mui­hin. Edel­li­siin kuu­lu­vat muun muas­sa säh­kön­tuo­tan­non ja teol­li­suu­den pääs­töt, jäl­kim­mäi­siin esi­mer­kik­si lii­ken­teen ja talo­koh­tai­sen läm­mi­tyk­sen pääs­töt. Kan­sal­li­set kiin­tiöt kos­ke­vat vain näi­tä jäl­kim­mäi­siä pääs­tö­jä. Nii­tä Suo­men tulee alen­taa 16 pro­sen­til­la vuo­den 2005 tasosta.

Pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin pääs­tö­jä on tar­koi­tus alen­taa koko unio­nin alu­eel­la 21 pro­sen­til­la vuo­den 2005 tasos­ta. Pääs­töt pako­te­taan alas pie­nen­tä­mäl­lä las­ket­ta­vien ole­vien pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää tasai­ses­ti vuo­sit­tain. Hin­ta­me­ka­nis­min anne­taan etsiä edul­li­sim­mat kei­not ja koh­teet. Toi­saal­ta kun liik­keel­lä ole­vien pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rä on ase­tet­tu, mit­kään muut toi­met eivät vai­ku­ta pääs­tö­kau­pan alai­siin päästöihin.

Pääs­töt eivät esi­mer­kik­si ale­ne lain­kaan, jos Hel­sin­gis­sä siir­ry­tään kivi­hii­les­tä puu­hak­kee­seen, kos­ka pääs­tö­oi­keu­det siir­ty­vät muu­al­le Euroop­paan. Se ei myös­kään auta Suo­mea saa­vut­ta­maan pääs­tö­ta­voi­tet­taan, kos­ka kan­sal­li­nen tavoi­te kos­kee pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin ulko­puo­li­sia pääs­tö­jä, esi­mer­kik­si lii­ken­net­tä. Sinän­sä Hel­sin­gin var­maan­kin kan­nat­taa luo­pua kivi­hii­les­tä vält­tyäk­seen mak­sa­mas­ta pääs­tö­oi­keuk­sien kohoa­via hin­to­ja. Pääs­tö­kau­pan idea­na onkin val­jas­taa itsek­kyys toi­mi­maan oikein, mut­ta epäit­sek­kyy­des­tä ei koi­du mitään hyö­tyä ilmastolle.

Pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen ei EU:lle rii­tä. Lisäk­si 20 pro­sent­tia ener­gian­tuo­tan­nos­ta on perus­tut­ta­va uusiu­tu­viin ener­gia­läh­tei­siin. Suo­mi on sitou­tu­nut tuot­ta­maan perä­ti 38 pro­sent­tia ener­gias­ta uusiu­tu­vis­ta läh­teis­tä. Tämä tavoi­te on vai­keam­pi saa­vut­taa kuin pelk­kä päästötavoite.

For­tum on tar­jon­nut Hel­sin­gil­le kau­ko­läm­pöä Lovii­san ydin­voi­ma­las­ta. Ydin­voi­ma­lan kiih­keä vas­tus­ta­ja­kaan ei voi vas­tus­taa sitä, että muu­toin mereen las­ket­ta­va lau­de­läm­pö käy­te­tään hyväk­si. Hel­sin­ki ei ole asias­ta innos­tu­nut, kos­ka asia on tek­ni­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti ongel­mal­li­nen, mut­ta vie­lä vähem­män täs­tä on innos­tu­nut val­tio­val­ta.  Se halu­aa Hel­sin­gin läm­mi­tet­tä­väk­si puu­pe­räi­sil­lä polt­toai­neil­la, kos­ka Suo­men on saa­vu­tet­ta­va tavoit­teen­sa uusiu­tu­vien ener­gia­läh­tei­den osuu­des­ta. Jos täh­dät­täi­siin vain pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen, Hel­sin­kiä tus­kin ryh­dyt­täi­siin läm­mit­tä­mään puulla.

***

Mihin tuo­ta uusiu­tu­van ener­gian kos­ke­vaa tavoi­tet­ta tar­vi­taan pääs­tö­ta­voit­teen lisäksi?

Lupaus uusiu­tu­van ener­gian osuu­des­ta takaa mark­ki­nat ja tuo­te­ke­hi­tyk­sen kan­nat­ta­vuu­den. Alal­le onkin syn­ty­nyt nopeas­ti run­saas­ti toi­me­liai­suut­ta. Ehkä täl­lä vähän väki­val­tai­sel­la nor­mil­la onnis­tu­taan lopul­ta rai­vaa­maan edul­li­sem­pi tie vähen­tää päästöjä.

Voi olla kyse myös maa­ta­lous­po­li­tii­kas­ta. Teol­li­suus­maat varau­tu­vat neu­vot­te­lui­hin maa­ta­lous­kau­pan vapaut­ta­mi­ses­ta. Kova vaa­ti­mus uusiu­tu­vas­ta ener­gias­ta saat­taa kom­pen­soi­da rajo­jen avau­tu­mi­ses­ta koi­tu­vat tap­piot pel­to­maan omis­ta­jil­le. Suo­mes­sa­kin maa- ja met­sä­ta­lou­den edus­ta­jat ovat hais­ta­neet makkarankäryn.

Kysyin ker­ran komis­sion edus­ta­jal­ta, mik­si Suo­mea vaa­di­taan haas­kaa­maan bio­mas­saa jalos­ta­mal­la sii­tä lii­ken­teen polt­toai­nei­ta, vaik­ka sama bio­mas­sa kor­vai­si tehok­kaam­min fos­sii­li­sia ener­gian tuo­tan­nos­sa. Mene­te­tään­hän eta­no­lin tai bio­die­se­lin tuo­tan­nos­sa huo­mat­ta­va osa bio­mas­san ener­gia­si­säl­lös­tä. Hän vas­ta­si, että oli­sin oikeas­sa, jos kyse oli­si vain ilmas­tos­ta.  Kyse on autoi­lun tule­vai­suu­des­ta, kun öljy käy niukaksi.

***

Pääs­tö­oi­keu­den hin­ta on nyt noin vii­si­tois­ta euroa hii­li­diok­si­di­ton­nil­ta. Tätä hal­vem­mat toi­met kan­nat­taa siis toteut­taa ja kal­liim­mat hylä­tä. Hin­ta on riit­tä­mä­tön kan­nus­ta­maan tosi­toi­miin. Taan­tu­ma on vähen­tä­nyt pääs­tö­jä itses­tään ja se on pai­na­nut pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nat alas.  Teho­tak­seen hin­nan pitäi­si olla vähin­tään kol­me­kymp­piä ton­nil­ta. Pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rän vähe­tes­sä hin­ta saat­taa nous­ta myö­hem­min jopa sataan euroon. Se tuot­tai­si mil­jar­di­tu­lot val­tiol­le, jol­loin taas muu­ta vero­tus­ta voi­daan alentaa.

Pääs­tö­oi­keu­den arvaa­ma­ton hin­ta on ongel­ma. EU:n pitäi­si mää­rä­tä liik­keel­le las­ket­ta­vil­le pääs­tö­oi­keuk­sil­le mini­mi­hin­ta tur­va­tak­seen sääs­töin­ves­toin­tien kan­nat­ta­vuu­den – ja varau­tua myy­mään yli­mää­räi­siä oikeuk­sia, jos hin­ta nousee aivan tolkuttomaksi.

Poliit­ti­ses­ti on kui­ten­kin pää­tet­ty pal­jon kal­liim­mis­ta – ja siis tehot­to­mam­mis­ta – toi­mis­ta. Tuu­li­voi­mal­le tule­va 83,5 euron syöt­tö­ta­rif­fi megawat­ti­tun­nil­ta vas­taa hii­li­diok­si­di­ton­nin arvot­ta­mis­ta vähin­tään 60 eurok­si. Tuol­le tasol­le pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan voi olet­taa nouse­van. Meri­tuu­li­voi­mal­la sääs­te­tyn hii­li­diok­si­di­ton­nin hin­ta uhkaa kui­ten­kin nous­ta pit­käl­ti yli sadan euron. Voi­si­ko samal­la rahal­la saa­da enem­män aikaan muualla?

Lii­ken­teen pääs­tö­jä kan­nus­te­taan vähen­tä­mään polt­toai­ne­ve­ron lisäk­si por­ras­ta­mal­la sekä auto­ve­ro että vuo­tui­nen ajo­neu­vo­ve­ro pääs­tö­jen mukaan. Kaik­ki­aan vähä­pääs­töi­syy­teen kan­nus­te­taan yli 400 euron voi­mal­la sääs­tet­tyä hii­li­diok­si­di­ton­nia kohden!

MTK:n suun­nas­ta tyr­ky­te­tään bio­ener­gia­rat­kai­su­ja, jois­sa sääs­te­tyn hii­li­diok­si­di­ton­ni­hin­ta on aivan jär­je­tön. Toi­vot­ta­vas­ti työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön ener­giao­sas­ton yli­joh­ta­jak­si vas­ti­kään valit­tu MTK:n enti­nen puheen­joh­ta­ja Esa Här­mä­lä tie­tää, mil­lä puo­lel­la neu­vot­te­lu­pöy­tää hänen kuu­luu täs­tä lähin istua.

***

On tul­lut muo­tiin ajaa sek­sik­käi­tä ener­gia­rat­kai­su­ja, kuten vaik­ka­pa maa­läm­pöä. On hyvin jär­ke­vää muut­taa säh­kö- tai öljy­läm­mit­tei­set talot maa­läm­möl­le, mut­ta kau­ko­läm­mön pii­ris­sä ole­van talon muut­ta­mi­nen maa­läm­möl­le lisää hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä kak­sin­ker­tai­sek­si. Perin­tei­nen kau­ko­läm­pö on yhä par­hai­ta läm­mi­tys­muo­to­ja, kun­han läm­pö on tuo­tet­tu säh­köä ja läm­pöä tuot­ta­vas­sa voimalaitoksessa.

Oslo ylpeil­lee hii­li­neut­raa­li­suu­del­laan, kos­ka kau­pun­ki läm­pi­ää vesi­säh­köl­lä. Kun Oslo kaap­paa vesi­säh­kön itsel­leen, Tans­kas­sa hii­li­lauh­de­voi­ma­lat tuot­ta­vat säh­köä pan­nut punai­si­na. Poh­jois­mai­den pääs­töt ale­ni­si­vat huo­mat­ta­vas­ti, jos Oslo läm­mi­tet­täi­siin kuin Helsinki.

Val­tio ei kui­ten­kaan kan­nus­ta lisää­mään kau­ko­läm­pöä, vaan ran­kai­see sitä noin kak­sin­ker­tai­sel­la ener­gia­ve­rol­la suh­tees­sa aiheu­tu­vaan hii­li­diok­si­di­pääs­töön. Poli­tiik­ka ei ole kai­kon­nut poli­tii­kas­ta, ei aina­kaan energiapolitiikasta.

92 vastausta artikkeliin “Seksikkäät energiaratkaisut ovat muotia”

  1. ok. Hhausin­ta­han täs­sä on se että kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä vähen­ne­tään kei­noil­la jot­ka lisää­vät kas­vi­huio­ne­pääs­tö­jä ja nos­ta­vat ruo­an kus­tan­nuk­set nee­ke­ril­le pilviin.

    Great.

  2. Perus­ky­sy­mys on kui­ten­kin se, ovat­ko pääs­tö­kaup­pa­me­ka­nis­mi ja ener­gia­ve­ro­tus sit­ten­kin lii­an välil­lis­tä ohjaus­ta. Tar­vi­taan­ko sen sijas­ta suo­ra­nai­sem­pia jul­ki­sen val­lan toi­mia, sil­lä mark­ki­nat eivät ohjau­du — hyvin kuvai­le­mal­la­si taval­la eivät edes ohjat­tu­na­kaan ‑yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun mukaisesti. 

    Mie­les­tä­ni jul­ki­sen val­lan tuli­si siis panos­taa pal­jon suo­ra­nai­sem­min hii­li­neut­raa­lien tek­no­lo­gioi­den kehit­tä­mi­seen. Ei tyy­tyä ohjaa­maan eri­lais­ten hin­ta­me­ka­nis­mien avul­la, vaan suo­ral­la tavoit­teen ase­tan­nal­la. Vie­lä enem­män, jul­ki­sen val­lan ei tuli­si tyy­tyä tekes- rahoi­tuk­seen, inno­vaa­tio­tu­kiin, jne. vaan käyt­tää omis­ta­ja­roo­lia pit­kän täh­täi­men kehi­tys­työ­hön asias­sa. Omis­ta­jaoh­jaus­po­li­tiik­ka on sanal­la sanoen syy­tä lait­taa uusik­si, ja val­jas­taa kei­nok­si saa­da aikaan mak­si­maa­li­sen teho­kas siir­ty­mä koh­ti hii­li­va­paa­ta tai aina­kin hii­li­neut­raa­lia energiaa.

    1. Kyl­lä pääs­tö­kaup­pa­me­ka­nis­mi laen­taa pääs­tö­jä. Liik­kel­le las­ket­ta­vien pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää vähen­ne­tään joka vuo­si ja ellei suo­ra­nai­sia rikok­sia teh­dä, vähen­vät myös pääs­töt. Tämän meka­nis­min rin­nal­la ei kan­na­ta teh­dä mitään kal­lii­ta vapaaehtoistoimia.

  3. Eikö put­ki Lovii­sas­ta ole täy­sin jär­je­tön aja­tus, kun toi­nen luvan saa­neis­ta ydin­voi­ma­lois­ta voi­daan aivan hyvin raken­taa Hel­sin­gin kupeeseen?

  4. Täs­sä on sel­lai­nen hyvien asioi­den ongel­ma. Hyviä asioi­ta on esi­mer­kik­si työl­li­syys, ympä­ris­tön­suo­je­lu, las­ten hyvin­voin­ti, ter­veys, sota­ve­te­raa­neis­ta huo­leh­ti­mi­nen, jouk­ko­lii­ken­ne, koko maan asut­tu­na pitä­mi­nen ja talous­kas­vu. Hyviä asioi­ta on jos­tain syys­tä hyväk­syt­tyä kan­nat­taa ehdot­to­mal­la huo­no­ja tapo­ja edis­tää nii­tä, vaik­ka nime­no­maan tähän pitäi­si suh­tau­tua pahek­suen. Jos ajaa huo­nos­ti huo­no­ja asioi­ta niin se on ihan kehut­ta­vaa toimintaa.

    Ja kun nämä pen­te­leet vie­lä pariu­tu­vat. Eli kun yhdis­te­tään koko maan asut­tu­na pitä­mi­nen, joka vie­lä ymmär­re­tään niin että mitä enem­män rahaa pel­toon upo­te­taan sen parem­pi, niin saa­daan biodieseliä.

    Rat­kai­suk­si hyvien asioi­den ongel­maan tar­jo­taan kriit­ti­syyt­tä mer­ki­tyk­ses­sä että pitäi­si näh­dä ne ei niin hyvi­nä. Ja sit­ten höpis­tään has­su­ja tyy­liin talous­kas­vu on paha asia. Kun ongel­ma on nime­no­maan tuo pariutuminen.

  5. Ener­gia­rat­kai­suis­sa ei ole mitään sek­si­käs­tä, ehkä lukuu­not­ta­mat­ta vibraattoreita.

    Osmo: “Kun Oslo kaap­paa vesi­säh­kön itsel­leen, Tans­kas­sa hii­li­lauh­de­voi­ma­lat tuot­ta­vat säh­köä pan­nut punai­si­na. Poh­jois­mai­den pääs­töt ale­ni­si­vat huo­mat­ta­vas­ti, jos Oslo läm­mi­tet­täi­siin kuin Helsinki.”

    Niin että jos Oslo alkai­si pääs­te­le­mään niin­kuin Hel­sin­ki, Poh­jois­mai­den pääs­töt ale­ni­si­vat? Miten?
    Tans­ka­lai­set (ja muut) voi­si­vat ehkä saa­da vesi­voi­mal­la tuo­tet­tua säh­köä, mut­ta Oslo alkai­si sit­ten pääs­tel­lä vas­taa­vas­ti enemmän.
    Vai­kea on näh­dä Hel­sin­kiä­kään min­kään­lai­se­na esikuvana.

    1. Rai­mo K:
      Nyt Oslo läm­pi­ää osia­sial­lis­des­ti kivi­hii­li­lauh­de­säh­köl­lä. Kau­ko­läm­pö tuo­tet­tu­na yhdis­te­tyl­lä säh­kön ja läm­mön­tuo­tan­nol­la on sel­väs­ti parem­pi vaih­toeh­to kuin sähkölämmitys.

  6. Var­sin hyvää kritiikkiä.

    Pääs­töt eivät esi­mer­kik­si ale­ne lain­kaan, jos Hel­sin­gis­sä siir­ry­tään kivi­hii­les­tä puu­hak­kee­seen, kos­ka pääs­tö­oi­keu­det siir­ty­vät muu­al­le Eurooppaan.”

    Tähän liit­tyy vie­lä muu­ta­kin: IPCC:n pääs­tö­las­ken­taoh­jei­den mukaan puu­hak­keen käyt­töön liit­ty­viä pääs­tö­jä ei las­ke­ta pii­pus­ta tule­van hii­li­diok­si­din perus­teel­la, vaan se las­ke­taan maan­käy­tön pääs­tök­si jo sii­nä vai­hees­sa, kun polt­toai­ne kerä­tään met­säs­tä. Sit­ten Kio­tos­sa sovit­tiin, ettei maan­käy­tön pääs­tö­jä las­ke­ta ollen­kaan, ja hup­sis, kaik­ki bio­ener­gia muut­tui päästöttömäksi.

    Todel­li­suus on siis vie­lä­kin karum­pi. Jos Hel­sin­gis­sä siir­ry­tään kivi­hii­les­tä puu­hak­kee­seen, pääs­töt lisään­ty­vät Hel­sin­gis­sä, kos­ka bio­voi­ma­lai­tok­sen pii­pus­ta hii­li­diok­si­dia tulee tuo­tet­tua ener­gia­mää­rää koh­ti enem­män. Sen lisäk­si pääs­tö­kaup­pa takaa, että pääs­töt lisään­ty­vät myös jos­sain muualla.

    On todel­la hie­noa, että ilmas­ton­muu­tos on otet­tu vaka­vas­ti kai­kil­la pää­tök­sen­teon tasoil­la. On todel­la tus­kal­lis­ta seu­ra­ta, kuin­ka ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­sek­si vali­tut ohjaus­kei­not pahen­ta­vat tilan­net­ta entisestään.

  7. On jouk­ko asioi­ta, raha­po­li­tiik­ka on ilmei­nen esi­merk­ki, jot­ka on rajat­tu poliit­ti­ko­jen toi­mi­val­lan ulko­puo­lel­la ja siir­ret­ty asian­tun­ti­jae­li­mil­le nime­no­maan sik­si että hou­ku­tus poli­ti­koi­da tuhoi­sal­la taval­la niil­lä on lii­an suu­ri, sen takia on itse­näi­nen kes­kus­pank­ki. Tulee mie­leen että hii­li­diok­si­pääs­töt ja ener­gia­po­li­tii­kan toteu­tus saat­taa olla täl­lai­nen asia.

    Olet­taen poliit­ti­nen tah­do­ti­la pääs­tö­jä vähen­ne­tään, uusiu­tu­via lisä­tään, ydin­voi­maa ei raken­ne­ta vien­tiä var­ten ja lii­ken­teen pääs­tö­jä vähen­ne­tään, mikä on kai suu­rin piir­tein se kon­sen­sus ja hal­li­tus­oh­jel­maa mukai­le­va. Vir­ka­mies­kun­ta oli­si luul­ta­vas­ti tuot­ta­nut noil­la spek­seil­lä täl­lä hal­li­tus­kau­del­la pää­tök­set sii­tä että tur­vet­ta kor­va­taan puul­la, tuu­li­voi­man syöt­tö­ta­rif­fi oli­si vähän alem­pi, raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­vaa­ti­muk­sia oli­si nos­tet­tu ehkä enem­män­kin, ydin­voi­ma­la­lu­pia oli­si myön­net­ty yksi tai ei yhtään (TEM:n alku­pe­räi­nen esi­tys), bio­die­sel sai­si yrit­tää tul­la toi­meen ilman kum­moi­sia tukia eli ei, auto­ve­ro oli­si por­ras­tet­tu pääs­tö­jen mukaan suu­rin piir­tein niin kuin nyt­kin ja rai­de­lii­ken­tee­seen oli­si panos­tet­tu enemmän.

  8. Osmo: “Rai­mo K:
    Nyt Oslo läm­pi­ää osia­sial­lis­des­ti kivi­hii­li­lauh­de­säh­köl­lä. Kau­ko­läm­pö tuo­tet­tu­na yhdis­te­tyl­lä säh­kön ja läm­mön­tuo­tan­nol­la on sel­väs­ti parem­pi vaih­toeh­to kuin sähkölämmitys.”

    Mik­si sit­ten sekoi­tit vesi­voi­man tähän?

  9. Kysyin ker­ran komis­sion edus­ta­jal­ta, mik­si Suo­mea vaa­di­taan haas­kaa­maan bio­mas­saa jalos­ta­mal­la sii­tä lii­ken­teen polt­toai­nei­ta, vaik­ka sama bio­mas­sa kor­vai­si tehok­kaam­min fos­sii­li­sia ener­gian tuo­tan­nos­sa. Mene­te­tään­hän eta­no­lin tai bio­die­se­lin tuo­tan­nos­sa huo­mat­ta­va osa bio­mas­san ener­gia­si­säl­lös­tä. Hän vas­ta­si, että oli­sin oikeas­sa, jos kyse oli­si vain ilmas­tos­ta. Kyse on autoi­lun tule­vai­suu­des­ta, kun öljy käy niukaksi.

    Hyvä kuul­la, että edes EU-tasol­la huo­leh­di­taan joten­kin öljyn tuotantohuipusta.

    Suo­mes­sa­han tämä ei tun­nu ole­van huo­le­nai­he lai­sin­kaan, vaik­ka maam­me on eri­tyi­sen riip­pu­vai­nen maan­tie­kul­je­tuk­sis­ta. Ilman noi­ta EU-direk­tii­ve­jä saat­tai­si suru tul­la puse­roon vie­lä täl­lä vuosikymmenellä.

    Mut­ta ovat­han ne mah­dot­to­man tehot­to­mia rat­kai­su­ja hii­li­diok­si­dion­gel­maan. Toi­saal­ta, jos talous nyy­käh­tää kul­je­tus­ten kal­lis­tues­sa, pääs­tö­vä­hen­nyk­siin­kään tus­kin riit­tää enää mielenkiintoa.

  10. Suo­rat toi­met ovat jär­kyt­tä­vän pal­jon tehot­to­mam­pia kuin pääs­tö­kaup­pa tai vero­tus, ja lisäk­si ne ovat alt­tii­ta kai­ken­lai­sel­le kepu­lai­sit­tain tyy­pil­li­sel­le kotiin­päin­ve­tä­mi­sel­le, mikä lie­nee aina­kin osit­tain Hir­vas­kos­ken­kin intoi­lun taka­na. (En väi­tä että hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, mut­ta kes­kus­tan myön­tei­syys näis­sä asiois­sa on ylei­ses­tiot­taen joh­tu­nut sii­tä, että joku hui­pul­la on hais­ta­nut kei­non jakaa lisää maataloustukea)

  11. Hän vas­ta­si, että oli­sin oikeas­sa, jos kyse oli­si vain ilmas­tos­ta. Kyse on autoi­lun tule­vai­suu­des­ta, kun öljy käy niukaksi.

    Ei ole tain­nut kuul­la sähköautoista..

    Sek­sik­käät ener­gia­rat­kai­sut ovat muotia

    Mut­ta toteut­taa­ko nii­tä kukaan?

  12. Vir­ka­mies­kun­ta oli­si päät­tä­nyt vain 0 tai 1 ydin­voi­ma­las­ta? Sil­loin he oli­si­vat olleet erit­täin epä­pä­te­viä toi­meen­sa, eivät­kä vih­rei­den lail­la oli­si osan­neet las­kea, eivät­kä näh­dä vuot­ta 2020 pidem­mäl­le. Debat­ti täs­tä on jo käy­tä aina­kin pariin ker­taan, joten en sii­hen pidem­min läh­de, mut­ta tuo kuvi­tel­ma, että jokin objek­tii­vi­ses­ti ener­gia­po­li­tii­kas­ta päät­tä­vä vir­ka­mies­kun­ta oli­si pää­ty­nyt, kuin­ka olla­kaan, juu­ri tpyy­luo­man aja­tus­ky­häel­mien mukai­ses­ti asiat näke­mään on kyl­lä hyvä syy, mik­si täl­lais­ta ideo­lo­gi­soi­tu­mi­sel­le altis­ta elin­tä ei ole olemassa.

    Itse uskon koko pääs­tö­kau­pan vie­lä muo­dos­tu­van fias­kok­si, ja Osmo hyvin kuva­si­kin esi­merk­ke­jä sii­tä, mik­si tämä ei ole lain­kaan perus­tee­ton pelko.

    Kysy­mys on toki vai­kea, mut­ta olen pitä­nyt nii­den tut­ki­joi­den kan­to­ja perus­tel­luim­pi­na, jot­ka pai­not­ta­vat tek­no­lo­gia­va­jeen umpeen­ku­ro­mis­ta. Tätä tuli­si lähes­tyä yli­kan­sal­li­sen jul­kis­ra­hoit­tei­sen tut­ki­muk­sel­li­sen yhteis­työn lisää­mi­sen näkö­kul­mas­ta. Eri tavoin tähän yhteis­työ­hön voi­tai­siin hou­ku­tel­la myös monia yri­tyk­siä mukaan. Gate­sin kal­tai­set filant­roo­pit ovat luvan­neet täl­lai­seen lah­joit­taa mil­jar­de­ja, jos yhteis­työ saa­tai­siin aikaan.

    Sen sijaan, että jul­ki­nen sek­to­ri mm. tuki­si tarif­fein kal­lis­ta ja mit­ta­kaa­val­taan kui­ten­kin pie­ni­muo­tois­ta ener­gi­aa (tuu­li- tai aurin­ko­voi­ma Suo­mes­sa), niin rahoi­tuk­sen pai­no­tus siir­ret­täi­siin sen takaa­mi­seen, että tut­ki­muk­sel­li­set mää­rä­ra­hat tule­vai­suu­den ener­gia­muo­doil­le ovat riit­tä­viä. Myös suu­riin hank­kei­siin, joi­den rahoi­tuk­siin liit­ty­vät ris­kit ja kulut jakau­tui­si­vat kai­kil­le län­si­mail­le ja muka­na ole­vil­le yri­tyk­sil­le, mit­kä hank­keet voi­vat myös usein olla niis suu­ria, ettei mikään yksit­täi­nen yri­tys nii­hin läh­ti­si vaik­ka kuin­ka moti­voi­tai­siin eri­lai­sil­la mark­ki­noi­den ohjaa­mi­sen keinoilla.

    Nyt käyn­nis­sä ole­va yli­kan­sal­li­nen fuusio­reak­to­ri on yksi esi­merk­ki täl­lai­ses­ta. Toi­nen, vaik­ka­kaan ei suo­ras­ti ener­gia­tek­no­lo­gi­aan liit­ty­vä, on hiuk­kas­kiih­dy­tin. 1940-luvul­la atomipommi.

    Tämän tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­nen on kes­kei­sen tär­ke­ää siir­ty­mi­sel­le fos­sii­lis­ten jäl­kei­seen aika­kau­teen. Mitä nopeam­min sitä kehi­te­tään, sitä nopeamm­min siir­ty­mi­nen voi rea­lis­ti­ses­ti tapahtua.
    Jos ilmas­ton­muu­tos on todel­li­nen uhka­ku­va, niin vain tämän tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen kaut­ta sii­hen voi­daan vas­ta­ta edel­le­te­tys­sä mitas­sa. Kaik­ki sel­lai­nen kuin­ka pal­jon tuu­li­voi­maa EU:ssa raken­ne­taan vuo­teen 2020 men­nes­sä, mikä on bio­polt­toai­nei­den osuus lii­ken­tees­sä vuon­na 2020, ja myös mitä ovat EU:n pääs­töt vuon­na 2020, ovat tähän näh­den näper­te­le­vän mit­ta­kaa­van hyvin vähä­mer­ki­tyk­sel­li­siä kysymyksiä.

  13. Hyvä kuul­la, että edes EU-tasol­la huo­leh­di­taan joten­kin öljyn tuotantohuipusta.”

    Pitäi­si­vät nyt vain näp­pin­sä eros­sa asiois­ta, jois­ta eivät ymmär­rä. Minun las­ku­je­ni mukaan autoi­lu hal­pe­nee Suo­mes­sa tule­vi­na vuo­si­na huo­mat­ta­vas­ti (kun­han eivät vero­ta ero­tus­ta). Hal­pe­ne­mi­sen taka­na on, kuten kaik­ki ymmär­tää, säh­kö­au­tot, äly­säh­kö­ver­kot ja säh­kön, eri­tyi­ses­ti yösäh­kön lisään­ty­vä tuo­tan­to, yli­tuo­tan­to jopa. 

    Vaa­ra­na vain on yhteis­ten säh­kö­mark­ki­noi­den laa­je­ne­mi­nen mai­hin, jois­sa ener­gia on ja pysyy kal­lii­na. Sak­sa on sel­lai­ses­ta maas­ta esimerkki. 

    Ydin­säh­köä ei muka myy­dä ulko­mail­le! Hah, miten­kä­hän tul­li sen hoitaa.

  14. Osmo:

    Oslo ylpeil­lee hii­li­neut­raa­li­suu­del­laan, kos­ka kau­pun­ki läm­pi­ää vesi­säh­köl­lä. Kun Oslo kaap­paa vesi­säh­kön itsel­leen, Tans­kas­sa hii­li­lauh­de­voi­ma­lat tuot­ta­vat säh­köä pan­nut punai­si­na. Poh­jois­mai­den pääs­töt ale­ni­si­vat huo­mat­ta­vas­ti, jos Oslo läm­mi­tet­täi­siin kuin Helsinki.

    Val­tio ei kui­ten­kaan kan­nus­ta lisää­mään kau­ko­läm­pöä, vaan ran­kai­see sitä noin kak­sin­ker­tai­sel­la ener­gia­ve­rol­la suh­tees­sa aiheu­tu­vaan hii­li­diok­si­di­pääs­töön. Poli­tiik­ka ei ole kai­kon­nut poli­tii­kas­ta, ei aina­kaan energiapolitiikasta.

    Sinus­ta on tul­lut popu­lis­ti näis­sä asioissa 🙂
    Toi­voi­sin kui­ten­kin asial­li­sel­ta ja älyk­kääl­tä kes­kus­te­li­jal­ta vähän enem­män tosi­asioi­ta ja hiu­kan vähem­män populismia.

    Tans­kan läm­pö­voi­ma on val­tao­sal­taan juu­ri tuo­ta ihan­noi­maa­si yhteis­tuo­tan­toa (784 MW lauh­det­ta ja 8250 MW CHP:tä). Nor­jan vesi­voi­ma­loi­den yhteis­te­ho on 29474 MW ja siir­to­ka­pa­si­teet­ti Nor­jan ja Tans­kan välil­lä vain 1000 MW.
    Yllä ole­vis­ta luvuis­ta (kai­ki vuo­den 2008 Nor­del rapor­tis­ta) näet var­maan itse­kin, ettei Oslon säh­kö­läm­mit­tä­jien syyl­lis­tä­mi­nen ole kovin asiallista.

    Toi­nen paik­kan­sa­pi­tä­mä­tön (ja jat­ku­vas­ti tois­tu­va) väit­tee­si on tuo CHP-läm­mön­tuo­tan­non vää­rin­koh­te­lu ener­gia­ve­ro­uu­dis­tuk­ses­sa. Todel­li­suu­des­sa CHP-tuo­tan­toa tue­taan las­ke­mal­la veroa ensin 10% ja toi­sek­si siten, että veroa mak­se­taan ainoas­taan hyö­ty­läm­mös­tä (hyö­ty­suh­de n. 90%) eikä koko käy­te­tys­tä polt­toai­nees­ta. Täten CHP-lai­tok­set saa­vat n. 20% alen­nuk­sen eril­li­siin läm­pö­kes­kuk­siin verrattuna.

    Ymmär­rän, että väit­tee­si poh­jaa aja­tuk­seen, että kos­ka CHP on “hyvä asia” sitä pitää tukea las­ke­mal­la pääs­töt, ei todel­li­sis­ta pii­pus­ta mita­tuis­ta CO2 ton­neis­ta, vaan kuvit­teel­li­ses­ta vaih­toeh­tois­ti­lan­tees­ta, jos­sa CHP-kor­vat­tai­siin koko­naan lauh­de­tuo­tan­nol­la. Tämä vaan ei ole kovin soli­di argu­ment­ti vero­tuk­sen poh­jak­si. On aivan mah­dol­lis­ta ja toden­nä­köis­tä, että tule­vai­suu­des­sa on entis­tä enem­män tilan­tei­ta, jois­sa poh­jois­mais­sa ei ole enää yhtään hii­li­lauh­det­ta ajos­sa. 2008 koko poh­jois­mai­nen säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti oli 97 199 MW jos­ta fos­sii­li­lauh­teen osuus vain 5 990 MW.
    Kun ote­taan huo­mioon val­tai­sat tuu­li­voi­main­ves­toin­nit kai­kis­sa poh­jois­mais­sa, Suo­men kol­me uut­ta ydin­voi­ma­laa ja Ruot­sin ydin­voi­ma­loi­den tehon­nos­tot, ei olla kovin­kaan kau­ka­na tilan­tees­ta, että hiili/kaasulauhdetta ei ole ollen­kaan ajos­sa kovim­pia pak­ka­sia lukuunottamatta.

    1. pek­ka:
      Hyväk­sy­tään se, että vero las­ke­taan tuon 90 pro­sen­tin mukaan jok­sel­ta minuu­til­ta, kun samal­la hin­ta-alu­eel­la ei ole käy­tös­sä yhtää fos­sii­lis­ta lauh­de­voi­ma­laa. Noin­ta minuut­te­ja ei ole vuo­des­sa monta.

  15. Oslo väit­tää läm­piä­vän­sä vesi­voi­mal­la, mut­ta se oikeas­ti läm­pe­nee kivihiililauhteella.

    Jos kaik­ki oslo­lai­set päät­täi­si­vät läh­teä hel­mi­kuuk­si Kana­rian­saa­ril­le ja jät­tää käm­pät kyl­mik­si, se ei joh­tai­si sii­hen että vesi juok­su­tet­tai­siin tur­bii­nien ohi vaan sii­hen että Tans­kas­sa ajet­tai­siin kivi­hii­li­lauh­de­voi­ma­la sik­si aikaa alas kun nor­ja­lai­set ovat talvilomalla.

    Jos taas Oslo läm­pe­ni­si kivi­hii­li­voi­ma­lal­la, joka tuot­taa läm­pöä ja säh­köä, täs­sä­kin tapauk­ses­sa tans­ka­lai­nen kivi­hii­li­lauh­de­voi­ma­la oli­si kiin­ni, ja vesi­voi­ma pyö­rit­täi­si tur­bii­ne­ja kuten ennen­kin. Ero on vain sii­nä että hiil­tä tar­vi­taan saman ener­gian tuo­tan­toon vähem­män kun säh­kön lisäk­si läm­pö ote­taan hyö­ty­käyt­töön eikä aje­ta sitä Pohjanmereen.

  16. Oslo­lai­set höy­näyt­tä­vät itse­ään, kun kuvit­te­le­vat ole­van­sa vesi­säh­kön “muo­dol­li­si­na käyt­tä­ji­nä” mui­ta parem­pia ympä­ris­tön­suo­je­li­joi­ta. Mut­ta osa­taan ihmis­ten har­haut­ta­mi­nen myös Suomessa.

    Tänään tuli pos­tis­sa For­tu­min hel­sin­ki­läi­sil­le osoi­tet­tu mai­nos: “Pie­ne­nä asu­mi­se­si hii­li­ja­lan­jäl­keä ja vaih­da puh­taas­ti tuo­tet­tuun vesisähköön”.

    Mai­nos ei suo­raan sano, mut­ta antaa ymmär­tää, että kulut­ta­jan valin­ta jol­la­kin taval­la todel­la vai­kut­tai­si säh­kön tuotantotapoihin? 

    Mut­ta kulut­ta­jan pää­tös siir­tyä vesi­säh­köön ei vai­ku­ta pät­kää­kään sii­hen, kuin­ka pal­jon Suo­men, Ruot­sin tai Nor­jan vesis­töi­hin sataa vettä. 

    Sik­si se kulut­ta­ja, joka päät­tää pie­nen­tää omaa hii­li­ja­lan­jäl­ke­ään siir­ty­mäl­lä vesi­säh­köön, tekee tämän vain sil­lä taval­la, että päät­tää samal­la suu­ren­taa mei­dän kaik­kien mui­den säh­kön­käyt­tä­jien hiilijalanjälkeä. 

    Ja me muut emme huo­maa ollen­kaan, että mei­dän hii­li­ja­lan­jäl­kem­me yhtäk­kiä suu­re­ni kysei­sen kulut­ta­jan pää­tök­sen johdosta. 

    Ja sit­ten For­tu­min mukaan tämä temp­pu on kulut­ta­jal­le suu­ri ympäristöteko.

    Täs­sä ihme­tyt­tää­kin se, että mik­si For­tu­min sal­li­taan vetää kulut­ta­jia höpläs­tä. Mik­si täl­lai­seen mai­non­taan ei puu­tu­ta ja mik­si sitä ei kielletä?

  17. Kii­tos Osmo, pal­jon asi­aa tii­viis­sä muo­dos­sa. Jos kaik­ki asiois­ta päät­tä­vät tahot ymmär­täi­si­vät edes puo­let kir­joit­ta­mas­ta­si, moni asia oli­si toisin.

    EU:n bio­polt­toai­ne­di­rek­tii­vi on susi. EU:n vaa­ti­mus uusiu­tu­vien lisää­mi­sek­si on kus­tan­nus­te­ho­ton, ja näkö­jään joh­taa muu­ten­kin hul­lui­hin toi­men­pi­tei­siin, eli lie­nee osit­tain myös susi. 

    Tavoi­te ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­sek­si on ok, samoin pääs­tö­jen vähen­tä­mis­ta­voi­te on ok, vaik­ka­kin lii­an vähäinen.

    Samal­la ehkä poten­ti­aa­li­sim­man CO2-vapaan ener­gian­muo­don raken­ta­mi­nen on teh­ty mah­dol­li­sim­man han­ka­lak­si. Ei EU:n tahol­ta, mut­ta jäsenvaltioissa.

    Jos ei piak­koin saa­da tehok­kaam­pia kei­no­ja, täs­tä ei tule mitään. Kos­kee tie­tys­ti muu­ta­kin maa­il­maan, ei vain EU:ta. Tie­de­mie­het puhu­vat tar­pees­ta nol­la­ta pääs­töt tämän vuo­si­sa­dan aikana.

    Viit­taa­mas­ta­ni poten­ti­aa­li­ses­ta ener­gia­muo­dos­ta, mikä se on, ja mitä se voi­si olla, löy­sin vas­ti­kään pari kat­so­mi­sen arvois­ta dokumenttia:

    http://planeetta.wordpress.com/2010/10/13/ifr-historiaa-vai-tulevaisuus/

    Otta­mal­la rahat (tois­tai­sek­si) pois fuusio­hank­keel­ta, ja sijoit­ta­mal­la ne fis­sioon, saa­daan rat­kai­su hii­len kor­vaa­mi­sek­si koko maa­il­man ener­gian­tuo­tan­nos­sa. Jos nyt sii­tä aloit­tai­si, kat­so­taan sit­ten lisää.

  18. TomiA:

    Minun las­ku­je­ni mukaan autoi­lu hal­pe­nee Suo­mes­sa tule­vi­na vuo­si­na huo­mat­ta­vas­ti (kun­han eivät vero­ta ero­tus­ta). Hal­pe­ne­mi­sen taka­na on, kuten kaik­ki ymmär­tää, säh­kö­au­tot, äly­säh­kö­ver­kot ja säh­kön, eri­tyi­ses­ti yösäh­kön lisään­ty­vä tuo­tan­to, yli­tuo­tan­to jopa. 

    Jaa, min­kä las­ku­jen? Ei tasan var­maan nimit­täin hal­pe­ne. Ei meil­lä nimit­täin ole nykyi­sin, eikä näkö­pii­ris­sä ole­vas­sa tule­vai­suu­des­sa­kaan tule ole­maan, öljyä hal­vem­paa tapaa mai­nit­tu­jen pel­ti­leh­mien liikutteluun.

    Autoi­lun “kal­leus” perus­tuu lähin­nä veroi­hin, joil­la kate­taan autoi­lun ulkois­hait­to­ja. Toi­nen syy on fis­kaa­li­nen. Säh­kön käyt­tö ener­gia­na ei olen­nai­ses­ti muu­ta ulkois­hait­to­ja, eikä var­sin­kaan fis­kaa­li­sia syitä.

    Mikä­li nykyi­nen vero­poh­ja sulaa pois, esi­mer­kik­si sen vuok­si ettei polt­toai­net­ta voi­da verot­taa, siir­ry­tään ties­tön käy­tön verot­ta­mi­seen (tai muu­hun vastaavaan).

    Kari

  19. Minus­ta se For­tu­mi­nen vesi­säh­kö on sel­lais­ta mark­ki­noin­tia mihin nyt vaan pitää puut­tua, yli­pään­sä pääs­tö­mark­ki­noin­ti pitäi­si suh­tau­tua äärim­mäi­sen tiu­kas­ti. Meil­lä on vih­reä työ­mi­nis­te­ri jon­ka alaan käsit­tääk­se­ni kuu­luu myös kulut­ta­jan­suo­ja, huhuu?

    az, se että tolp­pia ruvet­tiiin lii­kut­tu­maan eli tar­kas­te­luai­ko­ja ja kulu­tusar­vioi­ta muut­taa­maan sit­ten kun useil­le uusil­le ydin­voi­ma­loil­le ei löy­ty­nyt­kään tar­vet­ta oli ihan puh­das­ta poli­tiik­kaa. Minua nyt sinän­sä niin kiin­nos­ta monel­le­ko voi­ma­lal­le myön­ne­tään lupaa, mut­ta nyt kun on kek­sit­ty tar­ve pos­ket­to­mal­le mää­räl­le säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia (oli­ko se nyt 30GW mal­liin EK?) niin tämä esi­mer­kik­si tuot­taa tar­peen kek­siä jos­tain uusiu­tu­vaa ener­gi­aa vas­taa­vas­ti että osuu­det pysyy sama­na. Eli sot­kee koko ener­gia­po­li­tii­kan, häviä­jä täs­sä pelis­sä on ener­gia­te­hok­kuus, kos­ka se ei oikein vaa­di sub­ven­tioi­ta mitä voi jakaa eturyhmilleen.

    Vii­mei­sin Hyvä Asia on säh­kö­au­tot. Suo­mes­sa­kin on muis­taak­se­ni EU:n aset­ta­ma tavoi­te vähen­tää lii­ken­teen pääs­tö­jä 80% 2040 men­nes­sä. On päi­vän­sel­vää että tämä ei tule tapah­tu­maan ilman että lii­ken­teen mää­rään, edes kas­vuun, vai­ku­te­taan taval­la tai toi­sel­la ja samoin kul­je­tus­muo­toi­hin. Mut­ta kun rat­kai­su on jo pää­tet­ty ja se on säh­kö­au­to, niin ei tätä nyt näin voi lähes­tyä. Eli kehi­tys­ra­hat menee joten­kin “älyk­käi­siin” lataus­jär­jes­tel­miin ja muu­hun teknopornoon.

  20. Ehkä juu­ri tuo Luu­kon mai­nit­se­ma reak­to­ri­tyyp­pi pitäi­si ottaa az:n vaa­ti­man yli­kan­sal­li­sen tut­ki­muk­sen ja kehi­tys­toi­min­nan kohteeksi.

  21. Tämä kepu­lai­nen ei kan­na­ta mää­ri­tel­mäl­li­siä rat­kai­su­ja fysi­kaa­li­siin ongel­miin. Tämä kepu­lai­nen ei kan­na­ta osaop­ti­moin­ti­rat­kai­su­ja sys­tee­mi­siin ongel­miin. Tämä kepu­lai­nen ei kan­na­ta ihmi­sen laji­tyy­pil­li­sen käyt­täy­ty­mi­sen kan­nal­ta epä­us­kot­ta­via rat­kai­su­ja. Tämä kepu­lai­nen kan­nat­taa tek­no­lo­gian kehit­tä­mis­tä vas­tauk­se­na ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­maan uhkaan. 

    Tämä kepu­lai­nen ei usko mark­ki­noi­den kykyyn ohjau­tua yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun mukai­ses­ti. Sik­si tämä kepu­lai­nen halu­aa panos­taa kaik­kiin kol­meen tek­no­lo­gia­lin­jaan, joi­ta voi­daan aja­tel­la vas­tauk­se­na ilmas­ton muu­tok­seen. Siis hii­len tal­teen otta­mi­nen fos­sii­li­sen ener­gian tuo­tan­nos­sa, hii­len pois­ta­mi­nen ilma­ke­häs­tä, sekä hii­li­va­paan ener­gian tuot­ta­mi­nen. Näis­tä kes­kim­mäi­nen ei lii­ty energiapolitiikkaan. 

    Kos­ka mark­ki­noil­la ei tapah­du tar­peek­si eikä tar­peek­si nopeas­ti, tämä kepu­lai­nen kai­vaa koi­pus­sis­ta val­tio­nyh­tiöt ja/tai suo­ran omis­ta­jaoh­jauk­sen kei­no­na panos­taa pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kaik­kiin kol­meen tapaan. Ener­gia­sek­to­ril­la eivät kah­den vuo­den inno­vaa­tio­tuet auta. Omis­ta­jaoh­jaus — kun­han se toteu­te­taan stra­te­gia­ta­sol­la oikeas­ti, enkä nyt puhu kan­san­edus­ta­jis­ta hal­lin­to­neu­vos­tois­sa — on kei­no aset­taa tavoit­tei­ta ja seu­ra­ta nii­den toteu­tu­mis­ta pit­kä­jän­tei­ses­ti. Lyhyes­ti sanot­tu­na, omis­ta­mi­nen on kan­sal­lis­val­tion uusi kei­no toteut­taa yhteis­kun­na­li­sia tavoitteita. 

    Soli­diu­mis­sa nii­tä resurs­se­ja on. Noin 9 mil­jar­dia euroa. En siis puhu bud­jet­ti­ra­hoi­tuk­ses­ta, enkä mal­leis­ta mis­sä veron­mak­sa­jat eivät saa mitään.

    Hyvä Tie­de­mies. Tämä kepu­lai­nen ei ole ihan saman­lai­nen kepu­lai­nen kuin joku muu ilmei­ses­ti hyvin tun­te­ma­si kepulainen.

  22. pek­ka kir­joit­ti 18.10.2010 kel­lo 15:15

    Tans­kan läm­pö­voi­ma on val­tao­sal­taan juu­ri tuo­ta ihan­noi­maa­si yhteis­tuo­tan­toa (784 MW lauh­det­ta ja 8250 MW CHP:tä). Nor­jan vesi­voi­ma­loi­den yhteis­te­ho on 29474 MW ja siir­to­ka­pa­si­teet­ti Nor­jan ja Tans­kan välil­lä vain 1000 MW.
    Yllä ole­vis­ta luvuis­ta (kai­ki vuo­den 2008 Nor­del raportista)”

    Ei kan­na­ta kat­soa pel­käs­tään raken­net­tua kapa­si­teet­tia, vaan myös miten sitä käy­te­tään Nor­de­lin rapor­tin tau­luk­ko S5, https://www.entsoe.eu/fileadmin/user_upload/_library/publications/nordic/annualstatistics/Annual%20Statistics%202008.pdf. Usei­ta CHP-lai­tok­sia voi käyt­tää myös vas­ta­pai­ne­tuo­tan­non lisäk­si lauhdetuotantoon.

    Huo­les­tut­ta­va piir­re ener­gia­po­liit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa on täs­sä­kin ket­jus­sa esiin nos­tet­tu monien hyvien asioi­den tuke­mi­nen. EU:n ener­gia­po­li­tii­kan kes­kei­set tavoit­teet ovat tehok­kuus, toi­mi­tus­var­muus ja kes­tä­vyys (ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten mini­moin­ti). Pal­jon mai­nos­tet­tu työl­li­syys tai alue­po­li­tiik­ka eivät ole kes­kei­siä tavoit­tei­ta, eikä niil­lä ener­gia­rat­kai­su­ja pitäi­si perus­tel­la­kaan tai var­sin­kaan teh­dä pää­tök­siä perus­tuen noi­hin tavoitteisiin. 

    Kuten az edel­lä tote­si­kin, moni­mut­kais­ten, vai­ku­tuk­sil­taan epä­mää­räis­ten ja kal­lii­den yksit­täi­sil­le tek­no­lo­gioil­le suun­nat­tu­jen tukiais­ten sijaan panos­tuk­set tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­seen voi­si­vat tuo­da parem­man lopputuloksen.

  23. ano­ny­mi ja TomiA: en oli­si niin­kään huo­lis­sa­ni yksi­tyisautoi­lus­ta — sen säh­köis­tä­mi­nen lie­nee vain ajan kysy­mys. Autoi­lun kal­lis­tu­mi­nen voi kyl­lä­kin joh­taa luot­to­la­maan, kun hin­nan­ko­ro­tuk­set iske­vät kaik­kein eni­ten mar­gi­naa­li­ku­lut­ta­jiin, jot­ka sit­ten vähen­tä­vät muu­ta kulu­tus­taan ja/tai jät­tä­vät lai­nat maksamatta. 

    Mut­ta ras­kaa­seen lii­ken­tee­seen ei tai­da olla edes näkö­pii­ris­sä riit­tä­vän tymäk­kää akkuteknologiaa. 

    Tämä on ongel­ma. Noin 95 % tuot­ta­vas­ta teol­li­suu­des­tam­me on riip­pu­vais­ta hal­vas­ta öljys­tä [1]. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa yleen­sä logis­tiik­ka­riip­pu­vuut­ta, joka puo­les­taan on täl­lä het­kel­lä käy­tän­nös­sä öljy­riip­pu­vuut­ta — säh­kö­rau­ta­tiet aut­ta­vat, mut­ta nekin ovat riip­pu­vai­sia syöt­tö­lii­ken­tees­tä. Logis­tiik­ka­riip­pu­vuut­ta voi­tai­siin pie­nen­tää hie­man luo­pu­mal­la Just In Time-logis­tii­kas­ta, mut­ta tämä puo­les­taan hei­ken­täi­si tuottavuutta.

    Öljyn tuo­tan­to saa­vut­taa usei­den arvioi­den (esim. [1] [2] [3] [4]) mukaan huip­pun­sa vii­meis­tään tämän vuo­si­kym­me­nen aika­na, ellei se ole sitä jo saa­vut­ta­nut. Toden­nä­köi­nen seu­raus on kor­kea hin­ta­vo­la­ti­li­teet­ti ja sii­tä seu­raa­va www-muo­toi­nen sahaa­va taan­tu­ma, kun nouse­va öljyn hin­ta lau­kai­see pie­ni­muo­toi­sen luot­to­krii­sin. Hin­ta ei kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä ehdi nous­ta riit­tä­vän kor­keak­si, jot­ta kor­vik­kei­den kehit­te­ly oli­si kan­nat­ta­vaa. Oskil­laa­tio vai­me­nee aika­naan, mut­ta kuop­pais­ta ala­mä­keä voi kes­tää vuo­sia, ken­ties vuo­si­kym­me­niä. Meka­niik­ka on seli­tet­ty var­sin hyvin esi­mer­kik­si artik­ke­lis­sa [5]. Tilas­toi­hin poh­ja­ten on esi­tet­ty (esim. [6]), että öljyn hin­ta­pii­kit ovat olleet usei­den men­nei­den taan­tu­mien taus­tal­la, ja että nykyi­nen talous­taan­tu­ma on sekin seu­raus­ta öljyn kor­keas­ta hin­nas­ta. Nope­aa pelas­tus­ta ei kan­na­ta odot­taa, sil­lä sopeu­tu­mis­toi­men­pi­teet oli­si pitä­nyt aloit­taa jo 10–20 vuot­ta sit­ten, kuten Yhdys­val­tain ener­gia­mi­nis­te­riö arvioi [7].

    Suo­mes­sa tähän on varau­dut­tu… ei miten­kään. Par­haan tie­to­ni mukaan yksi­kään viral­li­nen taho, ehkä Puo­lus­tus­mi­nis­te­riö­tä lukuu­not­ta­mat­ta, ei ole edes miet­ti­nyt, mitä öljyn tuo­tan­to­huip­pu voi tar­koit­taa talou­del­le. Olen kysy­nyt hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti asias­ta TEM:in vir­ka­mie­hil­tä; öljy­huip­pu ei kuu­lem­ma kuu­lu hal­li­tus­oh­jel­maan. Kuu­le­ma­ni mukaan Edus­kun­nan talous­va­lio­kun­nal­le koko kon­sep­ti oli vie­lä 2009 uut­ta tie­toa. Syys­kuun lopus­sa Katai­nen pal­jas­ti leh­ti­haas­tat­te­lus­sa [8], ettei öljy­huip­pu hänen mie­les­tään kos­ke Suomea. 

    Ympä­ris­töih­mi­se­nä tämä huo­les­tut­taa, kos­ka paniik­ki­rat­kai­su tulee ole­maan kaa­sun ja hii­len nes­teyt­tä­mi­nen sekä eri­lais­ten puo­li­vil­lais­ten bio­polt­toai­nei­den käy­tön edis­tä­mi­nen. Pel­kään, että samas­sa yhtey­des­sä aina­kin CO2-pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­teil­le voi­daan heit­tää hyväs­tit, kun talou­den pelas­ta­mi­nen nousee pit­käk­si aikaa pääprioriteetiksi. 

    Läh­teet:

    [1] Mili­ta­ry Stu­dy Warns of a Poten­tial­ly Dras­tic Oil Cri­sis, Bun­desweh­rin tulevaisuudentutkimuslaitos
    [2] väi­tös­kir­ja Giant Oil Fields — The Highway to Oil: Giant Oil Fields and their Impor­tance for Futu­re Oil Pro­duc­tion (2007)
    [3] USA:n puo­lus­tus­mi­nis­te­riön Joint Ope­ra­ting Envi­ron­ment 2010-raportti
    [4] Llo­yd’s of Lon­don, Sus­tai­nable Ener­gy Secu­ri­ty-raport­ti (2010)
    [5] What hap­pens when ener­gy resources deplete?
    [6] Oil Prices Caused the Reces­sion. Rubin (2008)
    [7] Pea­king of World Oil Pro­duc­tion: Impacts, Miti­ga­tion, and Risk Mana­ge­ment (“Hirsch Report”), U.S. Depart­ment of Ener­gy 2005
    [8] Hel­sin­gin Sano­mat 26.9.2010: “Katai­nen uskoo kasvuun”

  24. Sep­po S, 

    Minä kiin­ni­tin huo­mio­ta samaan For­tu­min mark­ki­noin­tiin Hesa­ris­sa. Hyvin on men­nyt tämän blo­gin yksi kes­kei­sis­tä vies­teis­tä perille 🙂 

    Mark­ki­na­oi­keu­den kan­ta, onko täl­lai­nen mark­ki­noin­ti har­haan­joh­ta­vaa, oli­si kyl­lä mielenkiintoinen! 

    Toteen­näyt­tä­mi­nen lie­nee vai­ke­aa, jos For­tum voi osoit­taa vesi­voi­maa riit­tä­vän kai­kil­le sitä osta­neil­le. Valin­ta pie­nen­tää ko. osta­jan hii­li­ja­lan­jäl­keä, mut­ta ei tie­ten­kään pie­nen­nä hii­li­ja­lan­jäl­keä koko­nai­suu­te­na. Mitään sel­lais­ta For­tum ei tosin lupaa eikä väitä.

  25. Tpyy­luo­ma, toi­vot­ta­vas­ti nämä eivät saa tie­tää ole­van­sa tek­no­por­noi­li­joi­ta: http://www.uuttahelsinkia.fi/kalasatama/perustiedot/alykkaan-sahkoverkon-mallialue

    Asial­lis­ta tie­toa janoa­vien kan­nat­taa googla­ta älyk­käät säh­kö­ver­kot tai men­nä Wikipediaan:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Smart_grid

    Mitä tulee ras­kaan lii­ken­teen säh­köis­tä­mi­seen, eikö­hän kyse ole lähin­nä akku­jen hin­nas­ta ja ener­gia­te­hok­kuu­des­ta suh­tees­sa pai­noon. Minä en aina­kaan tie­dä mitään syy­tä, mik­si rek­ka ei voi­si kul­kea akuil­la. Kyl­lä­hän sel­lai­sia jo on, kuten myös bus­se­ja. Aurin­ko­pa­nee­lien lisää­mi­nen paran­taa tehok­kuut­ta. Oman lisä sop­paan on uusiu­tu­van osuu­den nos­ta­mi­nen, joka voi­daan teh­dä ras­kaas­sa liikenteessä.

    Jos ei jos­tain syys­tä onnis­tu, sit­ten ne var­maan kul­ke­va nykyis­tä kal­liim­mal­la öljyl­lä (öljy­hän ei ole lop­pu­mas­sa) tai jol­lain bio­ai­neel­la. Tai kis­koil­la. Kyl­lä insi­nöö­ri tai eko­no­mi jotain keksii.

    Kari Kos­ki­sel­le sanon vie­lä, että se las­kel­ma sisäl­tää seu­raa­vat oletukset: 

    -säh­kö­au­toi­lua ei hait­ta­ve­ro­te­ta nykyi­sel­lä tasol­la kos­ka tar­koi­tus on kar­sia päästöjä
    ‑ydin­voi­ma­lat tuot­ta­vat niin pal­jon säh­köä, että hin­ta pysyy matalana
    ‑ydin­voi­man lisään­tyes­sä yösäh­kön, jota auto­jen akut varas­toi­vat, hin­ta halpenee
    ‑älyk­käät ver­kot tehos­ta­vat kulu­tus­ta huomattavasti

  26. J. M. Korhonen:

    Ympä­ris­töih­mi­se­nä tämä huo­les­tut­taa, kos­ka paniik­ki­rat­kai­su tulee ole­maan kaa­sun ja hii­len nes­teyt­tä­mi­nen sekä eri­lais­ten puo­li­vil­lais­ten bio­polt­toai­nei­den käy­tön edistäminen. 

    Ei sen tar­vit­si­si olla mikään paniik­ki­rat­kai­su, jos nou­da­tet­tai­siin nykyis­tä rea­lis­ti­sem­paa poli­tiik­kaa. Olen kans­sa­si samaa miel­tä sii­tä, että ras­kaan lii­ken­teen öljy­riip­pu­vuut­ta, tai sano­taan riip­pu­vuut­ta fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta, ei ole kes­ki­pit­käl­lä aika­vä­lil­lä (muu­ta­ma kym­me­nen vuot­ta) miten­kään mah­dol­lis­ta olen­nai­ses­ti vähen­tää. Ellem­me sit­ten las­ke ihmis­ten elin­ta­soa todel­la dra­maat­ti­ses­ti, mikä var­sin luul­ta­vas­ti joh­taa pal­jon suu­rem­piin ongel­miin kuin ilmas­ton­muu­tos kon­sa­naan. Ei sii­hen minus­ta kan­na­ta edes pyrkiä.

    Rea­lis­ti­sem­paa oli­si vähen­tää kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja siel­tä, mis­sä nii­den vähen­tä­mi­nen on oikeas­ti mah­dol­lis­ta ilman että tuhoam­me talous­jär­jes­tel­mäm­me sel­kä­ran­gan — tai sanoi­sin­ko veri­suo­nis­ton. Käy­tän­nös­sä siis esi­mer­kik­si maa­ta­lou­des­sa (nau­dan­li­han tuo­tan­to), suur­teol­li­suu­des­sa (ydin­voi­man käyt­tö hii­len sijaan) ja asu­mi­ses­sa (ener­gia­te­hok­ku­den paran­ta­mi­nen ja kulu­tus­tot­tu­mus­ten muuttaminen).

    Tämän lisäk­si kan­nat­tai­si miet­tiä myös sitä, että a) mil­lä pys­tym­me kaa­sun ja hii­len muut­ta­mi­seen polt­toai­neek­si riit­tä­vil­lä volyy­meil­la ja b) miten varau­dum­me nii­hin ongel­miin, joi­ta ilmas­ton­muu­tos aiheuttaa.

    Säh­kö­au­tois­ta, lii­ken­teen vähen­tä­mi­ses­tä ja muus­ta vaah­toa­mi­nen tulee käy­tän­nös­sä ole­maan “lii­an vähän, lii­an myö­hään”. Enkä nyt tar­koi­ta sitä, ettei­kö noi­ta­kin toi­men­pi­tei­tä oli­si aiheel­lis­ta teh­dä, mut­ta on suo­ra­nais­ta idio­tis­mia nos­taa ne “ilmas­to­tal­koi­den” kes­ki­öön. Näin­hän nyt teh­dään, kuten Osmo­kin otsi­koi: “Sek­sik­käät ener­gia­rat­kai­sut ovat muotia”.

    Kari

  27. J. M. Korhoselle:

    Pie­ni­muo­toi­ses­ti ener­gi­aa voi­si sääs­tää myös esi­mer­kik­si rau­ta­tei­den die­sel­ka­lus­toa­kin uusi­mal­la. Meil­lä päin toi­min­ta tun­tuu ole­van vie­ras­ta, vaik­ka sitä teh­dään esi­mer­kik­si pit­käl­ti die­sel­ve­toi­sen rau­ta­tie­ver­kon varas­sa ole­vas­sa Yhdys­val­lois­sa (lisäk­si rapa­kon taka­na suun­ni­tel­laan eri­lai­sia hybri­de­jä ja onpa siel­lä Mäk­kä­rin jäte­öl­jyl­lä toi­mi­va höy­ry­ve­tu­ri­kin). Sen sijaan tääl­lä han­ki­taan uut­ta kalus­toa ja van­haa romu­te­taan tar­joa­mat­ta sitä toi­sil­le. Täl­lai­sen lyhyen ver­tai­lun perus­teel­la mei­kä­läi­sen val­tio-omis­tei­sen rau­ta­tie­yh­tiön har­joit­ta­ma poli­tiik­ka tun­tuu tuhlailevalta. 

    http://wpyr.com/news/futureisgreen.html

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Dv12

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  28. J.M.Korhonen: Ei val­tioi­den tart­te “varau­tua” mihin­kään öljy­krii­siin. Mark­ki­nat on jo varau­tu­nu sii­nä mää­rin kuin varau­tu­mi­nen on tarpeellista.

    Öljyn hin­ta ei tie­ten­kään pomp­paa mihin­kään yht’ äkkiä.

    Nykyi­nen talous­taan­tu­ma ei oo miten­kään seu­raus­ta öljyn kor­keas­ta hinnasta.

  29. J.M. Kor­ho­sen poin­tit erinomaisia. 

    Öljyn hin­ta ei kor­kean hin­ta­vo­la­ti­li­tee­tin olois­sa ehdi vält­tä­mät­tä mis­sään syklis­sä nous­ta riit­tä­vän kor­keak­si, jot­ta kor­vik­kei­den kehit­te­ly oli­si kan­nat­ta­vaa. Olen samaa miel­tä myös sii­tä että kuop­pais­ta kyy­tiä voi kes­tää vuosikymmeniä.

    Näky­vis­sä ole­va mai­se­ma ker­ta kaik­ki­aan edel­lyt­tää jul­kis­ta panos­tus­ta ener­gia­tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­seen yksi­tyi­sen pää­oman lii­an lyhyi­den stra­te­gia­kausien vuoksi. 

    Se, mitä ovat ne tek­no­lo­giat joi­hon pitää panos­taa, ei ole enää poliit­ti­sen omis­ta­jaoh­jauk­sen asia. Omis­ta­jaoh­jauk­sel­la pitää luo­da stra­te­gia. Itse tek­no­lo­gia­rat­kai­sut ja tek­no­lo­gia­road­map jäte­tään ammattilaisille.

    Huo­mau­tan vie­lä että ope­roi­taes­sa omis­tuk­sen eikä tukien kaut­ta panos­tuk­set eivät koi­du veron­mak­sa­jien menok­si sel­lai­se­naan. Jota­kin tulee takaisin.

  30. J.M.Korhonen
    “Suo­mes­sa tähän on varau­dut­tu… ei miten­kään. Par­haan tie­to­ni mukaan yksi­kään viral­li­nen taho, ehkä Puo­lus­tus­mi­nis­te­riö­tä lukuu­not­ta­mat­ta, ei ole edes miet­ti­nyt, mitä öljyn tuo­tan­to­huip­pu voi tar­koit­taa taloudelle. ”

    No mitän tämä E10-pel­lei­ly sit­ten on muka olevinaan?

  31. TomiA, minul­la ei ole mitään säh­kön reaa­liai­kais­ta hin­noit­te­lua ja käy­tön ajoi­tuk­sen ohjaa­mis­ta vas­taan tie­ten­kään, hyvä hom­ma. Mut­ta joten­kin se hai­see vaan pahas­ti hypel­tä. Noin esi­mer­kik­si säh­kö­sau­nan läm­mit­tä­mi­nen mak­saa mur­to-osan sii­tä mitä pul­lo laa­du­kas­ta sau­nao­lut­ta, se het­kel­li­nen hin­ta saa olla aika hur­ja että sil­lä on mitään ohjaus­vai­ku­tus­ta. Green IT ‑puo­lel­la jot­kut puhuu että siir­re­tään tie­to­jen­kä­sit­te­lyä hal­vem­man säh­kön het­kil­le, sel­lais­ta erä­ajo­tyyp­pis­tä toi­min­taa jon­ka vie­lä voi­si suo­rit­taa mil­loin on säh­kö hal­vin­ta ei vaan pal­joa ole. Ja muu­ten se että yösäh­kö on suu­rin­piir­tein ilmais­ta ja pääs­tö­tön­tä nojaa sel­lai­seen ole­tuk­seen että ydin­voi­ma­loi­hin inves­toi­vat on niin las­ku­tai­dot­to­mai että raken­ta­vat yli­ka­pa­si­teet­tia rajus­ti eli syö­vät oman toi­min­tan­sa kannattavuuden.

    Kari, olen kyl­lä vaih­teen vuok­si eri miel­tä. Jos sii­hen oikeas­ti on pakot­ta­via talou­del­li­sia syi­tä niin kyl­lä tava­ra­lii­ken­net­tä voi­daan siir­tää aika nopeas­ti­kin vesil­le ja kis­koil­le. Ja jos nyt halu­aa käyt­tää kumi­pyö­riä niin se vaa­ti­nee ajon­ai­kais­ta sähön­syöt­tä mie­luum­min kun kalus­ton lataus­tau­ko­ja, joh­din­verk­ko pää­mo­ta­reil­le mak­sai­si var­maan jotain pari mil­jar­dia joka ei nyt ole mah­do­ton sum­ma, ja jos sil­lä voi ajaa bus­sia niin mik­sei rekkaakin.

  32. Hal­van öljyn jäl­kei­seen aikaan on kyl­lä teo­rias­sa kai­ken­lai­sia rat­kai­su­ja, ja riit­tä­vän pit­käl­lä aikas­kaa­lal­la kai­kel­le (pait­si ener­gial­le) voi­daan kehit­tää kor­vik­kei­ta. Suu­ri, val­ta­van suu­ri kysy­mys­merk­ki on, saa­daan­ko nii­tä ajois­sa käyt­töön talous­vai­ku­tus­ten hil­lit­se­mi­sek­si. Luke­kaa vaik­ka tuo Hirschin komis­sion raport­ti — sii­nä anne­taan aika pes­si­mis­ti­nen kuva tek­no­lo­gian mah­dol­li­suuk­sis­ta hel­pot­taa talous­on­gel­mia jos öljy­huip­pu tulee täs­sä tämän vuo­si­kym­me­nen puolella. 

    Ongel­man mit­ta­kaa­va on yksin­ker­tai­ses­ti lii­an iso ja rat­kai­su­jen saa­mi­nen tuo­tan­toon kes­tää lii­an kau­an. Var­mas­ti jon­kin­lai­sia hätä­rat­kai­su­ja saa­daan pol­kais­tua pys­tyyn nopeas­ti­kin, mut­ta sil­loin kun sel­lai­sia ryh­dy­tään vaka­vas­ti har­kit­se­maan, talous on jo, hätä­rat­kai­sun mää­ri­tel­män mukai­ses­ti, otta­nut vaka­vas­ti osu­maa. Ei öljyn tuo­tan­to­huip­pu tar­koi­ta yhteis­kun­nan sor­tu­mis­ta bar­ba­ri­aan, “ainoas­taan” mah­dol­li­suut­ta vaka­vil­le talou­del­li­sil­le ongel­mil­le ja kai­kil­le maa­il­man­laa­jui­sen laman lie­veil­miöil­le, syr­jäy­ty­mi­ses­tä tina­pil­li­dik­taat­to­rei­hin ja ympä­ris­tön­suo­je­lun unohtamiseen.

    En minä tie­dä, onko öljy­huip­puun ja öljyn­jäl­kei­seen aikaan edes mah­dol­lis­ta varau­tua nyky-yhteis­kun­nan olois­sa, var­sin­kin kun kyse on täl­läi­ses­tä pie­nes­tä maas­ta kuin Suo­mi. Mut­ta aivan var­ma olen sii­tä, että jos (kun) asi­aa ei ole edes viit­sit­ty aja­tel­la tähän men­nes­sä, ongel­mat eivät aina­kaan vähe­ne. Yksi esi­merk­ki poh­ti­mi­sen arvoi­ses­ta ongel­mas­ta löy­tyy ener­gian­ku­lu­tusar­viois­ta: las­kel­mis­sa ole­te­taan, että öljyn ja kaa­sun hin­ta kehit­tyy mal­til­li­ses­ti ja toi­mi­tus­var­muus säi­lyy hyvä­nä aina­kin 2050-luvul­le saak­ka. Voi olla, mut­ta entä jos ei olekaan? 

    No, kuten tote­sin, onnek­si aina­kin EU tekee jotain. Ehkä vää­ris­tä syis­tä, mut­ta kai se E10 edes jotain aut­taa. Jos öljy­hui­pun saa­vut­ta­mi­ses­sa kes­tää kau­em­min, ja jos sen seu­rauk­set ovat pelät­tyä lie­vem­piä, täl­läi­set toi­men­pi­teet saat­ta­vat jopa riit­tää. Toi­von paras­ta, mut­ta varau­tui­sin kui­ten­kin… jos en pahim­paan, niin aina­kin vähän toi­vot­tua huonompaan.

    Art­tu­ril­le vie­lä pie­ni kysy­mys, kun olen kom­ment­te­ja­si seu­ran­nut jon­kin ver­ran. Jos maa­il­ma ja teo­ria ovat ris­ti­rii­das­sa, onko vika aina maa­il­mas­sa? Täs­sä on yksi kaa­vio öljyn hin­ta­ke­hi­tyk­ses­tä, loga­rit­mi­sel­la astei­kol­la vie­lä­pä. Meil­lä on ehkä eri käsi­tys sii­tä, mikä on äkil­lis­tä ja mikä on hypäh­dys­tä — itse mää­rit­te­li­sin asian niin, että jos yri­tyk­set jou­tu­vat rea­goi­maan asi­aan nor­maa­lin inves­toin­ti­syklin ulko­puo­lel­la, kysy­myk­ses­sä on äkil­li­nen hypähdys.

  33. For­tum vies­tit­tää net­ti­si­vul­laan: “Vesi­säh­köön vaih­ta­mi­nen on hyvä pää­tös ja hie­no ympä­ris­tö­te­ko. Se nol­laa säh­kön­ku­lu­tuk­sen hii­li­diok­si­di­pääs­tö­si kertaheitolla.”

    Tukee­ko tämä vies­ti ilmas­to­ta­voit­tei­ta vai toi­mii­ko For­tum tavoit­tei­den vastaisesti? 

    Epäi­len, että jot­kut kulut­ta­jat saat­ta­vat vetää For­tu­min vies­tis­tä esi­mer­kik­si sen joh­to­pää­tök­sen, että mik­si vai­vau­tua vaih­ta­maan säh­kö­läm­mi­tyk­ses­tä maa­läm­möl­le, kun ker­ran talon läm­mi­tyk­sen hii­li­diok­si­di­pääs­töt nol­lau­tu­vat jo sil­lä­kin, että siir­tyy vesisähköön.

    Jos For­tu­min hal­lin­to­neu­vos­tos­sa jotain jär­ke­vää jos­kus puhu­taan, niin voi­si­vat miet­tiä, että pitäi­si­kö For­tu­min mai­non­nan tukea parem­min val­tion ilmas­to­ta­voit­tei­ta eikä vain yhtiön joh­don bonustavoitteita.

  34. J.M. Kor­ho­nen:

    En minä tie­dä, onko öljy­huip­puun ja öljyn­jäl­kei­seen aikaan edes mah­dol­lis­ta varau­tua nyky-yhteis­kun­nan olois­sa, var­sin­kin kun kyse on täl­läi­ses­tä pie­nes­tä maas­ta kuin Suomi.

    Jos ajat­te­lem­me pel­käs­tään Suo­mea, niin olem­me onnel­li­ses­sa ase­mas­sa peak-oilin suh­teen. Meil­le ei tule tuot­ta­maan mitään ongel­mia tuot­taa tar­vit­se­mam­me ras­kaan lii­ken­teen ja maa­ta­lou­den die­sel bio­mas­sas­ta FT-syn­tee­sil­lä. Jo nyt on ihan lähel­lä kah­den 200000 t/a ja yhden 100000 t/a lai­tok­sen inves­toin­ti­pää­tök­set. Ovat­han ne suu­ria inves­toin­te­ja n. 500 MEur kukin, mut­ta aivan täy­sin toteu­tet­ta­vis­sa ole­via. Ainoa ongel­ma on raa­ka­öl­jyn hal­pa hin­ta, mut­ta sen­hän manaa­ma­si peak-oil tulee muut­ta­maan (sit­ten joskus)…

    Ja sit­ten jos die­se­liä tar­vi­taan niin pal­jon, että risut, oksat ja kan­not eivät rii­tä, niin onhan meil­lä tur­vet­ta enem­män kuin Poh­jan­me­res­sä öljyä. Sii­hen men­nes­sä kun PTL-die­se­liä (Peat-to-Liquid) oikeas­ti tar­vi­taan, nykyi­nen CO2-hys­te­ria on jo var­maan laan­tu­nut ja on todet­tu, että hii­li­diok­si­din aiheut­ta­ma läm­pe­ne­mi­nen on rat­kai­se­vas­ti pie­nem­pää kuin mei­tä nykyi­sin pelotellaan 🙂

  35. Kari, olen kyl­lä vaih­teen vuok­si eri miel­tä. Jos sii­hen oikeas­ti on pakot­ta­via talou­del­li­sia syi­tä niin kyl­lä tava­ra­lii­ken­net­tä voi­daan siir­tää aika nopeas­ti­kin vesil­le ja kis­koil­le. Ja jos nyt halu­aa käyt­tää kumi­pyö­riä niin se vaa­ti­nee ajon­ai­kais­ta sähön­syöt­tä mie­luum­min kun kalus­ton lataus­tau­ko­ja, joh­din­verk­ko pää­mo­ta­reil­le mak­sai­si var­maan jotain pari mil­jar­dia joka ei nyt ole mah­do­ton sum­ma, ja jos sil­lä voi ajaa bus­sia niin mik­sei rekkaakin.”

    Ei kes­tä kovin­kaan kau­aa, että auto­jen auto­ma­tiik­ka on riit­tä­väl­lä tasol­la, että sii­nä mota­rin säh­kö­piu­has­sa voi­daan ajaa myös hen­ki­lö­au­toa siten, että kus­ki­na toi­mii ajotietokone.

  36. TomiA:

    ‑säh­kö­au­toi­lua ei hait­ta­ve­ro­te­ta nykyi­sel­lä tasol­la kos­ka tar­koi­tus on kar­sia päästöjä 

    Tar­koi­tat siis, että autoi­lua alet­tai­siin kay­tän­nös­sä subventoimaan?

    On nimit­täin niin, että ainoat ulkois­hai­tat, jot­ka säh­kö­au­toil­la pois­tu­vat ovat pai­kal­li­set ilman­saas­teet (pl. ren­kai­den ilmaan nos­ta­ma pöly) ja (riip­puen säh­kön tuo­tan­to­ra­ken­tees­ta) osa hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä. Uusien hen­ki­lö­au­to­jen pääs­tä­mät ilman­saas­teet kui­ten­kin ovat suh­teel­li­sen vähäi­siä ja hii­li­diok­si­di­pääs­töt­kin suh­teel­li­sen pie­niä *). En näe tuol­la perus­teel­la kovin­kaan suu­ria las­ku­pai­nei­ta autoi­lun verot­ta­mi­sen suhteen.

    Ympä­ris­töä aja­tel­len myös­kään akut eivät lie­ne mikään eri­tyi­sen hyvä jut­tu ja lisäk­si ener­gia­te­hok­kuus kär­sii, kun sitä siir­rel­lään use­aan ker­taan olo­muo­dos­ta toi­seen. Ei ole itses­tään­sel­vää, että säh­kö­au­toi­hin siir­ty­mi­nen oli­si ympä­ris­tön kan­nal­ta ns. “hyvä juttu”.

    ‑ydin­voi­ma­lat tuot­ta­vat niin pal­jon säh­köä, että hin­ta pysyy matalana 

    Aina­kaan nykyi­nen inves­toin­ti­tah­ti ydin­voi­maan ei antai­si eri­tyi­siä viit­tei­tä täl­lai­ses­ta. Euroo­pas­sa tai­taa nyky­tah­dil­la ydin­voi­man mää­rä pikem­min­kin vähen­tyä, kun van­ho­ja reak­to­re­ja tulee tien­sä pää­hän ja uusien raken­ta­mis­pää­tök­siä ei olla kovin mas­sii­vi­seen tah­tiin teh­ty. Sen sijaan siir­to­yh­teyk­siä kyl­lä paran­ne­taan, mikä tie­ten­kin tehos­taa voi­ma­loi­den käyt­töä ja aiheut­taa hin­to­jen lähen­ty­mis­tä (Suo­men tapauk­ses­sa siis hin­to­jen nousua).

    ‑ydin­voi­man lisään­tyes­sä yösäh­kön, jota auto­jen akut varas­toi­vat, hin­ta halpenee
    ‑älyk­käät ver­kot tehos­ta­vat kulu­tus­ta huomattavasti 

    Näin voi hyvin­kin käy­dä, mut­ta nuo ovat kui­ten­kin pik­ku­jut­tu­ja sii­hen ver­rat­tu­na, kuin­ka suu­ria kus­tan­nuk­sia akut (muis­taak­se­ni kus­tan­nusar­vio on noin 10 000e/ 2000 tun­tia) ja koko jake­lu­jär­jes­tel­män infran raken­ta­mi­nen aiheut­taa. Nämä kus­tan­nuk­set siir­ty­vät autoi­lun hin­taan — tai no, voi­han sitä aina veron­mak­sa­jien tas­kuil­la käy­dä, mikä ei toki jär­jet­tö­myy­des­sään oli­si miten­kään ennennäkemätöntä.

    Oma kris­tal­li­pal­lo­ni ei ole kovin kir­kas sen suh­teen, pal­jon­ko tek­nii­kan kehit­ty­mi­nen ase­tel­maa muut­taa, mut­ta polt­to­moot­to­ri­tek­nii­kal­la on erit­täin suu­ri etu­mat­ka kiin­ni kurot­ta­vak­si. Pidän säh­kö­au­to­jen mah­dol­li­suuk­sia vähin­tään epä­var­moi­na (säh­kö­au­ton lisäk­si on mui­ta­kin vaihtoehtoja).

    tpyy­luo­ma:

    Kari, olen kyl­lä vaih­teen vuok­si eri miel­tä. Jos sii­hen oikeas­ti on pakot­ta­via talou­del­li­sia syi­tä niin kyl­lä tava­ra­lii­ken­net­tä voi­daan siir­tää aika nopeas­ti­kin vesil­le ja kis­koil­le. Ja jos nyt halu­aa käyt­tää kumi­pyö­riä niin se vaa­ti­nee ajon­ai­kais­ta sähön­syöt­tä mie­luum­min kun kalus­ton lataus­tau­ko­ja, joh­din­verk­ko pää­mo­ta­reil­le mak­sai­si var­maan jotain pari mil­jar­dia joka ei nyt ole mah­do­ton sum­ma, ja jos sil­lä voi ajaa bus­sia niin mik­sei rekkaakin. 

    Vesi­lii­ken­ne (samoin kuin len­to­lii­ken­ne) liik­kuu käy­tän­nös­sä koko­nai­suu­des­saan fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la. Tämä asian­ti­la ei tule näh­tä­vis­sä ole­vas­sa tule­vai­suu­des­sa muuttumaan.

    Rau­ta­tie­lii­ken­teen osuut­ta voi toki nos­taa. Esi­mer­kik­si USA:ssa rah­dis­ta mer­kit­tä­väs­ti Euroop­paa suu­rem­pi osa kul­kee rau­ta­teil­lä. Toi­saal­ta siel­lä ei sit­ten ole­kaan rie­sa­na matkustajaliikennettä.

    Tie­ten­kin nykyi­nen lii­ken­ne voi­daan kor­va­ta säh­kö­käyt­töi­sil­lä vaih­toeh­doil­la, mut­ta käy­tän­nös­sä se on erit­täin han­ka­laa ja kal­lis­ta — aivan tol­kut­to­man suu­ri mää­rä infraa pitäi­si raken­taa enem­män tai vähem­män uusiksi.

    Asi­aa pitäi­si var­maan sel­vit­tää tar­kem­min, mut­ta aina­kin oma käsi­tyk­se­ni on se, että laa­jas­sa mitas­sa kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen vähen­tä­mis­tä ei ole talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää pyr­kiä hake­maan lii­ken­tees­tä. Perus­te­lu­na esi­mer­kik­si se, että öljyyn perus­tu­va maan­tie­lii­ken­ne on nyt­kin suh­teel­li­sen kor­keas­ti vero­tet­tua ver­rat­tu­na mel­kein mihin tahan­sa muu­hun kas­vi­huo­nek­kaa­su­jen aiheut­ta­jaan, mut­ta sil­ti se on kat­sot­tu talou­del­li­ses­ti jär­ke­väk­si vaih­toeh­toi­hin verrattuna.

    Kari

    *) Tätä­hän on täl­lä­kin blo­gil­la puitu:
    http://www.soininvaara.fi/2009/09/15/autoilun-kallis-hiilidioksidi/

  37. Pari sivu­huo­mio­ta:

    Säh­kön­ku­lu­tus näyt­tää kyl­lä kas­va­van ihan muka­vas­ti ilman kuvi­tel­tu­ja teol­li­suu­den lisäin­ves­toin­te­ja­kin. “Ener­gia­pi­hi” asu­mi­nen kun näyt­tää kas­vat­ta­van säh­kö­las­kua kum­mas­ti: omal­la koh­dal­la koke­mus muut­ta­mi­ses­ta “hata­ras­ta” 50-luvun ker­ros­ta­los­ta uuteen rivi­ta­loa­sun­toon — vaik­ka neliöt lisään­tyi­vät vain n. 20% niin säh­kön­ku­lu­tus kas­voi n. nelin­ker­tai­sek­si (2000 kWh/a -> 7000 kWh/a). Ainoa kek­si­mä­ni seli­tys mer­kit­tä­väl­le lisään­ty­mi­sel­le on “ener­gi­aa sääs­tä­vä” koneel­li­nen, läm­mön­vaih­ti­mel­la varus­tet­tu ilman­vaih­to (mitä sii­nä 50-luvun rotis­kos­sa ei tie­ten­kään ollut).

    Eli sitä myö­den kun “ener­gia­pi­hit” ja “nol­lae­ner­gia­ta­lot” lisään­ty­vät, säh­kön käyt­tö tulee aivan taa­tus­ti kas­va­maan. Lisäk­si uusim­mat kor­jaus­vaa­ti­muk­set tai­ta­vat edel­lyt­tää vas­taa­vien jär­jes­tel­mien asen­ta­mi­sen van­hoi­hin­kin asuntoihin?

    Toi­nen huo­mio lii­ken­teen ener­gian käy­tös­tä: säh­kö­au­tot ja myös hybri­dit alka­vat kuu­los­taa enem­män tai vähem­män kuol­leel­ta ideal­ta — akku­tek­no­lo­gias­sa tar­vit­tai­siin vält­tä­mät­tä harp­paus, joka sekä nos­tai­si ener­gia­ti­hey­den kym­men­ker­tai­sek­si ja samal­la las­ki­si akku­jen hin­nan kym­me­nes­osaan nykyi­ses­tä. Kuu­los­taa aika mah­dot­to­mal­ta, että tuol­lai­set harp­pauk­set tapah­tui­si­vat seu­raa­van parin­kym­me­nen vuo­den aika­na (labras­ta on pit­kä mat­ka val­mii­seen kau­pal­li­seen tuot­tee­seen, eikä tuo­te­ke­hi­tys­put­kes­sa tai­da olla mitään täl­lai­siin tar­pei­siin vastaavaa).

    Luu­le­pa sik­si, että nes­te­mäi­set lii­ken­ne­polt­toai­neet tule­vat ole­maan jat­kos­sa­kin se ainoa val­lit­se­va ener­gian­läh­de autoil­le (vety lie­nee saman­lais­ta hai­hat­ta­lua kuin säh­kö). Näi­tä nes­te­mäi­siä polt­toai­nei­ta voi­daan teh­dä myös muus­ta­kin kuin maa­öl­jys­tä (esim. maa­kaa­sus­ta, jon­ka varan­not vähin­tään tuplaan­tui­vat lius­ke­kaa­sun poraus­me­ne­tel­mien kehityttyä).

    Tär­kei­tä nes­te­mäi­sil­lä polt­toai­neil­la on kui­ten­kin nii­den käsit­te­lyn ja varas­toin­nin help­pous, ole­mas­sao­le­va infra­struk­tuu­ri sekä nii­den suu­ri energiatiheys.

  38. Onhan tie­ten­kin sek­si­käs­tä puhua ener­gian käyt­tö­muo­to­jen eril­lai­sis­ta rat­kai­su­mal­leis­ta, mut­ta mitä Osmo on sii­tä miel­tä, että jos­ko eren­gian käyt­tö­mal­lit jätet­täi­siin asiois­ta tie­tä­vil­le hen­ki­löil­le. Tosin polii­ti­kot­han ovat sen ver­ran insi­nöö­re­jä, että räpis­te­le­vat insi­nöö­ri­poh­jai­set sel­vi­tyk­set omil­leen aivoil­leen ja selitettävikseen.

    Osmo­kin on fil­la­roi­ja, mut­ta kuin­ka Osmol­ta käy fil­la­rin­sa kun­nos­tus kun pyö­rä pettää.

    Toki uskon sen, että Osmo paik­kaa puh­jen­neen fil­la­rin­sa kumin tuos­ta suit sait, mut­ta kuin­ka on esim. fil­la­rin run­gon kat­ke­tes­sa. Toki hyvä asia on, että kat­ken­neen fil­la­rin run­gon kor­jaa tuos­ta vaan — omi­ne apuineen.

  39. kse:

    Ener­gia­pi­hi” asu­mi­nen kun näyt­tää kas­vat­ta­van säh­kö­las­kua kum­mas­ti: omal­la koh­dal­la koke­mus muut­ta­mi­ses­ta “hata­ras­ta” 50-luvun ker­ros­ta­los­ta uuteen rivi­ta­loa­sun­toon – vaik­ka neliöt lisään­tyi­vät vain n. 20% niin säh­kön­ku­lu­tus kas­voi n. nelin­ker­tai­sek­si (2000 kWh/a -> 7000 kWh/a). Ainoa kek­si­mä­ni seli­tys mer­kit­tä­väl­le lisään­ty­mi­sel­le on “ener­gi­aa sääs­tä­vä” koneel­li­nen, läm­mön­vaih­ti­mel­la varus­tet­tu ilman­vaih­to (mitä sii­nä 50-luvun rotis­kos­sa ei tie­ten­kään ollut).

    Jos/kun teil­lä on uudes­sa rivi­ta­los­sa säh­kö­sau­na ja kos­teis­sa tilois­sa säh­köi­nen ‘muka­vuus’­lat­tia­läm­mi­tys, ero selit­tyy jos sillä.

  40. Jos/kun teil­lä on uudes­sa rivi­ta­los­sa säh­kö­sau­na ja kos­teis­sa tilois­sa säh­köi­nen ‘mukavuus’lattialämmitys, ero selit­tyy jos sillä.”

    Ei tar­vit­se tei­ti­tel­lä vaik­ka mel­kein 100 m² asun­nos­sa yksin asunkin.

    Säh­kö­sau­na läm­pi­ää kor­kein­taan puo­len­kym­men­tä­ker­taa vuo­des­sa, kun ei jak­sa yhdel­le läm­mit­tää ja 9 kk vuo­des­ta pää­see golf-klu­bil­le parem­paan sau­naan. Lat­tia­läm­mi­tys ei ole pääl­lä kuin kyl­py­huo­nees­sa (n. 4 m²) ja siel­lä­kin asen­nos­sa “ettei lat­tia tun­nu jää­kyl­mäl­le” (tus­kin vie edes 1000 kWh/a). Samal­la kui­ten­kin kaik­ki kodin­ko­neet vaih­tui­vat noin 30 vuot­ta van­hois­ta D– ‑lait­teis­ta uusik­si A+ ‑koneik­si.

    Pikai­ses­ti las­kien ilman­vaih­to­ko­neen tuu­le­tin syö noin 1000 kWh vuo­des­sa. Sitä en tie­dä pal­jon­ko ko. apa­raa­tin säh­köl­lä toi­mi­va 1 kW läm­mi­tys­vas­tus syö ener­gi­aa — peri­aat­tees­sa sen pitäi­si olla pääl­lä vain sil­loin kun ilman­vaih­din ei jak­sa läm­mit­tää sisään­tu­loil­maa sie­det­tä­väl­le tasol­le, mut­ta mis­sä ulko­läm­pö­ti­la­pis­tees­sä tuo kyt­key­ty­mi­nen tapah­tuu — ei aavistustakaan.

    Sinän­sä kum­ma jut­tu, että mon­taa muu­ta raken­ne­rat­kai­sua kont­rol­loi­daan vii­meis­tä pilk­kua myö­den, mut­ta kenel­le­kään ei ole tul­lut mie­leen vaa­tia sii­tä, ettei kau­ko­läm­pöön (tai ylen­sä­kään vesi­kier­toi­seen kes­kus­läm­mi­tyk­seen) kyt­ke­tyyn taloon sai­si asen­taa säh­köl­lä toi­mi­viä sisään­tu­loil­man­läm­mit­ti­miä ja säh­köis­tä lat­tia­läm­mi­tys­tä. Tuo jos mikä oli­si aika sel­vä säästökohde.

    No, mitä­pä täs­sä vali­ta­maan, kos­ka säh­kö­las­ku kas­vaa taa­tus­ti seu­raa­van mit­ta­rin­luen­nan jäl­keen — vii­me­ke­sä­nä kun oli ensim­mäis­tä ker­taa käy­tös­sä ilma­läm­pö­pump­pu pitä­mäs­sä sisäil­man max. 23 °C:ssa pahim­mil­la­kin helteillä…

  41. Niin — point­ti tuos­sa kiti­näs­sä oli siis se, että koti­ta­louk­sien säh­kön­ku­lu­tuk­ses­sa tren­di voi olla ihan hyvin jyr­käs­ti kas­va­va­kin vaik­ka yksit­täis­ten lait­tei­den (ja lamp­pu­jen) ener­gia­te­hok­kuus voi­si­kin parantua.

    Eikä kulu­tus kas­va vain uusis­sa asun­nois­sa vaan monis­sa van­hois­sa asun­nois­sa­kin asen­ne­taan lin­jas­to­sa­nee­rauk­sen yhtey­des­sä mm. säh­köi­nen lat­tia­läm­mi­tys sani­tet­ti­ti­loi­hin ja jois­sain tapauk­sis­sa myös se huo­neis­to­koh­tai­nen koneel­li­nen ilmastointi.

  42. kse:

    Pikai­ses­ti las­kien ilman­vaih­to­ko­neen tuu­le­tin syö noin 1000 kWh vuodessa.

    Tuon se vie jos pidät konet­ta koko ajan täy­sil­lä. Nor­maa­li­no­peuk­sil­la puhal­ti­men otta­ma säh­kö­te­ho on 10…20% nimellisestä.

    Sinän­sä kum­ma jut­tu, että mon­taa muu­ta raken­ne­rat­kai­sua kont­rol­loi­daan vii­meis­tä pilk­kua myö­den, mut­ta kenel­le­kään ei ole tul­lut mie­leen vaa­tia sii­tä, ettei kau­ko­läm­pöön (tai ylen­sä­kään vesi­kier­toi­seen kes­kus­läm­mi­tyk­seen) kyt­ke­tyyn taloon sai­si asen­taa säh­köl­lä toi­mi­viä sisään­tu­loil­man­läm­mit­ti­miä ja säh­köis­tä lat­tia­läm­mi­tys­tä. Tuo jos mikä oli­si aika sel­vä säästökohde.

    Aivan tot­ta, ei ole tava­ton­ta että tuol­lais­ten rat­kai­su­jen takia ker­ros­ta­loa­suk­kaan säh­kön­ku­lu­tus on yli 10000 kWh/a — vaik­ka talos­sa on kaukolämpö.

    Gryn­de­ril­le lat­tia­läm­mi­tys­vas­tuk­sen asen­ta­mi­nen on edul­li­sem­paa kuin vesi­kier­toi­sen lat­tia­läm­mön. Säh­köi­ses­sä­kin lat­tia­läm­mi­tyk­ses­sä voi­si sääs­tää älyk­kääm­mäl­lä kel­lo­ter­mos­taa­til­la, mut­ta kos­ka se mak­saa muu­ta­man kym­pin perus­ter­mos­taat­tia enem­män, gryn­de­ril­le ei kel­paa sekään.

    Säh­kö­tu­kuis­sa käy­dään kovaa kil­pai­lua kuka myy hal­vim­man ter­mos­taa­tin, val­mis­ta­jat vas­taa­vat kysyn­tään rii­su­mal­la omi­nai­suu­det pois.

    Kaik­ki nyky­ra­ken­ta­mi­sen rat­kai­sut ei todel­la­kaan ole ener­gia­te­hok­kai­ta — valitettavasti.

  43. J.M.Korhonen:

    Art­tu­ril­le vie­lä pie­ni kysy­mys, kun olen kom­ment­te­ja­si seu­ran­nut jon­kin ver­ran. Jos maa­il­ma ja teo­ria ovat ris­ti­rii­das­sa, onko vika aina maa­il­mas­sa? Täs­sä on yksi kaa­vio öljyn hin­ta­ke­hi­tyk­ses­tä, loga­rit­mi­sel­la astei­kol­la vie­lä­pä. Meil­lä on ehkä eri käsi­tys sii­tä, mikä on äkil­lis­tä ja mikä on hypäh­dys­tä – itse mää­rit­te­li­sin asian niin, että jos yri­tyk­set jou­tu­vat rea­goi­maan asi­aan nor­maa­lin inves­toin­ti­syklin ulko­puo­lel­la, kysy­myk­ses­sä on äkil­li­nen hypähdys.

    Heh… en mä nyt niin tyh­mä tai yli­mie­li­nen oo, että väit­täi­sin maa­il­mas­sa ole­van vikaa, jos se ei ole yhteen­so­pi­va jon­kun teo­rian kanssa.

    Minus­ta näyt­tää, että tämä yli­mie­li­syys tosin vai­vaa sinua.

    Jos tul­kit­sin sinua oikein, niin väit­tee­si perus­tuu sii­hen, että sinä tie­dät parem­min kuin mark­ki­nat, mikä öljyn hin­ta tule­vai­suu­des­sa on ja sinä tie­dät, että mark­ki­nat eivät varau­du tule­vai­suu­den öljyn hin­nan jakau­maan par­haal­la mah­dol­li­sel­la tavalla.

    Ottaen huo­mioon, että kukaan ei ole fik­sum­pi kuin mark­ki­nat, niin jos pidät itseä­si fik­sum­pa­na tämä on aika poik­keuk­sel­lis­ta ylimielisyyttä.

    Minus­ta äkil­li­nen öljyn hin­nan­muu­tos on sel­lai­nen, mitä mark­ki­nat eivät pitä­neet toden­nä­köi­se­nä ja mihin ne eivät ole varau­tu­neet. Täl­lai­sia tie­tys­ti tapah­tuu, kos­ka tule­vai­suu­des­ta ei voi olla var­maa tietoa.

    Jos suo­ma­lai­set polii­ti­kot perus­ta­vat tule­vai­suu­den suun­ni­tel­man­sa jol­le­kin muul­le kuin öljyn futuu­rien hin­noil­le, niin sit­ten ne eivät ole varau­tu­neet öljyn hin­nan muu­tok­siin riit­tä­väs­ti. Sen sijaan, jos polii­ti­kot jät­tä­vät pea­koil-ihmis­ten näke­myk­set tule­vai­suu­den öljyn hin­nas­ta huo­mioi­mat­ta tämä ei mil­lään taval­la ker­ro sii­tä ettei­vät­kö he oli­si varau­tu­neet par­haal­la mah­dol­li­sel­la tavalla.

    (Tosin polii­ti­kot nyt voi teh­dä muu­ten­kin vaik­ka mitä vir­hei­tä, joten on ihan mah­dol­lis­ta, että vaik­ka ne olis­kin otta­neet oikeet hin­nat mark­ki­noil­ta, niin ne sil­ti mähel­tää jotain.)

  44. En pitäi­si ilmas­toin­tia kesä­kuu­mil­la iso­na pääs­tö­on­gel­ma­na, sil­loin on säh­kön kulu­tus kui­ten­kin muu­ten niin pal­jon pie­nem­pää että eikö­hän tuo säh­kö aina­kin jat­kos­sa syn­ny lähes täy­sin vesi‑, ydin- ja tuu­li­voi­mal­la. Para­dok­saa­lis­ti jääh­dy­tyk­sen lisään­ty­mi­nen saat­taa jopa las­kea pääs­tö­jä, se tekee tuu­li- ja ydin­voi­mas­ta kan­nat­ta­vam­paa kun hin­ta­se­rot eri vuo­de­nai­ko­na las­kee, eli niil­lä voi­daan kor­va­ta suu­rem­pi osa tal­viai­kai­ses­ta tuotannosta.

  45. Ottaen huo­mioon, että kukaan ei ole fik­sum­pi kuin markkinat

    >Miten niil­lä mark­ki­noil­la sit­ten jot­kut aina voittavat?

    Siten, että ne anta­vat vii­sau­ten­sa mark­ki­noi­den käytettäväksi. 

    Kukaan ei tosin *aina* voi­ta. Jot­kut voit­ta­vat kes­ki­mää­rin enem­män, toi­set vähem­män, mut­ta sel­lais­ta sijoit­ta­jaa, joka aina ja joka ker­ta voit­tai­si mark­ki­noil­la, tus­kin löytyy.

  46. Art­tu­ri:

    Jos tul­kit­sin sinua oikein, niin väit­tee­si perus­tuu sii­hen, että sinä tie­dät parem­min kuin mark­ki­nat, mikä öljyn hin­ta tule­vai­suu­des­sa on ja sinä tie­dät, että mark­ki­nat eivät varau­du tule­vai­suu­den öljyn hin­nan jakau­maan par­haal­la mah­dol­li­sel­la tavalla.

    Meil­lä on täs­sä aika vaka­va para­dig­mae­ro. Sinun mie­les­tä­si mark­ki­nat hin­noit­te­le­vat pit­kän täh­täi­men ris­kit (lähes?) aina oikein; minun mie­les­tä­ni sii­tä ei ole kovin­kaan pal­jon empii­ris­tä näyt­töä. Tuos­sa­han itse­kin tai­dat myön­tää, että mark­ki­noil­le­kin tulee jos­kus yllätyksiä. 

    En yli­pää­tään pidä talout­ta kovin ratio­naa­li­se­na raken­nel­ma­na — en yksin­ker­tai­ses­ti kyke­ne pitä­mään, kun kon­sul­tin ja nyt­tem­min tut­ki­jan omi­nai­suu­des­sa olen näh­nyt ja kuul­lut vähän lii­kaa, miten vähäl­lä jär­jel­lä nii­tä talou­del­li­sia pää­tök­siä yri­tyk­sis­sä ja val­tio­ta­sol­la todel­li­suu­des­sa teh­dään. Luot­ta­muk­seen perus­tu­va pyra­mi­di­hui­jaus sii­tä tulee enem­män­kin mie­leen. Jos luot­ta­mus sit­ten hor­juu, sil­lä voi olla kai­ken­lai­sia epä­li­ne­aa­ri­sia seurauksia. 

    Lisäk­si suh­tau­dun erit­täin epäi­le­väi­ses­ti monien perin­teis­ten talous­vii­sai­den teo­rioi­hin. Klas­si­nen talous­tie­de on oppi­ra­ken­nel­ma­na var­sin omi­tui­nen (esim. Fried­ma­nin “ei meto­deil­la väliä, kun­han tulos on oikea”-puolustus), empii­ri­ses­ti kysee­na­lai­nen ja ennen kaik­kea räi­keäs­sä ris­ti­rii­das­sa esi­mer­kik­si ter­mo­dy­na­mii­kan kans­sa, mikä minus­ta jo riit­tää saat­ta­maan epäi­lyk­se­na­lai­sek­si mel­ko suu­ren osan sen johtopäätöksistä.

    Totut­tu tapa pitää vii­meis­tä 200 vuot­ta nor­maa­li­ti­la­na, kas­vun jat­ku­mis­ta annet­tu­na totuu­te­na ja taan­tu­mia poik­keus­ti­loi­na ei ollen­kaan vält­tä­mät­tä ole koko totuus. Tuol­la blo­gis­sa­ni olen refe­roi­nut yhtä var­sin terä­vää krii­tik­koa, jol­la on esit­tää — mie­les­tä­ni — parem­pi vaih­toeh­to. Tuo­hon Ayre­sin & War­rin kir­jaan kan­nat­taa ihmees­sä tutus­tua, edes tie­tääk­seen, mitä vastustaa.

    Saa­tan toki olla vää­räs­sä, ja itse asias­sa toi­von, että tee­si­ni osoi­te­taan vää­rik­si. Tähän asi­aan liit­ty­väs­sä poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa minua huo­les­tut­taa kui­ten­kin se, että koti­mai­sil­le polii­ti­koil­le vai­kut­taa ole­van tun­te­ma­ton koko kon­sep­ti sii­tä, että a) öljyn tuo­tan­non huip­pu­koh­ta saa­vu­te­taan kau­an ennen öljyn lop­pu­mis­ta, toden­nä­köi­ses­ti täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä ja b) sil­lä voi olla maa­il­man­laa­jui­sia talou­del­li­sia vaikutuksia.

  47. kse:

    Niin – point­ti tuos­sa kiti­näs­sä oli siis se, että koti­ta­louk­sien säh­kön­ku­lu­tuk­ses­sa tren­di voi olla ihan hyvin jyr­käs­ti kas­va­va­kin vaik­ka yksit­täis­ten lait­tei­den (ja lamp­pu­jen) ener­gia­te­hok­kuus voi­si­kin parantua.

    Täs­sä­pä teet erin­omai­sen havain­non yhdes­tä pik­ku jutus­ta jon­ka ener­gian­sääs­tö rat­kai­su­na-teo­rian kan­nat­ta­jat ohit­ta­vat aivan sään­nön­mu­kai­ses­ti: Jevon­sin para­dok­si eli ns. rebound effect (tie­tää­kö kukaan täl­le hyvää suomennosta?). 

    Jos jotain resurs­sia sääs­te­tään — tai sen käyt­töä tehos­te­taan — niin pal­jon että sil­lä oli­si mer­ki­tys­tä, sen hin­ta las­kee, ja sitä käy­te­tään mar­gi­naa­li­koh­teis­sa enemmän.

    Ener­gian­sääs­tös­sä suo­ra vai­ku­tus tun­tuu syö­vän 30 % sääs­töis­tä, epä­suo­rat mah­dol­li­ses­ti vie­lä pal­jon enem­män, jois­sain tilan­teis­sa ehkä jopa niin pal­jon, että lop­pu­tu­lok­se­na kulu­te­taan enem­män ener­gi­aa. Empi­rian saa­mi­nen täs­tä on kui­ten­kin vaikeaa.

    Mie­les­tä­ni esi­mer­kik­si Green­peacen tilaa­mat sel­vi­tyk­set pel­käs­tään uusiu­tu­via käyt­tä­väs­tä Euroo­pas­ta karah­ta­vat tähän kivik­koon; ko. rapor­tis­sa ei mai­nit­tu mis­sään tätä ongel­maa, eikä sitä ymmär­tääk­se­ni huo­mioi­tu rapor­tin taus­tao­le­tuk­sis­sa­kaan. Var­sin­kin jos Ayre­sin & War­rin teo­ria ener­gian ja talous­kas­vun yhteyk­sis­tä pitää edes suun­nil­leen paik­kan­sa, vai­kut­taa kovin epä­to­den­nä­köi­sel­tä että Green­peacen esit­te­le­mät mel­kein 40 % ener­gian­sääs­tö­ta­voit­teet nyky­ti­las­ta voi­si­vat kos­kaan toteu­tua ilman vaka­via seu­rauk­sia talou­del­le ja yhteiskunnille.

  48. Osmo:

    Miten niil­lä mark­ki­noil­la sit­ten jot­kut aina voittavat?

    Omi­tui­nen kysy­mys tilastotieteilijältä.

    Jos 100 tyyp­piä pelaa rulet­tia yhden pyö­räy­tyk­sen ver­ran 52 hävi­ää ja 48 voit­taa. Tämä ei miten­kään impli­koi, että nämä 48 voit­ta­jaa oli­vat fik­sum­pia kuin 52 häviäjää.

    Kukaan ei voi­ta aina markkinoilla.

    Voit­ta­jia on suun­nil­leen sen ver­ran kuin nii­tä tulee, jos voit­ta­mi­nen on täy­sin satun­nais­ta ja voit­to­jen suu­ruu­det ovat suun­nil­leen sen kokoi­sia, kuin mitä ne olis jos voit­ta­mi­nen on täy­sin satunnaista.

    Ne jot­ka ovat voit­ta­neet aikai­sem­min voit­ta­vat tule­vai­suu­des­sa suun­nil­leen sen ver­ran kuin nii­den pitäs voit­taa, jos voit­ta­mi­nen täy­sin satunnaista.

    => Kukaan ei ole fik­sum­pi kuin markkinat.

    1. Tai­ta­va, hyvin infor­moi­tu ja vähän sisä­pii­ri­tie­toak­min omaa­va hen­ki­lö yleen­sä voit­taa pörssissä.
      Oli­ko Sorok­sel­la pelk­kää tuuria?

  49. Kale­vi: “Tuon se vie jos pidät konet­ta koko ajan täy­sil­lä. Nor­maa­li­no­peuk­sil­la puhal­ti­men otta­ma säh­kö­te­ho on 10…20% nimellisestä.”

    Lait­teen manu­aa­lin mukaan puhal­ti­men otta­ma teho nor­maa­lia­sen­nos­sa on 125W — elon las­kuo­pin mukaan minun tas­ku­las­ki­me­ni aina­kin antaa tuos­ta vuo­si­ku­lu­tuk­sek­si 1095 kWh.

  50. Onhän jo ole­mas­sa öljy­lius­ket­ta yms. Kyl­lä se peak oil nap­sah­taa kehit­ty­viin mark­ki­noi­hin ihan eri mal­liin kuin tän­ne Suomeen. 

    Lisäk­si tääl­lä oli­si jo mah­dol­lis­ta sääs­tää mer­kit­tä­viä mää­riä polt­toai­net­ta ihan vain lopet­ta­mal­la peri­fe­rias­sa tapah­tu­vien tuot­ta­mat­to­mien toi­min­to­jen subventiot.

  51. J.M.Korhonen:

    Meil­lä on täs­sä aika vaka­va para­dig­mae­ro. Sinun mie­les­tä­si mark­ki­nat hin­noit­te­le­vat pit­kän täh­täi­men ris­kit (lähes?) aina oikein; minun mie­les­tä­ni sii­tä ei ole kovin­kaan pal­jon empii­ris­tä näyt­töä. Tuos­sa­han itse­kin tai­dat myön­tää, että mark­ki­noil­le­kin tulee jos­kus yllätyksiä.

    Tot­ta­kai mark­ki­noil­la tulee yllä­tyk­siä. Jos jon­kun tapah­tu­man toden­nä­köi­syys on 1/100 ja mark­ki­nat tun­nis­taa, että tapah­tu­man täden­nä­köi­syys on 1/100, niin sit­ten kun tuo tapah­tu­ma toteu­tuu, niin tot­ta­kai se on yllä­tys. Se, että se toteu­tuu 1/100 toden­nä­köi­syy­del­lä taas ei ollut yllätys.

    Eli jut­tu ei oo se, että mark­ki­nat tie­täs tule­vai­suu­den, vaan se, että mark­ki­nat tie­tää par­hai­ten sen todennäköisyysjakauman.

    Ei mark­ki­noi­den ex ante tie­toa pidä ver­ra­ta ex post tie­toon. Mark­ki­noi­den ex ante tie­toa pitää ver­ra­ta mui­den ex ante tietoon.

    En yli­pää­tään pidä talout­ta kovin ratio­naa­li­se­na raken­nel­ma­na – en yksin­ker­tai­ses­ti kyke­ne pitä­mään, kun kon­sul­tin ja nyt­tem­min tut­ki­jan omi­nai­suu­des­sa olen näh­nyt ja kuul­lut vähän lii­kaa, miten vähäl­lä jär­jel­lä nii­tä talou­del­li­sia pää­tök­siä yri­tyk­sis­sä ja val­tio­ta­sol­la todel­li­suu­des­sa tehdään. 

    Saat­tai­sit saa­da uut­ta luot­ta­mus­ta mark­ki­noi­hin, jos tie­täi­sit, että sil­lä ei oo mitään väliä mark­ki­noi­den toi­min­nal­le, että siel­lä toi­mii myös tyh­miä ihmisiä.

    Tähän asi­aan liit­ty­väs­sä poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa minua huo­les­tut­taa kui­ten­kin se, että koti­mai­sil­le polii­ti­koil­le vai­kut­taa ole­van tun­te­ma­ton koko kon­sep­ti sii­tä, että a) öljyn tuo­tan­non huip­pu­koh­ta saa­vu­te­taan kau­an ennen öljyn lop­pu­mis­ta, toden­nä­köi­ses­ti täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä ja b) sil­lä voi olla maa­il­man­laa­jui­sia talou­del­li­sia vaikutuksia.

    Minä oon hyvin yllät­ty­nyt, jos polii­ti­kot on niin tyh­miä, että jos heil­tä kysyi­si vas­taus­ta kysy­myk­seen, saa­vu­te­taan­ko öljyn tuo­tan­to­huip­pu ennen kai­ken öljyn lop­pu­mis­ta ja vas­taus olis ei.

    Osmo:

    Tai­ta­va, hyvin infor­moi­tu ja vähän sisä­pii­ri­tie­toak­min omaa­va hen­ki­lö yleen­sä voit­taa pörssissä.

    Niin. Tai­ta­va ja hyvin infor­moi­tu voit­taa suun­nil­leen sen ver­ran kuin mitä vois olet­taa, jos voit­ta­mi­nen on täy­sin satun­nais­ta. Jos taas on enem­män infoa kuin mark­ki­noil­la, niin sit­ten voi voit­taa enem­män. Samal­la tämä infor­maa­tio tulee osak­si mark­ki­noi­den infor­maa­tio­ta ja näkyy hinnoissa.

    Oli­ko Sorok­sel­la pelk­kää tuuria?

    Oli­ko Sorok­sel­la yhtään tai­toa? Tähän kysy­myk­seen ei tie­ten­kään ole vas­taus­ta ennen kuin tie­de­tään, että onko meil­lä “lii­kaa” Sorok­sia, jos voit­ta­mi­nen riip­puu pel­käs­tään tuurista.

    Tilas­to­tie­tei­li­jäl­le on var­mas­ti täy­sin sel­vää, että suu­rien voit­ta­jien esiin­ty­mi­nen ei miten­kään kumoa väi­tet­tä, että voit­ta­mi­nen riip­puu pel­käs­tään tuurista.

    1. Voit­ta­mi­sen satun­nai­suut­ta on mah­dol­lis­ta tut­kia sil­lä, ryväs­ty­vät­kö hyvät ja huo­not kau­pat joillekin.
      Sisä­pii­ri­sään­nök­set on kehi­tet­ty olet­taen, että jol­la­kin voi olla vil­pil­li­ses­ti enem­män infor­maa­tio­ta kuin markkinoilla.
      Joku voi myös olla vii­saam­pi ana­lyy­tik­ko ja joku voi osa­ta käyt­tää hyväk­seen mark­ki­noi­den epä­täy­del­li­syyt­tä. Jos­kus tut­kim­me hevos­kil­pai­liu­jen vedon­lyön­tiä tilas­to­tie­teen lait5oksella. Mel­ko hyvä voit­to­stra­te­gia oli­si ollut se, että veik­kaa hevos­ta, jon­ka ker­roin on kes­ki­ta­soa, kos­ka var­maa voit­ta­jaa vei­ka­taan lii­kaa ja vaik­ka ker­roin on mitä­tön ja jät­ti­ker­toi­men toi­vos­sa taas ontu­vaa kaak­kia, joka hävi­ää kierroksen.

  52. Osmo,

    Väi­tät­kö, että hevos­kil­pai­lus­sa (tai mark­ki­noil­la) oli­si arbitraasimahdollisuus?

    Mik­si käym­me töissä?

    Kari

  53. Art­tu­ri, ymmär­rän­kö kui­ten­kin oikein, että näet mark­ki­na­hin­nan poh­jim­mil­taan rationaalisena? 

    Minus­ta on ole­mas­sa väke­vää todis­tus­ta, että mark­ki­na­hin­ta voi olla kaik­kea muu­ta kuin ratio­naa­li­nen (vaik­ka toi­si­naan hin­ta myös voi olla ratio­naa­li­nen). Esi­mer­kik­si niin, että hin­ta kuvas­taa yltiö­toi­veik­kai­ta odotuksia. 

    Öljyn suh­teen yksi ele­fant­ti olo­huo­nees­sa on reser­vien todel­li­nen koko. Mark­ki­noil­la ei ole käy­tet­tä­vis­sään sitä tie­toa, mut­ta on vah­vo­ja viit­tei­tä (OPEC-mai­den reser­vien nos­to jopa 193 % “yhdes­sä yös­sä” kun tuo­tan­to­kiin­tiön las­ken­ta­sään­tö­jä 1980-luvul­la muu­tet­tiin) että nii­tä on voi­tu lii­oi­tel­la. Useal­la toi­mi­jal­la on motii­ve­ja pai­su­tel­la reser­vien kokoa ja vie­lä useam­mal­la on motii­ve­ja pitää yllä luot­ta­mus­ta tuo­tan­non kas­vuun. Esi­mer­kik­si Roy­al Dutch/Shell kadot­ti muu­ta­ma vuo­si sit­ten suu­ren osan pörs­siar­vos­taan (sekä toi­mi­tus­joh­ta­jan­sa, ja sai vie­lä roi­mat sakot) kun se jou­tui pal­jas­ta­maan, että sen reser­veis­sä oli 20 % ilmaa. 

    Mut­ta tämä menee ihan ohi alku­pe­räi­ses­tä kom­men­tis­ta­ni. Esi­tin tuon tilas­ton, kos­ka mie­les­tä­ni on suo­ras­taan päh­kä­hul­lua väit­tää, että

    Öljyn hin­ta ei tie­ten­kään pomp­paa mihin­kään yht’ äkkiä.

    No, pomp­paa­ko vai­ko eikö pomppaa?

    Tie­dät var­maan itse­kin jotain vaik­ka­pa vuo­den 1973 öljy­krii­sin talou­del­li­sis­ta seu­rauk­sis­ta. Sil­loin puhut­tiin vain muu­ta­man pro­sen­tin eros­ta tar­jon­nan ja kysyn­nän välil­lä, ja pulaa kes­ti vain kuu­kausia. Nyt puhu­taan jat­ku­vas­ti leve­ne­väs­tä eros­ta tar­jon­nan ja kysyn­nän välil­lä, tilan­tees­sa, jos­sa öljy­riip­pu­vuus on maa­il­man­laa­jui­ses­ti vain lisään­ty­nyt, ja kulu­tus­jous­to on lyhyel­lä täh­täi­mel­lä hyvin pieni. 

    Minä oon hyvin yllät­ty­nyt, jos polii­ti­kot on niin tyh­miä, että jos heil­tä kysyi­si vas­taus­ta kysy­myk­seen, saa­vu­te­taan­ko öljyn tuo­tan­to­huip­pu ennen kai­ken öljyn lop­pu­mis­ta ja vas­taus olis ei.

    Var­mas­ti, var­mas­ti — mut­ta kyse­hän ei ole sii­tä! Kyse on sii­tä, että asi­aa ei ole tie­tääk­se­ni aja­tel­tu eikä oike­aa kysy­mys­tä ole kysyt­ty! Saat­ta­vat­han he olla tie­toi­sia sii­tä, että öljyn tuo­tan­to hui­pen­tuu ennen kuin öljy lop­puu (en kyl­lä oli­si täs­tä­kään ihan var­ma — niin mon­ta peri­aat­tees­sa fik­sua ihmis­tä on yllät­ty­nyt ker­rot­tua­ni asian), mut­ta kun seu­raa­vaa askel­ta ei ote­ta, eikä kysy­tä sitä tär­keäm­pää kysy­mys­tä, mitä se voi tar­koit­taa?

    En ole täs­tä huo­les­tu­nut sik­si että pitäi­sin polii­tik­ko­ja sään­nön­mu­kai­ses­ti type­ryk­si­nä, vaan sik­si, että olen asi­aa kysy­nyt ja yrit­tä­nyt ottaa sii­tä sel­vää — ja tähän men­nes­sä kon­sep­ti on aina tul­lut yllä­tyk­se­nä. Edus­kun­nas­ta löy­tyi yksi hen­ki­lö, joka oli asian otta­nut enem­mäl­ti puheek­si — ja hän on jää­mäs­sä nyt syr­jään. Ker­to­kaa ihmees­sä, kuka näi­tä asioi­ta on miet­ti­nyt, kun minä en tiedä!

  54. Mark­ki­nat ovat peri­aat­tees­sa aina oikeas­sa, mut­ta mark­ki­nat­kaan eivät osaa hin­noi­tel­la asioi­ta joi­ta ne eivät tie­dä. 10.9.2001 ei Wall Street hin­noi­tel­lut seu­raa­van päi­vän terrori-iskua.

    Mark­ki­nat voi­vat myös käyt­täy­tyä irra­tio­naa­li­ses­ti lii­an pit­kään, Key­ne­sin kuu­lui­san lausah­duk­sen mukaan “Mar­kets can remain irra­tio­nal lon­ger than you can remain solvent.”

    Öljy­hui­pun kal­tais­ta ennen­nä­ke­mä­tön­tä ja seu­rauk­sil­taan moni­mut­kais­ta ongel­maa ei voi­da jät­tää pel­käs­tään mark­ki­noi­den hoi­det­ta­vak­si. Vaa­di­taan koko­nais­val­tai­sem­paa varau­tu­mis­ta, mut­ta ole­tet­ta­vas­ti päät­tä­jil­lä on polt­ta­vam­pia­kin ongel­mia kuin epä­mää­räi­nen peak oilin mahdollisuus.

  55. Osmo:

    Voit­ta­mi­sen satun­nai­suut­ta on mah­dol­lis­ta tut­kia sil­lä, ryväs­ty­vät­kö hyvät ja huo­not kau­pat joillekin.

    Oikees­taan ainoo oikee tes­ti on se, että tut­kii ket­kä voit­taa men­nei­syy­des­sä enem­män kuin muut ja ver­taa näi­den voit­to­ja tule­vai­suu­des­sa mui­den voittoihin.

    Joku voi myös olla vii­saam­pi ana­lyy­tik­ko ja joku voi osa­ta käyt­tää hyväk­seen mark­ki­noi­den epätäydellisyyttä.

    Niin siis teo­rias­sa tämä on mah­dol­lis­ta. Käy­tän­nös­sä ei, kos­ka kukaan ei ole vii­saam­pi kuin mark­ki­nat, eikä kukaan käy­tä mark­ki­noi­den epä­täy­del­li­syyt­tä parem­min hyväk­si kuin markkinat.

    Jos­kus tut­kim­me hevos­kil­pai­liu­jen vedon­lyön­tiä tilas­to­tie­teen lait5oksella. Mel­ko hyvä voit­to­stra­te­gia oli­si ollut se, että veik­kaa hevos­ta, jon­ka ker­roin on kes­ki­ta­soa, kos­ka var­maa voit­ta­jaa vei­ka­taan lii­kaa ja vaik­ka ker­roin on mitä­tön ja jät­ti­ker­toi­men toi­vos­sa taas ontu­vaa kaak­kia, joka hävi­ää kierroksen.

    Niin siis tämä ei ker­ro suun­nil­leen mitään sii­tä voi­ko joku olla vii­saam­pi kuin markkinat.

    Ensin­nä­kin olen­nais­ta on se ketä vas­taan lyö­dään vetoa. Jos lyö vetoa jotain yksit­täis­tä vedon­lyön­ti­toi­mis­toa vas­taan, niin voi voit­taa, jos on fiksumpi/ tie­tää enem­män kuin tämä vedonlyöntitoimisto.

    jos lyö vetoa mark­ki­noi­ta vas­taan, niin sit­ten pitää olla fik­sum­pi / tie­tää enem­män kuin mark­ki­nat kokonaisuutena.

    Toi­sek­seen se, että te oot­te data­mai­nan­nu jon­kun voit­to­stra­te­gian ei tar­koi­ta sitä, että se olis oikea voit­to­stra­te­gia. Jos tut­kit 100 teki­jää, niin kol­men pro­sen­tin luot­ta­mus­vä­lil­lä löy­dät kol­me teki­jää, jot­ka vai­kut­ta­vat tulok­seen, vaik­ka oikees­ti yksi­kään sadas­ta ei vai­kut­tai­si tulokseen.

    Oikea tes­ti olis ollu tulok­sen löy­tä­mi­sen jäl­keen lyö­dä vetoa sen poh­jal­ta niin kau­an kuin kaik­ki maa­il­man rahat olis teil­lä. Tie­tys­ti täs­sä­kin on data­mai­nauson­gel­ma, eli jos oli­sit­te teh­neet näin ja huo­man­neet, että hei mei­dän hypo­tee­si oli­kin vää­rä, niin et ottais sitä esil­le näis­sä keskusteluissa. 

    Pau­li Katajista:

    Art­tu­ri, miten seli­tät Gra­ham-Dodds­vil­len tulokset?

    No on tie­tys­ti usei­ta eri mah­dol­li­suuk­sia, se, että Gra­ham-Dodds­vil­leil­lä oli enem­män infor­maa­tio­ta kuin mark­ki­noil­la, niil­lä kävi hyvä tuu­ri tai tähän ryh­mään on valit­tu sil­lä perus­teel­la, että on menestynyt.

    J.M.Korhonen:

    Art­tu­ri, ymmär­rän­kö kui­ten­kin oikein, että näet mark­ki­na­hin­nan poh­jim­mil­taan rationaalisena?

    Minä en tie­dä mitä tar­koi­tat ratio­naa­li­sel­la. Mark­ki­na­hin­nat muo­dos­tuu ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­ses­tä. Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa ihmi­sis­tä tavoit­te­lee itsel­leen hyvää ja osaa­vat ver­ra­ta kah­ta asioi­den tilaa ja vali­ta niis­tä itsel­leen mie­lui­sam­man. Täs­sä mie­les­sä mark­ki­nat ovat rationaaliset.

    Sil­loin puhut­tiin vain muu­ta­man pro­sen­tin eros­ta tar­jon­nan ja kysyn­nän välil­lä, ja pulaa kes­ti vain kuu­kausia. Nyt puhu­taan jat­ku­vas­ti leve­ne­väs­tä eros­ta tar­jon­nan ja kysyn­nän välil­lä, tilan­tees­sa, jos­sa öljy­riip­pu­vuus on maa­il­man­laa­jui­ses­ti vain lisään­ty­nyt, ja kulu­tus­jous­to on lyhyel­lä täh­täi­mel­lä hyvin pieni.

    Niin hin­ta var­maan­kin jous­taa jos sitä ei sään­nös­tel­lä sil­leen, että kysyn­tä ja tar­jon­ta pysyy tasapainossa.

    Saat­ta­vat­han he olla tie­toi­sia sii­tä, että öljyn tuo­tan­to hui­pen­tuu ennen kuin öljy lop­puu (en kyl­lä oli­si täs­tä­kään ihan var­ma – niin mon­ta peri­aat­tees­sa fik­sua ihmis­tä on yllät­ty­nyt ker­rot­tua­ni asian), mut­ta kun seu­raa­vaa askel­ta ei ote­ta, eikä kysy­tä sitä tär­keäm­pää kysy­mys­tä, mitä se voi tarkoittaa?

    Niin siis on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi olla miet­ti­mät­tä mitä se tar­koit­taa (kos­ka luul­ta­vas­ti pää­tyy joi­hon­kin type­riin joh­to­pää­tök­siin) ja sen sijaan vaan seu­ra­ta nii­tä öljyfutuureja.

    Osmo:

    Moni on töis­sä pank­kii­ri­liik­keis­sä ja moni tie­naa elan­ton­sa totossa.

    Sul­la on vis­siin jää­ny käsit­tä­mät­tä pan­kin funk­tio talou­des­sa? (Ottaa lyhy­tai­kai­sia tal­le­tuk­sia ja lai­na­ta nii­tä pit­kä­ai­kai­siin sijoi­tus­koh­tei­siin.) Sil­lä ei oo mitään teke­mis­tä sen kans­sa, että olis vii­saam­pi kuin markkinat.

    Väi­tän, että totos­sa voi tie­na­ta elan­ton­sa, jos on val­mis teke­mään ihan sika­na töi­tä, eli tuot­ta­maan sitä infor­maa­tio­ta mark­ki­noil­le, jota siel­lä ei vie­lä oo. (Sama pätee tie­tys­ti osa­ke­mark­ki­noi­hin, mut­ta siel­lä sel­lai­sen infon löy­tä­mi­nen mitä ei olis mark­ki­noil­la on vie­lä ihan älyt­tö­män pal­jon vaikeempaa.)

  56. a_l:

    Öljy­hui­pun kal­tais­ta ennen­nä­ke­mä­tön­tä ja seu­rauk­sil­taan moni­mut­kais­ta ongel­maa ei voi­da jät­tää pel­käs­tään mark­ki­noi­den hoi­det­ta­vak­si. Vaa­di­taan koko­nais­val­tai­sem­paa varau­tu­mis­ta, mut­ta ole­tet­ta­vas­ti päät­tä­jil­lä on polt­ta­vam­pia­kin ongel­mia kuin epä­mää­räi­nen peak oilin mahdollisuus.

    heh. Just päin vas­toin. Mitä moni­mut­kai­sem­pi asia sitä suu­rem­pi syy jät­tää se markkinoille.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Moni on töis­sä pank­kii­ri­liik­keis­sä ja moni tie­naa elan­ton­sa totossa. 

    Niin, ja nehän saa­vat “kor­vauk­sen­sa” nime­no­maan sii­tä, että ne pitä­vät ne hin­nat (tai voit­to­ker­toi­met) oikeal­la tasolla.

    Hie­man ana­lo­gi­aa. Ole­te­taan, että esi­te­tään väi­te: “autot aja­vat omil­la kais­toil­laan”. Ja sit­ten esi­tet­täi­siin vas­ta-argu­ment­ti, että “eivät­päs aja, kos­ka muu­ten­han ei tar­vit­tai­si kul­je­ta­jia kään­tä­mään rat­tia”. Onko moi­ses­sa argu­men­toin­nis­sa kau­heas­ti järkeä?

    Oli­si olen­nais­ta ymmär­tää, että mark­ki­nat ovat takai­sin­kyt­ket­ty pro­ses­si. Jos joku Soros (tms.) kek­sii parem­man tavan ennus­taa asioi­ta, hän voi käyt­tää ko. mene­tel­män hyväk­seen sijoi­tus­toi­min­nas­sa. Seu­raus täs­tä on se, että ne mark­ki­na­hin­nat sit­ten tule­vat samal­la kor­jau­tu­neek­si oikeam­mal­le tasolle.

    Ehkä­pä mihin­kään muu­hun kuin mark­ki­noi­hin ei sovi niin hyvin:
    “You can fool some of the people all of the time, and all of the people some of the time, but you can not fool all of the people all of the time.”

    - Abra­ham Lincoln

    J. M. Korhonen:

    Ker­to­kaa ihmees­sä, kuka näi­tä asioi­ta on miet­ti­nyt, kun minä en tiedä! 

    No minä olen miet­ti­nyt. Ja olen tul­lut sii­hen tulok­seen, että ennen öljyn “lop­pu­mis­ta” (eihän se oikeas­ti lopu) hin­nat nouse­vat niin pal­jon, että vaih­toeh­toi­set elin­ta­vat ja tek­nii­kat tule­vat kan­nat­ta­vik­si. Ei noin päi­vän­sel­vään itses­tään­sel­vyy­teen mitään “Suur­ta Poliit­tis­ta Visio­ta” tarvita.

    Luu­len, että me kat­som­me asi­aa hie­man eri­lai­sis­ta näkö­kul­mis­ta. Lie­nem­me yksi­mie­li­siä sii­tä, että hyvin­voin­nil­lam­me ja öljyn (tai ylei­sem­min­kin ener­gian) kulu­tuk­sen välil­lä val­lit­see vah­va kor­re­laa­tio. Kausa­li­tee­tit vain mene­vät päin­vas­toin. Sinä (näh­däk­se­ni) kat­sot, että hyvin­voin­tim­me on _seurausta_ laa­jois­ta ja hal­vois­ta ener­gia­re­ser­veis­tä. Minä taas kat­son, että hal­po­jen ener­gia­re­se­ser­vien “mak­si­maa­li­nen” käyt­tö joh­tuu lähin­nä sii­tä, että ne ovat ole­mas­sa. Jos nii­tä ei ole, kuten öljyn suh­teen eit­tä­mät­tä jos­sain vai­hees­sa käy, kehi­tel­lään mui­ta tapo­ja kas­vat­taa hyvin­voin­tia. Ei se nyt her­ran­jes­tas mikään itse­tar­koi­tus ole huris­tel­la ton­nin pai­noi­sil­la autoil­la ympäriinsä.

    Kari

    Kari

  58. Kari Kos­ki­nen:

    Kyl­lä, näen asian ole­van enem­män­kin niin, että hyvin­voin­ti on seu­raus­ta käyt­tö­kel­poi­sen ener­gian (ekser­gian) saa­ta­vuu­des­ta. Kausa­li­teet­tia on käsi­tel­lyt koko jouk­ko ympä­ris­tö- ja ener­gia­ta­lous­tie­tei­li­jöi­tä, mm. aiem­min mai­nit­tu pari­val­jak­ko Ayres & Warr. Olen yrit­tä­nyt hei­dän uusim­man kir­jan­sa tii­vis­tää ihan suo­men kie­lel­lä; arvos­tai­sin, jos voi­sit kom­men­toi­da suo­raan niitä.

    Näen myös, että kun net­toe­ner­gian­tuo­tan­to vähe­nee, mah­dol­li­suu­tem­me lisä­tä tuot­ta­vuut­ta vähe­ne­vät myös­kin. Tuot­ta­vuu­den kas­vu on olen­nai­ses­ti sitä, että vähem­män ihmi­siä tekee useam­man ihmi­sen työt. Ener­gia on täs­sä aivan avai­na­se­mas­sa; pel­käs­tään ihmis­voi­maan perus­tu­via, työn tuot­ta­vuut­ta mer­kit­tä­väs­ti lisää­viä inno­vaa­tioi­ta ei ole tain­nut pol­ku­pyö­rän ja kir­joi­tus­ko­neen jäl­keen juu­ri tulla.

    Täy­sin 1:1 tämä ei tie­ten­kään mene, kos­ka — kuten sanoit — ton­nin pai­noi­sil­la autoil­la huris­te­lu ei ole itse­tar­koi­tus, ja tehok­kuus­pa­ran­nuk­sia on vie­lä mah­dol­lis­ta teh­dä. Mut­ta suu­ri osa näis­tä paran­nuk­sis­ta vai­kut­taa vas­ta pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä, ja joka tapauk­ses­sa, tehok­kuus­pa­ran­nuk­sil­la on ter­mo­dy­naa­mi­nen ylä­ra­ja jota jo useas­sa koh­tees­sa hätyytellään.

    Ker­taan vie­lä, mis­tä ske­naa­rios­ta olen huo­lis­sa­ni. Kun öljyn tuo­tan­to alit­taa sel­keäs­ti kysyn­nän, öljyn hin­ta nousee. (Lisäk­si vai­ku­tus­ta on luon­nol­li­ses­ti eri­lai­sel­la spe­ku­laa­tiol­la.) Hin­nan nousul­la on kui­ten­kin rajan­sa, sil­lä ihmi­set eivät voi mak­saa mitä tahan­sa. Öljyn — ja ener­gian — hin­nan nousu rokot­taa kaik­kein pahi­ten pie­ni­tu­loi­sia. Pie­ni­tu­loi­set jou­tu­vat leik­kaa­maan muus­ta kulu­tuk­ses­taan, mikä vähen­tää luon­nol­li­ses­ti koko­nais­ku­lu­tus­ta. Kas­va­va osa pie­ni­tu­loi­sis­ta jät­tää myös vel­kan­sa mak­sa­mat­ta. Seu­rauk­se­na on taan­tu­ma. Taan­tu­ma las­kee kysyn­tää ja sitä kaut­ta öljyn hin­taa, eikä kor­vaa­vil­le inves­toin­neil­le tai tehok­kuus­pa­ran­nuk­sil­le näh­dä­kään oikeutusta. 

    Hin­nan las­ku on kui­ten­kin vain väliai­kais­ta, sil­lä maa­pal­lon väki­lu­ku lisään­tyy aina­kin vuo­teen 2050 saak­ka, ja öljyl­le riit­tää kyl­lä kysyn­tää. Sykli alkaa uudes­taan, mah­dol­li­ses­ti hyvin­kin pian, hyvin mah­dol­li­ses­ti ennen kuin edel­li­sen taan­tu­man jäl­jet on kor­jat­tu. Jos­sain vai­hees­sa eteen voi tul­la luo­to­tuk­seen perus­tu­van talous­jär­jes­tel­män romah­dus, kun luot­ta­mus jat­ku­vaan kas­vuun lop­puu. Pari ensim­mäis­tä sykliä riit­tä­ne­vät sii­hen, että val­tioil­ta lop­puu velan­ot­to­ky­ky ja sitä myö­tä kyky tasa­ta suh­dan­ne­vaih­te­lui­ta. Sit­ten alka­vat yhteis­kun­nal­li­set ongelmat.

    Hin­ta­vo­la­ti­li­tee­tin kas­vu, kun resurs­sin kysyn­tä ylit­tää tuo­tan­non, on suo­ras­taan oppi­kir­ja­ka­maa, ja sekä empii­ri­ses­ti että teo­reet­ti­ses­ti ymmär­tääk­se­ni var­sin tuke­val­la poh­jal­la. Empi­ri­aa sii­tä, että hin­ta­vo­la­ti­li­teet­ti — jopa olois­sa, jois­sa pit­kän ajan tren­di on aivan sel­vä — vähen­tää sijoi­tuk­sia kor­vaa­viin rat­kai­sui­hin on ole­mas­sa. On jopa empi­ri­aa, että hin­ta­vo­la­ti­li­teet­ti vähen­tää nime­no­maan öljyä kor­vaa­vien rat­kai­sui­den käyt­töön­ot­toa. Syyt ovat pit­käl­ti psy­ko­lo­gi­sia: vaik­ka pit­kän ajan tren­di oli­si ilmei­nen, lyhyen aika­vä­lin vola­ti­li­teet­ti saa aikaan vai­ku­tel­man, että entä­pä jos ensi vuon­na… (Nämä tut­ki­muk­set ovat muu­ten yksi niis­tä syis­tä, mik­sen usko Art­tu­ria.) Yksi­tyi­sen sek­to­rin pit­kä­jän­tei­syys ei ollen­kaan vält­tä­mät­tä rii­tä kor­vik­kei­den kehit­te­lyyn riit­tä­vän nopeas­ti; jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ei vält­tä­mät­tä rii­tä sii­hen rahaa.

    Myön­nän: täs­sä ske­naa­rios­sa on val­ta­vas­ti epä­var­muuk­sia. Vähän myö­häi­sem­pi öljy­huip­pu ja odo­tet­tua loi­vem­pi tuo­tan­non las­ku­käy­rä, yhdis­tet­ty­nä uusien ener­gian­läh­tei­den voi­mak­kaam­paan kehi­tyk­seen, tai mik­sei vaik­ka mikä tahan­sa näis­tä yksin, saat­taa aivan hyvin riit­tää teke­mään öljyn lop­pu­las­kus­ta tasais­ta ja rau­hal­lis­ta. Toi­saal­ta, satun­nais­ta­pah­tu­mat voi­vat men­nä myös toi­seen suuntaan. 

    Kuten sanoin, toi­von tämän ske­naa­rion jää­vän toteu­tu­mat­ta. Mie­les­tä­ni sitä sie­tää sil­ti poh­tia ja tutkiskella.

  59. J.M.Korhonen:

    Yksi­tyi­sen sek­to­rin pit­kä­jän­tei­syys ei ollen­kaan vält­tä­mät­tä rii­tä kor­vik­kei­den kehit­te­lyyn riit­tä­vän nopeas­ti; jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ei vält­tä­mät­tä rii­tä sii­hen rahaa.

    hmmm… Mik­si jul­ki­nen sek­to­ri olis pit­kä­jän­tei­sem­pi kuin yksi­tyi­nen sek­to­ri? Kun kapi­ta­lis­ti omis­taa jon­kun resurs­sin, niin sitä kiin­nos­taa aika pal­jon sen arvon kehitys.

    Kun polii­tik­ko on val­las­sa, niin sitä ei vält­tä­mät­tä kiin­nos­ta tip­paa­kaan, että se jät­tää has­sa­tun val­tion­ta­lou­den perin­nöks poliit­ti­sil­le vihollisilleen.

  60. Art­tu­rin ja mui­den kes­kus­te­lu läh­ti aivan har­ha­po­luil­le. Stra­te­gia­työs­sä teh­dään pää­tök­siä tule­vis­ta mark­ki­nois­ta ja osal­lis­tu­mi­ses­ta tule­vil­le mark­ki­noil­le. Toi­set yri­tyk­set onnis­tu­vat täs­sä työs­ken­te­lys­sä kiis­tat­ta parem­min kuin toiset

    Stra­te­gia­työs­ken­te­ly hal­li­tuk­sis­sa, saa­ti ope­ra­tii­vi­nen lii­ke­toi­min­nal­li­nen pää­tök­sen­te­ko, on täy­sin eri asia kuin arbit­raa­sin mah­dol­li­suus tai ei-mah­dol­li­suus täs­mäl­li­ses­ti mää­ri­te­tyl­lä hyö­dyk­keel­lä täs­mäl­li­se­nä ajan hetkenä.

    Yksi­tyi­sen pää­oman perään kat­so­vil­la (yri­tys­ten) hal­li­tuk­sil­la on pai­ne ja vel­voi­te löy­tää tuot­ta­vaa lii­ke­toi­min­taa sel­lai­sel­la aika­jän­teel­lä, että tar­vit­ta­vaa kehi­tys­tä ei sykli­sil­lä mark­ki­noil­la näh­dä oikeutetuksi. 

    Tois­tan vie­lä; hyö­dyk­keen futuu­rin hin­ta­tie­to, yri­tyk­sen osa­ke­kurs­sin hin­ta­tie­to (tai muu­kaan mark­ki­noi­den mil­joo­nil­la posi­tioil­la tii­vis­ty­nyt “älyk­kyys”) ei val­mis­tau­dut­taes­sa tule­viin mark­ki­noi­hin ole liki­main­kaan riit­tä­vä pää­tök­sen­teon pohjaksi. 

    Jul­ki­nen sek­to­ri on pit­kä­jän­tei­sem­pi kuin yksi­tyi­nen sek­to­ri sik­si, että sen tavoit­tee­na ei ole teh­dä voit­toa. Se voi pitää pää­omaa huo­nos­ti tuot­ta­vas­sa tai tap­piol­li­ses­sa toi­min­nas­sa sil­loin­kin kun yksi­tyi­nen sek­to­ri ei tätä tee.

  61. J.M. Kor­ho­nen, tämä esit­tä­mä­si ske­naa­rio ei ole ongel­ma näil­le mark­ki­noi­den yli­ver­tai­seen vii­sau­teen luot­ta­vil­le, kos­ka mark­ki­nat aina kor­jaa­vat itsen­sä, kos­ka hei, niin ne teke­vät. Se, että öljy­hui­pun seu­rauk­se­na öljyn hin­ta nousee, ruo­ka kal­lis­tuu niin että köy­hil­lä ei ole varaa ostaa sitä, työt­tö­myys ja syr­jäy­ty­nei­syys lisään­tyy ja suu­rel­la ihmis­jou­kol­la hyvin­voin­ti las­kee, on epä­oleel­li­nen sivuseik­ka. Mark­ki­nat kor­jaa­vat itsen­sä, ja ainoa syy sil­le että tämä ei tuo­ta mak­si­maa­lis­ta hyö­tyä kai­kil­le on se, että kaik­ki väliin­tu­lot hait­taa­vat mark­ki­noi­den toi­min­taa. Vapaut­ta­kaam­me mark­ki­nat täy­sin ja heit­täy­ty­kääm­me kaik­ki nii­den varaan — mihin­kään ei kan­na­ta varau­tua! Hei­kot sor­tuu elon tiel­lä jne.

  62. Art­tu­ri, jos tehok­kai­den mark­ki­noi­den hypo­tee­si pitäi­si paik­kan­sa, kaik­ki infor­ma­tio oli­si jo hin­nois­sa, Gra­ham-Dodds­vil­len jou­kol­la ei edes voi­si olla parem­paa infoa kuin muil­la. Eikä heil­lä parem­paa infor­maa­tio­ta ollut­kaan, he vain käyt­ti­vät jul­kis­ta tie­toa mui­ta parem­min. Hei­dän value inves­ting-stra­te­gian­sa oli (ja saat­taa olla edel­leen­kin) toi­mi­va, mikä on ris­ti­rii­das­sa EMH:n kanssa. 

    Mark­ki­nat koos­tu­vat ihmi­sis­tä jot­ka eivät aina toi­mi ratio­naa­li­ses­ti, lau­ma­vais­to joh­taa välil­lä har­haan. Vai mik­si luu­let rei­lun kym­me­nen vuo­den takai­sen tek­no­kuplan syn­ty­neen? Jos sel­lais­ta sat­tuu osa­ke­mark­ki­no­liia, niin joku eri­tyi­nen syy estää saman­lai­set vir­heet öljymarkkinoilla?

    Tuos­sa muu­ten parem­pi link­ki Graham-Doddsvilleen:

    http://www.valueinvesting.de/en/superinvestors.htm

  63. Vie­lä yksi huo­mio yri­tys­ten ja tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen mah­dol­li­suuk­sis­ta ja rajoitteista.

    Ener­gia­ky­sy­myk­ses­sä han­ka­luu­te­na on ongel­man val­ta­va mit­ta­kaa­va ja sys­tee­mi­nen luon­ne. Yksit­täi­sen yri­tyk­sen resurs­sit eivät mil­lään rii­tä sys­tee­mis­ten rat­kai­su­jen kehit­tä­mi­seen; aja­tel­laan­pa vaik­ka lii­ken­teen sähköistämistä. 

    On tie­tys­ti help­po sanoa, että entä­pä IT-tek­no­lo­giat — eivät­kö ne kehit­ty­neet­kin yri­tys­ten toi­mes­ta? Ongel­ma­kent­tä on kui­ten­kin aivan eri­lai­nen. Ener­gia­rat­kai­su­ja — ken­ties joi­tain ener­gian­sääs­tö­ve­kot­ti­mia lukuu­not­ta­mat­ta — ei voi kokeil­la ja väsäil­lä auto­tal­leis­sa, vaan ne vaa­ti­vat val­ta­via inves­toin­te­ja. Start-upeil­la on toi­sin sanoen pal­jon pie­nem­pi roo­li kuin vaik­ka­pa net­ti­se­lai­mien kehit­te­lys­sä. Kun kehi­tys­pro­jek­tin inves­toin­nit voi­vat olla kym­me­niä tai sato­ja mil­joo­nia, yksi­kään yri­tys ei sijoi­ta raho­jaan, ellei pro­jek­tin lop­pu­tu­los­ta jo mel­ko var­mas­ti tie­de­tä ennak­koon. Tuo­te­ke­hi­tyk­ses­sä työs­ken­nel­leet tie­tä­vät var­mas­ti, mis­tä puhun: suu­ri osa tuo­te­ke­hi­ty­sin­ves­toin­neis­ta — eten­kin niis­tä isom­mis­ta — edel­lyt­tää mel­ko tuke­van busi­ness casen raken­ta­mis­ta etu­kä­teen. Täl­löin kehi­tel­tä­vät rat­kai­sut ovat oleel­li­ses­ti ottaen joko

    a) enem­män samaa kuin ennen­kin, tai
    b) ole­mas­sao­le­van tek­no­lo­gian kehi­tys­tä hel­pos­ti enna­koi­ta­via kehi­tys­pol­ku­ja pitkin.

    Kun mer­kit­tä­viä raha­sum­mia ei sijoi­te­ta, ennen kuin rat­kai­sun toi­mi­vuu­des­ta on koh­tuul­li­nen var­muus, ja kun — ener­gia­tek­no­lo­gian luon­teen ja pää­oma­val­tai­suu­den vuok­si — rat­kai­sun toi­mi­vuu­des­ta ei saa­da koh­tuul­lis­ta var­muut­ta, ennen kuin mer­kit­tä­viä raha­sum­mia on sijoi­tet­tu sen kokei­luun, radi­kaa­lien inno­vaa­tioi­den toden­nä­köi­syys tulee jää­mään hyvin pie­nek­si. Lisää ongel­mia tulee, jos tuo kuvaa­ma­ni ske­naa­rio toteu­tuu ja öljyn hin­ta­vo­la­ti­li­teet­ti nousee. Mikä vai­kut­taa suun­nil­leen yhtä toden­nä­köi­sel­tä, kuin että Aurin­ko nousee idästä.

  64. Johan­nes Hirvaskoski:

    hyö­dyk­keen futuu­rin hin­ta­tie­to, yri­tyk­sen osa­ke­kurs­sin hin­ta­tie­to (tai muu­kaan mark­ki­noi­den mil­joo­nil­la posi­tioil­la tii­vis­ty­nyt “älyk­kyys”) ei val­mis­tau­dut­taes­sa tule­viin mark­ki­noi­hin ole liki­main­kaan riit­tä­vä pää­tök­sen­teon pohjaksi.

    Mik­si ei ole? Mitä muu­ta tie­toa polii­ti­kot tar­vit­see, jos ne miet­tii miten tule­vai­suu­den öljyn hin­ta kehit­tyy kuin tie­don tule­vai­suu­den öljyn hin­nan kehityksestä?

    Jul­ki­nen sek­to­ri on pit­kä­jän­tei­sem­pi kuin yksi­tyi­nen sek­to­ri sik­si, että sen tavoit­tee­na ei ole teh­dä voit­toa. Se voi pitää pää­omaa huo­nos­ti tuot­ta­vas­sa tai tap­piol­li­ses­sa toi­min­nas­sa sil­loin­kin kun yksi­tyi­nen sek­to­ri ei tätä tee.

    hihi­hi­hi… aika mie­len­kiin­toi­nen mää­ri­tel­mä pit­kä­jän­tei­syy­del­le, että mitä pidem­pään on val­mis tuhoa­maan hyvin­voin­tia, niin sitä pit­kä­jän­tei­sem­pi on.

    Minus­ta parem­pi mää­ri­tel­mä on se, että pit­kä­jän­teis­tä on tuot­taa koko ajan mak­si­mi­mää­rä (pre­sent value) hyvin­voin­tia riip­pu­mat­ta sii­tä miten pit­kään sen hyvin­voin­nin rea­li­soi­tu­mi­nen kestää.

    Tämän hyvin­voin­nin tuot­ta­mi­nen näkyy hin­nois­sa ja kapi­ta­lis­ti joka mak­si­moi vaik­ka vain päi­vän­kin tuot­toa sijoi­tuk­sel­leen ei jätä tule­vai­suu­den hyvin­voin­tia tuottamatta.

    Pau­li Katajisto:

    Art­tu­ri, jos tehok­kai­den mark­ki­noi­den hypo­tee­si pitäi­si paik­kan­sa, kaik­ki infor­ma­tio oli­si jo hinnoissa

    Meil­lä var­maan käy­te­tään EMH käsi­tet­tä sit eri taval­la. Minä käy­tän tätä wiki­pe­dian mää­ri­tel­mää:“In finance, the efficient-mar­ket hypot­he­sis (EMH) asserts that financial mar­kets are “infor­ma­tio­nal­ly efficient”. That is, one can­not con­sis­tent­ly achie­ve returns in excess of ave­ra­ge mar­ket returns on a risk-adjus­ted basis, given the infor­ma­tion publicly avai­lable at the time the invest­ment is made.”

    Vai mik­si luu­let rei­lun kym­me­nen vuo­den takai­sen tek­no­kuplan syn­ty­neen? Jos sel­lais­ta sat­tuu osa­ke­mark­ki­no­liia, niin joku eri­tyi­nen syy estää saman­lai­set vir­heet öljymarkkinoilla?

    Se, että mark­ki­noil­la on kuplia ei miten­kään todis­ta, että EMH ei pitäi­si paik­kaan­sa. Tot­ta­kai öljy­mark­ki­noil­la voi olla kuplia ihan niin­kuin mis­sä tahan­sa mark­ki­noil­la. Kuplia ei vaan voi havai­ta sil­loin, kun se on ole­mas­sa, vaan vas­ta jäl­ki­kä­teen. Eli mark­ki­noil­la ole­va hin­ta­tie­to on paras­ta tie­too mitä on olemassa.

    Minus­ta on syy­tä olla hyvin skep­ti­nen, kun joku blo­gi­kom­men­toi­ja väit­tää tie­tä­vän­sä jon­kun asian parem­min kuin mark­ki­nat, joil­la mil­joo­nat fik­sut ihmi­set pis­tä­vät omat rahan­sa likoon ja käyt­tä­vät hui­mas­ti resurs­se­ja mark­ki­noi­ta parem­man tie­don löytämiseks.

    J.M.Korhonen:

    Yksit­täi­sen yri­tyk­sen resurs­sit eivät mil­lään rii­tä sys­tee­mis­ten rat­kai­su­jen kehit­tä­mi­seen; aja­tel­laan­pa vaik­ka lii­ken­teen sähköistämistä.

    Niin jär­jes­tys­tä syn­tyy spon­taa­nis­ti ilman, että sil­lä on mitään äly­käs­tä suun­nit­te­li­jaa, esim. ekosysteemi.

    Mikä vai­kut­taa suun­nil­leen yhtä toden­nä­köi­sel­tä, kuin että Aurin­ko nousee idästä.

    Hais­tan vedon: lyön vetoa sen puo­les­ta, että hin­ta­vo­la­ti­li­teet­ti ei nouse samoil­la ker­toi­mil­la kuin sinä olet val­mis lyö­mään vetoa sen puo­les­ta, että aurin­ko ei nouse idästä.

  65. Art­tu­ri, ehkä puhum­me nyt tois­tem­me ohi. Kes­kus­te­lu läh­ti sii­tä, kun väi­tit, ettei öljyn hin­ta pomp­paa mihin­kään radi­kaa­lis­ti. Näy­tin, että näin voi käy­dä, ja että näin on käynyt. 

    Kyl­lä minä uskon ihan täy­sin, että teo­rias­sa EMH toi­mii oikein näp­pä­räs­ti. Käy­tän­nös­sä vain sii­hen luot­ta­mi­nen tun­tuu tuot­ta­van vähän tur­han pal­jon sot­kua, jon­ka sii­voa­mi­nen jää veronmaksajille.

    Joten­kin tun­tuu — pahoit­te­len jos olen ymmär­tä­nyt vää­rin — mut­ta sinä ja muut EMH:n kan­nat­ta­jat taval­laan todis­te­let­te, että mark­ki­nat toi­mi­vat hyvin, pait­si sil­loin kun ne eivät toi­mi. Nime­no­maan nois­ta kuplis­ta saa osviit­taa sii­tä, mis­tä minä aina­kin olen huo­lis­sa­ni, ja olen täy­sin eri miel­tä sii­tä, ettei­kö nii­tä voi­si havai­ta nii­den olles­sa olemassa.

    Nykyi­ses­tä subpri­me-kuplas­ta varoi­tel­tiin hyvis­sä ajoin (muis­tan luke­nee­ni Eco­no­mis­tin artik­ke­lin CDO:ista jos­kus 2006; sil­loin jo ajat­te­lin, että tämä ei voi päät­tyä hyvin); IT-kuplas­ta varoi­tel­tiin hyvis­sä ajoin; 1980-luvun kasi­no­ta­lou­den ris­keis­tä varoi­tel­tiin hyvis­sä ajoin; vuo­den 1973 öljy­krii­sin kal­tai­ses­ta tilan­tees­ta varoi­tel­tiin hyvis­sä ajoin (OPEC-maat itse asias­sa yrit­ti­vät vas­taa­vaa temp­pua 1967 mut­tei­vat onnis­tu­neet, kos­ka tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia löy­tyi muu­al­ta). Veik­kaan, että tulp­paa­ni­kuplas­ta­kin varoi­tel­tiin. Ongel­ma on sii­nä, että varoi­tuk­siin ei uskot­tu. Kun miet­tii rahoi­tus­mark­ki­noil­la toi­mi­vien insen­tii­vi­jär­jes­tel­miä, ja ajat­te­lee asi­aa enem­män­kin pyra­mi­di­hui­jauk­se­na tai yli­lyön­tei­hin alt­tii­na eko­sys­tee­mi­nä kuin minään kovin ratio­naa­li­se­na jär­jes­tel­mä­nä, on help­po näh­dä yksi syy sil­le mik­si laa­laa-maas­sa elä­mi­nen on monel­le hou­kut­te­le­vam­pi rat­kai­su. Lau­man muka­na on help­po men­nä, ja lau­ma­käyt­täy­ty­mis­tä­hän on ihan empii­ri­ses­ti löy­det­ty nime­no­maan mark­ki­noi­den toiminnasta.

    EMH tai­taa olla osa ongel­maa, sil­lä sii­hen fun­da­men­ta­lis­ti­ses­ti usko­vat eivät tie­ten­kään usko varoi­tuk­sia. Vaik­ka kuplat eivät sinän­sä todis­ta­kaan EMH:ta vää­räk­si, pitää kysyä, mitä hyö­tyä on teo­rias­ta joka toi­mii joka ker­ta, pait­si sil­loin kun se ei toi­mi — ja jon­ka puut­tei­den seu­rauk­set tun­tu­vat kaa­tu­van veron­mak­sa­jien maksettaviksi?

    Eko­sys­tee­meis­tä vie­lä sen ver­ran, että olen kyl­lä jon­kin ver­ran pereh­ty­nyt itse­jär­jes­täy­ty­viin jär­jes­tel­miin ja komplek­si­suus­teo­rian sovel­luk­siin. Tuos­sa ylem­mäs­sä vies­tis­sä yri­tin hiu­kan ava­ta, mik­si nyky­jär­jes­tel­mäs­tä ei miten­kään auto­maat­ti­ses­ti ole yri­tys­ten kul­jet­ta­vis­sa ole­va avoin­ta kehi­tys­pol­kua uusiin energiaratkaisuihin. 

    Kyl­lä, itse­jär­jes­täy­ty­mis­tä tapah­tuu, ja uusi dynaa­mi­nen tasa­pai­no­ti­la löy­tyy ennen­pit­kää (ellei jär­jes­tel­mä lip­sah­da kaa­ot­ti­sel­le alu­eel­le, mitä talous­jär­jes­tel­mä ei toden­nä­köi­ses­ti kovin pit­käk­si aikaa voi teh­dä), mut­ta nyt kysy­mys onkin sii­tä, mil­lai­nen se uusi tasa­pai­no­ti­la on. Kun sys­tee­min läpi kul­ke­va net­toe­ner­gia­vir­ta pie­ne­nee, pidän toden­nä­köi­se­nä, että talous­sys­tee­mi käyt­täy­tyy kuin muut­kin vas­taa­vas­sa tilas­sa ole­vat sys­tee­mit: sen komplek­si­suus las­kee tasol­le, jota ener­gia­vir­ta pys­tyy yllä­pi­tä­mään. Komplek­si­suu­den las­ku yhteis­kun­nas­sa tar­koit­taa mm. työn­jaon ja eri­kois­tu­mi­sen vähen­ty­mis­tä, ja vähem­män mah­dol­li­suuk­sia uusiin, arvoa luo­viin kombinaatioihin. 

    Nyt täy­tyy vie­lä sanoa, että vaik­ka näis­tä kir­joi­tuk­sis­ta­ni saa­kin aika ener­gia­re­duk­tio­nis­ti­sen kuvan, en ole oikeas­ti sitä miel­tä että aivan kaik­ki joh­tuu vain ja ainoas­taan ener­gias­ta. Mut­ta jos ottai­sin kaik­ki toi­saal­ta-toi­saal­ta-pun­ta­roin­nit näi­hin kir­joi­tuk­siin, nekin har­vat jot­ka näi­tä jut­tu­ja jak­sa­vat lukea, kyl­läs­tyi­si­vät jo puo­les­sa välissä.

    Hais­tan vedon: lyön vetoa sen puo­les­ta, että hin­ta­vo­la­ti­li­teet­ti ei nouse samoil­la ker­toi­mil­la kuin sinä olet val­mis lyö­mään vetoa sen puo­les­ta, että aurin­ko ei nouse idästä.

    Tar­koi­tin, että hin­ta­vo­la­ti­li­tee­tin nousu on mie­les­tä­ni aika itses­tään­sel­vä seu­raus min­kä tahan­sa resurs­sin kysyn­nän ylit­täes­sä tar­jon­nan. Lyö­dään vaan vetoa, mie­lel­lä­ni olen täs­sä asias­sa vää­räs­sä. Sano­taan vaik­ka, että öljyn kes­ki­mää­räi­nen hin­ta­vo­la­ti­li­teet­ti 2010–2020 on suu­rem­pi kuin 1990–2000. Meil­lä tai­taa olla sen ver­ran yhtei­siä tut­ta­via, että eikö­hän todis­ta­jat­kin saa­da kasaan.

  66. J. M. Korhonen:

    Kyl­lä, näen asian ole­van enem­män­kin niin, että hyvin­voin­ti on seu­raus­ta käyt­tö­kel­poi­sen ener­gian (ekser­gian) saa­ta­vuu­des­ta. Kausa­li­teet­tia on käsi­tel­lyt koko jouk­ko ympä­ris­tö- ja ener­gia­ta­lous­tie­tei­li­jöi­tä, mm. aiem­min mai­nit­tu pari­val­jak­ko Ayres & Warr. Olen yrit­tä­nyt hei­dän uusim­man kir­jan­sa tii­vis­tää ihan suo­men kie­lel­lä; arvos­tai­sin, jos voi­sit kom­men­toi­da suo­raan niitä. 

    Minus­ta tuo on ihan mie­len­kiin­toi­nen näkö­kul­ma. En ole tuo­ta alku­pe­räis­tä teos­ta luke­nut, mut­ta tuon tii­vis­tel­män perus­teel­la oli­sin skeptinen.

    Tuo läh­tö­ole­tus, siis että talou­den tuli­si jat­ku­vas­ti kas­vaa, ei minus­ta pidä paik­kaan­sa. Ei aina­kaan sii­nä tapauk­ses­sa, että se kas­vu tar­koit­tai­si suu­rem­paa krää­sä­mää­rää ja öljyn polt­ta­mis­ta pai­kas­ta toi­seen siir­ryt­täes­sä. Pidän esi­mer­kik­si BKT:tä huo­no­na mit­ta­ri­na osin tuos­ta syys­tä: se ei vält­tä­mät­tä kuvaa ihmis­ten koke­maa hyvin­voin­tia kovin­kaan hyvin.

    Tämä voi olla osin maa­il­man­ku­vaan liit­ty­vä­kin asia, mut­ta minus­ta talous­jär­jes­tel­mä toi­mii hyvin sil­loin kuin se ohjaa allo­koi­maan _käytettävissä olevat_ resurs­sit mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti. Näh­däk­se­ni se toi­mii aivan hyvin myös sii­nä tapauk­ses­sa, että ne käy­tet­tä­vis­sä ole­vat resurs­sit pie­ne­ni­si­vät, eikä talous “kas­vai­si”.

    En epäi­le, ettei­kö her­ro­jen ana­lyy­si sii­tä, että ener­gian­käyt­tö toi­mi­si hyvä­nä selit­tä­vä­nä muut­tu­ja­na talous­kas­vu­neu­tett kuvaa­mi­seen, oli­si men­nei­syy­teen suh­tu­na oikea. Koko­naan toi­nen asia on se, että mitä oli­si tapah­tu­nut, jos nii­tä hal­po­ja ener­gia­re­ser­ve­jä ei oli­si ollut? Minä epäi­len, että sil­loin talous­kas­vu oli­si ehkä ollut mal­til­li­sem­paa ja se kas­vu, jota oli­si syn­ty­nyt, ei oli­si­kaan enää seli­tet­tä­vis­sä energiankäytöllä.

    Sivu­men­nen sanoen, sii­nä vai­hees­sa, kun talout­ta ale­taan selit­tää muu­ta­mal­la has­sul­la muut­tu­jal­la (pää­oma, työ­voi­ma, ener­gia) ja sit­ten vie­lä perus­tel­laan asioi­ta fysii­kan kal­tai­sen empii­ri­sen tie­teen kei­noin, minä pois­tan var­mis­ti­men. Talous on pal­jon moni­mut­kai­sem­pi sys­tee­mi kuin useim­mat myön­tä­vät. Kuten blo­gil­la­si kirjoitit:

    Mut­ta yksi­kään tähän men­nes­sä esi­tet­ty, ylei­siin käyt­täy­ty­mis­mal­lei­hin perus­tu­va teo­ria ei osaa selit­tää mik­si jot­kin talou­det kas­va­vat, toi­set kas­va­vat nopeam­min, mut­ta kol­man­net eivät kas­va lainkaan. 

    Eipä niin, eikä kyl­lä seli­tä tämän jälkeenkään.

    En myös­kään jaa tuo­ta syn­keäh­köä näkö­kan­taa käy­tet­tä­vis­sä ole­vien ener­gia­va­ro­jem­me suh­teen. Aurin­ko kui­ten­kin tuot­taa maa­pal­lol­le hui­man pal­jon ener­gi­aa näh­tä­vis­sä ole­vaan tar­pee­seen näh­den. Hin­nan nouse­mi­seen on ole­mas­sa hyvin­kin monia tapo­ja rea­goi­da. Aina­kin län­si­mais­sa on mah­dol­lis­ta vähen­tää ener­gian­käyt­töä suh­teel­li­sen mer­kit­tä­väs­ti­kin ilman, että ihmis­ten hyvin­voin­ti kovin­kaan pal­joa sii­tä kär­si­si. Toi­saal­ta tek­nii­kan kehit­ty­mi­nen (GM, hyö­tö­reak­to­rit, auriin­ko­ken­not yms.) tuo­ne­vat meil­le jat­ku­vas­ti uusia tapo­ja ottaa ener­gia­re­surs­se­ja käyttöön.


    Mitä tulee tuo­hon ske­naa­rioo­si, niin minä en edel­leen­kään ymmär­rä (kuten ei ilmei­ses­ti Art­tu­ri­kaan), mikä oli­si se meka­nis­mi, että poliit­ti­set pää­tök­sen­te­ki­jät osai­si­vat sijoit­taa rajal­li­set resurs­sim­me pit­kä­jän­tei­sem­min tai parem­min kuin yri­tyk­set. Tie­ten­kin yri­tyk­set (tai yksit­täi­set ihmi­set) usein ajat­te­le­vat lyhyt­jän­tei­ses­ti ja teke­vät pöl­jiä inves­toin­te­ja, mut­ta näh­däk­se­ni poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa tuo on yli­voi­mai­ses­ti yleisempää.

    Kari

  67. Kari Kos­ki­sel­le:

    Jul­ki­sen sek­to­rin aktii­vi­ses­sa omis­ta­jaoh­jauk­ses­sa ole­va yri­tys voi nou­dat­taa tek­no­lo­gia­siir­ty­mään tar­vit­ta­vaa pit­kä­jän­teis­tä kas­vustra­te­gi­aa hei­kos­ta kan­nat­ta­vuu­des­ta huo­li­mat­ta, kos­ka jul­ki­sen sek­to­rin omis­ta­mas­sa yri­tyk­ses­sä tavoit­tee­na voi olla koko yhteis­kun­nan etu. Yksi­tyi­sen yri­tyk­sen tavoit­tee­na on yri­tyk­sen etu.

    Sen kum­mem­paa meka­nis­mia ei tar­vi­ta. — Polii­ti­kot sinän­sä tulee pitää kau­ka­na ope­ra­tii­vi­ses­ta pää­tök­sen­teos­ta, oikea pää­tök­sen­teon taso jol­la omis­ta­jaoh­jauk­sen pitää tul­la sisään on stra­te­gian luo­mi­sen vaihe. 

    Lyhyes­ti sanot­tu­na, omis­ta­mi­nen on kei­no toteut­taa poliit­ti­sia tavoit­tei­ta. Jos niin halu­taan. Enem­män asias­ta blogissani.

  68. J.M.Korhonen:

    Kes­kus­te­lu läh­ti sii­tä, kun väi­tit, ettei öljyn hin­ta pomp­paa mihin­kään radi­kaa­lis­ti. Näy­tin, että näin voi käy­dä, ja että näin on käynyt.

    Joo ja eiks me jo pääs­ty sii­tä yhtei­sym­mär­ryk­seen, että me tar­koi­tet­tiin eri asioi­ta. Minä yri­tin siis sanoa, että mark­ki­nat tie­tää parem­min kuin kukaan muu mihin hin­ta pomp­paa, eli mark­ki­noil­ta saa par­haan infon sii­tä onko hin­ta pomp­paa­mas­sa ja jos on, niin mihin.

    Kyl­lä minä uskon ihan täy­sin, että teo­rias­sa EMH toi­mii oikein näppärästi.

    Niin minä­kin. Meil­lä onkin eri­mie­li­syyt­tä sii­tä, että toi­mii­ko EMH käy­tän­nös­sä. On tie­tys­ti aika kum­mal­lis­ta, että täs­tä voi olla eri miel­tä, kun Fama ja kump­pa­nit on osoit­ta­neet, että men­nei­syy­den menes­ty­mi­nen ei ennus­ta tule­vai­suu­des­sa menes­ty­mis­tä, eli että jos jol­la­kin on jos­kus mark­ki­noi­ta parem­paa tie­toa, niin sitä ei voi huo­ma­ta ennen kuin käy niin, että sitä parem­paa tie­toa ei enää ookkaan.

    Käy­tän­nös­sä vain sii­hen luot­ta­mi­nen tun­tuu tuot­ta­van vähän tur­han pal­jon sot­kua, jon­ka sii­voa­mi­nen jää veronmaksajille.

    No ollaan sovus­sa eri miel­tä. Minun mie­les­tä sii­hen luot­ta­mat­to­muus tuot­taa vähän tur­han pal­jon sot­kua, jon­ka sii­voa­mi­nen jää veronmaksajille.

    Joten­kin tun­tuu – pahoit­te­len jos olen ymmär­tä­nyt vää­rin – mut­ta sinä ja muut EMH:n kan­nat­ta­jat taval­laan todis­te­let­te, että mark­ki­nat toi­mi­vat hyvin, pait­si sil­loin kun ne eivät toimi. 

    Ei tar­vit­se olla pahoil­laan. Sat­tuu­han näi­tä. EMH tar­koit­taa vaan sitä, että mikään muu ei toi­mi parem­min kuin mark­ki­nat tai toi­sin sanoen, jos joku sanoo tie­tä­vän­sä mark­ki­noi­ta parem­min mikä jon­kun hin­ta on, niin toden­nä­köi­ses­ti hän on väärässä.

    Nime­no­maan nois­ta kuplis­ta saa osviit­taa sii­tä, mis­tä minä aina­kin olen huo­lis­sa­ni, ja olen täy­sin eri miel­tä sii­tä, ettei­kö nii­tä voi­si havai­ta nii­den olles­sa olemassa.

    heh. Jos nii­tä voi havai­ta nii­den olles­sa ole­mas­sa, niin ne pok­sah­ta­vat, kun se info kuplas­ta tulee markkinoille!

    Nykyi­ses­tä subpri­me-kuplas­ta varoi­tel­tiin hyvis­sä ajoin 

    Tot­ta­kai. Ei tämä todis­ta yhtään mitään. Jos varoit­te­li­jat ei oo val­mii­ta lyö­mään vetoa tie­to­jen­sa poh­jal­ta, niin ei ne varoi­tuk­set oo min­kään arvoi­sia ihan samal­la taval­la kuin minun mie­li­pi­teel­le öljyn hin­nas­ta tule­vai­suu­des­sa ei pidä lait­taa mitään painoa.

    Meil­lä on koko ajan varoit­te­li­joi­ta joka läh­töön. Varoi­tel­laan kul­ta­kuplas­ta, öljy­kuplas­ta, asun­to­kuplas­ta, val­tion vel­ka­pa­pe­ri­kuplas­ta, inflaa­tios­ta ja ties sun mis­tä. Jos nämä varoit­te­li­jat ovat ris­ti­rii­das­sa mark­ki­na­hin­to­jen kans­sa, niin he ovat myös toden­nä­köi­ses­ti väärässä.

    Sit­ten kun jos­kus joku kupla pok­sah­taa, niin meil­lä ei todel­la­kaan ole pula ihmi­sis­tä, jot­ka ovat “ennus­ta­neet” sen.

    vuo­den 1973 öljy­krii­sin kal­tai­ses­ta tilan­tees­ta varoi­tel­tiin hyvis­sä ajoin (OPEC-maat itse asias­sa yrit­ti­vät vas­taa­vaa temp­pua 1967 mut­tei­vat onnis­tu­neet, kos­ka tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia löy­tyi muualta). 

    Täs­sä­hän tämä tuli­kin hie­nos­ti! Varoi­tel­tiin, että huo­nos­ti käy ja sit­ten ei käy­nyt­kään. (Tie­tys­ti ennus­ta­jat väit­tä­vät ennus­ta­neen­sa oikein, jos vuon­na 1967 ennus­taa, että öljyn hin­ta nousee jos­kus tule­vai­suu­des­sa ja sit­ten jos­kus tule­vai­suu­des­sa se nousee. Täl­lai­set ennus­tuk­set on ilmi­sel­väs­ti nol­lan arvoisia.)

    Kun miet­tii rahoi­tus­mark­ki­noil­la toi­mi­vien insen­tii­vi­jär­jes­tel­miä, ja ajat­te­lee asi­aa enem­män­kin pyra­mi­di­hui­jauk­se­na tai yli­lyön­tei­hin alt­tii­na eko­sys­tee­mi­nä kuin minään kovin ratio­naa­li­se­na jär­jes­tel­mä­nä, on help­po näh­dä yksi syy sil­le mik­si laa­laa-maas­sa elä­mi­nen on monel­le hou­kut­te­le­vam­pi ratkaisu.

    Niin on todel­la­kin aika help­po näh­dä ne psy­ko­lo­gi­set syyt mik­si aina löy­tyy tuo­mion­päi­vää pel­kää­viä tosius­ko­vai­sia elä­mäs­sä laalaa-maassa.

    pitää kysyä, mitä hyö­tyä on teo­rias­ta joka toi­mii joka ker­ta, pait­si sil­loin kun se ei toimi

    No se hyö­ty sii­tä aina­kin on, että se pitää nöyränä.

    Lyö­dään vaan vetoa, mie­lel­lä­ni olen täs­sä asias­sa väärässä.

    Ok. Mil­lä ker­toi­mil­la olet val­mis lyö­mään vetoa sen puo­les­ta, että aurin­ko nousee län­nes­tä? Minä pää­tän sit­ten lyön­kö noil­la ker­toi­mil­la mie­luum­min vetoa sen puo­les­ta, että hin­ta­vo­la­ti­li­teet­ti ei kas­va tai aurin­gon noususta.

    Kari Kos­ki­nen:

    Minus­ta tuo on ihan mie­len­kiin­toi­nen näkö­kul­ma.… Tämä voi olla osin maa­il­man­ku­vaan liit­ty­vä­kin asia, mut­ta minus­ta talous­jär­jes­tel­mä toi­mii hyvin sil­loin kuin se ohjaa allo­koi­maan _käytettävissä olevat_ resurs­sit mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti. Näh­däk­se­ni se toi­mii aivan hyvin myös sii­nä tapauk­ses­sa, että ne käy­tet­tä­vis­sä ole­vat resurs­sit pie­ne­ni­si­vät, eikä talous “kas­vai­si”.

    Samaa miel­tä. Siks mä en “usko” mihin­kään kata­stro­fiin, jos ener­gia­mää­rä vähenee.

    Johan­nes Hirvaskoski:

    Jul­ki­sen sek­to­rin aktii­vi­ses­sa omis­ta­jaoh­jauk­ses­sa ole­va yri­tys voi nou­dat­taa tek­no­lo­gia­siir­ty­mään tar­vit­ta­vaa pit­kä­jän­teis­tä kas­vustra­te­gi­aa hei­kos­ta kan­nat­ta­vuu­des­ta huo­li­mat­ta, kos­ka jul­ki­sen sek­to­rin omis­ta­mas­sa yri­tyk­ses­sä tavoit­tee­na voi olla koko yhteis­kun­nan etu. Yksi­tyi­sen yri­tyk­sen tavoit­tee­na on yri­tyk­sen etu.

    Ensin­nä­kin mis­tä ihmees­tä tuo jul­ki­sen sek­to­rin tavoi­te on repäis­ty? Ei aina­kaan polii­tik­ko­jen tai äänes­tä­jien kannustimista?

    Se, että yri­tys ajaa vaan omis­ta­jien­sa etua ei tar­koi­ta mil­lään muo­toa ettei­kö yri­tys pys­tyi­si odot­ta­maan voit­to­jen rea­li­soi­tu­mis­ta vaik­ka kuin­ka kau­an. Polii­ti­koil­la sen sijaan ei oo aikaa odot­taa. Jos tulos­ta ei tule, niin jou­tuu ulos.

    Voit aja­tel­la tätä vaik­ka yksin­ker­tai­sen ana­lo­gien kaut­ta. Sijoit­ta­ja ostaa met­sää, joka on juu­ri hakat­tu. Miten hän mak­si­moi met­säs­tä saa­ta­van tuo­ton? Hak­kaa­mal­la risu­kon ja myy­mäl­lä puu­ta vai odot­ta­mal­la pui­den kas­vua ja myy­mäl­lä metsän?

    Ei tar­vit­se kum­moi­sia älyn­lah­jo­ja, että huo­maa tuo­ton mak­si­moi­tu­van sil­loin, kun tekee koko yhteis­kun­nan kan­nal­ta opti­maa­li­sen pää­tök­sen, eli kas­vat­taa pui­ta niin kau­an kun­nes nii­den hak­kaa­mi­ses­ta saa eni­ten voittoa.

    Jos ei halua pitää met­sää näin kau­an, niin kan­nat­taa antaa met­säsn kas­vaa ja myy­dä se arvok­kaam­pa­na eteen päin.

  69. Johan­nes Hirvankoski:

    Jul­ki­sen sek­to­rin aktii­vi­ses­sa omis­ta­jaoh­jauk­ses­sa ole­va yri­tys voi nou­dat­taa tek­no­lo­gia­siir­ty­mään tar­vit­ta­vaa pit­kä­jän­teis­tä kas­vustra­te­gi­aa hei­kos­ta kan­nat­ta­vuu­des­ta huo­li­mat­ta, kos­ka jul­ki­sen sek­to­rin omis­ta­mas­sa yri­tyk­ses­sä tavoit­tee­na voi olla koko yhteis­kun­nan etu. Yksi­tyi­sen yri­tyk­sen tavoit­tee­na on yri­tyk­sen etu. 

    Kyl­lä kai sitä voi yhtä sun tois­ta teo­reet­ti­ses­sa kuvi­tel­ma­maa­il­mas­sa tapah­tua, mut­ta käy­tän­nös­sä näin eita­pah­du: val­tion tou­hu on lähes kai­kil­la mit­ta­reil­la lyhyt­jän­tei­sem­pää kuin yksi­tyis­ten toimijoiden.

    Jos ver­ra­taan vaik­ka­pa yli­opis­to­ja Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa (val­tion viras­to­ja) Yhdys­val­toi­hin (yksi­tyi­siä) ei tar­vit­se kau­aa­kaan asi­aa sel­vit­tää tode­tak­seen tääl­lä tou­hun ole­van käsit­tä­mät­tö­män lyhytjänteistä.

    Sama pätee yri­tys­maa­il­maan. Maan hal­li­tuk­set tule­vat ja mene­vät, mut­ta Ollil­la sää­tää kurs­sia visioi­den­sa mukaan kym­me­niä vuo­sia. Täs­mäl­leen niin kau­an, kun hom­ma sujuu. Omis­ta­jal­la tämä jän­ne on vie­lä pidem­pi, jos rahaa riittää.

    On joten­kin häi­riin­ty­nyt­tä aja­tel­la, että ihmi­set oli­si­vat vähemmän/enemmän kiin­nos­tu­nei­ta omasta/Suomen/ihmiskunnan hyvin­voin­nis­ta sil­loin kuin he joh­ta­vat yri­tys­tä tai omis­ta­vat nii­tä ver­rat­tu­na aja­tus­maa­imaan sil­loin, kun he käy­vät äänes­tä­mäs­sä tai vai­kut­ta­vat politiikassa.

    Ja sii­nä tapauk­ses­sa, että ne ihmi­set ovat­kin mätä­mu­nia, on pal­jon vähem­män vahin­gol­lis­ta, että ne toi­mi­vat fir­mois­sa kuin se, että ne toi­mi­vat politiikassa.

    Kari

  70. Mark­ki­na­fun­da­men­ta­lis­tien jutut ovat kyl­lä usein niin huvit­ta­via, ettei tie­dä pitäi­si­kö itkeä vai nauraa. 

    ISS:n (ava­ruus­a­se­ma) hin­nak­si on arvioi­tu n. 100 mil­jar­dia euroa. Sen mak­sa­vat yhdes­sä muka­na ole­vat vii­si ava­ruus­hal­lin­toa, pää­osin verovaroista.

    Ase­mal­la on tar­koi­tus teh­dä perus­tut­ki­mus­ta. Val­mis­tel­len mm. myö­hem­pää Mar­sin mat­kaa täl­lä vuosisadalla.

    Tämä vain yhte­nä esi­merk­ki­nä sel­lai­ses­ta, mitä rahal­lis­ta voit­toa tavoit­te­le­vat mark­ki­nat eivät iki­nä kehit­täi­si jos­sa­kin kuvit­teel­li­ses­sa minarkiassa.

    Ovat­ko esi­mer­kik­si hyö­tö­reak­to­rit vas­taa­van kal­tai­nen mark­ki­noi­den vai­keas­ti tavoi­tet­ta­vis­sa ole­va teknologinen/tutkimuksellinen pää­mää­rä on yksi tule­van ener­gia­po­li­tii­kan kysymyksiä.

    Kuin­ka pal­jon hyö­tö­reak­to­rien tut­ki­mus mak­saa? Mitä se edel­lyt­tää? Kuin­ka kal­lis on esi­mer­kik­si yksit­täi­nen koeyksikkö?
    Mitä mark­ki­nain­ten­sii­viä yri­tyk­sil­lä oli­si suu­res­sa mitas­sa tätä tut­ki­mus­ta teh­dä? Ovat­ko yksit­täi­sen ener­giay­ri­tyk­sen koh­dal­la hou­kut­ti­met ja tar­vit­tu panos­tus tasa­pai­nos­sa suh­tees­sa toisiinsa?
    Tuli­si­ko tut­ki­muk­ses­ta hou­kut­te­le­vam­paa, jos tut­ki­mus­ten edel­lyt­tä­män pää­oman muka­na tule­va talou­del­li­nen ris­ki jakau­tui­si laa­jem­mal­le, useam­mal­le yri­tyk­sel­le ja val­tiol­li­sil­le tut­ki­musyk­si­köil­le? Saa­tai­siin­ko tulos­ta nopeam­min aikaan kun näi­tä lai­tok­sia (vrt. koeyk­sik­kö­jen raken­ta­mi­nen) kehi­tet­täi­siin yhteis­työs­sä, mm. kal­lis­ta pääl­lek­käi­syyt­tä vält­täen ja työ­tä jakaen? (Jul­ki­sen sek­to­rin muka­nao­lo tar­peen joka tapauk­ses­sa tur­val­li­suu­den takia!)

    Tule­van tek­no­lo­gian hyö­dyn­tä­mi­nen ja sil­lä aika­naan teh­tä­vät voi­tot (voi­han kysees­sä olla tule­vai­suu­den mer­kit­tä­vin ener­gian­läh­de vuo­si­tu­han­sik­si eteen­päin) pitäi­si kyl­lä yri­tyk­siä muka­na, mut­ta voi hyvin olla, että tar­vit­tai­siin kui­ten­kin alkuun ja mat­kan var­rel­la mer­kit­tä­vää jul­ki­sen sek­to­rin muka­na oloa, ohjaa­va vai­ku­tus­ta ja rahal­lis­ta panos­tus­ta. Kv. yhteistyössä!

    Tämä voi­si nopeut­taa voi­ma­loi­den mark­ki­noil­le tuloa (ja todel­la suu­ren­luo­kan poten­ti­aa­lia las­kea CO2-pääs­tö­jä, sikä­li jos sen näkee tar­peel­li­sek­si, vih­reät eivät näe) jopa vuosikymmenillä.

  71. Az,

    Nuo ovat vähän huo­no­ja esi­merk­ke­jä; ei meil­lä ole tie­toa sii­tä, onko ISS:ään panos­ta­mi­ses­sa jär­keä eli ei. Hyö­tö­reak­to­re­ja taas ei yksi­tyi­set fir­mat a) sai­si ruve­ta tusaa­maan ja b) ei kan­nat­tai­si­kaan, kos­ka veron­mak­sa­jien raho­jen kans­sa on paha kilpailla.

    Ehkä ydin­pom­mi oli­si ollut parem­pi esi­merk­ki? Ihmis­ten tap­pa­mi­seen kehi­te­tyis­sä jutuis­sa val­tiot ovat kiis­tat­ta ylivoimaisia 🙂

    No, tämä nyt oli vähän täl­lais­ta pirui­lua, ymmär­sin kyl­lä point­ti­si. Mut­ta huo­maut­tai­sin kui­ten­kin, että aika­moi­nen mää­rä perus­tut­ki­nuk­ses­ta­kin teh­dään yksi­tyis­ten pul­ju­jen toi­mes­ta — efek­tio­vi­ses­ti isom­mil­la bud­je­teil­la kuin Man­hat­tan-pro­jek­ti aikanaan.

    Kari

  72. Kari, val­tioi­den roo­li koros­tuu tek­no­lo­giois­sa, joi­den odo­tet­ta­vat hyö­dyt rea­li­soi­tu­vat kau­em­pa­na tule­vai­suu­des­sa kuin min­ne yksi­tyis­ten yri­tys­ten voi­ton­mak­si­moin­ti­ho­ri­sont­ti ylet­tyy. Toi­nen syy, mik­si jul­kis­ta rahaa voi­daan tar­vi­ta, on tut­ki­mus jon­ka tulok­sia on vai­kea omia yhdel­le yri­tyk­sel­le (appropri­aa­tio-ongel­ma). Käsit­tääk­se­ni tämän ei pitäi­si olla miten­kään kovin uut­ta teo­ri­aa, sii­tä kun ovat kir­joit­ta­neet useam­mat talous­tie­tei­li­jät, alkaen aina­kin Arrowis­ta (1962) ja kak­si­kos­ta Atkin­son & Stiglitz (1969). Olen ihan samaa miel­tä sii­tä, että polii­ti­kot­kin voi­vat teh­dä — ja teke­vät- huo­no­ja rat­kai­su­ja. Yksi rat­kai­su on tukea yri­tys­ver­kos­to­ja kehit­tä­mään yhdes­sä rat­kai­su­ja ongel­miin; näin voi­daan kier­tää rajoi­tus­ta sii­tä, että yksi­tyi­nen yri­tys ei ole riit­tä­vän iso aikaan­saa­maan sys­tee­mis­tä muu­tos­ta (esim. säh­kö­au­toi­hin siirtyminen).

    Mitä tulee talous­jär­jes­tel­mä-kysy­myk­seen, tai­dam­me puhua vähän eri asiois­ta. Mark­ki­na­ta­lous­jär­jes­tel­mä on — mar­ket fai­lu­rei­ta lukuu­not­ta­mat­ta — luul­ta­vas­ti tehok­kain jär­jes­tel­mä resurs­sien jaka­mi­seen. Itse kui­ten­kin olen huo­les­tu­nut kas­vun pysäh­ty­mi­sen aiheut­ta­mis­ta ongelmista.

    Suh­tau­dun itse­kin skep­ti­ses­ti asioi­den selit­tä­mi­seen yhdel­lä tai muu­ta­mal­la muut­tu­jal­la. Toi­saal­ta, Ayre­sin & War­rin aja­tus ei ole miten­kään mah­do­ton. Hei­dän mal­lin­sa sovi­te BKT:n kas­vu­käy­rään USA:n ja Japa­nin koh­dal­la (sekä itse­näi­nen tut­ki­mus Sak­san koh­dal­la) on erit­täin hyvä, ymmär­tääk­se­ni parem­pi kuin kil­pai­le­vil­la ideoil­la. Kausa­li­teet­ti­ky­sy­mys­tä­kin (talous­kas­vu ener­gian­ku­lu­tuk­sen, vai ener­gian­ku­lu­tus talous­kas­vun seu­raus­ta) on käsi­tel­ty. On ihan ylei­ses­ti tie­dos­sa, että kor­keam­pi talou­del­li­nen akti­vi­teet­ti ja kor­keam­pi koko­nai­se­ner­gian­ku­lu­tus kul­ke­vat käsi kädes­sä — IEA:n mal­lin mukaan 1 % BKT:n lisäys­tä kas­vat­taa ener­gian­ku­lu­tus­ta 0,6 %. Mal­lis­sa on myös intui­tii­vis­ta jär­keä, sikä­li kun miet­tii, miten vähän tuot­ta­vuus­pa­ran­nuk­sia on saa­tu aikaan ilman ener­gian­ku­lu­tuk­sen lisäys­tä jos­sain koh­das­sa tuot­teen tai pal­ve­lun elin­kaar­ta. Esi­mer­kik­si useis­sa pal­ve­luis­sa ener­gian­ku­lu­tuk­sen lisäys pii­lou­tuu usein johon­kin muu­hun osaan elin­kaar­ta. Myös tehok­kuus­pa­ran­nus­ten ter­mo­dy­naa­mi­sis­ta rajois­ta ja nii­den saa­vut­ta­mi­ses­ta on tie­toa, esim. Tain­te­rin (1988) kirjoituksissa. 

    Vaik­kei uskoi­si­kaan Ayre­sia ja War­ria, lie­nee sel­vää, että öljyn kor­kea hin­ta ei aina­kaan hel­po­ta talou­del­lis­ta tilan­net­ta. Sik­si pal­jon sii­tä muis­tan meuh­ka­tun, kun bar­re­lin hin­ta nousi yli 100 dollarin.

    Kas­vun lop­pu­mi­ses­ta ja sen mah­dol­li­sis­ta seu­rauk­sis­ta ovat sit­ten kir­joi­tel­leet ihan toi­set tahot. Mut­ta uskon ole­van koh­tuul­li­sen ylei­ses­ti tun­net­tua, että esi­mer­kik­si nykyi­sen kal­tai­nen rahoi­tus­jär­jes­tel­mä ei kes­tä pit­kä­ai­kais­ta talous­las­kua. Maa­il­man­lop­pua se ei tar­koi­ta, mut­ta elin­ta­son las­kua? Mahdollisesti. 

    Sinän­sä, yhteis­kun­nil­la lie­nee oma elin­kaa­ren­sa, enkä näe tätä mei­dän yhteis­kun­ta­ra­ken­net­tam­me miten­kään vii­mei­se­nä sana­na kehi­tyk­ses­sä. Yhteis­kun­tia on ennen­kin sor­tu­nut net­toe­ner­gian vähe­ne­mi­seen ja sii­tä seu­raa­vaan komplek­si­suus­ta­son las­kuun (Tain­ter kir­joit­taa tuos­sa kir­jas­saan nime­no­maan täs­tä). Tilal­le tulee sit­ten jotain muuta. 

    Mut­ta jat­ke­taan täs­tä parem­mal­la ajal­la, nyt on taas riennettävä.

  73. J. M. Korhonen, 

    Ei point­ti­ni tuos­sa aiem­min ollut kri­ti­soi­da sitä, onko val­tion roo­li tut­ki­muk­ses­sa tär­keä vai ei. Kri­ti­soin enem­män­kin näke­mys­tä, että val­tiot toi­mi­si­vat pit­kä­jän­tei­sem­min kuin yksi­tyi­set toi­mi­jat. Mie­les­tä­ni väi­te on vähin­tään kysee­na­lai­nen, jopa väärä.

    Minus­ta nykyi­nen sys­tee­mi, jos­sa on sekä että on hyvä: ideoi­ta ei kaa­da ideo­lo­gia tai poli­tiik­ka sen enem­pää kuin lyhyt­jän­tei­set osak­kee­no­mis­ta­jat tai rahoittajien
    han­kin­nan vaikeuskaan.

    En kom­men­toi mnä­kään enem­pää tuo­ta talout­ta, mut­ta tut­ki­muk­ses­ta vie­lä: näh­däk­se­ni esi­mer­kik­si Inte­lin ja IBM:n perus­tut­ki­mus kuset­taa val­tioi­den 100 vuo­den takai­set panok­set men­nen tul­len. Kuin­ka tär­ke­ää se val­tioi­den tou­hu vii­mei­sel­lä rajal­la on?

    Kari

  74. Kor­jaus: 50 vuot­ta sitten

    Ja lisä­huo­mau­tuk­se­na: iPho­ne ei tähän sovel­lu ja ennak­ko­nä­ky­mä oli­si muka­va omi­nai­suus tähän blogiin…

    Kari

  75. Kari,

    Val­tiot eivät nyt toi­mi­kaan pit­kä­jän­tei­ses­ti, sil­lä sen parem­min suo­ma­lai­nen tekes — rahoi­tus kuin vaik­ka­pa USA:n ARPA‑E rahoi­tus (rahoi­tus­ta clean­tech inno­vaa­tioil­le, jot­ka ovat niin ris­kaa­be­le­ja ettei nii­hin löy­dy ris­ki­si­joit­ta­jien rahaa) eivät luo riit­tä­vän pit­kä­kes­tois­ta tulos­vas­tuuseen perus­tu­vaa seurantaa. 

    Ainoa tapa luo­da edes nor­maa­lin stra­te­gia­kau­den mit­tais­ta (joka sekään ei rii­tä) tulos­vas­tuu­ta on läh­teä mukaan omis­ta­jak­si, ei vie­raan pää­oman purs­keen anta­jak­si, sin­ne tänne. 

    Nyt ei ole oikeas­taan mitään omis­ta­ja­po­li­tiik­kaa ole­mas­sa­kaan. Omis­tus­ta ei vie­lä näh­dä kes­kei­se­nä kei­no­na. Poli­tii­kan kei­no­va­li­koi­ma on van­ha ja työ­ka­lut kulu­nei­ta. Raha­po­li­tiik­ka meni EU:n myö­tä, finans­si­po­li­tiik­ka ei vai­ku­ta. Nämä ovat myös lii­an epä­tark­ko­ja ohjauskeinoja. 

    Puhun siis asias­ta joka on vas­ta idea, mah­dol­li­nen poliit­ti­nen avaus. Että omis­ta­mi­nen ja omis­ta­jaoh­jauk­sen otta­mi­nen aivan todes­ta on mah­dol­li­suus vai­kut­taa yhteis­kun­nan kehi­tyk­seen. Että stra­te­gian luo­mi­sen vai­he on se taso, jos­sa omis­ta­jaoh­jauk­sen pitää vai­kut­taa, ei enää ope­ra­tii­vi­ses­sa toi­min­nas­sa. — Aja­tus on hyvin genee­ri­ses­ti sovel­let­ta­vis­sa, ja edel­lyt­tää vain sitä että ollaan val­mii­ta hake­maan uusia kei­no­ja, kun van­hat eivät riitä.

  76. Jos jota­ku­ta vie­lä kiin­nos­taa alku­pe­räi­nen ener­gia­tee­ma, olen perus­tel­lut Hel­sin­gin siir­ty­mis­tä uusiu­tu­viin Ilmas­to­työ­ryh­män blogissa:
    http://hevilmasto.wordpress.com/2010/10/24/paastoihin-kiinni-saastoilla-ja-uusiutuvilla/

    Aikai­sem­mis­sa kir­joi­tuk­sis­sa­ni sel­vi­ää sekin, mik­sei ydin­kau­ko­läm­pö ole ihan niin yksin­ker­tai­nen asia kuin muu­ten huk­kaan mene­vä lauh­de­läm­pö. Mut­ta sii­tä ei täl­lä ker­taa pää­te­tä. Hel­sin­gin Ener­gian kehi­tys­oh­jel­ma on kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen käsit­te­lys­sä ensi ker­taa huo­men­na ma 25.10.

    Myös eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Pek­ka Piri­lä on miet­ti­nyt Hel­sin­gin ener­gia­tu­le­vai­suut­ta blogissaan:
    http://pirila.fi/energia/2010/10/24/mita-helsinki-voisi-tehda/

  77. Art­tu­ri, kyl­lä me käy­täm­me samaa EMH:n mää­ri­tel­mää. (Wiki­pe­dias­ta­kin löy­tyy: “Weak EMH claims that prices on tra­ded assets (e.g., stocks, bonds, or pro­per­ty) alrea­dy reflect all past publicly avai­lable infor­ma­tion”) Buf­fett & kump­pa­nei­den tulos­ten ei pitäi­si olla mah­dol­lis­ta ilman lisään­ty­nyt­tä ris­kin­ot­toa, mut­ta jos luit sen Buf­fet­tin esi­tel­män, ko. jou­kos­ta ainoas­taan Char­lie Mun­ger hyväk­syi kovem­man volan salkkuunsa.

    EMH on sikä­li para­dok­saa­li­nen teo­ria, että sen mukaan sijoit­ta­ja ei voi hyö­tyä yri­tys­ten tulos­ten ana­ly­soin­nis­ta mitään, vaan tik­kaa heit­tä­mäl­lä pää­see samoi­hin tulok­siin. Mut­ta jos näin on, niin mik­si sit­ten kenen­kään kan­nat­tai­si pis­tää aikaa ja rahaa ana­lyy­siin ja miten info välit­tyy sii­nä tapauk­ses­sa hintoihin?

  78. Johan­nes Hirvaskoski:

    Val­tiot eivät nyt toi­mi­kaan pit­kä­jän­tei­ses­ti, sil­lä sen parem­min suo­ma­lai­nen tekes – rahoi­tus kuin vaik­ka­pa USA:n ARPA‑E rahoi­tus (rahoi­tus­ta clean­tech inno­vaa­tioil­le, jot­ka ovat niin ris­kaa­be­le­ja ettei nii­hin löy­dy ris­ki­si­joit­ta­jien rahaa) eivät luo riit­tä­vän pit­kä­kes­tois­ta tulos­vas­tuuseen perus­tu­vaa seurantaa.

    Het­ki­nen, siis redusoi­tui­ko tämä nyt sii­hen, että joo mark­ki­nat on pit­kä­jän­tei­sem­piä kuin polii­ti­kot, mut­ta on kuvi­tel­ta­vis­sa, että polii­ti­kot vois olla pit­kä­jän­tei­sem­piä, jos ne vaan ei olis niin saa­ma­rin polii­tik­ko­ja? Eli 

    Pau­li Kata­jis­to: En luke­nut sitä Buf­fe­tin esitelmää.

    Buf­fe­tin ja kump­pa­nei­den tulok­set on mah­dol­li­sia, jos niil­lä käy tuu­ri, on mark­ki­noi­ta parem­paa infoa tai jouk­ko on vali­koi­tu vää­rin. (Tai sit­ten on tie­tys­ti mah­dol­lis­ta, että EMH ei oo totta.)

    EMH:ta ei voi todis­taa vää­räks data­mai­naa­mal­la jotain yksit­täi­siä esi­merk­ke­jä, jois­sa joku/(jotkut) on pär­jän­ny mark­ki­noi­ta parem­min, kos­ka näis­sä tulok­sis­sa ei iki­nä ote­ta huo­mioon nii­tä jot­ka ei pär­jän­ny mark­ki­noi­ta paremmin.

    Fama et al on kai aika yksi­se­lit­tei­ses­ti osoit­ta­nu, että EMH on aika tark­ka kuvaus todel­li­suu­des­ta. Toi­sin sanoen mark­ki­nat tie­tää blo­gi­kom­men­toi­jia parem­min tule­vai­suu­den öljyn hinnan.

    EMH on sikä­li para­dok­saa­li­nen teo­ria, että sen mukaan sijoit­ta­ja ei voi hyö­tyä yri­tys­ten tulos­ten ana­ly­soin­nis­ta mitään, vaan tik­kaa heit­tä­mäl­lä pää­see samoi­hin tulok­siin. Mut­ta jos näin on, niin mik­si sit­ten kenen­kään kan­nat­tai­si pis­tää aikaa ja rahaa ana­lyy­siin ja miten info välit­tyy sii­nä tapauk­ses­sa hintoihin?

    Tot­ta­kai, jos tar­peek­si moni uskoo EMH:hon ja käyt­täy­tyy sen mukaan (eli heit­tää tik­kaa), niin sit­ten se ei toi­mi. Sii­nä ei ole mitään paradoksaalista.

  79. Kum­mat­kin Häk­ki­sen link­kaa­mat kir­joi­tuk­set on erin­omai­sen hyviä, yhdyn sii­hen näke­myk­seen että asi­aa on moni­mut­kai­nen ja vaa­ti­si tun­tu­via panos­tuk­sia eri vaih­toeh­to­jen sel­vit­tä­mi­seen. Nos­tai­sin läm­mi­tys­vaih­toeh­toi­hin yhte­nä osa­na myös huk­ka­läm­mön hyötykäytön.

  80. Art­tu­ri, puhum­me näkö­jään eri asias­ta. Hyväk­syn täy­sin, että kes­ki­mää­rin kukaan ei voi tie­tää tule­vai­suu­den hin­to­ja mark­ki­noi­ta parem­min, enkä väi­tä­kään tie­tä­vä­ni mitä öljy mak­saa 25.10.2015 tai mil­lais­ta käy­rää hin­ta­ke­hi­tys nou­dat­taa. Sik­si en luul­ta­vas­ti voi­si teh­dä rahaa spe­ku­loi­mal­la öljyn hinnalla. 

    Pidän kui­ten­kin osoi­tet­tu­na — his­to­rial­li­seen dataan perus­tuen — että öljyn hin­ta ja saa­ta­vuus voi­vat olla erit­täin vola­tii­le­ja, ts. että mark­ki­nat­kin yllät­tä­viä krii­se­jä voi tul­la. Pidän myös toden­nä­köi­se­nä, ja mm. Llo­yd’s sekä Pen­ta­gon pitä­vät, että maa­il­man öljyn­tuo­tan­to saa­vut­taa huip­pu­koh­tan­sa tämän vuo­si­kym­me­nen puo­lel­la, ja että kysyn­tä ylit­tää — aina­kin het­kel­li­ses­ti — tar­jon­nan. Vii­mei­sek­si, pidän osoi­tet­tu­na, että öljyn hin­ta­pii­kit ovat vai­kut­ta­neet nega­tii­vi­ses­ti talou­teen ja sitä kaut­ta ihmis­ten elämään.

    His­to­rial­lis­ten esi­merk­kien joh­dos­ta tie­däm­me, että suh­teel­li­sen pie­ni­kin ero tar­jon­nas­sa ja kysyn­näs­sä voi joh­taa öljyn hin­nan radi­kaa­liin kal­lis­tu­mi­seen, kun tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia ei ole “varal­la.” Esi­mer­kik­si Ira­nin val­lan­ku­mous pudot­ti het­kel­li­ses­ti noin 4–5% maa­il­man öljyn­tuo­tan­nos­ta, mut­ta kol­min­ker­tais­ti öljyn hinnan.

    Keuh­koan sik­si, että mie­les­tä­ni val­tion tuli­si pyr­kiä, mie­lui­ten mah­dol­li­sim­man nopeas­ti (tämä on tie­tys­ti vain oma mie­li­pi­tee­ni), poliit­ti­sel­la ohjauk­sel­la koh­ti yhteis­kun­taa, joka oli­si vähem­män öljy­riip­pu­vai­nen ja/tai vähem­män herk­kä öljyn hin­nan hei­lah­te­luil­le. Mie­les­tä­ni sel­lai­ses­sa poli­tii­kas­sa oli­si monen­lais­ta jär­keä, ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tai­ses­ta työs­tä ja öljyn­tuot­ta­ja­mai­den poliit­ti­sen pai­noar­von vähe­ne­mi­ses­tä alkaen. 

    Käy­tän­nös­sä­hän tämä tar­koit­tai­si poli­tiik­kaa, jos­sa öljyn käy­tös­tä jou­tui­si mak­sa­maan enem­män vaih­toeh­toi­hin ver­rat­tu­na. Taval­laan tämä oli­si nime­no­maan pyr­ki­mys­tä koh­ti entis­tä täy­del­li­sem­pää mark­ki­na­ta­lout­ta; mie­les­tä­ni voi­daan sanoa, että kuplil­la on ulkois­kus­tan­nuk­sia, ja nii­den mak­sa­jik­si jou­tuu tur­han usein veron­mak­sa­ja. Kuten nykyi­ses­sä kriisissä.

    EMH:ssa on auk­ko­ja (var­sin­kin sen vah­vem­mis­sa ver­siois­sa), ja Famaa on kyl­lä kri­ti­soi­tu­kin, mut­ta ei täs­tä sen enem­pää; tämän kes­kus­te­lun kan­nal­ta EMH ei mie­les­tä­ni ole kovin­kaan relevantti.

    Käy­tin aurin­gon nousua kie­li­ku­va­na, mut­ta olen edel­leen val­mis lyö­mään vetoa öljyn hin­ta­vo­la­ti­li­tee­tin nousus­ta täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä ver­rat­tu­na vaik­ka­pa 1990-lukuun.

  81. Tääl­lä­hän on ansio­kas­ta kes­kus­te­lua mm. alku­pe­rän perus­teel­la ostet­ta­van säh­kön vai­ku­tus­me­ka­nis­meis­ta. Viit­taan täl­lä kes­kus­te­luun For­tu­min Vesisähköstä.

    Ylei­nen mie­li­pi­de vai­kut­ti ole­van, että vesi­säh­kön osta­mi­sel­la ei ole mitään vai­ku­tus­ta. Tämä ei pidä täy­sin paik­kaan­sa. Vesi­säh­kön osta­mi­nen pie­nen­tää seka­säh­kö­mark­ki­nan kysyn­tää. Kysyn­nän las­kies­sa myös hin­ta ja tätä kaut­ta tuot­ta­vuus las­kee. Asi­aa ei vali­tet­ta­vas­ti ole tut­kit­tu juu­ri lain­kaan. Sama ongel­ma kos­kee myös puusäh­köä ja tuulisähköä.

    Eri­lai­set asian­tun­ti­jat tun­tu­vat ajat­te­le­van, että säh­kön­tuo­tan­non mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set mää­rää­vät voi­ma­lai­tos­ten ajo­jär­jes­tyk­sen täy­sin. Näin ei enää nyky­ään ole. Säh­kön­tuo­tan­toa, jol­le voi­daan saa­da mark­ki­noil­ta lisä­ar­voa, kan­nat­taa nimit­täin tar­jo­ta spot-mark­ki­noil­le mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sia mata­lam­paan hin­taan. Näin on kaik­kien vih­reän säh­kön tuot­tei­den koh­dal­ta. Vai­ku­tus koros­tuu, jos tuo­tan­nol­la on vie­lä lisäi­siä ympä­ris­tö­ar­vo­ja kuten esi­mer­kik­si Ekoenergia-merkintä.

    Kulut­ta­jan osto­pää­tök­sen vai­ku­tus tuo­tan­toon ja tätä kaut­ta hii­li­diok­si­di­pääs­töi­hin riip­puu useas­ta eri sei­kas­ta. Jos kulut­ta­ja päät­tää ostaa nime­no­maan van­haa vesi­voi­maa, vai­ku­tus tulee ainoas­taan seka­säh­kön talou­del­li­sen tuot­ta­vuu­den alen­tu­mi­sen kaut­ta — eli on hyvin pie­ni. Jos kulut­ta­ja puo­les­taan päät­tää ostaa nor­maa­lia vih­re­ää säh­köä, saat­taa ohjaus­vai­ku­tus olla hie­man parem­pi, mut­ta edel­leen hyvin pie­ni, sil­lä vih­re­ää tuo­tan­toa on mark­ki­noil­lam­me paljon.

    Jos kulut­ta­ja sen sijaan päät­tää ostaa tuo­tan­toa, jon­ka kysyn­tä lähen­tyy kulu­tus­ta ja jota voi­daan vai­vat­ta raken­taa lisää, on ohjaus­vai­ku­tus hyvin nopea. Täl­lai­nen on tilan­ne esi­mer­kik­si Ekoe­ner­gia-mer­ki­tyn säh­kön osal­ta, sil­lä se rajaa pois suu­rim­man osan poh­jois­mai­ses­ta vesi­voi­mas­ta kala­tie­kri­tee­rin­sä vuok­si. Ekoe­ner­gian osta­mi­nen siis joh­taa joko uuden uusiu­tu­van syn­ty­mi­seen, vesi­voi­ma­lai­tos­ten kala­tiein­ves­toin­tei­hin tai tur­peen kor­vau­tu­mi­seen puulla.

    Niin ja sit­ten takai­sin sii­hen For­tu­miin. For­tu­min vesi­säh­kö­tuot­teis­ta Ekoe­ner­gia-merk­ki on For­tum Tar­kal­la ja For­tum Takuu Tuu­lel­la. Kan­nat­taa siis olla varo­vai­nen, ettei vahin­gos­sa mene valit­se­maan ympä­ris­tö­mer­kit­se­mä­tön­tä vih­re­ää säh­köä For­tu­mil­ta, Hel­sin­gin Ener­gial­ta tai mil­tään muul­ta­kaan yri­tyk­sel­tä. Eli aina oli­si par­haan mah­dol­li­sen ilmas­to- ja ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sen aikaan saa­mi­sek­si valit­ta­va Ekoe­ner­gia-mer­kit­tyä sähköä.

  82. Tähän men­nes­sä on jo 91 kom­ment­tia. Nopeas­ti lukien puhu­taan lil­lu­kan­var­sis­ta ja koko ener­gia­kes­kus­te­lu koko maa­il­mas­sa on ihan har­hais­ta. Tot­ta­han toki kas­vi­huo­neil­miö on tot­ta ja pitäi­si vähen­tää kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä. Mut­ta, jos kui­ten­kin kas­vi­huo­ne­pääs­töt sil­ti vain kas­va­vat mie­let­tö­mäs­ti, eikä vähen­tä­mis­ta­voit­teet ole kuin pie­ni sivu­juon­ne suu­rem­mas­sa koko­nai­suu­des­sa. Luin nyt illal­la yhtä raport­tia, jos­sa tode­taan, että kivi­hii­len polt­to tulee joka tapauk­ses­sa lisään­ty­mään niin pal­jon, että kor­vaa­vat ener­gia­muo­dot ovat vain mar­gi­naa­li­mer­kin­tä sii­nä koko­nais­keh­ti­tyk­ses­sä. Tse­kat­kaa rapor­tin sivun 43 kaa­vio. Repi­käät­ten sii­tä huu­mo­ria. Osa­to­tuuk­sien sijaan pitäi­si roh­je­ta puhua koko­nai­suu­des­ta, joka on jo pit­käl­lä mat­kal­la koh­ti.… http://www.dni.gov/nic/PDF_2025/2025_Global_Trends_Final_Report.pdf.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.