Pitäisi olla jok­seenkin kaikille selvää, että seu­raaval­la vaa­likaudel­la julk­isia meno­ja leikataan rajusti samal­la kun vero­ja korote­taan. Mis­sä on julki­nen keskustelu aiheesta? Pelkäävätkö kaik­ki per­su­ja niin paljon, että eivät uskalla puhua asi­as­ta mitään. Vai onko vika yksinker­tais­es­ti vain kokoomuk­ses­sa? Kokoomus ei halua riskeer­a­ta vaalivoit­toaan mil­lään eikä sik­si puhuta ikävistä asioista – eikä mis­tään muis­takaan asioista – mitään.  Kun kokoomus/ val­tio­varain­min­is­teri ei avaa peliä, ei oikein kukaan muukaan voi. Ei voi siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että val­tio­varain­min­is­ter­iön takana ovat kaik­ki tiedot. Sieltä pitäisi tul­la aloite. Jat­ka lukemista “Mik­si ei puhuta säästöistä?”

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

1)      Kyl­lä

Kukaan ei ole esit­tänyt, että perus­tur­vaa paran­net­taisi­in alen­ta­mal­la ansio­tur­vaa, vaan että perus­tur­vaa voisi paran­taa ilman, että ansio­tur­vaa paran­netaan samal­la. Kukaan ei myöskään ole esit­tänyt, että val­tio ei jatkos­sa osal­lis­tu­isi ansiosi­don­naisen päivära­han mak­su­un perus­tur­vaa vas­taaval­la rahamääräl­lä – jos se nyt on palka­nsaa­jille niin tärkeätä, minkä nimisiä vero­ja he mak­sa­vat.  Kukaan ei myöskään ole esit­tänyt ratkaisua, jos­sa ansio­tur­va voisi mis­sään olois­sa olla huonom­pi kuin perus­tur­va. Sinikka Näät­saari vas­tus­taa julk­isu­udessa itse kek­sim­iään ehdo­tuk­sia. Jat­ka lukemista “Pitäisikö perus­tur­vaa voi­da korot­taa ansio­tur­vas­ta riippumatta.”

Juhana Var­ti­ainen ihmetteli kom­men­tis­saan, mik­si olen innos­tunut lep­pois­tamis­es­ta, vaik­ka muuten ymmär­rän, että korkea työl­lisyysaste on tärkeä ylläpitämään julk­ista talout­ta ja hyv­in­voin­ti­val­tio­ta. Hyvä, että hän muis­tut­ti tästä. Min­un oli alun­perinkin tarkoi­tus kir­joit­taa lep­pois­tamis­es­ta toinen osa, sen vaiku­tuk­ses­ta verotuloihin.

Ensik­sikin, ei ole käytän­nön merk­i­tys­tä sil­lä, olenko innos­tunut lep­pois­tamis­es­ta vai ennus­tanko vain, että niin tulee käymään – ja on jo alka­nut käy­dä. Pidän sinän­sä hyvänä suun­taus­ta, että tuot­tavu­u­den nousus­ta ote­taan kas­va­va osa ulos vapaa-aikana. Olen kir­joit­tanut tästä peräti kir­jan Vau­raus ja aika. Mut­ta sil­lä, mitä minä pidän hyvänä, on varsin vähän vaiku­tus­ta siihen, mitä tapah­tuu. Jat­ka lukemista “Lep­pois­t­a­mi­nen ja julki­nen talous”

Perus­tavaa laat­ua ole­va kysymys kir­jas­sani on, mitä tehdään, jos jonkun työn­tek­i­jän tuot­tavu­us on vaikka­pa vain 60 pros­ent­tia tavanomais­es­ta tai hänen osaamises­saan on jotain peru­ut­ta­mat­to­mia puut­tei­ta. Onko parem­pi, että hän on kun­ni­al­lis­es­ti työtön vain onko parem­pi että hän tekee vaik­ka hant­ti­hom­mia, jos ei muu­ta ole tar­jol­la.  Jos Thomas Wall­grenin argu­men­toin­ti kuvas­taa yleisem­min demarei­den ajat­te­lu­ta­paa, vaikut­taa siltä, että tämän ongel­man ratkais­us­sa piilee mata­la­palkkay­hteiskun­nan peikko.

Vajaatuot­toisu­u­teen sopeu­tu­mises­sa olen­naista on, kuka mak­saa ero­tuk­sen, jos työn­tek­i­jän tuot­tavu­us on vaikka­pa 60 pros­ent­tia tavanomais­es­ta? Jat­ka lukemista “Kengänki­il­lot­ta­ja- vai työttömyysyhteiskunta?”

Van­ha Koi­järvi-akti­ivi Thomas Wall­gren vas­taisi kir­jaani Hesaris­sa, Uudessa Suomes­sa ja Demaris­sa ja syyt­ti min­ua siitä, että halu­an mak­sat­taa köy­hien ase­man paran­tamisen keskilu­okalla enkä rikkail­la. Asi­aa ei ole oikeas­t­aan käsitel­ty koko kir­jas­sa lainkaan, mut­ta en koe itseäni mik­sikään rikkaiden asian aja­jak­si. Jat­ka lukemista “Vas­taus Thomas Wallgrenille”

Torstaina Van­taan ja Helsin­gin val­tu­ute­tut kokoon­tu­i­v­at tiedo­tusti­laisu­u­teen siitä, mitä kaupunkien yhdis­tymistä tutki­neet työryh­mät ovat saa­neet aikaisek­si. Tam­miku­un lop­ul­la pitäisi päät­tää, jatke­taanko selvi­tyk­siä varsi­naisek­si kun­ta­jako­selvi­tyk­sek­si vai lopete­taanko tähän.  En oikein ymmär­rä, mitä edel­ly­tyk­siä tehdä päätöstä on.

Tois­taisek­si nimit­täin on tietoa vain siitä, mitä tapah­tu­isi, jos kun­nat sel­l­aisi­naan liimat­taisi­in yhteen. Joko palve­lu­ta­so Van­taal­la nos­te­taan Helsin­gin tasol­la ja mak­se­taan satamiljoon­aa euroa tai palve­lu­ta­so las­ke­taan Van­taan tasolle ja säästetään 300 miljoon­aa euroa. Jat­ka lukemista “Helsin­ki ja Van­taa (1)”