Kengänkiillottaja- vai työttömyysyhteiskunta?

Perus­tavaa laat­ua ole­va kysymys kir­jas­sani on, mitä tehdään, jos jonkun työn­tek­i­jän tuot­tavu­us on vaikka­pa vain 60 pros­ent­tia tavanomais­es­ta tai hänen osaamises­saan on jotain peru­ut­ta­mat­to­mia puut­tei­ta. Onko parem­pi, että hän on kun­ni­al­lis­es­ti työtön vain onko parem­pi että hän tekee vaik­ka hant­ti­hom­mia, jos ei muu­ta ole tar­jol­la.  Jos Thomas Wall­grenin argu­men­toin­ti kuvas­taa yleisem­min demarei­den ajat­te­lu­ta­paa, vaikut­taa siltä, että tämän ongel­man ratkais­us­sa piilee mata­la­palkkay­hteiskun­nan peikko.

Vajaatuot­toisu­u­teen sopeu­tu­mises­sa olen­naista on, kuka mak­saa ero­tuk­sen, jos työn­tek­i­jän tuot­tavu­us on vaikka­pa 60 pros­ent­tia tavanomaisesta?

Tähän on eri­laisia ratkaisuja.

a.       Työn­tek­i­jä saa 60 pros­ent­tia nor­maal­ista palka­s­ta, minkä jäl­keen hän on työ­nan­ta­jalleen yhtä edulli­nen kuin sat­apros­ent­ti­nen työn­tek­i­jä, joka saa sat­apros­ent­tista palkkaa. Tavanomai­sis­sa kuukausi­palkkai­sis­sa töis­sä täl­laista palkkasyr­jin­tää ei pide­tä hyväksyt­tävänä, mut­ta urakkalu­on­teises­sa työssä se aivan normaalia.

b.      Työ­nan­ta­ja mak­saa ero­tuk­sen omas­ta pus­sis­taan. Hän mak­saa kaikille työn­tek­i­jöilleen samaa palkkaa, toiset vain tuot­ta­vat hänelle enem­män ja toiset vähem­män, keskimäärin kuitenkin riit­tävästi. Jos työn­tek­i­jän työkyky on ollut pes­tat­taes­sa moit­tee­ton, mut­ta laskenut työvu­osien mit­taan, työ­suhde­tur­va aut­taa säi­lyt­tämään työ­paikan, vaik­ka palka­n­mak­su ei enää kan­na­ta työ­nan­ta­jalle. Sen sijaan valmi­ik­si mata­latuot­toisen on vaikea päästä töi­hin. Ongel­ma kär­jistyy, kun työ­suh­teet lyhenevät, jol­loin itse kukin joutuu use­an ker­ran elämän­sä aikana mit­taut­ta­maan työmarkkina-arvonsa.

c.       Työ­nan­ta­ja pakote­taan taval­la tai toisel­la otta­maan töi­hin tiet­ty määrä osatyökyky­isiä. Näin on menetel­ty muun muas­sa Ital­ias­sa, jos­sa vain pienyri­tyk­set on vapautet­tu tästä sosi­aalis­es­ta velvol­lisu­ud­es­ta. Tämä toi­mi niis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa vajaatuot­tois­t­en joukko on selvära­jainen. Taloudel­lis­es­ti täl­lainen ratkaisu ei ole kovin tehokas, kos­ka tois­t­en yri­tys­ten on paljon helpom­paa löytää hyödyl­listä tekemistä osatyökyky­isille kuin toisten.

d.      Yhteiskun­ta mak­saa suo­rana tuke­na tai alen­net­tuna verona tuot­tavu­useron, esimerkki­ta­pauk­ses­samme 40 pros­ent­tia täy­destä palka­s­ta joko työn­tek­i­jälle tai hänen työnantajalleen

e.      Tun­nis­te­taan vajaatuot­toisu­u­den syy ja pois­te­taan se kor­jaaval­la toimen­piteel­lä, yleen­sä koulu­tuk­sel­la tai kuntoutuk­sel­la.  Tähän meil­lä usko­taan yli kaiken.

f.        Julki­nen työ­nan­ta­ja palkkaa henkilön omi­in, markki­noil­ta suo­jat­tui­hin tehtävi­in ja kan­taa vajaakun­toisu­u­den kustannuksen.

g.       Työn­tek­i­jä ei pääse töi­hin, kos­ka hän ei pysty tar­joa­maan työ­nan­ta­jalle täyt­tä työ­panos­ta. Tämä on ratkaisu­ista huonoin, mut­ta yleisin ja yleistymässä. Kansan­talous menet­tää koko jäl­jel­lä ole­van työ­panok­sen. Yhteiskun­ta joutuu mak­samaan henkilön elinku­lut kokon­aan sen sijaan, että tämä ansait­sisi osan itse ja yhteiskun­ta mak­saisi tukea vain vähän.

Viimeinen vai­h­toe­hto on huonoin, mut­ta ehdot­tomasti yleisin.

(Tek­sti on osit­tain kopi­oitu kir­jas­tani SATA-komitea)

108 vastausta artikkeliin “Kengänkiillottaja- vai työttömyysyhteiskunta?”

  1. Pinochetin Chi­lessä vajaakykyiset oli työl­lis­tet­ty nimeno­maan katu­ja lakaise­maan, ja siel­lä näki paljon “kadun­lakaisi­joi­ta” hiekka­tien var­sil­la siirtelemässä pölyä edestakas. Mekanis­mi oli ilmeis­es­ti sel­l­ainen, että virkamies ajeli autol­la sat­u­naisia reit­te­jä ja bon­gat­tuaan kadun­lakaisi­jan pani työn­tek­i­jän numeron muis­ti­in, ja viikon palk­ka oli taas ansaittu.

    Jotain samaa näis­sä Osmon jutuis­sa on.

    Ain­ut oikea mekanis­mi on siis se, että kaikesta työstä mak­se­taan ton­ni kuus­sa, oli viral­lista työaikaa vaik­ka min­u­ut­ti. Jos ei työstä halu­ta mak­saa, niin työ on turhaa tai se on organ­isoitu väärin. 

    Sen­jäl­keen on help­po tode­ta, että yli­jäämä­jengille mak­se­taan vaik­ka 500 euroa kuus­sa ilman enem­piä kitinöitä.

    Turhan työn tekem­i­nen ja teet­tämi­nen on turhaa. Se tekee ihmisen todel­la nopeesti sairaak­si, eli tulee lop­pu­pelis­sä paljon kalliimmaksi.

  2. Juuri ilmestyneessä tutkimuk­ses­sa, mis­sä analysoiti­in syitä, mik­si pitkäaikaistyöt­tömät eivät työl­listy. Ovat yksinker­tais­es­ti niin sairai­ta, että eivät pysty minkään­laisi­in töi­hin. Siinä ei auta taloudelli­nen tuki,eikä muut tuk­i­toimen­pitet. Jos pitää men­nä vaik­ka työhaas­tat­telu­un — ja kään­nytään por­til­ta takaisin, niin minkäs tiet. Tähän joukkoon kuu­luu paljon nuo­ria, ja syr­jäy­tymi­nen on jo alka­nut kouluajoilta.
    Mitenkähän tämäkin kehi­tyskulku saataisi­in vään­net­tyä demarei­den ja ay-liik­keen syyksi.

  3. D kuu­lostaa liian hyvältä ollak­seen tot­ta. Val­tion­tu­ki voisi olla sekä työ­nan­ta­jille että työn­tek­i­jöille liian houkut­tel­e­va, ja val­ti­olle liian kallis. Vajaatuot­toisu­us täy­ty­isi määritel­lä aika tiukasti, eikä tämä keino sil­loin voi aut­taa kovin monia.

    Työt­tömyys ei ole huonoin vai­h­toe­hto. Vielä huonom­paa on pakot­taa työt­tömät johonkin täysin turhaut­tavaan ja tehot­tomaan työhön. Pahin­ta on pakot­taa hei­dät kalli­ille kurs­seille, jot­ka eivät joh­da mihinkään.

    Enem­män aikaa, vähem­män roinaa.

  4. “e. Tun­nis­te­taan vajaatuot­toisu­u­den syy ja pois­te­taan se kor­jaaval­la toimen­piteel­lä, yleen­sä koulu­tuk­sel­la tai kuntoutuk­sel­la. Tähän meil­lä usko­taan yli kaiken.”

    Tämän ei pitäisi olla yksi toimen­pide muiden joukos­sa vaan ihan­ney­hteiskun­nan perus­lähtöko­h­ta. Mui­ta keino­ja käytet­täisi­in vain, jos tässä ei onnis­tut­taisi. Ajatuk­sen suo­sio ei sik­si ole ihme.

    Käytän­nössä hom­ma johtaa väistämät­tä hyvän ohel­la pahaan eli lähin­nä vira­nomais­ten mieli­v­al­taan ja bio­val­taan. Jonkun­han täy­ty määritel­lä tuot­ta­mat­to­muu­den syyt ja keinot, joil­la niihin puu­tu­taan. Se taas ei ole mah­dol­lista objek­ti­ivises­sa mielessä. 

    Ihanteena, visiona ajatuk­sen täy­tyy kuitenkin elää voimakkaasti. Jos siitä luovu­taan, seu­raa myös mieli­v­al­taa, nyt kuitenkin vahin­gol­lisem­paan suun­taan. Kaveri voitaisi­in jät­tää pulaan luokit­tele­mal­la hänet jol­lakin sat­un­naisel­la kri­teer­il­lä tuot­ta­mat­tomak­si yksilök­si lop­puelämäk­seen. Saiko se matikas­ta nelosen? Siir­retään vähälah­jais­ten tai muuten vain toiv­ot­tomien luokkaan.

    San­o­taan vaik­ka näin isän­päivän kun­ni­ak­si: Hyvä, opti­misti­nen isä uskoo, että jokaiselle lapselle löy­tyy oma paik­ka, ja toimii sen mukaises­ti. Huono isä menet­tää toivon­sa uun­in­pan­gol­la makoil­e­vaan lapseen ja potkii tämän lop­ul­ta lumihankeen.

    Evoluu­tio tukee hyvää isää: jokaisen ihmisen kaik­ki esi­van­hem­mat ovat jatka­neet sukuaan raa’as­sa eloon­jäämiskamp­pailus­sa mil­jardein vuosien ajan. Ei kai tulos voi olla ihan paska.

  5. Tuo sama ongel­ma hoidet­ti­in agraari­vai­heessa niin, että aina pölöpäälle löy­tyi töitä ja puuro­lau­ta­nen leuan alle, kuten myös Antti Lit­jan puheopas­ta­mas­sa puhekir­jas­sa ‘Kyl­lä minä mie­leni niin pahoitin’ todettiin.

    Nyky-yhteiskun­nas­sakin täy­ty­isi löy­tyä tilaa pölöpäille, ketään ei saisi jät­tää yksin laitostumaan.

    Sit­ten on tiet­ty se poruk­ka, joka ei muu­ta haekkaan kuin laitos­tu­mista. Ja se on paljon isom­pi kuin näi­den pölöpäi­den jengi.

  6. h. Suorite­pe­rus­teessa ongel­maa ei ole.

    Esimerkik­si man­sikoi­ta poim­i­taan suorite­pe­rusteis­es­ti. On paljon tehtäviä, jot­ka nyt tehdään aikape­rusteis­es­ti, mut­ta jot­ka voitaisi­in tehdä suoritepo­h­jal­ta. Esimerkik­si sof­t­an koodaami­nen. Se ei ole aikaan eikä vält­tämät­tä edes paikkaan sidot­tua työtä.

    i. Urakka­palkkaus on suorite- ja aika­palkkauk­sen välimuo­to. Yleen­sä työ­nana­jan kel­lokallet ovat mitoit­ta­neet urakat niin, ettei työan­ta­ja joudu mak­samaan ajas­ta eli palk­ka on sidot­tu pääosin tulok­seen, mut­ta jos töitä ei työaikana ole, mak­se­taan siitä minimit.

    j. Var­maan on ole­mas­sa lisää vai­h­toe­hto­ja jär­jestää työ ja tasa­ta suorituseroja.

  7. Muu­ta­ma näkökulma:

    1. Vajaatyökyky­isyy­den määrit­tämi­nen on melko haas­tavaa puuhaa, mil­lä pros­en­til­la kukin. Fyy­siseen vam­maan liit­tyvät määri­tyk­set ovat helpom­pia. Psyykkisi­in tai sosi­aal­isi­in tek­i­jöi­hin liit­tyvä vajaatyökyky­isyys on vaikeampi mita­ta ja vai­htelee myös yksilöil­lä eri aikoina. Todel­la yksilöl­lisiä syitä.

    2. Mitä heinätöitä meil­lä on näinä aikoina? Jos yhteiskun­ta menee siihen, että esimerkik­si 40%:n vajaatyökykyiselle ei löy­dy mitään hom­maa tai hyvin vähän, niin mihin työllistät? 

    3. Silti kan­natan sitä, että valtio/kunnat jol­lakin taval­la kom­pen­soi­vat tätä tuot­tavu­us­va­jet­ta, ja kaik­ki kyn­nelle kykenevät johonkin töi­hin. Tulee joka tapauk­ses­sa halvem­mak­si kuin jäädä koti­in. Monel­la eri sektorilla.

    4. Meil­lä on aikoinaan kehitet­ty mallia sosi­aal­i­sista yri­tyk­sistä. Tämä ei ole ollut kovin onnis­tunut malli, vaik­ka olisi pitänyt. Siinä lähdet­ti­in osin väärästä päästä. Yritet­ti­in kek­siä miten eri tavoin vajaatyökyky­is­ten pajoista ym. saataisi­in (kan­nat­tavia) yri­tyk­siä, jot­ka sit­ten työl­listävät sosi­aal­isin perustein. Aika mah­do­ton­ta. Kun olisi pitänyt markki­noi­da aja­tus jo ole­mas­sa ole­vi­in yri­tyk­si­in. — Ja kan­natan tätä vieläkin. Kun yri­tys palkaa vajaatyökykyisen, pait­si, että se saa jonkin ver­ran tukea vajaatyökykyisen työl­listämiseen, se saisi myös muu­ta etua (jo alka­en siitä, että se voisi vaikka­pa main­on­nas­saan käyt­tää jonkin­laista sosi­aalisen työl­listäjän logoa). Ja mitä muuta?

    5. Päi­hde­hoidon tehostamista (ja koor­di­naa­tio­ta työvoima­hallinnon kanssa) kaipaan, se on iso, iso syy vajaatyökyky­isyy­teen, ja oma prob­lemati­ikkansa. Mut­ta se menee jo sinne kuntoutuk­sen puolelle. Tälle ryh­mälle en kuitenkaan oikein muu­ta keksi.

  8. On paljon tehtäviä, jot­ka nyt tehdään aikape­rusteis­es­ti, mut­ta jot­ka voitaisi­in tehdä suoritepo­h­jal­ta. Esimerkik­si sof­t­an koodaaminen.

    Haha­ha.
    Kuin­ka paskaa sof­t­aa oikein tah­dot saada?

  9. j. Päi­hderi­ip­pu­vu­u­teen sovitet­tu työ.

    Esimerkik­si taken­nus­puolel­la on hyviä ammat­ti­laisia, joi­ta ei tilipäivän jäl­keen näy. Heil­lä on työ­nan­ta­jan kanssa hil­jainen sopimus, että ovat ter­ve­tullei­ta takaisin. Rokulipäivät vähen­netään seu­raavas­ta tilistä. 

    On paljon töitä, joi­ta voi tehdä pikku hup­pelis­sakin ihan kun­nol­la ja kun­ni­akkaasti. Olisi hyvä selvit­tää, mis­sä kaikissa tapauk­sis­sa se olisi mahdollista.

    Jos­sain tutkimuk­ses­sa mainit­ti­in työt­tömis­sä ole­van jopa 25 pros­ent­tia ole­van vai­htel­ev­asti päihdeongelmaisia. 

    Päi­hderi­ip­pu­vaisille sovitet­tu ja tarvit­taes­sa työ­nan­ta­jalle yhteiskun­nan kom­pen­soima työ olisi mon­en ongel­man ratkaisu. Työvoiman ja Kelan pitäisi vain lopet­taa “rait­tiustyö” ja tode­ta, että pähdeon­gel­mainenkin voi olla työkykyi­nen ja ‑kelpoinen.

  10. d. Var­masti suurim­mas­sa osas­sa töitä on mah­do­ton määrit­tää tarkasti kuin­ka isol­la tehol­la työn­tek­i­jä tekee töitä keskiver­toon näh­den. Ei tule mieleen mon­taakaan hom­maa, jos­sa voisi suo­raan luku­ja tui­jot­ta­mal­la sanoa että “her­ra P:n työte­ho on 85%”. Lisäk­si sys­tee­mi on melkoisen herkkä väärinkäytök­sille työ­nan­ta­jan osalta.

    f. Mikäli mielekästä täl­laista työtä löy­tyy niin mikä ettei. Minus­ta kuitenkin työn tekem­i­nen ihan vain työn vuok­si on type­r­ää. Jos työ ei tuo­ta mitään, on sama kuin työn­tek­i­jä olisi työt­tömänä ja hänelle mak­set­taisi­in kotona makaamisesta.

    a. Paras vai­h­toe­hto, joka ei kuitenkaan nykyään ole mah­dolli­nen tiukkien työe­htosopimusten vuok­si. Nyky­i­sistä palkkara­joituk­sista seu­raa suo­raan koh­ta g, sil­lä var­masti löy­tyy työt­tömiä, jot­ka eivät työ­nan­ta­jalle ole sen TES:n määräämän min­imi­palkan arvoisia. Ongel­man luulisi koros­tu­van — en tosin tiedä käykö näin oikeasti — aloil­la joil­la palkat on hilat­tu kat­toon keinotekois­es­ti lakkoile­mal­la usein ja paljon.

  11. Osmon ongel­manaset­telu tun­tuu liian yksinker­taiselta. Ihmisiä ja työte­htäviä on niin mon­en­laisia. Jos työn­tek­i­jän tuot­tavu­us on jos­sakin työssä 60 pros­ent­tia tavanomais­es­ta, niin se voi olla vaikka­pa kisa­hallin putkan var­ti­jana 110 pros­ent­tia tavanomaisesta.

    Ongel­maan ei ole kaikille sopi­vaa saman­laista ratkaisua. Joudu­taan käyt­tämään laa­jaa työkalupakkia. 

    Jotkut sekoa­vat alko­holista niin, että joutu­vat vanki­lakier­teeseen. Selv­in­päin he saat­ta­vat olla hyvinkin tuot­tavia työn­tek­i­jöitä. Tois­t­en ain­oa selviy­tymisväylä on uskoon tulem­i­nen ja sen kaut­ta raitistuminen.

    Eräs ystäväni oli 20 vuot­ta masen­nuk­sen vuok­si eläk­keel­lä, jon­ka jäl­keen hän parani ter­veek­si. Tekee nyt hyväl­lä tuot­tavu­udel­la sesonkilu­on­teisia töitä ja etsii vak­i­tu­ista paikkaa.

    Ay-liike selvästikin vas­tus­taa monia uud­is­tuk­sia. Mut­ta heil­lä on siihen syitäkin. Kyl­lä glob­al­isaa­tio ja mata­la­palkkaisten työn­tek­i­jöi­den esi­in­marssi palvelu­iden osu­u­den kas­vaes­sa uhkaa­vat selvästi hyvässä työ­markki­na-ase­mas­sa ole­vaa keskilu­okkaa. Palkkata­soa ei kan­na­ta päästää alen­e­maan, vaik­ka työ­paikoista suuri osa val­uu Kiinaan.

    Puo­lus­taes­saan jäsenistön­sä enem­mistön etu­ja ay-liike lisää työt­tömyyt­tä ja toimii työt­tömien haitak­si. Mut­ta enem­mistön etu palka­nsaa­ja­jär­jestöis­sä tietenkin ratkaisee.

  12. Suomes­sa oli viime vuo­sisadan alkupuolel­la koti­a­pu­laisia, talon­miehiä ym. paljon nyky­istä enem­män — ja jois­sain mais­sa tämän tyyp­pisiä töitä tehdään paljon nykypäivänäkin.

    Tois­t­en palvelemis­es­ta tuli var­maankin paha asia kansankotiy­hteiskun­nan kehit­tyessä. Tehtaas­sa sai­vat tasa-arvois­es­ti tehdä työtä miehet ja naiset, mut­ta tois­t­en kotitöi­den tekem­i­nen oli por­var­il­lista ja ihmis­ar­voa loukkaavaa. Käytän­nössä saman­laista työtä on kyl­lä sovelias­ta tehdä yri­tyk­selle tai kun­nalle, mut­ta yksi­ty­ishenkilölle ei… 

    Ymmär­rän kyl­lä hyvin niitä, joiden mielestä on parem­pi, että ihmi­nen on työt­tömänä, kuin että hän on esimerkik­si (Osmon otsikkoa mukaillen) kengänki­il­lot­ta­jana. Tässä vaan ollaan taas mes­taroimas­sa muiden ihmis­ten puoles­ta, mikä on heille paras­ta. Ehkä paras­ta olisi antaa ihmis­ten itse päät­tää. Eli jos perus­toimeen­tu­lo pitää jokaiselle kuitenkin jär­jestää, annetaan sit­ten tehdä sen ohes­sa tai lisäk­si mitä kukin itse parhaak­si näkee…

  13. Osno,
    Kir­joituk­sesi teema , ” mitä tehdään, jos jonkun työn­tek­i­jän tuot­tavu­us on vaikka­pa vain 60 pros­ent­tia tavanomais­es­ta tai hänen osaamises­saan on jotain peru­ut­ta­mat­to­mia puut­tei­ta”, on tärkeä ja sen puit­teis­sa pitäisikin käy­dä laa­ja kansalaiskeskustelu. Esi­tyk­seesi liit­tyy kuitenkin perut­ta­van­laa­tu­isi­akin ongelmia, joi­ta sietää tarkastel­la lähemmin.
    Esi­tyk­sesi esit­tää mie­lenki­in­toisen raami­tuk­sen tähän klas­sisen luokan ongel­maan. Läh­estymistapa on kuitenkin kovin teo­reet­tis-reduk­ti­ivi­nen, eli koet­taa kiteyt­tää mon­imutkaisen asian vain yhden, sinän­sä tärkeän näköko­hdan, eli ”kuka mak­saa ero­tuk­sen” ympärille.
    Esi­tyk­sesi näyt­tää katso­van asi­aa pääasi­as­sa työn­tek­i­jän suun­nas­ta, kun taas työ­nan­ta­jan, ”juh­lien mak­sa­jan”, näkökul­ma jää hatarak­si. Mielestäni tässä näkyy suo­ma­laisen yhteiskun­nal­lisen keskustelun nykyi­nen peru­songel­ma; poli­it­ti­nen moraa­lika­to ja pani­iki­no­mainen tak­er­tu­mi­nen van­hoi­hin, jo ”kuole­maan­tuomit­tui­hin” rak­en­teisi­in. Tästä tilanteesta seu­raa­va, pian vaar­al­lisek­si käyvä pysähtyneisyys ajaa maan talout­ta perikadon suuntaan.
    Seu­raavas­sa esitän h‑ratkaisun, joka perus­tuu 30+ vuo­den työsken­te­lyyn 24/7‑periaatteella isois­sa ja pienis­sä, suo­ma­lai­sis­sa ja ulko­mai­sis­sa yhtiöis­sä. Se ei ole reduk­ti­ivi­inen, vaan ottaa huomioon kaik­ki asi­aan vaikut­ta­vat tek­i­jät, yhtäaikaises­ti ja kokonaisvaltaisesti.
    Ensin peruslähtökohdat:
    1) Suomen talous on tule­vaisu­udessakin vien­nistä ja maail­man­taloud­es­ta riip­pu­vainen, ja joutuu elämään jatku­vasti kovenevas­sa globaalis­sa kil­pailu­ti­lanteessa. Ei ole aivan väärin sanoa, että kol­mat­ta maail­man­so­taa on käy­ty jo pidem­män ajan teknolo­gias­ta, markki­nao­suuk­sista ja luonnonresursseista.
    2) Suomen talous on nyt ennekoke­mat­toman raken­nemuu­tok­sen kouris­sa. Tämä näkyy esimerkik­si siinä, että akti­ivises­sa työelämässä toimivien e‑mail osoit­teista muut­tuu vuosit­tain n. 30%.
    3) Tuotan­nol­lisen toimin­nan suurem­mat uus­in­vestoin­nit ovat Suomes­sa käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen loppuneet.
    4) Suomes­ta ulkois­te­tut työ­paikat ovat lop­ullis­es­ti menetettyjä.
    5) Taloudel­lisen toimin­nan ympäristö on vaikeasti ennustet­tavis­sa ja riskialtis, mikä pakot­taa työ­nan­ta­jia siir­tymään dynaamiseen, lyhytjän­teis-ket­terään toimintamalliin.
    6) Jopa PK-yri­tyk­set joutu­vat toim­i­maan suo­raan tai epä­suo­raan kan­sain­val­lisen kil­pailun paineessa. Men­estyäk­seen ne itsekin joutu­vat enenevästi organ­isoimaan toim­intansa kansainvälisesti.
    7) Suomen huolto­suhde on tun­netusti jo lähivu­osi­na romahtamassa.
    8) Julki­nen sek­tori tai suuryri­tyk­set eivät voi edes teo­ri­as­sa, saati sit­ten käytän­nössä ratkaista Suomen talouden kas­vavia ongelmia. Sen voi tehdä vain PK-sek­tori, jonne syn­tyy suurin osa uusista työpaikoista.
    9) Suomen talouden ongel­mat voidaan kestävästi ratkaista vain jatku­van talouskasvun avul­la, jol­la saadaan työl­lisyysaste pysymään korkeana.
    Ratkaisu ongel­maan: ”mitä tehdään, jos jonkun työn­tek­i­jän tuot­tavu­us on vaikka­pa vain 60 pros­ent­tia tavanomaisesta”.
    1) Tehdään Suomes­ta yrit­täjäy­hteiskun­ta, jos­sa val­tion rooli on pääasi­as­sa yrit­täjyyt­tä eri tavoin tule­va esim. koulu­tuk­sen ja tutkimuk­sen osalta.
    2) Aloite­taan laa­ja ”aivope­sukam­pan­ja”, jos­sa pere­hdytetään yrit­täjyy­den ytimeen, eli riskin ottamisen ja hallintaan.
    3) Men­estyvistä yrit­täjistä / työl­listäjistä tehdään kansal­lis­sankare­i­ta, jot­ka saa­vat riskin oto­s­ta ja hallinnas­ta kun­nol­lisen, kan­sain­välisen tason korvauksen.
    4) Suomen vero­tusjär­jestelmä, työt­tömyys­tuk­i­jär­jestelmä, sosi­aalisek­tori, yms. viritetään tehokkaasti palvele­maan yrit­täjäy­hteiskun­taa niin, että Suo­mi nousee täl­lä sar­al­la maail­man johtavien maid­en joukkoon.
    5) Ryhdytään toimi­in talouden jäykkyyk­sien ja van­ho­jen rak­en­tei­den purkamisek­si, ja kor­vataan ne jous­tavil­la ja dynaamisil­la, yrit­täjyyt­tä ja työn­tekoa tukevil­la menetelmil­lä. Näin saadaan kengänki­il­lot­ta­jillekin paljon töitä.

  14. Työn tekemisen pitää olla työn­tek­i­jälle houkut­tel­e­vaa ja kan­nat­tavaa. Työn tar­joamisen pitää olla työ­nan­ta­jalle houkut­tel­e­vaa ja kan­nat­tavaa. Eikä kan­nat­tavu­us saa koitua yhteiskun­nan mak­set­tavak­si, kos­ka sehän olisi vain hölmöläis­ten peiton jatkamista. Ei siihen muu tehoa. Vain byrokraat­ti yrit­tää sur­voa nelikul­mio­ta ympyrän paikalle.

    Jos nyky­isin kaupungis­sa työsken­televälle min­imi­palkkalaiselle, esimerkik­si siiv­ot­to­mia yleisiä ves­so­ja siivoavalle siivoo­jalle, jää vuokran­mak­sun jäl­keen käteen vain has­su­ja roposia enem­män kuin yhteiskun­nan tukien saa­jal­la, niin jos­sain on vikaa ja pahasti. Jär­jestelmässä ja yhteiskun­nan moraalissa.

    Jos jää 400+ euroa käyt­töra­haa kuukaudessa, ja netistä saa ilmaisek­si pelit, musi­ikin ja eloku­vat, niin onko ihme jos (varsinkin nuorten) elämän­ta­p­atyöt­tömyys vain lisään­tyy. Kym­me­nien pros­ent­tien työt­tömyys ja avoimet alhaisen osaamis­ta­son työ­paikat eivät kohtaa.

    Tässä val­lit­sevas­sa tilanteessa har­va työtön ottaisi sitä kengänki­il­lot­ta­jan toin­ta vas­taan. Turha kuvitel­lakaan. Mitä niistä muu­tamista kym­peistä? Mut­ta jos tulo­jen lähtö­ta­so olisikin leikat­tu puoleen, eli vain hie­man yli 200 euroon vuokran päälle, niin työn vas­taan­ot­ta­mi­nen olisi tehty huo­mat­tavasti houkuttelevammaksi.

    Jos perus­tu­lon (tai ehkä negati­ivisen tuloveron pikem­min, kos­ka asumisen tukem­i­nen on erilli­nen kysymys) halu­taan toimi­van, niin se pitää aset­taa riit­tävän alhaalle.

    Tässä onkin sit­ten val­ta­va pop­ulisti­nen kyn­nys nykyisessä ilmapi­iris­sä. Kuka kehtaa ehdot­taa köy­hien tulota­sos­ta leikkaamista, sehän olisi poli­it­ti­nen itse­murha köy­hyy­den uhri­ut­ta­neessa julkises­sa mielipiteessä.

    Joten perus­tu­lo jäänee toteut­ta­mat­ta vielä pitkäk­si aikaa.

  15. Evert The NeveRest:
    Var­maan moni asia sujuu pikku hup­pelis­sa, mut­ta jos jotain tapah­tuu, niin työ­nan­ta­ja on vas­tu­us­sa. Ei se nykyään tai­da käydä.
    Näin muuten oli ennen. Eräänkin kaupun­gin toril­ta käyti­in raken­nus­puolelta noukki­mas­sa ne, jot­ka oli­vat selvin­neet aamul­la kahville päivän hom­mi­in. Päiväko­htainen palk­ka. Ja olen omin nenin havain­nut, että on ali­u­rakoit­si­joiden ali­u­rakoit­si­joi­ta raken­nus­puolel­la, jot­ka ‘lievästi tuoksuvat’.
    Nykyaikana, jos halu­aa tehdä lievästi päi­htyneenä töitä, se onnis­tunee pääsään­töis­es­ti vain yksi­ty­isyrit­täjältä. Jos yksi­tyi­nen suu­tari tai autonko­r­jaa­ja on lievästi juovuk­sis­sa, ei kai siitä voi valit­taa mihinkään, jos tekee työn­sä hyvin, korkein­taan pahek­sua. Pahek­sum­i­nen ei joh­da mihinkään. Siis te joi­ta jan­ot­taa, ryhtykää yksityisyrittäjiksi.

  16. “Työn­tek­i­jä saa 60 pros­ent­tia nor­maal­ista palka­s­ta, minkä jäl­keen hän on työ­nan­ta­jalleen yhtä edulli­nen kuin sat­apros­ent­ti­nen työn­tek­i­jä, joka saa sat­apros­ent­tista palkkaa. ”

    Tuol­lainen lasku­ta­pa on tyyp­il­listä julkiselle sek­to­rille, “uno­hde­taan ” muiden moment­tien kulut.

    Nykyaikaisel­la työpis­teel­lä on merkit­tävä määrä kiin­teitä kulu­ja esim koneet, lait­teet ‚tilat , sof­t­at etec ja niiden ylläpi­to .Esim jos työpis­teen kiinetät kulut ovat 20000 euroa ja työn­tek­i­jän palk­ka sivuku­luineen 30000 euroa eli yhteen­sä 50000 euroa. Työpiste tuot­taa nor­maal­i­jou­tu­isu­udel­la 1000 tuotet­ta eli työp­si­teen kulut per kap­pale on 50 euroa.
    Jos pis­teeseen pan­naan vajaakun­toinen esim 60 % tuot­tavu­udel­la ja 60 % pal­ka­lla niin kulut ovat nyt 38000 euroa ja tuo­tos 600 kpl
    Sil­loin yksikköhin­ta on 63,3 euroa eli n 27 % kalliimpi.

    Jot­ta työpis­teen kus­tan­nus olisi 50 euroa vajaakun­toisel­lakin niin palkan sivuku­luineen pitäisi olla 10000 euroa eli vain 1/3 normaalipalkasta.

    Etenkin jos tuote on mas­sat­uote niin se on eri­tyisen kus­tan­nush­erkkä ja mitä kalli­im­mat ovat työpis­teen kulut , sitä huonom­min vajaakun­toinen kyke­nee palka­nalen­nuk­sel­la kom­pen­soimaan kokonaiskuluja.

    Mitä tulee urakkatyöhön niin urakat aikataulute­taan pro­jek­tei­hin nor­maal­i­jou­tu­isu­udel­la, joten hidasteli­ja, vaik­ka tek­isikin töitä alem­mal­la pal­ka­lla, hidas­taa muiden työ­vai­hei­den tekemistä eikä sel­l­ainen käy

  17. Minä halu­aisin yhteen kysymyk­seen vas­tauk­sen. Ei ehkä liity suo­raan otsikkoon, mut­ta minus­ta se on _erittäin_ relevantti.

    Viimeisen 20 vuo­den aikana koko huip­pu on keskit­tynyt sel­l­aisi­in firmoihih/ilmiöihin, kuten(ei mis­sään järjestyk­seeä) Qt, Lin­ux, Nokia, Google, Microsoft, Face­book, Spo­ti­fy, Pirate­bay, Apple, Ama­zon, MySql, Ora­cle, Intel, Motoro­la, Skype, Gnu…

    Lis­taa voi kuka tahansa tehdä, kuten halu­aa, mut­ta olen­nais­es­ti kaik­ki _olenninen_ on tul­lut joko USA:sta tai pohjo­is­maista (vai?) ja kysymys kuu­luu: Miksi????

    Kari

  18. “Suomen talous on nyt ennekoke­mat­toman raken­nemuu­tok­sen kouris­sa. Tämä näkyy esimerkik­si siinä, että akti­ivises­sa työelämässä toimivien e‑mail osoit­teista muut­tuu vuosit­tain n. 30%.”

    Näin on,Suomen työ­markki­nat ovat työn­tek­i­jäkir­nu, jos­sa alkaa joka vuosi n 800000 työt­tömyys­jak­soa ja menetetään työuras­ta n 4 vuot­ta ja vuosit­tais­es­ta työa­jas­ta enem­män kuin vuosilomissa

  19. “Tun­nis­te­taan vajaatuot­toisu­u­den syy ja pois­te­taan se kor­jaaval­la toimen­piteel­lä, yleen­sä koulu­tuk­sel­la tai kuntoutuk­sel­la. Tähän meil­lä usko­taan yli kaiken.”

    Tähän voidaan vaikut­taa eniten tuotan­non suun­nit­telul­la, ei vajavu­ut­ta voi poistaa.
    Mikäli tuotan­toa suun­nitel­laan alun­perin niin, että työ­vai­heet sovel­tu­vat moni­tuot­toisille ihmisille biin ongel­maa voidaan vähen­tää, mut­ta ei totaalis­es­ti poistaa.
    Meille jää ‚kuten aina on ollut , n 50000 henkilön joukko, joka ei kel­paa mil­lään ehdoil­la nor­maali­in työhön

  20. Osmo,

    suh­teel­lisu­u­den­ta­jun nimis­sä on san­ot­ta­va että markki­na­t­alouden yleisin ja hyväksyt­tävin “ratkaisu” on tietysti “a”. Ihmis­ten tuot­tavu­us jakau­tuu sat­un­nais­muut­tu­jan tavoin (jakau­maan vaikut­taa allokaa­tio tehtävi­in, mikä on tietysti kom­plisoitua), ja palkka­jakau­ma hei­jas­taa markki­na­t­aloudessa tietysti tätä tuot­tavuuk­sien jakau­maa. Ei ole mitään “tavanomaista” tasoa. Jos henkilön A tuot­tavu­us on 60% henkilön B tuot­tavu­ud­es­ta ja palk­ka vas­taavasti 60 pros­ent­tia B:n palka­s­ta, ei tietys­tikään tapah­du mitään “syr­jin­tää” vaan palkat ovat markki­nae­htoisia, ja meil­lä niin kuin muual­lakin tämä kos­kee niin urak­ka- kuin kuukausipalkkojakin.
    Halu­at kir­joituk­sel­lasi selvästi käsitel­lä sitä ongel­maa, että markki­na­t­aloudessa jos­sa on myös i) min­imi­palkko­ja (lais­sa tai työe­htosopimuk­sis­sa) ja ii) jonkin­laista sosi­aal­i­tur­vaa, syn­tyy palka­n­muo­dos­tuk­selle lat­tioi­ta: kengänki­il­lot­ta­jien työ­paikko­ja jää syn­tymät­tä, eikä ehkä lievästi kehi­tys­vam­mainen saa mitään työtä. Ratkaisu “b” ei markki­na­t­aloudessa yleen­sä toteudu, ehkä joitakin per­heyri­tyk­siä luku­unot­ta­mat­ta. Käytän­nössä pohjo­is­maid­en kaltai­sis­sa yhteiskun­nis­sa toteutetaan aina vai­h­toe­hto­jen d,e,f,g yhdis­telmiä. Minus­ta vai­h­toe­hto f on aivan respek­taa­beli, ja siinä on yksi peruste sille, että julki­nen val­ta itse tuot­taa myös joitakin palvelu­ja: vaik­ka yleisen luistin­radan kolaa­jana voi ehkä kuvaa­masi 60 pros­entin henkilö työl­listyä, ja kirkot ovat van­has­taan toim­i­neet myös näin. Sit­ten on arvokysymys, miten alhaiset markki­na­palkat hyväksymme ja miten paljon työt­tömyyt­tä olemme valmi­ita hyväksymään. Var­maan useim­mat meistä ajat­tel­e­vat että on ylväin­tä elät­tää itsen­sä työl­lään, mut­ta emme halua mitään karamel­li­palkkatöitä lapsille. 

    Arvelisin että jonkin­lainen paine alhaisimpi­en palkko­jen suh­teel­liseen alen­e­miseen on ole­mas­sa ja tulemme näkemään enem­män alhaisen palkkata­son palvelu­am­mat­te­ja, varsinkin siir­to­lais­ten hal­lit­semil­la aloil­la. Työe­htosopimusten min­imi­palkat var­maan esimerkik­si aja­vat kieli­taidot­to­mia siir­to­laisia perus­ta­maan pikku yrityksiä.
    Mei­dän laitok­sen (Kon­junk­turin­sti­tutet) viimeisessä palkkara­por­tis­sa (Lönebild­ningsrap­porten 2010) koe­timme karkeasti arvioi­da, miten suurelle osalle nyt työttöminä/sairaina/aktivoinnissa ole­vista työe­htosopimusten alhaisim­mat min­imi­palkat muo­dosta­vat työl­listymisen kyn­nyk­sen; työt­tömille ehkä noin 15 pros­en­tille, mut­ta niiden paris­sa joiden työkyky on alen­tunut, min­imi­palk­ka luo kyn­nyk­sen selvästi suurem­malle osalle.
    Ja tietysti yksi osa ratkaisua on siinä, että alhaisia palkkat­u­lo­ja ei verotet­taisi ollenkaan, niin kuin olet ansiokkaasti pitänyt esillä.

  21. Osmo tun­tuu uno­hta­neet täysin velal­liset!? Erit­täin moni pitkäaikaistyötön on pahasti velka­an­tunut Onko Osmol­la mitään käsi­tys­tä tilanteesta, jos­sa nämä kymmenet tuhan­net ihmiset ovat ja elävät?

    Kan­nustin­loukku­un (tai ‑hau­taan) voidaan lisätä kaikkien palkkat­u­lo­jen väl­itön ulos­mit­taus siltä osin kuin ylit­tävät suo­jao­su­u­den n. 650€. Toisin kuin kaikissa muis­sa yhteiskun­nan tuloleikkureis­sa, niin ulosot­to ei tunne lainkaan asumiskus­tan­nuk­sia. Käytän­nössä vuokral­la asu­va helsinkiläi­nen velalli­nen ei pääse irti sosi­aal­i­huol­losta alle 1600–2000€ kk-tuloilla. 

    Tätä pienem­pi­palkkaista työtä ei kan­na­ta ottaa vas­taan, sil­lä ulosot­tovi­ra­nomainen ajaa ihmisen välit­tömästi takaisin toimeentulojonoon.

    Ilmeis­es­ti ulosot­to­lakia lob­baa­vat tahot ovat varsin vahvo­ja. Sääli vaan, että tämä mielet­tömyy­den kus­tan­nuk­set kaatu­vat suo­raan kun­tien syli­in; käytän­nössä toimeen­tu­lotuel­la kate­taan pieni­palkkaisen ulosot­to kokon­aisu­udessaan — varsi­nainen kään­teinen win-win-yhtälö, jos­sa kaik­ki häviää (pait­si monikansal­liset perintäjätit).

  22. Tot­ta on, että tuo “kuka mak­saa ero­tuk­sen” on liian kapea näkökul­ma. Kir­jas­sa var­maan asi­aa tarkastel­laan huo­mat­tavasti laajemmin.

    Oleel­lisin kysymys on kuitenkin aina, kuin­ka paljon työ­panos tosi­asi­as­sa lisään­tyy, jos henkilö saadaan töihin?

    Jos ajatel­laan, että “nor­maalin” työssäkäyvän henkilön työ­panos vai­htelee välil­lä 70–150 % medi­aanista (p= 0,05), niin rohkea arvio on, että vaikeasti työl­listyvän työ­panos vai­htelee välil­lä 10–70 %. Täl­löin päästään monien kysymys­ten ääreen, jot­ka kaik­ki vaikut­ta­vat siihen, kenen, mil­lä ehdoil­la ja minkä ver­ran kan­nat­taa mak­saa tämän henkilön palkkaamisesta:

    1) Kan­nat­taako työ­nan­ta­jan ottaa ris­ki, että palkat­tu henkilö osuukin työ­panok­seltaan esim. välille 10–30 % (joi­ta lie­nee aika iso osa vaikeasti työl­listyvistä) eikä lähem­mäs 70 %:a?
    2) Miten paljon työte­hon lisäys todel­la lisää yri­tyk­sen tulosta? Työte­holtaan 60 % ole­van henkilön tuo­ma lisäar­vo on toden­näköis­es­ti suh­teel­lis­es­ti tätä pienem­pi. Ellei yri­tys kär­si suo­ras­taan huu­tavas­ta työvoima­pu­las­ta, niin yri­tyk­sen työvoiman määrä on jo melko lähel­lä opti­maal­ista. Täl­löin esimerkik­si “nor­maalin” 100 % työn­tek­i­jän palkkaami­nen on juuri ja juuri kan­nat­tavaa, vaik­ka hänen tuo­mansa suh­teelli­nen lisäar­vo jääkin vain 70 %:iin. Mut­ta onko palkkaami­nen enää järkevää, jos 60 % tehoisen työn­tek­i­jän palkkaami­nen johtaa lisäar­von kas­vamiseen suh­teessa vain 40 %, kun lisäk­si ote­taan huomioon koh­ta 4a‑b alla?
    3) Ne työt puolestaan, jois­sa todel­la kär­sitään huu­tavas­ta työvoima­pu­las­ta, ovat mata­lan tuot­tavu­u­den töitä. Henkilön työl­listymi­nen niihin voi olla yrit­täjän puoles­ta OK, jos yhteiskun­ta tukee tarpeek­si. Mut­ta yhteiskun­nalle koitu­va lisäar­vo (työ­panos) ei ole niin merkit­tävä, jot­ta yhteiskun­nan kan­nat­taisi mak­saa kovin suur­ta työl­listämis­tukea. Toisin sanoen ei ole yhteiskun­nan kannal­ta lop­pu­jen lopuk­si mielet­tömän merkit­tävää, kiiltääkö ase­matun­nelin lat­tia kuin peili ja onko jokainen tupakan­tump­pi poimit­tu nurkista.
    4) Mitkä ovat seu­rauk­set työy­hteisössä, jos vaikeasti työl­listyvä, huonote­hoinen henkilö palkataan sinne suun­nilleen samal­la pal­ka­lla kuin “nor­maalin tuot­tavu­u­den henkilöt”? Ainakin pari tulee mieleen:
    4a) Muiden työn­tek­i­jöi­den työ­panok­ses­ta menee (koke­mus on osoit­tanut!) aika iso osa tuk­i­työl­lis­te­tyn henkilön opas­tamiseen, valvom­iseen ja “sin­nepäin” tehty­jen töi­den jälkien kor­jailemiseen. Täl­lainen “säätämi­nen” myös kuor­mit­taa van­haa työn­tek­i­jää ihan eri lail­la kuin nor­maali työ.
    4b) Jos 60 % työte­hon tuk­i­työl­lis­tet­ty saa yhteiskun­nan tukien jäl­keen samaa palkkaa kuin 100 % työn­tek­i­jä, alkaa se käy­dä jälkim­mäis­ten oikeu­den­mukaisu­u­den tajun päälle. “Mik­si min­un pitäisi olla näin tehokas, kun tuokin vain tuos­sa lön­tys­telee ympäri­in­sä?” Seu­rauk­se­na van­hat työn­tek­i­jät tietois­es­ti laske­vat omaa työte­hoaan x % –> työ­paikan kokon­aistyö­panos ei nous­sutkaan yhtään, mut­ta palkkaku­lut nousivat.
    5) Ennen kaikkea vaikeasti työl­lis­tet­tävä on monel­la tapaa RISKI työ­nan­ta­jalle, mm. mainit­tu­jen alko­ho­lion­gelmien ym. takia. Sik­si työ­nan­ta­ja kai­h­taa täl­laista viimeiseen saak­ka, ihan siitä syys­tä ettei halua ottaa tätä riskiä. 

    Viimeiseen kohtaan yhteiskun­nan ei pidä mielestäni pakot­taa yri­tyk­siä, vaik­ka Osmon esimerk­ki Itä­val­las­ta (c‑kohta) onkin tätä. Myöskään julki­nen puoli (Osmon koh­ta f)ei voi kan­taa tätä vas­tu­u­ta kuin tiet­tyyn rajaan saak­ka, joka mielestäni on Suomes­sa ylitet­ty jo. Julkisen sek­torin ongel­mat nimeno­maan johtu­vat ainakin eräil­lä aloil­la liian suures­ta suo­jatyö­paikko­jen määrästä, mikä on johtanut huonoon tuottavuuteen.

  23. aho­la: “Julkisen sek­torin ongel­mat nimeno­maan johtu­vat ainakin eräil­lä aloil­la liian suures­ta suo­jatyö­paikko­jen määrästä, mikä on johtanut huonoon tuottavuuteen.”

    Ja mitähän alo­ja nämä ovat? Puo­lus­tusvoimat? Yleis­ra­dio? Eduskunta?
    Fak­to­ja, please!
    Vajaakun­tois­t­en osalta ongel­ma on kyl­lä siinä, että esim. kun­nat eivät enää palkkaa heitä.

  24. Liian van­ha
    “Esim jos työpis­teen kiinetät kulut ovat 20000 euroa ja työn­tek­i­jän palk­ka sivuku­luineen 30000 euroa eli yhteen­sä 50000 euroa. ”

    Liian van­halle on jäänyt Son­er­an levy päälle. Se, että jotkut hom­mat ovat tuol­laisia ei tarkoi­ta, että kaik­ki hom­mat ovat tuollaisia.

    Noi­ta vajaakun­toisia tuskin palkataan sel­l­aiseen työhön, jos­sa kiin­teät kulut ovat korkeat. Mon­et alhaisen tuot­tavu­u­den hom­mista ovat sel­l­aisia, ettei työpis­tet­tä ole ole­mas­sakaan tai vai­h­toe­htois­es­ti mar­gin­aalisen työn­tek­i­jän palkkaami­nen ei tuo lisäkuluja.

    Lisäk­si minä väitän että keskimääräi­nen asiantun­ti­jatyönkin kiin­teäst kus­tan­nuk­set ovat paljon alhaisem­mat. Ainakin meil­lä korkeak­oulute­tun asiantun­ti­jan työpiste konei­neen mak­saa alle 4000 e/v.

    Väitän että 20 000 e/v ei todel­lakaan ole mikään tyyp­illi­nen työpis­teen kus­tan­nus, aivan kuten keskimääräi­nen työkone ei mak­sa miljoon­aa euroa per metri (vaik­ka paperikone maksaakin).

  25. Sylt­ty:

    Se, että jotkut hom­mat ovat tuol­laisia ei tarkoi­ta, että kaik­ki hom­mat ovat tuollaisia.

    Todel­lakin. Esim. kau­pan kas­soil­la kassien pakkaa­jien työpiste ei mak­sa mitään.

  26. Ric­car­do: oliko­han tämä kaupun­ki Turku, ja alkoiko raken­nus­fir­man nimi K:lla? 🙂

    Nykyään “nor­maali­na” pidet­ty suori­tus­ta­so on sel­l­ainen, johon yltää ehkä 10% työvoimasta.

    Erään K:lla alka­van kun­tay­htymä teet­ti viime vuon­na, toiv­ot­tavasti virkatyönä ja vir­ka-ajal­la (kos­ka ei kukaan virkamiehen työstä mitään tulosta odotakaan) työssä­jak­samisen ja “varhaisen toteamisen” pain­ot­tamiseen keskit­tyneen hienon raportin, joka ylväästi nos­tet­ti­in toim­intas­trate­gian etu­sivulle. Samaan aikaan selvitet­ti­in toisaal­la kural­la ole­van kun­tay­htymän tuot­tavu­ut­ta, ja aivan oikein havait­ti­in tuot­tavu­u­den paranevan vain, jos sama määrä työtä, tai enem­män, tehdään vielä pienem­mäl­lä työn­tek­i­jämääräl­lä. Tätä kai yleen­sä kut­su­taan hiostamiseksi.

    Pitäisin tärkeänä sitä, että juh­la­puhep­askan tuot­tamis­es­ta tietois­es­ti pidät­täy­dyt­täisi­in, kun kaik­ki kuitenkin tietävät, mikä on todel­lisu­ut­ta. Tästä voinee nyt sit­ten julkises­ti kysyä, havait­seeko johto­por­ras mitään ris­tiri­itaa, ja jos havait­see, kumpaan tavoit­teeseen pyritään? Jos ei havaitse, seli­tys olisi paikallaan tyhmille.

  27. Edelleen työn jakami­nen. Läh­es jokaisen työn sisältä löy­tyy tehtäviä,
    joi­ta pystyy tekemään vähem­män koulutet­tu henkilö. Kallispalkkainen asiantun­ti­ja ei vain hevil­lä luovu näistä rutiinihommista.

  28. Mikro­ta­sol­la ongel­ma ei ole mitenkään työ­markki­naspe­si­fi, vaan liit­tyy ihmis­ten väliseen yleiseen kanssakäymiseen. Ei “kukaan” halua vajaatuot­toisia vapaae­htois­es­ti ympärilleen. Kyse on ihan samas­ta asi­as­ta kuin alko­holis­ti­a­sun­tolan sijoit­tamis­es­ta oma­lle kotikadulle, työ­paikalla vain henkilöstön suo­ra vaikut­tamisen mah­dol­lisu­us on yleen­sä vähäisem­pi ja rajoit­tuu työ­paikan vai­h­toon tai pidem­pään ja epä­varmem­paan kiusaamisprojektiin.

    Hyvä työ­nan­ta­ja on sel­l­ainen joka työy­hteisöä suo­jel­lak­seen tarvit­taes­sa ostaa viereisen kiin­teistön jos siihen suun­nitel­laan vaik­ka asun­not­tomien tukiasuntolaa.

    Työy­hteisön homogeenisu­us on itseis­ar­vo, pisim­mälle seg­re­gaa­tio on viety yliopis­tom­aail­mas­sa joka on vuo­sisa­dat pystynyt men­estyk­sekkäästi kil­paile­maan huip­pukyvy­istä ei-kil­pailukykyisel­lä pal­ka­lla. Tämäkin on muuten nyt uhat­tuna, kun suh­teel­lis­es­ti vajaatuot­tois­t­en mit­tari-idioot­tien invaa­sio etenee.

    Vai­h­toe­hto f on käytän­nössä ain­ut toimi­va, kos­ka se mah­dol­lis­taa homogeeniset työy­hteisöt jois­sa kukaan ei vält­tämät­tä ole työ­markki­na-arvoltaan aivan priimaa. 

    Pros­en­tu­aaliset työn­tek­i­jäko­htaiset tuet johta­vat vain siihen että pian itse kukin on nimel­lis­es­ti vajaatuot­toinen, ja yri­tyk­si­in pakol­la sijoitet­ta­vat kier­topalkin­not ovat jonkin­lainen alen­tavu­u­den pohjanoteeraus.

  29. az,

    eikö sosi­aal­i­tur­van raju leikkaus ole myös “pop­ulisti­nen” ja help­po ratkaisu? 

    Olen samaa mieltä siitä, että sekä työn tekemisen että työn teet­tämisen tulee olla kan­nat­tavaa. Kuitenkin yhteiskun­ta, jos­sa ihmisen on hyväksyt­tävä mikä tahansa työ mil­lä tahansa pal­ka­lla, ei automaat­tis­es­ti tarkoi­ta sitä, että kaikille on työtä, jos­ta saa elämiseen riit­tävän palkan. Entä tek­isikö se työn teet­tämisen yri­tyk­sille yhtään kan­nat­tavam­mak­si? Täl­lä het­kel­lä yri­tyk­sistä on vaikea löytää edes yri­tyk­sille ilmaisia harjoittelupaikkoja.

    Mitä tarkoi­tat 400+ euron käyt­töra­hal­la kuus­sa? Onko se vuokran jäl­keen käteen jäävä osu­us? Ymmär­rätkö, että se tarkoit­taa noin 100 euroa per viikko ruokaan, sähköön, läm­mi­tyk­seen, veteen, päivit­täis­tarvikkeisi­in, lääkkeisi­in jne.? Nykyisel­lä hin­tata­sol­la sil­lä ei ehkä kuole nälkään, mut­ta hyv­in­voin­nista tuskin voi puhua. 

    Kat­soin juuri oikotieltä, siel­lä halvin vuokrayk­siö koko Helsingis­sä oli 30 neliöi­nen asun­to, jon­ka vuokra oli 500 euroa kuus­sa. Vuokraan ei kuu­lu vesi ja sähkö. Jos ote­taan tuo 400 euron “käyt­töra­ha” huomioon, henkilön net­to­tu­lot pitäisi olla vähin­tään 900 euroa kuus­sa. Sil­lä jää reilusti köy­hyys­ra­jan alapuolelle.

    Entä jos yrit­täisit elää kuukau­den siten, että kulu­tat vain 400 euroa? Muista vähen­tää sum­mas­ta myös puhe­lin- ja net­tiku­lusi yms.

  30. Aho­la,

    Kir­joitit selvästi ja viisaasti, ilmeis­es­ti käytän­nön koke­muk­sen anta­mal­la auktoriteelilla.

    Lisäisin tähän seu­raa­vat seikat:

    1) Vain työ­nan­ta­ja tietää kul­loinkin val­lit­se­van työ­tarpeen yhtiössä. Sitä ei mikään vira­nomainen tai muu ulkop­uo­li­nen voi tietää. Myöskin, työ­nata­jl­la on paras mah­dol­lisu­us arvioi­da ja ratkaista kuvaa­masi ongel­ma-tilanteet. Toisaal­ta työ­nan­ta­ja tietää parhait­en yhtiön taloudel­lisen kan­tokyvyn ja riskien hallintati­lanteen. Työ­nan­ta­ja ottaa myös riskin siitä, että työn­tek­i­jä osoit­taut­tuu jotenkin mah­dot­tomak­si tapauk­sek­si. Tästä syys­tä lähtöko­htais­es­ti työ­nan­ta­jan pitää saa­da päät­tää vajaatuot­toisen (ja kaikkien muidenkin henkilöi­den) työ- ja palkkae­hdoista. Tiedän käytän­nön tilanteista sen, että tehokas, kovan paineen alla toimi­va, uut­ta työn­tek­i­jää tarvit­se­va man­ageri saa näp­pyköitä, jos tähän tekee inter­ven­tion jokin kop­palak­ki-byrokraatikko. Pitää siis antaa työn­tek­i­jän ja työ­nan­ta­jan tehdä työe­hdoista diili mah­dol­lisim­man vapaasti.

    2) Suomen yhtiöt ja niiden työolo­suh­teet ovat jo nyt niin laa­jasti frag­men­toituneet, ja ne toimi­vat niin dynaami­sis­sa olo­suhteis­sa, että hyv­in­toimivia, yleisiä palk­ka / työe­hto-sään­töjä on käytän­nössä mah­do­ton­ta laa­tia. Kuten tiedämme, tästä seu­raa vain val­ta­va, huonos­ti toimi­va ja kallis byrokra­tia, jos­ta kaik­ki (pait­si pain­o­lasti­namme ole­vat, van­ho­ja revi­ire­jän­sä puo­lus­ta­vat) kärsivät.

    3) Jot­ta voitais­si­in pois­taa nykyiset, koko ajan pahenevat työt­tömyys­loukut, olen ajatel­lut seu­raavaa yksinker­taista ja vähäby­rokraat­tista mallia:
    Työtön henkilö saa sosi­aal­i/­työt­tömyys-sys­teemistä perus­tu­lon esim. n. 1000 euroa kuus­sa, jol­la hän voi elää “min­imielämää”. Jos hän saa jostain työstä lisä­tu­loa 200 euroa, hän saa pitää siitä itse 100, toiset 100 työ­nan­ta­ja mak­saa “sys­teemi­in”. Kun hän rupeaa saa­maan työstä käteen tuloa niin paljon, että par­jää itse, hän putoaa siinä kuus­sa sys­teemistä. Jos työ­tu­lo jostain syys­tä myöhem­min piene­nee, sil­loin henkilö putoaa automaat­tis­es­ti takaisin sys­teemin 1000 euron tuloille. Tämä olisi jous­tavain menet­te­ly sekä työn­tek­i­jän, että työ­nan­ta­jan kannalta.

  31. Catili­na: “Samaan aikaan selvitet­ti­in toisaal­la kural­la ole­van kun­tay­htymän tuot­tavu­ut­ta, ja aivan oikein havait­ti­in tuot­tavu­u­den paranevan vain, jos sama määrä työtä, tai enem­män, tehdään vielä pienem­mäl­lä työntekijämäärällä.”

    Tot­ta — pait­si että sana “vain” on väärin — tuot­tavu­us nousee myös, kun tuotteiden/palvelujen hin­taa nostetaan.

  32. Mei­dän lähistöl­lä asuu kehi­tys­vam­mainen mies joka on talon­miehen­töis­sä lähistön laitoshoito­las­sa. Olen tutus­tunut häneen ja kat­sel­lut, kun kaveri leikkaa kesäl­lä myös koti­talon­sa piha­nur­mikot, lakaisee syksyl­lä lehdet ja tekee talvel­la lumityöt.

    Väit­täisin, että kaverin tuot­tavu­us kysei­sis­sä talon­miehen hom­mis­sa on nyt ainakin 120 pros­ent­tia tavanomais­es­ta, kos­ka hänel­lä on hyvä moti­vaa­tio tehdä niitä töitä. Hän on myös erit­täin hyväkäytöksi­nen henkilö. Mut­ta moni­in mui­hin tehtävi­in hän ei ole sovelias.

    Epäilemät­tä kyseiset hom­mat eivät ole heti alku­un luis­ta­neet häneltä kovin hyvin, mut­ta olisi todel­la ollut onneton­ta, jos hänet olisi jätet­ty työt­tömäk­si koti­in makaa­maan. Jos min­ul­la olisi vas­taavia hom­mia tar­jol­la, niin palkkaisin hänet mielelläni.

  33. Postailin aikaisem­min työ­maa­juopot­telus­ta ja rokuleista. 

    Työvoimapoli­ti­ikan ihmemaak­si san­otus­sa Tan­skas­sa työ­maa­juopot­telu ei ole lais­sa kiel­let­ty. Suomes­sa juop­po ei voi ryhtyä edes yrit­täjäk­si. Jos perus­taa kal­jakup­pi­lan ja siel­lä ere­htyy otta­maan vain lasil­lisen olut­ta, niin anniskelulu­pa menee saman tien — toisin kuin Tan­skas­sa. Siel­lä kaljot­telun puoles­ta on jopa lakkoiltu:

    “Ware­house work­ers at Dan­ish brew­ing giant Carls­berg are strik­ing because man­age­ment has decid­ed that the employ­ees may no longer have their cus­tom­ary three free bot­tled beers a day at the workplace.”

    Suomen nol­la­tol­er­anssi lie­nee alko­ho­likult­tuuri­maid­en tiuk­in­ta laatua.

    Paljonko­han meil­lä on ihmisiä luokitel­tu syr­jäy­tyneek­si, työra­joit­teisek­si tms. ja paljonko on työt­tömänä hal­li­tunkin mais­telun takia?

  34. Ulos­mi­tat­ta­va määrä (palk­ka tarkoit­taa jäl­jem­pänä myös muu­ta tuloa):

    1. Jos palk­ka on pienem­pi kuin suo­jao­su­us, siitä ei ulos­mi­ta­ta mitään.

    2. Jos palk­ka ylit­tää suo­jao­su­u­den, mut­ta on enin­tään kak­si ker­taa suo­jao­su­us, ulos­mi­tataan suo­jao­su­u­den ylit­tävästä palka­s­ta kak­si kol­ma­sosaa (tulo­ra­jaulos­mit­taus 2/3 x (palk­ka – suojaosuus)).

    3. Jos palk­ka on suurem­pi kuin kak­si ker­taa suo­jao­su­us, mut­ta enin­tään neljä ker­taa suo­jao­su­us, ulos­mi­tataan net­topalka­s­ta yksi kol­ma­sosa (1/3).

    4. 1.1.2009 voimaan tulleen asteikkoulos­mit­tauk­sen mukaan ulos­mit­taus tapah­tuu edel­lä mainit­tua suu­rit­u­loisem­pi­en net­topalka­s­ta seu­raa­van asteikon mukaan:

    Jos palk­ka on suurem­pi kuin 4 x suo­jao­su­us, ulos­mi­tataan 36 %
    Jos palk­ka on suurem­pi kuin 4,5 x suo­jao­su­us, ulos­mi­tataan 39 %
    Jos palk­ka on suurem­pi kuin 5 x suo­jao­su­us, ulos­mi­tataan 42 %
    Jos palk­ka on suurem­pi kuin 5,5 x suo­jao­su­us, ulos­mi­tataan 46 %
    Jos palk­ka on suurem­pi kuin 6 x suo­jao­su­us, ulos­mi­tataan 50 %.

    OS: olete­taan, että työtön henkilö työl­listyy ja tien­aa palkkatyössä 1400€, ennakkopidä­tys on 16% ja käteen jää 1176. Tästä ulosot­to vie 2/3 osaa (363,92) siltä osin kuin sum­ma ylit­tää suo­jao­su­u­den 624,60 ja jäl­jelle jää 812€. Nor­maali yksiön vuokra on 600–700€ ja jäl­jelle jää 212€. Kun­ta mak­saa toi­men­tu­lo­tuke­na 205€ + sähköt ja ter­vey­den­huol­lon menot. 

    Käytän­nössä alle 2000€ kk/palkalla ei velal­lisen kan­na­ta ottaa lainkaan työtä vas­taan, sil­lä käteen ei jää sent­tiäkään enem­pää kuin työttömänä.

    Huo­mataan myös, että ansiosi­don­nainen päivära­ha hupe­nee ihan samal­la lail­la per­in­täy­htiöi­den suuhun ja ajaa työt­tömän käytän­nössä hake­maan tämän saman rahan toimeentulotukena. 

    Meneekö nap­pi­in, kan­nus­taako työntekoon?

  35. Catili­na: “Ric­car­do: oliko­han tämä kaupun­ki Turku, ja alkoiko raken­nus­fir­man nimi K:lla?”
    Ne toril­ta poim­i­jat (jot­ka tiedän) eivät olleet Turus­ta, vaan Rau­mal­ta. Ne, jot­ka haisi­vat nenään, oli­vat Turus­ta, mut­ta fir­man nimeä en tiedä, kos­ka ne oli­vat jotain yrit­täjiä luokkaa ali­hankki­joiden ali­hankki­joiden ali­hankki­joi­ta. Itse olin remon­tin kohde tilo­jen vuokralaisena.

  36. Ric­ca­do: “Ne toril­ta poim­i­jat (jot­ka tiedän) eivät olleet Turus­ta, vaan Raumalta.”

    Kyl­lä tätä on har­rastet­tu Turus­sakin aikoinaan: Wärt­silä Meri­te­ol­lisu­u­den ali­hankki­jat tekivät ko. värväyskier­roksia ja sit­ten ajoi­vat sisään telakan portista, jos­sa las­ket­ti­in, mon­tako miestä heil­lä on tänään töissä.
    No, sille fir­malle ei käynyt hyvin.

  37. Mitä tarkoi­tat 400+ euron käyt­töra­hal­la kuus­sa? Onko se vuokran jäl­keen käteen jäävä osu­us? Ymmär­rätkö, että se tarkoit­taa noin 100 euroa per viikko ruokaan, sähköön, läm­mi­tyk­seen, veteen, päivit­täis­tarvikkeisi­in, lääkkeisi­in jne.?

    Sosi­aalivi­ras­to mak­saa lisäk­si sähkön, läm­mi­tyk­sen, veden, lääk­keet, ham­maslääkärikäyn­nit jne.

    Se hie­man yli 400 euroa kuus­sa on nimeno­maan ruokaan, hygien­i­aan, vaat­teisi­in, kän­nykkään, net-yhtey­teen jne.

    Jopa tv-lupa ymmärtääk­seni korvataan.

    Ver­rataan siivoo­jan 1273 euron kuukausit­taiseen vähim­mäis­palkkaan. Kun vähim­mäis­palkkainen siivoo­ja on mak­sanut palka­s­taan kaiken sen, mitä yhteiskun­ta toimeen­tu­lotuen saa­jalle mak­saa, niin ero­tus on pari sataa euroa siivoo­jan hyväk­si. Tämä on sen työn todel­li­nen arvo, että kuu­raa ves­so­ja, por­tai­ta, käytäviä, tasopin­to­ja 40h viikos­sa. Vielä kun siivoo­ja esimerkik­si käyt­tää tuos­ta palka­s­taan sen pari sataa euroa musi­ikki­in, tietoko­neo­hjelmi­in ja eloku­vi­in, ja työtön waret­taa saman ilmaisek­si, niin hei­dän konkreti­soitu­va ostovoimansa on yhtä suuri. Työt­tömäl­lä on vielä aikaa kiertää tar­jouk­set ja kirp­putorit ja etsiä itselleen jostain ilmaisek­si muu­ta­man vuo­den ikäi­nen käytet­ty tietokone. Tai lait­taa ajan kanssa ruokaa halvemmalla.

    Ei tässä ole mitään järkeä eikä oikeudenmukaisuutta.

    Toki siivoa­jienkin palkkalu­okat nou­se­vat, mut­ta ei nuorten lisään­tyvä elämän­ta­p­atyöt­tömyys ole täl­lä nykyisel­lä tukien tasol­la minkään­lainen yllätys.

  38. “Suomen yhtiöt ja niiden työolo­suh­teet ovat jo nyt niin laa­jasti frag­men­toituneet, ja ne toimi­vat niin dynaami­sis­sa olo­suhteis­sa, että hyv­in­toimivia, yleisiä palk­ka / työe­hto-sään­töjä on käytän­nössä mah­do­ton­ta laatia.”

    Höpö, höpö .Putk­i­fir­mat, sähkö­fir­mat, kau­pat etc tekevät työn­sä samankaltaisil­la välineil­lä ja tavaroilla.
    Työpros­es­sit ovat saman­laisia yri­tyk­ses­tä riip­pumat­ta, sen takaa kansainvälistyminen.
    Yri­tys­ten kir­jan­pito, kus­tan­nus­lasken­ta , joht­a­mine etc ovat päin­vas­toin yhden­tyneet kansin­välistymisen myötä.
    Stan­dard­it ovat nyt kan­sain­välisiä ‚joten tuotan­to tekni­ikkakin on samaa kaikkialla
    Ennen yristys­ten toim­inta oli paljonkin eri­laista yri­tys-ja maako­htaista, mut­ta kun kierte­laa maail­mal­la niin tör­mää samoi­hin kon­septei­hin joka maassa.
    Vai väitätkö , että jokainen Mäkkäri toimii oma­l­la konseptillaan ??

  39. “Jos työ­tu­lo jostain syys­tä myöhem­min piene­nee, sil­loin henkilö putoaa automaat­tis­es­ti takaisin sys­teemin 1000 euron tuloille. Tämä olisi jous­tavain menet­te­ly sekä työn­tek­i­jän, että työ­nan­ta­jan kannalta.”

    Teo­reet­tista jar­gonia, mis­sään tuo­ta ei ole ratkaistu, sil­lä byrokra­t­ian hitaus estää sen. Yri­tyk­set, eri­tyis­es­ti pienet toimit­ta­vat palkkati­eto­ja liian hitaasti, joten jär­jestelmä ei reagoi muu­tok­si­in tarpeek­si nopeasti

  40. “Lisäk­si minä väitän että keskimääräi­nen asiantun­ti­jatyönkin kiin­teäst kus­tan­nuk­set ovat paljon alhaisem­mat. Ainakin meil­lä korkeak­oulute­tun asiantun­ti­jan työpiste konei­neen mak­saa alle 4000 e/v.”
    Ilmeis­es­ti nuo VTT.n ja Usalais­ten yliopis­to­jen asiantun­ti­jat ovat tehneet hukkatyötä 

    Tuo 4000 e/v tarkoit­taa alle 10 m² sei­so­makont­to­ria ‚jos­sa on paikko­ja vain n 30–40 % työntekijöistä.
    Ohjelmis­tot ovat pelkkää perus­works tasoa , mut­ta sil­lä asain­tun­ti­ja tuskin pärjää‘?

    Mitä tulee son­er­aan niin toim­i­tusjo­hta­jal­lakin oli vain sei­somapöytä käytäväl­lä , ei omaa huonetta

  41. “Lisäk­si minä väitän että keskimääräi­nen asiantun­ti­jatyönkin kiin­teäst kus­tan­nuk­set ovat paljon alhaisem­mat. Ainakin meil­lä korkeak­oulute­tun asiantun­ti­jan työpiste konei­neen mak­saa alle 4000 e/v.”

    Ja jos ote­taan joku levy­sep­pähit­saa­ja niin edelleen työ­paikan kulut konei­neen ovat tuo­ta luokkaa

    1. Ja jos ote­taan joku levy­sep­pähit­saa­ja niin edelleen työ­paikan kulut konei­neen ovat tuo­ta luokkaa 

      Entä sit­ten, Jos ote­taan Jum­bo­jetin kul­jet­ta­jana, suhde voi olla vieläkin dra­maat­tisem­pi. Jos ote­taan main­os­ten jaka­ja, työ­paikan kulut ovat aika vaatimattomat.

  42. “Lisäk­si minä väitän että keskimääräi­nen asiantun­ti­jatyönkin kiin­teäst kus­tan­nuk­set ovat paljon alhaisem­mat. Ainakin meil­lä korkeak­oulute­tun asiantun­ti­jan työpiste konei­neen mak­saa alle 4000 e/v.”

    Tuo­hon pitää laskea myös HR ja esimiesku­lut, nekin kyetään nykyään kohden­ta­maan työp­si­teen kuluiksi.

    Mut­ta tuo 4000 euroakin aiheut­taa sen, että palka­nalen­e­man pitää olla suurem­pi kuin 40 %.
    Esim palka­ku­lut 30000 ja kiin­teät kulut 4000
    joten 1000 kpl yksikköku­luk­si tulee 34 euroa ja jos palk­ka pudote­taan 40 % eli 18000:een ja kiin­teä kulu säi­lyy tietysti 4000 eurona jol­loin yksikköku­lu on 36,7 euroa eli edelleen 8 % kalliimpaa.

    En nyt tehnyt laskel­maa mis­tään tietys­tä fir­mas­ta mut­ta jokaises­sa fir­mas­sa on työpis­teel­lä tiet­ty määtä muitakin kulu­ja kuin palkkakuluja
    Paperite­htaas­sa ne ovat suuret ja joss­ian toises­sa pinet, mut­ta eivät ne merk­i­tyk­set­tömiä ole kun kil­pailu on tiukkaa .

  43. “Art­turi Björk kir­joit­ti 14.11.2010 kel­lo 10:51

    Todel­lakin. Esim. kau­pan kas­soil­la kassien pakkaa­jien työpiste ei mak­sa mitään.”

    Indone­sian Male­sian ja mon­en muun maan koke­musten perus­teel­la voin ker­toa , että nuo kassin pakkaa­jat eivät ole työ­suh­teessa kaup­paan vaan ovat tippipalkkaisia.ja kun Suomes­sa ei mak­se­ta tip­piä niin eipä ole pakkaajiakaan

    1. Anteek­si nyt Liian van­ha, mut­ta tuo nar­i­na menee yli kohtu­u­den. Vaik­ka Indone­si­as­sa olisi tilanne tuo, mikä saa sin­ut usko­maan, että Stock­an herkun kassien pakkaa­jien tilanne olisi sama. Jokin kohtu­us elämänvihassakin.

  44. - Vuon­na 1989 eliv­ät pojat sil­lä kun möivät kiin­teistöjä toisilleen? 

    — Vuon­na 1999 luuli­vat pojat että sil­lä elää kun lähet­tää tek­stivi­este­jä toisilleen? 

    — Vuon­na 2009 ei kukaan uskonut että Kreikka/Islanti elää sil­lä että toiset mak­sa­vat hei­dän pelivelkansa? 

    * Onko näil­lä kolmel­la geis­sil­lä jotain yhteistä.
    Pitävätö ne sisäl­lään “oikei­ta töitä”.
    Onko niiden takana poli­it­ti­nen päätös?
    Toivon näil­lä esimerkeil­lä per­spek­ti­iviä Osmolle ja Osmo-faneille pul­lonkeräyk­seen. Lailli­nen hui­jaus­pyra­mi­di pure­taan huip­ul­ta, ei alim­mal­ta tasolta.

  45. Nim­imerk­ki sosi­aal­i­tur­vaa sopiville puut­tui aiheel­lis­es­ti suo­ma­laisen velko­jan sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmään, jos­sa voit antaa lainaa kenelle tahansa, mil­loin tahansa ja miten tahansa, ja sen jäl­keen ulosot­tovi­ra­nomaisen luukulle palveltavak­si. Velka­vankeus 2000-luvul­la on usko­mat­toman tyh­mää ja epäin­himil­listä. Juris­teille kyl­läkin usko­mat­toman kannattavaa.

  46. “Vaik­ka Indone­si­as­sa olisi tilanne tuo, mikä saa sin­ut usko­maan, että Stock­an herkun kassien pakkaa­jien tilanne olisi sama. Jokin kohtu­us elämänvihassakin.”

    Stock­ka ei kil­pailekaan halvoil­la hin­noil­la, joten siel­lä pakkaa­jien palkat on leiv­ot­tu kalli­impi­in hintoihin.
    Enpä usko, että suuri kansa on halu­akas nos­tataan ostosten hin­taa pakkaa­jien kuluilla
    Eipä noi­ta pakkaa­jia näkynyt Sak­san LIDL­lis­säkään eikä Hofer­sis­sa eikä muidenkaan maid­en hal­pamyymälöis­sä, jois­sa suuri kansa asioi.
    Englan­nis­sakin suurim­mas­sa osas­sa kaup­po­ja kas­sat pakkaisvat.

    Tietysti val­tio voi kus­tan­taa tuol­laisen edun kansalaisilleen, mut­ta onko siinä järkeä ?

    “Entä sit­ten, Jos ote­taan Jum­bo­jetin kul­jet­ta­jana, suhde voi olla vieläkin dra­maat­tisem­pi. Jos ote­taan main­os­ten jaka­ja, työ­paikan kulut ovat aika vaatimattomat.:

    Poikani toimi­vat muu­tamia vuosia lehden­jaka­ji­na, mut­ta kun tun­tipalk­ka tip­pui alle yhden euron niin suositin lopettamista.
    Ja lehtien jakokin on katoa­va luon­non­va­ra , Suo­mi vain tulee taas ker­ran jälkijunassa

    Nykyään vain sel­l­aiset työ­paikat, jois­sa ei ole mui­ta kulu­ja ovat harvinaisia.Ensimmäisenä on automa­ti­soitu ja koneel­lis­tet­tu yksinker­taisim­mat työt.Tämä merk­it­see useim­miten toimistö­työtä korkeampia työpistekuluja.

    Ja Jum­bo­jetin kohdal­la kus­tan­nus­lasken­ta menee näin, että lentäjä vie yhden matkus­ta­japaikan ja sil­loin kulu on menetet­ty tulo, ei jum­bo­jetin kulut.Nekin toki voidaan jyvit­tää euroa per istu­in toista näkökul­maa varten.
    Kus­tan­nus­lasken­ta on siitä mie­lenki­in­toinen alue, että se ei ole sidot­tu muodol­liseen kir­jan­pitoon vaan liike­toimin­nan näkökulmaan.

    Ja tuos­sa VTT:n tutki­maa tietoa Suomes­ta ja maail­mal­ta toimis­ton työpis­teen kuluista, var­maan hyödylli­nen myös Hesan toim­into­jen saneeramisessa

    http://www.vtt.fi/liitetiedostot/cluster6_rakentaminen_yhdyskuntatekniikka/Workplace%20VTT%20raportti.pdf

  47. Liian van­ha:

    Hyvin yleis­es­ti käytetään talous­laskelmis­sa väärin keskimääräisiä kulu­ja. Usein, mut­ta ei kuitenkaan aina, pitäisi laskea mar­gin­aal­isia tuot­to­ja ja kulu­ja sekä uno­htaa kokon­aan niin san­otut upote­tut kulut (siis pois­tot pois).

    Kun kassien pakkaa­ja palkataan, se hiukan kulut­taa henkilöstöosas­ton resursse­ja, mut­ta jos henkilöstöosas­tolle ei tarvitse palkata uut­ta henkilöä, niin henkilöstöosas­ton lisäku­lut ovat mität­tömät. Onhan siel­lä jo esimerkik­si valmi­it palkan­lasken­nan jär­jestelmät yms. Ei ne jär­jestelmät paljoa kulu, jos niiden läpi kul­kee muu­ta­ma data­bit­ti lisää. Henkilöstöosas­ton tuot­tavu­us vaan nousee.

    Varsinkin julkisel­la puolel­la ja eri­tyis­es­ti ter­vey­den­hoi­dos­sa näkee usein hölmöä talousajattelua. 

    Viimek­si kat­selin tekonivel­sairaala Cox­an kaverin esitelmää. Ovat ryhtyneet siir­rät­tämään poti­laitaan leikauk­sen jäl­keen “halvem­mille hoitopaikoille”. Mut­ta tuskin ovat miet­ti­neet asi­aa mar­gin­aa­likus­tan­nusten val­os­sa, vaik­ka kyseinen sairaala pitäisi olla Suomes­sa hienoin­ta uut­ta. Poti­laiden siirte­lyn olisin ymmärtänyt, jos se olisi perustel­tu Cox­an poti­la­s­paikko­jen niukkuudella.

    1. Kassien pakkaa­jat ote­taan käyt­töön sil­loin, kun kas­soil­la alkaa olla ruuhkaa. Jono vetää nopeam­n­min, kun hitaat osta­jat eivät jää tukkeeksi.

  48. OS: “Vaik­ka Indone­si­as­sa olisi tilanne tuo, mikä saa sin­ut usko­maan, että Stock­an herkun kassien pakkaa­jien tilanne olisi sama.”

    Stock­alle ? Vajaatuot­toinen ? Yri­tyk­seen jon­ka tuote on epä­todel­lisen täy­del­lisyy­den illu­u­sio, ja vaatimukset:

    Jokaiseen työpäivään on help­po motivoitua kun tietää, että työ­paikalla odot­taa joukko saman­henkisiä ja työhön­sä into­hi­moi­ses­ti suhtautuvia
    huippuosaajia.

  49. Sanomale­hden jakami­nen oli aikoinaan hieno hom­ma. Pari, kolme tun­tia työtä eli hyötyli­ikun­taa päivässä (yössä). Kuukausi­palk­ka parem­pi kuin muis­sa aiv­ot­tomis­sa töis­sä. Tun­tipalk­ka taitaa olla vieläkin liki €20. Mut­ta mata­la­palkkaistu­mi­nen on sin­nekin hivut­tau­tu­mas­sa. Main­os­ten jakamisen järkeä taas en ymmär­rä. Palk­ka on aika mitätön.

  50. az,

    kiitos sel­ven­nyk­ses­tä. On tot­ta, että pien­impi­en palkko­jen ja korkeimpi­en sosi­aal­i­tukien ero vaikut­taa liian pieneltä. On kuitenkin liian yksinker­tainen ratkaisu pelkästään pienen­tää sosi­aal­i­tur­vaa, minkä ker­ranais­vaiku­tuk­set voivat olla vielä haitallisemmat.

    Tästä on tääl­läkin puhut­tu aikaisem­min, mut­ta tuk­i­ta­son korkeut­ta suurem­pi ongel­ma on se, että tuet jous­ta­vat vähän ja hitaasti. Lisäk­si täl­läkin het­kel­läkin mon­et työssäkäyvät saa­vat yhteiskun­nan tukea kom­pen­soimaan alhaisia palkkoja.

    Nuoriso­työt­tömyy­den suh­teen osa ongelmista johtuu huonos­ta opin­to­jen ja työhön ohjauk­ses­ta, eli nuoret saa­vat riit­tämätön­tä tietoa siitä, miten ammat­tei­hin ja työhön pääsee. Sen sijaan, että nuo­ria ohjat­taisi­in aloille, joil­la hei­dän on mah­dol­lista työl­listyä, heitä varas­toidaan lukioi­hin ja ammat­tik­oului­hin koulut­tau­tu­maan koulut­tau­tu­misen vuoksi.

    Toinen ongel­ma on ammat­tien eriy­tyneisyys ja työ­nan­ta­jien halut­to­muus työhön ohjauk­seen. Mon­een työ­paikkaan tarvi­taan sekä alan koulu­tus että työkoke­mus­ta. Työssä oppimi­nen on trendikäs ilmaus, mut­ta mon­et työ­nan­ta­jat tun­tu­vat haaveil­e­van työn­tek­i­jöistä, jot­ka ovat jo valmi­ik­si juuri hei­dän tarpeisi­in­sa sopivia. Sil­loin ei palkata melkein sopi­vaa, mut­ta työhaluista ja oppimiskykyistä.

  51. Henkilöko­htaisen konkurssin mah­dol­lisu­us kyl­lä kar­sisi vas­tu­u­ton­ta luo­to­nan­toa, ainakin johonkin rajaan saak­ka. Ei sil­läkään ihmeitä tehdä, kuten USA:n esimerk­ki näyt­tää: Sys­teemisen riskin vält­tämiseen vaa­di­taan sitä, ettei yksikään luot­to­laitos ole liian iso, jot­ta sen kaa­tu­mi­nen romaut­taisi koko järjestelmän.

    Kan­natan ehdot­tomasti aja­tus­ta jonkin­laisen henkilöko­htaisen konkurssin imple­men­toimis­es­ta Suomen lainsäädännössä.

  52. Ongel­mak­si muo­dos­tuu tuon vajaatyökyky­isyysas­teen määrit­tämi­nen. Se ei ole mitenkään help­poa, etenkään kun kyse ei siis ole mis­tään lääketi­eteel­li­sistä diag­noo­seista. Kun meil­lä ei lääkärit uskalla edes ajoko­rt­te­ja ottaa pois, on aika vaikea uskoa että he voisi­vat lätkäistä jotain palk­ka-ale lap­pu­ja taval­lis­ten laisko­jen ja tyh­mien tietoi­hin. TE-toimis­to­jen vira­nomaisi­in min­ul­la ei ole yhtään sen suurem­paa luot­toa. Jonkun vira­nomaisen pitäisi se päätös kuitenkin tehdä, kos­ka julki­nen sek­tori­han on se, joka sen sub­ven­tion joutuu mak­samaan. Jos tämä kor­vaa­va sub­ven­tio on edes jotenkin kil­pailukykyi­nen, niin työn­tek­i­jäl­lä ja hänen työ­nan­ta­jal­laan­han on selkeä intres­si väit­tää työn­tek­i­jää vajaakykyisek­si joka tapauk­ses­sa. Joka tapauk­ses­sa päätök­sen siirtämi­nen työn­tek­i­jän ja työ­nan­ta­jan välisek­si sopimuk­ses­ta tarkot­taisi käytän­nössä koko TES-jär­jestelmän tuhoa. Käsit­tääk­seni se ei ole sin­unkaan tarkoi­tus. Tilanne ei paljoa parane vaik­ka otet­taisi­in luot­ta­mus­mies samaan pöytään.

    Tämän takia d ja c on vai­h­toe­htoina hyvin vaikeasti toteutettavia.

    Perus­tu­lo ja yleinen mata­la­palkkatu­ki ovat tietysti yksi ratkaisu, mut­ta se toimii samal­la myös sub­ven­tiona poten­ti­aalis­es­ti hyvä­tu­lois­t­en down-shif­tauk­selle, joka ei liene tarkoi­tus. Yhteiskun­nalli­nen tehokku­us edel­lyt­täisi erot­telua vapaa-aikaa arvostavien ja kokoaikatyöhön kyken­emät­tömien välillä.

    Tämä on paljon vaikeampi kysymys kun annat ymmärtää.

  53. Vaik­ka tämä velka/ulosottokeskustelu meneekin pahasti asian vier­estä, niin pakko ottaa asi­aan kantaa.

    Nim­imerk­ki nos näkee asian jär­jestelmän vikana, kun velko­ja saa hel­posti yhteiskun­nan tuek­seen velko­jen perintään.

    Mietitään­pä het­ken vai­h­toe­htoa. Mitä tapah­tu­isi, jos ulosot­to ei olisi lainkaan käytet­tävis­sä? No, tämä ei ole oikein real­isti­nen vai­h­toe­hto, kos­ka sen jäl­keen mil­lään sopimuk­sil­la ei olisi merk­i­tys­tä, vaan eläisimme yhteiskun­nas­sa, jos­sa vain käteisellä/tavalla olisi merkitystä.

    Eli ote­taan miedom­pi tapaus ja nos­te­taan vaa­timus­ta­soa uloso­tolle. Mikä tuo vaa­timus­ta­so olisi? Oletet­tavasti tässä haetaan sitä, että lainan anta­jien pitäisi olla tarkem­pia harkin­nas­saan? Riskinä on tietysti, että lap­si menee pesuve­den mukana eli toisaal­ta osa pien­i­t­u­loi­sista ei enää saa lainaa lainkaan, vaik­ka he nykyään hoitaisi­vatkin asiansa kun­ni­al­lis­es­ti, toisaal­ta tästä huoli­mat­ta lain­o­jen kus­tan­nuk­set nousisivat.

    Suo siel­lä vetelä täällä.

    Val­is­t­a­mi­nen lie­nee kuitenkin ain­oa tapa saa­da tilanne muut­tumaan. Paljon puhutaan, että ihmiset eivät ymmär­rä korkoa. Suurem­pi val­is­tamisen paik­ka on kuitenkin se, että ihmis­ten tulee sopeut­taa menot tuloi­hin eikä tulo­ja menoi­hin. Nyt liian moni käyt­tää tule­via (epä­var­mo­ja) tulo­jaan nyky­is­ten meno­jen kattamiseen.

  54. Toinen huomio liit­tyen tähän 400e/kk keskustelu­un. Kun puhumme toimeen­tu­lotues­ta, me puhumme hyvin eri­lai­sista asioista. Me puhumme toisaal­ta erään­lais­es­ta kansalais­palka­s­ta, jon­ka kuka tahansa suo­ma­lainen saa, jos hänel­lä ei ole mui­ta tulo­ja. Toisaal­ta me puhumme myös tukiverkos­ta, joka tar­joaa perus­toimeen­tu­lon niille henkilöille, joil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta han­kkia mui­ta tuloja.

    Nykyi­nen malli läh­tee siitä, että ei ole mah­dol­lista erotel­la ihmisiä sen mukaan, mik­si heil­lä ei ole tulo­ja. Näin työelämää vält­televä nuori ja vaikeas­ta sairaud­es­ta kär­sivä henkilö ovat saman tuen piirissä.

    400e/kk on vähän henkilölle, jol­la kuluu paljon rahaa hygien­i­aan ja lääkkeisi­in esim. sairau­den takia. Samaan aikaan se on paljon työkykyiselle henkilölle, joka pystyy han­kki­maan osan ravin­nos­ta itse esim. omas­ta kasvi­maas­ta eikä arvos­ta kos­meti­ikkaa ja uusia vaatteita.

    Vaik­ka olen az:n tavoin usein vaa­ti­mas­sa lisää kep­piä porkkanan lisäk­si, niin riskinä on tietysti rikol­lisu­u­den lisään­tymi­nen. Jos lail­lista keinoa han­kkia toi­men­tu­lo ei ole, se han­ki­taan jol­lain muul­la keinolla.

  55. Yhdyn Oden main­in­taan Liian van­han narinasta. 

    Liian van­ha
    Ainakin meil­lä korkeak­oulute­tun asiantun­ti­jan työpiste konei­neen mak­saa alle 4000 e/v.”

    Tuo 4000 e/v tarkoit­taa alle 10 m² sei­so­makont­to­ria ‚jos­sa on paikko­ja vain n 30–40 % työntekijöistä.

    Huo­maa kyl­lä että olet viet­tänyt ikäsi suuryri­tys­ten pöhöt­tyneis­sä organ­isaa­tios­sa, jos­sa yleisku­lut ovat vähin­tään 2–3x sen mitä pienem­mis­sä firmoissa. 

    Tot­takai toimis­toti­lan hin­ta nousee kun yksit­täiselle työase­malle vyöry­tetään kaik­ki mah­dol­liset yleiskus­tan­nuk­set respas­ta alka­en ja niitä yleisku­lu­ja­han jos­sakin Son­er­an tapaises­sa organ­isaa­tios­sa syn­tyy. Onko ne kaik­ki sit­ten las­ket­tu oikein onkin toinen jut­tu, tiedän esimerkik­si kuin­ka suuri suo­ma­lainen teol­lisu­usyri­tys vyöryt­tää kaiken­laisia yleisku­lu­ja esimerkik­si mit­tamiehille, eli äijille jot­ka juok­se­vat ympäri tehtai­ta mit­tatikku kädessä. 

    Onko­han täm­möiselle miehelle ihan järkevää vyöryt­tää jonkun respan tai oman tehtaan kor­jaa­mon vuokrakus­tan­nuk­sia, työn­tek­i­jäl­lä kun ei ole edes työpis­tet­tä pääkont­to­ril­la, vaan se juok­see pitkin maail­maa mittailemassa?

    Yleisku­lut nou­se­vat raketin lail­la, kun siihen lyödään käytävää, kok­oushuonet­ta ja respaa, sel­l­aisia tilo­ja ja kulu­ja, joi­ta pien­fir­mas­sa harvem­min tarvi­taan ja joi­ta pystytään tarkem­min kon­trol­loimaan. Tämän näkee mm. yri­tyshau­to­mo­jen käsit­tämät­tömän korkeas­ta vuokrata­sos­ta, niihin on las­tat­tu kaik­ki “palve­lut”.

    “Tuo­hon pitää laskea myös HR ja esimiesku­lut, nekin kyetään nykyään kohden­ta­maan työp­si­teen kuluiksi.”

    …ja taas puhut kuluista, joi­ta pienem­mis­sä fir­moissa ei edes ole. Taju­atko, että juuri tuon takia et voi yleistää?

    Ja tot­takai juuri tuol­laiset tyhjän­päiväiset yleisku­lut, jot­ka eivät vält­tämät­tä edes kuu­luisi kyseiselle työpis­teelle, nos­ta­vat pis­teen hin­nan taivaisiin.

    Ker­ros liian van­ha kuin­ka mon­ta kym­men­tä ton­nia on remont­tisi­ivoo­jan työpis­teen kulut? Entä tiilenkan­ta­jan? Ker­rossi­ivoo­jan? Entä mil­loin olet näh­nyt hyper­mar­ketin kaikkien kas­so­jen olleen yhtäaikaa käytössä? Eikö Gigant­ti­in tai Mus­taan Pörssi­in mah­du ain­ut­takaan myyjää enem­pää, onko em. liikkei­den lat­ti­ap­in­ta-ala yksinker­tais­es­ti täytet­ty viimeistä neliötä myöten asi­akkail­la, myyjil­lä ja myytävil­lä tuotteilla?

    Ja mitä tulee yleisku­lui­hin niin peri­aat­teessa keskimääräis­ten kulu­jen vyöryt­tämine mar­gin­aaliselle työpis­teelle antaa väärän tuloksen.

  56. mut­ta se toimii samal­la myös sub­ven­tiona poten­ti­aalis­es­ti hyvä­tu­lois­t­en down-shif­tauk­selle, joka ei liene tarkoitus.

    Nykyi­nen vero­pro­gres­sio sub­ven­toi kyl­lä hyvä­tu­lois­t­en down­shif­taus­ta niin paljon, että ei tuo perus­tu­lo sitä kyl­lä paljon enem­pää voi sub­ven­toi­da. Ei muu­ta­man kuukau­den palkat­tomas­ta lomas­ta hyvä­tu­loisen tarvitse mak­saa paljon mitään. Se voi olla real­is­tisem­pi pelko, että joku perus­tu­lo­ma­lli voisi tehdä sen vähän eksplisi­it­tisem­min ihmisille selväk­si, että ei se palkaton loma niin kallista olekaan. (Ja minä olen vähän sitä mieltä, että sekä käytän­nön että teo­ri­an syi­den perus­teel­la perus­tu­loon pitäisi liit­tää hyvin väljästi määritel­ty pakko­työ, jota edel­lytet­täisi­in että perus­tu­loa mak­se­taan. Tähän väljästi määritel­lyn pakko­työn piiri­in mah­tu­isi esimerkik­si mikä tahansa opiskelu avoimes­ta korkeak­oulus­ta alka­en, vapaae­htoistyö kol­man­nen sek­torin piiris­sä, riit­tävän pienen lapsen kanssa kotona oleskelu ja vähäi­nenkin osa-aikainen tai sat­un­nainen työ. Yhteiskun­nas­ta syr­jäy­tyneelle masen­tuneelle, joka ei jak­sa edes näitä pieniä asioi­ta tehdä tai thaimaaseen loju­maan muut­ta­neelle perus­tu­lo ei ole oikea ratkaisu.)

  57. Ongel­mallisem­paa kuin vajaatuot­toisu­u­den paikkaami­nen eri­laisin toimen­pitein on vajaatuot­toisu­u­den määrittely. 

    Esimerk­ki:

    Min­ul­la on kak­si alko­holi­in erikois­tunut­ta liiket­tä käve­lyetäisyy­del­lä. Jotkut kut­su­vat niitä viinakaupoik­si (kuten äiti­ni), jotkut alkoik­si, mikä lie­nee oikein. 

    Toises­sa näistä on kak­si niin epämiel­lyt­tävää myyn­ti­henkilöä, että kyl­lä jää viinip­ul­lo osta­mat­ta (mikä sinän­sä voi olla hyvä asia), kun hei­dän yrmeät naa­mansa näen tiskin takana. 

    Tois­es­ta puolestaan voi lähteä hyvil­lä mielin kas­sit kilis­ten ilolien­tä pullollaan. 

    Asi­akkaan huomioimi­nen jo sisään tul­lessa pienel­lä nyökkäyk­sel­lä ja hymyl­lä on todel­la paljon. Se osa­taan toises­sa liik­keessä, toises­sa ei.

    Kumpaa käytän? Tuot­teet ovat tismall­een samat. Arvatkaa! 

    Entäpä kouluisän­tä? Miten ala-asteen kouluisän­nän tuot­tavu­ut­ta mitataan? Pitää ker­sat kuris­sa vai kuin­ka mon­ta kiloa lehtiä har­avoi — vai nämä yhdessä..?

    Ei asiantun­ti­jate­htävis­säkään tämä ole yksiselit­teistä. Toinen julkaisee kuusi artikke­lia tietyssä ajas­sa alan lehdis­sä, toinen kolme. Toinen markki­noi paljon paljon parem­min ideoitaan, vaik­ka toisel­la itse asi­as­sa on paljon parem­mat ideat jne. 

    Jos kyseessä on kehi­tys­vam­mainen, niin on selvä, että on vajaatuot­toinen kau­pan hyl­lyt­täjänäkin tai tek­stinkäsit­telijänä yhdel­lä kädel­lä on myös varmasti. 

    Mut­ta muuten liiku­taan täysin har­maal­la alueella.

    Ennenkuin pohdi­taan, miten vajaatuot­toisu­ut­ta kor­vataan työnantajalle/työntekijälle, pitäisi se jotenkin määritellä.

  58. “Yleisku­lut nou­se­vat raketin lail­la, kun siihen lyödään käytävää, kok­oushuonet­ta ja respaa, sel­l­aisia tilo­ja ja kulu­ja, joi­ta pien­fir­mas­sa harvem­min tarvi­taan ja joi­ta pystytään tarkem­min kon­trol­loimaan. Tämän näkee mm. yri­tyshau­to­mo­jen käsit­tämät­tömän korkeas­ta vuokrata­sos­ta, niihin on las­tat­tu kaik­ki “palve­lut”.”

    Kaik­ki ne ovat kulu­ja aiheut­tavia tilo­ja ja toim­into­ja ja ne jyvitetään sit­ten toiminnoille-
    Ken­täl­lä toimi­va mit­tamies syn­nyt­tää taas mui­ta kulu­ja esim päivära­hat, auton käyt­tö, mit­ta­lait­teet ja var­maan hän jostain saa nuo mitat­ta­vat kohteet eli kyl­lä hänkin ne jostain työpis­teestä poimii tai jos mit­taus­tu­lok­set on tal­len­net­ta­va niin hän tarvit­see tehdä sen jos­sain työpisteessä.
    Minä opin laske­maan noi­ta tilaku­lu­ja kun tein suun­nitelmia laitetilo­jen opti­moin­nista dig­i­tal­isoin­nin yhtey­dessä. Yksi teline­paik­ka on n 60x60 cm eli 0,36 m². Häm­mästys olikin suuri, kun havaitsin, että tilaa tarvi­taan 6–10 m² teline­paikkaa kohti, jot­ta kaik­ki määräyk­set täyt­ty­i­sivät. Lisäk­si päälle tuli­vat jäähdy­tysku­lut ja lämmtyskulut.
    Eli hyö­tyti­lan ja todel­lisen tilan ero on aika suuri

    “ja taas puhut kuluista, joi­ta pienem­mis­sä fir­moissa ei edes ole. Taju­atko, että juuri tuon takia et voi yleistää?”

    Kyl­lä tuo Makekin joutuu mak­samaan lisähin­taa tili­toimis­tolle siitä, että se las­kee ja mak­saa työn­tek­i­jän palkan, kulu se on sekin.

    Tänä päivänä ei ole ilmaisia lounai­ta, tänä päivänä osa­taan laskut­taa jokaises­ta risauksesta

  59. tcrown, tuon pakko­työn valvon­ta voi hyvinkin tul­la kalli­ik­si (kun syn­tyy niitä “kol­man­nen sek­torin” paikko­ja, jot­ka suos­tu­vat pien­tä kor­vaus­ta vas­ten leimaa­maan paikallaolo­la­pun sille Thaimaas­sa loju­jalle). Onko se tosi­aan sen arvoista, ettei kukaan pääse naut­ti­maan vapaas­ta? Val­taosa ihmi­sistä on kuitenkin asun­tovelko­jen yms. kahleis­sa, eikä siten toden­näköis­es­ti ryhdy tuollaiseen. 

    Kuten itsekin kir­joitit, niin jo nyky­isinkin ainakin siel­lä korkeim­mil­la mar­gin­aaliv­eroast­eil­la majaileville, ei palkat­toma­lle heit­täy­tymi­nen parik­si kuukaudek­si vuodessa lop­pu­jen lopuk­si mak­sa niin hirveästi käteen jäävän rahan mene­tyk­senä. Etenkin noin, jos sik­si aikaa saa esim. asuinku­lut painet­tua hyvin alhaisek­si asumal­la juuri jos­sain Thaimaassa.

  60. Onhan se tietysti väärin, että 30 vuo­den työu­ran jo tehneen työt­tömäk­si joutuneen tuet eivät olisi sen suurem­pia kuin 25-vuo­ti­aan elämäntapatyöttömän.

    Jär­jestelmän voisi toki por­ras­taa siten, että elämän­ta­p­atyötön ei saisi sitä leikat­tua 200e enem­pää käyt­töra­haa asumisen­sa päälle, mut­ta 30 vuo­den työu­ran tehnyt saisi ainakin sen mitä nytkin.

  61. az
    “Onhan se tietysti väärin, että 30 vuo­den työu­ran jo tehneen työt­tömäk­si joutuneen tuet eivät olisi sen suurem­pia kuin 25-vuo­ti­aan elämäntapatyöttömän.”

    Miten niin on? Se 30-vuo­tisen työu­ran tehnyt asuu mukaval­la paikalla velat­tomas­sa omakoti­talos­sa ja ajaa velat­toma­l­la per­heau­tol­la, 25-vuo­tias elämän­ta­p­atyötön liikkuu polkupyöräl­lä ja asuu kaupun­gin vuokrakasarmissa. 

    Jos on koko uransa aikana pistänyt kaiken sileäk­si, niin mik­si yheiskun­nan pitäisi siitä mak­saa? Kyse on kuitenkin siitä, että rahat tule­vat muil­ta puu­ta­jil­ta, ei mis­tään taikaseinästä.

  62. Toisaal­ta työt­tömyysko­r­vaus voisi olla sidon­nainen Suomes­sa tehtyyn työmäärään – näin pitkään töis­sä ollut saisi isom­man perusko­r­vauk­sen kuin henkilö, joka ei ole töitä ennen tehnyt. Onhan hän mak­sanut enem­män vero­ja, työt­tömyysko­r­vauk­sia, eläke­mak­su­ja. Tätä samaa peri­aatet­ta voitaisi­in soveltaa myös ulko­mail­ta muuttaneisiin.

  63. Siitä kaik­ki var­maan ovat samaa mieltä, että työn teon pitää olla tek­i­jälleen kan­nat­tavaa ja että työn teko on oikeus, johon pitäisi antaa kaikille halukkaille mah­dol­lisu­us – sosi­aaliset yri­tyk­set ja julkisen työ­nan­ta­jan palkkaami­nen markki­noil­ta suo­jat­tui­hin tehtävi­in ovat tähän hyviä yrityksiä. 

    Kuitenkin näi­den lisäk­si (tai hyvin toimies­saan näi­den tilalle) pitkäaikaistyöt­tömille voisi jär­jestää markki­na­t­alouden peri­aat­teil­la omat työ­markki­nat – jonkin­lainen markki­namekanis­mi, joka toimisi esimerkik­si niin, että työvoima­toimis­ton lis­toil­la ole­via pitkäaikaistyöt­tömiä (tai vajaatyökyky­isiä, esim inva­lidi­teet­ti) saisi palkata töi­hin alle min­imi­palkan. Henkilöt pysy­i­sivät näil­lä työ­markki­noil­la (kortis­tossa) niin kauan kun palk­ka on alle minim­i­ta­son ja toiset työ­nan­ta­jat saisi­vat tar­jo­ta parem­paa palkkaa, jos arvioisi­vat työkyvyn suuremmaksi.

    Mak­se­tus­ta palka­s­ta työn­tek­i­jä saisi merkit­tävän osan ja osaltaan se pienen­täisi saatavaa työt­tömyysko­r­vaus­ta. Näin sekä työtön pysy­isi työn syr­jässä kiin­ni ja saisi palkkaa, työ­nan­ta­ja saisi vasti­neen suh­teessa mak­samaansa palkkaan ja yhteiskun­nankin kulut pienenisivät.

    Entä mil­lä estetään, ettei tätä ale­ta käyt­tämään hyväk­si? Esim uuden kau­pan kas­san palkkaami­nen alle nykyisen min­imi­palkan? Ehkä ei mil­lään, jos on paljon työt­tömyyt­tä ja ”osta­jan markkinat”.
    Työvoima­pu­lati­lanteessa työ­markki­nat toimi­si­vat toiseen suun­taan ja henkilöt hakeu­tu­isi­vat kyky­jen­sä mukaan parem­min palkat­tui­hin töi­hin tai työ­nan­ta­jat tar­joisi­vat (kortis­tossa vielä oleville) hak­i­joille parem­pi­palkkaista työtä. 

    Täl­löin ongel­mat, kuten työkyvyt­tömyy­den asteen määri­tys jne eivät tarvit­sisi eril­listä ratkaisua, kos­ka markki­nat hin­noit­telisi­vat työn arvon. Työha­lut­to­muu­denkin luulisi ainakin jonkin ver­ran vähen­tyvän, jos tek­i­jälle jäisi työstä jotain käteenkin.

  64. Sylt­ty, se 30 vuo­den työu­ra on myös antanut osansa yhteiskun­nan vau­rau­den kas­vat­tamiseen. Niin työ­panok­sen­sa kuin mak­set­tu­jen vero­jen kaut­ta. Tässä ver­tailuko­htana olleil­ta mata­la­palk­ka-aloil­ta ei kovin helpol­la säästetä noin mit­tavia kiin­teitä omaisuuk­sia kuin mihin viittaat.

    Asun­toa tuskin on han­kit­tu heti työu­ran alus­sa. Eli velkaa toden­näköis­es­ti edelleen mak­set­ta­vana Tämä 30:llä vuodel­la työt­tömän elin­ta­soa, vaik­ka töitä on tehty sään­nöl­lis­es­ti 40h/v!

    Siitä näyt­tönä asun­to, mikä esimerkik­si ker­rostalokak­siona ei eroa juuri vuokral­la asumis­es­ta (jon­ka siis työt­tömälle mak­saa lyhen­tämät­tömänä sähköi­neen ym. valtio). 

    Lyhen­net­tävä laina ei vält­tämät­tä ole kovin hauskaa työt­tömäk­si joutu­valle? Henkilöko­htaise­na hyö­tynä tarkalleen mitä? Hie­man suurem­pi per­in­tö, jon­ka jät­tää jälkeensä.

    Van­hem­mal­la työiäl­lä voi myös toden­näköisem­min olla eri­laisia työn tekemistä estäviä ongelmia, joi­ta ei kuitenkaan nähdä niin vakaviksi, että ne oikeut­taisi­vat eläk­keeseen. Eikö näitä ns. “lim­boss­sa” ole­via kat­so­ta ole­van hyvin paljon (ja nyt tarkoi­tan mui­ta kuin itseai­heutet­tu­ja työkyvyt­tömiä kuten alko­holis­te­ja). Hei­dän siivoamis­taan tilas­toista eläk­keelle ehdote­taan aina aika ajoin?

    Hei­dän mah­dol­lis­es­ti vuosien pituisek­si venähtävä työt­tömänä elämisen­sä edel­lyt­tämi­nen asumisen­sa ja lääkkei­den­sä ylitse vain 200e käyt­tö­varoil­la kuukaudessa on kohtuutonta.

    Ter­veelle 25-vuo­ti­aalle elämän­ta­p­atyöt­tömälle se ei ole kohtu­u­ton­ta. Jopa tuos­ta 200e voisi vielä hie­man leikata.

  65. Mitä on vajaatuot­toisu­us ja kuka on vajaatuot­toinen, täh?

    Nyt Soin­in­vaara on niin met­sässä kuin voi olla. Vajaatuot­toista ihmistä ei ole — pait­si jos on omak­sunut Soin­in­vaaran näkökul­mavirheen, jos­sa kat­so­taan asi­aa siitä vinkke­listä, kuin­ka riistämisen väär­ti ihmi­nen jollekin muulle on.

    Nimit­täin kaikken­sa anta­va ihmi­nen tuot­taa kaikken­sa. Jos se, [kiroilua, paljon kiroilua ja alatyyliä niin että riit­tää], ei sit­ten riitä, myykää lihoik­si. Lop­puu se ikuinen ruti­nanne vajaatuot­toisu­ud­es­ta ja pääsette siitä riesas­ta, että ihmis­ten kesken on eroja. 

    Miten ihmeessä onkaan joskus voitu sietää sel­l­ais­takin eri­laisu­ut­ta, että kaik­ki eivät ole yhtä eri­no­maisia kuin ne toiset? Kyl­lä se on ollut väärin ja sys­tee­mi on ollut tosi mätä vajaatuot­toi­sine ihmisineen.

  66. Lopuk­si vosin tode­ta, että jos halu­taan paran­taa ns vajaatuot­tois­t­en asi­aa niin ensin pitää selvit­tää yri­tys­ten todel­liset tavat toimia.
    Samoin eri etu­ryh­mien intressit.

    Jos tosi­aisoi­ta ei tunnusteta/tunneta niin asi­aa ei saa­da vietyä eteen­päin, se kaatuu fir­mo­jen busi­ness con­trol­löörien käsis­sä ja/tai yhdis­tys­ten hallintoelimissä.

    Pitää muis­taa , että ay-liike on sitä vapaa­ta kansalais­toim­intaa , jota vihreätkin aja­vat ja sillin sen mielip­i­teel­lä on merkitystä.

    Dik­datu­uris­sa asioi­ta voi sanel­la, mut­ta vapaas­sa yhteiskun­nas­sa joudu­taan rak­en­ta­maan kompromisseja

    Toinne asia on, että SATA-komi­eta aseti hunoim­min toimeen­tule­vat ja toiskei huonoim­min toimeen­tule­vat vastakkain.
    Korot­ta­mal­la vain perus­tu­loa se aiheut­taa sen, että toisek­si huonoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vat putoa­vat alle perus­tu­lon tai perustulolle,

    Tämä muo­dostaa uuden tuloloukun, sil­lä köy­hälle työn­tekem­i­nen ei annakaan enää parem­paa työt­tömyys-sairaus-eläke­tur­vaa kuin elämän­sä tuel­la viettäneelle.
    Eivät ne ansiosi­don­naisetkaan etu­udet mitenkään anteliai­ta ole, minäkin sain nyt lop­ullisen työt­tömyysko­r­vauk­sen, jol­la pitää elää 65-vuo­ti­aak­si. Kor­vaus oli 1422 euroa käteen ja minä kuu­lun siihen ylimpään 1 % :iin kor­vauk­sen saajista.
    Siitä voi pohtia paljonko 99 % saa korvausta

    Suomes­sa poli­ti­ikan merkit­tävin päätök­sen perus­ta on mitu-hira-perusta

  67. Liian van­ha: “Lopuk­si vosin tode­ta, että jos halu­taan paran­taa ns vajaatuot­tois­t­en asi­aa niin ensin pitää selvit­tää yri­tys­ten todel­liset tavat toimia.”

    Kyl­lä se aika hyvin selviää yhtiöjärjestyk­ses­tä. Jos siel­lä ei ole mainit­tu sosi­aal­ista vas­tu­u­ta niin sit­ten sitä ei yri­tyk­sel­lä ole.

  68. Liian van­ha
    Pitää muis­taa , että ay-liike on sitä vapaa­ta kansalais­toim­intaa “Pitää muis­taa , että ay-liike on sitä vapaa­ta kansalaistoimintaa ”

    Ilmeis­es­ti yleis­si­to­vat työe­htosopimuk­set, lait­tomat lakot, tuk­i­lakot ja poli­it­tiset lakot ovat luon­nol­lis­es­ti kyseisen vapau­den luon­nol­lisia kulminaatiopisteitä…

  69. “Ilmeis­es­ti yleis­si­to­vat työe­htosopimuk­set, lait­tomat lakot, tuk­i­lakot ja poli­it­tiset lakot ovat luon­nol­lis­es­ti kyseisen vapau­den luon­nol­lisia kulminaatiopisteitä…”

    Lait­tomat lakot ker­to­vat vain sen, että ay-liik­keen neu­vot­telu­ase­ma ei ole tarpeek­si vah­va suh­teessa työ­nan­ta­jaan eikä oikeusjär­jestelmä riit­tävän nopea ja/tai tasapuolinen.

    Kuten Aure­järvi tote­si haas­tat­telus­saan hän lopet­ti tupakkaoikeu­denkäyn­nin sen vuok­si, että KKO:ssa on liian mon­ta EK:n ja elinkei­noelämän edustajaa.Eli oikeuslaitos suosii yri­tyk­siä yksi­tyisen henkilön kustannuksella.Erityisesti Kan­torin nimit­tämi­nen toi EK:lle enem­mistön KKO:n
    Suo­mi on lisäk­si tun­net­tu hitaas­ta oikeuslaitok­ses­ta ja se kaut­ta ei aku­ut­tei­hin työelämän kiis­toi­hin saa koskaan ratkaisua.

    Toinen syy kiis­toi­hin on, että työe­htosopimuk­sista ei ole tehty 10000 sivun opuk­sia, joil­la tor­ju­taan kaik­ki vastapuolen kon­nankoukut vaan osa sopimuk­sen toe­tu­tu­mista perus­tuu luottamukseen.
    Niin­pä työan­ta­jien tapa käyt­tää sopimuk­sen aukko­ja johtaa vas­tave­toina lakkoprotesteihin.

    Kun oikeuslaitos eikä sopimus tur­vaa kaikkea niin sitä täy­den­netään kansalaisaktivismilla.

    Mitä tulee työe­htosopimuk­si­in niin paljon main­os­te­tus­sa Tan­skan mallis­sa läh­es kaik­ki työelämän pelisään­nöt ja sosi­aal­i­tur­va sovi­taan kak­sikan­tais­es­ti eli työn­tek­i­jöi­den ja työ­nan­ta­jien kesken.
    Ja paljon main­os­te­tu­ista yri­tysko­htai­sista sopimuk­sista näyt­tävät kaik­ki taloko­htaisen sopimuk­sen halti­jat pyrkivän pois …

  70. “Kyl­lä se aika hyvin selviää yhtiöjärjestyk­ses­tä. Jos siel­lä ei ole mainit­tu sosi­aal­ista vas­tu­u­ta niin sit­ten sitä ei yri­tyk­sel­lä ole.”

    Viit­tasin täl­lä yri­tys­ten tapaan laskea kus­tan­nuk­sia , en sosi­aaliseen vastuuseen

  71. >Toinen syy kiis­toi­hin on, että työehtosopimuksista
    >ei ole tehty 10000 sivun opuk­sia, joil­la torjutaan
    >kaik­ki vastapuolen kon­nankoukut vaan osa
    >sopimuk­sen toe­tu­tu­mista perus­tuu luottamukseen.

    Minus­ta tämä ei ole mikään kiis­tan syy. Pikem­minkin työe­htosopimuk­set ovat vaikeaselkoisia. On itse asi­as­sa surkuhu­paisaa, että voimas­saol­e­vaa lain­säädän­töä muo­doste­taan pros­es­sil­la, jos­sa neu­vot­telu­os­a­puo­let pyrkivät hiosta­maan toisi­aan sekä neu­vot­teluhuoneessa että sen ulkop­uolel­la, ja lop­ul­ta yökausien valvom­isen tulok­se­na saadaan paperi, jos­sa punasilmäiset neu­vot­tel­e­vat ja sin­isilmäiset hyväksyvät, kun eivät muu­takaan voi.

    Oma­l­ta vähäiseltä osaltani totean esimerkik­si sen, että pien­työ­nan­ta­jan ole­mas­sao­lo on tehty niin pei­jakkaan byrokraat­tisek­si, että työn­tek­i­jän palkkaami­nen johonkin pie­neen hom­maan lail­lis­es­ti ei ole mitenkään mielekästä. 

    Tämä suur­fir­maval­taisu­us sit­ten näkyy Suomen taloudessa.

  72. “Oma­l­ta vähäiseltä osaltani totean esimerkik­si sen, että pien­työ­nan­ta­jan ole­mas­sao­lo on tehty niin pei­jakkaan byrokraat­tisek­si, että työn­tek­i­jän palkkaami­nen johonkin pie­neen hom­maan lail­lis­es­ti ei ole mitenkään mielekästä. ”

    Tässäpä tietoa mol.fi sivuil­ta miten pien­työ­nan­ta­ja voi hoitaa velvoit­teet palveluna.
    Tai ainahn työn­tek­i­jän voi vuokra­ta , sil­loin velvoit­teet jäävät vuokraajalle

    “Pien­työ­nan­ta­jien palvelukeskus 10-vuotias

    Työhallinnon val­takun­nal­lises­sa palvelupis­teessä aute­taan koti­talouk­sia ja yri­tyk­siä työnantajavelvoitteissa

    Työhallinnon val­takun­nalli­nen Pien­työ­nan­ta­jien palvelukeskus viet­tää tam­miku­un 20.päivä 10-vuo­tisjuh­li­aan. Kou­volas­sa toimi­va palvelukeskus neu­voo ja aut­taa koti­talouk­sia sekä yri­tyk­siä työn­tek­i­jän palkkaamiseen sekä työ­nan­ta­javelvoit­teisi­in liit­tyvis­sä asiois­sa. Palvelukeskuk­sen tavoit­teena on, ettei yksikään työ­suhde jäisi perus­ta­mat­ta työn­tek­i­jän työl­listämiseen liit­tyvien velvoit­tei­den hoita­misen han­kalu­u­den vuok­si. Pien­työ­nan­ta­jien palvelukeskus hoitaa toimek­sian­nos­ta kaik­ki työn­tek­i­jän palkan­lasken­taan, vaku­ut­tamiseen, vero­jen hoitoon sekä mak­satuk­seen liit­tyvät asi­at. Palvelu on maksullista.

    Kymme­nen toim­intavuo­den aikana tuhan­net suo­ma­laiset palka­nsaa­jat ovat saa­neet palkkalaskel­mansa Pien­työ­nan­ta­jien palvelukeskuk­sen kautta.”

    1. Pien­työ­nan­ta­jan elämää vaikeut­taaz se, että meil­lä eläke- ja tap­atur­mavaku­u­tuk­set ovat yksi­ty­isiä, jol­loin on tilitet­tävä erik­seen ennakon­pidä­tys, eläke­mak­su ja tap­atur­mavaku­u­tus­mak­su kaik­ki eri tahoille. Sen lisäk­si vielä ulosot­tomak­sut. Kun va<ltio vaatii tätä kaikkea, voisi olla kohtu­ullista, että työ­nan­ta­ja mak­saisi brut­topalkan jollekin val­tion tilille ja val­tio jakaisi sen sit­ten eri suun­taan ja mak­saisi jäl­jelle jäävä’n osu­u­den työntekijälle.

  73. “Oma­l­ta vähäiseltä osaltani totean esimerkik­si sen, että pien­työ­nan­ta­jan ole­mas­sao­lo on tehty niin pei­jakkaan byrokraat­tisek­si, että työn­tek­i­jän palkkaami­nen johonkin pie­neen hom­maan lail­lis­es­ti ei ole mitenkään mielekästä”

    Palkkaami­nen on erit­täin mutka­ton­ta: Ottaa kaverin hom­mi­in, nimen sop­pari­in, lait­taa töi­hin, menee aikanaan pankki­in ja mak­saa sovi­tun lik­san, marssi sit­ten tili­toimis­toon ja sanoo, että otin täl­laisen kaverin hom­mi­in, tehkää laput, tässä tuntilista.

    Läh­tee tilin­auha, hoituu lak­isääteinen palk­ka- ja tun­tikir­jan­pito, verot ja muut tili­tys­sum­mat tule­vat ajan­tasalle. Koko ros­ka. Hin­taa 20–30 euroa/tili.

    Turhaa val­i­tus­ta siis. Mut­ta jos on niin nuu­ka, että valvoo öitään tuon 20–30 egen takia, niin sit­ten. Onhan se kaik­ki vaikeaa jos vaikeak­si tekee nuuku­udessaan, ahneudessaan tai siinä, ettei yrit­täjänä tiedä, mitä kan­nat­taa tehdä: pihistää pen­nosia ja raapia papere­i­ta tai jys­tää rahaa niis­sä varsi­nai­sis­sa bisneksissä.

    Suurim­mat valit­ta­jat ovat juuri noi­ta nuukalaisia, jot­ka ovat tosi­aankin keskit­tyneet säästämään, ei tien­aa­maan. Aivan aikuis­ten oikeasti: byrokra­ti­aa on enää tavat­toman vähän. Siihen ei pikkuyrit­täjä varsinkaan tör­mää muuten kuin sil­loin, kun yrit­tää jol­lain koukerol­la luis­taa pykälistä. Sil­loin pääsee anta­maan niitä selvi­tyk­siä ja kohtaa byrokraatin mut­ta ei sil­loinkaan byrokra­ti­aa. Ei varsinkaan verot­ta­jan puolelta, joka on tänään aidosti jous­ta­va ja hem­metin sovit­tel­e­va vira­nomainen. Ja vaik­ka olisit itse mokannut. 

    Vielä ker­ran: tavalli­nen 1–10 palkol­lista työl­listävä yrit­täjä ei tör­mää byrokraat­ti­in tai byrokra­ti­aan koskaan. Fir­ma voi elää vuosikaudet, ettei tarvitse muu­ta kuin naka­ta laput kuores­sa titi­toimis­ton pöy­dälle ja raa­pus­taa nimi ker­ran vuodessa tilipäätök­seen. Val­tio ei ole läs­nä yrit­täjän arjes­sa, ei sit­ten lainkaan. Ellet niin halua itse tyrimäl­lä. Sil­lä Suo­mi on yrit­täjän kannal­ta aivan eri­tyisen help­po paik­ka ja kaik­ki toimii nykyään ras­vat­tuna ja vir­tavi­ivais­tet­tuna myös viranomaisissa. 

    Ai mis­täs tiedän? Lis­toil­la tilauskan­nan mukaan vai­hdellen 2–35 työntekijää.

  74. Voisiko vali­vali lait­taa lis­tan tili­toimis­toista jot­ka hoita­vat kaiken byrokra­t­ian 20 eurol­la kuussa?

    Jokin aika sit­ten pienen tauon jäl­keen oli taas tarkoi­tus aktivoitua pienyrit­täjänä (1 miehen eli itseni työl­listävä pikku­fir­ma) ja kyselin lähistön tili­toimis­toista tar­jous­ta koko vuo­den byrokra­t­ian pyörit­tämiseen. Eivät edes vas­tan­neet tar­jous­pyyn­töön, olisin ilmeis­es­ti ollut liian pieni asi­akas. Tarkoi­tus ei ikinä ollutkaan rak­en­taa bis­nes­im­peri­u­mia vaan lähin­nä mak­saa oma elämi­nen tekemäl­lä opin­to­jen ohes­sa kohtu­umit­taisi­na työpäiv­inä sitä työtä mitä osaan.

    Vali­valin kuvaus miten hän hoitaa palka­n­mak­sun on muutenkin hie­man kyseenalaisia kohtia. Jos menet pankki­in “mak­saa sovi­tun lik­san” ennen kuin menet tili­toimis­toon, joudut kyl­lä itse laske­maan työn­tek­i­jän net­topalkan, jol­loin joudut jo otta­maan kan­taa byrokra­ti­aan kuten sotu­i­hin, eläke­mak­sui­hin ja ennakon­pidä­tyspros­ent­tei­hin. Eli vali­valin jut­tu ei ole uskottava.

  75. “Pien­työ­nan­ta­jan elämää vaikeut­taaz se, että meil­lä eläke- ja tap­atur­mavaku­u­tuk­set ovat yksi­ty­isiä, jol­loin on tilitet­tävä erik­seen ennakon­pidä­tys, eläke­mak­su ja tap­atur­mavaku­u­tus­mak­su kaik­ki eri tahoille.”

    Tuo työkkärin palvelukeskus tai tili­toimis­to hoitaa asi­at pien­tä kor­vaus­ta vastaan

  76. “Pien­työ­nan­ta­jan elämää vaikeut­taaz se, että meil­lä eläke- ja tap­atur­mavaku­u­tuk­set ovat yksi­ty­isiä, jol­loin on tilitet­tävä erik­seen ennakon­pidä­tys, eläke­mak­su ja tap­atur­mavaku­u­tus­mak­su kaik­ki eri tahoille”

    Noil­ta tahoil­ta tulee tili­toimis­ton ilmoit­ta­man sum­man mukaan sel­l­ainen mak­su­lap­pu, joi­ta muis­sa yhteyk­sis­sä laskuk­sikin sanotaan.

    Mak­se­lee ne pois ihan vaan verkkopankissa, jos kat­soo, ettei tili­toimis­to ole tehnyt lasku­virhet­tä. Ja sen jäl­keen läh­teepi kohti uusia seikkailuja.

    Tai voihan sitä men­nä himaan märe­htimään sum­mia, jot­ka eivät koskaan omaa rahaa ole olleetkaan. Kun pistää fokuk­sen juuri tuo­hon olemat­toman rahan kai­hoilu­un — olemat­toman vaik­ka se tilil­lä näkyi ihan vaan numero­jonona — saa kyl­lä niin paljon katkeru­u­den aihet­ta kuin kuu­naan tarvit­see. Ja onhan se yrit­tämi­nen sen jäl­keen yhtä ****tiä. Että ei saa tois­t­en raho­ja ottaa, on se väärin!

  77. Osmo: “…työ­nan­ta­ja mak­saisi brut­topalkan jollekin val­tion tilille ja val­tio jakaisi sen sit­ten eri suun­taan ja mak­saisi jäl­jelle jäävä’n osu­u­den työntekijälle.”

    Itsekin näi­den mak­su­jen kanssa ‘turhaa’ työaikaa ja vaivaa (ym.) kulut­taen, tosin yhdis­tyspo­h­jal­ta, mut­ta samat velvoit­teet, ehdo­tus kuu­lostaa liian hyvältä ollak­seen tot­ta (tai mah­dol­lista). Toisaal­ta tämäkin jär­jestelmä var­maan kus­tan­ta­isi val­ti­olle jotain (tai sit­ten ei?), mut­ta on toisaal­ta jär­jetön­tä, että jokainen pienyrit­täjä hoitaa nämä asi­at erik­seen. [Toisaal­ta pienyrit­täjät / ‑yhdis­tyk­set voisi­vat muo­dostaa jonkin­laisen ‘liiton’ (liit­to­ja) ja pienel­lä mak­su­o­su­udel­la tul­la sen jäsenek­si. Tämä yksi­tyi­nen liit­to hoitaisi keskite­tysti asian.] Teknis­es­ti asia olisi var­maan hel­poin­ta (ja kus­tan­nuste­hokkain­ta) hoitaa val­tion toimes­ta. Myös esimerkik­si palkkatukia yhdis­tyk­sis­sä mak­set­taes­sa, olisi yksinker­tais­in­ta, jos olisi vain yksi selkeä palkkakus­tan­nus sivuku­luineen ‘könt­tänä’. (Toki tämän nyt pystyy ‘teknis­es­ti’ laske­maan nytkin.) Mut­ta että koko palk­ka ja kaik­ki työ­nan­ta­jaku­lut mak­set­tavis­sa yhdel­lä lapul­la samal­la ker­taa! Jär­jestelmän yksinker­tais­t­a­mi­nen lisäisi varm­sti myös itse vajaakun­tois­t­en työl­listämistä vaikka­pa palkkat­uel­la. Joka oli siis alku­peräi­nen tavoite.

  78. OS: “Kun val­tio vaatii tätä kaikkea, voisi olla kohtu­ullista, että työ­nan­ta­ja mak­saisi brut­topalkan jollekin val­tion tilille ja val­tio jakaisi sen sit­ten eri suun­taan ja mak­saisi jäl­jelle jäävä’n osu­u­den työntekijälle.”

    Palkka.fi on aika lähel­lä, tosin pank­ki-inte­graa­tio on vähän jäänyt kesken. Pakol­lisia vaku­u­tuk­sia yksi­ty­i­sistä vaku­u­tusy­htiöistä en ole koskaan ymmärtänyt, luulisi että Kela pysty­isi vas­taa­van tur­van hoita­maan kus­tan­nuste­hokkaam­min jos vaku­u­tuk­set sisäl­lyt­täisi SOTU-maksuun.

    Helpoin tapa hoitaa tilapäistyön­tek­i­jöi­den TyEL on rav­is­taa hihas­ta jokin palkka­sum­ma ja hoitaa mak­sut sen mukaises­ti. Eläke­vaku­u­tusy­htiön ohjelmis­tot huole­hti­vat aikanaan tasauk­set molem­pi­in suuntiin.

  79. On ole­mas­sa myös mui­ta palkkaamisen esteitä kuin pelkät kulut. Esim. kadun­lakaisi­jal­la pitää olla työ­tur­vako­rt­ti, tietur­vako­rt­ti, hei­jastin­vaat­teet ja turvakengät.Ravintoaloilla on hygien­i­ako­r­tit jne. Kehi­tys­vam­mainen ei pysty edes kursse­ja suorit­ta­maan. Taval­lisenkin työn­tek­i­jän pitää jonot­taa pahim­mil­laan pari kuukaut­ta kurs­seille. Jos halu­aisin työl­listää raken­nushom­mi­in nuoriso­työt­tömän vaik­ka kesätöi­hin, on rajakus­tan­nus näistä +500€ ja viikko kurssil­la istu­mista nuorelle.Jo tämä tekee muu­ta­man kuukau­den työ­jak­sos­ta mah­dot­toman. Ammat­tik­oul­u­laisil­la olisi kurssit suoritet­tuna , mut­ta hei­dän työ­markki­nansa on pilat­tu palkat­tomil­la ylip­itkil­lä harjoittelujaksoilla.

  80. “Esim. kadun­lakaisi­jal­la pitää olla työ­tur­vako­rt­ti, tietur­vako­rt­ti, hei­jastin­vaat­teet ja turvakengät.Ravintoaloilla on hygien­i­ako­r­tit jne. Kehi­tys­vam­mainen ei pysty edes kursse­ja suorittamaan. ”

    Kan­nat­taa muut­taa Soma­li­aan, siel­lä näitä byrokra­tioi­ta ei ole.
    Maa on erit­täin yrit­täjäys­tävälli­nee, peräti 60 % työvoimas­ta on yrittäjiä

  81. tcrown, tuon pakko­työn valvon­ta voi hyvinkin tul­la kalli­ik­si (kun syn­tyy niitä “kol­man­nen sek­torin” paikko­ja, jot­ka suos­tu­vat pien­tä kor­vaus­ta vas­ten leimaa­maan paikallaolo­la­pun sille Thaimaas­sa loju­jalle). Onko se tosi­aan sen arvoista, ettei kukaan pääse naut­ti­maan vapaasta?

    Min­ul­la ei ole vas­tauk­sia kaikki­in epäko­hti­in. Ainakaan vielä.

    Mut­ta min­un mielestäni on selvää, että perus­tu­lo puh­taas­sa muo­dos­saan ei edus­tuk­sel­lises­sa demokra­ti­as­sa tule käytän­nössä ihan het­keen toteu­tu­maan. Argu­ment­ti ilmais­es­ta rahas­ta kaikille tyhjän­toimit­ta­jille, oli se kuin­ka pop­ulis­tisen type­rä tahansa, on niin mon­en mielessä niin vah­va, että tuo ei vain tule men­emään läpi. 

    Ja itse olen paljon vähem­män huolis­sani niistä, jot­ka saa­vat hui­jat­tua perus­tu­lon, vaik­ka asu­vatkin thaimaas­sa, kuin niistä, jot­ka nykyisen sosi­aal­i­tur­van tai mah­dol­lisen perus­tu­lon turvin ovat syr­jäy­tymässä enem­män tai kokon­aan yhteiskun­nas­ta. Se, että on moti­vaa­tio­ta hui­ja­ta prus­tu­lo thaimaaseen, ker­too jo itsessään, että ihmisel­lä on toden­näköis­es­ti mie­len­ter­veys tas­apain­os­sa ja toden­näköis­es­ti jonkun­laista sosi­aal­ista elämää. Poikkeuk­sia tietysti aina on.

    Eli tuo “pakko­työl­listämi­nen” olisi lähin­nä indikaat­tori sille, että ihmi­nen on mukana yhteiskun­nas­sa. Ne, jot­ka eivät kykene edes hui­jaa­maan itseään tuo­hon työl­lis­tet­ty­jen joukkoon, pitää hoitaa ihan jol­lain muul­la taval­la kuin anta­mal­la lisää rahaa tai leikkaa­mal­la etuuk­sia entisestään.

  82. Lasse: “Jos halu­aisin työl­listää raken­nushom­mi­in nuoriso­työt­tömän vaik­ka kesätöi­hin, on rajakus­tan­nus näistä +500€ ja viikko kurssil­la istu­mista nuorelle.”

    Noh noh. Rak­salle riit­tää sinän­sä tarpeelli­nen päivän kurssi ja siltä saata­va työ­tur­vako­rt­ti. Hin­taa 100 euroa. Amis­po­jil­la tuo jo onkin. Palkkaku­lut 100 euroa päälle — jos siis kort­tia ei ole.

    Tietur­vako­rtin suorit­tamiseen menee myös päivä eikä sen ehtona ole työ­tur­vako­rtin suorittaminen. 

    Hei­jas­ti­vaat­teik­si riit­tää suo­jaus­lu­okan 2 liivi tai jopa neon­väri­nen T‑paita. Hin­nat molem­mil­la kymp­istä alka­en. Tur­vak­enkiä saa hyviäkin merkke­jä 50–60 eurol­la, alen­nus­myyn­neistä jopa vain 15 eurolla. 

    Viikko muut­tui enin­tään päiväk­si ja viis­sa­ta­nen puolit­tui. Ja vielä; tur­val­lisu­us saa mak­saa edes tuon ver­ran. Saahan?

  83. Lasse: “Taval­lisenkin työn­tek­i­jän pitää jonot­taa pahim­mil­laan pari kuukaut­ta kursseille.”

    Huh huh, oli­pas väite! Mon­elleko halu­at kurssin huomisek­si 18.11.? Meiltä on nimit­täin laitet­tu poikia noille päivän varoi­tusa­jal­la ilman mitään ongelmia. Eli huomisek­si löy­ty Helsingis­sä aina ja niin on läh­es jokaisel­la paikkakunnalla.

    Nimit­täin nuo kurssit­ta­jat ovat pikkuyrit­täjiä ja järkkäävät vaik­ka oman kurssin, jos edes kolme oppi­las­ta tulee.

  84. > Min­ul­la on kak­si alko­holi­in erikois­tunut­ta liiket­tä käve­lyetäisyy­del­lä. Jotkut kut­su­vat niitä viinakaupoik­si (kuten äiti­ni), jotkut alkoik­si, mikä lie­nee oikein.

    Hah­hah­haa. Vitsi.

    > Toises­sa näistä on kak­si niin epämiel­lyt­tävää myyn­ti­henkilöä, että kyl­lä jää viinip­ul­lo osta­mat­ta (mikä sinän­sä voi olla hyvä asia), kun hei­dän yrmeät naa­mansa näen tiskin takana.

    Puolen min­uutin ostotapahtuma.

    > Tois­es­ta puolestaan voi lähteä hyvil­lä mielin kas­sit kilis­ten ilolien­tä pullollaan.

    Puolen min­uutin ostotapahtuma.

    > Asi­akkaan huomioimi­nen jo sisään tul­lessa pienel­lä nyökkäyk­sel­lä ja hymyl­lä on todel­la paljon. Se osa­taan toises­sa liik­keessä, toises­sa ei.

    Aiai.

    > Kumpaa käytän? Tuot­teet ovat tismall­een samat. Arvatkaa!

    Ööö.

    Ker­ronpa tässä omat koke­muk­seni auto­huol­losta. Olen viimeisen vuo­den aikana asioin­ut auto­huol­los­sa kolme-neljä ker­taa. Olen mak­sanut kor­jauk­sista ehkäpä noin 5000 euroa. Aina olen näh­nyt Naan­talin aurinko­ja henkilökun­nan kasvoil­la. Joskus aikaisem­min olen käyt­tänyt toista korjaamoa. –>

    Kumpaa käytän? Tuot­teet ovat tismall­een samat. Arvatkaa!

    Ja da-daa, vas­taus. En kumpaakaan, sil­lä köy­häl­lä ei ole enää rahaa autoon, eikä tietenkään auton korjaukseen.

  85. “Viikko muut­tui enin­tään päiväk­si ja viis­sa­ta­nen puolit­tui. Ja vielä; tur­val­lisu­us saa mak­saa edes tuon ver­ran. Saahan?”

    Vaku­u­tus­mak­sut määräy­tyvät onnet­to­muuk­sien ja niiden kus­tan­nusten mukaan .
    Eli kulu­ja tulee onnet­to­muuk­sis­takin mut­ta myöhemmin.
    Ehkäpä tämä yrit­täjä on niitä raken­nusalan hit-and-run yrit­täjiä eli jätetään kaik­ki muiden maksettavaksi ?

  86. Lasse sor­tuu samaan val­i­tuk­seen kuin Liian vanhakin.

    Ei pienyrit­täjän byrokra­tia Suomes­sa ole oikeasti kovinkaan raskas­ta, eivätkä ne tili­toimis­ton hoita­mana paljoakaan maksa. 

    Minä tiedän byrokra­t­ian, kun minä nykyisessä toimes­sani hoidan fir­man taloushallinnon varsi­naisen toimeni sivussa.

    Työ­tur­val­lisu­uskurssil­la pääsee jär­jestään samalle viikolle, meil­lä on kolme miestä käynyt kyseisen kortin tämän vuo­den puolel­la ja joka ker­ta on saatu kurssi sille viikolle, mille ollaan tarvit­tu. Kursse­ja jär­jestetään joka viikko use­ampi kap­pale ja niille mah­tuu aina yksi tai kak­si miestä kun­han muis­taa edel­lisenä päivänä ilmoittautua.

    Toki sivu­toimiselle yrit­täjälle, sem­moi­selle joka tekee muu­tamia laskutet­tavia tun­te­ja viikos­sa, voipi olla vaikea­ta löytää sopi­vaa tili­toimis­toa. Täl­löin kat­seet kan­nat­taa kään­tää mikrokokoisi­in yhden henkilön tili­toimis­toi­hin ja niis­säkin mieluiten vas­ta aloit­taneisi­in. Suurem­mille on ihan turhaa edes kysellä. 

    Lisäk­si jos kysyy könt­tähin­taa koko vuo­den byrokra­tialle niin tuskin­pa saa vas­taus­ta, kos­ka tuol­lainen tar­jous­pyyn­tö on var­maankin aika han­kala, kos­ka byrokra­t­ian määrä on hyvin riip­pu­vainen kaikesta.

    Jokat­a­pauk­ses­sa kokopäivä­toimiselle yrit­täjälle byrokra­tia ei pienen alkuopet­telun jäl­keen tun­nu mis­sään. Osmon pelkäämät tap­atur­ma ja eläke­vaku­u­tuk­setkaan eivät ole han­kalia, kos­ka kyseiset puljut hoita­vat laskel­mat tili­toimis­ton toimit­tamien palkkail­moi­tusten mukaan ja lähet­tävät laskut niiden perus­teel­la. Lisäk­si näistä ei tarvitse itse hirveästi huole­htia, kos­ka eläke, vaku­u­tus yms. fir­mat lähet­tävät oma-aloit­teis­es­ti vuosit­taiset selvi­tyspyyn­tön­sä, eli riit­tää että muis­taa lukea postin ja tajuaa lykätä olen­naiset lap­puset kirjanpitäjälle.

    Hom­ma nois­sa vaku­u­tuk­sis­sa toimii samal­la taval­la kuin sähjkölasku eli ensin mak­sel­laan arvi­o­lasku­ja ja sit­ten lasku­tuskau­den jäl­keen tasoitellaan.

  87. “Ehkäpä tämä yrit­täjä on niitä raken­nusalan hit-and-run yrit­täjiä eli jätetään kaik­ki muiden maksettavaksi ?”

    Ehkäpä ei: on toimit­tu jo pitkään ja kaik­ki asi­at hoide­taan pilkulleen kuten on säädetty.

    Ja pär­jätään silti, vaik­ka toiset eivät hoi­da, eivät sinne päinkään. 

    Ensim­mäi­nen asia, joka opete­taan muista fir­moista tuleville duunareille on se, että meil­lä ei mak­se­ta pimeää lik­saa eikä perus­teet­to­mia kulukorvauksia. 

    Kaik­ki tehdään juuri kuten pitää. On hyvät suo­javarus­teet talon puoles­ta, niitä pitää käyt­tää eikä koneista saa suo­jia purkaa pois kuten pojil­la on ensin tapana. Ne tavat he ovat oppi­neet muualla.

    On alal­lamme harv­inaiset henkilöko­htaiset vaatekaapit, taukoti­lat, suihkut, kaik­ki vira­nomais­robuskat näkyvil­lä, on kaik­ki kor­tit, ml. trukkiko­rt­ti, joka suorite­taan meil­lä, on työter­veyshuolto ja ensi­a­pu­varus­teet sekä tukiko­hdas­sa että autoissa. 

    Lisäk­si on han­kit­tu nos­toa­pu­vä­li­neet, joi­ta pitää aluk­si pakot­taa ihan huudon kanssa käyt­tämään, kos­ka niitä ei ole muual­la näkynyt eikä sel­l­aisi­inkaan ole alan duu­nar­ien paris­sa totuttu.

    Esimerkik­si kaikissa autois­sa on nos­tu­rit, joi­ta muil­la ei ole ja jot­ka säästävät selkää. Mut­ta ne muut säästävät muu­ta­man ton­nin tuos­sa ja pojat tekevät kuor­man käsin. Niin kauan kuin tekevät. On trukkia, on kär­ryjä, on eri­laisia nos­timia kuten tyn­nyri­nos­timia ja Roclaa, jot­ta käsin ei tarvitse nos­tel­la mitään.

    Kaik­ki tilaa­javas­tu­un asi­akir­jat ovat meil­lä julk­isia tar­jous­pyynöstä saak­ka. Jokainen tar­jouk­sen pyytäjä saa tun­nuk­set extraan, jos­ta paper­it voi lukea. Ne saa meiltä paper­imuo­dos­sakin jos vain halu­aa. Lasku­un ne laite­taankin liit­teek­si noin. Sivukau­pal­la pape­ria per lasku — itkua vääntämättä.

    Mikään viras­to emme silti ole: vedämme joskus, kun siltä tun­tuu, työpäivän jäl­keen kal­jaa kop­pakau­pal­la varikol­la, syömme puukol­la HK:n sin­istä ja kiroilemme ankarasti ja kus­ta suhau­tamme oven eteen ja rav­is­telemme päälle. Mui­hin likaisi­in yksi­tyisko­hti­in en mene.

    Palkkaakin mak­samme aika paljon yli alan keskiar­von mut­ta emme suinkaan ole saa­neet sil­lä kaikkein parhaimpia duunare­i­ta. He tekevät sitä pimeää keikkaa muual­la — vahingokseen. 

    Eikö ole kum­mallista, että voi tul­la tukev­asti toimeen, vaik­ka huole­htii mak­su­is­taan ja duunareis­taan parem­min kuin he ymmärtävät itsekään pyytää. 

    Näyt­täisi, että annamme paljon tasoi­tus­ta muille. Vaan ei se niin ole. Jostakin pienistä puroista se panos­tus val­uu fir­maan takaisin: ei turhia sairaus­lo­mia, ei tap­pelua byrokra­t­ian ja varsinkaan liit­to­jen kanssa. Niihinkin on hyvät välit.

    Kan­nat­taa siis vään­tää siinä kohden, mis­sä se vään­tö muut­tuu rahak­si ja jät­tää jouta­va märinä pois, se jos­ta ei mak­se­ta yhtään mitään. Eihän siitä saa edes hyvää mieltä itselleen ja vaik­ka tykkäisikin rypeä syvässä surkeudessa kaikkien vainoamana.

  88. Mata­la tuot­tavu­us syn­tyy kun tuot­tavu­us yleis­es­ti kas­vaa. Jotkut ihmiset eivät kuitenkaan pysty koulu­tuk­sen kaut­ta omak­sumaan uusia taito­ja, a) kos­ka hei­dän älykkyyten­sä ei tähän tai b) töitä joi­ta he voisi­vat tehdä ei enää ole.

    Eräs ratkaisu olisi ottaa tuot­tavu­u­den yhtälöön mukaan tuot­tavu­u­den kasvun aiheut­ta­mat negati­iviset vaiku­tuk­set ympäristölle. Täl­löin esim. hiil­i­jalan­jälkeä voisi pienen­tää kahdel­la tavalla:

    1) Paran­ta­mal­la tuot­tavu­ut­ta eli ener­giate­hokku­ut­ta jne.

    2) Lisäämäl­lä mata­lan tuot­tavu­u­den käyt­töä esim. mekaanisen työn määrää talvel­la esim. lumien luomises­sa jne, bioen­er­gian tuot­tamises­sa ym.

    Toimi­ak­seen tämä edel­lyt­tää veroas­t­een nos­toa taval­la tai toisel­la. Jos ette hyväksy tätä, ker­tokaa mitä ovat ne “palve­lut” joi­ta ihmis­ten tulisi toisil­taan ostaa?

    Mietitään­pä: hieronta, nur­mikon leikkaus, kasvo­hoito, ham­paiden hoito. Kek­sit­tekö mui­ta konkreet­tisia esimerkke­jä? Kän­nykän wid­get­tienkin suun­nit­telu­unkin tarvi­taan jo suur­ta älykkyyttä.

  89. “Lasse sor­tuu samaan val­i­tuk­seen kuin Liian vanhakin.”

    En ole väit­tänyt enkä valit­tanut , että Suo­mi olisi erikoisen byrokraat­ti­nen val­tio. Kyl­lä byrokra­tia ja kor­rup­tio lisään­tyvät lähdet­ti­in mihin ilman­su­un­taan tahansa Suomesta.
    Ain­oi­ta val­tioi­ta mis­tä byrokra­tia puut­tuu ovat Soma­lian tapaiset romuvaltiot
    Mut­ta ei sekään joitain yrit­täjiä tyydytä.

  90. Kaupungis­sa on lumen­lu­on­nil­lis­es­ti paljon paikko­ja, joi­hin ei pääse _millään_ koneel­la. Huo­masin tämän mar­rasku­us­sa talvel­la ‑86 (?), jol­loin Turku oli hukkua lumeen. Puoli­tut­tu mies nykäisi hihas­ta ja kysyi, josko tulisin hänen kiin­teistöhuoltoon­sa käsipelil­lä työn­tämään ja lapi­oimaan lun­ta. Sanoin, että mikä ettei, ja palkkani on 50mk/t. Ilmekään ei värähtänyt. Lun­ta riit­ti vuorokaudet ympäri, hyvä kun nukku­mas­sa kerke­si käydä.
    Naa­pu­ri­fir­ma put­sasi Hansako­rt­telin ammeen kokoista kat­toparkkipaikkaa. Bob­cat täyt­ti pienen kauhansa, ajoi hissi­in, sil­lä alas, pitkin kel­larikäytäviä kadulle, kip­pasi, ja sama reit­ti toisin päin. Minä olisin lapi­ol­la luonut sen samaan paikkaan kol­ma­sosas­sa ajas­ta. Mut­ta ei edes Bob­cat pääse kaikkialle, ja jotkut paikat vaan oli tehtävä käsin.
    Jouluku­us­sa lumen­tu­lo lop­pui kuin seinään, mut­ta kukaan ei uskaltanut luot­taa siihen. Sain 10 mk/t 24/7 pelkästään siitä, että kyt­täsin taivas­ta, josko _alkaisi_ taas sataa, ja olisin valmis akti­iv­itöi­hin. Tätä kesti maalisku­ulle asti, jol­loin työ­nan­ta­jakin jo uskalsi luot­taa kevään voimaan 🙂

    En tiedä, miten nämä paikat ja alueet nykyään hoidetaan.

  91. OK. Pori­naa on jo riit­tävästi käy­ty siitä, että tuleeko 60%:sti vajai­ta (työt­tömiä) lähet­tää vaikka­pa niihin pitkäl­lä kepil­läkän tekemät­tömi­in työ­paikkoi­hin, mitä tulee työt­tömien kysymyk­si­in ja Osmon saman jankut­tamiseen työt­tömien työl­listämisien suhteen.

    Minä vaan muis­ti­ni perukoista kaivan van­ho­ja asioi­ta kun tuol­loin työt­tömille ryhdyt­ti­in mak­samaan työt­tömyysko­r­vaus­ta kotei­hin. Siis enään mopol­la työt­tömän tarvin­nut men­nä 25 km päähän tyhjää tekemään. Vaan sai työt­tömyysko­r­vauk­sen koti­in­sa ja pankkitilillensä.

    Mut­ta nyt on vis­si­in niin, että ne jot­ka eivät saa enää työtä kirveel­läkään (eikä työkkärin ansiokkaal­la työl­listämis-työl­läkään) , niin nämä ihmiset tulisi jälleen lähet­tää (Kekkosen aikana työleir­it oli­vat tun­net­tu­ja) jonnnekin tekemään jotakin. Pat­saitako var­tioimaan vaiko pat­sai­ta kiilloittamaan.

    To OS : kenkien kiil­lo­tus on val­lan toista touhua kuin työn­tää työt­tömiä tekemään pat­saiden kiillotuksia.

  92. “Siis enään mopol­la työt­tömän tarvin­nut men­nä 25 km päähän tyhjää tekemään. Vaan sai työt­tömyysko­r­vauk­sen koti­in­sa ja pankkitilillensä.”

    Näi­den työleirien his­to­ria on 30-luvun lamassa.
    Lama loi suuren kodit­tomien , nälkäis­ten ja ker­jäläis­ten luokan länsimaihin.
    Leire­jä perustet­ti­in useis­sa mais­sa esim Sak­sa, USA tai Suomi
    Tutus­tu­in näi­hin Sak­san leirien his­to­ri­aan Dachaus­sa. Alun perin keski­tysleireille oli tarkoi­tus koo­ta a‑sosiaalinen joutovä­ki kaduil­ta leireille sopeutet­tavak­si nor­maali­in elämään.
    Tästä tavoit­teesta tulee tuo kuu­luisa logo “Arbeit macht frei”. Sak­san leir­it oli­vat nat­sien luo­muk­sia alunperinkin.
    Mut­ta kuten aina, tarkoi­tus muut­tuu ja niin­pä Sak­sas­sa leir­iltä pääsi ulos vain uunin kautta.

    Muista maista leir­it lop­pui­v­at II maail­man­so­dan aikaan, sota­han takasi täystyöl­lisyy­den ‚samoin sen jälkeiset ajat.
    Suomes­ta sys­teemiä ei lopetet­tu sotaan vaan niille lähetet­ti­in irtolaisuus-elatus-sakko-työttömyys-toimeentulotukivelkaisia.
    Kyseessä oli siis pakko­työ irto­laisu­u­den, työt­tömyy­den tai velko­jen vuoksi
    Vas­ta 60–70-lukujen taitete­sa herät­ti­in siihen, että ne ovat niin kalli­ita ylläpitää, että val­tion varat eivät enää riitä.

    Lisäk­si ne oli­vat erit­täin epäin­himil­lisiä, malli oli edelleen tuo sak­salainen täy­teen ahdet­tu parak­ki ja liikku­mava­pus oli rajoitet­tu. Kun pakko­työ oli kaukana kotoa niin leir­it hajoit­ti­vat perheitä

  93. “o OS : kenkien kiil­lo­tus on val­lan toista touhua kuin työn­tää työt­tömiä tekemään pat­saiden kiillotuksia.”

    Uusi EU-direk­ti­ivi kieltää kaiken kau­pal­lisek­si luokitelta­van työn teet­tämisen näil­lä työttömillä.
    Moni kol­man­nen sek­torin työ­paik­ka häviää lähivu­osi­na sen vuok­si eli jäl­jelle jää sal­li­tuk­si kuopan kaivami­nen aamupäiväl­la ja täyt­tämi­nen iltapäivällä.

  94. Tavalli­nen teknikko:

    Sairaaloista on tehostamisen vuok­si kar­sit­tu pois laitoshuolta­jien työ­paikko­ja. Lakanoiden vai­h­to ja ulostei­den pesu on siir­ret­ty sairaan­hoita­joiden tehtäviksi. Tästä on tulok­se­na työt­tömyyt­tä, sairaan­hoita­jien väsymistä sekä työt­tömien välil­lis­ten kulu­jen nousu sairaan­hoidon kus­tan­nusten noustes­sa. Työtön masen­tuu ja muut­tuu työkyvyttömäksi.

    Min­is­ter­iöt vah­taa­vat omaa kuluke­hys­tään samoin kuin sairaalois­sa eri tuotan­toyk­siköt ver­tail­e­vat ain­oas­taan omaa tulok­sel­lisu­ut­taan. Yli rajo­jen tapah­tuu ris­tikkäis­ten kus­tan­nusten ver­tailua ei tehdä, kos­ka tämän edel­lyt­tämiä organ­isaa­tio­rak­en­tei­ta ei ole lin­jaminin­is­ter­iöis­sä ole­mas­sa. Sik­si asia ei kiin­nos­ta ketään.

    Yhä edelleen: mitä ovat ne palve­lut, joi­ta ihmis­ten tulisi toisil­taan ostaa?

  95. Tavalli­nen teknikko: “Sairaaloista on tehostamisen vuok­si kar­sit­tu pois laitoshuolta­jien työ­paikko­ja. Lakanoiden vai­h­to ja ulostei­den pesu on siir­ret­ty sairaan­hoita­joiden tehtäviksi.”

    Tämä ei pidä paikkaansa, ei ainakaan niis­sä sairaalois­sa, jois­sa olen ollut — sairaaloiden rautainen hier­arkia ei mah­dol­lista tätä — eikä ole syytäkään.
    Mut­ta sitä ihmette­len, mik­si pitää olla 3 vuo­den koulu­tus, että pääsee sairaalaan siivoa­maan (tai trade­no­mi, että pääsee kau­pan kas­salle töi­hin), kun siitä työurien piden­tämis­es­tä niin meuhkataan.

  96. Tämä keskustelu nyt pyörii sen ympäril­lä, kan­nat­taako kenenkään palkata henkilöä, jon­ka työte­ho on puut­teelli­nen — olisi syytä keskustel­la myös siitä, kan­nat­taako näi­den syr­jay­tymistä tukea.
    Syr­jäy­tymisen kus­tan­nuk­sista on eri­laisia arvioi­ta, mut­ta heitän­pä tähän nyt, että yhden syr­jäy­tyneen nuoren hoito eri­lai­sis­sa laitok­sis­sa ym. mak­saa noin 1 miljoona euroa ja sit­ten ne eläkekus­tan­nuk­set vielä päälle — ja täl­lainen yhteiskun­nan ulkop­uolelle jäämi­nen on periy­tyvää. On myös arvioitu, että huumei­denkäyt­täjä joutuu varas­ta­maan noin 1000 euron edestä päivit­täin (no, huumei­den hin­ta on ehkä laskenut noista ajoista) saadak­seen annok­sen­sa — kus­tan­nus tämäkin, mut­ta se menee eri momentilta.
    On täysin selvää, että varhainen puut­tumi­nen ja työl­listämi­nen ihan mihin tahansa säästäisi yhteiskunnal­ta paljon rahaa, mut­ta kun siihen puut­tumiseen ei rahaa löydy.

  97. “On myös arvioitu, että huumei­denkäyt­täjä joutuu varas­ta­maan noin 1000 euron edestä päivit­täin (no, huumei­den hin­ta on ehkä laskenut noista ajoista) saadak­seen annok­sen­sa – kus­tan­nus tämäkin, mut­ta se menee eri momentilta.”

    Tuo taitaa men­nä niin, että irrot­taes­saan autora­dion huumeville aiheut­taa vaku­u­tus­fir­malle 1000 euron vahin­gon. Ja sit­ten san­o­taan, että pitää varas­taa ton­nil­la vaik­ka annos mak­sa­nee 20–50 euroa?

  98. Ei-Ville: “Tuo taitaa men­nä niin, että irrot­taes­saan autora­dion huumeville aiheut­taa vaku­u­tus­fir­malle 1000 euron vahin­gon. Ja sit­ten san­o­taan, että pitää varas­taa ton­nil­la vaik­ka annos mak­sa­nee 20–50 euroa?”

    Niin­hän se menee, mut­ta varaste­tus­ta ton­nin radios­ta saa ko. markki­noil­la tuskin edes 100 euroa — arvio­ta voi joku tietävämpi kor­ja­ta. Siis puolen radion varas­t­a­mi­nen voi riittää?

  99. Tikus­ta asiaa,

    Sairaaloista on kar­sit­tu laitoshuolta­jien työ­paikko­ja sairaan­hoita­jien tehtäväk­si. Tämän on aiheut­tanut sairaaloiden rautainen hier­arkia. Tämä siis pitää paikkansa. Asi­aa on käsitel­ty myös julkisuudessa. 

    Sairaalois­sa eri tulosyk­siköt pyrkivät mak­si­moimaan oman yksikkön­sä tuot­tavu­u­den. Sairaan­hoita­jil­la tämä tarkoit­taa, että ns. löysä aika, joka ennen käytet­ti­in poti­laiden kanssa olemiseen, on kar­sit­tu pois. Laitoshuolta­jista vas­taa­vat yksiköt pyrkivät min­i­moimaan kulun­sa, ja se onnis­tuu ain­oas­taan vähen­tämäl­lä työn­tek­i­jöitä. Tämä onkin mah­dol­lista, kun sairaan­hoita­jille on siir­ret­ty hei­dän koulu­tus­taan vas­taam­a­ton­ta työtä.

    Tästä on seu­rauk­se­na sairaan­hoita­jien työvoima­pu­la kun työte­htävät ja työstä mak­set­tu palk­ka eivät kohtaa, jol­loin sairaan­hoita­jat siir­tyvät mui­hin töihin.

    Jonkun tulisi laa­tia lasken­ta­malli, jos­sa yhteiskun­nan jäse­nilleen aiheut­ta­mat hai­tat suh­teutet­taisi­in yhteiskun­nan tuot­tami­in palvelui­hin, sil­lä edelli­nen lisää jälkim­mäisen todel­lisia kustannuksia.

    Ain­oa ratkaisu edel­lä kuvat­tui­hin ongelmi­in on työa­jan lyhen­tämi­nen, sil­lä 10 % työt­tömyys tulee pidem­män päälle liian kalliiksi.

  100. “Syr­jäy­tymisen kus­tan­nuk­sista on eri­laisia arvioi­ta, mut­ta heitän­pä tähän nyt, että yhden syr­jäy­tyneen nuoren hoito eri­lai­sis­sa laitok­sis­sa ym. mak­saa noin 1 miljoona euroa ja sit­ten ne eläkekus­tan­nuk­set vielä päälle ”

    Suurin osa pitkäaikaistyöt­tömistä on yli 50-vuo­ti­ai­ta, useim­mil­la on takanaan pitkä työura.
    Har­va heistä oikeasti syr­jäy­tyy muus­ta kuin työnteosta.

    Nuorten ongel­ma on päästä töi­hin ja löytää oikea ura.
    Opet­ta­jak­si opiskelun har­joituk­sis­sa olen haas­tatel­lut nuo­ria ja ongel­ma on, että ilman suhtei­ta ei pääse töihin,etenkään alle 18-vuotiaana .
    Perusk­oulun lop­pu­un nuores­ta huole­hdi­taan, mut­ta sen jäl­keen alkaa sys­temaat­ti­nen syrjäyttäminen.
    Alle 18-vuo­ti­aan on läh­es mah­do­ton saa­da töitä alle 18-vuo­ti­aana, mikä merk­it­see perusk­oulun päät­tävälle 2–3 vuo­den lor­vailua ellei ammat­in­val­in­ta ole selvä 15-vuotiaana.
    Seu­raavak­si täl­lainen epä­var­ma nuori heit­etään pihalle armei­jas­ta, ainakin pojat ja pojathan ovat niitä, jot­ka koulut­tau­tu­vat vähän.
    Tule­vaisu­ud­estaan epä­var­mat nuoret eivät pääse kokeile­maan mitään ammat­tia ja seu­rauk­se­na on use­an vuo­den tauko ja lor­vailu, joten tuke­va poh­ja syr­jäy­tymiselle on luotu.
    Min­un nuoru­udessani työelämään men­ti­in jo 14-vuo­ti­aana, töis­sä olti­in kesät ja muut lomat ja joskus koulu­aikanakin joten 20-vuo­ti­aana yliop­pi­laana oli koke­mus­ta mon­es­ta ammatista

  101. Liian van­ha: “Min­un nuoru­udessani työelämään men­ti­in jo 14-vuo­ti­aana, töis­sä olti­in kesät ja muut lomat ja joskus koulu­aikanakin joten 20-vuo­ti­aana yliop­pi­laana oli koke­mus­ta mon­es­ta ammatista.”

    Min­un nuoru­udessani men­ti­in työelämään vas­ta rip­pik­oulun jäl­keen eli 15-vuo­ti­aana — arvokas­ta työkoke­mus­ta on siis jäänyt saa­mat­ta. Mut­ta siihen aikaan työ­nan­ta­jatkin tun­si­vat jokin­laista vas­tu­u­ta nuorista.

  102. Liian Van­ha :

    Leire­jä perustet­ti­in useis­sa mais­sa esim Sak­sa, USA tai Suomi

    Mut­ta Ruo­tis­s­apa ei perustet­tu työleire­jä. Ja muis­ti­ni mukaan, Ruotsin lehdis­tö ryhtyi aikoinaan arvostele­maan Suomea siitä, että tääl­lä ollaan perus­ta­mas­sa työt­tömille mustalaisleirejä.

    Eikä taval­lisen kansalaisen oikeua­pukaan kestänyt tuon­aikaista tarkastelua. Sit­ten kun Suo­mi oli pyrkimässä “johonkin” pohjo­is­maiseen yhteistyöhön Ruotsin, Tan­skan, Nor­jan ja Islannin rin­nalle, Suomea huo­mautet­ti­in siitä, että jos pohjo­is­maiseen yhteistyöhön pyrkii, niin parem­pi on lait­taa kansalais­ten asi­at kun­toon oikeusavun muo­dos­sa — ensin.

    Sit­ten on vielä erik­seen se tari­na, kun SUomes­sa oli mie­len­ter­veyshoitopaikko­ja enem­män kuin muis­sa pohjo­is­mais­sa yhteen­sä. Ja sit­ten kun EU:hun liit­tyt­ti­in, niin mihin nämä ihmiset jou­tu­i­v­at, kun hei­dät ajet­ti­in “kodeis­taan eli laitok­sis­taan” suo­raan kadulle ter­veyskeskuk­sen puhe­lin­nu­mero kädessään.

    Mei­dän yhteiskun­nas­samme on niin paljon selit­tämät­tömiä seikko­ja lähi­his­to­ri­an ken­tässä, että en tunne eläväni hyvinvointiyhteiskunnassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.