Kengänkiillottaja- vai työttömyysyhteiskunta?

Perus­ta­vaa laa­tua ole­va kysy­mys kir­jas­sa­ni on, mitä teh­dään, jos jon­kun työn­te­ki­jän tuot­ta­vuus on vaik­ka­pa vain 60 pro­sent­tia tavan­omai­ses­ta tai hänen osaa­mi­ses­saan on jotain peruut­ta­mat­to­mia puut­tei­ta. Onko parem­pi, että hän on kun­nial­li­ses­ti työ­tön vain onko parem­pi että hän tekee vaik­ka hant­ti­hom­mia, jos ei muu­ta ole tar­jol­la.  Jos Tho­mas Wallgre­nin argu­men­toin­ti kuvas­taa ylei­sem­min dema­rei­den ajat­te­lu­ta­paa, vai­kut­taa sil­tä, että tämän ongel­man rat­kai­sus­sa pii­lee mata­la­palk­kayh­teis­kun­nan peikko.

Vajaa­tuot­toi­suu­teen sopeu­tu­mi­ses­sa olen­nais­ta on, kuka mak­saa ero­tuk­sen, jos työn­te­ki­jän tuot­ta­vuus on vaik­ka­pa 60 pro­sent­tia tavanomaisesta?

Tähän on eri­lai­sia ratkaisuja.

a.       Työn­te­ki­jä saa 60 pro­sent­tia nor­maa­lis­ta pal­kas­ta, min­kä jäl­keen hän on työ­nan­ta­jal­leen yhtä edul­li­nen kuin sata­pro­sent­ti­nen työn­te­ki­jä, joka saa sata­pro­sent­tis­ta palk­kaa. Tavan­omai­sis­sa kuu­kausi­palk­kai­sis­sa töis­sä täl­lais­ta palk­ka­syr­jin­tää ei pide­tä hyväk­syt­tä­vä­nä, mut­ta urak­ka­luon­tei­ses­sa työs­sä se aivan normaalia.

b.      Työ­nan­ta­ja mak­saa ero­tuk­sen omas­ta pus­sis­taan. Hän mak­saa kai­kil­le työn­te­ki­jöil­leen samaa palk­kaa, toi­set vain tuot­ta­vat hänel­le enem­män ja toi­set vähem­män, kes­ki­mää­rin kui­ten­kin riit­tä­väs­ti. Jos työn­te­ki­jän työ­ky­ky on ollut pes­tat­taes­sa moit­tee­ton, mut­ta las­ke­nut työ­vuo­sien mit­taan, työ­suh­de­tur­va aut­taa säi­lyt­tä­mään työ­pai­kan, vaik­ka pal­kan­mak­su ei enää kan­na­ta työ­nan­ta­jal­le. Sen sijaan val­miik­si mata­la­tuot­toi­sen on vai­kea pääs­tä töi­hin. Ongel­ma kär­jis­tyy, kun työ­suh­teet lyhe­ne­vät, jol­loin itse kukin jou­tuu usean ker­ran elä­män­sä aika­na mit­taut­ta­maan työmarkkina-arvonsa.

c.       Työ­nan­ta­ja pako­te­taan taval­la tai toi­sel­la otta­maan töi­hin tiet­ty mää­rä osa­työ­ky­kyi­siä. Näin on mene­tel­ty muun muas­sa Ita­lias­sa, jos­sa vain pie­ny­ri­tyk­set on vapau­tet­tu täs­tä sosi­aa­li­ses­ta vel­vol­li­suu­des­ta. Tämä toi­mi niis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa vajaa­tuot­tois­ten jouk­ko on sel­vä­ra­jai­nen. Talou­del­li­ses­ti täl­lai­nen rat­kai­su ei ole kovin teho­kas, kos­ka tois­ten yri­tys­ten on pal­jon hel­pom­paa löy­tää hyö­dyl­lis­tä teke­mis­tä osa­työ­ky­kyi­sil­le kuin toisten.

d.      Yhteis­kun­ta mak­saa suo­ra­na tuke­na tai alen­net­tu­na vero­na tuot­ta­vuuse­ron, esi­merk­ki­ta­pauk­ses­sam­me 40 pro­sent­tia täy­des­tä pal­kas­ta joko työn­te­ki­jäl­le tai hänen työnantajalleen

e.      Tun­nis­te­taan vajaa­tuot­toi­suu­den syy ja pois­te­taan se kor­jaa­val­la toi­men­pi­teel­lä, yleen­sä kou­lu­tuk­sel­la tai kun­tou­tuk­sel­la.  Tähän meil­lä usko­taan yli kaiken.

f.        Jul­ki­nen työ­nan­ta­ja palk­kaa hen­ki­lön omiin, mark­ki­noil­ta suo­jat­tui­hin teh­tä­viin ja kan­taa vajaa­kun­toi­suu­den kustannuksen.

g.       Työn­te­ki­jä ei pää­se töi­hin, kos­ka hän ei pys­ty tar­joa­maan työ­nan­ta­jal­le täyt­tä työ­pa­nos­ta. Tämä on rat­kai­suis­ta huo­noin, mut­ta ylei­sin ja yleis­ty­mäs­sä. Kan­san­ta­lous menet­tää koko jäl­jel­lä ole­van työ­pa­nok­sen. Yhteis­kun­ta jou­tuu mak­sa­maan hen­ki­lön elin­ku­lut koko­naan sen sijaan, että tämä ansait­si­si osan itse ja yhteis­kun­ta mak­sai­si tukea vain vähän.

Vii­mei­nen vaih­toeh­to on huo­noin, mut­ta ehdot­to­mas­ti yleisin.

(Teks­ti on osit­tain kopioi­tu kir­jas­ta­ni SATA-komitea)

108 vastausta artikkeliin “Kengänkiillottaja- vai työttömyysyhteiskunta?”

  1. Pinoc­he­tin Chi­les­sä vajaa­ky­kyi­set oli työl­lis­tet­ty nime­no­maan katu­ja lakai­se­maan, ja siel­lä näki pal­jon “kadun­la­kai­si­joi­ta” hiek­ka­tien var­sil­la siir­te­le­mäs­sä pölyä edes­ta­kas. Meka­nis­mi oli ilmei­ses­ti sel­lai­nen, että vir­ka­mies aje­li autol­la satu­nai­sia reit­te­jä ja bon­gat­tu­aan kadun­la­kai­si­jan pani työn­te­ki­jän nume­ron muis­tiin, ja vii­kon palk­ka oli taas ansaittu.

    Jotain samaa näis­sä Osmon jutuis­sa on.

    Ainut oikea meka­nis­mi on siis se, että kai­kes­ta työs­tä mak­se­taan ton­ni kuus­sa, oli viral­lis­ta työ­ai­kaa vaik­ka minuut­ti. Jos ei työs­tä halu­ta mak­saa, niin työ on tur­haa tai se on orga­ni­soi­tu väärin. 

    Sen­jäl­keen on help­po tode­ta, että yli­jää­mä­jen­gil­le mak­se­taan vaik­ka 500 euroa kuus­sa ilman enem­piä kitinöitä.

    Tur­han työn teke­mi­nen ja teet­tä­mi­nen on tur­haa. Se tekee ihmi­sen todel­la nopees­ti sai­raak­si, eli tulee lop­pu­pe­lis­sä pal­jon kalliimmaksi.

  2. Juu­ri ilmes­ty­nees­sä tut­ki­muk­ses­sa, mis­sä ana­ly­soi­tiin syi­tä, mik­si pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät eivät työl­lis­ty. Ovat yksin­ker­tai­ses­ti niin sai­rai­ta, että eivät pys­ty min­kään­lai­siin töi­hin. Sii­nä ei auta talou­del­li­nen tuki,eikä muut tuki­toi­men­pi­tet. Jos pitää men­nä vaik­ka työ­haas­tat­te­luun — ja kään­ny­tään por­til­ta takai­sin, niin min­käs tiet. Tähän jouk­koon kuu­luu pal­jon nuo­ria, ja syr­jäy­ty­mi­nen on jo alka­nut kouluajoilta.
    Miten­kä­hän tämä­kin kehi­tys­kul­ku saa­tai­siin vään­net­tyä dema­rei­den ja ay-liik­keen syyksi.

  3. D kuu­los­taa lii­an hyväl­tä ollak­seen tot­ta. Val­tion­tu­ki voi­si olla sekä työ­nan­ta­jil­le että työn­te­ki­jöil­le lii­an hou­kut­te­le­va, ja val­tiol­le lii­an kal­lis. Vajaa­tuot­toi­suus täy­tyi­si mää­ri­tel­lä aika tiu­kas­ti, eikä tämä kei­no sil­loin voi aut­taa kovin monia.

    Työt­tö­myys ei ole huo­noin vaih­toeh­to. Vie­lä huo­nom­paa on pakot­taa työt­tö­mät johon­kin täy­sin tur­haut­ta­vaan ja tehot­to­maan työ­hön. Pahin­ta on pakot­taa hei­dät kal­liil­le kurs­seil­le, jot­ka eivät joh­da mihinkään.

    Enem­män aikaa, vähem­män roinaa.

  4. e. Tun­nis­te­taan vajaa­tuot­toi­suu­den syy ja pois­te­taan se kor­jaa­val­la toi­men­pi­teel­lä, yleen­sä kou­lu­tuk­sel­la tai kun­tou­tuk­sel­la. Tähän meil­lä usko­taan yli kaiken.”

    Tämän ei pitäi­si olla yksi toi­men­pi­de mui­den jou­kos­sa vaan ihan­neyh­teis­kun­nan perus­läh­tö­koh­ta. Mui­ta kei­no­ja käy­tet­täi­siin vain, jos täs­sä ei onnis­tut­tai­si. Aja­tuk­sen suo­sio ei sik­si ole ihme.

    Käy­tän­nös­sä hom­ma joh­taa väis­tä­mät­tä hyvän ohel­la pahaan eli lähin­nä viran­omais­ten mie­li­val­taan ja bio­val­taan. Jon­kun­han täy­ty mää­ri­tel­lä tuot­ta­mat­to­muu­den syyt ja kei­not, joil­la nii­hin puu­tu­taan. Se taas ei ole mah­dol­lis­ta objek­tii­vi­ses­sa mielessä. 

    Ihan­tee­na, visio­na aja­tuk­sen täy­tyy kui­ten­kin elää voi­mak­kaas­ti. Jos sii­tä luo­vu­taan, seu­raa myös mie­li­val­taa, nyt kui­ten­kin vahin­gol­li­sem­paan suun­taan. Kave­ri voi­tai­siin jät­tää pulaan luo­kit­te­le­mal­la hänet jol­la­kin satun­nai­sel­la kri­tee­ril­lä tuot­ta­mat­to­mak­si yksi­lök­si lop­pue­lä­mäk­seen. Sai­ko se mati­kas­ta nelo­sen? Siir­re­tään vähä­lah­jais­ten tai muu­ten vain toi­vot­to­mien luokkaan.

    Sano­taan vaik­ka näin isän­päi­vän kun­niak­si: Hyvä, opti­mis­ti­nen isä uskoo, että jokai­sel­le lap­sel­le löy­tyy oma paik­ka, ja toi­mii sen mukai­ses­ti. Huo­no isä menet­tää toi­von­sa uunin­pan­gol­la makoi­le­vaan lap­seen ja pot­kii tämän lopul­ta lumihankeen.

    Evo­luu­tio tukee hyvää isää: jokai­sen ihmi­sen kaik­ki esi­van­hem­mat ovat jat­ka­neet suku­aan raa’as­sa eloon­jää­mis­kamp­pai­lus­sa mil­jar­dein vuo­sien ajan. Ei kai tulos voi olla ihan paska.

  5. Tuo sama ongel­ma hoi­det­tiin agraa­ri­vai­hees­sa niin, että aina pölö­pääl­le löy­tyi töi­tä ja puu­ro­lau­ta­nen leu­an alle, kuten myös Ant­ti Lit­jan puheo­pas­ta­mas­sa puhe­kir­jas­sa ‘Kyl­lä minä mie­le­ni niin pahoi­tin’ todettiin.

    Nyky-yhteis­kun­nas­sa­kin täy­tyi­si löy­tyä tilaa pölö­päil­le, ketään ei sai­si jät­tää yksin laitostumaan.

    Sit­ten on tiet­ty se poruk­ka, joka ei muu­ta haek­kaan kuin lai­tos­tu­mis­ta. Ja se on pal­jon isom­pi kuin näi­den pölö­päi­den jengi.

  6. h. Suo­ri­te­pe­rus­tees­sa ongel­maa ei ole.

    Esi­mer­kik­si man­si­koi­ta poi­mi­taan suo­ri­te­pe­rus­tei­ses­ti. On pal­jon teh­tä­viä, jot­ka nyt teh­dään aika­pe­rus­tei­ses­ti, mut­ta jot­ka voi­tai­siin teh­dä suo­ri­te­poh­jal­ta. Esi­mer­kik­si sof­tan koo­daa­mi­nen. Se ei ole aikaan eikä vält­tä­mät­tä edes paik­kaan sidot­tua työtä.

    i. Urak­ka­palk­kaus on suo­ri­te- ja aika­palk­kauk­sen väli­muo­to. Yleen­sä työ­nan­ajan kel­lo­kal­let ovat mitoit­ta­neet ura­kat niin, ettei työ­an­ta­ja jou­du mak­sa­maan ajas­ta eli palk­ka on sidot­tu pää­osin tulok­seen, mut­ta jos töi­tä ei työ­ai­ka­na ole, mak­se­taan sii­tä minimit.

    j. Var­maan on ole­mas­sa lisää vaih­toeh­to­ja jär­jes­tää työ ja tasa­ta suorituseroja.

  7. Muu­ta­ma näkökulma:

    1. Vajaa­työ­ky­kyi­syy­den mää­rit­tä­mi­nen on mel­ko haas­ta­vaa puu­haa, mil­lä pro­sen­til­la kukin. Fyy­si­seen vam­maan liit­ty­vät mää­ri­tyk­set ovat hel­pom­pia. Psyyk­ki­siin tai sosi­aa­li­siin teki­jöi­hin liit­ty­vä vajaa­työ­ky­kyi­syys on vai­keam­pi mita­ta ja vaih­te­lee myös yksi­löil­lä eri aikoi­na. Todel­la yksi­löl­li­siä syitä.

    2. Mitä hei­nä­töi­tä meil­lä on näi­nä aikoi­na? Jos yhteis­kun­ta menee sii­hen, että esi­mer­kik­si 40%:n vajaa­työ­ky­kyi­sel­le ei löy­dy mitään hom­maa tai hyvin vähän, niin mihin työllistät? 

    3. Sil­ti kan­na­tan sitä, että valtio/kunnat jol­la­kin taval­la kom­pen­soi­vat tätä tuot­ta­vuus­va­jet­ta, ja kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät johon­kin töi­hin. Tulee joka tapauk­ses­sa hal­vem­mak­si kuin jää­dä kotiin. Monel­la eri sektorilla.

    4. Meil­lä on aikoi­naan kehi­tet­ty mal­lia sosi­aa­li­sis­ta yri­tyk­sis­tä. Tämä ei ole ollut kovin onnis­tu­nut mal­li, vaik­ka oli­si pitä­nyt. Sii­nä läh­det­tiin osin vää­räs­tä pääs­tä. Yri­tet­tiin kek­siä miten eri tavoin vajaa­työ­ky­kyis­ten pajois­ta ym. saa­tai­siin (kan­nat­ta­via) yri­tyk­siä, jot­ka sit­ten työl­lis­tä­vät sosi­aa­li­sin perus­tein. Aika mah­do­ton­ta. Kun oli­si pitä­nyt mark­ki­noi­da aja­tus jo ole­mas­sa ole­viin yri­tyk­siin. — Ja kan­na­tan tätä vie­lä­kin. Kun yri­tys pal­kaa vajaa­työ­ky­kyi­sen, pait­si, että se saa jon­kin ver­ran tukea vajaa­työ­ky­kyi­sen työl­lis­tä­mi­seen, se sai­si myös muu­ta etua (jo alkaen sii­tä, että se voi­si vaik­ka­pa mai­non­nas­saan käyt­tää jon­kin­lais­ta sosi­aa­li­sen työl­lis­tä­jän logoa). Ja mitä muuta?

    5. Päih­de­hoi­don tehos­ta­mis­ta (ja koor­di­naa­tio­ta työ­voi­ma­hal­lin­non kans­sa) kai­paan, se on iso, iso syy vajaa­työ­ky­kyi­syy­teen, ja oma proble­ma­tiik­kan­sa. Mut­ta se menee jo sin­ne kun­tou­tuk­sen puo­lel­le. Täl­le ryh­mäl­le en kui­ten­kaan oikein muu­ta keksi.

  8. On pal­jon teh­tä­viä, jot­ka nyt teh­dään aika­pe­rus­tei­ses­ti, mut­ta jot­ka voi­tai­siin teh­dä suo­ri­te­poh­jal­ta. Esi­mer­kik­si sof­tan koodaaminen.

    Haha­ha.
    Kuin­ka pas­kaa sof­taa oikein tah­dot saada?

  9. j. Päih­de­riip­pu­vuu­teen sovi­tet­tu työ.

    Esi­mer­kik­si taken­nus­puo­lel­la on hyviä ammat­ti­lai­sia, joi­ta ei tili­päi­vän jäl­keen näy. Heil­lä on työ­nan­ta­jan kans­sa hil­jai­nen sopi­mus, että ovat ter­ve­tul­lei­ta takai­sin. Roku­li­päi­vät vähen­ne­tään seu­raa­vas­ta tilistä. 

    On pal­jon töi­tä, joi­ta voi teh­dä pik­ku hup­pe­lis­sa­kin ihan kun­nol­la ja kun­niak­kaas­ti. Oli­si hyvä sel­vit­tää, mis­sä kai­kis­sa tapauk­sis­sa se oli­si mahdollista.

    Jos­sain tut­ki­muk­ses­sa mai­nit­tiin työt­tö­mis­sä ole­van jopa 25 pro­sent­tia ole­van vaih­te­le­vas­ti päihdeongelmaisia. 

    Päih­de­riip­pu­vai­sil­le sovi­tet­tu ja tar­vit­taes­sa työ­nan­ta­jal­le yhteis­kun­nan kom­pen­soi­ma työ oli­si monen ongel­man rat­kai­su. Työ­voi­man ja Kelan pitäi­si vain lopet­taa “rait­tius­työ” ja tode­ta, että päh­deon­gel­mai­nen­kin voi olla työ­ky­kyi­nen ja ‑kel­poi­nen.

  10. d. Var­mas­ti suu­rim­mas­sa osas­sa töi­tä on mah­do­ton mää­rit­tää tar­kas­ti kuin­ka isol­la tehol­la työn­te­ki­jä tekee töi­tä kes­ki­ver­toon näh­den. Ei tule mie­leen mon­taa­kaan hom­maa, jos­sa voi­si suo­raan luku­ja tui­jot­ta­mal­la sanoa että “her­ra P:n työ­te­ho on 85%”. Lisäk­si sys­tee­mi on mel­koi­sen herk­kä vää­rin­käy­tök­sil­le työ­nan­ta­jan osalta.

    f. Mikä­li mie­le­käs­tä täl­lais­ta työ­tä löy­tyy niin mikä ettei. Minus­ta kui­ten­kin työn teke­mi­nen ihan vain työn vuok­si on type­rää. Jos työ ei tuo­ta mitään, on sama kuin työn­te­ki­jä oli­si työt­tö­mä­nä ja hänel­le mak­set­tai­siin koto­na makaamisesta.

    a. Paras vaih­toeh­to, joka ei kui­ten­kaan nyky­ään ole mah­dol­li­nen tiuk­kien työ­eh­to­so­pi­mus­ten vuok­si. Nykyi­sis­tä palk­ka­ra­joi­tuk­sis­ta seu­raa suo­raan koh­ta g, sil­lä var­mas­ti löy­tyy työt­tö­miä, jot­ka eivät työ­nan­ta­jal­le ole sen TES:n mää­rää­män mini­mi­pal­kan arvoi­sia. Ongel­man luu­li­si koros­tu­van — en tosin tie­dä käy­kö näin oikeas­ti — aloil­la joil­la pal­kat on hilat­tu kat­toon kei­no­te­koi­ses­ti lak­koi­le­mal­la usein ja paljon.

  11. Osmon ongel­ma­na­set­te­lu tun­tuu lii­an yksin­ker­tai­sel­ta. Ihmi­siä ja työ­teh­tä­viä on niin monen­lai­sia. Jos työn­te­ki­jän tuot­ta­vuus on jos­sa­kin työs­sä 60 pro­sent­tia tavan­omai­ses­ta, niin se voi olla vaik­ka­pa kisa­hal­lin put­kan var­ti­ja­na 110 pro­sent­tia tavanomaisesta.

    Ongel­maan ei ole kai­kil­le sopi­vaa saman­lais­ta rat­kai­sua. Jou­du­taan käyt­tä­mään laa­jaa työkalupakkia. 

    Jot­kut sekoa­vat alko­ho­lis­ta niin, että jou­tu­vat van­ki­la­kier­tee­seen. Sel­vin­päin he saat­ta­vat olla hyvin­kin tuot­ta­via työn­te­ki­jöi­tä. Tois­ten ainoa sel­viy­ty­mis­väy­lä on uskoon tule­mi­nen ja sen kaut­ta raitistuminen.

    Eräs ystä­vä­ni oli 20 vuot­ta masen­nuk­sen vuok­si eläk­keel­lä, jon­ka jäl­keen hän para­ni ter­veek­si. Tekee nyt hyväl­lä tuot­ta­vuu­del­la seson­ki­luon­tei­sia töi­tä ja etsii vaki­tuis­ta paikkaa.

    Ay-lii­ke sel­väs­ti­kin vas­tus­taa monia uudis­tuk­sia. Mut­ta heil­lä on sii­hen syi­tä­kin. Kyl­lä glo­ba­li­saa­tio ja mata­la­palk­kais­ten työn­te­ki­jöi­den esiin­mars­si pal­ve­lui­den osuu­den kas­vaes­sa uhkaa­vat sel­väs­ti hyväs­sä työ­mark­ki­na-ase­mas­sa ole­vaa kes­ki­luok­kaa. Palk­ka­ta­soa ei kan­na­ta pääs­tää ale­ne­maan, vaik­ka työ­pai­kois­ta suu­ri osa valuu Kiinaan.

    Puo­lus­taes­saan jäse­nis­tön­sä enem­mis­tön etu­ja ay-lii­ke lisää työt­tö­myyt­tä ja toi­mii työt­tö­mien hai­tak­si. Mut­ta enem­mis­tön etu pal­kan­saa­ja­jär­jes­töis­sä tie­ten­kin ratkaisee.

  12. Suo­mes­sa oli vii­me vuo­si­sa­dan alku­puo­lel­la kotia­pu­lai­sia, talon­mie­hiä ym. pal­jon nykyis­tä enem­män — ja jois­sain mais­sa tämän tyyp­pi­siä töi­tä teh­dään pal­jon nykypäivänäkin.

    Tois­ten pal­ve­le­mi­ses­ta tuli var­maan­kin paha asia kan­san­ko­tiyh­teis­kun­nan kehit­tyes­sä. Teh­taas­sa sai­vat tasa-arvoi­ses­ti teh­dä työ­tä mie­het ja nai­set, mut­ta tois­ten koti­töi­den teke­mi­nen oli por­va­ril­lis­ta ja ihmi­sar­voa louk­kaa­vaa. Käy­tän­nös­sä saman­lais­ta työ­tä on kyl­lä sove­lias­ta teh­dä yri­tyk­sel­le tai kun­nal­le, mut­ta yksi­tyis­hen­ki­löl­le ei… 

    Ymmär­rän kyl­lä hyvin nii­tä, joi­den mie­les­tä on parem­pi, että ihmi­nen on työt­tö­mä­nä, kuin että hän on esi­mer­kik­si (Osmon otsik­koa mukail­len) ken­gän­kiil­lot­ta­ja­na. Täs­sä vaan ollaan taas mes­ta­roi­mas­sa mui­den ihmis­ten puo­les­ta, mikä on heil­le paras­ta. Ehkä paras­ta oli­si antaa ihmis­ten itse päät­tää. Eli jos perus­toi­meen­tu­lo pitää jokai­sel­le kui­ten­kin jär­jes­tää, anne­taan sit­ten teh­dä sen ohes­sa tai lisäk­si mitä kukin itse par­haak­si näkee…

  13. Osno,
    Kir­joi­tuk­se­si tee­ma , ” mitä teh­dään, jos jon­kun työn­te­ki­jän tuot­ta­vuus on vaik­ka­pa vain 60 pro­sent­tia tavan­omai­ses­ta tai hänen osaa­mi­ses­saan on jotain peruut­ta­mat­to­mia puut­tei­ta”, on tär­keä ja sen puit­teis­sa pitäi­si­kin käy­dä laa­ja kan­sa­lais­kes­kus­te­lu. Esi­tyk­see­si liit­tyy kui­ten­kin perut­ta­van­laa­tui­sia­kin ongel­mia, joi­ta sie­tää tar­kas­tel­la lähemmin.
    Esi­tyk­se­si esit­tää mie­len­kiin­toi­sen raa­mi­tuk­sen tähän klas­si­sen luo­kan ongel­maan. Lähes­ty­mis­ta­pa on kui­ten­kin kovin teo­reet­tis-reduk­tii­vi­nen, eli koet­taa kiteyt­tää moni­mut­kai­sen asian vain yhden, sinän­sä tär­keän näkö­koh­dan, eli ”kuka mak­saa ero­tuk­sen” ympärille.
    Esi­tyk­se­si näyt­tää kat­so­van asi­aa pää­asias­sa työn­te­ki­jän suun­nas­ta, kun taas työ­nan­ta­jan, ”juh­lien mak­sa­jan”, näkö­kul­ma jää hata­rak­si. Mie­les­tä­ni täs­sä näkyy suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nal­li­sen kes­kus­te­lun nykyi­nen perus­on­gel­ma; poliit­ti­nen moraa­li­ka­to ja panii­kin­omai­nen taker­tu­mi­nen van­hoi­hin, jo ”kuo­le­maan­tuo­mit­tui­hin” raken­tei­siin. Täs­tä tilan­tees­ta seu­raa­va, pian vaa­ral­li­sek­si käy­vä pysäh­ty­nei­syys ajaa maan talout­ta peri­ka­don suuntaan.
    Seu­raa­vas­sa esi­tän h‑ratkaisun, joka perus­tuu 30+ vuo­den työs­ken­te­lyyn 24/7‑periaatteella isois­sa ja pie­nis­sä, suo­ma­lai­sis­sa ja ulko­mai­sis­sa yhtiöis­sä. Se ei ole reduk­tii­vii­nen, vaan ottaa huo­mioon kaik­ki asi­aan vai­kut­ta­vat teki­jät, yhtä­ai­kai­ses­ti ja kokonaisvaltaisesti.
    Ensin peruslähtökohdat:
    1) Suo­men talous on tule­vai­suu­des­sa­kin vien­nis­tä ja maa­il­man­ta­lou­des­ta riip­pu­vai­nen, ja jou­tuu elä­mään jat­ku­vas­ti kove­ne­vas­sa glo­baa­lis­sa kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa. Ei ole aivan vää­rin sanoa, että kol­mat­ta maa­il­man­so­taa on käy­ty jo pidem­män ajan tek­no­lo­gias­ta, mark­ki­nao­suuk­sis­ta ja luonnonresursseista.
    2) Suo­men talous on nyt enne­ko­ke­mat­to­man raken­ne­muu­tok­sen kou­ris­sa. Tämä näkyy esi­mer­kik­si sii­nä, että aktii­vi­ses­sa työ­elä­mäs­sä toi­mi­vien e‑mail osoit­teis­ta muut­tuu vuo­sit­tain n. 30%.
    3) Tuo­tan­nol­li­sen toi­min­nan suu­rem­mat uusin­ves­toin­nit ovat Suo­mes­sa käy­tän­nöl­li­ses­ti kat­soen loppuneet.
    4) Suo­mes­ta ulkois­te­tut työ­pai­kat ovat lopul­li­ses­ti menetettyjä.
    5) Talou­del­li­sen toi­min­nan ympä­ris­tö on vai­keas­ti ennus­tet­ta­vis­sa ja ris­kial­tis, mikä pakot­taa työ­nan­ta­jia siir­ty­mään dynaa­mi­seen, lyhyt­jän­teis-ket­te­rään toimintamalliin.
    6) Jopa PK-yri­tyk­set jou­tu­vat toi­mi­maan suo­raan tai epä­suo­raan kan­sain­val­li­sen kil­pai­lun pai­nees­sa. Menes­tyäk­seen ne itse­kin jou­tu­vat ene­ne­väs­ti orga­ni­soi­maan toi­min­tan­sa kansainvälisesti.
    7) Suo­men huol­to­suh­de on tun­ne­tus­ti jo lähi­vuo­si­na romahtamassa.
    8) Jul­ki­nen sek­to­ri tai suu­ry­ri­tyk­set eivät voi edes teo­rias­sa, saa­ti sit­ten käy­tän­nös­sä rat­kais­ta Suo­men talou­den kas­va­via ongel­mia. Sen voi teh­dä vain PK-sek­to­ri, jon­ne syn­tyy suu­rin osa uusis­ta työpaikoista.
    9) Suo­men talou­den ongel­mat voi­daan kes­tä­väs­ti rat­kais­ta vain jat­ku­van talous­kas­vun avul­la, jol­la saa­daan työl­li­syy­sas­te pysy­mään korkeana.
    Rat­kai­su ongel­maan: ”mitä teh­dään, jos jon­kun työn­te­ki­jän tuot­ta­vuus on vaik­ka­pa vain 60 pro­sent­tia tavanomaisesta”.
    1) Teh­dään Suo­mes­ta yrit­tä­jäyh­teis­kun­ta, jos­sa val­tion roo­li on pää­asias­sa yrit­tä­jyyt­tä eri tavoin tule­va esim. kou­lu­tuk­sen ja tut­ki­muk­sen osalta.
    2) Aloi­te­taan laa­ja ”aivo­pe­su­kam­pan­ja”, jos­sa pereh­dy­te­tään yrit­tä­jyy­den yti­meen, eli ris­kin otta­mi­sen ja hallintaan.
    3) Menes­ty­vis­tä yrit­tä­jis­tä / työl­lis­tä­jis­tä teh­dään kan­sal­lis­san­ka­rei­ta, jot­ka saa­vat ris­kin otos­ta ja hal­lin­nas­ta kun­nol­li­sen, kan­sain­vä­li­sen tason korvauksen.
    4) Suo­men vero­tus­jär­jes­tel­mä, työt­tö­myys­tu­ki­jär­jes­tel­mä, sosi­aa­li­sek­to­ri, yms. viri­te­tään tehok­kaas­ti pal­ve­le­maan yrit­tä­jäyh­teis­kun­taa niin, että Suo­mi nousee täl­lä saral­la maa­il­man joh­ta­vien mai­den joukkoon.
    5) Ryh­dy­tään toi­miin talou­den jäyk­kyyk­sien ja van­ho­jen raken­tei­den pur­ka­mi­sek­si, ja kor­va­taan ne jous­ta­vil­la ja dynaa­mi­sil­la, yrit­tä­jyyt­tä ja työn­te­koa tuke­vil­la mene­tel­mil­lä. Näin saa­daan ken­gän­kiil­lot­ta­jil­le­kin pal­jon töitä.

  14. Työn teke­mi­sen pitää olla työn­te­ki­jäl­le hou­kut­te­le­vaa ja kan­nat­ta­vaa. Työn tar­joa­mi­sen pitää olla työ­nan­ta­jal­le hou­kut­te­le­vaa ja kan­nat­ta­vaa. Eikä kan­nat­ta­vuus saa koi­tua yhteis­kun­nan mak­set­ta­vak­si, kos­ka sehän oli­si vain höl­mö­läis­ten pei­ton jat­ka­mis­ta. Ei sii­hen muu tehoa. Vain byro­kraat­ti yrit­tää sur­voa neli­kul­mio­ta ympy­rän paikalle.

    Jos nykyi­sin kau­pun­gis­sa työs­ken­te­le­väl­le mini­mi­palk­ka­lai­sel­le, esi­mer­kik­si sii­vot­to­mia ylei­siä ves­so­ja sii­voa­val­le sii­voo­jal­le, jää vuo­kran­mak­sun jäl­keen käteen vain has­su­ja ropo­sia enem­män kuin yhteis­kun­nan tukien saa­jal­la, niin jos­sain on vikaa ja pahas­ti. Jär­jes­tel­mäs­sä ja yhteis­kun­nan moraalissa.

    Jos jää 400+ euroa käyt­tö­ra­haa kuu­kau­des­sa, ja netis­tä saa ilmai­sek­si pelit, musii­kin ja elo­ku­vat, niin onko ihme jos (var­sin­kin nuor­ten) elä­män­ta­pa­työt­tö­myys vain lisään­tyy. Kym­me­nien pro­sent­tien työt­tö­myys ja avoi­met alhai­sen osaa­mis­ta­son työ­pai­kat eivät kohtaa.

    Täs­sä val­lit­se­vas­sa tilan­tees­sa har­va työ­tön ottai­si sitä ken­gän­kiil­lot­ta­jan toin­ta vas­taan. Tur­ha kuvi­tel­la­kaan. Mitä niis­tä muu­ta­mis­ta kym­peis­tä? Mut­ta jos tulo­jen läh­tö­ta­so oli­si­kin lei­kat­tu puo­leen, eli vain hie­man yli 200 euroon vuo­kran pääl­le, niin työn vas­taa­not­ta­mi­nen oli­si teh­ty huo­mat­ta­vas­ti houkuttelevammaksi.

    Jos perus­tu­lon (tai ehkä nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron pikem­min, kos­ka asu­mi­sen tuke­mi­nen on eril­li­nen kysy­mys) halu­taan toi­mi­van, niin se pitää aset­taa riit­tä­vän alhaalle.

    Täs­sä onkin sit­ten val­ta­va popu­lis­ti­nen kyn­nys nykyi­ses­sä ilma­pii­ris­sä. Kuka keh­taa ehdot­taa köy­hien tulo­ta­sos­ta leik­kaa­mis­ta, sehän oli­si poliit­ti­nen itse­mur­ha köy­hyy­den uhriut­ta­nees­sa jul­ki­ses­sa mielipiteessä.

    Joten perus­tu­lo jää­nee toteut­ta­mat­ta vie­lä pit­käk­si aikaa.

  15. Evert The NeveRest:
    Var­maan moni asia sujuu pik­ku hup­pe­lis­sa, mut­ta jos jotain tapah­tuu, niin työ­nan­ta­ja on vas­tuus­sa. Ei se nyky­ään tai­da käydä.
    Näin muu­ten oli ennen. Erään­kin kau­pun­gin toril­ta käy­tiin raken­nus­puo­lel­ta nouk­ki­mas­sa ne, jot­ka oli­vat sel­vin­neet aamul­la kah­vil­le päi­vän hom­miin. Päi­vä­koh­tai­nen palk­ka. Ja olen omin nenin havain­nut, että on aliu­ra­koit­si­joi­den aliu­ra­koit­si­joi­ta raken­nus­puo­lel­la, jot­ka ‘lie­väs­ti tuoksuvat’.
    Nyky­ai­ka­na, jos halu­aa teh­dä lie­väs­ti päih­ty­nee­nä töi­tä, se onnis­tu­nee pää­sään­töi­ses­ti vain yksi­tyis­yrit­tä­jäl­tä. Jos yksi­tyi­nen suu­ta­ri tai auton­kor­jaa­ja on lie­väs­ti juo­vuk­sis­sa, ei kai sii­tä voi valit­taa mihin­kään, jos tekee työn­sä hyvin, kor­kein­taan pahek­sua. Pahek­su­mi­nen ei joh­da mihin­kään. Siis te joi­ta janot­taa, ryh­ty­kää yksityisyrittäjiksi.

  16. Työn­te­ki­jä saa 60 pro­sent­tia nor­maa­lis­ta pal­kas­ta, min­kä jäl­keen hän on työ­nan­ta­jal­leen yhtä edul­li­nen kuin sata­pro­sent­ti­nen työn­te­ki­jä, joka saa sata­pro­sent­tis­ta palkkaa. ”

    Tuol­lai­nen las­ku­ta­pa on tyy­pil­lis­tä jul­ki­sel­le sek­to­ril­le, “unoh­de­taan ” mui­den moment­tien kulut.

    Nyky­ai­kai­sel­la työ­pis­teel­lä on mer­kit­tä­vä mää­rä kiin­tei­tä kulu­ja esim koneet, lait­teet ‚tilat , sof­tat etec ja nii­den yllä­pi­to .Esim jos työ­pis­teen kii­ne­tät kulut ovat 20000 euroa ja työn­te­ki­jän palk­ka sivu­ku­lui­neen 30000 euroa eli yhteen­sä 50000 euroa. Työ­pis­te tuot­taa nor­maa­li­jou­tui­suu­del­la 1000 tuo­tet­ta eli työp­si­teen kulut per kap­pa­le on 50 euroa.
    Jos pis­tee­seen pan­naan vajaa­kun­toi­nen esim 60 % tuot­ta­vuu­del­la ja 60 % pal­kal­la niin kulut ovat nyt 38000 euroa ja tuo­tos 600 kpl
    Sil­loin yksik­kö­hin­ta on 63,3 euroa eli n 27 % kalliimpi.

    Jot­ta työ­pis­teen kus­tan­nus oli­si 50 euroa vajaa­kun­toi­sel­la­kin niin pal­kan sivu­ku­lui­neen pitäi­si olla 10000 euroa eli vain 1/3 normaalipalkasta.

    Eten­kin jos tuo­te on mas­sa­tuo­te niin se on eri­tyi­sen kus­tan­nus­herk­kä ja mitä kal­liim­mat ovat työ­pis­teen kulut , sitä huo­nom­min vajaa­kun­toi­nen kyke­nee pal­kan­alen­nuk­sel­la kom­pen­soi­maan kokonaiskuluja.

    Mitä tulee urak­ka­työ­hön niin ura­kat aika­tau­lu­te­taan pro­jek­tei­hin nor­maa­li­jou­tui­suu­del­la, joten hidas­te­li­ja, vaik­ka teki­si­kin töi­tä alem­mal­la pal­kal­la, hidas­taa mui­den työ­vai­hei­den teke­mis­tä eikä sel­lai­nen käy

  17. Minä haluai­sin yhteen kysy­myk­seen vas­tauk­sen. Ei ehkä lii­ty suo­raan otsik­koon, mut­ta minus­ta se on _erittäin_ relevantti.

    Vii­mei­sen 20 vuo­den aika­na koko huip­pu on kes­kit­ty­nyt sel­lai­siin firmoihih/ilmiöihin, kuten(ei mis­sään jär­jes­tyk­seeä) Qt, Linux, Nokia, Google, Mic­ro­soft, Face­book, Spo­ti­fy, Pira­te­bay, Apple, Amazon, MySql, Oracle, Intel, Moto­ro­la, Sky­pe, Gnu…

    Lis­taa voi kuka tahan­sa teh­dä, kuten halu­aa, mut­ta olen­nai­ses­ti kaik­ki _olenninen_ on tul­lut joko USA:sta tai poh­jois­mais­ta (vai?) ja kysy­mys kuu­luu: Miksi????

    Kari

  18. Suo­men talous on nyt enne­ko­ke­mat­to­man raken­ne­muu­tok­sen kou­ris­sa. Tämä näkyy esi­mer­kik­si sii­nä, että aktii­vi­ses­sa työ­elä­mäs­sä toi­mi­vien e‑mail osoit­teis­ta muut­tuu vuo­sit­tain n. 30%.”

    Näin on,Suomen työ­mark­ki­nat ovat työn­te­ki­jä­kir­nu, jos­sa alkaa joka vuo­si n 800000 työt­tö­myys­jak­soa ja mene­te­tään työ­uras­ta n 4 vuot­ta ja vuo­sit­tai­ses­ta työ­ajas­ta enem­män kuin vuosilomissa

  19. Tun­nis­te­taan vajaa­tuot­toi­suu­den syy ja pois­te­taan se kor­jaa­val­la toi­men­pi­teel­lä, yleen­sä kou­lu­tuk­sel­la tai kun­tou­tuk­sel­la. Tähän meil­lä usko­taan yli kaiken.”

    Tähän voi­daan vai­kut­taa eni­ten tuo­tan­non suun­nit­te­lul­la, ei vaja­vuut­ta voi poistaa.
    Mikä­li tuo­tan­toa suun­ni­tel­laan alun­pe­rin niin, että työ­vai­heet sovel­tu­vat moni­tuot­toi­sil­le ihmi­sil­le biin ongel­maa voi­daan vähen­tää, mut­ta ei totaa­li­ses­ti poistaa.
    Meil­le jää ‚kuten aina on ollut , n 50000 hen­ki­lön jouk­ko, joka ei kel­paa mil­lään ehdoil­la nor­maa­liin työhön

  20. Osmo,

    suh­teel­li­suu­den­ta­jun nimis­sä on sanot­ta­va että mark­ki­na­ta­lou­den ylei­sin ja hyväk­syt­tä­vin “rat­kai­su” on tie­tys­ti “a”. Ihmis­ten tuot­ta­vuus jakau­tuu satun­nais­muut­tu­jan tavoin (jakau­maan vai­kut­taa allo­kaa­tio teh­tä­viin, mikä on tie­tys­ti kompli­soi­tua), ja palk­ka­ja­kau­ma hei­jas­taa mark­ki­na­ta­lou­des­sa tie­tys­ti tätä tuot­ta­vuuk­sien jakau­maa. Ei ole mitään “tavan­omais­ta” tasoa. Jos hen­ki­lön A tuot­ta­vuus on 60% hen­ki­lön B tuot­ta­vuu­des­ta ja palk­ka vas­taa­vas­ti 60 pro­sent­tia B:n pal­kas­ta, ei tie­tys­ti­kään tapah­du mitään “syr­jin­tää” vaan pal­kat ovat mark­ki­naeh­toi­sia, ja meil­lä niin kuin muu­al­la­kin tämä kos­kee niin urak­ka- kuin kuukausipalkkojakin.
    Haluat kir­joi­tuk­sel­la­si sel­väs­ti käsi­tel­lä sitä ongel­maa, että mark­ki­na­ta­lou­des­sa jos­sa on myös i) mini­mi­palk­ko­ja (lais­sa tai työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa) ja ii) jon­kin­lais­ta sosi­aa­li­tur­vaa, syn­tyy pal­kan­muo­dos­tuk­sel­le lat­tioi­ta: ken­gän­kiil­lot­ta­jien työ­paik­ko­ja jää syn­ty­mät­tä, eikä ehkä lie­väs­ti kehi­tys­vam­mai­nen saa mitään työ­tä. Rat­kai­su “b” ei mark­ki­na­ta­lou­des­sa yleen­sä toteu­du, ehkä joi­ta­kin per­hey­ri­tyk­siä lukuu­not­ta­mat­ta. Käy­tän­nös­sä poh­jois­mai­den kal­tai­sis­sa yhteis­kun­nis­sa toteu­te­taan aina vaih­toeh­to­jen d,e,f,g yhdis­tel­miä. Minus­ta vaih­toeh­to f on aivan res­pek­taa­be­li, ja sii­nä on yksi perus­te sil­le, että jul­ki­nen val­ta itse tuot­taa myös joi­ta­kin pal­ve­lu­ja: vaik­ka ylei­sen luis­tin­ra­dan kolaa­ja­na voi ehkä kuvaa­ma­si 60 pro­sen­tin hen­ki­lö työl­lis­tyä, ja kir­kot ovat van­has­taan toi­mi­neet myös näin. Sit­ten on arvo­ky­sy­mys, miten alhai­set mark­ki­na­pal­kat hyväk­sym­me ja miten pal­jon työt­tö­myyt­tä olem­me val­mii­ta hyväk­sy­mään. Var­maan useim­mat meis­tä ajat­te­le­vat että on ylväin­tä elät­tää itsen­sä työl­lään, mut­ta emme halua mitään kara­mel­li­palk­ka­töi­tä lapsille. 

    Arve­li­sin että jon­kin­lai­nen pai­ne alhai­sim­pien palk­ko­jen suh­teel­li­seen ale­ne­mi­seen on ole­mas­sa ja tulem­me näke­mään enem­män alhai­sen palk­ka­ta­son pal­ve­luam­mat­te­ja, var­sin­kin siir­to­lais­ten hal­lit­se­mil­la aloil­la. Työ­eh­to­so­pi­mus­ten mini­mi­pal­kat var­maan esi­mer­kik­si aja­vat kie­li­tai­dot­to­mia siir­to­lai­sia perus­ta­maan pik­ku yrityksiä.
    Mei­dän lai­tok­sen (Kon­junk­tu­rins­ti­tu­tet) vii­mei­ses­sä palk­ka­ra­por­tis­sa (Löne­bild­nings­rap­por­ten 2010) koe­tim­me kar­keas­ti arvioi­da, miten suu­rel­le osal­le nyt työttöminä/sairaina/aktivoinnissa ole­vis­ta työ­eh­to­so­pi­mus­ten alhai­sim­mat mini­mi­pal­kat muo­dos­ta­vat työl­lis­ty­mi­sen kyn­nyk­sen; työt­tö­mil­le ehkä noin 15 pro­sen­til­le, mut­ta nii­den paris­sa joi­den työ­ky­ky on alen­tu­nut, mini­mi­palk­ka luo kyn­nyk­sen sel­väs­ti suu­rem­mal­le osalle.
    Ja tie­tys­ti yksi osa rat­kai­sua on sii­nä, että alhai­sia palk­ka­tu­lo­ja ei vero­tet­tai­si ollen­kaan, niin kuin olet ansiok­kaas­ti pitä­nyt esillä.

  21. Osmo tun­tuu unoh­ta­neet täy­sin velal­li­set!? Erit­täin moni pit­kä­ai­kais­työ­tön on pahas­ti vel­kaan­tu­nut Onko Osmol­la mitään käsi­tys­tä tilan­tees­ta, jos­sa nämä kym­me­net tuhan­net ihmi­set ovat ja elävät?

    Kan­nus­tin­louk­kuun (tai ‑hau­taan) voi­daan lisä­tä kaik­kien palk­ka­tu­lo­jen väli­tön ulos­mit­taus sil­tä osin kuin ylit­tä­vät suo­jao­suu­den n. 650€. Toi­sin kuin kai­kis­sa muis­sa yhteis­kun­nan tulo­leik­ku­reis­sa, niin ulos­ot­to ei tun­ne lain­kaan asu­mis­kus­tan­nuk­sia. Käy­tän­nös­sä vuo­kral­la asu­va hel­sin­ki­läi­nen velal­li­nen ei pää­se irti sosi­aa­li­huol­los­ta alle 1600–2000€ kk-tuloilla. 

    Tätä pie­nem­pi­palk­kais­ta työ­tä ei kan­na­ta ottaa vas­taan, sil­lä ulos­ot­to­vi­ran­omai­nen ajaa ihmi­sen välit­tö­mäs­ti takai­sin toimeentulojonoon.

    Ilmei­ses­ti ulos­ot­to­la­kia lob­baa­vat tahot ovat var­sin vah­vo­ja. Sää­li vaan, että tämä mie­let­tö­myy­den kus­tan­nuk­set kaa­tu­vat suo­raan kun­tien syliin; käy­tän­nös­sä toi­meen­tu­lo­tuel­la kate­taan pie­ni­palk­kai­sen ulos­ot­to koko­nai­suu­des­saan — var­si­nai­nen kään­tei­nen win-win-yhtä­lö, jos­sa kaik­ki hävi­ää (pait­si moni­kan­sal­li­set perintäjätit).

    1. Ulos­o­tos­sa tai­taa olla jokin muu­kin raja kuin tuo 650 euroa kuus­sa. Muis­te­len 30 pro­sent­tia yli­me­ne­väs­tä osasta.

  22. Tot­ta on, että tuo “kuka mak­saa ero­tuk­sen” on lii­an kapea näkö­kul­ma. Kir­jas­sa var­maan asi­aa tar­kas­tel­laan huo­mat­ta­vas­ti laajemmin.

    Oleel­li­sin kysy­mys on kui­ten­kin aina, kuin­ka pal­jon työ­pa­nos tosia­sias­sa lisään­tyy, jos hen­ki­lö saa­daan töihin?

    Jos aja­tel­laan, että “nor­maa­lin” työs­sä­käy­vän hen­ki­lön työ­pa­nos vaih­te­lee välil­lä 70–150 % medi­aa­nis­ta (p= 0,05), niin roh­kea arvio on, että vai­keas­ti työl­lis­ty­vän työ­pa­nos vaih­te­lee välil­lä 10–70 %. Täl­löin pääs­tään monien kysy­mys­ten ääreen, jot­ka kaik­ki vai­kut­ta­vat sii­hen, kenen, mil­lä ehdoil­la ja min­kä ver­ran kan­nat­taa mak­saa tämän hen­ki­lön palkkaamisesta:

    1) Kan­nat­taa­ko työ­nan­ta­jan ottaa ris­ki, että pal­kat­tu hen­ki­lö osuu­kin työ­pa­nok­sel­taan esim. välil­le 10–30 % (joi­ta lie­nee aika iso osa vai­keas­ti työl­lis­ty­vis­tä) eikä lähem­mäs 70 %:a?
    2) Miten pal­jon työ­te­hon lisäys todel­la lisää yri­tyk­sen tulos­ta? Työ­te­hol­taan 60 % ole­van hen­ki­lön tuo­ma lisä­ar­vo on toden­nä­köi­ses­ti suh­teel­li­ses­ti tätä pie­nem­pi. Ellei yri­tys kär­si suo­ras­taan huu­ta­vas­ta työ­voi­ma­pu­las­ta, niin yri­tyk­sen työ­voi­man mää­rä on jo mel­ko lähel­lä opti­maa­lis­ta. Täl­löin esi­mer­kik­si “nor­maa­lin” 100 % työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen on juu­ri ja juu­ri kan­nat­ta­vaa, vaik­ka hänen tuo­man­sa suh­teel­li­nen lisä­ar­vo jää­kin vain 70 %:iin. Mut­ta onko palk­kaa­mi­nen enää jär­ke­vää, jos 60 % tehoi­sen työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen joh­taa lisä­ar­von kas­va­mi­seen suh­tees­sa vain 40 %, kun lisäk­si ote­taan huo­mioon koh­ta 4a‑b alla?
    3) Ne työt puo­les­taan, jois­sa todel­la kär­si­tään huu­ta­vas­ta työ­voi­ma­pu­las­ta, ovat mata­lan tuot­ta­vuu­den töi­tä. Hen­ki­lön työl­lis­ty­mi­nen nii­hin voi olla yrit­tä­jän puo­les­ta OK, jos yhteis­kun­ta tukee tar­peek­si. Mut­ta yhteis­kun­nal­le koi­tu­va lisä­ar­vo (työ­pa­nos) ei ole niin mer­kit­tä­vä, jot­ta yhteis­kun­nan kan­nat­tai­si mak­saa kovin suur­ta työl­lis­tä­mis­tu­kea. Toi­sin sanoen ei ole yhteis­kun­nan kan­nal­ta lop­pu­jen lopuk­si mie­let­tö­män mer­kit­tä­vää, kiil­tää­kö ase­ma­tun­ne­lin lat­tia kuin pei­li ja onko jokai­nen tupa­kan­tump­pi poi­mit­tu nurkista.
    4) Mit­kä ovat seu­rauk­set työyh­tei­sös­sä, jos vai­keas­ti työl­lis­ty­vä, huo­no­te­hoi­nen hen­ki­lö pal­ka­taan sin­ne suun­nil­leen samal­la pal­kal­la kuin “nor­maa­lin tuot­ta­vuu­den hen­ki­löt”? Aina­kin pari tulee mieleen:
    4a) Mui­den työn­te­ki­jöi­den työ­pa­nok­ses­ta menee (koke­mus on osoit­ta­nut!) aika iso osa tuki­työl­lis­te­tyn hen­ki­lön opas­ta­mi­seen, val­vo­mi­seen ja “sin­ne­päin” teh­ty­jen töi­den jäl­kien kor­jai­le­mi­seen. Täl­lai­nen “sää­tä­mi­nen” myös kuor­mit­taa van­haa työn­te­ki­jää ihan eri lail­la kuin nor­maa­li työ.
    4b) Jos 60 % työ­te­hon tuki­työl­lis­tet­ty saa yhteis­kun­nan tukien jäl­keen samaa palk­kaa kuin 100 % työn­te­ki­jä, alkaa se käy­dä jäl­kim­mäis­ten oikeu­den­mu­kai­suu­den tajun pääl­le. “Mik­si minun pitäi­si olla näin teho­kas, kun tuo­kin vain tuos­sa lön­tys­te­lee ympä­riin­sä?” Seu­rauk­se­na van­hat työn­te­ki­jät tie­toi­ses­ti las­ke­vat omaa työ­te­ho­aan x % –> työ­pai­kan koko­nais­työ­pa­nos ei nous­sut­kaan yhtään, mut­ta palk­ka­ku­lut nousivat.
    5) Ennen kaik­kea vai­keas­ti työl­lis­tet­tä­vä on monel­la tapaa RISKI työ­nan­ta­jal­le, mm. mai­nit­tu­jen alko­ho­lion­gel­mien ym. takia. Sik­si työ­nan­ta­ja kaih­taa täl­lais­ta vii­mei­seen saak­ka, ihan sii­tä syys­tä ettei halua ottaa tätä riskiä. 

    Vii­mei­seen koh­taan yhteis­kun­nan ei pidä mie­les­tä­ni pakot­taa yri­tyk­siä, vaik­ka Osmon esi­merk­ki Itä­val­las­ta (c‑kohta) onkin tätä. Myös­kään jul­ki­nen puo­li (Osmon koh­ta f)ei voi kan­taa tätä vas­tuu­ta kuin tiet­tyyn rajaan saak­ka, joka mie­les­tä­ni on Suo­mes­sa yli­tet­ty jo. Jul­ki­sen sek­to­rin ongel­mat nime­no­maan joh­tu­vat aina­kin eräil­lä aloil­la lii­an suu­res­ta suo­ja­työ­paik­ko­jen mää­räs­tä, mikä on joh­ta­nut huo­noon tuottavuuteen.

  23. aho­la: “Jul­ki­sen sek­to­rin ongel­mat nime­no­maan joh­tu­vat aina­kin eräil­lä aloil­la lii­an suu­res­ta suo­ja­työ­paik­ko­jen mää­räs­tä, mikä on joh­ta­nut huo­noon tuottavuuteen.”

    Ja mitä­hän alo­ja nämä ovat? Puo­lus­tus­voi­mat? Yleis­ra­dio? Eduskunta?
    Fak­to­ja, please!
    Vajaa­kun­tois­ten osal­ta ongel­ma on kyl­lä sii­nä, että esim. kun­nat eivät enää palk­kaa heitä.

  24. Lii­an vanha
    “Esim jos työ­pis­teen kii­ne­tät kulut ovat 20000 euroa ja työn­te­ki­jän palk­ka sivu­ku­lui­neen 30000 euroa eli yhteen­sä 50000 euroa. ”

    Lii­an van­hal­le on jää­nyt Sone­ran levy pääl­le. Se, että jot­kut hom­mat ovat tuol­lai­sia ei tar­koi­ta, että kaik­ki hom­mat ovat tuollaisia.

    Noi­ta vajaa­kun­toi­sia tus­kin pal­ka­taan sel­lai­seen työ­hön, jos­sa kiin­teät kulut ovat kor­keat. Monet alhai­sen tuot­ta­vuu­den hom­mis­ta ovat sel­lai­sia, ettei työ­pis­tet­tä ole ole­mas­sa­kaan tai vaih­toeh­toi­ses­ti mar­gi­naa­li­sen työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen ei tuo lisäkuluja.

    Lisäk­si minä väi­tän että kes­ki­mää­räi­nen asian­tun­ti­ja­työn­kin kiin­teäst kus­tan­nuk­set ovat pal­jon alhai­sem­mat. Aina­kin meil­lä kor­kea­kou­lu­te­tun asian­tun­ti­jan työ­pis­te konei­neen mak­saa alle 4000 e/v.

    Väi­tän että 20 000 e/v ei todel­la­kaan ole mikään tyy­pil­li­nen työ­pis­teen kus­tan­nus, aivan kuten kes­ki­mää­räi­nen työ­ko­ne ei mak­sa mil­joo­naa euroa per met­ri (vaik­ka pape­ri­ko­ne maksaakin).

  25. Sylt­ty:

    Se, että jot­kut hom­mat ovat tuol­lai­sia ei tar­koi­ta, että kaik­ki hom­mat ovat tuollaisia.

    Todel­la­kin. Esim. kau­pan kas­soil­la kas­sien pak­kaa­jien työ­pis­te ei mak­sa mitään.

  26. Riccar­do: oli­ko­han tämä kau­pun­ki Tur­ku, ja alkoi­ko raken­nus­fir­man nimi K:lla? 🙂

    Nyky­ään “nor­maa­li­na” pidet­ty suo­ri­tus­ta­so on sel­lai­nen, johon yltää ehkä 10% työvoimasta.

    Erään K:lla alka­van kun­tayh­ty­mä teet­ti vii­me vuon­na, toi­vot­ta­vas­ti vir­ka­työ­nä ja vir­ka-ajal­la (kos­ka ei kukaan vir­ka­mie­hen työs­tä mitään tulos­ta odo­ta­kaan) työs­sä­jak­sa­mi­sen ja “var­hai­sen totea­mi­sen” pai­not­ta­mi­seen kes­kit­ty­neen hie­non rapor­tin, joka ylvääs­ti nos­tet­tiin toi­min­ta­stra­te­gian etusi­vul­le. Samaan aikaan sel­vi­tet­tiin toi­saal­la kural­la ole­van kun­tayh­ty­män tuot­ta­vuut­ta, ja aivan oikein havait­tiin tuot­ta­vuu­den para­ne­van vain, jos sama mää­rä työ­tä, tai enem­män, teh­dään vie­lä pie­nem­mäl­lä työn­te­ki­jä­mää­räl­lä. Tätä kai yleen­sä kut­su­taan hiostamiseksi.

    Pitäi­sin tär­keä­nä sitä, että juh­la­pu­he­pas­kan tuot­ta­mi­ses­ta tie­toi­ses­ti pidät­täy­dyt­täi­siin, kun kaik­ki kui­ten­kin tie­tä­vät, mikä on todel­li­suut­ta. Täs­tä voi­nee nyt sit­ten jul­ki­ses­ti kysyä, havait­see­ko joh­to­por­ras mitään ris­ti­rii­taa, ja jos havait­see, kum­paan tavoit­tee­seen pyri­tään? Jos ei havait­se, seli­tys oli­si pai­kal­laan tyhmille.

  27. Edel­leen työn jaka­mi­nen. Lähes jokai­sen työn sisäl­tä löy­tyy tehtäviä,
    joi­ta pys­tyy teke­mään vähem­män kou­lu­tet­tu hen­ki­lö. Kal­lis­palk­kai­nen asian­tun­ti­ja ei vain hevil­lä luo­vu näis­tä rutiinihommista.

  28. Mik­ro­ta­sol­la ongel­ma ei ole miten­kään työ­mark­ki­nas­pe­si­fi, vaan liit­tyy ihmis­ten väli­seen ylei­seen kans­sa­käy­mi­seen. Ei “kukaan” halua vajaa­tuot­toi­sia vapaa­eh­toi­ses­ti ympä­ril­leen. Kyse on ihan samas­ta asias­ta kuin alko­ho­lis­tia­sun­to­lan sijoit­ta­mi­ses­ta omal­le koti­ka­dul­le, työ­pai­kal­la vain hen­ki­lös­tön suo­ra vai­kut­ta­mi­sen mah­dol­li­suus on yleen­sä vähäi­sem­pi ja rajoit­tuu työ­pai­kan vaih­toon tai pidem­pään ja epä­var­mem­paan kiusaamisprojektiin.

    Hyvä työ­nan­ta­ja on sel­lai­nen joka työyh­tei­söä suo­jel­lak­seen tar­vit­taes­sa ostaa vie­rei­sen kiin­teis­tön jos sii­hen suun­ni­tel­laan vaik­ka asunn­ot­to­mien tukiasuntolaa.

    Työyh­tei­sön homo­gee­ni­suus on itsei­sar­vo, pisim­mäl­le segre­gaa­tio on vie­ty yli­opis­to­maa­il­mas­sa joka on vuo­si­sa­dat pys­ty­nyt menes­tyk­sek­kääs­ti kil­pai­le­maan huip­pu­ky­vyis­tä ei-kil­pai­lu­ky­kyi­sel­lä pal­kal­la. Tämä­kin on muu­ten nyt uhat­tu­na, kun suh­teel­li­ses­ti vajaa­tuot­tois­ten mit­ta­ri-idioot­tien invaa­sio etenee.

    Vaih­toeh­to f on käy­tän­nös­sä ainut toi­mi­va, kos­ka se mah­dol­lis­taa homo­gee­ni­set työyh­tei­söt jois­sa kukaan ei vält­tä­mät­tä ole työ­mark­ki­na-arvol­taan aivan priimaa. 

    Pro­sen­tu­aa­li­set työn­te­ki­jä­koh­tai­set tuet joh­ta­vat vain sii­hen että pian itse kukin on nimel­li­ses­ti vajaa­tuot­toi­nen, ja yri­tyk­siin pakol­la sijoi­tet­ta­vat kier­to­pal­kin­not ovat jon­kin­lai­nen alen­ta­vuu­den pohjanoteeraus.

  29. az,

    eikö sosi­aa­li­tur­van raju leik­kaus ole myös “popu­lis­ti­nen” ja help­po ratkaisu? 

    Olen samaa miel­tä sii­tä, että sekä työn teke­mi­sen että työn teet­tä­mi­sen tulee olla kan­nat­ta­vaa. Kui­ten­kin yhteis­kun­ta, jos­sa ihmi­sen on hyväk­syt­tä­vä mikä tahan­sa työ mil­lä tahan­sa pal­kal­la, ei auto­maat­ti­ses­ti tar­koi­ta sitä, että kai­kil­le on työ­tä, jos­ta saa elä­mi­seen riit­tä­vän pal­kan. Entä teki­si­kö se työn teet­tä­mi­sen yri­tyk­sil­le yhtään kan­nat­ta­vam­mak­si? Täl­lä het­kel­lä yri­tyk­sis­tä on vai­kea löy­tää edes yri­tyk­sil­le ilmai­sia harjoittelupaikkoja.

    Mitä tar­koi­tat 400+ euron käyt­tö­ra­hal­la kuus­sa? Onko se vuo­kran jäl­keen käteen jää­vä osuus? Ymmär­rät­kö, että se tar­koit­taa noin 100 euroa per viik­ko ruo­kaan, säh­köön, läm­mi­tyk­seen, veteen, päi­vit­täis­tar­vik­kei­siin, lääk­kei­siin jne.? Nykyi­sel­lä hin­ta­ta­sol­la sil­lä ei ehkä kuo­le näl­kään, mut­ta hyvin­voin­nis­ta tus­kin voi puhua. 

    Kat­soin juu­ri oiko­tiel­tä, siel­lä hal­vin vuo­krayk­siö koko Hel­sin­gis­sä oli 30 neliöi­nen asun­to, jon­ka vuo­kra oli 500 euroa kuus­sa. Vuo­kraan ei kuu­lu vesi ja säh­kö. Jos ote­taan tuo 400 euron “käyt­tö­ra­ha” huo­mioon, hen­ki­lön net­to­tu­lot pitäi­si olla vähin­tään 900 euroa kuus­sa. Sil­lä jää rei­lus­ti köy­hyys­ra­jan alapuolelle.

    Entä jos yrit­täi­sit elää kuu­kau­den siten, että kulu­tat vain 400 euroa? Muis­ta vähen­tää sum­mas­ta myös puhe­lin- ja net­ti­ku­lusi yms.

  30. Aho­la,

    Kir­joi­tit sel­väs­ti ja vii­saas­ti, ilmei­ses­ti käy­tän­nön koke­muk­sen anta­mal­la auktoriteelilla.

    Lisäi­sin tähän seu­raa­vat seikat:

    1) Vain työ­nan­ta­ja tie­tää kul­loin­kin val­lit­se­van työ­tar­peen yhtiös­sä. Sitä ei mikään viran­omai­nen tai muu ulko­puo­li­nen voi tie­tää. Myös­kin, työ­na­tajl­la on paras mah­dol­li­suus arvioi­da ja rat­kais­ta kuvaa­ma­si ongel­ma-tilan­teet. Toi­saal­ta työ­nan­ta­ja tie­tää par­hai­ten yhtiön talou­del­li­sen kan­to­ky­vyn ja ris­kien hal­lin­ta­ti­lan­teen. Työ­nan­ta­ja ottaa myös ris­kin sii­tä, että työn­te­ki­jä osoit­taut­tuu joten­kin mah­dot­to­mak­si tapauk­sek­si. Täs­tä syys­tä läh­tö­koh­tai­ses­ti työ­nan­ta­jan pitää saa­da päät­tää vajaa­tuot­toi­sen (ja kaik­kien mui­den­kin hen­ki­löi­den) työ- ja palk­kaeh­dois­ta. Tie­dän käy­tän­nön tilan­teis­ta sen, että teho­kas, kovan pai­neen alla toi­mi­va, uut­ta työn­te­ki­jää tar­vit­se­va mana­ge­ri saa näp­py­köi­tä, jos tähän tekee inter­ven­tion jokin kop­pa­lak­ki-byro­kraa­tik­ko. Pitää siis antaa työn­te­ki­jän ja työ­nan­ta­jan teh­dä työ­eh­dois­ta dii­li mah­dol­li­sim­man vapaasti.

    2) Suo­men yhtiöt ja nii­den työ­olo­suh­teet ovat jo nyt niin laa­jas­ti frag­men­toi­tu­neet, ja ne toi­mi­vat niin dynaa­mi­sis­sa olo­suh­teis­sa, että hyvin­toi­mi­via, ylei­siä palk­ka / työ­eh­to-sään­tö­jä on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta laa­tia. Kuten tie­däm­me, täs­tä seu­raa vain val­ta­va, huo­nos­ti toi­mi­va ja kal­lis byro­kra­tia, jos­ta kaik­ki (pait­si pai­no­las­ti­nam­me ole­vat, van­ho­ja revii­re­jän­sä puo­lus­ta­vat) kärsivät.

    3) Jot­ta voi­tais­siin pois­taa nykyi­set, koko ajan pahe­ne­vat työt­tö­myys­lou­kut, olen aja­tel­lut seu­raa­vaa yksin­ker­tais­ta ja vähä­by­ro­kraat­tis­ta mallia:
    Työ­tön hen­ki­lö saa sosi­aa­li/­työt­tö­myys-sys­tee­mis­tä perus­tu­lon esim. n. 1000 euroa kuus­sa, jol­la hän voi elää “mini­mie­lä­mää”. Jos hän saa jos­tain työs­tä lisä­tu­loa 200 euroa, hän saa pitää sii­tä itse 100, toi­set 100 työ­nan­ta­ja mak­saa “sys­tee­miin”. Kun hän rupe­aa saa­maan työs­tä käteen tuloa niin pal­jon, että par­jää itse, hän puto­aa sii­nä kuus­sa sys­tee­mis­tä. Jos työ­tu­lo jos­tain syys­tä myö­hem­min pie­ne­nee, sil­loin hen­ki­lö puto­aa auto­maat­ti­ses­ti takai­sin sys­tee­min 1000 euron tuloil­le. Tämä oli­si jous­ta­vain menet­te­ly sekä työn­te­ki­jän, että työ­nan­ta­jan kannalta.

  31. Cati­li­na: “Samaan aikaan sel­vi­tet­tiin toi­saal­la kural­la ole­van kun­tayh­ty­män tuot­ta­vuut­ta, ja aivan oikein havait­tiin tuot­ta­vuu­den para­ne­van vain, jos sama mää­rä työ­tä, tai enem­män, teh­dään vie­lä pie­nem­mäl­lä työntekijämäärällä.”

    Tot­ta — pait­si että sana “vain” on vää­rin — tuot­ta­vuus nousee myös, kun tuotteiden/palvelujen hin­taa nostetaan.

  32. Mei­dän lähis­töl­lä asuu kehi­tys­vam­mai­nen mies joka on talon­mie­hen­töis­sä lähis­tön lai­tos­hoi­to­las­sa. Olen tutus­tu­nut häneen ja kat­sel­lut, kun kave­ri leik­kaa kesäl­lä myös koti­ta­lon­sa piha­nur­mi­kot, lakai­see syk­syl­lä leh­det ja tekee tal­vel­la lumityöt.

    Väit­täi­sin, että kave­rin tuot­ta­vuus kysei­sis­sä talon­mie­hen hom­mis­sa on nyt aina­kin 120 pro­sent­tia tavan­omai­ses­ta, kos­ka hänel­lä on hyvä moti­vaa­tio teh­dä nii­tä töi­tä. Hän on myös erit­täin hyvä­käy­tök­si­nen hen­ki­lö. Mut­ta moniin mui­hin teh­tä­viin hän ei ole sovelias.

    Epäi­le­mät­tä kysei­set hom­mat eivät ole heti alkuun luis­ta­neet hänel­tä kovin hyvin, mut­ta oli­si todel­la ollut onne­ton­ta, jos hänet oli­si jätet­ty työt­tö­mäk­si kotiin makaa­maan. Jos minul­la oli­si vas­taa­via hom­mia tar­jol­la, niin palk­kai­sin hänet mielelläni.

  33. Pos­tai­lin aikai­sem­min työ­maa­juo­pot­te­lus­ta ja rokuleista. 

    Työ­voi­ma­po­li­tii­kan ihme­maak­si sano­tus­sa Tans­kas­sa työ­maa­juo­pot­te­lu ei ole lais­sa kiel­let­ty. Suo­mes­sa juop­po ei voi ryh­tyä edes yrit­tä­jäk­si. Jos perus­taa kal­ja­kup­pi­lan ja siel­lä ereh­tyy otta­maan vain lasil­li­sen olut­ta, niin annis­ke­lu­lu­pa menee saman tien — toi­sin kuin Tans­kas­sa. Siel­lä kal­jot­te­lun puo­les­ta on jopa lakkoiltu:

    Ware­house wor­kers at Danish brewing giant Carls­berg are stri­king because mana­ge­ment has deci­ded that the emplo­yees may no lon­ger have their cus­to­ma­ry three free bott­led beers a day at the workplace.”

    Suo­men nol­la­to­le­rans­si lie­nee alko­ho­li­kult­tuu­ri­mai­den tiu­kin­ta laatua.

    Pal­jon­ko­han meil­lä on ihmi­siä luo­ki­tel­tu syr­jäy­ty­neek­si, työ­ra­joit­tei­sek­si tms. ja pal­jon­ko on työt­tö­mä­nä hal­li­tun­kin mais­te­lun takia?

  34. Ulos­mi­tat­ta­va mää­rä (palk­ka tar­koit­taa jäl­jem­pä­nä myös muu­ta tuloa):

    1. Jos palk­ka on pie­nem­pi kuin suo­jao­suus, sii­tä ei ulos­mi­ta­ta mitään.

    2. Jos palk­ka ylit­tää suo­jao­suu­den, mut­ta on enin­tään kak­si ker­taa suo­jao­suus, ulos­mi­ta­taan suo­jao­suu­den ylit­tä­väs­tä pal­kas­ta kak­si kol­mas­osaa (tulo­ra­jau­los­mit­taus 2/3 x (palk­ka – suojaosuus)).

    3. Jos palk­ka on suu­rem­pi kuin kak­si ker­taa suo­jao­suus, mut­ta enin­tään nel­jä ker­taa suo­jao­suus, ulos­mi­ta­taan net­to­pal­kas­ta yksi kol­mas­osa (1/3).

    4. 1.1.2009 voi­maan tul­leen asteik­kou­los­mit­tauk­sen mukaan ulos­mit­taus tapah­tuu edel­lä mai­nit­tua suu­ri­tu­loi­sem­pien net­to­pal­kas­ta seu­raa­van astei­kon mukaan:

    Jos palk­ka on suu­rem­pi kuin 4 x suo­jao­suus, ulos­mi­ta­taan 36 %
    Jos palk­ka on suu­rem­pi kuin 4,5 x suo­jao­suus, ulos­mi­ta­taan 39 %
    Jos palk­ka on suu­rem­pi kuin 5 x suo­jao­suus, ulos­mi­ta­taan 42 %
    Jos palk­ka on suu­rem­pi kuin 5,5 x suo­jao­suus, ulos­mi­ta­taan 46 %
    Jos palk­ka on suu­rem­pi kuin 6 x suo­jao­suus, ulos­mi­ta­taan 50 %.

    OS: ole­te­taan, että työ­tön hen­ki­lö työl­lis­tyy ja tie­naa palk­ka­työs­sä 1400€, ennak­ko­pi­dä­tys on 16% ja käteen jää 1176. Täs­tä ulos­ot­to vie 2/3 osaa (363,92) sil­tä osin kuin sum­ma ylit­tää suo­jao­suu­den 624,60 ja jäl­jel­le jää 812€. Nor­maa­li yksiön vuo­kra on 600–700€ ja jäl­jel­le jää 212€. Kun­ta mak­saa toi­men­tu­lo­tu­ke­na 205€ + säh­köt ja ter­vey­den­huol­lon menot. 

    Käy­tän­nös­sä alle 2000€ kk/palkalla ei velal­li­sen kan­na­ta ottaa lain­kaan työ­tä vas­taan, sil­lä käteen ei jää sent­tiä­kään enem­pää kuin työttömänä.

    Huo­ma­taan myös, että ansio­si­don­nai­nen päi­vä­ra­ha hupe­nee ihan samal­la lail­la perin­täyh­tiöi­den suu­hun ja ajaa työt­tö­män käy­tän­nös­sä hake­maan tämän saman rahan toimeentulotukena. 

    Menee­kö nap­piin, kan­nus­taa­ko työntekoon?

  35. Cati­li­na: “Riccar­do: oli­ko­han tämä kau­pun­ki Tur­ku, ja alkoi­ko raken­nus­fir­man nimi K:lla?”
    Ne toril­ta poi­mi­jat (jot­ka tie­dän) eivät olleet Turus­ta, vaan Rau­mal­ta. Ne, jot­ka hai­si­vat nenään, oli­vat Turus­ta, mut­ta fir­man nimeä en tie­dä, kos­ka ne oli­vat jotain yrit­tä­jiä luok­kaa ali­hank­ki­joi­den ali­hank­ki­joi­den ali­hank­ki­joi­ta. Itse olin remon­tin koh­de tilo­jen vuokralaisena.

  36. Ricca­do: “Ne toril­ta poi­mi­jat (jot­ka tie­dän) eivät olleet Turus­ta, vaan Raumalta.”

    Kyl­lä tätä on har­ras­tet­tu Turus­sa­kin aikoi­naan: Wärt­si­lä Meri­teol­li­suu­den ali­hank­ki­jat teki­vät ko. vär­väys­kier­rok­sia ja sit­ten ajoi­vat sisään tela­kan por­tis­ta, jos­sa las­ket­tiin, mon­ta­ko mies­tä heil­lä on tänään töissä.
    No, sil­le fir­mal­le ei käy­nyt hyvin.

  37. Mitä tar­koi­tat 400+ euron käyt­tö­ra­hal­la kuus­sa? Onko se vuo­kran jäl­keen käteen jää­vä osuus? Ymmär­rät­kö, että se tar­koit­taa noin 100 euroa per viik­ko ruo­kaan, säh­köön, läm­mi­tyk­seen, veteen, päi­vit­täis­tar­vik­kei­siin, lääk­kei­siin jne.?

    Sosi­aa­li­vi­ras­to mak­saa lisäk­si säh­kön, läm­mi­tyk­sen, veden, lääk­keet, ham­mas­lää­kä­ri­käyn­nit jne.

    Se hie­man yli 400 euroa kuus­sa on nime­no­maan ruo­kaan, hygie­ni­aan, vaat­tei­siin, kän­nyk­kään, net-yhtey­teen jne.

    Jopa tv-lupa ymmär­tääk­se­ni korvataan.

    Ver­ra­taan sii­voo­jan 1273 euron kuu­kausit­tai­seen vähim­mäis­palk­kaan. Kun vähim­mäis­palk­kai­nen sii­voo­ja on mak­sa­nut pal­kas­taan kai­ken sen, mitä yhteis­kun­ta toi­meen­tu­lo­tuen saa­jal­le mak­saa, niin ero­tus on pari sataa euroa sii­voo­jan hyväk­si. Tämä on sen työn todel­li­nen arvo, että kuu­raa ves­so­ja, por­tai­ta, käy­tä­viä, taso­pin­to­ja 40h vii­kos­sa. Vie­lä kun sii­voo­ja esi­mer­kik­si käyt­tää tuos­ta pal­kas­taan sen pari sataa euroa musiik­kiin, tie­to­ko­neoh­jel­miin ja elo­ku­viin, ja työ­tön waret­taa saman ilmai­sek­si, niin hei­dän kon­kre­ti­soi­tu­va osto­voi­man­sa on yhtä suu­ri. Työt­tö­mäl­lä on vie­lä aikaa kier­tää tar­jouk­set ja kirp­pu­to­rit ja etsiä itsel­leen jos­tain ilmai­sek­si muu­ta­man vuo­den ikäi­nen käy­tet­ty tie­to­ko­ne. Tai lait­taa ajan kans­sa ruo­kaa halvemmalla.

    Ei täs­sä ole mitään jär­keä eikä oikeudenmukaisuutta.

    Toki sii­voa­jien­kin palk­ka­luo­kat nouse­vat, mut­ta ei nuor­ten lisään­ty­vä elä­män­ta­pa­työt­tö­myys ole täl­lä nykyi­sel­lä tukien tasol­la min­kään­lai­nen yllätys.

  38. Suo­men yhtiöt ja nii­den työ­olo­suh­teet ovat jo nyt niin laa­jas­ti frag­men­toi­tu­neet, ja ne toi­mi­vat niin dynaa­mi­sis­sa olo­suh­teis­sa, että hyvin­toi­mi­via, ylei­siä palk­ka / työ­eh­to-sään­tö­jä on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta laatia.”

    Höpö, höpö .Put­ki­fir­mat, säh­kö­fir­mat, kau­pat etc teke­vät työn­sä saman­kal­tai­sil­la väli­neil­lä ja tavaroilla.
    Työ­pro­ses­sit ovat saman­lai­sia yri­tyk­ses­tä riip­pu­mat­ta, sen takaa kansainvälistyminen.
    Yri­tys­ten kir­jan­pi­to, kus­tan­nus­las­ken­ta , joh­ta­mi­ne etc ovat päin­vas­toin yhden­ty­neet kan­sin­vä­lis­ty­mi­sen myötä.
    Stan­dar­dit ovat nyt kan­sain­vä­li­siä ‚joten tuo­tan­to tek­niik­ka­kin on samaa kaikkialla
    Ennen yris­tys­ten toi­min­ta oli pal­jon­kin eri­lais­ta yri­tys-ja maa­koh­tais­ta, mut­ta kun kier­te­laa maa­il­mal­la niin tör­mää samoi­hin kon­sep­tei­hin joka maassa.
    Vai väi­tät­kö , että jokai­nen Mäk­kä­ri toi­mii omal­la konseptillaan ??

  39. Jos työ­tu­lo jos­tain syys­tä myö­hem­min pie­ne­nee, sil­loin hen­ki­lö puto­aa auto­maat­ti­ses­ti takai­sin sys­tee­min 1000 euron tuloil­le. Tämä oli­si jous­ta­vain menet­te­ly sekä työn­te­ki­jän, että työ­nan­ta­jan kannalta.”

    Teo­reet­tis­ta jar­go­nia, mis­sään tuo­ta ei ole rat­kais­tu, sil­lä byro­kra­tian hitaus estää sen. Yri­tyk­set, eri­tyi­ses­ti pie­net toi­mit­ta­vat palk­ka­tie­to­ja lii­an hitaas­ti, joten jär­jes­tel­mä ei rea­goi muu­tok­siin tar­peek­si nopeasti

  40. Lisäk­si minä väi­tän että kes­ki­mää­räi­nen asian­tun­ti­ja­työn­kin kiin­teäst kus­tan­nuk­set ovat pal­jon alhai­sem­mat. Aina­kin meil­lä kor­kea­kou­lu­te­tun asian­tun­ti­jan työ­pis­te konei­neen mak­saa alle 4000 e/v.”
    Ilmei­ses­ti nuo VTT.n ja Usa­lais­ten yli­opis­to­jen asian­tun­ti­jat ovat teh­neet hukkatyötä 

    Tuo 4000 e/v tar­koit­taa alle 10 m² sei­so­ma­kont­to­ria ‚jos­sa on paik­ko­ja vain n 30–40 % työntekijöistä.
    Ohjel­mis­tot ovat pelk­kää perus­works tasoa , mut­ta sil­lä asain­tun­ti­ja tus­kin pärjää‘?

    Mitä tulee sone­raan niin toi­mi­tus­joh­ta­jal­la­kin oli vain sei­so­ma­pöy­tä käy­tä­väl­lä , ei omaa huonetta

  41. Lisäk­si minä väi­tän että kes­ki­mää­räi­nen asian­tun­ti­ja­työn­kin kiin­teäst kus­tan­nuk­set ovat pal­jon alhai­sem­mat. Aina­kin meil­lä kor­kea­kou­lu­te­tun asian­tun­ti­jan työ­pis­te konei­neen mak­saa alle 4000 e/v.”

    Ja jos ote­taan joku levy­sep­pä­hit­saa­ja niin edel­leen työ­pai­kan kulut konei­neen ovat tuo­ta luokkaa

    1. Ja jos ote­taan joku levy­sep­pä­hit­saa­ja niin edel­leen työ­pai­kan kulut konei­neen ovat tuo­ta luokkaa 

      Entä sit­ten, Jos ote­taan Jum­bo­je­tin kul­jet­ta­ja­na, suh­de voi olla vie­lä­kin dra­maat­ti­sem­pi. Jos ote­taan mai­nos­ten jaka­ja, työ­pai­kan kulut ovat aika vaatimattomat.

  42. Lisäk­si minä väi­tän että kes­ki­mää­räi­nen asian­tun­ti­ja­työn­kin kiin­teäst kus­tan­nuk­set ovat pal­jon alhai­sem­mat. Aina­kin meil­lä kor­kea­kou­lu­te­tun asian­tun­ti­jan työ­pis­te konei­neen mak­saa alle 4000 e/v.”

    Tuo­hon pitää las­kea myös HR ja esi­mies­ku­lut, nekin kye­tään nyky­ään koh­den­ta­maan työp­si­teen kuluiksi.

    Mut­ta tuo 4000 euroa­kin aiheut­taa sen, että pal­kan­ale­ne­man pitää olla suu­rem­pi kuin 40 %.
    Esim pal­ka­ku­lut 30000 ja kiin­teät kulut 4000
    joten 1000 kpl yksik­kö­ku­luk­si tulee 34 euroa ja jos palk­ka pudo­te­taan 40 % eli 18000:een ja kiin­teä kulu säi­lyy tie­tys­ti 4000 euro­na jol­loin yksik­kö­ku­lu on 36,7 euroa eli edel­leen 8 % kalliimpaa.

    En nyt teh­nyt las­kel­maa mis­tään tie­tys­tä fir­mas­ta mut­ta jokai­ses­sa fir­mas­sa on työ­pis­teel­lä tiet­ty mää­tä mui­ta­kin kulu­ja kuin palkkakuluja
    Pape­ri­teh­taas­sa ne ovat suu­ret ja jos­sian toi­ses­sa pinet, mut­ta eivät ne mer­ki­tyk­set­tö­miä ole kun kil­pai­lu on tiukkaa .

  43. Art­tu­ri Björk kir­joit­ti 14.11.2010 kel­lo 10:51

    Todel­la­kin. Esim. kau­pan kas­soil­la kas­sien pak­kaa­jien työ­pis­te ei mak­sa mitään.”

    Indo­ne­sian Male­sian ja monen muun maan koke­mus­ten perus­teel­la voin ker­toa , että nuo kas­sin pak­kaa­jat eivät ole työ­suh­tees­sa kaup­paan vaan ovat tippipalkkaisia.ja kun Suo­mes­sa ei mak­se­ta tip­piä niin eipä ole pakkaajiakaan

    1. Anteek­si nyt Lii­an van­ha, mut­ta tuo nari­na menee yli koh­tuu­den. Vaik­ka Indo­ne­sias­sa oli­si tilan­ne tuo, mikä saa sinut usko­maan, että Stoc­kan her­kun kas­sien pak­kaa­jien tilan­ne oli­si sama. Jokin koh­tuus elämänvihassakin.

  44. - Vuon­na 1989 eli­vät pojat sil­lä kun möi­vät kiin­teis­tö­jä toisilleen? 

    — Vuon­na 1999 luu­li­vat pojat että sil­lä elää kun lähet­tää teks­ti­vies­te­jä toisilleen? 

    — Vuon­na 2009 ei kukaan usko­nut että Kreikka/Islanti elää sil­lä että toi­set mak­sa­vat hei­dän pelivelkansa? 

    * Onko näil­lä kol­mel­la geis­sil­lä jotain yhteistä.
    Pitä­vä­tö ne sisäl­lään “oikei­ta töitä”.
    Onko nii­den taka­na poliit­ti­nen päätös?
    Toi­von näil­lä esi­mer­keil­lä pers­pek­tii­viä Osmol­le ja Osmo-faneil­le pul­lon­ke­räyk­seen. Lail­li­nen hui­jaus­py­ra­mi­di pure­taan hui­pul­ta, ei alim­mal­ta tasolta.

  45. Nimi­merk­ki sosi­aa­li­tur­vaa sopi­vil­le puut­tui aiheel­li­ses­ti suo­ma­lai­sen vel­ko­jan sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mään, jos­sa voit antaa lai­naa kenel­le tahan­sa, mil­loin tahan­sa ja miten tahan­sa, ja sen jäl­keen ulos­ot­to­vi­ran­omai­sen luu­kul­le pal­vel­ta­vak­si. Vel­ka­van­keus 2000-luvul­la on usko­mat­to­man tyh­mää ja epäin­hi­mil­lis­tä. Juris­teil­le kyl­lä­kin usko­mat­to­man kannattavaa.

  46. Vaik­ka Indo­ne­sias­sa oli­si tilan­ne tuo, mikä saa sinut usko­maan, että Stoc­kan her­kun kas­sien pak­kaa­jien tilan­ne oli­si sama. Jokin koh­tuus elämänvihassakin.”

    Stock­ka ei kil­pai­le­kaan hal­voil­la hin­noil­la, joten siel­lä pak­kaa­jien pal­kat on lei­vot­tu kal­liim­piin hintoihin.
    Enpä usko, että suu­ri kan­sa on halua­kas nos­ta­taan ostos­ten hin­taa pak­kaa­jien kuluilla
    Eipä noi­ta pak­kaa­jia näky­nyt Sak­san LIDL­lis­sä­kään eikä Hofer­sis­sa eikä mui­den­kaan mai­den hal­pa­myy­mä­löis­sä, jois­sa suu­ri kan­sa asioi.
    Englan­nis­sa­kin suu­rim­mas­sa osas­sa kaup­po­ja kas­sat pakkaisvat.

    Tie­tys­ti val­tio voi kus­tan­taa tuol­lai­sen edun kan­sa­lai­sil­leen, mut­ta onko sii­nä järkeä ?

    Entä sit­ten, Jos ote­taan Jum­bo­je­tin kul­jet­ta­ja­na, suh­de voi olla vie­lä­kin dra­maat­ti­sem­pi. Jos ote­taan mai­nos­ten jaka­ja, työ­pai­kan kulut ovat aika vaatimattomat.:

    Poi­ka­ni toi­mi­vat muu­ta­mia vuo­sia leh­den­ja­ka­ji­na, mut­ta kun tun­ti­palk­ka tip­pui alle yhden euron niin suo­si­tin lopettamista.
    Ja leh­tien jako­kin on katoa­va luon­non­va­ra , Suo­mi vain tulee taas ker­ran jälkijunassa

    Nyky­ään vain sel­lai­set työ­pai­kat, jois­sa ei ole mui­ta kulu­ja ovat harvinaisia.Ensimmäisenä on auto­ma­ti­soi­tu ja koneel­lis­tet­tu yksin­ker­tai­sim­mat työt.Tämä mer­kit­see useim­mi­ten toi­mis­tö­työ­tä kor­keam­pia työpistekuluja.

    Ja Jum­bo­je­tin koh­dal­la kus­tan­nus­las­ken­ta menee näin, että len­tä­jä vie yhden mat­kus­ta­ja­pai­kan ja sil­loin kulu on mene­tet­ty tulo, ei jum­bo­je­tin kulut.Nekin toki voi­daan jyvit­tää euroa per istuin tois­ta näkö­kul­maa varten.
    Kus­tan­nus­las­ken­ta on sii­tä mie­len­kiin­toi­nen alue, että se ei ole sidot­tu muo­dol­li­seen kir­jan­pi­toon vaan lii­ke­toi­min­nan näkökulmaan.

    Ja tuos­sa VTT:n tut­ki­maa tie­toa Suo­mes­ta ja maa­il­mal­ta toi­mis­ton työ­pis­teen kuluis­ta, var­maan hyö­dyl­li­nen myös Hesan toi­min­to­jen saneeramisessa

    http://www.vtt.fi/liitetiedostot/cluster6_rakentaminen_yhdyskuntatekniikka/Workplace%20VTT%20raportti.pdf

  47. Lii­an vanha:

    Hyvin ylei­ses­ti käy­te­tään talous­las­kel­mis­sa vää­rin kes­ki­mää­räi­siä kulu­ja. Usein, mut­ta ei kui­ten­kaan aina, pitäi­si las­kea mar­gi­naa­li­sia tuot­to­ja ja kulu­ja sekä unoh­taa koko­naan niin sano­tut upo­te­tut kulut (siis pois­tot pois).

    Kun kas­sien pak­kaa­ja pal­ka­taan, se hiu­kan kulut­taa hen­ki­lös­tö­osas­ton resurs­se­ja, mut­ta jos hen­ki­lös­tö­osas­tol­le ei tar­vit­se pal­ka­ta uut­ta hen­ki­löä, niin hen­ki­lös­tö­osas­ton lisä­ku­lut ovat mität­tö­mät. Onhan siel­lä jo esi­mer­kik­si val­miit pal­kan­las­ken­nan jär­jes­tel­mät yms. Ei ne jär­jes­tel­mät pal­joa kulu, jos nii­den läpi kul­kee muu­ta­ma data­bit­ti lisää. Hen­ki­lös­tö­osas­ton tuot­ta­vuus vaan nousee.

    Var­sin­kin jul­ki­sel­la puo­lel­la ja eri­tyi­ses­ti ter­vey­den­hoi­dos­sa näkee usein höl­möä talousajattelua. 

    Vii­mek­si kat­se­lin teko­ni­vel­sai­raa­la Coxan kave­rin esi­tel­mää. Ovat ryh­ty­neet siir­rät­tä­mään poti­lai­taan lei­kauk­sen jäl­keen “hal­vem­mil­le hoi­to­pai­koil­le”. Mut­ta tus­kin ovat miet­ti­neet asi­aa mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ten valos­sa, vaik­ka kysei­nen sai­raa­la pitäi­si olla Suo­mes­sa hie­noin­ta uut­ta. Poti­lai­den siir­te­lyn oli­sin ymmär­tä­nyt, jos se oli­si perus­tel­tu Coxan poti­las­paik­ko­jen niukkuudella.

    1. Kas­sien pak­kaa­jat ote­taan käyt­töön sil­loin, kun kas­soil­la alkaa olla ruuh­kaa. Jono vetää nopeamn­min, kun hitaat osta­jat eivät jää tukkeeksi.

  48. OS: “Vaik­ka Indo­ne­sias­sa oli­si tilan­ne tuo, mikä saa sinut usko­maan, että Stoc­kan her­kun kas­sien pak­kaa­jien tilan­ne oli­si sama.”

    Stoc­kal­le ? Vajaa­tuot­toi­nen ? Yri­tyk­seen jon­ka tuo­te on epä­to­del­li­sen täy­del­li­syy­den illuusio, ja vaatimukset:

    Jokai­seen työ­päi­vään on help­po moti­voi­tua kun tie­tää, että työ­pai­kal­la odot­taa jouk­ko saman­hen­ki­siä ja työ­hön­sä into­hi­moi­ses­ti suhtautuvia
    huippuosaajia.

  49. Sano­ma­leh­den jaka­mi­nen oli aikoi­naan hie­no hom­ma. Pari, kol­me tun­tia työ­tä eli hyö­ty­lii­kun­taa päi­väs­sä (yös­sä). Kuu­kausi­palk­ka parem­pi kuin muis­sa aivot­to­mis­sa töis­sä. Tun­ti­palk­ka tai­taa olla vie­lä­kin liki €20. Mut­ta mata­la­palk­kais­tu­mi­nen on sin­ne­kin hivut­tau­tu­mas­sa. Mai­nos­ten jaka­mi­sen jär­keä taas en ymmär­rä. Palk­ka on aika mitätön.

  50. az,

    kii­tos sel­ven­nyk­ses­tä. On tot­ta, että pie­nim­pien palk­ko­jen ja kor­keim­pien sosi­aa­li­tu­kien ero vai­kut­taa lii­an pie­nel­tä. On kui­ten­kin lii­an yksin­ker­tai­nen rat­kai­su pel­käs­tään pie­nen­tää sosi­aa­li­tur­vaa, min­kä ker­ra­nais­vai­ku­tuk­set voi­vat olla vie­lä haitallisemmat.

    Täs­tä on tääl­lä­kin puhut­tu aikai­sem­min, mut­ta tuki­ta­son kor­keut­ta suu­rem­pi ongel­ma on se, että tuet jous­ta­vat vähän ja hitaas­ti. Lisäk­si täl­lä­kin het­kel­lä­kin monet työs­sä­käy­vät saa­vat yhteis­kun­nan tukea kom­pen­soi­maan alhai­sia palkkoja.

    Nuo­ri­so­työt­tö­myy­den suh­teen osa ongel­mis­ta joh­tuu huo­nos­ta opin­to­jen ja työ­hön ohjauk­ses­ta, eli nuo­ret saa­vat riit­tä­mä­tön­tä tie­toa sii­tä, miten ammat­tei­hin ja työ­hön pää­see. Sen sijaan, että nuo­ria ohjat­tai­siin aloil­le, joil­la hei­dän on mah­dol­lis­ta työl­lis­tyä, hei­tä varas­toi­daan lukioi­hin ja ammat­ti­kou­lui­hin kou­lut­tau­tu­maan kou­lut­tau­tu­mi­sen vuoksi.

    Toi­nen ongel­ma on ammat­tien eriy­ty­nei­syys ja työ­nan­ta­jien halut­to­muus työ­hön ohjauk­seen. Moneen työ­paik­kaan tar­vi­taan sekä alan kou­lu­tus että työ­ko­ke­mus­ta. Työs­sä oppi­mi­nen on tren­di­käs ilmaus, mut­ta monet työ­nan­ta­jat tun­tu­vat haa­vei­le­van työn­te­ki­jöis­tä, jot­ka ovat jo val­miik­si juu­ri hei­dän tar­pei­siin­sa sopi­via. Sil­loin ei pal­ka­ta mel­kein sopi­vaa, mut­ta työ­ha­luis­ta ja oppimiskykyistä.

  51. Hen­ki­lö­koh­tai­sen kon­kurs­sin mah­dol­li­suus kyl­lä kar­si­si vas­tuu­ton­ta luo­ton­an­toa, aina­kin johon­kin rajaan saak­ka. Ei sil­lä­kään ihmei­tä teh­dä, kuten USA:n esi­merk­ki näyt­tää: Sys­tee­mi­sen ris­kin vält­tä­mi­seen vaa­di­taan sitä, ettei yksi­kään luot­to­lai­tos ole lii­an iso, jot­ta sen kaa­tu­mi­nen romaut­tai­si koko järjestelmän.

    Kan­na­tan ehdot­to­mas­ti aja­tus­ta jon­kin­lai­sen hen­ki­lö­koh­tai­sen kon­kurs­sin imple­men­toi­mi­ses­ta Suo­men lainsäädännössä.

  52. Ongel­mak­si muo­dos­tuu tuon vajaa­työ­ky­kyi­syy­sas­teen mää­rit­tä­mi­nen. Se ei ole miten­kään help­poa, eten­kään kun kyse ei siis ole mis­tään lää­ke­tie­teel­li­sis­tä diag­noo­seis­ta. Kun meil­lä ei lää­kä­rit uskal­la edes ajo­kort­te­ja ottaa pois, on aika vai­kea uskoa että he voi­si­vat lät­käis­tä jotain palk­ka-ale lap­pu­ja taval­lis­ten lais­ko­jen ja tyh­mien tie­toi­hin. TE-toi­mis­to­jen viran­omai­siin minul­la ei ole yhtään sen suu­rem­paa luot­toa. Jon­kun viran­omai­sen pitäi­si se pää­tös kui­ten­kin teh­dä, kos­ka jul­ki­nen sek­to­ri­han on se, joka sen sub­ven­tion jou­tuu mak­sa­maan. Jos tämä kor­vaa­va sub­ven­tio on edes joten­kin kil­pai­lu­ky­kyi­nen, niin työn­te­ki­jäl­lä ja hänen työ­nan­ta­jal­laan­han on sel­keä int­res­si väit­tää työn­te­ki­jää vajaa­ky­kyi­sek­si joka tapauk­ses­sa. Joka tapauk­ses­sa pää­tök­sen siir­tä­mi­nen työn­te­ki­jän ja työ­nan­ta­jan väli­sek­si sopi­muk­ses­ta tar­kot­tai­si käy­tän­nös­sä koko TES-jär­jes­tel­män tuhoa. Käsit­tääk­se­ni se ei ole sinun­kaan tar­koi­tus. Tilan­ne ei pal­joa para­ne vaik­ka otet­tai­siin luot­ta­mus­mies samaan pöytään.

    Tämän takia d ja c on vaih­toeh­toi­na hyvin vai­keas­ti toteutettavia.

    Perus­tu­lo ja ylei­nen mata­la­palk­ka­tu­ki ovat tie­tys­ti yksi rat­kai­su, mut­ta se toi­mii samal­la myös sub­ven­tio­na poten­ti­aa­li­ses­ti hyvä­tu­lois­ten down-shif­tauk­sel­le, joka ei lie­ne tar­koi­tus. Yhteis­kun­nal­li­nen tehok­kuus edel­lyt­täi­si erot­te­lua vapaa-aikaa arvos­ta­vien ja kokoai­ka­työ­hön kyke­ne­mät­tö­mien välillä.

    Tämä on pal­jon vai­keam­pi kysy­mys kun annat ymmärtää.

  53. Vaik­ka tämä velka/ulosottokeskustelu menee­kin pahas­ti asian vie­res­tä, niin pak­ko ottaa asi­aan kantaa.

    Nimi­merk­ki nos näkee asian jär­jes­tel­män vika­na, kun vel­ko­ja saa hel­pos­ti yhteis­kun­nan tuek­seen vel­ko­jen perintään.

    Mie­ti­tään­pä het­ken vaih­toeh­toa. Mitä tapah­tui­si, jos ulos­ot­to ei oli­si lain­kaan käy­tet­tä­vis­sä? No, tämä ei ole oikein rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to, kos­ka sen jäl­keen mil­lään sopi­muk­sil­la ei oli­si mer­ki­tys­tä, vaan eläi­sim­me yhteis­kun­nas­sa, jos­sa vain käteisellä/tavalla oli­si merkitystä.

    Eli ote­taan mie­dom­pi tapaus ja nos­te­taan vaa­ti­mus­ta­soa ulos­o­tol­le. Mikä tuo vaa­ti­mus­ta­so oli­si? Ole­tet­ta­vas­ti täs­sä hae­taan sitä, että lai­nan anta­jien pitäi­si olla tar­kem­pia har­kin­nas­saan? Ris­ki­nä on tie­tys­ti, että lap­si menee pesu­ve­den muka­na eli toi­saal­ta osa pie­ni­tu­loi­sis­ta ei enää saa lai­naa lain­kaan, vaik­ka he nyky­ään hoi­tai­si­vat­kin asian­sa kun­nial­li­ses­ti, toi­saal­ta täs­tä huo­li­mat­ta lai­no­jen kus­tan­nuk­set nousisivat.

    Suo siel­lä vete­lä täällä.

    Valis­ta­mi­nen lie­nee kui­ten­kin ainoa tapa saa­da tilan­ne muut­tu­maan. Pal­jon puhu­taan, että ihmi­set eivät ymmär­rä kor­koa. Suu­rem­pi valis­ta­mi­sen paik­ka on kui­ten­kin se, että ihmis­ten tulee sopeut­taa menot tuloi­hin eikä tulo­ja menoi­hin. Nyt lii­an moni käyt­tää tule­via (epä­var­mo­ja) tulo­jaan nykyis­ten meno­jen kattamiseen.

  54. Toi­nen huo­mio liit­tyen tähän 400e/kk kes­kus­te­luun. Kun puhum­me toi­meen­tu­lo­tues­ta, me puhum­me hyvin eri­lai­sis­ta asiois­ta. Me puhum­me toi­saal­ta erään­lai­ses­ta kan­sa­lais­pal­kas­ta, jon­ka kuka tahan­sa suo­ma­lai­nen saa, jos hänel­lä ei ole mui­ta tulo­ja. Toi­saal­ta me puhum­me myös tuki­ver­kos­ta, joka tar­jo­aa perus­toi­meen­tu­lon niil­le hen­ki­löil­le, joil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta hank­kia mui­ta tuloja.

    Nykyi­nen mal­li läh­tee sii­tä, että ei ole mah­dol­lis­ta ero­tel­la ihmi­siä sen mukaan, mik­si heil­lä ei ole tulo­ja. Näin työ­elä­mää vält­te­le­vä nuo­ri ja vai­keas­ta sai­rau­des­ta kär­si­vä hen­ki­lö ovat saman tuen piirissä.

    400e/kk on vähän hen­ki­löl­le, jol­la kuluu pal­jon rahaa hygie­ni­aan ja lääk­kei­siin esim. sai­rau­den takia. Samaan aikaan se on pal­jon työ­ky­kyi­sel­le hen­ki­löl­le, joka pys­tyy hank­ki­maan osan ravin­nos­ta itse esim. omas­ta kas­vi­maas­ta eikä arvos­ta kos­me­tiik­kaa ja uusia vaatteita.

    Vaik­ka olen az:n tavoin usein vaa­ti­mas­sa lisää kep­piä pork­ka­nan lisäk­si, niin ris­ki­nä on tie­tys­ti rikol­li­suu­den lisään­ty­mi­nen. Jos lail­lis­ta kei­noa hank­kia toi­men­tu­lo ei ole, se han­ki­taan jol­lain muul­la keinolla.

  55. Yhdyn Oden mai­nin­taan Lii­an van­han narinasta. 

    Lii­an vanha
    Aina­kin meil­lä kor­kea­kou­lu­te­tun asian­tun­ti­jan työ­pis­te konei­neen mak­saa alle 4000 e/v.”

    Tuo 4000 e/v tar­koit­taa alle 10 m² sei­so­ma­kont­to­ria ‚jos­sa on paik­ko­ja vain n 30–40 % työntekijöistä.

    Huo­maa kyl­lä että olet viet­tä­nyt ikä­si suu­ry­ri­tys­ten pöhöt­ty­neis­sä orga­ni­saa­tios­sa, jos­sa yleis­ku­lut ovat vähin­tään 2–3x sen mitä pie­nem­mis­sä firmoissa. 

    Tot­ta­kai toi­mis­to­ti­lan hin­ta nousee kun yksit­täi­sel­le työ­ase­mal­le vyö­ry­te­tään kaik­ki mah­dol­li­set yleis­kus­tan­nuk­set res­pas­ta alkaen ja nii­tä yleis­ku­lu­ja­han jos­sa­kin Sone­ran tapai­ses­sa orga­ni­saa­tios­sa syn­tyy. Onko ne kaik­ki sit­ten las­ket­tu oikein onkin toi­nen jut­tu, tie­dän esi­mer­kik­si kuin­ka suu­ri suo­ma­lai­nen teol­li­suus­yri­tys vyö­ryt­tää kai­ken­lai­sia yleis­ku­lu­ja esi­mer­kik­si mit­ta­mie­hil­le, eli äijil­le jot­ka juok­se­vat ympä­ri teh­tai­ta mit­ta­tik­ku kädessä. 

    Onko­han täm­möi­sel­le mie­hel­le ihan jär­ke­vää vyö­ryt­tää jon­kun res­pan tai oman teh­taan kor­jaa­mon vuo­kra­kus­tan­nuk­sia, työn­te­ki­jäl­lä kun ei ole edes työ­pis­tet­tä pää­kont­to­ril­la, vaan se juok­see pit­kin maa­il­maa mittailemassa?

    Yleis­ku­lut nouse­vat rake­tin lail­la, kun sii­hen lyö­dään käy­tä­vää, kokous­huo­net­ta ja res­paa, sel­lai­sia tilo­ja ja kulu­ja, joi­ta pien­fir­mas­sa har­vem­min tar­vi­taan ja joi­ta pys­ty­tään tar­kem­min kont­rol­loi­maan. Tämän näkee mm. yri­tys­hau­to­mo­jen käsit­tä­mät­tö­män kor­keas­ta vuo­kra­ta­sos­ta, nii­hin on las­tat­tu kaik­ki “pal­ve­lut”.

    Tuo­hon pitää las­kea myös HR ja esi­mies­ku­lut, nekin kye­tään nyky­ään koh­den­ta­maan työp­si­teen kuluiksi.”

    …ja taas puhut kuluis­ta, joi­ta pie­nem­mis­sä fir­mois­sa ei edes ole. Tajuat­ko, että juu­ri tuon takia et voi yleistää?

    Ja tot­ta­kai juu­ri tuol­lai­set tyh­jän­päi­väi­set yleis­ku­lut, jot­ka eivät vält­tä­mät­tä edes kuu­lui­si kysei­sel­le työ­pis­teel­le, nos­ta­vat pis­teen hin­nan taivaisiin.

    Ker­ros lii­an van­ha kuin­ka mon­ta kym­men­tä ton­nia on remont­ti­sii­voo­jan työ­pis­teen kulut? Entä tii­len­kan­ta­jan? Ker­ros­sii­voo­jan? Entä mil­loin olet näh­nyt hyper­mar­ke­tin kaik­kien kas­so­jen olleen yhtä­ai­kaa käy­tös­sä? Eikö Gigant­tiin tai Mus­taan Pörs­siin mah­du ainut­ta­kaan myy­jää enem­pää, onko em. liik­kei­den lat­tia­pin­ta-ala yksin­ker­tai­ses­ti täy­tet­ty vii­meis­tä neliö­tä myö­ten asiak­kail­la, myy­jil­lä ja myy­tä­vil­lä tuotteilla?

    Ja mitä tulee yleis­ku­lui­hin niin peri­aat­tees­sa kes­ki­mää­räis­ten kulu­jen vyö­ryt­tä­mi­ne mar­gi­naa­li­sel­le työ­pis­teel­le antaa vää­rän tuloksen.

  56. mut­ta se toi­mii samal­la myös sub­ven­tio­na poten­ti­aa­li­ses­ti hyvä­tu­lois­ten down-shif­tauk­sel­le, joka ei lie­ne tarkoitus.

    Nykyi­nen vero­progres­sio sub­ven­toi kyl­lä hyvä­tu­lois­ten downs­hif­taus­ta niin pal­jon, että ei tuo perus­tu­lo sitä kyl­lä pal­jon enem­pää voi sub­ven­toi­da. Ei muu­ta­man kuu­kau­den pal­kat­to­mas­ta lomas­ta hyvä­tu­loi­sen tar­vit­se mak­saa pal­jon mitään. Se voi olla rea­lis­ti­sem­pi pel­ko, että joku perus­tu­lo­mal­li voi­si teh­dä sen vähän ekspli­siit­ti­sem­min ihmi­sil­le sel­väk­si, että ei se pal­ka­ton loma niin kal­lis­ta ole­kaan. (Ja minä olen vähän sitä miel­tä, että sekä käy­tän­nön että teo­rian syi­den perus­teel­la perus­tu­loon pitäi­si liit­tää hyvin väl­jäs­ti mää­ri­tel­ty pak­ko­työ, jota edel­ly­tet­täi­siin että perus­tu­loa mak­se­taan. Tähän väl­jäs­ti mää­ri­tel­lyn pak­ko­työn pii­riin mah­tui­si esi­mer­kik­si mikä tahan­sa opis­ke­lu avoi­mes­ta kor­kea­kou­lus­ta alkaen, vapaa­eh­tois­työ kol­man­nen sek­to­rin pii­ris­sä, riit­tä­vän pie­nen lap­sen kans­sa koto­na oles­ke­lu ja vähäi­nen­kin osa-aikai­nen tai satun­nai­nen työ. Yhteis­kun­nas­ta syr­jäy­ty­neel­le masen­tu­neel­le, joka ei jak­sa edes näi­tä pie­niä asioi­ta teh­dä tai thai­maa­seen loju­maan muut­ta­neel­le perus­tu­lo ei ole oikea ratkaisu.)

  57. Ongel­mal­li­sem­paa kuin vajaa­tuot­toi­suu­den paik­kaa­mi­nen eri­lai­sin toi­men­pi­tein on vajaa­tuot­toi­suu­den määrittely. 

    Esi­merk­ki:

    Minul­la on kak­si alko­ho­liin eri­kois­tu­nut­ta lii­ket­tä käve­lye­täi­syy­del­lä. Jot­kut kut­su­vat nii­tä vii­na­kau­poik­si (kuten äiti­ni), jot­kut alkoik­si, mikä lie­nee oikein. 

    Toi­ses­sa näis­tä on kak­si niin epä­miel­lyt­tä­vää myyn­ti­hen­ki­löä, että kyl­lä jää vii­ni­pul­lo osta­mat­ta (mikä sinän­sä voi olla hyvä asia), kun hei­dän yrmeät naa­man­sa näen tis­kin takana. 

    Toi­ses­ta puo­les­taan voi läh­teä hyvil­lä mie­lin kas­sit kilis­ten ilo­lien­tä pullollaan. 

    Asiak­kaan huo­mioi­mi­nen jo sisään tul­les­sa pie­nel­lä nyök­käyk­sel­lä ja hymyl­lä on todel­la pal­jon. Se osa­taan toi­ses­sa liik­kees­sä, toi­ses­sa ei.

    Kum­paa käy­tän? Tuot­teet ovat tis­mal­leen samat. Arvatkaa! 

    Entä­pä kou­lui­sän­tä? Miten ala-asteen kou­lui­sän­nän tuot­ta­vuut­ta mita­taan? Pitää ker­sat kuris­sa vai kuin­ka mon­ta kiloa leh­tiä hara­voi — vai nämä yhdessä..?

    Ei asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä­kään tämä ole yksi­se­lit­teis­tä. Toi­nen jul­kai­see kuusi artik­ke­lia tie­tys­sä ajas­sa alan leh­dis­sä, toi­nen kol­me. Toi­nen mark­ki­noi pal­jon pal­jon parem­min ideoi­taan, vaik­ka toi­sel­la itse asias­sa on pal­jon parem­mat ideat jne. 

    Jos kysees­sä on kehi­tys­vam­mai­nen, niin on sel­vä, että on vajaa­tuot­toi­nen kau­pan hyl­lyt­tä­jä­nä­kin tai teks­tin­kä­sit­te­li­jä­nä yhdel­lä kädel­lä on myös varmasti. 

    Mut­ta muu­ten lii­ku­taan täy­sin har­maal­la alueella.

    Ennen­kuin poh­di­taan, miten vajaa­tuot­toi­suut­ta kor­va­taan työnantajalle/työntekijälle, pitäi­si se joten­kin määritellä.

  58. Yleis­ku­lut nouse­vat rake­tin lail­la, kun sii­hen lyö­dään käy­tä­vää, kokous­huo­net­ta ja res­paa, sel­lai­sia tilo­ja ja kulu­ja, joi­ta pien­fir­mas­sa har­vem­min tar­vi­taan ja joi­ta pys­ty­tään tar­kem­min kont­rol­loi­maan. Tämän näkee mm. yri­tys­hau­to­mo­jen käsit­tä­mät­tö­män kor­keas­ta vuo­kra­ta­sos­ta, nii­hin on las­tat­tu kaik­ki “pal­ve­lut”.”

    Kaik­ki ne ovat kulu­ja aiheut­ta­via tilo­ja ja toi­min­to­ja ja ne jyvi­te­tään sit­ten toiminnoille-
    Ken­täl­lä toi­mi­va mit­ta­mies syn­nyt­tää taas mui­ta kulu­ja esim päi­vä­ra­hat, auton käyt­tö, mit­ta­lait­teet ja var­maan hän jos­tain saa nuo mitat­ta­vat koh­teet eli kyl­lä hän­kin ne jos­tain työ­pis­tees­tä poi­mii tai jos mit­taus­tu­lok­set on tal­len­net­ta­va niin hän tar­vit­see teh­dä sen jos­sain työpisteessä.
    Minä opin las­ke­maan noi­ta tila­ku­lu­ja kun tein suun­ni­tel­mia lai­te­ti­lo­jen opti­moin­nis­ta digi­ta­li­soin­nin yhtey­des­sä. Yksi teli­ne­paik­ka on n 60x60 cm eli 0,36 m². Häm­mäs­tys oli­kin suu­ri, kun havait­sin, että tilaa tar­vi­taan 6–10 m² teli­ne­paik­kaa koh­ti, jot­ta kaik­ki mää­räyk­set täyt­tyi­si­vät. Lisäk­si pääl­le tuli­vat jääh­dy­tys­ku­lut ja lämmtyskulut.
    Eli hyö­ty­ti­lan ja todel­li­sen tilan ero on aika suuri

    ja taas puhut kuluis­ta, joi­ta pie­nem­mis­sä fir­mois­sa ei edes ole. Tajuat­ko, että juu­ri tuon takia et voi yleistää?”

    Kyl­lä tuo Make­kin jou­tuu mak­sa­maan lisä­hin­taa tili­toi­mis­tol­le sii­tä, että se las­kee ja mak­saa työn­te­ki­jän pal­kan, kulu se on sekin.

    Tänä päi­vä­nä ei ole ilmai­sia lou­nai­ta, tänä päi­vä­nä osa­taan las­kut­taa jokai­ses­ta risauksesta

  59. tcrown, tuon pak­ko­työn val­von­ta voi hyvin­kin tul­la kal­liik­si (kun syn­tyy nii­tä “kol­man­nen sek­to­rin” paik­ko­ja, jot­ka suos­tu­vat pien­tä kor­vaus­ta vas­ten lei­maa­maan pai­kal­lao­lo­la­pun sil­le Thai­maas­sa loju­jal­le). Onko se tosi­aan sen arvois­ta, ettei kukaan pää­se naut­ti­maan vapaas­ta? Val­tao­sa ihmi­sis­tä on kui­ten­kin asun­to­vel­ko­jen yms. kah­leis­sa, eikä siten toden­nä­köi­ses­ti ryh­dy tuollaiseen. 

    Kuten itse­kin kir­joi­tit, niin jo nykyi­sin­kin aina­kin siel­lä kor­keim­mil­la mar­gi­naa­li­ve­roas­teil­la majai­le­vil­le, ei pal­kat­to­mal­le heit­täy­ty­mi­nen parik­si kuu­kau­dek­si vuo­des­sa lop­pu­jen lopuk­si mak­sa niin hir­veäs­ti käteen jää­vän rahan mene­tyk­se­nä. Eten­kin noin, jos sik­si aikaa saa esim. asuin­ku­lut pai­net­tua hyvin alhai­sek­si asu­mal­la juu­ri jos­sain Thaimaassa.

  60. Onhan se tie­tys­ti vää­rin, että 30 vuo­den työ­uran jo teh­neen työt­tö­mäk­si jou­tu­neen tuet eivät oli­si sen suu­rem­pia kuin 25-vuo­ti­aan elämäntapatyöttömän.

    Jär­jes­tel­män voi­si toki por­ras­taa siten, että elä­män­ta­pa­työ­tön ei sai­si sitä lei­kat­tua 200e enem­pää käyt­tö­ra­haa asu­mi­sen­sa pääl­le, mut­ta 30 vuo­den työ­uran teh­nyt sai­si aina­kin sen mitä nytkin.

  61. az
    “Onhan se tie­tys­ti vää­rin, että 30 vuo­den työ­uran jo teh­neen työt­tö­mäk­si jou­tu­neen tuet eivät oli­si sen suu­rem­pia kuin 25-vuo­ti­aan elämäntapatyöttömän.”

    Miten niin on? Se 30-vuo­ti­sen työ­uran teh­nyt asuu muka­val­la pai­kal­la velat­to­mas­sa oma­ko­ti­ta­los­sa ja ajaa velat­to­mal­la per­heau­tol­la, 25-vuo­tias elä­män­ta­pa­työ­tön liik­kuu pol­ku­pyö­räl­lä ja asuu kau­pun­gin vuokrakasarmissa. 

    Jos on koko uran­sa aika­na pis­tä­nyt kai­ken sileäk­si, niin mik­si yheis­kun­nan pitäi­si sii­tä mak­saa? Kyse on kui­ten­kin sii­tä, että rahat tule­vat muil­ta puu­ta­jil­ta, ei mis­tään taikaseinästä.

  62. Toi­saal­ta työt­tö­myys­kor­vaus voi­si olla sidon­nai­nen Suo­mes­sa teh­tyyn työ­mää­rään – näin pit­kään töis­sä ollut sai­si isom­man perus­kor­vauk­sen kuin hen­ki­lö, joka ei ole töi­tä ennen teh­nyt. Onhan hän mak­sa­nut enem­män vero­ja, työt­tö­myys­kor­vauk­sia, elä­ke­mak­su­ja. Tätä samaa peri­aa­tet­ta voi­tai­siin sovel­taa myös ulko­mail­ta muuttaneisiin.

  63. Sii­tä kaik­ki var­maan ovat samaa miel­tä, että työn teon pitää olla teki­jäl­leen kan­nat­ta­vaa ja että työn teko on oikeus, johon pitäi­si antaa kai­kil­le haluk­kail­le mah­dol­li­suus – sosi­aa­li­set yri­tyk­set ja jul­ki­sen työ­nan­ta­jan palk­kaa­mi­nen mark­ki­noil­ta suo­jat­tui­hin teh­tä­viin ovat tähän hyviä yrityksiä. 

    Kui­ten­kin näi­den lisäk­si (tai hyvin toi­mies­saan näi­den tilal­le) pit­kä­ai­kais­työt­tö­mil­le voi­si jär­jes­tää mark­ki­na­ta­lou­den peri­aat­teil­la omat työ­mark­ki­nat – jon­kin­lai­nen mark­ki­na­me­ka­nis­mi, joka toi­mi­si esi­mer­kik­si niin, että työ­voi­ma­toi­mis­ton lis­toil­la ole­via pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä (tai vajaa­työ­ky­kyi­siä, esim inva­li­di­teet­ti) sai­si pal­ka­ta töi­hin alle mini­mi­pal­kan. Hen­ki­löt pysyi­si­vät näil­lä työ­mark­ki­noil­la (kor­tis­tos­sa) niin kau­an kun palk­ka on alle mini­mi­ta­son ja toi­set työ­nan­ta­jat sai­si­vat tar­jo­ta parem­paa palk­kaa, jos arvioi­si­vat työ­ky­vyn suuremmaksi.

    Mak­se­tus­ta pal­kas­ta työn­te­ki­jä sai­si mer­kit­tä­vän osan ja osal­taan se pie­nen­täi­si saa­ta­vaa työt­tö­myys­kor­vaus­ta. Näin sekä työ­tön pysyi­si työn syr­jäs­sä kiin­ni ja sai­si palk­kaa, työ­nan­ta­ja sai­si vas­ti­neen suh­tees­sa mak­sa­maan­sa palk­kaan ja yhteis­kun­nan­kin kulut pienenisivät.

    Entä mil­lä este­tään, ettei tätä ale­ta käyt­tä­mään hyväk­si? Esim uuden kau­pan kas­san palk­kaa­mi­nen alle nykyi­sen mini­mi­pal­kan? Ehkä ei mil­lään, jos on pal­jon työt­tö­myyt­tä ja ”osta­jan markkinat”.
    Työ­voi­ma­pu­la­ti­lan­tees­sa työ­mark­ki­nat toi­mi­si­vat toi­seen suun­taan ja hen­ki­löt hakeu­tui­si­vat kyky­jen­sä mukaan parem­min pal­kat­tui­hin töi­hin tai työ­nan­ta­jat tar­joi­si­vat (kor­tis­tos­sa vie­lä ole­vil­le) haki­joil­le parem­pi­palk­kais­ta työtä. 

    Täl­löin ongel­mat, kuten työ­ky­vyt­tö­myy­den asteen mää­ri­tys jne eivät tar­vit­si­si eril­lis­tä rat­kai­sua, kos­ka mark­ki­nat hin­noit­te­li­si­vat työn arvon. Työ­ha­lut­to­muu­den­kin luu­li­si aina­kin jon­kin ver­ran vähen­ty­vän, jos teki­jäl­le jäi­si työs­tä jotain käteenkin.

  64. Sylt­ty, se 30 vuo­den työ­ura on myös anta­nut osan­sa yhteis­kun­nan vau­rau­den kas­vat­ta­mi­seen. Niin työ­pa­nok­sen­sa kuin mak­set­tu­jen vero­jen kaut­ta. Täs­sä ver­tai­lu­koh­ta­na olleil­ta mata­la­palk­ka-aloil­ta ei kovin hel­pol­la sääs­te­tä noin mit­ta­via kiin­tei­tä omai­suuk­sia kuin mihin viittaat.

    Asun­toa tus­kin on han­kit­tu heti työ­uran alus­sa. Eli vel­kaa toden­nä­köi­ses­ti edel­leen mak­set­ta­va­na Tämä 30:llä vuo­del­la työt­tö­män elin­ta­soa, vaik­ka töi­tä on teh­ty sään­nöl­li­ses­ti 40h/v!

    Sii­tä näyt­tö­nä asun­to, mikä esi­mer­kik­si ker­ros­ta­lo­kak­sio­na ei eroa juu­ri vuo­kral­la asu­mi­ses­ta (jon­ka siis työt­tö­mäl­le mak­saa lyhen­tä­mät­tö­mä­nä säh­köi­neen ym. valtio). 

    Lyhen­net­tä­vä lai­na ei vält­tä­mät­tä ole kovin haus­kaa työt­tö­mäk­si jou­tu­val­le? Hen­ki­lö­koh­tai­se­na hyö­ty­nä tar­kal­leen mitä? Hie­man suu­rem­pi perin­tö, jon­ka jät­tää jälkeensä.

    Van­hem­mal­la työiäl­lä voi myös toden­nä­köi­sem­min olla eri­lai­sia työn teke­mis­tä estä­viä ongel­mia, joi­ta ei kui­ten­kaan näh­dä niin vaka­vik­si, että ne oikeut­tai­si­vat eläk­kee­seen. Eikö näi­tä ns. “lim­boss­sa” ole­via kat­so­ta ole­van hyvin pal­jon (ja nyt tar­koi­tan mui­ta kuin itse­ai­heu­tet­tu­ja työ­ky­vyt­tö­miä kuten alko­ho­lis­te­ja). Hei­dän sii­voa­mis­taan tilas­tois­ta eläk­keel­le ehdo­te­taan aina aika ajoin?

    Hei­dän mah­dol­li­ses­ti vuo­sien pitui­sek­si venäh­tä­vä työt­tö­mä­nä elä­mi­sen­sä edel­lyt­tä­mi­nen asu­mi­sen­sa ja lääk­kei­den­sä ylit­se vain 200e käyt­tö­va­roil­la kuu­kau­des­sa on kohtuutonta.

    Ter­veel­le 25-vuo­ti­aal­le elä­män­ta­pa­työt­tö­mäl­le se ei ole koh­tuu­ton­ta. Jopa tuos­ta 200e voi­si vie­lä hie­man leikata.

  65. Mitä on vajaa­tuot­toi­suus ja kuka on vajaa­tuot­toi­nen, täh?

    Nyt Soi­nin­vaa­ra on niin met­säs­sä kuin voi olla. Vajaa­tuot­tois­ta ihmis­tä ei ole — pait­si jos on omak­su­nut Soi­nin­vaa­ran näkö­kul­ma­vir­heen, jos­sa kat­so­taan asi­aa sii­tä vink­ke­lis­tä, kuin­ka riis­tä­mi­sen väär­ti ihmi­nen jol­le­kin muul­le on.

    Nimit­täin kaik­ken­sa anta­va ihmi­nen tuot­taa kaik­ken­sa. Jos se, [kiroi­lua, pal­jon kiroi­lua ja ala­tyy­liä niin että riit­tää], ei sit­ten rii­tä, myy­kää lihoik­si. Lop­puu se ikui­nen ruti­nan­ne vajaa­tuot­toi­suu­des­ta ja pää­set­te sii­tä rie­sas­ta, että ihmis­ten kes­ken on eroja. 

    Miten ihmees­sä onkaan jos­kus voi­tu sie­tää sel­lais­ta­kin eri­lai­suut­ta, että kaik­ki eivät ole yhtä erin­omai­sia kuin ne toi­set? Kyl­lä se on ollut vää­rin ja sys­tee­mi on ollut tosi mätä vajaa­tuot­toi­si­ne ihmisineen.

  66. Lopuk­si vosin tode­ta, että jos halu­taan paran­taa ns vajaa­tuot­tois­ten asi­aa niin ensin pitää sel­vit­tää yri­tys­ten todel­li­set tavat toimia.
    Samoin eri etu­ryh­mien intressit.

    Jos tosiai­soi­ta ei tunnusteta/tunneta niin asi­aa ei saa­da vie­tyä eteen­päin, se kaa­tuu fir­mo­jen busi­ness cont­rol­löö­rien käsis­sä ja/tai yhdis­tys­ten hallintoelimissä.

    Pitää muis­taa , että ay-lii­ke on sitä vapaa­ta kan­sa­lais­toi­min­taa , jota vih­reät­kin aja­vat ja sil­lin sen mie­li­pi­teel­lä on merkitystä.

    Dik­da­tuu­ris­sa asioi­ta voi sanel­la, mut­ta vapaas­sa yhteis­kun­nas­sa jou­du­taan raken­ta­maan kompromisseja

    Toin­ne asia on, että SATA-komie­ta ase­ti hunoim­min toi­meen­tu­le­vat ja tois­kei huo­noim­min toi­meen­tu­le­vat vastakkain.
    Korot­ta­mal­la vain perus­tu­loa se aiheut­taa sen, että toi­sek­si huo­noim­mas­sa ase­mas­sa ole­vat putoa­vat alle perus­tu­lon tai perustulolle,

    Tämä muo­dos­taa uuden tulo­lou­kun, sil­lä köy­häl­le työn­te­ke­mi­nen ei anna­kaan enää parem­paa työt­tö­myys-sai­raus-elä­ke­tur­vaa kuin elä­män­sä tuel­la viettäneelle.
    Eivät ne ansio­si­don­nai­set­kaan etuu­det miten­kään ante­liai­ta ole, minä­kin sain nyt lopul­li­sen työt­tö­myys­kor­vauk­sen, jol­la pitää elää 65-vuo­ti­aak­si. Kor­vaus oli 1422 euroa käteen ja minä kuu­lun sii­hen ylim­pään 1 % :iin kor­vauk­sen saajista.
    Sii­tä voi poh­tia pal­jon­ko 99 % saa korvausta

    Suo­mes­sa poli­tii­kan mer­kit­tä­vin pää­tök­sen perus­ta on mitu-hira-perusta

  67. Lii­an van­ha: “Lopuk­si vosin tode­ta, että jos halu­taan paran­taa ns vajaa­tuot­tois­ten asi­aa niin ensin pitää sel­vit­tää yri­tys­ten todel­li­set tavat toimia.”

    Kyl­lä se aika hyvin sel­vi­ää yhtiö­jär­jes­tyk­ses­tä. Jos siel­lä ei ole mai­nit­tu sosi­aa­lis­ta vas­tuu­ta niin sit­ten sitä ei yri­tyk­sel­lä ole.

  68. Lii­an vanha
    Pitää muis­taa , että ay-lii­ke on sitä vapaa­ta kan­sa­lais­toi­min­taa “Pitää muis­taa , että ay-lii­ke on sitä vapaa­ta kansalaistoimintaa ”

    Ilmei­ses­ti yleis­si­to­vat työ­eh­to­so­pi­muk­set, lait­to­mat lakot, tuki­la­kot ja poliit­ti­set lakot ovat luon­nol­li­ses­ti kysei­sen vapau­den luon­nol­li­sia kulminaatiopisteitä…

  69. Ilmei­ses­ti yleis­si­to­vat työ­eh­to­so­pi­muk­set, lait­to­mat lakot, tuki­la­kot ja poliit­ti­set lakot ovat luon­nol­li­ses­ti kysei­sen vapau­den luon­nol­li­sia kulminaatiopisteitä…”

    Lait­to­mat lakot ker­to­vat vain sen, että ay-liik­keen neu­vot­te­lua­se­ma ei ole tar­peek­si vah­va suh­tees­sa työ­nan­ta­jaan eikä oikeus­jär­jes­tel­mä riit­tä­vän nopea ja/tai tasapuolinen.

    Kuten Aure­jär­vi tote­si haas­tat­te­lus­saan hän lopet­ti tupak­ka­oi­keu­den­käyn­nin sen vuok­si, että KKO:ssa on lii­an mon­ta EK:n ja elin­kei­noe­lä­män edustajaa.Eli oikeus­lai­tos suo­sii yri­tyk­siä yksi­tyi­sen hen­ki­lön kustannuksella.Erityisesti Kan­to­rin nimit­tä­mi­nen toi EK:lle enem­mis­tön KKO:n
    Suo­mi on lisäk­si tun­net­tu hitaas­ta oikeus­lai­tok­ses­ta ja se kaut­ta ei akuut­tei­hin työ­elä­män kiis­toi­hin saa kos­kaan ratkaisua.

    Toi­nen syy kiis­toi­hin on, että työ­eh­to­so­pi­muk­sis­ta ei ole teh­ty 10000 sivun opuk­sia, joil­la tor­ju­taan kaik­ki vas­ta­puo­len kon­nan­kou­kut vaan osa sopi­muk­sen toe­tu­tu­mis­ta perus­tuu luottamukseen.
    Niin­pä työ­an­ta­jien tapa käyt­tää sopi­muk­sen auk­ko­ja joh­taa vas­ta­ve­toi­na lakkoprotesteihin.

    Kun oikeus­lai­tos eikä sopi­mus tur­vaa kaik­kea niin sitä täy­den­ne­tään kansalaisaktivismilla.

    Mitä tulee työ­eh­to­so­pi­muk­siin niin pal­jon mai­nos­te­tus­sa Tans­kan mal­lis­sa lähes kaik­ki työ­elä­män peli­sään­nöt ja sosi­aa­li­tur­va sovi­taan kak­si­kan­tai­ses­ti eli työn­te­ki­jöi­den ja työ­nan­ta­jien kesken.
    Ja pal­jon mai­nos­te­tuis­ta yri­tys­koh­tai­sis­ta sopi­muk­sis­ta näyt­tä­vät kaik­ki talo­koh­tai­sen sopi­muk­sen hal­ti­jat pyr­ki­vän pois …

  70. Kyl­lä se aika hyvin sel­vi­ää yhtiö­jär­jes­tyk­ses­tä. Jos siel­lä ei ole mai­nit­tu sosi­aa­lis­ta vas­tuu­ta niin sit­ten sitä ei yri­tyk­sel­lä ole.”

    Viit­ta­sin täl­lä yri­tys­ten tapaan las­kea kus­tan­nuk­sia , en sosi­aa­li­seen vastuuseen

  71. >Toi­nen syy kiis­toi­hin on, että työehtosopimuksista
    >ei ole teh­ty 10000 sivun opuk­sia, joil­la torjutaan
    >kaik­ki vas­ta­puo­len kon­nan­kou­kut vaan osa
    >sopi­muk­sen toe­tu­tu­mis­ta perus­tuu luottamukseen.

    Minus­ta tämä ei ole mikään kiis­tan syy. Pikem­min­kin työ­eh­to­so­pi­muk­set ovat vai­kea­sel­koi­sia. On itse asias­sa sur­ku­hu­pai­saa, että voi­mas­sao­le­vaa lain­sää­dän­töä muo­dos­te­taan pro­ses­sil­la, jos­sa neu­vot­te­luos­a­puo­let pyr­ki­vät hios­ta­maan toi­si­aan sekä neu­vot­te­lu­huo­nees­sa että sen ulko­puo­lel­la, ja lopul­ta yökausien val­vo­mi­sen tulok­se­na saa­daan pape­ri, jos­sa puna­sil­mäi­set neu­vot­te­le­vat ja sini­sil­mäi­set hyväk­sy­vät, kun eivät muu­ta­kaan voi.

    Omal­ta vähäi­sel­tä osal­ta­ni totean esi­mer­kik­si sen, että pien­työ­nan­ta­jan ole­mas­sao­lo on teh­ty niin pei­jak­kaan byro­kraat­ti­sek­si, että työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen johon­kin pie­neen hom­maan lail­li­ses­ti ei ole miten­kään mielekästä. 

    Tämä suur­fir­ma­val­tai­suus sit­ten näkyy Suo­men taloudessa.

  72. Omal­ta vähäi­sel­tä osal­ta­ni totean esi­mer­kik­si sen, että pien­työ­nan­ta­jan ole­mas­sao­lo on teh­ty niin pei­jak­kaan byro­kraat­ti­sek­si, että työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen johon­kin pie­neen hom­maan lail­li­ses­ti ei ole miten­kään mielekästä. ”

    Täs­sä­pä tie­toa mol.fi sivuil­ta miten pien­työ­nan­ta­ja voi hoi­taa vel­voit­teet palveluna.
    Tai ainahn työn­te­ki­jän voi vuo­kra­ta , sil­loin vel­voit­teet jää­vät vuokraajalle

    Pien­työ­nan­ta­jien pal­ve­lu­kes­kus 10-vuotias

    Työ­hal­lin­non val­ta­kun­nal­li­ses­sa pal­ve­lu­pis­tees­sä aute­taan koti­ta­louk­sia ja yri­tyk­siä työnantajavelvoitteissa

    Työ­hal­lin­non val­ta­kun­nal­li­nen Pien­työ­nan­ta­jien pal­ve­lu­kes­kus viet­tää tam­mi­kuun 20.päivä 10-vuo­tis­juh­li­aan. Kou­vo­las­sa toi­mi­va pal­ve­lu­kes­kus neu­voo ja aut­taa koti­ta­louk­sia sekä yri­tyk­siä työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­seen sekä työ­nan­ta­ja­vel­voit­tei­siin liit­ty­vis­sä asiois­sa. Pal­ve­lu­kes­kuk­sen tavoit­tee­na on, ettei yksi­kään työ­suh­de jäi­si perus­ta­mat­ta työn­te­ki­jän työl­lis­tä­mi­seen liit­ty­vien vel­voit­tei­den hoi­ta­mi­sen han­ka­luu­den vuok­si. Pien­työ­nan­ta­jien pal­ve­lu­kes­kus hoi­taa toi­mek­sian­nos­ta kaik­ki työn­te­ki­jän pal­kan­las­ken­taan, vakuut­ta­mi­seen, vero­jen hoi­toon sekä mak­sa­tuk­seen liit­ty­vät asiat. Pal­ve­lu on maksullista.

    Kym­me­nen toi­min­ta­vuo­den aika­na tuhan­net suo­ma­lai­set pal­kan­saa­jat ovat saa­neet palk­ka­las­kel­man­sa Pien­työ­nan­ta­jien pal­ve­lu­kes­kuk­sen kautta.”

    1. Pien­työ­nan­ta­jan elä­mää vai­keut­taaz se, että meil­lä elä­ke- ja tapa­tur­ma­va­kuu­tuk­set ovat yksi­tyi­siä, jol­loin on tili­tet­tä­vä erik­seen enna­kon­pi­dä­tys, elä­ke­mak­su ja tapa­tur­ma­va­kuu­tus­mak­su kaik­ki eri tahoil­le. Sen lisäk­si vie­lä ulos­ot­to­mak­sut. Kun va<ltio vaa­tii tätä kaik­kea, voi­si olla koh­tuul­lis­ta, että työ­nan­ta­ja mak­sai­si brut­to­pal­kan jol­le­kin val­tion tilil­le ja val­tio jakai­si sen sit­ten eri suun­taan ja mak­sai­si jäl­jel­le jää­vä’n osuu­den työntekijälle.

  73. Omal­ta vähäi­sel­tä osal­ta­ni totean esi­mer­kik­si sen, että pien­työ­nan­ta­jan ole­mas­sao­lo on teh­ty niin pei­jak­kaan byro­kraat­ti­sek­si, että työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen johon­kin pie­neen hom­maan lail­li­ses­ti ei ole miten­kään mielekästä”

    Palk­kaa­mi­nen on erit­täin mut­ka­ton­ta: Ottaa kave­rin hom­miin, nimen sop­pa­riin, lait­taa töi­hin, menee aika­naan pank­kiin ja mak­saa sovi­tun lik­san, mars­si sit­ten tili­toi­mis­toon ja sanoo, että otin täl­lai­sen kave­rin hom­miin, teh­kää laput, täs­sä tuntilista.

    Läh­tee tili­nau­ha, hoi­tuu laki­sää­tei­nen palk­ka- ja tun­ti­kir­jan­pi­to, verot ja muut tili­tys­sum­mat tule­vat ajan­ta­sal­le. Koko ros­ka. Hin­taa 20–30 euroa/tili.

    Tur­haa vali­tus­ta siis. Mut­ta jos on niin nuu­ka, että val­voo öitään tuon 20–30 egen takia, niin sit­ten. Onhan se kaik­ki vai­ke­aa jos vai­keak­si tekee nuu­kuu­des­saan, ahneu­des­saan tai sii­nä, ettei yrit­tä­jä­nä tie­dä, mitä kan­nat­taa teh­dä: pihis­tää pen­no­sia ja raa­pia pape­rei­ta tai jys­tää rahaa niis­sä var­si­nai­sis­sa bisneksissä.

    Suu­rim­mat valit­ta­jat ovat juu­ri noi­ta nuu­ka­lai­sia, jot­ka ovat tosi­aan­kin kes­kit­ty­neet sääs­tä­mään, ei tie­naa­maan. Aivan aikuis­ten oikeas­ti: byro­kra­ti­aa on enää tavat­to­man vähän. Sii­hen ei pik­ku­yrit­tä­jä var­sin­kaan tör­mää muu­ten kuin sil­loin, kun yrit­tää jol­lain kou­ke­rol­la luis­taa pykä­lis­tä. Sil­loin pää­see anta­maan nii­tä sel­vi­tyk­siä ja koh­taa byro­kraa­tin mut­ta ei sil­loin­kaan byro­kra­ti­aa. Ei var­sin­kaan verot­ta­jan puo­lel­ta, joka on tänään aidos­ti jous­ta­va ja hem­me­tin sovit­te­le­va viran­omai­nen. Ja vaik­ka oli­sit itse mokannut. 

    Vie­lä ker­ran: taval­li­nen 1–10 pal­kol­lis­ta työl­lis­tä­vä yrit­tä­jä ei tör­mää byro­kraat­tiin tai byro­kra­ti­aan kos­kaan. Fir­ma voi elää vuo­si­kau­det, ettei tar­vit­se muu­ta kuin naka­ta laput kuo­res­sa titi­toi­mis­ton pöy­däl­le ja raa­pus­taa nimi ker­ran vuo­des­sa tili­pää­tök­seen. Val­tio ei ole läs­nä yrit­tä­jän arjes­sa, ei sit­ten lain­kaan. Ellet niin halua itse tyri­mäl­lä. Sil­lä Suo­mi on yrit­tä­jän kan­nal­ta aivan eri­tyi­sen help­po paik­ka ja kaik­ki toi­mii nyky­ään ras­vat­tu­na ja vir­ta­vii­vais­tet­tu­na myös viranomaisissa. 

    Ai mis­täs tie­dän? Lis­toil­la tilaus­kan­nan mukaan vaih­del­len 2–35 työntekijää.

  74. Voi­si­ko vali­va­li lait­taa lis­tan tili­toi­mis­tois­ta jot­ka hoi­ta­vat kai­ken byro­kra­tian 20 eurol­la kuussa?

    Jokin aika sit­ten pie­nen tauon jäl­keen oli taas tar­koi­tus akti­voi­tua pie­ny­rit­tä­jä­nä (1 mie­hen eli itse­ni työl­lis­tä­vä pik­ku­fir­ma) ja kyse­lin lähis­tön tili­toi­mis­tois­ta tar­jous­ta koko vuo­den byro­kra­tian pyö­rit­tä­mi­seen. Eivät edes vas­tan­neet tar­jous­pyyn­töön, oli­sin ilmei­ses­ti ollut lii­an pie­ni asia­kas. Tar­koi­tus ei iki­nä ollut­kaan raken­taa bis­ne­sim­pe­riu­mia vaan lähin­nä mak­saa oma elä­mi­nen teke­mäl­lä opin­to­jen ohes­sa koh­tuu­mit­tai­si­na työ­päi­vi­nä sitä työ­tä mitä osaan.

    Vali­va­lin kuvaus miten hän hoi­taa pal­kan­mak­sun on muu­ten­kin hie­man kysee­na­lai­sia koh­tia. Jos menet pank­kiin “mak­saa sovi­tun lik­san” ennen kuin menet tili­toi­mis­toon, jou­dut kyl­lä itse las­ke­maan työn­te­ki­jän net­to­pal­kan, jol­loin jou­dut jo otta­maan kan­taa byro­kra­ti­aan kuten sotui­hin, elä­ke­mak­sui­hin ja enna­kon­pi­dä­tys­pro­sent­tei­hin. Eli vali­va­lin jut­tu ei ole uskottava.

  75. Pien­työ­nan­ta­jan elä­mää vai­keut­taaz se, että meil­lä elä­ke- ja tapa­tur­ma­va­kuu­tuk­set ovat yksi­tyi­siä, jol­loin on tili­tet­tä­vä erik­seen enna­kon­pi­dä­tys, elä­ke­mak­su ja tapa­tur­ma­va­kuu­tus­mak­su kaik­ki eri tahoille.”

    Tuo työk­kä­rin pal­ve­lu­kes­kus tai tili­toi­mis­to hoi­taa asiat pien­tä kor­vaus­ta vastaan

  76. Pien­työ­nan­ta­jan elä­mää vai­keut­taaz se, että meil­lä elä­ke- ja tapa­tur­ma­va­kuu­tuk­set ovat yksi­tyi­siä, jol­loin on tili­tet­tä­vä erik­seen enna­kon­pi­dä­tys, elä­ke­mak­su ja tapa­tur­ma­va­kuu­tus­mak­su kaik­ki eri tahoille”

    Noil­ta tahoil­ta tulee tili­toi­mis­ton ilmoit­ta­man sum­man mukaan sel­lai­nen mak­su­lap­pu, joi­ta muis­sa yhteyk­sis­sä las­kuk­si­kin sanotaan.

    Mak­se­lee ne pois ihan vaan verk­ko­pan­kis­sa, jos kat­soo, ettei tili­toi­mis­to ole teh­nyt las­ku­vir­het­tä. Ja sen jäl­keen läh­tee­pi koh­ti uusia seikkailuja.

    Tai voi­han sitä men­nä himaan märeh­ti­mään sum­mia, jot­ka eivät kos­kaan omaa rahaa ole olleet­kaan. Kun pis­tää fokuk­sen juu­ri tuo­hon ole­mat­to­man rahan kai­hoi­luun — ole­mat­to­man vaik­ka se tilil­lä näkyi ihan vaan nume­ro­jo­no­na — saa kyl­lä niin pal­jon kat­ke­ruu­den aihet­ta kuin kuu­naan tar­vit­see. Ja onhan se yrit­tä­mi­nen sen jäl­keen yhtä ****tiä. Että ei saa tois­ten raho­ja ottaa, on se väärin!

  77. Osmo: “…työ­nan­ta­ja mak­sai­si brut­to­pal­kan jol­le­kin val­tion tilil­le ja val­tio jakai­si sen sit­ten eri suun­taan ja mak­sai­si jäl­jel­le jää­vä’n osuu­den työntekijälle.”

    Itse­kin näi­den mak­su­jen kans­sa ‘tur­haa’ työ­ai­kaa ja vai­vaa (ym.) kulut­taen, tosin yhdis­tys­poh­jal­ta, mut­ta samat vel­voit­teet, ehdo­tus kuu­los­taa lii­an hyväl­tä ollak­seen tot­ta (tai mah­dol­lis­ta). Toi­saal­ta tämä­kin jär­jes­tel­mä var­maan kus­tan­tai­si val­tiol­le jotain (tai sit­ten ei?), mut­ta on toi­saal­ta jär­je­tön­tä, että jokai­nen pie­ny­rit­tä­jä hoi­taa nämä asiat erik­seen. [Toi­saal­ta pie­ny­rit­tä­jät / ‑yhdis­tyk­set voi­si­vat muo­dos­taa jon­kin­lai­sen ‘lii­ton’ (liit­to­ja) ja pie­nel­lä mak­suo­suu­del­la tul­la sen jäse­nek­si. Tämä yksi­tyi­nen liit­to hoi­tai­si kes­ki­te­tys­ti asian.] Tek­ni­ses­ti asia oli­si var­maan hel­poin­ta (ja kus­tan­nus­te­hok­kain­ta) hoi­taa val­tion toi­mes­ta. Myös esi­mer­kik­si palk­ka­tu­kia yhdis­tyk­sis­sä mak­set­taes­sa, oli­si yksin­ker­tai­sin­ta, jos oli­si vain yksi sel­keä palk­ka­kus­tan­nus sivu­ku­lui­neen ‘könt­tä­nä’. (Toki tämän nyt pys­tyy ‘tek­ni­ses­ti’ las­ke­maan nyt­kin.) Mut­ta että koko palk­ka ja kaik­ki työ­nan­ta­ja­ku­lut mak­set­ta­vis­sa yhdel­lä lapul­la samal­la ker­taa! Jär­jes­tel­män yksin­ker­tais­ta­mi­nen lisäi­si varms­ti myös itse vajaa­kun­tois­ten työl­lis­tä­mis­tä vaik­ka­pa palk­ka­tuel­la. Joka oli siis alku­pe­räi­nen tavoite.

  78. OS: “Kun val­tio vaa­tii tätä kaik­kea, voi­si olla koh­tuul­lis­ta, että työ­nan­ta­ja mak­sai­si brut­to­pal­kan jol­le­kin val­tion tilil­le ja val­tio jakai­si sen sit­ten eri suun­taan ja mak­sai­si jäl­jel­le jää­vä’n osuu­den työntekijälle.”

    Palkka.fi on aika lähel­lä, tosin pank­ki-inte­graa­tio on vähän jää­nyt kes­ken. Pakol­li­sia vakuu­tuk­sia yksi­tyi­sis­tä vakuu­tus­yh­tiöis­tä en ole kos­kaan ymmär­tä­nyt, luu­li­si että Kela pys­tyi­si vas­taa­van tur­van hoi­ta­maan kus­tan­nus­te­hok­kaam­min jos vakuu­tuk­set sisäl­lyt­täi­si SOTU-maksuun.

    Hel­poin tapa hoi­taa tila­päis­työn­te­ki­jöi­den TyEL on ravis­taa hihas­ta jokin palk­ka­sum­ma ja hoi­taa mak­sut sen mukai­ses­ti. Elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiön ohjel­mis­tot huo­leh­ti­vat aika­naan tasauk­set molem­piin suuntiin.

  79. On ole­mas­sa myös mui­ta palk­kaa­mi­sen estei­tä kuin pel­kät kulut. Esim. kadun­la­kai­si­jal­la pitää olla työ­tur­va­kort­ti, tie­tur­va­kort­ti, hei­jas­tin­vaat­teet ja turvakengät.Ravintoaloilla on hygie­nia­kor­tit jne. Kehi­tys­vam­mai­nen ei pys­ty edes kurs­se­ja suo­rit­ta­maan. Taval­li­sen­kin työn­te­ki­jän pitää jonot­taa pahim­mil­laan pari kuu­kaut­ta kurs­seil­le. Jos haluai­sin työl­lis­tää raken­nus­hom­miin nuo­ri­so­työt­tö­män vaik­ka kesä­töi­hin, on raja­kus­tan­nus näis­tä +500€ ja viik­ko kurs­sil­la istu­mis­ta nuorelle.Jo tämä tekee muu­ta­man kuu­kau­den työ­jak­sos­ta mah­dot­to­man. Ammat­ti­kou­lu­lai­sil­la oli­si kurs­sit suo­ri­tet­tu­na , mut­ta hei­dän työ­mark­ki­nan­sa on pilat­tu pal­kat­to­mil­la yli­pit­kil­lä harjoittelujaksoilla.

  80. Esim. kadun­la­kai­si­jal­la pitää olla työ­tur­va­kort­ti, tie­tur­va­kort­ti, hei­jas­tin­vaat­teet ja turvakengät.Ravintoaloilla on hygie­nia­kor­tit jne. Kehi­tys­vam­mai­nen ei pys­ty edes kurs­se­ja suorittamaan. ”

    Kan­nat­taa muut­taa Soma­li­aan, siel­lä näi­tä byro­kra­tioi­ta ei ole.
    Maa on erit­täin yrit­tä­jäys­tä­väl­li­nee, perä­ti 60 % työ­voi­mas­ta on yrittäjiä

  81. tcrown, tuon pak­ko­työn val­von­ta voi hyvin­kin tul­la kal­liik­si (kun syn­tyy nii­tä “kol­man­nen sek­to­rin” paik­ko­ja, jot­ka suos­tu­vat pien­tä kor­vaus­ta vas­ten lei­maa­maan pai­kal­lao­lo­la­pun sil­le Thai­maas­sa loju­jal­le). Onko se tosi­aan sen arvois­ta, ettei kukaan pää­se naut­ti­maan vapaasta?

    Minul­la ei ole vas­tauk­sia kaik­kiin epä­koh­tiin. Aina­kaan vielä.

    Mut­ta minun mie­les­tä­ni on sel­vää, että perus­tu­lo puh­taas­sa muo­dos­saan ei edus­tuk­sel­li­ses­sa demo­kra­tias­sa tule käy­tän­nös­sä ihan het­keen toteu­tu­maan. Argu­ment­ti ilmai­ses­ta rahas­ta kai­kil­le tyh­jän­toi­mit­ta­jil­le, oli se kuin­ka popu­lis­ti­sen type­rä tahan­sa, on niin monen mie­les­sä niin vah­va, että tuo ei vain tule mene­mään läpi. 

    Ja itse olen pal­jon vähem­män huo­lis­sa­ni niis­tä, jot­ka saa­vat hui­jat­tua perus­tu­lon, vaik­ka asu­vat­kin thai­maas­sa, kuin niis­tä, jot­ka nykyi­sen sosi­aa­li­tur­van tai mah­dol­li­sen perus­tu­lon tur­vin ovat syr­jäy­ty­mäs­sä enem­män tai koko­naan yhteis­kun­nas­ta. Se, että on moti­vaa­tio­ta hui­ja­ta prus­tu­lo thai­maa­seen, ker­too jo itses­sään, että ihmi­sel­lä on toden­nä­köi­ses­ti mie­len­ter­veys tasa­pai­nos­sa ja toden­nä­köi­ses­ti jon­kun­lais­ta sosi­aa­lis­ta elä­mää. Poik­keuk­sia tie­tys­ti aina on.

    Eli tuo “pak­ko­työl­lis­tä­mi­nen” oli­si lähin­nä indi­kaat­to­ri sil­le, että ihmi­nen on muka­na yhteis­kun­nas­sa. Ne, jot­ka eivät kyke­ne edes hui­jaa­maan itse­ään tuo­hon työl­lis­tet­ty­jen jouk­koon, pitää hoi­taa ihan jol­lain muul­la taval­la kuin anta­mal­la lisää rahaa tai leik­kaa­mal­la etuuk­sia entisestään.

  82. Las­se: “Jos haluai­sin työl­lis­tää raken­nus­hom­miin nuo­ri­so­työt­tö­män vaik­ka kesä­töi­hin, on raja­kus­tan­nus näis­tä +500€ ja viik­ko kurs­sil­la istu­mis­ta nuorelle.”

    Noh noh. Rak­sal­le riit­tää sinän­sä tar­peel­li­nen päi­vän kurs­si ja sil­tä saa­ta­va työ­tur­va­kort­ti. Hin­taa 100 euroa. Amis­po­jil­la tuo jo onkin. Palk­ka­ku­lut 100 euroa pääl­le — jos siis kort­tia ei ole.

    Tie­tur­va­kor­tin suo­rit­ta­mi­seen menee myös päi­vä eikä sen ehto­na ole työ­tur­va­kor­tin suorittaminen. 

    Hei­jas­ti­vaat­teik­si riit­tää suo­jaus­luo­kan 2 lii­vi tai jopa neon­vä­ri­nen T‑paita. Hin­nat molem­mil­la kym­pis­tä alkaen. Tur­va­ken­kiä saa hyviä­kin merk­ke­jä 50–60 eurol­la, alen­nus­myyn­neis­tä jopa vain 15 eurolla. 

    Viik­ko muut­tui enin­tään päi­väk­si ja viis­sa­ta­nen puo­lit­tui. Ja vie­lä; tur­val­li­suus saa mak­saa edes tuon ver­ran. Saahan?

  83. Las­se: “Taval­li­sen­kin työn­te­ki­jän pitää jonot­taa pahim­mil­laan pari kuu­kaut­ta kursseille.”

    Huh huh, oli­pas väi­te! Monel­le­ko haluat kurs­sin huo­mi­sek­si 18.11.? Meil­tä on nimit­täin lai­tet­tu poi­kia noil­le päi­vän varoi­tusa­jal­la ilman mitään ongel­mia. Eli huo­mi­sek­si löy­ty Hel­sin­gis­sä aina ja niin on lähes jokai­sel­la paikkakunnalla.

    Nimit­täin nuo kurs­sit­ta­jat ovat pik­ku­yrit­tä­jiä ja järk­kää­vät vaik­ka oman kurs­sin, jos edes kol­me oppi­las­ta tulee.

  84. > Minul­la on kak­si alko­ho­liin eri­kois­tu­nut­ta lii­ket­tä käve­lye­täi­syy­del­lä. Jot­kut kut­su­vat nii­tä vii­na­kau­poik­si (kuten äiti­ni), jot­kut alkoik­si, mikä lie­nee oikein.

    Hah­hah­haa. Vitsi.

    > Toi­ses­sa näis­tä on kak­si niin epä­miel­lyt­tä­vää myyn­ti­hen­ki­löä, että kyl­lä jää vii­ni­pul­lo osta­mat­ta (mikä sinän­sä voi olla hyvä asia), kun hei­dän yrmeät naa­man­sa näen tis­kin takana.

    Puo­len minuu­tin ostotapahtuma.

    > Toi­ses­ta puo­les­taan voi läh­teä hyvil­lä mie­lin kas­sit kilis­ten ilo­lien­tä pullollaan.

    Puo­len minuu­tin ostotapahtuma.

    > Asiak­kaan huo­mioi­mi­nen jo sisään tul­les­sa pie­nel­lä nyök­käyk­sel­lä ja hymyl­lä on todel­la pal­jon. Se osa­taan toi­ses­sa liik­kees­sä, toi­ses­sa ei.

    Aiai.

    > Kum­paa käy­tän? Tuot­teet ovat tis­mal­leen samat. Arvatkaa!

    Ööö.

    Ker­ron­pa täs­sä omat koke­muk­se­ni auto­huol­los­ta. Olen vii­mei­sen vuo­den aika­na asioi­nut auto­huol­los­sa kol­me-nel­jä ker­taa. Olen mak­sa­nut kor­jauk­sis­ta ehkä­pä noin 5000 euroa. Aina olen näh­nyt Naan­ta­lin aurin­ko­ja hen­ki­lö­kun­nan kas­voil­la. Jos­kus aikai­sem­min olen käyt­tä­nyt tois­ta korjaamoa. –>

    Kum­paa käy­tän? Tuot­teet ovat tis­mal­leen samat. Arvatkaa!

    Ja da-daa, vas­taus. En kum­paa­kaan, sil­lä köy­häl­lä ei ole enää rahaa autoon, eikä tie­ten­kään auton korjaukseen.

  85. Viik­ko muut­tui enin­tään päi­väk­si ja viis­sa­ta­nen puo­lit­tui. Ja vie­lä; tur­val­li­suus saa mak­saa edes tuon ver­ran. Saahan?”

    Vakuu­tus­mak­sut mää­räy­ty­vät onnet­to­muuk­sien ja nii­den kus­tan­nus­ten mukaan .
    Eli kulu­ja tulee onnet­to­muuk­sis­ta­kin mut­ta myöhemmin.
    Ehkä­pä tämä yrit­tä­jä on nii­tä raken­nusa­lan hit-and-run yrit­tä­jiä eli jäte­tään kaik­ki mui­den maksettavaksi ?

  86. Las­se sor­tuu samaan vali­tuk­seen kuin Lii­an vanhakin.

    Ei pie­ny­rit­tä­jän byro­kra­tia Suo­mes­sa ole oikeas­ti kovin­kaan ras­kas­ta, eivät­kä ne tili­toi­mis­ton hoi­ta­ma­na pal­joa­kaan maksa. 

    Minä tie­dän byro­kra­tian, kun minä nykyi­ses­sä toi­mes­sa­ni hoi­dan fir­man talous­hal­lin­non var­si­nai­sen toi­me­ni sivussa.

    Työ­tur­val­li­suus­kurs­sil­la pää­see jär­jes­tään samal­le vii­kol­le, meil­lä on kol­me mies­tä käy­nyt kysei­sen kor­tin tämän vuo­den puo­lel­la ja joka ker­ta on saa­tu kurs­si sil­le vii­kol­le, mil­le ollaan tar­vit­tu. Kurs­se­ja jär­jes­te­tään joka viik­ko useam­pi kap­pa­le ja niil­le mah­tuu aina yksi tai kak­si mies­tä kun­han muis­taa edel­li­se­nä päi­vä­nä ilmoittautua.

    Toki sivu­toi­mi­sel­le yrit­tä­jäl­le, sem­moi­sel­le joka tekee muu­ta­mia las­ku­tet­ta­via tun­te­ja vii­kos­sa, voi­pi olla vai­kea­ta löy­tää sopi­vaa tili­toi­mis­toa. Täl­löin kat­seet kan­nat­taa kään­tää mik­ro­ko­koi­siin yhden hen­ki­lön tili­toi­mis­toi­hin ja niis­sä­kin mie­lui­ten vas­ta aloit­ta­nei­siin. Suu­rem­mil­le on ihan tur­haa edes kysellä. 

    Lisäk­si jos kysyy könt­tä­hin­taa koko vuo­den byro­kra­tial­le niin tus­kin­pa saa vas­taus­ta, kos­ka tuol­lai­nen tar­jous­pyyn­tö on var­maan­kin aika han­ka­la, kos­ka byro­kra­tian mää­rä on hyvin riip­pu­vai­nen kaikesta.

    Joka­ta­pauk­ses­sa koko­päi­vä­toi­mi­sel­le yrit­tä­jäl­le byro­kra­tia ei pie­nen alkuo­pet­te­lun jäl­keen tun­nu mis­sään. Osmon pel­kää­mät tapa­tur­ma ja elä­ke­va­kuu­tuk­set­kaan eivät ole han­ka­lia, kos­ka kysei­set pul­jut hoi­ta­vat las­kel­mat tili­toi­mis­ton toi­mit­ta­mien palk­kail­moi­tus­ten mukaan ja lähet­tä­vät las­kut nii­den perus­teel­la. Lisäk­si näis­tä ei tar­vit­se itse hir­veäs­ti huo­leh­tia, kos­ka elä­ke, vakuu­tus yms. fir­mat lähet­tä­vät oma-aloit­tei­ses­ti vuo­sit­tai­set sel­vi­tys­pyyn­tön­sä, eli riit­tää että muis­taa lukea pos­tin ja taju­aa lykä­tä olen­nai­set lap­puset kirjanpitäjälle.

    Hom­ma nois­sa vakuu­tuk­sis­sa toi­mii samal­la taval­la kuin sähj­kö­las­ku eli ensin mak­sel­laan arvio­las­ku­ja ja sit­ten las­ku­tus­kau­den jäl­keen tasoitellaan.

  87. Ehkä­pä tämä yrit­tä­jä on nii­tä raken­nusa­lan hit-and-run yrit­tä­jiä eli jäte­tään kaik­ki mui­den maksettavaksi ?”

    Ehkä­pä ei: on toi­mit­tu jo pit­kään ja kaik­ki asiat hoi­de­taan pil­kul­leen kuten on säädetty.

    Ja pär­jä­tään sil­ti, vaik­ka toi­set eivät hoi­da, eivät sin­ne päinkään. 

    Ensim­mäi­nen asia, joka ope­te­taan muis­ta fir­mois­ta tule­vil­le duu­na­reil­le on se, että meil­lä ei mak­se­ta pime­ää lik­saa eikä perus­teet­to­mia kulukorvauksia. 

    Kaik­ki teh­dään juu­ri kuten pitää. On hyvät suo­ja­va­rus­teet talon puo­les­ta, nii­tä pitää käyt­tää eikä koneis­ta saa suo­jia pur­kaa pois kuten pojil­la on ensin tapa­na. Ne tavat he ovat oppi­neet muualla.

    On alal­lam­me har­vi­nai­set hen­ki­lö­koh­tai­set vaa­te­kaa­pit, tau­ko­ti­lat, suih­kut, kaik­ki viran­omais­ro­bus­kat näky­vil­lä, on kaik­ki kor­tit, ml. truk­ki­kort­ti, joka suo­ri­te­taan meil­lä, on työ­ter­veys­huol­to ja ensia­pu­va­rus­teet sekä tuki­koh­das­sa että autoissa. 

    Lisäk­si on han­kit­tu nos­toa­pu­vä­li­neet, joi­ta pitää aluk­si pakot­taa ihan huu­don kans­sa käyt­tä­mään, kos­ka nii­tä ei ole muu­al­la näky­nyt eikä sel­lai­siin­kaan ole alan duu­na­rien paris­sa totuttu.

    Esi­mer­kik­si kai­kis­sa autois­sa on nos­tu­rit, joi­ta muil­la ei ole ja jot­ka sääs­tä­vät sel­kää. Mut­ta ne muut sääs­tä­vät muu­ta­man ton­nin tuos­sa ja pojat teke­vät kuor­man käsin. Niin kau­an kuin teke­vät. On truk­kia, on kär­ry­jä, on eri­lai­sia nos­ti­mia kuten tyn­ny­ri­nos­ti­mia ja Roclaa, jot­ta käsin ei tar­vit­se nos­tel­la mitään.

    Kaik­ki tilaa­ja­vas­tuun asia­kir­jat ovat meil­lä jul­ki­sia tar­jous­pyy­nös­tä saak­ka. Jokai­nen tar­jouk­sen pyy­tä­jä saa tun­nuk­set ext­raan, jos­ta pape­rit voi lukea. Ne saa meil­tä pape­ri­muo­dos­sa­kin jos vain halu­aa. Las­kuun ne lai­te­taan­kin liit­teek­si noin. Sivu­kau­pal­la pape­ria per las­ku — itkua vääntämättä.

    Mikään viras­to emme sil­ti ole: vedäm­me jos­kus, kun sil­tä tun­tuu, työ­päi­vän jäl­keen kal­jaa kop­pa­kau­pal­la vari­kol­la, syöm­me puu­kol­la HK:n sinis­tä ja kiroi­lem­me anka­ras­ti ja kus­ta suhau­tam­me oven eteen ja ravis­te­lem­me pääl­le. Mui­hin likai­siin yksi­tyis­koh­tiin en mene.

    Palk­kaa­kin mak­sam­me aika pal­jon yli alan kes­kiar­von mut­ta emme suin­kaan ole saa­neet sil­lä kaik­kein par­haim­pia duu­na­rei­ta. He teke­vät sitä pime­ää keik­kaa muu­al­la — vahingokseen. 

    Eikö ole kum­mal­lis­ta, että voi tul­la tuke­vas­ti toi­meen, vaik­ka huo­leh­tii mak­suis­taan ja duu­na­reis­taan parem­min kuin he ymmär­tä­vät itse­kään pyytää. 

    Näyt­täi­si, että annam­me pal­jon tasoi­tus­ta muil­le. Vaan ei se niin ole. Jos­ta­kin pie­nis­tä purois­ta se panos­tus valuu fir­maan takai­sin: ei tur­hia sai­raus­lo­mia, ei tap­pe­lua byro­kra­tian ja var­sin­kaan liit­to­jen kans­sa. Nii­hin­kin on hyvät välit.

    Kan­nat­taa siis vään­tää sii­nä koh­den, mis­sä se vään­tö muut­tuu rahak­si ja jät­tää jou­ta­va märi­nä pois, se jos­ta ei mak­se­ta yhtään mitään. Eihän sii­tä saa edes hyvää miel­tä itsel­leen ja vaik­ka tyk­käi­si­kin rypeä syväs­sä sur­keu­des­sa kaik­kien vainoamana.

  88. Mata­la tuot­ta­vuus syn­tyy kun tuot­ta­vuus ylei­ses­ti kas­vaa. Jot­kut ihmi­set eivät kui­ten­kaan pys­ty kou­lu­tuk­sen kaut­ta omak­su­maan uusia tai­to­ja, a) kos­ka hei­dän älyk­kyy­ten­sä ei tähän tai b) töi­tä joi­ta he voi­si­vat teh­dä ei enää ole.

    Eräs rat­kai­su oli­si ottaa tuot­ta­vuu­den yhtä­löön mukaan tuot­ta­vuu­den kas­vun aiheut­ta­mat nega­tii­vi­set vai­ku­tuk­set ympä­ris­töl­le. Täl­löin esim. hii­li­ja­lan­jäl­keä voi­si pie­nen­tää kah­del­la tavalla:

    1) Paran­ta­mal­la tuot­ta­vuut­ta eli ener­gia­te­hok­kuut­ta jne.

    2) Lisää­mäl­lä mata­lan tuot­ta­vuu­den käyt­töä esim. mekaa­ni­sen työn mää­rää tal­vel­la esim. lumien luo­mi­ses­sa jne, bio­ener­gian tuot­ta­mi­ses­sa ym.

    Toi­miak­seen tämä edel­lyt­tää veroas­teen nos­toa taval­la tai toi­sel­la. Jos ette hyväk­sy tätä, ker­to­kaa mitä ovat ne “pal­ve­lut” joi­ta ihmis­ten tuli­si toi­sil­taan ostaa?

    Mie­ti­tään­pä: hie­ron­ta, nur­mi­kon leik­kaus, kas­vo­hoi­to, ham­pai­den hoi­to. Kek­sit­te­kö mui­ta kon­kreet­ti­sia esi­merk­ke­jä? Kän­ny­kän wid­get­tien­kin suun­nit­te­luun­kin tar­vi­taan jo suur­ta älykkyyttä.

  89. Las­se sor­tuu samaan vali­tuk­seen kuin Lii­an vanhakin.”

    En ole väit­tä­nyt enkä valit­ta­nut , että Suo­mi oli­si eri­koi­sen byro­kraat­ti­nen val­tio. Kyl­lä byro­kra­tia ja kor­rup­tio lisään­ty­vät läh­det­tiin mihin ilman­suun­taan tahan­sa Suomesta.
    Ainoi­ta val­tioi­ta mis­tä byro­kra­tia puut­tuu ovat Soma­lian tapai­set romuvaltiot
    Mut­ta ei sekään joi­tain yrit­tä­jiä tyydytä.

  90. Kau­pun­gis­sa on lumen­luon­nil­li­ses­ti pal­jon paik­ko­ja, joi­hin ei pää­se _millään_ koneel­la. Huo­ma­sin tämän mar­ras­kuus­sa tal­vel­la ‑86 (?), jol­loin Tur­ku oli huk­kua lumeen. Puo­li­tut­tu mies nykäi­si hihas­ta ja kysyi, jos­ko tuli­sin hänen kiin­teis­tö­huol­toon­sa käsi­pe­lil­lä työn­tä­mään ja lapioi­maan lun­ta. Sanoin, että mikä ettei, ja palk­ka­ni on 50mk/t. Ilme­kään ei väräh­tä­nyt. Lun­ta riit­ti vuo­ro­kau­det ympä­ri, hyvä kun nuk­ku­mas­sa ker­ke­si käydä.
    Naa­pu­ri­fir­ma put­sa­si Han­sa­kort­te­lin ammeen kokois­ta kat­to­park­ki­paik­kaa. Bobcat täyt­ti pie­nen kau­han­sa, ajoi his­siin, sil­lä alas, pit­kin kel­la­ri­käy­tä­viä kadul­le, kip­pa­si, ja sama reit­ti toi­sin päin. Minä oli­sin lapiol­la luo­nut sen samaan paik­kaan kol­mas­osas­sa ajas­ta. Mut­ta ei edes Bobcat pää­se kaik­kial­le, ja jot­kut pai­kat vaan oli teh­tä­vä käsin.
    Jou­lu­kuus­sa lumen­tu­lo lop­pui kuin sei­nään, mut­ta kukaan ei uskal­ta­nut luot­taa sii­hen. Sain 10 mk/t 24/7 pel­käs­tään sii­tä, että kyt­tä­sin tai­vas­ta, jos­ko _alkaisi_ taas sataa, ja oli­sin val­mis aktii­vi­töi­hin. Tätä kes­ti maa­lis­kuul­le asti, jol­loin työ­nan­ta­ja­kin jo uskal­si luot­taa kevään voimaan 🙂

    En tie­dä, miten nämä pai­kat ja alu­eet nyky­ään hoidetaan.

  91. OK. Pori­naa on jo riit­tä­väs­ti käy­ty sii­tä, että tulee­ko 60%:sti vajai­ta (työt­tö­miä) lähet­tää vaik­ka­pa nii­hin pit­käl­lä kepil­lä­kän teke­mät­tö­miin työ­paik­koi­hin, mitä tulee työt­tö­mien kysy­myk­siin ja Osmon saman jan­kut­ta­mi­seen työt­tö­mien työl­lis­tä­mi­sien suhteen.

    Minä vaan muis­ti­ni peru­kois­ta kai­van van­ho­ja asioi­ta kun tuol­loin työt­tö­mil­le ryh­dyt­tiin mak­sa­maan työt­tö­myys­kor­vaus­ta kotei­hin. Siis enään mopol­la työt­tö­män tar­vin­nut men­nä 25 km pää­hän tyh­jää teke­mään. Vaan sai työt­tö­myys­kor­vauk­sen kotiin­sa ja pankkitilillensä.

    Mut­ta nyt on vis­siin niin, että ne jot­ka eivät saa enää työ­tä kir­veel­lä­kään (eikä työk­kä­rin ansiok­kaal­la työl­lis­tä­mis-työl­lä­kään) , niin nämä ihmi­set tuli­si jäl­leen lähet­tää (Kek­ko­sen aika­na työ­lei­rit oli­vat tun­net­tu­ja) jonn­ne­kin teke­mään jota­kin. Pat­sai­ta­ko var­tioi­maan vai­ko pat­sai­ta kiilloittamaan.

    To OS : ken­kien kiil­lo­tus on val­lan tois­ta tou­hua kuin työn­tää työt­tö­miä teke­mään pat­sai­den kiillotuksia.

  92. Siis enään mopol­la työt­tö­män tar­vin­nut men­nä 25 km pää­hän tyh­jää teke­mään. Vaan sai työt­tö­myys­kor­vauk­sen kotiin­sa ja pankkitilillensä.”

    Näi­den työ­lei­rien his­to­ria on 30-luvun lamassa.
    Lama loi suu­ren kodit­to­mien , näl­käis­ten ja ker­jä­läis­ten luo­kan länsimaihin.
    Lei­re­jä perus­tet­tiin useis­sa mais­sa esim Sak­sa, USA tai Suomi
    Tutus­tuin näi­hin Sak­san lei­rien his­to­ri­aan Dac­haus­sa. Alun perin kes­ki­tys­lei­reil­le oli tar­koi­tus koo­ta a‑sosiaalinen jou­to­vä­ki kaduil­ta lei­reil­le sopeu­tet­ta­vak­si nor­maa­liin elämään.
    Täs­tä tavoit­tees­ta tulee tuo kuu­lui­sa logo “Arbeit macht frei”. Sak­san lei­rit oli­vat nat­sien luo­muk­sia alunperinkin.
    Mut­ta kuten aina, tar­koi­tus muut­tuu ja niin­pä Sak­sas­sa lei­ril­tä pää­si ulos vain uunin kautta.

    Muis­ta mais­ta lei­rit lop­pui­vat II maa­il­man­so­dan aikaan, sota­han taka­si täys­työl­li­syy­den ‚samoin sen jäl­kei­set ajat.
    Suo­mes­ta sys­tee­miä ei lope­tet­tu sotaan vaan niil­le lähe­tet­tiin irtolaisuus-elatus-sakko-työttömyys-toimeentulotukivelkaisia.
    Kysees­sä oli siis pak­ko­työ irto­lai­suu­den, työt­tö­myy­den tai vel­ko­jen vuoksi
    Vas­ta 60–70-lukujen tai­te­te­sa herät­tiin sii­hen, että ne ovat niin kal­lii­ta yllä­pi­tää, että val­tion varat eivät enää riitä.

    Lisäk­si ne oli­vat erit­täin epäin­hi­mil­li­siä, mal­li oli edel­leen tuo sak­sa­lai­nen täy­teen ahdet­tu parak­ki ja liik­ku­ma­va­pus oli rajoi­tet­tu. Kun pak­ko­työ oli kau­ka­na kotoa niin lei­rit hajoit­ti­vat perheitä

  93. o OS : ken­kien kiil­lo­tus on val­lan tois­ta tou­hua kuin työn­tää työt­tö­miä teke­mään pat­sai­den kiillotuksia.”

    Uusi EU-direk­tii­vi kiel­tää kai­ken kau­pal­li­sek­si luo­ki­tel­ta­van työn teet­tä­mi­sen näil­lä työttömillä.
    Moni kol­man­nen sek­to­rin työ­paik­ka hävi­ää lähi­vuo­si­na sen vuok­si eli jäl­jel­le jää sal­li­tuk­si kuo­pan kai­va­mi­nen aamu­päi­väl­la ja täyt­tä­mi­nen iltapäivällä.

  94. Taval­li­nen teknikko:

    Sai­raa­lois­ta on tehos­ta­mi­sen vuok­si kar­sit­tu pois lai­tos­huol­ta­jien työ­paik­ko­ja. Laka­noi­den vaih­to ja ulos­tei­den pesu on siir­ret­ty sai­raan­hoi­ta­joi­den teh­tä­vik­si. Täs­tä on tulok­se­na työt­tö­myyt­tä, sai­raan­hoi­ta­jien väsy­mis­tä sekä työt­tö­mien välil­lis­ten kulu­jen nousu sai­raan­hoi­don kus­tan­nus­ten nous­tes­sa. Työ­tön masen­tuu ja muut­tuu työkyvyttömäksi.

    Minis­te­riöt vah­taa­vat omaa kulu­ke­hys­tään samoin kuin sai­raa­lois­sa eri tuo­tan­to­yk­si­köt ver­tai­le­vat ainoas­taan omaa tulok­sel­li­suut­taan. Yli rajo­jen tapah­tuu ris­tik­käis­ten kus­tan­nus­ten ver­tai­lua ei teh­dä, kos­ka tämän edel­lyt­tä­miä orga­ni­saa­tio­ra­ken­tei­ta ei ole lin­ja­mi­ni­nis­te­riöis­sä ole­mas­sa. Sik­si asia ei kiin­nos­ta ketään.

    Yhä edel­leen: mitä ovat ne pal­ve­lut, joi­ta ihmis­ten tuli­si toi­sil­taan ostaa?

  95. Taval­li­nen tek­nik­ko: “Sai­raa­lois­ta on tehos­ta­mi­sen vuok­si kar­sit­tu pois lai­tos­huol­ta­jien työ­paik­ko­ja. Laka­noi­den vaih­to ja ulos­tei­den pesu on siir­ret­ty sai­raan­hoi­ta­joi­den tehtäviksi.”

    Tämä ei pidä paik­kaan­sa, ei aina­kaan niis­sä sai­raa­lois­sa, jois­sa olen ollut — sai­raa­loi­den rau­tai­nen hie­rar­kia ei mah­dol­lis­ta tätä — eikä ole syytäkään.
    Mut­ta sitä ihmet­te­len, mik­si pitää olla 3 vuo­den kou­lu­tus, että pää­see sai­raa­laan sii­voa­maan (tai tra­de­no­mi, että pää­see kau­pan kas­sal­le töi­hin), kun sii­tä työ­urien piden­tä­mi­ses­tä niin meuhkataan.

  96. Tämä kes­kus­te­lu nyt pyö­rii sen ympä­ril­lä, kan­nat­taa­ko kenen­kään pal­ka­ta hen­ki­löä, jon­ka työ­te­ho on puut­teel­li­nen — oli­si syy­tä kes­kus­tel­la myös sii­tä, kan­nat­taa­ko näi­den syr­jay­ty­mis­tä tukea.
    Syr­jäy­ty­mi­sen kus­tan­nuk­sis­ta on eri­lai­sia arvioi­ta, mut­ta hei­tän­pä tähän nyt, että yhden syr­jäy­ty­neen nuo­ren hoi­to eri­lai­sis­sa lai­tok­sis­sa ym. mak­saa noin 1 mil­joo­na euroa ja sit­ten ne elä­ke­kus­tan­nuk­set vie­lä pääl­le — ja täl­lai­nen yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­le jää­mi­nen on periy­ty­vää. On myös arvioi­tu, että huu­mei­den­käyt­tä­jä jou­tuu varas­ta­maan noin 1000 euron edes­tä päi­vit­täin (no, huu­mei­den hin­ta on ehkä las­ke­nut nois­ta ajois­ta) saa­dak­seen annok­sen­sa — kus­tan­nus tämä­kin, mut­ta se menee eri momentilta.
    On täy­sin sel­vää, että var­hai­nen puut­tu­mi­nen ja työl­lis­tä­mi­nen ihan mihin tahan­sa sääs­täi­si yhteis­kun­nal­ta pal­jon rahaa, mut­ta kun sii­hen puut­tu­mi­seen ei rahaa löydy.

  97. On myös arvioi­tu, että huu­mei­den­käyt­tä­jä jou­tuu varas­ta­maan noin 1000 euron edes­tä päi­vit­täin (no, huu­mei­den hin­ta on ehkä las­ke­nut nois­ta ajois­ta) saa­dak­seen annok­sen­sa – kus­tan­nus tämä­kin, mut­ta se menee eri momentilta.”

    Tuo tai­taa men­nä niin, että irrot­taes­saan auto­ra­dion huu­me­vil­le aiheut­taa vakuu­tus­fir­mal­le 1000 euron vahin­gon. Ja sit­ten sano­taan, että pitää varas­taa ton­nil­la vaik­ka annos mak­sa­nee 20–50 euroa?

  98. Ei-Vil­le: “Tuo tai­taa men­nä niin, että irrot­taes­saan auto­ra­dion huu­me­vil­le aiheut­taa vakuu­tus­fir­mal­le 1000 euron vahin­gon. Ja sit­ten sano­taan, että pitää varas­taa ton­nil­la vaik­ka annos mak­sa­nee 20–50 euroa?”

    Niin­hän se menee, mut­ta varas­te­tus­ta ton­nin radios­ta saa ko. mark­ki­noil­la tus­kin edes 100 euroa — arvio­ta voi joku tie­tä­väm­pi kor­ja­ta. Siis puo­len radion varas­ta­mi­nen voi riittää?

  99. Tikus­ta asiaa,

    Sai­raa­lois­ta on kar­sit­tu lai­tos­huol­ta­jien työ­paik­ko­ja sai­raan­hoi­ta­jien teh­tä­väk­si. Tämän on aiheut­ta­nut sai­raa­loi­den rau­tai­nen hie­rar­kia. Tämä siis pitää paik­kan­sa. Asi­aa on käsi­tel­ty myös julkisuudessa. 

    Sai­raa­lois­sa eri tulos­yk­si­köt pyr­ki­vät mak­si­moi­maan oman yksik­kön­sä tuot­ta­vuu­den. Sai­raan­hoi­ta­jil­la tämä tar­koit­taa, että ns. löy­sä aika, joka ennen käy­tet­tiin poti­lai­den kans­sa ole­mi­seen, on kar­sit­tu pois. Lai­tos­huol­ta­jis­ta vas­taa­vat yksi­köt pyr­ki­vät mini­moi­maan kulun­sa, ja se onnis­tuu ainoas­taan vähen­tä­mäl­lä työn­te­ki­jöi­tä. Tämä onkin mah­dol­lis­ta, kun sai­raan­hoi­ta­jil­le on siir­ret­ty hei­dän kou­lu­tus­taan vas­taa­ma­ton­ta työtä.

    Täs­tä on seu­rauk­se­na sai­raan­hoi­ta­jien työ­voi­ma­pu­la kun työ­teh­tä­vät ja työs­tä mak­set­tu palk­ka eivät koh­taa, jol­loin sai­raan­hoi­ta­jat siir­ty­vät mui­hin töihin.

    Jon­kun tuli­si laa­tia las­ken­ta­mal­li, jos­sa yhteis­kun­nan jäse­nil­leen aiheut­ta­mat hai­tat suh­teu­tet­tai­siin yhteis­kun­nan tuot­ta­miin pal­ve­lui­hin, sil­lä edel­li­nen lisää jäl­kim­mäi­sen todel­li­sia kustannuksia.

    Ainoa rat­kai­su edel­lä kuvat­tui­hin ongel­miin on työ­ajan lyhen­tä­mi­nen, sil­lä 10 % työt­tö­myys tulee pidem­män pääl­le lii­an kalliiksi.

  100. Syr­jäy­ty­mi­sen kus­tan­nuk­sis­ta on eri­lai­sia arvioi­ta, mut­ta hei­tän­pä tähän nyt, että yhden syr­jäy­ty­neen nuo­ren hoi­to eri­lai­sis­sa lai­tok­sis­sa ym. mak­saa noin 1 mil­joo­na euroa ja sit­ten ne elä­ke­kus­tan­nuk­set vie­lä päälle ”

    Suu­rin osa pit­kä­ai­kais­työt­tö­mis­tä on yli 50-vuo­tiai­ta, useim­mil­la on taka­naan pit­kä työura.
    Har­va heis­tä oikeas­ti syr­jäy­tyy muus­ta kuin työnteosta.

    Nuor­ten ongel­ma on pääs­tä töi­hin ja löy­tää oikea ura.
    Opet­ta­jak­si opis­ke­lun har­joi­tuk­sis­sa olen haas­ta­tel­lut nuo­ria ja ongel­ma on, että ilman suh­tei­ta ei pää­se töihin,etenkään alle 18-vuotiaana .
    Perus­kou­lun lop­puun nuo­res­ta huo­leh­di­taan, mut­ta sen jäl­keen alkaa sys­te­maat­ti­nen syrjäyttäminen.
    Alle 18-vuo­ti­aan on lähes mah­do­ton saa­da töi­tä alle 18-vuo­ti­aa­na, mikä mer­kit­see perus­kou­lun päät­tä­väl­le 2–3 vuo­den lor­vai­lua ellei amma­tin­va­lin­ta ole sel­vä 15-vuotiaana.
    Seu­raa­vak­si täl­lai­nen epä­var­ma nuo­ri hei­te­tään pihal­le armei­jas­ta, aina­kin pojat ja pojat­han ovat nii­tä, jot­ka kou­lut­tau­tu­vat vähän.
    Tule­vai­suu­des­taan epä­var­mat nuo­ret eivät pää­se kokei­le­maan mitään ammat­tia ja seu­rauk­se­na on usean vuo­den tau­ko ja lor­vai­lu, joten tuke­va poh­ja syr­jäy­ty­mi­sel­le on luotu.
    Minun nuo­ruu­des­sa­ni työ­elä­mään men­tiin jo 14-vuo­ti­aa­na, töis­sä oltiin kesät ja muut lomat ja jos­kus kou­luai­ka­na­kin joten 20-vuo­ti­aa­na yli­op­pi­laa­na oli koke­mus­ta mones­ta ammatista

  101. Lii­an van­ha: “Minun nuo­ruu­des­sa­ni työ­elä­mään men­tiin jo 14-vuo­ti­aa­na, töis­sä oltiin kesät ja muut lomat ja jos­kus kou­luai­ka­na­kin joten 20-vuo­ti­aa­na yli­op­pi­laa­na oli koke­mus­ta mones­ta ammatista.”

    Minun nuo­ruu­des­sa­ni men­tiin työ­elä­mään vas­ta rip­pi­kou­lun jäl­keen eli 15-vuo­ti­aa­na — arvo­kas­ta työ­ko­ke­mus­ta on siis jää­nyt saa­mat­ta. Mut­ta sii­hen aikaan työ­nan­ta­jat­kin tun­si­vat jokin­lais­ta vas­tuu­ta nuorista.

  102. Lii­an Vanha :

    Lei­re­jä perus­tet­tiin useis­sa mais­sa esim Sak­sa, USA tai Suomi

    Mut­ta Ruo­tis­sa­pa ei perus­tet­tu työ­lei­re­jä. Ja muis­ti­ni mukaan, Ruot­sin leh­dis­tö ryh­tyi aikoi­naan arvos­te­le­maan Suo­mea sii­tä, että tääl­lä ollaan perus­ta­mas­sa työt­tö­mil­le mustalaisleirejä.

    Eikä taval­li­sen kan­sa­lai­sen oikeu­a­pu­kaan kes­tä­nyt tuon­ai­kais­ta tar­kas­te­lua. Sit­ten kun Suo­mi oli pyr­ki­mäs­sä “johon­kin” poh­jois­mai­seen yhteis­työ­hön Ruot­sin, Tans­kan, Nor­jan ja Islan­nin rin­nal­le, Suo­mea huo­mau­tet­tiin sii­tä, että jos poh­jois­mai­seen yhteis­työ­hön pyr­kii, niin parem­pi on lait­taa kan­sa­lais­ten asiat kun­toon oikeus­a­vun muo­dos­sa — ensin.

    Sit­ten on vie­lä erik­seen se tari­na, kun SUo­mes­sa oli mie­len­ter­veys­hoi­to­paik­ko­ja enem­män kuin muis­sa poh­jois­mais­sa yhteen­sä. Ja sit­ten kun EU:hun liit­tyt­tiin, niin mihin nämä ihmi­set jou­tui­vat, kun hei­dät ajet­tiin “kodeis­taan eli lai­tok­sis­taan” suo­raan kadul­le ter­veys­kes­kuk­sen puhe­lin­nu­me­ro kädessään.

    Mei­dän yhteis­kun­nas­sam­me on niin pal­jon selit­tä­mät­tö­miä seik­ko­ja lähi­his­to­rian ken­täs­sä, että en tun­ne elä­vä­ni hyvinvointiyhteiskunnassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.