Pitäisikö perusturvaa voida korottaa ansioturvasta riippumatta.

Vas­tauk­se­ni HS-raa­din kysymykseen

1)      Kyl­lä

Kukaan ei ole esit­tä­nyt, että perus­tur­vaa paran­net­tai­siin alen­ta­mal­la ansio­tur­vaa, vaan että perus­tur­vaa voi­si paran­taa ilman, että ansio­tur­vaa paran­ne­taan samal­la. Kukaan ei myös­kään ole esit­tä­nyt, että val­tio ei jat­kos­sa osal­lis­tui­si ansio­si­don­nai­sen päi­vä­ra­han mak­suun perus­tur­vaa vas­taa­val­la raha­mää­räl­lä – jos se nyt on pal­kan­saa­jil­le niin tär­keä­tä, min­kä nimi­siä vero­ja he mak­sa­vat.  Kukaan ei myös­kään ole esit­tä­nyt rat­kai­sua, jos­sa ansio­tur­va voi­si mis­sään olois­sa olla huo­nom­pi kuin perus­tur­va. Sinik­ka Näät­saa­ri vas­tus­taa jul­ki­suu­des­sa itse kek­si­mi­ään ehdotuksia.

Tuo kyt­kös on nyt luon­teel­taan sel­lai­nen, että jos perus­tur­vaa nos­te­taan kym­pil­lä, mata­la­palk­kai­sen nai­sen ansio­tur­va nousee 5,5 eurol­la ja hyvä­palk­kai­sen teh­das­työ­läi­sen 15 eurol­la. [KORJAUS: OLEN KORJANNUT TEKSTIIN JÄÄNEEN KIRJOITUSVIRHAAN, 55 EURON SIJASTA 5,5 EUROA. TÄTÄ MONI KOMMENTOIJA ON KORJANNUTKIN]

Ansio­tur­vaa nos­tet­tiin sosi­aa­li­tu­pos­sa yhteen­sä sadal­la mil­joo­nal­la eurol­la ilman, että perus­tur­vaan hel­ti­si ropoa­kaan. Mik­si kyt­kös toi­mii vain toi­sin päin?

Sai­raus­päi­vä­ra­has­sa täl­lais­ta kyt­kös­tä ei ole ja hyvin on tul­tu toi­meen ilman.

Ansio­tur­van parem­muut­ta aja­vat han­ka­loit­ta­vat perus­tur­van jär­keis­tä­mis­tä muul­la­kin tavoin. Pel­kän perus­tur­van varas­sa ole­va saa usein myös toi­meen­tu­lo­tu­kea ja asu­mis­tu­kea. Tämä joh­taa monin­ker­tai­seen tulo­vä­hen­tei­syy­teen, mikä tekee pien­ten keik­ka­töi­den teke­mi­sen perä­ti kan­nat­ta­mat­to­mak­si.  Oli­si jär­ke­vää pie­nen­tää työ­mark­ki­na­tuen yhteen­so­vi­tus­ta nykyi­ses­tä 50 proen­tis­ta, mut­ta näin ei saa teh­dä, ellei samaa muu­tos­ta teh­dä ansio­si­don­nai­seen tur­vaan. Ansio­si­don­nai­sen puo­lel­la tämä taas joh­tai­si osa-aika­työn koh­tuut­to­maan edullisuuteen.

Ansio­si­don­nai­sen työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen puo­lel­la on koh­tuul­lis­ta, ettei työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen rin­nal­la saa ansai­ta mer­kit­tä­viä ansio­tu­lo­ja, kos­ka se joh­tai­si kor­keam­paan tulo­ta­soon kuin ter­veel­lä. Tämän vuok­si työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ovat vaa­ti­neet ja saa­neet läpi sen­kin, ettei syn­ty­mäs­tään kehi­tys­vam­mai­nen saa ansai­ta yli 600 euroa. Elä­ke menee yhden euron yli­tyk­ses­tä koko­naan.  On vai­kea selit­tää, mitä hyö­tyä täs­tä työn­teon kiel­los­ta on kenellekään.

79 vastausta artikkeliin “Pitäisikö perusturvaa voida korottaa ansioturvasta riippumatta.”

  1. HS-Raa­din kysy­mys on taas joten­kin kovin oudos­ti ase­tet­tu ja hyvin hel­pos­ti har­haan­joh­ta­va ja vää­rin ymmär­ret­tä­vis­sä. Toki perus­tur­vaa pitäi­si voi­da korot­taa ansio­tur­vas­ta riip­pu­mat­ta, mut­ta pitäi­si­kö perus­tur­vaa korottaa?

    Kyl­lä ja Ei.

  2. Kukaan ei myös­kään ole esit­tä­nyt, että val­tio ei jat­kos­sa osal­lis­tui­si ansio­si­don­nai­sen päi­vä­ra­han mak­suun perus­tur­vaa vas­taa­val­la raha­mää­räl­lä – jos se nyt on pal­kan­saa­jil­le niin tär­keä­tä, min­kä nimi­siä vero­ja he maksavat.”

    Tuo kyt­kös on nyt luon­teel­taan sel­lai­nen, että jos perus­tur­vaa nos­te­taan kym­pil­lä, mata­la­palk­kai­sen nai­sen ansio­tur­va nousee 55 eurol­la ja hyvä­palk­kai­sen teh­das­työ­läi­sen 15 eurolla.”

    Ahaa , haluat siis, että hyvä­palk­kai­sen ansio­tur­va­kin nousee 55 euroa.

    Hyvä, kan­na­te­taan.

    Vai olet­ko luo­mas­sa kah­ta perus­tu­loa , toi­sen parem­man jär­jes­täy­ty­mät­tö­mil­le ja toi­sen huo­nom­man jär­jes­täy­ty­neil­le työntekijöille ??

  3. Ansio­tur­van parem­muut­ta aja­vat han­ka­loit­ta­vat perus­tur­van jär­keis­tä­mis­tä muul­la­kin tavoin. Pel­kän perus­tur­van varas­sa ole­va saa usein myös toi­meen­tu­lo­tu­kea ja asumistukea. ”

    Näi­tä tukia saa­vat työs­sä­käy­vät­kin, mitä outoa tuos­sa on ?

  4. Tuo yhteen­so­vi­tuk­sen pie­nuus on muu­ten käy­tän­nös­sä har­maan talou­den sub­ven­toin­tia. Jos ei Masan kan­na­ta teh­dä keik­kaa kun tulot jopa pie­ne­nee niin mark­ki­nat hoi­taa Masal­le pime­ää keikkaa.

  5. Lii­an van­ha: “Ahaa, haluat siis, että hyvä­palk­kai­sen ansio­tur­va­kin nousee 55 euroa.
    Hyvä, kannatetaan.”

    Näin­hän se nykyi­sin menee — vaik­ka Osmo ei sitä kannatakaan.
    Mut­ta kun perus­tur­van taso on jää­nyt jäl­keen ansio­ta­so­ke­hi­tyk­ses­tä 30 pro­sent­tia, sitä pitäi­si tar­kis­taa, kun sen taso alu­nal­kaen­kaan ei ole ollut häävi.
    Ansio­tur­vaan ei pitäi­si teh­dä vas­taa­vaa (eikä muu­ta­kaan) tar­kis­tus­ta, kos­ka se ei ole jää­nyt jälkeen.
    Ja jos tosi­aan kävi­si niin, että ansio­tur­va oli­si jos­sa­kin kum­mal­li­ses­sa tapauk­ses­sa perus­tur­vaa huo­nom­pi, ko. tapauk­ses­sa on tie­tys­ti sama oikeus toi­meen­tu­lo­tu­keen, kuin perus­tur­vaa saavallakin.

  6. Lii­an van­ha: ´Pel­kän perus­tur­van varas­sa ole­va saa usein myös toi­meen­tu­lo­tu­kea ja asumistukea.´
    “Näi­tä tukia saa­vat työs­sä­käy­vät­kin, mitä outoa tuos­sa on?”

    Outoa on se, että työs­tä saa­ta­val­la pal­kal­la ei elä.

  7. Rai­mo K: 

    työs­tä saa­ta­val­la pal­kal­la ei elä.

    Minus­ta on päin­vas­toin häm­mäs­tyt­tä­vää, että luu­taa työn­tä­mäl­lä voi ei vain syö­dä kol­mea run­sas­ta ate­ri­aa päi­väs­sä ja nuk­kua katon alla ja läm­pi­mäs­sä vaan myös hank­kia auton, saa­da moder­nein­ta ter­vey­den­hoi­toa, käy­dä ker­ran vuo­des­sa Thai­maas­sa toi­sel­la puo­lel­la maa­pal­loa, käyt­tää tie­to­ko­net­ta, kän­nyk­kää, kat­soa satelliittitelevisiota…

    Vaik­ka toi­men­ku­va ei ole muut­tu­nut niis­tä ajois­ta, kun vas­taa­va työ antoi vel­liä ja sär­ki­keit­toa ja sopen aitan nur­kas­ta syö­pä­läis­ten seas­ta. Sit­ten vie­lä vasem­mis­to väit­tää, ettei trickle dow­nia tapahdu!

    Hie­man outoa on sen sijaan se, että kai­ken tuon enti­sai­ko­jen ruh­ti­nai­ta­kin kor­keam­man elin­ta­son voi saa­da myös peu­ka­loi­taan pyöritellen. 

    Nykyih­mi­sel­tä on häviä­mäs­sä kaik­ki suh­teel­li­suu­den­ta­ju. Eten­kin vasemmistolta.

  8. Outoa on se, että työs­tä saa­ta­val­la pal­kal­la ei elä.”

    Suo­mi­han ei ole­kaan rati­fioi­nut EU:n sosi­aa­li­sen perus­kir­jan koh­taa pal­kan riit­tä­vyy­des­tä elämiseen.
    Eli EU:kin Suo­mi pyr­kii poi­mi­maan vain yri­tyk­sien ja elii­tin etuudet

  9. Rai­mo K:
    >Outoa on se, että työs­tä saa­ta­val­la pal­kal­la ei elä.

    Se ei ole lähes­kään niin outoa kuin se, että ilman työs­tä saa­ta­vaa palk­kaa — tai muu­ta vas­ti­net­ta työl­le — elää. Tämä on niin ihmis­kun­nan his­to­rias­sa kuin maa­il­man­laa­jui­ses­ti nyky­ään­kin hie­man poikkeuksellista.

    Se, että työs­tä saa­ta­val­la pal­kal­la ei elä (aina­kaan ollen­kaan muka­vas­ti), on sit­ten sivu­vai­ku­tus­ta sii­tä, että hin­ta- ja vaa­ti­mus­ta­so aset­tu­vat kor­keal­le, kun toi­meen­tu­lo taa­taan kai­kil­le — ei vain niil­le, jot­ka eivät kyke­ne hank­ki­maan elan­to­aan, vaan myös niil­le, jot­ka eivät halua.

    Huom: tämän tar­koi­tus ei ole väit­tää, että kaik­ki työt­tö­mät ovat lais­ko­ja ja halut­to­mia. Olem­me vain tul­leet kovin kau­ak­si sadan vuo­den takai­ses­ta lep­poi­sas­ta elä­mäs­tä, jos­sa oikeas­ti piti raa­taa ja sil­ti saat­toi jää­dä aliravituksi.

  10. Tuo kyt­kös on nyt luon­teel­taan sel­lai­nen, että jos perus­tur­vaa nos­te­taan kym­pil­lä, mata­la­palk­kai­sen nai­sen ansio­tur­va nousee 55 eurol­la ja hyvä­palk­kai­sen teh­das­työ­läi­sen 15 eurolla.”

    Tar­koi­tat että mata­la­palk­kai­sen nai­sen ansio­tur­va nousee 5,5 euroa. Eli euroi­na vähem­män kuin perus­tur­va, ja pro­sent­tei­na huo­mat­ta­vas­ti vähem­män. On epä­re­hel­lis­tä väit­tää teh­das­työ­läis­ten saa­van sen kum­mem­pia koro­tuk­sia. Val­tao­sa teh­das­työ­läi­set ovat tuon saman 5,5 euron koro­tuk­sen pii­ris­sä. Vas­ta yli kol­men ton­nin pal­koil­la pääs­tään 15 euron koro­tuk­siin ansio­tur­vaan. Nämä­kin koro­tuk­set jäi­si­vät pro­sen­tu­aa­li­ses­ti alle perus­tur­van korotuksen.

    Käy­tän­nös­sä jos perus­tur­vaa koro­te­taan pari­kym­men­tä pro­sent­tia, ansio­si­don­nai­sen menot kas­vai­si­vat vas­taa­vas­ti vain kuu­ti­sen prosenttia.

    On epä­re­hel­lis­tä väit­tää kyt­kök­sen estä­vän perus­tur­van koro­tuk­sen. Nykyi­sen kyt­kös­sään­nön val­li­tes­sa perus­tur­van koro­tus sata­sel­la mak­sai­si net­to­na noin 150 mil­joo­naa euroa. Sum­ma ei oikeas­ti ole järin suu­ri, jos sitä ver­taa mui­hin raha­rei­kiin joi­hin hal­li­tus on löy­tä­nyt rahat.

  11. OS: ”Tuo kyt­kös on nyt luon­teel­taan sel­lai­nen, että jos perus­tur­vaa nos­te­taan kym­pil­lä, mata­la­palk­kai­sen nai­sen ansio­tur­va nousee 55 eurol­la ja hyvä­palk­kai­sen teh­das­työ­läi­sen 15 eurolla.”

    Onko­han tuos­ta jää­nyt pilk­ku pois? Siis 5,5 ja 15 euroa. Noin päin­hän se kai menee, kun ansio­si­don­nai­sen tulos­i­don­nai­suu­den tai­te­koh­ta on kiin­ni­tet­ty perus­päi­vä­ra­han määrään?

  12. van­han toistoa,mutta kuitenkin:
    toi­meen­tu­lo­tu­kea pitää pudot­taa muu­ta­mal­la kym­pil­lä ettei näi­tä kan­nus­tin­louk­ku­ja pää­se syntymään(eli ns.paskaduunit kelpaa),siten ettei mui­ta etuuk­sia koroteta(esim.asumislisä)

    -ansio­si­don­nai­seen pvä­ra­haan porrastus
    esim.ekat 70pvää kor­keam­mal­la työttömyyspvärahalla,kuin nyt ja sii­tä sit­ten alen­ne­taan tiet­ty­jen päi­vien kuluttua(vaikka tuo esi­merk­ki 70pvää)

    sii­nä oli­si sekä pork­ka­naa että kep­piä samanaikaa.

  13. Osmo:

    Tuo kyt­kös on nyt luon­teel­taan sel­lai­nen, että jos perus­tur­vaa nos­te­taan kym­pil­lä, mata­la­palk­kai­sen nai­sen ansio­tur­va nousee 55 eurol­la ja hyvä­palk­kai­sen teh­das­työ­läi­sen 15 eurolla. 

    Hesa­rin mie­li­pi­de­si­vuil­la oli tänään kir­joi­tus samas­ta aihees­ta, ja sii­nä annet­tiin aivan toi­sen­lai­sia luku­ja. Jos perus­tur­vaa nos­tet­tai­siin sata­sel­la, niin (lai­naus Hesarista):

    Kes­ki­mää­räis­tä 1 070 euron suu­ruis­ta ansio­si­don­nais­ta kor­vaus­ta saa­va hyö­tyi­si uudis­tuk­ses­ta 55 euroa, kun taas täy­si­mää­räi­sen 551 euron työ­mark­ki­na­tuen saa­jal­le tuli­si sadan euron koro­tus. Tämä joh­tuu sii­tä, että ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­kor­vauk­sen las­ku­kaa­va sisäl­tää leik­ku­rin, joka leik­kaa ansio-osaa, jos perus­osaa koro­te­taan. Lisäk­si leik­kaus­vai­ku­tus koh­dis­tuu isoi­hin ansio­päi­vä­ra­hoi­hin voi­mak­kaam­min kuin pieniin”

    En jak­sa­nut itse (vie­lä) tar­kas­taa tuo­ta meka­nis­mia sää­dök­sis­tä, mut­ta maa­lais­jär­jel­lä tuo Hesa­rin kir­joit­ta­jan las­kel­ma kuu­los­taa uskot­ta­vam­mal­ta, kuin arvoi­san “blo­gi-isän­nän” 🙂

  14. Ihan oikeas­ti 😀 meil­lä ei rii­tä rahat nykyi­sen­kään tasoi­seen tur­vaan. Enkä ole ollen­kaan var­ma, että se kai­kil­ta osin on edes tarpeellista.

  15. Osmo kir­joit­ti:
    “jos perus­tur­vaa nos­te­taan kym­pil­lä, mata­la­palk­kai­sen nai­sen ansio­tur­va nousee 55 eurol­la ja hyvä­palk­kai­sen teh­das­työ­läi­sen 15 eurolla.”

    Onko tuos­sa men­nyt luvut väärinpäin?

    Pitäi­si­kö ken­ties olla että perus­tur­va nousee 10e, mata­la­palk­kai­sen ansio­tur­va 15e, ja teh­das­työ­läi­sen 55e? Vai mil­lai­nen se kyt­kös on luonteeltaan?

  16. Az,

    Ihmi­sil­lä on Suo­mes­sa perus­tus­lain tur­vaa­ma oikeus mm. osal­lis­tua ja vai­kut­taa yhteis­kun­nas­sa. Jos pank­ki esi­mer­kik­si tekee las­kun mak­sa­mi­sen mah­dot­to­mak­si ilman inter­ne­tiä, sil­loin jokai­sel­la on olta­va oikeus ja mah­dol­li­suus käyt­tää tie­to­ko­net­ta. Kysy­mys ei ole röys­kä­ku­lut­ta­mi­ses­ta, vaan yhteis­kun­nan aset­ta­mien vel­voit­tei­den hoi­ta­mi­ses­ta. Oikeus puhe­li­men käyt­töön kuu­luu ihan samaan sar­jaan. Mm. edus­kun­nan oikeus­asia­mies on pää­tök­sis­sään jou­tu­nut toi­si­naan muis­tut­ta­maan viran­omai­sia täs­tä perus­tus­lain oikeudesta.

    Yksi­kään luu­dan työn­tä­jä (tar­koi­tat täl­lä ilmei­ses­ti arvo­kas­ta sii­vous­työ­tä teke­viä ihmi­siä) ei len­te­le pal­kal­laan ete­lään, syö kol­mea läm­min­tä ja kun­nol­lis­ta ate­ri­aa päi­väs­sä, tilaa kana­va­pa­ket­te­ja, pää­se hoi­toon jonot­ta­mat­ta jne.

  17. Mut­ta miten tuo käy­tän­nös­sä menee: jos perus­tur­vaa nos­tet­tai­siin ja sik­si myös ansio­tur­vaa pitäi­si nos­taa, mak­saa­ko TVR vai valtio?

    1. Ville:Tästä on kak­si eri mielipidettä.
      1) Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt: jos perus­tur­vaa nos­te­taan (työt­tö­myys­tur­van osal­ta) ansio-osa pysyy yhtä suu­re­na. Val­tio mak­saa perus­osan koro­tuk­sen myös ansio­päi­vä­ra­ho­jen osal­ta ja ansio-osa on yhtä pal­jon euro­ja perus­osan pääl­le kuin ennenkin.
      2) Toi­nen näke­mys: jos perus­tur­vaa nos­te­taan, ansio-osaa las­ke­taan yhtä pal­jon, jol­loin ansio­tur­val­la ole­vien kor­vaus pysyy yhtä suu­re­na (pait­si nii­den hyvin pie­niä tulo­jen vakuut­ta­nei­den koh­dal­la, joi­den ansio­tur­va nousee, jot­ta ei ei las­ki­si perus­tur­van ala­puo­lel­le). Val­tion mak­saa edel­leen ansio­tur­vas­ta perus­tur­vaa vas­taa­van, nyt kas­va­neen osuu­den. Val­tion menot kas­va­vat ja TVR:n menot pienenevät.

  18. Ilkal­le:
    Ilk­ka on oikeas­sa. Minul­la oli täs­sä kir­joi­tus­vir­he, piti olla 5,5 euroa eikä 55 euroa.
    Sen sijaan Ilk­ka unoh­taa tyys­tin, että ansio­tur­va on jo luon­nos­taan sidot­tu ansio­ta­soon, kos­ka ansio­tur­va riip­puu työt­tö­myyt­tä edel­tä­nees­tä pal­kas­ta. Sik­si ver­rat­taes­sa perus­päi­vä­ra­han ja ansio­päi­vä­ra­han koro­tuk­sen vai­ku­tus­ta, pitää ottaa huo­mioon se, että ansio­päi­vä­ra­hal­la ole­vat ovat jo saa­neet kom­pen­saa­tion ansio­ta­son nousus­ta. Kun ansio­ta­son nousu ote­taan huo­mioon perus­päi­vä­ra­han koro­tuk­ses­sa, ansio­ta­son nousu kor­va­taan ansio­päi­vä­ra­hal­la olleil­le osit­tain toistamiseen.

  19. Vaih­toeh­don 2) mukai­ses­ti siis voi­tai­siin pie­nen­tää työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su­ja, min­kä pitäi­si hel­pot­taa työl­lis­ty­mis­tä (aina­kin sivu­ku­lu­ja aina syy­te­tään työl­lis­tä­mi­sen esteek­si). Toi­saal­ta pitäi­si tie­ten­kin kerä­tä lisää vero­ja val­tiol­le jol­lain taval­la, mut­ta sopi­vas­ti koh­den­net­tu­na niil­lä voi­si olla posi­tii­vi­sia kokonaisvaikutuksia…

  20. Tämä voi men­nä yli hil­seen, mut­ta sal­lit­ta­neen pie­ni hör­höi­ly, kos­ka tun­nis­tan täs­sä aihees­sa jotain yleis­tet­tä­vää. Osmon usko ihmis­ten rehel­li­syy­teen ja ratio­na­li­su­teen on val­ta­va. Itse olen samanlainen.

    Käy­tän­nös­sä rehel­li­syys ja ratio­na­li­suus jää aina val­lan­hi­mon alle. Val­lan­kah­vas­sa har­voin menestyy/viihtyy sel­lai­nen hen­ki­lö, joka on sekä rehel­li­nen että jär­ke­vä. Sel­lai­nen menes­tyy ja viih­tyy joka NÄYTTÄÄ rehel­li­sel­tä ja järkevältä.

    Tämän ket­jun aihe on var­mas­ti 90 pro­sen­til­le päättäjistä/vaikuttajista/silmäntekijöistä lii­an moni­mut­kai­nen hah­mot­taa. Sik­si he pelaa­vat var­man ja tur­val­li­sen van­han päälle.

    Minul­le jäi soi­maan tämän illan Kym­me­nen uuti­ses­ta asian muka­tun­te­vat kom­men­tit, että jos Irlan­tia ei aute­ta seu­raa kaik­kea kau­heea. Six­ten Kork­man ym. todis­ti­vat suu­reen ääneen, että tulos­sa on suur­työt­tö­myys ym. eli lai­nau uutis­ten tekstiversiosta: 

    Euros­ta luo­pu­mi­nen tie­täi­si EU-mail­le kui­ten­kin todel­li­sia vai­keuk­sia, esi­mer­kik­si rajua työttömyyttä.”

    Euron ulko­puo­li­set­kin maat ovat EU-mai­ta, kuten Suo­men suu­rin kil­pai­li­ja pape­ri-bis­nek­ses­sä eli kruu­nul­laan mel­las­ta­va Ruot­si. Ruot­si on EU-maa. Miten euros­ta luo­pu­mi­nen kaa­tai­si Ruot­sin talouden?

    Minun täy­tyy sanoa, että kai­kis­ta yhteis­kun­nal­lis­ta ja var­sin­kin talou­del­li­sis­ta asioi­ta 90 % on täyt­tä mus­ta tun­tuu ‑tie­toa ja vain 10 % on tie­toa ja sekin on todennäköisyystietoa.

  21. Jee­sus­te­lua.
    Perus­tur­van taso on alhainen.
    Dema­rei­den oli­si syy­tä palaut­taa mie­liin, mitä Rafael Paa­sio sanoi Tam­pe­reel­la 25.06.1963: “Pien­ten, hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien ihmis­ten aut­ta­mi­nen on ainoa tie, jon­ka perus­tal­la sosia­li­de­mo­kraat­ti­nen aate­maa­il­ma lepää. Ne, jot­ka jää­vät jäl­keen, on yhteis­voi­min autet­ta­va ja koho­tet­ta­va tois­ten rinnalle.”
    Hän ei todel­la­kaan sano­nut, että asio­tur­vaa on koro­tet­ta­va vähin­tään 1.5‑kertaisesti samal­la mää­räl­lä. Aika moni van­hem­pi sosia­li­de­mo­kraat­ti ajat­te­lee samal­la taval­la kuin Rafael Paa­sio eikä samal­la taval­la kuin ay-lii­ke nykyi­sin. Mut­ta ay-liik­keen jäse­nis­tä vain 24% kan­nat­taa sosia­li­de­mo­kraat­te­ja — ei help­po asia demareille.

  22. Sha­keem,

    Kyl­lä alhai­sim­mil­la­kin pal­koil­la syö­dään kol­mes­ti päi­väs­sä ja Thai­maas­sa käy­dään, jos elää vähän­kään säästävästi.

    Mitä tulee työt­tö­mien oikeu­teen tie­to­ko­nei­siin ja kän­ny­köi­hin, niin puut­tu­mat­ta sii­hen mik­si tämän pitäi­si olla sub­jek­tii­vi­nen oikeus, niin kyl­lä van­ho­ja kän­ny­köi­tä ja tie­to­ko­nei­ta saa ilmai­sek­si kun käy vain hake­mas­sa. Ei liit­ty­mä­kään koh­tuut­to­mia mak­sa. Tie­to­ko­net­ta voi käyt­tää myös kirjastossa.

    Luu­dan työn­tä­mi­sel­lä en todel­la­kaan tar­koit­ta­nut hal­vek­sia tuo­ta tär­ke­ää työ­tä, vaan kuva­ta sitä, kuin­ka vuo­si­kym­men­ten ja ‑sato­jan läpi suh­tees­sa muut­tu­mat­to­mal­la toi­men­ku­val­la (toki on kai­ken­lais­ta väli­neis­töä ja kemi­kaa­lia) elää nykyi­sin hyvin runsaasti.

    Se on häm­mäs­tyt­tä­vää. Kuvit­te­le, että 1800-luvun teh­das- tai lai­tos­sii­voo­jal­le oli­si sanot­tu, että hänen työn­sä voi­si olla niin arvos­tet­tua, että sii­tä saa­dul­la pal­kal­la hän voi­si mat­kus­taa ker­ran vuo­des­sa maa­pal­lon toi­sel­le puo­lel­le, mihin hänen teh­taan­joh­ta­jal­la­kaan ei ollut varaa. Kuvit­te­le, että oli­sim­me voi­neet näyt­tää kai­ken nyky­päi­väi­sen yltä­kyl­läi­syy­den, ja ker­toa, että luut­tua­mal­la voi saa­da kai­ken tuon. Eikä tar­vit­se teh­dä kuin puo­let sii­tä työ­mää­räs­tä mitä hän teki, ja kesäl­lä sai­si 5 viik­koa pal­kal­lis­ta vapaata.

    Sii­voo­jan työn tuot­ta­vuus ei tie­ten­kään ole nous­sut tuos­sa mää­rin, se mikä on nous­sut on ylei­nen tuot­ta­vuus ja tätä myö­ten sii­voo­jan mah­dol­li­suus hin­noi­tel­la työn­sä arvo suh­tees­sa tuot­ta­vuu­den nousuun.

    Ilman ‘ylä­ker­ran pito­ja’, mis­sä tuo tuot­ta­vuus pää­osin on nos­tet­tu, sii­voo­ja oli­si edel­leen aitan nur­kas­sa, työ­tä 70h vii­kos­sa, elin­aja­no­do­te alle 40 vuotta.

    Mut­ta vaik­ka niis­tä pidois­ta, jois­ta muka mitään ei tipah­te­le, on tipah­del­lut kaa­pit täy­teen vaat­tei­ta, kes­kus­läm­mi­tys, moder­ni lää­ke­tie­de, auto, radio, jää­kaap­pi ja pakas­tin, troop­pi­set hedel­mät lähi­kau­pan hyl­lyl­le, ruo­an yli­tar­jon­ta, kodin­ko­neet, tele­vi­sio, tie­to­ko­ne, inter­net, ulko­maan­mat­kat jne. niin lähes aina tämän kehi­tyk­sen kulues­sa on vasem­mis­ton kan­ta ollut, että köy­hät köyhtyvät.

  23. Niin, onhan se häm­mäs­tyt­tä­vää, että — toi­sin kuin 1800-luvul­la — yri­tyk­sen alhai­sin­ta pal­kaa nos­ta­va hen­ki­lö voi saa­da mak­suk­si mil­tei tuhan­nes­osan par­haim­man pal­kol­li­sen tie­nes­teis­tä. Alhai­sin­ta­kin palk­kaa nos­ta­van työ on nyky­ään­kin ehdot­to­man vält­tä­mä­tön­tä, vaik­ka 1800-luvul­la jäte­huol­to oli lap­sen ken­gis­sään, ja oli kole­rat ja muut, jot­ka saat­toi­vat vie­dä niin köy­hän kuin rikkaankin. 

    Ja että on maan­vil­je­li­jöil­lä nyky­ään ihan trak­to­rit, vaik­ka jos­kus his­to­rias­sa on näl­kään kuol­tu! On se vaan hurjaa!

  24. Luin eilen, miten IMF:n pää­e­ko­no­mis­ti tote­si Euroo­pan tilanteesta:

    Labor mar­ket ins­ti­tu­tions tend to reward pri­vi­le­ged insi­ders at the expen­se of exclu­ded outsiders.”

    Eli köy­hiä toi­met­to­mia ei halu­ta suo­sia oikein muu­al­la­kaan Euroo­pas­sa, vaik­ka ei heil­le töi­tä­kään nyt ole tarjolla. 

    Sen sijaan rik­kai­ta kei­not­te­li­joi­ta suo­si­taan muun muas­sa sal­li­mal­la hei­dän takoa rahaa val­tion vel­ka­kir­joil­la ilman mitään riskejä.

    Epäi­le­mät­tä Rai­mo K nos­ti oikean asian esiin. Dema­rit ovat pahas­ti hukas­sa, kun nuo­les­ke­le­vat lii­kaa ay-lii­ket­tä. Dema­rit halu­aa olla työ­tä­te­ke­vien edu­na­ja­ja, ei enää vähä­osais­ten edunajaja.

  25. Eihän työ­tä­te­ke­vien etu­jen aja­mi­ses­sa sinän­sä ole mitään pahaa eikä vää­rää — Urpi­lai­sen puheen­vuo­ro oli ihan OK.
    Se, mikä ei ole OK, on työ­tä­te­ke­vien etu­jen aja­mi­nen vähä­osai­sia pai­na­mal­la — ja täs­sä suh­tees­sa dema­rien vii­me vuo­sien his­to­ria ei ole kunniakas.

  26. Se on häm­mäs­tyt­tä­vää. Kuvit­te­le, että 1800-luvun teh­das- tai lai­tos­sii­voo­jal­le oli­si sanot­tu, että hänen työn­sä voi­si olla niin arvos­tet­tua, että sii­tä saa­dul­la pal­kal­la hän voi­si mat­kus­taa ker­ran vuo­des­sa maa­pal­lon toi­sel­le puo­lel­le, mihin hänen teh­taan­joh­ta­jal­la­kaan ei ollut varaa”

    Eipä noi­hin mat­kai­le­viin lai­tos­sii­voo­jiin juu­ri­kaan tör­mää maailmalla.
    Tuo on sitä pia­noo­ra­mais­ta jar­go­nia joka ei perus­tu mihinkään,puhdasta probagandaa
    Rhaa pitää tul­la muu­al­ta esim vanhemmilta.
    Pie­ni­palk­kai­sen tulois­ta n 60–70 % menee asu­mi­seen ja lop­pu käy­tän­nös­sä ruo­kaan , ter­vey­den­hoi­toon etc

  27. Itse asias­sa Osmo sanoi jo yhden totuu­den eli perus­tur­van koro­tus voi­daan mak­saa kai­kil­le, myös ansio­tur­vaa saaville.
    Eikä se mak­sa val­tiol­le ‚kuin tuon 10 euroa per hen­ki­lö per päivä.

    Tuo lop­pu eli ansio­si­do­nan­nai­sen osuus tulee TVR:ltä, jon­ka osuu­den mak­sa­vat työn­te­ki­jät ja työnantajat
    Ja koro­tus­kin kos­kee vain uusia työt­tö­miä, van­ho­ja ei las­ke­ta uudes­taan kuin kor­kein­taa tuon perus­tur­van osal­ta eli van­hat nouse­vat tuon 10 euroa per päivä.
    Tar­kis­tin asian kun päi­vä­ra­ha nousi vuo­den alus­sa, naa­pu­ri­ni ei saa­nut koro­tus­ta minä uute­na sain.Periaate kun kuu­lem­ma on, että van­hoi­hin ei kajota.

    Ei aikai­sem­min ollut mikään ongel­ma korot­taa molem­pia esim Osmon minis­te­riai­ka­na esi­tyk­ses­sä lukee näin ja kum­paa­kin etuut­ta korotettiin

    HE 208/2001
    “Ansio-osan korot­ta­mi­nen 42 pro­sen­tis­ta 45 pro­sent­tiin ei aiheu­ta val­tiol­le kus­tan­nuk­sia, kos­ka val­tio ei vas­taa ansio-osan rahoituksesta.”

    Vas­ta por­va­ri­hal­li­tus on teh­nyt asias­ta peri­aa­te­ky­sy­myk­sen joka estää kai­ken muutoksen .
    Kysees­sä on tyy­pil­li­nen maccia­vel­li­mäi­nen pro­ba­gan­da­toi­mi: Ei ole vai­kea arva­ta mitä ihmi­set vas­taa­vat kun kysy­tään pitää­kö ensin pelas­taa huk­ku­va vai aut­taa jo ran­nal­le päässyttä

    Perus­tur­van koro­tuk­seen sisäl­tyy toi­nen­kin har­ha eli se vähen­tää suo­raan toi­men­tu­lo­tu­ki­ra­han jakoa ja asu­mis­tu­kea eli perus­tur­van koro­tus on pit­käl­ti vain saman rahan jaka­mis­ta toi­ses­ta taskusta.

    Taus­ta­na on por­va­ri­hal­li­tuk­sen tavoi­te ajaa alas ansio­si­don­nai­nen sosi­aa­li­tur­va ja ay-liike.
    Sen vuok­si tähän asi­aan on sisäl­ly­tet­ty ennä­tys­mää­rä populismia

    1. Val­tiol­le ei mikään mak­sa mitään vaan veron­mak­sa­jil­le. Työt­tö­myys­va­kuu­tus on pakol­li­nen vero, jos­ta ei voi kiel­täy­tyä. Se on siis vero, joka mak­saa veron­mak­sa­jal­le ihan yhtä pal­jon kuin saman­suu­rui­nen palk­kaan koh­dis­tu­nut vero, jota kut­su­taan jol­lain toi­sel­la nimellä.

  28. Muu­ten­kin työt­tö­mien pilk­kaa­mi­ses­ta on teh­ty kan­san­hu­via, Hesa­ri­kin pis­ti pys­tyyn kil­pai­lun, kuka kek­sii haus­kim­man tavan kyy­kyt­tää työtöntä.
    Esi­tyk­sis­tä ei puut­tu­nut kuin se, että työt­tö­mäl­tä revi­tään ham­paat suus­ta ja lähe­te­tään Ruot­siin huoraksi.

    Työt­tö­mien työl­lis­tä­mi­ses­tä on teh­ty kou­lu­kiusaa­jien huvia.

    Jos sama aesit­täi muis­ta väes­tö­ryh­mis­tä niin se täyt­täi­si kii­ho­tuk­sen kan­san­ry­mää vas­taan, mut­ta työ­tön on lainsuojaton

  29. Tvaa­ra,

    Gaus­sin käy­rän oikea lai­ta on tuot­ta­nut lähes kai­ken sen edis­tyk­sen, min­kä takia se sii­voa­ja ei enää nuku aitan nur­kas­sa, eikä maan­vil­je­li­jä kuo­ki näl­kä­ra­jal­la kädet ruvil­la rou­tais­ta maata.

    Kun ymmär­re­tään, että Gaus­sin käy­rän oikea lai­ta pää­osin tuot­taa edis­tyk­sen kai­kil­le taka­naan ole­vil­le, kos­ka nämä ovat pää­osin kyke­ne­mät­tö­miä edis­tyk­seen, niin ymmär­re­tään, että resurs­sien mit­ta­va allo­koi­tu­mi­nen täl­le oikeal­le reu­nal­le on koko yhteis­kun­nan etu. Myös taka­na tule­vien. Sen sijaan, että vasen reu­na pysy­väs­ti valit­taa, että he ovat lii­an köy­hiä, hei­dän tuli­si olla äärim­mäi­sen kii­tol­li­sia sii­tä, mitä sel­lais­ta he ovat saa­neet, jota itse eivät iki­nä oli­si kyen­neet tuottamaan. 

    Sii­voa­jien työ ei ole “ehdot­to­man vält­tä­mä­tön­tä”, vaan kor­vat­ta­vaa. Toki Gaus­sin käy­rän oikea lai­ta voi­si teh­dä saman työn, ja parem­min, jos sen teke­mi­seen oli­si houkuttimia.

    Työ, mikä on ehdot­to­man vält­tä­mä­tön­tä, eikä kor­vat­ta­vis­sa, on työ vapaan meri­to­kraat­ti­sen pyra­mi­din hui­pul­la. Ylem­pi por­ras kyke­nee alem­pien por­tai­den työ­hön useam­mal­la tasol­la, mut­ta alem­pi ei ylem­pien. Oikeal­la ole­va voi kor­va­ta vasem­mal­la ole­van, vasem­mal­la ole­va ei voi kor­va­ta oikeal­la olevaa.

    Tuo­tan­non kehit­ty­mi­nen syn­tyy ylhääl­lä ja jakau­tuu alem­mas. Kaik­ki tär­keim­mät inno­vaa­tiot lääk­keis­tä inter­net­tiin ovat län­si­mai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa “tipah­del­leet” alim­mil­le askel­mil­le saak­ka. Väi­te, että köy­hät köyh­tyi­si­vät, eli toi­sin sanoen täy­sin sama väi­te kuin että trickle dow­nia ei tapah­tui­si, on yksin­ker­tais­ta vir­heel­li­nen. Mut­ta vaik­ka ylä­ker­ras­ta tie­to­ko­ne tip­pui­si var­pail­le ja kän­nyk­kä kop­sah­tai­si pää­hän, niin yhä vain väi­tet­täi­siin, että mitään ei olla saa­tu, “köy­hem­piä kuin 70-luvul­la” tai muu­ta vas­taa­vaa epätotuutta.

    Koko vasem­mis­ton ole­mas­sao­lo perus­tuu poh­jim­mil­taan tähän vir­he­kä­si­tyk­seen ja tie­toi­seen valeh­te­luun, jon­ka oikea pon­nin on kat­ke­ruus sii­tä, että yhteis­kun­ta väis­tä­mät­tä on meritokraattinen. 

    Vasem­mis­ton his­to­rial­li­nen haa­ve ylä­ker­ran pito­jen lopet­ta­mi­ses­ta oli­si tuo­min­nut köy­hät köy­hyy­teen, kehi­tyk­sen tipah­te­le­mi­nen oli­si vaimentunut.

    Trak­to­ri. Voi hur­jaa!” ilka­moin­ti joten­kin tun­tuu olet­ta­van, että trak­to­ri ja muut vas­taa­vat kek­sin­nöt oli­vat itses­tään­sel­vyyk­siä. Eivät ole olleet, eivät­kä ole tulevaisuudessa.

    Ne edel­lyt­tä­vät pyra­mi­di­sen raken­teen. Tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä tulee tapah­tu­maan mer­kit­tä­viä inno­vaa­tioi­ta, jot­ka nekin tipah­te­le­vat alim­mil­le por­tail­le asti, kuten tähän­kin saak­ka, ja vasen lai­ta tulee yhä vain kat­ke­ri­na ja kateel­li­si­na valit­ta­maan, kuin­ka he vain köyh­ty­vät, ja hei­dän tilan­teen­sa vain huo­no­nee, vaik­ka oikeas­ti se para­nee oikean lai­dan vedos­sa koko ajan, ja kaik­ki se mitä he saa­vat on sel­lais­ta, mitä he eivät oli­si itse iki­nä pys­ty­neet kehittämään.

    Se on mik­si he ovat alem­mil­la por­tail­la. He eivät itse pys­ty mer­kit­tä­väs­ti tilaan­sa paran­ta­maan, eivät mitään sin­ne­päin­kään kuin mis­sä mitas­sa 1800-luku ero­aa 2000-luvusta.
    Hei­dän hal­lit­se­man­sa yhteis­kun­ta eläi­si edel­leen sitä kole­ran ja kur­juu­den aikaa, täy­sin kyke­ne­mät­tö­mä­nä paran­ta­maan kenen­kään ase­maa. Joten ikui­sen kat­ke­ruu­den sijaan vasem­mal­la voi­tai­siin välil­lä olla kii­tol­li­sia niil­le, ket­kä hei­dän­kin ase­maan­sa ovat hei­dän puo­les­taan paran­ta­neet ja mah­dol­lis­ta­neet kaik­kiin men­nei­siin aikoi­hin näh­den ruh­ti­naal­li­sen elin­ta­son luu­taa­kin työntämällä.

  30. Rai­mo K:

    Etu­ryh­mät kat­soi­vat omaa suh­teel­lis­ta ase­maan­sa ja ajaes­saan omia etu­jaan pai­na­vat usein väis­tä­mät­tä mui­den etu­ja alas. Tie­ten­kään aina ei ole kyse nol­la­sum­ma­pe­lis­tä, mut­ta suu­rek­si osak­si on.

    Työ­mark­ki­na­tuel­la ja toi­meen­tu­lo­tuel­la elä­vät ovat myös pas­sii­vi­sia äänes­tä­jiä ja vie­lä popu­lis­miin tai­pu­vai­sia, joten ei hei­tä kan­na­ta pal­jon kosis­kel­la. Dema­rei­den on hel­pom­pi suun­na­ta vies­tin­sä työ­elä­mäs­sä ole­vil­le kuin hajot­taa vies­te­jä myös työ­elä­män ulko­puo­li­sil­le hen­ki­löil­le. Siis kysy­mys on lopul­ta valtapelistä.

    Dema­rei­den perus­fi­lo­so­fia­na on ollut tasa-arvo, oikeu­den­mu­kai­suus ja soli­daa­ri­suus. Mut­ta nyt Urpi­lai­nen ja kump­pa­nit tavoit­te­le­vat valtaa.

    Kir­kon pii­ris­sä käy­ty kes­kus­te­lu osoit­taa, että lähim­mäi­sen­rak­kau­del­la ja oikeu­den­mu­kai­suu­den vaa­ti­muk­sil­la on veto­voi­maa. Ne ovat aika lähel­lä dema­rei­den alku­pe­räi­siä arvo­ja, jot­ka nyky­de­ma­rit ovat val­ta­pe­lis­sään unohtaneet.

  31. Kun ymmär­re­tään, että Gaus­sin käy­rän oikea lai­ta pää­osin tuot­taa edis­tyk­sen kai­kil­le taka­naan ole­vil­le, kos­ka nämä ovat pää­osin kyke­ne­mät­tö­miä edis­tyk­seen, niin ymmär­re­tään, että resurs­sien mit­ta­va allo­koi­tu­mi­nen täl­le oikeal­le reu­nal­le on koko yhteis­kun­nan etu.

    Tätä yksin­ker­tais­ta kuvaa hie­man moni­mut­kais­taa se, että “resurs­sien allo­koi­tu­mi­nen” eli talou­del­li­set kan­nus­teet eivät ole miten­kään kovin hyvä kan­nus­tin kun puhu­taan kog­ni­tii­vi­ses­ti haas­ta­vis­ta teh­tä­vis­tä. Itsea­sias­sa ymmär­tääk­se­ni päin­vas­toin, suu­ret talou­del­li­set kan­nus­teet hei­ken­tä­vät kog­ni­tii­vi­ses­ti haas­ta­vien teh­tä­vien suorittamista. 

    Todel­li­suu­des­sa parem­mat kan­nus­teet noi­hin kog­ni­tii­vi­ses­ti haas­ta­viin teh­tä­viin minun ymmär­ryk­se­ni mukaan liit­ty­vät mah­dol­li­suuk­siin oppia ja ymmär­tää uusia asioi­ta, vapau­teen teh­dä asioi­ta joten­kin itseoh­jau­tu­vas­ti ja sii­hen, että teh­tä­vät tun­tu­vat mie­lek­käil­tä. (Jot­ka tot­ta­kai ovat hel­pom­min saa­vu­tet­ta­vis­sa “lep­poi­sam­mas­sa” yhteiskunnassa.)

  32. Kun ymmär­re­tään, että Gaus­sin käy­rän oikea lai­ta pää­osin tuot­taa edis­tyk­sen kai­kil­le taka­naan ole­vil­le, kos­ka nämä ovat pää­osin kyke­ne­mät­tö­miä edis­tyk­seen, niin ymmär­re­tään, että resurs­sien mit­ta­va allo­koi­tu­mi­nen täl­le oikeal­le reu­nal­le on koko yhteis­kun­nan etu.”

    Höpö, höpö USA:n kor­kein ÄO on James Wood­sil­la n 180. Hän on kui­ten­kin b‑luokan näyt­te­li­jä. Mitä suur­ta hyvää hän on saa­nut aikaan pait­si 1000 tv- tappoa.

    Ei älyk­kyys takaa vie­lä mitään hyväntuottoa.
    Ei New­ton­kaan mitään laa­jaa hyvää luo­nut, vat­sa ne mil­joo­nat tavi­sin­si­nöö­rit ovat luo­neet hyvinvointia.
    Ja Sta­lin­kin oli äly­käs, mut­ta tuo­tos jotain muu­ta kuin hyvää

  33. Se on siis vero, joka mak­saa veron­mak­sa­jal­le ihan yhtä pal­jon kuin saman­suu­rui­nen palk­kaan koh­dis­tu­nut vero, jota kut­su­taan jol­lain toi­sel­la nimellä.”

    Tuo­kin sisäl­tää tie­ty­nas­tei­sen probagandaneäkemyksen.
    Vera­ti­lin ker­ran huvik­se­ni USA julk­sien talou­den bud­jett­ja Suo­meen ja vuo­den 2006 bud­je­teis­ta sai yllät­tä­vän kuvan vereasteista.
    Kum­pi­kin val­tio käyt­ti bud­je­tis­saan jul­kis­ta rahaa 36 % bkt:sta . Kui­ten­kin USA ilmoit­taa koko­nais­ve­roas­teek­si samal­le vuo­del­la 28 % ja Suo­mi 43 %.
    Kysy­mys­hän on pro­ba­gan­das­ta, USA halu­aa vies­tiä, että se on mata­lan vero­tuk­sen maa, Suo­mi taas , että se on kor­kean vero­tuk­sen maa.

  34. Rai­mo K:

    Eihän työ­tä­te­ke­vien etu­jen aja­mi­ses­sa sinän­sä ole mitään pahaa eikä väärää

    Tot­ta­kai se on vää­rin ihan samal­la taval­la kuin jos ajais min­kä tahan­sa muun hyvä­osais­ten ryh­män etua koko yhteis­kun­nan kustannuksella.

  35. Hel­sin­gin pitä­jän leh­ti (Hel­sinks­ka­ja Prav­da) jul­kai­si 16/11 kir­joi­tuk­se­ni mie­li­bi­dee-sivul­laan lyhen­net­ty­nä ja muo­kat­tu­na. Täs­sä lähet­tä­mä­ni versio:

    SAK EI LUOVU TYÖTTÖMIEN VASTAKKAIN ASETTELUSTA

    Outi Alan­ko-Kahi­luo­to (vihr) kir­joit­ti (HS Mie­li­pi­de 12. 11.) ansiok­kaas­ti työt­tö­myys­tur­vas­ta. Kuten hän tote­si, perus­tur­va on jätet­ty — ei jää­nyt — puo­leen ansio­tur­van tasos­ta. Hän myös kysee­na­lais­ti SAK:lle pyhän, näi­den kah­den tuki­muo­don väli­sen kyt­kök­sen sekä ihmet­te­li SAK:n “halut­to­muut­ta aset­taa etusi­jal­le nii­tä, joi­den asiat on keh­noim­min järjestetty”.

    Sinik­ka Näät­saa­ri SAK:sta vas­ta­si (HS Mie­li­pi­de 13. 11.) tähän otsi­kol­la “Työt­tö­miä ei saa aset­taa vas­tak­kain”. Koko hänen kir­joi­tuk­sen­sa on har­kit­tu­jen vää­ris­te­ly­jen kokoel­ma. Kuten taval­lis­ta, Näät­saa­ri antaa ymmär­tää, ettei­vät muut kuin ansio­si­don­nai­sen naut­ti­jat oli­si jär­jes­täy­ty­nei­tä ja jäsen­mak­sun­sa mak­sa­nei­ta ay-jäse­niä. Alan­ko-Kahi­luo­to puhuu tosin sana­tar­kas­ti perus­tur­vas­ta eikä työ­mark­ki­na­tues­ta, mut­ta kuten Näät­saa­ri hyvin tie­tää, on kyse vain seman­tii­kas­ta. Työ­tön saa tilil­leen molem­mis­ta saman rahan. Mik­si Näät­saa­ri “unoh­taa” työ­mark­ki­na­tuen? Koko työ­his­to­rian­sa ajan jäsen­mak­su­ja mak­sa­neet, mut­ta ansio­si­don­nai­sel­ta pudon­neet työt­tö­mät ovat perus­ra­ha­lais­ten kans­sa aivan samas­sa ase­mas­sa — kii­tos mm. SAK:n passiivisuuden.

    Näät­saa­ren mukaan “ei ole oikein, että val­tio ran­kai­si­si työt­tö­myys­kas­so­jen jäse­niä mak­sa­mal­la työt­tö­myys­tur­vaa enem­män niil­le, jot­ka eivät ole kas­so­jen jäse­niä”. Mitä? Kuka täl­lais­ta on vaa­ti­nut? Näät­saa­ri on SAK:n litur­gian sisäis­tä­nee­nä huo­les­tu­nut ansio­tur­van suu­ruu­des­ta, mut­tei mai­nit­se sitä, että se on pie­nim­mil­lään­kin aina tuplas­ti isom­pi työ­mark­ki­na­tu­kea. Hän jat­kaa: “On synk­kää aja­tel­la, että sosi­aa­li­tur­vaa voi­daan paran­taa vain leik­kaa­mal­la sitä toi­sil­ta.” En ole tois­tai­sek­si kuul­lut kenen­kään vaa­ti­neen min­kään ryh­män tukien leik­kaa­mis­ta, ainoas­taan pie­nim­pien korottamista.

    Val­to Kos­ki (sd) ereh­tyi vuon­na 2009 teke­mään edus­kun­ta-aloit­teen perus­tur­van nos­ta­mi­ses­ta 120 eurol­la kuu­kau­des­sa. Eero Hei­nä­luo­ma ja SAK suut­tui­vat esi­tyk­ses­tä ja Hei­nä­luo­ma pai­nos­ti esi­tyk­sen alle­kir­joit­ta­jat vetä­mään nimen­sä yksi­tel­len pois ja lopul­ta Kos­ken peru­maan koko esi­tyk­sen. En jak­sa olla ihmet­te­le­mät­tä, eikö SAK:sta löy­dy yhtä­kään kaa­de­ria, joka uskal­tai­si sanoa täs­tä asias­ta totuut­ta. Luu­li­si edes rivi­jä­sen­ten ole­van joh­ta­ji­aan enem­män huo­lis­saan työ­mark­ki­na­tuen tasos­ta. Kuka tahan­sa voi jo ensi vii­kol­la saa­da vapaa­li­pun YT-teat­te­riin ja parin vuo­den ansio­si­don­nai­sen nau­tit­tu­aan pää­tyä perusrahoille.

    Kari Nikan­der
    Käsin­la­to­ja emeritus
    Kir­ja­lii­ton jäsen vuo­des­ta 1973
    Hyvinkää

    PS
    J.P. Roos kir­joit­ti samal­la sivul­la: “Sitä (SAK:ta) kiin­nos­taa nykyi­nen eikä enti­nen jäsen­kun­ta.” Työt­tö­mät ja elä­ke­läi­set pysy­vät kyl­lä jäse­ni­nä ellei­vät vasi­ten eroa lii­tos­ta (lat. huom.).

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    “Sen sijaan Ilk­ka unoh­taa tyys­tin, että ansio­tur­va on jo luon­nos­taan sidot­tu ansio­ta­soon, kos­ka ansio­tur­va riip­puu työt­tö­myyt­tä edel­tä­nees­tä palkasta.”

    Minä en unoh­da mitään. Sinä sen sijaan ereh­dyt luul­les­sa­si, että ansio­päi­vä­ra­hal­la ole­vat ovat jo saa­neet täys­mää­räi­sen kom­pen­saa­tion ansio­ta­son nousus­ta. Todel­li­suu­des­sa vain ansio­päi­vä­ra­han ansio-osa riip­puu ansiois­ta. Perus­osa, joka muo­dos­taa kes­ki­mää­räi­ses­tä ansio­päi­vä­ra­has­ta noin puo­let, ei kas­va ansioi­den muka­na. Se on sidot­tu perus­päi­vä­ra­han ja sitä kaut­ta kan­sa­ne­lä­kein­dek­sin tasoon. Näin ollen ansio­päi­vä­ra­hat kas­va­vat suu­rin piir­tein kuu­lui­san tai­te­tun indek­sin mukais­ta vauh­tia. Kun ansio­ta­son nousu on inflaa­tio­ta nopeam­paa, jää­vät ansio­päi­vä­ra­hat jäl­keen ansio­ta­son kas­vus­ta. Tämän takia indek­si- ja taso­ko­ro­tuk­set perus­osaan ovat perus­tel­tu­ja aivan samal­la taval­la kun ne ovat tar­peen perus­päi­vä­ra­han­kin kohdalla.

    Jos perus­päi­vä­ra­ha, ja sitä kaut­ta ansio­päi­vä­ra­han perus­osa, oli­si sidot­tu ansio­ta­soin­dek­siin, pysyi­si sekä perus­päi­vä­ra­ha että ansio­päi­vä­ra­ha muka­na ylei­ses­sä ansio­ke­hi­tyk­ses­sä. Ansio­päi­vä­ra­hat eivät kas­vai­si mitään tuplavauhtia.

    Jos sen sijaan perus­päi­vä­ra­han ja ansio­päi­vä­ra­han väli­nen kyt­kös pois­tet­tai­siin, jäi­si­vät ansio­päi­vä­ra­hat entis­tä enem­män jäl­keen ansio­ta­son kehi­tyk­ses­tä. Ansio­päi­vä­ra­ho­jen osto­voi­ma­kin voi­si rapau­tua, jos ansioi­den kas­vu ei ole ei ole huo­mat­ta­vas­ti inflaa­tio­ta nopeampaa.

    Kyt­kös on siis ihan oikeas­ti perus­tel­tu nykyis­ten etuus­sään­tö­jen kans­sa. Kyt­kök­sen pur­ka­mi­nen edel­lyt­täi­si suu­rem­paa remont­tia jär­jes­tel­mään. Pitäi­si siir­tyä jär­jes­tel­mään jos­sa ansio­päi­vä­ra­ha kor­vaa tie­tyn pro­sent­tio­suu­den kai­kis­ta tulois­ta, eikä tiet­tyä pro­sent­tio­suut­ta perus­osan ylit­tä­vis­tä tulois­ta, kuten tapah­tuu nyky­ään. Eli saman­tyyp­pi­seen sys­tee­miin kuin sv-päi­vä­ra­hois­sa tai työ­eläk­keis­sä. Samal­la meni­si koko rahoi­tus­jär­jes­tel­mä uusik­si. Toki täl­lai­nen vaih­toeh­to on mah­dol­li­nen, mut­ta se vaa­tii hyvin perus­teel­lis­ta poh­din­taa ja val­mis­te­lua. Pel­kän kyt­kök­sen pois­ta­mi­nen oli­si help­poa, mut­ta se ihan oikeas­ti vaa­ran­tai­si ansio­päi­vä­ra­ho­jen osto­voi­man pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Ei ay-lii­ke sitä kyt­kös­tä pelk­kää ilkeyt­tään puo­lus­ta, vaan se on ihan oikeas­ti ansio­päi­vä­ra­ho­jen osto­voi­man säi­lyt­tä­mi­sen edel­ly­tys, ja sitä kaut­ta työt­tö­myys­ris­kin alla toi­mi­vil­le työn­te­ki­jöil­le hyvin tär­keä asia.

  37. Lii­an vanha, 

    Pro­pa­gan­da, ei probaganda. 

    Pro­ba­gan­da näyt­tää tosi nau­ret­ta­val­ta, Suo­li24-tasoi­sel­ta, perus­kou­lun kes­ken­jät­tä­neen Simon hengentuotteelta.

    Se ei sel­väs­ti­kään ole ole kir­joi­tus­vir­he, kos­ka teks­tis­sä­si ko. sana on AINA väärin. 

    Tämän kom­men­tin tar­koi­tus on sekä pal­vel­la pals­tan tasoa että tuoda/suoda sinul­le hen­ki­lö­koh­tai­sen kie­lel­li­sen kehi­tyk­sen mahdollisuus. 

    (-pals­tan val­tuu­tet­tu kie­li­po­lii­si­tar Elina)

  38. Eri­koi­sek­si tuön ansio-ja per­su­tu­ra­van väli­sen yhtey­den kat­kai­se­mis­vaa­ti­muk­sen tekee se, että vas­taa­vaa kat­kos­ta ei vaa­di­ta yrit­tä­jien eikä maa­ta­lous­yrit­tä­jien aniosturvaan

    Eli taus­tal­la on aivan tar­kas­ti pal­kan­saa­jaa vas­taan suun­nat­tu ope­raa­tio “työ­väen” puo­luei­den taholta

    1. Mis­tä Lii­an van­ha kek­sii­kin nämä vai­no­har­hai­set kuvi­tel­mat? Toki samat sään­nöt kos­ke­vat yrit­tä­jä ja maatalouseläkkeitä.

  39. Sep­po S: “Rai­mo K: Etu­ryh­mät kat­soi­vat omaa suh­teel­lis­ta ase­maan­sa ja ajaes­saan omia etu­jaan pai­na­vat usein väis­tä­mät­tä mui­den etu­ja alas. Tie­ten­kään aina ei ole kyse nol­la­sum­ma­pe­lis­tä, mut­ta suu­rek­si osak­si on.”

    Täs­sä ei ole mie­les­tä­ni nol­la­sum­ma­pe­lis­tä kysy­mys — vaik­ka tuo Näät­saa­ri yrit­tää­kin niin vakuuttaa.

  40. ilk­ka: “Jos sen sijaan perus­päi­vä­ra­han ja ansio­päi­vä­ra­han väli­nen kyt­kös pois­tet­tai­siin, jäi­si­vät ansio­päi­vä­ra­hat entis­tä enem­män jäl­keen ansio­ta­son kehi­tyk­ses­tä. Ansio­päi­vä­ra­ho­jen osto­voi­ma­kin voi­si rapau­tua, jos ansioi­den kas­vu ei ole ei ole huo­mat­ta­vas­ti inflaa­tio­ta nopeampaa.”

    Käsi­tyk­se­ni (joka voi olla van­hen­tu­nut) mukaan ansio­tur­va las­ke­taan työt­tö­mäk­si jää­vän sen het­ki­sen ansion mukaan — sii­nä siis ovat muka­na kaik­ki ko. hen­ki­lön saa­mat todel­li­set koro­tuk­set. Mah­dol­li­nen rapau­tu­mi­nen tapah­tuu siis sen kuu­lui­san 500 päi­vän aika­na, jona ansio­tur­vaa saa. Sil­lä tus­kin on oleel­lis­ta mer­ki­tys­tä nykyi­sen­ta­sois­ten pal­kan­ko­ro­tus­ten aikana.
    Jos pal­kan­ko­ro­tuk­set ovat inflaa­tio­ta pie­nem­mät, osto­voi­ma tosi­aan rapau­tuu — niin pal­kan­saa­jien kuin ansio­tur­van saa­jien osal­ta, mut­ta ansio­tur­va­han on sidot­tu nime­no­maan ansio­ta­soon eikä ole perus­tel­tua, että ansio­tur­va kas­vai­si reip­paam­min kuin palkkataso.

  41. Lii­an van­ha: “Eri­koi­sek­si tuön ansio-ja per­su­tu­ra­van väli­sen yhtey­den kat­kai­se­mis­vaa­ti­muk­sen tekee se, että vas­taa­vaa kat­kos­ta ei vaa­di­ta yrit­tä­jien eikä maa­ta­lous­yrit­tä­jien aniosturvaan.”

    Sitä ei vaa­di­ta, kos­ka yrit­tä­jil­lä (ml. maa­ta­lous­yrit­tä­jät) ei tuo­ta ansio- ja per­su­tu­ra­vaa ole lainkaan.

  42. Ei minun tar­vit­se kek­siä ‚on puhut­tu vain pal­kan­saa­jien etu­jen leikkaamisesta

  43. Voi­tai­siin pal­kan­saa­jil­le­kin ottaa vähän mal­lia yrit­tä­jien maksuista.

    On mei­naan yrit­tä­jien työt­tö­myys­kas­san jäsen­mak­su suo­ma­lai­sel­le kes­ki­tu­loi­sel­le seit­sen­ker­tai­nen loi­maan kas­saan ver­rat­tu­na ja yrit­tä­jien työt­tö­myys vain 3%. Suh­tees­sa työt­tö­myy­teen yrit­tä­jät mak­sa­vat 12x jäsen­mak­sua YTK:n jäse­niin ver­rat­tu­na! Työt­tö­myyt­tä rahoi­te­taan­kin veron­mak­sa­jien ja kaik­kien työn­te­ki­jöi­den pus­sis­ta. Oli­si oikein, jos nämä eivät oli­si vero­luon­toi­sia mak­su­ja, vaan oikeas­ti vapaa­eh­toi­nen valinta.

    ilk­ka:
    “Jos sen sijaan perus­päi­vä­ra­han ja ansio­päi­vä­ra­han väli­nen kyt­kös pois­tet­tai­siin, jäi­si­vät ansio­päi­vä­ra­hat entis­tä enem­män jäl­keen ansio­ta­son kehityksestä”

    Ja tämä oli huo­no asia koska…?

  44. Itse asias­sa por­va­ri­hal­li­tuk­sel­la on muo­dos­taa Suo­mes­ta pik­ku- Ame­rik­ka, jos­sa suu­rin osa kan­sas­ta elää mataln perus­tur­van varas­sa ja yri­tyk­set tar­joa­vat sit­ten pie­nel­le elii­til­le mit­ta­vat edut.

    Kun yhä har­vem­pi hyö­tyy ansio­si­do­nan­nai­ses­ta niin sil­loin se menet­tää oikeu­ten­sa ja merkityksensä .
    Anio­si­do­na­ni­sen ja perus­tur­van väli­sen eron pie­nen­ty­mi­nen mer­kit­see , että yhä har­vem­pi on kas­san jäsen, kos­ka perus­tur­va tar­jo­aa saman tai parem­man etuuden.

    Hyvä esi­merk­ki on irti­sa­no­mis­kor­vaus ja sen kehit­ty­mi­nen hyvä­palk­kais­ten etuu­dek­si ‚suu­ret yri­tyk­set tar­joa­vat sitä jo asian­tun­ti­ja­ta­sol­le saakka.
    Sen sijaan EK oli val­mis aja­maan vaik­ka maan kon­kurs­sin, jot­ta se ei ulo­tu duunaritasolle

  45. Tämän kom­men­tin tar­koi­tus on sekä pal­vel­la pals­tan tasoa että tuoda/suoda sinul­le hen­ki­lö­koh­tai­sen kie­lel­li­sen kehi­tyk­sen mahdollisuus.”

    Olen jo aiko­ja sit­ten ymmär­tä­nyt, että olen lii­an rah­vaan­omai­nen pals­tal­le ja häi­rit­sen elii­tin sivis­ty­nyt­tä diskuteerausta
    Mut­ta jos halu­taan saa­da jotain aikaan niin hie­nos­tu­neen pil­kun­vii­lauk­sen kaut­ta ei syn­ny mitään, kuten tuo Osmon­kin 20 vuot­ta aja­mat asiat.

    Mut­ta on hyvä, että jol­la­kin on aika vii­la­ta pilk­kua­kin, eipä häi­rit­se nii­tä ‚jot­ka teke­vät jotain

  46. az:

    Kun ymmär­re­tään, että Gaus­sin käy­rän oikea lai­ta pää­osin tuot­taa edis­tyk­sen kai­kil­le taka­naan ole­vil­le, kos­ka nämä ovat pää­osin kyke­ne­mät­tö­miä edis­tyk­seen, niin ymmär­re­tään, että resurs­sien mit­ta­va allo­koi­tu­mi­nen täl­le oikeal­le reu­nal­le on koko yhteis­kun­nan etu. 

    Minä näen tämän asian hie­man toi­sin. Gaus­sin oikea lai­ta tar­vit­see sitä vasen­ta lai­taa huo­leh­ti­maan hei­dän lap­sis­ta, kun he ovat sii­nä arvok­kaas­sa työs­sään, toi­mi­maan valin­ta­myy­mä­län kas­soi­na, kun he tar­vit­se­vat käy­dä ostaa­mas­sa ruo­kaa, jne. Käy­tän­nös­sä se ylin 10% ei miten­kään pys­tyi­si pyö­rit­tä­mään nykye­lin­ta­sois­ta yhteis­kun­taa ilman pohja-90%:a.

    On tot­ta, että huip­puin­si­nöö­ri voi­si olla koto­na pie­niä lap­si­aan kait­se­mas­sa tai sii­vo­ta itse asun­ton­sa, mut­ta pal­jon jär­ke­väm­pää niin hänen itsen­sä kuin koko yhteis­kun­nan­kin kan­nal­ta on se, että hän on teke­mäs­sä sitä insi­nöö­ri­tou­hu­aan ja sit­ten jakaa sen arvos­ta osan las­ten­hoi­ta­jal­le ja sii­voo­jal­le, jot­ka tosi­aan sii­tä saa­vat parem­man elin­ta­son kuin juu­ri kukaan 1800-luvul­la. Kun tämä pätee, on minus­ta vää­rin sanoa, että kaik­ki nykyi­nen elin­ta­so on sen insi­nöö­rin ansio­ta. Sen saa­vut­ta­mi­seen tar­vit­tiin myös sen las­ten­hoi­ta­jan ja sii­voo­jan työ­pa­nos­ta myös. 

    Lisäk­si on vie­lä huo­mat­ta­va se, että sii­nä omas­sa työs­sään­kin se insi­nöö­ri tar­vit­see kai­ken sen infra­struk­tuu­rin, mikä nyky­ai­kai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa hänel­le on tar­jol­la. Jos hänet hei­tet­täi­siin sin­ne 1800-luvul­le, hänen tuot­ta­vuu­ten­sa ei oli­si lähel­le­kään sitä nykyis­tä tasoa. 

    Ja lopuk­si sanoi­sin, että jos tuloe­ro­ja ei tasoi­tel­tai­si lain­kaan, seu­rauk­se­na voi­si olla mel­la­koi­ta ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa val­lan­ku­mous ja tämä oli­si hänen elin­ta­sol­leen pal­jon suu­rem­pi isku kuin mikään verotus.

    Mitä resurs­sien allo­koin­tiin tulee, niin hän tar­vit­see ne resurs­sit siel­lä työs­sään. Se, että insi­nöö­ril­lä on varaa pal­jon suu­rem­paan kulu­tuk­seen kuin sii­voo­jal­la, ei paran­na hänen tuot­ta­vuut­taan miten­kään. Se, että hän ajaa city­maas­tu­ril­la ja sii­voo­ja pol­kee pol­ku­pyö­räl­lä, ei tee hänes­tä lain­kaan tuottavampaa.

  47. Eiks työ­mark­ki­na­jär­jes­töt aja aktii­vi­ses­ti perus­päi­vä­ra­hoil­le pudon­nei­ta pois. 

    Aka­va tai aina­kin siis Diplo­mi-Ini­si­jöi­den etu­jär­jes­tö (mikä lie) vaa­ti perus­päi­vä­ra­ha­lai­sia luo­vut­ta­maan täs­mäl­leen kuu­kau­den net­to­palk­kan­sa, mikä­li halua­vat pysyä jäseninä. 

    Ilkein­tä on tie­tys­ti se, että kun lii­tyin, niin sopi­mus oli se, työt­tö­mien ei tar­vin­nut mak­saa mitään.

  48. Minus­ta on huvit­ta­vaa, kuin­ka az puhuu trickle dow­nis­ta, hauk­kuu vasem­mis­toa ja puo­lus­taa suu­ria tuloe­ro­ja viit­taa­mal­la Gaus­sin käy­rään, mut­tei kos­kaan tule mai­nin­neek­si min­kä jakau­maa hän tar­koit­taa. Hän antaa ymmär­tää, että sekä resurs­sit että kyvyt jakau­tu­vat samal­la jakau­mal­la, että nykyi­sin “ylhääl­lä” ole­vien työ tuot­taa lähes kai­ken hyö­dyn ja “alem­pa­na” ole­vat vain riip­pu­vat muka­na. En osaa lukea tuo­ta ylös-alas ‑jakoa muu­toin kuin resurs­sien allo­koi­tu­mi­se­na, ja Gaus­sin käy­rää jon­kin­lai­se­na hyö­dyl­li­syy­te­nä yhteis­kun­nal­le, oli se sit­ten lah­jak­kuut­ta, kyvyk­kyyt­tä, tai mitä iki­nä. Mut­ta kuten tie­däm­me, resurs­sit eivät allo­koi­du niil­le oikeil­le inno­voi­jil­le ja “kai­ken sen edis­tyk­sen” tuot­ta­jil­le — tut­ki­joil­le ja insi­nöö­reil­le. az:n “meri­to­kraat­ti­nen pyra­mi­di” ei toi­mi: tuo­tan­to ei kehi­ty hänen resurs­si­py­ra­mi­din­sa hui­pul­la, vaan jos­sain puo­li­vä­lin ylä­puo­lel­la siel­lä mis­sä työ kes­kit­tyy vie­lä oike­aan luo­mi­seen (kuten tcrown viit­ta­si) eikä yhä tehok­kaam­pien tapo­jen rikas­tua kehittämiseen.

    Resurs­sit ovat allo­koi­tu­neet siten, että hui­pul­la ovat pank­kii­rit, pörs­si­hait ja muut finans­si­maa­il­man kei­not­te­li­jat, joi­den hyö­ty yhteis­kun­nas­sa on (mikä­li Osmoa olen oikein ymmär­tä­nyt) resurs­sien teho­kas allo­koin­ti. Mut­ta samal­la he raken­ta­vat talou­den heis­tä riip­pu­vai­sik­si, ja pys­ty­vät hyväk­si­käyt­tä­mään ase­maan­sa allo­koi­mal­la koh­tuut­to­man osuu­den itsel­leen ja aivan lii­kaa koko maa­il­man kan­nal­ta tuhoi­sas­ti. Sii­voo­jat sekä mui­ta huol­to­töi­tä teke­vät sen­tään teke­vät aidos­ti hyö­dyl­lis­tä työ­tä, eivät­kä aiheu­ta kes­ki­mää­rin enem­män hait­taa kuin hyötyä.

  49. TEK:in jäsen­mak­su työt­tö­mil­le on 45 €/vuosi (tai kas­saan kuu­lu­mat­to­mil­le 55 €/vuosi). En osaa sanoa pal­jon­ko perus­päi­vä­ra­hal­la ole­vat saa­vat saa­da kuu­kau­des­sa net­to­palk­kaa, ehkä se on sit­ten tuo 45 €.

  50. Rai­mo K:
    Vies­ti­ni oli ilmei­ses­ti epä­sel­vä. Point­ti­ni oli se, että kun pal­kat nouse­vat 3%, vas­taa­va ansio­si­don­nai­nen päi­vä­ra­ha nousee vajaat 2%. Tämä tar­koit­taa siis sitä, että kun täl­lä het­kel­lä kes­ki­tu­loi­sen ansio­päi­vä­ra­ha kor­vaa 52% mene­te­tys­tä pal­kas­ta, 3% ylei­sen ansio­ta­son nousun jäl­keen ansio­päi­vä­ra­ha kor­vaa enään vain 51% kes­ki­tu­loi­sen pal­kas­ta. Jos ansio­päi­vä­ra­han perus­osaan ei teh­dä koro­tuk­sia, ansio­päi­vä­ra­han suh­teel­li­nen taso las­kee. Sen takia se kyt­kös on tär­keä. Se var­mis­taa, että ansio­päi­vä­ra­han kor­vausas­te säi­lyy sil­lä tasol­la mil­le se alun­pe­rin halut­tiin säätää.

    Sylt­ty:
    “Ja tämä oli huo­no asia koska…?”
    Se on huo­no asia useim­pien pal­kan­saa­jien mie­les­tä. Tämä on tie­tys­ti arvo­va­lin­ta, mut­ta yleen­sä kes­kus­te­lus­sa kukaan ei uskal­la sanoa vas­tus­ta­van­sa ansio­tur­vaa. Sen sijaan epä­re­hel­li­ses­ti tees­ken­nel­lään ettei tämä perus­tur­van ja ansio­tur­van väli­nen kyt­kös oli­si ansio­tur­van osto­voi­man säi­lyt­tä­mi­sen kan­nal­ta oleel­li­nen (kts. esim Osmon kommentti).

    Yrit­tä­jät ja pal­kan­saa­jat mak­sa­vat molem­mat pää­piir­teis­sään yhtä pal­jon omis­ta työt­tö­myys­tur­vis­taan. Eroa on lähin­nä sii­nä, miten vakuu­tus­mak­su kerä­tään. Pal­kan­saa­jien osal­ta val­tao­sa kerä­tään työ­nan­ta­jil­ta, osa työn­te­ki­jäl­tä vero­luon­toi­sel­la mak­sul­la ja vain pik­kusii­vu työt­tö­myys­kas­san jäsen­mak­sul­la. Yrit­tä­jien koh­dal­la työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sua ei ole kat­sot­tu tar­peel­li­sek­si jakaa työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jän sii­vui­hin, jol­loin kas­san jäsen­mak­su on pal­jon suu­rem­pi. Käy­tän­nös­sä eroa ei kui­ten­kaan ole, kos­ka työn­te­ki­jän ja työ­nan­ta­jan mak­sa­mat vero­luon­toi­set vakuu­tus­mak­sut ovat yhtä lail­la pois pal­kan­saa­jan net­to­pal­kas­ta kuin työt­tö­myys­kas­san jäsen­mak­su­kin. Nykyi­nen rahoi­tus­jär­jes­tel­mä on hiu­kan omi­tui­nen, mut­ta se ei todel­la­kaan ole niin epä­rei­lu kuin kuvailit.

  51. Rai­mo K:
    “Sitä ei vaa­di­ta, kos­ka yrit­tä­jil­lä (ml. maa­ta­lous­yrit­tä­jät) ei tuo­ta ansio- ja per­su­tu­ra­vaa ole lainkaan.”

    Suo­men Yrit­tä­jäin Työt­tö­myys­kas­sa (http://www.syt.fi) on siis ihan puh­das pyramidihuijaus?

  52. Työt­tö­myyt­tä rahoi­te­taan­kin veron­mak­sa­jien ja kaik­kien työn­te­ki­jöi­den pus­sis­ta. Oli­si oikein, jos nämä eivät oli­si vero­luon­toi­sia mak­su­ja, vaan oikeas­ti vapaa­eh­toi­nen valinta.”

    Vapaa­eh­tois­ten mak­su­jen ongel­ma on työt­tö­myy­den epä­ta­sai­nen jakaan­tu­mi­nen eri aloil­le . Nyt mak­sut on sidot­tu alan työt­tö­myy­den kului­hin esim raken­nus­teol­li­suu­den työ­nan­ta­ja mak­saa kor­ke­aa mak­sua, val­tio­työ­nan­ta­ja minimiä.
    Kun työt­tö­myys­ris­ki on suu­rin juu­ri mata­la­palk­ka-aloil­la niin se nos­tai­si näi­den työn­te­ki­jöi­den työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen kor­keak­si ja val­tion vir­ka­mies ei mak­sai­si juu­ri mitään.

    Samal­la lii­ke­toi­min­nan ris­kiä siir­ret­täi­siin työntekijälle.
    Mut­ta sehän on myös uudis­tuk­sen yksi tarkoitus.
    Nyt­hän on kek­sit­ty meka­nis­mi jol­la kaik­ki ris­kit voi­daan siir­tää veron­mak­sa­jil­le eli pal­kan­saa­jil­le mal­lia Irlanti/Kreikka.
    Pank­kien kan­nat­taa kes­kit­tää nyt kaik­ki ros­ka­lai­nat Irlan­tiin, sil­lä mak­sa­jak­si on ilmoit­tau­tu­nut riit­tä­vä mää­rä mai­ta ‚Suo­mi mukaan luettuna.

  53. ilk­ka
    Tämä on tie­tys­ti arvo­va­lin­ta, mut­ta yleen­sä kes­kus­te­lus­sa kukaan ei uskal­la sanoa vas­tus­ta­van­sa ansioturvaa.

    Minä en vas­tus­ta ansio­tur­vaa, mut­ta vas­tus­tan Minä olen sitä miel­tä että kas­san mak­sun pitää vas­ta­ta todel­li­sia kus­tan­nuk­sia, jos nyt ei sata­pro­sent­ti­ses­ti, niin aina­kin rei­lus­ti nykyis­tä enem­män. Tämä on arvovalinta.

    Käy­tän­nös­sä eroa ei kui­ten­kaan ole, kos­ka työn­te­ki­jän ja työ­nan­ta­jan mak­sa­mat vero­luon­toi­set vakuu­tus­mak­sut ovat yhtä lail­la pois pal­kan­saa­jan net­to­pal­kas­ta kuin työt­tö­myys­kas­san jäsenmaksukin.
    No minun mie­les­tä­ni todel­li­seen vaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­van ja veron välil­lä on val­ta­va niin teo­rias­sa, kuin käy­tän­nös­sä­kin. Tämä taas ei ole arvo­va­lin­ta, vaan fakta.

  54. Sylt­ty:
    On tosi­aan niin, että ansio­si­don­nai­sen vapaa­eh­toi­suus on pit­käl­ti sil­män­lu­met­ta. Oli­si ehkä loo­gis­ta, että se oli­si pakol­li­nen samoin kuin esim työ­elä­ke­jär­jes­tel­mä. Kas­sa­mak­su­jen nos­ta­mi­nen ei sen sijaan oli­si järkevää.

  55. ilk­ka, mik­si ansio­si­don­nai­sen pitäi­si olla pakol­li­nen? Eläk­keen ymmär­rän sik­si, että jokai­sen voi olet­taa jää­vän eläk­keel­le, mut­ta mik­si jokai­nen pitäi­si pakot­taa vakuut­ta­maan oma kulu­tus­ta­son­sa sil­le, mil­le on sen onnis­tu­nut nostamaan? 

    Minus­ta sys­tee­min pitäi­si olla vakuu­tuk­sen tyyp­pi­nen, nykyis­tä avoi­mem­pi (eli pät­kä­työ­läi­sil­le sisään­pää­sy oli­si hel­pom­paa kuin nykyi­sin) ja täy­sin itse itsen­sä rahoit­ta­va ilman veron­mak­sa­jien raho­ja. Lisäk­si sii­nä voi­si olla erias­tei­sia vakuu­tuk­sia. Joku halu­aa taa­ta 60%:n ansio­ta­son (jot­tei jou­du tin­ki­mään leveäs­tä elä­mäs­tään jou­tues­saan työt­tö­mäk­si), toi­sel­le riit­täi­si 30% (jot­ta esim. pys­tyy tin­ki­mäl­lä ylei­ses­tä elin­ta­sos­taan edel­leen hoi­ta­maan asun­to­lai­nan­sa). Edel­li­nen tie­ten­kin mak­sai­si kor­keam­pia vakuutusmaksuja.

    1. Oli­si erit­täin perus­tel­tua teh­dä ansio­si­don­nai­suu­des­ta pakol­li­nen, kos­ka vakuu­tus­mak­su­jen mak­sa­mi­nen on kui­ten­kin pakol­lis­ta. Nyt ne,m jot­ka jät­tä­vät sym­bo­li­sen kas­san jäsen­mak­sun mak­sa­mat­ta, menet­tä­vät vakuu­tus­tur­van, jos­ta jou­tu­vat kui­ten­kin mak­sa­maan. Se ei ole oikein kulut­ta­jan­suo­jan mukaista.

  56. Minä en vas­tus­ta ansio­tur­vaa, mut­ta vas­tus­tan Minä olen sitä miel­tä että kas­san mak­sun pitää vas­ta­ta todel­li­sia kus­tan­nuk­sia, jos nyt ei sata­pro­sent­ti­ses­ti, niin aina­kin rei­lus­ti nykyis­tä enem­män. Tämä on arvovalinta.”

    Lain mukaan TVR:n on mitoi­tet­ta­va mak­sut siten, että ne kat­ta­vat menot ja lisäk­si varal­la on olta­va vara­ra­has­to, jol­la kate­taan vaih­te­lui­ta, mak­su kun mää­ri­tel­lään ker­ran vuodessa.

    Tosin nyt laman aikaan vas­tuu­ta on alen­net­tu ja TVR on ali­jää­mäi­nen, mut­ta se on val­tion mää­räys, ei TVR:n.Ja ali­jää­mä on mak­set­ta­va myö­hem­min takai­sin asia­kas­mak­su­ja korottamalla.

    TVR saa toki mak­su­ja val­tiol­ta­kin, mut­ta se joh­tuu sii­tä, että TVR huo­leh­tii myös perus­päi­vä­ra­hao­suu­den mak­sa­tuk­ses­ta , muu­ten se pitäi­si anoa Kelal­ta erikseen 

    Perus­päi­vä­ra­hao­suu­den kun saa­vat kaik­ki työt­tö­mät kas­san jäse­nyy­des­tä riippumatta

  57. Monil­ta meni­si ansio­si­don­nai­sen pak­ko­mak­su kank­ku­lan­kai­voon, kun yksin­ker­tai­ses­ti eivät pää­se ansio­si­don­nai­sel­le työt­tö­myy­den koh­da­tes­sa. Työs­sä­oloai­kaa tulee ker­tyä 34 viik­koa kah­den vuo­den jak­sos­sa jot­ta sai­si ansiosidonnaisen.

  58. Osmo, olen samaa miel­tä, että sys­tee­mis­sä, jos­sa val­tio mak­saa mel­kein kai­ken, on sii­tä jär­ke­vää teh­dä pakol­lis­ta. Minä puhuin kui­ten­kin sii­tä, min­kä­lai­sek­si ansio­si­don­nai­nen pitäi­si muuttaa. 

    Minä en ole mis­sään näh­nyt mitään kun­non perus­te­lu­ja, mik­si val­tion pitäi­si olla ansio­si­don­nai­ses­sa muka­na mil­lään tavoin. Ymmär­rän, että tuon pois­ta­mi­nen on poliit­ti­ses­ti vai­ke­aa, aivan kuten omis­tusa­sun­non vel­ko­jen kor­ko­vä­hen­nyk­sis­sä­kin, mut­ta minus­ta on var­sin röyh­ke­ää, jos tou­hul­le ei kukaan ole kek­si­nyt mitään edes vähän jär­ke­väl­tä kuu­lu­vaa perus­te­lua ja tou­hua pyö­ri­te­tään vain sil­lä veruk­keel­la, että sii­tä hyö­ty­jät ovat niin iso poliit­ti­nen blok­ki, ettei sitä uskal­la kukaan suututtaa.

  59. Taval­li­nen Tek­nik­ko, juu­ri tuos­ta syys­tä tou­hu onkin minus­ta äly­tön­tä. Itse mak­sun pakol­li­suu­del­la ei ole juu­ri mer­ki­tys­tä, kun val­tao­sa rahois­ta tulee joka tapauk­ses­sa veron­mak­sa­jil­ta ja vero­jen mak­sa­mi­nen taas on aina pakollista. 

    Nyky­sys­tee­mi on siis jo jotain 90%:sti “pakol­li­nen” sii­nä mie­les­sä, että se rahoi­te­taan pakol­la kerä­tyil­lä veroil­la tai muil­la pal­kas­ta kerät­tä­vil­lä mak­suil­la. Se ei kui­ten­kaan ole rei­lu nii­tä koh­taan, jot­ka eivät nii­tä ker­to­mia­si ehto­ja täy­tä. He jou­tu­vat osal­lis­tu­maan sen kus­tan­ta­mi­seen saa­mat­ta mitään tur­vaa. Juu­ri täs­tä syys­tä ehdo­tin koko tou­hun muut­ta­mis­ta vapaa­eh­toi­sek­si. Se osa, mikä nykyi­sin kerä­tään pakol­li­sil­la työ­nan­ta­ja­mak­suil­la, siir­ret­täi­siin suo­raan palk­koi­hin. Täs­tä voi­si sit­ten jokai­nen halu­kas mak­saa itsel­leen vakuu­tuk­sen, jos sel­lai­sen haluaisi.

  60. Samu­li Saarelma:
    Aidos­ti vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­va jär­jes­tel­mä ei käy­tän­nös­sä voi­si toi­mia hai­tal­li­sen vali­koi­tu­mi­sen ja infor­maa­tio epä­sym­met­rian takia. Sel­lai­sel­le jär­jes­tel­mäl­lä oli­si ollut jen­keis­sä kysyn­tää, kun siel­lä laki­sää­tei­nen tur­va on heik­ko, mut­ta mitään yksi­tyis­tä vakuu­tus­ta ei ole tul­lut tilal­le. Kts. esim. tämä:
    http://www.nytimes.com/2009/08/08/your-money/08money.html

    Työt­tö­myys­va­kuu­tus on esi­merk­ki tilan­tees­ta, mis­sä mark­ki­noi­den epä­on­nis­tu­mi­nen pakot­taa val­tion toimiin.

    Voi myös argu­men­toi­da, että työt­tö­myys­va­kuu­tus on jul­kis­hyö­dy­ke. Se peh­men­tää irti­sa­no­mi­ses­ta aiheu­tu­vaa talou­del­lis­ta shok­kia ja siten hel­pot­taa irti­sa­no­mi­sia. Ansio­si­don­nai­nen myös kan­nus­taa työn­te­ki­jöi­tä ter­vee­seen ris­kin­ot­toon. On hel­pom­pi läh­teä mukaan johon­kin uuteen kas­vu­fir­maan jos tie­tää ettei yri­tyk­sen kon­kurs­si romah­du­ta toi­meen­tu­loa. (Samaa tar­koi­tus­ta var­ten on pakol­li­nen palk­ka­tur­va tär­keä.) Tämän takia työt­tö­myys­va­kuu­tus lisää talou­den dynaamisuutta.

    Kum­pi vaan näis­tä argu­men­teis­ta oli­si jo yksi­nään riit­tä­vä perus­te ansio­si­don­nai­sel­le työttömyysvakuutukselle.

  61. Ilk­ka, tie­dän, että aina­kin Bri­tan­nias­sa myy­dään yksi­tyi­siä työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sia. Jen­keis­sä tilan­ne voi olla eri­lai­nen, kos­ka perus­tur­va on suh­teel­li­sen heik­ko. Joka tapauk­ses­sa voit kokeil­la vaik­ka moneysupermarket.com:issa ver­tail­la eri tarjouksia. 

    Jos vakuu­tuk­ses­sa on jon­kin­lai­set suo­ja-ajat (eli et voi ottaa sitä aamul­la, kun tie­dät saa­va­si pot­kut ilta­päi­väl­lä), voi­daan tuo epä­sym­met­ri­sen infor­maa­tion ongel­ma pää­osin vält­tää. Samoin nii­hin voi­si minus­ta hyvin raken­taa saman­lai­sen bonus­sys­tee­min kuin auto­va­kuu­tuk­sis­sa on. Tämä kan­nus­tai­si sii­hen, että pitää vakuu­tus­ta vuo­sia, vaik­kei oli­si­kaan kovin suu­res­sa vaa­ras­sa menet­tää työ­paik­kaa ja toi­saal­ta mah­dol­lis­tai­si kor­keat pree­miot niil­le, jot­ka koit­ta­vat pääs­tä vakuu­te­tuik­si sii­nä vai­hees­sa, kun kir­ves jo heiluu. 

    En ymmär­rä, mitä hyö­tyä tuos­ta mai­nit­se­mas­ta­si ris­ki­no­tos­ta on. Sii­nä­hän joku toi­nen kan­taa ris­kin sii­tä, että sinul­le onnis­tues­saan rahaa tuot­ta­va teko epä­on­nis­tues­saan tekee sinus­ta työt­tö­män. Kruu­na, sinä voi­tat, klaa­va, muut häviä­vät. Minus­ta tämä on juu­ri sel­lais­ta ris­kin­ot­toa, jota pan­kit teki­vät vii­me vuo­si­kym­me­nen tuhoi­sin seurauksin. 

    Ote­taan esi­merk­ki: Kak­si työ­paik­kaa, toi­ses­sa var­ma 100:n kil­lin­gin palk­ka, toi­ses­sa epä­var­ma 150:n palk­ka. Tuos­sa jäl­kim­mäi­ses­sä saat 150 kil­lin­kiä, jos kaik­ki menee hyvin, tai 90 kil­lin­kiä ansio­si­don­nais­ta, jos ei mene. Sano­taan, että ris­ki on 50%. Odo­tusar­vo on sinul­le tuos­sa jäl­kim­mäi­ses­sä 120 kil­lin­kiä, joten jos olet ris­ki­neut­raa­li, sinun kan­nat­taa ottaa se. Odo­tusar­vo koko yhteis­kun­nal­le on kui­ten­kin 75 kil­lin­kiä ja sik­si koko yhteis­kun­nan kan­nal­ta oli­si parem­pi, että ottai­sit sen 100:n kil­lin­gin var­man työpaikan.

  62. Vie­lä lyhyes­ti tuo­hon aiem­paan, mut­ta ei yhtään pidem­min, kos­ka tämä käy­tiin väsyk­siin asti siel­lä aiem­mas­sa ketjussa.

    Koit­ta­kaa­pa esit­tää yhteis­kun­ta­mal­li, jos­sa resurs­sien allo­koi­jat eivät oli­si sen huipulla.

  63. Itse asias­sa pie­ni­tu­loi­sim­pien ase­maa yhteis­kun­ta voi­si paran­taa lopet­ta­mal­la pien­ten etuuk­sien himoverotus.
    Ero työs­sä­käy­vän ja tuil­la elä­vien vero­tuk­ses­sa on suu­rin työ­mark­ki­na­tuen tasolla.

    Sen sijaan pal­jon tukea saa­van vero­ta­so on lähel­lä työs­sä­käy­vän verotusta

    On lähin­nä hurs­kas­te­lua, jos pie­ni­tu­lois­ten kur­juu­den syy­nä pide­tään päi­vä­ra­ho­jen kytkentää.
    Eri­tyi­see­ti kun kor­kei­den tukien saa­jaa vero­te­taan kuten työssäkäyvää.

    Val­tio­han kur­jis­taa vero­tuk­sel­la vie­lä enem­män­kuin ay-lii­ke kytkennöillä.
    Val­tio voi­si vapaut­taa pie­net etuu­det veros­ta, taso nousi­si n 10–15 % ilman , että meno­puo­lel­la tapah­tuu mitään muu­tok­sia, tulo­puo­lel­la kyl­lä­kin, mut­ta osa palau­tuu toi­meen­tu­lo­tu­kien vähenemisenä.

    Veron­alen­nus ei käy aina­kaan Kepul­le sen jäl­keen Kepu­lan­dian ainoi­ta veron­mak­sa­jia oli­si­vat kylän koirat

  64. Aidos­ti vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­va jär­jes­tel­mä ei käy­tän­nös­sä voi­si toi­mia hai­tal­li­sen vali­koi­tu­mi­sen ja infor­maa­tio epä­sym­met­rian takia. 

    Pikai­ses­ti aja­tel­tu­na hai­tal­li­nen vali­koi­tu­mi­nen ei ole itses­sään ongel­ma niin kau­an kuin vakuu­tuk­se­nan­ta­jan anne­taan har­ras­taa hin­ta­dif­fe­roin­tia. Siis aina­kaan mark­ki­noi­den toi­min­nan kan­nal­ta, joku voi tie­tys­ti pitää sitä epä­rei­lu­na, että val­tion vir­ka­mies saa vakuu­tuk­sen­sa hal­vem­mal­la kuin pape­ri­mies, joka juu­ri on lak­koil­lut itsen­sä kil­pai­lu­ky­vyt­tö­mäk­si. Ja voi olla, että yri­tyk­sen työn­te­ki­jäl­lä on ulko­puo­lis­ta tahoa parem­pi näke­mys oman työ­paik­kan­sa pysy­vyy­des­tä, mut­ta en usko että ero on kovin iso. Joka­ta­pauk­ses­sa noi­ta vakuu­tuk­sia myy­dään jo nyt, joten täy­sin toi­mi­ma­ton tuo mark­ki­na ei voi olla. (Nii­tä vain kut­su­taan lai­na­tur­vak­si, ei työttömyysvakuutukseksi)

    Minä näki­sin tuon vapaa­eh­toi­sen vakuu­tuk­sen tuo­man hin­tain­for­maa­tion lähin­nä hyvä­nä asia­na. Jos jou­dun mak­sa­maan työt­tö­myys­va­kuu­tuk­ses­ta kovan hin­nan, ehkä minun ei kan­na­ta vetää bud­jet­tia­ni rajoille.

    Se peh­men­tää irti­sa­no­mi­ses­ta aiheu­tu­vaa talou­del­lis­ta shok­kia ja siten hel­pot­taa irtisanomisia. 

    En tie­dä kuin­ka pal­jon tyy­pil­lis­tä irti­sa­no­vaa työ­nan­ta­jaa het­kaut­taa irti­sa­no­tun talou­del­li­nen tilan­ne. Nii­tä joi­ta het­kaut­taa, het­kaut­taa pelk­kä irtisanominenkin.

    Ansio­si­don­nai­nen myös kan­nus­taa työn­te­ki­jöi­tä ter­vee­seen ris­kin­ot­toon. On hel­pom­pi läh­teä mukaan johon­kin uuteen kas­vu­fir­maan jos tie­tää ettei yri­tyk­sen kon­kurs­si romah­du­ta toimeentuloa.

    Minä uskon, että ansio­si­don­nai­nen vakuu­tus­mark­ki­na toi­mi­si vapaa­eh­toi­suu­den poh­jal­ta­kin, jol­loin tuo ei oli­si ongelma.

    Mut­ta kum­pi tahan­sa, joko täy­sin vapaa­eh­toi­nen ansio­si­don­nai­nen tai täy­sin pakol­li­nen oli­si nykyis­tä parempi.

  65. ilk­ka:

    Työt­tö­myys­va­kuu­tus on esi­merk­ki tilan­tees­ta, mis­sä mark­ki­noi­den epä­on­nis­tu­mi­nen pakot­taa val­tion toimiin.

    No ennen kuin voi men­nä lau­ko­maan jotain näin kär­ke­vää, niin pitäs kyl­lä pys­tyä perus­te­le­maan, että arvos­taa­ko työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen kulut­ta­jat sitä enem­män kuin mitä koko yhteis­kun­ta kokee hait­taa työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen tarjoamisesta.

    Eli joo epäi­le­mät­tä ne arvos­taa sitä jon­kin ver­ran, mut­ta sii­nä, että val­tio jär­jes­tää vakuu­tuk­sen tulee kyl­kiäi­se­nä vaik­ka mitä kor­rup­tioo yms. suh­mu­roin­tia, mikä on kus­tan­nus ver­rat­tu­na sii­hen, että mitään vakuu­tus­ta ei olis saatavilla.

    Toi­nen jut­tu on vie­lä se, että on hyvin mah­dol­lis­ta, että kos­ka työt­tö­myys ei oo lähes­kään työn­te­ki­jän valin­nois­ta riip­pu­ma­ton jut­tu, että työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta ei edes kan­nat­tai­si tarjota.

  66. az:

    Koit­ta­kaa­pa esit­tää yhteis­kun­ta­mal­li, jos­sa resurs­sien allo­koi­jat eivät oli­si sen huipulla. 

    Mitä tar­koi­tat nyt tuol­la “hui­pul­la ole­mi­sel­la”? Jos hui­pul­la ole­mi­nen tar­koit­taa sitä, että saa allo­koi­dan yhteis­kun­nan resurs­se­ja, niin sil­loin on kyse tau­to­lo­gias­ta, jota ei tie­ten­kään voi osoit­taa vääräksi.

  67. Samu­li Saarelma:

    Mitä tar­koi­tat nyt tuol­la “hui­pul­la olemisella”?

    Luu­len, että az tar­koit­ti hui­pul­la ole­mi­sel­la poten­ti­aa­lis­ta kulutusta.

    tcrown: hyvä kommentti!

  68. Samu­li Saarelma:
    “Odo­tusar­vo on sinul­le tuos­sa jäl­kim­mäi­ses­sä 120 kil­lin­kiä, joten jos olet ris­ki­neut­raa­li, sinun kan­nat­taa ottaa se.”

    Ihmi­set ei ole ris­ki­neut­raa­le­ja. Jos on vaihtoehdot:
    A: 90% = 150 ; 10% = 0
    B: 100% = 100
    niin käy­tän­nös­sä ihmi­set usein valit­se­vat vaih­toeh­don A, vaik­ka yhteis­kun­nan kan­nal­ta sen odo­tusar­vo on kui­ten­kin sel­väs­ti pienempi.

    Sen takia kan­nat­taa työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sel­la tasoit­taa pay-offit näin:
    A: 90% = 145; 10% = 75
    B: 100% = 95

    Näis­tä valin­nois­ta ris­kiä kart­ta­vat ihmi­set uskal­ta­vat vali­ta vaih­toeh­don A jol­loin kas­vu­yri­tys­ten työ­voi­man saa­ta­vuus paranee.

    tcrown:
    “(Nii­tä vain kut­su­taan lai­na­tur­vak­si, ei työttömyysvakuutukseksi)”

    Tuol­lai­set instru­men­tit on pal­jon raja­tum­pia ja ne myy­dään kyt­ky­kaup­pa­na, jol­loin nii­tä ei voi­da pitää kovin täy­del­li­si­nä subs­ti­tuut­tei­na. Nii­tä käsi­tel­lään tos­sa lin­kaa­mas­sa­ni NYTi­mes artikkelissa.

    Täy­tyy pereh­tyä tohon Bri­tan­nian tilan­tee­seen. Jos siel­lä tosi­aan on toi­mi­vat yksi­tyi­set työt­tö­myys­va­kuu­tus­mark­ki­nat, niin täy­tyy tar­kas­taa omia kantoja.

    Art­tu­ri:
    “No ennen kuin voi men­nä lau­ko­maan jotain näin kär­ke­vää, niin pitäs kyl­lä pys­tyä perus­te­le­maan, että arvos­taa­ko työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen kulut­ta­jat sitä enem­män kuin mitä koko yhteis­kun­ta kokee hait­taa työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen tarjoamisesta.”

    No eihän tol­lais­ta voi perus­tel­la, ellei satu ole­maan käsil­lä yhteis­kun­nan pre­fe­rens­si­käy­räs­töä tai jotain. Tulok­sen saa kyse­lyl­lä, jos sil­lä­kään. Minä tie­dän että itse valit­si­sin työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen sen kus­tan­nuk­sis­ta huo­li­mat­ta. Aina­kin ay-liik­keen kan­to­jen perus­teel­la myös val­tao­sa pal­kan­saa­jis­ta Aka­va­lai­sis­ta ylem­mis­tä toi­mi­hen­ki­löis­tä SAKlai­siin duu­na­rei­hin valit­si­si samoin. Sinä voit toki olla eri miel­tä, mut­ta luu­len sinun jää­vän vähem­mis­töön (se lie­nee sinul­le tut­tu tunne).

  69. Ilk­ka, en ymmär­rä esi­merk­kiä­si. A koh­dan odo­tusar­vo on 135, joten se on yhteis­kun­nan kan­nal­ta parem­pi. Ja ihmi­set valit­se­vat sen (kuten kir­joi­tit­kin). Täs­sä ei ole mitään ihmeel­lis­tä. Minun esi­merk­ki­ni kos­ki sitä, että ansio­si­don­nai­sel­la teh­dään yhteis­kun­nan kan­nal­ta huo­nom­mas­ta (=lisä­ar­von tuot­to on pie­nem­pi) vaih­toeh­dos­ta hen­ki­lön kan­nal­ta parempi. 

    Minus­ta niil­lä yksi­tyi­sil­lä vakuu­tuk­sil­la voi­daan kom­pen­soi­da sitä, että ihmi­set ovat ris­kiä kart­ta­via työ­paik­kaa vali­tes­saan. Sil­loin he suos­tu­vat mak­sa­maan pree­mion ansio­tur­vas­ta ottaes­saan ris­kialt­tiin, mut­ta kovem­min pal­ka­tun työ­pai­kan. Ne vakuu­tuk­sen anta­jaan liit­ty­vät ongel­mat voi­daan hoi­taa juu­ri niin kuin tcrown ylem­pä­nä kirjoitti.

  70. az: “Vie­lä lyhyes­ti tuo­hon aiem­paan, mut­ta ei yhtään pidem­min, kos­ka tämä käy­tiin väsyk­siin asti siel­lä aiem­mas­sa ketjussa.

    Koit­ta­kaa­pa esit­tää yhteis­kun­ta­mal­li, jos­sa resurs­sien allo­koi­jat eivät oli­si sen huipulla.”

    az tai­si yrit­tää vaih­taa aihet­ta kom­men­toi­tua­ni resurs­sien allo­koi­jien hui­pul­la ole­mi­ses­ta. Eli kun nau­roin sitä, että hän samas­ti resurs­sien allo­koi­jat (raha­maa­il­man) ja edis­tyk­sen tuot­ta­jat (tut­ki­jat, insi­nöö­rit, kek­si­jät) puo­lus­taes­saan epä­ta­sais­ta tulon­ja­koa, joka siis suo­sii ennen kaik­kea edel­li­siä eikä niin­kään jälkimmäisiä.

  71. Samu­li Saarelma:
    Tar­koi­tin että ihmi­set valit­se­vat vaih­toeh­don B ilman vakuutusta.

    Tosi­aan, näyt­tää sil­tä että bri­teis­sä on jär­jel­li­ses­ti toi­mi­vat yksi­tyi­set työt­tö­myys­va­kuu­tus­mark­ki­nat. Olin sel­väs­ti tur­han ennakkoluuloinen.

    Haa­voit­tu­vai­set eri­tyis­ryh­mät kuten pät­kä­työ­läi­set jää­vät tie­tys­ti tuol­lai­sen jär­jes­tel­män ulko­puo­lel­le, mut­ta suu­rin­ta osaa se voi­si pal­vel­la ihan hyvin. Eri­tyis­ryh­mät­kin voi­si saa­da mukaan yhdis­tä­mäl­lä yksi­tyis­tä ja jul­kis­ta sektoria.

    Hir­veäs­ti en usko että yksi­tyi­nen sek­to­ri tehos­tai­si täl­lai­ses­sa. Veroas­te tie­tys­ti saa­daan las­ke­maan, mut­ta kan­nus­ti­miin se ei vai­ku­ta juu­ri lain­kaan, kos­ka yksi­tyi­sel­le vakuu­tus­fir­mal­le mak­se­tut (käy­tän­nös­sä) tulos­i­don­nai­nen mak­su on käy­tän­nös­sä ver­rat­ta­vis­sa veroon. Yksi­tyi­nen sek­to­ri voi olla tehokk­kaam­pi, mut­ta se ei ole sel­viö. Suo­men kas­sa­jär­jes­tel­mä­kin luo kan­nus­tei­ta ope­ra­tiiv­seen tehok­kuu­teen. Yksi­tyi­nen voi­si toki olla vie­lä tehok­kaam­pi, mut­ta toi­saal­ta niil­tä menee resurs­se­ja mark­ki­noin­tiin ja asia­kas­han­kin­taan ihan eri tavalla.

  72. nimim. J,

    Tuo nau­ru ja samais­ta­mi­nen oli ihan omia saa­vu­tuk­sia­si. En tie­dä seu­ra­sit­ko sitä edel­lis­tä kes­kus­te­lua, mut­ta kir­joi­tin sii­hen var­maan sata sivua täs­tä aihees­ta, oli niis­sä kom­men­teis­sa sit­ten jär­keä tai ei, niin en nyt kui­ten­kaan jak­sa­nut uudes­taan. Toki ne allo­koi­jat ovat ylä­puo­lel­la. Mut­ta resurs­sien allo­koi­ja ei vält­tä­mät­tä ole yhtä kuin resurs­sien kulut­ta­ja. Jos suu­ren tek­no­lo­gia­fir­man pää­omis­ta­ja ja toi­mi­tus­joh­ta­ja allo­koi resurs­se­ja R&D:iin tut­ki­mus­kes­kus­ten, tut­ki­mus­ma­te­ri­aa­lien jne. muo­dos­sa, niin voi­daan hyväl­lä syyl­lä näh­dä, että näi­tä resurs­se­ja “kulut­taa” se “edis­tyk­sen tuot­ta­jak­si” kut­su­ma­si, jon­ka osat­to­muu­des­ta ennen­ai­kai­ses­ti ilkamoit.

    Sil­le, että resurs­sien allo­koi­jat ovat hui­pul­la et voi mitään.

  73. az, en var­maan ole osal­lis­tu­nut sii­hen edel­li­seen, mut­ta jos ker­rot mil­lä otsi­kol­la se oli niin voin koet­taa katsoa.

    Nau­ru oli tosi­aan minun, kos­ka minus­ta vies­ti­si vai­kut­ti ole­van että on köy­hien­kin etu että resurs­sit (rik­kaus, ole­tan) kasau­tuu vah­vas­ti niil­le jot­ka ovat täl­lä het­kel­lä rik­kai­ta (“hui­pul­la”), sil­lä perus­teel­la että vain pie­ni osa ihmi­sis­tä oikeas­ti tuot­taa edis­tys­tä (“Gaus­sin käy­rän oikea lai­ta”). Se kun antaa ymmär­tää, että sinus­ta näi­den kah­den eri jakau­man mai­ni­tut lai­dat, rik­kaat ja edis­tyk­sen tuot­ta­jat, ovat sama poruk­ka tai aina­kin hyvin vah­vas­ti pääl­lek­käi­set. Jos point­ti­si sen sijaan oli, että resurs­sien kasau­tu­mi­ses­ta rik­kail­le joten­kin väis­tä­mät­tä seu­raa se, että edis­tyk­sen­tuot­ta­jat voi­vat tuot­taa enem­män edis­tys­tä, käsi­tin vää­rin ja olen huvit­tu­neen sijaan vain eri mieltä.

    (Ja sil­lä mil­le minä voin mitään tai­taa olla aika mini­maa­lis­ta mer­ki­tys­tä sil­le olet­ko oikeas­sa vai et.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.