Vastaus Thomas Wallgrenille

Van­ha Koi­jär­vi-aktii­vi Tho­mas Wallgren vas­tai­si kir­jaa­ni Hesa­ris­sa, Uudes­sa Suo­mes­sa ja Dema­ris­sa ja syyt­ti minua sii­tä, että haluan mak­sat­taa köy­hien ase­man paran­ta­mi­sen kes­ki­luo­kal­la enkä rik­kail­la. Asi­aa ei ole oikeas­taan käsi­tel­ty koko kir­jas­sa lain­kaan, mut­ta en koe itseä­ni mik­si­kään rik­kai­den asian ajajaksi.

Vih­reät ovat olleet hal­li­tuk­sis­sa, jot­ka ovat alen­ta­neet vero­ja, myön­ne­tään. Eni­ten nii­tä alen­net­tiin Lip­po­sen hal­li­tuk­sen aika­na. Se oli myös perus­tel­tua. Näi­tä Van­ha­sen hal­li­tuk­sen veron­alen­nuk­sia en ole oikein ymmär­tä­nyt. Hyvää sen sijaan on se, että on siir­ret­ty pain­opis­tet­tä palk­ka­ve­rois­ta oikei­siin kulu­tus­ve­roi­hin. (Arvon­li­sä­ve­ro on minus­ta tuo­tan­toon koh­dis­tu­va vero.)

Mut­ta Wallgren yrit­tää men­nä ohuen pajun taak­se pii­loon. Kes­ki­luok­ka mak­saa kai­ken. ”Rik­kai­ta” on suo­mes­sa niin vähän, ettei hei­dän veroil­laan kyl­lä ihmei­tä teh­dä, ei edes niil­lä omai­suus­ve­roil­la, joi­ta dema­rit oli­vat las­ke­mas­sa sen jäl­keen kun asias­ta oli sovit­tu työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen kesken.

Kir­jas­sa­ni en mie­les­tä­ni arvos­te­le dema­rei­ta mis­tään, mut­ta työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jä kyl­lä­kin. Kyse ei ole vain sii­tä, että työ­mark­ki­na­jär­jes­töt sopi­vat sii­tä, ettei työ­mark­ki­na­tu­kea saa korot­taa, ellei hyviin ansio­si­don­nai­siin tukiin tule samaa koro­tus­ta vii­del­lä­kym­me­nel­lä pro­sen­til­la koro­tet­tu­na. Ne esti­vät myös sen, että työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä ole­va kehi­tys­vam­mai­nen voi­si teh­dä työ­tä yli 600 euron edes­tä kuus­sa ja hank­kia näin lisä­tu­lo­ja. Tämän kat­sot­tiin teke­vän perus­tur­vas­ta lii­an edul­lis­ta ansio­tur­vaan nähden.

Wahlgre­nin mukaan tas­a­puo­li­suus vaa­tii, että jos koro­te­taan työ­mark­ki­na­tu­kea, on koro­tet­ta­va myös ansio­si­don­nais­ta. Muu oli­si työt­tö­mien pane­mis­ta vas­tak­kain. Sosi­aa­li­tu­pos­sa koro­tet­tiin ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­tur­vaa noin sadal­la mil­joo­nal­la eurol­la ilman, että työ­mark­ki­na­tuel­la ole­vat sai­vat mitään. Tämä ei ollut työt­tö­mien pane­mis­ta vastakkain.

Samat jär­jes­töt vas­tus­ti­vat myös takuu­elä­ket­tä – ihan vain peri­aat­teel­li­sis­ta syis­tä, mut­ta eivät onnis­tu­neet sen­tään sii­nä.  Täs­sä hei­dän ruos­kan­sa koh­dis­tui lähin­nä syn­ty­mäs­tään asti vammaisiin.

Minus­ta on oikeu­tet­tua sanoa, että työ­mark­ki­na­jär­jes­töt eivät kan­na vas­tuu­ta köy­hyy­des­tä. Sik­si on vää­rin, että niil­lä on mää­räys­val­ta käy­tän­nös­sä koko sosiaaliturvasta.

Hyvä. Ei koko sosi­aa­li­tur­vas­ta. Takuu­elä­ket­tä ne eivät saa­neet estetyksi.

++++++++++++++++++

Huo­men­na tors­tai­na klo 8:15 on mah­dol­lis­ta kuul­la Tho­mak­sen ja minun sanai­lua asias­ta Radion ykkösaamussa.

63 vastausta artikkeliin “Vastaus Thomas Wallgrenille”

  1. Kaik­kien etu on, että Suo­men nykyi­nen sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä pure­taan hal­li­tus­ti ennen kuin se romah­taa. Rahoi­tuk­sem­me ei rii­tä nyky­ta­sol­le, eikä sii­hen ole tar­vet­ta­kaan. Ei sosi­aa­li­tur­val­la tar­vit­se elää, sen on vain autet­ta­va huo­no­jen aiko­jen yli!

    Wahlgre­nin­kin luu­li­si ymmär­tä­vän, että ylim­pien tulo­luok­kien vero­tus­ta voi­daan vain las­kea, kos­ka juu­ri he ovat nii­tä, joil­la on hel­poi­ten mah­dol­li­suus äänes­tää jaloil­laan ja hakeu­tua kil­pai­lu­ky­kyi­siin EU-mai­hin vero­tet­ta­vak­si. Kyl­lä uuti­sia seu­raa­va huo­maa, että näin tapahtuukin.

    Huvit­ta­va epi­so­di oli vaa­li­ra­ha­ju­pa­kan ensim­mäi­ses­sä vai­hees­sa esil­le tul­lut Kokoo­muk­sen tuki. Kaik­ki toki lail­lis­ta (puo­lu­ees­sa var­mas­ti eni­ten lii­ke­ju­ris­te­ja 😉 ) mut­ta jos­sain vai­hees­sa kak­si suu­rin­ta tuki­jaa oli­vat liech­tens­tei­ni­lai­sia yri­tyk­siä. 😀 😀 😀 Joku vie­lä väit­tää, ettei­vät suo­ma­lai­set siir­rä varo­jaan fik­sum­min verot­ta­viin EU-maihin.

  2. En läh­de nimiä nimeä­mään mut­ta huo­ma­sin Face­boo­kis­sa erään toi­sen­kin suht nimek­kään dema­rin tyr­mää­vän tämän kir­jan samai­sel­la “kir­ja on ros­kaa, emme me dema­rit edes olleet SATA-komi­teas­sa muka­na” ‑argu­men­til­la, vaik­ka sitä ei kir­jas­sa väi­te­tä­kään. Kai tämä kir­ja on AY-liik­keel­le niin kiusal­li­nen, että dema­rit koke­vat teh­tä­väk­seen tul­la hätiin täl­lä tavoin.

  3. Sosi­aa­li­tu­pos­sa tosi­aan­kin koro­tet­tiin ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­tur­vaa 100 mil­joo­nal­la eurol­la, kuten Osmo sanoo. Mut­ta samal­la pää­tet­tiin myös mer­kit­tä­vis­tä ansio­tur­van leikkauksista. 

    Työt­tö­mien kou­lu­tus­päi­vät syö­vät tämän vuo­den alus­ta 500 päi­vän mak­si­miai­kaa ja lisä­päi­vä­oi­keu­den alai­kä­ra­jaa nos­tet­tiin vuo­del­la vuon­na 1955 ja sen jäl­keen syn­ty­nei­den osalta. 

    Aina­kin SAK:n jul­kai­se­mas­ta mate­ri­aa­lis­ta saa sen kuvan, että koko­nai­suu­te­na sosi­aa­li­tu­pos­sa ansio­si­don­nai­seen teh­dyt paran­nuk­set ja hei­ken­nyk­set kom­pen­soi­vat raha­mää­ris­sä jol­la­kin aika­vä­lil­lä toi­sen­sa. Näin ollen työ­nan­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den rahoit­ta­mass­sa osuu­des­sa teh­tiin sosi­aa­li­tu­pos­sa pää­osin vain sisäi­siä siir­to­ja, eikä val­tion rahoit­ta­maan perus­osaan puu­tut­tu mitenkään.

    On loo­gis­ta, että kai­kil­le työt­tö­mil­le mak­se­taan ensin yhtä­suu­ri val­tion rahoi­ta­ma saman­suu­rui­nen työ­mark­ki­na­tu­ki tai perus­osa ja perus­osan pääl­le mak­se­taan sit­ten työ­nan­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den rahoit­ta­ma ansio-osa. 

    Mut­ta Osmo haluai­si, että niil­le, jot­ka saa­vat ansio-osaa, pitäi­si mak­saa val­tion pus­sis­ta pie­nem­pi perus­osa kuin työmarkkinatuki.

    Jos työ­mark­ki­na­tu­kea halu­taan nos­taa, oli­si kui­ten­kin minun mie­les­tä perus­tel­tua, että työ­mark­ki­na­tu­ki / perus­osa pide­tään kaik­kien osal­ta sama­na. Jos koro­tuk­sen joh­dos­ta työ­mark­ki­na­jär­jes­töt sit­ten halua­vat vie­lä rahoit­taa lisää ansio-osaa, niin annet­ta­koon sii­hen jär­jes­töil­le oikeus. 

    Mut­ta kir­jas­saan Osmo ei kat­so hyväl­lä sitä, että työ­mark­ki­na­jär­jes­töt saa­vat vapaas­ti päät­tää työ­nan­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den rahoit­ta­mis­ta varoista. 

    Kir­jas­saan Osmo tote­aa: “Jos työ­mark­ki­na­jär­jes­töt nos­ta­vat sosi­aa­li­va­kuu­tus­mak­su­ja, val­tiol­le jää vähem­män liik­ku­ma-alaa vero­tuk­ses­sa.” Mut­ta tämä perus­te­lu ontuu. 

    Kyse on kir­kol­lis­ve­ron suu­rui­ses­ta sosi­aa­li­va­kuu­tus­mak­sus­ta. Jos Osmon logiik­kaa nou­da­te­taan, niin sit­ten pitäi­si myös kir­kon vero­tusoi­keus peruut­taa, kos­ka sekin syö val­tion liikkuma-alaa.

    Minus­ta Osmon kan­nat­tai­si syyt­tää työ­mark­ki­na­tuen pie­nuu­des­ta ensi­si­jas­sa kokoo­mus­ta eikä työmarkkinajärjestöjä.

    1. Syy­tän myös kokoo­mus­ta, mut­ta kokoo­muk­sen kan­nas­ta en ollut yhtä yllät­ty­nyt. Tar­koi­tus oli, että val­tio oli­si rahoit­ta­nut ansio­päi­vä­ra­has­ta saman kaa­van mukaan tuon perus­tur­vao­suu­den, vaik­kei täl­lä kyl­lä ollut mitään mer­ki­tys­tä. Lue kirja.

  4. Kal­le: “Rahoi­tuk­sem­me ei rii­tä nyky­ta­sol­le, eikä sii­hen ole tar­vet­ta­kaan. Ei sosi­aa­li­tur­val­la tar­vit­se elää, sen on vain autet­ta­va huo­no­jen aiko­jen yli!”

    Eikö alko­ho­lis­tien, pit­kä­ai­kais­sai­rai­den, vam­mais­ten, ym. loput­to­mia huo­no­ja aiko­ja elä­vien sinus­ta tar­vit­se elää lainkaan?

  5. Sep­po S: “Mut­ta samal­la pää­tet­tiin myös mer­kit­tä­vis­tä ansio­tur­van leikkauksista.
    Työt­tö­mien kou­lu­tus­päi­vät syö­vät tämän vuo­den alus­ta 500 päi­vän maksimiaikaa.”

    Eihän se niin men­nyt, vaan niin, että työt­tö­mät saa­vat nyt osal­lis­tua muu­hun­kin kuin työ­voi­ma­ko­lu­tuk­seen — esim. päät­tää kes­ken jää­neet yli­opis­to-opin­ton­sa — ja tämä tosi­aan “syö” sitä 500 päi­vää — aivan samal­la taval­la kuin jos työ­tön oli­si vaan teke­mät­tä mitään. Hir­veä heikennys?

  6. En ole vie­lä­kään luke­nut kir­jaa, mut­ta olen jo kir­jas­ton jonos­sa. Sii­tä­hän voi jo pää­tel­lä­kin jotain taloudestani.

    Sosi­aa­li­tu­pos­sa (en kyl­lä sitä pät­kää­kään puolusta)poistettiin mil­jar­din kela-mak­su työ­nan­ta­jil­ta. Eikös sekin rajoi­ta tätä “liik­ku­ma­va­raa”?

    Lisä­päi­vä­oi­keu­den hei­ken­tä­mi­nen on aina­kin minun tut­ta­va­pii­ris­sä­ni kar­sas­ta­nut pahas­ti. Itse­kin oli­sin ollut aikoi­naan tosi liris­sä, jos en oli­si pääs­syt “put­keen” 55v. 

    Sep­po S kir­joit­taa val­lan mai­nios­ti, mut­ta mie­luul­la olen luke­nut OS:nkin blo­gia ja saa­nut pirus­ti tietoa.

  7. Tois­tan aikai­sem­man käsi­tyk­se­ni sii­tä, että Wallgren ei ole luke­nut Osmon kir­jaa, niin eri asiois­ta hän puhuu.
    Toi­saal­ta dema­rien när­käs­tys on ymmär­ret­tä­vää: dema­rit ja joh­ta­va ay-väki eivät ole eri porukoita.
    Dema­rien lin­ja Lip­po­sen I ja II hal­li­tuk­sis­sa oli aivan sama kuin ay-väen SATA-komiteassa.
    Toki on muis­tet­ta­va, että leik­kauk­set teki laman olois­sa aikoi­naan Ahon hal­li­tus, Lip­po­sen hal­li­tuk­sil­ta odo­tet­tiin kor­jauk­sia, mut­ta kor­jaa­mat­ta ovat vieläkin.
    Voi­daan vie­lä palaut­taa mie­liin, että vaa­li­tap­pion uha­tes­sa 2007 sil­loi­nen val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Hei­nä­luo­ma lupa­si, että kor­jauk­set teh­dään seu­raa­val­la vaa­li­kau­del­la — vies­ti ei men­nyt enää perille.
    Ja kum­paan lei­riin Hei­nä­luo­ma lue­taan, ay-väkeen vai demareihin?

  8. Kyse ei ole vain sii­tä, että työ­mark­ki­na­jär­jes­töt sopi­vat sii­tä, ettei työ­mark­ki­na­tu­kea saa korot­taa, ellei hyviin ansio­si­don­nai­siin tukiin tule samaa koro­tus­ta vii­del­lä­kym­me­nel­lä pro­sen­til­la koro­tet­tu­na. Ne esti­vät myös sen, että ”

    Minä voin aina nel­jän vii­kon välein tar­kis­taa pal­jon­ko tuo “suu­ri” ansio­si­don­nai­nen on.
    Se on käteen työmarkkinatuki+yksiön vukran verran.
    Näin sii­tä huo­li­mat­ta, että olin hyvä­tu­loi­nen työssäollessa

  9. Hie­man nois­ta kulu­tus­ve­rois­ta. Mie­les­tä­ni progres­sion kor­vaa­mi­nen kulu­tus­ve­ro­tuk­sel­la tar­koit­taa vero­tuk­sen pain­opis­teen siir­toa koh­ti köy­hem­piä. Asia näyt­täy­tyy minul­le ei niin­kään ympä­ris­tö- vaan arvo­va­lin­ta­na. Miten näet nyky­mal­lis­sa tuon oikeu­den­mu­kai­suusas­pek­tin toteutuvan?

  10. Rai­mo K: 

    Aiem­min työ­voi­ma­kou­lu­tuk­sen kou­lu­tus­tu­ki ei kulut­ta­nut 500 päi­vää, nyt kuluttaa. 

    Aiem­min omaeh­toi­ses­ti pys­tyi tie­tyin rajoi­tuk­sin kou­lut­tau­tu­maan kou­lu­tus­päi­vä­ra­han avul­la. Ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­kor­vaus­ta ja kou­lu­tus­päi­vä­ra­haa pys­tyi saa­maan yhteen­sä 565 päivää. 

    Muu­tok­ses­sa vuo­den 2010 alus­ta omaeh­toi­nen kou­lu­tus siir­ret­tiin työt­tö­myys­kor­vauk­sen 500 päi­vän pii­riin ja kou­lu­tus­päi­vä­ra­ha lak­kau­tet­tiin. Työ­tön voi nyt opis­kel­la yli­opis­tos­sa hel­pom­min, mut­ta vain sil­loin, jos se edis­tää työllistymistä.

    Kyl­lä näil­lä­kin muu­tok­sil­la sääs­tet­tiin aika mon­ta mil­joo­naa euroa, joi­ta sit­ten käy­tet­tiin ansio­si­don­nai­sen kor­vauk­sen tason nostoon.

    Osmo todel­la­kin ansiok­kaas­ti tuo kir­jas­saan esil­le kokoo­muk­sen luok­ka­kan­tai­sia piir­tei­tä, jot­ka vai­kut­ti­vat sii­hen, ettei tehok­kaam­paa sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mää saa­tu aikaiseksi.

  11. Lii­an vanha:
    “Minä voin aina nel­jän vii­kon välein tar­kis­taa pal­jon­ko tuo “suu­ri” ansio­si­don­nai­nen on.”

    No aina­kin mun ansio­si­don­nai­nen oli samaa luok­kaa tai parem­pi kuin monen pie­ni­palk­kai­sen duu­na­rin kk-palkka.

  12. Tämä Osmon työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jä koh­taan esit­tä­mä kri­tiik­ki alkaa saa­da jo sur­ku­hu­pai­sen popu­lis­ti­sia piir­tei­tä kai­kes­sa mus­ta­val­koi­suu­des­saan ja mut­kien suo­rak­si vetämisessä.

    Työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen takuu­elä­ke­kri­tiik­ki liit­tyi käsit­tääk­se­ni sen toteu­tus­ta­paan eikä sii­hen, ettei­kö perus­tur­vaa sai­si korot­taa. Täy­sin uute­na elä­ke­jär­jes­tel­män osa­na takuu­elä­ke istuu vähän huo­nos­ti Suo­men elä­ke­jär­jes­tel­mään. Lisäk­si jul­ki­lausut­tui­hin poli­tiik­ka­ta­voit­tei­siin näh­den se on tuh­lai­le­va. Parem­pi tapa paran­taa esi­mer­kik­si näi­den Osmon mai­nit­se­mien syn­ty­mäs­tään asti vam­mais­ten (ja kaik­kien mui­den­kin pit­kään työ­ky­vyt­tö­mä­nä ollei­den) elä­ket­tä oli­si ollut teh­dä kun­non koro­tus kyseis­ten ihmis­ten työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­siin ja/tai vam­mai­se­tuuk­siin, jol­loin raha oli­si saa­tu hel­pos­ti suun­nat­tua niil­le, jot­ka sitä eni­ten tar­vit­se­vat. Tätä aina­kin pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt esit­ti­vät. Oli­si tul­lut hal­vem­mak­si­kin, ja rahaa oli­si jää­nyt sit­ten muu­hun­kin kivaan. 

    Vii­me aikoi­na on näkö­jään tul­lut tavak­si nos­taa tämä ansio­päi­vä­ra­ho­jen tai­te­koh­dan nousu kai­ken työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen sosi­aa­li­tur­va­kri­tii­kin kär­keen. On tot­ta, että se ei tun­nu kovin oikeu­den­mu­kai­sel­ta ja että asia oli­si help­po muut­taa. Tai­te­koh­dan nousus­ta paa­saa­mi­nen vie kui­ten­kin huo­mio­ta hie­man sivu­rai­teil­le, kos­ka työt­tö­myys­tur­van koro­tuk­sen kus­tan­nuk­sis­ta nykyi­sel­lä lain­sää­dän­nöl­lä alle kym­me­nes­osa syn­tyi­si näi­den kor­keim­pien päi­vä­ra­ho­jen noususta. 

    Ja väit­teet sii­tä, että työ­mark­ki­na­jär­jes­töt eivät anna korot­taa perus­tur­vaa ovat kyl­lä ihan hölyn­pö­lyä. Useat pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt ovat tois­tu­vas­ti vaa­ti­neet perus­tur­van ja asu­mis­tu­kien paran­ta­mis­ta. Jos pitää etsiä syyl­li­siä sosi­aa­li­tur­van heik­kou­teen ja sen paran­ta­mi­sen vas­tus­tuk­seen, niin oikea suun­ta lie­nee Ete­lä­ran­ta tai poliit­ti­nen oikeisto.

  13. No aina­kin mun ansio­si­don­nai­nen oli samaa luok­kaa tai parem­pi kuin monen pie­ni­palk­kai­sen duu­na­rin kk-palkka.”

    Brut­to­na var­maan, mut­ta vero­jen jäl­keen ei

  14. Liia van­ha
    ““No aina­kin mun ansio­si­don­nai­nen oli samaa luok­kaa tai parem­pi kuin monen pie­ni­palk­kai­sen duu­na­rin kk-palkka.”
    Brut­to­na var­maan, mut­ta vero­jen jäl­keen ei”

    No kyl­lä se vero­jen jäl­keen oli ihan sama, aina tuli kui­ten­kin oltua jos­sain välis­sä vuot­ta töissä.

    (ilmei­ses­ti työ­tön ei saa sitä hankintavähennystä?)

  15. Wahlgren oli mel­kein­pä ido­li­ni jos­kus aikoi­naan, mut­ta täs­sä tuli taas yksi aika­moi­sen epä­ana­lyyt­ti­nen kan­nan­ot­to lisää. Ei oikein voi res­pek­tiä antaa. Ja tämän päi­vän Dema­rin pää­kir­joi­tus tot­ta kai tois­ti Wahlgre­nin kan­nan ja kri­tii­kit sel­lai­se­naan. No onpas hyvää keskustelua…

    Tuos­sa aamun radio­lä­he­tyk­ses­sä Wahlgre­nin point­ti siis oli, että hei­koim­pien pääs­tä­mi­nen työn­syr­jään kiin­ni voi luo­da mata­la­palk­kayh­teis­kun­nan. Mata­la­palk­ka­työ on kui­ten­kin vähän eri asia kuin pel­käs­tä perus­tur­vas­ta perus­tur­van ja pik­ku­työn varaan siir­ty­mi­nen, mis­tä täl­lä ker­taa oli kyse.

  16. Sep­po S: “Rai­mo K: Aiem­min työ­voi­ma­kou­lu­tuk­sen kou­lu­tus­tu­ki ei kulut­ta­nut 500 päi­vää, nyt kuluttaa.”

    Sel­vä. Ja aikai­sem­min esim. yli­opis­to-opis­ke­lu ei ollut sallittua.

  17. Jari S: “Tuos­sa aamun radio­lä­he­tyk­ses­sä Wahlgre­nin point­ti siis oli, että hei­koim­pien pääs­tä­mi­nen työn­syr­jään kiin­ni voi luo­da matalapalkkayhteiskunnan.”

    Tämä kai onkin eräs ay-liik­keen kes­kei­nen point­ti. Sii­nä vaan ollaan pahas­ti myö­häs­sä — työ­voi­ma­hal­lin­to on jo sel­lai­sen luo­nut, tar­joa­mal­la jopa ilmais­ta työvoimaa.

  18. Tämä kai onkin eräs ay-liik­keen kes­kei­nen point­ti. Sii­nä vaan ollaan pahas­ti myö­häs­sä – työ­voi­ma­hal­lin­to on jo sel­lai­sen luo­nut, tar­joa­mal­la jopa ilmais­ta työvoimaa.

    Rai­mo, sä et ole nyt ihan ymmär­tä­nyt, se on sitä AY-liik­keen­kin perään­kuu­lut­ta­maa aktii­vis­ta työ­voi­ma­po­li­tiik­kaa ja se oli taas hyvä jut­tu. Eli jos tekee töi­tä ilmai­sek­si niin on aktii­vi­nen, mut­ta jos tekee töi­tä hal­val­la niin pol­kee palkkoja.

  19. Jari S:
    Tuos­sa aamun radio­lä­he­tyk­ses­sä Wahlgre­nin point­ti siis oli, että hei­koim­pien pääs­tä­mi­nen työn­syr­jään kiin­ni voi luo­da matalapalkkayhteiskunnan. 

    Siis pide­tään ihmi­set koto­na nos­ta­mas­sa tukia ja anne­taan tois­ten teh­dä työt, joil­la verot mak­se­taan, joil­la taas mak­se­taan tuet, ja vie­lä omat työt, jot­ka oli­si voi­nut joku koto­na ole­va ihmi­nen, palk­kaa vas­taan toki, tehdä?

    Koko kes­kus­te­lu tun­tuu kie­rou­tu­neel­ta, kun vain puhu­taan sosi­aa­lie­tuuk­sien nos­ta­mi­ses­ta. Kes­kus­te­lu pie­ni­palk­kais­ten työ­paik­ko­jen luon­nis­ta lois­taa pois­sao­lol­laan, sen ver­ran vah­va on ay-liik­keen ote.

    Puheet mata­la­palk­kayh­teis­kun­nas­ta voi unoh­taa. Mer­kit­tä­vä osa kes­ki­tu­loi­sis­ta ja lähes kaik­ki suu­ri­tu­loi­set teke­vät rei­lus­ti yli 8 tun­tia töi­tä päi­väs­sä. Pie­ni­tu­loi­nen pär­jää hyvin mata­la­palk­kayh­tei­kun­nas­sa teke­mäl­lä 12 tun­tia töi­tä päi­väs­sä, kuten suurituloisetkin.

  20. Mata­la­palk­kai­suu­den tor­ju­mi­nen (tai tor­jum­sien tees­ke­ne­te­ly) on mel­kois­ta hurs­kas­te­lua, kun todel­li­suu­des­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la mata­la­palk­kai­nen hen­ki­lö ei käy­tän­nös­sä kyke­ne asu­maan ilman eri­lai­sia tukia. 

    Lisäk­si tilan­teet, jois­sa esim. yksin­huol­ta­jien ei kan­nat­ta läh­teä työ­elä­mään mata­laplk­ka-aloil­le, kos­ka tulo­ta­so ei nousi­si, eivät ole edes poik­keuk­sia. Jos ei ole näis­tä peril­lä, ei ole peril­lä nyky­päi­vän realiteeteista.

  21. Sep­po S: On loo­gis­ta, että kai­kil­le työt­tö­mil­le mak­se­taan ensin yhtä­suu­ri val­tion rahoi­ta­ma saman­suu­rui­nen työ­mark­ki­na­tu­ki tai perus­osa ja perus­osan pääl­le mak­se­taan sit­ten työ­nan­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den rahoit­ta­ma ansio-osa.

    Tuo “loo­gis­ta” on aika huo­no perus­te (vai­ko pelk­kä sana­va­lin­ta vahin­ko?) täs­sä yhtey­des­sä. Aivan yhtä loo­gis­ta oli­si se että val­tio tur­vaa nii­den ihmis­ten sel­viy­ty­mi­sen joil­la ei ole mui­ta tulon­läh­tei­tä. Ei val­tio mitään tukea työs­sä­käy­vil­le­kään mak­sa sil­lä perus­teel­la että oli­si loo­gis­ta mak­saa kai­kil­le sama perus­tu­lo. Tai no, sehän oli­si se kan­sa­lais­palk­ka, tääl­lä­hän on mui­ta­kin sen kan­nat­ta­jia ihan lähettyvillä…

  22. Teme:

    Pie­ni­tu­loi­nen pär­jää hyvin mata­la­palk­kayh­tei­kun­nas­sa teke­mäl­lä 12 tun­tia töi­tä päi­väs­sä, kuten suurituloisetkin.”

    Vaik­ka aja­tus­maa­il­ma­ni sel­väs­ti Temen aja­tus­maa­il­mas­ta ero­aa, tämän kom­men­tin alle­kir­joi­tan aina­kin osin. 

    On Suo­mes­sa jo ihan oikeas­ti mata­la­palk­kai­sia­kin työ­teh­tä­viä, mut­ta useam­min köy­hyy­den ja kur­juu­den syy­nä on epä­tyy­pil­li­nen työ: osa-aikai­suu­det, jat­ku­vat mää­rä­ai­kai­suu­det, jat­ku­vat har­joit­te­li­jan pai­kat, vuo­kra­työ jne. Sama työ kokoai­kai­se­na takai­si niu­kan, mut­ta riit­tä­vän toimeentulon. 

    Perus­tu­lo voi­si kor­ja­ta joi­tain epä­koh­tia, mut­ta se ei kos­kaan tule kor­jaa­maan esim. vuo­kra­työn­te­ki­jän koke­maa epä­var­muu­den ja hyl­kiön tun­net­ta eikä sitä tur­van puut­tu­mis­ta, jon­ka vaki­nai­nen työ tarjoaa. 

    Minun­kin mie­les­tä ihan hyvin voi­daan ja pitää­kin vih­doin taa­ta myös vajaa­kun­toi­sil­le perus­tus­lain takaa­ma oikeus työ­hön. Kun näi­tä tämän mah­dol­lis­ta­via toi­mia sit­ten teh­dään, oli­si ihan suo­ta­vaa, jos edes jos­kus niis­tä tuli­si sel­lai­sia, ettei jär­jes­tel­mää käy­te­tä valit­tö­mäs­ti väärin. 

    Lois­ta­va esi­merk­ki hyväs­tä tah­dos­ta ja tavoit­tees­ta on har­joit­te­lu­pai­kat, mut­ta kos­ka har­joit­te­lu ei tapah­du työ­suh­tees­sa, eikä työ­so­pi­mus­la­ki näin tule sovel­let­ta­vak­si, on täl­lä luo­tu ns. tuhan­nen taa­lan paik­ka kier­tää työ­so­pi­mus­la­kia niin pal­jon kuin vain sie­lu sie­tää. Oikeus­käy­tän­nös­tä löy­tyy esi­merk­ke­jä, jois­sa pit­kää uraa teh­neet on vaih­det­tu har­joit­te­li­joi­den ket­jut­ta­mi­sen taa­ka­maan ilmaistyöhön.

  23. Mis­tä on syn­ty­nyt aja­tus, että rik­kai­den ihmis­ten ainoa moti­vaa­tio oli­si hank­kia lisää rahaa? Mik­si jo val­miik­si rikas ihmi­nen jät­täi­si koti­maan­sa pel­käs­tään sen takia, että voi­si ostaa kuu­den­nen mer­sun­sa joi­ta hänel­lä on ennes­tään vii­si? Aja­tus tun­tuu intui­tii­vi­ses­ti jär­jen­vas­tai­sel­ta, ja sil­ti sitä käy­te­tään viljasti.

  24. Tvaa­ra: “…un todel­li­suu­des­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la mata­la­palk­kai­nen hen­ki­lö ei käy­tän­nös­sä kyke­ne asu­maan ilman eri­lai­sia tukia…”

    Logiik­ka­si pet­tää pahan ker­ran. 😀 Kaik­ki asu­mi­sen tuet valu­vat suo­raan hin­toi­hin. Mie­ti het­ki, mitä tulee tapah­tu­maan, kun type­rät vuo­kra- ja omis­tusa­su­mi­sen tuet poistetaan?

  25. Kes­kus­te­lu pie­ni­palk­kais­ten työ­paik­ko­jen luon­nis­ta lois­taa pois­sao­lol­laan, sen ver­ran vah­va on ay-liik­keen ote.”

    Meil­lä­hän on jo todel­li­nen matalapalkkaduunariluokka:
    0‑palkkaiset eli pakol­lis­ta har­joit­te­lua teke­vät har­joit­te­li­jat ja tuki­työl­lis­te­tyt, joi­den kulu työ­nan­ta­jal­le on 0 euroa .

    Mata­lam­paa palk­ka­ta­soa tus­kin kye­tään enää luomaanskin .
    Nämä hen­ki­löt teke­vät jo 100000 htv ‚joten heil­lä on jo suu­ri mer­ki­tys työ­mark­ki­noi­den vääristämisessä.

    Toi­ne suu­ri palk­ka­ta­soa pol­ke­va ryh­mä ovat Suo­men lähe­te­tyt työn­te­ki­jät. He eivät mak­sa tän­ne vero­ja eikä sosi­aa­li­tur­va­mak­su­ja eikä hei­dän todel­lis­ta palk­ka­ta­so­aan ja veron­mak­sua kye­tä miten­kään tarkistamaan.

    Kun meil­lä on jo 150000 alle tori­hin­to­jen työ­tä teke­vää niin on vai­kea luo­da enää lisää­ma­ta­la­palk­ka­työ­paik­ko­ja ellei ruve­ta alen­ta­maan kes­ki­luo­kan palkkoja

  26. tpyy­luo­ma: “Eli jos tekee töi­tä ilmai­sek­si niin on aktii­vi­nen, mut­ta jos tekee töi­tä hal­val­la niin pol­kee palkkoja.”

    Kom­ment­ti on hyvin osu­va. Näi­tä kokeilu‑, har­joit­te­lu- ja palk­ka­tu­ki­paik­ko­ja tar­vi­taan. Kai­kil­la se työ­ky­ky ei ole 100% (eikä kai kel­lään kai­ken aikaa). Mut­ta ‘aito’ työ­paik­ka on aina parem­pi kuin ‘kei­no­te­koi­ses­ti luo­tu’. Sii­tä aidos­ta pää­see eteen­päin ja mah­dol­li­ses­ti jos­kus, ehkä pian­kin, parem­mil­le pal­koil­le. Palk­ka­tu­ki­töis­sä (ym.) työ yleen­sä päät­tyy kun tuki lähtee. 

    Osmon muu­ta­mis­ta kes­kei­sis­tä poin­teis­ta on tääl­lä ollut aika vähän. Mie­les­tä­ni yksi olen­nai­sin kysy­mys on tämä kai­ken­lai­sen työn vas­taan­ot­to, jos­ta on teh­ty ‘byro­kraat­ti­ses­ti’ lähes mah­do­ton­ta. Aina­kin kan­nat­ta­ma­ton­ta. Ellei tosi­aan arvos­ta sitä, että on hyvä teh­dä työ­tä työn vuok­si, vaik­ka sii­tä ei mitään käteen jääk­kään. Sii­nä suh­tees­sa olen opti­mis­ti täs­sä asias­sa, että tule­vai­suu­des­sa säh­köi­nen asioi­den hoi­to pois­taa pit­käl­ti tämän koor­di­naa­tio-ongel­man, että kun otat vas­taan lyhyen työ­kei­kan asiat ovat pari kuu­kaut­ta sekai­sin ja rahat odot­ta­vat ja teh­dään vip­pe­jä, joka taas pahen­taa ongelmaa.

  27. tpyy­luo­ma: “Rai­mo, sä et ole nyt ihan ymmär­tä­nyt, se on sitä AY-liik­keen­kin perään­kuu­lut­ta­maa aktii­vis­ta työ­voi­ma­po­li­tiik­kaa ja se oli taas hyvä jut­tu. Eli jos tekee töi­tä ilmai­sek­si niin on aktii­vi­nen, mut­ta jos tekee töi­tä hal­val­la niin pol­kee palkkoja.”

    Joo, just tätä en ymmärrä.

  28. Ricca­do, tuo on har­vi­nai­sen tot­ta mitä sanot säh­köi­ses­tä asion­nis­ta, se VM:n han­ke on aina­kin kal­voil­la hyvä. Jos se oikeas­ti saa­daan suju­vak­si niin ei ole mah­do­ton hom­ma raken­taa sen pääl­le jopa ihan rahoi­tus­lai­tos­ten toi­mes­ta jon­kin­lais­ta vakuu­tus­jär­jes­tel­mää mil­lä voi tasa­ta tulon­vaih­te­lui­ta ja tukien mak­sa­tusai­ko­ja. Eli sel­lai­nen abstrak­tio­ker­ros pääl­le joka sisäl­tää luo­to­tus­ta. Tämä­kin tosin var­maan kiel­le­tään Sosi­aa­li­tu­po 2.0:ssa jol­lei rahaa tulee saman ver­ran enem­män kuu­kausi­palk­kai­sil­le. Saa­vut­ta­mat­to­mis­ta eduis­ta ei tingitä.

  29. Kal­le “Logiik­ka­si pet­tää pahan ker­ran. 😀 Kaik­ki asu­mi­sen tuet valu­vat suo­raan hin­toi­hin. Mie­ti het­ki, mitä tulee tapah­tu­maan, kun type­rät vuo­kra- ja omis­tusa­su­mi­sen tuet poistetaan?”

    En otta­nut lai­sin­kaan kan­taa hin­nan muo­dos­tuk­seen vaan de fac­to tilan­tee­seen sen pie­ni­tu­loi­sen kan­nal­ta. Eli sii­hen, että hän on jumis­sa ras­kaas­ti sub­ven­toi­dus­sa tilan­tees­saan. Mitään “logiik­kaa” kom­menn­ti­ni ei sisäl­tä­nyt. Ainoas­taan havain­non. Vai ehdo­tin­ko mie­le­tä­si tukien roi­maa koro­tus­ta, kuten vas­taa­va “logiik­ka­si” tun­tuu olettavan?

  30. Lii­an vanha:
    Kun meil­lä on jo 150000 alle tori­hin­to­jen työ­tä teke­vää niin on vai­kea luo­da enää lisää­ma­ta­la­palk­ka­työ­paik­ko­ja ellei ruve­ta alen­ta­maan kes­ki­luo­kan palkkoja 

    Suo­mes­sa on työt­tö­mä­nä viral­li­ses­ti 200 000 ihmis­tä ja toi­nen moko­ma temp­pu­työl­lis­tet­ty­nä, pak­ko­kou­lu­tuk­ses­sa tai sai­ra­se­lä­keel­lä. Nämä ihmi­set eivät ole kes­ki­luok­kaa, vaan hei­dän tuot­ta­vuu­ten­sa on alle ay-liik­keen mää­rä­män minimipalkan.

    Sen sijaan, että vasem­mis­to huu­taa lisää tukia näil­le ihmi­sil­le, pitäi­si, kuten Soi­nin­vaa­ra ansiok­kaas­ti tuo esiin, jär­jes­tel­mää muut­taa, jot­ta työn­te­ko näil­le­kin ihmi­sil­le kannattaisi.

    Kuten sanoin, tämä kes­kus­te­lu lois­taa pois­sao­lol­laan, vaik­ka Soi­nin­vaa­ra sitä yrit­tää­kin aloittaa.

  31. Sano­taan­ko lyhyes­ti näin: AY-mafial­le sel­kän­sä kään­täes­sään Osmo kul­kee oike­aan suun­taan, mut­ta sit­ten tekee vää­rin suun­tau­tu­nut­ta hem­peyt­tään kään­nök­sen takai­sin vasem­mal­le etsi­mään jotain omaa loke­ro­aan. En usko, että sel­lais­ta on ole­mas­sa. Pitäi­si vain jat­kaa valit­tuun suun­taan, ja vie­dä se kul­ku joh­don­mu­kai­ses­ti eteenpäin.

    Alko­ho­lis­mi on täs­sä maas­sa suu­rin yksit­täi­nen huo­no-osai­suu­den, työ­ky­vyt­tö­myy­den ja kroo­ni­sen työt­tö­myy­den aiheuttaja.
    Kuin­ka mon­ta näis­tä tapauk­sis­ta jäi­si kehit­ty­mät­tä, jos perus­toi­meen­tu­lo ei yksin­ker­tai­ses­ti riit­täi­si sekä ruo­kaan että alko­ho­liin, vaik­ka pääl­lään seisoisi?

    Ei alko­ho­lis­mia voi syö­mät­tä kehit­tää. Työ­elä­mä taas vähen­täi­si riskiä.

    Tuet vaan niin alas kuin mah­dol­lis­ta. Sit­ten oikeus teh­dä aska­rei­ta, myy­dä sie­niä ja mar­jo­ja toril­la tms., joka ei suo­raan syö perus­osaa, vaan pro­sen­tu­aa­li­ses­ti kas­vaen hil­jak­siin, niin että työn­te­ko kan­nat­taa aina. 

    Asu­mi­sen tuke­mis­ta, jos halu­taan hajau­tet­tua asu­mis­ta, ei tar­vit­se sii­hen leik­kaa­mi­seen vält­tä­mät­tä liit­tää. Halu­taan­ko vai ei, riip­puu tasan siitä.

  32. Ay-lii­ke pitää äärim­mäi­sen tär­keä­nä säi­lyt­tää työn­teol­la ansai­tun ja vas­tik­keet­to­mas­ti saa­dun etuu­den ero. Näin syn­ty­vä haju­ra­ko työl­li­sen ja työt­tö­män välil­lä on ikään­kuin peruut­ta­ma­ton arvo. Ja se tulee säi­ly­mään, kos­ka sii­tä kokee hyö­ty­vän­sä niin moni: ay-lii­ke, sosi­aa­li­by­ro­kra­tia, työlliset…

  33. Suo­mes­sa on työt­tö­mä­nä viral­li­ses­ti 200 000 ihmis­tä ja toi­nen moko­ma temp­pu­työl­lis­tet­ty­nä, pak­ko­kou­lu­tuk­ses­sa tai sai­ra­se­lä­keel­lä. Nämä ihmi­set eivät ole kes­ki­luok­kaa, vaan hei­dän tuot­ta­vuu­ten­sa on alle ay-liik­keen mää­rä­män minimipalkan.

    Sen sijaan, että vasem­mis­to huu­taa lisää tukia näil­le ihmi­sil­le, pitäi­si, kuten Soi­nin­vaa­ra ansiok­kaas­ti tuo esiin, jär­jes­tel­mää muut­taa, jot­ta työn­te­ko näil­le­kin ihmi­sil­le kannattaisi.”

    Viral­li­ses­ti Suo­mes­sa on 420000 työ­tön­tä työn­ha­ki­jaa. Tuo Osmon tuen jous­ta­vuus on vain temp­pu­työl­lis­tä­mis­tä sekin.
    Nyt palk­ka­ku­lut tem­pu­tuk­ses­sa hyvi­te­tään työ­nan­ta­jal­le , mut­ta ei tilan­ne juu­ri­kaan muu­tu jos sama sum­ma mak­se­taan työn­te­ki­jäl­le ja työ­nan­ta­ja saa ilmai­sen työntekijän ?
    Työ­an­ta­ja vaih­taa 0 kulun 0 kuluun ??

    Mut­ta tämä­kään ei pois­ta sitä ongel­maa ‚että Suo­mes­sa saa täy­sin tuot­ta­van ihmi­sen ilmai­sek­si töi­hin , sel­lai­sen työ­voi­man kans­sa ilmai­nen­kaan vajaa­kun­toi­nen kyke­ne kilpailemaan

  34. Lii­an vanha:
    Viral­li­ses­ti Suo­mes­sa on 420000 työ­tön­tä työn­ha­ki­jaa. Tuo Osmon tuen jous­ta­vuus on vain temp­pu­työl­lis­tä­mis­tä sekin.
    Nyt palk­ka­ku­lut tem­pu­tuk­ses­sa hyvi­te­tään työ­nan­ta­jal­le , mut­ta ei tilan­ne juu­ri­kaan muu­tu jos sama sum­ma mak­se­taan työn­te­ki­jäl­le ja työ­nan­ta­ja saa ilmai­sen työntekijän ?
    Työ­an­ta­ja vaih­taa 0 kulun 0 kuluun ?? 

    Työ­nan­ta­ja mak­saa työn­te­ki­jäl­le tuot­ta­vuu­den mukaan, val­tio loput. Työn­teos­ta tulee kan­na­ta­vaa sekä työn­te­ki­jäl­le että työnantajalle.

    Kukaan ei saa mitään ilmai­sek­si, pait­si ihmi­nen hen­ken­sä piti­mik­si. Töi­tä teh­dään enem­män, hyvin­voin­ti kasvaa.

  35. Lii­an van­ha tun­tuu jät­tä­vän täs­sä juu­ri sen ymmär­tä­mät­tä, että perus­tu­lo kor­vai­si kaik­ki nämä ilmai­set har­joit­te­li­jat. Työ­nan­ta­jat jou­tui­si­vat kil­pai­le­maan kes­ke­nään “vähän tuot­ta­vis­ta” työn­te­ki­jöis­tä sen sijaan että työ­voi­ma­vi­ran­omai­set osoit­ta­vat ilmais­ta työ­voi­maa enem­män tai vähem­män sat­tu­man­va­rai­ses­ti sin­ne tänne.

    Sen sijaan, että työ­nan­ta­jat eivät mak­sai­si mitään, työ­nan­ta­jat mak­sai­si­vat sen ver­ran kuin kun­kin työn teet­tä­mi­ses­tä kan­nat­taa mak­saa. En mil­lään ymmär­rä, mik­si kukaan vas­tus­taa täl­lais­ta uudistusta.

  36. Tapio Peltonen:
    En mil­lään ymmär­rä, mik­si kukaan vas­tus­taa täl­lais­ta uudistusta. 

    Ay-lii­ke vas­tus­taa uudis­tus­ta, kos­ka se vie sil­tä val­lan. Sik­si mitään ei tapah­du. Ay-liik­keen etu ennen kan­san ja kan­sa­kun­nan etua.

  37. Kan­sa­lais­pal­kan idea on lois­ta­va. Kan­sa­lais­pal­kal­la tai perus­tu­lol­la pie­ni­palk­kais­ta työ­tä kan­nat­tai­si ottaa vas­taan ja teh­dä, vaik­ka se vähen­täi­si kan­sa­lais­palk­kaa (perus­tu­loa), mut­ta lisäi­si aina käy­tet­tä­vis­sä ole­via tulo­ja. Voi­ko parem­paa kan­nus­tet­ta työn­te­koon olla? Mut­ta entä rea­lis­mi? Ay-lii­ke + poliit­ti­nen tah­to oikeal­la ja vasem­mal­la ei sal­li täl­lais­ta vapaut­ta. Miksi?

  38. az: “Alko­ho­lis­mi on täs­sä maas­sa suu­rin yksit­täi­nen huo­no-osai­suu­den, työ­ky­vyt­tö­myy­den ja kroo­ni­sen työt­tö­myy­den aiheuttaja.
    Kuin­ka mon­ta näis­tä tapauk­sis­ta jäi­si kehit­ty­mät­tä, jos perus­toi­meen­tu­lo ei yksin­ker­tai­ses­ti riit­täi­si sekä ruo­kaan että alko­ho­liin, vaik­ka pääl­lään seisoisi?”

    Läh­tö­koh­ta on osit­tain tot­ta. Päih­teet ovat suu­ri työt­tö­myyt­tä ja työ­ky­vyt­tö­myyt­ta aiheut­ta­va ongel­ma. Mut­ta rat­kai­su on vää­rä. Päih­deon­gel­mai­sel­la — jos puhu­taan jo riip­pu­vuu­des­ta (n. 6% väes­tös­tä), eikä vain suur­ku­lut­ta­jis­ta (n. 20 % väes­tös­tä) — päih­de tulee aina ykkö­se­nä, se prio­ri­soi­daan. Sel­lais­ta tilan­net­ta kun kuvaat, ei syn­ny. Ja kun yhteis­kun­tam­me ei voi kui­ten­kaan jät­tää ihmi­siä heit­teil­le, ei voi jät­tää päih­deon­gel­mais­ta kadun­var­teen kuo­le­maan nälis­sään, seu­raa hoi­toi­na kat­ko, mah­dol­li­ses­ti hoi­to­jak­so. Se on aika kal­lis­ta puuhaa.
    Ensi­si­jais­ta on ennal­taeh­käi­se­vä päih­de­työ. Sit­ten var­hai­nen puut­tu­mi­nen. Sit­ten teho­kas kor­jaa­va sosi­aa­li­työ. Kaik­ki onnis­tues­saan ovat yhteis­kun­nal­le erit­täin kan­nat­ta­vaa toi­min­taa. Päih­de­sai­rau­des­ta kär­si­vä tar­vit­see mie­le­käs­tä teke­mis­tä päi­viin. Tähän sopi­vat mie­les­tä­ni hyvin eri työ­voi­ma­hal­lin­non toi­men­pi­teet. Ja kun työl­lis­tä­mi­sen este (päih­de) vähi­tel­len hii­puu taus­tal­le, voi hen­ki­lö työl­lis­tyä myös yksi­tyi­sel­le. (Ei mikään fir­ma — tai hyvin har­va — läh­de heti palk­kaa­maan juu­ri toi­pu­nut­ta päihdeongelmaista.)
    ‘Rahat pois’ ‑lin­ja kuu­los­taa jol­tain 1800-luvul­ta. Ei niin vähän kai voi rea­lis­ti­ses­ti edes antaa, ettei sil­lä voi­si saa­da vähän murua ja päih­det­tä? Hii­va ja soke­ri on aika hal­paa, samoin tenu.

  39. Kuten “Lii­an van­ha” tote­aa, Suo­mes­sa on näi­tä ilmai­sia temp­pu­työl­lis­tet­ty­jä mel­koi­nen mää­rä. Sen lisäk­si ilmais­työ­voi­mak­si on enem­män haluk­kai­ta kuin paik­ko­ja on. Edes kaik­ki ilmai­nen ei kel­paa työnantajille.

    Yksi syy tilan­teel­le on tie­ten­kin se, että työl­lis­tä­mi­nen on Suo­mes­sa teh­ty työ­nan­ta­jal­le isok­si ris­kik­si. Kan­nat­taa kak­si ker­taa miet­tiä ennen­kuin paalk­kaa ketään. Useis­sa tilan­teis­sa työ­nan­ta­jil­le pitäi­si mak­saa sii­tä, että he ottai­si­vat hen­ki­lön edes ilmai­sek­si töihin.

    Minus­ta myös nämä jous­ta­mat­to­mat raken­teet oli­si pitä­nyt olla Sata-komi­tean pöy­däl­lä ja nii­tä oli­si pitä­nyt ryh­tyä repi­mään rik­ki, vaik­ka ay-lii­ke sitä anka­ras­ti vastustaakin.

    Myös yrit­tä­jäk­si ryh­ty­mis­tä pitäi­si hel­pot­taa. USA:ssa monet yli 50-vuo­ti­aat ryh­ty­vät yrit­tä­jik­si. Suo­mes­sa se ei usein­kaan kannata. 

    Menet­tää esi­mer­kik­si pal­kan­saa­ja­työt­tö­män työt­tö­myys­tur­van lisä­päi­vät, jos toi­mii yrit­tä­jä­nä muu­ta­mia kuu­kausia pitem­män ajan.

  40. az:

    Ei alko­ho­lis­mia voi syö­mät­tä kehittää.

    Syö­mät­tö­myys on tyy­pil­li­nen osa alko­ho­lis­mia. Pel­käl­le oluel­la­kin pysyy hen­gis­sä joten kuten.

  41. Ricca­do, tpyyluoma

    Me puhum­me nyt eri asias­ta. Kun alko­ho­lis­mi on jo kehit­ty­nyt, niin tuo mitä toteat­te on tot­ta, ja se on eril­li­nen vai­kea kysymyksensä.

    Mut­ta alko­ho­lis­mi kes­tää vuo­sia kehit­tyä. Tätä kehit­ty­mis­tä ede­saut­taa sen suu­rui­nen perus­tu­lo, joka riit­tää euro­ja las­ke­mat­ta ruo­kaan ja viinaan.

    Jos tulo tuos­sa vai­hees­sa on niu­kem­pi, niin uskon sen ehkäi­se­vän alko­ho­lis­min syntyä.

    Jos alko­ho­lis­mi on jo syn­ty­nyt, niin tilan­ne on eri. Ehkä sit­ten vaik­ka myös eri ins­tans­sin alainen.

  42. ksi syy tilan­teel­le on tie­ten­kin se, että työl­lis­tä­mi­nen on Suo­mes­sa teh­ty työ­nan­ta­jal­le isok­si riskiks”

    Tuo­kin on pelk­kä myyt­ti, Suo­mes­sa on help­poa ja hal­paa iti­sa­noa esim kun minut irti­sa­not­tiiin niin riit­ti, että minun kans­sa­ni pidet­tiin 10 minuu­tin pala­ve­ri, jos­sa alle­kir­joi­tin saa­nee­ni irtisanomisilmoituksen.
    Työ­vel­voi­tet­ta isti­sa­no­mi­sa­jal­ta ei tar­vit­se antaa työn­te­ki­jäl­le, joten työn­te­ki­jä läh­tee oitis irti­sa­no­mi­sen jälkeen.
    Suu­rim­mal­la osal­la työn­te­ki­jöis­tä irti­sa­no­mi­sai­ka on 2 vkoa- 1 kk. Vas­ta yli 12 vuot­ta pal­vel­leel­la se on 6 kk

    Mikä täs­sä oli vai­ke­aa ja kallista ?? 

    Jos on vai­ke­aa irti­sa­noa naa­ma­tus­ten niin voi kytä­tä, että työn­te­ki­jä on lomal­la ja ilmoit­taa teks­ta­ril­la, että töi­hin ei tar­vit­se enää tulla.

    Jos asia rii­tau­te­taan niin sil­loin­kin neu­vot­te­li­joi­na ovat ay-lii­ke ja työ­nan­ta­ja­liit­to, ei yrittäjä .
    Suo­mes­sa oikeu­des­sa käsi­tel­lään n 1600 työ­rii­taa jois­ta m 450 liit­tyy irtisanomisiin.
    Kun työ­suh­tei­ta päät­tyy 800000 niin sii­hen näh­den rii­dat ovat harvinaisuuksia

  43. Myös yrit­tä­jäk­si ryh­ty­mis­tä pitäi­si hel­pot­taa. USA:ssa monet yli 50-vuo­ti­aat ryh­ty­vät yrit­tä­jik­si. Suo­mes­sa se ei usein­kaan kannata.”

    Yrit­tä­jäk­si ryh­ty­mi­seen tar­vi­taan yksi ilmoitus.

    Kan­nat­ta­vuus on eri asia, jos mark­ki­nat eivät rii­tä niin sil­loin pitäi­si val­tion teh­dä tukiostoja ??
    Tut­ta­va­ni pojal­la on eläinruoa/tarvikekauppa pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la ja asia­kas­kun­ta pieni.
    Hän kiti­see aian, että yrit­tä­jää ei tue­ta ja se on kama­laa, kun päi­vät ovat pitkia
    Tulot jää­vät väis­tä­mät­tä pie­nek­si, mut­ta onko se yhteis­kun­nan vika ??

  44. Myös yrit­tä­jäk­si ryh­ty­mis­tä pitäi­si hel­pot­taa. USA:ssa monet yli 50-vuo­ti­aat ryh­ty­vät yrit­tä­jik­si. Suo­mes­sa se ei usein­kaan kannata. ”

    Aikai­sem­min ker­roin kou­lu­ka­ve­ris­ta­ni Makes­ta, joka rupe­si put­kiu­ra­koit­si­jak­si 50-vuo­ti­aa­na. Ei kyn­nys ollut kovain kor­kea, inves­toin­nit oli­vat 10000–20000 eli osti jo käy­tös­sään olleet pakun, työ­ka­lut ja tar­vikk­set, asi­kas­kun­ta oli valmiina.
    Tili­toi­mis­to hoi­taa las­ku­tuk­sen ja kir­jan­pi­don, joetn make voi kes­kit­tyä sii­hen mitä osaa.
    Jovi­aa­li­na mie­he­nä hän ei ole pelän­nyt pal­ka­ta työn­te­ki­jää­kään, hän kun tulee toi­meen kai­ken­lais­ten ihmis­ten kanssa.

  45. Osmon mai­nit­se­mien syn­ty­mäs­tään asti vam­mais­ten (ja kaik­kien mui­den­kin pit­kään työ­ky­vyt­tö­mä­nä ollei­den) elä­ket­tä oli­si ollut teh­dä kun­non koro­tus kyseis­ten ihmis­ten työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­siin ja/tai vam­mai­se­tuuk­siin, jol­loin raha oli­si saa­tu hel­pos­ti suun­nat­tua niil­le, jot­ka sitä eni­ten tar­vit­se­vat. Tätä aina­kin pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt esittivät.

    Asia kuu­lui SATA-komi­teas­sa perus­tur­va­jaos­tol­le. Siel­lä pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt eivät teh­neet mitään yllä mai­ni­tun kal­tais­ta ehdo­tus­ta. Asian hoi­ta­mi­nen syn­ty­mäs­tään asti vam­mais­ten elä­ket­tä nos­ta­mal­la ei oli­si oikein edes tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta. Tie­dän, että pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt ovat esit­tä­neet pit­kään työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä ollei­den ANSIO­eläk­kei­den korot­ta­mis­ta, mut­ta tämä jät­tää pel­kän kan­sa­ne­läk­keen varas­sa ole­vat taas ker­ran ilman.
    Vam­mai­se­tuuk­sien käyt­tö täs­sä oli­si tul­lut hyvin kal­liik­si, kos­ka sitä ei oli­si voi­tu rajoit­taa vain kai­kis­ta pie­nin­tä elä­ket­tä saa­viin. Jäl­leen ker­ran pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt halusi­vat köy­him­pien tilan­teen paran­ta­mi­seen tar­koi­te­tut rahat jaet­ta­vik­si vähem­män köy­hien kesken.
    Minä sen sijaan esi­tin, että kan­sa­ne­läk­kees­tä pois­te­taan työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke koko­naan ja kor­va­taan yhtä suu­rel­la vam­mai­se­tuu­del­la, jot­ta täy­sin jär­je­tön työn­teon kiel­to saa­tai­siin kumo­tuk­si, mut­ta tätä eivät taas työ­mark­ki­na­jär­jes­töt otta­neen kuu­le­viin kor­viin­sa. Ehdo­tus uusi­taan kirjassani.

  46. Sen sijaan, että työ­nan­ta­jat eivät mak­sai­si mitään, työ­nan­ta­jat mak­sai­si­vat sen ver­ran kuin kun­kin työn teet­tä­mi­ses­tä kan­nat­taa maksaa”

    Opis­ke­li­jat ovat suu­ri ilmais­työn teki­jä­ryh­mä ja heil­lä on jo opin­to­tu­ki eli perus­tu­lo ei muu­ta kuviota.
    Samoin sijoi­te­tuil­le palk­ka­tu­ki mak­saa jo palkan+sivukulut, joten pie­ni perus­tu­lo vähen­täi­si näi­tä­kin työ­paik­ko­ja, kos­ka nyt fir­ma jou­tui­si mak­sa­maan jotain.
    Eli fir­man näkö­kul­mas­ta kulut nousisivat.
    Miten perus­tu­lo lisäi­si työl­li­syyt­tä, jos yri­tyk­sen kulut nousevat ?

  47. Useis­sa tilan­teis­sa työ­nan­ta­jil­le pitäi­si mak­saa sii­tä, että he ottai­si­vat hen­ki­lön edes ilmai­sek­si töihin.”

    Antai­sit­ko sinä koneen hoi­don kenel­le tahan­sa jos vir­he­käyt­tö tai hidas­te­lu aiheut­tai­si mil­joo­nien tappiot .
    Tuo­tan­to­ta­vat ovat muut­tu­neet eikä töi­tä teh­dä enää pel­käs­tään kah­del­la kädellä.
    Tuol­lai­sen taval­li­sen toi­mis­to­työ­pai­kan­kin kulut ovat 10000–13000 euroa vuodessa.Kun tehok­kuus­lu­vut ovat työ­noh­jaus­jär­jes­tel­mien kaut­ta arvioi­ta­vis­sa niin eipä löy­dy esi­mei­hiä, jot­ka halua­vat pal­ka­ta vajaa­kun­toi­sa, kos­ka tun­nus­lu­vut heikkenevät.
    Esim yksin­ker­tai­ses­sa puhe­lin­pal­ve­lus­sa tehok­kuut­ta tar­kas­tel­laan puhe­lua per hen­ki­lö, puhe­lun pituus per hen­ki­lö , rat­kais­tut tike­tit per hen­ki­lö. Yksi vajaa­kun­toi­nen las­kee tun­nus­lu­ku­ja mer­kit­tä­väs­ti ja esimies/ryhmä jää ilman bonuksia.
    Eri­tyi­ses­ti tuo ryh­mä­bo­nuk­sen mene­tys joh­taa samaan käy­tän­töön kuin armei­jas­sa tum­pe­lon takia teh­dyt yli­mää­räi­set harjoitukset

  48. Työ­nan­ta­ja mak­saa työn­te­ki­jäl­le tuot­ta­vuu­den mukaan, val­tio loput. Työn­teos­ta tulee kan­na­ta­vaa sekä työn­te­ki­jäl­le että työnantajalle.”

    Työ­nan­ta­ja saa nyt kai­ken ilmai­sek­si ja val­tio mak­saa kaiken.
    Ja tuon­kin 100 % tuen jäl­ken jää vie­lä 350000 työtöntä.
    Kysy­mys kuu­luu­kin, riit­tä­vät­kö val­tion rahat kaik­kien työllistämiseen ?

  49. Tie­dän, että pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt ovat esit­tä­neet pit­kään työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä ollei­den ANSIO­eläk­kei­den korot­ta­mis­ta, mut­ta tämä jät­tää pel­kän kan­sa­ne­läk­keen varas­sa ole­vat taas ker­ran ilman.”
    Tämä joh­tuu sii­tä, että Suo­mes­sa luo­vut­tiiin euroop­pa­lai­ses­ta elä­ka­mal­lis­ta eli kan­sa­ne­lä­ke pie­ne­nee mui­den eläk­kei­den noustessa.
    Muu­al­la Euroo­pas­sa kan­sa­ne­läk­keen saa kaik­ki muis­ta elä­ke­kis­tä riippumatta.
    Tämä on joh­ta­nut sii­hen, että suo­ma­lai­sen elä­ke­jär­jes­tel­män net­to­kor­vausu­ta­so onkin yhdes­sä kor­kean vero­tuk­sen kans­san 10 % yksik­köä pie­nem­pi kuin OECD mais­sa keskimäärin.
    Kun kan­sa­ne­läk­keen ja työ-työ­ky­vyt­tö­my­sye­läk­kei­den ero on pie­ni niin on syn­ty­nyt tais­te­lu kah­den pie­ni­tu­loi­sen ryh­män välil­lä ja sitä­hän por­va­rit haluavatkin.

    Pitää muis­taa, että perus­tu­lon nos­ta­mi­sen taka­na on vähän pitem­män ajan suun­ni­tel­ma vero­tuk­sen muutoksista. 

    1.Tarkoitus on romut­taa ansio­si­don­nai­set etuu­det lukuu­not­ta­mat­ta pie­nen elii­tin etuja.

    2. Vero­tuk­sen pain­opis­teen muut­ta­mi­nen välil­li­seen nos­taa eri­tyi­ses­ti pie­ni­tu­los­i­ten kulu­ja. Ener­gia­ve­rot nos­ta­vat eri­tyi­ses­ti asu­mi­sen kulu­ja ja pie­ni­tu­loi­sen kulu­tuk­ses­ta asu­mi­nen muo­dos­taa 60–70 %. Uri­pi­lai­nen ja SDP sekoi­li­vat, kun kat­soi­vat vain välit­tö­miä vai­ku­tuk­sia eivät­kä kat­so­neet muu­ta­man vuo­den päähän.Nykyisen ener­gia-vero-polit­ti­kan tulok­set kun näky­vät muu­ta­man vuo­den kulut­tua täysimääräisenä
    Indek­si­kor­jauk­set ovat sii­nä mie­les­sä har­haan­joh­ta­via , että köy­hien kulu­tus­ra­ken­ne on pal­jon kes­kiar­vos­ta poik­kea­va, joten indek­si ei ker­ro miten köy­hän kulut nousevat .
    Ise asias­sa indek­si ker­ti Mus­ta­naa­nion kulu­jen kehityksestä.

  50. Ay-lii­ke vas­tus­taa uudis­tus­ta, kos­ka se vie sil­tä val­lan. Sik­si mitään ei tapah­du. Ay-liik­keen etu ennen kan­san ja kan­sa­kun­nan etua.”

    Näin on, por­va­rei­den tavoit­tee­na on pie­nen­tää perus­tu­lon ja ansio­si­don­nai­sen ero merkityksettömäksi.

    Mik­si enää kuu­lua ay-liik­kee­seen jos hyö­ty on mar­gi­naa­li­nen tai negatiivinen ?

    Tämä kos­ket­taa eri­tyi­ses­ti SAK:ta, mut­ta myös STTK:n ja Aka­van pienipalkkaisia.
    Jäl­jel­le jää pie­ni eliit­ti lää­kä­rei­den tapaan, jot­ka sit­ten ovat­kin entis­tä soli­daa­ri­sem­pia toi­sil­leen ja takaa­vat entis­tä muh­keam­mat etuu­det jäsenilleen.

    Kyl­lä Osmo on maccia­vel­lin­sä lukenut

  51. Lii­an­van­ha kysyy Eli fir­man näkö­kul­mas­ta kulut nousisivat.
    Miten perus­tu­lo lisäi­si työl­li­syyt­tä, jos yri­tyk­sen kulut nousevat.

    Enti­se­nä pik­ku­yrit­tä­jä­nä voi­sin pal­ka­ta kave­rin joka osit­tain sai­si elan­toa jos­tain muu­al­ta kuin minun eväistäni.
    On kat­son niin että kun jou­dun las­ku­tus­tun­ti­ni mää­rit­te­le­mään esim.50e tun­ti elääk­se­ni sit­ten lisäi­sin työ­voi­maa 100% eli yhden ammat­ti­tai­toi­sen hen­ki­lön veran en miten­kään pys­ty edes 50% nos­ta­maan las­ku­tus­tun­tia. Vaan omas­ta pal­kas­ta­ni sen kave­rin pal­kan jou­dun otta­maan aina­kin osittain.
    Sitä sopii miet­tiä kun kyse­lee mik­si ei yrit­tä­jät palk­kaa väkeä.
    Eihän tämä maa­il­ma pelas­ta mut­ta jon­kin­lai­nen por­ras­tus pitäi­si olla yhden hen­ki­lön yri­tyk­sen ja nokian välillä

  52. Lii­an vanha:
    Opis­ke­li­jat ovat suu­ri ilmais­työn teki­jä­ryh­mä ja heil­lä on jo opin­to­tu­ki eli perus­tu­lo ei muu­ta kuviota.
    Samoin sijoi­te­tuil­le palk­ka­tu­ki mak­saa jo palkan+sivukulut, joten pie­ni perus­tu­lo vähen­täi­si näi­tä­kin työ­paik­ko­ja, kos­ka nyt fir­ma jou­tui­si mak­sa­maan jotain.
    Eli fir­man näkö­kul­mas­ta kulut nousisivat.
    Miten perus­tu­lo lisäi­si työl­li­syyt­tä, jos yri­tyk­sen kulut nousevat ?

    Ilmai­nen raha tur­me­lee. Sekä ihmi­set että yritykset.

    Jos yri­tys mak­sai­si työn­te­ki­jän tuot­ta­vuu­des­ta, oli­si tuot­ta­vuut­ta myös int­res­si kehit­tää. Ilmai­sen rahan jär­jes­tel­mäs­sä näin ei ole ja jak­son loput­tua hom­miin ote­taan joku uusi.

  53. Lii­an vanha:
    Tuo­kin on pelk­kä myyt­ti, Suo­mes­sa on help­poa ja hal­paa iti­sa­noa esim kun minut irti­sa­not­tiiin niin riit­ti, että minun kans­sa­ni pidet­tiin 10 minuu­tin pala­ve­ri, jos­sa alle­kir­joi­tin saa­nee­ni irtisanomisilmoituksen.
    Työ­vel­voi­tet­ta isti­sa­no­mi­sa­jal­ta ei tar­vit­se antaa työn­te­ki­jäl­le, joten työn­te­ki­jä läh­tee oitis irti­sa­no­mi­sen jälkeen.
    Suu­rim­mal­la osal­la työn­te­ki­jöis­tä irti­sa­no­mi­sai­ka on 2 vkoa- 1 kk. Vas­ta yli 12 vuot­ta pal­vel­leel­la se on 6 kk
    Mikä täs­sä oli vai­ke­aa ja kallista ?? 

    Ker­rot vain oman koke­muk­se­si asias­ta. Jos tie­täi­sit tai aina­kin ker­toi­sit mitä pro­ses­si irti­sa­no­mis­ta­si ennen tapah­tui yri­tyk­ses­sä, myyt­ti ei oli­si sinul­le enää myytti.

    Ver­taa huvik­se­si Suo­men ja Tans­kan irti­sa­no­mis­la­kien ja ‑käy­tän­tö­jen ero­ja ja löy­dät seli­tyk­sen, mik­si Suo­mes­sa työt­tö­myys on yli 20% ja Tans­kas­sa 5%.

  54. az:

    Suo­mes­sa on 300 000 — 500 000 alko­ho­lin suur­ku­lut­ta­jaa. Suur­ku­lut­ta­jis­ta kol­mas­osa on päih­de­riip­pu­vai­sia. Suur­ku­lut­ta­jis­ta 85% ja alko­ho­li­riip­pu­vai­sis­ta 70% on työ­elä­mäs­sä. Työs­sä ole­vis­ta mie­his­tä 20% ja nai­sis­ta 10% on alko­ho­lin suur­ku­lut­ta­jia. (Läh­de: Etera)
    Siis suu­rin osa niis­tä, jot­ka vähi­tel­len ajau­tu­vat ehkä työ­ky­vy­tö­mik­si tai aiheut­ta­vat mui­ta kus­tan­nuk­sia alko­ho­lin takia, rahoit­ta­vat käyt­tön­sä omal­la työl­lä. Vaik­ka kaik­ki tuet pois­tet­tai­siin, kos­kee se vain siis noin 15% väestöstä.

  55. Lii­an vanha:
    Esim yksin­ker­tai­ses­sa puhe­lin­pal­ve­lus­sa tehok­kuut­ta tar­kas­tel­laan puhe­lua per hen­ki­lö, puhe­lun pituus per hen­ki­lö , rat­kais­tut tike­tit per hen­ki­lö. Yksi vajaa­kun­toi­nen las­kee tun­nus­lu­ku­ja mer­kit­tä­väs­ti ja esimies/ryhmä jää ilman bonuksia. 

    Kapi­ta­lis­ti on rahan perään, ei puhe­lu­jen per hen­ki­lö perään. Siis jos sal­li­taan eri pal­kat, tuot­ta­vuu­den mukaan, vaih­tu­vat mit­ta­rit­kin tuotos/kulu ‑tyyp­pi­sik­si. Nyt voi vir­ta­vii­vais­taa, kun kulu on kai­kis­ta sama. Bonuk­set juok­see edel­leen sekä pomol­le että ryhmälle.

    Ay-lii­ke pitää vajaa­kun­toi­set pois­sa työelämästä.

  56. Lii­an vanha:
    “Ay-lii­ke vas­tus­taa uudis­tus­ta, kos­ka se vie sil­tä val­lan. Sik­si mitään ei tapah­du. Ay-liik­keen etu ennen kan­san ja kan­sa­kun­nan etua.”
    Näin on, por­va­rei­den tavoit­tee­na on pie­nen­tää perus­tu­lon ja ansio­si­don­nai­sen ero merkityksettömäksi.
    Mik­si enää kuu­lua ay-liik­kee­seen jos hyö­ty on mar­gi­naa­li­nen tai negatiivinen ? 

    Perus­te­lit juu­ri itse, mik­si ay-lii­ke on työ­läi­sen kave­ri, mut­ta työt­tö­män vihollinen 🙂

  57. Hie­noa! Hyvä, että tuot ammat­ti­liit­to­jen puu­hat näky­vil­le. Miten ääliöi­tä nämä voi­vat olla? Luu­le­vat työt­tö­mien kur­jis­ta­mi­sen aja­van pal­kan­saa­jan asiaa?

  58. Hatun­nos­to! Pie­ni­tu­loi­sil­la ei ole kovin mon­taa todel­lis­ta puo­les­ta­pu­hu­jaa. Ja mei­tä pie­ni­tu­loi­sia, jot­ka emme tun­ne kuu­lu­vam­me oikein min­ne­kään, on val­ta­va, monen­kir­ja­va jouk­ko. Pie­ny­rit­tä­jät, pien­vil­je­li­jät, apu­ra­ha­tut­ki­jat, pät­kä­työn­te­ki­jät, työttömyys/aktivointi ‑kier­tees­sä ole­vat, kotiäi­dit ja ‑isät, syr­jä­seu­tu­jen asuk­kaat, tai­tei­li­jat, free lance­rit, vam­mai­set, mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jat… Mikään ammat­ti­liit­to ei näi­den ihmis­ten etu­ja aja. Vas­tak­kai­na­set­te­lu­jen aika ei ole ohi, mut­ta vas­tak­kai­na­set­te­lu on siir­ty­nyt jon­ne­kin muu­al­le kuin “työ­läis­ten” ja “kapi­ta­lis­tien” välille.

  59. Nina: “…Pie­ni­tu­loi­sil­la ei ole kovin mon­taa todel­lis­ta puolestapuhujaa…”

    Ongel­ma itse asias­sa ei muo­dos­tu pie­nis­tä tulois­ta vaan kor­keis­ta hin­nois­ta. Kor­kei­siin hin­toi­hin taas yksi kes­kei­nen syy on kor­kea veroas­te. Olem­me ora­van­pyö­räs­sä. En näe mui­ta kuin huo­no­ja vaihtoehtoja.

    Nyt pitää ymmär­tää ottaa se vähi­ten huo­no, vaik­ka se vähän kir­pai­si­si­kin het­ken. En usko että sosi­aa­li­tur­vamm­me on nykyi­sen kal­tai­nen vii­den vuo­den kuluttua.

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 13.11.2010 kel­lo 9:26
    “Minä sen sijaan esi­tin, että kan­sa­ne­läk­kees­tä pois­te­taan työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke koko­naan ja kor­va­taan yhtä suu­rel­la vam­mai­se­tuu­del­la, jot­ta täy­sin jär­je­tön työn­teon kiel­to saa­tai­siin kumo­tuk­si, mut­ta tätä eivät taas työ­mark­ki­na­jär­jes­töt otta­neen kuu­le­viin korviinsa.”

    OS kir­joit­ti täs­sä sel­lais­ta teks­tiä, että tulin val­lan vihai­sek­si. Miten työ­mark­ki­nä­jär­jes­töt voi­vat toi­mia näin sydämmettömästi!

    Haa­voit­tui­ko minun isä­ni rin­ta­mal­la 3 ker­taa sen vuok­si, että täs­sä maas­sa voi­tai­siin toi­mia näin? Olen­ko minä toi­mi­nut 30+ vuot­ta Suo­men puo­les­ta vien­nin etu­rin­ta­mal­la 24/7, jot­ta näin sai­si toimia?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.