Helsinki ja Vantaa (1)

Torstaina Van­taan ja Helsin­gin val­tu­ute­tut kokoon­tu­i­v­at tiedo­tusti­laisu­u­teen siitä, mitä kaupunkien yhdis­tymistä tutki­neet työryh­mät ovat saa­neet aikaisek­si. Tam­miku­un lop­ul­la pitäisi päät­tää, jatke­taanko selvi­tyk­siä varsi­naisek­si kun­ta­jako­selvi­tyk­sek­si vai lopete­taanko tähän.  En oikein ymmär­rä, mitä edel­ly­tyk­siä tehdä päätöstä on.

Tois­taisek­si nimit­täin on tietoa vain siitä, mitä tapah­tu­isi, jos kun­nat sel­l­aisi­naan liimat­taisi­in yhteen. Joko palve­lu­ta­so Van­taal­la nos­te­taan Helsin­gin tasol­la ja mak­se­taan satamiljoon­aa euroa tai palve­lu­ta­so las­ke­taan Van­taan tasolle ja säästetään 300 miljoon­aa euroa.

Nuo laskel­mat Helsin­gin kalli­im­mista palveluista eivät täysin pidä paikkaansa. Mukana ovat nimit­täin myuös sisäiset vuokrat, joi­ta samoista palveluista mak­se­taan paljon enem­män. Siltä osin kun kyse on tilo­jen tehot­tomas­ta käytöstä tai tiheäm­mästä palvelu­verkos­ta, tämä on ver­rat­tu, mut­ta siltä osin kun on kyse siitä, että vuokrat ovat Helsingis­sä korkeam­mat, ver­tailu menee met­sään. Pitäisikö kan­takaupungis­sa päivähoi­dos­sa olla vähem­män hoita­jia, kos­ka vuokrat ovat niin korkeat?

Kah­den kun­nan liimaami­nen yhteen ei voi koskaan kan­nat­taa ainakaan molem­mille, kos­ka kyse on sil­loin läh­es nol­la­summapelistä. Hyödyt saadaan vas­ta syn­er­giae­tu­jen etsimisen ja päällekkäis­ten toim­into­jen kar­simisen jäl­keen. Tätä puol­ta ei ole selvitet­ty koskaan.

Olen edelleen sitä mieltä, että tärkeim­mät edut yhdis­tymis­es­tä oli­si­vat kaupunki­rak­en­teel­lisia. Me joudumme Helsingis­sä sijoit­ta­maan uud­is­raken­nuk­sia kaavoihin kenkälusikalla ja Van­taal­la pelataan golfia pääradan var­rel­la. (On meil­läkin golfkent­tä Talis­sa ja 1800-luvun soti­laal­lisia tarpei­ta palvel­e­va varuskun­ta San­ta­ham­i­nas­sa, mut­ta se johtuu poli­it­ti­sista realiteeteista)

Jos yhdis­tet­täisi­in Van­taan maare­servit ja Helsin­gin taloudel­liset voimavarat, koko seudun rakenne järkevöi­ty­isi, kun tont­tip­u­la ei ajaisi omakoti­rak­en­ta­jia kehyskuntiin.

Olin kovin yllät­tynyt, että Van­taan apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Juk­ka Pel­tomä­ki väit­ti, että maankäytön hyödyt jäi­sivät joi­hinkin viilauk­si­in kaupunkien nyky­isil­lä rajoilla.

Kokon­aan eri asia on, että hal­li­tuk­sen kaavailut metropoli­hallinnos­ta voivat tehdä koko han­kkeen turhak­si jo toukoku­us­sa hal­li­tus­neu­vot­telu­jen aikana.

32 vastausta artikkeliin “Helsinki ja Vantaa (1)”

  1. Mik­si yhdis­tet­täisi­in kak­si liian suur­ta ja teho­ton­ta mammuttia?

  2. Olisiko­han muuten liikaa vaa­dit­tu, että asioista puhutaan myös vaaleis­sa eikä vas­ta vaalien jälkei­sis­sä hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa (pätee mon­een muuhunkin asi­aan kuin tähän)? Tulisi meinaan vähän enem­pi sel­l­ainen vaikutel­ma, että äänestämisel­läkin on merkitystä.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  3. Hmmm, Soin­in­vaaran eduskun­tavaa­likamp­pan­jan epävi­ralli­nen lähtölaukaus ja yksi vaali­teema per­su­jen kanssa nahis­telun lisäksi?

    Kan­nate­taan ehdot­tomasti, oli OS ehdol­la tai ei. Metropoli­hallinto tai kun­tali­itos on kuitenkin pakko saa­da aikaan pikim­miten. Vihrei­den kan­nat­taisi lait­taa per­in­teis­ten mel­onien lisäk­si muu­ta­ma miehisil­lä asial­in­joil­la pysyt­televä ehdokas vaalei­hin pitämään asi­aa esil­lä. Ei tarvit­sisi miet­tiä per­su­jen tai vapaavuoren äänestämistä protestiksi.

  4. Nyt on harv­inaisen otolli­nen tilaisu­us saa­da aikaan kehi­tyspotku molem­mis­sa kaupungeis­sa, ei pelkästään kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti — se on pitkässä juok­sus­sa — vaan toiminnallisesti. 

    Nyt pitää päät­tää, että selvit­te­lyä jatke­taan niin, että kukin työryh­mä, käyt­täen tarpeel­lises­sa laa­ju­udessa ulkop­uolista asiantun­te­mus­ta, tekee esi­tyk­siä muu­tospros­es­sista, jol­la toimin­nat saadaan taloudel­lisem­mik­si ja toimivamimmaksi.

    Tämä vai­he ei mene hukkaan, vaik­ka jälleen ker­ran kun­tali­itok­ses­sa vedet­täisi­in vesiperä. Työryh­mille on annet­ta­va toimek­sianto tehdä esi­tys ensi kesään mennessä.

  5. Oi suuri ja mah­ta­va Helsin­gin kaupunki,
    Sun syn­nyt­ti val­taisa Vantaanjokii…

  6. Olen kaiv­el­lut esi­in Helsin­gin ja Van­taan ero­ja kult­tuuripoli­ti­ikan puolel­la kun­tali­itok­sen kus­tan­nuk­sia vertaillakseni.

    Ja ero on huima: Van­taal­la on esim. vain yksi teat­teri, Raatikko, jota kun­ta tukee vain 112 000€ vuodessa. Helsingis­sä on kym­meniä teat­tere­i­ta ja koko kult­tuurielämä on aivan eri tolal­la. Myös kir­jas­toverkko on selvästi Van­taalaista kat­tavampi ja laadukkaampi. (Toki myös kalli­impi. Helsin­gin kulut per asukas 61,98€, Van­taan 42,68€.)

    Palaan astialle, jah­ka saan luvut kasaan, mut­ta mutu-tun­tu­mani on, että Helsin­ki käyt­tää kym­meniä miljoo­nia enem­män vuodessa kult­tuuri­in kuin Van­taa. Ja näin val­takun­nan pääkaupun­gin tietysti pitääkin. Laadus­ta kan­nat­taa maksaa.

    Ero­ja pitääkin tarkastel­la hallintokun­nit­tain ja osa eroista johtuu siitä, että Helsin­gin luonne Suomen pääkaupunk­i­na vaan johtaa pakostakin eri­laiseen rakenteeseen.

  7. Kuto­ja: “…Metropoli­hallinto tai kun­tali­itos on kuitenkin pakko saa­da aikaan pikimmiten…”

    Olkoot nimi mikä tahansa, niin jonkin­lainen irtiot­to Uuud­esta­maas­ta tulee tehdä. Alue­hallinnol­la tulee olla riit­tävä, mut­ta hyvin rajat­tu koordi­noi­va rooli. Samal­la liian suuret kun­nat tulee pilkkoa pienem­mik­si ja tehokkaam­mik­si 10 000 — 40 000 asukkaan yksiköiksi.

  8. HS:ssa oli tänään hyvä mielipi­dekir­joi­tus, jos­sa osoitet­ti­in, että tässä yhdis­tämisas­i­as­sa ei tai­da juuri olla järkeä.

  9. En ole ihan var­ma, ovatko nämä liitok­set kus­tan­nuskysymyk­siä ollenkaan? Ne olisi aina ratkaistavis­sa. En tunne selvi­tys­tä, mut­ta blo­gin vinkeistä ja Osmon ‘alus­tuk­ses­ta’ voi ounastel­la, että luvuis­sa on ‘epä­tas­mäl­lisyyk­siä’.
    Point­ti on se, että Van­taalle on muo­dos­tunut oma iden­ti­teet­ti. Yhtäkkiä on nous­sut kotiseu­tu­van­taalaisu­us. Samal­la taval­la kuin meil­lä Turun puo­lessa on ‘yhtäkkiä’ syn­tynyt vah­va Kaari­nalainen ja Raisi­o­lainen iden­ti­teet­ti. Vielä 60-luvul­la Kaa­ri­na luovut­ti omas­ta tah­dostaan iso­ja aluei­ta Turulle, kos­ka alueel­la oli ‘kus­tan­nuk­sia’ aiheut­ta­va työläiskaupunginosa.
    Ovatko nämä suurkaupunkien liitosa­jatuk­set oikeasti kus­tan­nuskysymyk­siä vaan ihan jotain muuta?
    Siis mielestäni ne ovat kustannus‑, alue- ja raken­nepoli­it­tisia kysymyk­siä, mut­ta myös kun­nan iden­ti­teet­tikysymyk­siä. Enkä oikein tiedä, eivätkä oikein muutkaan, miten tämä iden­ti­teet­tikysymys ratkaistaan, joka näyt­tää ole­van se ratkaiseva?

  10. Vain alueil­la on merk­i­tys­tä: rajat ovat keinotekoisia ja on ajan kysymys, kuin­ka kauan ne kestävät. Kaikkien suurten kaupunkien ympärysalueil­la on hil­jainen mut­ta yhtä lop­u­ton pyrkimys olla yhtä.

    Todel­lisu­ut­ta on se, että pääkaupunkiseudulle halu­aa asumaan paljon ihmisiä, mut­ta kaupunkien rajat ja nimet taas elävät vain ihmis­ten mieliku­vis­sa ja muis­tois­sa. Toisin kuin kaupunkien ja alueen hallinnos­sa, rajoi­hin ei nyky­isinkään tör­mää juuri muuten kuin käyt­tämäl­lä julk­ista liiken­net­tä seu­tu­ra­jo­jen yli.

  11. “Joko palve­lu­ta­so Van­taal­la nos­te­taan Helsin­gin tasol­la ja mak­se­taan satamiljoon­aa euroa tai palve­lu­ta­so las­ke­taan Van­taan tasolle ja säästetään 300 miljoon­aa euroa”

    Väite ontuu. Jos ja kun Van­taa liit­tyy Helsinki­in 1.1.2012 lukien, ei Van­taalle tule samaa tiheyt­tä ter­veysasemia ja mui­ta palvelu­ja, joista ne Helsin­gin kus­tan­nuk­set syn­tyvät. Van­taal­la on 31.12.2011 ja 1.1.2012 sama määrä koulu­ja, nuoriso­talo­ja ja ter­veysasemia. Ei Van­taan tasoa “nos­te­ta” tai Helsin­gin “las­ke­ta”, vaan palkat ja muut etu­isu­udet pysyvät samana, kuten lakikin mah­dol­lis­taa. Entisen Van­taan alueel­la on vain eri­lainen palvelu­verkko, joskin ex-van­taalaiset voivat jos­sain tukeu­tua Helsin­gin puolen palvelui­hin ja vice ver­sa. Väite yhdis­tymisen aiheut­ta­mas­ta “säästöstä” kun Helsin­ki “las­kee” palve­lu­ta­soaan tai kulus­ta, kun Van­taa “nos­taa” tasoaan, on aikamoinen ajatuspieru. 

    Palvelu­verkko uudessa kaupungis­sa pysynee suur­in­pi­irtein samana, joukkoli­ikenne on helpom­paa ja pitkäl­lä aikavälil­lä liiken­teen ja maankäytön järkevä yhteenso­vit­ta­mi­nen tuo val­ta­vat hyödyt. Muista Osmo painaa “jaa”, kun yhdis­tymis­es­tä päätetään. 

    P.S Aini­in. Muis­takaa toimia hienos­ti laa­di­tun ja julkise­na salaisuute­na tun­netun suun­nitel­man mukaan, jot­ta hake­mus toimite­taan val­tioneu­vos­toon ennen kesäku­un 2010 lop­pua, jol­loin yhdis­tymi­nen astuu voimaan 1.1.2012.
    Kiitos, Dankeschön.

  12. Ohes­sa link­ki Polemi­ik­ki-verkko­julka­isun olleesta tutkimuk­ses­ta, jon­ka mukaan kun­nan koon kas­vaes­sa, tehokku­us heikkenee. 

    http://www.polemiikki.fi/files/1158-Tutkjulk_57_net.pdf

    En tiedä kyseisen tahon luotet­tavu­ud­es­ta, vaikut­taa asial­liselta, mut­ta olen aikaisem­minkin kuul­lut että itse asi­as­sa pienet kun­nat ovat parhai­ta, mikäli kun­ta kyke­nee tar­joa­maan palve­lut. Esim. jos­sain peräkylässä ei vält­tämät­tä kan­na­ta pitää omaa ter­veyskeskus­ta, vaan naa­purikun­nan kanssa yhteistä. Helsingis­sä tai Van­taal­la ei tätä ongel­maa liene? 

    Itse vas­tus­tan Helsin­gin ja Van­taan liitos­ta juuri byrokra­t­ian lisään­tymisenä ja kun­ta­lais­demokra­t­ian vähen­tymisenä. Helsin­gin ja Van­taan liitos vähen­tää myös organ­isaa­tion läpinäkyvyyt­tä ja lisää virkamies­val­taa. Itse asi­as­sa Helsin­ki pitäisi jakaa osi­in, jos halut­taisi­in tehokku­ut­ta, tosin se voi olla hankalaa.
    Luulisi että maankäytön yhteitoim­intaa voisi muil­lakin keinoin paran­taa. Sopimuksin mon­et asi­at toimi­vat jo nyt, joten en ymmär­rä tätä yhdistämistarvetta.
    Sitä pait­si, min­un on vaikea ymmärtää, että minkä ter­veyskeskuk­sen tai minkä koulun voi pois­taa, organ­isaa­tioiden päällekäisyy­den nimis­sä. Siel­lä ne suurim­mat sum­mat kuitenkin kuluu kun­nan hallinnos­sa. Muut säästöt ovat vain tilpehööriä.
    Ja aina kun­tali­itok­sis­sa on kulut kas­va­neet het­kel­lis­es­ti ja mitään todis­tei­ta ei ole ollut, että niistä olisi tul­lut todel­lisia säästöjä pitkäl­lä ajal­la olisi. Tai olisi kiin­nos­tavaa nähdä sel­l­ainen selvi­tys, joka siis huomioisi het­kel­lisin kulu­tus­lisäyk­sen ENNEN liitok­sien voimaantuloa.

  13. “Jos yhdis­tet­täisi­in Van­taan maare­servit ja Helsin­gin taloudel­liset voimavarat, koko seudun rakenne järkevöi­ty­isi, kun tont­tip­u­la ei ajaisi omakoti­rak­en­ta­jia kehyskuntiin.”

    Ei ton­ntip­u­la mihinkään häviä, jos jatke­taan Helsin­gin nyky­istä maapolitiikkaa.
    Helsin­ki kaavoit­taa yksi­ty­isiä mai­ta ja ton­tin omis­ta­jat osaa­vat kyl­lä kytätä, ettei markki­noille tuo­da liikaa tont­te­ja eli ton­ntip­u­laa liitos ei poista elli muute­ta myös maapolitiikkaa

  14. kun­tia ei tarvi­ta Suomes­sa tätä määrää mikä nyt on.
    mut­tä käytän­nön toteu­tus on vähän vaikeaa->ilmeisesti kaikissa kun­tali­itok­sis­sa on tur­vat­tu sekä työn­tek­i­jöi­den ase­ma että “byrokraattien“asema viidek­si vuodeksi.
    ‑melko kallista.….

    tämä on kai sitä paljon puhut­tua raken­nemuu­tos­ta jos­ta EK sekä johta­vat poli­itikot puhuvat.

    aja­tushan kai on(mitä ei san­o­ta ääneen)se että Suomes­sa ei tarvi­ta 400*kunnanjohtajaa ja kun­naninsinööriä jne jne,eli tarkoi­tus olisi purkaa raken­net­ta sieltä yläpäästä mut­ta sen toteut­ta­mi­nen on poli­it­tis­es­ti mah­do­ton juttu.

    -käsit­tääk­seni alatasolla(työntekijät)niitä käsiä tarvi­taan yhtä paljon(esim hoi­vatyössä jopa enemmän)mutta ei vält­tämät­tä 400*kunnan hallintoa tämän työn johtamiseen.

    *400 kun­taa on vedet­ty hatus­ta en kerkeä nyt googlata oikeaa määrää mut­ta lukumäärä lie­nee lähel­lä tuota.

  15. “Kun­ta olemme me”. Mik­sei asi­aa kysytä kuntalaisilta?

  16. “Uusi kas­vo”: Kun­tien määrä vuon­na 2010 on 342. Se on karkeasti sata vähem­män kuin kymme­nen vuot­ta sit­ten. Suu­ru­us­lu­ok­ka ihan oikein. Paljon pienem­mäl­lä määräl­lä kun­nan­hal­li­tuk­sia tul­taisi­in var­masti toimeen.

  17. Kiin­teistöon­gel­mankin voi ratkaista myymäl­lä Helsin­gin keskus­tas­sa ole­vat arvoki­in­teistöt eniten tar­joavalle ja siirtämäl­lä kaupung­in­ta­lo ja muut hallinto­funk­tioit Van­taal­la, jos­sa neliövuokrat ovat halvempia.

    Samal­la voidaan siir­tyä avokont­tor­ei­hin ja pienen­netään neliöitä 20:stä 10:een per henkilö.

    Näin kiin­teistöku­lut tip­pu­vat 70 % 

    Organ­isaa­tio­ta voidaan keven­tää vähen­täm­mäl­lä puo­let johta­jista ja päälliköistä

  18. Simo: “…Kaikkien suurten kaupunkien ympärysalueil­la on hil­jainen mut­ta yhtä lop­u­ton pyrkimys olla yhtä…”

    Kyl­lä kyse on hyvin suo­ma­lais­es­ta ilmiöstä. Muual­la päin vas­toin pyritään kun­nat pitämään pien­inä ja tehokkaina yksiköinä. 🙂

    Lon­too on tietysti ääries­imerk­ki, kos­ka itse Lon­toos­sa asuu 11 500 ihmistä (2009) eikä alueel­la ole seu­tuhallintoa. Seu­tuhallinto lakkautet­ti­in tehot­tomana kulueränä. 

    Pari­i­sis­sakaan ei ole yhtään kaupungi­nosaa, joka olisi väestöltään Helsin­gin kokoinen. Kaupungi­nosathan hallintoma­llis­sa vas­taa­vat hyvinkin itsenäisiä kun­tia Suomes­sa. Pari­isin alueel­la asuu 10 000 000 asukas­ta, mut­ta itse Pari­isin suurim­mas­sa kaupungi­nosa on asukkai­ta 230 000 ja pien­im­mässä 18 000. Pari­i­sis­sa ei ole seu­tuhallintoa (pl. kan­takaupun­gin 20 kaupungi­nosaa kat­ta­va), mut­ta asi­as­ta on keskusteltu.

    Liian van­ha: “…Organ­isaa­tio­ta voidaan keven­tää vähen­täm­mäl­lä puo­let johta­jista ja päälliköistä”

    Noin käy, kun Helsin­ki pilko­taan pienem­mik­si yksiköik­si ja organ­isaa­tio madal­letaan. Edel­ly­tyk­senä on, ettei tarpeet­tomille työn­tek­i­jöille tar­jo­ta mitään suo­jatyö­paikko­ja vuosik­si. Paras­ta tukea kun­tali­itok­sis­sa on tukea työn­tek­i­jöi­den siir­tymistä mui­hin tehtävi­in. Nyt liitoskun­nis­sa on kaupung­in­talot täyn­nä tarpeet­to­mia ihmisiä (tut­tu­jani on parinkin liitoskun­nan valtuustoissa).

    1. Mitähän niiden ran­skalais­ten kun­tien toimi­alaan kuu­luu? Ter­vey­den­huolto, vero­tus? Sosiaaliturva?
      Ne asi­at, joi­ta kun­tia yhdis­tämälä tai metropoli­halli­noa kehit­tämäl­lä halu­tan laa­jem­malle alueel­liselle poh­jalle, hoitaa Ran­skas­sa joko val­tio tai provinssi.

  19. Ei mil­lään pahal­la, mut­ta keskustelu seudun kun­tarak­en­teesta ja ylem­män tai alem­man tason hallinnos­ta tun­tuu vuodes­ta toiseen sotkeu­tu­van kum­mallisi­in lil­lukan­var­si­in ja väärinkäsityksiin.

    Usein ne ovat vil­pit­tömiä “ajat­telemat­to­muuk­sia” mut­ta usein (nyky­is­ten kun­tapoli­itikko­jen puhues­sa) mielip­iteis­sä on myös vah­vasti ast­ian makua. 

    En tarkoi­ta run­ta­ta tätä ketjua – väit­teeni kos­kee monien vuosien keskustelu­ja monil­la eri areenoilla.

    Kopi­oin tähän äsket­täin moni­in suun­ti­in lähet­tämäni viestin, kos­ka yritän siinä vas­ta­ta niihinkin kysymyk­si­in, jot­ka tääl­läkin ovat jo nousseet pintaan:

    = = =

    Nap­pasin linkin:

    - Val­tioneu­vos­ton selon­teko metropolipolitiikasta
    http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=122256&lan=fi (pdf)

    En suosit­tele muille. Selon­teko on 36-sivuinen ja väsyneen silmäi­lyni mukaan se on 36 sivua liian pitkä. Ymmyrkäisiä ympäripyöreyk­siä sekä korukiehkuroil­la ympäröi­ty vaivihkainen ehdo­tus Helsin­gin, Espoon, Van­taan ja Granin yhdis­tämisek­si. Pienem­pi­en yksiköi­den ja niihin kiin­nit­tyvän kansan­val­lan tarpeesta ei ole sanaakaan.

    Lisäk­si on tar­jol­la täl­laisia Uuden­maan liiton tuotoksia:
    MAL työryh­män lop­pu­ra­port­ti: http://tinyurl.com/384evru
    Demokra­tia työryh­män lop­pu­ra­port­ti: http://tinyurl.com/39gmk5a

    Silmäilin nuokin. Vil­pitön toivo­muk­seni on, että neu­vot­teli­jat pyyhk­i­sivät noiden paperei­den lop­pusu­osi­tuk­sil­la vaik­ka pöytää. 

    On niis­sä asi­aakin mut­ta enim­mäk­seen se on vain nykyti­lan kuvaus­ta ynnä sisäl­lyk­set­tömiä koru­lau­sei­ta. Viimeistään lop­pu­sivun suosi­tuk­sis­sa kuu­luu tilaa­jan ääni. Riip­pumat­ta siitä, mikä näi­den tek­stien muodolli­nen tilaa­ja tai tuot­ta­ja on, se ääni on yhtäältä per­in­teisen kokoomuk­sen ääni (ei koske Vapaavuor­ta) ja toisaal­ta koko vaki­in­tuneen kun­nal­lispamp­pu-etab­lis­se­man­gin ääni. Kumpikaan noista tahoista ei oikeasti kaipaa mitään läpinäkyvyyt­tä eikä kansan­val­taa. Enti­nen peli ja sil­lä pihvi. 

    Mut­ta lukekaa­pa tämä:

    Metropolien hallinta­malle­ja koske­va selvitys

    J.Vapaavuoren ja M.Kiviniemen aloit­teesta Tam­pereen yliopis­ton yhdyskun­tati­etei­den laitok­sel­la tehty selvitys.

    http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=122265&lan=fi (pdf, 980 kb)

    Todel­la lois­ta­va pru­ju! Jos 62 sivua tun­tuu liial­ta, kan­nat­taa silmäil­lä viimeistä osio­ta “Metropoli­hallinta­mallien sovelt­a­mi­nen Suomes­sa”, vain 21 sivua. Jostain helkkarin syys­tä ne näet pää­tyvät täs­mälleen samoi­hin ajatuk­si­in, joi­ta olen hokenut ties miten kauan… 

    = = =
    No mihin sit­ten? Kak­si­por­tainen hallinto, jos­sa ylimpänä päät­täjänä suo­ral­la kansan­vaalil­la valit­tu seu­tu­val­tu­us­to. Ei ”vaalipi­ire­jä” tässä vaalis­sa: kirkkon­um­me­lainen voikoon äänestää mäntsäläläistä jos halu­aa ja päin­vas­toin. Samal­la kun tämä tehdään, jae­taan yli-isot kun­nat pienem­mik­si, kuten tässäkin ketjus­sa joku jo toivoi. Kum­mallekin hallinto­ta­solle sille parhait­en sopi­vat tehtävät: esim. maankäytön suun­nit­telus­sa yleiskaavoitus ”seu­tukun­nalle” ja yksi­tyisko­htainen kaavoitus ”lähikun­nille”. Lähikun­nat voisi­vat vapaasti tehdä yhteistyötä keskenään seu­tua pienem­mis­säkin puit­teis­sa, jos halu­a­vat. Seu­tuhallinto puut­tuu peli­in vain sil­loin ja niis­sä asiois­sa jois­sa se ilmeis­es­ti on tarpeen. 

    Kum­mallekin tasolle annetaan ”omaa rahaa” joko niin, että seu­tu jakaa lähikun­nille osan seu­tu­veros­ta, tai niin, että lähikun­nat mak­sa­vat määräosan tulois­taan seudulle. Tehtävien määrä ei lisään­ty­isi, päin­vas­toin: tehtävät jaet­taisi­in järkevästi, ja iso määrä nykyis­es­tä yhteistyöneu­vot­telu-vetkut­telus­ta ja hölyn­pö­ly­hallinnos­ta väl­tet­täisi­in. Samal­la hallinto muut­tuisi huo­mat­tavasti läpinäkyväm­mäk­si. Tiedet­täisi­in, kuka päät­tää mis­täkin ja kuka on vas­tu­us­sa siitä mitä tapahtuu.

    Jos tämä ei riitä seli­tyk­sek­si, heitän vielä yhden linkin, mikäli sal­li­taan: http://www.villekomsi.net/seutu.php

    = = =

    Tuos­sa oli tavoite pääpi­irteis­sään. Jos se täy­tyy jotenkin suh­teut­taa lähi­t­ule­vaisu­u­den neu­vot­telui­hin, sanon vielä seuraavaa.

    Mikäli asi­aa on pakko käsitel­lä Uuden­maan liiton selvi­tys­ten poh­jal­ta, niin vai­h­toe­hto 1 eli “kun­ta­laisen seu­tuhallinto” sekä samal­la kol­men puhve­likaupun­gin paloit­telu pienem­mik­si lähi­hallintoyk­siköik­si oli­si­vat yhdessä mielestäni ain­oa sel­l­ainen ratkaisu joka todel­la ratkai­sisi jotain. Kaik­ki muut ovat jar­ru­tus­mall­e­ja — jot­ka juuri sik­si miel­lyt­tävät yllä jo mainit­semi­ani tahoja.

    Iso­jen kun­tien efek­ti­ivis­es­tä jakamis­es­ta maakun­tali­iton selvi­tyk­sis­sä ei näköjään ole uskallet­tu inah­taakaan. Eipä tietysti.

    Helsin­ki, Espoo ja Van­taa eivät enää ole järke­viä ja sopi­van kokoisia hallintoyk­siköitä mihinkään tarkoituk­seen. Jos kuitenkin niihin ja niiden nyky­isi­in rajoi­hin liit­tyvät tun­ne­seikat ovat kauhean tärkeitä, voidaan sopia, että vaaku­nat säi­lytetään tei­den var­sil­la ja että näi­den haa­mukaupunkien alueille perustet­tu­jen pienem­pi­en “lähikaupunkien” (tms.) val­tu­us­ton nimeävät ser­e­mo­ni­al­liset Helsin­gin / Espoon / Van­taan edun­valvon­ta- ja kotiseu­tu­juh­la­toimikun­nat, jot­ka saa­vat antaa lausun­to­ja sekä paukut­taa rumpu­ja, jär­jestää lipu­tus­päiviä ja myön­tää arvonimiä. 

    Enti­nen Huopalah­den kun­ta voidaan tässä mielessä herät­tää henki­in, jos niin halu­taan, kuten myös Haa­gan kaup­pala, Brändö vil­las­tad ja Malmin taa­javäki­nen yhdyskun­ta. Kaikille halukkaille kult­tuuri­au­tono­mia joka toteu­tuu vuo­tuises­sa pus­si­juok­su- ja saap­paan­heit­tok­isas­sa tms.

    Kun näin olisi päätet­ty, veikkaan että äsken maini­tut rudi­ment­tie­limet muu­ta­man vuo­den kulues­sa itses­tään surkas­tu­isi­vat sen ver­ran, että ne voitaisi­in riitelemät­tä kor­va­ta kevyem­p­isou­tu­isil­la perin­ney­hdis­tyk­sil­lä ja lähikaupunkien vapaal­la satunnaisyhteistyöllä. 

    Täl­löin meil­lä olisi toimi­va, avoin, tehokas ja kansan­val­tainen kak­si­ta­soinen seutuhallinto. 

    = = =

    Uuden­maan liit­to voitaisi­in sovit­taa tähän kuvioon use­al­la eri tavalla.

    (1) Se voisi jäädä jär­jestämään laitakun­tien (“yli­jäämäkun­tien” tai “ei-vielä-kun­tien”) yhteistyötä (a) keskenään, (b) metropoli­in näh­den ja © ulkon­aa­purei­hin näh­den. Tässä tapauk­ses­sa liit­to organ­isaa­tiona kutis­tu­isi kooltaan. Mut­ta eikö viral­lise­na pyrkimyk­senä joka puolel­la olekin hallinnon keventäminen?

    (2) Se voisi itse muo­dostaa seu­tuhallinnon valmis­tel­e­van ja toimen­panevan koneis­ton, kun­han suo­ril­la vaaleil­la valit­ta­va seu­tu­val­tu­us­to asete­taan sen ylim­mäk­si elimek­si. Täl­löin laitakun­tien yhteisiä asioi­ta, seudun suhtei­ta laitakun­ti­in ja näi­den suhtei­ta maakun­tara­jo­jen yli hoitaisi seu­tu­val­tu­us­ton ja laitakun­tien nimeämä yhteistyö­val­tu­uskun­ta (his­to­ri­alli­nen nimi!) joka voitaisi­in suo­ran vaalin sijas­ta nimetä man­daat­tiperi­aat­teel­la, kos­ka tehtävä ei olisi yhtä vaa­ti­va ja ris­tiri­itoi­hin kom­pas­tu­va kuin metropoli-seutuhallinto.

    Muitakin vai­h­toe­hto­ja saa kek­siä. Nämä nyt tule­vat min­ulle äkkiä mieleen. Tähän kysymyk­seen kan­nat­taa paneu­tua huolel­la, kos­ka aivan ilmeis­es­ti ja odotusten mukaises­ti Uuden­maan liit­to on olio joka tais­telee hengestään ja ole­mas­saolostaan kynsin ham­pain. Se on tyy­dytet­tävä ja rauhoitet­ta­va — sille on kek­sit­tävä jotakin puuhaa ja jonkin­lainen ase­ma ainakin siir­tymäkaudek­si. Sama kos­kee turpei­ta leipäpoli­itikko­ja kaikissa kun­nis­sa. Pitäkööt eläke­virkansa. Han­kalim­mat tapauk­set asetet­takoon disponi­bili­teet­ti­in, mis­tä hei­dät voidaan siirtää esim. kun­ni­akon­suleik­si Honoluluun. 

    = = =

    On sit­ten vielä yksi jut­tu, jota tuos­sakaan selvi­tyk­sessä ei ole käsitel­ty: kak­sikielisyytemme. Hirt­täkää min­ut, jos siltä tun­tuu, mut­ta mielestäni ruotsinkie­len säi­lymi­nen oikeasti elävänä edel­lyt­tää, ettei kak­sikielisyyt­tä laimen­neta maanti­eteel­lis­es­ti liikaa (esimerkik­si liit­tämäl­lä Hyvinkää Helsinki­in ja sit­ten ryhtymäl­lä vai­h­ta­maan siel­läkin katuk­ilpiä tuplakokoisiksi).

    Tvär­tom, tyck­er jag, spjälka­n­det av över­sto­ra kom­muner kunde väl leda till att vis­sa delar blir enspråki­ga medan andra skulle bli starkare i tvåspråkigheten. Men säj vad ni tyck­er. Jag lyssnar.

  20. Ran­skalaiset kaupunkialueet tosi­aan koos­t­u­vat häm­mästyt­tävästä määrästä usein hyvinkin pieniä kun­tia. Pari­isi on huono esimerk­ki sikäli että Suur-Pari­isi koos­t­uu mon­es­ta departe­men­tista ja itse Pari­isin kaupun­ki jakau­tuu kaupungi­nosi­in. Lisäk­si seu­tuhallintoa vas­taa Ile-de-Fran­cen alue­hallinto (region) joka on varsin vah­va toim­i­ja. Sen sijaan pienem­mil­lä kaupunkialueil­la on yleen­sä (ilmeis­es­ti) suh­teel­lisen toimi­va metropoliy­hteistyö (agglom­er­a­tion), esimerkik­si tääl­lä Greno­blessa julki­nen liikenne, jäte­huolto yms. on yhteinen use­an kymme­nen kun­nan alueel­la. Mut­ta ehkä tämä osaltaan perus­tuu siihen että kun­nan toimi­ala on raja­tumpi kuin Suomessa.

  21. “Noin käy, kun Helsin­ki pilko­taan pienem­mik­si yksiköik­si ja organ­isaa­tio madal­letaan. Edel­ly­tyk­senä on, ettei tarpeet­tomille työn­tek­i­jöille tar­jo­ta mitään suo­jatyö­paikko­ja vuosiksi.”

    Helsingistä ja Van­taal­ta ovat suuret ikälu­okat pois­tu­mas­sa, joten jär­jeste­ly on aika help­poa lähivuosina.
    Son­eras­sa tätä uudel­len­si­joi­tus­toim­intaa tehi­in jo 70-luvul­la, kun automa­ti­soin­ti lopet­ti käsikeskuk­set, 80-luvul­la dig­i­tal­isoin­ti vapaut­ti asen­ta­jia ja toim­i­henkilöitä, vas­ta 90-luvul­la päädyt­ti­in lopuk­si irti­sanomisi­in. Sil­loin saneer­at­ti­in tukitoimintoja.

  22. Min­un mielestäni miljoona asukas­ta on sopi­va koko Suomen kokoisen maan pääkaupungik­si. Ei tarvitse olla isom­pi eikä pienem­pi. Maail­mal­la on vaik­ka kuin­ka mon­ta n miljoo­nan asukkaan hyvin toimivia kaupunke­ja, joten mik­si Suur-Helsin­ki olisi huonompi?

    Sik­si kan­natan 4 ydinkaupun­gin liit­tämistä yhteen, ns kehyskun­nat voivat jäädä ulkop­uolelle tar­joten vai­h­toe­hdon niille jot­ka eivät halua asua suurkaupungis­sa. Kokoa­mal­la voimat yhteen saadaan Helsingistä, Espoos­ta, Van­taas­ta ja Kau­ni­ai­sista entistä parem­pi kokon­aisu­us. Paikallisille kyläpoli­tikoille ts “kaupungi­nosa­neu­vos­toille” voidaan jät­tää val­ta päät­tää asios­ta ja palveluista jot­ka ovat maanti­eteel­lis­es­ti rajat­tu­ja suurin piirtein käve­ly­matkan päähän kuten päivähoito, ala-asteet, liikun­ta­paikat, lähiter­veyspalve­lut jne.

  23. Helsin­ki on vaalipirii, jos­ta val­i­taan 21 kansane­dus­ta­jaa. Jos Helsin­ki ja Van­taa yhdis­tyvät, miten käy vaalipiirille?

  24. Jos kesken eduskun­nan istun­tokau­den kak­si tai use­ampi kun­taa yhdis­tyy vaalipi­iri­ra­jo­jen yli, niin kuvit­telisin että eduskun­taan päässeet pysyvät van­hois­sa vaalipi­iressään seu­raavi­in vaalei­hin asti. Eli enää ei taide­ta ehtiä vali­ta van­taalaisia Helsin­gin vaalipi­iristä elleivät he itse lähde ehdolle siihen, sel­l­ainen mah­dol­lisu­us on myös olemassa. 

    Mut­ta sil­loin he otta­vat tietoisen riskin että he eivät tule val­i­tuk­si kos­ka Helsin­gin vaalipi­iri on paljon pienem­pi kuin Uuden­maan, ja kos­ka he eivät ole riit­tävän tun­net­tu­ja helsinkiläisäänestäjille, elleivät he ole jotain urheil­i­joi­ta tms julkkik­sia. Nykyti­lanteessa taitaa olla niin että uuden­maan vaalipi­iri on se jonne moni helsinkiläipoli­tikko aset­tuu ehdolel kos­ka läpipääsyn mah­dol­lisu­us on suurempi.

  25. Evert The NeveR­est kir­joit­ti: “Helsin­ki on vaalipirii, jos­ta val­i­taan 21 kansane­dus­ta­jaa. Jos Helsin­ki ja Van­taa yhdis­tyvät, miten käy vaalipiirille?”

    Kai Van­taa liitet­täisi­in Helsin­gin vaalipi­iri­in. Vaalipi­irien paikat las­ke­taan ennen vaale­ja väestömäärään perustuen. Nyt Uudel­la­maal­la on 34 edus­ta­jaa ja Helsingis­sä 21. Van­taan liit­tämisen jäl­keen Uudelle­maalle jäisi noin 23 paikkaa, ja laa­jen­net­tu Helsin­ki saisi 28.

    Uusi jako paran­taisi nyky­istä tilan­net­ta siinä mielessä, että Uuden­maan vaalipi­irin suur­ta kokoa on pidet­ty ongel­mana. Van­taan siir­ron myötä tilanne tasapainottuisi.

    Uusi ehdotet­tu edunkun­tavaal­i­jär­jestelmä on myös tuo­mas­sa mutok­sia. Se kor­jaisi tilan­net­ta eri­tyis­es­ti pienis­sä vaalipi­ireis­sä, jois­sa pien­ten puoluei­den on ollut hyvin vaikea saa­da edus­ta­ji­aan piilevän äänikyn­nyk­sen vuok­si val­i­tuk­si. Vaalili­itoil­la on voin­ut yrit­tää. Uudel­la­maal­la pien­ten puoluei­den ase­ma on ollut parem­pi. Uusi ehdo­tus paran­taa pien­ten puoluei­den ase­maa jos­sain määrin, mut­ta toisaal­ta tämä ehdo­tus on tuo­mas­sa Suomeen äänikyn­nyk­sen, joka on peri­aat­teessa vieläkin selvem­min ja tarkoituk­sel­lis­es­ti pieniä puoluei­ta sor­ta­va (ja eduskun­nas­sa jo ole­via puoluei­ta uusil­ta kil­pail­i­joil­ta suo­jaa­va) malli kuin nykyi­nen vaalipi­irien lukumäärästä ja pienistä vaalipi­ireistä johtu­va “ei-tarkoituk­selli­nen sorto”.

  26. uusi kas­vo:
    >Suomes­sa ei tarvi­ta 400*kunnanjohtajaa ja kun­naninsinööriä jne jne

    Suomes­sa tarvi­taan mielestäni mielu­um­min a) 400 kun­nan­jo­hta­jaa ja kun­naninsinööriä, kuin b) 100 kun­nan­jo­hta­jaa, 100 toimi­ala­jo­hta­jaa, 100 yli-insinööriä, 200 toimistopääl­likköä ja 200 projektikoordinaattoria.

    Sopii kat­soa suurimpi­en kun­tien kun­nal­lis­ten työn­tek­i­jöi­den määrää suh­teessa väk­iluku­un, ja ver­ra­ta siihen, mitä suhdeluku on pienem­mis­sä kun­nis­sa. Ja miet­tiä, onko meil­lä varaa enem­pään “tehostamiseen”.

  27. >Jos Helsin­ki ja Van­taa yhdis­tyvät, miten käy vaalipiirille?

    Tuo on ongelmista vähäisimpiä. Seu­raavis­sa vaaleis­sa Van­taa siir­ty­isi Helsin­gin vaalipi­iri­in ja vaalipi­irien edus­ta­jamäärät las­ket­taisi­in uusiksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.