Helsinki ja Vantaa (1)

Tors­tai­na Van­taan ja Hel­sin­gin val­tuu­te­tut kokoon­tui­vat tie­do­tus­ti­lai­suu­teen sii­tä, mitä kau­pun­kien yhdis­ty­mis­tä tut­ki­neet työ­ryh­mät ovat saa­neet aikai­sek­si. Tam­mi­kuun lopul­la pitäi­si päät­tää, jat­ke­taan­ko sel­vi­tyk­siä var­si­nai­sek­si kun­ta­ja­ko­sel­vi­tyk­sek­si vai lope­te­taan­ko tähän.  En oikein ymmär­rä, mitä edel­ly­tyk­siä teh­dä pää­tös­tä on.

Tois­tai­sek­si nimit­täin on tie­toa vain sii­tä, mitä tapah­tui­si, jos kun­nat sel­lai­si­naan lii­mat­tai­siin yhteen. Joko pal­ve­lu­ta­so Van­taal­la nos­te­taan Hel­sin­gin tasol­la ja mak­se­taan sata­mil­joo­naa euroa tai pal­ve­lu­ta­so las­ke­taan Van­taan tasol­le ja sääs­te­tään 300 mil­joo­naa euroa.

Nuo las­kel­mat Hel­sin­gin kal­liim­mis­ta pal­ve­luis­ta eivät täy­sin pidä paik­kaan­sa. Muka­na ovat nimit­täin myuös sisäi­set vuo­krat, joi­ta samois­ta pal­ve­luis­ta mak­se­taan pal­jon enem­män. Sil­tä osin kun kyse on tilo­jen tehot­to­mas­ta käy­tös­tä tai tiheäm­mäs­tä pal­ve­lu­ver­kos­ta, tämä on ver­rat­tu, mut­ta sil­tä osin kun on kyse sii­tä, että vuo­krat ovat Hel­sin­gis­sä kor­keam­mat, ver­tai­lu menee met­sään. Pitäi­si­kö kan­ta­kau­pun­gis­sa päi­vä­hoi­dos­sa olla vähem­män hoi­ta­jia, kos­ka vuo­krat ovat niin korkeat?

Kah­den kun­nan lii­maa­mi­nen yhteen ei voi kos­kaan kan­nat­taa aina­kaan molem­mil­le, kos­ka kyse on sil­loin lähes nol­la­sum­ma­pe­lis­tä. Hyö­dyt saa­daan vas­ta syner­giae­tu­jen etsi­mi­sen ja pääl­lek­käis­ten toi­min­to­jen kar­si­mi­sen jäl­keen. Tätä puol­ta ei ole sel­vi­tet­ty koskaan.

Olen edel­leen sitä miel­tä, että tär­keim­mät edut yhdis­ty­mi­ses­tä oli­si­vat kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­sia. Me jou­dum­me Hel­sin­gis­sä sijoit­ta­maan uudis­ra­ken­nuk­sia kaa­voi­hin ken­kä­lusi­kal­la ja Van­taal­la pela­taan gol­fia pää­ra­dan var­rel­la. (On meil­lä­kin golf­kent­tä Talis­sa ja 1800-luvun soti­laal­li­sia tar­pei­ta pal­ve­le­va varus­kun­ta San­ta­ha­mi­nas­sa, mut­ta se joh­tuu poliit­ti­sis­ta realiteeteista)

Jos yhdis­tet­täi­siin Van­taan maa­re­ser­vit ja Hel­sin­gin talou­del­li­set voi­ma­va­rat, koko seu­dun raken­ne jär­ke­vöi­tyi­si, kun tont­ti­pu­la ei ajai­si oma­ko­ti­ra­ken­ta­jia kehyskuntiin.

Olin kovin yllät­ty­nyt, että Van­taan apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja Juk­ka Pel­to­mä­ki väit­ti, että maan­käy­tön hyö­dyt jäi­si­vät joi­hin­kin vii­lauk­siin kau­pun­kien nykyi­sil­lä rajoilla.

Koko­naan eri asia on, että hal­li­tuk­sen kaa­vai­lut met­ro­po­li­hal­lin­nos­ta voi­vat teh­dä koko hank­keen tur­hak­si jo tou­ko­kuus­sa hal­li­tus­neu­vot­te­lu­jen aikana.

32 vastausta artikkeliin “Helsinki ja Vantaa (1)”

  1. Mik­si yhdis­tet­täi­siin kak­si lii­an suur­ta ja teho­ton­ta mammuttia?

  2. Oli­si­ko­han muu­ten lii­kaa vaa­dit­tu, että asiois­ta puhu­taan myös vaa­leis­sa eikä vas­ta vaa­lien jäl­kei­sis­sä hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa (pätee moneen muu­hun­kin asi­aan kuin tähän)? Tuli­si mei­naan vähän enem­pi sel­lai­nen vai­ku­tel­ma, että äänes­tä­mi­sel­lä­kin on merkitystä.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

    1. Kale­vi Kämäräinen
      En tie­dä vaa­leis­ta, mut­ta täl­lä blo­gil­la asi­aa ei vai­e­ta. Huo­ma­sit kai tuon ykkö­sen otsikossa.

  3. Hmmm, Soi­nin­vaa­ran edus­kun­ta­vaa­li­kamp­pan­jan epä­vi­ral­li­nen läh­tö­lau­kaus ja yksi vaa­li­tee­ma per­su­jen kans­sa nahis­te­lun lisäksi?

    Kan­na­te­taan ehdot­to­mas­ti, oli OS ehdol­la tai ei. Met­ro­po­li­hal­lin­to tai kun­ta­lii­tos on kui­ten­kin pak­ko saa­da aikaan pikim­mi­ten. Vih­rei­den kan­nat­tai­si lait­taa perin­teis­ten melo­nien lisäk­si muu­ta­ma mie­hi­sil­lä asia­lin­joil­la pysyt­te­le­vä ehdo­kas vaa­lei­hin pitä­mään asi­aa esil­lä. Ei tar­vit­si­si miet­tiä per­su­jen tai vapaa­vuo­ren äänes­tä­mis­tä protestiksi.

  4. Nyt on har­vi­nai­sen otol­li­nen tilai­suus saa­da aikaan kehi­tys­pot­ku molem­mis­sa kau­pun­geis­sa, ei pel­käs­tään kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti — se on pit­käs­sä juok­sus­sa — vaan toiminnallisesti. 

    Nyt pitää päät­tää, että sel­vit­te­lyä jat­ke­taan niin, että kukin työ­ryh­mä, käyt­täen tar­peel­li­ses­sa laa­juu­des­sa ulko­puo­lis­ta asian­tun­te­mus­ta, tekee esi­tyk­siä muu­tos­pro­ses­sis­ta, jol­la toi­min­nat saa­daan talou­del­li­sem­mik­si ja toimivamimmaksi.

    Tämä vai­he ei mene huk­kaan, vaik­ka jäl­leen ker­ran kun­ta­lii­tok­ses­sa vedet­täi­siin vesi­pe­rä. Työ­ryh­mil­le on annet­ta­va toi­mek­sian­to teh­dä esi­tys ensi kesään mennessä.

  5. Oi suu­ri ja mah­ta­va Hel­sin­gin kaupunki,
    Sun syn­nyt­ti val­tai­sa Vantaanjokii…

  6. Olen kai­vel­lut esiin Hel­sin­gin ja Van­taan ero­ja kult­tuu­ri­po­li­tii­kan puo­lel­la kun­ta­lii­tok­sen kus­tan­nuk­sia vertaillakseni.

    Ja ero on hui­ma: Van­taal­la on esim. vain yksi teat­te­ri, Raa­tik­ko, jota kun­ta tukee vain 112 000€ vuo­des­sa. Hel­sin­gis­sä on kym­me­niä teat­te­rei­ta ja koko kult­tuu­rie­lä­mä on aivan eri tolal­la. Myös kir­jas­to­verk­ko on sel­väs­ti Van­taa­lais­ta kat­ta­vam­pi ja laa­duk­kaam­pi. (Toki myös kal­liim­pi. Hel­sin­gin kulut per asu­kas 61,98€, Van­taan 42,68€.)

    Palaan astial­le, jah­ka saan luvut kasaan, mut­ta mutu-tun­tu­ma­ni on, että Hel­sin­ki käyt­tää kym­me­niä mil­joo­nia enem­män vuo­des­sa kult­tuu­riin kuin Van­taa. Ja näin val­ta­kun­nan pää­kau­pun­gin tie­tys­ti pitää­kin. Laa­dus­ta kan­nat­taa maksaa.

    Ero­ja pitää­kin tar­kas­tel­la hal­lin­to­kun­nit­tain ja osa erois­ta joh­tuu sii­tä, että Hel­sin­gin luon­ne Suo­men pää­kau­pun­ki­na vaan joh­taa pakos­ta­kin eri­lai­seen rakenteeseen.

  7. Kuto­ja: “…Met­ro­po­li­hal­lin­to tai kun­ta­lii­tos on kui­ten­kin pak­ko saa­da aikaan pikimmiten…”

    Olkoot nimi mikä tahan­sa, niin jon­kin­lai­nen irtiot­to Uuu­des­ta­maas­ta tulee teh­dä. Alue­hal­lin­nol­la tulee olla riit­tä­vä, mut­ta hyvin rajat­tu koor­di­noi­va roo­li. Samal­la lii­an suu­ret kun­nat tulee pilk­koa pie­nem­mik­si ja tehok­kaam­mik­si 10 000 — 40 000 asuk­kaan yksiköiksi.

  8. HS:ssa oli tänään hyvä mie­li­pi­de­kir­joi­tus, jos­sa osoi­tet­tiin, että täs­sä yhdis­tä­mis­asias­sa ei tai­da juu­ri olla järkeä.

  9. En ole ihan var­ma, ovat­ko nämä lii­tok­set kus­tan­nus­ky­sy­myk­siä ollen­kaan? Ne oli­si aina rat­kais­ta­vis­sa. En tun­ne sel­vi­tys­tä, mut­ta blo­gin vin­keis­tä ja Osmon ‘alus­tuk­ses­ta’ voi ounas­tel­la, että luvuis­sa on ‘epä­tas­mäl­li­syyk­siä’.
    Point­ti on se, että Van­taal­le on muo­dos­tu­nut oma iden­ti­teet­ti. Yhtäk­kiä on nous­sut koti­seu­tu­van­taa­lai­suus. Samal­la taval­la kuin meil­lä Turun puo­les­sa on ‘yhtäk­kiä’ syn­ty­nyt vah­va Kaa­ri­na­lai­nen ja Rai­sio­lai­nen iden­ti­teet­ti. Vie­lä 60-luvul­la Kaa­ri­na luo­vut­ti omas­ta tah­dos­taan iso­ja aluei­ta Turul­le, kos­ka alu­eel­la oli ‘kus­tan­nuk­sia’ aiheut­ta­va työläiskaupunginosa.
    Ovat­ko nämä suur­kau­pun­kien lii­tos­a­ja­tuk­set oikeas­ti kus­tan­nus­ky­sy­myk­siä vaan ihan jotain muuta?
    Siis mie­les­tä­ni ne ovat kustannus‑, alue- ja raken­ne­po­liit­ti­sia kysy­myk­siä, mut­ta myös kun­nan iden­ti­teet­ti­ky­sy­myk­siä. Enkä oikein tie­dä, eivät­kä oikein muut­kaan, miten tämä iden­ti­teet­ti­ky­sy­mys rat­kais­taan, joka näyt­tää ole­van se ratkaiseva?

  10. Vain alueil­la on mer­ki­tys­tä: rajat ovat kei­no­te­koi­sia ja on ajan kysy­mys, kuin­ka kau­an ne kes­tä­vät. Kaik­kien suur­ten kau­pun­kien ympä­ry­sa­lueil­la on hil­jai­nen mut­ta yhtä lopu­ton pyr­ki­mys olla yhtä.

    Todel­li­suut­ta on se, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­le halu­aa asu­maan pal­jon ihmi­siä, mut­ta kau­pun­kien rajat ja nimet taas elä­vät vain ihmis­ten mie­li­ku­vis­sa ja muis­tois­sa. Toi­sin kuin kau­pun­kien ja alu­een hal­lin­nos­sa, rajoi­hin ei nykyi­sin­kään tör­mää juu­ri muu­ten kuin käyt­tä­mäl­lä jul­kis­ta lii­ken­net­tä seu­tu­ra­jo­jen yli.

  11. Joko pal­ve­lu­ta­so Van­taal­la nos­te­taan Hel­sin­gin tasol­la ja mak­se­taan sata­mil­joo­naa euroa tai pal­ve­lu­ta­so las­ke­taan Van­taan tasol­le ja sääs­te­tään 300 mil­joo­naa euroa”

    Väi­te ontuu. Jos ja kun Van­taa liit­tyy Hel­sin­kiin 1.1.2012 lukien, ei Van­taal­le tule samaa tiheyt­tä ter­veys­a­se­mia ja mui­ta pal­ve­lu­ja, jois­ta ne Hel­sin­gin kus­tan­nuk­set syn­ty­vät. Van­taal­la on 31.12.2011 ja 1.1.2012 sama mää­rä kou­lu­ja, nuo­ri­so­ta­lo­ja ja ter­veys­a­se­mia. Ei Van­taan tasoa “nos­te­ta” tai Hel­sin­gin “las­ke­ta”, vaan pal­kat ja muut etui­suu­det pysy­vät sama­na, kuten laki­kin mah­dol­lis­taa. Enti­sen Van­taan alu­eel­la on vain eri­lai­nen pal­ve­lu­verk­ko, jos­kin ex-van­taa­lai­set voi­vat jos­sain tukeu­tua Hel­sin­gin puo­len pal­ve­lui­hin ja vice ver­sa. Väi­te yhdis­ty­mi­sen aiheut­ta­mas­ta “sääs­tös­tä” kun Hel­sin­ki “las­kee” pal­ve­lu­ta­so­aan tai kulus­ta, kun Van­taa “nos­taa” taso­aan, on aika­moi­nen ajatuspieru. 

    Pal­ve­lu­verk­ko uudes­sa kau­pun­gis­sa pysy­nee suu­rin­piir­tein sama­na, jouk­ko­lii­ken­ne on hel­pom­paa ja pit­käl­lä aika­vä­lil­lä lii­ken­teen ja maan­käy­tön jär­ke­vä yhteen­so­vit­ta­mi­nen tuo val­ta­vat hyö­dyt. Muis­ta Osmo pai­naa “jaa”, kun yhdis­ty­mi­ses­tä päätetään. 

    P.S Ainiin. Muis­ta­kaa toi­mia hie­nos­ti laa­di­tun ja jul­ki­se­na salai­suu­te­na tun­ne­tun suun­ni­tel­man mukaan, jot­ta hake­mus toi­mi­te­taan val­tio­neu­vos­toon ennen kesä­kuun 2010 lop­pua, jol­loin yhdis­ty­mi­nen astuu voi­maan 1.1.2012.
    Kii­tos, Dankeschön.

  12. Ohes­sa link­ki Pole­miik­ki-verk­ko­jul­kai­sun ollees­ta tut­ki­muk­ses­ta, jon­ka mukaan kun­nan koon kas­vaes­sa, tehok­kuus heikkenee. 

    http://www.polemiikki.fi/files/1158-Tutkjulk_57_net.pdf

    En tie­dä kysei­sen tahon luo­tet­ta­vuu­des­ta, vai­kut­taa asial­li­sel­ta, mut­ta olen aikai­sem­min­kin kuul­lut että itse asias­sa pie­net kun­nat ovat par­hai­ta, mikä­li kun­ta kyke­nee tar­joa­maan pal­ve­lut. Esim. jos­sain perä­ky­läs­sä ei vält­tä­mät­tä kan­na­ta pitää omaa ter­veys­kes­kus­ta, vaan naa­pu­ri­kun­nan kans­sa yhteis­tä. Hel­sin­gis­sä tai Van­taal­la ei tätä ongel­maa liene? 

    Itse vas­tus­tan Hel­sin­gin ja Van­taan lii­tos­ta juu­ri byro­kra­tian lisään­ty­mi­se­nä ja kun­ta­lais­de­mo­kra­tian vähen­ty­mi­se­nä. Hel­sin­gin ja Van­taan lii­tos vähen­tää myös orga­ni­saa­tion läpi­nä­ky­vyyt­tä ja lisää vir­ka­mies­val­taa. Itse asias­sa Hel­sin­ki pitäi­si jakaa osiin, jos halut­tai­siin tehok­kuut­ta, tosin se voi olla hankalaa.
    Luu­li­si että maan­käy­tön yhtei­toi­min­taa voi­si muil­la­kin kei­noin paran­taa. Sopi­muk­sin monet asiat toi­mi­vat jo nyt, joten en ymmär­rä tätä yhdistämistarvetta.
    Sitä pait­si, minun on vai­kea ymmär­tää, että min­kä ter­veys­kes­kuk­sen tai min­kä kou­lun voi pois­taa, orga­ni­saa­tioi­den pääl­le­käi­syy­den nimis­sä. Siel­lä ne suu­rim­mat sum­mat kui­ten­kin kuluu kun­nan hal­lin­nos­sa. Muut sääs­töt ovat vain tilpehööriä.
    Ja aina kun­ta­lii­tok­sis­sa on kulut kas­va­neet het­kel­li­ses­ti ja mitään todis­tei­ta ei ole ollut, että niis­tä oli­si tul­lut todel­li­sia sääs­tö­jä pit­käl­lä ajal­la oli­si. Tai oli­si kiin­nos­ta­vaa näh­dä sel­lai­nen sel­vi­tys, joka siis huo­mioi­si het­kel­li­sin kulu­tus­li­säyk­sen ENNEN lii­tok­sien voimaantuloa.

  13. Jos yhdis­tet­täi­siin Van­taan maa­re­ser­vit ja Hel­sin­gin talou­del­li­set voi­ma­va­rat, koko seu­dun raken­ne jär­ke­vöi­tyi­si, kun tont­ti­pu­la ei ajai­si oma­ko­ti­ra­ken­ta­jia kehyskuntiin.”

    Ei tonn­ti­pu­la mihin­kään häviä, jos jat­ke­taan Hel­sin­gin nykyis­tä maapolitiikkaa.
    Hel­sin­ki kaa­voit­taa yksi­tyi­siä mai­ta ja ton­tin omis­ta­jat osaa­vat kyl­lä kytä­tä, ettei mark­ki­noil­le tuo­da lii­kaa tont­te­ja eli tonn­ti­pu­laa lii­tos ei pois­ta elli muu­te­ta myös maapolitiikkaa

  14. kun­tia ei tar­vi­ta Suo­mes­sa tätä mää­rää mikä nyt on.
    mut­tä käy­tän­nön toteu­tus on vähän vaikeaa->ilmeisesti kai­kis­sa kun­ta­lii­tok­sis­sa on tur­vat­tu sekä työn­te­ki­jöi­den ase­ma että “byrokraattien“asema vii­dek­si vuodeksi.
    ‑mel­ko kallista.….

    tämä on kai sitä pal­jon puhut­tua raken­ne­muu­tos­ta jos­ta EK sekä joh­ta­vat polii­ti­kot puhuvat.

    aja­tus­han kai on(mitä ei sano­ta ääneen)se että Suo­mes­sa ei tar­vi­ta 400*kunnanjohtajaa ja kun­na­nin­si­nöö­riä jne jne,eli tar­koi­tus oli­si pur­kaa raken­net­ta siel­tä ylä­pääs­tä mut­ta sen toteut­ta­mi­nen on poliit­ti­ses­ti mah­do­ton juttu.

    -käsit­tääk­se­ni alatasolla(työntekijät)niitä käsiä tar­vi­taan yhtä paljon(esim hoi­va­työs­sä jopa enemmän)mutta ei vält­tä­mät­tä 400*kunnan hal­lin­toa tämän työn johtamiseen.

    *400 kun­taa on vedet­ty hatus­ta en ker­keä nyt googla­ta oike­aa mää­rää mut­ta luku­mää­rä lie­nee lähel­lä tuota.

  15. Kun­ta olem­me me”. Mik­sei asi­aa kysy­tä kuntalaisilta?

  16. Uusi kas­vo”: Kun­tien mää­rä vuon­na 2010 on 342. Se on kar­keas­ti sata vähem­män kuin kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Suu­ruus­luok­ka ihan oikein. Pal­jon pie­nem­mäl­lä mää­räl­lä kun­nan­hal­li­tuk­sia tul­tai­siin var­mas­ti toimeen.

  17. Kiin­teis­tö­on­gel­man­kin voi rat­kais­ta myy­mäl­lä Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ole­vat arvo­kiin­teis­töt eni­ten tar­joa­val­le ja siir­tä­mäl­lä kau­pun­gin­ta­lo ja muut hal­lin­to­funk­tioit Van­taal­la, jos­sa neliö­vuo­krat ovat halvempia.

    Samal­la voi­daan siir­tyä avo­kont­to­rei­hin ja pie­nen­ne­tään neliöi­tä 20:stä 10:een per henkilö.

    Näin kiin­teis­tö­ku­lut tip­pu­vat 70 % 

    Orga­ni­saa­tio­ta voi­daan keven­tää vähen­täm­mäl­lä puo­let joh­ta­jis­ta ja päälliköistä

  18. Simo: “…Kaik­kien suur­ten kau­pun­kien ympä­ry­sa­lueil­la on hil­jai­nen mut­ta yhtä lopu­ton pyr­ki­mys olla yhtä…”

    Kyl­lä kyse on hyvin suo­ma­lai­ses­ta ilmiös­tä. Muu­al­la päin vas­toin pyri­tään kun­nat pitä­mään pie­ni­nä ja tehok­kai­na yksiköinä. 🙂

    Lon­too on tie­tys­ti äärie­si­merk­ki, kos­ka itse Lon­toos­sa asuu 11 500 ihmis­tä (2009) eikä alu­eel­la ole seu­tu­hal­lin­toa. Seu­tu­hal­lin­to lak­kau­tet­tiin tehot­to­ma­na kulueränä. 

    Parii­sis­sa­kaan ei ole yhtään kau­pun­gin­osaa, joka oli­si väes­töl­tään Hel­sin­gin kokoi­nen. Kau­pun­gin­osat­han hal­lin­to­mal­lis­sa vas­taa­vat hyvin­kin itse­näi­siä kun­tia Suo­mes­sa. Parii­sin alu­eel­la asuu 10 000 000 asu­kas­ta, mut­ta itse Parii­sin suu­rim­mas­sa kau­pun­gin­osa on asuk­kai­ta 230 000 ja pie­nim­mäs­sä 18 000. Parii­sis­sa ei ole seu­tu­hal­lin­toa (pl. kan­ta­kau­pun­gin 20 kau­pun­gin­osaa kat­ta­va), mut­ta asias­ta on keskusteltu.

    Lii­an van­ha: “…Orga­ni­saa­tio­ta voi­daan keven­tää vähen­täm­mäl­lä puo­let joh­ta­jis­ta ja päälliköistä”

    Noin käy, kun Hel­sin­ki pil­ko­taan pie­nem­mik­si yksi­köik­si ja orga­ni­saa­tio madal­le­taan. Edel­ly­tyk­se­nä on, ettei tar­peet­to­mil­le työn­te­ki­jöil­le tar­jo­ta mitään suo­ja­työ­paik­ko­ja vuo­sik­si. Paras­ta tukea kun­ta­lii­tok­sis­sa on tukea työn­te­ki­jöi­den siir­ty­mis­tä mui­hin teh­tä­viin. Nyt lii­tos­kun­nis­sa on kau­pun­gin­ta­lot täyn­nä tar­peet­to­mia ihmi­siä (tut­tu­ja­ni on parin­kin lii­tos­kun­nan valtuustoissa).

    1. Mitä­hän nii­den rans­ka­lais­ten kun­tien toi­mia­laan kuu­luu? Ter­vey­den­huol­to, vero­tus? Sosiaaliturva?
      Ne asiat, joi­ta kun­tia yhdis­tä­mä­lä tai met­ro­po­li­hal­li­noa kehit­tä­mäl­lä halu­tan laa­jem­mal­le alu­eel­li­sel­le poh­jal­le, hoi­taa Rans­kas­sa joko val­tio tai provinssi.

  19. Ei mil­lään pahal­la, mut­ta kes­kus­te­lu seu­dun kun­ta­ra­ken­tees­ta ja ylem­män tai alem­man tason hal­lin­nos­ta tun­tuu vuo­des­ta toi­seen sot­keu­tu­van kum­mal­li­siin lil­lu­kan­var­siin ja väärinkäsityksiin.

    Usein ne ovat vil­pit­tö­miä “ajat­te­le­mat­to­muuk­sia” mut­ta usein (nykyis­ten kun­ta­po­lii­tik­ko­jen puhues­sa) mie­li­pi­teis­sä on myös vah­vas­ti astian makua. 

    En tar­koi­ta run­ta­ta tätä ket­jua – väit­tee­ni kos­kee monien vuo­sien kes­kus­te­lu­ja monil­la eri areenoilla.

    Kopioin tähän äsket­täin moniin suun­tiin lähet­tä­mä­ni vies­tin, kos­ka yri­tän sii­nä vas­ta­ta nii­hin­kin kysy­myk­siin, jot­ka tääl­lä­kin ovat jo nous­seet pintaan:

    = = =

    Nap­pa­sin linkin:

    - Val­tio­neu­vos­ton selon­te­ko metropolipolitiikasta
    http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=122256&lan=fi (pdf)

    En suo­sit­te­le muil­le. Selon­te­ko on 36-sivui­nen ja väsy­neen sil­mäi­ly­ni mukaan se on 36 sivua lii­an pit­kä. Ymmyr­käi­siä ympä­ri­pyö­reyk­siä sekä koru­kieh­ku­roil­la ympä­röi­ty vai­vih­kai­nen ehdo­tus Hel­sin­gin, Espoon, Van­taan ja Gra­nin yhdis­tä­mi­sek­si. Pie­nem­pien yksi­köi­den ja nii­hin kiin­nit­ty­vän kan­san­val­lan tar­pees­ta ei ole sanaakaan.

    Lisäk­si on tar­jol­la täl­lai­sia Uuden­maan lii­ton tuotoksia:
    MAL työ­ryh­män lop­pu­ra­port­ti: http://tinyurl.com/384evru
    Demo­kra­tia työ­ryh­män lop­pu­ra­port­ti: http://tinyurl.com/39gmk5a

    Sil­mäi­lin nuo­kin. Vil­pi­tön toi­vo­muk­se­ni on, että neu­vot­te­li­jat pyyh­ki­si­vät noi­den pape­rei­den lop­pusuo­si­tuk­sil­la vaik­ka pöytää. 

    On niis­sä asi­aa­kin mut­ta enim­mäk­seen se on vain nyky­ti­lan kuvaus­ta ynnä sisäl­lyk­set­tö­miä koru­lausei­ta. Vii­meis­tään lop­pusi­vun suo­si­tuk­sis­sa kuu­luu tilaa­jan ääni. Riip­pu­mat­ta sii­tä, mikä näi­den teks­tien muo­dol­li­nen tilaa­ja tai tuot­ta­ja on, se ääni on yhtääl­tä perin­tei­sen kokoo­muk­sen ääni (ei kos­ke Vapaa­vuor­ta) ja toi­saal­ta koko vakiin­tu­neen kun­nal­lis­pamp­pu-etablis­se­man­gin ääni. Kum­pi­kaan nois­ta tahois­ta ei oikeas­ti kai­paa mitään läpi­nä­ky­vyyt­tä eikä kan­san­val­taa. Enti­nen peli ja sil­lä pihvi. 

    Mut­ta luke­kaa­pa tämä:

    Met­ro­po­lien hal­lin­ta­mal­le­ja kos­ke­va selvitys

    J.Vapaavuoren ja M.Kiviniemen aloit­tees­ta Tam­pe­reen yli­opis­ton yhdys­kun­ta­tie­tei­den lai­tok­sel­la teh­ty selvitys.

    http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=122265&lan=fi (pdf, 980 kb)

    Todel­la lois­ta­va pru­ju! Jos 62 sivua tun­tuu lii­al­ta, kan­nat­taa sil­mäil­lä vii­meis­tä osio­ta “Met­ro­po­li­hal­lin­ta­mal­lien sovel­ta­mi­nen Suo­mes­sa”, vain 21 sivua. Jos­tain helk­ka­rin syys­tä ne näet pää­ty­vät täs­mäl­leen samoi­hin aja­tuk­siin, joi­ta olen hoke­nut ties miten kauan… 

    = = =
    No mihin sit­ten? Kak­si­por­tai­nen hal­lin­to, jos­sa ylim­pä­nä päät­tä­jä­nä suo­ral­la kan­san­vaa­lil­la valit­tu seu­tu­val­tuus­to. Ei ”vaa­li­pii­re­jä” täs­sä vaa­lis­sa: kirk­ko­num­me­lai­nen voi­koon äänes­tää mänt­sä­lä­läis­tä jos halu­aa ja päin­vas­toin. Samal­la kun tämä teh­dään, jae­taan yli-isot kun­nat pie­nem­mik­si, kuten täs­sä­kin ket­jus­sa joku jo toi­voi. Kum­mal­le­kin hal­lin­to­ta­sol­le sil­le par­hai­ten sopi­vat teh­tä­vät: esim. maan­käy­tön suun­nit­te­lus­sa yleis­kaa­voi­tus ”seu­tu­kun­nal­le” ja yksi­tyis­koh­tai­nen kaa­voi­tus ”lähi­kun­nil­le”. Lähi­kun­nat voi­si­vat vapaas­ti teh­dä yhteis­työ­tä kes­ke­nään seu­tua pie­nem­mis­sä­kin puit­teis­sa, jos halua­vat. Seu­tu­hal­lin­to puut­tuu peliin vain sil­loin ja niis­sä asiois­sa jois­sa se ilmei­ses­ti on tarpeen. 

    Kum­mal­le­kin tasol­le anne­taan ”omaa rahaa” joko niin, että seu­tu jakaa lähi­kun­nil­le osan seu­tu­ve­ros­ta, tai niin, että lähi­kun­nat mak­sa­vat mää­rä­osan tulois­taan seu­dul­le. Teh­tä­vien mää­rä ei lisään­tyi­si, päin­vas­toin: teh­tä­vät jaet­tai­siin jär­ke­väs­ti, ja iso mää­rä nykyi­ses­tä yhteis­työ­neu­vot­te­lu-vet­kut­te­lus­ta ja hölyn­pö­ly­hal­lin­nos­ta väl­tet­täi­siin. Samal­la hal­lin­to muut­tui­si huo­mat­ta­vas­ti läpi­nä­ky­väm­mäk­si. Tie­det­täi­siin, kuka päät­tää mis­tä­kin ja kuka on vas­tuus­sa sii­tä mitä tapahtuu.

    Jos tämä ei rii­tä seli­tyk­sek­si, hei­tän vie­lä yhden lin­kin, mikä­li sal­li­taan: http://www.villekomsi.net/seutu.php

    = = =

    Tuos­sa oli tavoi­te pää­piir­teis­sään. Jos se täy­tyy joten­kin suh­teut­taa lähi­tu­le­vai­suu­den neu­vot­te­lui­hin, sanon vie­lä seuraavaa.

    Mikä­li asi­aa on pak­ko käsi­tel­lä Uuden­maan lii­ton sel­vi­tys­ten poh­jal­ta, niin vaih­toeh­to 1 eli “kun­ta­lai­sen seu­tu­hal­lin­to” sekä samal­la kol­men puh­ve­li­kau­pun­gin paloit­te­lu pie­nem­mik­si lähi­hal­lin­to­yk­si­köik­si oli­si­vat yhdes­sä mie­les­tä­ni ainoa sel­lai­nen rat­kai­su joka todel­la rat­kai­si­si jotain. Kaik­ki muut ovat jar­ru­tus­mal­le­ja — jot­ka juu­ri sik­si miel­lyt­tä­vät yllä jo mai­nit­se­mia­ni tahoja.

    Iso­jen kun­tien efek­tii­vi­ses­tä jaka­mi­ses­ta maa­kun­ta­lii­ton sel­vi­tyk­sis­sä ei näkö­jään ole uskal­let­tu inah­taa­kaan. Eipä tietysti.

    Hel­sin­ki, Espoo ja Van­taa eivät enää ole jär­ke­viä ja sopi­van kokoi­sia hal­lin­to­yk­si­köi­tä mihin­kään tar­koi­tuk­seen. Jos kui­ten­kin nii­hin ja nii­den nykyi­siin rajoi­hin liit­ty­vät tun­ne­sei­kat ovat kau­hean tär­kei­tä, voi­daan sopia, että vaa­ku­nat säi­ly­te­tään tei­den var­sil­la ja että näi­den haa­mu­kau­pun­kien alueil­le perus­tet­tu­jen pie­nem­pien “lähi­kau­pun­kien” (tms.) val­tuus­ton nimeä­vät sere­mo­nial­li­set Hel­sin­gin / Espoon / Van­taan edun­val­von­ta- ja koti­seu­tu­juh­la­toi­mi­kun­nat, jot­ka saa­vat antaa lausun­to­ja sekä pau­kut­taa rum­pu­ja, jär­jes­tää lipu­tus­päi­viä ja myön­tää arvonimiä. 

    Enti­nen Huo­pa­lah­den kun­ta voi­daan täs­sä mie­les­sä herät­tää hen­kiin, jos niin halu­taan, kuten myös Haa­gan kaup­pa­la, Brän­dö vil­las­tad ja Mal­min taa­ja­vä­ki­nen yhdys­kun­ta. Kai­kil­le haluk­kail­le kult­tuu­ri­au­to­no­mia joka toteu­tuu vuo­tui­ses­sa pus­si­juok­su- ja saap­paan­heit­to­ki­sas­sa tms.

    Kun näin oli­si pää­tet­ty, veik­kaan että äsken mai­ni­tut rudi­ment­tie­li­met muu­ta­man vuo­den kulues­sa itses­tään sur­kas­tui­si­vat sen ver­ran, että ne voi­tai­siin rii­te­le­mät­tä kor­va­ta kevyem­pi­sou­tui­sil­la perin­neyh­dis­tyk­sil­lä ja lähi­kau­pun­kien vapaal­la satunnaisyhteistyöllä. 

    Täl­löin meil­lä oli­si toi­mi­va, avoin, teho­kas ja kan­san­val­tai­nen kak­si­ta­soi­nen seutuhallinto. 

    = = =

    Uuden­maan liit­to voi­tai­siin sovit­taa tähän kuvioon useal­la eri tavalla.

    (1) Se voi­si jää­dä jär­jes­tä­mään lai­ta­kun­tien (“yli­jää­mä­kun­tien” tai “ei-vie­lä-kun­tien”) yhteis­työ­tä (a) kes­ke­nään, (b) met­ro­po­liin näh­den ja © ulko­naa­pu­rei­hin näh­den. Täs­sä tapauk­ses­sa liit­to orga­ni­saa­tio­na kutis­tui­si kool­taan. Mut­ta eikö viral­li­se­na pyr­ki­myk­se­nä joka puo­lel­la ole­kin hal­lin­non keventäminen?

    (2) Se voi­si itse muo­dos­taa seu­tu­hal­lin­non val­mis­te­le­van ja toi­men­pa­ne­van koneis­ton, kun­han suo­ril­la vaa­leil­la valit­ta­va seu­tu­val­tuus­to ase­te­taan sen ylim­mäk­si eli­mek­si. Täl­löin lai­ta­kun­tien yhtei­siä asioi­ta, seu­dun suh­tei­ta lai­ta­kun­tiin ja näi­den suh­tei­ta maa­kun­ta­ra­jo­jen yli hoi­tai­si seu­tu­val­tuus­ton ja lai­ta­kun­tien nimeä­mä yhteis­työ­val­tuus­kun­ta (his­to­rial­li­nen nimi!) joka voi­tai­siin suo­ran vaa­lin sijas­ta nime­tä man­daat­ti­pe­ri­aat­teel­la, kos­ka teh­tä­vä ei oli­si yhtä vaa­ti­va ja ris­ti­rii­toi­hin kom­pas­tu­va kuin metropoli-seutuhallinto.

    Mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja saa kek­siä. Nämä nyt tule­vat minul­le äkkiä mie­leen. Tähän kysy­myk­seen kan­nat­taa paneu­tua huo­lel­la, kos­ka aivan ilmei­ses­ti ja odo­tus­ten mukai­ses­ti Uuden­maan liit­to on olio joka tais­te­lee hen­ges­tään ja ole­mas­sao­los­taan kyn­sin ham­pain. Se on tyy­dy­tet­tä­vä ja rau­hoi­tet­ta­va — sil­le on kek­sit­tä­vä jota­kin puu­haa ja jon­kin­lai­nen ase­ma aina­kin siir­ty­mä­kau­dek­si. Sama kos­kee tur­pei­ta lei­pä­po­lii­tik­ko­ja kai­kis­sa kun­nis­sa. Pitä­kööt elä­ke­vir­kan­sa. Han­ka­lim­mat tapauk­set ase­tet­ta­koon dis­po­ni­bi­li­teet­tiin, mis­tä hei­dät voi­daan siir­tää esim. kun­nia­kon­su­leik­si Honoluluun. 

    = = =

    On sit­ten vie­lä yksi jut­tu, jota tuos­sa­kaan sel­vi­tyk­ses­sä ei ole käsi­tel­ty: kak­si­kie­li­syy­tem­me. Hirt­tä­kää minut, jos sil­tä tun­tuu, mut­ta mie­les­tä­ni ruot­sin­kie­len säi­ly­mi­nen oikeas­ti elä­vä­nä edel­lyt­tää, ettei kak­si­kie­li­syyt­tä lai­men­ne­ta maan­tie­teel­li­ses­ti lii­kaa (esi­mer­kik­si liit­tä­mäl­lä Hyvin­kää Hel­sin­kiin ja sit­ten ryh­ty­mäl­lä vaih­ta­maan siel­lä­kin katu­kil­piä tuplakokoisiksi).

    Tvär­tom, tyc­ker jag, spjäl­kan­det av övers­to­ra kom­mu­ner kun­de väl leda till att vis­sa delar blir ensprå­ki­ga medan andra skul­le bli star­ka­re i tvåsprå­kig­he­ten. Men säj vad ni tyc­ker. Jag lyssnar.

  20. Rans­ka­lai­set kau­pun­kia­lu­eet tosi­aan koos­tu­vat häm­mäs­tyt­tä­väs­tä mää­räs­tä usein hyvin­kin pie­niä kun­tia. Parii­si on huo­no esi­merk­ki sikä­li että Suur-Parii­si koos­tuu mones­ta depar­te­men­tis­ta ja itse Parii­sin kau­pun­ki jakau­tuu kau­pun­gi­no­siin. Lisäk­si seu­tu­hal­lin­toa vas­taa Ile-de-Francen alue­hal­lin­to (region) joka on var­sin vah­va toi­mi­ja. Sen sijaan pie­nem­mil­lä kau­pun­kia­lueil­la on yleen­sä (ilmei­ses­ti) suh­teel­li­sen toi­mi­va met­ro­po­liyh­teis­työ (agglo­me­ra­tion), esi­mer­kik­si tääl­lä Gre­nobles­sa jul­ki­nen lii­ken­ne, jäte­huol­to yms. on yhtei­nen usean kym­me­nen kun­nan alu­eel­la. Mut­ta ehkä tämä osal­taan perus­tuu sii­hen että kun­nan toi­mia­la on raja­tum­pi kuin Suomessa.

  21. Noin käy, kun Hel­sin­ki pil­ko­taan pie­nem­mik­si yksi­köik­si ja orga­ni­saa­tio madal­le­taan. Edel­ly­tyk­se­nä on, ettei tar­peet­to­mil­le työn­te­ki­jöil­le tar­jo­ta mitään suo­ja­työ­paik­ko­ja vuosiksi.”

    Hel­sin­gis­tä ja Van­taal­ta ovat suu­ret ikä­luo­kat pois­tu­mas­sa, joten jär­jes­te­ly on aika help­poa lähivuosina.
    Sone­ras­sa tätä uudel­len­si­joi­tus­toi­min­taa tehiin jo 70-luvul­la, kun auto­ma­ti­soin­ti lopet­ti käsi­kes­kuk­set, 80-luvul­la digi­ta­li­soin­ti vapaut­ti asen­ta­jia ja toi­mi­hen­ki­löi­tä, vas­ta 90-luvul­la pää­dyt­tiin lopuk­si irti­sa­no­mi­siin. Sil­loin sanee­rat­tiin tukitoimintoja.

  22. Minun mie­les­tä­ni mil­joo­na asu­kas­ta on sopi­va koko Suo­men kokoi­sen maan pää­kau­pun­gik­si. Ei tar­vit­se olla isom­pi eikä pie­nem­pi. Maa­il­mal­la on vaik­ka kuin­ka mon­ta n mil­joo­nan asuk­kaan hyvin toi­mi­via kau­pun­ke­ja, joten mik­si Suur-Hel­sin­ki oli­si huonompi?

    Sik­si kan­na­tan 4 ydin­kau­pun­gin liit­tä­mis­tä yhteen, ns kehys­kun­nat voi­vat jää­dä ulko­puo­lel­le tar­jo­ten vaih­toeh­don niil­le jot­ka eivät halua asua suur­kau­pun­gis­sa. Kokoa­mal­la voi­mat yhteen saa­daan Hel­sin­gis­tä, Espoos­ta, Van­taas­ta ja Kau­niai­sis­ta entis­tä parem­pi koko­nai­suus. Pai­kal­li­sil­le kylä­po­li­ti­koil­le ts “kau­pun­gin­osa­neu­vos­toil­le” voi­daan jät­tää val­ta päät­tää asios­ta ja pal­ve­luis­ta jot­ka ovat maan­tie­teel­li­ses­ti rajat­tu­ja suu­rin piir­tein käve­ly­mat­kan pää­hän kuten päi­vä­hoi­to, ala-asteet, lii­kun­ta­pai­kat, lähi­ter­veys­pal­ve­lut jne.

  23. Hel­sin­ki on vaa­li­pi­rii, jos­ta vali­taan 21 kan­san­edus­ta­jaa. Jos Hel­sin­ki ja Van­taa yhdis­ty­vät, miten käy vaalipiirille?

  24. Jos kes­ken edus­kun­nan istun­to­kau­den kak­si tai useam­pi kun­taa yhdis­tyy vaa­li­pii­ri­ra­jo­jen yli, niin kuvit­te­li­sin että edus­kun­taan pääs­seet pysy­vät van­hois­sa vaa­li­pii­res­sään seu­raa­viin vaa­lei­hin asti. Eli enää ei tai­de­ta ehtiä vali­ta van­taa­lai­sia Hel­sin­gin vaa­li­pii­ris­tä ellei­vät he itse läh­de ehdol­le sii­hen, sel­lai­nen mah­dol­li­suus on myös olemassa. 

    Mut­ta sil­loin he otta­vat tie­toi­sen ris­kin että he eivät tule vali­tuk­si kos­ka Hel­sin­gin vaa­li­pii­ri on pal­jon pie­nem­pi kuin Uuden­maan, ja kos­ka he eivät ole riit­tä­vän tun­net­tu­ja hel­sin­ki­läi­sää­nes­tä­jil­le, ellei­vät he ole jotain urhei­li­joi­ta tms julk­kik­sia. Nyky­ti­lan­tees­sa tai­taa olla niin että uuden­maan vaa­li­pii­ri on se jon­ne moni hel­sin­ki­läi­po­li­tik­ko aset­tuu ehdo­lel kos­ka läpi­pää­syn mah­dol­li­suus on suurempi.

  25. Evert The Neve­Rest kir­joit­ti: “Hel­sin­ki on vaa­li­pi­rii, jos­ta vali­taan 21 kan­san­edus­ta­jaa. Jos Hel­sin­ki ja Van­taa yhdis­ty­vät, miten käy vaalipiirille?”

    Kai Van­taa lii­tet­täi­siin Hel­sin­gin vaa­li­pii­riin. Vaa­li­pii­rien pai­kat las­ke­taan ennen vaa­le­ja väes­tö­mää­rään perus­tuen. Nyt Uudel­la­maal­la on 34 edus­ta­jaa ja Hel­sin­gis­sä 21. Van­taan liit­tä­mi­sen jäl­keen Uudel­le­maal­le jäi­si noin 23 paik­kaa, ja laa­jen­net­tu Hel­sin­ki sai­si 28.

    Uusi jako paran­tai­si nykyis­tä tilan­net­ta sii­nä mie­les­sä, että Uuden­maan vaa­li­pii­rin suur­ta kokoa on pidet­ty ongel­ma­na. Van­taan siir­ron myö­tä tilan­ne tasapainottuisi.

    Uusi ehdo­tet­tu edun­kun­ta­vaa­li­jär­jes­tel­mä on myös tuo­mas­sa mutok­sia. Se kor­jai­si tilan­net­ta eri­tyi­ses­ti pie­nis­sä vaa­li­pii­reis­sä, jois­sa pien­ten puo­luei­den on ollut hyvin vai­kea saa­da edus­ta­ji­aan pii­le­vän ääni­kyn­nyk­sen vuok­si vali­tuk­si. Vaa­li­lii­toil­la on voi­nut yrit­tää. Uudel­la­maal­la pien­ten puo­luei­den ase­ma on ollut parem­pi. Uusi ehdo­tus paran­taa pien­ten puo­luei­den ase­maa jos­sain mää­rin, mut­ta toi­saal­ta tämä ehdo­tus on tuo­mas­sa Suo­meen ääni­kyn­nyk­sen, joka on peri­aat­tees­sa vie­lä­kin sel­vem­min ja tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti pie­niä puo­luei­ta sor­ta­va (ja edus­kun­nas­sa jo ole­via puo­luei­ta uusil­ta kil­pai­li­joil­ta suo­jaa­va) mal­li kuin nykyi­nen vaa­li­pii­rien luku­mää­räs­tä ja pie­nis­tä vaa­li­pii­reis­tä joh­tu­va “ei-tar­koi­tuk­sel­li­nen sorto”.

  26. uusi kas­vo:
    >Suo­mes­sa ei tar­vi­ta 400*kunnanjohtajaa ja kun­na­nin­si­nöö­riä jne jne

    Suo­mes­sa tar­vi­taan mie­les­tä­ni mie­luum­min a) 400 kun­nan­joh­ta­jaa ja kun­na­nin­si­nöö­riä, kuin b) 100 kun­nan­joh­ta­jaa, 100 toi­mia­la­joh­ta­jaa, 100 yli-insi­nöö­riä, 200 toi­mis­to­pääl­lik­köä ja 200 projektikoordinaattoria.

    Sopii kat­soa suu­rim­pien kun­tien kun­nal­lis­ten työn­te­ki­jöi­den mää­rää suh­tees­sa väki­lu­kuun, ja ver­ra­ta sii­hen, mitä suh­de­lu­ku on pie­nem­mis­sä kun­nis­sa. Ja miet­tiä, onko meil­lä varaa enem­pään “tehos­ta­mi­seen”.

  27. >Jos Hel­sin­ki ja Van­taa yhdis­ty­vät, miten käy vaalipiirille?

    Tuo on ongel­mis­ta vähäi­sim­piä. Seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa Van­taa siir­tyi­si Hel­sin­gin vaa­li­pii­riin ja vaa­li­pii­rien edus­ta­ja­mää­rät las­ket­tai­siin uusiksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.