Heikki Hiilamon kirja-arvostelu

Heik­ki Hii­la­mo arvos­te­li tänään Hesa­ris­sa kir­ja­ni. Arvos­te­lu on luet­ta­vis­sa täs­tä. Ja loput täs­tä.

Tilaa kirja

Kir­jaa saa minul­ta edel­leen omis­tus­kir­joi­tuk­sel­la varus­tet­tu­na hin­taan 25 euroa/kpl.

Tilaa­mi­nen tapah­tuu näin:  Lähe­tä nime­si ja osoit­tee­si minul­le säh­kö­pos­til­la osoit­tee­seen osmo@soininvaara.fi. Lai­ta vies­tin otsi­kok­si “Kir­ja­ti­laus”.  Jos haluat omis­tus­kir­joi­tuk­sen jol­le­kin muul­le kuin itsel­le­si, lisää tie­to täs­tä vies­tiin. Lähe­tän mak­suoh­jeet ja vii­te­nu­me­ron vas­tauk­se­na. Kun mak­su on tul­lut tilil­le, panen kir­jan postiin.

Lisäys 17.11.2010: Kir­jaa saa nyt myös kus­tan­ta­jan net­ti kau­pas­ta hin­taan 23,20. Sin­ne pää­see täs­tä.

Ilta­leh­den pää­kir­joi­tus kir­jas­ta löy­tyy täs­tä

61 vastausta artikkeliin “Heikki Hiilamon kirja-arvostelu”

  1. Miten­kään vähek­sy­mät­tä ansio­kas­ta työtäsi: 

    Arvos­te­lus­ta oli­si teh­nyt uskot­ta­vam­man, jos sen oli­si teh­nyt joku muu kuin SATA-komi­tea ‑kave­ri­si, jota kehut kirjassasi. 

    Esim. Tee­mu Leh­ti­nen oli­si ollut hyvä arvioimaan. 

    Noh, ei vai­nes… mut­ta joku puo­lu­ee­ton tyyppi. 

    Tois­tan vie­lä var­muu­den vuok­si: miten­kään vähek­sy­mät­tä ansioi­kas­ta työ­tä­si. On se minus­ta­kin erit­täin hyvä esi­tys. Mut­ta aika pal­jon tar­vi­taan tähän “oman aikam­me klas­sik­ko” ‑ilmai­suun, joka aina­kin pape­ri­ver­siois­sa esiintyi.

  2. Hii­la­mo: “Kir­ja ei ker­ro suo­raan sii­hen, mik­si asiois­ta päät­tä­mi­nen on niin vaikeaa.”

    Kyl­lä se aika suo­raan sano­taan: yhtei­nen etu ei kiin­nos­ta val­lan­pi­tä­jiä, vie­lä vähem­män huo­no-osais­ten ase­man parantaminen.

  3. Eli­na: “joku puo­lu­ee­ton tyyppi.”

    Ja kuka­han se oli­si? Puo­lu­ee­ton voi­si olla joku, joka taas ei tie­dä mis­tään mitään.

  4. Luin jo kirjasi.

    olen samaa miel­tä arvos­te­lun kans­sa. Kir­ja on hyvin ja asian­tun­te­muk­sel­la teh­ty. Insi­nöö­ri­kin ymmärsi 🙂

    En tien­nyt­kään sinun ole­van noin syväl­lä byro­kra­tian sie­lus­sa. Toi­vot­ta­vas­ti sie­lu avau­tuu hie­man myös niil­le, jot­ka voi­si­vat teh­dä jotain asioi­den yksin­ker­tais­ta­mi­sek­si ja hal­lin­to­ku­lu­jen sääs­tä­mi­sek­si. On sää­li jos itse asia hävi­ää val­ta­tais­te­lun taakse.

    (kuva sivul­la 292 hiu­kan ensin sak­ka­si minul­la. sul­ku­merk­ke­jä puut­tu­nee seli­tyk­ses­tä ja kuvan Y1 lie­nee sama kuin teks­tin Yt)

    Ker­to­muk­se­si simu­loin­nin pii­loit­ta­mi­ses­ta kan­sa­lai­sil­ta louk­kaa minun ajattelutapaani.
    Vikaa on sys­tee­mis­sä jos tar­vi­taan simu­laat­to­ri jot­ta sai­si tei­tää mikä on hen­ki­löl­le optimianomusnippu.

    Tuli­si­ko hie­man myös miet­tiä kan­nat­taa­ko teh­dä 2000 euron työ 20 euron vää­rin­käy­tös­ten vahtimiseksi. 

    Pie­ni prag­maat­ti­suus saa­tai­si olla hyväk­si sys­tee­mil­le. Lii­ka tark­kuus ja val­von­ta tai­taa jos­kus mak­saa liikaa.

    t. sari

  5. Rai­mo K, 

    Kyl­lä sosi­aa­li­po­li­tii­kas­ta jotain tie­tä­vät muut­kin kuin Osmon kaverit. 

    Vil­li aja­tus, mut­ta ehkä Suo­mes­ta löy­tyy joku, jota ei mai­ni­ta ylis­tä­vään sävyyn täs­sä teok­ses­sa ja joka sil­ti omaa jotain näke­mys­tä asiaan? 

    Pie­net pii­rit pyö­ri­vät, mut­tei­vät sen­tään niin pie­net, ettei jotain muu­ta tahoa löytyisi.

  6. Eli­na: “Rai­mo K, Kyl­lä sosi­aa­li­po­li­tii­kas­ta jotain tie­tä­vät muut­kin kuin Osmon kaverit.”

    Toki. Mut­ta ovat­ko nämä ei-kave­rit sit­ten puo­lu­eet­to­mia? Siis puo­lu­eet­to­mam­pia kuin…
    No, eikö­hän se kes­kus­te­lu viriä.

  7. Aika luo­ka­ton toi Wallgre­nin kir­joi­tus. Ilmei­ses­ti ei ole juu­ri­kaan pereh­ty­nyt Osmon ajat­te­luun. Lisäk­si hän jo itse ker­ke­si kom­ment­ti­puo­lel­la myön­tä­mään, että vir­heel­li­ses­ti olet­ti perus­tur­van paran­ta­mi­sen auto­maat­ti­ses­ti hei­ken­tä­vän ansiosidonnaista.

  8. Tho­mas Wallgren: “Toi­nen vies­ti on, että sosi­aa­li­tur­van uudis­ta­mi­sen tulp­pa­na on van­ha vasem­mis­to. Hii­la­mon ja Soi­nin­vaa­ran mukaan se vas­tus­taa tar­peel­li­sia uudis­tuk­sia kos­ka se pel­kää nii­den koi­tu­van hyväs­sä työ­mark­ki­na-ase­mas­sa ole­van kes­ki­luo­kan haitaksi.
    Toi­nen vies­ti on epä­so­li­daa­ri­nen, asial­li­ses­ti perus­tee­ton ja poliit­ti­ses­ti aivan mahdoton.”

    Niin­pä. “Epä­so­li­daa­ri­nen, asial­li­ses­ti perus­tee­ton ja poliit­ti­ses­ti aivan mahdoton.”
    Mik­si sit­ten SAKn suun­nas­ta anne­taan täl­lai­sia viestejä?
    Tai, niin… “vies­ti” on toki aivan toi­nen, mut­ta teot ovat täl­lai­set — ja sit­ten ihme­tel­lään huu­li pyö­reä­nä, mik­si “vies­ti” ei mene perille.
    Ja olin havain­nut tämän jo pal­jon ennen kuin luin Osmon kirjan.

  9. Tar­koi­tin puo­lu­eet­to­muut­ta itse opuk­seen ja Osmoon näh­den. Kir­jas­sa mai­ni­taan Hii­la­mo ylis­tä­vään sävyyn. Hän on myös kom­men­toi­nut käsi­kir­joi­tus­ta ja saa kii­tok­set esipuheessa. 

    Myös hen­ki­lö, jol­la ei ole min­kään­lai­sia anti­tee­se­jä käsil­lä ole­viin tee­moi­hin näh­den, ei minus­ta sovi kir­ja-arvos­te­li­jak­si, jota myös krii­ti­kok­si kutsutaan. 

    Ei kir­ja-arvos­te­lun suin­kaan mitään hauk­ku­mis­ta tar­vit­se olla, se voi olla vaik­ka kuin­ka­kin myön­tei­nen, mut­ta ei se voi olla kir­jas­sa kehu­tun ihmi­sen teke­mä ollen samal­la vakuuttava. 

    Ilmei­ses­ti Osmo itse on ehdot­ta­nut Hii­la­moa arvioi­jak­si? Tus­kin aloi­te Hesa­ris­ta on tullut?

    Mut­ta mitä­pä täs­tä tämän enem­pää, mai­to on jo kaatunut. 

    Mie­les­tä­ni Wallgre­nil­la oli hyviä­kin point­te­ja. Osmon jyr­käs­ti pola­ri­soi­tu­nut ihmis­kä­si­tys on näh­tä­vis­sä täl­lä­kin blo­gil­la, jos tar­kas­te­lee sitä koko­nai­suu­te­na. Vih­reän Lan­gan vii­me kolum­nis­sa sii­tä saa hyvän kuvan. 

    Se var­mas­ti vai­kut­taa monin eri meka­nis­mein muun muas­sa neu­vot­te­lua­se­miin ja näin ollen tuot­taa poliit­ti­si­ta tehot­to­muut­ta, kuten Wallgren toteaa. 

    Tie­dän, että Wallgren ei ehkä tar­koit­ta­nut poliit­ti­sel­la tehot­to­muu­del­la tätä, mut­ta minul­le tuli sekin mieleen.

    1. En mis­sään tapauk­ses­sa ole ehdot­ta­nut Hii­la­moa arvos­te­li­jak­si. En kat­so­nut mah­dol­li­sek­si puut­tua asi­aan myös­kään toi­sin päin.

  10. Näyt­tää sil­tä, että kir­ja on luet­ta­va, kos­ka väit­tei­tä ja vas­ta­väit­tei­tä on niin pal­jon. Tämän­kin kir­joi­tuk­sen ylä­puo­lel­la on aina­kin pal­jon pee­saa­jia. Toi­saal­ta Dema­rin verk­ko­si­vul­la on myös mie­len­kiin­tois­ta tietoa:
    “Soi­nin­vaa­ran joh­ta­maan komi­tean perus­tur­va­jaos­toon kuu­lu­nut Hii­la­mo on esi­ku­van­sa tavoin pur­ka­nut useas­ti jul­ki­suu­des­sa pet­ty­mys­tä sosi­aa­li­tur­van koko­nai­suu­dis­tuk­sen vesit­ty­mi­seen ja nimen­nyt samo­ja syyllisiä.

    Terä­vin­tä kri­tiik­kiä pari­val­jak­ko antaa ay-liik­keel­le. Syy­päi­den kak­ko­sek­si pää­se­vät sosia­li­de­mo­kraa­tit, joil­la ei edes ollut edus­tus­ta Sata-komi­teas­sa. Mut­ta dema­rei­ta­han voi aina syyt­tää “vää­rin sam­mu­te­tus­ta” sosi­aa­li­tur­van luo­mi­ses­ta ja sama­nar­voi­suu­teen perus­tu­van ihmis­ku­van vaalimisesta.

    Sosi­aa­li­tur­van uudis­ta­mi­sen ase­tel­mis­ta on onnek­si saa­ta­vis­sa tasa­pai­not­ta­via­kin puheenvuoroja.

    SAK:n sosi­aa­li­asioi­den pääl­lik­kö Sinik­ka Näät­saa­ri kir­joit­taa lii­ton Työ­lin­jal­la-pamfle­tis­sa, että sosi­aa­li­tur­van sel­keyt­tä­mi­nen näyt­ti tar­koit­ta­van Sata-komi­teas­sa pal­kan­saa­jien sosi­aa­li­tur­van leikkaamista.

    Vaik­ka taval­li­sel­le pal­kan­saa­jal­le tär­keän ansio­si­don­nai­sen sosi­aa­li­tur­van puo­lus­ta­mi­nen jäi ay-liik­keen edus­ta­jien kon­tol­le, he koros­ti­vat koko työn ajan myös tar­vet­ta paran­taa perus­tur­vaa, var­sin­kin työt­tö­myys­tur­vaa ja asu­mis­tu­kea ja kan­toi­vat huol­ta lap­si­per­heis­tä ja jul­ki­sis­ta pal­ve­luis­ta. Komi­tea ei kui­ten­kaan pys­ty­nyt pane­maan tar­pei­ta tärkeysjärjestykseen.”

    Olen ollut kun­ta­ta­sol­la luot­ta­mus­toi­mis­sa vuo­sia ja häpei­le­mät­tä puo­lus­ta­nut pie­nen ihmi­sen asi­aa. Olen myös ollut puo­lus­ta­mas­sa ansio­si­don­nai­sia tur­va­ver­kos­to­ja. Eivät ne ole toi­si­aan poissulkevia.

  11. Ok, Osmo!

    Outo valin­ta Hel­sin­gin Sano­mil­ta sii­nä tapauksessa. 

    +++++++

    Se, mihin itse kiin­ni­tin kir­jas­sa huo­mio­ta on itse­reflek­tion lois­ta­mi­nen pois­sao­lol­laan. Perus­tur­va­jaos­ton puheen­joh­ta­ja on toki pää­vas­tuul­li­sia komi­tean työn epä­on­nis­tu­mi­ses­sa. Sii­tä ei lie­ne eri­mie­li­syyt­tä, että tulok­set jäi­vät var­sin vaa­ti­mat­to­mik­si uhrat­tui­hin resurs­sei­hin näh­den. Itse asias­sa ei pääs­ty edes lähel­le tavoi­tet­ta: sosi­aa­li­tur­van koko­nai­suu­dis­tus, vaan takuu­elä­ket­tä lukuun otta­mat­ta työ jäi viilaukseksi. 

    Kir­jas­sa on siis vah­va “kyl­lä minä, mut­ta ne muut pila­si­vat kai­ken” ‑hen­ki. Toi­saal­ta mitään tas­a­puo­li­suu­den vaa­ti­mus­ta ei voi­kaan aset­taa täy­sin hen­ki­lö­koh­tai­sel­le teok­sel­le, mut­ta se oli­si rikas­tut­ta­nut var­mas­ti sisältöä.

  12. Eli­na: “Mie­les­tä­ni Wallgre­nil­la oli hyviä­kin point­te­ja. Osmon jyr­käs­ti pola­ri­soi­tu­nut ihmis­kä­si­tys on näh­tä­vis­sä täl­lä­kin blo­gil­la, jos tar­kas­te­lee sitä kokonaisuutena.”

    Ja Wallgre­nin­ko ihmis­kä­si­tys ei ole pola­ri­soi­tu­nut? Tun­tuu, että hän ei ole luke­nut kirjaakaan.
    Hii­la­mos­ta voi tode­ta, että hänen käsi­tyk­sen­sä ovat myös olleet saman­lai­set jo ennen SATA-komi­te­aa ja Osmon kir­jaa. Toki hänen objek­tii­vi­suut­taan voi epäil­lä, mut­ta — kuten havai­taan — kes­kus­te­lus­sa tulee kyl­lä toi­sen­lai­sia­kin näkemyksiä.

  13. aku: “SAK:n sosi­aa­li­asioi­den pääl­lik­kö Sinik­ka Näät­saa­ri kir­joit­taa lii­ton Työ­lin­jal­la-pamfle­tis­sa, että sosi­aa­li­tur­van sel­keyt­tä­mi­nen näyt­ti tar­koit­ta­van Sata-komi­teas­sa pal­kan­saa­jien sosi­aa­li­tur­van leikkaamista.”

    Mie­len­kiin­toi­nen tul­kin­ta, ei var­maan itse kek­sit­ty. Mut­ta komi­tean toi­mek­sian­nos­ta tätä ei löydy.
    Ja dema­rei­ta­ko ei SATA-komi­teas­sa ollut?

  14. Lisäk­si hän jo itse ker­ke­si kom­ment­ti­puo­lel­la myön­tä­mään, että vir­heel­li­ses­ti olet­ti perus­tur­van paran­ta­mi­sen auto­maat­ti­ses­ti hei­ken­tä­vän ansiosidonnaista.”
    Kyl­lä yksi tavoi­te on lopet­taa ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­tur­va tai aina­kin kes­kit­tää se vain hyväosaisille.
    Jos ansio­tur­va jää­dy­te­tään ja perus­tur­vaa koro­te­taan niin ei pie­ni­palk­kais­ten enää kan­nat kuu­lua kassaan.
    Ajan kulues­sa yhä har­vem­man kan­nat­taa kuu­lua kas­saan ja sil­loin perus­ta rahoi­tuk­sel­ta on hävin­nyt muu­ta­man vuo­den kuluttua.

    Kysy­mys on van­has­ta hajoi­ta-ja hal­lit­se meto­dis­ta eli ay-lii­ket­tä pyri­tään heik­ne­tä­mään aset­ta­mal­la eri työn­te­ki­jä­ryh­miä vastakkain.
    Kuten olen aikai­sem­min sano­nut, Osmo on luke­nut maccia­vel­lin­sä huolellisesti.

    Ja on todel­la äly­käs pro­ba­gan­da­temp­pu kään­tää asia niin että ay-lii­ke vas­tus­taa hei­koim­pien osan parantamista…

    1. Lii­an van­ha tai­taa unoh­taa, että vaik­ka ei kuu­lui­si kas­saan, jou­tuu mak­sa­maan sil­ti t5yöttömyysvakuutyusmksua. Ei vain ole vakuutettu.
      Näi­tä ris­ti­rii­to­ja oli muit5akin. SAK-EK akse­li halusi myös kiel­tää kehi­tys­vam­mais­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä ole­vaa teke­mäs­tä työ­tä yli 600 euron edes­tä, kos­ka hän oli­si voi­nut tul­la lii­an lähel­le ansio­si­don­nai­sel­la työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä ole­vien ansio­ta­soa. He vas­tus­ti­vat myös takuueläkettä.

  15. Rai­mo K, 

    Soi­nin­vaa­ra on tek­no­kraat­ti ja Wallgren filo­so­fi. Jo tämä tosia­sia tuo Wallgre­nin ihmis­kä­si­tyk­seen ihan toi­sen­lai­sia ulottuvuuksia.

    Hii­la­mon ver­taus kir­jas­ta insi­nöö­ri­työ­hön oli mie­les­tä­ni var­sin osuva. 

    Ja vaik­ka Wallgre­nin ihmis­ku­va oli­si­kin pola­ri­soi­tu­nut, niin mikä estää hän­tä pitä­mäs­tä Osmon­kin ihmis­ku­vaa sel­lai­se­na? Voi­ko vain lai­ha tode­ta toi­sen ole­van liha­va? Eikö liha­van totea­mus toi­sen liha­vuu­des­ta ole aivan yhtä pätevä?

  16. Ei mene mil­lään minul­le jake­luun että ensin vih­reät halusi­vat että suo­meen voi tul­la kaikki
    pako­lai­set yms afri­kas­ta ja ympä­ri maailmaa
    joi­ta sala­kul­jet­ta­jat toi­vat 10 tuhat­ta euroa per
    luku-ja kir­joi­tus­tai­do­ton. Ja nyt ihmetellään
    että se mak­saa kos­ka maa­han­muut­ta­jis­ta suurin
    osa ei edes halua huo­nos­ti pal­kat­tui­hin töi­hin kos­ka saa­vat saman rahan muu­ten­kin jopa pal­jon parem­mat eri­kois­tuet. Poli­tii­kot pitää laittaa
    vas­tuuseen ihan oikeas­ti teois­taa kiitos !

  17. Puhu­taan nyt sit­ten ihmis­kä­si­tyk­ses­tä, kos­ka se kiel­tä­mät­tä on asias­sa kes­kei­nen jako­lin­ja. Hil­la­mo tämän ekspli­siit­ti­ses­ti mai­nit­si­kin, eli osa ajat­te­lee niin että ihmi­set nyt vaan lais­ko­ja, sai­rai­ta, vähem­män lah­jak­kai­ta, jne. sii­nä kuin ahke­ria, ter­vei­tä, ja nok­ke­lia­kin, jne. Ja jär­jes­tel­mät teh­dään tämä huo­mioo­not­taen, voi­daan esi­mer­kik­si läh­teä sii­tä että mitä tahan­sa sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mää (ml. muu­ten yksi­tyi­set) vää­rin­käy­te­tään, kysy­mys on sii­tä miten vää­rin­käy­tök­set mini­moi­daan niin ettei sii­tä syn­ny vää­rin­käy­tök­siä suu­rem­pia vahin­ko­ja. Täl­tä poh­jal­ta esi­mer­kik­si nykyi­nen tiuk­ka syy­näys sii­tä että tuen­saa­jal­la vaan ole mitään (työ)tuloja on äly­tön­tä kos­ka se tuot­taa työt­tö­myy­den kaut­ta suu­rem­pia vahin­ko­ja kuin tukien väärinkäytökset.

    Sit­ten on nii­tä joi­den mie­les­tä pitää puut­tua syi­hin, niin kuin tämä on tapa­na ilmais­ta. Eli käy­tän­nös­sä ihmis­ten pitäi­si olla joten­kin ahke­ram­pia, osaa­vam­pia, fik­sum­pia, jne. ja tähän pyri­tään sit­ten kou­lu­tuk­sil­la, tera­pioil­la, ja kurit­ta­mal­la eril­lai­sil­la sank­tioil­la. Täl­tä poh­jal­ta tukien syy­näys on hyö­ty kos­ka jos ei työl­lis­ty tar­peek­si suu­rel­la pal­kal­la se on joko aktii­vi­toi­mien paik­ka tai oma vika.

    Ensim­mäi­sen ryh­män mie­les­tä toi­set ovat epä­käy­tän­nöl­li­siä ja hai­tal­li­sia mora­lis­te­ja ja mitä syvim­mäl­lä taval­la epäih­mil­li­siä. Tois­ten mie­les­tä taas ensim­mäi­set ovat lyhyt­nä­köi­siä hai­hat­te­li­joi­ta jot­ka tur­me­le­vat yhteis­kun­nan moraa­lin ja eivät halu­aa aut­taa ihmi­siä kehittymään.

    Tämä jako­lin­ja ei kul­je oikeis­to-vasem­mis­to akse­lil­la vaan nii­den sisäl­lä. Tämän takia mini­mi­val­tio­ta aja­va oikeis­to­lai­nen ja vasem­mis­to­li­be­raa­li ovat samaa miel­tä perus­tur­vas­ta sii­nä kuin kypä­rä­pap­pi ja dema­ri tar­ve­har­kin­nan tärkeydestä.

  18. Lii­an van­ha tai­taa unoh­taa, että vaik­ka ei kuu­lui­si kas­saan, jou­tuu mak­sa­maan sil­ti t5yöttömyysvakuutyusmksua. Ei vain ole vakuutettu.”

    En ole unh­ta­nut, mut­ta niin kau­an kuin kas­so­jen jäsen­mää­rä on riit­tä­vä, jär­jes­tel­mä toimii.
    Aivan kuin kir­kos­sa­kin, kun jäsen­mää­rä on riit­tä­vä niin meil­lä on val­tion­kirk­ko ja sil­lä verotusoikeus.
    Jos työ­nan­ta­ja mak­sai­si vakuu­tus­mak­sua vain kas­san jäse­nis­tä niin se joh­tai­si kas­san jäsen­ten syr­jäyt­tä­mi­seen rekrytoinnissa .

    Tääs on muu­ten­kin por­va­rei­den liit­to aja­mas­sa alas ay-lii­ket­tä eli työt­tö­myys­tur­van siir­tä­mi­nen perus­tur­van pii­riin lopet­tai­si ay-liik­keen neu­vot­te­luoi­keu­den, kun työt­tö­myys­tur­van taso oli­si­kin edus­kun­nan asia eikä työmarkkinaosapuolten.
    Ay-liik­keen voi­ma ei enää sil­loin rii­tä aja­maan yli val­tion hal­lin­non ja EK:n yhteisrintamaa.

  19. Pek­ka Kuusi osoit­ti sosi­aa­li­sen tur­val­li­suu­den joh­ta­van talou­del­li­seen kas­vuun. Tämän aja­tuk­set ovat Poh­jois­maat, eivät­kä vai ne, toteut­ta­neet käy­tän­nös­sä. Vuo­des­ta 1990 läh­tien ovat kui­ten­kin uudet tuu­let alka­neet puhal­lel­la, ihmis­ten tur­val­li­suut­ta on jär­ky­tet­ty, eri­tyi­ses­ti Suo­mes­sa 1990-luvun alus­sa. Nyt on jotain uut­ta tekeil­lä, mut­ta kun en enää asu Suo­mes­sa en oikein ymmär­rä mis­tä on kysy­mys. Uusia sano­ja nousee esiin. Ainoa jon­ka olen oival­ta­nut on pyr­ki­mys jat­kaa työs­sä oloa niin, että Suo­mes­sa pääs­täi­siin aina­kin Ruot­sin tilanteeseen.

    Ruot­sis­sa on jär­kyt­tä­vä poliit­ti­nen vir­he teh­ty kun on yri­tet­ty ajaa kroo­ni­ses­ti sai­raat ihmi­set työ­hön. Täl­lai­nen ajat­te­lu alkoi 2003 sosi­aa­li­li­deom­kraat­tien toi­mes­ta ja sen on vie­nyt jär­jet­tö­myyk­siin por­va­ri­hal­li­tus. Oikeas­taan kaik­ki sai­ra­se­läk­keet, niin koko­päi­väi­set kuin osa­päi­väi­set­kin on lopet­tu. Tule­vi­na vuo­si­na nii­tä myö­ne­tään 10% sii­tä, mikä oli nii­den mää­rä kun läh­tö­koh­ta­na pidet­tiin lääkärinlausuntoja.

    Ker­ron asias­ta HS-keskustelussa
    Kts https://docs.google.com/leaf?id=0BzTsMLaFKddlNWQwOTZmMjAtZmYyZC00YjI3LTkzYTktMDYzZTg1Y2I5NDc5&hl=f

  20. Näi­tä ris­ti­rii­to­ja oli muit5akin. SAK-EK akse­li halusi myös kiel­tää kehi­tys­vam­mais­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä ole­vaa teke­mäs­tä työ­tä yli 600 euron edes­tä, kos­ka hän oli­si voi­nut tul­la lii­an lähel­le ansio­si­don­nai­sel­la työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä ole­vien ansio­ta­soa. He vas­tus­ti­vat myös takuueläkettä.”

    Lähin­nä SAK,STTK ja Aka­va esit­ti­vät varauk­sia tapaan jol­la tämä tehdään.Rahoitushan kaa­tuu suo­raan työn­te­ki­jöil­le, kun yri­tyk­set on vapu­tet­tu vastuusta

    Sel­viä vas­tus­ta­jia oli­vat ETK, TELA,Valtiokonttori eli kes­kei­set elä­ke­va­kuu­tus­toi­min­nan edustajat 

    EK ja Suo­men yrit­tä­jät vas­tus­ti­vat myös

  21. Lii­an van­ha: “Ja on todel­la äly­käs pro­ba­gan­da­temp­pu kään­tää asia niin että ay-lii­ke vas­tus­taa hei­koim­pien osan parantamista…”

    Joo, pro­pa­gan­daa on, mut­ta mil­lä puolella?
    Eihän ay-lii­ke vas­tus­ta hei­koim­pien osan paran­ta­mis­ta, vaan vain edel­lyt­tää, että vas­taa­vat paran­nuk­set teh­dään myös ansio­si­don­nai­sel­la puo­lel­la, jos­sa ne tie­ten­kin mak­sa­vat monin­ker­tai­ses­ti, mikä käy­tän­nös­sä estää teke­mäs­tä mitään — mut­ta ei vas­tus­te­ta, ei todel­la­kaan, ei aina­kaan jul­ki­ses­ti (mut­ta jos­kus jon­kun suus­ta lip­sah­taa, mitä oikeas­ti ajatellaan).
    Ja ansio­si­don­nai­nen sosi­aa­li­tur­va­han on vain (suh­teel­li­sen) hyvä­osai­sia varten.

  22. Eli­na: “Se, mihin itse kiin­ni­tin kir­jas­sa huo­mio­ta on itse­reflek­tion lois­ta­mi­nen poissaolollaan.”

    Sitä­hän koko kir­ja on. Kant­ta lukuu­not­ta­mat­ta. Kenes­tä kir­ja sinun mie­les­tä­si kertoo?

  23. Hyvä Osmo Soi­nin­vaa­ra, en ole vie­lä luke­nut kir­jaa­si, mut­ta jul­ki­suu­des­sa esit­tä­mie­si kom­ment­ti­si perus­teel­la minus­ta tun­tuu, että annat tie­toi­ses­ti har­haan­joh­ta­van kuvan Sata-komi­tean tapah­tu­mis­ta. Komi­tean tavoit­tee­na­han oli pit­kään ansio­si­don­nai­sen tur­van kes­ton puo­lit­ta­mi­nen, min­kä SAK onnis­tui tor­ju­maan. Kyse ei siis ollut sii­tä, että rahaa oli­si halut­tu koh­dis­taa enem­män perus­tur­vaan kuin ansio­si­don­nai­seen tur­vaan vaan sii­tä, että ansio­si­don­nais­ta tur­vaa oli­si halut­tu lei­ka­ta. EK:n tavoit­tee­na ei ymmär­tääk­se­ni edes ollut siir­tää täl­lä taval­la lei­kat­tu­ja raho­ja perus­tur­vaan vaan omaan tas­kuun­sa. SAK:n osal­li­suu­den takia työt­tö­myys­tur­vaan suun­nit­te­lut hei­ken­nyk­set saa­tiin torjuttua.

    Mitä tulee perus­tur­van ja ansio­tur­van väli­seen proble­ma­tiik­kaan ylei­ses­ti, Osmo näyt­tää jumit­tu­neen täs­sä asias­sa thatc­he­ri­lai­seen “ei ole vaihtoehtoa”-mentaliteettiin, jos­sa on yhtäk­kiä kiveen­ha­kat­tua, että kum­paa­kin ei voi­da edes pit­käs­sä juok­sus­sa kehit­tää saman­ai­kai­ses­ti. Samal­la vie­dään huo­mio Kokoo­muk­sen ja Vih­rei­den tavoit­tees­ta siir­tää kaik­ki verot pie­ni- ja kes­ki­tu­lois­ten mak­set­ta­vik­si. Kun esim. työ­nan­ta­jien Kela-mak­su pois­tet­tiin ja pai­kat­tiin sit­ten kulu­tus- ja ener­gia­ve­ro­tus­ta nos­ta­mal­la, kyse oli mil­jar­din euron tulon­siir­ros­ta, joka teh­tiin taval­li­sel­ta kan­sal­ta työ­nan­ta­jil­le. Täl­lä sum­mal­la perus­tur­vaan oltai­siin voi­tu teh­dä useam­man sadan euron koro­tus, vaik­ka nykyi­nen kyt­kös ansio­tur­vaan yhä säilytettäisiin.

    Vih­rei­den ja Kokoo­muk­sen talous­po­liit­ti­nen lin­ja on se, että huo­no-osais­ten ase­maa voi­daan paran­taa ainoas­taan jos se tapah­tuu kes­ki­luo­kan kus­tan­nuk­sel­la. Täl­tä poh­jal­ta teh­ty talous­po­li­tiik­ka joh­taa ennen pit­kää Yhdys­val­to­jen mal­liin, jos­sa pal­kan­saa­jien reaa­li­tu­lot pol­ke­vat vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen jok­seen­kin pai­kal­laan, vaik­ka talous kas­vaa roimasti. 

    Vih­reät syyl­lis­tä­vät vasem­mis­toa ja ay-lii­ket­tä sii­tä, että ne vas­tus­ta­vat ansio­si­don­nai­sen tur­van leik­kauk­sia (ja vie­lä tar­koi­tuk­sel­la jät­tä­vät mai­nit­se­mat­ta, että täl­lai­set leik­kauk­set oli­vat komi­tean työn läh­tö­koh­ta) ja jät­tä­vät koko­naan huo­mioi­mat­ta sen, että EK ja Kokoo­mus vas­tus­ta­vat läh­tö­koh­tai­ses­ti sekä perus- että ansio­tur­van kehit­tä­mis­tä. Tämän tar­koi­tuk­se­na on ilmei­ses­ti legi­ti­moi­da por­va­ri­hal­li­tuk­sen poli­tiik­kaa, jos­sa on onnis­tut­tu teke­mään ennä­tyk­sel­li­nen tulon­siir­to pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sil­ta rikkaille.

  24. Mik­si asiois­ta päät­tä­mi­nen on niin vai­ke­aa?” — Ehkä­pä sik­si kos­ka vää­rät ihmi­set ovat teke­mäs­sä ehdo­tuk­sia ja päätöksiä?

    Kir­jo­ja luke­mal­la ja laki­vii­da­kos­sa hamui­le­mal­la tör­mä­tään perus­on­gel­maan eli teo­rian ja käy­tän­nön väli­seen kui­luun. Sitä vaan yri­te­tään löy­tää täy­del­li­nen tapa teh­dä asioi­ta vaik­ka­kin tämä on mah­do­ton­ta nykymaailmassa.

    Oli­si pal­jon hel­pom­paa teh­dä pie­niä asioi­ta ker­raal­laan koh­ti parem­paa jär­jes­tel­mää, hyvä­nä esi­merk­ki­nä työt­tö­mien hel­pom­pi hakeu­tu­mi­nen nor­maa­liin kou­lu­tuk­seen (ainoa paran­nus mitä hal­li­tus saa­nut aikaan työvoimapolitiikassa). 

    Nykyi­sel­lään sosi­aa­li­jär­jes­tel­mä on hukas­sa, sii­tä var­mas­ti ollaan samaa miel­tä. Joten­kin vaan tun­tuu että vir­ka­mie­het sekä vas­taa­vat minis­te­rit ovat kyvyt­tö­miä yhteis­työ­hön yhtei­sen hyvän vuok­si. Var­maan pitäi­si teh­dä itsek­kyys ja isän­maal­li­suus tes­ti ennen vir­koi­hin nimittämistä.

  25. Eli­na: “Ja vaik­ka Wallgre­nin ihmis­ku­va oli­si­kin pola­ri­soi­tu­nut, niin mikä estää hän­tä pitä­mäs­tä Osmon­kin ihmis­ku­vaa sel­lai­se­na? Voi­ko vain lai­ha tode­ta toi­sen ole­van liha­va? Eikö liha­van totea­mus toi­sen liha­vuu­des­ta ole aivan yhtä pätevä?”

    Mites tämä nyt tähän meni?
    Wallgre­nin pai­nos­ta minul­la ei ole käsi­tys­tä (eikä hänen filo­so­fiu­des­taan­kaan — hänen kir­joi­tuk­sen­sa perus­teel­la sitä ei näyt­täi­si ole­van). Hänel­lä on oikeus omaan, sub­jek­tii­vi­seen mie­li­pi­tee­seen­sä — mut­ta tun­tuu, että hän ei ole luke­nut Osmon kirjaa.

  26. Osmo väit­ti myös, että osa työt­tö­mis­tä ei enää kel­pa ja se on var­maan totta.
    Mut­ta eivät kaik­ki ole täy­sin kelpaamattomia.
    Ongel­ma on, että heil­lä on paho­ja kilpailijoita:

    1.Ilmainen työ­voi­ma, tätä teh­dään jo 100000 htv:ta
    Tutus­tuin ilmi­öön kon­kreet­ti­ses­ti kun tein opet­ta­jao­pin­to­ja­ni var­ten har­joi­tus­työ­tä erääs­sä oppilaitoksessa.
    Ilmai­nen har­joit­te­lu on räjäh­tä­nyt muu­tams­sa vuo­des­sa, pakol­li­set har­joit­te­lut ja insi­nöö­ri­työt pitää teh­dä palkatta.

    2. Suo­mes­sa on EK.n mukaan n 50000–70000 lähe­tet­tyä työn­te­ki­jää, he eivät siis ole maa­han­muut­ta­ja vaan tän­ne tul­let teke­mään keik­kaa. He mak­sa­vat verot ja sosi­aa­li­tur­va­mak­sut lähtömaihinsa.
    Mut­ta kukaan Suo­mes­sa ei voi kont­rol­loi­da mak­sa­vat­ko he mitään mihin­kään ja pal­jon­ko heil­le todel­li­suu­des­sa maksetaan .

    Kun meil­lä on jo 170000 alle tori­hin­to­jen työ­tä teke­vää niin vas­taa­va mää­rä taval­li­sia suo­ma­lai­sia jää työttömäksi.

    Muis­sa Poh­jois­mais­sa täl­lai­sen vajaa­kun­toi­sen­kin työ­voi­man työl­lis­tä­mi­ne onn­si­tuu, kun pal­kan­kier­to on vähäi­sem­pää ja tuo­tan­to on suun­ni­tel­tu työn­te­ki­jän kyky­jen ehdoilla.

    Sii­hen pakot­taa laki esim Telia­So­ne­ra on hyvä esimerkki.
    Suo­men Sone­ra on pyr­ki­nyt työn­tä­mään put­keen 2000 luvul­la kaik­ki mah­dol­li­set iäk­käät ja vajaakuntoiset.
    Ruot­sis­sa laki on estä­nyt tämän.
    Ver­ta­sin muu­tam vuo­si sit­ten hen­ki­lös­tön ja tehok­ku­den ero­ja kun HR vahin­gos­sa jakoi tiedot.

    Niin­pä Suo­mes­sa kes­ki-ikä oli n 40 vuot­ta ja Ruot­sis­sa 57 vuotta.
    Kui­ten­kin tuo pap­pa-mum­mo-poruk­ka päi­hit­ti Suo­men Sone­ran tehok­kuu­des­sa , kaik­ki tun­nus­lu­vut kuva­si­vat n 30 % kor­keam­paa tehokkuutta.

    Jos Suo­mi halu­aa nos­taa työl­li­syys­lu­vut 75 % tasol­le niin pal­jon pitää muut­tua poliit­ti­ses­sa ja yrityskulttuurissa.

    Se, että teki­sim­me lisää 200000 ilmais­työn­te­ki­jää mei­dän pitäi­si miet­tiä miten hei­kom­man­kin työ­voi­man saa teke­mään hyvin pal­kat­tua työ­tä, vas­ta se tuot­taa verotuloja

  27. Mii­ka: “Komi­tean tavoit­tee­na­han oli pit­kään ansio­si­don­nai­sen tur­van kes­ton puo­lit­ta­mi­nen, min­kä SAK onnis­tui torjumaan.”

    Ei tätä kyl­lä komi­tean toi­mek­sian­nos­sa ollut. Ilmei­ses­ti SAKn jäl­keen päin kek­si­mä veruke.

    Mii­ka: “Mitä tulee perus­tur­van ja ansio­tur­van väli­seen proble­ma­tiik­kaan ylei­ses­ti, Osmo näyt­tää jumit­tu­neen täs­sä asias­sa thatc­he­ri­lai­seen “ei ole vaihtoehtoa”-mentaliteettiin, jos­sa on yhtäk­kiä kiveen­ha­kat­tua, että kum­paa­kin ei voi­da edes pit­käs­sä juok­sus­sa kehit­tää samanaikaisesti.”

    Kiveen hakat­tua­ko? Toki molem­pia voi­daan kehit­tää saman­ai­kai­ses­ti, mut­ta point­si on sii­nä, että perus­tur­van ja ansio­tur­van paran­ta­mi­nen samoil­la pro­sen­teil­la nos­taa ansio­tur­vaa monin­ker­tai­sil­la raha­mää­ril­lä — täy­sin ilman Thatc­he­ria — ja kukas se vas­taa­kaan val­tion bud­je­tis­ta, Osmo vai VVM? Eipä ole kiveen hakat­tu mitään, mut­ta kuin­ka kävi perus­tur­van parantamisen?
    Ja kum­pi siis tar­vit­see rahaa kipeäm­min, köy­hä vai hyvin toimeentuleva?

  28. Tomi: “Oli­si pal­jon hel­pom­paa teh­dä pie­niä asioi­ta ker­ral­laan koh­ti parem­paa järjestelmää.”

    Tot­ta. Help­poa se on.
    Ja kun sitä on teh­ty esim. 40 vuot­ta, meil­lä on sel­lai­nen pien­ten asioi­den tilk­ku­täk­ki, että sii­tä ei ota piru­kaan sel­vää. Ehkä se on tarkoitus?

  29. Rai­pe K,

    Yri­tin liha­vuuse­si­mer­kil­lä osoit­taa vain sen, että mah­dol­li­sen puut­teen, vir­heen tms. ITSE omaa­va hen­ki­lö voi päte­väs­ti esit­tää sen ilme­ne­mi­sen myös toisella. 

    Wallgren on erit­täin hoik­ka poi­ka eli kon­kreet­ti­ses­ti en lain­kaan aja­tel­lut ihmis­ten painoindeksejä. 

    Wallgre­nin filo­so­fiu­den tasos­ta ker­too aina­kin se, että hän on filo­so­fian toh­to­ri ja aktii­vi­nen yhteis­kun­nal­li­sen tason keskustelija. 

    Itse arvos­tan hän­tä kovasti. 

    ++++++++

    Aivan var­mas­ti Tho­mas Wallgren on luke­nut kir­jan. Ihan höpö höpö ‑jut­tu­ja tuol­lai­set epäi­lyt. Kom­men­toi­sit­ko itse jon­kun kir­jaa jul­ki­ses­ti luke­mat­ta sitä? 

    Hesa­ri oli tänään jul­kais­sut­kin Wallgre­nin kan­nan­o­ton paperiversiossa.

  30. Rai­pel­le vielä, 

    Itse­reflek­tiol­la tar­koi­tin täs­sä yhtey­des­sä kriit­tis­tä ja tie­dos­ta­vaa otet­ta omaan toimintaan. 

    Mitä sinä sanal­la tar­koi­tat? Ei itse­reflek­tio tar­koi­ta sitä, että ker­too omis­ta kokemuksistaan. 

    Kaik­ki hyvät pää­tök­set — niin pie­net kuin suu­ret­kin — ovat vuo­ro­vai­ku­tus­ta jokai­sen osal­li­sen välil­lä vas­tak­kai­sia­kin kan­to­ja ymmär­täen ja tois­ten näke­myk­siä kunnioittaen. 

    Osmol­le oli ole­mas­sa (jäl­leen ker­ran) pahik­set ja hyvik­set. Ei sil­lä tavoin saa mitään tulos­ta aikaan. 

    Uskoi­si jo!

  31. ihän ay-lii­ke vas­tus­ta hei­koim­pien osan paran­ta­mis­ta, vaan vain edel­lyt­tää, että vas­taa­vat paran­nuk­set teh­dään myös ansio­si­don­nai­sel­la puo­lel­la, jos­sa ne tie­ten­kin mak­sa­vat monin­ker­tai­ses­ti, mikä käy­tän­nös­sä estää teke­mäs­tä mitään2

    Ansio­si­do­nan­nai­nen­kin perus­tuu perus­tur­vaan ja pääl­le tule­vaan ansio-osaan. Ei ay-lii­ke ole vas­tus­ta­nut tuon perus­tur­vao­suu­den nos­toa, jos se anne­taan kai­kil­le työttömille.’
    TEM tilas­ton mukaan vain n 25 % työt­tö­mis­tä saa ansios­don­nais­ta, joten kyl­lä se per­su­tur­van tason nos­to mene epää­asias­sa per­su­tur­van varas­sa elä­vien hyväksi.
    Plak­nas­jajt kun vie­lä rahoit­ta­vat suu­rim­man osan jul­ki­sis­ta menois­ta, joten kyl­lä heil­lä pitää jon­kin­lain­ne sana­si­ja olla.

    Eivät ne MTK,Nokia ja EK ole ainoi­ta etu­jär­jes­tö­jä ‚joi­den mie­li­pi­de pitää vain otta huo­mioon päätöksenteossa

  32. Kiin­nos­ta­vin­ta eili­ses­sä Hii­la­mon arvos­te­lus­sa oli oikeas­taan sen yhtey­des­sä ole­va kuva. 

    En ehkä tilai­si­kaan Hesa­ria muu­ten, mut­ta leh­den kuva­jour­na­lis­mi on kor­ka­ta­sois­ta ja herät­tää usein enem­män aja­tuk­sia kuin itse teksti. 

    Sami Kero on tai­do­kas kuvaa­ja, joten uskon, että hän ei tahat­to­mas­ti luo mielikuvia. 

    Mik­si siis Soi­nin­vaa­ras­ta valit­tiin kuva, jos­sa hän sei­soo kuin Hakik­sen toril­la päi­vät pääs­tään päi­vys­tä­vä tenu-ukke­li vär­jöt­te­le­mäs­sä kädet hiho­jen sisäl­lä. Kuvas­sa oli ikään kuin veden­ja­ka­ja kuk­ka­kios­kin ja Soi­nin­vaa­ran välil­lä kui­ten­kin? Piiloviesti?

    Tätä pitäi­si kysyä tie­tys­ti Kerol­ta itseltään. 

    Aamul­la luet­tua­ni leh­den, kysyin Keron sijaan 11-vuo­ti­aal­ta tytöl­tä­ni var­mis­taak­se­ni oman vai­ku­tel­ma­ni kuvas­ta, että “mitä täs­tä kuvas­ta tulee mie­leen, mikä on tunnelma”. 

    - joku kodi­ton juop­po kat­se­lee surullisesti…

    oli vas­taus. 🙂

  33. Mii­ka:

    SAK:n osal­li­suu­den takia työt­tö­myys­tur­vaan suun­nit­te­lut hei­ken­nyk­set saa­tiin torjuttua.

    No mut vois­ko olla niin, että työt­tö­myys­tur­va on lii­an korkee?

    Ihan samal­la taval­la kuin vois olla, että elä­kei­kä on lii­an matala.

    Nää ei oo mitään por­va­rit vs. vasu­rit jut­tu­ja, vaan lii­an kor­kee työt­tö­myys­tur­va kusee kai­kil­le ihan samal­la taval­la kuin lii­an mata­la eläkeikä.

  34. ”Monen yksin­huol­ta­jan arki on niin ras­kas, ettei­vät he kat­so pys­ty­vän­sä kokoai­kai­seen työ­hön. Osa-aika­työ taas on monen koh­dal­la jok­seen­kin kan­nat­ta­ma­ton­ta. Niin­pä eri­tyi­ses­ti vähän kou­lu­te­tut yksi­huol­ta­jat jää­vät vuo­sik­si työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­le, mis­tä palaa­mi­nen voi olla vaikeata.”

    Yksin­huol­ta­jan pes­ti on niin kadeh­dit­tu. Se voi­si tosin sopia Osmol­le, lisä­tä Osmon­kin ahdis­tus­ta ja tuo­da val­lan mai­nio­ta lisä­maus­tet­ta Osmon ylei­seen uhriu­teen ja mie­he­nä ole­mi­sen kata­laan koh­ta­loon. Ihan var­mas­ti löy­tyy joku nai­nen ellei mies joka alkaa hoi­va­ta Osmoa ja antaa pik­kui­sen lisää pyyk­kiä Osmol­le ja vas­ta­pal­ve­luk­sek­si mak­saa Osmol­le vaik­ka tv luvan jot­ta Osmo voi kat­soa pik­ku­kak­kos­ta laillisesti. 

    Ellei Osmo sit­ten pää­dy sano­maan suo­raan mitä ajat­te­lee: hii­teen yksn­huol­ta­jat, hii­teen kaik­ki, kai­kil­la on parem­min kuin Osmol­la. Voi tosin olla että Osmo onkin yksn­ker­tai­nen hidas etuoi­keu­tet­tu nau­tis­ke­li­ja ja yksin­huol­ta­jien lap­set ehti­vät vaih­ta­maan hiip­pa­kun­taa hir­res­sä ennen kuin Osmo taju­aa että ei ne tuet sil­le yksin­huol­ta­jal­le men­neet­kään… vaan niil­le lapsille. 

    Kii­tos vaan tästäkin.

  35. Lii­an van­ha: “Ja on todel­la äly­käs pro­ba­gan­da­temp­pu kään­tää asia niin että ay-lii­ke vas­tus­taa hei­koim­pien osan parantamista…”

    Ay-lii­ke­hän ajaa työ­läis­ten, siis työs­sä­ole­vien, asi­aa. Jo kan­san­ta­lous­tie­teen perus­tei­den mukaan ay-liik­keen opti­mi on, kun 49,9% työ­voi­mas­ta on työt­tö­mä­nä ja loput töis­sä. Täl­löin työs­sä­ole­vien, siis työ­läis­ten, edut, palk­ka, maksimoituu.

    Hei­koim­pien pahin vas­tus­ta­ja on ay-liike.

  36. Lii­an vanha:
    >En ole unh­ta­nut, mut­ta niin kau­an kuin kassojen
    >jäsen­mää­rä on riit­tä­vä, jär­jes­tel­mä toimii.

    Höp­sis. Päin­vas­toin: mitä vähem­män jäse­niä, sen pie­nem­mäl­le jou­kol­le jakaan­tuu kai­kil­ta pakol­la kerät­tä­vä työt­tö­myys­va­kuu­tus­ten rahoitus.

    Kas­so­jen jäse­net mak­sa­vat kas­so­jen menois­ta luok­kaa 5 % (tark­ka mää­rä tai­taa vaih­del­la vuo­sit­tain lain­sää­dän­nön sää­tö­jen myö­tä, mut­ta suu­ruus­luok­ka on tuo). Muu kerä­tään kaik­kien työ­suh­tei­den verotuksella.

  37. Eli­na: “Osmol­le oli ole­mas­sa (jäl­leen ker­ran) pahik­set ja hyvik­set. Ei sil­lä tavoin saa mitään tulos­ta aikaan.”

    Eikö pahik­sia ja hyvik­siä ole­kaan oikeas­ti ole­mas­sa? Ehkä ei ole ole­mas­sa oike­aa ja vää­rää­kään? Ovat­ko filo­so­fit tätä miel­tä (mie­li­pi­tei­tä­hän nämä ovat)(no, mul­la on vain käy­tän­nöl­li­sen filo­so­fian cum lau­de — sel­lai­sia oli ennen vanhaan)?
    Onko siis mil­lään mitään väliä?
    Arkie­lä­mäs­sä olen usein tör­män­nyt sii­hen, että asioil­la on puo­lus­ta­jia ja vas­tus­ta­jia — nimi­tet­tä­köön hei­tä miten tahan­sa — ja ilmeis­tä on, että näin oli myös SATA-komiteassa.

  38. Enpä ollut ainoa, joka tämän lait­toi mer­kil­le. Ilta­leh­ti eilen: 

    Kir­jan arvioin­tiin liit­tyy Kelan tut­ki­jan Heik­ki Hii­la­mon tym­peä kak­sois­roo­li. Hii­la­mo arvioi kir­jan näyt­tä­väs­ti tiis­tain Hel­sin­gin Sano­mis­sa. Kir­jan esi­pu­hees­sa Soi­nin­vaa­ra puo­les­taan kiit­te­lee Hii­la­moa tämän panok­ses­ta käsi­kir­joi­tuk­sen työs­tä­mi­ses­sä. Ei hyvä. 

  39. Nää ei oo mitään por­va­rit vs. vasu­rit jut­tu­ja, vaan lii­an kor­kee työt­tö­myys­tur­va kusee kai­kil­le ihan samal­la taval­la kuin lii­an mata­la eläkeikä.”

    Tus­kin­pa, noi­den Nobe­lin saa­jien mukaan kor­kean työt­tö­myys­tur­van vai­ku­tus on mar­gi­naa­li­nen 1–2 viik­koa. Nyky­ään 70 % työl­lis­tyy n 3 kuu­kau­des­sa .Mut­ta uudet syn­ty­neet työ­suh­teet ovat pysy­väm­piä ja molem­mat osa­puo­let ovat tyytyväisempiä.
    Mata­la työt­tö­myys­tur­va pakot­taa haki­jan valeh­te­le­maan osaa­mi­ses­taan ja pää­dy­tään konflikteihin.

  40. Höp­sis. Päin­vas­toin: mitä vähem­män jäse­niä, sen pie­nem­mäl­le jou­kol­le jakaan­tuu kai­kil­ta pakol­la kerät­tä­vä työt­tö­myys­va­kuu­tus­ten rahoitus.

    Kas­so­jen jäse­net mak­sa­vat kas­so­jen menois­ta luok­kaa 5 % (tark­ka mää­rä tai­taa vaih­del­la vuo­sit­tain lain­sää­dän­nön sää­tö­jen myö­tä, mut­ta suu­ruus­luok­ka on tuo). Muu kerä­tään kaik­kien työ­suh­tei­den verotuksella.”

    Ansio­tur­vaa hoi­taa yksi­tyi­nen vakuu­tus­yh­tiö TVR, sii­nä mie­les­sä ansio­tur­van hoi­to on keskitetty.
    Kas­sat hoi­ta­vat vain asiakaspalvelun.
    Suo­men tapa las­kea kaik­ki yksi­tyi­set­kin vakuu­tuk­set verok­si on aika eri­koi­nen sim USA ei las­ke niitä.
    Näin ollen veroas­teet eivät ole vertailukelpoisia.
    Hyväe­si­merk­ki veroas­tei­den eri­lai­suu­des­ta lytyy kun verr­taan Suo­mea ja USA:ta,
    Vuon­na 2006 USA:n val­tion , osa­val­tioi­den ja kun­tien net­to­bud­jet­tien yhteis­sum­maa niin se oli 36 % bkt:ta.
    Suo­men vas­taa­va luku ei val­tion ja kun­tien net­to­bud­je­tit oli­vat 36 5 bkt:ta.
    Kui­ten­kin USA ilmoit­ta veroas­teek­si 28 % ja Suo­mi 43 %.

  41. Höp­sis. Päin­vas­toin: mitä vähem­män jäse­niä, sen pie­nem­mäl­le jou­kol­le jakaan­tuu kai­kil­ta pakol­la kerät­tä­vä työt­tö­myys­va­kuu­tus­ten rahoitus.”

    Jos jäse­niä on vähän suht­tees­sa mak­sa­jiin niin ei ole juri­dis­ta eikä moraa­lis­ta oikeut­ta periä rahaa kaikilta.

  42. Ay-lii­ke­hän ajaa työ­läis­ten, siis työs­sä­ole­vien, asi­aa. Jo kan­san­ta­lous­tie­teen perus­tei­den mukaan ay-liik­keen opti­mi on, kun 49,9% työ­voi­mas­ta on työt­tö­mä­nä ja loput töissä.”

    Jos ay-lii­ke ajaa vin työs­sä­käy­vien asi­aa niin mik­si se vas­tus­taa elä­keiän nos­toa tai puo­lus­ta ansio­si­don­nais­ta , nehän ovat ei-työs­sä­käy­vien etuuksia ??

  43. Enpä ollut ainoa, joka tämän lait­toi mer­kil­le. Ilta­leh­ti eilen: 

    Sinä kir­joi­tit havain­to­si tois­sa­päi­vä­nä ja Ilta­leh­ti kir­joit­ti asias­ta eilen. Äkki­näi­sem­pi arve­li­si, että joku Ilta­leh­den toi­mit­ta­ja oli saat­ta­nut kom­ment­ti­si lukea.…

  44. Lii­an vanha:
    Jos ay-lii­ke ajaa vin työs­sä­käy­vien asi­aa niin mik­si se vas­tus­taa elä­keiän nos­toa tai puo­lus­ta ansio­si­don­nais­ta , nehän ovat ei-työs­sä­käy­vien etuuksia ?? 

    Molem­mat ovat kyl­lä ensi­si­jas­sa työs­sä­käy­vien etu­ja. Elä­keiän nos­ton myö­tä voi­si olla perus­tel­tua las­kea työ­nan­ta­jien mak­sa­maa elä­ke­mak­sua, mitä ay-lii­ke vas­tus­taa. Ansio­si­don­nai­nen taas on mää­rä­ai­kai­nen tuki, jota voi saa­da vain työn­te­ki­jä, joka on het­kel­li­ses­ti pois työelämästä.

  45. Arvos­te­lun muo­toon puet­tu mai­nos tai hyök­käys on kyl­lä vas­ten­mie­li­nen ilmiö. Se on erään­lais­ta älyl­lis­tä kor­rup­tio­ta. Kyl­lä suh­tees­sa neut­raa­lien ja riip­pu­mat­to­mien taho­jen pitäi­si hoi­taa kir­ja-arvos­te­lut Hesa­rin kokoi­ses­sa medias­sa. Ei tie­det­ty­jen viha­mies­ten eikä saunakaverien.

  46. Riit­ta,

    Saat­toi­pa hyvin käy­dä näin. 

    En nyt täy­sin ymmär­rä Osmon kan­taa sitä, ettei oli­si voi­nut puut­tua sii­hen, että Hii­la­mo on sopi­ma­ton arvos­te­li­jak­si. Mik­si ei?

    Käsit­tä­mät­tö­min­tä on kui­ten­kin, ettei Hii­la­mo itse jää­vän­nyt itse­ään. Az:n käyt­tä­mä älyl­li­nen korr­pup­tio ‑käsi­te on tie­tys­ti vah­va, mut­ta ei nyt vält­tä­mät­tä kovin kau­ka­na totuudesta. 

    Pitäi­si muis­taa, että nyky­ään netin aika­kau­del­la kai­ken­lai­sel­la vaa­ti­mat­to­man­kin oloi­sel­la vilun­ki­pe­lil­lä on yleen­sä hyvin lyhyet jäl­jet — kuten nyt kävi. 

    Sää­li sinän­sä, kos­ka kir­ja on oikeas­ti ansio­kas. Toi­vot­ta­vas­ti Hii­la­mon mie­lis­te­le­vä ja ime­lä kir­joi­tus kyt­kyn olles­sa tie­dos­sa ei muu­ta ihmis­ten mie­li­ku­via ja ennen kaik­kea vai­ku­ta osto­pää­tök­siin negatiivisesti. 🙂

    Eihän tätä var­si­nai­ses­ti voi Osmon vika­na pitää.

    1. Hii­la­moa ei teh­nyt oikeas­ti jää­vik­si se, että kii­tin hän­tä esi­pu­hees­sa. Jos jokin teki se, että kehuin hänen panos­taan perus­tur­va­jaos­tos­sa. Se, että Hii­la­mo oli perus­tur­va­jaos­tos­sa ja että me olim­me sii­nä “samal­la puo­lel­la”, oli Hel­sin­gin Sano­mien tie­dos­sa. Tai jos ei ollut, he tus­kin keh­taa­vat sitä sanoa.
      Tuo kiit­tä­mi­nen joh­tui sii­tä, että pyy­sin hän­tä monen muun ohel­la esi­lu­ke­maan kir­jan sil­tä varal­ta, että olen muis­ta­nut jotain vää­rin. Hii­la­mo ei löy­tä­nyt mer­kit­tä­viä vir­hei­tä teks­tis­tä. Hän esit­ti jou­kon ehdo­tuk­sia lisäyk­sik­si teks­tiin, mut­ta en juu­ri otta­nut nii­tä huo­mioon kos­ka aika oli lop­pu­mas­sa ja kos­ka se oli­si laa­jen­ta­nut kir­jaa enti­ses­tään, vaik­ka se oli jo nyt lii­an laaja.

  47. Jos kir­ja-arvos­te­li­jat (nnin fak­ta kuin fik­tio­puo­lel­la­kin) jää­vät­täi­siin hen­ki­lö- tai työ­suh­tei­den poh­jal­ta, jäi­si­vät arvos­te­lut mel­ko ohkai­sik­si. Lähes kaik­ki kun joko ovat kave­rei­ta, viha­mie­hiä tai kol­le­go­ja kes­ke­nään. Eri­to­ten aloil­la, jot­ka vaa­ti­vat edes jon­kin tasois­ta asian­tun­te­mus­ta. Maa kun on pie­ni ja pii­rit vie­lä pienemmät.

  48. Tämä puo­lu­eet­to­man arvos­te­lun vaa­ti­mus alkaa men­nä öve­rik­si. Kuka nyt sit­ten lie­nee­kin kave­ri ja kuka ei tai kuka on hyvis tai pahis — so what.
    Nyt oli­si aika kes­kit­tyä subs­tans­siin — onko Osmo oikeas­sa vai väärässä?
    Tavoit­tee­na oli sosi­aa­li­tur­van tilk­ku­tä­kin totaa­li­nen uudis­ta­mi­nen, ei sinän­sä min­kään ryh­män etu­jen leik­kaus — ja kuin­ka kävi­kään? Ay-liik­kel­le tut­tua ter­miä käyt­tääk­se­ni: urak­ka kusi.

  49. On se kum­ma, ettei ymmär­rys nyt rii­tä tähän. 

    Arvos­te­li­jak­si Suo­men par­haal­le mark­ki­noin­ti­pai­kal­le objek­tii­vi­suu­den odo­tusar­vol­la ei sovi hen­ki­lö, jota ylis­te­tään itse kir­jas­sa. Hii­la­mo on mai­nit­tu teks­tis­sä mie­lui­sa­na yhteis­työ­kump­pa­ni­na ja vah­van eet­ti­sen panok­sen­sa SATA-komi­tean työ­hön anta­va­na kor­kean­ta­soi­se­na asiantuntijana.

    Minus­ta­kin Osmo tavoin pie­nem­pi paha on tämä kir­jan kom­men­toin­ti työs­tö­vai­hees­sa ja kii­tok­set sii­tä, jos­kin sekin on arveluttavaa. 

    Sosi­aa­li­po­li­tii­kan pro­fes­so­re­ja kyl­lä riit­tää Suo­mes­sa, sii­tä ei ole kyse. Eihän kukaan itse asi­aan näh­den voi olla täy­sin objek­tii­vi­nen. Jokai­sel­la on omat näke­myk­sen­sä. Mut­ta kir­jaan näh­den objek­tii­vi­nen voi olla. 

    Mut­ta, jos Rai­mo K:sta ja Tvaa­ras­ta täl­lai­nen toi­min­ta on ok, niin se on toki arvo­ky­sy­mys ja totean vain, että arvo­ni ovat erilaiset.

  50. Eli­na: “Mut­ta, jos Rai­mo K:sta ja Tvaa­ras­ta täl­lai­nen toi­min­ta on ok, niin se on toki arvo­ky­sy­mys ja totean vain, että arvo­ni ovat erilaiset.”

    Minun on kyl­lä vai­kea sanoa, että Hii­la­mo pitä­köön suun­sa kiin­ni ja että Hesa­ri ei saa julkaista.
    Kai­kil­la sosi­aa­li­po­li­tii­kan pro­fes­so­reil­la on tie­ten­kin sama mah­dol­li­suus kommentoida.
    Ikä­vä jut­tu kyl­lä­kin, kos­ka kes­kus­te­lu ajau­tuu sivu­rai­teel­le (kuten aina) — sosi­aa­li­po­li­tii­kas­ta ja SATA-komi­teas­ta­han kes­kus­tel­la pitäisi.

  51. Mitä ihmet­tä jur­nu­tat? Otsik­ko on Heik­ki Hii­la­mon arvos­te­lu. Mik­si ei sai­si kes­kus­tel­la Heik­ki Hii­la­mon arvostelusta. 

    Sinä­kö tääl­lä mää­räät mis­tä kes­kus­tel­laan? Olen kuvi­tel­lut, että tämä on Osmo Soi­nin­vaa­ran blogi. 

    Jut­tusi mene­vät muu­ten­kin komii­kan puo­lel­le. Kai­kil­la sosi­aa­li­po­li­tii­kan pro­fes­so­reil­la on mie­les­tä­si mah­dol­li­suus teh­dä kir­ja-arvos­te­lu koko maan arvos­te­tuim­mal­le kulttuuripalstalle. 

    Mie­tis­ke­les seu­raa­van ker­ran het­ki, ennen kuin sor­mi osuu lähe­tys­pai­nik­keel­le. Jotain tasoa sentään.

  52. Mark­ku M: “Mie­tis­ke­les seu­raa­van ker­ran het­ki, ennen kuin sor­mi osuu lähe­tys­pai­nik­keel­le. Jotain tasoa sentään.”

    Kii­tos, samoin!
    Minus­ta kyl­lä sosi­aa­li­tur­va on tär­keäm­pi aihe kuin Hii­la­mon arvos­te­lu — otsi­kos­ta huolimatta.
    Ja olen jok­seen­kin var­ma, että mikä­li joku sosi­aa­li­po­li­tii­kan pro­fes­so­ri kom­men­toi­si Osmon kir­jaa, se kyl­lä jul­kais­tai­siin — Hesarissakin.
    Mää­räi­lyyn en tun­ne mitään halua, entä sinä?

  53. En tule luke­maan hänen sivu­jaan, mut­ta media on sanonut,että pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät ovat hänen mie­le­se­tään pullonkerääjia,mitkä eivät edes mak­sa veroja

  54. Pul­lo­jen­ke­ruu nyt sinän­sä on epä­on­ni­ses­ti valit­tu esi­merk­ki, kos­ka sen mer­ki­tys kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti on +/-0. Vaik­ka pul­lo­jen­ke­ruul­la ja tuil­la voi­si tul­la mil­jo­nää­rik­si, niin nii­tä pul­lo­ja mää­rä n ei kui­ten­kaan rii­tä kerät­tä­väk­si kuin kou­ral­li­sel­le suo­ma­lai­sia, joten yhteis­kun­nan tasol­la sil­lä ei talou­del­li­ses­ti ole mitään insentiiviä.

  55. Oudon vähän on tul­lut palau­tet­ta tämän kir­jan sisäl­lös­tä, vaik­ka olet­tai­sin useim­pien blo­gi­lais­ten sen lukeneen.

    Joten pää­tin nyt esit­tää joi­ta­kin omia aja­tuk­sia­ni, jos täs­tä vie­lä syn­tyi­si kes­kus­te­lua, kun tois­ta­mi­seen luin Vau­rau­den ja ajan ja Sata-komitean.

    Kes­ki­tyn lähin­nä huo­mioi­hin, jot­ka kos­ket­ta­vat sel­lai­sia koh­tia, jot­ka mie­les­tä­ni ovat toi­mi­mat­to­mia. AY-liik­keen pirul­li­suu­den ja monet muut havain­not, jois­ta olen samaa miel­tä jää­köön tois­ten kommentoitaviksi.

    Kir­joi­tan vapaas­ti, enkä suo­raan viit­taa teok­siin, joten voi olla, että jot­kin yksi­tyis­koh­dat voi­vat olla hie­man oikaistuja.

    Jos läh­de­tään lopus­ta, niin en ymmär­rä ehdo­tus­ta 42% pää­oma­tu­lo­ve­ro­tuk­ses­ta, johon esi­tet­ty perus­tu­lo­mal­li nojaa. Kuten kir­jas­sa­kin esi­te­tään epäi­lys, niin tämä ei toi­mi vero­kil­pai­lun johdosta.
    Jos tämän toi­saal­ta tie­dos­taa, niin mal­li pitäi­si sii­hen mukaut­taa. Nyt koko mal­lil­ta läh­tee sii­nä suh­tees­sa poh­ja. En myös­kään voi uskoa tasa­ve­ro­tuk­sen toi­mi­vuu­teen kuin kau­kai­ses­sa uto­pis­ti­ses­sa tule­vai­suu­des­sa, jos­sa sii­hen siir­ty­mis­tä ennen on asteit­tain tun­tu­vas­ti lisät­ty kulutusverotusta.

    Kir­jas­sa perus­tu­lo myös esi­te­tään pääl­lek­käi­se­nä mal­li­na, ei enää perus­tur­vaa sel­keyt­tä­vä­nä, vaan lähin­nä vero­tuk­sel­li­se­na kei­no­na. Tämä oli­si toteu­tet­tu­na omi­aan aiheut­ta­maan sekaan­nuk­sia ja vail­li­nais­ta käsi­tys­tä kannustimista.

    Kan­nus­ti­mien käsit­te­ly on muu­toin­kin ongel­mal­lis­ta. Toi­saal­ta tie­dos­te­taan mini­mi­palk­koi­hin näh­den kor­kei­den tukien ja “elä­män hal­lin­nan” muo­dos­ta­ma kan­nus­tin­louk­ku, ja saman­ai­kai­ses­ti ollaan huo­lis­saan nii­den toi­meen­tu­los­ta, joi­den elä­män­hal­lin­ta ei ole yhtä hyvä.
    Tämän suh­teen vii­ta­taan epä­mää­räi­ses­ti har­kin­nan­va­rai­suu­teen, mut­ta en mil­lään voi uskoa, että sii­tä oli­si raken­net­ta­vis­sa toi­mi­vaa sys­tee­miä. Käy­tän­nös­sä pää­tös har­kin­nan­va­rai­suu­des­ta jäi­si yksit­täi­sen sosi­aa­li­vir­kai­li­jan kon­tol­le, joka jou­tui­si arvioi­maan onko kysees­sä res­suk­ka vai elä­män­sä hyvin hal­lin­nas­sa pitä­vä. Täl­lais­ta sub­jek­tii­vis­ta arvio­ta on hyvin vai­kea sää­tää laki­teit­se, ja se hel­pos­ti joh­tai­si vali­tuk­sis­ta täyt­ty­vään byrokratiaan.

    Myös­kin Ruot­sin mal­liin ver­taa­mi­nen on ongel­mal­lis­ta, ja toi­saal­ta tämä tie­dos­te­taan. Ensin Ruot­sin mal­li esi­te­tään muis­ta syis­tä parem­pa­na, tämän jäl­keen kui­ten­kin tode­taan, että Ruot­sis­sa kau­pun­gis­tu­mi­sas­te on 85% ja Suo­mes­sa 63%, joten Ruot­sis­sa työ­pai­kat ovat työt­tö­miä lähem­pä­nä, ja itsea­sias­sa Suo­mes­sa­kin kau­pun­git pär­jää­vät yhtä hyvin kuin Ruotsissa.
    Onko täl­löin perus­tet­ta antaa niin suur­ta pai­noa eri mal­leil­le, vai kes­kit­tyä Suo­men suu­reen hajaseutuisuuteen?

    Perus­tur­van korot­ta­mi­sen vaa­teen voi ymmär­tää esi­te­tyis­tä sosi­aa­li­sis­ta perus­teis­ta, mut­ta toi­saal­ta se on mui­den esi­tet­ty­jen tavoit­tei­den kuten kan­nus­ta­vuu­den ja osal­li­suu­den vas­tai­nen. Tämän ris­ti­rii­dan käsit­te­le­mi­nen jää suh­tees­sa vähäi­sel­le huomiolle.

    Tämän kri­tii­kin jat­ka­mi­nen yksi­tyis­koh­dit­tain tus­kin oli­si kovin hedel­mäl­lis­tä, nii­tä on vas­taa­via ja vas­taa­van suun­tai­sin perus­tein kuten nämä esi­mer­keik­si nos­te­tut. Jat­kan kri­tiik­kiä vaih­toeh­toi­sen mal­lin esit­tä­mi­sen kaut­ta. Mal­li on lähin­nä peri­aat­teel­li­ses­ti esi­tet­ty, enkä kes­ki­ty sen yksi­tyis­koh­tien realistisuuteen.

    Sel­keyt­täi­sin työi­käis­ten — ja eri­tel­ty­nä ryh­mä­nään mah­dol­li­ses­ti vie­lä tule­vai­suu­des­sa työ­ky­kyis­ten — sosi­aa­li­tur­van 3+2 tukimuotoon.

    1. Ansio­si­don­nai­nen (tähän en puu­tu tarkemmin)

    2. Perus­tur­va, joka yhdis­täi­si nykyi­siä tuki­ja ja mm. pois­tai­si toi­meen­tu­lo­tuen perus­toi­meen­tu­lon tuki­muo­to­na. Tämän perus­tur­van suu­ruus oli­si n. 250 euroa (tämän tar­koi­tus ei ole kidut­taa ihmi­siä, perus­teet seuraavat)

    3. Väliai­kai­nen elä­ke. Tämän sai­si esi­mer­kik­si vai­keas­ti masen­tu­nut. Eläk­keen perus­teet tar­kis­tet­tai­siin mää­rä­ajoin. Paran­tu­nut työ­tön palai­si perusturvalle.

    A. Asu­mis­tu­ki, joka mak­set­tai­siin perus­tur­van varas­sa ole­vil­le täy­si­mää­räi­se­nä tiet­tyyn vuo­kra­ta­soon asti, alu­eel­li­sin por­ras­tuk­sin (kuten nykyi­nen 600 euroa Hel­sin­gis­sä, mut­ta ei yhtä pal­joa Kainuussa).
    Lisäk­si asu­mis­tu­kea käyt­täi­sin mata­la­palk­kai­sen työn tuki­muo­to­na, täs­tä enem­män edempänä.

    B. Per­heel­lis­ten, sai­rai­den jne. lisä­tuet (tähän en myös­kään puu­tu pidemmin)

    -

    Koh­dat 2 ja A ovat ne, joi­den varaan uskoak­se­ni voi­si raken­taa osal­lis­ta­van, köy­hyyt­tä vähen­tä­vän yhteiskunnan.

    Yri­tän hah­mo­tel­la seu­raa­vak­si, miten tämä tapah­tui­si. 250 euron perus­osan ja asu­mis­tuen pääl­le sai­si omal­la työl­lään tie­na­ta lisäe­lin­ta­soa silp­pu­töi­tä teke­mäl­lä tukia vähen­tä­mät­tä mää­ri­tet­tyyn tasoon saak­ka. Tätä var­ten silp­pu­työt, yksit­täi­set pal­ve­lut, aska­reet, kei­kat mik­si nii­tä kut­sut­tai­si­kaan pitäi­si erot­taa oma­na kate­go­ria­naan vaki­tui­ses­ta täy­si­päi­väi­ses­tä palk­ka­työs­tä. Näis­tä töis­tä saa­ta­vien tulo­jen pitäi­si olla vero­tuk­ses­ta vapai­ta, ja työ­nan­ta­ja­mak­suil­taan rii­sut­tu­ja, sekä eri­lai­sis­ta mini­mi­palk­ka tms. sää­dök­sis­tä vapau­tet­tu­ja, jot­ta työn kan­nat­ta­vuut­ta sekä työn­te­ki­jäl­le, että työ­nan­ta­jal­le saa­tai­siin nostettua.
    Silp­pu­töis­tä ei ker­tyi­si elä­ket­tä, eikä ansio­si­don­nais­ta turvaa.

    Teh­dyt työt kir­jau­tui­si­vat työ­kor­til­le, joka toi­mi­si CV:na vaki­tui­sen työn etsinnässä.

    Brut­to­palk­ka­ta­so silp­pu­töis­sä muo­dos­tui­si toden­nä­köi­ses­ti aika alhai­sek­si, mut­ta vero­tuk­ses­ta vapaa­na ja työ­nan­ta­ja­mak­suis­ta rii­sut­tu­na se oli­si kui­ten­kin kilpailukykyinen.

    Yhteis­kun­ta (mm. työ­mark­ki­na­jär­jes­töt) voi­si­vat sää­del­lä sitä, mitä toi­men­ku­via hyväk­syt­täi­siin silp­pu­työk­si. Monet sel­lai­set pal­ve­luam­ma­tit, jois­ta ei ole vaki­tui­sik­si 40h/v töik­si, tai jot­ka ovat esi­mer­kik­si kausit­tai­sia, lisääntyisivät.
    Myös jul­ki­nen sek­to­ri voi­si tar­jo­ta näi­tä töitä.

    Jo kym­me­nien tun­tien silp­pu­työt nos­tai­si­vat 250 euroa nykyi­sen perusturvan/toimeentulotuen tasol­le. Ahke­ram­pi silp­pu­töi­den teki­jä lähe­ni­si nykyis­tä mini­palk­ko­jen ansio­ta­soa, hyvin mah­dol­li­ses­ti huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mäl­lä työmäärällä.

    Myös väliai­kai­sel­la eläk­keel­lä ole­vil­la oli­si tulois­ta vähen­ty­mä­tön oikeus näi­den töi­den teke­mi­seen. On mah­dol­lis­ta, että kos­ka syr­jä­seu­duil­la täl­lais­ten silp­pu­töi­den tar­jon­ta oli­si vähäi­sem­pää, syr­jä­seu­duil­la asu­vil­le (joi­den asu­mis­me­not ovat vas­taa­vas­ti alhai­sem­mat) voi­tai­siin mak­saa koro­tus­ta 250 euron perus­osan päälle.

    Temp­pu­työl­lis­tä­mi­set, kurs­sit­ta­mi­set jne. kar­si­sin. Yhteis­kun­ta oli­si työt­tö­mään yhtey­des­sä infor­moi­mal­la tätä mää­rä­ajoin avoi­mis­ta jul­ki­sen ja yksi­tyi­sen sek­to­rin silpputyöpaikoista.
    Työ toi­si osal­li­suut­ta ja oli­si moti­voi­vam­paa, kun sen teke­mi­ses­tä sai­si tulot itsel­leen lyhen­ty­mät­tö­mi­nä, eikä esi­mer­kik­si 70% verotettuina.
    Tämän ehdo­ton edel­ly­tys on alhai­nen lähtötaso.
    Jos ei toi­saal­ta pys­ty teke­mään edes muu­ta­maa kym­men­tä tun­tia työ­tä kuu­kau­des­sa, niin perus­tei­den väliai­kai­seen eläk­kee­seen pitäi­si täyt­tyä. Tuli­si­ko päih­deon­gel­mai­sel­le tar­jo­ta väliai­kais­ta elä­ket­tä, vai tuli­si­ko suo­sia jotain tois­ta lähes­ty­mis­ta­paa, sen jätän avoimeksi.

    Ensi­si­jai­sen tavoit­teen yhteis­kun­nan (ei vält­tä­mät­tä yksi­löi­den) tasol­la tuli­si kui­ten­kin olla vaki­tui­sen työn. Mini­mi­palk­kai­sen työn vas­taa­not­ta­mi­sen kan­nus­ta­vuus edel­lyt­tää matalapalkkatukea.
    Mie­les­tä­ni tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sin­ta oli­si mak­saa tämä tuki asu­mis­tuen muo­dos­sa. Tämä tuki­si kau­pun­gis­tu­mis­ke­hi­tys­tä, ja moti­voi­si syr­jä­seu­duil­ta kau­pun­kei­hin muut­ta­mis­ta, kos­ka täs­sä mal­lis­sa mini­mi­palk­kai­set tie­nai­si­vat kau­pun­gis­sa (lähel­le) sen mitä syr­jä­seu­duil­la­kin. Palk­ka­ta­son nous­tes­sa asu­mis­tu­ki vähe­ni­si ja lakkaisi.

    Täs­sä joi­ta­kin aja­tuk­sis­ta hyvin nopeas­ti ylös­kir­jat­tui­na ja kar­kea­sit poh­dit­tui­na, mitä kir­jo­ja lukies­sa tuli mieleen.

    Vau­rau­des­ta ja ajas­ta kom­men­toin vie­lä lyhyes­ti, että “kee­ping up with the Jone­ses” on mai­den rajat ylit­tä­vä ilmiö, joten rajaa­mi­nen Suo­meen ei toi­mi ‘psy­ko­lo­gi­ses­ti’. Tämä epäi­lys kyl­lä rehel­li­ses­ti herä­te­tään, mut­ta sit­tem­min kir­jas­sa on pal­jon koh­tia, jot­ka eivät ota sitä aina huomioon.

    Vaka­vis­sa­ni kat­son, että useat kir­jan arvo­poh­jai­set ja sosi­aa­li­set perus­teet lep­pois­ta­mi­sel­le perus­te­le­vat vah­vas­ti kotiäi­tiy­den / kotiäi­tiy­den + osa-aika­työn tuke­mis­ta. Jos tämän vas­tus­ta­mi­sel­le näh­dään sit­ten mui­ta syi­tä, on toi­nen asia.

  56. Itse en ole (vie­lä) luke­nut kir­jaa, mut­ta voi­sit­ko Osmo hiu­kan ker­toa tuos­ta veromallistasi.
    az kirjoitti:

    Jos läh­de­tään lopus­ta, niin en ymmär­rä ehdo­tus­ta 42% pää­oma­tu­lo­ve­ro­tuk­ses­ta, johon esi­tet­ty perus­tu­lo­mal­li nojaa. Kuten kir­jas­sa­kin esi­te­tään epäi­lys, niin tämä ei toi­mi vero­kil­pai­lun johdosta. 

    Pää­oma­tu­lo­ve­ro­tuk­sen käyt­tö instru­ment­ti­na min­kään mer­kit­tä­vän uudis­tuk­sen rahoit­ta­mi­ses­sa on täy­del­lis­tä uto­pi­aa. Miksikö?

    No sik­si, että Suo­mes­sa on pää­oma­tu­lo­ja niin vähän ver­rat­tu­na ansio­tu­loi­hin. Vuon­na 2008 vero­tet­ta­via ansio­tu­lo­ja oli 103,3 mil­jar­dia ja pää­oma­tu­lo­ja 7,2 mil­jar­dia. Val­tio sai pää­oma­tu­lo­jen vero­ja 1,7 mil­jar­dia eli 4,3% val­tion verotuloista.

    Jos ehdo­tuk­se­si noin rajus­ta pää­oma­tu­lon vero­tuk­sen nos­tos­ta toteu­tui­si, val­tion vero­tu­lot eivät suin­kaan kas­vai­si samas­sa suh­tees­sa. Itse asias­sa tulot toden­nä­köi­ses­ti las­ki­si­vat ja aiheu­tui­si muu­ta­kin mer­kit­tä­vää vahin­koa talou­del­le, kun yrit­tä­mi­sel­le ja sääs­tä­mi­sel­le ei enää oli­si jär­ke­viä kannustimia.

    Kun pää­oma­tu­lois­sa voi aivan lail­li­ses­ti har­joit­taa vero­suun­nit­te­lua 42% pää­oma­tu­lo­ve­ro­pro­sent­ti aiheut­tai­si mit­ta­vaa pää­oman pakoa ja vero­tu­lo­jen pienenemistä.

    Eri­tyi­sen räi­keäs­ti ehdot­ta­ma­si suu­rui­nen pää­oma­tu­lo­jen vero­tus näkyi­si osin­ko­jen verotuksessa.

    Pörs­siyh­tiöi­den osin­ko­jen koko­nais­ve­roas­te nousi­si nykyi­ses­tä 40,5 pro­sen­tis­ta 47,8 pro­sent­tiin (jos ei teh­täi­si muu­tok­sia yhtei­sö­ve­roon ja osin­ko­jen vero­na­lai­seen osuu­teen). Jos samal­la toteu­tet­tai­siin Hete­mäen työ­ryh­män ehdo­tuk­sen mukai­nen yhtei­sö­ve­ro ja osin­gois­ta 100% tuli­si vero­na­lai­sek­si, osin­ko­jen koko­nais­ve­roas­te oli­si 54,8%.

    Vero­tuk­ses­sa vero­tu­lo­ja ei mak­si­moi­da yli­ki­reil­lä veroasteilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.