Heikki Hiilamon kirja-arvostelu

Heik­ki Hiil­amo arvosteli tänään Hesaris­sa kir­jani. Arvostelu on luet­tavis­sa tästä. Ja lop­ut tästä.

Tilaa kirja

Kir­jaa saa min­ul­ta edelleen omis­tuskir­joituk­sel­la varustet­tuna hin­taan 25 euroa/kpl.

Tilaami­nen tapah­tuu näin:  Lähetä nime­si ja osoit­teesi min­ulle sähkö­pos­til­la osoit­teeseen osmo@soininvaara.fi. Lai­ta viestin otsikok­si “Kir­jati­laus”.  Jos halu­at omis­tuskir­joituk­sen jollekin muulle kuin itselle­si, lisää tieto tästä viesti­in. Lähetän mak­suo­hjeet ja viitenu­meron vas­tauk­se­na. Kun mak­su on tul­lut tilille, panen kir­jan postiin.

Lisäys 17.11.2010: Kir­jaa saa nyt myös kus­tan­ta­jan net­ti kau­pas­ta hin­taan 23,20. Sinne pääsee tästä.

Iltale­hden pääkir­joi­tus kir­jas­ta löy­tyy tästä

61 vastausta artikkeliin “Heikki Hiilamon kirja-arvostelu”

  1. Mitenkään väheksymät­tä ansiokas­ta työtäsi: 

    Arvostelus­ta olisi tehnyt uskot­tavam­man, jos sen olisi tehnyt joku muu kuin SATA-komitea ‑kaverisi, jota kehut kirjassasi. 

    Esim. Teemu Lehti­nen olisi ollut hyvä arvioimaan. 

    Noh, ei vaines… mut­ta joku puoluee­ton tyyppi. 

    Tois­tan vielä var­muu­den vuok­si: mitenkään väheksymät­tä ansioikas­ta työtäsi. On se minus­takin erit­täin hyvä esi­tys. Mut­ta aika paljon tarvi­taan tähän “oman aikamme klas­sikko” ‑ilmaisu­un, joka ainakin paperiver­siois­sa esiintyi.

  2. Hiil­amo: “Kir­ja ei ker­ro suo­raan siihen, mik­si asioista päät­tämi­nen on niin vaikeaa.”

    Kyl­lä se aika suo­raan san­o­taan: yhteinen etu ei kiin­nos­ta val­lan­pitäjiä, vielä vähem­män huono-osais­ten ase­man parantaminen.

  3. Eli­na: “joku puoluee­ton tyyppi.”

    Ja kuka­han se olisi? Puoluee­ton voisi olla joku, joka taas ei tiedä mis­tään mitään.

  4. Luin jo kirjasi.

    olen samaa mieltä arvostelun kanssa. Kir­ja on hyvin ja asiantun­te­muk­sel­la tehty. Insinöörikin ymmärsi 🙂

    En tien­nytkään sin­un ole­van noin syväl­lä byrokra­t­ian sielus­sa. Toiv­ot­tavasti sielu avau­tuu hie­man myös niille, jot­ka voisi­vat tehdä jotain asioiden yksinker­tais­tamisek­si ja hallintoku­lu­jen säästämisek­si. On sääli jos itse asia häviää val­tatais­telun taakse.

    (kuva sivul­la 292 hiukan ensin sakkasi min­ul­la. sulkumerkke­jä puut­tunee seli­tyk­ses­tä ja kuvan Y1 lie­nee sama kuin tek­stin Yt)

    Ker­to­muk­sesi simu­loin­nin piiloit­tamis­es­ta kansalaisil­ta loukkaa min­un ajattelutapaani.
    Vikaa on sys­tee­mis­sä jos tarvi­taan sim­u­laat­tori jot­ta saisi teitää mikä on henkilölle optimianomusnippu.

    Tulisiko hie­man myös miet­tiä kan­nat­taako tehdä 2000 euron työ 20 euron väärinkäytösten vahtimiseksi. 

    Pieni prag­maat­tisu­us saataisi olla hyväk­si sys­teemille. Liika tarkku­us ja valvon­ta taitaa joskus mak­saa liikaa.

    t. sari

  5. Raimo K,

    Kyl­lä sosi­aalipoli­ti­ikas­ta jotain tietävät muutkin kuin Osmon kaverit. 

    Vil­li aja­tus, mut­ta ehkä Suomes­ta löy­tyy joku, jota ei maini­ta ylistävään sävyyn tässä teok­ses­sa ja joka silti omaa jotain näke­mys­tä asiaan? 

    Pienet piir­it pyörivät, mut­teivät sen­tään niin pienet, ettei jotain muu­ta tahoa löytyisi.

  6. Eli­na: “Raimo K, Kyl­lä sosi­aalipoli­ti­ikas­ta jotain tietävät muutkin kuin Osmon kaverit.”

    Toki. Mut­ta ovatko nämä ei-kaver­it sit­ten puolueet­to­mia? Siis puolueet­tomampia kuin…
    No, eiköhän se keskustelu viriä.

  7. Aika luoka­ton toi Wall­grenin kir­joi­tus. Ilmeis­es­ti ei ole juurikaan pere­htynyt Osmon ajat­telu­un. Lisäk­si hän jo itse kerke­si kom­ment­tipuolel­la myön­tämään, että virheel­lis­es­ti olet­ti perus­tur­van paran­tamisen automaat­tis­es­ti heiken­tävän ansiosidonnaista.

  8. Thomas Wall­gren: “Toinen viesti on, että sosi­aal­i­tur­van uud­is­tamisen tulp­pana on van­ha vasem­mis­to. Hiil­a­m­on ja Soin­in­vaaran mukaan se vas­tus­taa tarpeel­lisia uud­is­tuk­sia kos­ka se pelkää niiden koitu­van hyvässä työ­markki­na-ase­mas­sa ole­van keskilu­okan haitaksi.
    Toinen viesti on epä­sol­i­daari­nen, asial­lis­es­ti perus­tee­ton ja poli­it­tis­es­ti aivan mahdoton.”

    Niin­pä. “Epä­sol­i­daari­nen, asial­lis­es­ti perus­tee­ton ja poli­it­tis­es­ti aivan mahdoton.”
    Mik­si sit­ten SAKn suun­nas­ta annetaan täl­laisia viestejä?
    Tai, niin… “viesti” on toki aivan toinen, mut­ta teot ovat täl­laiset — ja sit­ten ihme­tel­lään huuli pyöreänä, mik­si “viesti” ei mene perille.
    Ja olin havain­nut tämän jo paljon ennen kuin luin Osmon kirjan.

  9. Tarkoitin puolueet­to­muut­ta itse opuk­seen ja Osmoon näh­den. Kir­jas­sa maini­taan Hiil­amo ylistävään sävyyn. Hän on myös kom­men­toin­ut käsikir­joi­tus­ta ja saa kiitok­set esipuheessa. 

    Myös henkilö, jol­la ei ole minkään­laisia anti­teese­jä käsil­lä ole­vi­in teemoi­hin näh­den, ei minus­ta sovi kir­ja-arvosteli­jak­si, jota myös kri­itikok­si kutsutaan. 

    Ei kir­ja-arvostelun suinkaan mitään haukku­mista tarvitse olla, se voi olla vaik­ka kuinkakin myön­teinen, mut­ta ei se voi olla kir­jas­sa kehutun ihmisen tekemä ollen samal­la vakuuttava. 

    Ilmeis­es­ti Osmo itse on ehdot­tanut Hiil­amoa arvioi­jak­si? Tuskin aloite Hesarista on tullut?

    Mut­ta mitäpä tästä tämän enem­pää, maito on jo kaatunut. 

    Mielestäni Wall­gre­nil­la oli hyviäkin point­te­ja. Osmon jyrkästi polar­isoitunut ihmiskäsi­tys on nähtävis­sä täl­läkin blogilla, jos tarkastelee sitä kokon­aisuute­na. Vihreän Lan­gan viime kolum­nis­sa siitä saa hyvän kuvan. 

    Se var­masti vaikut­taa monin eri mekanis­mein muun muas­sa neu­vot­telu­asemi­in ja näin ollen tuot­taa poli­it­tisi­ta tehot­to­muut­ta, kuten Wall­gren toteaa. 

    Tiedän, että Wall­gren ei ehkä tarkoit­tanut poli­it­tisel­la tehot­to­muudel­la tätä, mut­ta min­ulle tuli sekin mieleen.

    1. En mis­sään tapauk­ses­sa ole ehdot­tanut Hiil­amoa arvosteli­jak­si. En kat­sonut mah­dol­lisek­si puut­tua asi­aan myöskään toisin päin.

  10. Näyt­tää siltä, että kir­ja on luet­ta­va, kos­ka väit­teitä ja vas­taväit­teitä on niin paljon. Tämänkin kir­joituk­sen yläpuolel­la on ainakin paljon peesaa­jia. Toisaal­ta Demarin verkko­sivul­la on myös mie­lenki­in­toista tietoa:
    “Soin­in­vaaran johta­maan komitean perus­tur­va­jaos­toon kuu­lunut Hiil­amo on esiku­vansa tavoin purkanut use­asti julk­isu­udessa pet­tymys­tä sosi­aal­i­tur­van kokon­aisu­ud­is­tuk­sen vesit­tymiseen ja nimen­nyt samo­ja syyllisiä.

    Teräv­in­tä kri­ti­ikkiä pari­val­jakko antaa ay-liik­keelle. Syypäi­den kakkosek­si pää­sevät sosialidemokraatit, joil­la ei edes ollut edus­tus­ta Sata-komite­as­sa. Mut­ta demare­ita­han voi aina syyt­tää “väärin sam­mute­tus­ta” sosi­aal­i­tur­van luomis­es­ta ja sama­nar­voisu­u­teen perus­tu­van ihmisku­van vaalimisesta.

    Sosi­aal­i­tur­van uud­is­tamisen asetelmista on onnek­si saatavis­sa tas­apain­ot­tavi­akin puheenvuoroja.

    SAK:n sosi­aalia­sioiden pääl­likkö Sinikka Näät­saari kir­joit­taa liiton Työlin­jal­la-pam­fletis­sa, että sosi­aal­i­tur­van selkeyt­tämi­nen näyt­ti tarkoit­ta­van Sata-komite­as­sa palka­nsaa­jien sosi­aal­i­tur­van leikkaamista.

    Vaik­ka taval­liselle palka­nsaa­jalle tärkeän ansiosi­don­naisen sosi­aal­i­tur­van puo­lus­t­a­mi­nen jäi ay-liik­keen edus­ta­jien kon­tolle, he koros­ti­vat koko työn ajan myös tarvet­ta paran­taa perus­tur­vaa, varsinkin työt­tömyys­tur­vaa ja asum­is­tukea ja kan­toi­vat huol­ta lap­siper­heistä ja julk­i­sista palveluista. Komitea ei kuitenkaan pystynyt pane­maan tarpei­ta tärkeysjärjestykseen.”

    Olen ollut kun­tata­sol­la luot­ta­mus­toimis­sa vuosia ja häpeilemät­tä puo­lus­tanut pienen ihmisen asi­aa. Olen myös ollut puo­lus­ta­mas­sa ansiosi­don­naisia tur­vaverkos­to­ja. Eivät ne ole toisi­aan poissulkevia.

  11. Ok, Osmo!

    Outo val­in­ta Helsin­gin Sanomil­ta siinä tapauksessa. 

    +++++++

    Se, mihin itse kiin­nitin kir­jas­sa huomio­ta on itsere­flek­tion lois­t­a­mi­nen pois­saolol­laan. Perus­tur­va­jaos­ton puheen­jo­hta­ja on toki pää­vas­tu­ullisia komitean työn epäon­nis­tu­mises­sa. Siitä ei liene erim­ielisyyt­tä, että tulok­set jäivät varsin vaa­ti­mat­tomik­si uhrat­tui­hin resurs­sei­hin näh­den. Itse asi­as­sa ei päästy edes lähelle tavoitet­ta: sosi­aal­i­tur­van kokon­aisu­ud­is­tus, vaan taku­ueläket­tä luku­un otta­mat­ta työ jäi viilaukseksi. 

    Kir­jas­sa on siis vah­va “kyl­lä minä, mut­ta ne muut pila­si­vat kaiken” ‑hen­ki. Toisaal­ta mitään tas­a­puolisu­u­den vaa­timus­ta ei voikaan aset­taa täysin henkilöko­htaiselle teok­selle, mut­ta se olisi rikas­tut­tanut var­masti sisältöä.

  12. Eli­na: “Mielestäni Wall­gre­nil­la oli hyviäkin point­te­ja. Osmon jyrkästi polar­isoitunut ihmiskäsi­tys on nähtävis­sä täl­läkin blogilla, jos tarkastelee sitä kokonaisuutena.”

    Ja Wall­greninko ihmiskäsi­tys ei ole polar­isoitunut? Tun­tuu, että hän ei ole lukenut kirjaakaan.
    Hiil­am­os­ta voi tode­ta, että hänen käsi­tyk­sen­sä ovat myös olleet saman­laiset jo ennen SATA-komiteaa ja Osmon kir­jaa. Toki hänen objek­ti­ivi­su­ut­taan voi epäil­lä, mut­ta — kuten havaitaan — keskustelus­sa tulee kyl­lä toisen­laisi­akin näkemyksiä.

  13. aku: “SAK:n sosi­aalia­sioiden pääl­likkö Sinikka Näät­saari kir­joit­taa liiton Työlin­jal­la-pam­fletis­sa, että sosi­aal­i­tur­van selkeyt­tämi­nen näyt­ti tarkoit­ta­van Sata-komite­as­sa palka­nsaa­jien sosi­aal­i­tur­van leikkaamista.”

    Mie­lenki­in­toinen tulk­in­ta, ei var­maan itse kek­sit­ty. Mut­ta komitean toimek­sian­nos­ta tätä ei löydy.
    Ja demare­itako ei SATA-komite­as­sa ollut?

  14. “Lisäk­si hän jo itse kerke­si kom­ment­tipuolel­la myön­tämään, että virheel­lis­es­ti olet­ti perus­tur­van paran­tamisen automaat­tis­es­ti heiken­tävän ansiosidonnaista.”
    Kyl­lä yksi tavoite on lopet­taa ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va tai ainakin keskit­tää se vain hyväosaisille.
    Jos ansio­tur­va jäädytetään ja perus­tur­vaa korote­taan niin ei pieni­palkkaisten enää kan­nat kuu­lua kassaan.
    Ajan kulues­sa yhä harvem­man kan­nat­taa kuu­lua kas­saan ja sil­loin perus­ta rahoituk­selta on hävin­nyt muu­ta­man vuo­den kuluttua.

    Kysymys on van­has­ta hajoi­ta-ja hal­litse metodista eli ay-liiket­tä pyritään heiknetämään aset­ta­mal­la eri työn­tek­i­järyh­miä vastakkain.
    Kuten olen aikaisem­min sanonut, Osmo on lukenut mac­ciavel­linsä huolellisesti.

    Ja on todel­la älykäs proba­gan­datemp­pu kään­tää asia niin että ay-liike vas­tus­taa heikoimpi­en osan parantamista…

    1. Liian van­ha taitaa uno­htaa, että vaik­ka ei kuu­luisi kas­saan, joutuu mak­samaan silti t5yöttömyysvakuutyusmksua. Ei vain ole vakuutettu.
      Näitä ris­tiri­ito­ja oli muit5akin. SAK-EK akseli halusi myös kieltää kehi­tys­vam­maista työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ole­vaa tekemästä työtä yli 600 euron edestä, kos­ka hän olisi voin­ut tul­la liian lähelle ansiosi­don­naisel­la työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ole­vien ansio­ta­soa. He vas­tus­ti­vat myös takuueläkettä.

  15. Raimo K,

    Soin­in­vaara on teknokraat­ti ja Wall­gren filosofi. Jo tämä tosi­a­sia tuo Wall­grenin ihmiskäsi­tyk­seen ihan toisen­laisia ulottuvuuksia.

    Hiil­a­m­on ver­taus kir­jas­ta insinööri­työhön oli mielestäni varsin osuva. 

    Ja vaik­ka Wall­grenin ihmisku­va olisikin polar­isoitunut, niin mikä estää hän­tä pitämästä Osmonkin ihmisku­vaa sel­l­aise­na? Voiko vain lai­ha tode­ta toisen ole­van liha­va? Eikö liha­van totea­mus toisen lihavu­ud­es­ta ole aivan yhtä pätevä?

  16. Ei mene mil­lään min­ulle jakelu­un että ensin vihreät halu­si­vat että suomeen voi tul­la kaikki
    pako­laiset yms afrikas­ta ja ympäri maailmaa
    joi­ta salakul­jet­ta­jat toi­vat 10 tuhat­ta euroa per
    luku-ja kir­joi­tus­taido­ton. Ja nyt ihmetellään
    että se mak­saa kos­ka maa­han­muut­ta­jista suurin
    osa ei edes halua huonos­ti palkat­tui­hin töi­hin kos­ka saa­vat saman rahan muutenkin jopa paljon parem­mat erikoistuet. Poli­ti­ikot pitää laittaa
    vas­tu­useen ihan oikeasti teois­taa kiitos !

  17. Puhutaan nyt sit­ten ihmiskäsi­tyk­ses­tä, kos­ka se kieltämät­tä on asi­as­sa keskeinen jakolin­ja. Hillamo tämän eksplisi­it­tis­es­ti mainit­sikin, eli osa ajat­telee niin että ihmiset nyt vaan laisko­ja, sairai­ta, vähem­män lah­jakkai­ta, jne. siinä kuin ahk­e­ria, ter­veitä, ja nokke­li­akin, jne. Ja jär­jestelmät tehdään tämä huomioonot­taen, voidaan esimerkik­si lähteä siitä että mitä tahansa sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmää (ml. muuten yksi­tyiset) väärinkäytetään, kysymys on siitä miten väärinkäytök­set min­i­moidaan niin ettei siitä syn­ny väärinkäytök­siä suurem­pia vahinko­ja. Tältä poh­jal­ta esimerkik­si nykyi­nen tiuk­ka syynäys siitä että tuen­saa­jal­la vaan ole mitään (työ)tuloja on älytön­tä kos­ka se tuot­taa työt­tömyy­den kaut­ta suurem­pia vahinko­ja kuin tukien väärinkäytökset.

    Sit­ten on niitä joiden mielestä pitää puut­tua syi­hin, niin kuin tämä on tapana ilmaista. Eli käytän­nössä ihmis­ten pitäisi olla jotenkin ahk­er­ampia, osaavampia, fik­sumpia, jne. ja tähän pyritään sit­ten koulu­tuk­sil­la, ter­a­pi­oil­la, ja kurit­ta­mal­la eril­laisil­la sank­tioil­la. Tältä poh­jal­ta tukien syynäys on hyö­ty kos­ka jos ei työl­listy tarpeek­si suurel­la pal­ka­lla se on joko akti­iv­i­toimien paik­ka tai oma vika.

    Ensim­mäisen ryh­män mielestä toiset ovat epäkäytän­nöl­lisiä ja haitallisia moral­is­te­ja ja mitä syvim­mäl­lä taval­la epäih­mil­lisiä. Tois­t­en mielestä taas ensim­mäiset ovat lyhyt­näköisiä hai­hat­telijoi­ta jot­ka turmel­e­vat yhteiskun­nan moraalin ja eivät halu­aa aut­taa ihmisiä kehittymään.

    Tämä jakolin­ja ei kul­je oikeis­to-vasem­mis­to akselil­la vaan niiden sisäl­lä. Tämän takia min­imi­val­tio­ta aja­va oikeis­to­lainen ja vasem­mis­tolib­er­aali ovat samaa mieltä perus­tur­vas­ta siinä kuin kypärä­pap­pi ja demari tarve­harkin­nan tärkeydestä.

  18. “Liian van­ha taitaa uno­htaa, että vaik­ka ei kuu­luisi kas­saan, joutuu mak­samaan silti t5yöttömyysvakuutyusmksua. Ei vain ole vakuutettu.”

    En ole unhtanut, mut­ta niin kauan kuin kas­so­jen jäsen­määrä on riit­tävä, jär­jestelmä toimii.
    Aivan kuin kirkos­sakin, kun jäsen­määrä on riit­tävä niin meil­lä on val­tionkirkko ja sil­lä verotusoikeus.
    Jos työ­nan­ta­ja mak­saisi vaku­u­tus­mak­sua vain kas­san jäsenistä niin se johtaisi kas­san jäsen­ten syr­jäyt­tämiseen rekrytoinnissa .

    Tääs on muutenkin por­varei­den liit­to aja­mas­sa alas ay-liiket­tä eli työt­tömyys­tur­van siirtämi­nen perus­tur­van piiri­in lopet­taisi ay-liik­keen neu­vot­telu­oikeu­den, kun työt­tömyys­tur­van taso olisikin eduskun­nan asia eikä työmarkkinaosapuolten.
    Ay-liik­keen voima ei enää sil­loin riitä aja­maan yli val­tion hallinnon ja EK:n yhteisrintamaa.

  19. Pekka Kuusi osoit­ti sosi­aalisen tur­val­lisu­u­den johta­van taloudel­liseen kasvu­un. Tämän ajatuk­set ovat Pohjo­is­maat, eivätkä vai ne, toteut­ta­neet käytän­nössä. Vuodes­ta 1990 läh­tien ovat kuitenkin uudet tuulet alka­neet puhal­lel­la, ihmis­ten tur­val­lisu­ut­ta on järkytet­ty, eri­tyis­es­ti Suomes­sa 1990-luvun alus­sa. Nyt on jotain uut­ta tekeil­lä, mut­ta kun en enää asu Suomes­sa en oikein ymmär­rä mis­tä on kysymys. Uusia sano­ja nousee esi­in. Ain­oa jon­ka olen oival­tanut on pyrkimys jatkaa työssä oloa niin, että Suomes­sa päästäisi­in ainakin Ruotsin tilanteeseen.

    Ruot­sis­sa on järkyt­tävä poli­it­ti­nen virhe tehty kun on yritet­ty ajaa kroonis­es­ti sairaat ihmiset työhön. Täl­lainen ajat­telu alkoi 2003 sosi­aalilideomkraat­tien toimes­ta ja sen on vienyt jär­jet­tömyyk­si­in por­var­i­hal­li­tus. Oikeas­t­aan kaik­ki sairaseläk­keet, niin kokopäiväiset kuin osapäiväisetkin on lopet­tu. Tulev­ina vuosi­na niitä myönetään 10% siitä, mikä oli niiden määrä kun lähtöko­htana pidet­ti­in lääkärinlausuntoja.

    Ker­ron asi­as­ta HS-keskustelussa
    Kts https://docs.google.com/leaf?id=0BzTsMLaFKddlNWQwOTZmMjAtZmYyZC00YjI3LTkzYTktMDYzZTg1Y2I5NDc5&hl=f

  20. “Näitä ris­tiri­ito­ja oli muit5akin. SAK-EK akseli halusi myös kieltää kehi­tys­vam­maista työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ole­vaa tekemästä työtä yli 600 euron edestä, kos­ka hän olisi voin­ut tul­la liian lähelle ansiosi­don­naisel­la työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ole­vien ansio­ta­soa. He vas­tus­ti­vat myös takuueläkettä.”

    Lähin­nä SAK,STTK ja Aka­va esit­tivät varauk­sia tapaan jol­la tämä tehdään.Rahoitushan kaatuu suo­raan työn­tek­i­jöille, kun yri­tyk­set on vaputet­tu vastuusta

    Selviä vas­tus­ta­jia oli­vat ETK, TELA,Valtiokonttori eli keskeiset eläke­vaku­u­tus­toimin­nan edustajat 

    EK ja Suomen yrit­täjät vas­tus­ti­vat myös

  21. Liian van­ha: “Ja on todel­la älykäs proba­gan­datemp­pu kään­tää asia niin että ay-liike vas­tus­taa heikoimpi­en osan parantamista…”

    Joo, pro­pa­gan­daa on, mut­ta mil­lä puolella?
    Eihän ay-liike vas­tus­ta heikoimpi­en osan paran­tamista, vaan vain edel­lyt­tää, että vas­taa­vat paran­nuk­set tehdään myös ansiosi­don­naisel­la puolel­la, jos­sa ne tietenkin mak­sa­vat moninker­tais­es­ti, mikä käytän­nössä estää tekemästä mitään — mut­ta ei vas­tuste­ta, ei todel­lakaan, ei ainakaan julkises­ti (mut­ta joskus jonkun suus­ta lip­sah­taa, mitä oikeasti ajatellaan).
    Ja ansiosi­don­nainen sosi­aal­i­tur­va­han on vain (suh­teel­lisen) hyväo­saisia varten.

  22. Eli­na: “Se, mihin itse kiin­nitin kir­jas­sa huomio­ta on itsere­flek­tion lois­t­a­mi­nen poissaolollaan.”

    Sitähän koko kir­ja on. Kant­ta luku­unot­ta­mat­ta. Ken­estä kir­ja sin­un mielestäsi kertoo?

  23. Hyvä Osmo Soin­in­vaara, en ole vielä lukenut kir­jaasi, mut­ta julk­isu­udessa esit­tämiesi kom­ment­tisi perus­teel­la minus­ta tun­tuu, että annat tietois­es­ti harhaan­jo­hta­van kuvan Sata-komitean tapah­tu­mista. Komitean tavoit­teena­han oli pitkään ansiosi­don­naisen tur­van keston puolit­ta­mi­nen, minkä SAK onnis­tui tor­ju­maan. Kyse ei siis ollut siitä, että rahaa olisi halut­tu kohdis­taa enem­män perus­tur­vaan kuin ansiosi­don­naiseen tur­vaan vaan siitä, että ansiosi­don­naista tur­vaa olisi halut­tu leika­ta. EK:n tavoit­teena ei ymmärtääk­seni edes ollut siirtää täl­lä taval­la leikat­tu­ja raho­ja perus­tur­vaan vaan omaan tasku­un­sa. SAK:n osal­lisu­u­den takia työt­tömyys­tur­vaan suun­nit­te­lut heiken­nyk­set saati­in torjuttua.

    Mitä tulee perus­tur­van ja ansio­tur­van väliseen prob­lemati­ikkaan yleis­es­ti, Osmo näyt­tää jumit­tuneen tässä asi­as­sa thatch­er­i­laiseen “ei ole vaihtoehtoa”-mentaliteettiin, jos­sa on yhtäkkiä kiveen­hakat­tua, että kumpaakin ei voi­da edes pitkässä juok­sus­sa kehit­tää samanaikaises­ti. Samal­la viedään huomio Kokoomuk­sen ja Vihrei­den tavoit­teesta siirtää kaik­ki verot pieni- ja keski­t­u­lois­t­en mak­set­taviksi. Kun esim. työ­nan­ta­jien Kela-mak­su pois­tet­ti­in ja paikat­ti­in sit­ten kulu­tus- ja ener­giavero­tus­ta nos­ta­mal­la, kyse oli mil­jardin euron tulon­si­ir­rosta, joka tehti­in taval­liselta kansalta työ­nan­ta­jille. Täl­lä sum­mal­la perus­tur­vaan oltaisi­in voitu tehdä use­am­man sadan euron koro­tus, vaik­ka nykyi­nen kytkös ansio­tur­vaan yhä säilytettäisiin.

    Vihrei­den ja Kokoomuk­sen talous­poli­it­ti­nen lin­ja on se, että huono-osais­ten ase­maa voidaan paran­taa ain­oas­taan jos se tapah­tuu keskilu­okan kus­tan­nuk­sel­la. Tältä poh­jal­ta tehty talous­poli­ti­ik­ka johtaa ennen pitkää Yhdys­val­to­jen malli­in, jos­sa palka­nsaa­jien reaal­i­t­u­lot polke­vat vuosikymmen­estä toiseen jok­seenkin paikallaan, vaik­ka talous kas­vaa roimasti. 

    Vihreät syyl­listävät vasem­mis­toa ja ay-liiket­tä siitä, että ne vas­tus­ta­vat ansiosi­don­naisen tur­van leikkauk­sia (ja vielä tarkoituk­sel­la jät­tävät mainit­se­mat­ta, että täl­laiset leikkauk­set oli­vat komitean työn lähtöko­h­ta) ja jät­tävät kokon­aan huomioimat­ta sen, että EK ja Kokoomus vas­tus­ta­vat lähtöko­htais­es­ti sekä perus- että ansio­tur­van kehit­tämistä. Tämän tarkoituk­se­na on ilmeis­es­ti legit­i­moi­da por­var­i­hal­li­tuk­sen poli­ti­ikkaa, jos­sa on onnis­tut­tu tekemään ennä­tyk­selli­nen tulon­si­ir­to pieni- ja keski­t­u­loisil­ta rikkaille.

  24. “Mik­si asioista päät­tämi­nen on niin vaikeaa?” — Ehkäpä sik­si kos­ka väärät ihmiset ovat tekemässä ehdo­tuk­sia ja päätöksiä?

    Kir­jo­ja luke­mal­la ja lakivi­idakos­sa hamuile­mal­la tör­mätään peru­songel­maan eli teo­ri­an ja käytän­nön väliseen kuilu­un. Sitä vaan yritetään löytää täy­delli­nen tapa tehdä asioi­ta vaikkakin tämä on mah­do­ton­ta nykymaailmassa.

    Olisi paljon helpom­paa tehdä pieniä asioi­ta ker­raal­laan kohti parem­paa jär­jestelmää, hyvänä esimerkkinä työt­tömien helpom­pi hakeu­tu­mi­nen nor­maali­in koulu­tuk­seen (ain­oa paran­nus mitä hal­li­tus saanut aikaan työvoimapolitiikassa). 

    Nykyisel­lään sosi­aal­i­jär­jestelmä on hukas­sa, siitä var­masti ollaan samaa mieltä. Jotenkin vaan tun­tuu että virkamiehet sekä vas­taa­vat min­is­ter­it ovat kyvyt­tömiä yhteistyöhön yhteisen hyvän vuok­si. Var­maan pitäisi tehdä itsekkyys ja isän­maal­lisu­us testi ennen virkoi­hin nimittämistä.

  25. Eli­na: “Ja vaik­ka Wall­grenin ihmisku­va olisikin polar­isoitunut, niin mikä estää hän­tä pitämästä Osmonkin ihmisku­vaa sel­l­aise­na? Voiko vain lai­ha tode­ta toisen ole­van liha­va? Eikö liha­van totea­mus toisen lihavu­ud­es­ta ole aivan yhtä pätevä?”

    Mites tämä nyt tähän meni?
    Wall­grenin pain­os­ta min­ul­la ei ole käsi­tys­tä (eikä hänen filosofi­ud­estaankaan — hänen kir­joituk­sen­sa perus­teel­la sitä ei näyt­täisi ole­van). Hänel­lä on oikeus omaan, sub­jek­ti­iviseen mielip­i­teeseen­sä — mut­ta tun­tuu, että hän ei ole lukenut Osmon kirjaa.

  26. Osmo väit­ti myös, että osa työt­tömistä ei enää kel­pa ja se on var­maan totta.
    Mut­ta eivät kaik­ki ole täysin kelpaamattomia.
    Ongel­ma on, että heil­lä on paho­ja kilpailijoita:

    1.Ilmainen työvoima, tätä tehdään jo 100000 htv:ta
    Tutus­tu­in ilmiöön konkreet­tis­es­ti kun tein opet­ta­jaopin­to­jani varten har­joi­tustyötä eräässä oppilaitoksessa.
    Ilmainen har­joit­telu on räjähtänyt muu­tamssa vuodessa, pakol­liset har­joit­te­lut ja insinööri­työt pitää tehdä palkatta.

    2. Suomes­sa on EK.n mukaan n 50000–70000 lähetet­tyä työn­tek­i­jää, he eivät siis ole maa­han­muut­ta­ja vaan tänne tul­let tekemään keikkaa. He mak­sa­vat verot ja sosi­aal­i­tur­va­mak­sut lähtömaihinsa.
    Mut­ta kukaan Suomes­sa ei voi kon­trol­loi­da mak­sa­vatko he mitään mihinkään ja paljonko heille todel­lisu­udessa maksetaan .

    Kun meil­lä on jo 170000 alle tori­hin­to­jen työtä tekevää niin vas­taa­va määrä taval­lisia suo­ma­laisia jää työttömäksi.

    Muis­sa Pohjo­is­mais­sa täl­laisen vajaakun­toisenkin työvoiman työl­listämine onnsi­tuu, kun palkankier­to on vähäisem­pää ja tuotan­to on suun­nitel­tu työn­tek­i­jän kyky­jen ehdoilla.

    Siihen pakot­taa laki esim Telia­Son­era on hyvä esimerkki.
    Suomen Son­era on pyrkinyt työn­tämään put­keen 2000 luvul­la kaik­ki mah­dol­liset iäkkäät ja vajaakuntoiset.
    Ruot­sis­sa laki on estänyt tämän.
    Ver­tasin muu­tam vuosi sit­ten henkilöstön ja tehokku­den ero­ja kun HR vahin­gos­sa jakoi tiedot.

    Niin­pä Suomes­sa kes­ki-ikä oli n 40 vuot­ta ja Ruot­sis­sa 57 vuotta.
    Kuitenkin tuo pap­pa-mum­mo-poruk­ka päi­hit­ti Suomen Son­er­an tehokku­udessa , kaik­ki tun­nus­lu­vut kuva­si­vat n 30 % korkeam­paa tehokkuutta.

    Jos Suo­mi halu­aa nos­taa työl­lisyys­lu­vut 75 % tasolle niin paljon pitää muut­tua poli­it­tises­sa ja yrityskulttuurissa.

    Se, että tek­isimme lisää 200000 ilmaistyön­tek­i­jää mei­dän pitäisi miet­tiä miten heikom­mankin työvoiman saa tekemään hyvin palkat­tua työtä, vas­ta se tuot­taa verotuloja

  27. Miika: “Komitean tavoit­teena­han oli pitkään ansiosi­don­naisen tur­van keston puolit­ta­mi­nen, minkä SAK onnis­tui torjumaan.”

    Ei tätä kyl­lä komitean toimek­sian­nos­sa ollut. Ilmeis­es­ti SAKn jäl­keen päin kek­simä veruke.

    Miika: “Mitä tulee perus­tur­van ja ansio­tur­van väliseen prob­lemati­ikkaan yleis­es­ti, Osmo näyt­tää jumit­tuneen tässä asi­as­sa thatch­er­i­laiseen “ei ole vaihtoehtoa”-mentaliteettiin, jos­sa on yhtäkkiä kiveen­hakat­tua, että kumpaakin ei voi­da edes pitkässä juok­sus­sa kehit­tää samanaikaisesti.”

    Kiveen hakat­tuako? Toki molem­pia voidaan kehit­tää samanaikaises­ti, mut­ta pointsi on siinä, että perus­tur­van ja ansio­tur­van paran­t­a­mi­nen samoil­la pros­en­teil­la nos­taa ansio­tur­vaa moninker­taisil­la rahamääril­lä — täysin ilman Thatch­eria — ja kukas se vas­taakaan val­tion bud­jetista, Osmo vai VVM? Eipä ole kiveen hakat­tu mitään, mut­ta kuin­ka kävi perus­tur­van parantamisen?
    Ja kumpi siis tarvit­see rahaa kipeäm­min, köy­hä vai hyvin toimeentuleva?

  28. Tomi: “Olisi paljon helpom­paa tehdä pieniä asioi­ta ker­ral­laan kohti parem­paa järjestelmää.”

    Tot­ta. Help­poa se on.
    Ja kun sitä on tehty esim. 40 vuot­ta, meil­lä on sel­l­ainen pien­ten asioiden tilkkutäk­ki, että siitä ei ota pirukaan selvää. Ehkä se on tarkoitus?

  29. Raipe K,

    Yritin lihavu­us­es­imerkil­lä osoit­taa vain sen, että mah­dol­lisen puut­teen, virheen tms. ITSE omaa­va henkilö voi pätevästi esit­tää sen ilmen­e­misen myös toisella. 

    Wall­gren on erit­täin hoik­ka poi­ka eli konkreet­tis­es­ti en lainkaan ajatel­lut ihmis­ten painoindeksejä. 

    Wall­grenin filosofi­u­den tasos­ta ker­too ainakin se, että hän on filosofi­an tohtori ja akti­ivi­nen yhteiskun­nal­lisen tason keskustelija. 

    Itse arvostan hän­tä kovasti. 

    ++++++++

    Aivan var­masti Thomas Wall­gren on lukenut kir­jan. Ihan höpö höpö ‑jut­tu­ja tuol­laiset epäi­lyt. Kom­men­toisitko itse jonkun kir­jaa julkises­ti luke­mat­ta sitä? 

    Hesari oli tänään julkaissutkin Wall­grenin kan­nan­oton paperiversiossa.

  30. Raipelle vielä,

    Itsere­flek­ti­ol­la tarkoitin tässä yhtey­dessä kri­it­tistä ja tiedostavaa otet­ta omaan toimintaan. 

    Mitä sinä sanal­la tarkoi­tat? Ei itsere­flek­tio tarkoi­ta sitä, että ker­too omista kokemuksistaan. 

    Kaik­ki hyvät päätök­set — niin pienet kuin suuretkin — ovat vuorovaiku­tus­ta jokaisen osal­lisen välil­lä vas­takkaisi­akin kan­to­ja ymmärtäen ja tois­t­en näke­myk­siä kunnioittaen. 

    Osmolle oli ole­mas­sa (jälleen ker­ran) pahik­set ja hyvikset. Ei sil­lä tavoin saa mitään tulosta aikaan. 

    Uskoisi jo!

  31. “ihän ay-liike vas­tus­ta heikoimpi­en osan paran­tamista, vaan vain edel­lyt­tää, että vas­taa­vat paran­nuk­set tehdään myös ansiosi­don­naisel­la puolel­la, jos­sa ne tietenkin mak­sa­vat moninker­tais­es­ti, mikä käytän­nössä estää tekemästä mitään2

    Ansiosi­do­nan­nainenkin perus­tuu perus­tur­vaan ja päälle tule­vaan ansio-osaan. Ei ay-liike ole vas­tus­tanut tuon perus­tur­vao­su­u­den nos­toa, jos se annetaan kaikille työttömille.’
    TEM tilas­ton mukaan vain n 25 % työt­tömistä saa ansios­don­naista, joten kyl­lä se per­su­tur­van tason nos­to mene epääasi­as­sa per­su­tur­van varas­sa elävien hyväksi.
    Plak­nas­ja­jt kun vielä rahoit­ta­vat suurim­man osan julk­i­sista menoista, joten kyl­lä heil­lä pitää jonkin­lainne sanasi­ja olla.

    Eivät ne MTK,Nokia ja EK ole ain­oi­ta etu­jär­jestöjä ‚joiden mielipi­de pitää vain otta huomioon päätöksenteossa

  32. Kiin­nos­tavin­ta eilisessä Hiil­a­m­on arvostelus­sa oli oikeas­t­aan sen yhtey­dessä ole­va kuva. 

    En ehkä tilaisikaan Hesaria muuten, mut­ta lehden kuva­jour­nal­is­mi on korkata­soista ja herät­tää usein enem­män ajatuk­sia kuin itse teksti. 

    Sami Kero on taidokas kuvaa­ja, joten uskon, että hän ei tahat­tomasti luo mielikuvia. 

    Mik­si siis Soin­in­vaaras­ta valit­ti­in kuva, jos­sa hän seisoo kuin Hakik­sen toril­la päivät päästään päivys­tävä tenu-ukke­li vär­jöt­telemässä kädet hiho­jen sisäl­lä. Kuvas­sa oli ikään kuin veden­jaka­ja kukkakioskin ja Soin­in­vaaran välil­lä kuitenkin? Piiloviesti?

    Tätä pitäisi kysyä tietysti Kerol­ta itseltään. 

    Aamul­la luet­tuani lehden, kysyin Keron sijaan 11-vuo­ti­aal­ta tytöltäni varmis­taak­seni oman vaikutel­mani kuvas­ta, että “mitä tästä kuvas­ta tulee mieleen, mikä on tunnelma”. 

    - joku kodi­ton juop­po kat­se­lee surullisesti…

    oli vas­taus. 🙂

  33. Miika:

    SAK:n osal­lisu­u­den takia työt­tömyys­tur­vaan suun­nit­te­lut heiken­nyk­set saati­in torjuttua.

    No mut voisko olla niin, että työt­tömyys­tur­va on liian korkee?

    Ihan samal­la taval­la kuin vois olla, että eläkeikä on liian matala.

    Nää ei oo mitään por­var­it vs. vasurit jut­tu­ja, vaan liian kor­kee työt­tömyys­tur­va kusee kaikille ihan samal­la taval­la kuin liian mata­la eläkeikä.

  34. ”Mon­en yksin­huolta­jan arki on niin raskas, etteivät he kat­so pystyvän­sä kokoaikaiseen työhön. Osa-aikatyö taas on mon­en kohdal­la jok­seenkin kan­nat­tam­a­ton­ta. Niin­pä eri­tyis­es­ti vähän koulute­tut yksi­huolta­jat jäävät vuosik­si työ­markki­noiden ulkop­uolelle, mis­tä palaami­nen voi olla vaikeata.”

    Yksin­huolta­jan pesti on niin kade­hdit­tu. Se voisi tosin sopia Osmolle, lisätä Osmonkin ahdis­tus­ta ja tuo­da val­lan main­io­ta lisä­maustet­ta Osmon yleiseen uhri­u­teen ja miehenä olemisen kata­laan kohtaloon. Ihan var­masti löy­tyy joku nainen ellei mies joka alkaa hoi­va­ta Osmoa ja antaa pikkuisen lisää pyykkiä Osmolle ja vastapalveluk­sek­si mak­saa Osmolle vaik­ka tv luvan jot­ta Osmo voi kat­soa pikkukakkos­ta laillisesti. 

    Ellei Osmo sit­ten päädy sanomaan suo­raan mitä ajat­telee: hiiteen yksnhuolta­jat, hiiteen kaik­ki, kaikil­la on parem­min kuin Osmol­la. Voi tosin olla että Osmo onkin yksnker­tainen hidas etuoikeutet­tu nautiske­li­ja ja yksin­huolta­jien lapset ehtivät vai­h­ta­maan hiip­pakun­taa hirressä ennen kuin Osmo tajuaa että ei ne tuet sille yksin­huolta­jalle men­neetkään… vaan niille lapsille. 

    Kiitos vaan tästäkin.

  35. Liian van­ha: “Ja on todel­la älykäs proba­gan­datemp­pu kään­tää asia niin että ay-liike vas­tus­taa heikoimpi­en osan parantamista…”

    Ay-liike­hän ajaa työläis­ten, siis työssäole­vien, asi­aa. Jo kansan­talousti­eteen perustei­den mukaan ay-liik­keen opti­mi on, kun 49,9% työvoimas­ta on työt­tömänä ja lop­ut töis­sä. Täl­löin työssäole­vien, siis työläis­ten, edut, palk­ka, maksimoituu.

    Heikoimpi­en pahin vas­tus­ta­ja on ay-liike.

  36. Liian van­ha:
    >En ole unhtanut, mut­ta niin kauan kuin kassojen
    >jäsen­määrä on riit­tävä, jär­jestelmä toimii.

    Höp­sis. Päin­vas­toin: mitä vähem­män jäseniä, sen pienem­mälle joukolle jakaan­tuu kaik­il­ta pakol­la kerät­tävä työt­tömyys­vaku­u­tusten rahoitus.

    Kas­so­jen jäsenet mak­sa­vat kas­so­jen menoista luokkaa 5 % (tark­ka määrä taitaa vai­hdel­la vuosit­tain lain­säädän­nön säätö­jen myötä, mut­ta suu­ru­us­lu­ok­ka on tuo). Muu kerätään kaikkien työ­suhtei­den verotuksella.

  37. Eli­na: “Osmolle oli ole­mas­sa (jälleen ker­ran) pahik­set ja hyvikset. Ei sil­lä tavoin saa mitään tulosta aikaan.”

    Eikö pahik­sia ja hyviksiä olekaan oikeasti ole­mas­sa? Ehkä ei ole ole­mas­sa oikeaa ja väärääkään? Ovatko filosofit tätä mieltä (mielip­iteitähän nämä ovat)(no, mul­la on vain käytän­nöl­lisen filosofi­an cum laude — sel­l­aisia oli ennen vanhaan)?
    Onko siis mil­lään mitään väliä?
    Arkielämässä olen usein tör­män­nyt siihen, että asioil­la on puo­lus­ta­jia ja vas­tus­ta­jia — nimitet­täköön heitä miten tahansa — ja ilmeistä on, että näin oli myös SATA-komiteassa.

  38. Enpä ollut ain­oa, joka tämän lait­toi merkille. Iltale­hti eilen: 

    Kir­jan arvioin­ti­in liit­tyy Kelan tutk­i­jan Heik­ki Hiil­a­m­on tym­peä kak­sois­rooli. Hiil­amo arvioi kir­jan näyt­tävästi tiis­tain Helsin­gin Sanomis­sa. Kir­jan esipuheessa Soin­in­vaara puolestaan kiit­telee Hiil­amoa tämän panok­ses­ta käsikir­joituk­sen työstämisessä. Ei hyvä. 

  39. “Nää ei oo mitään por­var­it vs. vasurit jut­tu­ja, vaan liian kor­kee työt­tömyys­tur­va kusee kaikille ihan samal­la taval­la kuin liian mata­la eläkeikä.”

    Tuskin­pa, noiden Nobelin saa­jien mukaan korkean työt­tömyys­tur­van vaiku­tus on mar­gin­aa­li­nen 1–2 viikkoa. Nykyään 70 % työl­listyy n 3 kuukaudessa .Mut­ta uudet syn­tyneet työ­suh­teet ovat pysyvämpiä ja molem­mat osa­puo­let ovat tyytyväisempiä.
    Mata­la työt­tömyys­tur­va pakot­taa hak­i­jan vale­htele­maan osaamis­es­taan ja päädytään konflikteihin.

  40. “Höp­sis. Päin­vas­toin: mitä vähem­män jäseniä, sen pienem­mälle joukolle jakaan­tuu kaik­il­ta pakol­la kerät­tävä työt­tömyys­vaku­u­tusten rahoitus.

    Kas­so­jen jäsenet mak­sa­vat kas­so­jen menoista luokkaa 5 % (tark­ka määrä taitaa vai­hdel­la vuosit­tain lain­säädän­nön säätö­jen myötä, mut­ta suu­ru­us­lu­ok­ka on tuo). Muu kerätään kaikkien työ­suhtei­den verotuksella.”

    Ansio­tur­vaa hoitaa yksi­tyi­nen vaku­u­tusy­htiö TVR, siinä mielessä ansio­tur­van hoito on keskitetty.
    Kas­sat hoita­vat vain asiakaspalvelun.
    Suomen tapa laskea kaik­ki yksi­tyisetkin vaku­u­tuk­set veroksi on aika erikoinen sim USA ei laske niitä.
    Näin ollen veroas­t­eet eivät ole vertailukelpoisia.
    Hyväes­imerk­ki veroast­ei­den eri­laisu­ud­es­ta lytyy kun ver­rtaan Suomea ja USA:ta,
    Vuon­na 2006 USA:n val­tion , osaval­tioiden ja kun­tien net­to­bud­jet­tien yhteis­sum­maa niin se oli 36 % bkt:ta.
    Suomen vas­taa­va luku ei val­tion ja kun­tien net­to­bud­jetit oli­vat 36 5 bkt:ta.
    Kuitenkin USA ilmoit­ta veroas­t­eek­si 28 % ja Suo­mi 43 %.

  41. “Höp­sis. Päin­vas­toin: mitä vähem­män jäseniä, sen pienem­mälle joukolle jakaan­tuu kaik­il­ta pakol­la kerät­tävä työt­tömyys­vaku­u­tusten rahoitus.”

    Jos jäseniä on vähän suht­teessa mak­saji­in niin ei ole juridista eikä moraal­ista oikeut­ta per­iä rahaa kaikilta.

  42. “Ay-liike­hän ajaa työläis­ten, siis työssäole­vien, asi­aa. Jo kansan­talousti­eteen perustei­den mukaan ay-liik­keen opti­mi on, kun 49,9% työvoimas­ta on työt­tömänä ja lop­ut töissä.”

    Jos ay-liike ajaa vin työssäkäyvien asi­aa niin mik­si se vas­tus­taa eläkeiän nos­toa tai puo­lus­ta ansiosi­don­naista , nehän ovat ei-työssäkäyvien etuuksia ??

  43. Enpä ollut ain­oa, joka tämän lait­toi merkille. Iltale­hti eilen: 

    Sinä kir­joitit havain­tosi tois­s­apäivänä ja Iltale­hti kir­joit­ti asi­as­ta eilen. Äkkinäisem­pi arvelisi, että joku Iltale­hden toimit­ta­ja oli saat­tanut kom­ment­tisi lukea.…

  44. Liian vanha:
    Jos ay-liike ajaa vin työssäkäyvien asi­aa niin mik­si se vas­tus­taa eläkeiän nos­toa tai puo­lus­ta ansiosi­don­naista , nehän ovat ei-työssäkäyvien etuuksia ?? 

    Molem­mat ovat kyl­lä ensisi­jas­sa työssäkäyvien etu­ja. Eläkeiän nos­ton myötä voisi olla perustel­tua laskea työ­nan­ta­jien mak­samaa eläke­mak­sua, mitä ay-liike vas­tus­taa. Ansiosi­don­nainen taas on määräaikainen tuki, jota voi saa­da vain työn­tek­i­jä, joka on het­kel­lis­es­ti pois työelämästä.

  45. Arvostelun muo­toon puet­tu main­os tai hyökkäys on kyl­lä vas­ten­mieli­nen ilmiö. Se on erään­laista älyl­listä kor­rup­tio­ta. Kyl­lä suh­teessa neu­traalien ja riip­pumat­tomien taho­jen pitäisi hoitaa kir­ja-arvoste­lut Hesarin kokoises­sa medi­as­sa. Ei tiedet­ty­jen vihami­esten eikä saunakaverien.

  46. Riit­ta,

    Saat­toipa hyvin käy­dä näin. 

    En nyt täysin ymmär­rä Osmon kan­taa sitä, ettei olisi voin­ut puut­tua siihen, että Hiil­amo on sopi­ma­ton arvosteli­jak­si. Mik­si ei?

    Käsit­tämät­tömintä on kuitenkin, ettei Hiil­amo itse jäävän­nyt itseään. Az:n käyt­tämä älylli­nen kor­rpup­tio ‑käsite on tietysti vah­va, mut­ta ei nyt vält­tämät­tä kovin kaukana totuudesta. 

    Pitäisi muis­taa, että nykyään netin aikakaudel­la kaiken­laisel­la vaa­ti­mat­tomankin oloisel­la vilunkipelil­lä on yleen­sä hyvin lyhyet jäl­jet — kuten nyt kävi. 

    Sääli sinän­sä, kos­ka kir­ja on oikeasti ansiokas. Toiv­ot­tavasti Hiil­a­m­on mielis­televä ja imelä kir­joi­tus kytkyn ollessa tiedos­sa ei muu­ta ihmis­ten mieliku­via ja ennen kaikkea vaiku­ta ostopäätök­si­in negatiivisesti. 🙂

    Eihän tätä varsi­nais­es­ti voi Osmon vikana pitää.

    1. Hiil­amoa ei tehnyt oikeasti jääviksi se, että kiitin hän­tä esipuheessa. Jos jokin teki se, että kehuin hänen panos­taan perus­tur­va­jaos­tossa. Se, että Hiil­amo oli perus­tur­va­jaos­tossa ja että me olimme siinä “samal­la puolel­la”, oli Helsin­gin Sanomien tiedos­sa. Tai jos ei ollut, he tuskin kehtaa­vat sitä sanoa.
      Tuo kiit­tämi­nen joh­tui siitä, että pyysin hän­tä mon­en muun ohel­la esiluke­maan kir­jan siltä var­al­ta, että olen muis­tanut jotain väärin. Hiil­amo ei löytänyt merkit­täviä virheitä tek­stistä. Hän esit­ti joukon ehdo­tuk­sia lisäyk­sik­si tek­sti­in, mut­ta en juuri ottanut niitä huomioon kos­ka aika oli lop­pumas­sa ja kos­ka se olisi laa­jen­tanut kir­jaa entis­es­tään, vaik­ka se oli jo nyt liian laaja.

  47. Jos kir­ja-arvosteli­jat (nnin fak­ta kuin fik­tiop­uolel­lakin) jäävät­täisi­in henkilö- tai työ­suhtei­den poh­jal­ta, jäi­sivät arvoste­lut melko ohkaisik­si. Läh­es kaik­ki kun joko ovat kavere­i­ta, vihamiehiä tai kol­le­go­ja keskenään. Eri­toten aloil­la, jot­ka vaa­ti­vat edes jonkin tasoista asiantun­te­mus­ta. Maa kun on pieni ja piir­it vielä pienemmät.

  48. Tämä puolueet­toman arvostelun vaa­timus alkaa men­nä överik­si. Kuka nyt sit­ten lie­neekin kaveri ja kuka ei tai kuka on hyvis tai pahis — so what.
    Nyt olisi aika keskit­tyä sub­stanssi­in — onko Osmo oike­as­sa vai väärässä?
    Tavoit­teena oli sosi­aal­i­tur­van tilkkutäkin totaa­li­nen uud­is­t­a­mi­nen, ei sinän­sä minkään ryh­män etu­jen leikkaus — ja kuin­ka kävikään? Ay-liikkelle tut­tua ter­miä käyt­tääk­seni: urak­ka kusi.

  49. On se kum­ma, ettei ymmär­rys nyt riitä tähän. 

    Arvosteli­jak­si Suomen parhaalle markki­noin­tipaikalle objek­ti­ivi­su­u­den odotusar­vol­la ei sovi henkilö, jota ylis­tetään itse kir­jas­sa. Hiil­amo on mainit­tu tek­stis­sä mieluisana yhteistyökump­pan­i­na ja vah­van eet­tisen panok­sen­sa SATA-komitean työhön anta­vana korkean­ta­soise­na asiantuntijana.

    Minus­takin Osmo tavoin pienem­pi paha on tämä kir­jan kom­men­toin­ti työstö­vai­heessa ja kiitok­set siitä, joskin sekin on arveluttavaa. 

    Sosi­aalipoli­ti­ikan pro­fes­sore­ja kyl­lä riit­tää Suomes­sa, siitä ei ole kyse. Eihän kukaan itse asi­aan näh­den voi olla täysin objek­ti­ivi­nen. Jokaisel­la on omat näke­myk­sen­sä. Mut­ta kir­jaan näh­den objek­ti­ivi­nen voi olla. 

    Mut­ta, jos Raimo K:sta ja Tvaaras­ta täl­lainen toim­inta on ok, niin se on toki arvokysymys ja totean vain, että arvoni ovat erilaiset.

  50. Eli­na: “Mut­ta, jos Raimo K:sta ja Tvaaras­ta täl­lainen toim­inta on ok, niin se on toki arvokysymys ja totean vain, että arvoni ovat erilaiset.”

    Min­un on kyl­lä vaikea sanoa, että Hiil­amo pitäköön suun­sa kiin­ni ja että Hesari ei saa julkaista.
    Kaikil­la sosi­aalipoli­ti­ikan pro­fes­sor­eil­la on tietenkin sama mah­dol­lisu­us kommentoida.
    Ikävä jut­tu kyl­läkin, kos­ka keskustelu ajau­tuu sivu­raiteelle (kuten aina) — sosi­aalipoli­ti­ikas­ta ja SATA-komiteas­t­a­han keskustel­la pitäisi.

  51. Mitä ihmettä jur­nu­tat? Otsikko on Heik­ki Hiil­a­m­on arvostelu. Mik­si ei saisi keskustel­la Heik­ki Hiil­a­m­on arvostelusta. 

    Sinäkö tääl­lä määräät mis­tä keskustel­laan? Olen kuvitel­lut, että tämä on Osmo Soin­in­vaaran blogi. 

    Jut­tusi menevät muutenkin komi­ikan puolelle. Kaikil­la sosi­aalipoli­ti­ikan pro­fes­sor­eil­la on mielestäsi mah­dol­lisu­us tehdä kir­ja-arvostelu koko maan arvoste­tu­im­malle kulttuuripalstalle. 

    Mietiske­les seu­raa­van ker­ran het­ki, ennen kuin sor­mi osuu lähety­s­painikkeelle. Jotain tasoa sentään.

  52. Markku M: “Mietiske­les seu­raa­van ker­ran het­ki, ennen kuin sor­mi osuu lähety­s­painikkeelle. Jotain tasoa sentään.”

    Kiitos, samoin!
    Minus­ta kyl­lä sosi­aal­i­tur­va on tärkeämpi aihe kuin Hiil­a­m­on arvostelu — otsikos­ta huolimatta.
    Ja olen jok­seenkin var­ma, että mikäli joku sosi­aalipoli­ti­ikan pro­fes­sori kom­men­toisi Osmon kir­jaa, se kyl­lä julka­istaisi­in — Hesarissakin.
    Määräi­lyyn en tunne mitään halua, entä sinä?

  53. En tule luke­maan hänen sivu­jaan, mut­ta media on sanonut,että pitkäaikaistyöt­tömät ovat hänen miele­setään pullonkerääjia,mitkä eivät edes mak­sa veroja

  54. Pul­lo­jenkeruu nyt sinän­sä on epäon­nis­es­ti valit­tu esimerk­ki, kos­ka sen merk­i­tys kansan­taloudel­lis­es­ti on +/-0. Vaik­ka pul­lo­jenkeru­ul­la ja tuil­la voisi tul­la miljonäärik­si, niin niitä pul­lo­ja määrä n ei kuitenkaan riitä kerät­täväk­si kuin koural­liselle suo­ma­laisia, joten yhteiskun­nan tasol­la sil­lä ei taloudel­lis­es­ti ole mitään insentiiviä.

  55. Oudon vähän on tul­lut palautet­ta tämän kir­jan sisäl­löstä, vaik­ka olet­taisin useimpi­en blogi­lais­ten sen lukeneen.

    Joten päätin nyt esit­tää joitakin omia ajatuk­siani, jos tästä vielä syn­ty­isi keskustelua, kun tois­tamiseen luin Vau­rau­den ja ajan ja Sata-komitean.

    Keski­tyn lähin­nä huomioi­hin, jot­ka kos­ket­ta­vat sel­l­aisia kohtia, jot­ka mielestäni ovat toim­i­mat­to­mia. AY-liik­keen pir­ullisu­u­den ja mon­et muut havain­not, joista olen samaa mieltä jääköön tois­t­en kommentoitaviksi.

    Kir­joi­tan vapaasti, enkä suo­raan viit­taa teok­si­in, joten voi olla, että jotkin yksi­tyisko­h­dat voivat olla hie­man oikaistuja.

    Jos lähde­tään lopus­ta, niin en ymmär­rä ehdo­tus­ta 42% pääo­mat­ulovero­tuk­ses­ta, johon esitet­ty perus­tu­lo­ma­lli nojaa. Kuten kir­jas­sakin esitetään epäilys, niin tämä ei toi­mi verokil­pailun johdosta.
    Jos tämän toisaal­ta tiedostaa, niin malli pitäisi siihen mukaut­taa. Nyt koko mallil­ta läh­tee siinä suh­teessa poh­ja. En myöskään voi uskoa tasavero­tuk­sen toimivu­u­teen kuin kaukaises­sa utopis­tises­sa tule­vaisu­udessa, jos­sa siihen siir­tymistä ennen on asteit­tain tun­tu­vasti lisät­ty kulutusverotusta.

    Kir­jas­sa perus­tu­lo myös esitetään päällekkäisenä mal­li­na, ei enää perus­tur­vaa selkeyt­tävänä, vaan lähin­nä vero­tuk­sel­lise­na keinona. Tämä olisi toteutet­tuna omi­aan aiheut­ta­maan sekaan­nuk­sia ja vail­li­naista käsi­tys­tä kannustimista.

    Kan­nus­timien käsit­te­ly on muu­toinkin ongel­mallista. Toisaal­ta tiedoste­taan min­imi­palkkoi­hin näh­den korkei­den tukien ja “elämän hallinnan” muo­dosta­ma kan­nustin­loukku, ja samanaikaises­ti ollaan huolis­saan niiden toimeen­tu­losta, joiden elämän­hallinta ei ole yhtä hyvä.
    Tämän suh­teen viitataan epämääräis­es­ti harkin­nan­varaisu­u­teen, mut­ta en mil­lään voi uskoa, että siitä olisi raken­net­tavis­sa toimi­vaa sys­teemiä. Käytän­nössä päätös harkin­nan­varaisu­ud­es­ta jäisi yksit­täisen sosi­aalivirkail­i­jan kon­tolle, joka jou­tu­isi arvioimaan onko kyseessä ressuk­ka vai elämän­sä hyvin hallinnas­sa pitävä. Täl­laista sub­jek­ti­ivista arvio­ta on hyvin vaikea säätää lakiteitse, ja se hel­posti johtaisi val­i­tuk­sista täyt­tyvään byrokratiaan.

    Myöskin Ruotsin malli­in ver­taami­nen on ongel­mallista, ja toisaal­ta tämä tiedoste­taan. Ensin Ruotsin malli esitetään muista syistä parem­pana, tämän jäl­keen kuitenkin tode­taan, että Ruot­sis­sa kaupungis­tu­misas­te on 85% ja Suomes­sa 63%, joten Ruot­sis­sa työ­paikat ovat työt­tömiä lähempänä, ja itseasi­as­sa Suomes­sakin kaupun­git pär­jäävät yhtä hyvin kuin Ruotsissa.
    Onko täl­löin perustet­ta antaa niin suur­ta pain­oa eri malleille, vai keskit­tyä Suomen suureen hajaseutuisuuteen?

    Perus­tur­van korot­tamisen vaa­teen voi ymmärtää esite­ty­istä sosi­aal­i­sista perusteista, mut­ta toisaal­ta se on muiden esitet­ty­jen tavoit­tei­den kuten kan­nus­tavu­u­den ja osal­lisu­u­den vas­tainen. Tämän ris­tiri­idan käsit­telem­i­nen jää suh­teessa vähäiselle huomiolle.

    Tämän kri­ti­ikin jatkami­nen yksi­tyisko­hdit­tain tuskin olisi kovin hedelmäl­listä, niitä on vas­taavia ja vas­taa­van suun­taisin perustein kuten nämä esimerkeik­si nos­te­tut. Jatkan kri­ti­ikkiä vai­h­toe­htoisen mallin esit­tämisen kaut­ta. Malli on lähin­nä peri­aat­teel­lis­es­ti esitet­ty, enkä keski­ty sen yksi­tyisko­h­tien realistisuuteen.

    Selkeyt­täisin työikäis­ten — ja eritel­tynä ryh­mänään mah­dol­lis­es­ti vielä tule­vaisu­udessa työkyky­is­ten — sosi­aal­i­tur­van 3+2 tukimuotoon.

    1. Ansiosi­don­nainen (tähän en puu­tu tarkemmin)

    2. Perus­tur­va, joka yhdis­täisi nyky­isiä tuk­i­ja ja mm. pois­taisi toimeen­tu­lotuen perus­toimeen­tu­lon tukimuo­tona. Tämän perus­tur­van suu­ru­us olisi n. 250 euroa (tämän tarkoi­tus ei ole kidut­taa ihmisiä, perus­teet seuraavat)

    3. Väli­aikainen eläke. Tämän saisi esimerkik­si vaikeasti masen­tunut. Eläk­keen perus­teet tark­istet­taisi­in määräa­join. Paran­tunut työtön palaisi perusturvalle.

    A. Asum­is­tu­ki, joka mak­set­taisi­in perus­tur­van varas­sa oleville täysimääräisenä tiet­tyyn vuokrata­soon asti, alueel­lisin por­ras­tuksin (kuten nykyi­nen 600 euroa Helsingis­sä, mut­ta ei yhtä paljoa Kainuussa).
    Lisäk­si asum­is­tukea käyt­täisin mata­la­palkkaisen työn tukimuo­tona, tästä enem­män edempänä.

    B. Per­heel­lis­ten, sairaiden jne. lisätuet (tähän en myöskään puu­tu pidemmin)

    -

    Koh­dat 2 ja A ovat ne, joiden varaan uskoak­seni voisi rak­en­taa osal­lis­ta­van, köy­hyyt­tä vähen­tävän yhteiskunnan.

    Yritän hah­motel­la seu­raavak­si, miten tämä tapah­tu­isi. 250 euron peru­sosan ja asum­istuen päälle saisi oma­l­la työl­lään tien­ata lisäelin­ta­soa silp­putöitä tekemäl­lä tukia vähen­tämät­tä määritet­tyyn tasoon saak­ka. Tätä varten silp­putyöt, yksit­täiset palve­lut, aska­reet, keikat mik­si niitä kut­sut­taisikaan pitäisi erot­taa omana kat­e­go­ri­anaan vak­i­tuis­es­ta täysipäiväis­es­tä palkkatyöstä. Näistä töistä saatavien tulo­jen pitäisi olla vero­tuk­ses­ta vapai­ta, ja työ­nan­ta­ja­mak­suil­taan riisut­tu­ja, sekä eri­lai­sista min­imi­palk­ka tms. säädök­sistä vapautet­tu­ja, jot­ta työn kan­nat­tavu­ut­ta sekä työn­tek­i­jälle, että työ­nan­ta­jalle saataisi­in nostettua.
    Silp­putöistä ei ker­ty­isi eläket­tä, eikä ansiosi­don­naista turvaa.

    Tehdyt työt kir­jau­tu­isi­vat työko­r­tille, joka toimisi CV:na vak­i­tuisen työn etsinnässä.

    Brut­topalkkata­so silp­putöis­sä muo­dos­tu­isi toden­näköis­es­ti aika alhaisek­si, mut­ta vero­tuk­ses­ta vapaana ja työ­nan­ta­ja­mak­su­ista riisut­tuna se olisi kuitenkin kilpailukykyinen.

    Yhteiskun­ta (mm. työ­markki­na­jär­jestöt) voisi­vat säädel­lä sitä, mitä toimenku­via hyväksyt­täisi­in silp­putyök­si. Mon­et sel­l­aiset palvelu­am­matit, joista ei ole vak­i­tu­isik­si 40h/v töik­si, tai jot­ka ovat esimerkik­si kausit­taisia, lisääntyisivät.
    Myös julki­nen sek­tori voisi tar­jo­ta näitä töitä.

    Jo kym­me­nien tun­tien silp­putyöt nos­taisi­vat 250 euroa nykyisen perusturvan/toimeentulotuen tasolle. Ahk­er­ampi silp­putöi­den tek­i­jä lähenisi nyky­istä mini­palkko­jen ansio­ta­soa, hyvin mah­dol­lis­es­ti huo­mat­tavasti pienem­mäl­lä työmäärällä.

    Myös väli­aikaisel­la eläk­keel­lä olevil­la olisi tuloista vähen­tymätön oikeus näi­den töi­den tekemiseen. On mah­dol­lista, että kos­ka syr­jäseuduil­la täl­lais­ten silp­putöi­den tar­jon­ta olisi vähäisem­pää, syr­jäseuduil­la asuville (joiden asum­is­menot ovat vas­taavasti alhaisem­mat) voitaisi­in mak­saa koro­tus­ta 250 euron peru­sosan päälle.

    Temp­putyöl­listämiset, kurssit­tamiset jne. kar­sisin. Yhteiskun­ta olisi työt­tömään yhtey­dessä infor­moimal­la tätä määräa­join avoimista julkisen ja yksi­tyisen sek­torin silpputyöpaikoista.
    Työ toisi osal­lisu­ut­ta ja olisi motivoivam­paa, kun sen tekemis­es­tä saisi tulot itselleen lyhen­tymät­töminä, eikä esimerkik­si 70% verotettuina.
    Tämän ehdo­ton edel­ly­tys on alhainen lähtötaso.
    Jos ei toisaal­ta pysty tekemään edes muu­ta­maa kym­men­tä tun­tia työtä kuukaudessa, niin perustei­den väli­aikaiseen eläk­keeseen pitäisi täyt­tyä. Tulisiko päi­hdeon­gel­maiselle tar­jo­ta väli­aikaista eläket­tä, vai tulisiko suosia jotain toista läh­estymistapaa, sen jätän avoimeksi.

    Ensisi­jaisen tavoit­teen yhteiskun­nan (ei vält­tämät­tä yksilöi­den) tasol­la tulisi kuitenkin olla vak­i­tuisen työn. Min­imi­palkkaisen työn vas­taan­ot­tamisen kan­nus­tavu­us edel­lyt­tää matalapalkkatukea.
    Mielestäni tarkoituk­sen­mukaisin­ta olisi mak­saa tämä tuki asum­istuen muo­dos­sa. Tämä tuk­isi kaupungis­tu­miske­hi­tys­tä, ja motivoisi syr­jäseuduil­ta kaupunkei­hin muut­tamista, kos­ka tässä mallis­sa min­imi­palkkaiset tien­aisi­vat kaupungis­sa (lähelle) sen mitä syr­jäseuduil­lakin. Palkkata­son noustes­sa asum­is­tu­ki vähenisi ja lakkaisi.

    Tässä joitakin ajatuk­sista hyvin nopeasti ylöskir­jat­tuina ja karke­a­sit pohdit­tuina, mitä kir­jo­ja lukies­sa tuli mieleen.

    Vau­raud­es­ta ja ajas­ta kom­men­toin vielä lyhyesti, että “keep­ing up with the Jone­ses” on maid­en rajat ylit­tävä ilmiö, joten rajaami­nen Suomeen ei toi­mi ‘psykol­o­gis­es­ti’. Tämä epäilys kyl­lä rehellis­es­ti herätetään, mut­ta sit­tem­min kir­jas­sa on paljon kohtia, jot­ka eivät ota sitä aina huomioon.

    Vakavis­sani kat­son, että use­at kir­jan arvopo­h­jaiset ja sosi­aaliset perus­teet lep­pois­tamiselle perustel­e­vat vah­vasti kotiäi­tiy­den / kotiäi­tiy­den + osa-aikatyön tukemista. Jos tämän vas­tus­tamiselle nähdään sit­ten mui­ta syitä, on toinen asia.

  56. Itse en ole (vielä) lukenut kir­jaa, mut­ta voisitko Osmo hiukan ker­toa tuos­ta veromallistasi.
    az kirjoitti:

    Jos lähde­tään lopus­ta, niin en ymmär­rä ehdo­tus­ta 42% pääo­mat­ulovero­tuk­ses­ta, johon esitet­ty perus­tu­lo­ma­lli nojaa. Kuten kir­jas­sakin esitetään epäilys, niin tämä ei toi­mi verokil­pailun johdosta. 

    Pääo­mat­ulovero­tuk­sen käyt­tö instru­ment­ti­na minkään merkit­tävän uud­is­tuk­sen rahoit­tamises­sa on täy­del­listä utopi­aa. Miksikö?

    No sik­si, että Suomes­sa on pääo­mat­u­lo­ja niin vähän ver­rat­tuna ansio­tu­loi­hin. Vuon­na 2008 verotet­tavia ansio­tu­lo­ja oli 103,3 mil­jar­dia ja pääo­mat­u­lo­ja 7,2 mil­jar­dia. Val­tio sai pääo­mat­u­lo­jen vero­ja 1,7 mil­jar­dia eli 4,3% val­tion verotuloista.

    Jos ehdo­tuk­sesi noin rajus­ta pääo­mat­u­lon vero­tuk­sen nos­tos­ta toteu­tu­isi, val­tion vero­tu­lot eivät suinkaan kas­vaisi samas­sa suh­teessa. Itse asi­as­sa tulot toden­näköis­es­ti lask­i­si­vat ja aiheu­tu­isi muu­takin merkit­tävää vahinkoa taloudelle, kun yrit­tämiselle ja säästämiselle ei enää olisi järke­viä kannustimia.

    Kun pääo­mat­u­lois­sa voi aivan lail­lis­es­ti har­joit­taa vero­su­un­nit­telua 42% pääo­mat­ulovero­pros­ent­ti aiheut­taisi mit­tavaa pääo­man pakoa ja vero­tu­lo­jen pienenemistä.

    Eri­tyisen räikeästi ehdot­ta­masi suu­ru­inen pääo­mat­u­lo­jen vero­tus näky­isi osinko­jen verotuksessa.

    Pörssiy­htiöi­den osinko­jen kokon­aisveroaste nousisi nykyis­es­tä 40,5 pros­en­tista 47,8 pros­ent­ti­in (jos ei tehtäisi muu­tok­sia yhteisöveroon ja osinko­jen veronalaiseen osu­u­teen). Jos samal­la toteutet­taisi­in Het­emäen työryh­män ehdo­tuk­sen mukainen yhteisövero ja osin­go­ista 100% tulisi veronalaisek­si, osinko­jen kokon­aisveroaste olisi 54,8%.

    Vero­tuk­ses­sa vero­tu­lo­ja ei mak­si­moi­da ylikireil­lä veroasteilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *