Leppoistaminen ja julkinen talous

Juha­na Var­tiai­nen ihmet­te­li kom­men­tis­saan, mik­si olen innos­tu­nut lep­pois­ta­mi­ses­ta, vaik­ka muu­ten ymmär­rän, että kor­kea työl­li­syy­sas­te on tär­keä yllä­pi­tä­mään jul­kis­ta talout­ta ja hyvin­voin­ti­val­tio­ta. Hyvä, että hän muis­tut­ti täs­tä. Minun oli alun­pe­rin­kin tar­koi­tus kir­joit­taa lep­pois­ta­mi­ses­ta toi­nen osa, sen vai­ku­tuk­ses­ta verotuloihin.

Ensik­si­kin, ei ole käy­tän­nön mer­ki­tys­tä sil­lä, olen­ko innos­tu­nut lep­pois­ta­mi­ses­ta vai ennus­tan­ko vain, että niin tulee käy­mään – ja on jo alka­nut käy­dä. Pidän sinän­sä hyvä­nä suun­taus­ta, että tuot­ta­vuu­den nousus­ta ote­taan kas­va­va osa ulos vapaa-aika­na. Olen kir­joit­ta­nut täs­tä perä­ti kir­jan Vau­raus ja aika. Mut­ta sil­lä, mitä minä pidän hyvä­nä, on var­sin vähän vai­ku­tus­ta sii­hen, mitä tapahtuu.

Talou­den kan­nal­ta lep­pois­ta­mi­nen saat­taa vää­räs­tä pääs­tä; niis­tä kor­kea­palk­kai­sis­ta, joil­la on sii­hen varaa. He ovat juu­ri nii­tä hyvin kou­lu­tet­tu­ja, joi­den työ­pa­nos­ta kan­san­ta­lous eni­ten tar­vit­see. Työ­mark­ki­nat ovat sil­lä tavoin epä­ta­sa­pai­nos­sa, että vähän­kou­lu­te­tuis­ta on yli­tar­jon­taa ja hyvin kou­lu­te­tuis­ta yli­ky­syn­tää.  Krug­man tosin ennus­taa, että tämä tilan­ne tulee muut­tu­maan. Pie­ni­palk­kai­sil­la ei ole varaa lyhen­tää työ­ai­kaan­sa, vaik­ka hei­dän työ­ai­kan­sa lyhe­ne­mi­seen kan­san­ta­lou­del­la oli­si hyvin­kin varaa.

Vaik­ka kor­keas­ti kou­lu­te­tuil­la on hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti enem­män varaa lyhen­net­tyyn työ­ai­kaan, käy­tän­nös­sä aka­va­lais­ten työ­ai­ka piden­tyy ja sak-lais­ten lyhe­nee. Tämä ei perus­tu vapaa­eh­toi­siin valin­toi­hin vaan työ aset­ta­miin vaatimuksiin.

Jos lyhen­tää työ­ai­kaan­sa omal­la pää­tök­sel­lään, saa myös vähem­män palk­kaa ja voi syö­dä pie­nem­män sii­vun kan­san­ta­lou­den kakus­ta. Jos vero­tus­ta ei oli­si, tämä oli­si joten­kin tasa­pai­nos­sa. Kun hyvä­palk­ka­ni­nen alen­taa kuu­kausi­palk­kaan­sa kuu­des­ta tuhan­nes­ta vii­teen tuhan­teen, hän alen­taa mak­sa­mi­aan vero­ja vii­del­lä sadal­la eurol­la ja kulu­tus­taan vii­del­lä sadal­la. Hän siis osal­lis­tuu jul­kis­ten meno­jen kat­ta­mi­seen vähemmän.

Sosi­aa­li­va­kuu­tuk­sen osal­ta kaik­ki on mel­kein kun­nos­sa. Kun alen­taa tulo­jaan vakuut­taa myös alem­mat tulot ja saa aika­naan pie­nem­pää elä­ket­tä ja työt­tö­mäk­si jou­tues­saan vähem­män työt­tö­myys­kor­vaus­ta. Pal­ve­lu­jen, kou­lu­tuk­sen ja sai­raan­hoi­don, rahoit­ta­mi­ses­sa tämä ei päde. Taak­kaa siir­tyy mui­den maksettavaksi.

Sosi­aa­li­va­kuu­tuk­ses­sa­kin on pie­ni indek­sion­gel­ma. Jos työ­ai­kaa lyhen­ne­tään kol­lek­tii­vi­sel­la pää­tök­sel­lä, tämä näkyy alen­ta­vas­ti ansio­ta­soin­dek­sis­sä, mut­ta jos täs­mäl­leen sama työ­ajan lyhen­tä­mi­nen teh­täi­siin yksi­löl­li­sil­lä pää­tök­sil­lä, se ei näkyi­si ansio­ta­soin­dek­sis­sä. Asia kan­nat­tai­si kor­ja­ta, ennen kuin meil­lä siir­ry­tään vaik­ka­pa ruot­sa­lai­seen tasoon osa-aika­työn tekemisessä.

Mitään ongel­maa ei oli­si, jos meil­lä oli­si hen­ki­lö­koh­tai­nen pää­ve­ro, jol­la lei­kit­te­len kir­jas­sa SATA-komi­tea, mut­ta sehän on siis mahdoton.

Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa teh­dään hen­keä koh­den yhtä pal­jon työ­tä. Ruot­sin työl­li­syy­sas­te on niin pal­jon kor­keam­pi, että Suo­mes­sa sama mer­kit­si­si 250 000 työl­lis­tä enem­män. Ruot­sa­lai­set ovat kui­ten­kin lep­pois­ta­neet työ­ai­kan­sa niin lyhyek­si, että lopul­ta työ­tä teh­dään molem­mis­sa mais­sa yhtä pal­jon. Jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta ruot­sa­lai­nen rat­kai­su on pal­jon parempi.

On aika avu­ton aja­tus, että mei­dän on teh­tä­vä työ­tä ja kulu­tet­ta­va kai­ken maa­il­man krää­sää vain, jot­ta täs­tä saa­tai­siin kerä­tyk­si vero­ja. On  siir­ret­tä­vä vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä pois ansio­tu­lois­ta koh­den val­mis­te­ve­ro­tyyp­pi­siä kulu­tus­ve­ro­ja, kiin­teis­tö­ve­ro­ja ja muu­ta sellaista.

Sen ver­ran tulen Juha­naa vas­taan, että minus­ta ei ole perus­tel­tua sen­tään sub­ven­toi­da lep­pois­ta­mis­ta enem­pää kuin mitä progres­sii­vi­nen vero­tus tekee jo nyt.  Sik­si suh­tau­dun vie­rok­suen sel­lai­seen lomai­luun tois­ten kus­tan­nuk­sel­la, jota vuo­rot­te­lu­va­paa ja  osa-aikae­lä­ke edus­ta­vat. Vuo­rot­te­lu­va­paa on ihan hyvä, jos sen tekee omil­la rahoil­laan, mut­ta huo­no, kun sen las­kut­taa muilla.

Sil­lä vaik­ka Juha­na sai­si minut vakuut­tu­neek­si pit­kän työ­ajan san­ka­ril­li­suu­des­ta, koko kan­saa hän ei saa.

68 vastausta artikkeliin “Leppoistaminen ja julkinen talous”

  1. sink­ku pär­jää noin 2000 e/kk asu­mis­me­no­jen lisäk­si hyvin. Lap­se­ton pari ehkä tar­vit­see 3000 e/kk. Nämä siis nettosummia.

    Hyvin­kou­lu­tet­tu saa 2000 e/kk alle kah­des­sa vii­kos­sa, kak­si hyvin­kou­lu­tet­tua tar­vit­se­man­sa vie­lä nopeammin.

    Ainoa kei­no saa­da hyvin­kou­lu­tet­tu raa­ta­maaan 40h/vko on pitää asun­to­jem hin­nat kor­kei­na. Sil­loin­han on tar­ve noin vuo­si­kym­me­nen ver­ran teh­dä töi­tä 40h/vko.

    Pitäi­si vain estää hyvin­kou­lu­tet­tu­ja peri­mäs­tä asuntoja.…

  2. Osmo on teh­nyt hie­non havain­non. Mei­dän on teh­tä­vä enem­män työ­tä, jot­ta voim­me mak­saa enem­män vero­ja. Tämä on seu­raus­ta sii­tä, että mar­gi­naa­li­ve­ro­pro­sent­te­ja ei enää voi nostaa.

    Ansio­työ joh­tuu sii­tä, että työn­te­ki­jäl­lä ei ole varaa olla vapaa. Pitää olla riit­tä­väs­ti varal­li­suut­ta, jot­ta voi jät­täy­tyä pois ansiotyöstä. 

    Kun työn­te­ki­jä ansait­see riit­tä­vän hyvin, lisä­an­siot eivät enää kan­nus­ta, kos­ka vero­tus kas­vaa koh­tuut­to­mak­si. Tämä joh­taa sii­hen, että vapaa-ajan mer­ki­tys koros­tuu. Otan mie­luum­min vii­kon vapaa­ta kuin teen yli­työ­tä. Niin ikään vaih­dan loma­ra­hat vapaaksi.

    Aka­va­lais­ten­kin työ­ajan pite­ne­mi­nen on näen­näis­tä. Työ­ai­kaan lue­taan pal­jon muu­ta­kin kuin työ­ai­kaa. Ajan­viet­to työ­pai­kal­la osoit­taa työn­te­ki­jän sitou­tu­nei­suu­den. Kun aka­va­lai­nen las­kee työ­ai­kaa, hän ei vähen­nä lyhyem­piä työ­päi­viä eikä omien asioi­den hoi­ta­mis­ta. Jos työ­päi­vän pituus on kes­ki­mää­rin 10 tun­tia päi­väs­sä, se mer­kit­see noin 12 tun­nin ajan­käyt­töä joka päi­vä. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ruuh­ka-ajat sijoit­tu­vat 8–9 ja 16–17 välil­le. Vai­kea on 12 tun­nin päi­vää sijoit­taa näil­le ajan­koh­dil­le. Myös toi­mis­tot ovat hyvin hil­jai­sia ennen 8 ja 18 jäl­keen. Ei tai­da aka­van työ­ai­ka­tie­dot pitää paikkansa.

  3. Osmo:

    Talou­den kan­nal­ta lep­pois­ta­mi­nen saat­taa vää­räs­tä pääs­tä; niis­tä kor­kea­palk­kai­sis­ta, joil­la on sii­hen varaa. He ovat juu­ri nii­tä hyvin kou­lu­tet­tu­ja, joi­den työ­pa­nos­ta kan­san­ta­lous eni­ten tarvitsee. 

    Onks sun mie­les­tä elä­män tar­koi­tus saa­da mah­dol­li­sim­man iso kan­san­ta­lous? Miks olis joten­kin huo­noo, että ne jot­ka eni­ten arvos­taa vapaa-aikaa sitä myös eni­ten kuluttaa?

    Pie­ni­palk­kai­sil­la ei ole varaa lyhen­tää työ­ai­kaan­sa, vaik­ka hei­dän työ­ai­kan­sa lyhe­ne­mi­seen kan­san­ta­lou­del­la oli­si hyvin­kin varaa.

    Tar­koi­tat var­maan sanoa, että pie­ni­palk­kai­set arvos­ta­vat enem­män mate­ri­aa­lis­ta hyvin­voin­tia suh­tees­sa vapaa-aikaan?

    Työ­mark­ki­nat ovat sil­lä tavoin epä­ta­sa­pai­nos­sa, että vähän­kou­lu­te­tuis­ta on yli­tar­jon­taa ja hyvin kou­lu­te­tuis­ta ylikysyntää.

    Mil­lä perus­teel­la? Se, että kou­lu­te­tut saa enem­män palk­kaa kuin kou­lut­ta­mat­to­mat ei riitä.

    Se olis jo hyvä todis­te tuon väit­teen puo­les­ta, jos pys­tyt näyt­tä­mään, että kor­kea­kou­lu­tus nos­taa kor­kea­kou­lu­te­tun palk­kaa enem­män kuin mitä kou­lut­tau­tu­mi­sen kus­tan­nuk­set on.

    Eli toi­sin sanoen jos kou­lu­tus­ta ei tuet­tais niin kou­lu­tuk­sen tuot­to-odo­tus olis huo­mat­ta­van positiivinen.

  4. Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa teh­dään hen­keä koh­den yhtä pal­jon työ­tä. Ruot­sin työl­li­syy­sas­te on niin pal­jon kor­keam­pi, että Suo­mes­sa sama mer­kit­si­si 250 000 työl­lis­tä enem­män. Ruot­sa­lai­set ovat kui­ten­kin lep­pois­ta­neet työ­ai­kan­sa niin lyhyek­si, että lopul­ta työ­tä teh­dään molem­mis­sa mais­sa yhtä pal­jon. Jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta ruot­sa­lai­nen rat­kai­su on pal­jon parempi.”

    Osmo, en ymmär­rä. teh­dään­kö mais­sa hen­keä koh­ti vai koko­nai­suu­te­na “yhtä pal­jon työ­tä”? Vai onko ruot­sa­lais­ten tuot­ta­vuus (työtä/tunti) korkeampi?

  5. Työn jaka­mi­nen useam­mal­le on kau­nis aja­tus, mut­ta ei aina help­po toteut­taa. Täy­tyy esim. pitää yllä kah­den ihmi­sen osaa­mis­ta sii­nä mis­sä ennen riit­ti yhden kou­lut­ta­mi­nen ja muu “päi­vit­tä­mi­nen”. Kah­den ihmi­sen välil­lä voi tul­la infor­maa­tio­kat­kok­sia, jot­ka näky­vät työn jäl­jes­sä. Jos­kus vas­tuu­ky­sy­myk­set muo­dos­tu­vat han­ka­lik­si, jos teh­tä­vää hoi­taa kak­si ihmis­tä. Työ­nan­ta­jal­le on usein talou­del­li­ses­ti edul­li­sem­paa pitää vain yhtä työn­te­ki­jää. Jne. En ollen­kaan väi­tä, että täl­lai­set teki­jät koko­naan vesit­tä­vät tasai­sem­man jakau­tu­van työ­taa­kan idean, mut­ta ne on hyvä pitää mie­les­sä. Tulos­kaa­lan alem­mil­la por­tail­la jaka­mi­nen saat­taa onnis­tua hel­pom­mi­nen kuin asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä yms., mut­ta siel­lä työn vähen­tä­mi­nen saat­taa taas edel­lyt­tää lisää jul­ki­sen sek­to­rin tukea leppoistetuille.

    Val­mis­te­ve­rois­ta ja muis­ta kulu­tus­ve­rois­ta tule­va vero­ker­ty­mä toden­nä­köi­ses­ti las­kee myös, jos ihmi­set ansait­se­vat vähem­män. Eli jul­ki­sen talou­den ongel­ma ei kos­ke pel­käs­tään tulo­ve­ro­ja. Ongel­maa hel­pot­taa, jos työl­li­syy­sas­te nousee, mut­ta täl­lä suun­nal­la on siis pie­niä kan­to­ja kaskessa.

  6. Sink­ku pär­jää 2000 e/kk ihan hyvin, asu­mis­me­not mukaan­luet­tui­na. Siis brut­to­na. Mut­ta eipä kyl­lä pal­jon mat­kus­tel­la — aina­kaan ulko­mail­le. Auton­kin sink­ku kyl­lä omis­taa, mut­ta käyt­tää sitä vain kesäi­sin mök­ki- ja mar­ja­mat­koil­la, kau­pun­ki­mat­kat pol­ku­pyö­räl­lä. Lep­poi­saa elämää.

  7. Osmo: et käsit­te­le teks­tis­sä­si jul­ki­sen sek­to­rin ongel­mia esi­mer­kik­si riit­tä­vän suu­ren ter­vey­den­huol­lon hen­ki­lös­ton saa­mi­ses­sa, kun hen­ki­lö­kun­ta halu­aa lep­pois­taa elä­mään­sä lyhem­piin työ­viik­koi­hin. Olet­ko aja­tel­lut kir­joit­taa myös täs­tä puo­les­ta jos­sain välissä?

  8. Art­tu­ri: “pie­ni­palk­kai­set arvos­ta­vat enem­män mate­ri­aa­lis­ta hyvin­voin­tia suh­tees­sa vapaa-aikaan?”

    Kyl­lä. Hen­gis­sä pysy­mi­nen on arvostetumpaa.

  9. Arto Tukiai­nen: “Työ­nan­ta­jal­le on usein talou­del­li­ses­ti edul­li­sem­paa pitää vain yhtä työntekijää.”

    Var­maan­kin. Mut­ta työ­nan­ta­ja­nä­kö­kul­ma ei ole ainoa — eikä var­sin­kaan ainoa oikea.
    Koko­nai­suus oli­si tär­keäm­pi, mut­ta SATA-komi­tea­han jo osoit­ti, että koko­nai­suut­ta eivät ajat­te­le ne, jot­ka päättävät.

  10. Mik­ko Säre­lä, kysy­mys on kysyt­ty useam­man ker­ran. Vas­taus­ta ei ole tul­lut aiem­min, joten tur­ha odot­taa sel­lais­ta nyt­kään. Tus­kin haluai­sim­me myös­kään lää­kä­rien, opet­ta­jien, bus­si­kus­kien jne. otta­van lep­poi­sam­min. Näi­tä voi­si lue­tel­la tusinoittain.

    Pikem­min voi kysyä, mit­kä ovat sel­lai­sia ammat­ti­ryh­miä, että tämä ajat­te­lu yleis­täen sovel­tui­si niihin.

    Rans­kas­sa kokeil­tiin työ­vii­kon lyhen­tä­mis­tä ja työn jaka­mis­ta, kokei­lu oli ymmär­tääk­se­ni kan­san­ta­lou­del­li­sel­ta tulok­sel­taan fiasko.

    Se “krää­sä” ei edel­leen­kään ole teh­dyn työn mää­rän kysy­mys, vaan kysyn­täm­me kysy­mys, kulu­tus­va­lin­to­jem­me, kult­tuu­rim­me jne.
    Jos oli­sim­me ihmi­si­nä fik­sum­pia, niin kysyn­täm­me koh­dis­tui­si eri­lai­siin tuot­tei­siin, näi­tä tuot­tei­ta sil­loin tuo­tet­tai­siin, eikä “krää­sää”. Voi­sim­me toki kui­ten­kin teh­dä enem­män töi­tä. Eri kysy­mys. Näi­den sekoit­ta­mi­nen mis­saa poin­tin pahasti.

    Lep­poi­sam­min otta­va yhteis­kun­ta on jos­sa­kin suur­ten ikä­pol­vien, glo­baa­lin vau­ras­tu­mi­sen ja tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen tuol­la puolen.

    Osmol­la on seas­sa hyviä aja­tuk­sia, mut­ta koko­nai­suu­des­ta puut­tuu konkretia.

  11. Hen­ki­lö­kun­ta hakeu­tuu pois ter­vey­den­huol­lon teh­tä­vis­tä, kos­ka työ­teh­tä­vien ja työs­tä mak­se­tun pal­kan välil­lä on lii­an suu­ri kuilu.

    Tuot­ta­vuu­den lisää­mi­nen on siis ter­vey­den­hoi­toa­lan työ­voi­ma­pu­lan syy.

    Siis: joko lisää palk­kaa eli lisää kus­tan­nuk­sia tai vähem­män töi­tä, enem­män hoi­ta­jia ja vähem­män kus­tan­nuk­sia. Työ­ajan lyhen­tyes­sä voi­daan alkaa puhua todel­li­ses­ta tuot­ta­vuu­den kas­vus­ta, sil­lä nyt tuot­ta­vuu­den kas­vun tulok­sel­li­suut­ta vähen­tää tuot­ta­vuu­den kas­vun aiheut­ta­mat hai­tak­keet: sai­ras­lo­mat, mie­len­ter­vey­son­gel­mien lisään­ty­mi­nen, hen­ki­löi­den tur­ha kou­lut­ta­mi­nen hei­dän hakeu­tues­sa muil­le aloil­le jne.

    Ongel­ma­na on, ettei koko­nai­sa­na­lyy­siä eri sek­to­rei­den ris­tik­käis­vai­ku­tuk­sis­ta ole teh­ty ja otet­tu huo­mioon koko­nais­kus­tan­nus­ten arvioinneissa.

  12. Täy­tyy esim. pitää yllä kah­den ihmi­sen osaa­mis­ta sii­nä mis­sä ennen riit­ti yhden kou­lut­ta­mi­nen ja muu “päi­vit­tä­mi­nen”. Kah­den ihmi­sen välil­lä voi tul­la infor­maa­tio­kat­kok­sia, jot­ka näky­vät työn jäl­jes­sä. Jos­kus vas­tuu­ky­sy­myk­set muo­dos­tu­vat han­ka­lik­si, jos teh­tä­vää hoi­taa kak­si ihmis­tä. Työ­nan­ta­jal­le on usein talou­del­li­ses­ti edul­li­sem­paa pitää vain yhtä työn­te­ki­jää. Jne.”

    Suu­rin osa näis­tä voi­daan kor­ja­ta teke­mäl­lä kou­lut­ta­mi­nen ja sivu­ku­lut sel­lai­sik­si, että useam­man ihmi­sen palk­kaa­mi­nen on myös työ­nan­ta­jan kan­nal­ta jär­ke­vää tai aina­kin yhtä hyvä vaih­toeh­to kuin yli­työl­lis­tää yksi ihmi­nen. Nyt­kin “työ­tä” tekee useam­pi ihmi­nen (useim­mis­sa yri­tyk­sis­sä, ilmei­ses­ti nyt ajat­te­let että työ jakau­tuu luon­nol­li­ses­ti yksit­täi­sik­si “töik­si” jot­ka on annet­ta­vis­sa yhdel­le ihmi­sel­le. Tosin näyt­tää uutis­ten perus­teel­la sil­tä, että yli­töi­tä tee­te­tään “pal­jon” mak­sa­mat­ta yli­työ­kor­vauk­sia, kyl­lä­hän se työ­nan­ta­jal­le kannattaa.…

  13. Ris­tik­käis­vai­ku­tus­ten analyyseistä,

    Syy mik­si eri teki­jöi­den kes­ki­näi­siä vai­ku­tuk­sia ei ole ana­ly­soi­tu, on, että täl­lais­ta ana­lyy­siä ei voi­dä teh­dä tie­teel­li­ses­ti mie­lek­kääs­ti, kos­ka ver­tai­lus­ta tulee tilas­tol­li­ses­ti lii­an moni­mut­kai­nen, jol­loin sen luo­tet­ta­vuus kärsii.

    Täl­löin ainoa mah­dol­li­suus on käyt­tää ns. ter­vet­tä jär­keä, mut­ta kos­ka tätä ei voi­da käyt­tää bud­jet­tien laa­ti­mi­ses­sa, joi­den tulee perus­tua perus­tel­tuun tie­toon, olem­me var­sin kum­mal­li­ses­sa tilanteessa.

    Tilan­ne on ana­lo­gi­nen koko 1900-luvun jat­ku­neel­le tilan­teel­le, jos­sa kulut­ta­mi­sen hait­ta­vai­ku­tuk­sia ei ole las­ket­tu osak­si BKT:tä.

    Voim­me­ko siis vain päät­tää, että tulee hal­vem­mak­si mak­saa lai­tos­huol­ta­jal­le työs­tä kuin työt­tö­myy­des­tä lieveilmiöineen?

    En tie­dä yhtä­kään menes­ty­nyt­tä yhteis­kun­ta­mal­lia, joka oli­si perus­tu­nut muu­hun kuin vah­vaan jul­ki­seen kulut­ta­mi­seen yksi­tyis­yrit­tä­mi­sen ohel­la. Näin on sik­si, että mark­ki­nat eivät yksin pys­ty hoi­ta­maan suu­ren mit­ta­luo­kan resurs­sien allo­koin­neis­ta. Näin on sik­si, että mark­ki­nat eivät väli­tä tie­toa epä­koh­dis­ta. Ne eivät ker­ro, mihin kysyn­tää ei tah­do­ta koh­den­taa. Mark­ki­nat välit­tä­vät tie­toa ainoas­taan sii­tä, mitä tah­do­taan kulut­taa. Täs­tä ei seu­raa, että tie­to sii­tä mitä ei tah­do­ta kulut­taa välit­tyi­si sen infor­maa­tion avul­la mitä tah­do­taan kuluttaa.

    Tie­to sii­tä mitä ei tah­do­ta kulutt­taa välit­tyy siis vero­tuk­sen kaut­ta. Tämä on myös intui­tii­vi­ses­ti tot­ta. Verot­han ovat jotain mitä emme tah­do, kos­ka ne kulu­te­taan koh­tei­siin joi­hin emme haluai­si nii­tä käyt­tää. Näin ollen vero­ja käy­te­tään johon­kin epä­miel­lyt­tä­vään. Emme läh­tö­koh­tai­ses­ti halua tie­dos­taa ongel­mia, kos­ka ne tun­tu­vat epämiellyttäviltä.

    Vero­tu­lo­jen mini­moi­mi­nen on siis häi­riö markkinamekanismissa.

  14. Tar­koi­tat var­maan sanoa, että pie­ni­palk­kai­set arvos­ta­vat enem­män mate­ri­aa­lis­ta hyvin­voin­tia suh­tees­sa vapaa-aikaan?”

    He arvos­ta­vat läm­min­tä asun­toa ja ruo­kaa. Pie­ni­tu­loi­sen kulu­tuk­ses­ta 60–70 % menee asu­mi­seen ja n 20 % ruokaan

  15. Mik­si työ­ai­ko­jen lyhe­tes­sä eli lep­pois­tet­taes­sa vero­tu­lo­jen ker­ty­män tuli­si pysyä ennal­laan? Downs­hif­tauk­sen logiik­ka­han on esi­mer­kik­si sii­nä, että jos nyt olen 8–9 h töis­sä, lap­se­ni on tar­has­sa saman ajan, ja tar­han­tä­dil­le täy­tyy mak­saa verois­ta palk­kaa 8–9 h. Jos olen töis­sä 4–5 h tai töis­sä vain kol­me­na päi­vä­nä vii­kos­sa, lap­se­ni­kaan ei ole tar­has­sa tuol­loin, ja tar­han­tä­dil­le­kään ei tar­vit­se mak­saa palkkaa. 

    OK, erit­täin suo­ra­vii­vais­tet­tu esi­merk­ki (eikä minul­la edes ole lap­sia). Mut­ta työ­ai­ko­jen lyhen­tä­mi­ses­sä on se perus­idea, että myös jul­kis­ten pal­ve­lu­jen kulu­tus vähe­nee ja vero­va­ro­jen kulu­tus pie­ne­nee. Sil­loin pie­nem­mät vero­ker­ty­mät eivät haittaa. 

    Suu­rim­man ymmär­ry­son­gel­man minul­le tuot­taa se, että mik­si työ­te­hon ja tuot­ta­vuu­den kas­vu ei nyky­ään lain­kaan näy lisään­ty­nee­nä vapaa-aika­na. Tuot­ta­vuus on kas­va­nut 70-luvul­ta kaksin‑, tai kol­min­ker­tai­sek­si, mut­ta sil­ti ihmi­set teke­vät ihan yhtä pal­jon tai enem­män töi­tä kuin sil­loin­kin. Voi­si­ko joku pereh­ty­neem­pi valais­ta, mitä tai ketä me oikein ruo­kim­me täl­lä kas­va­neel­la tehokkuudella?

  16. az: “Tus­kin haluai­sim­me myös­kään lää­kä­rien, opet­ta­jien, bus­si­kus­kien jne. otta­van lep­poi­sam­min. Näi­tä voi­si lue­tel­la tusinoittain.”

    Minä kyl­lä haluai­sin, että minua leik­kaa­va lää­kä­ri ei oli­si stres­saan­tu­nut ja uni­va­jees­ta kär­si­vä, siis oli­si lep­poi­sam­min otta­va. Sama kos­kee bus­si­kus­kia jne.
    Näi­tä voi­si lue­tel­la tusinoittain.

  17. Kuin­ka sat­tui­kaan, juu­ri äsket­täin oli jut­tu kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­jen pal­kat­to­mis­ta ylitöistä.

    http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/11/17/2800-ekk–nain-paljon-tyohullu-menettaa/201015960/139

    Eli voi­si­ko ns. lep­pois­ta­mi­nen olla käy­tän­nös­sä kiel­täy­ty­mis­tä pal­kat­to­mas­ta työn­teos­ta? Tai sopeu­tu­mis­ta sii­hen, että töi­tä ei ole­kaan tar­jol­la? Eikö “lep­pois­ta­mal­la” itsen­sä työ­kun­nos­sa pitä­mi­nen ole parem­pi vaih­toeh­to kuin palaa lop­puun töis­sä tai masen­tua ja tyl­sis­tyä työttömänä? 

    Mitä työn jaka­mi­sen estei­siin tulee, kom­mu­ni­kaa­tion kehit­tä­mi­seen on ole­mas­sa pal­jon hyviä kei­no­ja ja kor­kea­kou­lu­te­tut, alas­taan kiin­nos­tu­neet ovat oppi­mis­ky­kyi­siä ja koulutusmyönteisiä. 

    Asian­tun­ti­joil­ta ei tar­vit­se ottaa asian­tun­ti­jan töi­tä pois, sil­lä jos asian­tun­ti­joil­ta ote­taan pois kaik­ki OTO teh­tä­vät hal­lin­nol­li­set ym. jutut, löy­tyy töi­tä jol­le­kin hal­lin­non ammat­ti­lai­sel­le. Ja taas saa­tiin töi­tä jaetuksi.

    Kuin­ka työn jaka­mi­nen voi tul­la kal­liim­mak­si, jos kah­den tai kol­men yli­työl­lis­te­tyn työt jae­taan yhdel­le lisäih­mi­sel­le, jol­loin väsy­neen ryh­män sijas­ta saa­daan vir­keä, tuot­ta­va ryh­mä, val­tio sääs­tää tuki­ku­lut ja saa vero­tu­lot? Yri­tyk­set saa­vat oman­sa pois kohon­nee­na tuot­ta­vuu­te­na, sil­lä yli­työ­tun­te­ja har­voin teh­dään täy­del­lä työteholla.

  18. Osmo, en ymmär­rä. teh­dään­kö mais­sa hen­keä koh­ti vai koko­nai­suu­te­na “yhtä pal­jon työ­tä”? Vai onko ruot­sa­lais­ten tuot­ta­vuus (työtä/tunti) korkeampi?

    Ruot­sis­sa ja Suo­mes­sa teh­dään­työi­käis­tä koh­den yhtä pal­jon työ­tun­te­ja vuo­des­sa. Suo­mes­sa yhtä työs­sä ole­vaa koh­den työ­teun­te­ja tulee enem­män, mut­ta Ruot­sis­sa useam­pi on töissä.

  19. Osmo: et käsit­te­le teks­tis­sä­si jul­ki­sen sek­to­rin ongel­mia esi­mer­kik­si riit­tä­vän suu­ren ter­vey­den­huol­lon hen­ki­lös­ton saa­mi­ses­sa, kun hen­ki­lö­kun­ta halu­aa lep­pois­taa elä­mään­sä lyhem­piin työviikkoihin. 

    Lää­kä­ri­pu­la joh­tuu suu­rel­ta osin täs­tä. Lää­kä­rit ovat lyhen­tä­neet jär­jet­tö­män pit­kiä työ­viik­ko­jaan lähem­mäs normaalia.

  20. az:
    “Rans­kas­sa kokeil­tiin työ­vii­kon lyhen­tä­mis­tä ja työn jaka­mis­ta, kokei­lu oli ymmär­tääk­se­ni kan­san­ta­lou­del­li­sel­ta tulok­sel­taan fiasko.”

    Rans­kas­sa on maa­il­man kor­kein työn tuot­ta­vuus. Jos kysy­mys on fias­kos­ta, syy­tä pitää etsiä muu­al­ta kuin talou­del­li­sis­ta syistä.

  21. Rai­mo K,

    Kuin­ka moni bus­si­kus­ki on aja­nut ojaan sen takia, että tekee lii­kaa töi­tä ja on sen takia väsy­nyt? Jos bus­si­kus­kit teki­si­vät 30 tun­nin lep­pois­ta viik­koa, niin tulok­se­na oli­si jul­ki­sen lii­ken­teen kriisiytyminen.

    Kirur­geil­le voi sat­tua jos­kus väsy­myk­sen joh­dos­ta hoi­to­vir­hei­tä, mut­ta pal­jon pahem­pi oli­si ter­vey­den kan­nal­ta tilan­ne, jos­sa kirur­gien ottaes­sa lep­poi­sas­ti esi­mer­kik­si syö­pä- ja sydän­leik­kaus­ten jonot rupe­ai­si­vat pidentymään.

    Entä sit­ten hoi­ta­jien lep­pos­te­luun vaih­ta­mi­nen ja sen vai­ku­tus esi­mer­kik­si vanhustenhoidossa?

    Opet­ta­jien lep­poi­sas­ti otta­mi­nen vir­ka­va­pai­ta lisää­mäl­lä, jol­loin jou­du­taan joko palk­kaa­maan kou­lut­ta­mat­to­mia sijai­sia tai kas­vat­ta­maan luok­ka­ko­ko­ja, jot­ka jo nyt ovat peda­go­gi­ses­ti kes­tä­vyy­den rajoil­la tai ylitse?

    En usko, että saat täs­tä uskot­ta­vaa argu­ment­tia aikaiseksi.

    Lep­poi­san yhteis­kun­nan sijaan pitäi­si kes­kus­te­lu koh­dis­taa kult­tuu­riin. Se on tar­koi­te­tun ilmiön kan­nal­ta pal­jon tär­keäm­pi ja hal­lit­se­vam­pi tekijä.

  22. Lää­kä­ri­pu­la joh­tuu suu­rel­ta osin täs­tä. Lää­kä­rit ovat lyhen­tä­neet jär­jet­tö­män pit­kiä työ­viik­ko­jaan lähem­mäs normaalia.”

    Jou­duin käy­mään ova­nie­mel­lä yksi­tyi­sen lää­kä­ria­se­man vas­taa­no­tol­le, eihän se Suo­mes­sa käy, että voi käy­dä jul­ki­sel­la muu­al­la kuin yhteis­kun­nan mää­rää­mäl­lä asemalla.
    Kat­se­lin sii­nä sei­näl­lä ole­vaa lää­kä­ri­lis­taa ja tun­nis­tin suu­rim­man osan jul­ki­sen sek­to­rin lääkäreiksi.

    Eli lää­kä­rit ovat lep­pois­ta­neet jul­ki­sen sek­to­rin työ­tä ja siir­tä­neet vapaa-ajan yksi­tyi­sel­le vastaanotolle.

    Kär­jis­te­tys­ti voi sanoa, että aamul­la pis­te­tään poti­lai­ta jonoon ja ilta­päi­väl­lä kat­so­taan monel­la­ko oheis­tä on varaa tul­la yksi­tyi­sel­le vastaanotolle.

  23. Mies­lää­kä­rein työ­ai­ka näkyi ole­van neli­sen vuot­ta sit­ten 43 ja nais­lää­kä­rien 39 tun­tia. Nais­ten ja mies­ten työ­ajan ero on ylei­ses­ti ottaen samaa luok­kaa. Nai­sil­la on myös sel­väs­ti enem­män vuo­si- ja mui­ta­kin lomia. Vuo­rot­te­lu­va­paa­ta nai­set esi­mer­kik­si käyt­tä­vät kak­si ker­taa useam­min kuin miehet.

    Nai­set ovat onnel­li­sem­pia kuin mie­het, mikä var­mas­ti­kin joh­tuu osin pie­nem­mäs­tä työ­taa­kas­ta. Lep­pois­ta­mi­nen ei sinän­sä ole huo­no idea.

    Ongel­ma on, että nais­ten lep­poi­sam­pi elä­mä ei ole ilmais­ta, vaan se pitää mas­kaa yksi­tyi­sil­lä ja jul­ki­sil­la tulon­sii­roil­la. Jos mie­het ryh­ty­vät lep­pois­ta­maan nais­ten tavoin, on kai sel­vää, että tulon­siir­to­jen mak­sa­jia ei löy­dy. Ei voi löy­tyä, jos sit­ten nais­ten työ­taak­kaa ei lisä­tä, mikä on kai mah­do­ton ajatus. 

    Mie­hil­lä lep­pois­ta­mi­nen sujuu­kin usein eri latu­ja. Jää­dään työt­tö­mik­si, tulee avio­ero, asun­to menee alta ja niin pois päin. Sit­ten on aikaa lep­poi­sil­le perus­har­ras­tuk­sil­le. Tut­ki­mus­ten mukaan vain mie­hen onnel­li­suu­den ja ter­vey­den kan­nal­ta kaik­kein tuhoi­sin­ta on sosi­aa­li­sen ase­man mene­tys. Toki on toi­ses­sa ääri­pääs­sä muu­ta­ma kou­ral­li­nen rik­kai­ta tai muu­ten hyvä­osai­sia mie­hiä­kin, jot­ka osaa­vat lep­pois­taa hal­li­tus­ti ja joil­la on sii­hen varaa.

    Täs­sä saat­taa olla tasa-arvo­ky­sy­mys, joka pitäi­si ottaa huo­mioon: tapah­tuu­ko lep­pois­tu­mi­nen niin, että nais­ten hyvin­voin­ti lisään­tyy ja mies­ten vähenee?

  24. Pis­to: “Asian­tun­ti­joil­ta ei tar­vit­se ottaa asian­tun­ti­jan töi­tä pois, sil­lä jos asian­tun­ti­joil­ta ote­taan pois kaik­ki OTO teh­tä­vät hal­lin­nol­li­set ym. jutut, löy­tyy töi­tä jol­le­kin hal­lin­non ammat­ti­lai­sel­le. Ja taas saa­tiin töi­tä jaetuksi.”

    Ei toi­mi noin. Vii­me vuo­si­kym­men­net hal­lin­non resurs­se­ja on jul­ki­sel­la sek­to­ril­la lisät­ty yli kai­ken koh­tuu­den, lop­pu­tu­lok­se­na suo­rit­ta­val­la por­taal­la ml. asian­tun­ti­jat on entis­tä enem­män hal­lin­nol­lis­ta työ­tä eikä lop­pua täl­le kehi­tyk­sel­le näy. Hal­lin­to gene­roi työ­tä itsel­leen, ja nyt tek­nii­kan kehit­tyes­sä ulkois­taa suo­rit­ta­vat työt pal­ve­lu­jen käyt­tä­jil­le voi­dak­seen itse kes­kit­tyä muka­vam­piin tehtäviin.

  25. Kjr63,

    Mik­si syi­tä pitäi­si etsiä muu­al­ta kuin talou­del­li­sis­ta syis­tä? Talous­tut­ki­jat nime­no­maan sekä työ­nan­ta­ja­puo­li ovat syyt­tä­neet 35-tun­nin työ­viik­koa epä­on­nis­tu­neek­si, ja lakia on sit­tem­min (vuo­den 2000 jäl­keen) lie­ven­net­ty. Kri­ti­soi­jat kat­so­vat, että työ­vii­kon lyhen­tä­mi­nen ei juu­ri lisän­nyt työ­paik­ko­jen mää­rä, joh­tuen osin sii­tä, että se teki yri­tyk­sil­le työn­te­ki­jöi­den palk­kaa­mi­sen aiem­paa kan­nat­ta­mat­to­mam­mak­si. Toi­sek­seen yri­tyk­set, jot­ka kil­pai­le­vat glo­baa­leil­la mark­ki­noil­la (ja toi­si­aan vas­taan) eivät halun­neet kui­ten­kaan tin­kiä tulok­sen­te­ke­mi­ses­tään, ja tämä joh­ti pai­nei­siin kiris­tää työ­te­hok­kuut­ta työ­tun­tia koh­den (täs­tä osin joh­tuen tuo mai­nit­se­ma­si rans­ka­lai­sen työn tuottavuus).

    Onhan täs­tä väi­tel­ty pal­jon. Minus­ta tilas­tot (ja ihan perus­jär­kei­ly) tuke­vat krii­ti­koi­den kantaa.

    Yri­tys lep­poi­sam­man työn­te­ke­mi­sen pakot­ta­mi­sek­si lain­sää­dän­nöl­li­ses­ti, kuten Rans­kan vasem­mis­to yrit­ti, ei ole järkevää.

  26. Osmo, muka­vaa että kom­men­toit. Haluan täs­men­tää omas­ta kan­nas­ta­ni seu­raa­van asian. Minä­hän en vapaa­mie­li­se­nä eko­no­mis­ti­na ole oikeas­taan mitään vah­vaa miel­tä sii­tä, tulee­ko yhteis­kun­nan olla työ­hul­lu pit­kän työ­ajan yhteis­kun­ta vai lepp­poi­sam­pi lyhyen työ­ajan yhteis­kun­ta (viih­dyn ehkä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti työyh­teis­kun­nas­sa, luu­len että se tekee hyvää minul­le, mut­ta se olkoon sivua­sia). Enkä minä aio ketään yrit­tää “vakuut­taa” pit­kän työajan/työuran vält­tä­mät­tö­myy­des­tä. Mut­ta eko­no­mis­tin vel­vol­li­suus on tie­tys­ti muis­tut­taa täl­lä het­kel­lä ilmei­ses­tä ulkois­vai­ku­tuk­ses­ta jota sinä­kin ansiok­kaas­ti pidät esil­lä: vapaa-ajan pri­vaat­ti kus­tan­nus on alhai­sem­pi kuin yhteis­kun­nal­li­nen kus­tan­nus. Sik­si kan­sa­lais­ten pre­fe­rens­sit eivät toteu­du opti­maa­li­sel­la taval­la. Toi­sin sanoen, voi­si olla kai­kil­le hyö­dyl­lis­tä että joten­kin sovit­tai­siin pitemm­mäs­tä työajasta/työurasta sekä alhai­sem­mis­ta verois­ta ja/tai parem­mis­ta palveluista.

    Lisäk­si minus­ta näyt­tää sil­tä, että suo­ma­lai­sil­la on myös hyvin kor­kea ambi­tio­ta­so jul­kis­ten pal­ve­lu­jen suh­teen. Koen tar­peel­li­sek­si muis­tut­taa sii­tä, että tämä ambi­tio ei ole kon­sis­tent­ti lep­pois­ta­mis­pyr­ki­myk­sen kans­sa. Edes­sä voi muu­ten olla sel­lai­nen jul­ki­sen infra­struk­tuu­rin ja pal­ve­lu­jen rap­peu­tu­mi­nen rahoi­tus­krii­sin kaut­ta, jota kukaan ei itse asias­sa halua. 

    Täl­lä ei tie­tys­ti ole mitään teke­mis­tä krää­sän kulut­ta­mi­sen kans­sa, tava­roi­den ja pal­ve­lu­jen kulu­tuso­suu­det ete­ne­vät omia latu­jaan. Mut­ta minun kan­taa­ni vah­vis­taa se, että hoi­to­pal­ve­lut ovat poten­ti­aa­li­ses­ti ääret­tö­män lisä­ky­syn­nän koh­de: van­he­ne­va väes­tö halu­aa yhä sofis­ti­koi­tu­neem­pia ja kal­liim­pia syö­pä- ja mui­ta hoi­to­ja, ja jul­ki­nen val­ta jou­tuu nii­tä tar­joa­maan. Sama kos­kee mui­ta van­hus­ten aut­ta­mi­seen liit­ty­viä pal­ve­lu­ja, jois­ta olet ansiok­kaas­ti kir­joit­ta­nut. En näe tule­vai­suu­den­ku­vaa, jois­sa nämä van­he­ne­van väes­tön pre­fe­rens­sit ja lep­pois­ta­mis­pyr­ki­myk­set oli­si­vat sopusoin­nus­sa bud­jet­ti­ra­joi­tuk­sen kanssa.

    Yksi­tyis­tä­mi­nen on tie­tys­ti yksi hyvin toden­nä­köi­nen tie. Mut­ta jos ollaan ene­ne­väs­ti yksi­tyis­ten hoi­to­pal­ve­lu­jen varas­sa, pitää mark­ki­na­me­ka­nis­mi toden­nä­köi­ses­ti huo­len sii­tä että aika pit­kää päi­vää saa­daan pais­kia ja kau­an. USA:ssahan pal­ve­lut ja eläk­keet ovat enem­män pri­vaa­til­la poh­jal­la, ja siel­lä ei toti­ses­ti ilme­ne ihmeem­pää leppoistamista.

  27. Suo­mi lyhe­tää työ­ai­kaa myös työt­tö­myy­den kaut­ta. TEM tilas­to­jen, Heik­ki Räi­sä­sen esi­tyk­sen, mukaan työt­tö­myys­jak­so­ja alkoi vuon­na 2007 n 800000 kun vas­taav luku oli 1980 luvul­la n 400000.
    Tämä työ­apaik­ko­jen kir­nua­mi­nen vähen­tää työ­mää­rää vuo­sit­tain 215000 htv eli n 340 mil­joo­naa työtuntia.

    Työ­uras­ta tulee n 3–4 vuot­ta lyhyempi.
    pää­el­le tule­vat syr­jäy­ty­neet ja pitkäaikaistyöttömät .

    Suo­men jul­ki­nen sek­to­ri on rei­lus­ti pie­nem­pi kuin Tans­kas­sa tai Ruot­sis­sa . Kos­ka jul­ki­nen sek­to­ri on vakaam­pi työ­an­ta­ja niin muis­sa Poh­jois­mais­sa ikään­ty­nei­den ja vajaa­kun­tois­ten työs­sä­käyn­tias­te on kor­keam­pi ja sitä kaut­ta myös työllisyysasteet.

    Suo­mes­sa työ­kuor­ma jakaan­tuu huo­mat­ta­vas­ti epä­ta­sai­sem­min ja eläk­kel­le työn­ne­tään aikaisemmin

  28. Rans­kas­sa kokeil­tiin työ­vii­kon lyhen­tä­mis­tä ja työn jaka­mis­ta, kokei­lu oli ymmär­tääk­se­ni kan­san­ta­lou­del­li­sel­ta tulok­sel­taan fiasko.”

    Tuoss­sa hyvä artik­ke­li Rans­kan työ­ajan lyhennyksestä.
    Työ­ai­ka lyhe­ni vain vähän, kos­ka lyhen­nys­tä ei sovel­le­ta pik­ku­yri­tyk­siin, joi­den pal­ve­luk­ses­sa on puo­let työvoimasta

    http://www.talouselama.fi/uutiset/article160299.ece

  29. Kjr63: “Rans­kas­sa on maa­il­man kor­kein työn tuot­ta­vuus. Jos kysy­mys on fias­kos­ta, syy­tä pitää etsiä muu­al­ta kuin talou­del­li­sis­ta syistä.”

    Rans­ka on vas­ta kuu­den­te­na — hyvä saa­vu­tus sekin. Ykkö­se­nä on Luxem­burg ja kak­ko­se­na Nor­ja. Aikai­sem­min esit­tä­mä­ni käsi­tys hin­noi­te­lus­ta tuot­ta­vuu­den edis­tä­jä­nä näyt­täi­si vahvistuvan.

  30. az: “Rai­mo K, Kuin­ka moni bus­si­kus­ki on aja­nut ojaan sen takia, että tekee lii­kaa töi­tä ja on sen takia väsy­nyt? Jos bus­si­kus­kit teki­si­vät 30 tun­nin lep­pois­ta viik­koa, niin tulok­se­na oli­si jul­ki­sen lii­ken­teen kriisiytyminen.”

    En tie­dä, kuin­ka moni on aja­nut ojaan — kuin­ka monen pitäisi?
    Yksit­täis­ten kus­kien työ­ajal­la ei ole pal­jo­kaan teke­mis­tä lii­ken­teen krii­siy­ty­mi­sen kanssa.

  31. TomiA: “Jos mie­het ryh­ty­vät lep­pois­ta­maan nais­ten tavoin, on kai sel­vää, että tulon­siir­to­jen mak­sa­jia ei löydy.”

    Mitäs sel­vää sii­nä on? Sinän­sä toki on sel­vää, kuka tulon­siir­rot mak­saa: veronmaksajat.
    Vie­lä sel­vem­pää on tode­ta, että eihän sii­tä mitään tulon­siir­to­ja tule: lyhyem­pi työ­ai­ka, ohuem­pi palk­ka­pus­si — kuvaan­nol­li­ses­ti, tietenkin.

  32. Osmo, muka­vaa että vas­taat. Täs­men­nän vie­lä vähän kan­taa­ni. Minul­la ei vapaa­mie­li­se­nä ihmi­se­nä tie­tys­ti ole mitään vah­vaa näke­mys­tä sii­tä, mil­lai­nen yhteis­kun­nan “pitäi­si” olla — siis kovan työn yhteis­kun­ta vai lep­poi­sa lyhyen työ­ajan yhteis­kun­ta. Minul­la ei val­lan­kaan ole ihmeem­piä halu­ja “vakuut­taa” ketään työyh­teis­kun­nan iha­nuu­des­ta. Itse viih­dyn työyh­teis­kun­nas­sa, luu­len että se tekee minul­le hyvää, mut­ta tuo olkoon sivuasia. 

    Mut­ta eko­no­mis­ti­na pidän tar­peel­li­se­na koros­taa nyt val­lit­se­vaa ilmeis­tä eks­ter­na­li­teet­tia eli ulkois­vai­ku­tus­ta: vapaa-ajan pri­vaat­ti hin­ta on nyt var­mas­ti pal­jon alhai­sem­pi kuin sen yhteis­kun­nal­li­nen hin­ta. Sik­si talous voi tuot­taa lop­pu­tu­lok­sen, joka ei vas­taa kan­sa­lais­ten toi­vei­ta. Voi­si siis olla Pare­to-paran­nus, jos joten­kin sovit­tai­siin pitem­mäs­tä työajasta/työurasta ja samal­la alhai­sem­mis­ta verois­ta ja/tai parem­mis­ta pal­ve­luis­ta. Aina­kin voi­si luo­pua ilmei­sis­tä vapaa-ajan sub­ven­tiois­ta kuten vuo­rot­te­lu­va­paas­ta tai työttömyyseläkeputkesta.

    Kan­sa­lai­set toi­vo­vat pal­jon vapaa-aikaa. Mut­ta he näyt­tä­vät toi­vo­van myös hyviä jul­ki­sia pal­ve­lu­ja ja sosi­aa­li­tur­vaa. Minus­ta eko­no­mis­tien pitää muis­tut­taa, ettei­vät nämä toi­veet ole kes­ke­nään kon­sis­tent­te­ja, tai aina­kaan minä en tie­dä miten ne yhdis­tet­täi­siin jul­ki­sen talou­den bud­jet­ti­ra­joi­tuk­seen (joka ei voi jous­taa, muu­ten on edes­sä Krei­kan tie).

    Täl­lä ei ole mitään teke­mis­tä “krää­sän” (tava­ran) kulut­ta­mi­sen kans­sa, tava­roi­den ja pal­ve­lui­den kulu­tuso­suu­det kehit­ty­vät omia latu­jaan. Mut­ta minun näke­mys­tä­ni tukee mie­les­tä­ni se, että ter­veys­pal­ve­luis­sa on poten­ti­aa­li­ses­ti ääre­tön kysyn­nän läh­de. Kan­sa­lai­set halua­vat pysyä hen­gis­sä pit­kään ja kysy­vät entis­tä kal­liim­pia syö­pä- ja mui­ta hoi­to­ja. Sekä myös mui­ta van­huu­teen liit­ty­viä hoi­va­pal­ve­lu­ja, kuten olet ansiok­kaas­ti kir­jois­sa­si ana­ly­soi­nut. Tämä kas­va­va kysyn­tä ja eli­niän pite­ne­mi­nen edel­lyt­tä­vät elä­keiän nousua eivät­kä anna juu­ri tilaa kes­ki­työ­ajan lyhen­tä­mi­sel­le. Olen huo­lis­sa­ni sii­tä, että tätä ei oikein tie­dos­te­ta ja edes­sä on sel­lai­nen pal­ve­lu­jen ja infra­struk­tuu­rin rahoi­tuk­sel­li­sen rapau­tu­mi­sen tie jota itse asias­sa myös­kään kan­sa­lai­set eivät halua.

    Lep­poi­suusyh­teis­kun­taa toi­vo­vien on siis hyvä tie­dos­taa, että toi­veen toteu­dut­tua voi tul­la ikä­viä yllä­tyk­siä: ei ole­kaan varaa sii­hen kal­lii­seen syö­pä­hoi­toon, ja van­hain­ko­dis­sa saa virua vai­pois­saan ilman hoitoa.

    Pal­ve­lu­jen yksi­tyis­tä­mi­nen on var­maan yksi toden­nä­köi­nen tie. Mut­ta sil­loin var­maan pais­ki­taan myös pit­kää päi­vää ja van­hak­si asti, jot­ta nuo pal­ve­lut oli­si varaa ostaa. Kat­so vaik­kaa USA:ta, jos­sa pal­ve­lut ja eläk­keet ovat enem­män yksi­tyi­siä jär­jes­te­ly­jä: siel­lä ei voi havai­ta ihmeem­pää leppoistamista!

  33. Mitäs sel­vää sii­nä on? Sinän­sä toki on sel­vää, kuka tulon­siir­rot mak­saa: veronmaksajat.
    Vie­lä sel­vem­pää on tode­ta, että eihän sii­tä mitään tulon­siir­to­ja tule: lyhyem­pi työ­ai­ka, ohuem­pi palk­ka­pus­si – kuvaan­nol­li­ses­ti, tietenkin.”

    Sovi­taan ensin, että pide­tään työ­ajan pituut­ta lep­pois­tu­mis­mit­ta­ri­na (kuten tääl­lä teh­dään ja mikä toi­mii kai aika hyvin). 

    Sit­ten kat­so­taan, mikä mah­dol­lis­taa nais­ten lyhyem­män työ­ajan. Kuten kir­joi­tin, vas­taus on osin yksi­tyi­set ja jul­ki­set tulon­siir­rot. Näi­tä tulon­siir­to­ja tapah­tuu esi­mer­kik­si mie­hel­tä vai­mol­le, val­tiol­ta äideil­le (ja muu­ten­kin nai­sil­le enem­män kuin mie­hil­le, esi­mer­kik­si opis­ke­li­joil­le) ja yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta jul­ki­sel­le (päi­vit­täi­nen työ­ai­ka usein lyhyem­pi, lomat pari, kol­me viik­koa pidem­mät ja pite­ne­vät työn­te­ki­jöi­den vanhetessa). 

    Väit­tee­ni siis kuu­lui, että mie­het eivät voi lep­pois­taa “samal­la taval­la kuin nai­set”. Tämä joh­tuu esi­mer­kik­si sii­tä, että vai­mot eivät suos­tu elät­tä­mään mie­hi­ään samal­la tavoin kuin päin­vas­toin (empii­ri­nen fak­ta), eikä nais­val­tai­nen jul­ki­nen sek­to­ri kyke­ne rahoit­ta­maan mies­val­tai­sen yksi­tyi­sen sek­to­rin lisään­ty­vää vapaa-aikaa (talou­del­li­nen mah­dot­to­muus paris­ta­kin syys­tä). Luu­len myös, että poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä ei ryh­dy voi­mak­kaas­ti aja­maan mies­ten lep­pois­ta­mis­pyr­ki­myk­siä jul­ki­sil­la tulon­siir­roil­la (las­ten saan­tiin liit­ty­vis­sä lomis­sa tosin voi tapah­tua muutoksia). 

    Kysy­myk­se­ni siis kuu­lui, muo­dos­tuu­ko tuos­ta eriar­voi­suu­des­ta lep­pois­tu­mis­ta kos­ke­va tren­di, joka tule­vai­suu­des­sa hei­ken­tää huo­no-osai­sem­man suku­puo­len kes­ki­mää­räis­tä ase­maa entisestään.

    Toki on myös nai­sia, jot­ka eivät tulon­siir­to­ja saa ja jot­ka kär­si­vät lyhyem­män työ­ajan täys­mää­räi­se­nä tili­pus­sin­sa koos­sa. En puhu­nut heistä.

  34. Vaik­ka tämä ikui­nen, aika tyl­sä kisa sii­tä, mil­lä sum­mal­la kukin pär­jää, ei ole kes­kus­te­lun var­si­nai­nen aihe, haluai­sin koma­pa­ta sink­kua, vaik­ka 2000 net­to­na on yhdel­le aika pal­jon, jos ei maa­il­mal­la matkusta.

    Mat­ti Kin­nu­nen sanoi lap­set­to­man parin tar­vit­se­van 3000 euroa net­to­na elääk­seen. Ihan ute­liai­suut­ta­ni kysyn, mihin sitä kek­si­si työn­tää 3000 euroa kuus­sa? Mei­dän­kin vas­ti­ke nousee yli seit­se­mään­sa­taan, mut­ta jos sen jäl­keen käteen jäi­si 1300, sehän tar­koit­tai­si, että molem­mat oltai­siin (aina­kin lähes) kokoai­ka­työs­sä. Mil­lon ja kuin­ka nuo rahat tuh­lai­si? Ja mihin? Ja mik­si ihmeessä?

  35. Vartiainen:“Olen huo­lis­sa­ni sii­tä, että tätä ei oikein tie­dos­te­ta ja edes­sä on sel­lai­nen pal­ve­lu­jen ja infra­struk­tuu­rin rahoi­tuk­sel­li­sen rapau­tu­mi­sen tie jota itse asias­sa myös­kään kan­sa­lai­set eivät halua.”

    Tämä on hyvä point­ti. Pari huo­mio­ta asian tiimoilta:

    1- kes­kus­te­lua joh­ta­vat val­ta­vir­ras­ta poik­kea­vat ideologit
    2- suu­ri ylei­sö hel­pos­ti myö­täi­lee näi­tä näky­myk­siä, mut­ta ei aina ymmär­rä, mitä epä­miel­lyt­tä­viä seu­rauk­sia talou­del­li­sen kas­vun puut­teel­la on käy­tän­nön elämässä

    Eihän nämä aja­tuk­set vie­lä ole pal­joa vih­reän liik­keen ulko­puo­lel­le (ja vas­taa­vien) levin­neet. Ehkä­pä ne jää­vät­kin vain teo­reet­ti­sik­si pohdiskeluiksi.

  36. Soi­nin­vaa­ra näyt­tää tar­joa­van työn jaka­mi­seen perus­tu­vaa “ruot­sa­lais­ta” rat­kai­sua Var­tiai­sen ongel­maan: vero­tu­lot pysy­vät tar­peek­si kor­kei­na, kos­ka lep­pois­tet­tu­jen tilal­le tulee toi­sia teki­jöi­tä. Tätä Var­tiai­nen ei oikein kommentoi.

  37. Vie­lä pari sanaa nais­ten ja mies­ten lep­poi­suuse­ros­ta, täl­lä ker­taa koko eli­niän ajalta. 

    Ensim­mäi­nen ero kai tapah­tuu kou­luiäs­sä. Pojat lep­pois­tu­vat sel­väs­ti tyt­tö­jä enem­män jät­täes­sään useam­min kou­lun kes­ken ja ryh­ty­mäl­lä kokopäivävelttoilijoiksi. 

    Seu­raa­va ero lie­nee armei­ja, joka ei ole kovin lep­poi­saa. Tytöt viet­tä­vät usein lep­poi­sam­man välivuoden.

    Jos perus­kou­lun jäl­keis­tä kou­lu­tus­ta ei pidä työ­nä, tytöil­lä on lep­poi­sam­paa. Nykyi­sel­lä tren­dil­lä kor­kea­kou­luis­sa ei ole poi­kia lain­kaan muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen kuluttua. 

    Toi­saal­ta poi­kien lep­poi­sa nuo­ri­so­työt­tö­myys on sel­väs­ti tyt­tö­jen yleisempää.

    Ongel­ma kor­jau­tuu myö­hem­mäl­lä iäl­lä. Vaik­ka mies­ten työt­tö­myys on nais­ten työt­tö­myyt­tä suu­rem­paa, työl­li­syy­den suh­teen on päinvastoin. 

    Työ­ai­ka on nai­sil­la sel­väs­ti lyhyem­pi, kuten yllä tuli jo mai­nit­tua, ja vuo­si­lo­mat pidem­piä. Lisäk­si nai­sil­la tup­paa ole­maan kai­ken­lai­sia yli­mää­räi­siä tai poik­keuk­sel­li­sia lomia mie­hiä sel­väs­ti enemmän. 

    Ja sai­ras­pois­sao­lo­ja.

    Nai­set elä­köi­ty­vät hiu­kan mie­hiä aikai­sem­min ja elä­vät vuo­si­kausia pidempään.

    Tosin mies­ten kuol­lei­suus on kai­kis­sa ikä­ryh­mis­sä suu­re­maa ja sano­taan­han sitä, että kuo­le­ma kuit­taa uni­ve­lat. Sii­nä mie­les­sä mie­hil­lä on kes­ki­mää­rin sel­väs­ti leppoisampaa.

  38. mar­gui­les kysyy:“mitä tai ketä me oikein ruo­kim­me täl­lä kas­va­neel­la tehokkuudella?”

    Ja az vastaa:“Se “krää­sä” ei edel­leen­kään ole teh­dyn työn mää­rän kysy­mys, vaan kysyn­täm­me kysy­mys, kulu­tus­va­lin­to­jem­me, kult­tuu­rim­me jne.…Jos oli­sim­me ihmi­si­nä fik­sum­pia, niin kysyn­täm­me koh­dis­tui­si eri­lai­siin tuot­tei­siin, näi­tä tuot­tei­ta sil­loin tuo­tet­tai­siin, eikä “krää­sää”. Voi­sim­me toki kui­ten­kin teh­dä enem­män töitä.”

    Kysyn­tä koh­dis­tuu sel­lai­seen, jota mark­ki­noi­daan ja mai­nos­te­taan riip­pu­mat­ta sii­tä, kuin­ka tar­peel­lis­ta tai tar­pee­ton­ta se on. Mark­ki­nat pys­ty­vät mani­pu­loi­maan tar­peet­to­man krää­sän tar­peel­li­sek­si, jos sen tuot­ta­ja saa saa sii­tä voit­toa, jopa niin että sen omis­ta­mi­ses­ta muo­dos­tuu kult­tuu­rim­me osa. Siis enim­mäk­seen täs­sä jär­jes­tyk­ses­sä: ensin luo­daan tuo­te ja vas­ta sit­ten tuot­ta­ja luo sil­le tarpeen.

    Vaik­ka­pa meren­ran­ta­ton­tin kor­kea hin­ta on toki aineet­to­mas­ta, eikä sitä ole tapa­na krää­säk­si kut­sua. Se on kui­ten­kin suu­rel­le jou­kol­le omis­ta­ji­aan krää­sään ver­rat­ta­va, kos­ka se sel­lai­se­naan tuo nau­tin­toa ken­ties har­val­le omis­ta­jal­leen — aina­kaan hin­tan­sa edes­tä. Vas­ta sitä kaut­ta syn­tyy omis­ta­mi­sen motii­vi, että se on sta­tus­sym­bo­li, jol­la osoi­te­taan parem­muut­ta mui­hin näh­den, mikä on myös monen krää­sän tarkoitus.

    Tont­ti on toki vält­tä­mä­tön kuten myös asun­to, mut­ta kuin­ka suun­nat­to­mas­ti ton­tin lisäk­si asun­non mate­ri­aa­leis­sa ja varus­teis­sa voi olla krää­sää. Ja pit­käl­ti sik­si syn­ty­vät asun­to­kuplat seurauksineen.

    Kos­ka olem­me ihmi­siä mei­dän kult­tuu­ris­sam­me, emme voi olla niin fik­su­ja, ettei aina jos­tain omis­ta­mi­ses­ta tai koh­tees­sa­käyn­nis­tä muo­dos­tui­si muo­ti-ilmiö. Sit­ten joku alkaa sil­lä rahas­taa niin, että sen eteen sosi­aa­li­nen pai­ne pakot­taa käyt­tä­jät lep­pois­ta­mi­ses­ta lisä­tie­nes­tiin — ja lisäveroihin.

  39. TomiA: “Toi­saal­ta poi­kien lep­poi­sa nuo­ri­so­työt­tö­myys on sel­väs­ti tyt­tö­jen yleisempää.”

    Mihin perus­tuu aja­tus, että työt­tö­myys oli­si lep­poi­saa? Olet­ko kokeillut?
    Osmon kir­joi­tuk­ses­sa en täl­lais­ta lep­poi­suus­kä­si­tys­tä havainnut.

  40. TomiA: “Tosin mies­ten kuol­lei­suus on kai­kis­sa ikä­ryh­mis­sä suu­re­maa ja sano­taan­han sitä, että kuo­le­ma kuit­taa uni­ve­lat. Sii­nä mie­les­sä mie­hil­lä on kes­ki­mää­rin sel­väs­ti leppoisampaa.”

    Ja tämä­kin vie­lä! Lep­poi­suus ilmei­ses­ti saa­vut­taa opti­min­sa, kun kaik­ki ovat kuol­leet — ja saa­vat tulonsiirtoja.
    Olen myös mel­ko var­ma sii­tä, että moni­kaan ei pidä uni­ve­lan ker­ryt­tä­mis­tä lep­poi­suu­den lisäämisenä.

  41. Nai­set ovat onnel­li­sem­pia kuin mie­het, mikä var­mas­ti­kin joh­tuu osin pie­nem­mäs­tä työ­taa­kas­ta. Lep­pois­ta­mi­nen ei sinän­sä ole huo­no idea. 

    Täy­tyy­pä tähän kom­men­toi­da, miten lep­po­sas­ti meil­lä työ­taak­kaa keven­ne­tään. Minä olen osit­tai­sel­la hoi­to­va­paal­la (30h/vko), mies tekee täyt­tä päi­vää. Täs­tä hyvästä:

    - läh­dem­me yhtä mat­kaa päi­vä­ko­din kaut­ta töihin

    - minä läh­den töis­tä kol­men aikaan: haen lap­set päi­vä­ko­dis­ta, val­mis­tan päi­väl­li­sen ja yri­tän pitää näl­käi­set lap­set rauhallisina
    — mies läh­tee töis­tä puo­li vii­den aikaan, tulee val­mii­seen ruo­ka­pöy­tään, mis­sä las­ten kans­sa yleen­sä jo syöm­me päivällistä

    Että tosi “lep­poi­sa” puo­li­tois­ta­tun­ti­nen, joo. Uskal­tai­sin väit­tää, että työ­ai­kaan­sa lyhen­tä­vä nai­nen kyl­lä vähen­tää myös mie­hen­sä työ­taak­kaa, kun koti­työt ote­taan las­kui­hin mukaan. 

    Mik­si muu­ten se, että meil­lä käy sii­voo­ja ker­ran vii­kos­sa teke­mäs­sä viik­ko­sii­vouk­sen on näis­sä las­kel­mis­sa työ­tä, mut­ta itse teh­tä­vät koti­työt eivät työ­tä olekaan?

  42. Uskal­tai­sin väit­tää, että työ­ai­kaan­sa lyhen­tä­vä nai­nen kyl­lä vähen­tää myös mie­hen­sä työ­taak­kaa, kun koti­työt ote­taan las­kui­hin mukaan. 

    Ja toi­sin päin tiet­ty myös, ja sil­loin­kin, jos puo­li­sot ovat samaa suku­puol­ta ja toi­nen puo­li­sois­ta “lep­pois­taa”. Kun mies oli hoi­to­va­paal­la, oli iha­na tul­la töis­tä val­mii­seen pöytään. 😉

  43. Vapaa-aika­kin voi olla hyö­dy­ke sii­nä kuin mikä vain muu­kin hyö­dy­ke. Aika usein vapaa-aika­na kulu­te­taan enem­män kuin työ­ai­ka­na, joten kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta kyse voi olla oikein posi­tii­vi­ses­ta asiasta.

    Mora­lis­ti­set kysy­myk­set liit­ty­ne­vät sii­hen, että kun yhteis­kun­ta ilmai­sek­si kou­lut­taa ihmi­siä, heil­lä oli­si vel­vol­li­suus teh­dä täy­si työ­ura tai että kuin anne­taan ilmai­sek­si pal­ve­lui­ta, kaik­kien pitäi­si vas­ti­neek­si kan­taa kor­ten­sa yhtei­seen kekoon sata­pro­sent­ti­ses­ti. Nämä kyl­lä tai­ta­vat kum­mu­ta jo men­nees­tä maailmasta.

  44. En nyt ehti­nyt lukea kaik­kia kom­ment­te­ja joten tämä point­ti saat­toi jo tul­la, mut­ta oma empii­ri­nen havain­to­ni on ollut se, että aina­kin lähi­pii­ris­sä­ni nämä kova­tu­loi­se lep­pois­ta­jat ovat ryh­ty­neet lep­pois­ta­maan isol­ta osin sen takia, että heil­lä oli­si enem­män aikaa naut­tia työn­sä hedel­mis­tä ja tämä näkyy nime­no­maan lisään­ty­nee­nä kulu­tuk­se­na (enem­män ulko­na syö­mis­tä, lisää rahaa har­ras­tuk­siin jne.)

  45. >Mat­ti Kin­nu­nen sanoi lap­set­to­man parin tarvitsevan
    > 3000 euroa net­to­na elääk­seen. Ihan
    > ute­liai­suut­ta­ni kysyn, mihin sitä kek­si­si työn­tää 3000 euroa kuussa? 

    en minä tie­dä. Ajat­te­lin vain lait­taa sen ver­ran ylä­kant­tiin, että var­mas­ti pii­saa. Aja­tuk­se­ni oli ja on edel­leen, että kah­den hyvin­kou­lu­te­tun ei tar­vit­se teh­tä koko­päi­vä­työ­tä saa­dak­seen yhteen­sä 3000 euroa kuus­sa net­to­na — eihän sii­hen mene koko kuu­kaut­ta yhdeltäkään.

    Sik­si vaan tuu­ma­sin, että lep­pois­ta­mi­nen on jo nyt useim­mil­le hyvin­kou­lu­te­tuil­le mah­dol­lis­ta, jos vain halua ja intoa on. 

    (3000 euroa saa toki kulu­maan, jos on auto ja vene ja ties mitä har­ras­tuk­sia. Itsel­lä ei ole, joten minul­la tus­kin menee 3000 euroa kuuus­sa — en tosin ole tar­kis­ta­nut pal­jon­ko menee)

  46. Juha­na Var­tiai­nen ja O.S. kir­joit­ti­vat vapaa-ajan pri­vaa­tis­ta ja yhteis­kun­nal­li­ses­ta hinnasta.

    Lep­pois­ta­mi­nen ei tosi­aan ole täy­sin ilmais­ta yhteis­kun­nan kamn­nal­ta, sil­lä osa mene­te­tyis­tä verois­ta pitää kerä­tä toi­sil­ta. Mut­ta pidän suo­ma­lai­sia niin rik­kai­na, että lep­pois­ta­mi­seen on kyl­lä varaa. Emme ole tilan­tees­sa, jos­sa kaik­ki työ­hön kel­paa­vat pitäi­si pakot­taa teke­mään pää­työs­sään pidem­piä päviä kuin mihin he koke­vat voi­mien­sa ja inton­sa riittävän.

    Vas­tuun­tun­toi­nen lep­pois­ta­ja voi myös pitää huo­ta sii­tä, että lep­pois­taa vain sen ver­ran, että mak­saa lep­pois­ta­mi­ses­ta huo­li­mat­ta vero­ja aina­kin oman osuu­ten­sa val­tion menois­ta. Näin hän kan­tai­si yhä kor­ten­sa täy­si­mää­räi­ses­ti yhtei­seen kekoon.

    Yhteis­kun­nan tuli­si tuot­taa jäse­nil­leen hyvin­voin­tia. Lep­pois­ta­mi­nen oli­si monil­le täl­lai­nen nau­tin­to. Tätä hyvin­voin­tia ei kan­na­ta ehkä mak­saa hei­ken­ty­neil­lä terveys‑, sosi­aa­li- tai kou­lu­tus­pal­ve­luil­la (jot­ka ovat myös aika kes­kei­siä suo­ma­lai­sen hyvin­voin­nin tuot­ta­jia). Parem­pi leik­kaus­ten koh­de voi­si olla ylei­nen kulu­tus. Tätä­hän monii lep­pois­ta­ja­kin tie­toi­ses­ti leik­kaa. Tämä tar­koit­taa toki kor­keam­pia vero­ja. Mut­ta jos tämä uusi tasa­pai­no on kan­sa­lai­sil­le koko­nai­suu­te­na aiem­paa mall­lia parem­pi, niin tätä tie­tä on hyvä kulkea.

    Lep­pois­ta­mi­sen myö­tä katoa­vaa työ­pa­nos­ta voi­si myös kor­va­ta. Ensim­mäi­se­nä haki­sin uut­ta työ­tä työt­tö­mis­tä. Suo­mi voi­si siir­tyä nykyi­ses­tä työt­tö­myys­tur­va­ve­toi­ses­ta mal­lis­ta työl­li­syys­ta­kuu­ve­toi­sem­paan mal­liin (kai­kil­le taat­tai­siin työ­paik­ka sopi­val­la perus­pal­kal­la; täy­sin työt­tö­mäk­si jää­mäl­lä sai­si käteen vähem­män rahaa). Nykyi­nen työt­tö­myy­den taso on mel­kois­ta kan­san­ta­lou­del­lis­ta tuh­laus­ta (lep­pois­ta­mis­ta pahem­paa). Myös moni elä­ke­läi­nen voi­si olla halu­kas teke­mään osa-aikais­ta työ­tä (var­sin­kin jos on jo lep­pois­tel­lut aiem­min ja sääs­tel­lyt voimia).

    Monet lep­pois­ta­jat siir­tyi­si­vät myös teke­mään jptain hyö­dylls­tä (yhteis­kun­nan tilaa kohen­ta­vaa työ­tä) eikä vain lais­kot­te­le­maan ja yhteis­kun­nan pal­ve­lui­ta kulut­ta­maan. He voi­si­vat kas­vat­taa omat pork­ka­nan­sa, hoi­taa omia lap­si­aan tai van­hem­pi­aan, raken­taa taloa, teh­dä vapaa­eh­tois­työ­tä, tai avoi­mia ohje­mia. Joku voi­si myös siir­tyä lep­pois­ta­mi­sen kaut­ta yksi­tyis­yrit­tä­jäk­si. Ja moni lep­pois­ta­ja palai­si takai­sin täy­si­päi­väi­seen työ­hön entis­tä virkeämpänä.

    Joku lep­pois­ta­ja var­mas­ti ajau­tui­si myös kal­ja­ka­pak­kaan ja rap­pion tiel­le (jätet­ty­ään elä­mää koos­sa pitä­vän täy­si­päi­väi­sen työn), mut­ta ehkä joku toi­nen taas vält­tyi­si lep­pois­ta­mi­sen avul­la lopp­puun­pa­la­mi­sel­ta ja sitä seu­raa­val­ta syöksykierteeltä.

    Uuden lep­pois­ta­mal­la mene­tet­tyä työ­tä kor­vaa­van työn lisäk­si voi­si myös kar­sia tuot­ta­ma­ton­ta vero­ra­ho­ja kulut­ta­vaa työ­tä kuten byro­kra­ti­aa, mut­ta tämä on jo toi­nen jut­tu ja oma tari­nan­sa. Mai­nit­sen tämän tar­peen sik­si, että molem­mil­la aloil­la tavoi­te on sama, yhteis­kun­nan raken­teen paran­ta­mi­nen kan­sa­lai­sia parem­min pal­ve­le­vak­si. Ja molem­mis­sa suu­ri osa vai­keuk­sis­ta tulee vai­keu­des­ta pur­kaa vakiin­tu­nei­ta huons­ti toi­mi­via raken­tei­ta. (Nojai­len täs­sä opti­mis­min suun­taan yhteis­kun­ta­ke­hi­tyk­sen suh­teen, mut­ta yrit­tää pitää jos jos­kus aikoo maa­liin päästä :-).)

    Yri­tin hah­mot­taa mal­lia, jos­sa myös ran­kan pää­toi­mi­sen työn­teon ulko­puo­lel­la on pal­jon mahodl­li­suuk­sia hyö­dyl­li­seen työ­hön — ei vain lais­kot­te­luun ja kulut­ta­mi­seen. Par­haim­mil­laan lep­pois­ta­mi­nen voi myös ren­tout­taa yhteis­kun­nan ilma­pii­riä ja teh­dä (kai­ken­lai­ses­ta) työn­teos­ta entis­tä nau­tin­nol­li­sem­paa (ei vain 8 tun­nin pii­naa ennen vapaa-ajan lepoa ja kulu­tus­huu­maa). Näin myös teh­dyn työn mää­rä ja työn tehok­kuus voi­si­vat nousta.

    Ei yhteis­kun­nan tar­vit­se hou­ku­tel­la kan­sa­lai­si­aan jou­ti­lai­suu­teen, mut­ta jous­ta­vuus yksi­löi­den työ­jär­jes­te­lyis­sä oli­si ehkä hyvök­si, myös työnteolle.

  47. Rans­kas­sa kokeil­tiin työ­vii­kon lyhen­tä­mis­tä ja työn jaka­mis­ta, kokei­lu oli ymmär­tääk­se­ni kan­san­ta­lou­del­li­sel­ta tulok­sel­taan fiasko.

    Ensin­nä­kin tuo kokei­lu alkoi vas­ta 10 vuot­ta sit­ten ja on vie­lä­kin menos­sa. Rans­kas­sa tipu­tet­tiin työ­vii­kon pituut­ta 40:stä 35:een, eli ennen oltiin pidem­mäs­sä vii­kos­sa kuin Suo­mes­sa, nyt hui­mat 2.5 tun­tia alle. Olin Rans­kas­sa töis­sä pari kuu­kaut­ta heti tuon muu­tok­sen voi­maan­tu­lon jäl­keen ja jon­kin ver­ran pää­sin seu­raa­maan jul­kis­ta kes­kus­te­lua sen tii­moil­ta ja vähän sen jäl­keen­kin. On tot­ta, että työt­tö­myys ei las­ke­nut samal­la taval­la kuin mitä vasem­mis­to oli lyhyem­pää työ­viik­koa ajaes­saan uumoil­lut, mut­ta työn­te­ki­jöi­den tuot­ta­vuus lisään­tyi roi­mas­ti ja kuroi tämän eron käy­tän­nös­sä umpeen. 

    Se, että eri aloil­la ei työl­li­syys ole lisään­ty­nyt sen jäl­keen on seli­tyk­se­nä osit­tain sama kuin tääl­lä Suo­mes­sa­kin, eli yri­tyk­set eivät uskal­la pal­ka­ta kysyn­nän lisään­tyes­sä kos­ka työn­te­kiöis­tä ei pää­se eroon jos tulee taan­tu­ma. Mut­ta joka tapauk­ses­sa, en todel­la­kaan puhui­si täs­tä “kokei­lus­ta” fiaskona.

  48. Se, että vää­rät ihmi­set lep­pois­ta­vat elä­mään­sä, on myös tulon­ja­ko­ky­sy­mys. Kun ken­gän­te­ki­jä on lai­tet­tu kil­pai­le­maan kii­na­lais­ten kans­sa, on hiu­kan vai­kea lep­pois­taa elä­mään­sä muu­ta kuin työt­tö­myy­del­lä, oli­pa mil­lai­nen ammat­ti­lai­nen tahan­sa. Kou­lu­te­tum­mal­la poru­kal­la mal­lia ter­vey­den­huol­to on suo­ja­naan lukui­sia rau­tao­via, joil­la voi kas­vat­taa reaa­lian­sioi­taan ja lep­pois­taa elä­mään­sä sekä man­kua vero­tuk­sen kireyt­tä. Leku­rit ei kyl­lä ole olleet vaa­ti­mas­sa työ­urien piden­tä­mis­tä, mut­ta se joh­tu­nee­kin sii­tä, että ne tekee oikei­ta töi­tä. Noja­tuo­li­teo­ree­ti­koil­la ei ole ongel­ma­na kuin peräpukamat.

  49. Spot­tu,

    En tie­dä sitä aikai­sem­mas­ta, mut­ta aina­kaan vii­mei­seen 15 vuo­teen hal­lin­toa ei ole mis­sään lisät­ty, pikem­min­kin kar­sit­tu koko ajan. Sen sijaan hal­lin­nol­li­set teh­tä­vät eivät ole kadon­neet min­ne­kään, vaan ne on lykät­ty orga­ni­saa­tioi­den muil­le jäse­nil­le, joil­le jää vähem­män aikaa var­si­nai­siin tehtäviinsä.

    Val­tion tuot­ta­vuus­oh­jel­ma on paha­mai­nei­sin täs­sä suh­tees­sa. Sitä mukaan kuin työn­te­ki­jät jää­vät eläk­keel­le, hei­dän vir­kan­sa ja toi­men­sa lak­kau­te­taan, jmi­kä kar­sii kyl­lä hal­lin­to­hen­ki­lö­kun­nan mää­rää, mut­tei työmäärää.

  50. En tie­dä sitä aikai­sem­mas­ta, mut­ta aina­kaan vii­mei­seen 15 vuo­teen hal­lin­toa ei ole mis­sään lisät­ty, pikem­min­kin kar­sit­tu koko ajan. ”

    Elii­tin ja suu­ry­ri­ty­setn tur­val­li­suu­teen on lisät­ty val­ta­vas­ti panoksia.Myös hen­ki­lö­kun­taa ja se näkyy näi­den kulu­jen räjäh­tä­mi­se­nä esim pan­kin ryös­tön tut­kin­taan riit­tää kym­me­niä polii­se­ja vaik­ka saa­liit ovat mitättömiä.
    Mil­jo­nää­rin ryös­tön tut­ki­mi­seen val­jas­te­taan koko poliisikunta,tukitaan ilma­ti­la­kin, tavik­sel­le sano­taan, että ehkä­pä joku löy­tää ruu­miin ja palauttaa

  51. [quote]Juho Laa­tu: Vas­tuun­tun­toi­nen lep­pois­ta­ja voi myös pitää huo­ta sii­tä, että lep­pois­taa vain sen ver­ran, että mak­saa lep­pois­ta­mi­ses­ta huo­li­mat­ta vero­ja aina­kin oman osuu­ten­sa val­tion menois­ta. Näin hän kan­tai­si yhä kor­ten­sa täy­si­mää­räi­ses­ti yhtei­seen kekoon.[quote]

    Eihän tämä vali­tet­ta­vas­ti rii­tä. Osan on pak­ko mak­saa yhteis­kun­nal­le enem­män kuin oma osuu­ten­sa — muu­ten­han jot­kut eivät voi mak­saa vähem­pää kuin osuu­ten­sa. Ellem­me sit­ten siir­ry joko “mak­sa kulu­tuk­se­si mukaan” tai “kiin­teä hen­ki­lö­ve­ro” ‑jär­jes­tel­mään.

  52. Hen­ri Weijo: 

    Ensin­nä­kin tuo kokei­lu alkoi vas­ta 10 vuot­ta sit­ten ja on vie­lä­kin menossa. 

    Tote­sin sen kyl­lä alka­neen vuon­na 2000, ja sit­tem­min sitä jo on poik­kea­mis­ta mah­dol­lis­taen muu­tet­tu, joten aivan alku­pe­räi­ses­sä muo­dos­saan se ei ole enää menossa.

    Eikä se työt­tö­myy­den vähe­ne­mi­nen jää­nyt vain hie­man jäl­keen vasem­mis­ton kaa­vai­luis­ta. Mut­ta vas­ta­si kyl­lä talous­tut­ki­joi­den ja työ­nan­ta­ja­puo­len ennustetta.
    Moni fir­ma myös läh­ti Rans­kas­ta kanaa­lin yli Bri­tan­ni­aan. Jul­ki­nen sek­to­ri, kuten ter­vey­den­hoi­toa­la koki työn­te­ki­jä­va­jeen. Uusia jul­ki­sia vir­ko­ja piti perus­taa teke­mään sama työ­mää­rä kuin mikä aiem­min teh­tiin pie­nem­mäl­lä porukalla.
    Jul­ki­sen talou­den rasi­te lisääntyi.

    Nyt Rans­kas­sa on val­las­sa oikeis­to­lai­sin hal­li­tus aikoihin.

    Työ­te­ho on lisään­ty­nyt, kun työ­pai­kat yrit­tä­vät puris­taa 35:stä sen mitä 40:stä, mut­ta onko työ­viih­ty­vyys täl­lai­sil­la työ­pai­koil­la lisään­ty­nyt on toi­nen kysymys.

    Ehkä “fias­ko” voi olla hie­man lii­an voi­ma­kas ilmaus, mut­ta vai­kea tuo­ta on menes­tyk­se­nä pitää. Toki moni on yksi­lö­ta­sol­la tyy­ty­väi­nen lisään­ty­nee­seen vapaa-aikaan, mut­ta yhteis­kun­nal­la on las­ku maksettavana.

  53. OS:”On aika avu­ton aja­tus, että mei­dän on teh­tä­vä työ­tä ja kulu­tet­ta­va kai­ken maa­il­man krää­sää vain, jot­ta täs­tä saa­tai­siin kerä­tyk­si vero­ja. On siir­ret­tä­vä vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä pois ansio­tu­lois­ta koh­den val­mis­te­ve­ro­tyyp­pi­siä kulu­tus­ve­ro­ja, kiin­teis­tö­ve­ro­ja ja muu­ta sellaista”

    Jos verot­tai­sim­me kulu­tus­ta enem­män ja työ­tä vähem­män, verot­tai­sim­me samal­la enem­män ulko­mail­la teh­tyä työ­tä ja Suo­mes­sa teh­dyn työn kil­pai­lu­ky­ky paranisi!
    Ongel­ma­na kui­ten­kin tava­roi­den pal­ve­lui­den vapaa liik­ku­mi­nen – mat­kius­te­lu ulko­mail­le ostok­sil­le var­mas­ti lisään­tyi­si. Sääs­tä­mi­sas­te­kin saat­tai­si nous­ta ja kulu­tus pie­nen­tyä – ECO mie­hen sanoin ”maa­il­ma pelas­tuu”, mut­ta myös talou­del­li­nen akti­vi­teet­ti saat­tai­si vähetä.

  54. IJ
    “Eihän tämä vali­tet­ta­vas­ti rii­tä. Osan on pak­ko mak­saa yhteis­kun­nal­le enem­män kuin oma osuu­ten­sa – muu­ten­han jot­kut eivät voi mak­saa vähem­pää kuin osuu­ten­sa. Ellem­me sit­ten siir­ry joko “mak­sa kulu­tuk­se­si mukaan” tai “kiin­teä hen­ki­lö­ve­ro” ‑jär­jes­tel­mään.”

    Jos halu­taan saa­vut­taa jokin tavoi­te yhtei­sö­nä _jokaisen_ oli­si hyvä pyr­kiä teke­mään vähän enem­män kuin oma osuu­ten­sa. Jol­le­kul­le tämä sujuu hel­poi­ten mak­sa­mal­la, jol­le­kul­le muul­le työ­tä teke­mäl­lä yhdis­tys­toi­min­nas­sa ym. Pitää antaa jotain, jot­ta voi saada. 

    Voi sanoa, että yhtei­sö­nä toi­mi­mi­sen pitäi­si olla vapaa­eh­toi­nen valin­ta. Sitä se ei kui­ten­kaan käy­tän­nös­sä ole, kos­ka mei­tä on jo mel­kein 7 mil­jar­dia ihmis­tä kes­ki­näis­riip­pu­vuu­des­sa. Väes­tö­pai­ne ja halut­to­muus toi­mia yhtei­sö­nä aiheut­taa glo­baa­le­ja krii­se­jä eri elä­mä­na­lueil­la. Kyke­ne­mät­tö­myys toi­mia yhtei­sö­nä on joh­ta­nut sii­hen, että yli­ku­lu­tam­me luon­non­va­ro­ja 40 % ja ali­ku­lu­tam­me työ­voi­maa 10 % — 20%. Bio­di­ver­si­teet­ti kape­nee aivan turhaan. 

    Ihmis­ten on han­ka­la sitou­tua edes pie­nyh­tei­söi­hin, kos­ka pöl­höin­di­vi­dua­lis­mi on muo­dis­sa. Ajat­te­len niin, että oli­si parem­pi, että jokai­nen pyr­ki­si löy­tä­mään paik­kan­sa maa­il­mas­sa kuin nykyi­nen suun­taus, että jokai­nen pyr­kii ele­le­mään omis­sa maa­il­mois­saan muis­ta välittämättä.

  55. IJ kir­joit­ti: “Osan on pak­ko mak­saa yhteis­kun­nal­le enem­män kuin oma osuutensa”

    Tot­ta, sik­si lisä­sin epä­mää­räi­ses­ti sanan “aina­kin”. Jos toi­saal­la työn­te­ko tehos­tuu, voi oma­kus­tanns­ta­so lii­kah­taa toi­seen­kin suuntaan.

    Mai­nit­se­ma­si “kiin­teä hen­ki­lö­ve­ro” oli­si peri­aat­tees­sa rei­lu val­tion vakuu­tus kan­sa­lai­sil­le. Jokai­nen mak­sai­si sen ver­ran kuin kes­ki­mää­räi­nen kan­sa­lai­nen kulut­taa. Kan­na­tan kyl­lä pro­sen­tu­aa­lis­ta ja progres­sii­vis­ta­kin vero­tus­ta, ja vas­taa­vas­ti tuon oma­kus­tan­nus­ta­son alit­ta­vaa vero­tus­ta köy­him­mil­le kan­sa­lai­sil­le. Lep­pois­ta­mi­sen paras point­ti on kui­ten­kin tuot­taa enem­män hyvin­voin­tia, ja jär­jes­tää sit­ten vou­din vero­jen keruu oikeal­le, ehkä kor­keam­mal­le­kin, mut­ta enem­män hyvin­voin­tia tuot­ta­val­le tasol­le. Ja tähän on Suo­men elin­ta­sol­la mie­les­tä­ni hyvinkn varaa.

  56. Hen­ri Wei­jo: “Se, että eri aloil­la ei työl­li­syys ole lisään­ty­nyt sen jäl­keen on seli­tyk­se­nä osit­tain sama kuin tääl­lä Suo­mes­sa­kin, eli yri­tyk­set eivät uskal­la pal­ka­ta kysyn­nän lisään­tyes­sä kos­ka työn­te­ki­jöis­tä ei pää­se eroon jos tulee taantuma.”

    Suo­mes­sa kyl­lä pää­see työn­te­ki­jöis­tä eroon aivan kivut­to­mas­ti, vaik­ka ei oli­si taan­tu­ma­kaan — irti­sa­no­mi­sil­moi­tuk­seen tai­ka­sa­nat ´tuo­tan­nol­li­set ja talou­del­li­set syyt´ — ei koi­ra­kaan perään hau­ku, vaik­ka oli­si isom­mas­ta­kin jou­kos­ta kysymys.

  57. Säre­lä ja az huo­leh­tii että mitäs sit­ten käy jos bus­sin­kul­jet­ta­jat ottaa leppoisammin.

    Hel­sin­gin sisäi­ses­sä bus­si­lii­ken­tees­sä aje­taan koko­päi­väi­siä bus­si­vuo­ro­ja 260 päi­väs­sä, ruuh­ka­vuo­ro­ja 218 ja ilta­vuo­ro­ja 30. Ruuh­ka- ja ilta­vuo­rois­ta tulee sel­lai­sia kol­men-nel­jän tun­nin työ­vuo­ro­ja 2x218 + 30 = 466. Koko­päi­vä­vuo­ro on tyy­pil­li­ses­ti lii­ken­tees­sä kai noin 17 tun­tia (esim. 6 — 23) ja kun tuo­hon vie­lä heit­tää ajot hal­lil­la pääl­le niin var­maan 18 tun­tia, mut­ta tuon voi­nee hoi­taa pääl­lek­käi­sil­le 8 tun­nin vuo­roil­la. Eli sano­taan täys­pit­kiä vuo­ro­ja 260 * 2,25 = 585

    Eli noin 44% pro­sent­tia bus­si­kus­kien työ­vuo­rois­ta lie­nee lyhyi­tä pät­kiä. En muis­ta miten tämä on jär­jes­tet­ty bus­si­lii­ken­tees­sä, sem­moi­nen mie­li­ku­va minul­la on että aihees­ta rii­del­lään työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jän jatkuvasti.

    Sama kos­kee isoa osaa pal­ve­luam­ma­teis­ta. Ravin­to­las­sa on töi­tä lou­nas- ja illa­li­sai­kaan, tak­si­kus­keil­la samoin, liik­keis­sä käy­nee enem­män asiak­kai­ta iltai­sin ja epäi­len että tämä kos­kee sai­raan­hoi­ta­jia­kin jos­sain mää­rin eli päi­vis­ty­kis­sä on illal­la täy­dem­pää. Pank­kiin­kin on huo­mat­ta­van help­poa saa­da tapaa­mi­sai­ka kes­kel­lä päi­vää. Sit­ten on vie­lä seson­kia­lat kuten mat­kai­lu, perus­kou­lu, ja osit­tain rakentaminen.

    Se miten tämä on hoi­det­tu on kai ala­koh­tais­ta, mut­ta on sel­vää että täs­tä seu­raa peu­ka­loi­den pyö­rit­te­lyä ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la. Se miten tämä pitäi­si hoi­taa on että mak­set­tai­siin enem­män per tun­ti tai kuu­kausi lyhyis­tä pät­kis­tä. Esi­merk­ki bus­sin­kul­jet­ta­ja sai­si 3,5 tun­nis­ta 5 tun­nin pal­kan. Tämän jäl­keen tar­vit­si­si kina­ta huo­mat­ta­vas­ti vähem­män sii­tä kuka nii­tä pät­kiä jou­tuu teke­mään, osa haluai­si enem­män rahaa ja pidem­män päi­vän, toi­set vähem­män ja rei­lus­ti lyhyem­män päi­vän. Työ­nan­ta­jan­kin kan­nal­ta tämä oli­si jär­ke­väm­pää kuin mak­saa pahim­mas­sa tapauk­ses­sa kah­den tun­nin työs­tä kah­dek­san tun­nin palkka.

  58. Jype

    Ongel­ma­na kui­ten­kin tava­roi­den pal­ve­lui­den vapaa liik­ku­mi­nen – mat­kius­te­lu ulko­mail­le ostok­sil­le var­mas­ti lisääntyisi. 

    Jo nyt saa Kii­nas­ta / Honk­ka­ris­ta tilat­tua pik­kusä­lää (alle ~50 euron arvos­ta) ilman alvia ja tul­le­ja, pos­ti­mak­sut parin euron luok­kaa. Euroo­pas­ta löy­tyy nii­ni­kään net­ti­kaup­po­ja mit­kä toi­mit­taa vähän suu­rem­mat­kin pake­tit jol­lain 5–6 euron pos­ti­mak­sul­la. Jos alv nos­te­taan Suo­mes­sa >25%, ja jos­sain päin EUta alv on edel­leen alle 20%, niin aina vaan enem­män tuo net­ti­kaup­pa vil­kas­tuu. No, ehkä ben­saa ja löpöä ei kui­ten­kaan kan­na­ta (vie­lä) netis­tä men­nä tilaa­maan. Mut­ta kait tuo­hon­kin joku kei­no keksitään.

  59. Eli noin 44% pro­sent­tia bus­si­kus­kien työ­vuo­rois­ta lie­nee lyhyi­tä pät­kiä. En muis­ta miten tämä on jär­jes­tet­ty bus­si­lii­ken­tees­sä, sem­moi­nen mie­li­ku­va minul­la on että aihees­ta rii­del­lään työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jän jatkuvasti. 

    Tuos­ta en tie­dä, mut­ta kau­pan alal­la osa-aika­työ­tä tee­te­tään enem­män kuin työn­te­ki­jät osa-aika­työ­tä teh­dä haluai­si­vat. Se sii­tä seu­raa, kun “kaik­ki” halua­vat käy­dä ostok­sil­la sama­na aikaan. Tie­tääk­se­ni 30-tun­ti­nen työ­viik­ko on perä­ti yleinen.

    Yksi tämän yhteis­kun­nan pöl­jyyk­sis­tä on se, että kun minä (TkT) teen 30-tun­tis­ta työ­viik­koa, yhteis­kun­ta mak­saa minul­le 90 euroa kuus­sa osit­tais­ta hoi­to­ra­haa, kos­ka minul­la on alle kol­me­vuo­tias lap­si. Saman­mit­tais­ta työ­viik­koa teke­väl­le myy­jäl­le ei taas osit­tais­ta hoi­to­ra­haa mak­se­ta, vaik­ka täl­lä oli­si sama­ni­käi­nen lap­si. Minul­la näet lukee työ­so­pi­muk­ses­sa tai­ka­sa­nat “osit­tai­nen hoi­to­va­paa”, myy­jäl­lä taas ei. Minä lep­pois­ta vapaa­eh­toi­ses­ti ja työ­nan­ta­ja suh­tau­tuu sii­hen nih­keäs­ti, myy­jäl­le taas ei työ­nan­ta­jal­la ole edes tar­jo­ta kokoaikatyötä.

    Ja kum­man­han meis­tä talou­des­sa nii­tä 90 euroa enem­män tar­vit­tai­siin? Mik­si ihmees­sä lain­sää­tä­jä on pitä­nyt tar­peel­li­se­na pis­tää tuol­lai­sen lisäeh­don osit­tai­sen hoi­to­ra­han mak­sa­mi­seen? Eikö se oli­si kau­pan alal­la­kin hyvä asia, jos lyhyem­pää työ­viik­koa teki­si­vät ensi­si­jai­ses­ti pien­ten las­ten van­hem­mat? Kun ne lap­set ovat pie­niä niin lyhyen ajan…

  60. Vähän ehkä myö­häs­sä tämä kom­ment­ti mut­ta menköön. 

    Minul­le lep­pois­ta­mi­nen, tai mil­lä nimel­lä sitä halu­taan­kin kut­sua, tar­koit­taa ensi­si­jai­ses­ti nii­den sosi­aa­lis­ten ja yhteis­kun­nal­lis­ten raken­tei­den rik­ko­mis­ta, jot­ka estä­vät ihmi­siä työs­ken­te­le­mäs­tä sen ver­ran kuin itse halua­vat. Eli yksi­lön­va­pau­den tosia­sial­lis­ta lisää­mis­tä. Vaik­ka siis kan­na­tan “lep­pois­ta­mis­ta”, niin en tar­koi­ta sil­lä pakol­lis­ta työ­ajan lyhen­tä­mis­ta Rans­kan tyyliin. 

    Mitä tämä lep­pois­ta­mi­nen sit­ten käy­tän­nös­sä tar­koit­tai­si yhteis­kun­nan kehi­tyk­sen ja hyvin­voin­nin kan­nal­ta? Lähes kaik­ki ihmi­set halua­vat teh­dä töi­tä ja hank­kia itsel­leen koh­tuul­li­sen elin­ta­son. En osaa näh­dä tule­vai­suut­ta, mis­sä suu­rin osa ihmi­sis­tä ei haluai­si teh­dä töi­tä, tai haluai­si teh­dä nii­tä vaik­ka kor­kein­taan kuu­kau­den vuo­des­sa, vaan tyy­pil­li­nen ihmi­nen kyl­lä teki­si töi­tä 6kk — 11kk vuo­des­sa jos sai­si itse päät­tää. Tämä taas tar­koit­taa, että talous­kas­vun tar­peel­li­suu­des­ta ei pääs­tä eroon. Nol­la­ta­lous­kas­vul­la­kaan, mis­sä kas­va­va “työt­tö­myys” allo­koi­tai­siin niil­le, jot­ka halua­vat työs­ken­nel­lä vähän vähem­män, ei meni­si kuin kor­kein­taan 10–20 vuot­ta, kun “todel­li­nen” työt­tö­myys alkai­si kas­vaa, ja taas tar­vit­tai­siin aivan yhtä suur­ta talous­kas­vua kuin ennen­kin pitä­mään ihmi­set töis­sä halua­man­sa ajan. Eli “lep­pois­ta­mi­nen” ei todel­li­suu­des­sa ole mikään avain pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kes­tä­vään nol­la­kas­vun yhteis­kun­taan. Ei luon­non­va­ro­jen kulut­ta­mi­sen suh­teen, ei työn tasai­sem­man jakau­tu­mi­sen suh­teen, eikä min­kään muun­kaan ongel­man, mis­tä syy­te­tään talous­kas­vun palvontaa. 

    Entä nämä uhka­ku­vat ihmis­ten lep­pois­ta­mi­sen seu­rauk­sis­ta jul­ki­sel­le talou­del­le? Jol­lain taval­la perus­tel­tu­ja uhka­ku­via ovat kou­lu­tuk­sen, sosi­aa­li­tur­van ja ter­vey­den­huol­lon rahoit­ta­mi­sen ongel­mat, jos/kun ihmi­set eivät halua­kaan raa­taa itse­ään hen­gil­tä ennen eläkeikää.

    Ensin ylei­sem­mäl­lä tasol­la, uskon, että niin kou­lu­tuk­sen kuin ter­vey­den­huol­lon puo­lel­la on toi­min­taa mah­dol­lis­ta tehos­taa mer­kit­tä­väs­ti (tämä ei ole tämän kir­joi­tuk­sen pää­point­ti, mut­ta viit­taan vaik­ka eri­näi­siin anek­doot­tei­hin Ian Ayre­sin kir­jas­ta “Super crunchers”). 

    Mut­ta jos sil­ti ajau­du­taan tilan­tee­seen, jos­sa ihmi­set ovat lep­pois­ta­neet itsen­sä niin suu­rek­si osak­si aikaa vuo­des­ta thai­maa­seen, että näi­den jul­kis­ten pal­ve­lu­jen rahoit­ta­mi­nen on todel­li­nen ongel­ma (Olen aika var­ma, että ter­veel­lä jär­jel­lä tämän yhteis­kun­nal­li­sen tilan­teen erot­taa vas­ten­tah­toi­ses­ta mas­sa­työt­tö­myy­des­tä, vaik­ka jot­kin tun­ne­tut eko­no­mis­tit eivät sii­hen kyke­ne­kään), niin minun mie­les­tä­ni meil­lä on sil­ti hyväk­syt­tä­viä työ­ka­lu­ja näi­den ongel­mien pienentämiseen:

    Tuol­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa on mie­les­tä­ni täy­sin perus­tel­tua alkaa miet­ti­mään entis­tä tar­kem­min mikä ter­vey­den­huol­lon osa perus­ter­vey­den­huol­lon lisäk­si on yhteis­kun­nan mak­set­ta­va. Esi­mer­kik­si mag­neet­ti­ku­vat ovat hyvä esi­merk­ki kal­liih­kos­ta pal­ve­lus­ta, joka ei aina ole täy­sin vält­tä­mä­tön, ja johon suu­rim­mal­la osal­la ihmi­sis­tä on niin tosis­saan halu­tes­saan varaa. 

    Jos muu yhteis­kun­ta pär­jää vähem­mäl­lä, niin sil­loin sosi­aa­li­tur­vaan­kin riit­tää vähem­pi raha, kos­ka jo nyt mer­kit­tä­vä osa sosi­aa­li­tur­vas­ta on suh­teel­lis­ta köy­hyyt­tä ehkäi­se­vää. Abso­luut­ti­sen, äärim­mäi­sen köy­hyy­den pois­ta­mi­seen ei tar­vi­ta rahaa juu­ri ollenkaan. 

    Eri­tyi­ses­ti tuol­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa ansio­si­don­nai­set työt­tö­myys­kor­vauk­set ja eläk­keet pitäi­si pois­taa val­tion bud­je­tis­ta. Jos joku halu­aa perus­tur­van ylit­tä­vän eläk­keen niin sääs­tä­köön itse. 

    Jos lep­pois­ta­ja ja työ­tön voi­daan joten­kin riit­tä­vän luo­tet­ta­vas­ti erot­taa, niin ei minua tuol­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa myös­kään hait­tai­si se, että kou­lun käy­neil­tä ei-työt­tö­mil­tä kerät­täi­siin kiin­teä kuu­kausit­tai­nen sum­ma kou­lu­tuk­sen meno­jen kattamiseksi.

    Koros­te­taan vie­lä ker­ran, että nämä eivät ole toi­men­pi­de-ehdo­tuk­sia­ni seu­raa­val­le vaa­li­kau­del­le, vaan rat­kai­sueh­do­tuk­sia “lii­an” lep­pois­tu­neel­le yhteiskunnalle.

  61. Rai­moK, sano­pa vie­lä kol­man­nen ker­ran: kir­joit­te­lin asias­ta sil­tä kan­til­ta, että työ­mää­rään vähe­ne­mis­tä pide­tään lep­pois­tu­mis­mit­ta­ri­na, kuten tääl­lä näkyy teh­tä­vän. Sil­loin­han työt­tö­myys lep­pois­taa ja kuo­le­ma on lep­poi­suu­den ylin aste. Ehkä oli­si pitä­nyt pis­tää hymiö perään, mut­ta en usko­nut kenen­kään otta­van ihan kirjaimellisesti.

    Riit­ta, aika oleel­lis­ta tosi­aan on, muut­taa­ko koti­työn ja palk­ka­työ suh­teen muu­tos lep­pois­tu­mi­sen astet­ta ja mihin suun­taan. Tai opis­ke­lun. Kyse on siis sii­tä miten lep­pois­tu­mi­nen ope­ra­tio­na­li­soi­daan eli mitataan. 

    Sivu­men­nen sanot­tu­na tuos­ta ei voi tie­ten­kään olla mitään yleis­pä­te­vää tie­toa. Mie­hiä koti­työt ilmei­ses­ti stres­saa­vat nai­sia enem­män (mikä näkyy esim. yksi­näis­ten koti­töi­den mää­räs­sä), van­hem­pien onnel­li­suus suo­ras­taa hypäh­tää, kun lap­set muut­ta­vat pois ja koti muut­tuu vapau­den val­ta­kun­nak­si ja niin edelleen.

    Näp­pi­tun­tu­mal­la väi­tän kui­ten­kin edel­leen, että lep­pois­tu­mis­ta tapah­tuu nais­ten kes­kuu­des­sa sel­väs­ti enem­män kuin mies­ten ja se onnis­tuu tai sii­hen kan­nus­te­taan tulon­siir­roil­la niil­tä, jot­ka eivät lep­pois­ta eli sel­väs­ti useam­min mie­hil­tä. Esi­tin myös hypo­tee­sin­poi­ka­sen sii­tä, mik­si täl­lai­nen tren­di on ole­mas­sa. Ei sen puo­leen, että asia ketään kiin­nos­tai­si; kos­kee­han mah­dol­li­nen tasa-arvo-ongel­ma mie­hiä, kun he toteut­ta­vat kon­ser­va­tii­vis­ta roo­li­aan elättäjinä.

  62. Onko työ­tun­tien mää­rä hyvä lep­pois­tu­mi­sas­teen mit­ta­ri? Ker­too­ko se edes jol­lain taval­la hyö­dyl­li­sen likiar­von tie­tyin ryh­män elä­män lep­poi­suu­des­ta (tai down­sif­tauk­ses­ta, joka on ole­vi­naan syno­nyy­mi mut­ta kään­net­ty­nä tar­koit­taa eri asi­aa)? Muu­ta­ma päähänpälkähdys:

    Saman­ta­pais­ten, vau­rai­den mai­den välil­lä ver­tail­taes­sa työ­tun­nit per hlö tai­taa olla aika hyvä likiar­vo elä­män lep­poi­suu­des­ta. Köy­hem­mis­sä mais­sa vähäi­set työ­tun­nit sen sijaan mer­kit­se­vät usein köy­hyyt­tä ja sen tuo­maa stressiä.

    Suo­mes­sa­kin työ­tun­tien vähe­ne­mi­nen mer­kit­see usein ikä­vää köyh­ty­mis­tä. Voi olla lep­poi­saa­kin mut­ta sit­ten taas ei, kun rahat loppuvat.

    Täy­si työt­tö­myys ero­aa osa­päi­vä­työs­tä tai ‑työt­tö­myy­des­tä sii­nä, että sii­hen liit­tyy sosi­aa­li­nen stig­ma. Eri­tyi­ses­ti mie­hil­le se tup­paa ole­maan sie­tä­mä­tön­tä ja joh­taa pit­kit­tyes­sään type­riin elä­män­stra­te­gioi­hin ja ongel­mien kasau­tu­mi­seen. Lopul­ta elä­mä on lep­poi­saa vain, kun vii­naa riit­tää jos sil­loin­kaan. Nai­sil­le ei käy yhtä huo­nos­ti lähes­kään yhtä usein. 

    Jos­kus työ­tun­tien vähe­ne­mi­nen myös tar­koit­taa koti­töi­den lisään­ty­mis­tä, eten­kin las­ten hank­ki­mi­sen yhtey­des­sä. Sil­loin töis­sä voi olla lep­poi­sam­paa. Toi­saal­ta on vai­kea ver­tail­la ihmi­se­lä­män ehkä syvin­tä tyy­dy­tys­tä tuot­ta­vaa asi­aa, omia lap­sia, sano­taan vaik­ka ojan­kai­vuuseen. Lisäk­si koti­työ ovat poh­jim­mil­taan pää­osin vapaa­eh­toi­sia (vaip­pa on vaih­det­ta­va, mut­ta imu­roin­nin voi jät­tää ensi viikkoon).

    Pitäi­si­kö kou­lu­tus las­kea mukaan lep­poi­sak­si downsiftaukseksi? 

    Kuin­ka mon­ta lep­pois­ta­jaa Suo­mes­sa on? Miten mää­rä pitäi­si las­kea? Kuka kel­pai­si tilas­ton sarak­kee­seen “lep­pois­ta­jat”?

  63. Vas­taus: Kaik­ki ne, joi­den vapaa­eh­toi­sen vapaa-ajan mää­rä nousee ovat lep­pois­ta­jia. Toi­nen asia on, että en kek­si mitään tapaa mita­ta mois­ta asiaa.

  64. TomiA: “Rai­moK, sano­pa vie­lä kol­man­nen ker­ran: kir­joit­te­lin asias­ta sil­tä kan­til­ta, että työ­mää­rään vähe­ne­mis­tä pide­tään lep­pois­tu­mis­mit­ta­ri­na, kuten tääl­lä näkyy teh­tä­vän. Sil­loin­han työt­tö­myys lep­pois­taa ja kuo­le­ma on lep­poi­suu­den ylin aste. Ehkä oli­si pitä­nyt pis­tää hymiö perään, mut­ta en usko­nut kenen­kään otta­van ihan kirjaimellisesti.”

    Sano­pa vaik­ka nel­jän­nen­kin ker­ran, mut­ta en näe mitään lep­poi­suut­ta työt­tö­myy­des­sä tai kuolemassa.

  65. Sano­pa vaik­ka nel­jän­nen­kin ker­ran, mut­ta en näe mitään lep­poi­suut­ta työt­tö­myy­des­sä tai kuolemassa.”

    Minul­la taas on ollut oikein lep­poi­saa työt­tö­mä­nä, tot­ta kai, kun ei ole tar­vi­nut raa­taa. Kuol­lee­na en ole vie­lä ollut, että sii­tä en osaa ihan var­mas­ti sanoa. Töi­tä tus­kin tar­vii kui­ten­kaan teh­dä. Toi­saal­ta en ymmär­rä, mik­si ker­ta toi­sen jäl­keen haluat ruve­ta kes­kus­te­le­maan hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta miel­ty­myk­sis­tä, kun tar­koi­tus kai oli­si pikem­min kes­kus­tel­la yhteis­kun­nal­li­sis­ta ilmiöis­tä ja sen sel­lai­sis­ta. Joten eikö­hän tämä ollut tässä.

  66. Täs­sä, muu­ten, artik­ke­li lep­pois­tu­mi­sen mal­li­maas­ta ja sii­tä, mitä se on mer­kin­nyt naisille:

    Women in the Net­her­lands work less, have les­ser tit­les and a big gen­der pay gap, and they love it.

    http://www.slate.com/id/2274736/

    YK:n tut­ki­muk­ses­ta: “Attempts to get more women wor­king full-time are doo­med to fai­lu­re because nobo­dy has a desi­re for this. Both the women them­sel­ves and their part­ners and emplo­yers are satis­fied with the Dutch part-time cul­tu­re for women.”

    Sii­nä Suo­men tulevaisuus?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.