Keski-Pasilan keskustakorttelin grynderikilpailu
Alueesta, jonka periaatteet lyötiin lukkoon aiemmin syksyllä, tehdään nyt suunnittelukilpailu, johon osallistuvan pitää sitoutua myös toteuttamaan oma suunnitelmansa. Samaa rakennelmaa sovelletaan myös Kalasatamassa. Alueen toteuttaminen aloitetaan sillasta (hurraa!) ja veturitien siirtämisestä ja leventämisestä. Jos Keski-Pasilan hanke onnistuu, Helsingistä tulee perin erilainen.
Ekotehokkuuden arviointityökalu
En nyt pyytänytkään pöydälle, koska hankkeen katsottiin olevan vielä kehitysvaiheessa. Tällaiset mittarit ovat tärkeitä, mutta tärkeätä on myös , että ne mittaavat oikein. Absoluuttisen oikeata mittaria ei ole olemassakaan, mutta absoluuttisesti hölmöjä kyllä on.Tämäkin on niitä asioita, joiden kehittäminen on Helsingin taloudellisella vastuulla vaikka työkalu tulee hyödyttämään kaikkia kasvavia kuntia.
Joskus 1980-luvulla joku taho julkaisi mittarin hyvälle kulutukselle. Kriteereinä oli työvaltaisuus, paikallisen työvoiman käyttö, pieni pääoman tarve ja kaikkea sellaista. Heidin Hautalan kanssa arvioitiin eräitä hyödykkeitä tämän perusteella. Kärkeen nousu prostituutio Thaimaassa.
Perhon laajennus
Ahdasta tulee. Tällaista on kaupunkien välinen kilpailu Helsingin seudulla. Perho halutaan säilyttää siellä missä se on ja siksi on vähän joustettava. Viime keskiviikkona valtuusto myi UPM-Kymmenelle tontin Töölönlahdelta minun mielestäni alle torihintojen. Oli riski, että Keilaniemestä saisi edullisemmin…
Toisaalta tontti on nyt kyllä pahasti hukkakäytössä. Se suojeltava huoltoaseman lippa on 1990-luvulta.
Gunillankallion rakentamistapaohje
Tulee hienon näköinen alue – tai ainakin kuvat ovat hienoja. Kun katuja halutaan kaventaa kujamaisiksi, rakennusvirasto urputtaa, että lumiaurat on tehty leveämmille kaduille.
Bussien liikennevaloetuudet
Ollaan vähän myöhässä aikataulusta, koska henkilöresursseja ohjelmointiin ei ole riittävästi. Kysyttäessä virkamies arvioi suullisesti, että hanke säästää joukkoliikenteen menoja miljoonilla vuodessa jo nyt. Jos olisi tarkemmat arviot, ehkä niitä resurssejakin löytyisi. Silloin Tapio Korhonen (rahoitusjohtaja) näkisi hankkeen tulona, kun hän nyt näkee sen menona. Mitä älykkäämpiä liikennevaloista tehdään, sitä vähemmän ne haittaavat autoilijoita. Valojen suunnittelua haittaa bussikuskien yksilöllinen ajotapa.
Tämä oli eläkkeelle siirtyvän Kari Sanen viimeinen esittely lautakunnalle. Sääli päästää hyvää miestä eläkkeelle.
Kaikki asiat esdityksen mukaan yksimielisesti.
“Kysyttäessä virkamies arvioi suullisesti, että hanke säästää joukkoliikenteen menoja miljoonilla vuodessa jo nyt.”
Onkohan kukaan miettinyt paljonko nämä liikennevaloetuudet lisäävät liikenteen kokonaismenoja kun muu liikenne seisoo?
Yari
Kyllä liikennevaloetuudet nopeuttavat liikennettä kokonaisuutena, jos liikennesuoritetta mitataan henkilökilometreinä. Kokonaiskustannukset siis alenevat.
“Joskus 1980-luvulla joku taho julkaisi mittarin hyvälle kulutukselle. Kriteereinä oli työvaltaisuus, paikallisen työvoiman käyttö, pieni pääoman tarve ja kaikkea sellaista. Heidin Hautalan kanssa arvioitiin eräitä hyödykkeitä tämän perusteella. Kärkeen nousu prostituutio Thaimaassa.”
Hautalan kohdalla tämä ei ole siinä mielessä yllättävää, että hänellä on ollut pari pöyristyttävää feministimielipidettä muutenkin. Mutta että …
Prostituutio on monimutkaines kysymys: sorretaanko naisia, miehiä vai ei kumpaakaan? Varmaa on, että thai-naiset eivät ansaitse rooliaan rappion esimerkkeinä.
Hienoa olisi, muuten, nähdä sekin päivä, kun Hautala katuisi sovinisti Jeff Hearnille myönnettyä feministipalkintoa.
Yari, mun käsittääkseni myös muun liikenteen viivitykset lasketaan. Vaikutus on oikeasti kokolailla mitätön. Valot kyllä hidastaa liikennettä paljon, mutta ne ei siellä bussien takia ole eikä ylipäänsä nopeuden, vaan turvallisuuden takia.
Keski-Pasilan kilpailuun osallistuvien määrä on toivottavasti yli kolmen. Nyt realisoituva suunnitelma on Helsingin kaupunkikuvan näkyvin paikka ja sen kanssa on elettävä joukkoliikenteen seudullisessa solmukohdassa jatkossa. Varmasti tämän lautakunnan tärkein juttu.
Saneen Kari raivasi liikenteen ohjauksen uusille urille ja jatkajan työlle on luotu hyvä pohja. Yllättävissä asioissa kaupunki “säästää”, kun vuosikymmenet valojen ohjelmointi on potenut resurssipulaa.
Kilpailu on terve ilmiö. Se pakkottaa Helsinginkin ajattelemaan kokonaisuutta.
@Seppo Vepsäläinen
Onko ruoriin saatu uusia Enemmistön miehiä vai onko heitä enää työikäisinä?
Toivottavasti tähän on sitten joku varasuunnitelma… Ei sinänsä ettenkä epäilisi kiinnostavan, paikka on saavutettavuudeltaan niin hyvä kuin tästä maasta löytyy, ja se on sitten aika paljon toteuttajasta kiinni tuleeko siitä houkuttelava eli osaavalle investoijalle hyvä paikka.
Se silta on hyvä juttu, siinähän on jo valmiit levennykset. Tuo on muuten todella keskeinen joukkoliikenneväylä jo nyt, busseja yli 30 tunnissa suuntaansa ruuhkassa eli alle minuutin vuorovälillä, ratikkalinjoja nyt yksi ja piakkoin toinen Ilmalaan. Ja Meilahden suunta tarvitsisi kolmannen, 58 välillä Pasila-Meilahti tulee bussin kapasiteetti vastaan.
Yari: Onkohan kukaan miettinyt paljonko nämä liikennevaloetuudet lisäävät liikenteen kokonaismenoja kun muu liikenne seisoo?
Tervemenoa vaan Kehä I:lle. Siellä ei pahemmin bussikaistoja ole, eikä enää juuri liikennevalojakaan. Silti liikenne seisoo.
“Kun katuja halutaan kaventaa kujamaisiksi, rakennusvirasto urputtaa, että lumiaurat on tehty leveämmille kaduille.”
Ehkä voit seuraavan kerran kysyä rakennusvirastolta onko parempi, että kadut suunnitellaan kaluston mukaan vai kalusto katujen mukaan. Sama voisi tietysti kysyä ihan normi henkilöautoliikenteestä ja sen vaatimasta tilasta, josta tässäkin blogissa ollaan muutamaan otteeseen luettu. Kaupunkiympäristöä ei kummassakaan tapauksessa saisi tahallisesti huonontaa.
Vaikutat kriittiseltä siitä, että Helsinki myi UPM:lle tontin alihintaan. On surullista, että Helsinki ja Espoo joutuvat kilpailemaan keskenään, mutta näissä olosuhteissa se oli oikea ratkaisu. Pääkonttorit ovat jo nykyään aivan liian keskittyneitä Espooseen ja Länsi-Helsinkiin.
Samalla tavalla Kalasatamassa hyviä tontteja pitäisi myydä kohtuuhintaan pääkonttereiden paikoiksi paljon enemmän kun on suunniteltu. Jos Kalasatamaan onnistuttaisiin houkuttelemaan huippufirmojen pääkonttoreita, niin se olisi huikea piristysruiske Itä-Helsingille.
Minusta tuntuu, että Helsingin päättäjät eivät ymmärrä Kalasataman kriittisyyttä nimenomaan työpaikka-alueena. Jos Kalasatamasta rakennetaan taas asuntovaltainen alue, niin Itä-Helsingin syrjäytyminen alkaa olla lopullisesti sinetöity.
Tomi: Minä olin valtuustosa tuon UPM-kaupan kannalla, koska en pidä hyvänä, että Espoo yrittää rakentaa työpaikkoja pitkin (suur)peltoja. Kalasatamaan on kaavoitettu huomattavan paljon työpaikkoja — ja korkealle.
Kimmo, kaupunkien liikennepolitiikka on kääntynyt enemmistön mielen mukaiseksi lähes kaikissa eurooppalaisissa suurissa kaupungeissa. Edustamasi vähemmistömielipide on toki enemmistömielipiteenä vallalla päättäjien keskuudessa itä-Euroopassa ja muissa nyt nopean autoistumisen kierteessä olevissa maissa. Liikennepolitiikan kehitys kulkee vääjäämättä tätä rataa.
Tomi: “Jos Kalasatamaan onnistuttaisiin houkuttelemaan huippufirmojen pääkonttoreita, niin se olisi huikea piristysruiske Itä-Helsingille.”
Aika tälle oli ja meni pari vuosikymmentä sitten. Nyt sen sijaan on mahdollisuus rakentaa uuden ajan PK-yritysalue metron ja kehä III varrelle Vuosaaren tuolle puolen ja vapauttaa lähempänä keskustaa olevat vastaavat alueet asumiskäyttöön.
Miksi valtakunnan paraatipaikalle pitää ylipäänsä rakentaa metsäfirmojen ja mediatalojen monumentteja?
@Seppo Vepsäläinen
Enemmistön mielipide on myös vallallaan Somaliassa ja Libyan kaltaisissa sivistyksen kehdoissa. Helsinkiläinen liikennepolitiikka edustaa samanlaista edistystä, jossa voimasuhteet sanelevat ketä alistetaan oman hyvän nimissä.
Niin kauan kuin joukkoliikenne ei pärjää edes etujen varassa, vaan kaupunkia pitää kirjaimellisesti miinoittaa panssariesteillä ja ajokielloin, niin olen aika ylpeä edustaessani sitä kunnallispoliittista vähemmistöä.
Osmo: Tietääkseni Kalasatamaan on tällä hetkellä suunniteltu 18 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa. Vertailun vuoksi, 10 000 on vähemmän kuin Ruoholahdessa, jossa tulee olemaan 13 000. Jos itäpuolen laskusuunta todella haluttaisiin elvyttää, niin 10 000 ei riitä.
spottu: Parhaat firmat haluavat parhaille paikoille meren ääreen, aivan kuten varakkaat yksityishenkilötkin. Kalasatama on tällä hetkellä ainoa paikka itäpuolella, jolla on mahdollisuuksia kisata Espoon kanssa.
“Viime keskiviikkona valtuusto myi UPM-Kymmenelle tontin Töölönlahdelta minun mielestäni alle torihintojen.”
Ei kyllä varmasti myynyt yhtä halvalla kun valtio myi Nallelle:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010101412519511_uu.shtml
(Vähän aiheen vierestä, mutta ym. kaupan ympäröi niin syvä hiljaisuus että päätä kivistää.)
Kimmo:
Mitä? Voisitko hieman avata tätä?
Kari
spottu, Itäväylän ja Kehä III risteys on mahdollisimman hankalan kulkuetäisyyden päässä lähes koko seudun väestölle, eikä asia metrolla tai uusilla motareilla mihinkään siitä muutu kun se on edelleen kaukana. Jotain satamaan tukeutuvaa liiketoiminta sinne toki hakeutuu, mutta työpaikkamäärinä tuo on aika pientä. Herttoniemessäkin puskee toimitilatontit pajua, eikä jollekin Itäkeskuksen etäisyyksillä ole lännessäkään mitään tunkua. Työpaikat nyt vaan asettuu keskeisille alueille, eikä se kaavoittamalla muuksi muutu. Minusta se että kaupunki kaavoittaa toimitiloja nimenomaan Pasilaan, Kalasatamaan ja jonkin verran Jätkäsaareen on hyvä juttu ihan siksi että niille on tuolla kysyntää.
tpyyluoma: “Itäväylän ja Kehä III risteys on mahdollisimman hankalan kulkuetäisyyden päässä lähes koko seudun väestölle”
Espoosta käsin vähemmän käydään töissä PK-teollisuustyöpaikoissa. Sitäpaitsi kehä III ei ole tavaralogistiikkaa varten lainkaan huono paikka.
Se että esimerkiksi Herttoniemessä toimitilatontit eivät käy kaupaksi tarkoittaa että ne kannattaisi kaavoittaa asunnoiksi kuten Herttoniemen teollisuusalueen kaakkoislaidassa on jo tehtykin. Teollisuusalueiden nakertaminen pois vähitellen on huono ajatus sikäli että näin ei uutta kunnon keskittymää synny minnekään, ja lopputulos on harvaa matalaa nauhaa kehä III vartta Vuosaaresta Viinikkalaan.
Mitä hankalaan kulkemiseen tulee, ehkä vähitellen Helsingissäkin uskotaan että sormimalli on tullut tiensä päähän. Jos kehä III pitkin on hankala poikittain liikkua, on ongelma ihan itse aiheutettu.
Satama saneli Helsingin maankäytön sijoittumista sen elinkaaren alkuvuosisatoina jopa niin, että keskusta siirrettiin lähemmäs kunnollista satamapaikkaa. Nykytilanteen valossa turha siirto. Vantaan jokisuulle olisi kannattanut jäädä.
Nyt Vuosaaren satama ei liikauta keskustoja, mutta kyllä se aikaa myöten tuo lisävärinää itäisen esikaupunkivyöhykkeen toimeliaisuuteen. Kaupunkirakenne eheytyisi, jos metron varteen syntyisi työpaikkoja. Kannattaisiko myydä pari pääkonttoritonttia erikoistarjouksella ?
(Perhosta) “Se suojeltava huoltoaseman lippa on 1990-luvulta.”
Se lippa on mielestäni 1990-luvun onnistuneimpia arkkitehtuurin alan luomuksia Helsingissä ja sopii funkis-huoltoaseman kanssa yhteen hienosti — vain ABC:n logo entisen Esson tilalla onnistuu miltei tuhoamaan kokonaisuuden… Mieluummin voisi rakentaa ylöspäin. Ja Hietaniemenkadun varresta saisi pari taloa räjäyttää ihan kaupunkikuvallisista syistä (tilalle voisi kyllä rakentaa enemmän kerrosalaa).
Seppo: “…kaupunkien liikennepolitiikka on…”
Joo, mutta ensin täytyisi rakentaa se kaupunki. 😀 Julkinen liikenne (vielä tarkemmin sanottuna julkinen raideliikenne) on kaupunkimaisen asutuksen liikennemuoto. Mutta kuten sanottu, siihen tarvittaisiin se kaupunki. 😉 Harvaan asutulla seudulla henklöauto on lyömätön.
Pitää ymmärtää keski-eurooppalaisten oikeiden kaupunkien ja Helsingin ero. Eroa kärjistetään tarkoituksellisesti mm. rakentamalla Sipoon korpiin. Samalla itse kantakaupungin laajentaminen lyödään laimin.
Katsokaa kriittisin silmin vaikka Hernesaaren ja vanhan Länsi-Sataman alueen kaavoitusta. Niistä näkee, ettei Helsingissä ainakaan ole pulaa tonttimaasta, niin väljästi ne on piirretty. 😀
Siellä PK-teollisuudessa on varmaan jokunen insinööri töissä, Espoosta,in. Mutta joo, pienteollisuusalueeksi tuo seutu sopii ihan hyvin, mutta ei se mikään vaihtoehto ole Kalasataman toimistorakentamiselle kun kyse on ihan eri alan työpaikoista.
Pasilaan on kaavailtu 25 000 uutta työpaikka ja Kalasatamaan 10 000, lisäksi KSV laskee yleensä hövelillä mitoituksella työpaikkojen tilantarvetta eli nuo on alakanttiin. Tuo täyttää toimitilatarvetta, semminkin kun niistä ei nytkään ole mitään pulaa, niin että mitään painetta yrityksillä lähteä hakemaan tilaa esimerkiksi idempää metronvartta ei vaan oikein ole. Jos haluaa syrjemmälle niin esimerkiksi lentokentän seutu on parempi sijainti.
Keski-Pasilassa olisi tuhannen taalan paikka rakentaa jotain meidän oloihimme ihan uudenlaista: rohkeaa ja värikästä. Pahaa pelkään vaan, että täällä ei päättäjillä ole uskallusta siunata muotokieleltään kovin epäortodoksisia ratkaisuja. Toivoisin kuitenkin alueesta maamerkkiä muunkin kuin korkeuden suhteen.
Antti:
>Tervemenoa vaan Kehä I:lle. Siellä ei pahemmin
>bussikaistoja ole, eikä enää juuri
>liikennevalojakaan. Silti liikenne seisoo.
Tänään tuli, poikkeuksellista kyllä, ajeltua siellä aamulla. Helsingistä Espooseen oli hirveästi tulijoita ja liikenne seisoi yhtämittaisessa jonossa, mutta itään päin sai ajaa kahdeksaakymppiä Lahdentielle ja olisi varmaan saanut ajaa Itäkeskukseenkin.
Helsinkiläiset ja muut, ottakaa bussi tai juna kun tulette Espooseen! (Ymmärrän tosin, että Länsisatamaan tuleva rekka tai linja-auto ei voi kulkea junalla, vaan joutuu kiertämään kehää ja länsiväylää.)
Minä olen HSL-alueen bussinkuljettajana ehdottomasti älykkäiden bussietuuksien kannalla. Niillä saadaan busseilla suoritettavasta joukkoliikenteestä täsmällisempää, luotettavampaa ja nopeampaa; paremmin vastinetta kaupunkilaisten verovaroille siis. Tehokkaampaa liikenteentuottamista ja kenties rahansäästöä liikenteentilaajalla. Esimerkiksi monissa risteyksissä vihreän pieni pidentäminen vain sen verran, että siitä ajava bussi pääsee sujuvasti jatkamaan linjaansa, sensijaan, että seisoisi minuutteja punaisissa valoissa, on todella mieluista näin valistuneelle joukkoliikenneammattilaiselle, joka haluaa palvella asiakkaitaan tehokkaasti. Joutuisa joukkoliikenne sekä sen nykyaikaisen ja älykkäät etuudet nopeuttaa myös muuta liikennettä, ei siis seisota sitä turhaan.
Pidän juuri tällaisesta joukkoliikenteen kehittämisestä.
Samaten kuin niistä monista aivan pienistä muutoksista joita monin alueen bussilinjojen varsilla voisi tehdä. Esimerkiksi jonkin liikenteenjakajan, kadunkulman tai muun korokkeen pieni muutos, viistäminen tai jopa siirto avaisi näkemykseni mukaan monia nykyisiä pullonkauloja. Joskus jopa uudet kaistamaalaukset saattavat helpottaa aivan oleellisesti. Nykytilassa tällaiset pikkuesteet saattavat kaventaa bussien esimerkiksi kääntymisessä tarvittavaa tilaa ja siten hidastaa sitä, aivan turhaan minusta. Aivan kuin poistaisi kannon koskesta.
Minusta on myos syytä kiinnittää erityistä huomiota bussipysäkkien suunnitteluun ja toimivuuteen.
Jos vahvemman tai enemmistön vallassaolo johtaa asioiden polarisointiin, omien etujen ajamiseen pelkästään toisten kustannuksella ja haitaksi, niin en pidä tilannetta kauhean hyvänä, vielä vähemmän kehuttavana.
On ymmärrettävää ja perusteltua, että poliittiset voimasuhteet heijastuvat poliittisiin linjauksiin, mutta en hyväksy, että yksinkertaista enemmistöä käytetään koko väestöä koskevaan oman agendan alistamiseen.
Tänään sinua kannustetaan aborttiin ja ensi vaalikaudella saat teosta murhasyytteen? Enemmistön mielipiteellä on ehkä parempia kohteita kuin päätettäessä, että punatukkaisille tulisi myöntää pienempää kotihoidon tukea.
Missä Espoossa siis viipyy mun vaatimat linja-autokaistojen hidastetöyssyt?
Jos Itä-Helsingille todella haluttaisiin antaa piristysruiske uusien työpaikkojen muodossa, voitaisiin kaupungin liikelaitosten pääkonttoreita siirtää itään. Pitääkö Helsingin Energian pääkonttorin olla niin keskeisellä ja kalliilla paikalla sähkötalossa? Esim. Herttoniemen metroaseman vieressä olisi sopivaa tonttimaata tarjolla. Länsimetron myötä Itä-Helsingin saavutettavuus työpaikka-alueena Espoosta käsin paranee, joten työvoiman saatavuuskaan muodostuisi tuskin ongelmaksi. Tällainen kaupungin sisäinen aluepolitiikka hyödyntäisi myös veronmaksajia. Tuleva Metropolia-ammattikorkeakoulun 5000 opiskelijan Myllypuron kampus on hyvä alku pyrkimyksissä nostaa idän profiilia.
Yhä hullummaksi näyttää tonttikauppa Helsingissä äityvän, jos tämä uutinen pitää paikkansa:
http://www.suomitv.fi/uutiset/helsinki_myym_ss_kunnostamiaan_kiinteist_j_talin_golfkerholle_alehinnalla
“Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta päättää tänään Talin golfkentän kiinteistökannan myymisestä sen vuokraajalle Helsingin Golfklubi ry:lle. Lautakunnan esityksen mukaan kauppasumma kahdeksasta eri rakennuksesta on yhteensä 800 000 euroa.”
“Helsingin Golfklubi ry on yksityinen golfklubi, jonka rivijäseninä ovat mm. Helsingin kaupungin liikuntatoimen johtaja Anssi Rauramo, kansanedustaja Matti Ahde ja asuntoministeri Jan Vapaavuori. Golf-kerhon maanvuokrasopimukset ja niiden ehdot ovat herättäneet aiemmin paljon julkista keskustelua.” — Niin, onhan Osmokin asiasta kirjoitellut.
Voiko tämmöinen oikeasti mennä läpi? Näkyy tuossa kokoomusvaltaisessa lautakunnassa neljä vihreääkin istuvan, ehkä Osmo voisi kysellä heiltä kaupan perusteluja…
Olen jo kysellyt tästä Talin lahjoituksesta.
Korjaus kirjoitukseeni: tonttikaupasta siis ei sentään kyse, vaan rakennusten.
Jani Holm:
Keskeiset ja kalliit paikat on kalliita siksi että ne on keskeisiä, eli sinne pääsee esimerkiksi töihin ihan joka puolelta seutua suht mukavasti. Jos yritystä ei kiinnosta pätkääkään työntekijöiden työmatkat niin voivat ne tietenkin sijouttua minne tahansa, mutta useimpia yrityksiä kiinnostaa ja syystäkin.
Herttoniemeen pääsee Länsimetron myötä vähän paremmin itäosasta Etelä-Espoota. Sinne ei edelleenkään pääse kovin hyvin vaikkapa Pohjois-Helsingistä, Leppävaarasta, Vantaalta, jne.
Jani Holm: Idän profiilia ei tulla nostamaan siirtämällä kaupungin laitoksia Herttoniemeen. Ainoa tapa on saada itäpuolelle Suomen parhaiden yritysten pääkonttoreita. Länsipuolella on jo Nokia, Kone, Fortum, Neste Oil jne jne. Lienee aika ilmiselvää miksi parhaat veronmaksajat muuttavat Espooseen.
Kalasatamalla olisi nyt kuitenkin tuhannen taalan paikka koittaa saada niitä jotka eivät vielä ole kerenneet rakentaa länteen, koska Keilaniemi ja Hanasaari/Ruoholahti alkavat olla täynnä. Kalasatama on ainoa merellinen paikka lähellä keskustaa, johon näitä pääkonttoreita enää voi rakentaa — Mikäli kaupunki vain ymmärtäisi kaavottaa niille hyviä pääkonttoritontteja. Kuten todettu, nyt suunniteltu 10 000 työpaikkaa vaan ei riitä alkuunkaan. Jos Kalasatamasta rakennetaan asuntovaltainen alue kuten nyt on suunniteltu, niin sen jälkeen tämä ainutkertainen tilaisuus on tuhlattu.
Tästäkin keskustelusta huomaa, että moni ei tunnu ymmärtävän Kalasataman kriittisyyttä koko idälle, mukaanlukien HelsinkiSipoo. Oikeastaan Kalasataman työpaikat ovat kriittinen kysymys koko Helsingin kannalta. On aivan turha kuvitella että kukaan haluaisi muuttaa HelsinkiSipooseen, jos työpaikat ovat lännessä.
Vähän yleisemmin, Itä-Helsingin ongelma on huono saavutettavuus julkisilla. Juu, metrolla pääsee keskustaan, mutta kun pitäisi päästä muihinkin suuntiin. Esimerkiksi JLF:ssä joku kirosi väliä Simonkylä (vähän Tikkurilasta pohjoiseen) Aurinkolahti. Menee näin: bussilla Tikkurilaan, vaihto toiseen bussin jolla Mellunmäkeen, vaihto kolmanteen bussiin jolla pääsee Vuosaaren metroasemalle, ja neljännellä bussilla perille Aurinkolahteen. On selvää että tosiasiallinen vaihtoehto on henkilöauto, ja tämänkin takia ne kehät ovat niin ruuhkaisia.
Se että metroa jatketaan länteen tai itään ei juuri auta. Ensimmäinen ongelmakohta on poikittaisliikenne, Jokeri ja bussit 58 ja 79 vetääkin hyvin matkustajia koska muuta tarjontaa ei juuri ole. Poikittaisyhteyksiä tarvittaisiin lisää, esimerkiksi Tikkurila-Itäkeskus, ja joku kunnollinen ratkaisu välillä Pasila-Itäkeskus.
Toinen poikittaisliikenteen ongelmakohta on se että metrosta lähijunaan vaihtaminen on niin tolkuttoman huonosti järjestetty, Rautatientorin metroasemalta lähijunaan kävelee helposti jopa kymmenen minuuttia. Pisara auttaisi jos sen yhteydessä saisi hyvän vaihdon Hakaniemeen.
@TuulaT
Talin golfkenttä ja sen vastustaminen lienee symbolisesti tärkeää Enemmistöläisille ja on varmasti katkera kalkki juotavaksi jos maa nyt myydään. Talin golfkenttä edustaa kaikkea sitä, jota kalliiden länsiautojen kivittäjät ovat aina halveksineet.
Vilpittömät surunvalitteluni, vaikka olenkin varsin varma, että Talin kentän rakennuskaupat on jo valtuustokabineteissa vaihdettu jonkun keskustakadun kaventamiseen tai muuttamiseksi linja-autojen kiihdytysradaksi.
Vähän ihmetyttää tämä “markkinahintainenkin” arvio. Kartano keskellä kauneinta Helsinkiä 1,4 miljoonaa.
???
Se on tavallisen ison kerrostaloasunnon hinta vaikkapa Kruununhaassa.
Esim. tässä! Olen muuten asunut tässä talossa nelisen vuotta, mikä tietysti kiinnostaa kaikkia tosi paljon 🙂
http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/6392367
Siis.. mikä Kimmo sinua hiertää?
Pitääkö rikkaiden saada halvemmalla asioita kuin muiden vai mikä on elämänfilosofiasi?
Ymmärrän, ettei joidenkin mielestä heidän pidä hyväosaisuutensa takia enempääkään maksaa kuin muiden, mutta voitko perustella, miksi juuri heille pitäisi myydä rakennukset polkuhintaan?
Kimmo,
Jaa, kyse olikin ihan normaalista vainoharhaisuudesta 🙂
Eipä siinä sitten sen kummempaa, meillä kaikilla on omat murheemme.
Kari
“Vähän yleisemmin, Itä-Helsingin ongelma on huono saavutettavuus julkisilla.”
Kantakaupungista löytyvät parhaat työpaikkatavoitettavuudet julkisilla, kun ajatellaan koko seudun säteellä. Esikaupunkialueista Itä-Helsinki ei ole varmasti sen huonompi kuin esimerkiksi Keilaniemi, jonne on tungokseen asti pääkonttorikermaa sijoittunut.
Jos Keilaniemessä kävelee bussipysäkille, ei ole tungokseen saakka kavereita. Toivottavasti metro saa paremman suosion.
Toki on niin, että joukkoliikennetavoitettavuutta on saatavissa nykyistä selvästi paremmaksi. Jokerit ja länsimetro ovat jo hyviä lisiä. Lisää poikittaisyhteyksiä on suunnitteilla. Itäsuunnan reittinopeudet ovat valtaosin hyviä.
Tuntuu siltä, että yrityksille pääkonttorin osoite on näkyvyys- ja omagokysymys siinä kuin maksukykyisille asukkaille.
Seppo: “…Toki on niin, että joukkoliikennetavoitettavuutta on saatavissa nykyistä selvästi paremmaksi…”
Kyse onkin mihin hintaan? Nykyinen joukkoliikenne ei ole terveellä pohjalla, koska sitä joudutaan tukemaan. Kun katsoo taloudellista tilannetta, niin ilman ihmettä voi olla varma, etteivät nykyisen kaltaiset joukkoliikenteen tuet jatku.
Tukiin päästään nopeasti käsiksi, kun hyväksytään esimerkiksi turhien bussivuorojen lakkauttaminen. Pidemmällä aikavälillä kestävä keino on rakentaminen olemassa olevien rakaiden ratojen varteen. Pystyykö joku esimerkiksi selittämään, miksi Haarajoki ei ole kaavoitettu, rakennettu ja itsenäinen kunta?
@Osmo
“..että Espoo yrittää rakentaa työpaikkoja pitkin (suur)peltoja.”
Tätäkö se nyt on tämä kuntien välinen kilpailu? Jaetaan korporaatioille kilpaa veronmaksajien omaisuutta? Kuka eniten jakaa saa eniten “työpaikkoja”?
Ei tuolla tavalla mitään työpaikkoja synny. Vaan katoaa. Ne katoavat palkansaajien katoavan ostovoiman myötä.
Tässä vielä niitä Talin myynnissä olevia töllejä:
Tilanhoitajan mökki:
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/pitajanmaki/kuvat/taligolf3.jpg
Kartano:
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/pitajanmaki/kuvat/taligolf2.jpg
http://lh5.ggpht.com/_fnAoTX_anC8/Rx3iWVTedsI/AAAAAAAAFWk/tFRdcsnVUkg/Talin+kartano.jpg
(ai suojeltu rakennus; näyttää kyllä tästä suunnasta arkkitehtoniselta sillisalaatilta)
Viljamakasiini:
http://lh4.ggpht.com/_1sJkovm3h0M/R2XEtl9E7mI/AAAAAAAAACU/swNsT07QdEg/DSCN4726.JPG
Lisäksi piharakennukset. 800 000 €.
Special price for you my friend
Minun puolesta Talin rakennukset saa myydä vaikka amerikkalaiselle eläkesäätiölle, mutta (vainoharhaisesti kuulemma) vastustan tätä älämölöä, joka tuntuu kumpuavan pelkästään iänikuisesta kateellisuudesta.
Tehdäänhän Helsingissä vastaavia maa-alueiden ja rakennusten subventoituja kauppoja tai kaavamuutoksia tuon tuosta, mutta nämä lienevät poliittisesti enempi korrekteja meille-mutta-ei-teille-Enemmistön maailmankatsomuksen kanssa.
Kimmolle,
Kateuskortti on ihan yhtä huono kuin natsikortti.
Jo pieni lapsi voi kokea epäoikeudenmukaisuutta saadessaan perusteetta vähemmän jäätelöä kuin isoveli.
Tätä voi kutsua kateudeksi tai sitä voi kutsua oikeudentunnoksi.
Voisitko perustella, miksi Talin kartanoalueen rakennukset pitäisi myydä pilkkahintaan Helsingin Golf-klubille? Siksikö, että muutenkin tapahtuu kaikenlaista kähmintää ja suoranaisia vääryyksiä vai mitä oikein haet
Kalle, “Nykyinen joukkoliikenne ei ole terveellä pohjalla, koska sitä joudutaan tukemaan. Kun katsoo taloudellista tilannetta, niin ilman ihmettä voi olla varma, etteivät nykyisen kaltaiset joukkoliikenteen tuet jatku.”
Hyvä olisi, jos joukkoliikenne tulisi omillaan toimeen. Kaupunkien rakenne päästettiin räjähtämään autoistumisen vanavedessä sellaiseksi, että jatkuva tuki on tarpeen. Jos ei tuettaisi, kaikkien liikkuminen olisi nykyistä monin verroin hankalampaa.
Joukkoliikenteen tuki on seurausta niistä maankäytön hajaantumista edistävistä tuista, joita vuosikymmeniä ja edelleen jaetaan mm nykyisen kuntarakenteen ylläpitämiseen, pitkiin työmatkoihin ja omistusasumiseen. Kalliiksi tulee, mutta nämä rakenteelliset mekanismit näyttävät säilyvän.
“Joukkoliikenteen tuki on seurausta niistä maankäytön hajaantumista edistävistä tuista, joita vuosikymmeniä ja edelleen jaetaan mm nykyisen kuntarakenteen ylläpitämiseen, pitkiin työmatkoihin ja omistusasumiseen. Kalliiksi tulee, mutta nämä rakenteelliset mekanismit näyttävät säilyvän.”
Tällä on paljon tekemistä tuon maapolitiikan kanssa. Kun yritys saa toimistolleen tontin töölönlahdenrannasta samaan hintaan kuin sen saisi markkinahintaan Kuopiosta, niin minnekähän ne työpaikat keskittyvät? Hmm.. taitavat tulla töölönlahdenrantaan.
Minä ehdotan sellaista systeemiä, että kielletään maan myynti (lahjoitus) korporaatioille. Esimerkiksi asuntorakentamisen voisi tehdä siten, että asukkaat perustavat itse ensin asunto-osakeyhtiön. Sitten kaupunki antaa tontin tälle asunto-osakeyhtiölle ja asunto-oskeyhtiö rakennuttaa talon. Näin maankorko jäisi asukkaille, maa-arvon tuottajille.
(Parempi olisi maa-arvovero, mutta tuo olisi suuri parannus nykytouhuun)
@Elina
Kenelle nämä golfkentän rakennukset sitten pitäisi myydä, ellei golfkentän pitkäaikaiselle vuokraajalle? Onko mielekästä, että kaupunki toimii asuntojen omistajana ja ylläpitäjänä, kun alueen käyttö on näin spesifinen? Olisiko kaupungilla syytä vastustaa muiden dedikoitujen liikunta- ja harrastetilojen yhteydessä olevien rakennusten myyntiä alueiden vuokraajille?
Kateuskortti tulee käyttöön siinä kohtaan, kun golf ja Talin kentän nykykäyttö on punainen vaate varsin monelle tämän palstan kirjoittajalle.
Vastaapa Elina rehellisesti seuraavaan: vastustatko Talin alueen nykykäyttöä golfkenttänä?
@Seppo Vepsäläinen
Vastustitko aikanaan Vuosaaren ja myöhemmin osaa Sipoon liittämistä Helsinkiin?
Onko sinulla esimerkkejä suomalaisista joukkoliikennekokonaisuuksista, jota ei tarvitse tukea?
Neuvostoliitossa oli aikaan paljon järkevää kaavoitusta. Rakennettiin korpeen ratayhteyden päähän tehdas ja sen ympäri kylä, jossa kaikki tehtaassa työskentelevät asuivat. Tässäkö on malli, jolla joukkoliikenne olisi omavarainen myös Helsingissä?
Kimmo: “Tehdäänhän Helsingissä vastaavia maa-alueiden ja rakennusten subventoituja kauppoja tai kaavamuutoksia tuon tuosta”
Jos näin on, tekee kyllä mieleni kysyä, miksi? Miksei kaupunki subventoi kaikille ostajille vaan vain joillekin? Tai vaihtoehtoisesti, mieluummin annettaisiin suoraa rahallista tukea niille, joille halutaan, muttei kätkettäisi tukea kiinteistökauppoihin.
…eikä siitä pitkä aika ole kun Suomi oli maailman vähiten korruptoitunein maa…
Kimmo,
En vastusta Talin kartanoalueen käyttöä golfkenttänä. Se lohkaisee kyllä kohtuuttoman ison alueen näin keskeisellä paikalla suhteutettuna käyttäjämääriin. Tottahan se on ja siksi jotkut sitä vastustavat.
Muistaakseni sääntöjä on hijattain kyllä muutettu niin, että ei-jäsenillä on paremmat mahdollisuudet päästä pelamaan. Tasoitus pitää olla kyllä kova, joten kelle tahansa mailanheiluttajalle eivät portit aukea.
Mutta se on todella kaunis ja hyvin hoidettu alue, mikä on omiaan kohentamaan kaikkien Talin urheilupuistoa käyttävien mielialaa. Autoliikenne hoituu Pitäjänmäentien puolelta eli sekään ei ole häiriötekijä munkkivuorelaisille.
Talvellahan kenttää voivat tietysti käyttää kaikki ulkoiluun ja sinne vedetään ladut, jos lunta riittää. Voi siellä kesälläkin kävellä, mutta omalla vastuulla. Pahimillaan pallo tappaa, jos osuu päähän.
Pointtini itse asiassa oli, että ei kaiken vääryyden vastustaminen ole kateutta ja mitä oikeastaan siitä vaikka olisikin.
Kateus on ihmisen perustunne siinä, missä ilo ja surukin. Yhtä lailla kuin muutkin tunnetilat se voi poikia yhteiskunnallista/henkilökohtaista hyvää tai pahaa — riippuu asiayhteydestä.
Minusta on ongelma, että kaupunki subventoi huomattavin summin suljettua golfklubia, joa valikoi jäsenensä sosiaalisen aseman perusteella. Samat tahot aina markattavat korkeista veroista. Maksaisivat harrastuksensa itse, kuten köyhemmät golfaajat joutuvat tekemään. Tämä ison kartanon myynti kaksion hinnalla on jatkoa tälle rahan jakamiselle.
Vielä Kimmon kysymkseen:
Noh, ehkä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten olisi parempi tässä tapauksessa olla kaupungin omistuksessa. Eil niitä ei pitäisi myydä ollenkaan.
Tästä en kyllä ole lainkaan varma. Saattaa olla, että klubi pitää niistä parempaa huolta. Välillä olivatkin kovin ränsistyneitä. Sittemmin ainakin julkisivut on klubin toimesta remontoitu paitsi yhden talon osalta .
Mutta, jos ne myydään, niin hinnan tulee olla asiallinen. Sitä se ei nyt ole. Remontti tietysti pitää ottaa huomioon.
Jotain hämärää koko kentässä on, koska vielä viime vuosiin saakka ei maksanut maasta käytännössä vuokraa ollenkaan. Nyt vuokra on 60 000 vuodessa. Ennen kartanon ravintolassa oli kyltti “vain jäsenille”, mutta ilmeisesti yrittäjä on vaihtunut tms., koska nyt rahvaskin saa ryystää sumppinsa ylellisessä kartanoympäristössä.
Kimmo, “Vastustitko aikanaan Vuosaaren ja myöhemmin osaa Sipoon liittämistä Helsinkiin?”
Enpä tainnut aktiivisesti vastustaa. Viisastuin kyllä Vuosaaren projektin aikana siinä, mitä tiiviin kaupunkiyksikön toteuttaminen vaikuttaa liikenteen rakenteeseen niinkin kaukana kaupungin keskustasta. Vuosaaren metrohaaran h/k‑arvoksi me liikenneinsinöörit laskeskelimme noin 0,5 siinä vaiheessa, kun hanketta ajettiin pystyyn.
Kun metro tehtiin ja tutkittiin sen vaikutukset, huomattiin sen muuttaneen autonkäyttöä enemmän kuin ennustemallit ehdottivat. Helsinki voi venyä rannan suunnassa metron varassa itään ja länteen niinkin pitkälle kuin Östersundomiin, jos tämä rakenne tiivistetään nauhakaupunkirakenteeksi.
Kuitenkin kantakaupunkimainen rakenne saisi olla nykyistä huomattavasti laajempi Kehä ykköselle saakka. Raidekorridoorien tiiviyteen tulisi panostaa.
“Onko sinulla esimerkkejä suomalaisista joukkoliikennekokonaisuuksista, jota ei tarvitse tukea?”
Aika pienen tuen varassa toimii — huonosti — keskisuurien kaupunkien joukkoliikenne. Vaarana on, että tämä palvelu poistuu kaupungin valikoimasta. Kaupunkien osaaminen tällä alueella on huonoa ja voimavarat olemattomat. Kuopiossa on yritystä.
Onko sinulla esimerkkejä elinkeinotoiminnasta maassamme, jota julkinen valta ei tue ?
@Elina
Kiitos asiallisista vastauksista, olen suurimmalta osin samaa mieltä ja haluaisinkin nähdä, että Talin golfkenttä on samalla tavoin jokaisen vakavan harrastajan käytössä — asemaan katsomatta — kuten vaikka Malmin lentokenttä. Vertaus tässä on tietysti kaukaa haettu, mutta otanpa esiin siksi, että molempia alueita on vastustettu samoissa piireissä ja osin samoista syistä.
Edelleen, kannatan rakennusten myyntiä, jos niiden ylläpitoon ja mahdollisiin remontteihin sitoudutaan ja rakennukset ovat järkevin reunaehdoin periaatteessa jokaisen helsinkiläisen käytössä.
@ Seppo Vepsäläinen
Vastaanpa hieman provokatiivisesti, että autokauppa lienee kapeana sektorina varsin omavarainen nettomaksaja ihan lyhyessäkin katsannossa.
En hyväksy ajatusta, että henkilöauto olisi Suomessa edes osin syypää siihen, että joukkoliikenteen subventio laajalti luokkaa 50%. En hyväksy myöskään sitä ajatusta, että tehokkaan joukkoliikenteen ehtona olisi ihmisten vaihtoehtoisten liikkumismahdollisuuksien karsiminen ja heikentäminen.
Olen toisaalta valmis kannattamaan hyvinkin rajuja konsepteja joukkoliikenteen puolesta, enkä pitäisi lainkaan kuolleena syntyneenä ajatusta 100% verovaroin kustannetusta suurkaupunkien joukkoliikenteestä. Puoliksi lämmin, haalea kahvi ei maistu juuri kenellekään.
Onko meillä sitten oikeasti varaa laskea henkilöautoliikenteen suoritetta nykyisestä, kun täälläkin on kriittisesti kommentoitu jeesusteluna esille tuomaani tieliikenteen nykyistä 5–6 miljardin ylijäämää ja sen oikeudenmukaisuutta vaikkapa Helsingin liikennesuunnittelun valossa.
Tosiaan, mistä rahaa muuten otettaisiin…?
Kimmo, “Olen toisaalta valmis kannattamaan hyvinkin rajuja konsepteja joukkoliikenteen puolesta, enkä pitäisi lainkaan kuolleena syntyneenä ajatusta 100% verovaroin kustannetusta suurkaupunkien joukkoliikenteestä.”
0‑tariffia ei ole sitten Rooman kokeilun otettu suurkaupunkien liikennepoliittiseen valikoimaan. Monesti huonosti toteutettu kokeilu pilaa hyvän idean maineen vuosikymmeniksi.
Selvityksiä ja laskelmia 0‑tariffista on kyllä tehty monia ja niistä löytyy paljon perusteluja järjestelylle. Poliittisesti asia ei ole vakavassa mielessä päässyt agendalle muuta kuin visiopuheissa.
Helsingin seudulla tariffikeskustelut vauhdittuvat jälleen, kun HSL ehdotti vyöhykerajamuutoksia. Ensireaktiot kertovat, että muutosvastarinta on laajaa.