Metropo­lialueel­la ei näytä syn­tyvän yhteistyön yhteisen päätök­sen­teon paran­tamises­sa mitään. Selvi­tys kak­si­por­tais­es­ta seu­tuhallinnos­ta rauke­si tyhjään, kun lop­pu­ra­por­tis­sa voiti­in ker­toa vain, etteivät kun­nat olleet yksimielisiä mis­tään. Van­taa näyt­tää tor­ju­van kun­tali­itok­sen Helsin­gin kanssa. Tosin valio voi yhä aset­taa kun­ta­jako­selvit­täjän ja kun­ta­jako­selvit­täjä voi alis­taa val­tu­us­ton hylkäävän päätök­sen kansanäänestyk­seen, mut­ta en oikein jak­sa uskoa tähänkään. Kosin­nan hylkäämis­es­tä ei yleen­sä seu­raa läm­min­henkistä yhteistyötä. Jat­ka lukemista “Aluekun­ta­mallista ulospääsy metropoli­hallinnon umpisolmuun?”

Jokainen on Helsin­gin kan­takaupungis­sa tör­män­nyt auki revit­tyyn katu­un, jos­sa kuopan reunal­la ker­ro­taan, että raken­namme kauko­jäähdy­tysverkkoa. Olin tilaisu­udessa tutus­tua tuo­hon toimintaan.

Kauko­jäähdy­tyk­sen ideana on toimit­taa kestä tal­vet kiin­teistölle kylmää vet­tä, noin kahdek­sanasteista. Tätä kylmyyt­tä voi käyt­tää kytkemäl­lä se vaik­ka koneel­liseen ilmas­toin­ti­in ja jäähdyt­tää tilo­ja, jot­ka muuten läm­peni­sivät liikaa tai sitä voi käyt­tää vaikka­pa kau­pan kylmälait­tei­den lauh­dut­tamiseen, jol­loin niiden hyö­ty­suhde para­nee olen­nais­es­ti ver­rat­tuna siihen, että lauh­dutin olisi jos­sain lämpimis­sä ulkotilois­sa. Jat­ka lukemista “Kauko­jäähdy­tys­tä”

Pekingis­sä näytään rajoit­ta­van uusien auto­jen han­kkimista, kos­ka katu­verkko ei vedä enem­pää. Auton han­kkimiseen tarvit­see luvan, ja uudet luvat arvotaan. Niitä tulee 20 000/kuukausi eli neljän­nesmiljoon­aa uut­ta autoa vuodessa.

Tämä heiken­tää min­un luot­ta­mus­tani kiinalais­ten kykyyn hal­li­ta kollek­ti­ivisia hyödykkeitä, jois­sa sen­tään luulin hei­dän ole­van hyviä. On järkevää rajoit­taa autoli­iken­net­tä tasolle, joka tuot­taa autos­ta mak­si­maalisen hyö­dyn. Hyö­ty on nol­la, jos auto­ja ei ole lainkaan ja uud­estaan nol­la, jos niitä on niin paljon, ettei autoil­la pysty aja­maan metriäkään. Opti­mi on jos­sain tässä välis­sä. Jat­ka lukemista “Pekingin autoarpajaiset.”

Liialli­nen säästämi­nen on nyt sit­ten pal­jas­tunut syyk­si rautatieli­iken­teen ongelmi­in Pääkaupunkiseudul­la. Tieto ei var­maankaan ollut yllät­tävä. On säästet­ty kun­nos­s­api­to­henkilökun­nas­sa, mut­ta on myös pih­tail­tu asetinlait­teen – siis vai­hteis­ton ja vai­htei­ta liikut­tel­e­van kalus­ton uudistamisessa.

Näis­sä säästöis­sä ei ole mitään järkeä. Jos matkus­ta­jien ja hei­dän työ­nan­ta­jien­sa tap­pi­oi­ta ver­taa säästyneeseen raha­sum­maan havait­taisi­in, että aika paljon kan­nat­taisi pan­na rahaa lähili­iken­teen toimivu­u­teen. Jos kymme­nen tuhat­ta matkus­ta­jaa myöhästyy tun­nin, se on satatuhat­ta työ­tun­tia arvoltaan noin kak­si miljoon­aa euroa. Nyt ajatel­laan han­kit­ta­van uusi asetinlait­teis­to hil­jak­seen kymme­nen vuo­den aikana. Jat­ka lukemista “VR:n säästöis­sä ei ole kohtu­ut­ta Helsingissä”

Het­emäen työryh­mä esit­tää parin mil­jardin euron raken­nemuu­tos­ta vero­tuk­seen alen­ta­mal­la tulovero­ja ja nos­ta­mal­la arvon­lisäveroa. Tämä pitäisi työryh­män mukaan edis­tää talouskasvua ja siten tuot­taa lisää vero­tu­lo­ja. Pro­fes­sori Mat­ti Tuo­maala esit­ti Helsin­gin Sanomis­sa, ettei perustelu pidä paikkaansa. Het­emäen työryh­män kannal­ta on kiusal­lista, että Mat­ti Tuo­maala ei ole kuka hyvän­sä, vaan kan­sain­välis­es­ti arvoste­tu­in vero­tus­ta tutk­in­ut kansan­talousti­eteil­i­jä Suomes­sa. Jat­ka lukemista “Verotyöryh­män kom­men­toin­tia 6: palkkavero­ja vai arvonlisäveroa?”

Verotyöryh­mä esit­tää että

1)      Ylin mar­gin­aaliv­ero alen­netaan noin 50 pros­ent­ti­in (nyt noin 54 %)

2)      Pääo­mat­u­lo­jen vero nos­te­taan 28 pros­en­tista 30 prosenttiin

3)      Yri­tys­ten tulok­ses­taan mak­sama vero las­ke­taan 22 prosenttiin

4)      Lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten 90 000 euron verova­paas­ta osin­gos­ta luovu­taan ja se kor­vataan oikeudel­la jakaa noin neljä pros­ent­tia ( =nor­maali tuot­to) omas­ta pääo­mas­ta noin 30 pros­entin kokonaisverotuksella.

5)      Osinko­jen tavanomainen kokon­aisvero­tus nousee 40,5 pros­en­tista 45,4 prosenttiin.

Kuu­luu asi­aan sanoutua jyrkästi irti ylim­män mar­gin­aaliv­eron alen­tamis­es­ta. Minus­ta on hyvä verot­taa ansio­tu­lo­ja (ja samal­la osaamista) vähem­män ja pääo­mat­u­lo­ja enem­män. Viimeaikainen tulo­ero­jen kasvu on ollut lähim­mä pelkkää pääo­mat­u­lo­jen kasvua, joten verotyöryh­mä on oikeal­la asial­la. Jat­ka lukemista “Verotyöryh­män kom­men­toin­tia 5: rikkaiden väli­nen tulontasaus”

Poikani ei voin­ut osal­lis­tua erääseen tent­ti­in, kos­ka ei saanut lainatuk­si kurssikir­jalainaamos­ta e‑kirjaa. Bitit oli­vat päässeet loppumaan.

Kir­jas­tot lainaa­vat e‑kirjoja samaan tapaan kuin paperisia. Ne osta­vat niitä tietyn määrän ja vain tuo määrä saa olla ker­ral­laan lainas­sa. Ei siis tiet­tyä lain­ausker­to­jen määrää. Niin­pä paperi­s­ten kir­jo­jen ohel­la myös e‑kirjat lop­pu­vat tent­tien alla ja muul­loin e‑kirjoja lojuu elek­tro­n­ises­sa kir­jahyllyssä toimettomina.

Puute oppikir­joista on eräs syy siihen, että opin­not viivästyvät. Syynä se on nau­ret­ta­va. Paperi­s­ten kir­jo­jen lop­pumin lainaamos­ta on aivan yhtä nau­ret­tavaa, vaik­ka paperin valmis­tus onkin kalli­im­paa kuin bit­tien valmis­tus. Paperikir­jan painami­nen (mar­gin­aa­likus­tan­nus) mak­saa euron tai kak­si, siis paljon vähem­män kuin menee rahaa sen lainaamiseen. Kokon­aiskus­tan­nuk­sia ajatellen olisi halvem­paa jakaa kir­jaa ilmaisek­si kuin ylläpitää lainaamo­ja. Jat­ka lukemista “Bitit pää­sivät loppumaan”

Käy­dyn keskustelun tulok­se­na olen pää­tynyt siihen, että paras tapa saat­taa vero­tus likip­itäen neu­traa­lik­si asumises­sa on saat­taa vak­i­tuis­es­ta asun­nos­ta mak­set­ta­va vuokra vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoisek­si. Tietääk­seni Eero Heinälu­o­ma on pää­tynyt samalle kan­nalle. Vähen­nys tehtäisi­in pääo­mat­uloverokan­nan mukaan (nyt 28 %) samoista syistä kuin korko­jen verovähen­nyskin. Vähen­tää voisi 70 pros­ent­tia vuokras­ta tai vai­h­toe­htois­es­ti vähen­nyskelvo­ton­ta omavas­tu­u­ta olisi noin kolme euroa neliöltä.  Tämä sik­si, että hoitoku­lut eivät olisi vähen­nyskelpoisia, vaan pelkästään koron osu­us vuokras­sa. Verovähen­nysoikeus otet­taisi­in huomioon asumistue3ssa, kos­ka muuten nämä kak­si tukimuo­toa nousi­si­vat yhdessä sataan pros­ent­ti­in vuokra­menoista. Jat­ka lukemista “Verotyöryhm­nän kom­men­toin­tia 4: vuokras­ta verovähennys”

Verotyöryh­mä esit­tää koti­talousvähen­nyk­sen alen­tamista 50 pros­ent­ti­in ja sen määrän alen­tamista 2300 euroon vuodessa veron­mak­sa­jaa kohden. Ehdo­tuk­sen taustal­la on Eli­na Pylkkäsen tekemä selvi­tys, johon tutus­tuu nopeit­en tästä.

Jotain on koti­talousvähen­nyk­selle tehtävä, kos­ka vero­tuke­na se on jo nyt ilmeis­es­ti suurem­pi kuin yleinen asum­is­tu­ki ja samaa suu­ru­us­lu­okkaa opin­tora­han kanssa.  Vuon­na 2009 siihen solahti noin 400 miljoon­aa ja tänä vuon­na var­maankin taas paljon enem­män. Jat­ka lukemista “Verotyöryh­män kom­men­toin­tia 3: kotitalousvähennys”