Metropolialueella ei näytä syntyvän yhteistyön yhteisen päätöksenteon parantamisessa mitään. Selvitys kaksiportaisesta seutuhallinnosta raukesi tyhjään, kun loppuraportissa voitiin kertoa vain, etteivät kunnat olleet yksimielisiä mistään. Vantaa näyttää torjuvan kuntaliitoksen Helsingin kanssa. Tosin valio voi yhä asettaa kuntajakoselvittäjän ja kuntajakoselvittäjä voi alistaa valtuuston hylkäävän päätöksen kansanäänestykseen, mutta en oikein jaksa uskoa tähänkään. Kosinnan hylkäämisestä ei yleensä seuraa lämminhenkistä yhteistyötä. Jatka lukemista “Aluekuntamallista ulospääsy metropolihallinnon umpisolmuun?”
Kaukojäähdytystä
Jokainen on Helsingin kantakaupungissa törmännyt auki revittyyn katuun, jossa kuopan reunalla kerrotaan, että rakennamme kaukojäähdytysverkkoa. Olin tilaisuudessa tutustua tuohon toimintaan.
Kaukojäähdytyksen ideana on toimittaa kestä talvet kiinteistölle kylmää vettä, noin kahdeksanasteista. Tätä kylmyyttä voi käyttää kytkemällä se vaikka koneelliseen ilmastointiin ja jäähdyttää tiloja, jotka muuten lämpenisivät liikaa tai sitä voi käyttää vaikkapa kaupan kylmälaitteiden lauhduttamiseen, jolloin niiden hyötysuhde paranee olennaisesti verrattuna siihen, että lauhdutin olisi jossain lämpimissä ulkotiloissa. Jatka lukemista “Kaukojäähdytystä”
Helsingin seudun yhteistyö ei oikein suju
Maanantai-iltana 14 Helsingin seudun kunnanvaltuutetut kokoontuivat Myyrmäkeen Vantaan energia-areenalle kuulemaan selvitystä kaksiportaista seutuhallintoa koskevan selvityksen loppuraporttia. Oli murheellista kuultavaa.
Työryhmät eivät olleet pystyneet sopimaan oikein mistään. Yleensä esitettiin, että vaikka yhteistyö ei tähän asti olekaan juuri sujunut, tästä eteenpäin pitää tehdä parempaa yhteistyötä. Mistään tavasta ratkoa erimielisyyttä ei ollut päästy sopimukseen.
Maankäyttöä pohtinut porukka loihe lausumaan, että pitäisi tehdä yhteisen metropolikaava, joka syrjäyttäisi sekä maakuntakaavan että kuntien omat yleiskaavat. Sanaakaan ei sanottu siitä, kuka tämän kaavan laatisi ja miten sitä koskevat mahdolliset erimielisyydet ratkottaisiin. Jos ei pystytä kertomaan, miten yhteisestä metropolikaavasta päätetään, ei ole esitetty mitään.
Eräs paikalla ollut ulkopuolinen asiantuntija oletti, että lopulta tuo kaavoitus siirtyy ympäristöministeriön vastuulle; siis valtio päättäisi Helsingin seudun kaavoituksesta ohi toraisten kuntien. Ajatus kuulosti aluksi tyrmistyttävältä, mutta niinhän siinä käy. Valta on aina jossakin. Jos kunnat eivät pysty maankäytöstä päättämään, valtion on se tehtävä.
Se nyt ainakin tuli osoitetuksi, että vapaaehtoisin toimin alueen kunnat eivät pysty asioitaan ratkomaan. Metropolialueen hallinnon järjestäminen taitaa olla seuraavien hallitusneuvottelujen visaisimpia ja kauaskantoisimpia aiheita.
Pekingin autoarpajaiset.
Pekingissä näytään rajoittavan uusien autojen hankkimista, koska katuverkko ei vedä enempää. Auton hankkimiseen tarvitsee luvan, ja uudet luvat arvotaan. Niitä tulee 20 000/kuukausi eli neljännesmiljoonaa uutta autoa vuodessa.
Tämä heikentää minun luottamustani kiinalaisten kykyyn hallita kollektiivisia hyödykkeitä, joissa sentään luulin heidän olevan hyviä. On järkevää rajoittaa autoliikennettä tasolle, joka tuottaa autosta maksimaalisen hyödyn. Hyöty on nolla, jos autoja ei ole lainkaan ja uudestaan nolla, jos niitä on niin paljon, ettei autoilla pysty ajamaan metriäkään. Optimi on jossain tässä välissä. Jatka lukemista “Pekingin autoarpajaiset.”
VR:n säästöissä ei ole kohtuutta Helsingissä
Liiallinen säästäminen on nyt sitten paljastunut syyksi rautatieliikenteen ongelmiin Pääkaupunkiseudulla. Tieto ei varmaankaan ollut yllättävä. On säästetty kunnossapitohenkilökunnassa, mutta on myös pihtailtu asetinlaitteen – siis vaihteiston ja vaihteita liikuttelevan kaluston uudistamisessa.
Näissä säästöissä ei ole mitään järkeä. Jos matkustajien ja heidän työnantajiensa tappioita vertaa säästyneeseen rahasummaan havaittaisiin, että aika paljon kannattaisi panna rahaa lähiliikenteen toimivuuteen. Jos kymmenen tuhatta matkustajaa myöhästyy tunnin, se on satatuhatta työtuntia arvoltaan noin kaksi miljoonaa euroa. Nyt ajatellaan hankittavan uusi asetinlaitteisto hiljakseen kymmenen vuoden aikana. Jatka lukemista “VR:n säästöissä ei ole kohtuutta Helsingissä”
Verotyöryhmän kommentointia 6: palkkaveroja vai arvonlisäveroa?
Hetemäen työryhmä esittää parin miljardin euron rakennemuutosta verotukseen alentamalla tuloveroja ja nostamalla arvonlisäveroa. Tämä pitäisi työryhmän mukaan edistää talouskasvua ja siten tuottaa lisää verotuloja. Professori Matti Tuomaala esitti Helsingin Sanomissa, ettei perustelu pidä paikkaansa. Hetemäen työryhmän kannalta on kiusallista, että Matti Tuomaala ei ole kuka hyvänsä, vaan kansainvälisesti arvostetuin verotusta tutkinut kansantaloustieteilijä Suomessa. Jatka lukemista “Verotyöryhmän kommentointia 6: palkkaveroja vai arvonlisäveroa?”
Verotyöryhmän kommentointia 5: rikkaiden välinen tulontasaus
Verotyöryhmä esittää että
1) Ylin marginaalivero alennetaan noin 50 prosenttiin (nyt noin 54 %)
2) Pääomatulojen vero nostetaan 28 prosentista 30 prosenttiin
3) Yritysten tuloksestaan maksama vero lasketaan 22 prosenttiin
4) Listaamattomien yritysten 90 000 euron verovapaasta osingosta luovutaan ja se korvataan oikeudella jakaa noin neljä prosenttia ( =normaali tuotto) omasta pääomasta noin 30 prosentin kokonaisverotuksella.
5) Osinkojen tavanomainen kokonaisverotus nousee 40,5 prosentista 45,4 prosenttiin.
Kuuluu asiaan sanoutua jyrkästi irti ylimmän marginaaliveron alentamisesta. Minusta on hyvä verottaa ansiotuloja (ja samalla osaamista) vähemmän ja pääomatuloja enemmän. Viimeaikainen tuloerojen kasvu on ollut lähimmä pelkkää pääomatulojen kasvua, joten verotyöryhmä on oikealla asialla. Jatka lukemista “Verotyöryhmän kommentointia 5: rikkaiden välinen tulontasaus”
Bitit pääsivät loppumaan
Poikani ei voinut osallistua erääseen tenttiin, koska ei saanut lainatuksi kurssikirjalainaamosta e‑kirjaa. Bitit olivat päässeet loppumaan.
Kirjastot lainaavat e‑kirjoja samaan tapaan kuin paperisia. Ne ostavat niitä tietyn määrän ja vain tuo määrä saa olla kerrallaan lainassa. Ei siis tiettyä lainauskertojen määrää. Niinpä paperisten kirjojen ohella myös e‑kirjat loppuvat tenttien alla ja muulloin e‑kirjoja lojuu elektronisessa kirjahyllyssä toimettomina.
Puute oppikirjoista on eräs syy siihen, että opinnot viivästyvät. Syynä se on naurettava. Paperisten kirjojen loppumin lainaamosta on aivan yhtä naurettavaa, vaikka paperin valmistus onkin kalliimpaa kuin bittien valmistus. Paperikirjan painaminen (marginaalikustannus) maksaa euron tai kaksi, siis paljon vähemmän kuin menee rahaa sen lainaamiseen. Kokonaiskustannuksia ajatellen olisi halvempaa jakaa kirjaa ilmaiseksi kuin ylläpitää lainaamoja. Jatka lukemista “Bitit pääsivät loppumaan”
Verotyöryhmnän kommentointia 4: vuokrasta verovähennys
Käydyn keskustelun tuloksena olen päätynyt siihen, että paras tapa saattaa verotus likipitäen neutraaliksi asumisessa on saattaa vakituisesta asunnosta maksettava vuokra verotuksessa vähennyskelpoiseksi. Tietääkseni Eero Heinäluoma on päätynyt samalle kannalle. Vähennys tehtäisiin pääomatuloverokannan mukaan (nyt 28 %) samoista syistä kuin korkojen verovähennyskin. Vähentää voisi 70 prosenttia vuokrasta tai vaihtoehtoisesti vähennyskelvotonta omavastuuta olisi noin kolme euroa neliöltä. Tämä siksi, että hoitokulut eivät olisi vähennyskelpoisia, vaan pelkästään koron osuus vuokrassa. Verovähennysoikeus otettaisiin huomioon asumistue3ssa, koska muuten nämä kaksi tukimuotoa nousisivat yhdessä sataan prosenttiin vuokramenoista. Jatka lukemista “Verotyöryhmnän kommentointia 4: vuokrasta verovähennys”
Verotyöryhmän kommentointia 3: kotitalousvähennys
Verotyöryhmä esittää kotitalousvähennyksen alentamista 50 prosenttiin ja sen määrän alentamista 2300 euroon vuodessa veronmaksajaa kohden. Ehdotuksen taustalla on Elina Pylkkäsen tekemä selvitys, johon tutustuu nopeiten tästä.
Jotain on kotitalousvähennykselle tehtävä, koska verotukena se on jo nyt ilmeisesti suurempi kuin yleinen asumistuki ja samaa suuruusluokkaa opintorahan kanssa. Vuonna 2009 siihen solahti noin 400 miljoonaa ja tänä vuonna varmaankin taas paljon enemmän. Jatka lukemista “Verotyöryhmän kommentointia 3: kotitalousvähennys”