Kaukojäähdytystä

Jokai­nen on Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa tör­män­nyt auki revit­tyyn katuun, jos­sa kuo­pan reu­nal­la ker­ro­taan, että raken­nam­me kau­ko­jääh­dy­tys­verk­koa. Olin tilai­suu­des­sa tutus­tua tuo­hon toimintaan.

Kau­ko­jääh­dy­tyk­sen idea­na on toi­mit­taa kes­tä tal­vet kiin­teis­töl­le kyl­mää vet­tä, noin kah­dek­sa­nas­teis­ta. Tätä kyl­myyt­tä voi käyt­tää kyt­ke­mäl­lä se vaik­ka koneel­li­seen ilmas­toin­tiin ja jääh­dyt­tää tilo­ja, jot­ka muu­ten läm­pe­ni­si­vät lii­kaa tai sitä voi käyt­tää vaik­ka­pa kau­pan kyl­mä­lait­tei­den lauh­dut­ta­mi­seen, jol­loin nii­den hyö­ty­suh­de para­nee olen­nai­ses­ti ver­rat­tu­na sii­hen, että lauh­du­tin oli­si jos­sain läm­pi­mis­sä ulkotiloissa.

Jääh­dy­tet­tä­viä tilo­ja löy­tyy esi­mer­kik­si tie­to­ko­ne­sa­leis­ta, mut­ta onpa muu­ta­ma asuin­ta­lo­kin pää­ty­nyt hank­ki­maan kau­ko­kyl­mää kesän hel­tei­den varal­le. Tai ties mitä vii­ni­kel­la­rei­ta niis­sä nyt sit­ten on.

Suu­rin asia­kas on Stock­mann, joka pait­si vii­len­tää Hul­lu­jen Päi­vien hek­tis­tä tun­nel­maa myös tukee elin­tar­vi­ke­myy­mä­län­sä kyl­mä­lai­tei­ta kaukojäähdytyksellä.

Kyl­myyt­tä teh­dään kol­mel­la taval­la: ote­taan ilmai­sek­si meres­tä sil­loin kun meri on kyl­mää, siir­re­tään läm­pö­pum­pul­la kau­ko­jääh­dy­tyk­sen paluu­ve­des­tä läm­pöä kau­ko­läm­mön paluu­ve­teen sekä tuo­te­taan kyl­myyt­tä vie­mä­ri­ve­den tai kau­ko­läm­mön läm­mös­tä absorb­tio­jääh­dy­tyk­sel­lä. Tämä vii­mei­nen kei­no on lii­kaa val­tio­tie­tei­li­jän fysii­kan­tie­doil­le. Näi­tä tuo­tan­to­ta­po­ja kom­bi­noi­daan sen mukaan, mikä mil­loin­kin on edul­li­sin­ta.  Absorb­tio­ta käy­te­tään eni­ten kesäl­lä, kun kau­ko­läm­mös­tä on yli­tar­jon­taa ja meri läm­min. Kes­ki­mää­rin hyö­ty­suh­de on vii­sin­ker­tai­nen pai­kal­la toteu­tet­tuun jääh­dy­tyk­seen verrattuna

Toi­min­nan volyy­mia kuvan­nee par­hai­ten se, että Helen myy kau­ko­jääh­dy­tys­tä nyt noin kym­me­nel­lä mil­joo­nal­la eurol­la. Tämän­het­ki­nen liit­ty­mis­te­ho on noin 100 MW. Kau­ko­jääh­dy­tys on jo nyt huo­mat­ta­va ener­gian­sääs­töin­ves­toin­ti ja sen poten­ti­aa­li jat­kos­sa on vie­lä suu­rem­pi, kun­han suur­ten mar­ket­tien ohel­la myös pie­nem­mät kau­pat saa­daan alen­ta­maan sen avul­la kyl­mä­lait­tei­den­sa säh­kö­las­kua. Vii­me kesä­nä pie­ni vii­len­nys oli­si var­maan kel­van­nut koto­na­kin monelle.

Val­tio­val­ta tukee tätä toi­min­taa sak­ko­ve­rol­la, joka syö sen talou­del­lis­ta kan­nat­ta­vuut­ta pahoin. Veron takia kau­ko­kyl­mäs­tä pum­pat­tu läm­pö kan­nat­tai­si itse asias­sa ajaa mereen sen sijaan, että se hyö­dyn­ne­tään kau­ko­läm­pö­nä.  Ter­vei­siä vaan sin­ne val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri­öön! Ener­gia­ve­ro­jen piti olla hiat­ta­ve­ro­ja eikä hyötyveroja.

44 vastausta artikkeliin “Kaukojäähdytystä”

  1. Kau­ko­kyl­mä on fik­su rat­kai­su, ja var­mas­ti Hele­nil­le (siis Hel­sin­gin kau­pun­gil­le) oiva raha­sam­po nois­ta verois­ta huo­li­mat­ta, mono­po­li­tuo­te kun on help­po hin­noi­tel­la sopi­vas­ti vain vähän nor­maa­lin kiin­teis­tö­koh­tai­sen jääh­dy­tyk­sen kus­tan­nuk­sia alem­mas, tai nii­den tasol­le. Parem­min­kin tuo moit­ti­ma­si vero­tus on windwall veroa kuin “hyö­ty­ve­roa”, val­tio sii­nä vain ottaa osan ansiot­to­mas­ta arvon­nousus­ta. Mut­ta toki ympä­ris­tön kan­nal­ta kau­ko­kyl­mä on ehdot­to­mas­ti hyvä ratkaisu.

    Tuk­hol­mas­sa monen tie­to­ko­ne­sa­lin, kau­pan tai muun lii­ka­läm­pöään jää­hyt­tä­vän lauh­de­läm­pö ote­taan (oste­taan) tal­teen kau­pun­gin kau­ko­läm­pö­verk­koon, Hel­sin­gis­sä näin ei halu­ta teh­dä. Kau­ko­läm­pö kun on Hel­sin­gin Ener­gial­le säh­köä­kin tuot­toi­sam­paa kau­pat­ta­vaa. Meil­lä edel­leen siis lauh­dit­te­met hyr­rää kaup­po­jen ja tie­to­ko­ne­sa­lien katol­la siir­täen läm­mön hara­koil­le. Mitä­hän jos te Hel­sin­gin päät­tä­jät aset­tai­sit­te nuo ympä­ris­tö­ta­voit­teet Hele­nin tuot­to­ja tär­keäm­mik­si, ja patis­tai­sit­te Hele­nin kehit­tä­mään jär­jes­tel­mi­ään niin, että mah­dol­li­sim­man moni nyt hara­koil­le lauh­dut­ta­va voi­si siir­tää huk­ka­läm­mön hel­sin­ki­läis­ten kotien läm­mi­tyk­seen. Kau­ko­läm­pö­verk­ko kun kat­taa koko kau­pun­gin toi­sin kuin kaukokylmä.

  2. Jos kivi­hii­len polt­ta­mi­nen on niin hal­paa että jon­kun veron vuok­si ilmai­nen ener­gia kan­nat­taa mie­luum­min pum­pa­ta mereen, vika ei ole kau­ko­jääh­dy­tyk­sen vero­tuk­ses­sa vaan hii­len­pol­ton vero­tuk­ses­sa, jota kan­nat­tai­si kiris­tää niin pal­jon ettei jääh­dy­tyk­sen läm­mön pump­paus mereen enää kannata.

  3. Kan­nat­taa kat­sel­la nordpoolin :

    http://www.nordpoolspot.com/

    ja fingri­din sivustoja :

    http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi

    ennen kuin edes ryh­tyy tykö­nään ter­mo­dy­na­mii­kan ja säh­kön­siir­ron perus­sään­tö­jä mielessään
    miet­ti­mään ja toi­sik­si agitoimaan.

    On sen ver­ran pit­käl­le vie­tyä tie­det­tä yo.
    ole­va, että tuo­hon kenel­lä­kään tuli­si olla
    nokan koput­ta­mis­ta ja aihet­ta ryh­tyä arvostelmaan.

    Vai onko niin, että kan­san­ta­los­li­sens­sit tar­vit­se­vat omat las­ke­man­sa niis­tä las­kel­mis­ta mitä tek­nii­kan insi­nöö­rit ovat jo vuo­si­kym­me­niä sit­ten talou­del­li­ses­ti toteuttaneet.

  4. KariS, Hel­sin­gis­sä nime­no­maan teh­dään kau­ko­kyl­mää uusiin kone­sa­lei­hin ja samal­la tulee tie­ten­kin huk­ka­läm­mön hyö­ty­käyt­tö. Näin mm. sik­si että se on tek­ni­ses­ti erin­omai­nen ja kus­tan­nus­te­ho­kas rat­kai­su. Jul­kis­ta tie­toa on uusi kone­sa­li Uspen­kin kate­draa­lin alla, monia mui­ta­kin on jo teh­ty ja uusia tulos­sa. Ruot­sa­lai­set vaan osaa mark­ki­noin­nin. Suo­mi on kone­sa­lil­le erin­omai­nen sijain­ti sii­nä kuin Ruot­si­kin, on kyl­mää, maa ei täri­se, pölyä on vähän, yhteis­kun­ta on vakaa, säh­kö­verk­ko luo­tet­ta­va, kal­lio­ti­la hal­paa ja maa syr­jem­mäl­lä yli­pään­sä, voi­daan käyt­tää tehok­kai­ta kes­ki­tet­ty­jä läm­mi­tys- ja jääh­dy­tys­rat­kai­su­ja, jne. Ruot­sin vien­ni­ne­dis­tä­jät on teh­nyt täs­tä oikein hyvät mark­ki­noin­ti­ma­te­ri­aa­lit, mites meillä?

  5. Oli­si­ko­han muu­ten mah­dol­lis­ta kor­va­ta Hana­saa­ren voi­ma­la isol­la pump­pu­lai­tok­sel­la joka tuot­taa läm­pöä ja kau­ko­kyl­mää? Kun tuon ei vält­tä­mät­tä tar­vit­si­si olla edes kau­hean kan­nat­ta­va, jos se kor­vaa­va voi­ma­la teh­dään Vuo­saa­reen niin siel­tä pitää teh­dä Hana­saa­ren kau­ko­läm­pö­verk­koon kai sato­jen mil­joo­nien kal­lio­tun­ne­li, eli tuol­ta inves­toin­nil­ta vält­ty­mi­nen oli­si säästöä.

    1. Hele­nil­lä kau­pun­gil­la on 66 megawa­tin läm­pö­pump­pu jo nyt. Lai­tok­sen asian­tun­ti­joi­den mukaan täs­tä tule­va ener­gia on hei­dän pat­te­ris­tos­taan omis­nais­pääs­töil­tään huo­noin­ta. (Eivät var­maan­kaan las­ke Porin kivi­hii­li­voi­ma­laa omakseen)

  6. Jos kivi­hii­len polt­ta­mi­nen on niin hal­paa että jon­kun veron vuok­si ilmai­nen ener­gia kan­nat­taa mie­luum­min pum­pa­ta mereen, vika ei ole kau­ko­jääh­dy­tyk­sen vero­tuk­ses­sa vaan hii­len­pol­ton vero­tuk­ses­sa, jota kan­nat­tai­si kiris­tää niin pal­jon ettei jääh­dy­tyk­sen läm­mön pump­paus mereen enää kannata.”

    Kun jut­tu ei ole sii­nä, että­kö kivi­hii­len polt­ta­mi­nen oli­si hal­paa, vaan sii­nä, että vero­pää­tök­sil­lä säh­kön­tuo­tan­non yhtey­des­sä syn­ty­vän läm­mön käy­tös­tä kau­ko­läm­pöön tai ‑jääh­dy­tyk­seen sako­te­taan, pahim­mil­laan niin, että tulee kan­nat­ta­vam­mak­si pus­kea läm­möt mereen kuin käyttöön.

  7. On se joo pääs­töil­tään suur­ta kun se on eril­lis­tuo­tet­tua säh­köä. Ylei­ses­ti ottean läm­mön eril­lis­tuo­tan­to ei ole jär­ke­vää, mut­ta täs­sä tapauk­ses­sa yhtä­lö menee näin uusi voi­ma­la + läm­pö­tun­ne­li > läm­pö­pump­pu + pääs­tö­tön kor­vaa­va säh­kön eril­lis­tuo­tan­to, ja kysy­mys on sii­tä kum­min päin tuo nuo­li on?

  8. tpyy­luo­ma: en tar­koit­ta­nut ihan tuo­ta, vaan että siel­lä mis­sä ei ole kau­ko­kyl­mää, siis isoim­mas­sa osas­sa kau­pun­kia, siel­lä ole­vien kaup­po­jen, atk-salien ym. huk­ka­läm­pö siir­ret­täi­siin kau­ko­läm­pö­verk­koon pai­kal­lis­ten läm­mön­vaih­ti­mien kaut­ta sen sijaan että kiin­teis­töt lauh­dut­taa ne ilmaan. 

    Kau­ko­kyl­mä on tie­tys­ti saman asian parem­pi sovel­lus, mut­ta kun sitä ei ole tar­jol­la kuin kes­kus­tas­ta Pasi­laan, kau­ko­läm­pö­verk­ko taas kat­taa koko kaupungin. 

    Nuo tun­ne­lei­hin sijoi­tet­ta­vat kone­sa­lit ovat ihan hyvä jut­tu, mut­ta kun Hel­sin­gis­sä on pal­jon ole­mas­sa ole­via tie­to­ko­ne­sa­le­ja ja eten­kin kaup­pa­kes­kit­ty­miä (mm. Itä­kes­kus) kau­ko­kyl­män ulko­puo­lel­la, nii­den huk­ka­läm­pö voi­tai­siin hyö­ty­käyt­tää parem­min kau­ko­läm­pö­ver­kon avulla.

  9. Ruot­sin vien­ni­ne­dis­tä­jät on teh­nyt täs­tä oikein hyvät mark­ki­noin­ti­ma­te­ri­aa­lit, mites meillä?

    Meil­lä on syn­tyes­sään van­hen­tu­neet ja ala­ti vää­rään suun­taan kiris­ty­vät tie­to­yh­teis­kun­ta­lait, huo­nos­ti kehi­te­tyt tie­to­verk­ko­yh­tey­det, sekä kak­si naa­pu­ri­maa­ta, jois­ta toi­nen täy­sin avoi­mes­ti ja toi­nen vain ole­tet­ta­vas­ti mut­ta var­sin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä kuun­te­lee kaik­kea maas­tam­me tule­vaa tie­to­lii­ken­net­tä ja jol­ta viral­li­set tahot ummis­ta­vat silmänsä.

  10. kak­si naa­pu­ri­maa­ta, jois­ta toi­nen täy­sin avoi­mes­ti ja toi­nen vain ole­tet­ta­vas­ti mut­ta var­sin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä kuun­te­lee kaik­kea maas­tam­me tule­vaa tie­to­lii­ken­net­tä ja jol­ta viral­li­set tahot ummis­ta­vat silmänsä. 

    Suo­mi ei täs­sä eroa mis­tään muus­ta pai­kas­ta maa­il­mas­sa. Tie­tys­ti kan­sain­vä­li­sen yri­tyk­sen sijoit­taes­sa kone­sa­le­jaan on var­maan väliä sil­lä, kuka min­kä­kin rajan taka­na kuun­te­lee ja mihin val­tio­joh­toon itsel­lä on hyvät ja luot­ta­muk­sel­li­set suhteet.

    Tulee mie­leen se taan­noi­nen haloo sii­tä, että Nokia Sie­mens toi­mit­ti Ira­niin vaa­li­ju­pa­kan aikaan mat­ka­pu­he­lin­verk­koa, jos­sa oli kuun­te­lu­mah­dol­li­suus iso­vel­jel­le. Toi­min­toa ei takuul­la ollut kehi­tet­ty Ira­nin val­tio­ta var­ten ja vas­taa­va jär­jes­te­ly on aivan var­mas­ti käy­tös­sä muu­al­la­kin ja mui­den­kin val­mis­ta­jien raken­ta­mis­sa ver­kois­sa. Mm. Yhdys­val­lois­ta on tie­dos­sa, että val­tion tur­val­li­suuse­li­mil­lä on suo­rat piu­hat iso­jen teleo­pe­raat­to­rei­den verkkoihin.

  11. Seli­tys läm­mön hyö­dyn­tä­mi­sen veroil­le ja huo­nol­le CO2-taseel­le: Läm­pö­pum­put kulut­ta­vat todel­la pal­jon säh­köä (esim. Kat­ri Valan läm­pö­pump­pu­lai­tos on kau­pun­gin suu­rin yksit­täi­nen säh­kön­käyt­tä­jä), perä­ti sen ver­ran, että kun Helen tuot­taa säh­kön­sä pää­osin hii­lel­lä, alkaa ilmai­sen­kin läm­mön hii­li­diok­si­di­ta­se kään­tyä huo­noon suuntaan.

  12. kun Helen tuot­taa säh­kön­sä pää­osin hii­lel­lä, alkaa ilmai­sen­kin läm­mön hii­li­diok­si­di­ta­se kään­tyä huo­noon suuntaan.”

    höpö­hö­pö

    Helen tuot­taa läm­pön­sä pää­osin yhteis­tuo­tan­nol­la, min­kä sakot­ta­mi­nen nyt vain on tyhmää.

    Hele­nin käyt­tä­mä pää­asial­li­nen polt­toai­ne on maa­kaa­su, ei hiili.

    Läm­mön ja säh­kön yhteis­tuo­tan­nol­la saa­daan ener­gias­ta hyö­ty­käyt­töön luok­kaa 90 %, säh­kön eril­lis­tuo­tan­nol­la lauh­teel­la jotain 30–40 %.

  13. Ton­ni hiil­tä tuot­taa ihan yhtä pal­jon hii­li­diok­si­dia riip­pu­mat­ta sii­tä käy­te­tään­kö se yhteis­tuon­tan­to­voi­ma­las­sa vai lauhdevoimalassa.

    Näi­nol­len hii­len­polt­toa pitää sakot­taa ihan yhtä kovaa tuo­tan­to­ta­vas­ta riip­pu­mat­ta. Jos yhteis­tuo­tan­nos­sa hyö­ty­suh­de on parem­pi, sel­lai­sen voi­ma­lai­tok­sen tuot­to on parem­pi tai se voi myy­dä säh­köä ja läm­pöä edul­li­sem­min. Hii­len vero­tus­ta per hii­li­ton­ni ei sen vuok­si tar­vit­se muut­taa. Mitä tehok­kaam­min voi­ma­la toi­mii, sitä vähem­män veroa on per tuo­tet­tu energiayksikkö.

    Ja muis­tu­tuk­se­na että myös maa­kaa­su on fos­sii­li­nen polttoaine.

    1. Näi­nol­len hii­len­polt­toa pitää sakot­taa ihan yhtä kovaa tuo­tan­to­ta­vas­ta riippumatta.

      Aivan erin­omai­nen aja­tus. Nyt vero­te­taan enem­män jos tuot­taa samas­ta kivi­hii­li­mää­räs­tä sekä säh­köä että läm­pöä ja vähem­män, jos ajaa läm­mön mereen.

  14. T. ”Hii­len vero­tus­ta per hii­li­ton­ni ei sen vuok­si tar­vit­se muuttaa.”

    Onko sel­lais­ta­kin? Minä kun olen ollut jää­nyt sii­hen käsi­tyk­seen, että säh­kön tuo­tan­nos­sa hii­li on vero­ton­ta ja läm­mön tuo­tan­nos­sa verol­lis­ta ja sitä vero­te­taan luo­vu­te­tun läm­pö­ener­gian perus­teel­la — ja yhteis­tuo­tan­toa vero­te­taan lähes kuin pelk­kää läm­mön tuo­tan­toa (ker­toi­mel­la 0,9), vaik­ka ener­gia­te­hok­kuus on per tuo­tet­tu on aivan toista. 

    http://www.ek.fi/yritysten_energiaopas/fi/energiaverotus/index.php

  15. Osmol­le tie­dok­si: Kat­ri Walan läm­pö­pump­pu, joka on lajis­saan maa­il­man suu­rin, tuot­taa 90 MW kau­ko­läm­pö­te­hoa tai vaih­toeh­toi­ses­ti 60 MW kau­ko­jääh­dy­tys­te­hoa. Kau­ko­jääh­dy­tyk­sen tuo­tan­to­me­ne­tel­mis­tä (jois­ta muut ovat vapaa­jääh­dy­tys meri­ve­del­lä ja absorp­tio, jos­sa yhteis­tuo­tan­non kesäl­lä muu­toin huk­kaan mene­vä läm­mön ener­gia­si­säl­tö muun­ne­taan kyl­mäk­si) tämä on “huo­noin” eli eni­ten pääs­tö­jä tuot­ta­va. Muu­ta ener­gi­aa toki tuo­te­taan suu­rem­mil­la­kin päästöillä.

  16. Pal­jon­ko Hele­nin kau­ko­jääh­dy­tys­ver­kos­to on tullut/tulee mak­sa­maan, sisäl­täen siis koko infran, jota on vuo­si­kau­det rakennettu.

  17. Joa OS:n jut­tu on oikea, niin joku tai jot­kut pitäi­si vie­dä sau­nan taak­se. Mil­lä ihmeen perus­teel­la tom­mo­nen vero­la­ki on voi­tu tehdä/hyväksyä???????
    Kyl­lä olis .……lä töitä.

  18. Onko tosi­aan niin, että vero ei ole hii­li­diok­si­di­pääs­töil­le, vaan läm­möl­le ja säh­kö on vie­lä kai­ken pääl­le verotonta? 

    Kuka täl­lai­sen sys­tee­min on oikein luo­nut ja mikä sil­le on oikein ollut perus­tee­na? Luu­li­si ole­van päi­vän­sel­vää, että ener­gia­ve­ro­tuk­sen pitäi­si olla koh­dis­tet­tu hait­toi­hin ja sen jäl­keen antaa jokai­sen vali­ta par­haan tavan teh­dä rahaa joko tuot­taen ener­gian­sa niin, ettei syn­ny hait­to­ja tai tuot­ta­mal­la ener­gian­sa niil­lä hai­tal­li­sil­la mene­tel­mil­lä mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti verot minimoidakseen.

  19. Samu­li Saarelma:

    Onko tosi­aan niin, että vero ei ole hii­li­diok­si­di­pääs­töil­le, vaan läm­möl­le ja säh­kö on vie­lä kai­ken pääl­le verotonta?

    hihi­hi­hi… joten­kin lii­kut­ta­vaa, että oot ihan sho­kis­sa, että polii­ti­kot ja byro­kraa­tit on teh­ny höl­mö­jä pää­tök­siä. (ja MIVa tie­tys­ti kans…)

  20. Art­tu­ri, en ole miten­kään sho­kis­sa sen suh­teen, että on teh­ty ener­gia-asias­sa type­riä poliit­ti­sia pää­tök­siä. Eten­kään asias­ta, jon­ka nega­tii­vi­set hait­ta­vai­ku­tuk­set ovat glo­baa­le­ja, on hyvin help­po teh­dä pai­kal­li­sel­la tasol­la erit­täin­kin type­riä pää­tök­siä. Bio­polt­toai­nei­den sub­ven­tiot ovat täs­tä saman­lai­nen esimerkki.

    Yleen­sä kui­ten­kin pää­tök­sil­le esi­te­tään jon­kin­lai­set perus­te­lut (eikä siis ihan avoi­mes­ti myön­ne­tä olta­van lob­ba­ri­ta­ho­jen kumi­lei­ma­si­mia). Olin kiinn­nos­tu­nut sii­tä, min­kä­lai­set perus­te­lut täl­le pää­tök­sel­le on annettu.

    Mitä itse jul­ki­nen vs. yksi­tyi­nen ‑vään­töön tulee, niin oli­sin var­sin kiin­nos­tu­nut, miten ilma­ke­hään hii­li­diok­si­din tuprut­ta­mi­sel­le mark­ki­nat löy­täi­si­vät “oikean” hin­nan ilman val­tioi­den byro­kraat­tien apua. Pal­jon­ko Hel­sin­gin hii­li­voi­ma­lan pitäi­si mak­saa nyt hii­li­ton­nin polt­ta­mi­ses­ta Tuva­lul­le sen ris­kin lisää­mi­ses­tä, että 100:n vuo­den kulut­tua Tuva­lu on ilmas­to­muu­tok­sen vuok­si koko­naan meren alla? Onko mark­ki­noil­la jokin val­tiois­ta riip­pu­ma­ton tapa hin­noi­tel­la tämä?

    1. Suo­mes­sa oli 1990-luvun puo­li­vä­liin kat­ta­va hii­li­diok­si­di­ve­ro, joka kos­ki myös säh­kön tuo­tan­toa. Tämä vero ei kui­ten­kaan sopi­nut lain­kaan poh­jois­mai­sen säh­kö­pörs­sin peri­aat­tei­siin, kos­ka mui­den mai­den säh­kö­ve­rot oli­vat “koti­mai­sia” ja mak­set­tiin kulu­te­tus­ta säh­kös­tä. Niin­pä tans­ka­lai­nen kulut­ta­ja oli­si mak­sa­nut suo­ma­lai­ses­ta kivi­hii­li­säh­kös­tä veroa kah­teen ker­taan ja suo­ma­lai­nen kulut­ta­ja ei oli­si mak­sa­nut tans­ka­lai­ses­ta kivi­hii­li­säh­kös­tä veroa lain­kaan. Sik­si sää­det­tiin niin, että säh­kös­tä mak­se­taan säh­kö­ve­ro, joka oli kool­taan kovin sen suu­rui­nen, joka oli­si sisäl­ty­nyt kivi­hii­li­säh­kön kivi­hii­leen. Vas­taa­vas­ti sopi­vas­ti vali­tut uusiu­tu­vat ener­gia­läh­teet sai­vat palau­tuk­sen säh­kö­ve­ros­ta. Läm­mön tuo­tan­nos­ta taas piti mak­saa vero polt­toai­neen hii­li­pi­toi­suu­den mukaan.
      Tämä meni suun­nil­leen oikein, kun­nes alet­tiin (alue)politikoida.
      Säh­kö­ve­ro ei ole enää seu­ran­nut suo­raan hii­li­diok­si­di­ve­roa eivät­kä nuo uusiu­tu­vien palau­tuk­set ole vas­tan­neet säh­kö­ve­ron suu­ruut­ta. Tur­ve on saa­nut eri­tyis­suo­sin­nan ja kau­pun­kien yhdis­te­tyn säh­kön ja läm­mön­tuo­tan­nol­le on lei­vot­tu oma kateus­ve­ro ja sit­ten kehi­tet­tiin vie­lä tämä kau­ko­kyl­män hyötyvero.
      Kan­sal­la on sel­lai­set päät­tä­jät kuin se valitsee.

  21. Uh, siis kos­ka muis­sa Poh­jois­mais­sa oli type­rä jär­jes­te­ly, niin Suo­men piti liit­tyä sii­hen sen sijaan, että oli­si toteu­tet­tu sys­tee­mi, jos­sa mak­set­tai­siin tosi­aan veroa sii­tä hii­len polt­ta­mi­ses­ta ja sen jäl­keen sil­lä ener­gial­la sai­si jokai­nen teh­dä, mitä huvit­taa. Minus­ta tun­tuu aika lail­la vää­räl­tä, että tans­ka­lai­nen hii­li­voi­ma­la tuprut­taa saas­teet tans­ka­lais­ten nis­kaan (tai syö tans­ka­lais­ten kio­to-kiin­tiöi­tä) ja Suo­men val­tio sit­ten kerää vero­tu­lot, kun suo­ma­lai­nen teräs­teh­das käyt­tää sen tuo­te­tun säh­kön. Täs­sä Suo­men val­tion insen­tii­vi­nä ei ole lain­kaan kan­nus­taa teräs­teh­das­ta vähen­tä­mään säh­kön­ku­lu­tus­taan, kos­ka kerää sii­tä vero­tu­lot. Sys­tee­mis­sä, jos­sa vero koh­dis­tuu tuo­tan­toon, jokai­sel­la maal­la on insen­tii­vi suit­sia sekä kulu­tus­ta että tuo­tan­toa. Tuo­tan­toa sik­si, että Kio­to-kiin­tiöt eivät rii­tä. Kulu­tus­ta sik­si, että sii­nä valuu rahaa naa­pu­ri­mai­den kassaan. 

    Kun siis ollaan yhtei­sil­lä mark­ki­noil­la, niin vero­sys­tee­mien oli­si myös jär­ke­vää olla yhte­näi­siä, tämän hyväk­syn. Jär­ke­vin­tä oli­si se, että säh­kön­tuo­tan­nos­sa Poh­jois­maat keräi­si­vät yhdes­sä vero­ja “pahoil­ta” tuo­tan­to­ta­voil­ta ja jakai­si­vat rahat sit­ten joten­kin oikeu­den­mu­kai­ses­ti (vaik­ka väes­tö­jen suh­tees­sa). Läm­pö voi­si tie­ten­kin olla edel­leen jokai­sen itsen­sä vero­tet­ta­vis­sa, kos­ka sii­nä ei olla yhtei­sil­lä mark­ki­noil­la. Toki täs­sä­kin voi­daan huo­mioi­da sit­ten se, että jos vaik­ka­pa yhteis­tuo­tan­nos­sa jo mak­saa sitä säh­köön lii­tet­tyä hii­li­diok­si­di­ve­roa, niin läm­mön saa sit­ten “ilmai­sek­si”. Pel­käs­sä läm­mön tuo­tan­nos­sa luon­nol­li­sin hin­ta hii­li­ton­nil­le oli­si tie­ten­kin sama kuin yhteis­poh­jois­mai­sen hii­li­säh­kön kohdalla. 

    Uusiu­tu­vien sub­ven­toin­ti taas ei ole eri­tyi­sen jär­ke­vää (ehkä perus­tut­ki­muk­seen teh­tä­vä yhteis­kun­nan sat­saus on täs­tä poik­keus). Ei ole hai­tan­ton­ta ener­gia­muo­toa. Sik­si ener­gian kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­sen pitää aina olla kan­nat­ta­vam­paa kuin se, että vaih­de­taan yksi ener­gia­muo­to toiseen.

    1. Tans­ka­lai­nen hii­li­voi­ma­la saas­tut­taa mei­dän yhteis­tä ilma­ke­hää eikä syö mitään Kio­to­kiin­tiöi­tä, kos­ka se kuu­luu päästökauppasektoriin.

  22. Yhte­nä rat­kai­su­mal­li­na läm­mön vero­tuk­seen on esi­tet­ty huk­ka­läm­pö­ve­roa, jota pitäi­si mak­saa, jos läm­pöä ei käy­te­tä hyö­dyk­si. Kokoo­muk­sen San­na Per­kiö teki täs­tä jos­kus edus­kun­nas­sa aloit­teen, mut­ta ei saa­nut sitä ete­ne­mään. Jotain tämän kal­tais­ta kan­nat­tai­si var­maan selvittää.

    Monet teol­li­suus­lai­tok­set tuot­ta­vat suu­ret mää­rät huk­ka­läm­pöä, jon­ka voi­si hyö­dyn­tää esim. lähei­sen kau­pun­gin kau­ko­läm­mi­tyk­seen. Mut­ta hank­keet ete­ne­vät kovin jäh­meäs­ti. Toki teol­li­suus ei halua sot­kea pro­ses­se­jaan, mut­ta eikö­hän syner­giae­tu­ja löy­tyi­si. Suu­rin esi­merk­ki on tie­tys­ti Nes­teen Kil­pi­lah­den jalos­ta­mo, 1000 MW lämpötehoa.

  23. Minun käsit­tääk­se­ni Kio­ton sopi­muk­ses­sa sovit­tiin niin, että maat vähen­tä­vät jon­kun mää­rän pääs­tö­jä vuo­den 1990 tilan­tees­ta. Tämä alen­net­ta­va taso oli se, mitä kut­suin Kioto-kiintiöksi.

    Tämän ne käsit­tääk­se­ni toteut­ti­vat sit­ten niin, että jakoi­vat (ilmaiseksi/rahaa vas­taan?) kiin­tiön ener­gia­fir­moil­leen, jot­ka sit­ten joko vähen­si­vät tuprut­te­lua kiin­tiön­sä mukai­ses­ti, vähen­si­vät enem­män kuin kiin­tiön­sä ja myi­vät yli­jää­neet muu­al­le tai sit­ten eivät vähen­tä­neet ja osti­vat tar­vit­se­man­sa kiin­tiön muilta. 

    Joka tapauk­ses­sa Tans­kan val­tiol­la oli siis X mää­rä hiilikiintiötä. 

    Kor­jat­kaa, jos olen väärässä.

    1. Sopi­ja­puo­le­na oli EU, joka on jaka­nut alu­een­sa kiin­tiöt pääs­tö­kau­pan ulko­puo­lis­ten sek­to­rien osal­ta mait­tain, myös Tans­kal­le, ja pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin osal­ta yhtei­seen kiintiöön.

  24. Vähän Samu­lin kuvai­le­ma jär­jes­tel­mä onkin ole­mas­sa, EU:n pääs­tö­kaup­pa. Hyvää sys­tee­miä vain on men­ty ronk­ki­maan eri­lai­sil­la vapau­tuk­sil­la pääs­tö­kau­pas­ta, vero­rat­kai­suil­la ja edel­li­siä kom­pen­soi­vil­la uusil­la vapau­tus- ja vero­rat­kai­suil­la. Läm­mön hyö­ty­käy­tön sakot­ta­mi­nen on yksi havait­ta­vis­ta lieveilmiöistä.

    1. Rol­le on oikeas­sa. Kun pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousee rea­lis­ti­sel­le tasol­le ja voim­me luo­pua ener­gia­ve­rois­ta pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ril­la, koko tämä sot­ku pur­kau­tuu. Odot­te­len kie­li pitkällä.

  25. Ok, olin siis väärässä. 😉

    Mut­ta pala­tak­se­ni alku­pe­räi­seen aihee­seen, niin jos hii­li­kiin­tiöis­tä jou­tuu jo nyt mak­sa­maan pääs­tö­oi­keuk­sis­sa EU:lle, niin mihin hii­li­säh­kön lisä­ve­ro­tus­ta (mui­hin ener­gia­muo­toi­hin ver­rat­tu­na) enää sit­ten tar­vi­taan? Eikö EU:n myy­mä pääs­tö­oi­keus vas­taa juu­ri mark­ki­na-arvoa sil­le hiilitonnille?

  26. Pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on vie­lä niin alhaal­la, ettei oikein kan­nus­ta vaih­toeh­toi­siin inves­toin­tei­hin. Nyt taso on suu­ruus­luok­kaa 14 e/tonni. Oikeuk­sia tai­si olla jaos­sa lii­kaa, aina­kin joil­le­kin teollisuudenaloille.

    Vuon­na 2013 alka­val­la seu­raa­val­la kau­del­la EU:n pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­mä menee parem­paan suun­taan, sil­lä oikeu­det ale­taan jakaa sek­to­reit­tain (ei mait­tain), ja ener­gia-ala jou­tuu osta­maan omat oikeu­ten­sa (huu­to­kau­pal­la?). Ei siis enää ilmais­ja­koa. Yhteis­tuo­tan­to on poik­keus, sitä tue­taan vie­lä ilmai­sil­la kiin­tiöil­lä. Monet teol­li­suu­de­na­lat saa­vat jat­kos­sa­kin ilmai­sia kiin­tiöi­tä, kos­ka pelä­tään hii­li­vuo­toa. Voi­ma­lat eivät kui­ten­kaan kar­kaa Kiinaan.

  27. Piia J Häkkinen:

    Monet teol­li­suu­de­na­lat saa­vat jat­kos­sa­kin ilmai­sia kiin­tiöi­tä, kos­ka pelä­tään hii­li­vuo­toa. Voi­ma­lat eivät kui­ten­kaan kar­kaa Kiinaan.

    Eivät tie­ten­kään voi­ma­lat, mut­ta säh­köä käyt­tä­vä teol­li­suus kyl­lä­kin entis­tä kiih­ty­väl­lä vauhdilla.

    Euroop­pa­lai­nen yksi­puo­li­nen pääs­tö­kaup­pa on aivan äly­tön ilmiö, jol­la hii­li­vuo­don takia ei oikeas­ti vähen­ne­tä CO2-pääs­tö­jä. Pääs­tö­kaup­pa toi­mi­si, jos se oli­si glo­baa­li, mut­ta nykyi­nen mal­li vain antaa teol­li­suu­del­le yhden lisä­syyn pois­tua Euroopasta.

    Pääs­tö­kaup­pa on äly­tön myös sik­si, että se ei suin­kaan nos­ta vain pääs­tö­jä tuot­ta­van, vaan kai­ken (myös pääs­töt­tö­män) säh­kön hintaa.

    On esi­tet­ty mal­le­ja, jos­sa pääs­tö­kau­pan hin­ta­ra­si­te koh­dis­tet­tai­siin vain saas­tut­ta­val­le tuo­tan­nol­le, mut­ta se ei kel­paa esi­mer­kik­si tämän blo­gin isän­näl­le (aihees­ta käy­tiin kes­kus­te­lua vii­me vuon­na). Vih­rei­den tavoit­tee­na näyt­tää ole­van teh­dä kai­kes­ta (myös pääs­töt­tö­mäs­tä) ener­gias­ta sie­tä­mät­tö­män kallista.

    Teol­li­suu­del­la on Man­ka­la-mal­li, jol­la voi­daan tuot­taa oma­kus­tan­nus­hin­taan puh­das­ta säh­köä ilman pääs­tö­kaup­pa­ra­si­tet­ta, mut­ta vih­reät MEPit Has­si ja Hau­ta­la yrit­tä­vät EU:n avul­la teh­dä tämän mahdottomaksi.

  28. Piia, eivät kai vaih­toeh­toi­set inves­toin­nit ole itse­tar­koi­tus. Ne ovat jär­ke­viä, jos ne ovat hal­vem­pia kuin se hait­ta, mikä niil­lä kor­vat­ta­vas­ta hii­li­pääs­tös­tä syn­tyi­si. Täl­le taas ei ole oikein muu­ta mit­taa kuin se, mitä polii­ti­kot suu­res­sa vii­sau­des­saan Kio­tos­sa kiin­tiöil­le sopi­vat. Jos pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on lii­an alhai­nen sik­si, että nii­tä on pal­jon tar­jol­la, tämä ker­too sen, maa­il­man polii­ti­kot eivät pitä­neet niis­tä koi­tu­vaa hait­taa kovin suurena.

  29. OS: “Mihin­kä­hän säh­kö­val­tai­nen teol­li­suus Euroo­pas­ta läh­ti­si hal­van säh­kön perässä?”

    Ara­bie­mi­raat­tei­hin esi­mer­kik­si, tai Islan­tiin joka on Euroop­paa vain tek­ni­ses­ti. Ei ole pel­käs­tään huo­no asia.

  30. Pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on vie­lä niin alhaal­la, ettei oikein kan­nus­ta vaih­toeh­toi­siin inves­toin­tei­hin. Nyt taso on suu­ruus­luok­kaa 14 e/tonni. Oikeuk­sia tai­si olla jaos­sa lii­kaa, aina­kin joil­le­kin teollisuudenaloille.

    Jos pääs­tö­oi­keuk­sia ei suo­ra­nai­ses­ti ole jää­mäs­sä käyt­tämt­tä (jos­sa tapauk­ses­sa hin­nan kuivt­te­li­si ole­van vie­lä lähem­pä­nä nol­laa), niin sil­loin­han pääs­tö­jen mää­rä on yhtä kuin pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rä, ja lisä­ve­rot Suo­mes­sa, jos ne vähen­tä­vät kulu­tus­ta tääl­lä, teke­vät pääs­töis­tä vie­lä hal­vem­pia ja run­saam­pia muu­al­la — vai olen­ko ymmär­tä­nyt jotain pääs­tö­kau­pan perus­teis­ta väärin?

    1. Ris­to on ymmär­tä­nyt asian aivan oikein. Pääs­tö­kaup­pa­sek­to­riin koh­dis­tu­va ener­gia­ve­ro ei vai­ku­ta pääs­tö­jen koko­nais­mää­rään mitään.

  31. Pek­ka, Man­ka­lan mal­li on käy­tän­nös­sä veron­kier­toa eli sub­ven­tio. Mikä ei tee sii­tä vie­lä sinän­sä auto­maat­ti­ses­ti vää­rää tai huo­noa, mut­ta puhu­taan nyt asiois­ta oikeil­le nimillä.

    1. tpyy­luo­ma
      Minä en näe Man­ka­la-mal­lis­sa mitään veron­kier­toa, kos­ka tulo siir­tyy vain vero­tet­ta­vak­si seu­raa­vas­sa yhtiös­sä. Myön­net­tä­köön, että sil­tä osin, kun omis­ta­ja ei ole vero­vel­vol­li­nen (kun­ta) veroa onnis­tu­taan kier­tä­mään, mut­ta kun­nal­li­sen yhtiön saa verot­to­mak­si myös lai­na­jär­jes­te­lyin, kos­ka kun­ta ei mak­sa veroa myös­kään korosta.
      Mana­kan Oy:n hal­li­tu­yk­sen varapuheenjohtaja

  32. Tämä pääs­tö­oi­keuk­sien omi­nai­suus niis­sä onkin kaik­kein höl­möin, että (sikä­li kun olen ymmär­tä­nyt oikein) nii­den tar­jon­ta ei jous­ta nii­den hin­ta­ta­son mukaan.

    Jos öljyn kysyn­tä (ja siis hin­ta) romah­taa, sau­dit vähen­tä­vät tuo­tan­toa. Sen sijaan pääs­tö­oi­keuk­sien “tuo­tan­toa” ei ilmei­ses­ti vähen­ne­tä sen mukaan, mitä ne oikeu­det mak­sa­vat, vaan jon­kin ennal­ta sovi­tun aika­tau­lun mukaan.

    Pel­kään pahoin, että nii­den tar­jon­ta kyl­lä jous­taa ylös­päin sii­nä vai­hees­sa kun hin­ta nousee tar­peek­si kor­keak­si. EU:n talou­den pelas­ta­mi­nen on prio­ri­teet­ti­lis­tal­la kor­keam­mal­la kuin mikään ympä­ris­tö­seik­ka, ja toden­nä­köi­ses­ti hyväs­tä syys­tä, aina­kin EU:n läh­tö­koh­dis­ta. Ilman toi­mi­vaa (ja kas­va­vaa) talout­ta EU:lla ei ole mah­dol­li­suuk­sia pitää itse­ään koos­sa eikä näin ollen teh­dä esi­mer­kik­si ympäristöpolitiikkaa.

  33. Pääs­tö­oi­keuk­sien idea on kai sii­nä, että siten saa­daan hii­li­ton­nin hin­nak­si sama pai­kas­ta riip­pu­mat­ta. Toi­nen syy nii­den käyt­töön on sii­nä, että sopi­muk­set ovat sel­lai­sia kuin ovat. Sopi­muk­sis­sa tahot lupaa­vat vähen­tää pääs­tön­sä tasol­le X, mut­ta eivät tip­paa­kaan sen alle. Sik­si mis­tään X:n alle mene­vis­tä pääs­tö­vä­hen­nyk­sis­tä ei pal­ki­ta ketään. Tämä on tie­ten­kin type­rä lähes­ty­mis­ta­pa, kos­ka ei pääs­töis­sä ole mitään tark­kaa rajaa, johon asti voi tuprut­taa rau­has­sa ja sen jäl­keen onkin yhtäk­kiä kyse isos­ta ongelmasta. 

    Mikä oli­si vaih­toeh­to? Glo­baa­li vero, joka kos­kee jokais­ta hii­li­ton­nia? Tämä aina­kin rat­kai­si sen ongel­man, että hii­li­pääs­tö­jä kan­nat­tai­si alen­taa niin alas kuin mah­dol­lis­ta, eikä vain johon­kin tiet­tyyn pääs­tö­oi­keus-rajaan asti. 

    Sen ongel­ma oli­si var­maan aina­kin sii­nä, miten tuon veron suu­ruu­des­ta sovit­tai­siin. Minun on vai­kea näh­dä, että a) asias­ta oli­si miten­kään mah­dol­lis­ta pääs­tä kon­sek­suk­seen maa­il­man val­tioi­den välil­lä ja b) tämä poliit­ti­se­na kom­pro­mis­si­na sovit­ta­va taso oli­si mis­sään teke­mi­sis­sä sen kans­sa, mikä hii­li­ton­nin “oikea” hait­ta on.

  34. Samu­li Saarelma:

    Pääs­tö­oi­keuk­sien idea on kai sii­nä, että siten saa­daan hii­li­ton­nin hin­nak­si sama pai­kas­ta riippumatta. 

    clip…

    Mikä oli­si vaih­toeh­to? Glo­baa­li vero, joka kos­kee jokais­ta hiilitonnia? 

    Euroop­pa­lai­nen pääs­tö­oi­keus­kaup­pa ei siis miten­kään saa aikai­sek­si hii­li­ton­nin hin­taa glo­baa­lis­ti samaksi. 

    Pääs­tö­kau­pan ja glo­baa­lin veron rin­nas­ta­mi­nen ei siis toimi.

    Pääs­tö­kaup­pa rikas­tut­taa vain euroop­pa­lai­sia ener­giayh­tiöi­tä ja rikol­li­sia (joku kuu­kausi sit­ten tuli ilmi val­ta­vat pääs­tö­kaup­paan liit­ty­vät ALV-rikok­set ja täl­lä vii­kol­la mit­ta­vat pääs­tö­oi­keuk­sien varkaudet)

  35. Osmo:

    Pekka,
    Mihin­kä­hän säh­kö­val­tai­nen teol­li­suus Euroo­pas­ta läh­ti­si hal­van säh­kön perässä?

    Ei teol­li­suus tie­ten­kään tee sijain­ti­pää­tök­siä yhden kus­tan­nus­te­ki­jän pohjalta. 

    Kun esi­mer­kik­si Kii­nas­sa val­tao­sa kus­tan­nuk­sis­ta on mer­kit­tä­väs­ti Euroop­paa edul­li­sem­pia, Euroo­pan kohoa­va ener­gian hin­ta on yksi lisä­seik­ka joka kiih­dyt­tää teol­li­suu­den pakoa täältä.

    Ilmei­ses­ti viit­taat sii­hen aiem­min­kin esit­tä­mää­si väit­tee­seen, että Kii­nas­sa on Suo­mea kor­keam­pi säh­kön hin­ta teollisuudelle.
    Ei sinul­la oli­si läh­det­tä väitteellesi?

    En löy­tä­nyt 10 minuu­tin googlea­mi­sel­la ilmais­ta luo­tet­ta­vaa säh­kön­hin­ta­ti­las­toa (IEA:lla on 2010 ilmes­ty­nyt tut­ki­mus aihees­ta, mut­ta se on mak­sul­li­nen. En ehti­nyt vie­lä kat­soa löy­tyy­kö se TKK:n kir­jas­ton säh­köi­sis­tä kokoelmista).

    Mut­ta kun ei tilas­toa löy­ty­nyt, niin spe­ku­loi­daan sit­ten. Val­tao­sa Kii­nan säh­kös­tä tuo­te­taan kivi­hii­lel­lä. Kun Kii­na on maa­il­man suu­rin hii­len kulut­ta­ja voi­ta­neen arvioi­da, että he saa­vat hii­len­sä ostet­tua edul­li­sem­min kuin me. Myös­kin muut voi­ma­lai­tos­ten kus­tan­nuk­set ovat edul­li­sem­pia, kuin Suo­mes­sa. Hei­dän hii­li­säh­köään ei myös­kään rasi­ta pääs­tö­kaup­pa, joten sen tuo­tan­to­kus­tan­nus ei voi olla pal­joa­kaan mei­dän ydin­voi­ma­loi­dem­me kus­tan­nuk­sia suurempi.

    Säh­kön hin­ta Kii­nas­sa on sään­nös­tel­ty, ja pal­jon­ko sii­tä veloi­te­taan mil­tä­kin teol­li­suus­lai­tok­sel­ta on myös politiikkaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.