Käydyn keskustelun tuloksena olen päätynyt siihen, että paras tapa saattaa verotus likipitäen neutraaliksi asumisessa on saattaa vakituisesta asunnosta maksettava vuokra verotuksessa vähennyskelpoiseksi. Tietääkseni Eero Heinäluoma on päätynyt samalle kannalle. Vähennys tehtäisiin pääomatuloverokannan mukaan (nyt 28 %) samoista syistä kuin korkojen verovähennyskin. Vähentää voisi 70 prosenttia vuokrasta tai vaihtoehtoisesti vähennyskelvotonta omavastuuta olisi noin kolme euroa neliöltä. Tämä siksi, että hoitokulut eivät olisi vähennyskelpoisia, vaan pelkästään koron osuus vuokrassa. Verovähennysoikeus otettaisiin huomioon asumistue3ssa, koska muuten nämä kaksi tukimuotoa nousisivat yhdessä sataan prosenttiin vuokramenoista.
Toinen vaihtoehto olisi tehdä vuokratuloista verottomia, mutta tämä näkyisi vuokratasossa vasta vuosien sopeutumisen jälkeen ja saisi aikaan jatkuvaa jäkätystä siitä, miksi rikkaita vuokranantajia suositaan. Kansalaisten mielissä vallitsee yllättävän voimakas harhaluulo, että verot koituvat sen menoiksi, joka ne muodollisesti maksaa.
Tässä mallissa tietysti myös asuntolainojen korot säilyisivät vähennyskelpoisina. Niihin pitäisi kuitenkin saattaa jokin ajallinen rajoitus (15-20 vuotta), jotta pelkästään sillä, että omistaa asunnon ei saisi oikeutta vähentää verotuksessa myös lainaa, joka todellisuudessa kohdistuu kesämökkiin tai purjeveneeseen.
Tämä esitys perustuu siihen, että asuminen katsotaan sellaiseksi perushyödykkeeksi, johon kohdistuvan pääoman ei tule olla verotettavaa. Samalla tämä tietysti merkitsee sen hyväksymistä, että asumista kulutushyödykkeenä suositaan muun kulutuksen kustannuksella.
Se, että verotyöryhmä ei esittänyt näin itsestään selvää ratkaisua, johtuu varmaankin tarpeesta laajentaa veropohjaa eikä kaventaa sitä. Muodollisesti tässä veropohja kaventuu, mutta veronmaksukyky paranee. Syistä, joihin palaan myöhemmissä postaukissa, verotyöryhmän esitystä pitäisi joka tapauksessa korjailla pieniä ansiotuloja saavien kohdalla. Tuon tarpeen sanelevat korkean asumiskustannukset kasvukeskuksissa. Vuokramenoihin kohdistuva verovähennysoikeus menee kohteeseensa tehokkaammin kuin kaikkiin pienituloisiin yhtäläisesti kohdistuva veronalennus, joten se tulee myös valtiontaloudelle halvemmaksi.
Aiemmissa keskusteluosioissa moni vastusti asuntotulon verotusta, mutta kannatti vuokramenojen vähennyskelpoisuutta tai vuokratulojen verottomuutta. Rehellisyyden nimissä minun on sanottava, että tämä ehdotus on hyvin läheistä sukua asuntotulon verotukselle. Asian havainnollistamiseksi esitän triviaalin laskelman.
Oletetaan epärealistisesti, että kaikki asuvat samankokoisissa asunnoissa, joista pääoman korkoa maksetaan muodossa tai toisessa 600 €/kk. ja että pääomatulojen verokanta on jo nostettu 30 prosenttiin. Niinpä joko kaikkia omistusasunnossa asuvia verotetaan asuntotulosta 180 eurolla (vaihtoehto 1) tai kaikki vuokralla asuvat saisivat 180 euron veronalennuksen (vaihtoehto 2) kuussa. Oletetaan edelleen, että omistusasunnossa asuvia on 75 % ja vuokralla asuvia 25 %.
Vaihtoehdossa 1 valtio saa lisää tuloja niin paljon, että se voi alentaa kaikkien veroa 135 eurolla ( = 0,75 x 180 €). Niinpä nettomääräisesti omistusasujat häviäisivät 45 euroa ja vuokralla asuvat voittaisivat 135 euroa kuussa.
Vaihtoehdossa 2 valtio menettää verotuloja niin paljon, että se joutuu nostamaan kaikkien veroja 45 eurolla kuussa. Niinpä omistusasujat häviävät 45 euroa kuussa ja vuokralla asuvat voittavat 135 euroa kuussa.
Koska nämä vaihtoehdot omat samat, niin myös tuo pohdinta laajenevasta ja supistuvasta veropohjasta on liian suppeana virheellinen.
Ihan samat nämä vaihtoehdot eivät tietysti ole, koska kaikki eivät asu samanlaisissa asunnoissa. Todellisuudessa vaihtoehto 2 suosii niitä, jotka asuvat (tuloihinsa nähden) kalliisti suhteessa vaihtoehtoon 1. Kuten alussa sanoin, ehdotus suosii asumista muuta kulutusta vastaan. Lopput5ulokseen vaikuttaa ratkaisevasti myös se, mitä vaihtoehtoon 1 sisältyvä huomattava verojen alennus vaihtoehton 2 sisältyvä lievempi verojen korotus ajettaisiin sisään veroasteikkoihin.
Todettakoon verotyöryhmän ehdotuksesta poistaa korkojen verovähennysoikeus, että asuntotulon verollisuuteen ja verovähennysoikeuden säilymiseen verrattuna se suosii minunlaisiani, asuntolainansa jo maksaneita ja syrjii asuntomarkkinoille pyrkiviä nuoria. Vuosikymmeniin ei ole säädetty lakeja, jotka olisivat suurten ikäluokkien etujen vastaisia. (Hyvä me!)
Tuon Osmon laskelman voi ottaa myös siltä kannalta, että se todistaa kotimaisen pääomaan tärkeyden! 🙂 Suhtautumisessa kotimaiseen pääomaan on ollut iso ero juuri esimerkiksi Ruotsiin, mikä näkyy valitettavasti elintasossamme.
Suurten pääomien kannalta EU-jäsenyys ratkaisi ongelman. Ne voidaan ketjuttaa siten, ettö verotus on kohtuullista. En ole kuullut vielä kenenkään ketjuttaneen asuntoaan johonkin toiseen EU-maahan.
Jos halutaan nopeasti vaikuttaa vuokra-asumisen hintaan, poistetaan perintövero. 🙂 Se tuo välittömästi kilpailua markkinoille, jotka esimerkiksi kkotikunnassani ovat täysin yhden monopolin hallussa. 🙁
Perintövero on veroa jo kertaalleen verotetusta omaisuudesta! Nyt sitä maksavat vain me keskituloiset ja pieniä perintöjä saavat. Suuret omaisuudet ovat jo muualla EU:ssa ja pienet on jostain syystä vapautettu verosta.
Ensin valitaan tietoisesti epärealistinen vertailu, ja sitten sen perusteella tehdään päätelmät miten verotusta pitäisi muuttaa. Jotenkin ei mene jakeluun tämä vihreä logiikka.
600 e/kk korkomenoihin vastaisi jotain 500 000 euron asuntolainaa (480 000 * 0.015 /12 = 600). Osmole kotiläksyt: Laske esimerkki uusiksi. Tai kerro mistä saa puolen miljoonan euron kämpän vuokralle 600 e/kk.
Siis hetkinen. Nythän kai kaikki ovat sitä mieltä, että asuntolainojen verovähennys on ollut huono asia, koska siitä seurannut maksukyvyn nousu on mennyt suoraan asuntojen hintoihin, joten asunnon ostaja ei ole todellisuudessa siitä mitään hyötynyt. Se verovähennys vaan on sellainen, jota on vaikeaa poistaa kun se kerran on systeemiin tehty.
Nyt sitten ehdotat, että vastaava mekanismi tehtäisiin myös vuokra-asumiseen? Eli nostetaan vuokralla asujien maksukykyä verovähennyksellä. Kuinkahan mahtaisi tässä sitten käydä? Vuokranantajat ainakin olisivat kiitollisia. Mutta hehän edustavat juuri niitä suuria ikäluokkia, joiden etu on ollut viime vuodet päätöstenteoissa ensisijalla (hyvä te!)
Muuten oikein hyvä, mutta semmoinen nurkkapatrioottinen pieni huoli. Sovitaan että keskimääräinen helsinkiläinen vuokralainen maksaa 5 000 euroa vuodessa vuokraa. 70% tuosta on 3 500, josta 28% on noin 1 000 euroa. En muista, mutta olisiko Helsingissä 200 000 vuokralla asujaa, eli tuo on 200 miljoonaa euroa. Jos noin puolet tästä kohdistuu kunnallisveroon niin tuo on 100 miljoonan euron verotulojen vähennys Helsingin kaupungille. Vai mitä tämä nyt menisi?
ei,ei,ei ja ei.
ei kiitos enää yhtään tukia tänne suomeen.
poistakaa asteittain se asuntolainojen korkovähennys,niin se on siinä.
suomi ei kestä tässä tilanteessa enää lisää mitään tukia-päinvastoin.
Osmo:
Sitten Heinäluoma on muuttanut mieltään. Vielä marraskuussa Ylen Pasilan parlamentissa hän ehdotti vuokranantajien verotuksen keventämistä, käyttäen esimerkkinä Brysselin halpaa vuokra-asuntotarjontaa ja sikäläistä vuokratulojen lähes verottomuutta.
Lähde:
http://yle.fi/alueet/helsinki/pasilan_parlamentti/2010/11/heinaluoma_vuokranantajien_verotusta_kevennettava_2179180.html
Hienoa että jatkat näitä pohdintoja. Tuo vuokramenon vähennysoikeus korkovähennystä vastaavalla tavalla toteuttaisi asumismuotojen neutraalin kohtelun — eli niin kuin vihjaat: se olisi tapa toteuttaa asuntotulon verotus ilman yhtä kamalaa poliittista protestia. Se yhdessä vanhan korkovähennyksen kanssa säilyttäisi sikäli kuin minä ymmärrän myös omistusasujan rahoitusmuotojen neutraaliuden.
Fiskaalisesta ja resurssien allokaation näkökulmasta se edellyttäisi asumiseen kohdistuvan kiinteistöveron reipasta nostoa, ja tässä kai tuon ehdotuksen suurin poliittinen ongelma piilee. Verojärjestelmämme vääristää jo nyt todella reippaasti sijoituspäätöstä asunto- ja yritysvarallisuuden välillä ja tuo vääristymä tietysti vain kärjistyisi ellei asumiseen kohdistuvaa kiinteistöverotusta korotettaisi.
Minustakin tuollainen lopputulos olisi kuitenkin parannus suhteessa nykytilaan.
Joten paperilla se olisi aika linjakas ratkaisu. Minkähän vuoksi se ei saanut enemmän huomiota verotyöryhmän työssä? Olisiko siinä sudenkuoppia joita ei heti tule ajatelleeksi? Vuokralaisella olisi kaiketi kannustin pitää huoli siitä että vuokra tulee verottajan tietoon, joten pimeän vuokran järjestelyt ainakin varmaan vähenisivät.
Kuten toteat, nykyinen korkovähennys tietysti vuotaa kaikenlaisiin muihin verottamattomiin sijoituskohteisiin kuten kesämökkeihin, purjeveneisiin ja arvohuonekaluihin. Syntyisikö vuokratulon vähennysoikeudessa samanlainen vuoto: vuokranantajalla ja vuokralaisella olisi kai kannustin tunkea pääomakustannuksen puolelle kaikenlaista kallista poreallasta ja talvipuutarhaa, jonka menot vuokranantaja vähentäisi ja joka tulisi osaksi vähennyskelpoista vuokraa eli osaksi muiden veronmaksajien kustannettavaksi. Tämä kai pitäisi jotenkin estää, mutta voisi olla hallinnollisesti kallista. Tätä pitäisi pohtia enemmän.
Vuokramenon vähennys olisi monella tavalla fiksu ajatus. Se stabiloisi markkinaa hallitusti useamman vuoden aikana. Kun asumismuotojen keskinäinen verotuksellinen neutraliteetti lisääntyisi,järjestely mahdollisesti myös stabiloisi asuntomarkkinaa.
Se antaisi myös mahdollisuuden hajauttaa suomalaisten säästöjä yli ajan muuhun kuin seiniin. Nythän leijonanosa säästöistä on asunnoissa ja tarjoaa siis nautintaoikeuden vain asumiseen. Esimerkiksi asumisuraansa aloittava voisi aidosti miettiä vaihtoehtoa, jossa säästää omistusasunnon prospektiivisen menon ja vuokran erotuksen esim. arvopapereihin. Järjestely siis saattaisi myös muuttaa ”säästämisen traditioita” tasapainoisemmiksi.
Suomalainen asuntovarallisuus on suuruusluokkamielessä arvoltaan noin 400-500 miljardia euroa. Se on iso potti vain seiniin sijoitettuna. Jos vähennyksen mahdollistaman lisääntyvän ”muualle” -säästämisen kautta vaikka 20 seuraavan vuoden aikana osakkeisiin tms. kanavoituisi hallitusti ja asteittain yksityisrahaa vaikka 15% tuosta (0.75% vuodessa), se olisi kokonaisuutena 75 miljardia, joka on vertailun vuoksi vaikkapa yli kaksinkertainen pääoma suhteessa suurimpien yksittäisten eläkevakuuttajien tällä hetkellä hallinnoimiin varoihin.
Ihmisten likvidit varat ja sitä kautta elämän yllätysten riskinsieto kasvaisivat. Toisaalta tuo lisäisi yritysten rahoituskanavia kotimaasta ja kotimaista omistusta, kun kotimainen osakeomistus lisääntyisi.
Tavallaan siis tuloksena saattaisi olla aidosti hajautettu ja kohtuullisen demokraattinen ”kansanvakuutus”. Liikkuvuus työmarkkinassa lisääntyisi, kun väliaikainen vuokraaminen ilman oman asunnon myyntiä helpottuisi.
Kun vuokraaminen nousisi ”aidoksi” vaihtoehdoksi ja osa säästöistä ohjautuisi muualle kuin asuntoihin, järjestely saattaisi myös maltillistaa asuntojen hintojen nousua. Nythän korkeat hinnat hyödyttävät lähinnä vain pankkeja, koska korkokate kehittyy positiivisesti lainapääoman funktiona ja asuttava on.
Pelkään pahoin, että tälläinen verovähennys realisoituisi varakkaan omistajaluokan (porvarit) taskuun. Tällöin on kiusaus sortua ylihintaisiin vuokrasopimuksiin, kun vuokranmaksukyky psykologisesti kasvaa.
Mielestäni korkovähennysoikeutta ei tulisi myöntää ollenkaan uusille lainanottajille! Uudisasuntotuotantoa tulisi tukea muulla tavoin. Epätasa-arvoistavia etuja ei tule jakaa tasa-arvoisuuden nimissä. Tietysti uudet lainanottajat harmittelevat, että naapurin vuosi sitten ostettu talo on saanut ”korkotukea” ja oma mökki ei. Toisaalta talon myyjä ei voi ”perustella” korkeaa pyyntöään korkotuella.
Uusille lainanottajille korkovähennysoikeuden totaalipoisto ei aiheuttaisi totaalikriisiä, sillä aina voi ostaa oman maksukyvyn mukaisen asunnon!
Minusta tuntuu, että verotuksen korkea progressio on pitkälti silmänlumetta. Suomessa on tehty paljon myös vaikeammin hahmotettavia tulonsiirtoja niille, joilla jo on kaikkea. Vihervesan papan 12 asunto-osaketta tuottavat aikanaan muhkean potin.
Mielestäni tulisi luoda laadukkaita vuokra-asuntoalueita varmistamalla, että ongelmaryhmät eivät pääse pilaamaan alueen mainetta. Tämä varmistettaisiin korkealla takuuvuokralla. Esimerkiksi 3000 euron takuuvuokra pitää huolen vuokralaisen korkeasta asunnonhoitomoraalista ja lisäksi pitää häiriköt loitolla. Suuri syy omistusasumiseen on keskiluokan turvallisuushakuisuus. Sosiaalitoimistojen asumistukipolitiikkaa voisi rukata ja perusosaa korottaa.
Veropohjan yksinkertaistaminen ja turhien vähennysten karsimisen oltava primääritavoite seuraavalla kaudella! Parhaiten vuokra-asujaa tuetaan alentamalla alemman keskiluokan verotusta. Suora vuokra-asumisen tukeminen johtaa resurssien tuhlaukseen. Mielestäni perusturvan korottaminen ja sosiaaliturvan tilkkutäkin purkaminen parempi keino kuin liian suuri suora vuokratuki.
Osmo voisi ottaa kantaa asumistulon verottamiseen korkealla kiinteistöverolla? Siirtyisikö kiinteistöveron korotus täydellä painollaan myös vuokriin? Epäilen, ettei siirtyisi nykyisellä vuokratasolla… Nimenomaan valtion tulisi puuttua yksiöiden käyttöön korkean vuokratason sijoitusasuntoina. Tuota hyötyä tulisi laskea jollain keinolla. Se olisi vuokralaisen ja yhteiskunnan etu. Niiden vuokrataso yliopistokaupungeissa aivan hävytön yksityisillä markkinoilla. Kunnalliselta puolelta yksiöitä ei ole helppo löytää. Laadukkaiden yhteiskunnan omistamien yksiöiden rakentamista tulisi lisätä.
Oleellista olisi varmaan toisaalta ajaa vuokra-asuminen veroneutraaliksi asumismuodoksi omistusasumiseen nähden ja toisaalta hallitusti, markkinatasapainoon vaikuttamatta hajauttaa suomalaisten asuntokeskeisiä omistuksia.
Toisaalta ei varmasti ole suotavaa että hinnat tai vuokrat heilahtavat nopeasti kun uusi vähennnys tulee lainvoimaiseksi.
Nopeasti ajatellen markkinareaktio voitaisiin minimoida joko asteittain nousevalla vähennyksellä tai sitten vähennysoikeudella pääomatulosta. Käytännössä jälkimmäisessä tapauksessa säästöt pitäisi ensin säästää ennenkuin vähennyksen saa. Silloin vähennyken kasvu vastaisi omistusasujalla tilannetta jossa omistusasujan asumiskulut vähenevät, kun asuntoa maksetaan (ja asuntotulo kasvaa).
”Vuokrareitin” valinneella tämä käytännössä tarkoittaisi säästämistä johonkin muuhun omaisuuslajiin. Kun tuloja aikanaan saisi, olisivat ne vuokraan asti vähennyskelpoisia.
Pääomatulosta vähentämisellä olisi(vuokralaisen) säästämistä insentivoiva vaikutus. Lisäksi sen kustannusvaikutus (verottajalle) lyhyellä tähtäimellä olisi hyvin pieni, koska erittäin harvalla vuokralaisella on pääomatuloja.
Kaikkien suomalaisten pitää asua josskin, joko vuokralla tai omistusasunnossa. Jos tarkoitus on keventää kaikkien verotusta jollain tietyllä määrällä, eikö voisi harkita myös vaihtoehtoa, että unohdetaan kaikki nämä vähennykset ja alennetaan veroja yleisesti vastaavalla summalla. Syy: verotusta kannattaa yksinkertaistaa ja selkiyttää siellä missä voi.
Vai oliko ehkä tuo mainittu kasvukeskusten asumisen tukeminen tärkeää? Asuntojen tarjontahan kasvukeskuksissa on aika rajattua, joten tuki voi mennä myös hintoihin.
Vartiainen, ei siitä kannata stressata että tuo verovähennys valuu johonkin poreammeisiin, jotain aukkoja on aina. Olen IT-ihminen enkä ekonomisti ja meilläpäin on jo aikaa sitten hyväksytty se että jokaisen ohjelman voi kirjoittaa yhden rivin lyhyemmin ja että jokaisella rivillä on bugi, eli minkä tahansa ohjelman voi kirjoittaa yhdellä rivillä koodia ja siinä on bugi. 🙂
Mielenkiintoinen huonio tuo että järjestely kannustaa ilmoittamaan vuokransa oikein. Kannustaisi varmaan myös ilmoittamaan vuokralaisen oikein.
Yksinkertaisinta on nyt vaan poistaa se asuntolainojen korkejen vähennysoikeus. Sillä eri asumismuodot saadaan verotuksen suhteen neutraaliksi.
Tuo Osmon postaus ”laskelmineen” osoittaa oikestaan vain sen, kuinka kauhean kaukana todellisuudesta nämä päättäjämme ja sellsiksi haluavat elävätkään. Koetetaan miellyttää kaikkia, ja sen varjolla luodaan aivan käsittämättömiä tuki-, vähennys- ja muita byrokratiaviidakoit mutta ei korjata itse asiaa.
Aiemmin jo toin esiin sen, että asumiskustannuksia saataisin parhaiten kohtuullistettua asuntojen hintojen nousun pysäyttämisellä. Jos tavoite siis on turvata yksi hyvän elämän perusedellytys, kohtuuhintainen asuminen, joko vuokralla tai omistetussa asunnossa, niin tuollaisen ppohdinnan sijaan pitäisi keskittyä poistamaan niitä syitä joiden vuoksi asunnot ovat niin kalliita.
Meille isoille ikäluokille taitaa olla todellakin mahdotonta päättää jostain joka koituisi vasta tulevien ikäpolvien hyväksi.
Mitä tekee Aimo Asukas? Tässä pelkistetty esimerkki:
Aimo perustaa perheensä kanssa yrityksen ja siirtää asunnon osakkeet yritykselle.
Sen jälkeen hän ryhtyy yrityksen asunnon vuokralaiseksi.
Koska Aimo Asukas voi tehdä tehdä vuokramenosta verovähennyksen, vuokraa kannattaa periä/maksaa niin paljon kuin sielu ja firman kirjapito sietää.
Aimo perheyritys voi lukea maksetut yhtiövastikkeet ja muut asunnosta ja sen ehostuksesta ym. koituvat menot edukseen kirjanpidossa ja firman taloudenpidossa.
Tällä tavalla Aimo Asukas perheineen maksimoi etunsa sekä vuokralaisena että asunnon omistavan firman omistajana.
Teoreettisessa maailmassa esitys voisi toimia.
Oikeassa maailmassa?
Ensinnäkin suurin osa maksaa vuokransa jollakin yhteiskunnan tuella osittain tai kokonaan.
Toisekseen vuokrahinnan muodostus menee niin että kaikki mitä vaan saadaan laitetaan vuokran hinnaksi, ei jotain teoreettisesti laskettua hintaa.
Kolmanneksi, tuohan tarkoittaisi sitä että ihmiset menisivät asumaan toisiltaan vuokraamiin asuntoihin, ja vuokravähennyksen lisäksi saisivat vähennyksen vuokratuloistaan ’asuntolainasta’ jolla ovat ostaneet kämpän omalle vuokralaiselleen.
Asiat kannattaa pitää yksinkertaisina, koska asiat ovat aika yksinkertaisia.
Mistä tulee muuten kuvitelma, että neutraalisuus verotuksessa olisi jotain ei-poliittista. Mikä ihmeen hinku on tehdä vuokra-asumisesta ja omistusasumisesta ”neutraaleja”. Omistaminen on omistamista ja sijoittaminen on sijoittamista. Ei ole olemassa muuta taloustiedettä näköjään kuin poliittinen taloustiede.
@nos
naulankantaan.
Nämä vihervasureiden verolinjaukset ovat todella kuvitteellisesta maailmasta missä kaikki toimisi kuten elokuvissa, neuvostoliittolaissa elokuvissa nimittäin.
Nosia komppaisin. Ei ”veroneutraalius” ole itseisarvo. Verotuksella yhteiskuntaa ohjataan suuntaan, joka lainsäätäjästä tuntuu toivottavalta.
Itse liputan, luonnollisesti, omistusasumisen ja sen verotuksellisen suosimisen puolesta. Syitä tähän on useita: kansa juurtuu paikalleen, pitää huolta kodistaan ja ympäristöstään sekä oppii, erityisesti pientaloasumisessa, käden taitoja. Nämä johtavat moraalisesti korkeampitasoiseen, manpuolustustahtoisempaan ja -kykyisempään kansaan. Vuokra-asumisessa oppii sen sijaan työntämään ongelmat toisten niskoille eikä vahvaa sidettä omaan kotitantereeseen synny.
Asuntotulo on lähinnä fiktiivinen tunnusluku. Reaalimaailman kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Mitä jos asuntojen hinnat/arvot laskevat. Onko se asuntomenoa?
Oletetaan, että ostan auton ja naapuri ei osta autoa, vaan vuokraa auton.
Saanko minä auton omistajana autonomistajatuloa? Entä naapuri? Kärsiikö hän, kun hänellä on leasing-auto.
Entä naapurin naapuri, jolla on firman city-maasturi?
En käsitä enkä jäsennä tätä koko käsitesekamelskaa.
AAA+++ reittaus käsittämyyksien ymmärtämättömille.
Ei verotusratkaisut tai yleensäkään lakiratkaisut voi olla sellaisia, joita ihmiset eivät ymmärrä.
Asuntotulo meillä oli jo, ja se hylättiin viimein.
Nyt Soininvaara keksii uusia veroja joita on vielä vaikeampi ymmärtää.
ROKROK Vihreät!
Toivottavasti ette ole hallituksessa. Sen verran käsittämättömiä on teidän uuden ministerin ohjelmat.
juge:
Omasta mielestäni ehdotin tässä postauksessa verovähennystä enkä uutta veroa.
Aika hurjaa! Juuri tämä takia ja rohkeudesta esittää tällaisia ajatuksia olen kahdesti äänestänyt Osmoa. Vaikka muutamassa muussa asiassa en voisi enempää Osmoa vihata, niin en kuitenkaan koskaan halveksua! Hyvää Uutta Vuotta!
Kaikki ”vapaamuotoiset” verovähennykset koskevat vain valtionverotusta. Veronmaksajain keskusliiton infoa:
Mikael Kirkko-Jaakkolan selvitys Eläkkeet, verot ja ostovoima s. 14:
Toisin sanoen pienituloisille ei verovähennyksistä juuri ole iloa.
Osmo kirjoitti:
Tarkoittaako tämä sitä, että nautin vähintäänkin verojeni verran etuja (terveydenhuolto, koulut, tiet, julkinen liikenne, tuetut kulttuuri- ja liikuntariennot jne – sellaisia mainitakseni, joista rikaskin, joka kuvittelee, ettei saa eikä tarvitse yhteiskunnalta mitään verojensa vastineeksi, nauttii), jolloin ei voi sanoa että veronmaksu olisi minulle menoerä vaan vain osamaksu siitä, mitä saan?
Näin minä asian itse näen. Siksi en lainkaan vastusta veroja – paitsi kulutusverotusta (lukuun ottamatta haitta- ja ylellisyysveroluontoista).
Hetemäen työryhmän raportin yhteydessä on moneen kertaan kuultu iskulause ”on parempi verottaa kulutusta kuin työntekoa”. Miten hurskaalta ja OIKEALTA se kuulostaakaan! Kulutus – sehän on tuhlausta! Tottakai on oikein rangaista tuhlaamisesta! Tottakai on kauhean väärin verottaa niin hyvää ja oikeata asiaa kuin työnteko! Orjuus on vapautta! Sota on rauhaa!
Vasta kun hetkisen miettii, mitä kulutuksen verottaminen työn asemesta tarkoittaa, paljastuu iskulauseen hirveä petos.
Osmo on nostanut esiin omistamisveroja. Nekin ovat hyväksyttävämpiä kuin kulutusverot, ja omistamisesta koituvat todelliset vaan ei laskennalliset kuvitteelliset tuotot ovat tietenkin hyvinkin oikeudenmukainen verotuksen kohde.
Kalle kirjoitti 31.12.2010 kello 12:31:
Saatu perintö on saajalleen tuloa, vieläpä ilmaista tuloa (poislukien lesket ja heihin verrattavat (joista poislukien kahta viikkoa ennen hautajaisia tavatut ja viikkoa ennen rekisteröidyt puolisot)).
Missä on se neitsytraha, josta kukaan ei ole maksanut veroa?
Kalle sanoo tuossa itse asiassa, että jos verolaeissa on porsaanreikä, josta jotkut pääsevät livahtamaan maksamatta veroja, ei veroja saisi periä keneltäkään.
Tuohon isänmaallisuus -keskusteluun (Erastotenes aleksandrialainen yllä) kysyisin, että jos ihmiset säästäisivät vaikkapa kotimaisten yritysten osakkeisiin asuntojen sijasta, olisivatko nämä ihmiset vähemmän isänmaallisia kuin omassa asunnossaan asuvat ihmiset. Olen yllä yrittänyt perustella miksi neutraalimpi verotus asumismuotojen välillä ohjaisi jopa merkittäviä säästöjä muihin omaisuusluokkiin asuntojen sijasta.
Laajempi kotimainen omistuspohja yrityksissä vähentäisi ulkomaisten sijoittajien mahdollisuuksia hankkia merkittäviä osuuksia suomalaisessa yrityksissä ja lisäisi siis kotimaista päätäntävaltaa kotimaisessa elinkeinoelämässä. Tuossa mielelssä osakkeiden omistaminen on varmaan myös isänmaallista ja myös sitoo ihmisiä kotimaahan. On hyvä muistaa että pääomaliikkeet ovat globaaleja. Jo nyt, monessa kotimaisessa yrityksessä on ulkomainen enemmistöomistus. On helppo ajatella että enemmistöomistuksen valuminen vaikkapa Kiinalaisiin käsiin saattaa muuttaa työilmapiiriä yrityksessä.
Jos miettii neutraliteettia, asiaa voisi ehkä havainnollistaa pitkän linjan osakesäästäjä-esimerkillä. Pitkään säästettyään, seniori-ikäisenä osingoilla vuokransa maksava pitkän linjan osakesäästäjä maksaa osinkotulostaan ennen vuokranmaksua aina verot. Täsmälleen sama pääoma voisi olla kiinni velattomassa asunnossa, jolloin hän välttyisi veronmaksulta. Koska omistusasunnossa asuminen on verotonta, verojärjestelmä insentivoi myymään osakkeet ja hankkimaan asunnon. Kumpi omistus on yhteiskunnan kannalta järkevämpi?
nos
”Mistä tulee muuten kuvitelma, että neutraalisuus verotuksessa olisi jotain ei-poliittista. Mikä ihmeen hinku on tehdä vuokra-asumisesta ja omistusasumisesta “neutraaleja”. Omistaminen on omistamista ja sijoittaminen on sijoittamista. Ei ole olemassa muuta taloustiedettä näköjään kuin poliittinen taloustiede.”
No kyllä jonkin asumismuodon suosiminen toisen kustannuksella on enemmän ”poliittinen” päätös kuin joku muu. Mutta mitä sitten?
Enkä muutenkään ymmärrä tätä ainaista vänkytystä poliittisista linjavedoista. Eikö poliitikot muka saisi tehdä politiikkaa? Se on aivan sama mitä he tekevät, se on aina määritelmän mukaan politiikkaa, jos se koskee yhteisten asioiden hoitoa.
Ja for the record, minulle verotuksen neutraalius on hyvä asia, josta pitäisi poiketa vain erittäin raskailla perusteilla. Toisaalta pidän myös yksinkertaista verotusta yhtenä tärkeänä asiana ja nämä kaksi tavoitetta ovat usein keskenään ristiriidassa.
Sitten lopuksi yleistä purnausta:
Aina silloin tällöin keskustelussa valitetaan ettei politiikassa ole kuulemma tarpeeksi politiikkaa ja arvoja. Sitten kun joku lyö arvot pöytään (esim. homoille ei avioliittoa), nouseekin heti kauhea itku ja poru.
Arvot politiikassa ovat siis hyviä ainoastaan silloin, kun ne osuvat omien arvojen kanssa yksiin.
(tämä loppuvalitus ei sitten kohdistunut nosiin tai jugeen [varsinkaan kun jge ei ymmärtääkseni edes kannata homoliittoja], vaan on enemmän tämmöistä yleistä purnausta)
Erastotenes
”Vuokra-asumisessa oppii sen sijaan työntämään ongelmat toisten niskoille eikä vahvaa sidettä omaan kotitantereeseen synny.”
Tämä nyt johtuu kuitenkin pääasiassa siitä, että vuokrakasarmeja kansoittaa muut kuin omistavaan luokkaan kuuluvat kansalaiset. En todellakaan väitä että vuokrakämpästä pidetään yhtä hyvää huolta kuin omasta, mutta minä väitän ettei vuokrakasarmien hisseihin kuseta siksi, että asutaan vuokralla, vaan siksi kun talossa asuu semmoisia ihmisiä, joiden mielestä hissiin kuseminen on hyvä idea.
En tyrmää tätä ajatusta ihan suorilta, mutta perstuntuma on, että asunnon vuokran osittainenkin verovähennysoikeus olisi omiaan vääristämään markkinoita huomattavasti. Jos halutaan suosia pienituloisia palkansaajia, niin nostetaan mieluummin perusvähennystä. Vaikutus on oleellisesti sama (jopa lähempänä tavoiteltua), eikä ainakaan luo nimenomaista insentiiviä korottaa vuokria muun kulutuksen kustannuksella.
Todetaan nyt vielä, että itse asun vuokralla, ja olen siinä kohdassa tuloasteikkoa, missä tulot ovat vielä melko vaatimattomat mutta marginaaliveroprosentti alkaa olla suuri. Hyötyisin omasta mielestänikin vuokran verovähennysoikeudesta enemmän kuin olisi kohtuullista.
Tehtäköön selväksi ainakin oma kanta: propsit Soininvaaralle kirjoituksista, vaikkei aina tule oltuakaan samaa mieltä. Mutta tuohon asuntotuloasiaan. Ei ole neutraalia myöskään se, että toinen maksaa veroja reaalisista ja toinen laskennallisista tuloista. Toinen juttu on sitten se säästöjen ohjaaminen asunnoista muihin sijoituskohteisiin. Jotta säästöjä jäisi asuntojen lisäksi muihin sijoituskohteisiin, on asuntoihin uhrattuja resursseja pienennettävä, olivatpa nämä vuokra- tai omistusasuntoja. Jos laskennallinen asuntotulovero pienentää esimerkiksi omistusasujien neliöitä niin ok, mutta tämä myös on poliittinen kysymys.
nos unohtaa sen, että kun melkein kaikilla on omistusasunto, asuntotulon verotus laajentaisi veropohjaa niin paljon, että tavallisen asunnonomistajan tulotaso pysyisi siinnelleen ennallaan. Koska asuntotulon vero toisi kaksi miljardia euroa, se tekisi mahdolliseksi alentaa kaikkien veroja kahdella prosenttiyksiköllä. Kolmen tonnin palkasta siis kuusi kymppiä enemmän käteen. Menot nousisivat minun ikäisilläni, joilla asuntolaina on jo maksettu ja laskisivat asuntovelallisen alkutaipaleilla – ja tietysti niillä pienipalkkaisilla, jotka ovat liian hyvätuloisia saadakseen asumistukea mutta liian pienituloisia saadakseen asuntolainaa.
nos voi kuitenkin nukkua yönsä rauhassa, sillä asuntotuloveroa ei tule eikä sitä kukaan edes aja. Koko tämä keskustelu lähti liikkeelle siitä, että Hetemäen verotyöryhmä elegantisti perusteli asuntotulon verottamista, mutta ei sitä ehdottanut. .
Osmo, KISS!
Tapio Peltonen
”En tyrmää tätä ajatusta ihan suorilta, mutta perstuntuma on, että asunnon vuokran osittainenkin verovähennysoikeus olisi omiaan vääristämään markkinoita huomattavasti. Jos halutaan suosia pienituloisia palkansaajia, niin nostetaan mieluummin perusvähennystä. Vaikutus on oleellisesti sama (jopa lähempänä tavoiteltua), eikä ainakaan luo nimenomaista insentiiviä korottaa vuokria muun kulutuksen kustannuksella.”
Pienituloisten palkansaajien suosimiseksi ja työllisyyden parantamiseksi perusvähennyksen korotus on mielestäni oikea tapa. Omistusasumisen ja vuokra-asumisen välisen neutraliteetin kannalta vuokrien verovähennyksen maksimimäärää voitaisiin ehkä nostaa samassa tahdissa asuntolainojen korkovähennyksen maksimimäärän laskemisen kanssa. Jos muutos olisi 100 euroa vuodessa se olisi alle kymppi kuussa. Se ei sotkisi kenenkään taloutta eikä markkinoita.
Seitsemässä vuodessa molemmat olisivat 700 euroa.
Koska tätä vähennystä ei saisi velattomassa omistusasunnossa asujat, tämä painottaisi verotusta heihin asuntotulon verotuksen kaltaisesti ja olisi sopusoinnussa myös BKT:lla arvioidun hyvinvoinnin laskennan kaltaisesti. Tehdäänkö näin?
Elämä on oikeasti hyvin yksinkertaita, sitä pitää syödä, nukkua ja tehdä jotain mielellään tuottavaa siinä välissä jotta olisi mitä söisi ja missä nukkuisi.
Ei noin yksinkertaisen asian ympärille kannata kehitellä kovin monimutkaisia verojuttuja. Niissä lainsäätäjä kompastuu omaan näppäryyteensä aina kuitenkin.
Helpointahan olisi, jos jokainen maksaisi vauvasta vaariin 500 kuussa ja kaikki muut verot poistetaan. Olisi vähän kannustintakin ihmisillä.
Tarkemmin ottaen tarkoitan asuntolainakorkojen alijäämähyvityksen maksimimäärää. Koska asuntolainakorkojen verovähennysoikeudella pääomatulosta ei ole ylärajaa (ehkä pitäisi olla), ei neutraliteetin kannalta pitäisi myöskään olla ylärajaa vuokran verovähennysoikeudella pääomatulosta. Tämä houkuttelisi ihmiset sijoittamaan tuottavasti.
Koska markkinataloudessa on hyvä kerryttää varallisuutta on hyvä, että ihmisillä on kannustin sijoittaa. Siksi asuntolainan korkojen/vuokran verovähennysoikeus pääomatulosta on/olisi hyvä. Vähän riskiä ottamalla voi helposti allokoida pääomaansa tuottavampiin kohteisiin. Siis voitaisiin lätkäistä vaikka sama 700 euron maksimivähennys asuntolainakoroista/vuokrasta pääomatuloihin sidotusti.
Jos tämän jälkeen koetaan, että asumista tuetaan liikaa, kannattaa nostaa kiinteistöveroa.
KariS:
”Yksinkertaisinta on nyt vaan poistaa se asuntolainojen korkejen vähennysoikeus. Sillä eri asumismuodot saadaan verotuksen suhteen neutraaliksi. ”
Asuntolainan korkojen verovähennysoikeudessa on kysymys omaisuuden hankkimisesta, ei asumisen verottomuudesta tai verollisuudesta. Kuinka tuo korkojen verovähennysoikeus muuttaa esimerkiksi velattoman omistusasunnon ja vuokra-asumisen välistä epäneutraalia tilannetta?
Osmo:
”Todettakoon verotyöryhmän ehdotuksesta poistaa korkojen verovähennysoikeus, että asuntotulon verollisuuteen ja verovähennysoikeuden säilymiseen verrattuna se suosii minunlaisiani, asuntolainansa jo maksaneita ja syrjii asuntomarkkinoille pyrkiviä nuoria.”
Juuri näin. En nyt muista SDP:n kansanedustajan nimeä, joka puolusti televisiokeskustelussa ihan muutama viikko takaperin korkojen verovähennysoikeutta nimenomaan siksi, että se helpottaa nuorten ensiasunnon hankkimista. Minä olen myös taipuvainen ajattelemaan, ettei helpota ja jos helpottaa, niin se ei tee sitä ainakaan koko määrällään.
Mielestäni vuokrasta ei tule tehdä verovähennystä, vaan asunnon myyntivoitto tulee olla veronalaistatuloa. Tämä lisäksi poistaisi rakennusalan veronkiertoa. Rakennetaan ”itselle” asunto ja myydään se pois.
Asuntolainajan maksaja maksaa yleensä enemmän, kuin korko + yhtiövastike on ja tälle pitää laskea myös korko ja koron korko aina asunnon myyntiin asti. Eli siis lainan lyhennyksille tulee saada korkotuotto tai sitten sille asunnon arvolle.
Minusta taas asuntojen myyntivoitosta ei pidä tehdä verotettavaa tuloa, koska se estäisi ihmisiä muuttamasta. Varsinaista tuloahan ei synny, jos asuntojen yleinen hintataso nousee ja vaihdat vanhan asunnon uuteen. Myyntivoittoa voitaisiin tiewt6ysti verottaa, jos ei myynnistä saaduilla varoilla ostakaan uutta.
Osmon ehdotus on kyllä sellainen, että moni asunnon vuokranantaja ei olisi edes kehdannu esittää.
Vuokraa hyvistä asunnoista voidaan nostaa vähennyksen verran ja kuntien aiheuttamaan kilpailuun tuo ei vaikuta.
Ainakin asuntojen hinnat nousevat, vaikka muuta etua ei olisikaan.
Osmo:
”Minusta taas asuntojen myyntivoitosta ei pidä tehdä verotettavaa tuloa, koska se estäisi ihmisiä muuttamasta. Varsinaista tuloahan ei synny, jos asuntojen yleinen hintataso nousee ja vaihdat vanhan asunnon uuteen.”
Olen presis samaa mieltä.
Mutta tuo ”asuntotulo” lienee joku ihme kikka, jolla asuntomarkkinat saadaan laskettua bruttokansantuotteeseen. Muutoinhan kansantaloudessa häviäisi rahaa eli olisi mittatappiota.
Suomessa rakentaminen ja korjaaminen on kallista. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että samat tarvikkeet Suomessa maksavat helposti 50 % enemmän kuin esim. Ruotsissa. Mutta koitapa tilata tarvikkeita Ruotsista. Esimerkiksi lämmityslaitteita eivät suostu myymään suoraan vaan ainoastaan suomalaisen maahantuojan kautta, jonka hinnasto on Euroopan kallein.
Rakennusmiehelle kätevä ansaintakeino on rakentaa talo ja myydä se aina 2 vuoden kuluttua pois. Sillä välin kun valmistuneessa talossa lusitaan 2 vuotta niin uusi mökki nousee naapuritontille. Sijoitus joka kierroksella on 150 000 euroa ja ulos saadaan 2 vuoden välein 250 000 euroa. Eli voi sanoa, että totisesti on muuttamista edistetty. Kenellepä ei kelpaisi 50 000 euroa verotonta tuloa vuodessa. Käsittääkseni tätä etua hyödynnetään varsin vilkkaasti juuri nimenomaisessa keinottelussa.
Juge:
Joka (piti paikkansa tai ei) on oikeastaan vain sen toteamista toisin sanoin, että nykyjärjestelmässä vuokralla asuminen ei ole järkevä vaihtoehto jos muuhun on varaa.
(Soininvaarhan totesi, että asumistuki mukautettaisiin verovähennykseen, joten hahmoteltu tuki käytännössä koskisi niitä vuokransa omalla rahalla maksavia)
Niinhän se ainakin Helsingissä miltei tuntuu olevan… Näinhän ei tietenkään pitäisi olla maassa, jossa ei kansainävälisesti arvoituna ole ainuttakaan suurkaupunkia (kysynnän pitäisi saynnyttää tarjontaa)
Tuossa mallissa korkojen vähennysoikeus olisi kai järkevää jättää omistusasuntoihinkin tai poistaa se vuokra-asunnoista (joko asunnon omistajan verotuksesta tai tehdä sitä vastaava osuus vastikken ohella vähennyskelvottomaksi vuokralaisen verotuksessa)
Tuon jälkeen vuokralaisen vähennys on vuokranantajan veron suuruinen, joten nettovaikutus on +/- nolla – mikä oli alkuperäinen tarkoituskin ajatusmallissa.
Osmo: ”Minusta taas asuntojen myyntivoitosta ei pidä tehdä verotettavaa tuloa, koska se estäisi ihmisiä muuttamasta…”
Miten asunnon myyntivoiton verotus eroaa osakkeiden tai entäpä yrityksen myyntivoiton verotuksesta? Periaatteessa ei mitenkään. Kyse on täysin samanlaisesta voiton verotuksesta.
Perintövero esimerkiksi eroaa tuosta siten, että verotettava ”tulo” on jo kertaalleen verotettua. Pääsääntöhän on, että pyritään yksinkertaiseen verotukseen, mikä ei Suomessa valitettavasti kaikilta osin toteudu.
Minusta typerästä perintöverosta pitää luopua ja kaikkea omaisuutta pitää kohdella samalla tavalla. Muutenhan tullaan juuri siihen, ettemme ole veroneutraalissa tilanteeseen!
Ei toimi, käytännössä tuo tarkoittaisi että ihmisten ei kannata vaihtaa pienempään eli halvempaan asuntoon.
Ode:
”Minusta taas asuntojen myyntivoitosta ei pidä tehdä verotettavaa tuloa, koska se estäisi ihmisiä muuttamasta.”
Ja luovutusvoittojen verotus estää ihmisiä realisoimasta osakeomistustaan ennen kuplaa.
Mitä sitten? Ei kokoaikaa pidä keksiä lisää ja lisää näitä ikäviä verotukia. Miksi ihmeessä asuminen pitää vapauttaa kaikista mahdollisista veroista?
”Myyntivoittoa voitaisiin tiewt6ysti verottaa, jos ei myynnistä saaduilla varoilla ostakaan uutta.”
Ja taas verotus monimutkaistuu.
Sinulla on ihan hyviä ehdotuksia, mutta melkein kaikille niille on yhteistä verotuksen monimutkaistuminen nykyisestään.
Ville:
”Mielestäni vuokrasta ei tule tehdä verovähennystä, vaan asunnon myyntivoitto tulee olla veronalaistatuloa. Tämä lisäksi poistaisi rakennusalan veronkiertoa. Rakennetaan “itselle” asunto ja myydään se pois.”
Tällaista jonkin verran tapahtuu. Ts. ostetaan tontti. rakennetaan tlao ja 2 vuoden kulutua myydään verovapaasti.
Mutta sellaista voi tehdä vain kaksi kertaa. Sitten verottaja tulkitsee tämän elinkeinotoiminnaksi ja alkaa verottaa myyntivoittoa.
Ei tämä pelkästään paha asia ole. Tuttavani, puuseppä, hankki tällä tavoin pääoman pieneen rakennusliikkeeseensä. Sen jälkeen hän rakensi omakotitaloja sekä komissiona että myytäväksi.
Ever The NeveRest:
Ehdotan, että yrität nyt ihan ajatuksella lukea läpi tuon, mitä OS on asiasta tänne kirjoittanut. Kyllä siitä mäntimmänkin pitäisi tajuta, mistä on kyse.
Selviäisi esimerkiksi se, että asuntotulolla ei ole (juurikaan) mitään tekemistä asuntojen hinnankehityksen kanssa. Erityisesti: asuntotulolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, nouseeko sen asunnon arvo eli ei. Se arvonnousu verotetaan (sikäli kuin verotetaan) myyntivoiton veroina ja perintöveroina.
—
Mitä tulee tähän Osmon ”kompromissiehdotukseen”, niin – asiaa nyt pari päivää pohdittuani – pidän sitä huonona. Se toisi mukanaan enemmän ongelmia, kun mitä se ratkaisee.
Se kylläkin parantaisi epäsuhtaa vuokra-asumisen ja omistusasumisen välillä, mutta luultavasti suhteellisen vähän, koska vuokralla asuminen on monin muin toimenpitein (tuet, sääntely) muutenkin jo sörssitty. Oikeasti markkinoilla toimva vuokrailu on marginaali-ilmiö.
Sen sijaan se pahentaa entisestään vääristymää asuntoihin sijoittamisen ja muun sijoittamisen välillä.
Lisäksi se on vastoin kaikkia minun periaatteitani ™. Ensinnäkin se on tulonsiirto. Toisekseen se on nähdäkseni vieläpä rgressiivinen tulonsiirto *), mikä on jo sinällään väärin – siis vielä enemmän väärin kuin tulonsiirrot yleensä. Kolmanneksi, se sotkee markkinoita tavoilla, jotka eivät ole edes ilmeisiä (mm. mainittua asuntosijoittamisen vs. muun sijoittamisen suhdetta). Ja viidenneksi, se monimutkaistaa verotusta entisestään.
Kari
*) En voi väittää olevani tästä ihan varma, mutta koska minä hyödyn siitä, sen on melkein pakko olla regressiivinen.
Käsittääksemme olemme samaa mieltä siitä, että asuntolainan koron verovähennysoikeus on perusteltu nuorille asunnonhankkijoille. Mutta liian avokätinen se ei saa olla. ts. sen pitää olla ajallisesti ja määrällisesti rajoitettu
Miten sen tekee fiksusti, onkin vaikeampi kysymys. Otettava huomioon mm. asuntojen hintakehitys. Voidaan helposti osoittaa, että verovähennysoikeuden rajoittaminen ensiasunnon hankintaan suosii varakkaita.
Maaliskuussa 1980 silloinen Suomen Pankin pääjohtaja Mauno Koivisto puuttui asuntovelan koron verovähennysoikeuteen. Kaikki ihmettelivät, miten hän uskalsi.
Sattumoisin juuri saman päivänä luin liikepankkien – KOP:in, SYP:in ja HOP:in – yhteisjulkaisusta Kuvastin vero-oikeuden professorin Edward Anderssonin (RKP; Kauniaisten kaupunginvaltuuston pj) haastattelun, jossa hän totesi verovähennysoikeuden silloisessa muodossaan olevan ”tolkuttoman avokätinen.” (muistinvarainen lainaus)
Asumismuotojen veroneutraali kohtelu ei kai ole mikään itseisarvo, oleellisempaa olisi saada suomalaisten varallisuus paremmin hajautettua.
Mutu-tuntumalta vaikuttaisi siltä että Suomessa ollaan sen verran turvallisuushakuisia että joka tapauksessa ensin hankintaan omistusasunto (velaksi) ja vasta sitten ryhdytään miettimään vaikkapa yritystoiminnan käynnistämisen vaatimaan lisävelkaantumiseen liittyvää kokonaisriskiä. Nykyisillä asuntojen hinnoilla kokonaisriski on nuorelle ihmiselle kohtuuton, ja vanhempana ei enää oikein jaksa.
Vuokratulon verovähennyskelpoisuus ratkaisee tässä suhteessa sinänsä mallikkaasti ongelman jota ei ole.
Varsinainen ongelma on asuntojen korkea hintataso, omistusasumisen korkotuki on vain siitä aiheutuvan poliittisen paineen luonnollinen seuraus.
Vuokrien verovähennysten kanssa puuhastelu on varallisuusarvojen keskittymisen kannalta toisarvoista, maan arvonnousun leikkaaminen kiinteistöverolla pitäisi olla se varsinainen työväline jolla kiinteistösijoitusten houkuttelevuutta saadaan vähennettyä ja omaisuusarvoja pienennettyä. Mitä pidempään kiinteistöveron radikaalia nostamista lykätään, sitä suuremmaksi kasvaa (todellinen ja kuviteltu) riski asuntojen vakuusarvojen hallitsemattomasta putoamisesta, ja lopulta ollaan niin kuplaisessa tilanteessa ettei mitään uskalleta tehdä.
@Risto
Millä logiikalla voisit poistaa vuokra-asunnolta sijoituksena sijoituslainan korkovähennykset pääomatuloista?
Vai poistaisitko korkovähennyksen kaikista pääomatuloista sijoituslainojen korkojen osalta?
Anna-Liisa kirjoitti 1.1.2011 kello 7:57:
Erkki Tuomioja kirjoittaa blogissaan 2.1.2011:
Että tämä tekee hyvää sielulleni! Minä, little old me, olen sanonut aivan täsmällisesti samaa mitä Erkki Tuomioja kirjoittaa.
Samaa mieltä Syltyn kanssa. Verotuksen tulee olla yksinkertaista ja ymmärrettävää. Monimutkaiset säännöt, joita asiantuntijoidenkin on vaikea hahmottaa, palkitsevat liikaa verokeinottelijoita. Toimivassa yhteiskunnassa ihmiset keskittyvät mahdollisimman paljon itse työntekoon. Pykäläviidakko tuottaa porsaanreikiä ja jatkuvaa paikkailutarvetta. Monimutkaiset säännöt suosivat aina jotain ryhmää toisten kustannuksella, ja ohjaavat taloutta vinoutumiin ja verojen optimointiin itse työn optimoinnin sijaan.
Turusen pappa:
Ei verottaja ole tyhmä ja verolaeissa on säädökset kuvaamasi toiminnan verottamiseksi.
Lainaus vero.fi-sivustolta:
”Käytännössä on esiintynyt tilanteita, joissa kirvesmies tai muu rakennusalan ammattilainen on rakentanut itselleen peräkkäin useita omakotitaloja omaksi asunnoksi ja luovuttanut asunnot verovapauteen oikeuttavan määräajan jälkeen. Jos tällaisessa tilanteessa todetaan, että kyseessä ei ole tavanomainen oman asunnon luovutus, vaan yritys käyttää hyväksi oman asunnon luovutusta koskevaa verovapaussäännöstä veron välttämiseksi, katsotaan luovutus veronalaiseksi. Luovutukseen sovelletaan elinkeinoverolakia.”
Anna-Liisa/Erkki T., palkkatuloveroja on kevennetty 90-luvun puolivälistä asti. Ettekö todellakaan ole huomanneet tänä aikana ”mitään todellista näyttöä” elinkeinorakenteen muutoksen ja ostovoiman kasvun välillä? Vai onko julkisen sektorin ohjaus luonut kaikki uudet palvelualojen työpaikat tänä aikana? Koko tänä aikana (myös Tuomiojan puolueen vaikutuksesta) tulonsiirtoja on muutettu agressiivisesti harkinnanalaisiksi almuiksi. Eikö tällä ole ollut vaikutusta tuloerojen kasvuun? Huom! En ole mikään ”verot pois”-hysteerikko, vain vähän kriittinen veroasteen hinta-laatu-suhteen suhteen.
Muistuttaisin vielä että marginaalisen pieni osa verotuloista kerätään progressiivisena valtion tuloverona. Sen olemassaolo perustuu lähinnä aatteelliseen perintöön.
Anna-Liisa:
Hyi helvetti! Jos Anna-Liisa ja ET ovat sitä mieltä, että heidän pitäisi maksaa enemmän veroja, niin eiköhän tarvittava tilinumero ole kohtuullisen helposti löydettävissä.
Mutta siitähän ei ole kysymys, vaan siitä, että halutaan viedä _muilta_ rahat ja käyttää ne sitten ”hyvien asioiden” ajamiseen. Minä kyllä olen sitä mieltä, että ihmiset kykenevät myös itse päättämään, mitkä asiat ovat hyvä ja mitkä eivät.
No, ihmisarvojen kunnoitus ja yksilönvapauksien arvostaminen nyt eivät ole olleet Tuomiojan vahvuuksia ennenkään. Tuo ei ole edes pahimmasta päästä 🙁
Kari
Pakko kommentoida ketjussa esiintynyttä, ihmeen yleistä käsitystä siitä, kuinka suurin osa vuokralla asujista maksaa vuokransa kokonaan tai osittain yhteiskunnan tuilla. Kyllä meitä työssä käyviä, jotka syystä tai toisesta asumme vuokralla, on melko paljon. Asumistukilaskurilla voi tarkistaa, millaiset (nykyisin todella olemattomat) tulot ainakaan lapsettomilla on oltava, ennen kuin on oikeutettu asumistukeenkaan.
Enkä siis sano, että tukea kuuluisikaan saada. Mutta oikeastihan me vuokralla asuvat, jotka saamme edes pientä tuloa jostakin, olemme, kuten Soininvaarakin on todennut, oikeastaan ainoita, jotka maksamme asumisemme itse.
Juge:
Eihän logiikalla ole mitään senkään kanssa tekemistä, että omistusasumisen korkokuluista saa tehdä pääomaveroprosentin suuruisen verovähennyksen, vaikka myyntivoitosta ei tarvitse maksaa veroa.
Ainakaan yhtään vähempää loogisia eivät kai olisi mallit joissa jätetään verovähennykset myös omistusasumiseen (mutta tehdään myös tulosta verotettavaa) tai sitten säädetään, että korkoverovähennystä ei saa tehdä yhdestä omistamaistaan vuokra-asunnoista, jos itsekin asuu vuokralla.
Jep ”Eläjä”, sinä maksat suoraan omassa vuokrassasi muiden saamat vuokratuet, jotka nostavat kohtuuttomasti hintoja. Ihan samalla tavalla kuin korkotuet valuvat suoraan hintoihin. Nekin korottavat sinun vuokraasi. 😉 Asumisen tuelle noin yleisesti ottaen ei ole olemassa taloudellisia perusteita.
Ainoa helposti tehtävissä oleva muutos, jolla lisätään vuokramarkkinoiden kilpailua, on perintöveron poisto. Se tuo välittömästi lisää vuokra-asuntoja. Vain suurilla vuokra-asuntoyhtiöillä on syytä vastustaa sitä – ja tietysti poliitikoilla, joiden rahoitus tulee ko. yhtiöiltä. 😉
Alle 4000 euroa kuussa tienaava perhe, johon kuuluu vähintään 2 lasta on tyypillinen esimerkki väliinputoajista. Heillä ei ole varaa nykyhintatasolla ostaa minkäänlaista asuntoa ainakaan kasvukeskuksista. He eivät ole minkäänlaisen asumistuen piirissä. Heidän ainoa syntinsa on vanhempien ahkeruus matalapalkkaisessa työssä.
Ongelmaan ratkaisu olisi merkittävä alennus matalapalkkaisten veroasteessa tai vaihtoehtoisesti kansalaispalkka yhdistettynä korkeaan verottomaan tuloon (1200 euroa kuussa?).
Vihreät voisivat vaatia vastineeksi ylimmän marginaaliveron laskusta kansalaispalkkakokeilua. Osmon esittämä malli kannustavasta kansalaispalkasta (350 euroa kuussa + tarvelisä esimerkiksi työttömyyden aikana) olisi harkinnanarvoinen vaihtoehto helpottamaan väliinputoajien tilannetta. Lapsuudenkotini eli aikanaan syvässä köyhyydessä vanhempien työssäkäynnistä huolimatta (90-luvulla). Vuokra oli tuolloin reilusti yli 4000 markkaa kuussa. Se söi äitini palkan melkein kokonaan.
Kannatan voimakkaasti omakotituista luopumista ja spurguvapainen vuokrakotialueiden rakentamista yhteiskunnan varoilla, jotka nyt törsätään varakkaiden asunnonmyyjien epäsuoraan tukemiseen.
Kallelle: Mielestäsi perintöverotuksesta pitäisi luopua, minusta taas juuri sitä pitäisi korottaa, koska perinnönsaajalle kaikki on pelkkää tuloa ilman omaa panosta.
Ostin Metson osakkeita pari vuotta sitten n. 10 eurolla kappale, nyt hinta on noin 42€ eli jos möisin osakkeeni, joutuisin maksamaan jokaisesta osakkeesta myyntivoittoveroa n.9 euroa. Jos taas kuolisin ennen myyntiä ja perintöveroa ei olisi, saisivat lapseni osakkeet ”ilmaiseksi”. Minusta ei ole oikein, että se, joka ottaa sijoittamisen riskin, joutuu maksamaan pääomatuloveroa voitosta, mutta perijä ei.
Miten siis perustelet sen, että juuri perintövero tulisi poistaa, kun verotuksen kokonaisuudistusta suunnitellaan?
LRa:
Perintövero ei tietenkään vaikuta perijän käyttäytymiseen tuon taivaallista, mutta se vaikuttaa sen perittävän käyttäytymiseen.
Perintövero on vero niiden työlle, jotka haluaa jättää varallisuutta jälkeläisilleen. Miks olis jotenkin paremi, että ne tuhlais varallisuutensa itseensä?
Eiks olis parempi, että kaikkien työtä (tai kulutusta) verotettas tasasesti eikä rangaista ihmisiä niiden erilaisista mieltymyksistä.
Mielestäni omaisuuden periytyttäminen sukupolvelta toiselle on epätasa-arvoista. Kenelläkään ei tulisi olla syntyperänsä ansiosta minkäänlaisia etuoikeuksia. Koko perintö vain valtiolle ja jokaiselle jakoon vastaavasti tasaosuus kerran elämässä. Sama juttu on kuningasoikeuksien periytymiselle, sille ei ole mitään luonnollista perustetta! Ainoa peruste on syntyminen kultalusikka siellä minne ei valo paista.
Toistan näkemykseni siitä, että kaikkein vähiten markkinoita vääristävä tapa helpottaa itse oman asuntonsa vuokran maksavien taloudellista asemaa on perusvähennyksen tuntuva korotus.
Tästä olisi muitakin etuja.
Koska perusvähennyksen korotus jyrkentää progressiota, kokonaisveroaste kannattaisi toki pitää ennallaan korottamalla alimpia veroprosentteja enemmän kuin ylimpiä ja näin loiventamalla progressiota perusvähennysrajan yläpuolella.
LRa:
>Kallelle: Mielestäsi perintöverotuksesta pitäisi
>luopua, minusta taas juuri sitä pitäisi korottaa,
>koska perinnönsaajalle kaikki on pelkkää tuloa
>ilman omaa panosta.
Minä taas olen tässä juuri osallistunut jeesaamaan perhettä, jonka ainoa elättäjä kuoli joulun alla. Omaisuutta ei tosin hirveästi ole, mutta tuntuu kyllä ylettömän epäreilulta, että sen lisäksi että perheen tulot romahtavat elättäjän kuoltua, pitäisi vielä maksaa jostain ”tulosta” jota alaikäiset lapset tässä muka saivat, kun heidän isänsä kuoli.
Perheeltä meni siinä sekä henkinen ydin että jokapäiväinen leipä, ja kun tässä ei ollut ”omaa panosta”, tuosta hyvästä sitten rahat valtiolle? Haloo.
Tästä tulee mieleen, että perintöveroa voisi säätää ainakin siten, että alaikäisten lasten vanhemmiltaan saamien perintöjen vero pitäisi olla jotakuinkin nolla ja nousta perillisen lähestyessä vanhuutta. Sitten, kun viisikymppinen perii kahdeksankymppisen, tuo ajatus ”tulosta” on hieman järkeenkäyvämpi, vaikka kuolinverolta se silloinkin voi tuntua.
Papparainen:
Mahdollisuus jättää perintöä lapsilleen kannustaa ihmisiä tekemään työtä. Aika monen työmotivaatio nollautuisi, jos perintö menisi valtiolle. Tämä ei tekisi hyvää kestävyysvajeelle tai valtion budjetille.
Tietysti rahat voisi lahjoittaa lapsille jo eläessään, mutta sinä kai kieltäisit senkin?
Artturille: Kun veroja kuitenkin pitää kerätä,niin mielummin kerätään niitä esimerkiksi perintö-, lahja-, kiinteistö- ja leimaveroista kuin ansiotuloista.
Ainoastaan laaja veropohja mahdollistaa kohtuullisen työ- ja pääomatulojen verotuksen ja turvaa samalla julkiset palvelut.
Mitä tulee perintöihin, niin perinnönsaajat ovat nykyään keskimäärin jo eläkeikäisiä tai sen kynnyksellä olevia. Minusta perintöverokanta voisikin olla samansuuruinen pääomatuloveron kanssa.
Anna-Liisa kirjoitti 1.1.2011 kello 8:04:
Missä on se neitsytraha, josta kukaan ei ole maksanut veroa? Työnantaja maksaa minulle palkan katteistaan – eikö niistä katteista jo ole maksettu jonkin sortin veroa?
Mikä raha on neitsytrahaa?
Kari Koskinen ilmeisesti on sillä kannalla (2.1.2011 kello 15:18), että jos joku on niin tollo ettei osaa hankkia omaisuutta niin paljon että pystyy kustantamaan sairauksiensa hoidon ja lastensa koulutuksen ja kaiken tarvitsemansa, niin kärsiköön ja parhaassa tapauksessa kuolkoon pois? Olen sanaton tämän ihmisarvojen kunnioituksen edessä.
Oden idea on mielenkiintoinen, mutat mitä se maksaisi verotuksessa?
En tiedä vuokralla asuvien asuntokuntien määrää (pitäisi).Oletetaan se 800.000:ksi. Samoin oletetaan että keskimäärinen puhdas vuokra on vastikken ja muiden kulujen jälkeen 5.000 e /vuosi*. Siis verotettava vuokratulo olisi yhteensä 4000 Me/vuosi. 28 %:n vero tästä olisi n 1.120 Me/vuosi menettyä verotuloa.
Toisaalta tarve asumistukiin vähenee, mutta ei poistu.
* Näkyvien kulujen kuten vastikkeen lisäksi on näkymätöntö kuklua ja vastiketta: huoneiston kuluminen täysin normaalikäytössä on n.1 /e m2kk eli 360 e/ 30 v ja putkiston kuluminen damoin 1 e /m2kk eli 600 e/ 50 vuotta. Kiinteistöasioissa 25 vuotta on pelkka kvarttaali.
Pekka Taipaleelle: Jokaisen alaikäisen vanhemman pitäisi ottaa riittävä henkivakuutus. Alaikäisten perintöveroon tuli kyllä aikamoiset huojennukset – melko suuren pitää perinnön olla, jos siitä joutuu isoja summia veroa maksamaan.
Perintöverotuksen selkeä epäkohta on se, että vero pitää maksaa, vaikkei perintöä saa vielä omaksi. Tämä koskee yleensä tilanteita, kun leski jää asumaan yhteisesti omistettuun kotiin, eikä muuta omaisuutta ole. Lapset joutuvat kuitenkin maksamaan perinnöstään(pesän puolikkaasta) veron.
Jos saisin päättää, nostaisin siis perintöveron pääomatuloveron suuruiseksi, mutta veron maksamisen siirtäisin omaisuuden haltuunottohetkeen.
LRa:
häh? Ai kun niitä pitää jotain kerätä niin kerätään mieluummin niiltä työntekijöiltä, jotka haluu jättää jotain jälkeläisilleen, kun niiltä työntekijöiltä, jotka haluu laittaa kaiken sileeks.
Eiks vielä parempi olis vaan verottaa Soininvaaran blogin nimimerkkiä LRa, niin siinä säästys muut verotuskohteet. Sit vois kans verottaa punasia autoja, että ei tartte kaikkia autoja verottaa ja ehkä vielä niitä työntekijöitä jotka tykkää maksamakkarasta enemmän kuin maksapasteijasta.
Jeps ja se ei oo laaja veropohja, että verotetaan jotain palkansaajia joilla sattuu olemaan tiettyjä haluja (säästää jälkeläisilleen) verrattuna siihen, että verotetaan kaikkia palkansaajia.
Tietty tähän ei oo mitään täydellistä ratkaisua, koska kaikki verot vääristää käyttäytymistä, mutta perintöveroa parempi olis vaan verottaa kaikkea kulutusta tasapuolisesti. Se on se laaja veropohja.
Osmon ehdotus on erinomainen – siis erimomainen vuokrienkorotusautomaatti.
Pitkällä aikavälillä tuki siirtyy vuokranantajien taskuun, vuokralaisen asema pysyy samana.
Perintöverosta sen verran, että oikea verotushan on kohdillaan, kun koko omaisuus ensin myydään reaali hintaan. Tämän jälkeen kuolinpesä maksaa kaikesta pääomatuloveron, jos sattuu sellaista menemään ja lopuksi jaetaan jäljelle jääneet rahat perillisille. Silloin kuolleen kaikesta pääomatulosta on maksettu vero sinänsä loppu on ihan aiheelista tuloa jollekin.
Tällä perusteella asunnon verotus menee ihan oikein, kunhan asuttavankin asunnon myyntivoitto on veronalaista tuloa.
Samalla koko perintöverosta voisi minun mielestä luopua.
LRa, et ymmärrä nyt verotuksen logiikkaa. Kukaan ei ole vaatinut perintöjen verotuksen lopettamista. Perinnön hankintaolettamaa säätelemällä päästään perinnön verotuksessa haluttuun tulokseen. Kun ymmärrät tämän perus asian, ymmärrät miksi perintövero ei ole taloudellisesti terveellä pohjalla.
Pienelle maalle pääomien kartuttaminen on tärkeää. Perintöverosta luopuminen nopeuttaa sitä. Tällä hetkellä se nopeuttaisi sitä myös sen kautta, että suomalaisia omaisuuksia palaisi Suomeen. Nythän EU-aikana kaikki suuret perinnöt siirretään teknisesti muualle ja vain keskisuurista maksetaan veroa. Pienet taas ovat verottomia.
Tähän keskusteluketjuun perintövero kuuluu taas sen takia, että siitä luopuminen lisää nopeasti vuokra-asuntojen kilpailua ja vaikeuttaa markkinoilla nyt toimivien monopolien toimintaa. Monopolit ovat aina kuluttajan kannalta huono asia.
LRa, palataan asialle, kun ymmärrät perintöveron ja perinnön verottamisen eron. Silloin olet jo pitkällä. 😉
Artturi on siinä oikeassa, että perintövero rankaisee ihmisiä toiminnasta, joka ei sinänsä ole tuomittavaa. Se suosii niitä, jotka laittavat rahansa suoraan palamaan säästämisen sijaan.
Jos noudatettaisin jotain abstraktia oikeudenmukaisuusperiaatetta, niin varmaan verotus kannattaisi suunnitella siten, että kaikki verotetaan vain kerran ja annetaan sen jälkeen ihmisten käyttää rahansa tasa-arvoisesti omien mieltymystensä mukaisesti.
Mutta vaikka periaate olisikin filosofisesti tukevalla pohjalla, niin ihmisen suhtautuminen verotukseen ei ole pelkästään järkiasia. Moninkertainen verotus on luultavasti helpommin hyväksyttävissä kuin se, että sama summa otettaisiin kerralla. Ja vaikka perintöverotus onkin em. katsontakannalta epäoikeudenmukainen, niin tuollainen periaate ei oikein resonoi psykologisesti.
Usein tekee mieli olla Artturin kanssa samaa mieltä periaatteessa, mutta pohdinnat ovat usein kovin vieraita ihmisten arkikokemuksille ja moraalisille intuitioille oikeudenmukaisuudesta. Argumentit muistuttavat vähän joidenkin eläinaktivistien tavasta piikitellä kiusallisesti lihaa syöviä koiranomistajia tekopyhyydestä, kun iltapäivälehdissä kohistaan jostain koirankiduttamisesta.
Mun pointti tässä on varmaan se, että oikeudenmukaisuus, joka voidaan johtaa periaatteesta ei ole sama asia kuin koettu oikeudenmukaisuus. Miten asiat yhteiskunnassa järjestetään, on usein rajankäyntiä näiden välillä.
Hieman asiaton kysymys, mutta onko Odella itsellään vuokralaisia? Kokoomuslaisten jälkikasvulle eli vihreille(hiukan kärjistäen) on kyllä tulossa aika kiva varainsiirto suurien ikäluokkien heittäessä kuokkansa.
Ei ole, mutta olen kyhllä ajatellut jossain vaiheessa sirjoittaa yritykseni tilillä lojuvat varat vuuokra-asuntoon. En nimittäin pidä mitenkään pahantekona lisätä vuokra-asuntokantaa.
LRa:
>Jokaisen alaikäisen vanhemman pitäisi ottaa riittävä henkivakuutus.
Ihmisillä on sellainen harha, että hyvinvointiyhteiskunta on olemassa sitä varten, että se voi auttaa ihmisiä tilanteissa, joissa he eivät itse selviä. Esimerkiksi, kun lapselta kuolee toinen tai molemmat vanhemmista, elättäjät.
Nyt kuitenkin näemme, että hyvinvointiyhteiskunnan tarkoitus on kerätä veroja, ja jotta ihmiset voisivat selvitä veroistaan, heidän tulee ottaa yksityisiä vakuutuksia, joilla voi paitsi turvata oman tulevaisuutensa, myös maksaa nuo verot huoltajan kuolemasta.
Anna-Liisa:
Kun itse päättää, millä kannalla toiset ”ilmeisesti” ovat, ei tietenkään ole mitään rajaa sille, kuinka sanattomaksi voi mennä.
Esimerkiksi Sveitsi onkin varmaan maanpäällinen helvetti, kun siellä kokonaisveroaste on yli 10 prosenttiyksikköä meitä matalampi?
Tosiasia on se, että meillä verotuksella puututaan ihmisten toimintaan aivan liian paljon verrattuna siihen, mikä on järkevää. Korkea veroaste potkii päähän nimenomaan heikompiosaisia, joiden työn teettäminen muuttuu kannattamattomaksi (verokiila). Rikkaat nyt aina pärjäävät (verosuunnittelu), ja keskiluokka toisaalta kerää vastaavasti regressiivisiä tulonsiirtoja…
Kari
Pekka Taipale
”Ihmisillä on sellainen harha, että hyvinvointiyhteiskunta on olemassa sitä varten, että se voi auttaa ihmisiä tilanteissa, joissa he eivät itse selviä. Esimerkiksi, kun lapselta kuolee toinen tai molemmat vanhemmista, elättäjät.”
En nyt oikein ymmärrä miten alaikäisen lapsen yksikseen omakotitalossa asuminen liittyy selviämiseen. Ymmärtääkseni ihmiset ovat selvinneet jopa kunnallisissa vuokra-asunnoissa puhumattakaan velattomista omistuskerrostaloyksiöistä.
”heidän tulee ottaa yksityisiä vakuutuksia, joilla voi paitsi turvata oman tulevaisuutensa,”
Nimenomaan, mikäli ”turvata oman tulevaisuutensa” tarkoittaa, että elämä esimerkiksi yksinhuoltajana jatkuu myös materiaalisesti yhtä yltäkylläisenä kuin ylemmän toimihenkilöperheen ydinperheessä.
Tuli vaan mieleen sellainen juttu, että jos tänne Suomeen tuodaan 500 000 maahanmuuttajaa, niin mihin ne asutetaan? Epäilen, että vuokra-asuntoihin ainakin alkuvaiheessa sijoittuvat. Mistä Suomeen repäistään nämä asunnot? Siinä vaiheessa vuokra-asunnot on sellaista valuuttaa, että vuokrat ovat jo pikkukaupungin yksiöissä 1000 eken tuolla puolen.
Mielestäni olisi jo kiirus aloittaa määrätietoinen vuokra-asuntojen / omistusasuntojen rakennusprojekti! Fakta on, että maaseudun autioituminen jatkuu. Tulevaisuudessa suurten kasvukeskusten vetovoima tulee todennäköisesti vain kasvamaan. Niihin tulisi saada runsaasti kohtuuhintaisia asuntoja. Yksiöillä ja kaksioilla on aina kysyntää varsinkin nettosyntyvyyden ollessa miltei negatiivinen. Lisäksi omakotitaloista muuttaa vanhuksia kaupunkipalveluiden ääreen kaksioihin ja yksiöihin niin ikään. Humanitäärisille maahanmuuttajille vapautuu silloin runsain mitoin omakotitaloja suurperheiden käyttöön. Siten saataisiin asutettua myös maaseutu.
”Esimerkiksi Sveitsi onkin varmaan maanpäällinen helvetti, kun siellä kokonaisveroaste on yli 10 prosenttiyksikköä meitä matalampi?”
Veroasteet eivät ole vertailukelpoisia ,
Esim meillä lasketaan veroasteeseen yksityisten yhdistysten jäsenmaksutkin esim kirkollisvero, joka on vapaaehtoinen yhdistyksen jäsenmaksu.
Vaikutus on jotain 1,25 %-yksikköä veroasteeseen.
Suomessa oikeistopopulistit keräävät kaikki mahdolliset maksut veroasteeseen näyttääkseen Suomen himoverottajana.
Kirkkoon kuuluvalla ei pitäisi olla oikeutta valittaa veroista, itse on tehnyt kaikkensa jotta verotus olisi korkea
Veroasteeseen lasketaan Suomessa myös Veikkauksen ja RAY:n voitto.
Yksi havainto maailmalla on ollut, että harva osaa arvioida riskinsä oikein eikä käsitystä tarvittavasta vakuutusturvasta ole .
Erityisesti nuoret pitävät itseään kuolemattomina ja haavoittumattomina.
Usko siihen, että vain muut sairastuvat ja joutuvat onnettomuuteen on vahvaa.
Myöskään vakuutusten hintaa ei osata arvioida, sillä kotimaassa riskit ovat pienempiä ja vakuutukset verovaroin subventoituja, joten vakuutusten hintasao yllättää.
Etenkin työkyvyttömyys on ollut sellainen riski, johon harva on osannut varautua ja vakuutus on kallis, jos haluaa säilyttää edes jonkinlaisen elintason.
Myöskin paikalline sosiaaliturva on lähes aina aukollisempi ja pienempi kuin suomalainen
Sveitsi käytti sosiaali-ja terveysmenoihin 27,3 % BKT:sta , Suomi 25,4 % BKT:ta, vuonna 2007
Henkilöllä on oltava vakuutukset sairautta, eläkettä, työttömyyttä etc varten.
Järjestelmä on sekava koska on osa on keskitettyä yhdelle vakuutuslaitokselle osa on vaihtoehtoisesti työntekijän/ työantajan vastuulla riippuen esim työehtosopimuksesta.
Osa sosiaaliturvasta on kantonikohtaista.
Eli lopputulema on, että järjestelmä on sekava ja pakollisuudesta huolimatta vain osa siitä lasketaan veroasteeseen.
Tämäkin johtuu sisäpoliittisita syistä, hallitukset haluavat esittää veroasteen mahdollisimman alhaisena.
Suomessa taas päinvastoin, koska Suomessa halutaan köyhin kansanosa houkutella luopumaan sosiaaliturvasta
Syltty, en tiedä mistä repäisit tuo (ilmeisesti paheksuttavan?) omakotitalon tähän. Tämä viimeksi mainitsemani perhe asuu kerrostalossa, vuokra-asunnossa. Kun ei ole paljoa omaisuutta, ei tietysti perintöveroakaan mene paljoa, mutta jo vähänkin tuntuu suurelta epäoikeudenmukaisuudelta, kuolinverolta.
Pekka Taipaleelle: Lasten alaikäisvähennys on 40.000 euroa/lapsi eli mainitsemassasi tapauksessa on erittäin epätodennäköistä, että lapset joutuisivat maksamaan perintöveroa. Ja leskellehän kuuluu puolet pesästä avio-oikeuden nojalla(jos ei ole testamentilla muutoin määrätty).
Jokaisen perheestään huolehtivan pitäisi ottaa sekä henki- että kotivakuutus.
Mitä tulee perintöveroon, niin ainakin Veronmaksajien Keskusliitossa kannatetaan sen nostamista ja sitä työryhmäkin ehdottaa. Tuntuu kummalliselta, että työn verotuksesta ei paljoa naputeta ja pääomatuloveron korotuskin hyväksytään, mutta perinnöt pitäisi saada ilmaiseksi.
Mitä mieltä Osmo olet perintöverosta?
Kannatan kansan keskiluokkaistamista ja siinä mielessä pienten omaisuuksia perintöverot voisi unohtaa – ja ollaan unohtamassakin.
Perintöveroon liittyy selvä verovirhe, jonka joku täällä jo mainitsi. Panemalla pörssiosakkeet tai muu keinotteluomaisuus kohta kuolevan vanhan vaarin nimiin pääsee eroon pääsee eroon luovutusvoittoverosta.
Kolmas perint5överoon liittyvä seikka liittyy koko yritysverotuksen ja pääomaverotuksen kokonaisuuteen. Ei pidä päätyä tilanteisiin, jossa perheyritykset kannattaa myydä ulkomaisille omistajille.
liian vanha:
ööö. Kirkko ei oo yksityinen yhdistys ja kirkollisvero ei oo vapaaehtoinen.
hih… sä oot kyllä logiikan riemuvoitto. Jos saat päättelemällä aivos jotenkin totaalijumiin niin seuraavan darwinpalkinnon saajasta on tuskin epäselvyyttä.
No siltä osin kuin tää voitto ylittää sen voiton mitä yksityinen uhkapeliyritys tekis, niin sehän on käytännössä vero uhkapelaamiselle.
Osmo Soininvaara:
Niin, siitä voi sitten tietenkin keskustella vaikka maailman tappiin, että miten nuo veroasteet pitäisi laskea ”oikein”, mutta jotenkin kyllä epäilen, etteivät OECD:n tutkijat sitä niin pahasti voi sössiä, että 10 prosenttiyksikön ero selittyisi pelkästään tilastointitapavirheellä.
Ja sitä paitsi, se minun alkuperäinen pointtini oli siis siinä, että Suomessa valtiovalta ohjaa liikaa ihmisiä, eli vähentää heidän itsemääräämisoikeuttaan. Siinä suhteessa uhkapelimonopoli ei ole sen vähempää huono asia kuin korkea veroastekaan.
Kari
Suomessa suurin veroastetta nostava ero moneen muuhun maahan on se, että meillä sosiaaliturvaetuudet ovat verollisia – maksetaan siis bruttona – kun monessa muussa maassa ne ovat verottomia ja makse34taan siis nettona. Toiseksi meillä ei ole perhepoliittisia verotukia, jotka alentavat veroastetta, vaan niiden tilalla on lapsilisä.
Oikea tapa verrata veroasteita olisi laskea keskimääräinen marginaaliveroaste.
Osmo Soininvaara:
Tuo kinnostaisi minuakin. Onkos noita laskettu jossakin? Mutuna veikkaan, ettei se muuta tuota tilannetta paremmaksi Sveitsin ja Suomen vertailussa ainakaan.
Kari
Ja tähän vielä. Minä siis vertasin valtion verokertymää suhteessa BKT:hen. Siinä suhteessa se on samantekevää, millainen tuo verotuksen rakenne on, kun kiinnostuksen kohde oli siis se, paljonko taloudellisesta toiminnasta kulkee valtion sääntelyn kautta – eikä varsinaisesti yksittäisen henkilön maksamat verot.
Kari
OS: ”Perintöveroon liittyy selvä verovirhe, jonka joku täällä jo mainitsi. Panemalla pörssiosakkeet tai muu keinotteluomaisuus kohta kuolevan vanhan vaarin nimiin pääsee eroon pääsee eroon luovutusvoittoverosta.”
Hei, ihan tosissasko luulet noin käyvän???
Voi hyvää päivää millä tasolla tämä keskustelu:(
juge,
Näin minulle on useampi väittänyt. Jos minä hankin pörssiosakkeita tänään, niiden arvon nousee kymmenessä vuodessa kolminkertaiseksi ja lapseni perii ne, he maksavat perintöveron senhetkisen arvon mukaan. Jos he myyvät osakkeet seuraavana päivänä, myyntivoiton vero lasketaan perunkirjoitukseen merkitty arvo hankinta-arvona, jolloin tuosta kolminkertaistumisesta ei mene veroa. Perintövero on selvästi alle 28 prosenttia. Jos jugella on toinen tieto, korjatkoon.
Jos oikein muistan, niin perintöveron tuotto on siinä 500 Me vuodessa. Uusinta lukua minulla ei ole. Kuolleita oli vuonna 2009 hyvin tarkalleen 50.000, joten perintöveron tuotto on siis 10.000 e perinnönjättäjää kohti:
Jos oletetaan keskimäääräiseksi verokannaksi 10 %, toteamem keskimääräisen jäämistönm arvon olevan siinä 100.000 euroa, pienehkön asunnon hinta kehyskunnissa. – Pelkään pahoin, että, jos perintöveron alaraja laitetaan kovin ylös, tuotto vähenee oleellisesti. Emme ole rikkaita, tosin emme köyhiäkään.
Olen Karin kanssa samaa mieltä, että vuokratuloveron poistamisen suurin epäkohta on siinä, että se tekee eri sijoitusmuodot eriarvoisiksi. Se ei siis paranna veroneutraalisuutta, vaikka se oli tässä tarkoituksena.
Minusta järkevintä olisi poistaa asuntolainan korkovähennys ja ryhtyä hitaasti korottamaan kiinteistöveroa niin, että maan arvo, jonka eteen ei kukaan ole tehnyt työtä, ei mene asuntojen omistajien taskuun. Tämä mahdollistaa sitten esim. palkkaverojen laskemisen, mikä puolestaan auttaa sekä vuokra- että omistusasujaa.
Minusta asuminen on yhtä kulutusta siinä, missä muu tahansa. Sitä ei ole mikään syy suosia muun kulutuksen saati investoinnin kustannuksella. Kaikille ihmisille pitää taata jonkinlainen katto pään päälle, mutta tämä voidaan turvata paljon halvemmalla kuin verokevennyksillä, jotka kohdistuvat ennen kaikkea siihen, että ihmiset asuvat paremmin kuin minimitaso.
Perintöverosta ja sen suhteesta myyntivoiton verotukseen LRa teki hyvän oivalluksen (perijä saa myyntivoiton ”ilmaiseksi” itselleen). Järkevintä olisi minusta sellainen perintöverotus, jossa vero olisi sen myyntivoiton suuruinen ja sen jälkeen perillisen katsottaisiin ostaneen ne perityt osakkeet sillä hinnalla, jolla myyntivoitto laskettiin. En osaa sanoa, mikä tässä olisi oikeudenmukaisin tapa asuntojen verotukseen, kun niissä ei myyntivoitosta veroa makseta. Tämäkin ongelma tietenkin vähenisi, jos olisi käytössä kiinteistövero, joka leikkaisi asuntojen hinnannousua maan arvon nousun mukana.
Alkuperäinen väite oli:
Kerro nyt miten laitan omistamani pörssiosakkeet vanhan vaarini tilille muuten kuin myymällä osakkeet (jolloin luovutusvoittovero tulee maksettavaksi), tai lahjoittamalla (jolloin vaari maksaa lahjaveroa).
Onnistuu parhaiten olemalla itse se vanha vaari.
1. Et pääse eroon luovutusvoittoverosta. Luovutusvoitto lasketaan jollakin perusteella kaikissa tapauksissa
2. Jos omistat nuo osakkeet 10 vuotta ja ne triplaatuvat niin hankintameno-olettaman 60 % vuoksi sun kannattaa myydä ne itse verotusmielessä eikä jättää perinnöksi.
Kari, ihan anekdoottitasolla Sveitsissä on kuulemma vähemmän veroja ja enemmänn maksuja, ja näistä iso osa vapaaehtoisia samassa mielessä kuin vaikkapa työttömyyskassaan kuuluminen meillä. On vaikea nähdä käytännön eroa semmoisen maksun mitä lähes kaikki maksaa ja veron välillä, mutta tämän tyyppisellä asioilla saa kyllä vaikka OECD:n tutkijat raapimaan otsaansa.
LRa:
Minusta tuntuu kummalliselta, että sinä et naputa jälkeläisilleen säästävien työntekijöiden työn verottamisesta, mutta sen sijaan naputat kaikkien työntekijöiden verottamisesta. Mitä pahaa tämä ensimmäinen ryhmä on tehnyt toiseen verrattuna, että sitä pitää oikein näin rangaista?
Ihan vastaisuuden varalle, näissä keskusteluissa ei pääse pitkälle vetoamalla EK:n auktoriteettiin.
osmo:
Eiks oikeempi olis laskee valtion budjetti? Sit jos halutaan vertailla marginaaliveroasteita, niin voidaan vertailla niitä erikseen, mutta tuskin niitä nyt kannattaa tähän veroasteiden vertailuun sekoittaa, jos sillä yritetään päästä kiinni julkisen sektorin kokoon eri valtioissa. Marginaaliverolla ei oo sen asian kanssa juurikaan tekemistä.
Korjaus, hankintameno-olettama on tietysti nykyisin 40 prossaa.
Perinnön arvon osakkeiden osalta verottaja taasen arvioi vanhaan ns verotusarvoon, ei siihen, mikä se on perunkirjassa. Pörssifirmoilla tarkoittaa 70 prossaa päätöskurssista, joten voittoa tulee vaikka myisi heti pois.
”Kirkko ei oo yksityinen yhdistys ja kirkollisvero ei oo vapaaehtoinen.”
En minä ainakaan maksa kirkollisveroa ?
”Ja tähän vielä. Minä siis vertasin valtion verokertymää suhteessa BKT:hen. Siinä suhteessa se on samantekevää, millainen tuo verotuksen rakenne on, kun kiinnostuksen kohde oli siis se, paljonko taloudellisesta toiminnasta kulkee valtion sääntelyn kautta – eikä varsinaisesti yksittäisen henkilön maksamat verot.”
Tähän sopii hyvin esimerkiksi USA ja Suomi :Kerran sattui silmiin laskelma USA:n valtioiden, ja osavaltioiden ja kuntien nettomenoista siis puhdistettuna sisäisestä rahaliikenteestä
Julkisen vallan menot olivat n 36 % BKT:ta .
Vertailu Suomen osoitti, että valtion ja kuntien menot olivat aika tarkkaan samaa luokkaa eli n 36 % BKT:ta.
Kuitenkin OECD:n tilastoissa USA ilmoittaa veroasteeksi 28 ja Suomi 43,5 %.
Näin suuri ero on mahdollinen vain siten, että luvut ovat poliittisesti valittuja
tpyyluoma:
No minusta sillä on kyllä ihan selkeä ero. Veroa _pitää_ maksaa, ja maksuja ei tarvitse, jos ei palveluakaan käytä. Siis ihan samalla lailla kuin leipään käytetty raha ei ole vero (kokonaisuudessaan), vaikka melkein kaikki ostavat leipää. Käytännöt toki ovat moninaisia, ja en yleisesti pidä maavertailuna kovin hyvinä juurikin tuosta syystä.
Ja varmuuden vuoksi: vaikka täällä nyt niin kovasti näytetään ajaattelevan, niin minun alkuperäinen tarkoitukseni ei ollut nurista veroista (vaikka voin minä niistäkin nurista), vaan siitä, että valtiovalta päättää liikaa sellaisista asioista, joista päättäminen kuuluu yksilöille itselleen. Se, että suuri osa BKT:stä kulkee valtion kautta on yksi asia, joka kuvastaa tätä ongelmaa.
Minä olen sitä mieltä, että valtiovallan pitäisi puuttua ihmisten touhuihin mahdollisimman vähän, mikä onnistuu ainakin (1) pienetämällä veroja, (2) hoitamalla verotus mahdollisimman neutraalisti ja (3) olematta muulla sääntelyllä yms. puuttumatta ihmisten elämään. Ja nähdäkseni Sveitsi on onnistunut kaikissa ym. kohdissa merkittävästi Suomea paremmin (vaikka, kuten sanottua, vertailu toki on hankalaa).
Kari
Artturi:
Ei silloin, kun jotkut tietyt asiat on järkätty eri maissa kierrättämällä rahaa hieman eri tavoin. Sanotaan vaikkapa terveydenhoito. En tiedä Sveitsistä, mutta Saksassa on pakollinen vakuutus, jolla katetaan terveydenhoidon kulut, kun taas Suomessa rahat kiertävät valtion budjetin kautta. Maksajalle lienee aika lailla yhdentekevää, meneekö pakollinen maksu veron vai vakuutuksen nimellä (toki itse terveydenhuollon toteutuksessa voi olla jotain eroa, mutta tämä on sivuseikka, oleellista on maksun pakollisuus).
Periaatteessa sama pätee moneen muuhunkin. Moni tulonsiirto voidaan hoitaa joko verovähennyksenä tai siten, että maksetaan ihmisille veroilla kerättyä rahaa. Nettomääräisesti sinulle on täysin yhdentekevää, jäävätkö jonkun etuuden vuoksi verosi 100e pienemmiksi vai saatko tuon rahan valtiolta suorana tulonsiirtona. Molempien hallinnointiin tarvitaan byrokratiaa. Itse rahan siirtely bitteinä taas ei maksa juuri mitään.
Tähän tulee vielä päälle se, että valtion lisäksi on muitakin julkisen talouden elementtejä, etenkin kunnat. Kunnat voivat verottaa suoraan tai saada tulonsa valtiolta. Edellinen ei kierrätä rahaa valtion budjetin kautta, jälkimmäinen kierrättää. Samoin eläkejärjestelyt voivat olla sellaisia, että ne kierrättävät rahaa valtion kassan kautta tai sitten hoituvat suoraan eläkerahastojen toimesta.
Jos jotain vertailua haluaa tehdä ja marginaalivero ei kelpaa, niin ehkä voisi vertailla kaikkien lakisääteisten maksujen kokonaissummia, mutta tämäkin siis tarkoittaisi sitä, että osa tulosiirroista tulisi eriarvoisesti kohdeltua (verovähennykset eivät nosta veroastetta, mutta valtion maksamat tuet nostavat). Samoin vaikkapa eläkemaksut, jotka suunnilleen kaikki maksaisivat, vaikka eivät olisi pakollisia, tulevat eri tavoin kohdeltua, jos sattuvat olemaan pakollisia, kuten Suomessa.
Ei ihan näinkään. Jos meillä olisi lapsilisän sijaan saman suuruinen lapsivähennys verotuksessa, niin ainakin kaikkein pienituloisimmat monilapsisten perheiden äidit jäisivät tästä paitsi.
Ja sitten on vielä kysymys siitä, miltä asiat näyttävät. Moni joka vastustaa hyvätuloisten lapsilisiä luultavasti hyväksyisi verotukseen saman suuruisen lapsivähennyksen.
Samuli Saarelma
” Samoin vaikkapa eläkemaksut, jotka suunnilleen kaikki maksaisivat, vaikka eivät olisi pakollisia, tulevat eri tavoin kohdeltua, jos sattuvat olemaan pakollisia, kuten Suomessa.”
Jos se on pakollinen maksu, niin onhan se päivänselvästi täysin eri asia kuin ei-pakollinen maksu. Esimerkiksi kun tarvitsee rahaa perhettä perustaessa, voi jättää parina vuonna eläkemaksut vähemmälle ja sitten velattomassa asunnossa maksella suurempia maksuja. Jos taas maksut ovat pakollisia ja määrättyjä, no can do, säästä vaan eläkkeisiin siinä kohtaa kun rahaa tarvittaisiin elämiseen.
Eli pakollisella ja vapaaehtoisella eläkemaksulla on täysin selvä ero myös siinä tapauksessa, että niitä kerättäisiin yhtä paljon.
Esimerkiksi käy omat vanhempani, silloin kun minä olin lapsi ja asuin kotona, se oli tarkan markan aikaa (ei kuitenkaan köyhyyttä) ja sitten kun lapset muuttivat pois kotoa, velat maksettiin ja ikää kertyi yli 50, rahaa oli jo niin ettei käyttökohdetta keksinyt. Nyt sitten voikin vaihtaa uuden auton vaikka joka toinen vuosi kun aktiivielinvuosina röpöteltiin vanhalla romulla.
Eli pakollisella ja vapaaehtoisella on valtava ero, vaikka loppusummaksi tulisikin sama.
Samuli Saarelma: Joo oon toki ihan oikeessa, että pitäs ottaa huomioon kaikki julkisyhteisöt kunnista valtionkirkkoon.
Haasteena on sitten tuo erottelun tekeminen sen välillä, että pakotetaan ihmiset ostamaan vakuutuksia / vakuutetaan ne julkisen yhteisön toimesta.
Kuitenkin tuossa edellisessä julkisella sektorilla on vähemmän osuutta, joten siinä mielessä on ihan hyvä, että tämä näkyy kokonaisveroastetta vertailtaessa.
Osmo:
Kansan keskiluokkaistaminen on kannatettava tavoite, mutta miksi siihen pitäisi pyrkiä perintövero poistamalla? Itse kannustaisin kansaa keskiluokkaistumaan ennemmin töitä tekemällä tai vaikkapa suomalaisiin yrityksiin sijoittamalla kuin sopivaan perheeseen syntymällä.
Kuinkahan moni pieni perheyritys on myyty ulkomaille perintöveron vuoksi? Voisin veikata, että suurempi vaikutus suomalaiseen omistukseen on listattujen yhtiöiden verotuksella, ja sen kohdalla ei näytä olevan kovin suurta pyrkimystä kotimaisen omistuksen kasvattamiseen.
Suomen veroaste oli vuonna 2009 18,5 % BKT:sta.
USA:lla on ollut tasapainoinen budjetti viime vuosituhannen puolella. Jos yksi maa maksaa velkoja pois ja rahastoi kun samaan aikaan toinen lainaa minkä kerkiää, niin veroasteen on pakko olla eri, vaikka julkiset menot olisivat samaa luokkaa BKT:sta. Suomen julkisella sektorilla ei ole nettovelkaa, päinvastoin, varoja on luokkaa 57 % BKT:sta, kun taas USA:ssa velkaa on 66 % BKT:sta (ja kattamattomat eläke- ja sosiaalivakuutusvastuut päälle).
Minä naivisti aikanani kuvittelin, että Suomesta tulisi parempi paikka (ja ei kuten Ruotsi, vaan kuten esim. Sveitsi) kunhan demareista päästäään eroon.
Ja nyt minä sitten san niskaani Kokoomuksen, joka on pahempaa demarimeininkiä kuin mihin Lipponen olisi pystynyt*) heikoimpana hetkenäänkään. Ja sitten vielä nämä PerSut…. ängh!
Positiivisten käänteiden odottelu alkaa jo lähentymään idiotismia, mikä ei näköjään estä verottajaa olettamasta, että minä maksan tulevanna vuonna tuloveroja 85 ke:sta – positiivista ajattelua.
Kai se on aika lähteä katsomaan toisten idiotismia vaihteeksi….
Kari
*) ”Jokainen, joka vastustaa eläkeiän nostoa, vastustaa hyvinvointivaltiota” – sanoi Katainen. Ja tuollaista ”systeemi ensin yksilöillä ei väliä” -ajattelua ei minulta hevin saa anteeksi. Siinä ei enää ole mitään muuta eroa Tuomiojaan, paitsi, että Tuiuminoja ei ole idiootti.
”Ei silloin, kun jotkut tietyt asiat on järkätty eri maissa kierrättämällä rahaa hieman eri tavoin.”
Suomessa ei kierrätetä rahaa lukunottamatta eläkkeitä ja päivärahoja.
Suomessa tarjotaan pääasiassa ilmaisia tai subventoituja palveluita
”Kari, ihan anekdoottitasolla Sveitsissä on kuulemma vähemmän veroja ja enemmänn maksuja, ja näistä iso osa vapaaehtoisia samassa mielessä kuin vaikkapa työttömyyskassaan kuuluminen meillä. On vaikea nähdä käytännön eroa semmoisen maksun ”
Sveitsissäkin näyttää olevan EU-maatiedon mukaan pakollisia niin sairasvakuutus, eläkevakuutus, työttömyysvakuutus etc.
Itse asiassa OECD ei laske maiden veroastetta, Suomessa sen tekee Tilastokeskus.
Kun verotusta ei ole harmonisoitu ja poliittiset intressit tehdä veroasteella politiikka ovat suuret niin syntyy tuollainen tilanne kuin on esim USA:n ja Suomen välillä.
Eli veroasteet eivät ole vertailukelpoisia , koska ne lasketaan joka maassa eri säännöillä
Sen vuoksi veroasteita ei pitäisikään esittää absoluuttisina vaan viitteellisinä tietoina
Samuli Saarelma: minusta ei ole paheksuttavaa, että ihmiset asuvat paremmin kuin ”minimitasolla”, vaan se on pikemminkin suorastaan tavoiteltavaa.
Pekka Taipale, tietenkin on tavoiteltavaa, että ihmiset elävät mahdollisimman hyvin, ml. asuminen. En mielestäni sanonut missään, että paremmin kuin minimitasolla asuminen olisi sinällään paheksuttavaa. Moni varmaan toki valitsee mukavan asumisen, vaikkei sitä subventoitaisikaan, eikä tässä tietenkään mitään paheksuttavaa ole. Paheksuttavaa on siinä, että ne, jotka eivät valitsisi, joutuvat osaltaan kustantamaan (korkeampina veroina) niiden mukavan asumisen, jotka valitsevat.
Pointtini oli siis se, että koska yhteiskunnan resurssit ovat rajallisia, on yhden asian tukeminen jonkin toisen asian polkemista. Jos asumista tuetaan verohelpotuksilla tai suoralla tuella, tämä tarkoittaa, että vaikkapa terveydenhoitoon tai vaikkapa ruokaan ei ole mahdollista panna samalla tavalla paukkuja.
Mainitsin minimitason siksi, että jos sen alle mennään, niin ihmisiä alkaa oikeasti kuolla kylmyyteen. Jos yhteiskunnan yhtenä perusarvona on se, että kukaan ei kuole helposti estettäviin asioihin, on taattava kaikille tuo minimitaso. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisi tuon päälle mitään erityistä tarvetta suosia mukavampaa asumista muiden asioiden kustannuksella.
Sellainen pyyntö, että kun kirjoittajat täällä heittelevät rajustikin toisistaan poikkeavia veroastelukuja (Pessi: 18.5%, Liian Vanha: 43.5%), niin voisitteko esittää niille lähteen, jotta jokainen voi tarkistaa, mitä luvuilla kussakin tapauksessa oikein tarkoitetaan?
”Minä naivisti aikanani kuvittelin, että Suomesta tulisi parempi paikka (ja ei kuten Ruotsi, vaan kuten esim. Sveitsi) kunhan demareista päästäään eroon”
Sinun kannattaa valita asuinpaikaksi maa joka ottaa eniten lainaa ja/tai suosii rikollisen rahan pesua.
”Suomen julkisella sektorilla ei ole nettovelkaa, päinvastoin, varoja on luokkaa 57 % BKT:sta, kun taas USA:ssa velkaa on 66 % BKT:sta (ja kattamattomat eläke- ja sosiaalivakuutusvastuut päälle).”
On muitakin syitä, lueskelin artikkelia OECD roolista. Se antaa vain suosituksia eikä kunnollista stanadardia ole kuten esim ILO:n työttömyyden tilastointistandardi
Ja kun lukee OECD raportteja niin tietolähteenä on useimmiten EK tai muu elinkeinoelämän järjestö ja suositukset sen mukaisia.
OECD nakertaa omaa nilkkaansa
Juge oli sitä mieltä, että ”Ensinnäkin suurin osa maksaa vuokransa jollakin yhteiskunnan tuella osittain tai kokonaan.” Onkohan tuo kuitenkaan totta? Yleensä jotenkin epämääräisesti otaksutaan, että kaikki tai melkein kaikki vuokralla asuvat saavat asumistukea. Jos tarkastelee tilastoja, niin mielestäni tilanne vaikuttaa tällaiselta:
Dokumentin
http://www.stat.fi/til/asas/2009/01/asas_2009_01_2010-11-12_kat_002_fi.html
mukaan:
”Vakinaisesti asutuista asunnoista vuokra-asuntojen osuus oli 31 prosenttia, mutta vuokralla asuvia oli 1,3 miljoonaa henkilöä eli neljäsosa väestöstä.” Eli aika iso joukko siis kuitenkin kyseessä! Maksetaanko 1,3 miljoonalle suomalaisista siis asumistukea?????
Kela kertoo uutta tietoa jakamastaan asumistuesta seuraavasti:
”Kelan asumistukia saavien määrä alkoi jälleen kasvaa jo 2008 ja vuoden 2009 lopussa asumistukia saavia ruokakuntia ja perheitä oli lähes puoli miljoonaa. Kasvuun on vaikuttanut taloustaantuma
ja opintotuen asumislisässä myös puolison tulojen vaikutuksen poistaminen vuoden 2009 alussa. Henkilöitä Kelan asumistukien piirissä oli 662 000 eli 12,4 % väestöstä.”
Lähde:
http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/alias/TK_2010_11_10/$File/TK_2010_11_10_Asumistukea_maksetaan_pitki%C3%A4kin_jaksoja.pdf?OpenElement
Jälkimmäisen mukaan asumistukea saa 12,4 % Suomen väestöstä.
Jos vähentää 1,3 miljoonasta 662 000, niin jäljelle jää 638 000 henkilöä, jotka asuvat vuokralla, mutta eivät saa asumistukea asumiseensa. Siis karkeasti pyöristettynä noin puolet Suomen vuokra-asukkaista saa asumistukea ja noin puolet ei.
Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään eli palkkatulot ovat liian suuret asumistuen saamiseen, joten maksan asumiskulut 100 % itse. Ja raivostuttaa suoraan sanottuna, että maksan veroja enemmän kuin omistusasuntoansa maksavat, jotka eivät siis itse maksakaan omia asumiskustannuksiaan, vaan saavat siihen pienituloisten vuokralla-asujien tapaan tukiaisia mutta eri lähteestä eli verovähennyksen muodossa. Minäkin haluaisin vähennystä vuodessa 1600 tai 3600 e veroista.
Äsh, ehdin lukea kommentin ennen nimerkkiä, joten sama kai se on sitten vastatakin…
Ja miksi ihmeessä minun kannattaisi sellainen asuinpaikka valita? Jos tarkoitus on maksaa minimaalinen määrä veroja ja/tai tienata maksimaalinen määrä rahaa, niin kyllä se Suomessakin onnistuu – helpostikin -, ja jos itsellä keinot loppuu, niin kyllä juristeja löytyy. Mutta kun se asia ei ole se, mikä Suomessa varsinaisesti tökkii.
Se mikä tökkii on tämä holhousyhteiskunta ja asenneilmasto. Kaksi vuotta sitten palasin takaisin tänne, enkä sen jälkeen ole kuullut _kenenkään_ vähänkään vakavammin otettavan akateemikon, lehden tai poliitikon julkisesti tai edes puolijulkisesti, sanovan, että tämä ”hyvinvointivaltio” on huono idea. En kenenkään. Siitä huolimatta, että se on huono idea.
Jopa Ruotsi on tässä suhteessa parempi paikka. Ja juu, olen asunut siellä, ja juu olen asunut muutamassa muussakin paikassa – ja juu – tulen näillä näkymin asumaan tulevaisuudessakin.
Minä marisen aikani ja sitten teen asialle jotain. Näyttää vain, ikävä kyllä, siltä, että helpommalla pääsee menemällä marisemaan jonnekin muualle. Ainakin voi naureskella paikallisten hölmöilylle, Suomen meininki ei enää edes naurata.
Kari
@Sasa
Minulla on erinäisiä vuokrakämppiä ja lähes aina niihin tulee vuokralainen jonka vuokran maksaa Helsingin kaupunki, ei KELA.
KELA ei ole ainoa vuokratuen maksaja tässä maassa.
Lisäksi yhdessä vuokra-asunnossa asuu keskimäärin enemmän kuin yksi ihminen, eikö? Sun olettamuksesi näyttää olevan että on 1,3 miljoonaa vuokranmaksajaaa, vaikka osa niistä on tietysti lapsia.
Lisäksi eräänlaista vuokratukea tulee ARA-järjestelmän kautta ns välimuodon malleihin.
juge: Jotta saa toimeentulotukea, on anottava myös asumistukea.
Vuokramenon vähennysoikeus saattaa olla poliittisesti toteutettavissa, mutta se ei vastaa perusongelmaan:
Miten saattaa asunto sijoituksena saman arvoiseen asemaan kaikkien muiden sijoitusten kanssa.
Kansalliseen varallisuuteen aiheutuu vääristymiä, jos kaikki sijoitusmuodot eivät ole samalla viivalla.
Osmo: ei pidä paikkaansa. Tämä maailma on täynnä lapsosia jotka muuttavat ties mistä Helsinkiin ja vuokran maksaa Helsingin kaupunki suoraan mun tilille. Tai mistä minä tiedän miten se käytännössä menee, mutta HKI on yleensä näissä tapauksissa se joka maksaa takuuvuokran suoraan tilille ja sitten siitä eteenpäin suoraan tilille kaikki vuokrat. En usko, että ovat edes kokeilleet asumistukea, koska ei näillä yleensä ole mitään tuloja joiden lisäksi voisi maksaa jotain tukia.
juge:
Jos fatta maksaa vuokran suoraan tilillesi, henkilö on otettu rahankäytön ongelmien takia erityisvalvontaan. Tällöin se kelan asumistuki maksetaan ensin kaupungille.
juge kirjoitti: ”Minulla on erinäisiä vuokrakämppiä ja lähes aina niihin tulee vuokralainen jonka vuokran maksaa Helsingin kaupunki, ei KELA.”
Tuo kertoo varmaan lähinnä noista kämpistäsi. Siis hyvä toki, että on vuokra-asuntoja tajolla, mutta jos sinun kämppiesi asukkaiden vuokrat maksetaan toimeentulotuesta (tai jos ne maksettaisiin edes asumistuesta), ymmärrät varmaan, että otos on melko pieni.
Minulla on hyvätuloisia ystäviä, jotka asuvat kalliissa vakuutusyhtiön vuokra-asunossa. Myös me asumisoikeusasunnoissa elävät elämme vuokralla, mutta veikkaukseni on, että suoria asumisen tukia kelan tai toimeentulotuen kautta esim. meidän taloomme tulee vähemmän kuin keskiverto omistusasuntotaloon verohelpotuksina.
Osmon idea antaa lopultakin tavalliselle palkansaajalle mahdollisuuden siirttää palkkatuloja pääomatuloiksi. Myy kämppäsi yhtiöllesi, maksa vuokraa yhtiölle, vähennä vuokrat tuloistasi, yhtiö maksaa veroa pääomatuloista. Veroprosentti putoaa esim 45 -> 28.
Kannatan Osmon ehdotusta!
OS, jaaha, tuota en tiennytkään että kaupunki saa valtiolta rahat fattalaisten asuttamiseen. Sehän on hyvä automaatti sitten. Kaupungin ei siis tarvitse itse rakennelle mitään vuokrakasarmeja vaan maksaa vaan itse kiltisti mitä vuokranantajat pyytää ja saa KELAlta siihen fyrkat. Hyvä kuvio vuokranantajan kannalta:)
Meillä ei oikestaan koskaan tule vuokralaiseksi ns normaaleja työssäkäyviä ihmisiä, koska vuokrat ovat kuitenkin aika korkeita ja silloin kannattaa ostaa oma asunto. Vuokralaiset ovat käytännössä poikkeuksetta näitä joille kaupunki maksaa kaiken takuuvuokrasta lähtien.
Ei varmaan paljoa kyllä motivoi lähtemään duuniin tms jos normikaksion vuokraan 700 euroa kuussa pitää tienata vähintään 2500 ja sittenkin pärjäisi huonosti jos vaihtoehtona on kaupungin täysi ylöspito.
Maksukykyisen ihmisen ei kannata asua vuokralla. Sitä olen yrittänyt6 koko ajan sanoa. Asumiskustannus koostuu
1) Poistoista eli rakennuksen fyysisestä kulumisesta
2) Hoitokuluista (=yhtiövastike)
3) Pääoman korosta rakennukselle ja tontille.
Asumiskuluista korko on selväst5i puolet tuosta menosta. Kahden ensimmäisen kohdan osalta omistusasumisen ja vuokralla-asumisen kulut ovat yhtä suuret (paitsi, että vuokranantaja haluaa jotain vaivanpalkkaa itselleen) mutta pääoman korosta vuokralla asumista verotetaan 28 prosentin verolla ja omistusasumista ei veroteta. Jos korko on (oletus, hihasta) 70 prosenttia asumismenoista, vuokralla asuminen on 21 prosenttia kalliimpaa.
@eläjä ”Tuo kertoo varmaan lähinnä noista kämpistäsi”
Se kertoo sen että niihin on vaikea saada itsellään töissä käyvää ihmistä jolla olisi tarpeeksi maksukykyä.
Kämpät ovat muutoin Länsi-Helsingissä ihan hyvillä paikoilla ja hyväkuntoisia muutoinkin. Sossu vain näyttää olevan maksukykyisin:))
Millä perusteella vuokra-asujaa verotetaan korkomenoista? Eikö vuokranantaja saa vähentää lainan korot ennen vuokran tulemista pääomatuloksi? Jos ei, niin sitten homma kannattaa pyörittää firman kautta, joka omistaa asunnon, kerää vuokrat, maksaa lainan korot ja sitten maksaa ylijäävät rahat omistajalle.
Minusta ero on siinä, että omistusasuja saa vähentää korkomenot tuloistaan veroa laskettaessa, mutta tämä on eri asia ja tässä siis korkomenot vähennetään tuloista, ei tuloveroista. Ja tämä verovähennys minusta pitäisikin poistaa.
Minusta siis asunto, joka on 100%:sti lainoitettu ja joko omistusasujalla tai vuokranantajalla, ei ole asumiskustannuksissa eroa muuta kuin sen riskipreemion verran, kuten pitääkin.
Asia tietenkin muuttuu, jos puhutaan asunnoista, jotka ovat täysin omistettuja (joko asujan tai vuokranantajan toimesta). Tällöin tosiaan vuokranantaja joutuu maksamaan veroa koko vuokratulostaan, kun taas omistusasuja saa tämän pääomatulon itselleen alempina asumiskustannuksina.
Vuokranantaja joutuu maksamaan veroa tuosta korko-osuudesta. Jos hän on lainannut sen joltain toiselta, se joku toinen joutuu maksamaan korosta veroa. Valettomasta omistusasunnosta kukaan ei maksa veroa pääomaosuudesta. Miten tämä ei ole tullut vieläkään selväksi?
Hetkinen, siis jos meillä on omistusasuja, jolla on 100%:n asuntolaina, jota ei lyhennetä, vaan maksetaan vain korot ja sitten vuokranantaja, jolla on täsmälleen samalla tavoin lainoitettu asunto jollain toisella vuokralla, niin mikä näissä on verotuksen kannalta erona (siis jos jätetään nyt se omistusasunnon verovähennysoikeus pois laskuista)?
Molemmat maksavat pankille lainasta korkoa. Vuokranantaja vähentää tämän koron vuokrasta ja maksaa sitten veroa vain siitä vuokran ja korkomenon (ja muiden kustannusten) erotuksesta. Molemmissa pankki saa korkotuloa ja sanotaan, että jakaa tämän osinkona. Minun nähdäkseni kyllä moelemissa tapauksissa verottaja saa yhtä paljon ehkä siis poislukien sen vuokranantajan riskipreemion, joka lasketaan hänen kohdallaan tuloksi, mutta omistusasuja saa pitää sen itsellään.
Olen samaa mieltä siitä, että _velattomassa_ omistusasunnossa asumisessa saa tuon pääoman tuoton itselleen verottomana. Jos siis oltaisiin jotain asuntotuloveromallia ottamassa käyttöön, niin minusta tässä olisi tehtävä selkeä ero velallisen ja velattoman asunnon välillä, koska edellisestä menee minun käsittääkseni ne pääomaverot ihan samalla tavoin kuin vuokra-asunnostakin.
Samuli Saarelma:
1) Sataprosenttisesti lainoitettu omistusasunto ja vuokra-asunto, lainan korko 5000 €/vuosi:
Vuokranantaja:
Vero pääomatulosta 1400 €
Verovähennys koroista – 1400 €
Yhteensä 0 €
Omistusasuja:
Vero pääomatulosta 0 €
Verovähennys korosta – 1400 €
Yhteensä – 1400 €
Omistusasuminen 1400 €/vuosi edullisempaa
Mielstäni asunnon myytivoiton verottomuus ja tuo alijäämähyvitys yhdessä muodostavat sen valuvian.
Jos myyntivoittoa verotettaisiin, niin alijäämähyvityksen poistamisella olisi se vaikutus, että menot jäisivät pääomatulotappioksi, jonka voisi saada takaisin, kun asunnon myy ja sattuu saamaan voittoa. Jos taas on ostanut sen rahalla, niin voitosta menee vero, niin kuin muistakin sijoituksista.
Ongelma on vaan, että asumisajat ovat niin pitkiä, että tappiot vanhenevat. Saa vähentaa vain 10v ajan.
Sitten vielä yksi näkemys.
Jos sijoitan asuntooni 1050e/kk (Lyhennys, korot ja yhtiövastike) ja verottajan hyväksymä asumismeno (laskennallinen vuokratulo) on vaikka 520e/kk (työsuhdeasunnon verotusarvo).
Miten tuo jäljelle jäävä 530 pitäisi tulkita? Sehän on tulonhankkimislainan osuus, joka pitäisi verottaa eritavalla. Tulevaisuuden laskennallisenvuokratuloon kohdistuva meno.
Juge:
🙁 – vaikka enää en vuokralla itse asukaan. Tuohan on siis lisävahvistus sille, että nykyinen tukijärjestelmä pitää vuokria yllä keinotekoisen korkealla tasolla. Voittajat ovat sossun tukea saavat ja vuokra-asuntojen omistajat, häviäjät kaikki muut, erityisesti se puolet vuokralaisista, joka maksaa vuokransa omilla nettotulillaan, mukaanlukien sen asumis/toimeentulotukien pöhöttämän osuuden
Ville:
Eihän lainan lyhennys ole asuminmeno, se pienentää velkaasi, eli suoraan lisää omaisuuttasi. Sama kuin pistäisit vastaavan summan kuukausittain pankkitilillesi.
Helsingissä on tehty virhe, kun fattan maksama vuokra mistä tahansa hiirikellarin perähuoneesta on hilattu niin korkealle (600 €/kk). On syntynyt korotusautomaatti, sillä vuokranantajat hinnoittelevat asuntonsa aina vähän tuon rajan yli. Ilmeisesti perusteena on se, että toimeentulotukinormissa on sen verran väljyytä, että vuokralainen pystyy maksamaan erotuksen omasta pussistaan. Kun normivuokralla ei asuntoja saa, käy se perusteesta nostaa normivuokraa uudestaan, jolloin vuokranantajat nostavat…
Risto:
Nimen omaan sanoin, että se 520e/kk on asumiskulu. 530e/kk taas on taas sijoitus. Joka pitää olla myös vähennyskelpoinen verotuksessa, niin kuin muutkin tulonhankkimismenot. Hankin sillä tulevaisuuden asumistuloa.
OS,
Niin, omistusasuminen on kannattavaa, koska meillä on ansiotuloista tehtävä verovähennys asuntolainan korkomenoista. Tämän poistaminen (kuten laskelmastasi näet) tekisi omistusasumisesta tasavertaista vuokra-asumisen kanssa samalla sotkematta eri sijoitusvaihtoehtojen tasapuolisuutta (minkä vuokratulojen verottomuus tekisi). Se myös tekisi omistusasumisen tasavertaiseksi kaikille (nyt ansiotuloja saaville se on edullisempaa, mikä nostaa asuntojen hintoja ja sitä kautta tekee siitä kalliimpaa muille).
Ei asuntolainojen verottomuus tee omistusasumista tasa-arvoiseksi sijoitusmuiodoksu muiden sioitusten kanssa, ei sellaista voi edes väittää. Sen sijaan voi väittää, ettei sen tarvitse olla tasa-arvoinen.
Tarkoitin, että jos asuntolainan korkojen vähennysoikeus ansiotuloista poistettaisiin, olisi vuokra-asuminen tasa-arvoista omistusasumisen kanssa. Tuolla ylempänä näkyvässä laskussa omistusasujalla ei olisi verovähennysoikeutta koroista. Hänen pääomatulonsa olisi 0e, mutta niin olisi verokin.
Omistusasumisen ei tarvitse olla tasa-arvoinen muiden sijoitusmuotojen kanssa, koska se on jotain sijoittamisen ja kuluttamisen väliltä. Maavuokra (jonka saisi pois korottamalla kiinteistöveroa) on siinä oikeastaan ainoa sijoituskohta. Talon rakentaminen siinä asumista varten on lähempänä kulutusta kuin pääomatuloa. Jos omistusasuminen olisi vain sitä, että kunta omistaa ja vuokraa tontin käyvällä hinnalla ja omistusasuja vain sillä olevan talon (tai osan siitä), ei omistusasuminen eroaisi oleellisesti vaikkapa auton omistamisesta. Itse talon hinta laskisi iän myötä siinä, missä autonkin, vaikka tietenkin hyvällä kunnossapidolla sitä voisi hidastaa ja parannuksilla jopa nostaa sen arvoa.
Samuli:
Et5 osannut lukea esimerkkiä. Vuoraasumisen pääomaosuudest amenee 28 prosenttia veroa ja omistusasumisen pääomaasumisesta ei mene veroa. Ei se ole tasapuolista.
Siinä esimerkissäsi on kyllä vuokra-asumisen vero ja vähennys yhtä suuria ja yhteensä vero 0e. Mihin 28%:n veroon nyt siis oikein viittaat?
Pääoma-asumisessa olet oikeassa sen suhteen, että veroa ei ole, mutta jos jätetään pois nykyinen ansiotuloista tehtävä verovähennys, niin ei siellä kyllä ole vähennysmahdollisuuttakaan.
Kuten jo sanoin, asumismuodot eivät ole tasapuolisia, koska on tuo ansiotulosta tehtävä verovähennysmahdollisuus. Ilman sitä olisivat. Kummassakaan ei makseta pääomaosuudesta veroa. Vuokra-asumisessa maksetaan veroa riskipreemiosta. Tämä on verotuksen kannalta ainoa ero 100%:sti lainoitetussa vuokra- ja omistusasumisessa (jos siis ansiotuloiste tehtävä verovähennys poistettaisiin). Ehkä tuon riskipreemion myynnin voi katsoa eräänlaiseksi palveluksi ja sitä kautta on reilua, että sitä verotetaan siinä, missä vaikka vakuutuksiakin.
Samuli:
Harjoittele asian pohtimistas vaikka niin,että omistaisitte naapurinne kanssa asuntonne ristiin ja maksaisitte vuokraa toisillenne. Molemmat joutuisivat maksamaan veroa, jolta välttyisitten, kun baihjtaisitte asuntoja. Jos verotus olisi neutraalia, olisi sama, asuisitteko omissa asunnoissanne vai toistenne.
Samuli:
Ongelma on siinä, että asunnoissa asutaan usein yli 10v. Muutenhan asia olisi selvä vahvistaan asuntolainan korot pääomatulolajin tappioksi, jotka saa sitten vähentää voitosta, kun asunnon myy ja asunnon myyntivoitto olisi verollista tuloa. Ongelma on vaan tappioiden vanheneminen, jos ei pyöritä useampaa asuntoa.
Nyt kun myyntivoitto on verovapaata, toisin kuin muissa osakkeissa, niin alijäämähyvitystä ei ikinä ”peritä takaisin”, toisin kuin muissa kaupoissa.
Ok, ajatellaan, että asun asunnossa, joka on 100%:sti lainoitettu ja maksan vain korkoja. En maksa mitään veroja asuntotulosta. Naapurini tekee samaa. Sanotaan, että korot ovat 500e kuussa.
Sitten vaihdamme asunnot päittäin ja alamme maksaa toisillemme 500e vuokraa, joka menee kummallakin täysin korkomenoihin. Emme jälleenkään maksa mitään veroja, koska korkomeno vähennetään vuokratulosta. Pyytäisin, että näytät rautalangasta vääntäen, missä yllä oleva menee pieleen.
Kuten jo kirjoitin, tilanne muuttuu, jos lyhennän lainaa ja sitä kautta jonkun ajan kuluttua omistan asunnon, mutta tuolla 100%:n lainaomistuksella ei minusta eroa ole. Omistaessani asunnon siitä tuleva asuntotulo tulee verottomana, mutta omistamastani vuokra-asunnosta tulevasta vuokratulosta joudun maksamaan veron.
Nyt saat vähentää korot verotuksessa. Jos et saisi, asuisit tosiasiassa vuokra-asunnossa, eikä siinä olisikaan mitään eroa. Olet pankin kautta velkaa jollekin, joka maksaa korosta verot.
Ero syntyy sitten, kun olet maksanut lainasi. Kukaan ei maksa asunnostasi veroa minnekään.
Tästä olemme samaa mieltä.
Osmo: ”Nyt saat vähentää korot verotuksessa.”
Yhden asunnon vuokranantaja ei saa vähentää verotuksessa muuta kuin suoranaisen kulunsa eli yhtiövastikkeen.
Ok, olemme siis samaa mieltä, että jos ansiotuloista tehtävä asuntolainan korkovähennys poistettaisiin, olisivat asumismuodot tasa-arvoisia, eikä tarvita mitään vuokratulojen verovapautta (joka aiheuttaisi eri sijoitusmuotojen eriarvoistamisen).
Mitä velattomaan asuntoon tulee, niin siinä tosiaan maanvuokran voi ehkä laskea saatavan verottomana pääomatulona. Itse rakennuksien käyttämistä asumiseen pitäisin ennemminkin kulutuksena ja vertauuu siihen, että omistaa auton sen sijaan, että vuokraa sellaisen, eikä tämä minusta ole pääomatuloa. Kiinteistöveron nosto poistaisi tuon maavuokran tuoton asuntojen hinnoista.
Siis jos tämä ansiotulosta tehtävä vähennys poistetaan, niin se tarkoittaa tulonsiirtoa niille, joilla on asuntolainan lisäksi muita pääomatuloja.
Jos taas etu poistetaan myös pääomastakin suositaan niillä joilla on rahoitus omasta taskusta.
Minkä takia inflaatiosta johtuva asunnon arvon nousu on suojattu veroilta, kuin muissa sijoituksissa ei ole? Tämä pitäisi verottaa edes oikein, niin oltaisiin jo lähempänä tasapuolisuutta.
Miksi ansiotulosta tehtävän vähennyksen poistaminen tarkoittaisi tulonsiirtoa niille, joilla pääomatuloja? Ei kai asuntolainakorkoja saa vähentää pääomatuloista? Jos saa, niin saako sitten autolainan korotkin?
Asunnon myynnin verottomuus perustunee siihen, että jos sitä ei olisi, ihmiset eivät voisi asuntojen hintojen noustessa käytännössä muuttaa uuteen samantasoiseen asuntoon kuin se, missä asuvat nyt, koska joutuisivat maksamaan vanhan asunnon myyntivoitosta veroa. Seurauksena olisi se, että ihmiset joko naulaantuisivat niille sijoilleen, mistä olisivat joskus ostaneet asunnon (ja sitten perinnön saaja maksaisi perintöveron, muttei arvonnoususta tullutta veroa) tai sitten joutuisivat joka muutossa muuttamaan pienempään ja pienempään asuntoon.
On totta, että asuntojen myyntivoiton verottomuus asettaa asunnon omistamisen eriarvoiseen asemaan muiden sijoitusten kanssa ja mahdollisesti on jopa omiaan ajamaan asuntojen hintoja ylöspäin (jos hintojen noususta valtio veisi omansa välistä, eivät hinnat voisi nousta niin nopeasti). Ehkä varainsiirtovero on jonkinlainen kompromissi. Sitähän ei sitten toisaalta joudu maksamaan, jos myy vaikkapa pörssiosakkeita.
Käsittääkseni kuitenkin asunto on pitkällä aikavälillä varsin huono sijoitusmuoto. Asuntojen pitkän aikavälin hintakehitys ei ole ollut yhtä nopeaa nousua kuin esim. osakkeilla. Lisäksi asunnosta joutuu tietenkin maksamaan ylläpitokustannuksia.
Raimo K:
Tuo ei pidä paikkaansa, jos yhden asunnon vuokranantaja on ottanut lainaa sijoitusasunnon ostoon, totta kai tuon lainan korot voi vähentää vuokratulosta.
Samuli Saarelma kirjoitti 11.1.2011 kello 17:21
”Ei kai asuntolainakorkoja saa vähentää pääomatuloista? Jos saa, niin saako sitten autolainan korotkin? ”
Kyllä saa, ensisijaisesti ne vähennetään pääomatulosta. Mikäli pääomatulo ei riitä lasketaan alijäämähyvitys, mikäli tämä ei riitä vahvistetaan pääomatulolajin tappio. Jonka saa vähentää pääomatuloista seuraavan 10v aikana.
Asunto-, opinto- ja tulonhankkimislainat menevät tähän vähennykseen.
Lisäksi ei tuo asunnon vaihtaminen olisi mikään ongelma, jos vain sallitaan myynti rahan käyttäminen uuden ostoon ja vain erotuksesta maksetaan vero. Lisäksi edellisen asunnon ostohinta lasketaan verotukselliseksi hankintahinnaksi.
Vastaava verotusmalli, kuin sijoitusrahastoissa ja Virossa yrtyksissä.
Ville:
Tämä kuulostaa varsin järkevältä. Jos varainsiirtovero (vai leimaveroko se on nimeltään) korvattaisin tällaisella, niin se todennäköisesti jopa parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa. Toki yksi ongelma olisi se, että sellainen ei olisi mahdollista, että myisi asunnon ja muuttaisi vuokralle siksi aikaa, kun etsii uuden. Asuntokauppa pitäisi aina jonkinlaisena ketjuna. Toki voisi ehkä antaa vaikkapa puolen vuoden armonajan, jona aikana omaisuus saa olla muussa muodossa kuin asuntona, jotta siitä ei mene myyntivoittoveroa.
Siitä olen varsin yllättynyt, että kaikki korkomenot saa vähentää pääomatuloista.