Verotyöryhmä esittää kotitalousvähennyksen alentamista 50 prosenttiin ja sen määrän alentamista 2300 euroon vuodessa veronmaksajaa kohden. Ehdotuksen taustalla on Elina Pylkkäsen tekemä selvitys, johon tutustuu nopeiten tästä.
Jotain on kotitalousvähennykselle tehtävä, koska verotukena se on jo nyt ilmeisesti suurempi kuin yleinen asumistuki ja samaa suuruusluokkaa opintorahan kanssa. Vuonna 2009 siihen solahti noin 400 miljoonaa ja tänä vuonna varmaankin taas paljon enemmän.
Olen antanut itselleni kertoa, että kun eduskunnan budjettineuvotteluissa sovittiin vähennyksen nostamisesta 60 prosenttiin, päätös perustui väärinkäsitykseen. Ainakin osa paikalla olleista oli ollut siinä käsityksessä, että vähennys tehdään tulosta, vaikka se tehdään verosta. ”Meidän tavoitteenamme on nostaa sataan prosenttiin. Saavathan yrityksetkin vähentää tuloksestaan palkkakustannukset sataprosenttisesti. ” Sadan prosentin vähenny verosta tekisi kotitaloustyöstä teettäjälle ilmaista. Viidenkymmenen prosentin vähennys verosta kyllä riittää. jos tähdätään tuohon yritysten sataan prosenttiin. Yritykset saavat vähentää 26 proisenttia, mutta kun otetaan huomioon vielä osinkovewrotus, yritysten vähennysprosentti on noin 40.
Kotitalousvähennys on hyvä vähennys silloin, kun sillä ostetaan vaikkapa siivousta, jossa itse tekeminen on merkittävä kilpailija ostamiselle. Vähennys (jos se olisi 50 prosenttia) neutraloisi verokiilan. Silloin aivokirurgi voisi keskittyä omaan työhönsä sen sijaan että jakaisin työaikansa kirurgian ja kotisiivouksen välillä. Tässä muodossa kotitalousvähennys tukee tehokasta työnjakoa ja helpottaa erityisesti hyvin koulutettujen naisten työtaakkaa. Se on kelvollinen second best ratkaisu, paitsi että tuo 60% on liikaa. Tässäkin on puutteensa: vähennyksen saa, jos pesulanpitäjä tulee kotiisi pesemään pyykkiä, mutta ei saa, jos viet pyykit hänelle pestäväksi.
Vähennyksestä käytetään kuitenkin 80 prosenttia remontteihin. Tässä muuten suositaan taas paitsi omistusasujia vuokralla asuvia vastaan myös omakotiasujia kerrostalossa asuvia vastaan. Omakotiasujan putkiremontti kelpaa, kerrostaloasujan ei kelpaa.
Remonttien tukemisella ei ole samanlaista työllisyysvaikutusta kuin kotisiivouksen tai hoivapalvelujen tukemisella, koska remonttimiehistä on pulaa. Remonttien tukemista perustellaankin pimeän työn vähentämisellä. Kolmella sadalla miljoonalla palkkaisi sellaisen kätyriarmeijan, että pimeän työn tekeminen loppuisi tykkänään. Jo se auttaisi jos sen teettämisestä tulisi samanlaiset rapsut kuin vastaavan summan kavaltamisesta omalta työnantajalta. Pimeässä työssä ei nimittäin ole vikana vain se, että siinä varastetaan valtiolta. Siinä varastetaan myös alalla toimivilta rehellisiltä yrittäjiltä.
Elina Pylkkäsen kalvoissa esitetään sellainenkin vaihtoehto, että remonttivähennys myönnettäisiin vain laskusuhdanteiden aikana, koska silloin työvoimasta ei ole pulaa. Minä laskisin vähennyksen 40 prosenttiin, mutta en alentaisi maksimisummia.
Osmo:
Väität ilmeisesti, että remonttimiesten tarjonta ei reagoi kysyntään? Millä perusteella? Ei pintaremontteihin tarvita sen kummempaa koulutusta ja järeämpiinkin remontteihin kouluttaudutaan parissa vuodessa.
Niin varmaan saatais. Ihmisten hyvinvointia vaan menis hukkaan se 300 miljoonaa. Jos nämä on ne vaihtoehdot, niin parempi on antaa 300 miljoonan verovähennys. Kustannukset valtiolle on samat, mutta kansalaisten hyvinvoinnille merkittävästi erit.
Kotitalousvähennys on taas yksi niitä poliitikkojen keksintöjä maataloustukien ja asuntolainan korkovähennyksen yms. seurassa, joka siirtää varallisuutta huonompiosaisilta hyväosaisille. Mitä pikimmin siitä päästään eroon sen parempi.
Koska virolaisia on vähän eikä kotitalousvähennys lisää virolaisten määrää. 🙂
Osmo
”Kolmella sadalla miljoonalla palkkaisi sellaisen kätyriarmeijan, että pimeän työn tekeminen loppuisi tykkänään.”
Nykytilanteeseen verrattuna tuo 300 miljoonaa menisi silloin täysin turhaan työhön, joka ei tuota todellisuudessa hyvinvointia (eli haitakkeen, veronkierron poistoon). 300 miljoonaa alennettuina veroina taas menee ihmisten asuntojen parantamiseen.
Muut huomiot ovat kyllä aivan valideja, mutta kyllä minusta harmaan työn kimppuun kannattaa pääosin käydä laskemalla veroja, jos se vain on mahdollista, ei polttamalla lisää rahaa valvontaan.
Myymälävarkauksiin tehoaa varmaankin hintojen alentaminen?
Työryhmä toimii mielestäni vähän epäjohdonmukaisesti. Aiemminhan kotitaloustyön remonttivähennyksellä oli hoiva ja hoitotyötä pienempi maksimi (taisi olla puolet). Laman torjumiseksi kotitalousvähennyksen maksimia nostettiin vuonna 2009 3000 euroon ja samalla poistettiin remonttivähennyksen pienempi arvo.
Nyt on varmasti ihan perusteltua laskea remonttivähennystä, mutta hoiva ja hoitotyön vähennyksen lasku ei ole samalla tavalla perusteltua.
Esimerkiksi yksityisissä palvelutaloissa asuvat vanhukset ovat hyötyneet hoivavähennyksen 3000 euron ylärajasta merkittävästi. Heidän kulunsa ovat niin suuret, että vähennysprosentin lasku ei kosketa samalla tavalla, mutta ylärajan lasku vie suoraan 700 euroa vuodessa.
hyvä!
vaikka asioista ollaan osin erimieltä ja en vihreitä äänestä niin on suoraselkäistä politiikkaa että myös näitä veronkorotus/leikkauslistoja tuot omalta osalta esiin ennen vaaleja!
suurin osa meistä kansalaisista kuitenkin ymmärtänee, että vaalien jälkeen on tiedossa vain niukkuutta(ainakin jos valtion velkaantuminen halutaan saada aisoihin).
-parempaa uutta vuotta 2011.
Ilman kotitalousvähennystä moni tekisi remontteja itse. Ei niitä putkiremontteja, mutta muuta kylläkin: maalaukset, tapetoinnit, laminaattilattian asennukset… Yksi tasa-arvoa lisäävä ratkaisu olisi sulkea kotitalousvähennyksen ulkopuolelle kaikki sellainen kotityö, joka kerrostalossa kuuluisi taloyhtiölle.
”Kotitalousvähennys on hyvä vähennys silloin, kun sillä ostetaan vaikkapa siivousta, jossa itse tekeminen on merkittävä kilpailija ostamiselle. … Tässä muodossa kotitalousvähennys tukee tehokasta työnjakoa ja helpottaa erityisesti hyvin koulutettujen naisten työtaakkaa. ”
Koska satunnaisesti harrastan ”feminististen itsestäänselvyyksien” alasampumista — tai ainakin yrittelen — haastanpa tämänkin.
Perusteet:
1) Koska miesten kokonaistyöaika (ansio- +kotityö) on selvästi suurempi kuin naisilla, on luontevaa olettaa, että mistä tahansa töistä (siis myös kotitöistä) säästyvä aika on keskimäärin tärkeämpi miehille kuin naisille (jos vapaa-aika ylipäänsä on keskimäärin tärkeää ja se lisääntyy ulkopuolisen työn ansiosta).
2) Koska miehet arvostavat kotitöitä vähemmän kuin naiset (tekevät niitä vähemmän sinkkuina), miehille erityisesti kotitöiden vähentyminen on tärkeämpää kuin naisille. (Tosin tässä pitäisi ehkä erotta itse työ ja työn tulos toisistaan.)
Tarkempi analyysinpoikanen edellyttäisi tarkempia tilastoja kuin mitä tilastokeskus näyttäisi tarjoavan. Voi nimittäin olla, että nimenomaan korkeakoulutetuilla naisilla tilanne on eri kuin keskimäärin. Voi myös olla, että kotityöt jakautuvat korkeakoulutetuilla työssä käyvillä pariskunnilla tasaisesti, jolloin nainen ei hyötyisi miestä enemmän suoraan kotitöihin käytetyssä ajassa laskien.
Toisaalta on tutkimuksia, joiden mukaan korkeakoulutetut naiset uupuvat työtaakan alla. Voi olla, vaikka minä olen oppinut suhtautumaan skeptisesti tällaisiin tutkimuksiin. Liian usein niissä on ollut poliittista tarkoitushakuisuutta mukana.
Niin tai näin, trendi lienee Suomessakin sellainen, että naisten elämä on leppoistumassa ja trendiä tuetaan poliittisilla päätöksillä ja verorahoilla. Siksi kannattaa joskus pysähtyä kyseenalaistamaan ”itsestäänselvyyksiä” ja kysyä, ansaitsisiko enemmän työtä tekevä sukupuoli myös helpotuksia elämäänsä.
Alunperinkin oli todella typerää, että kotitalousvähennys vähennetään verosta eikä bruttotulosta. Siten vähennyksen osa siirtyi suoraan siivoojien palkkoihin eikä pienituloiset edelleenkään pysty ostamaan siivouspalvelua. Asiakkaalle maksettava osuus on sama kuin ennen kotitalousvähennystä eli noin 10-12 euroa tunnilta. Kotitalousvä
kone temppuilee osa 2
Kotitalousvähennyt on varmasti vähentänyt harmaata taloutta ja tuonut lisää työpaikkoja, mutta kyseessä on suora subventointi valtiota sekä siivoajille että hyvätuloisille perheille. Jos vähennys olisi alunperin tehty bruttotulosta ei tälläistä sudenkuoppaa olisi syntynyt.
Siis mitä?
Suurempi vähennys bruttotulosta vastaa pienempää vähennystä verosta paitsi, että vähennys brut5totulosta merkitsee suurempaa tukea suuritulolisille ja pienempää pienituloisille, kun vähennys veroista on yhtä suuri kaikille.
Kotitalousvähennys tulee alvllisesta hinnasta, joten yhteiskunnan maksettavaksi jää vain puolet alvittomasta hinnasta. Siivoustyössä kotitalousvähennys tuntuu nostaneen hintoja, mutten tiedä onko se huono asia: ei alan palkkataso siltikään päätä huimaa.
En oikein tykkää siitä, että kotisiivoksesta maksettavaa kotitalousvähennystä alennetaan remonttihin liittyvien ongelmien vuoksi. Kun syyt ja tavoitteet ko. vähennykselle ovat erilaiset, miksi ehtojen pitää olla samat?
piti oikein perehtyä asiaan ja tosiaan?
vähennys on suoraan veroista eikä bruttotuloista.
hullu laki.
tosin aika hyvä meille palkansaajille.
valtion kannattaisi tosiaan tiputtaa tuota ylärajaa alas tai siirtää se bruttotuloihin ja panostaa tosissaan pimeän työvoiman valvontaan,sekä samalla nostaa sanktioita pimeästä työstä.
en kyllä ihan heti löydä järkiperusteita tälle nykymenolle yo.asioista.
onko nämä niitä arvovalintoja?
joita myös Sinnemäki&co kannattaa?
Osmon heitto 300 miljoonan kätyriarmeijasta valvomaan rakennustöitä voisi olla ihan hyvä sijoitus. Huonosti valvottu ja tehty työ on negatiivista kansalaisten hyvinvoinnin kannalta: remontti pitkittyy ja huonosti tehty pitää purkaa ja tehdä uudestaan; mahdollisesti huonosti valvotulla työmaalla sattuu onnettomuuksia, työntekijät altistuvat vaarallisille aineille, syntyy omaisuusvahinkoja jne.
Kyllä tuollainen Osmovihreys pitäisi verolle laittaa, vai ettei tarpeeksi virolaisia.
Vihreät toimii järjestelmällisesti tuhotakseen Suomen talouden, veroa veron perään ja vähennykset päälle. Sellaista sillisalaattia on Vihreä ajatusmaailma että omistusasuminenkin on jo tuloa kun jotain muuta asumismuotoa verotetaan.
Kyllä se kaikkein fiksuinta olisi poistaa kaikki vähennykset verotuksesta ja alentaa samalla summalla verotusta. Lisää säästöjä saataisiin siirtämällä julkisen talouden Osmot yksityispuolelle aidosti leipäänsä tienaamaan. vaikka kilpaillen sitten pimeiden Viron työntekijöiden kanssa.
Se, että kodin sotkuisuudesta enemmän stressaava vaimo ei ole jatkuvasti nalkuttamassa ja komentamassa imuroimaan, helpottaa juurikin miehen elämää. 😉 Nykyään monessa perheessä kotityöt on jaettu niin, että äiti suunnittelee tulevan viikon aikataulun ja logistiikan, mies taas imuroi. Kodin suunnittelu- ja johtotehtäviä on paha ulkoistaa, mutta imuroinnin voi. Lähde: Talouselämä
”Vähennyksestä käytetään kuitenkin 80 prosenttia remontteihin. Tässä muuten suositaan taas paitsi omistusasujia vuokralla asuvia vastaan myös omakotiasujia kerrostalossa asuvia vastaan. Omakotiasujan putkiremontti kelpaa, kerrostaloasujan ei kelpaa.”
Rakennusala on ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden miehittämä . Tarkkaa lukua ei edes tiedetä.
He tekevät työnsä pimeästi , maksamatta veroja ja sosiaaliturvamaksuja mihinkään maahan , joten ei kotitalousvähennys pimeää työtä vähennä.
Kaiken lisäksi tukiraha valuu Venäjälle, Viroon, Valko-Venäjälle eikä jää hyödyttämään Suomen taloutta
Tuskinpa tuossa vähennysmuodon valinnassa mitään virhettä syntyi, se oli vain poliittinen arvovalinta.
Toivottavasti sentään vähennyksen suunnittelija tiesi, mistä oli kysymys ? Ja valmistelijakin on valittu poliittisin perustein, joten kyllä kyseessä on selvä arvovalinta.
Verosta tehtävät vähennykset laskevat vero % tehokkaasti esim 100000 euroa ansaitsevan vero % tippuu kotitalousvähennyksellä 37,5 % :sta 34,5 %:iin
Ja jos 100000 tuloista on keskimääräinen osuus osinkotuloja ja saat muutkin vähennykset esim eläkevakuutusvähennyksen , asunnon korkoveähennyksen etc niin vero % onkin enää 22 % !!!
Vain tyhmät maksavat veroja Suomessa
Mitä hävittäisiin siinä että vähennys (bruttotuloista) olisi a) sataprosenttinen ja b) käytännössä ylärajaton ?
Remonttien osuuden rajoittamiseen löytyy kyllä keinoja jos näin halutaan.
Ehdotukseni kotitalousvähennyksestä:
Kotitalousvähennys 50 % (remontoinnista suhdanteiden mukaan 20-50 %)
Omavastuu 0 euroa!
Maksimivähennys (voisi muuttua suhdanteiden mukaan)
Kotitalousvähennys helpompi laskea ja selittää asiakkaalle, kun omavastuuta ei ole. Nykyään 200 euron urakasta saa kotitalousvähennystä 20 euroa. 1000 euron urakasta saa 500 euroa. Omavastuun poistaminen voisi tuoda myös köyhempiä kotitalouksia kokeilemaan kyseistä etua.
Verottajalle voisi antaa ohjeen, että alle 150 euron kuittipinoa ei tarvitse toimittaa verottajalle mahdollisen tarkastuksen sattuessa kohdalle. (Turha kyykyttäminen pois alle 75 euron saatavasta)
Kotitalousvähennyksen lasku alle 50 % voisi heikentää kotitalousvähennyksen kannustinvaikutusta varsinkin juuri ”oikeassa” kotitaloustyössä.(harvempi maksaisi mielellään esimerkiksi siivouksesta nettona 25 euroa, mutta 15 euroa kuulostaa hyvältä)
Ongelma on siinä, että 80 % vähennyksestä käytetään remontointiin…Miten kotitalousvähennystä voitaisiin kohdentaa tehokkaammin oikeaan ”kotitaloustyöhön”?
Yksi mahdollisuus olisi kohdentaa remontointiin erillinen kotitalousvähennyskanta, joka vaihtelisi rakennusalan suhdanteiden mukaan esimerkiksi välillä 20 % -50 %. (Elina Pylkkäsen selvityksessä tämän suuntaisia ajatuksia)
Kotipalvelusektori kehittyy koko ajan ja laadukkaammat palvelut voivat kasvattaa näiden palveluiden osuutta potista. Ikääntyvä väestö tulee tarvitsemaan kotipalveluja eri muodoissaan. Maailmalla on tavallista, että talossa käy ulkopuolinen siivooja tai puutarhuri. Piikayhteiskunnasta ei ole kuitenkaan kyse kun työstä maksetaan asiallinen korvaus.
Varakkaan väestönosan laittaessa rahaa kiertoon kerrannaishyödyt voivat olla mittavia, mikä näkyy myös BKT:n kasvuna.
Mielestäni köyhille vanhuksille ja sairaseläkeläisille tulisi tarjota palvelusetelejä kotitalouspalvelujen ostoon. Takuueläkelaisellä ei ole verotettavaa tuloa, josta vähentää kotitalousvähennystä.
Mielestäni on hyvä, että tuetaan ”aineettomien” palvelujen tuottamista. Kotitöissä auttava ihminen voi olla vanhuksen ainoa ”ystävä” ja kontakti ulkomaailmaan.
Minusta pimeän työn teettämisen ja varastamisen rinnastaminen on aikamoista populismia. Aika harvalla remontin teettäjällä vaihtoehdot ovat että teetetäänkö pimeästi vai kuitilla, ennemminkin vaihtoehdot ovat että tehdäänkö tänä vuonna pimeästi vai ensi vuonna kuitilla, tai jopa tehdäänkö pimeästi tai ei ollenkaan.
Suurimmalla osalla tuntemistani ihmisistä, jotka hommaa teettävät muilla, se menee niin, että katsotaan paljonko on rahaa, sitten katsotaan mitä maksaa, ja tehdään parasta mitä sillä rahalla saadaan. Todella monet tekevät toisaalta mieluummin itse, koska suomalaisen urakoitsijan maine on jotain tunarin ja juopon välillä. Huomautan, että maine ei ole ansaittu, olen teettänyt useamman kerran urakoitsijalla hommia, pari kylppäriä ja keittiötä, kertaakaan ei ole ollut valittamista; en myöskään ole teettänyt mitään pimeästi, ja tästä kiitos kuuluu nimenomaan kotitalousvähennykselle.
On totta, että jos alalla ei ole ceteris paribus resurssien vajaakäyttöä, kotitalousvähennys nostaa hintoja, ja muodostaa jonkinasteisen verojen menetyksen.
Tuo väite 400 menetetystä miljoonasta on tosin myös populismia. 400 miljoonaa on verotuen määrä, ei kustannus. Väite, että se on kustannus valtiolle perustuu oletukseen, että kotityön määrä ei ole muuttunut. Jos resurssien vajaakäyttöä ei ole ollut, niin työn hinnan on täytynyt nousta, ja verottaja ulosmittaa tästä noususta ainakin arvonlisäveron osuuden.
Rakennusala on ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden miehittämä.
Mistähän Liian Vanha nämä tietonsa saa. En ole yhteenkään ulkomaalaiseen en edes ”maahanmuuttajataustaiseen” työntekijään törmännyt kun olen remontteja teettänyt. Ihan ovat suomalaisia perheyrityksiä olleet, muutama vanhempi suomalaismies on ollut sitten palkollisina.
Tiedemies, Tampereelle on pitkä matka Tallinnasta. Helsingissä moni haluaa virolaisen remonttimiehen, koska näitä pidetään luotettavampina.
Tässä on pari esimerkkiä varsinaisesta siirtohinnoittelusta ja hinnoittelun siirrosta:
Tapaus A
Firma myy asiakkailleen lämmitystavan vaihdon kokonaishintaan 8000 euroa. Laskussa laitteiden osuus on 2000 euroa ja työn osuus 6000 euroa.
Firma myy laitteet alle nettohintojen ja siirtää tappionsa kotitalousvähennyskelpoiseen työn osuuteen.
Tapaus B
Ostamani sähkön hinta on 5,3 c/KWH.
Vattenfallin siirtohinta tuolle sähkölle on 8,82 c/KWH.
Vattenfall siirto on kärjessä Pirkanmaan TOP 10 listalla nettotuloksellaan 64,5 miljoonaa euroa.
Sähkönsiirron tulos oli 34 % Vattenfalin liikevaihdosta!
Oikea hinta em. sähkön siirrolle olisi 5,+ c/KWH eikä 8,+ centtiä!
Miten sähköyhtiöiden eroaa alussa mainitun firman hinnoittelumallista. Ei mitenkään! Mutta ratkaiseva ero on siinä, että puliveivauksen jälkeen miljoonien eurojen voitot jäävät yhtiöiden hyödyksi eikä kuluttajan hyödyksi.
Osmo
”Myymälävarkauksiin tehoaa varmaankin hintojen alentaminen?”
Varmasti tehoaisi, kuten myös ikärajojen alentaminen, mutta noissa toimissa tulee aina jossain vaiheessa todellisuuden kylmät rajat vastaan.
Sitäpaitsi argumentaatio menee ihan samaan malliin, kun kyseessä on piratismi ja musiikkibisnes.
Liian vanha:
Itse kotitalousvähennystä käyttämneenä, kyllä jo omaa uutta verokorttia pyytäessä sai sen verran koodeja ja tunnusnumeroita firmasta syöttää, että luulisin, ettei asia ihan helposti täysin pimeästi toimi. Se varmasti pitää paikkansa, että ulkomaalaisten remonttimiesten kautta rahasta suuri osuus valuu maan rajojen ulkopuolelle.
Ilman kotitalousvähennystä olisin varmaan pyrkinyt (aikataulullisista ongelmista huolimatta) ottamaan palkatonta vapaata ja tekemään kyseisen pintaremontin itse. Muistelen, että Suomen Kuvalehdessä oli kerran takavuosina kansikuvassa kirurgi remonttivaatteissa laastinsekoittaja käsissään (ja oma palkkani ei varmaan aivan samalle tasolle yllä).
Minä taas en muista milloin olisin viimeksi törmännyt täällä Helsingissä suomea puhuvaan rakennusmieheen. Jos luottaisin pelkkään arkikokemukseeni, päättelisin kaikkien rakennusmiesten olevan virolaisia.
”Itse kotitalousvähennystä käyttämneenä, kyllä jo omaa uutta verokorttia pyytäessä sai sen verran koodeja ja tunnusnumeroita firmasta syöttää, että luulisin, ettei asia ihan helposti täysin pimeästi toimi.”
Luin taannoin selvitystä, jossa oli vertailtu työntekijöiden määrää, siis EK:n itsensä ilmoittamaa ja viranomaisten rekisterissä olevien määrää ja ero oli huikea.
Yksi syy rekisteröitymättömyyteen on Suomen lähdevero 35 % eli lyhyttä komennusta tekevän ei kannata rekisteröityä Suomessa.
Palatakseni vielä kotitalousvähennykseen verosta tai bruttotulosta keskusteluun, niin on totta, että suurituloiset luonnollisesti saavat jonkin verran suuremman edun, jos kotitalousvähennys otetaan bruttotulosta kuin pienituloiset. Pointtini oli se, että siinä tapauksessa vähennys ei olisi suoraan siirtynyt siivoajien ja remonttimiesten palkkoihin, kuten nyt on tapahtunut. Ja siten myös pieniempituloisten olisi ehkä ollut mahdollista palkata ulkopuolista apuvoimaa kotitöihin. Nyt se ei ole yhtään sen edullisempaa kuin ennen verouuditustakaan. Asiakkaalle maksettava osuus on suurin piirtein sama kuin ennenkin ja näin valtio siis maksaa tavallaan ”palkkatukea” kotitaloustyötä tekeville työntekijöille. Ei niin etteikö työmies ja nainen olisi palkkaansa ansainnut, mutta valtion talouden ja verotulojen kannalta valittu linja oli jokseenkin typerä.
Naapuriyhtiössä on putkiremppa päällä. Auditiivisesta atmosfääristä päätellen töissä on pelkkiä virolaisia.
Olen kuullut hyvää virolaisista remonttimiehistä myös kodin remonttien yhteydessä: ovat täsmällisiä, ystävällisiä ja työn laatu on hyvää.
Ongelmia voi syntyä siinä vaiheessa, jos jokin virhe paljastuu työssä. Virolaisfirma on painunut maan alle ja korvauksia on mahdoton saada. Kotivakuutuskaan ei auta näissä tapauksissa. Eli yrityksen taustat kannattaa tutkia huolella ennen kuin palkkaa työvoimaa lahden takaa.
Näin kannattaa toimia tietysti myös pienien suomalaisten rakennusyritysten kanssa.
os:”Sadan prosentin vähenny verosta tekisi kotitaloustyöstä teettäjälle ilmaista.”
Pakko myöntää että kotitalousvähennyksen tekeminen suoraan verosta tulee yllätyksenä.
Eli siis Pylkkäsen esimerkin mukaan 40 000 vuodessa ansaitseva maksaisi normaalisti veroa 10 000 euroa vuodessa. Nyt jos teettää 5200 euron remontin omaan asuntoonsa voi tästä vähentää verotuksessa sen 3000 euroa ja maksettavaa veroa jää 7000 euroa vuodessa.
Sen sijaan että maksaa 3000 euroa veroa voi investoida 5200 euroa omaan asuntoonsa. Hyvässä lykyssä remontti nostaa vielä kämpän arvoa huomattavasti enemmän kuin mitä remontin hinta oli. Onhan tuo remonttityö jo nykyisellään käytännössä teettäjälle ilmaista.
Parempi kohdistus ehkä kaivataan, samoin jotain rajoitteita, mutta en ihan heti haluaisi luopua jostain näin selkeästi työllistävästä tuesta.
Minna Markkula:
”Palatakseni vielä kotitalousvähennykseen verosta tai bruttotulosta keskusteluun, niin on totta, että suurituloiset luonnollisesti saavat jonkin verran suuremman edun, jos kotitalousvähennys otetaan bruttotulosta kuin pienituloiset. Pointtini oli se, että siinä tapauksessa vähennys ei olisi suoraan siirtynyt siivoajien ja remonttimiesten palkkoihin, kuten nyt on tapahtunut.”
Eikö olisi siirtynyt? Selittäisitkö ajattelemasi mekanismin? En ymmärrä, kuinka tuo vähennyksen tekeminen verotettavasta tulosta ei vaikuttaisi (tai olisi vaikuttamatta) palveluiden kysyntään ja sitä myötä hintoihin aivan samoin kuin nykyinen vähennys. Näin tietenkin olettaen kuten tässä keskustelussa aiemminkin, että tuki olisi samaa suurusluokkaa, vaikka jakautuisikin kotitalouksille eri tavoin.
Osmo:
”Ainakin osa paikalla olleista oli ollut siinä käsityksessä, että vähennys tehdään tulosta, vaikka se tehdään verosta.”
Minä en suoraan sanottuna uskonut, kun luin tämän. Piti ihan käydä veroprosenttilaskurin puolella toteamassa asia. Kyllä, maksimaalisella kotitalousvähennyksen määrällä keskituloinen osapuilleen puolittaa veroprosenttinsa.
Conrad
Onhan se paljon. Toisaalta on hyvä muistaa, että tuosta 5200€:sta menee suuri osuus veroihin ja veroluonteisiin maksuihin, samoin tuo teettäjän 2200€:n nettokustannus maksetaan hänän omasta nettopalkastaan, josta (kotitalousvähennyksen jälkeenkin) on myös maksettu tuntuvasti veroja ja niihin rinnasteisia maksuja. Ilman kotitalousvähennystä, työ kannattaisi tehdä itse palkattomalla lomalla, jos nettopalkan vähennys jäisi alle 5200€:n (miltei aina luultavasti jäisi, vaikka olisikin ammattilaista huomattavasti tehottomampi remontin tekijä) jolloin myös jäisi monet verot keräämättä, ja kansantuote laskisi.
Kotitalousvähennys on henkilökohtainen eli esimerkiksi remontin teettänyt pariskunta maksaa 10 000 euron työkuluista itse 4200 euroa eli 2100 euroa per nenä. Yksinasuvalle vastaavasta remontista maksettavaa jää 7000 euroa.
Onko tämä ihan loppuun asti mietitty juttu? Kylpyhuoneen remontointi maksaa aivan yhtä paljon sinkkukodissa kuin kahden hengen taloudessa. Lisäksi jos ajatellaan yksinhuoltajia, on selvää että heillä on vähemmän aikaa (ja rahaa) kotitaloustöihin kuin kahden vanhemman perheillä.
Minua kiinnostaisi tietää, onko tätä puolta kotitalousvähennyksestä mietitty, ja miten nykykäytäntö on perusteltu. Voisiko vähennys ollakin talouskohtainen?
Valitettavasti 3 000 euroa ei riitä putkiremonttiin eikä myöskään sähköjohtojen uusimiseen. Minimi taas karsii pienimmät palveluhankinnat.
Kotitalousvähnnys on erinomaisen hyvä asia – remontit on mukavampi tehdä kuitilla ja vähän kalliimpien (=osaavampien) remonttireiskojen toimesta. Palveluitakin pystyy ostamaan.
Jos vähennys muuttuu 50 %.n niin ainakin korkeampi maksivähennys on tarpeen.
Isoin ongelma on pariskuntien suosiminen. Omien vanhempien hoidon kohdalla voisi vähennysoikeutta myöskin suurentaa – siis hoidetaanko mummoa vai teetetäänkö lumityöt -hengessä.
Nykyinen ”ylikopensoivuus” ainakin auttoi markkinoimaan kotitalousvähennystä. Samalla ainakin osasta omakotitaloja saatiin korjausvelkaa vähennettyä ja enemmän kuin tarpeellisia asioita korjattua.
Aitona keskitulosiena veronmaksajana kotitalousvähennys on niitä harvoja asioita, joissa olen tuntenut saavani verorahoilleni vastinetta ja oikeisiin asioihin.
Pitääkin remontoida kämppää, koska myyntivoiton saa verottaman ja kotitalous vähennyksellä se ei edes maksa juuri mitään. Sinänsä uusi asunto mitään remonttia tarvitsisi, mutta voihan sitä hienostella. Vielä kun löytää sopivan kaverin, joka suostuu pistämään tarvikkeidenkin ”katteet” työksi.
Lisäksi tuo veroprosentin lasku reilusti kuulostaa muutenkin hyvältä.
Ville_: ”Sinänsä uusi asunto mitään remonttia tarvitsisi, mutta voihan sitä hienostella. Vielä kun löytää sopivan kaverin, joka suostuu pistämään tarvikkeidenkin “katteet” työksi.”
Olen kuvitellut että tämä on juuri kotitalousvähennyksen idea, eli krääsän sijaan ja Sulo Vilén -perusteluin ostetaan palveluita joita ei muuten välttämättä tulisi hankittua. Aito win-win ratkaisu.
Spottu:
Kyse on siitä, että pyrin ”ostamaan” omaisuutta verottomasti, ja sitten kun myynnissäkin siitä saa voitot verottomana, niin tulovero on lähes nolla.
Tavoitteena tässä siis oli rakentaa veronkieron häristin, missä ostetaan tavara mahdollisimman halvalla ja sitten työ taas yliarvostetaan, jolloin kokonaisverotus pysyy pienenä. Oikeasti urakoitsija myy tavarat ”nolla” katteellaa ja työtä tehdään liikaa.
Mielestäni olisi parempi laskea yleistä veroastetta ja unohtaa tällaiset pistetuet, joita sitten joutuu venyttämään että ne sopivat ihan muuhun tapaukseen, kuin mikä niiden tarkoitus oli.
Ainakin rakennustarvikkeiden hinta on tippunut urakoitsijoilta ostettun, ja tarvittavan työn osuus kummasti kasvanut, vaikka remontti ei ole muuttunut mihinkään.
Eikö kotitalousvähennystä voisi korjata tulovähennykseksi säilyttäen sovitun 60%? Silloin ainakin vähennys olisi helpommin ymmärrettävissä ja oikeudenmukaisemman tuntuinen. Nyt herää epäilys, onko kyseessä kohtuuton tulonsiirto hyvätuloisille. Jos 2009 meni 400 miljoonaa kotitalousvähennykseen, niin paljonko olisi mennyt jo vähennys olisi tehty tuloista? Onko tutkittu mitä tuloluokkia vähennykset hyödyttivät?
Susan Londesborough:
Jos verovähennys tehtäisiin tulosta eikä verosta, rikkaan kotitaloudessa tehtävää työtä tuettaisiin enemmän (korkea marginaalivero) kuin köyhän (matala marginaalivero) Vähennyksen tekeminen verosta on oikeudenmukaista, mutta tuo 60 prosenttia on liikaa.
Ville_: ”Tavoitteena tässä siis oli rakentaa veronkieron häristin, missä ostetaan tavara mahdollisimman halvalla ja sitten työ taas yliarvostetaan, jolloin kokonaisverotus pysyy pienenä.”
Oli järjestelmä mikä tahansa, sen väärinkäyttö on aina mahdollista. Rakennusalalla eivät keinot lopu ihan heti kesken. Käytännössä urakoitsijan lienee vaikea kieltäytyä jos asiakas vaatii e-totuudenmukaista hinnoittelua.
Se että rakennuksen arvoa voi kasvattaa työvoimavaltaisesti käytännössä nollaverokannalla on pieni murhe sen rinnalla ettei maan arvonnoususta saada leikattua valtiolle oikein mitään.
OS: ”Jos verovähennys tehtäisiin tulosta eikä verosta, rikkaan kotitaloudessa tehtävää työtä tuettaisiin enemmän (korkea marginaalivero) kuin köyhän (matala marginaalivero)”
Rikkaalla on rahaa ja köyhällä aikaa, ja kotitalousvähennyksellä niitä saadaan vähän tasattua. On varmaan oikeudenmukaista että korkean tuottavuuden ammatti-ihminen harrastelee verotusteknisistä syistä remontteja ja kodinhoitoa, mutta jos tuollaista toimintaa pitää järkevänä, on loogista pitää myös liiallista henkilökohtaista tuottavuutta ongelmana jota hillitään haittaveronomaisella progressiolla.
Osmo:
Eiks voitas luopua tän oikeudenmukaisuuden viljelemisestä. Se on ihan subjektiivinen juttu mikä on oikeudenmukaista ja mikä ei.
Yhden mielestä on oikeudenmukaista, että se joka tuottaa hyvinvoinnin saa pitää siitä saamansa korvauksen sataprosenttisesti ja toinen on sitä mieltä, että on oikeudenmukaista ottaa se korvaus väkivallan uhalla ja antaa jollekin muulle.
On ihan newspeakkia väittää jotain valtion tekemää tulonsiirtoa oikeudenmukaiseks, kun se antaa ymmärtää, että sen tulonsiirron vastustajat vastustaa kans oikeudenmukaisuutta. Oikeesti niillä (meillä) on vaan eri käsitys siitä.
Osmo:
Vieläkö kannatat tätä ideaa?