Aluekuntamallista ulospääsy metropolihallinnon umpisolmuun?

Met­ro­po­lia­lu­eel­la ei näy­tä syn­ty­vän yhteis­työn yhtei­sen pää­tök­sen­teon paran­ta­mi­ses­sa mitään. Sel­vi­tys kak­si­por­tai­ses­ta seu­tu­hal­lin­nos­ta rau­ke­si tyh­jään, kun lop­pu­ra­por­tis­sa voi­tiin ker­toa vain, ettei­vät kun­nat olleet yksi­mie­li­siä mis­tään. Van­taa näyt­tää tor­ju­van kun­ta­lii­tok­sen Hel­sin­gin kans­sa. Tosin valio voi yhä aset­taa kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jän ja kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jä voi alis­taa val­tuus­ton hyl­kää­vän pää­tök­sen kan­sa­nää­nes­tyk­seen, mut­ta en oikein jak­sa uskoa tähän­kään. Kosin­nan hyl­kää­mi­ses­tä ei yleen­sä seu­raa läm­min­hen­kis­tä yhteistyötä. 

Näin tämä ei voi jat­kua. Voi­si­ko alue­kun­ta­mal­li ava­ta umpisolmun?

Kil­pai­lu hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta poik­ki vero­tu­lo­jen tasoituksella

Kil­pai­lu hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta on pahin ongel­ma pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­ta­ra­ken­tees­sa. Asian masen­ta­vin puo­li on pyr­ki­mys työn­tää kal­liit, siis pal­jon pal­ve­lu­ja tar­vit­se­vat asuk­kaat naapurikuntaan.

Ilman tätä talous­kil­pai­lua kun­nat var­maan­kin pys­tyi­si­vät sopi­maan myös maan­käy­tös­tä ja ter­vees­tä yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­ta. Sopi­muk­seen on mah­do­ton pääs­tä vapaa­eh­toi­ses­ti kun edut ovat vas­tak­kai­set. Jot­ta en syyt­täi­si naa­pu­rei­ta ker­ron, että tämän takia Hel­sin­ki kaa­voit­taa pien­ta­lo­ja paik­koi­hin, joi­hin aivan ehdot­to­mas­ti pitäi­si kau­pun­ki­ra­ken­net­ta aja­tel­len kaa­voit­taa kerrostaloja.

Kes­ki­mää­räi­nen tulo­ta­so (yli 15-vuo­ti­aat) oli vuon­na 2008 Hel­sin­gis­sä 29252, Espoos­sa 34769 ja Van­taal­la 27437 euroa.

Jos yhteis­työ­hank­keet aja­vat nyt täy­sin karil­le, kuten näyt­tää tapah­tu­van, seu­rauk­se­na on avoin talous­so­ta kol­men kau­pun­gin kes­ken eli siis raju kil­pai­lu hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta. Pidän tätä erit­täin vali­tet­ta­va­na. Ei sik­si, että pel­käi­sin koti­kau­pun­ki­ni jää­vän täs­sä tap­piol­le. Hel­sin­gil­lä on valt­ti­kor­tit käsis­sään. Kysy­mys on vain sii­tä, kuin­ka härs­kis­ti se ne pelaa. Tähän asti Hel­sin­ki on suo­si­nut sosi­aa­lis­ta sekoit­ta­mis­ta, mikä on tar­koit­ta­nut, että se ei ole myy­nyt arvo­tont­te­ja eni­ten mak­sa­vil­le vaan on tar­jon­nut nii­tä HITAS-hin­noil­la nor­maa­li­tu­loi­sil­le ja sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non kaut­ta myös pie­ni­tu­loi­sil­le. Näin teh­des­sään Hel­sin­ki on anta­nut huo­mat­ta­vas­ti tasoi­tus­ta muil­le ja muut ovat, vali­tet­ta­vas­ti, käyt­tä­neet tämän täy­si­mää­räi­ses­ti hyväkseen.

Hel­sin­ki on jo alka­nut lip­sua asun­to­po­li­tii­kas­taan lähin­nä Espoon aset­ta­man haas­teen takia. Eiran­ran­taan tuli pelk­kiä öky­rik­kai­ta ja sata­mal­ta vapau­tu­vil­la alueil­la par­haat ran­ta­ton­tit kau­pa­taan eni­ten tar­joa­vil­le. Jos kil­pai­lu räväh­tää kovin kuu­mak­si, Hel­sin­ki voi luo­pua yhteis­kun­nal­li­sen vas­tuun kan­ta­mi­ses­ta koko­naan ja kut­sua seu­dun sata­tu­hat­ta rik­kain­ta ran­noil­lem­me.  Hel­sin­ki ei häviä, mut­ta vih­reät häviä­vät, oikeu­den­mu­kai­suus hävi­ää ja kokoo­mus voit­taa. Koko suo­ma­la­si­nen yhteis­kun­ta hävi­ää pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, kos­ka tämän tien pääs­sä ovat toi­vot­to­mat slum­mit, joi­hin syn­ty­neel­lä ei ole tie­tä ulos köyhyydestä.

Sik­si toi­von, että tapah­tuu jotain muuta.

Olkoon met­ro­po­li­hal­lin­non rat­kai­su mikä hyvän­sä, sii­hen on sisäl­lyt­tä­vä vero­tu­lo­jen tasaus seu­dun kun­tien kes­ken.  Tämän lisäk­si jot­kin pal­jon pal­ve­lu­ja tar­vit­se­vat ryh­mät, esi­mer­kik­si vam­mai­set ja las­ten­suo­je­lun  huos­taan otta­mat lap­set, tuli­si siir­tää talou­del­li­ses­ti kun­tien yhtei­sel­le vas­tuul­le. Vas­ta se sam­mut­taa kun­tien välil­lä nyt val­lit­se­van pii­le­vän sota­ti­lan. Mikään mal­li ei toi­mi ilman tulo­jen tasausta.

Alue­kun­ta­mal­li

Paras-hank­keen yhtey­des­sä hylät­ty alue­kun­ta­mal­li voi­si ehkä ava­ta umpi­sol­mun. Nykyi­set kun­nat säi­lyi­si­vät juri­di­si­na yksik­köi­nä ja pitäi­si­vät pää­osan omai­suu­des­taan. Yhtei­siä teh­tä­viä var­ten perus­te­taan alue­kun­ta, jol­la annet­tai­siin yleis­kaa­voi­tus, asun­to­po­li­tiik­ka, lii­ken­ne­ky­sy­myk­set, toi­sen asteen kou­lu­tus ja koko ter­vey­den­huol­to. Verot meni­si­vät joko suo­raan alue­kun­nal­le, joka jakaa niis­tä osan perus­kun­nil­le tai ne meni­si­vät perus­kun­nil­le jot­ka tilit­täi­si­vät niis­tä osan alue­kun­nal­le samaan tapaan kuin Kai­nuus­sa tili­te­tään osa tulois­ta maa­kun­nal­le.  Jäl­kim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa perus­kun­ta voi­si mää­rä­tä vero­pro­sen­tin vapaas­ti eli periä enem­män vero­ja jos halu­aa parem­pia palveluja.

Alue­kun­nan joh­dos­sa oli­si suo­ril­la vaa­leil­la valit­ta­va val­tuus­to. Muka­na pitäi­si olla vähin­tään pää­kau­pun­ki­seu­dun nel­jä kau­pun­kia mut­ta ehkä myös Kirk­ko­num­mi, Kera­va ja Tuusula.

Ase­ma­kaa­voi­tus säi­lyi­si perus­kun­nil­la. Toi­nen vaih­toeh­to on, että ase­ma­kaa­vat val­mis­tel­laan perus­kun­nis­sa mut­ta hyväk­sy­tään lopul­li­ses­ti alue­kun­nan valtuustossa.

Kun­nat luo­vut­tai­si­vat osan omai­suu­des­taan aluekunnalle.

Noin kol­man­nes nykyi­sis­tä bud­je­teis­ta ja yli puo­let val­tuus­tos­sa teh­tä­vis­tä pää­tök­sis­tä säi­lyi­si perus­kun­nis­sa ja niis­sä voi­si edel­leen val­li­ta vähän toi­sis­taan poik­kea­va hallintokulttuuri.

HUS met­ro­po­li­hal­lin­non sisään

Alue­kun­nal­le kului­si myös ter­vey­den­huol­to. HUS kan­nat­tai­si ottaa alue­kun­nan sisään ja yhdisw­tää samaan orga­ni­saa­tion perus­ter­vey­den­huol­lon kans­sa siten, että perus­ter­vey­den­huol­toa ei kui­ten­kaan alis­te­ta eri­kois­sai­raan­hoi­dol­le. Vaik­ka tätä ris­kiä perus­ter­vey­den­huol­lon pii­ris­sä kar­sas­te­taan, eri­kois­sai­raan­hoi­dos­ta vas­taa­vat kyl­lä osaa­vat arvos­taa toi­mi­vaa perus­ter­vey­den­huol­toa.   Alue­kun­ta myui­si eri­kois­sai­raan­hoi­don pal­ve­lu­ja muil­le nykyi­sil­le HUS:n jäsen­kun­nil­le isän­tä­kun­ta­mal­lin mukaan.

66 vastausta artikkeliin “Aluekuntamallista ulospääsy metropolihallinnon umpisolmuun?”

  1. Osmo: “Voi­si­ko alue­kun­ta­mal­li ava­ta umpisolmun?”

    Pitäi­si aina­kin kokeil­la — mel­kein kaik­kea muu­ta jo onkin.

  2. On se sur­ke­aa, että nyt kun Eiran­ran­taan ei tul­lut sosi­aa­lia­sun­to­ja, on sii­tä seu­rauk­se­na ghet­to­ja, jois­sa siki­ää toi­vot­to­muus. Kan­sain­vä­li­ses­ti on näh­tä­vis­sä, että täl­lai­ses­ta seu­raa myös ter­ro­ris­mia — Sehän on ensi­si­jai­ses­ti seu­raus­ta näkö­alat­to­muu­des­ta ja toivottomuudesta.

    Joni

  3. Kaa­voi­tus­po­li­tiik­ka ja asun­to­mark­ki­noi­den sot­ke­mi­nen ovat täy­sin vää­rä työ­ka­lu sosi­aa­lis­ten ongel­mien, köy­hyy­den periy­ty­mi­sen ja “vää­rän­lai­sen” kult­tuu­rin torjuntaan.

    Muu­ten olen aika samaa miel­tä kir­joi­tuk­sen kan­nas­ta ja perusteluista.

    Kari

  4. Tuo­ta­pa­vaan täs­sä läk­sin ihmet­te­le­mään että mikäs ihmeen tulo­ta­so­vaa­ti­mus Hel­sin­gil­lä on? Mei­naan vaan että eikös meil­lä ole kui­ten­kin varaa tuot­taa ne pal­ve­lut joi­ta vaa­di­taan Edus­kun­nan toi­mes­ta meil­le asuk­kail­le ja vie­lä jää vlhän ylittekkin?

    Sai­si­ko joku jotain lisää jos Hel­sin­gis­sä oli­si enem­män val­tion vero­ja mak­sa­via eikä pel­käs­tään kun­ta­ve­ro­ja maksavia?

  5. Onko itse asias­sa niin, että ainoas­taan Hel­sin­ki haluai­si alue­mal­lia, tai ‑hal­lin­toa tai yhteis­työ­tä tms. Onko täs­sä mitään pork­ka­naa muil­le kun­nil­le? Niinpä.…

  6. Eikö yhtei­sö­ve­ro­pot­ti ole pal­jon mer­kit­tä­väm­pi? Kun­nil­le menee kol­man­nes yhtei­sö­ve­ron tuo­tos­ta. Tosin pörs­siyh­tiöt mak­sa­vat kon­ser­ni­ve­ro­vi­ras­toon, mut­ta sil­ti Hel­sin­gil­lä pitäi­si olla pal­jon väki­lu­kua suu­rem­pi osuus pääkonttoreista.

  7. Iso kysy­mys: ovat­ko kun­nat ja kau­pun­git ole­mas­sa asuk­kai­ta ja asu­kai­den pal­ve­lui­ta var­ten, vai ovat­ko asuk­kaat ole­mas­sa vain kau­pun­gin ja sen vir­ka­ko­neis­ton tar­pei­ta ja rahoit­ta­mis­ta varten?

    Tämän kir­joi­tuk­sen perus­teel­la näyt­tää pahas­ti sil­tä kuin asuk­kaat oli­si­vat vain jotain peli­nap­pu­loi­ta siir­rel­tä­vä­nä ja ole­mas­sa vain pal­vel­lak­seen kau­pun­kia, aivan kuin jon­kin stra­te­gia­pe­lin peli­nap­pu­lat. Kuin­ka­han moni hyvä­tu­loi­nen mah­taa halu­ta olla vain peli­nap­pu­la­na Hel­sin­gin vir­ka­ko­neis­ton isos­sa pelissä?

  8. Las­se: “Tosin pörs­siyh­tiöt mak­sa­vat kon­ser­ni­ve­ro­vi­ras­toon, mut­ta sil­ti Hel­sin­gil­lä pitäi­si olla pal­jon väki­lu­kua suu­rem­pi osuus pääkonttoreista.”

    Yhtei­sö­ve­ro jae­taan kun­tien kes­ken työ­paik­ko­jen suhteessa.

  9. Ei orga­ni­saa­tion toi­mi­nat kok­saan para­ne sitä moni­mut­kais­ta­mal­la. Luo­mal­la lisää orga­ni­saa­tio­ta­so­ja ja raja­pin­to­ja hämär­re­tään vain hal­lin­non läpi­nä­ky­vyyt­tä, lisä­tään byro­kra­ti­aa ja byrokraatteja.

    Val­ta­kin kes­kit­tyy, sil­lä yhä har­vem­pi osaa toi­mia moni­mut­kai­ses­sa orga­ni­saa­tios­sa. Eri­tyi­ses­ti maal­lik­ko­luot­ta­mus­mie­het ovat huo­noss­sa ase­mas­sa, sllä hei­dän on vai­kea pääs­tä sisä­pii­rin tie­toon käsik­si, aika ei riitä

  10. T.: “Tämän kir­joi­tuk­sen perus­teel­la näyt­tää pahas­ti sil­tä kuin asuk­kaat oli­si­vat vain jotain peli­nap­pu­loi­ta siir­rel­tä­vä­nä ja ole­mas­sa vain pal­vel­lak­seen kau­pun­kia, aivan kuin jon­kin stra­te­gia­pe­lin pelinappulat.”

    Tämän kir­joi­tuk­sen? Sinunko?
    Jos kyse on sii­tä, miten kun­ta­pal­ve­lut voi­daan tehok­kaim­min jär­jes­tää, niin toki pal­ve­lut pal­ve­le­vat kun­ta­lai­sia eivät­kä kau­pun­ke­ja. Voi olla, että Hel­sin­gis­sä on toisin…

  11. Tosin valio voi yhä aset­taa kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jän ja kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jä voi alis­taa val­tuus­ton hyl­kää­vän pää­tök­sen kansanäänestykseen, […] 

    Aika hyvin meijeriyhtiöltä.

  12. Osmo voi­sit­ko selit­tää, mik­si kil­pai­lu hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta oli­si huo­no asia? Se on ter­vet­tä kun­tien välis­tä kil­pai­lua, joka paran­taa kaik­kien kun­tien pal­ve­lu­jen laatua.

  13. @Kalle: olen täs­mäl­leen samaa miel­tä. Vain kil­pai­lu pitää raken­teet ter­vee­nä ja toi­min­nan kuosissa.

    Eri­koi­sin­ta on ollut lukea kaup­pa­ka­ma­rin kan­na­no­tot yhden pk-seu­dun kun­nan puolesta.

    Esim tapaus Verkkokauppa.com, se sai pika­vauh­tia Hel­sin­gil­tä ton­tin kun uhka­si muut­taa Espoo­seen. Epäi­len vah­vas­ti, että yhtä antau­muk­sel­lis­ta pal­ve­lua se ei oli­si saa­nut, jos kun­nat oli­si yhdes­sä eikä kil­pai­lu­ti­lan­net­ta oli­si ollut.

  14. Kal­len kysy­myk­seen vas­ti­net­ta. Tosin tämä teks­ti syn­tyi Hei­no­lan näkö­kul­mas­ta tilan­tees­sa, jol­loin Osmo epän­nis­tui run­naa­maan kun­ta­lii­tok­sia Lah­den-Hei­no­lan seu­dul­le. Näh­däk­se­ni kui­ten­kin peri­aat­teet, jot­ka kos­ke­vat pik­ku­kun­tia, päte­vät myös isom­mis­sa ympyröissä.

    Mie­les­tä­ni kun­ta­lii­tok­sen anti oli­si sii­nä, ettei naa­pu­ri­kun­tien enää tar­vit­se haas­ka­ta voi­ma­va­ro­jaan kes­ki­näi­seen kil­pai­luun yri­tyk­sis­tä ja asuk­kais­ta, kil­pai­luun joka ei voi olla aito, kos­ka yli varo­jen­sa etu­ja tar­jon­neen kun­nan val­tio jou­tui­si lopul­ta pelas­ta­maan eri­lai­sil­la avustuksillaan.

    Kun­nal­lis­ve­roil­la kerät­tyä rahaa ei enää tar­vit­se lah­joit­taa yri­tyk­sel­le sii­tä hyväs­tä, jot­tei yri­tys hakeu­tui­si naa­pu­ri­kun­nan puo­lel­le. Yrit­tä­jät siis kil­pai­lut­ta­vat kun­tia ja saa­vat yli­mää­räis­tä rahaa sil­loin­kin, kun ne joka tapauk­ses­sa aset­tui­si­vat alu­een johon­kin kuntaan.

    Enää ei myös­kään oli­si tar­vet­ta laa­tia sel­lai­sia kaa­vo­ja, joi­den tavoit­tee­na on muu­ta­ma hou­kut­te­le­va tont­ti veron­mak­sa­jien pyy­dys­tä­mi­sek­si, mut­ta joi­den pal­ve­lut ja kun­nal­lis­tek­nii­kan raken­ta­mi­nen sekä yllä­pi­to käy­vät kunal­le hyvin kal­liik­si. Sen sijaan samaan suur­kun­nan kas­saan meni­si­vät vero­tu­lot, aset­tu­vat yri­tyk­set ja uudet asuk­kaat Heinolaan,Hartolaan tai Lah­den seudulle.

  15. Tar­vi­taan seu­tu­hal­lin­to. Sii­tä olen (ehkä) samaa miel­tä. Sen teh­tä­vä­nä on kat­soa yleis­kaa­va tasol­la, että mm. lii­ken­ne­väy­lil­le (moot­to­ri­tiet ja radat) vara­taan riit­tä­väs­ti tilaa. Asia voi­daan hoi­taa pie­nel­lä virkamiesvalmisteluelimellä.

    Kun­tayk­si­köt riit­tä­vän pie­nik­si niin, että syn­tyy todel­lis­ta kil­pai­lua. Nykyis­tä pal­jon pie­nem­pien kun­tien byro­kra­tia pysyy hal­lin­nas­sa hel­pom­min ja on hal­vem­paa yllä­pi­tää. Veron­mak­sa­ja on tyytyväinen.

    Kun­tayk­si­köt pitä­vät seu­tu­hal­lin­non aisois­sa estä­mäl­lä täy­sin jär­jet­tö­mien tem­paus­ten (esim. Län­si­met­ro) läpi­me­non ja vas­taa­vas­ti seu­tu­hal­lin­to estää kaa­voi­tuk­sel­la koko­nai­suu­den kan­nal­ta vahin­gol­li­set hank­keet, kuten ker­ros­ta­lo­jen raken­ta­mi­sen Kehä I:n ulko­puo­lel­le. 😉 Yksin­ker­tai­nen ja toi­mi­va mal­li, jos­sa kun­ta­lai­nen­kin voi oikeas­ti vaikuttaa.

  16. Kaa­voi­tus­po­li­tiik­ka ja asun­to­mark­ki­noi­den sot­ke­mi­nen ovat täy­sin vää­rä työ­ka­lu sosi­aa­lis­ten ongel­mien, köy­hyy­den periy­ty­mi­sen ja “vää­rän­lai­sen” kult­tuu­rin torjuntaan.

    Asun­to­mark­ki­noi­hin sekaan­tu­mi­ses­ta en sano mitään, mut­ta kaa­voi­tus­po­li­tiik­ka on nii­tä har­vo­ja työ­ka­lu­ja jot­ka tuo­hon yli­pään­sä joten­kin puree.

  17. Vaih­toeh­to alue­kun­nal­le on nel­jän kau­pun­gin yhdis­tä­mi­nen ja kau­pun­gin­osa­val­tuus­to­jen perus­ta­mi­nen. Maa­kun­ta­hal­lin­to hoi­tai­si maa­kun­ta­kaa­van kuten nyt­kin ja lisäk­si lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä­suun­ni­tel­man (HLJ). Kau­pun­gin­osa­val­tuus­tot tar­joai­si­vat kor­vaa­via pon­nah­dus­lau­to­ja niil­le päät­tä­jil­le, jot­ka menet­tä­vät val­tuus­to­paik­kan­sa val­tuus­to­jen yhdistyessä.

  18. Aja­tus sii­tä että luo­daan val­ta­via yksi­köi­tä joi­den ei tar­vit­se haas­ka­ta voi­ma­va­ro­jaan kes­ki­näi­seen kil­pai­luun, on tuot­ta­nut maa­il­mal­le mm. tra­bant hen­ki­lö­au­tot. Muu­rin toi­sel­la puo­lel­la eri fir­mat jou­tui­vat tuh­laa­maan resurs­se­ja kes­ki­näi­seen mark­ki­nao­suus­tais­te­luun, ja tulok­se­na oli merce­des­tä, bmw:tä jne. 

    Kun­nan asuk­kaan suh­teen suur­kun­ta luo niin iso­ja yksi­köi­tä että kun­ta­lai­sel­la tai kun­ta­lai­sil­la itsel­lään ei ole enää mitään vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia oman kun­tan­sa toi­min­taan ja sitä kaut­ta myös­kään oman elä­mi­sen­sä vai­kut­ta­mi­seen tuos­sa suhteessa. 

    Jos ei myös­kään voi koh­tuul­li­sen hel­pos­ti muut­taa naa­pu­ri­kun­taan, jos­sa vaik­ka­pa päi­vä­hoi­to ja ter­vey­den­hoi­to on jär­jes­tet­ty parem­min ja vero­äy­ri on hal­vem­pi, ei kun­nal­la ole mitään int­res­siä hoi­taa noi­ta asioi­ta vaan sen sijaan voi­daan kes­kit­tyä vaik­ka­pa sosi­aa­li­joh­ta­jan toi­mis­ton kalus­tuk­sen paran­te­luun, joka tus­kin juu­ri ilah­dut­taa kun­ta­lai­sia mut­ta jot­ka eivät mah­da sil­le mitään.

  19. Lii­an van­ha: “Ei orga­ni­saa­tion toi­mi­nat kok­saan para­ne sitä moni­mut­kais­ta­mal­la. Luo­mal­la lisää orga­ni­saa­tio­ta­so­ja ja raja­pin­to­ja hämär­re­tään vain hal­lin­non läpi­nä­ky­vyyt­tä, lisä­tään byro­kra­ti­aa ja byrokraatteja.

    Täy­tyy­pä tois­taa toi­ses­sa koh­taa esit­tä­mä­ni: Tie­dän var­sin hyvin, että erääl­lä puo­lu­eel­la on tiuk­ka kan­ta sii­hen, että hal­lin­non taso­ja ei saa lisä­tä. Jol­la­kin taval­la se on ymmär­ret­tä­vää­kin, mut­ta nyky­ti­la jos­sa yhteis­toi­min­taa koe­te­taan toteut­taa kun­tayh­ty­mien, isän­tä­kun­tien, lii­ke­lai­tos­ten, osa­keyh­tiöi­den ja eri­lais­ten sopi­mus­ten avul­la on saa­nut aikaan sel­lai­sen vii­da­kon, että sii­tä ei piru­kaan ota sel­vää – ja sin­ne vii­dak­koon nii­tä byro­kraat­te­ja ja eri­lai­sia joh­to­kun­tia mah­tuu. Eipä ole koor­di­naa­tio­ta, läpi­nä­ky­vyyt­tä eikä demo­kra­ti­aa – mut­ta peri­aa­te on hieno.

  20. 2 kun­taa tar­vi­taan 2x enem­män polii­tik­ko­ja hoi­ta­maan asioita.

    Lyp­sä­vää leh­mää ei ole tapa­na ampua.

    Vih­reät voi näyt­tää mal­lia ; ehdot­taa ja toteut­taa idean puo­lit­taa edus­kun­nan edus­ta­ja­mää­rän. 100 edus­ta­jal­la pär­jää oikein hyvin.

  21. Pahus, Lii­an van­han sitaa­tis­ta­ni puut­tuu jäl­kim­mäi­nen lai­naus­merk­ki, saat­taa joh­taa harhaan.
    Täs­sä ei näy­tä ole­van korjausmahdollisuutta?

  22. @Kalle
    “Osmo voi­sit­ko selit­tää, mik­si kil­pai­lu hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta oli­si huo­no asia? Se on ter­vet­tä kun­tien välis­tä kil­pai­lua, joka paran­taa kaik­kien kun­tien pal­ve­lu­jen laatua.”

    Kil­pai­lu “hyvis­tä vero­mak­sa­jis­ta” tar­koit­taa vain etuoi­keuk­sien jaka­mis­ta niil­le joil­la on jo run­saas­ti ennestään.

  23. Pekan aja­tus on “mie­len­kin­toi­nen”. En ymmär­rä, miten hän on tul­lut tuo­hon lopu­tu­lok­seen? Eikö tavoit­tee­na ole keven­tää byro­kra­ti­aa ja tuo­da pää­tök­sen­te­koa lähem­mäs kun­ta­la­si­ta, joka mak­saa koko lystin?

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun hal­lin­non erot­ta­mienn Uuden­maan maa­kun­nas­ta on loo­gi­nen rat­kai­su. Se tuo tar­vit­ta­van aluehallinnon.

    Tie­de­tään, että kun­ta on tehok­kaim­mil­laan, kun asuk­kai­ta on 10 000 — 40 000. Aika nopeas­ti voi kar­tal­le piir­tää fik­sun kun­ta­jaon, jos­sa on enem­män (ei siis vähem­pää) kun­tia Kehä III:n sisäl­lä. Lupaan teh­dä toi­mi­van kun­ta­jaon pää­kau­pun­ki­seu­dul­le paris­sa tun­nis­sa. Palk­kiok­si vaa­din aina­kin pullakahvit.

  24. Jat­koa.. “hyvä vero­mak­sa­ja” tar­koi­taa tyy­pil­li­ses­ti vain ihmis­tä, jol­la on rahaa. Ei sitä että hän tuot­taa jotain lisä­ar­voa. Yksin­huol­ta­ja-sii­voo­ja tus­kin on “hyvä vero­mak­sa­ja,” loi­si­va land­lor­di tai pank­kii­ri taas on.

    Kysy­mys on vain sosi­aa­li­ses­ta sta­tuk­ses­ta. Ja palk­ka­työn­te­ki­jän sosi­aa­li­nen sta­tus on aina matala.

  25. Pek­ka Sau­rin kir­joi­tuk­sen jäl­keen on tur­ha toi­voa kau­pun­kien yhdis­tä­mis­tä! Sekä Pajunen(Jumbo) että Sau­ri osoit­ta­vat lausun­noil­laan sel­lais­ta yli­mie­li­syyt­tä, jota syn­ty­pe­räi­se­nä hel­sin­ki­läi­se­nä häpeän!

  26. Pato­mä­ki, joo. Kun­tien kil­pai­lus­sa on sitä pait­si sel­lai­nen ongel­ma että päin­vas­toin kuin yri­tyk­set ne eivät voi tehos­taa toi­min­taan­sa erot­ta­mal­la kuntalaisia.

    Kal­le:

    Tar­vi­taan seu­tu­hal­lin­to. Sii­tä olen (ehkä) samaa miel­tä. Sen teh­tä­vä­nä on kat­soa yleis­kaa­va tasol­la, että mm. lii­ken­ne­väy­lil­le (moot­to­ri­tiet ja radat) vara­taan riit­tä­väs­ti tilaa. Asia voi­daan hoi­taa pie­nel­lä virkamiesvalmisteluelimellä.

    Voi­daan joo, ja jäl­ki on kar­me­aa. Aamun Hesa­ris­sa oli mai­nio jut­tu KSV:n visiois­ta aihees­ta jos moot­to­ri­tiet muu­tet­tai­siin kaduik­si Hel­sin­gis­sä. Tulos oli­si noin yhdek­sän mil­joo­naa ker­ros­ne­liö­tä asun­to­ja ja toi­mi­ti­laa, tuo on esi­mer­kik­si 120 000 asun­toa, eli 240 000 asu­kas­ta. Saman ver­ran kun Espoossa.

    Se että sitä tilaa kes­kel­lä kau­pun­kia on tuh­lat­tu mota­rien melua­lu­eek­si, Län­si­väy­lä Laut­ta­saa­res­sa on käsit­tä­mät­tö­min, on nime­no­maan seu­raus­ta sek­to­ri­vas­taa­vien vir­ka­mies­ten val­mis­te­lus­ta. Tien­te­ke­mi­sen näkö­kul­mas­ta tuo var­maan oli ihan jär­ke­vää. Kau­pun­ki on koko­nai­suus, ei sitä voi joh­taa niin että joku päät­tää yhdes­tä sii­vus­ta ja toi­nen toisesta.

  27. Tpyy­luo­ma:

    Asun­to­mark­ki­noi­hin sekaan­tu­mi­ses­ta en sano mitään, mut­ta kaa­voi­tus­po­li­tiik­ka on nii­tä har­vo­ja työ­ka­lu­ja jot­ka tuo­hon yli­pään­sä joten­kin puree. 

    Ehkä jos­sain hypo­teet­ti­ses­sa ihan­neyh­teis­kun­nas­sa. Reaa­li­maa­il­mas­sa täs­sä on tul­tu nokal­leen ihan kaik­kial­la, jopa Hel­sin­gis­sä ja Tuk­hol­mas­sa, jois­sa onn­nis­tu­mi­sen edel­ly­tyk­set ovat poik­keuk­sel­li­sen hyvät. Mark­ki­nat nyt toi­mi­vat niin­kuin toi­mi­vat, eikä sii­hen olen­nai­ses­ti voi vai­kut­taa muu­ten kuin näen­näi­ses­ti (siir­tää asioi­ta har­maan talou­den puo­lel­le), eikä tähän asi­aan liit­ty­vä kor­rup­tio­kaan ole mikään poik­keus, vaan jär­jes­te­lyyn liit­ty­vä ominaisuus.

    Kari

  28. Mie­len­kiin­toi­nen näkö­kul­ma Sau­ril­la tämä, että hal­lin­non jär­jes­tä­mi­sen perus­tee­na on luo­da “pon­nah­dus­lau­to­ja” ihmis­ten hen­ki­lö­koh­tai­sel­le urakehitykselle. 

    Ymmär­rän käsit­teeen luot­ta­mus­teh­tä­vä hie­man toisin.

  29. @Paavo Häi­kiö, miten­kä tuo Verkkokauppa.com keis­si ter­veh­dyt­ti kaupunkirakennetta?
    Vah­va perus­kun­ta ja oikein resurs­soi­tu lähi­de­mo­kra­tia (kaupunginosavaltuustot?)on tule­vai­suut­ta — toi­vot­ta­vas­ti aina­kin meil­lä Lah­den seudulla!

  30. Kal­le:

    Osmo voi­sit­ko selit­tää, mik­si kil­pai­lu hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta oli­si huo­no asia? Se on ter­vet­tä kun­tien välis­tä kil­pai­lua, joka paran­taa kaik­kien kun­tien pal­ve­lu­jen laatua.

    Var­maan vähän samas­ta syys­tä kuin Osmon mie­les­tä val­tio­den väli­nen vero­kil­pai­lu on pahasta.

    Eli ei oo kiva, kun ei voi toteut­taa omia poliit­ti­sia tavoit­tei­ta, kun kan­sa­lai­set vaih­taa mai­se­mia. Mitä vai­keem­pi on pääs­tä pakoon huo­noa poli­tiik­kaa sitä enem­män huo­noo poli­tiik­kaa voi tehdä.

    Huo­mat­ta­vas­ti Osmon (ja Jyr­ki Pato­mäen ja Pek­ka Sau­rin) ehdo­tus­ta parem­pi olis pur­kaa kun­tien kaa­voi­tus­mo­no­po­li. Tämän jäl­keen kun­nat ei vois kil­pail­la veron­mak­sa­jis­ta muu­ta kuin hyväl­lä hallinnolla.

    Täs­sä on tie­tys­ti se huo­no puo­li polii­ti­koil­le, että nii­den val­lan arvo las­kee aika pal­jon ja vaa­li­ra­hat ja oma­nar­von­tun­to toden­nä­köi­ses­ti samaa tahtia.

  31. Kau­nii­ta aja­tuk­sia. Yksi toden­nä­köi­nen vaih­toeh­to kui­ten­kin, vali­tet­ta­vas­ti, lie­nee Hel­sin­gin ja Van­taan yhdis­ty­mi­nen. Jon­ka jäl­keen uusi Hel­sin­ki-van­taa voi­kin alkaa **tui­le­maan Espoon suun­taan uudes­sa sävel­la­jis­sa. Ei tie­tys­ti kovin jär­ke­vää, mut­ta sitä saa mitä tilaa.

  32. kari:

    Ehkä jos­sain hypo­teet­ti­ses­sa ihan­neyh­teis­kun­nas­sa. Reaa­li­maa­il­mas­sa täs­sä on tul­tu nokal­leen ihan kaik­kial­la, jopa Hel­sin­gis­sä ja Tuk­hol­mas­sa, jois­sa onn­nis­tu­mi­sen edel­ly­tyk­set ovat poik­keuk­sel­li­sen hyvät.

    En oikein tun­ne Tuk­hol­maa, mut­ta Hel­sin­gin seu­dun slum­mit­kin on kan­sain­vä­li­ses­ti ver­tail­len kovin siis­te­jä ja kesy­jä. Joku Det­roit on äärie­si­merk­ki sii­tä mitä voi­si olla. Eli kyl­lä täs­sä on minus­ta onnis­tut­tu oikein hyvin, se että mitään eriy­ty­mis­tä ei tapah­tui­si ei ole rea­lis­ti­nen kri­tee­ri onnistumiselle.

  33. Eli ei oo kiva, kun ei voi toteut­taa omia poliit­ti­sia tavoit­tei­ta, kun kan­sa­lai­set vaih­taa mai­se­mia. Mitä vai­keem­pi on pääs­tä pakoon huo­noa poli­tiik­kaa sitä enem­män huo­noo poli­tiik­kaa voi tehdä.”

    Tuo maan vaih­to esim vero­tuk­sen takia kos­kee vain alle 0,1 % kan­sas­ta. Suu­rem­pi syy vaih­taa maa­ta ovat työt­tö­myys ja työn­te­ki­jän huo­no ase­ma esim Puo­las­ta on pako­lai­se­na työt­tö­myy­den ja huo­no­jen työ­olo­jen vuok­si arviol­ta 5 miljoonaa.
    Kan­so­jen vael­luk­set syn­ty­vät köy­him­pien huo­non koh­te­lun seurauksena.
    Hyvä esi­merk­ki on Suo­mi: Tääl­lä ei kehi­tet­ty sosi­aa­li­tur­vaa eikä työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sia ja pal­kat­kin oli­vat huo­no­ja Seu­rauk­se­na oli mas­sa­muut­to Ruot­siin 60–70-lukujen taitteessa

  34. Eli ei oo kiva, kun ei voi toteut­taa omia poliit­ti­sia tavoit­tei­ta, kun kan­sa­lai­set vaih­taa mai­se­mia. Mitä vai­keem­pi on pääs­tä pakoon huo­noa poli­tiik­kaa sitä enem­män huo­noo poli­tiik­kaa voi tehdä.”

    Ja eivät­hän nuo ihmi­set eroa edes kir­kos­ta vaik­ka sil­lä sääs­tää 1,5 % vero­tuk­ses­sa asuin­paik­kaa vaih­ta­mat­ta ja eron voi teh­dä sähköisesti.

  35. Tpyy­luo­ma:

    En oikein tun­ne Tuk­hol­maa, mut­ta Hel­sin­gin seu­dun slum­mit­kin on kan­sain­vä­li­ses­ti ver­tail­len kovin siis­te­jä ja kesy­jä. Joku Det­roit on äärie­si­merk­ki sii­tä mitä voi­si olla. Eli kyl­lä täs­sä on minus­ta onnis­tut­tu oikein hyvin, se että mitään eriy­ty­mis­tä ei tapah­tui­si ei ole rea­lis­ti­nen kri­tee­ri onnistumiselle. 

    Tämä­hän on tie­ten­kin tot­ta, ja sinäl­lään tie­ten­kin hyvä asia, mut­ta minun näh­däk­se­ni kyse ei ole niin­kään kaa­voi­tuk­ses­ta, vaan muis­ta asiois­ta. Hel­sin­gin (tai Tuk­hol­man) ja Det­roi­tin välil­lä on kui­ten­kin aika pal­jon ero­ja. Det­roit on taan­tu­va teol­li­suus­paik­ka­kun­ta, jos­sa autois­tu­mi­nen on ihan eri luke­mis­sa kuin meil­lä *) — sen lisäk­si siel­lä on ihan oike­aa rasis­mia ja sen aiheut­ta­mia lie­ve-ilmiöi­tä. Nämä­kin meil­lä ovat var­sin vähäisiä.

    Tuk­hol­mas­sa­kin segre­gaa­tio on alka­nut nos­taa pää­tään, ja asui­na­lueil­la on suu­rem­pia ero­ja kuin meil­lä. Mut­ta toi­saal­ta, Ruot­si onkin luok­kayh­teis­kun­ta ihan eri mitas­sa kuin Suomi.

    Kari

    *) Tämä voi­daan tie­ten­kin kat­soa kaa­voi­tuk­sen ongel­mak­si, mut­ta minus­ta kyse on lähin­nä sii­tä, että on raken­net­tu tei­tä ja hin­noi­tel­tu nii­den käyt­tö huonosti.

  36. Det­roit on taan­tu­va teol­li­suus­paik­ka­kun­ta, jos­sa autois­tu­mi­nen on ihan eri luke­mis­sa kuin meil­lä *) – sen lisäk­si siel­lä on ihan oike­aa rasis­mia ja sen aiheut­ta­mia lie­ve-ilmiöi­tä. Nämä­kin meil­lä ovat var­sin vähäisiä.

    Det­roit on äärie­si­merk­ki eikä sel­lai­se­na ehkä hedel­mäl­li­sin, mut­ta mun käsi­tys on kyl­lä että autois­tu­mi­nen on seu­raus eris­täy­ty­mis­tä, joka on itse­ään vah­vis­ta kier­re. Nyt­tem­min tosin ei enää niin toi­mi kun autot on niin halpoja.

  37. @jussi: no asiat eivät aina­lii­ty vain kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen, on mui­ta­kin vek­to­rei­ta täs­sä maa­il­mas­sa. No nyt Verkkokauppa.com raken­taa Ruo­ho­lah­teen uut­ta pajaa, kai se enem­män kiin­teyt­tää kuin hajot­taa kuitenkin?

    Point­ti­ni oli se, että oikeas­ti vain kil­pai­lu pitää toi­min­nan ter­vee­nä yli­pää­tään. Jos Hel­sin­gin naa­pu­ri­kun­ta oli­si Kirk­ko­num­mi tai Loh­ja niin eihän yri­tyk­sil­lä ja ihmi­sil­lä oli­si oikeas­ti mitään vaih­toeh­to­ja, jol­loin myös kun­ta voi­si toi­mia ver­tai­lu­koh­dan ja spar­raaan puut­tues­sa huo­nom­min kuin nyt voi. 

    Sau­rin kom­ment­ti oli mie­len­kiin­toi­nen ja olen vähän tätä naii­vis­ti uumoil­lurt­kin että val­las­ta täs­sä vain on kyse eikä mis­tään muusta.

  38. Lii­an van­ha: “…Tuo maan vaih­to esim vero­tuk­sen takia kos­kee vain alle 0,1 % kansasta…”

    Tuos­sa vii­kol­la oli tilas­toa, että nyt on 12 000 läh­ti­jää vuo­des­sa. Ongel­ma ei ole vie­lä läh­ti­jöi­den mää­rä vaan laa­tu. Nuo­ri­sos­ta par­haat, tuot­ta­vim­mat läh­te­vät. Mää­rä­kin kas­vaa, kun leh­dis­tö rum­mut­taa koko ajan, kuin­ka pal­jon parem­man elin­ta­son perus­in­si­nöö­ri saa esi­mer­kik­si Sak­sas­sa: parem­pi palk­ka ja pie­nem­pi veroaste.

    Jos pala­taan takai­sin näi­hin kun­nal­lis­sol­mui­hin, niin tuo­kin näyt­tää pien­ten kun­tien vah­vuu­den. Kun pää­kau­pun­ki­seu­tu jae­taan pie­nem­mik­si yksi­köik­si, on ihmis­ten hel­pom­pi äänes­tää jaloil­laan: asun­ko Haa­gan kaup­pa­las­sa vai Munk­ki­nie­men kau­pun­gis­sa. Mah­dol­li­suus teh­dä huo­no­ja pää­tök­siä (à la län­si­met­ro) pienenee. 😉

  39. Kal­le: “Kun pää­kau­pun­ki­seu­tu jae­taan pie­nem­mik­si yksi­köik­si, on ihmis­ten hel­pom­pi äänes­tää jaloillaan”

    Pää­kau­pun­ki­seu­tu on jo pie­nem­pi yksik­kö — kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa — esim. Shang­hai 19,210,000 tai Sin­ga­po­re, 4,987,600 (36% ulko­maa­lai­sia!) ovat menes­ty­viä kau­pun­ke­ja, miten on Haa­gan kaup­pa­lan laita?
    Suo­ma­lai­sil­la tuo maa­seu­tu­taus­ta on aika lähel­lä, ja kepulaisuus.

  40. Miten tähän sop­paan vai­kut­taa joku sään­tö, ettei kun­tien yhdis­tä­mi­ses­sä ketään kun­nan työn­te­ki­jää saa pot­kais­ta pihal­le muu­ta­maan vuo­teen? Veron­mak­sa­ja­na mie­les­tä­ni ihan kum­ma jut­tu. Yhdis­tä nää pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat. niin sul­la on tosi rei­lu hal­lin­to­po­ruk­ka kai­ke­ti vii­si vuot­ta. Mis­sä ne säästöt?
    Pää­kau­pun­ki­seu­dun kaa­voi­tus val­tiol­le ja samoin muut han­ka­lat jutut. Toki vali­tusoi­keus niis­sä, mut­ta niil­le käsit­te­ly­ai­koi­hin lyhyet kestot.
    Lumi­so­ta­ken­raa­lin ja mui­den jutut eri­lai­sis­ta alue­kun­ta­val­tuus­tois­ta ja osa­kun­ta­val­tuus­tois­ta on mie­les­tä­ni ihan syväl­tä. Vaik­ka pidän itseä­ni vähän asioi­ta ymmär­tä­vä­nä, niin en voi käsit­tää, mik­si näi­tä jut­tu­ja pitää koko ajan moni­mut­kais­taa tavik­sen kan­nal­ta? Ymmär­rän, että OS:lle ja Teil­le muil­le on help­poa ymmär­tää ja hal­li­ta vaik­ka kuin­ka monin­ker­tai­nen hal­lin­to, mut­ta mus­ta näi­tä jut­tu­ja pitäi­si päin­vas­toin saa­da yksin­ker­tai­sem­mik­si. Jos vaa­lit mene­vät lii­an vai­keak­si, on lop­pu­tu­los huo­no. Aku Ank­ko­ja tulee tai osal­lis­tu­mi­nen vähe­nee. Peri­aat­tees­sa tiet­ty poru­kan kou­lu­tus para­nee, mut­ta sil­ti luu­len moni­mut­kais­tu­mi­sen aiheut­ta­van ongel­mia. Ei, minul­la ei ole esit­tää mitään tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­ta asias­ta. Pelk­kä 67 vuo­den elin­ai­ka ja sii­tä noin 45 vuo­den jon­kin­moi­nen kiin­nos­tus poli­tiik­kaan ja äänestyksiin.
    Hoi­ta­kaa äänes­tys mah­dol­li­sek­si netin kaut­ta luo­tet­ta­val­la taval­la, niin pro­sen­tit nouse­vat huimasti.
    Kos­ka olen van­taa­lai­nen, ihmet­te­len Van­taan her­ro­jen pää­tös­tä lii­tos­asias­sa ja aion ottaa sii­tä sel­vää, mikä­li kyke­nen. Perus­tei­ta haluan.

    1. MINa:
      Laki vii­den vuo­den irti­sa­no­mis­suo­jas­ta kun­ta­lii­tos­ten yhtey­des­sä päät­tyy vuo­den 2012 lopus­sa, eikä sik­si kos­ki­si enää Hel­sin­gin ja Van­taan kuntaliitosta.

  41. Mää­rä­kin kas­vaa, kun leh­dis­tö rum­mut­taa koko ajan, kuin­ka pal­jon parem­man elin­ta­son perus­in­si­nöö­ri saa esi­mer­kik­si Sak­sas­sa: parem­pi palk­ka ja pie­nem­pi veroaste.”

    Kyl­lä noi­ta läh­ti­jöi­tä on, mut­ta on tuli­joi­ta­kin eli jos 12000 läh­tee niin 27000 tulee tilalle(Tilastokeskus 2009).
    Eivät­kä nuo läh­ti­jät ole kaik­ki hyvä­tu­loi­sia vaan suu­rin osa on taval­li­sia duunareita .
    Aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu­ja on ollut vii­me vuo­si­na n 2000 läh­ti­jöis­sä, mut­ta saman ver­ran on muut­ta­nut maahan.(Akava)

  42. Osmo: “Laki vii­den vuo­den irti­sa­no­mis­suo­jas­ta kun­ta­lii­tos­ten yhtey­des­sä päät­tyy vuo­den 2012 lopus­sa, eikä sik­si kos­ki­si enää Hel­sin­gin ja Van­taan kuntaliitosta.”

    Laki kos­kee vie­lä vuo­den 2013 alus­ta voi­maan tule­via kuntaliitoksia.

  43. lii­an vanha:

    Tuo maan vaih­to esim vero­tuk­sen takia kos­kee vain alle 0,1 % kansasta.

    Kan­so­jen vael­luk­set syn­ty­vät köy­him­pien huo­non koh­te­lun seurauksena.

    ?!

    Vai olis­ko sit­ten­kin jär­ke­vää sanoa, että mitä suu­rem­pi osa kan­sas­ta jou­tuu kär­si­mään huo­nos­ta poli­tii­kas­ta sitä suu­rem­pi osa halu­aa vaih­taa mai­se­mia. Sit­ten mitä kal­liim­maks tämä vaih­ta­mi­nen teh­dään sitä enem­män jen­gi voi­daan pakot­taa kär­si­mään huo­nos­ta poli­tii­kas­ta. Voi­daan vaik­ka raken­taa muu­ri eli poli­tiik­kaa har­joit­ta­vien aluei­den väliin, jos muu ei auta.

    Tie­tys­ti täs­tä Osmon poli­tii­kan pii­rin laa­jen­ta­mi­ses­ta on ihan äly­tön mat­ka muu­riin, mut­ta peri­aa­te on sama. Nos­te­taan jaloil­laan äänes­tä­mi­sen hintaa.

  44. Kal­le: Jos pala­taan takai­sin näi­hin kun­nal­lis­sol­mui­hin, niin tuo­kin näyt­tää pien­ten kun­tien vahvuuden 

    Ker­ros Kal­le mis­tä ne sääs­töt revi­tään, jos ensi alkuun esim pk seu­dul­le pal­ka­taan 50 kau­pun­gin­joh­ta­jaa (10 000 e/kk). No, ei var­ma­na met­ro­ja raken­ne­ta, vaan 50 kau­pun­gin­ta­loa, a 10 mil­joo­naa euroa. Ja sen jäl­keen 50 eri pai­kas­sa mie­ti­tään että miten pitää jär­jes­tää eläin­lää­kä­ri­päi­vys­tys ja palo­kun­ta ja ties mitä. No, kait sitä jot­kut tun­tee itsen­sä tär­keik­si kun pää­se­vät teke­mään jon­kun Jako­mäen net­ti­si­vu­ja ja matkailumainoksia.

  45. Kal­le jätit näkö­jään luke­mat­ta, että suu­ri­mal­la osal­le läh­dön syy ei ole palk­ka tai vero­tus. Tur­ha rum­mut­taa yhden­te­ke­viä sivuseikkoja.

  46. Jos teil­lä siel­lä met­ro­po­lis­san­ne kun­tien väli­nen kil­pai­lu ja “spar­raus” on luo­nut hyviä käy­tän­tö­jä ja kun­ta­lais­ten valin­nan­mah­dol­li­suuk­sia, olkaa onnel­li­sia. Meil­lä Päi­jät-Hämees­sä se aiheut­taa monia han­ka­luuk­sia niin kun­ta­lai­sil­le, kuin hallinnolle.

  47. Nimi­merk­ki “T.” kitet­ti­kin kai­ken täs­tä asias­ta: suu­ret yksi­köt voi­vat luo­da var­mas­ti enem­män suo­jai­sia työ­paik­ko­ja “vih­reil­le” ja muil­le kokoo­muk­sil­le, kan­sa­lai­sil­le jää sit­ten vain kat­ke­ra mak­sa­jan osa.

    Raken­ta­kaa ihmees­sä siel­lä Hel­sin­gis­sä mota­rit ja kadut täy­teen ker­ros­ta­lo­ja, kyl­lä te sin­ne asuk­kaat saat­te haa­lit­tua sin­ne Shangri Laa­han­ne vaik­ka sit­ten Roma­nias­ta tai Afri­kas­ta, mut­ta älkää pakot­ta­ko suo­ma­lai­sia veron­mak­sa­jia mak­sa­maan näi­tä tei­dän houreitanne!

  48. Vai olis­ko sit­ten­kin jär­ke­vää sanoa, että mitä suu­rem­pi osa kan­sas­ta jou­tuu kär­si­mään huo­nos­ta poli­tii­kas­ta sitä suu­rem­pi osa halu­aa vaih­taa maisemia

    Ei vaan, mitä suu­rem­mal­le osal­le yhteis­kun­ta ei tuo­ta hyvää niin sitä suu­rem­pi osa vaih­taa maata .

  49. Luu­lin että Sauk­ko­sen argu­ment­ti Hesa­rin mie­li­pi­de­si­vul­la ettei mota­rei­ta voi muut­taa kaduk­si kos­ka Hel­sin­giss­sä sataa lun­ta oli outo, mut­ta kiel­tä­mät­tä tuo että sin­ne pitää raa­ha­ta ihmi­siä ulko­mail­ta kor­jaa potin. Mitä seu­raa­vak­si, ava­ran moot­to­ri­tie­mai­se­man mie­len­ter­veys­vai­ku­tuk­set? Kos­ke­mat­to­man tien­var­ren luontoarvot?

  50. Ant­ti: “…mis­tä ne sääs­töt revi­tään, jos ensi alkuun esim pk seu­dul­le pal­ka­taan 50 kau­pun­gin­joh­ta­jaa (10 000 e/kk)…”

    Kan­nat­taa tutus­tua vähän tar­kem­min suur­ten kun­tien orga­ni­saa­tioon. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten Espoos­sa päi­vä­hoi­don orga­ni­saa­tio oli kah­dek­san por­tai­nen! Koti­kun­nas­sa­ni se on neli­por­tai­nen. Lii­an suu­ret kun­nat vaa­ti­vat äärim­mäi­sen ras­kaan byro­kra­tian toi­miak­seen edes jotenkin.

    En muu­ten usko, että Haa­gan kaup­pa­lan tai edes Munk­ki­nie­men kau­pun­gin­joh­ta­jan palk­ka alkaa ykkö­sel­lä. Pie­nim­pien kun­tien joh­ta­jat tie­naa­vat rei­lus­ti alle 5 000€! Koko­nai­suu­des­saan yksi pie­ni sääs­tö tulee juu­ri hal­lin­non palkkamenoista.

    Suu­rem­pi sääs­tö tulee sii­tä, että kun­ta­lai­nen voi vai­kut­taa suo­rem­min asioi­hin soit­ta­mal­la tutul­le val­tuu­te­tul­le. Sel­lai­ses­sa tilan­tees­sa pysyy val­tuu­te­tuil­la­kin parem­min hom­ma hans­kas­sa. Val­tuu­tet­tu käyt­tää omia ja hyvien kave­rei­den raho­ja. Palau­te tulee välittömästi.

    Kun byro­kra­tia pys­ty­tään pitä­mään aisois­sa, jää­vät raken­nus­ku­lut­kin pie­nem­mik­si. Syr­jä-Suo­men pöm­pöö­sit kun­nan­ta­lot osoit­ta­vat lähin­nä, että kun­ta­ta­louk­sis­sa on vie­lä vähän aikaa sit­ten ollut pal­jon löysää!

  51. Ope­raa­tio Gug­gen­heim vii­meis­tään osoit­ti, mil­lais­ta peliä kun­nal­lis­hal­lin­to on.

    Hel­sin­gin kau­pun­gin­joh­ta­ja Jus­si Pajusen mukaan Gug­gen­heim-han­ke on suu­ri arvos­tuk­sen osoi­tus Hel­sin­gil­le ja koko Suomelle.

    Hel­sin­ki on luvan­nut mak­saa Gug­gen­heim sää­tiöl­le pari mil­joo­naa euroa, jot­ta sää­tiö sel­vit­täi­si voi­si­ko sää­tiä perus­taa Gug­gen­heim museon Hel­sin­kiin Hel­sin­gin raken­ta­miin tiloihin.

    Sivuil­laan Gug­gen­heim ker­too saa­neen­sa tämän mer­kil­li­sen toi­mek­sian­non Hel­sin­gin kaupungilta:

    On Janua­ry 18, 2011, at a news con­fe­rence held at the City Hall of Hel­sin­ki, May­or Jus­si Paju­nen announced that the city has com­mis­sio­ned the Solo­mon R. Gug­gen­heim Foun­da­tion to con­duct a stu­dy explo­ring the pos­si­bi­li­ty of deve­lo­ping a Gug­gen­heim Museum in Finland.” 

    Mitä­hän Hel­sin­gin naa­pu­rus­kun­nat sano­vat täl­lai­ses­ta menos­ta. Luot­ta­mus­ta se ei aina­kaan lisää.

    1. Mitä naa­pu­ri­kun­nil­la voi olla sitä vas­taan, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tulee veto­voi­mai­nen museo, jon­ka kus­tan­nuk­sis­ta Hel­sin­ki vas­taa yksin, taas kerran.

  52. Nyt ymmär­rän Van­taan vas­ta­han­gan vielä.
    Kii­tos Rai­mo K:lle.

  53. Sor­ry, tänään kuu­lin radios­ta Van­taan vih­rei­den edus­ta­jan kom­men­tin kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen pää­tök­ses­tä, mis­sä he äänes­ti­vät enem­mis­tön mukaisesti.
    Oli­si pitä­nyt tie­tää. Espoos­ta tulee lii­an rikas kun­ta, jos lii­tos toteu­tuu. Osmol­le vaan kysy­mys, että niin­kö tää hom­ma menee??
    Eli ne vero­ta­sauk­set kai ainoa toi­mi­va juttu.
    Voi itke­vä .….le. Vih­reil­tä taas ker­ran oiva rat­kai­su asiaan.
    Mik­si ei kysy­tä kun­ta­lai­sil­ta? Anne­taan info tär­keim­mis­tä jutuis­ta ja sit­ten kysy­tään juu tai ei. Mikä sii­nä oli­si vää­rin tai huonosti??

  54. Osmo: “Laki vii­den vuo­den irti­sa­no­mis­suo­jas­ta kun­ta­lii­tos­ten yhtey­des­sä päät­tyy vuo­den 2012 lopus­sa, eikä sik­si kos­ki­si enää Hel­sin­gin ja Van­taan kuntaliitosta.”

    Rai­mo K: “Laki kos­kee vie­lä vuo­den 2013 alus­ta voi­maan tule­via kuntaliitoksia.”

    Irti­sa­no­mis­suo­ja kos­kee vain pää­asias­sa perus­ter­vey­den­huol­lon ja sii­hen kiin­teäs­ti liit­ty­vien sosi­aa­li­toi­toi­men teh­tä­vien uudelleenjärjestelyjä. 

    Mää­rä­ai­kai­sen lain voi­mas­sao­loa on help­po jat­kaa. Esi­mer­kik­si laki indek­sieh­don rajoit­ta­mi­ses­ta on ollut voi­mas­sa mää­rä­ai­kai­si­na pät­ki­nä vuo­des­ta 1994. 

    Ottaen huo­mioon tuon kun­ta- ja pal­ve­lu­ra­ken­ne­uu­dis­tuk­ses­ta anne­tun lain tar­koi­tuk­sen: “luo­da edel­ly­tyk­set kun­ta- ja pal­ve­lu­ra­ken­ne­uu­dis­tuk­sel­le”, voi­sin­pa mel­kein vei­ka­ta, että lain voi­mas­sao­loa jatketaan. 

    Vai onko kun­ta- ja pal­ve­lu­ra­ken­ne­uu­dis­tus ken­ties onnel­li­ses­sa pää­tök­ses­sään vuon­na 2013?

    1. Tuo SAK:n vfaa­ti­muk­ses­ta sää­det­ty irti­sa­no­mis­suo­ja­la­ki, joka päät­tyy siis niin, että se kos­kee vie­lä vuo­den 2013 alus­sa voi­maan tule­via lii­tok­sia, on suo­jan­nut lähin­nä aka­va­lais­ta hallintohenki8lökuntaa. Ter­vey­den­huol­lon alal­la suu­rim­pia päälliköit5ä lukuu­not­ta­matrt­ra, sil­lä ei ole ollut mitään mer­ki­tys­tä, kos­ka alan työ­voi­mas­ta on pulaa kaikkialla.
      Ylei­sen elä­män­ko­ke­muk­sen perus­teel­la väit­täi­sin, että lakia ei jatketa.

  55. Rai­mo K: “Laki kos­kee vie­lä vuo­den 2013 alus­ta voi­maan tule­via kuntaliitoksia.”
    Sha­keem: “Irti­sa­no­mis­suo­ja kos­kee vain pää­asias­sa perus­ter­vey­den­huol­lon ja sii­hen kiin­teäs­ti liit­ty­vien sosi­aa­li­toi­toi­men teh­tä­vien uudelleenjärjestelyjä.”

    Kun­ta­ja­ko­la­ki ja sii­hen liit­ty­vä irti­sa­no­mis­suo­ja kos­kee kaik­kia liitoksia.

  56. Kal­lee; Hesa­ri alku­vii­kos­ta just ver­tai­li kun­nan­joh­ta­jien palk­ko­ja, Hel­sin­gin kehys­kun­nis­sa vaih­te­li 10 000 molem­min puo­lin. Lisäk­si pääl­le mah­dol­li­set auto- ja asun­toe­dut jne. 

    Jos noin aja­tel­laan val­tuu­te­tun tut­tuut­ta, niin ole­te­taan vaik­ka että Osmo on se tut­tu val­tuu­tet­tu, ja vähän joka asias­ta tähän blo­giin tulee 10–20 eri­lais­ta kan­nan­ot­toa lai­das­ta lai­taan. Miten ihmees­sä nyt se oma puhe­lin­soit­to­si Osmol­le rat­kai­se­vas­ti vai­kut­tai­si, kun samaan aikaan Osmo kuu­li­si 10–20 eri­lais­ta mielipidettä?

    Kau­pun­kien orga­ni­saa­tiois­ta; jos ne on jär­ke­väs­ti raken­net­tu, ei yli­mää­räi­siä por­tai­ta pitäi­si tul­la. Esim jokai­sel­la joh­ta­jal­la aina kym­me­nen alais­ta, nel­jäl­lä por­taal­la hal­lit­tai­siin tuhan­nen työn­te­ki­jän orga­ni­saa­tio­ta, kuu­del­la por­taal­la sataa­tu­hat­ta, luu­li­si riit­tä­vän Suo­men olois­sa. Tur­haa taas on se että samo­ja lomak­kei­ta täyt­tää ja miet­tii 50 eri ihmis­tä saman­ai­kai­ses­ti jos yksi­kin ihmi­nen riittää.

  57. Kun­ta­ra­ken­tees­ta ja nii­den väli­ses­tä kil­pai­lus­ta: Ongel­ma­han on sii­nä, että kil­pai­lu vetää vain yhteen suun­taan. Jos esi­mer­kik­si mikä hyvän­sä vähin­tään 500 hen­gen alue voi­si kan­sa­nää­nes­tyk­sel­lä irtau­tua yksi­puo­li­ses­ti omak­si kun­nak­seen, meil­lä oli­si äkkiä muu­ta­ma kym­me­nen pk-seu­dun pien­ta­loa­lueis­ta muo­dos­tet­tua pik­ku­kun­taa jois­sa kun­nal­lis­ve­ro­pro­sent­ti ja pal­ve­lut oli­si­vat mini­mis­sään. Kukaan ei voi kil­pail­la hyvil­lä pal­ve­luil­la, jos myös naa­pu­ri­kun­ta­lai­set voi­vat hyö­dyn­tää nii­tä. Ja kun kun­tien menot koh­dis­tu­vat hyvin epä­ta­sai­ses­ti, kan­nat­taa kil­pail­la mata­lal­la vero­pro­sen­til­la, haa­lia hyviä veron­mak­sa­jia jot­ka tar­vit­se­vat vähän pal­ve­lui­ta ja ulkois­taa sosi­aa­li­ta­pauk­set ja työ­paik­ko­jen luo­mi­nen naapureille.

    Aja­tus­leik­ki­nä voi miet­tiä, mil­lai­sek­si kun­tien väli­nen kil­pai­lu muut­tui­si, jos kun­nil­ta vie­täi­siin vero­tusoi­keus ja rahoi­tus tuli­si val­tiol­ta asu­kas­lu­vun mukaan. Sil­loin kil­pail­tai­siin sii­tä kenel­lä on hulp­peim­mat pal­ve­lut, kus­tan­nuk­sis­ta viis. Ei kovin ter­ve mal­li sekään.

    Kau­pun­ki­seu­dun sisäi­nen kun­tien kil­pai­lu yleen­sä perus­tuu vapaa­mat­kus­tuk­seen, mut­ta kau­pun­ki­seu­tu­jen väli­nen kil­pai­lu ei. Har­va käy aina­kaan jat­ku­vas­ti Tam­pe­reel­ta asti Hel­sin­gis­sä töis­sä ja vii­kon­lop­pui­sin viih­ty­mäs­sä, saa­ti vaik­ka­pa Oulus­ta. Niin­pä Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen tai Hel­sin­gin ja Oulun seu­tu­jen kil­pai­lu on ter­veem­mäl­lä poh­jal­la kuin Hel­sin­gin ja Kau­niais­ten väli­nen, kos­ka kau­pun­ki­seu­tu­jen kil­pai­lus­sa kun­nal­lis­ve­ron lisäk­si pitää huo­mioi­da myös ne pal­ve­lut ja työpaikat.

    ***

    Segre­gaa­tios­ta: Kari Kos­ki­nen on oikeas­sa sii­nä, että segre­gaa­tion tor­jun­tay­ri­tyk­set kaa­voi­tuk­sel­la luo­vat mark­ki­na­häi­riöi­tä, joi­ta taa­tus­ti käy­te­tään arbit­raa­siin. Sil­ti, kun täy­del­lis­tä rat­kai­sua ei ole ole­mas­sa, niin mie­les­tä­ni tämä on asia jon­ka kans­sa täy­tyy elää ja yrit­tää miet­tiä miten efek­tin sai­si mini­moi­tua. Itse ajat­te­len, että paras tapa oli­si, että ”hyvät” ja ”huo­not” asui­na­lu­eet (eihän tie­tys­ti kukaan tar­koi­tuk­sel­la huo­no­ja asui­na­luei­ta kaa­voi­ta, mut­ta you get the point) oli­si­vat riit­tä­vän pie­niä ja lähek­käin toi­si­aan, että nii­den asuk­kaat käyt­täi­si­vät samo­ja kun­nal­li­sia pal­ve­lui­ta ja että muu­ten­kin lähek­käis­ten aluei­den asuk­kail­la oli­si yhtei­siä intressejä. 

    Esi­mer­kik­si se, että perus­kou­lus­sa eri­lai­sis­ta sosio­eko­no­mi­sis­ta taus­tois­ta tule­vat lap­set opis­ke­le­vat yhdes­sä ja tutus­tu­vat eri­lai­siin ihmi­siin on omi­aan toi­mi­maan luok­kayh­teis­kun­ta­ke­hi­tys­tä vas­taan. Sii­nä mie­les­sä ymmär­rän hie­man perus­suo­ma­lais­ten ym. intoa maa­han­muut­ta­ja­kiin­tiöi­hin kou­luis­sa: Oli­si niin maa­han­muut­ta­jien kuin kan­ta­suo­ma­lais­ten etu, että mamut eivät kes­ki­ty samoi­hin kou­lui­hin. Ovat­ko kiin­tiöt sit­ten oikea työ­ka­lu, sitä en tiedä.

  58. Van­taa­lais­ta kilpailua:

    VAV-kon­ser­ni on etsi­mäs­sä VAV Asu­mi­soi­keus Oy:lle uut­ta omis­ta­jaa. Asu­mi­soi­keus­yh­tiön myyn­nin syy­nä on halu taa­ta asu­mi­soi­keus­a­sun­to­jen vas­tik­kei­den koh­tuul­li­nen taso. Kau­pan vah­vis­tut­tua asias­ta tul­laan välit­tö­mäs­ti infor­moi­maan kaik­kia asukkaita.”

    Mihin­kä­hän hin­taan Van­taan kau­pun­gin­hal­li­tus myy tämän vero­mak­sa­jien omai­suu­den yksi­tyi­sil­le omis­ta­jil­le? 500 euroa/neliö? Mut­ta eivät­hän omis­ta­jat saa sitä tie­tää. Kiin­teis­tö­kaup­pa on salai­nen. Omis­ta­jil­la ei ole oikeut­ta tie­tää, mitä hei­dän “edus­ta­jan­sa” puuhaavat.

  59. Juuso Kopo­nen kir­joit­ti: “Aja­tus­leik­ki­nä voi miet­tiä, mil­lai­sek­si kun­tien väli­nen kil­pai­lu muut­tui­si, jos kun­nil­ta vie­täi­siin vero­tusoi­keus ja rahoi­tus tuli­si val­tiol­ta asu­kas­lu­vun mukaan. Sil­loin kil­pail­tai­siin sii­tä kenel­lä on hulp­peim­mat pal­ve­lut, kus­tan­nuk­sis­ta viis. Ei kovin ter­ve mal­li sekään.”

    Kai tuo mal­li toi­mi­si ihan ok. Jos hin­ta oli­si kiin­teä, kun­nat voi­si­vat kil­pail­la pal­ve­lun tasol­la, mut­ta kus­tan­nuk­set pysyi­si­vät vakio­na. Voi myös aja­tel­la, että jokin kun­ta keräi­si asuk­kail­taan vähän enem­män lisä­ve­roi­na. Parem­mat pal­ve­lut, mut­ta kor­keam­pi hin­ta asuk­kail­le. Ei kai kun­nil­le avoin­ta piik­kiä annettaisi.

    Tuo mal­li voi­si olla ter­veem­pi­kin kuin nykyi­nen. Nyt Hel­sin­gin talous on pal­jon parem­mas­sa kun­nos­sa kuin usim­pien pien­ten kun­tien. Mut­ta asi­aa voi tar­kas­tel­la myös sii­tä näkö­kul­mas­ta, että pie­net kun­nat tuot­ta­vat samat perus­pal­ve­lut (toden­nä­köi­ses­ti) sel­väs­ti edul­li­sem­min kuin Hel­sin­ki. Val­tio ja kan­sa­kun­ta voi­si sääs­tää pal­jon, jos kaik­ki kun­nat toteut­tai­si­vat perus­pal­ve­lut nykyis­ten tehok­kaim­pien kun­tien hin­ta­ta­sol­la (tai vähän kal­liim­mal­la). Ehkä suu­ret kun­nat eivät kan­na­ta täl­lais­ta muu­tos­ta, mut­ta talous koko­nai­suu­des­saan voi­si toi­mia paremmin.

    Kun­tien väli­nen kil­pai­lu oli­si täs­sä mal­lis­sa var­maan­kin huo­mat­ta­vas­ti mal­til­li­sem­paa kuin nyky­ään. Voi olla että moni kun­ta ei edes yrit­täi­si kalas­tel­la rik­kai­ta tai asuk­kai­ta ylei­ses­ti tai teol­li­suut­ta tai pää­kont­to­rei­ta. (Val­tio voi­si aset­taa kaa­voi­tuk­sel­la vel­voit­tei­ta ottaa teol­li­suut­ta vas­taan, tai se voi­si tar­jo­ta pork­ka­noi­ta, jos tuli­si tarvis.)

    Tar­jo­aa­ko nykyi­nen kun­tien väli­nen kil­pai­lu jotain etu­ja val­ta­kun­nal­li­sel­la tasol­la? Ehkä jotain yleis­tä yrit­te­liäi­syyt­tä ja aktii­vi­suut­ta ja nii­den tuo­maa drai­via. Ehkä kil­pai­lun tuo­ma vah­va kes­kit­ty­mis­tai­pu­mus buus­taa myös talout­ta jos­sain mie­les­sä (ja hait­taa kai myös, vaik­ka­pa ruuh­kaut­ta­mal­la keskukset).

    1. Suu­rin osa Suo­men kun­nis­ta saa vakio­tu­lot vero­ta­sauk­sen kaut­ta, noin 92 pro­sent­tia kes­ki­mää­räi­sis­tä vero­tu­lois­ta. Ne siis toi­mi­vat tuon kil­pai­lu­mal­lin mukaan. Sii­nä­kin on ongel­man­sa: kil­pai­lu­keiu­no­na voi olla esi­mer­kikswi vam­mais­ten ja asunn­ot­to­mien lähet­tä­mi­nen naa­pu­ri­kun­taan, mitä tapah­tuu ihan oikeasti.

  60. Kun­tien tasa­tu­lo­mal­liin voi­si hyvin kuu­lua myös hie­man koro­tet­tu mak­su­jen taso vam­mai­sil­le ja muil­le kes­ki­mää­räis­tä kal­liim­paa hoi­toa vaativille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.