Sosi­olo­gi Erik Allardt sanoi joskus 30 vuot­ta sit­ten, että asuinaluei­den oma­leimaisu­us on hyvä asia, kun­han väl­tetään se, että joidenkin aluei­den sosi­aa­li­nen sta­tus las­kee liian alas. Tämä huo­mau­tus on vaivan­nut min­ua kehitet­täessä Helsin­gin asun­topoli­ti­ikas­ta. Onko seg­re­gaa­tion tor­jun­nan nimis­sä alueet homogenisoitu liian samanlaisiksi?

On esimerkik­si kak­si hyväo­sais­ten asuinaluet­ta, kokoomus­lais­ten Pak­i­la ja vihrei­den Kumpu­la. Tehtäisi­in suur­ta väki­val­taa, jos nämä arvoil­taan ja elämän­tavoil­taan täysin eri­laiset ryh­mät pakotet­taisi­in tois­t­en­sa naa­pureik­si. Green­wich Vil­lage on paik­ka, jos­sa viihdytään, vaik­ka ollaankin vähän out­o­ja. Jat­ka lukemista “Oma­leimaista vai sekoittamista?”

Kävin tapaa­mas­sa Sitrassa yliasi­amies Mikko Kosos­ta ja hänen oikeaa kät­tään, viestin­täjo­hta­ja Tep­po Turkkia. Sitra on laat­in­ut oman viiden kohdan hal­li­tu­so­hjel­mansa, jota se markki­noi kaikille, joi­ta olet­taa asian kiinnostavan.

Tuos­sa ohjel­mas­sa on hyviä kohtia. Jat­ka lukemista “Vah­van val­tion paluu”

Vihrei­den ehdokkail­la on mah­dol­lisu­us kerätä vaali­avus­tuk­sia tekstiviesteillä.
Puolue perii keräys­tuo­to­s­ta 25% kulu­jen osit­taiseen kat­tamiseen ja tilit­tää lop­ut ehdokkaalle.

Jos halu­at tukea min­un kam­pan­jaani kympil­lä, tekstaa

TUE10 Soin­in­vaara numeroon 16511

Jos halu­at lahjoit­taa kak­sikymp­piä, kirjoita

TUE20 Soin­in­vaara numeroon 16511

Vas­taavasti voi tietysti tukea muitakin vihrei­den ehdokkaita.

Cap­seil­la kir­joite­tut ovat tärkeimmät.
Eli alku­osa TUE20 kir­joite­taan yhteen, sit­ten tulee välilyön­ti, jon­ka jäl­keen ehdokkaan nimi.

Jos ehdokkaan nimen kir­joit­taa väärin, ei tule ongel­maa, kun­han siitä voi päätel­lä ketä tarkoitet­ti­in. (Odekin kel­paa) Jos  TUE10 tai TUE20 menee pieleen, katoaa viesti bittiavaruuteen.

TUE10 taiTUE20 ei vielä mak­sa mitään, vaan niistä lähetetään vahvis­tusvi­esti, johon vas­tataan OK10 tai OK20, joka on mak­sulli­nen viesti. Vas­tausvi­estis­sä on ohjeet tähän.

Mikäli ehdokkaan nimen kohdalle ei laite­ta mitään tai nimeä ei voi­da yhdis­tää kiis­tat­tomasti johonkin tiet­tyyn ehdokkaaseen, menee tuki puolueen kattokampanjaan.

Keräysluvan tiedot

• Luvan saa­ja: Vihreä liit­to rp
• Keräys­lu­van myön­täjä: Poliisihallitus
• Keräys­lu­van numero ja myön­tämisa­janko­h­ta: 2020/2010/3233 (7.12.2010)
• Keräy­sai­ka: 1.1.2011–31.12.2012
• Keräysalue: koko Suo­mi Ahve­nan­maa­ta lukuunottamatta
• Rahankeräys­tili: 800019–68819 (IBAN: FI4680001900068819)
• Varat käytetään val­i­tun ehdokkaan eduskun­tavaa­likam­pan­jan 2011 tukemiseen.
• Varat käytetään kam­pan­ja-ajan päät­tymis­päivään (kak­si viikkoa vaalipäivän jäl­keen) men­nessä syn­tynei­den vaa­liku­lu­jen kattamiseen.

Sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa on har­joitet­tu kaikissa euroop­palai­sis­sa hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa, eri­tyis­es­ti Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa. Asun­tomarkki­noi­hin on muut­tovoit­toalueil­la pakko puut­tua, sil­lä vaik­ka vapaat markki­nat pää­si­sivät siedet­tävään tas­apain­oon jo 50 vuodessa, siinä välis­säkin on elettävä.

Ara­va-vuokrat­alo­jen idea perus­tui siihen, että niiden rahoit­tamisek­si rai­vat­ti­in tilaa korko- ja luot­tosään­nöste­ly­jen aikana. Tuol­loin­han oikeas­t­aan Suomen Pankissa päätet­ti­in, mitä Suomes­sa voiti­in investoi­da ja mitä ei. Yksi­tyisetkin sai­vat asun­to­lainaa, kun oli­vat ensin säästäneet puo­let. Tavalli­nen asun­to­lainan pitu­us oli viisi vuot­ta. Aravavuokrat­alot sai­vat lainaa 40 vuodek­si kohtu­ullisel­la korol­la. Se oli merkit­tävä etu. Jat­ka lukemista “Mihin asun­topoli­ti­ikkaa tarvi­taan (2) Sosi­aa­li­nen asuntotuotanto”

Vehnän hin­ta nousi jo tuhanteen dol­lari­in ton­nil­ta. (KORJAUS: hin­ta on nousi 10 dol­lari­in bushelil­ta eli noin 367 dol­lari­in ton­nil­ta. ) Lyhyessä ajas­sa hin­ta on kaksinker­tais­tunut. Kymme­nessä vuodessa läh­es viisinker­tais­tunut. Tunisian uudel­lakaan hal­li­tuk­sel­la ei ole helppoa.

Olen ennus­tanut vil­jan hin­nan voimakas­ta nousua jo 20 vuot­ta. Väestönkasvu lisää kysyn­tää, kaupungis­tu­mi­nen ja liiken­n­ev­erkot syövät pel­toalaa, ilmas­ton­muu­tos heiken­tää sato­ja ja Aasia vauras­tu­mi­nen lisää lihan kulu­tus­ta. Välil­lä aloin jo tul­la epä­var­mak­si, kun kehi­tys näyt­ti menevän aivan toiseen suuntaan.

Tästä voi vetää monia johtopäätök­siä. Sel­l­ainen ”uusi­u­tu­va ener­gia” joka kil­pailee pel­toalas­ta ruuan tuotan­non kanssa, kan­nat­taa uno­htaa. Maat­alous­tukea (pin­ta-alatukea) voidaan alen­taa Euroopas­sakin. Lihan tuotan­non tuet pitää pois­taa kokon­aan.  Ja väestönkasvulle on tehtävä nopeasti jotain.

===

Bushel on kahdek­san gal­lon­aa eli se on siis tilavu­us­mit­ta. Gal­lo­nan koko taas riip­puu siitä, mitataanko nestet­tä vai kuiv­aa tuotet­ta ja tapah­tuuko tämä Yhdys­val­lois­sa vain Bri­tan­ni­as­sa. Vil­jan osalta on kuitenkin myös ker­roin pain­olu­okki­in: ton­ni on 36,7 bush­jelia. Amerikkalaisil­ta on ainakin yksi avaru­us­lu­o­tain tuhoutunut tämän mit­ta­jär­jestelmän takia.)

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

1)      Luotan

Keskustelus­sa näyt­tää uno­htuneen, että sikain­flu­enssaan kuoli kym­meniä ihmisiä. Jos epi­demi­aa ei olisi pysäytet­ty rokot­tamisel­la, kuolonuhre­ja olisi ollut paljon enem­män. On erit­täin valitet­tavaa, että kym­meniä lap­sia on vam­mautet­tu näin lop­puiäk­seen, mut­ta jos ei olisi rokotet­tu, luul­tavasti paljon suurem­pi määrä olisi toden­näköis­es­ti kuol­lut.  Ainakin sikain­flu­enssalle sukua ole­va Espan­jan­tau­ti tuot­ti aikanaan myös narkolep­si­aa, joten rokot­ta­mat­ta jät­tämi­nen ei ehkä olisi vähen­tänyt edes narkolep­sian ilmaan­tu­vu­ut­ta. Jos vai­h­toe­htona oli rokot­taa tai jät­tää kokon­aan rokot­ta­mat­ta, myös jäl­keen­päin tarkastel­tuna rokot­ta­mi­nen oli oikea päätös. Nyt tiedämme, että olisi pitänyt jät­tää lapset rokot­ta­mat­ta, mut­ta sitä ei voin­ut tietää sil­loin. Myöskään yleinen mielipi­de ei olisi sil­loin hyväksynyt mis­sään tapauk­ses­sa las­ten jät­tämistä rokot­ta­mat­ta, vaik­ka  pelkästään aikuis­ten rokot­ta­mi­nen olisi ilmeis­es­ti suo­jan­nut lau­ma­suo­jan ansios­ta myös lap­sia. Epi­demia ei pysty lev­iämään, kun riit­tävän suuri osu­us väestöstä on rokotet­tu­ja tai immuune­ja. Jat­ka lukemista “Luo­tatko Suomen ter­veysvi­ra­nomais­ten kykyyn arvioi­da roko­tusten hyö­tyjä ja haittoja?”

Miten toimisi asun­topoli­ti­ikkaa, jota ei olisi ollenkaan? Markki­nat ratkai­si­si­vat, kuka min­nekin aset­tuu asumaan.

Näin ei voitu tehdä 1960-luvul­la, kos­ka raju asun­top­u­la olisi johtanut kohtu­ut­to­muuk­si­in. Jos vält­tämät­tömyyshyödykkeistä on niukku­ut­ta, niitä ei voi jakaa pelkästään mak­sukyvyn suh­teessa. Asi­aa voi har­joitel­la kuvit­teel­lisel­la esimerkil­lä tap­pavas­ta tau­ti, johon on ole­mas­sa paran­ta­va lääke, mut­ta lääket­tä ei ole onnis­tut­tu valmis­ta­maan ajois­sa tarpeek­si. Kuvitelka­amme, että ilman lääket­tä kuolee var­masti ja kak­si pil­ler­iä säästää var­masti, mut­ta yksi säästää vain 95 pros­entin toden­näköisyy­del­lä. Pillere­itä on vain yksi/nenä. Miten ne pitäisi jakaa: yksi jokaisel­la vai huu­tokau­pan perus­teel­la, rikkaille kak­si ja köy­hille ei yhtään? Jat­ka lukemista “Mihin asun­topoli­ti­ikkaa tarvi­taan (1)?”

Helsin­gin val­tu­us­tokok­ouk­sen merkit­tävim­mästä sosi­aalipoli­it­tis­es­ta lin­janve­dos­ta vas­tasi Jus­si Hal­la-aho (PeruS). Hän viitoit­ti nou­datet­tavaa asun­topoli­ti­ikkaa suun­nilleen näin: jos Helsin­ki ei tar­joa hyville veron­mak­sajille riit­tävän houkut­tele­via olo­suhtei­ta ja nämä muut­ta­vat sik­si Espooseen, se on Helsin­gin oma vika. Tarkem­pi sitaat­ti on saatavil­la vas­ta huomen­na. Jat­ka lukemista “Uno­hde­tun eli­itin puolesta”