Kuntien välinen kilpailu raaistuu (3). Mitä pitäisi tehdä?

Olen tul­lut yhä vain vakuut­tu­neem­mak­si, että perus­kun­ta on vää­rä yksik­kö vas­taa­maan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tuk­ses­ta. Pie­net kun­nat ovat sii­hen aivan lii­an pie­niä ja haa­voit­tu­via, kau­pun­ki­seu­duil­la taas tilan­ne joh­taa rumaan peliin, jos­sa kaik­ki kär­si­vät ja huo­no-osai­set erityisesti.

Entä jos vero­tu­lot kerät­täi­siin johon­kin kau­pun­ki­seu­dun yhtei­seen kas­saan ja jos tuo yhtei­nen kas­sa oli­si vas­tuus­sa sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­men menois­ta? Sil­loin kun­tien ei tar­vit­si­si väl­tel­lä kal­lii­ta, pal­jon pal­ve­lu­ja tar­vit­se­via asuk­kai­ta eikä yrit­tää hou­ku­tel­la kepu­li­kons­tein asuk­kaik­seen suu­ri­tu­loi­sia veron­mak­sa­jia tai rajo­jen­sa sisä­puo­lel­le menes­ty­viä yrityksiä.

Onko vie­ras aja­tus, että kun­ta sai­si tulon­sa jos­tain yhtei­ses­tä kas­sas­ta – vaik­ka­pa vain val­tiol­ta ja menoi­hin­sa korvaukset?

Tulo­jen puo­les­ta suu­rin osa Suo­men kun­nis­ta on täs­sä tilan­tees­sa. Yli­voi­mai­nen enem­mis­tö Suo­men kun­nis­ta on niin sano­tun vero­tu­lo­jen tasauk­sen pii­ris­sä. Niil­le taa­taan (noin) 92 pro­sent­tia kes­ki­mää­räi­sis­tä vero­tu­lois­ta asu­kas­ta koh­den. Omal­la rahoi­tuk­sel­la on yhtä vähän vai­ku­tus­ta kuin toi­meen­tu­lo­tu­kea saa­van ansio­tu­loil­la. Ope­tus­puo­lel­la taas val­tio antaa oppi­laan muka­na tule­vaa rahaa oppi­lai­tok­sil­le suun­nil­leen niin pal­jon kuin yhden oppi­laan kou­lut­ta­mi­nen mak­saa. Tuo raha tulee osit­tain val­tion vero­tu­lois­ta, osit­tain se kerä­tään kai­kil­ta kun­nil­ta euroa/asukas ‑perus­teel­la. Kun­tien omis­ta rahois­ta ei ope­tus­toi­mes­sa tosia­sias­sa ole kyse.

On perus­tel­tua, että kun­nat hyö­ty­vät jotain sii­tä, että ne hou­kut­te­le­vat alu­eel­leen työ­paik­ko­ja ja siten yllä­pi­tä­vät työl­li­syyt­tä. Tämä kan­nus­tin ei toi­mi kun­ta­koh­tai­ses­ti vaan seu­tu­koh­tai­ses­ti, kos­ka töis­sä käy­dään kun­ta­ra­jo­jen yli.  Tämän takia kan­nat­taa säi­lyt­tää kau­pun­ki­seu­tu­koh­tai­nen vero­tu­lo­jen­ke­rää­mi­nen aina­kin osit­tain, mut­ta kun­nan­ra­jat kan­nat­tai­si unohtaa.

Jos näin teh­täi­siin, kun­tien väli­nen yhteis­työ voi­si sujua kuin ras­vat­tu. Esi­mer­kik­si niil­le asunn­ot­to­mil­le Hel­sin­ki voi todel­la olla parem­pi paik­ka kuin Ola­ri. Kun menot mak­se­taan yhdes­sä, sijain­nis­ta voi­daan kes­kus­tel­la vil­pit­tö­mäm­min. Hel­sin­gin pitäi­si oikeas­taan tukea Kei­la­nie­men työ­paik­ka-alu­een menes­tys­tä, kos­ka Kei­la­nie­mi on hyvä paik­ka työ­pai­koil­le; Espoon ja Van­taan taas kan­nat­tai­si tukea Pasi­lan menes­tys­tä, kos­ka Pasi­laan pää­see kaikkialta.

Kun­tien ei kan­nat­tai­si ajaa alas sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa. Vaik­ka yksi kun­ta pää­see köy­his­tä eroon epä­so­si­aa­li­sel­la asun­to­po­li­tii­kal­la, koko seu­tu ei pää­se. Jos kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­ja oli­si pal­jon nykyis­tä enem­män, nii­den asu­jai­mis­to oli­si pal­jon tavan­omai­sem­pi – kuten se on vaik­ka­pa Ber­lii­nis­sä. Suu­rin osa ihmi­sis­tä halu­aa vain asua tur­val­li­ses­ti, eikä yhdis­tää asu­mis­ta elä­män­sä suu­rim­paan talou­del­li­seen uhkapeliin.

(Vesa Pei­pi­nen, enti­nen talon­val­taa­ja ja nykyi­nen asun­to­lau­ta­kun­nan puheen­joh­ta­ja otti minuun yhteyt­tä ja ker­toi, että Hel­sin­gin asun­to­lau­ta­kun­ta pyr­kii ”kes­ki­luok­kais­ta­maan” kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­jen asu­jai­mis­toa siten, että jou­kos­sa on run­saas­ti työs­sä käy­vää, vuo­kran­sa itse mak­sa­vaa. Tämä on hyvä. Tätä on vaa­dit­tu pit­kään, mut­ta nyt se siis lopul­ta tapah­tuu. Myös talo­koh­tai­nen segre­gaa­tio on segre­gaa­tio­ta. Tämä oli­si oikeas­taan oman pos­tauk­sen­sa aihe.)

Teh­tä­köön met­ro­po­li­hal­lin­nol­le mitä hyvän­sä, olen­nais­ta on tasa­ta tulot ja menot met­ro­po­lia­lu­een sisäl­lä. Ote­taan sosi­aa­li- ja ter­vey­den­hoi­don rahoi­tus ja stra­te­gi­nen joh­to met­ro­po­li­hal­lin­nol­le, kuten se Ruot­sis­sa­kin on lää­neil­lä. Samoin yleis­kaa­voi­tus ja asun­to­po­li­tiik­ka. Kerät­tä­köön verot pää­osin met­ro­po­li­hal­lin­nol­le. Perus­kun­nil­la voi­si olla rajoi­tet­tu veron­kan­to-oikeus. Voi­si aja­tel­la, että kun­nal­lis­ve­ro meni­si 15 pro­sent­tiin asti met­ro­po­li­hal­lin­nol­le ja tulot tämän ylit­tä­väs­tä veros­ta perus­kun­nal­le. Met­ro­po­li­hal­lin­to toki jakai­si rahaa perus­kun­nil­le, eikä käyt­täi­si tuo­ta kaik­kea itse.

Jos sään­nöt teh­dään sel­lai­sik­si, ettei vilp­pi kan­na­ta, yhteis­työ­kin voi toi­mia hyvin, eikä kun­tien luku­mää­rä oli­si enää ongelma.

39 vastausta artikkeliin “Kuntien välinen kilpailu raaistuu (3). Mitä pitäisi tehdä?”

  1. Mik­si tähän pitäi­si raken­taa jotain kau­pun­ki­seu­tu­ja? Monis­sa mais­sa (esim. Rans­kas­sa ja Bri­tan­nias­sa) ter­vey­den­hoi­to jne ovat yksin­ker­tai­ses­ti val­tion orga­ni­soi­mia toi­min­to­ja, eikä kun­nil­la ole niis­sä roolia.

    Ja näin­hän se luon­te­vaa onkin: jos val­tio sää­tää, mitä hoi­to­ja pitää antaa ja kenel­le, ja mis­sä ajas­sa, jne, niin val­tion on var­maan paras orga­ni­soi­da tämä itse, kos­ka mitään pai­kal­lis­ta pää­tän­tä­val­taa tai asian­tun­te­mus­ta ei tarvita.

  2. Tähän suun­taan juu. Mut­ta eikö nyt uudis­te­ta vähän reip­paam­min: kaik­kien kes­keis­ten pal­ve­lu­jen orga­ni­soin­ti val­tio­ta­sol­le. Ihan niin­kuin meil­lä ei ole kun­nal­li­sia poliisilaitoksiakaan.
    Pai­kal­lis­de­mo­kra­tia? Pas­kat, mul­le aina­kin riit­tää eduskuntavaalit.

  3. Idea on var­maan hyvä… on pal­jon parem­pi jos pää­kau­pun­ki­seu­tu kil­pai­li­si Tam­pe­reen ja tal­lin­nan kans­sa sen sijaan että pää­vas­tus­ta­ja näyt­tää ole­van Nurmijärvi.

    Yksi epäi­lyk­sen aihe tuos­sa tosin on se, että “ahtaa­jien” puo­lue saa lii­kaa kan­na­tus­ta ja mei­dät kaik­ki ahde­taan joi­hin­kin beto­ni­siin kana­kop­pei­hin. Kau­pun­kien väli­nen kil­pai­lu on hyvä asia sii­nä suh­tees­sa, että jos yksi kau­pun­ki kan­nat­taa “ahtaa­mis­ta”, niin muut voi­vat sit­ten suo­sia väl­jem­pää asumista.

  4. Minus­ta mie­len­kiin­toi­sin tapa vähen­tää nykyis­tä kun­tien välis­tä kil­pai­lua / vää­ris­ty­miä oli­si hoi­taa kun­tien perus­vel­voit­tei­den rahoi­tus koko­naan val­tion kaut­ta. Val­tio siis keräi­si verot koko maas­ta, ja mak­sai­si niis­tä sit­ten kun­nil­le sopi­van sum­man per asu­kas, per oppi­las, per van­hus, per hen­gi­tys­hal­vaus­po­ti­las jne.

    Mak­set­tu­ja sum­mia voi muut­taa tar­peen mukaan. Joil­lain aloil­la voi myös har­ki­ta kuor­man jakoa tasai­ses­ti eri kun­nil­le — vaik­ka­pa yksit­täi­sel­le kun­nal­le tule­via mak­su­ja tar­peen mukaan nostamalla/laskemalla. Voi­si olla esi­mer­kik­si perus­tel­tua vaa­tia, että toi­meen­tu­lo­tuen varas­sa elä­vät jae­taan mel­ko tasai­ses­ti koko maahan.

    Peri­aat­tees­sa mak­sut oli­si­vat saman suu­rui­set kaik­kial­la maas­sa (tasa­pai­not­taa­kin voi jos on perus­tel­tu tarve).

    Myös pie­net kun­nat toi­mi­si­vat ihan ok täs­sä mal­lis­sa. Van­hus­ten­hoi­to voi­daan toteut­taa aivan yhtä hyvin pie­nis­sä kuin suu­ris­sa kun­nis­sa. Sai­raan­hoi­dos­sa mikään kun­ta (pait­si Hel­sin­ki) ei ole riit­tä­vän suu­ri pyö­rit­tä­mään kaik­kia mah­dol­li­sia eri­koi­syk­si­köi­tä, joten nämä hom­mat tar­vit­se­vat nykyi­seen tapaan yhteis­työ­tä val­ta­kun­nal­li­sel­la, maa­kun­nal­li­sel­la ja naa­pu­ri­kun­tien yhteis­työn­kin tasol­la. Pie­net kun­nat voi­vat sil­tu hyvin toi­mia perus­yk­sik­köi­nä, ja aina­kin pai­kal­lis­de­mo­kra­tian yksik­köi­nä, jot­ka päät­tä­vät mis­tä yhteis­työ­tä vaa­ti­vat pal­ve­lut hankitaan

    Kau­pun­ki­seu­dut eivät vält­tä­mät­tä tar­vit­si­si eril­li­siä kas­so­ja, sil­lä mak­sut hoi­tai­si pää­osin val­tio. Kau­pun­ki­seu­tu­jen, maa­kun­tien ja naa­pu­ri­kun­tien yhteis­työs­sä riit­täi­si se, että näi­den val­tiol­ta saa­mat rahat (tai osa niis­tä) lai­tet­tai­siin yhteen kas­saan kun­tien väli­sen yhteis­työ­eli­men (esim. yhtei­nen sai­raa­la) käy­tet­tä­väk­si. Kun­tien väli­sen yhteis­työn ei tar­vit­se nou­dat­taa samo­ja rajo­ja joka alalla.

    OS: “On perus­tel­tua, että kun­nat hyö­ty­vät jotain sii­tä, että ne hou­kut­te­le­vat alu­eel­leen työ­paik­ko­ja ja siten yllä­pi­tä­vät työllisyyttä.”

    Tätä kik­kaa voi­si kyl­lä käyt­tää jois­sain tilan­teis­sa, mut­ta perus­mal­lis­sa se ei mie­les­tä­ni ole tar­peen. Kyl­lä fir­mo­jen tuet voi mak­saa fir­moil­le suo­raan­kin, jos tuet yli­pää­tään ovat tar­peen (talou­den raken­teen pitäi­si olla riit­tä­vän toi­mi­va muutenkin).

    Kun­nat luo­pui­si­vat suu­res­ta osas­ta nykyis­tä vero­tus­taan, sil­lä tulot tuli­si­vat pää­osin val­tiol­ta. Kun­tien itse­näi­sen vero­tusoi­keu­den voi­si kui­ten­kin pitää jat­kos­sa­kin. Itse sää­tä­mil­lään vero­äy­reil­lä ne voi­si­vat kehit­tää kun­taa halua­maan­sa suun­taan — vaik­ka­pa raken­taa uima­hal­le­ja tai tar­jo­ta paran­net­tu­ja pal­ve­lui­ta vanhuksille.

    Myös yhtei­sö­ve­ro ja kaik­ki­nai­nen rik­kai­ta tule­va lisä­tu­lo kun­nil­le voi­tai­siin ohja­ta pää­osin val­tiol­le. Näin sik­si, että perus­pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­nen kun­ta­lai­sil­le on peri­aat­tees­sa yhtä kal­lis­ta köy­hil­le ja rik­kail­le. Näin kil­pai­lu fir­mois­ta ja rik­kais­ta asuk­kais­ta vähe­ni­si. Nykyi­seen vero­tus­mal­liin on jo totut­tu, mut­ta minul­le on jää­nyt hie­man hämä­räk­si, mik­si lap­pi­lai­set jou­tu­vat mak­sa­maan kes­ki­mää­rin kor­keam­pia vero­ja kuin muut suo­ma­lai­set, ja mik­si rik­kai­den asut­ta­mis­sa kun­nis­sa vero­jen pitäi­si olla alhai­sim­mat (kun­tien hyvin hoi­det­tu talous oli­si yksi perus­te, mut­ta usein kyse ei ole täs­tä, vaan vain sii­tä, että prus­pal­ve­lui­hin menee vain kiin­teä sum­ma per asukas).

    Vero­tu­lo­jen tasaus on tosi­aan jo siir­tä­nyt yhteis­kun­taam­me tähän suun­taan. Kaik­kien perus­pal­ve­lui­den kulu­jen jaka­mi­nen tasan toteut­tai­si jo nyt osin voi­mas­sa ole­van mal­lin pal­jon yksinkertaisemmin.

  5. Mihin yksi kau­pun­ki­seu­tu lop­puu ja mis­tä seu­raa­va alkaa. Mis­sä meni­si Tam­pe­reen ja Hel­sin­gin raja? Onko välis­sä Hämeen­lin­nan seu­tu, vai las­ke­taan­ko se jom­paan kum­paan kau­pun­ki­seu­tuun? Kumpaan?

  6. En oikein usko, että meil­lä on varaa enää hyvin­voin­ti­val­tioon nyky­muo­dos­saan. Koh­ta hyvin­voin­ti­val­tioo­ta on jäl­jel­lä yksi: Nor­ja. Öljy­mil­jar­deil­la saa kaik­kea kivaa. 

    Hyvin­voin­ti­val­tios­sa on piir­tei­tä, jot­ka kan­nat­taa pyr­kiä säi­lyt­tä­mään. Tol­ku­ton­ta ter­vey­den­huol­lon byro­kra­ti­aa en las­ke niihin. 😉

  7. Mihin yksi kau­pun­ki­seu­tu lop­puu ja mis­tä seu­raa­va alkaa. Mis­sä meni­si Tam­pe­reen ja Hel­sin­gin raja? Onko välis­sä Hämeen­lin­nan seu­tu, vai las­ke­taan­ko se jom­paan kum­paan kau­pun­ki­seu­tuun? Kumpaan?

    Tähän voi­tai­siin käyt­tää tilas­toa kun­ta­lais­ten pen­de­löin­nis­tä. Jos kun­nas­ta A kävi­si töis­sä kun­nas­sa B (esim) yli 10% asuk­kais­ta, kuu­lui­si kun­ta A kun­nan B alu­ee­seen. Jos kun­nas­ta käy­täi­siin töis­sä kah­des­sa kun­nas­sa yli tämän rajan, kuu­lui­si kun­ta sii­hen jos­sa työs­sä­käy­viä on enem­män. Samoin tämä toi­mi­si rekur­sii­vi­ses­ti, eli jos kun­ta B kuu­lui­si kun­nan A alu­eel­le, ja C B:lle, oli­si­vat kaik­ki samaa aluet­ta. Näin kau­pun­ki­seu­tu­jen alue vas­tai­si sen asuk­kai­den pää­asial­lis­ta työs­sä­käyn­tia­luet­ta. Kau­pun­ki­seu­tu­ja pitäi­si myös päi­vit­tää sään­nöl­li­sin välia­join vas­taa­maan muut­tu­nei­ta olosuhteita.

    Tilas­to­kes­kuk­sel­la oli­si val­mis tilas­to pen­de­löin­nis­tä kun­nit­tain, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti vain maksullisena 🙁

  8. Kun­nat ovat näin pie­nes­sä maas­sa mel­koi­sia tur­hak­kei­ta, byro­kra­tian juok­su­hau­to­ja ja kank­ku­lan kaivoja.

  9. OS kir­jot­ti:

    Vesa Pei­pi­nen, enti­nen talon­val­taa­ja ja nykyi­nen asun­to­lau­ta­kun­nan puheen­joh­ta­ja otti minuun yhteyt­tä ja ker­toi, että Hel­sin­gin asun­to­lau­ta­kun­ta pyr­kii ”kes­ki­luok­kais­ta­maan” kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­jen asu­jai­mis­toa siten, että jou­kos­sa on run­saas­ti työs­sä käy­vää, vuo­kran­sa itse mak­sa­vaa. Tämä on hyvä. Tätä on vaa­dit­tu pit­kään, mut­ta nyt se siis lopul­ta tapah­tuu. Myös talo­koh­tai­nen segre­gaa­tio on segre­gaa­tio­ta. Tämä oli­si oikeas­taan oman pos­tauk­sen­sa aihe.”

    Onko tämä­mi­tään uut­ta? Jos oikein muis­tan Hel­sin­gin kau­pun­gin vuo­kra-asun­toaj on sii­nä 50.000. tot­ta­kai jouk­koonn mah­tuu kai­ken­lais­ta pipoa, mut­ta suu­rin osa asuk­kais­ta on käsitt­käs­ke­ni työs­sä­käy­vää, kun­nol­lis­ta poruk­ka, tais itten elke­läi­siä. Ehkä koko vuo­kraa ei ykisn­huok­ta­ja pys­ty aina yksin maksamaan.

  10. Hel­poin­ta oli­si las­kea noi­den kun­tien mää­rä tuon­ne sadan paik­keil­le. Jos ei vapaa­eh­toi­ses­ti onnis­tu, hal­li­tus voi­si ottaa tus­sin ja suo­men­kar­tan ja piir­rel­lä uudet suurkunnat.

    Samal­la voi­si lopet­taa maa­kun­nat ja muut hölmöilyt.

    Kun­tien koon mää­räy­ty­mi­nen sil­lä, että ehtii hevo­sel­la asioil­le on aikan­sa elänyt.

  11. illoin kun­tien ei tar­vit­si­si väl­tel­lä kal­lii­ta, pal­jon pal­ve­lu­ja tar­vit­se­via asuk­kai­ta eikä yrit­tää hou­ku­tel­la kepu­li­kons­tein asuk­kaik­seen suu­ri­tu­loi­sia veron­mak­sa­jia tai rajo­jen­sa sisä­puo­lel­le menes­ty­viä yrityksiä.”

    Ei tar­vi väl­tel­lä, eikä kyl­lä huo­leh­tia ennaltaehkäisystäkään.

    os kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­ja oli­si pal­jon nykyis­tä enem­män, nii­den asu­jai­mis­to oli­si pal­jon tavan­omai­sem­pi – kuten se on vaik­ka­pa Berliinissä. ”

    Mik­si ihmees­sä kun­nan vuo­kra­ta­lo­ja pitäi­si olla nykyis­tä enem­män? Mitä ihmeen jär­keä on raken­taa nii­tä kes­ki­luo­kal­le? Mik­si kun­ta teki­si nuo asiat pal­jon parem­min kuin markkinat?

  12. 10–15 vuo­den sisäl­lä joko val­tio­neu­vos­to tai me itse herääm­me sii­hen, että seu­dun yhteis­työ­tä on lisät­tä­vä, ja met­ro­po­li­hal­lin­toa selkeytettävä. 

    Nyt met­ro­po­li­hal­lin­to on epä­sel­vä kun­tayh­ty­mien ja mui­den liit­to­jen häk­ky­rä­ko­koel­mä, jol­la hoi­de­taan ilman suo­raa edus­tuk­sel­lis­ta demo­kra­ti­aa ihmi­sil­le hyvin mer­ki­tyk­sel­li­siä pal­ve­lu­ja aina sai­raan­hoi­dos­ta jouk­ko­lii­ken­tee­seen. Nämä asiat ovat niin tär­kei­tä, että näis­tä tuli­si päät­tää suo­ril­la kan­san­vaa­leil­la valit­tut henkilöt.

    Kak­si­por­tai­ses­sa suo­ril­la kan­san­vaa­leil­la vali­tus­sa alue­kun­ta­mal­lis­sa seu­tu­ta­so voi­si päät­tää yleis­kaa­vas­ta, ter­vey­den­huol­los­ta ja sai­raan­hoi­dos­ta, jat­ko­kou­lu­tuk­ses­ta, jouk­ko­lii­ken­tees­tä, kir­jas­tois­ta, van­hus­pal­ve­luis­ta, kun taas kau­pun­gin­osan val­tuus­to ase­ma­kaa­vas­ta, perus­koi­luis­ta ja muis­ta pai­kal­li­sis­ta asioista.

    Tär­ke­ää on että vas­tuu, val­ta ja vero­ra­hat ovat suo­ril­la kan­san­vaa­leil­la vali­tuil­la val­tuu­te­tuil­la, jot­ta demo­kra­tia toimi.

  13. Hyvä Pek­ka Taipale!

    Näin juu­ri, kun­nat eivät ole oikea yksik­kö tuot­ta­maan tai mak­sa­maan tai tilaa­maan mitään sai­raan­hoi­to­pal­ve­lua. Tuol­lai­set pitäi­si ottaa kun­nil­ta pois kokonaan.

    Ainoa jär­ke­vä tapa toi­mia oli­si jär­jes­tää val­ta­kun­nal­li­nen pal­ve­lu val­tion toi­mes­ta jos sen ker­ran pitää olla jul­kis­ta toimintaa.

    Jos sit­ten teh­täi­siin vie­lä jär­ke­väm­pi lii­ke ja yksi­tyis­tet­täi­siin koko hom­ma tilaa­mi­ses­ta läh­tien ihmi­sil­le niin oltai­siin­kin jo auto­maat­ti­ses­ti kes­tä­väs­sä ja jous­ta­vas­sa jär­jes­tel­mäs­sä. Mut­ta yksi­tyis­tä­mi­seen ei tai­da Suo­mes­sa olla mitään mah­dol­li­suuk­sia, kun oikeis­to­lai­sim­mat­kin ihmi­set halua­vat jul­ki­sia pal­ve­lui­ta, jot­ka mää­rit­te­lee Edus­kun­ta ja mak­saa joku muu yhtei­ses­tä pussista.

    Sinän­sä tie­tys­ti käsit­tä­mä­tön­tä. Kyl­lä minä haluai­sin päät­tää ihan itse mihin raha­ni käy­tän myös sai­raan­hoi­don osalta.

  14. Eikö myös USA:ssa kau­pun­kien (city, town, munici­pa­li­ty) ulko­puo­lel­le jää­vien aluei­den pal­ve­lut ovat suo­raan (osa)valtion vas­tuul­la. Eikö Suo­mes­sa voi­si aja­tel­la että kun­tiin kuu­lu­vat ainoas­taan nii­den kes­kus­taa­ja­mat ja syr­jä­seu­dut ovat­kin suo­raan val­tion alai­si­na. Näil­tä alueil­ta vero­ra­hat kerät­täi­siin val­tion vero­pro­sen­tin mukaan ja kun­tien alueil­la voi­si sisäi­siin menoi­hin periä kun­ta­ve­roa. Pal­ve­lut oli­si­vat vaa­ti­ma­ton­ta perus­ta­soa, joka alueil­le muut­ta­vil­le myös etu­kä­teen ilmoit­tet­tai­siin (ei taa­ta jul­kis­ta lii­ken­net­tä, kou­lu­kul­je­tuk­sia tai koti­sai­raan­hoi­toa jos menet raken­ta­maan uuden oma­ko­ti­ta­lon kes­kel­le metsää).

  15. Olen pit­käl­ti samoil­la lin­joil­la Osmon kans­sa. Kun­tien itse­hal­lin­to oli kes­keis­tä hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa raken­net­taes­sa, sil­lä se mah­dol­lis­ti jokai­sel­le kun­nal­le mah­dol­li­suu­den orga­ni­soi­da vähäi­set pal­ve­lun­sa oman kun­nan asuk­kai­den pre­fe­rens­sien mukaisesti.

    Sit­tem­min on tapah­tu­nut pal­jon. Val­tio ohjaa pal­ve­lu­tuo­tan­toa nor­meil­la hyvin ras­kaas­ti, mikä kaven­taa mer­kit­tä­väs­ti itse­hal­lin­toa. Toi­saal­ta pal­ve­lu­jen kus­tan­nus­ra­ken­ne on muut­tu­mas­sa koko ajan pää­oma­val­tai­sem­paan suun­taan, mikä vaa­tii toi­min­to­jen kes­kit­tä­mis­tä kus­tan­nus­te­hok­kuu­den saa­vut­ta­mi­sek­si. Täs­sä ympä­ris­tös­sä itse­hal­lin­to on var­sin vähäis­tä ja kun­nil­la on lähin­nä mak­sa­jan rooli.

    Itse läh­ti­sin per­kaa­maan kun­tien nykyi­siä toi­min­to­ja sys­te­maat­ti­ses­ti läpi ja miet­ti­sin, mil­lai­ses­sa mit­ta­kaa­vas­sa mitä­kin toi­min­taa kan­nat­taa joh­taa. Paras-han­ke läh­ti 50 000 asuk­kaan ole­tuk­ses­ta, mut­ta nykyi­nen kun­ta­mal­li tekee kun­tien yhteis­työs­tä lii­an ras­kas­ta. Sik­si oli­si­kin syy­tä lis­ta­ta kaik­ki ne toi­min­not, joi­den jär­jes­tä­mi­nen ei kun­ta­ra­ken­tees­sa ole enää mie­le­käs­tä. Sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­mi sekä ope­tus­toi­mi tule­vat nopeas­ti mieleen.

    Toi­saal­ta tiet­ty­jä toi­min­to­ja voi olla perus­te­lua teh­dä jat­kos­sa­kin nykyis­ten kun­tien tasolla.

  16. Vai että kaik­ki vaan val­tiol­le… täs­tä­hän on koke­muk­sia monis­sa Itä-Euroo­pan maissa.
    Parem­pi oli­si pois­taa val­tio koko­naan säh­lää­mäs­tä ja antaa kun­tien hoi­taa pal­ve­lu­tuo­tan­to — mikä tie­tys­ti edel­lyt­täi­si elin­kel­poi­sia kun­tia (tai toi­mi­vaa maa­kun­ta­hal­lin­toa Kai­nuun malliin).

  17. Ei enää mitään yli­mää­räis­tä hal­lin­to­ta­soa ja kau­pun­ki­seu­tu­kas­saa! Sil­le­kin tar­vit­tai­siin joh­to ja toteu­tus­hen­ki­lö­kun­ta = lisää byro­kra­ti­aa entis­ten päälle.

    Kuten tääl­lä on jo ehdo­tet­tu, mikä estää kerää­mäs­tä kaik­kia vero­ja val­tion kas­saan ja jaka­mas­ta nii­tä kun­nil­le jon­kun tasa-arvoi­sen ja kat­ta­van sys­tee­min kaut­ta? Kun­tien hal­lin­to voi­si toki edel­leen päät­tää, mitä rahoil­la teh­dään, mut­ta enti­nen kor­va­merk­kaus­mal­li näyt­ti toi­mi­van kaik­ki­aan parem­min. Nyky­ään­hän esim. kult­tuu­rin val­tio­no­suus käy­te­tään sote-puolella… 

    Progres­sii­vi­sel­la val­tion­ve­rol­la jätet­täi­siin his­to­ri­aan myös kun­nal­lis­ve­ro, joka on tasa­ve­ro ja sik­si epäreilu.

  18. Osmo sanoo,

    Olen tul­lut yhä vain vakuut­tu­neem­mak­si, että perus­kun­ta on vää­rä yksik­kö vas­taa­maan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoituksesta. 

    Ja minä,

    Kap­pas vaan, havain­to­si on minul­le kyl­lä uusi. Itse olen paa­san­nut vuo­sia, että edus­kun­ta mät­kii lait ja kun­ta­par­ka jou­tuu mak­sa­maan viu­lut. Sai­raan­hoi­to pitäi­si siir­tää koko­naan val­tiol­le. Kymen­laak­sos­sa on hyvä esi­merk­ki sii­tä, mitä tulee, kun kun­nat suh­mu­roi­vat kes­ke­nään alu­een erikoissairaanhoitoa.

  19. Muu­ten joo mut­ta se alue­tu­ki on syy­tä jät­tää täs­tä pois, mak­se­taan ja tapel­laan asias­ta erik­seen. Muu­ten käy niin että Vara-Närp­pek­sen kun­ta raken­taa luo­dol­le asunn­ot­to­mil­le pari mök­kiä kun val­tio ker­ran mak­saa ja pai­kal­li­sel­la tim­pu­ril­la on kun­nan­val­tuus­to­toi­mes­ta huo­li­mat­ta luppoaikaa. 🙂

    Mut­ta eril­lais­ten kun­nal­le kal­lii­den eri­tyis­ryh­mien kulut kyl­lä pitäi­si siir­tää val­tion mak­set­ta­vak­si. Tämä tar­vit­tai­siin jo sik­si­kin että van­huk­set ja vam­mai­set voi muut­taa, se ettei se käy­tän­nös­sä usein onnis­tu on jo jokusen ker­ran todet­tu perus­ta­lain vastaiseksi.

    Samoin niis­sä val­tio­no­suuk­sis­sa pitäi­si ottaa pai­kal­li­nen kus­tan­nus­ta­so huo­mioon. Asun­not nyt vaan mak­saa enem­män ja pal­kat on kor­keam­pia kaupungeissa.

  20. Hal­li­tus on näkö­jään menet­tä­nyt otteen­sa . Meil­lä ei ole enää Suo­mi val­tio­ta vaan 350 kes­ke­nään ja sisäi­ses­ti kil­pai­le­vaa ruhtinaskuntaa.

    Täl­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä ei voi­da saa­vut­taa mihin­kään asi­aan mitään parannusta.
    Päin­vas­toin , tehok­kuus ja pal­ve­lu­ta­sot kärsivät

  21. Val­tio ohjaa pal­ve­lu­tuo­tan­toa nor­meil­la hyvin ras­kaas­ti, mikä kaven­taa mer­kit­tä­väs­ti itsehallintoa.“ ‘

    Jos halu­taan, että kaik­kil­la on yhte­ne­väi­nen pal­ve­lu­ta­so niin nor­mioh­jaus on yhteneväinen.
    Tuo­tan­to­ta­po­ja voi­daan vaih­del­la mut­ta pro­ses­sin on olta­va mitat­ta­vis­sa yhteneväisesti
    Esim MacD­nal­disn mit­ta­rit vat smat USA:ssa kuin Intias­sa­kin ja pro­ses­sit samanlaisia.
    Tun­tui­si oudol­ta, että Suo­men kal­tai­sis­sa homo­gee­ni­sis­sa olo­suh­teis­sa ei saa­tai­si aikan tasalaatuista

  22. Amae:

    Progres­sii­vi­sel­la val­tion­ve­rol­la jätet­täi­siin his­to­ri­aan myös kun­nal­lis­ve­ro, joka on tasa­ve­ro ja sik­si epäreilu.

    Tuo on ylei­nen har­ha­luu­lo. Todel­li­suu­des­sa kun­nal­lis­ve­ro on työ­tu­lo- ja perus­vä­hen­nys­ten joh­dos­ta sel­keän progres­sii­vi­nen. Efek­tii­vi­nen kun­nal­lis­ve­ro­pro­sent­ti kas­vaa lähes line­aa­ri­ses­ti 0%-16% palk­ka­tu­lo­jen nous­tes­sa 4000 euros­ta 30000 euroon.

    Täs­sä link­ki kuvaa­jaan jos­ta kun­nal­lis­ve­ron progres­sii­vi­suus hyvin ilmenee:
    http://www.veronmaksajat.fi/File/d5e6da04-77ad-464f-9a9a-b202dec294a9/Kunnallisveron_osuus_palkkatulosta.pdf

  23. Vil­le: “Hel­poin­ta oli­si las­kea noi­den kun­tien mää­rä tuon­ne sadan paikkeille…”

    Hel­poin­ta var­mas­ti, mut­ta sii­nä ei ole mitään jär­keä. 😀 Sata kun­taa tar­koit­tai­si noin 54 000 asu­kas­ta kes­ki­mää­rin, min­kä tie­de­tään ole­van lii­an suu­ri yksik­kö. Tehok­kuus­mak­si­mi­han tun­ne­tus­ti on 10 000 — 40 000 asuk­kaan välil­lä (Suo­mes­sa muu­ta­ma vuo­si sit­ten 16 000).

    Oikea kun­ta­mää­rä Suo­mes­sa on 250 — 300 kun­taa. Tär­kein­tä on huo­ma­ta, että samal­la kun pie­niä yksi­köi­tä yhdis­tel­lään (mikä on jos­kus ihan hyvä jut­tu) on lii­an suu­ret pys­tyt­tä­vä pilkkomaan. 😉

  24. Lii­an vanha
    Jos halu­taan, että kaik­kil­la on yhte­ne­väi­nen pal­ve­lu­ta­so niin nor­mioh­jaus on yhteneväinen.

    Mik­si ihmees­sä kai­kil­la pitäi­si olla yhte­ne­väi­nen pal­ve­lu­ta­so? Kun­tien pitäi­si antaa päät­tää mah­dol­li­sim­man mones­ta asias­ta itse. Esi­mer­kik­si kou­lu­jen ryh­mä­ko­ko­ja ei todel­la­kaan pidä alkaa sää­te­le­mään Helsingistä.

  25. Ja kun val­tioi­den väli­nen­kin kil­pai­lu tode­taan hai­tal­li­sek­si, niin eikö­hän anne­ta EU:n hoi­taa kaiken 🙂

    Sit­ten vähän vakavammin:

    Hel­sin­gin asun­to­lau­ta­kun­ta pyr­kii ”kes­ki­luok­kais­ta­maan” kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­jen asu­jai­mis­toa siten, että jou­kos­sa on run­saas­ti työs­sä käy­vää, vuo­kran­sa itse maksavaa 

    Mikä ihmeen jär­ki täs­sä on? Jos kun­nan vuo­kra-asun­not ovat sub­ven­toi­tu­ja (eli siis sama­vuo­krai­siin vapaan rahan asun­toi­hin ver­rat­tu­na laa­dul­li­ses­ti tai sijain­nil­li­ses­ti parem­pia), niin mikä on perus­te, jol­la itse vuo­kran­sa mak­sa­maan pys­ty­vät nii­hin kau­pun­gin asun­toi­hin vali­taan? Jos taas vuo­krat ovat samaa luok­kaa kuin yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la, mihin sitä kun­taa täs­sä tarvitaan? 

    Muis­ta­pa se kes­kus­te­lu niuk­ko­jen hyö­dyk­kei­den jaka­mi­ses­ta. Kau­pun­gin vuo­kra-asun­not ovat juu­ri yksi täl­lai­nen. Jos sii­tä perus­tees­ta luo­vu­taan, että ne vara­taan vain ja ainoas­taan niil­le, joil­la ei muu­ten oli­si edes kat­toa pään pääl­lä, niin eikö oikeu­den­mu­kai­nen tapa jakaa ne ole sil­loin huu­to­kaup­paa­mi­nen, mikä taas joh­taa sii­hen, että nii­den vuo­krat aset­tu­vat samal­le tasol­le kuin yksityistenkin?

  26. tpyy­luo­ma:

    Mut­ta eril­lais­ten kun­nal­le kal­lii­den eri­tyis­ryh­mien kulut kyl­lä pitäi­si siir­tää val­tion mak­set­ta­vak­si. Tämä tar­vit­tai­siin jo sik­si­kin että van­huk­set ja vam­mai­set voi muut­taa, se ettei se käy­tän­nös­sä usein onnis­tu on jo jokusen ker­ran todet­tu perus­ta­lain vastaiseksi.

    Tuo perus­tus­lain vas­tai­nen tilan­ne, jos­sa van­huk­set ja vam­mai­set eivät voi vapaas­ti vali­ta koti­kun­taan­sa, on kor­jat­tu vuo­den 2011 alusta.

    Lain­sää­dän­töä on muu­tet­tu siten, että van­hus tai vam­mai­nen voi muut­taa uuteen kun­taan joka lähet­tää las­kun edel­li­seen koti­kun­taan. Lai­naus hal­li­tuk­sen esityksestä:

    Uusi koti­kun­ta vas­tai­si pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­ses­tä, mut­ta aiem­pi koti­kun­ta vas­tai­si pal­ve­luis­ta ja nii­den vält­tä­mät­tö­mis­tä lii­tän­näis­pal­ve­luis­ta aiheu­tu­vis­ta kus­tan­nuk­sis­ta uudel­le koti­kun­nal­le niin kau­an kuin hen­ki­lö on näi­den pal­ve­lu­jen pii­ris­sä, jol­lei­vät kun­nat kes­ke­nään toi­sin sovi. ”

    Täs­sä uudes­ta lais­ta voi seu­ra­ta aika­moi­nen lisä­ra­si­tus maa­seu­dun muut­to­tap­pio­aluei­den köy­hil­le kun­nil­le, kun van­huk­set muut­ta­vat las­ten­sa koti­paik­ka­kun­nil­le ruuh­ka-Suo­meen, jos­sa hoi­va­pal­ve­lut ovat kal­liim­pia toteut­taa ja van­has­ta koti­kun­nas­ta vähe­ne­vät van­hus­ten­hoi­don työpaikat.

    Link­ki edus­kun­nan sivuille:
    http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE+101/2010

  27. pek­ka, katos vaan, men­nyt mul­ta ohi. Asia ei ole henk.koht. ole ollut akuut­ti. Hyvä että on kor­jat­tu, mut­ta tuo on kyl­lä kun­nil­le hankala.

  28. Lain­sää­dän­töä on muu­tet­tu siten, että van­hus tai vam­mai­nen voi muut­taa uuteen kun­taan joka lähet­tää las­kun edel­li­seen koti­kun­taan. Lai­naus hal­li­tuk­sen esityksestä:”

    Van­hus tai vam­mai­nen voi muut­taa mikä­li uudel­ta paik­ka­kun­nal­ta löy­tyy hoi­to­paik­ko­ja ja kun­nat pää­se­vät yksi­mie­li­syy­ten kuluis­ta eli tuo muut­to-oikeus on var­sin teoreettinen

  29. Esi­mer­kik­si kou­lu­jen ryh­mä­ko­ko­ja ei todel­la­kaan pidä alkaa sää­te­le­mään Helsingistä.”

    Nyt­ki pyri­tään mak­si­miin aina kun on mah­dol­lis­ta mut­ta syr­jä­seu­duil­la lap­sien vähäi­syy­den vuok­si on toki pie­nem­piä luok­kia ja näin oli­si val­tio­joh­toi­ses­sa koulujärjestelmässäkin.

    Ei luok­ka­ko­ko mikään suu­ri lisä­ar­von tuot­ta­ja ole, kou­lun vai­ku­tus on 5 % oppi­laan menestyksessä.

    Mitä tulee ter­vey­den­hoi­toon niin ei ole väliä onko ter­vy­den­hoi­to kun­nal­li­nen vai valtiollinen.
    Nyt itse asias­sa pik­ku­kun­nis­ta on vai­kea pääs­tä eri­kois­sai­raan­hoi­toon, kos­ka muu­ta­ma vaka­va sai­raus kaa­taa kun­nan talouden

  30. Amae: “Ei enää mitään yli­mää­räis­tä hal­lin­to­ta­soa ja kau­pun­ki­seu­tu­kas­saa! Sil­le­kin tar­vit­tai­siin joh­to ja toteu­tus­hen­ki­lö­kun­ta = lisää byro­kra­ti­aa entis­ten päälle.”

    Ja siis nykyi­ses­sä yhteis­työ­vii­da­kos­sa kun­tayh­ty­mi­neen, isän­tä­kun­ti­neen, yhteis­työ­so­pi­muk­si­neen, lii­ke­lai­tok­si­neen, osa­keyh­tiöi­neen, kil­pai­lu­tuk­si­neen jne. ei ole mitään byro­kra­ti­aa? Kyl­lä se “yli­mää­räi­nen” hal­lin­to­ta­so jär­keis­tä­si toi­min­to­ja perusteellisesti.
    Itse sel­vi­tin jos­kus noin 10 vuot­ta sit­ten Var­si­nais-Suo­men kun­tien välis­tä yhteis­työ­ver­kos­toa ja löy­sin 56 kun­nan välil­tä 933 yhteis­työ­muo­toa — ja mää­rä oli kas­va­nut 5 vuo­des­sa 13%. Tilan­ne oli hallinnassa?

  31. Met­ro­po­li­hal­lin­to pääkaupunkiseudulle,maakuntahallinto lan­del­le — sii­tä se lähtee…
    Näil­le kes­ki­te­tään mm. ter­veys- & sosi­aa­li­toi­mi. Kts. Ahve­nan­maa & Kainuu;-)

  32. Lii­an vanha:

    Van­hus tai vam­mai­nen voi muut­taa mikä­li uudel­ta paik­ka­kun­nal­ta löy­tyy hoi­to­paik­ko­ja ja kun­nat pää­se­vät yksi­mie­li­syy­ten kuluis­ta eli tuo muut­to-oikeus on var­sin teoreettinen.

    Kun­tien ei tar­vit­se pääs­tä yksi­mie­li­syy­teen kuluis­ta, uusi koti­kun­ta saa tar­jo­ta vas­taa­vat pal­ve­lut kuin van­huk­sel­la on van­has­sa kun­nas­sa ja las­ku läh­tee van­haan kuntaan.

  33. Lii­an vanha
    Ei luok­ka­ko­ko mikään suu­ri lisä­ar­von tuot­ta­ja ole

    Eli kai­ken jär­jen mukaan ei ole mitään miel­tä sää­tää sitä keskusjohtoisesti.

  34. Tämä oli tär­keä kir­joi­tus! Toi­vot­ta­vas­ti Hel­sin­gin päät­tä­jät niin vih­reis­sä kuin muis­sa­kin ryh­mis­sä ymmär­täi­si­vät tämän. Oikeas­taan kaik­ki ter­veys­hal­lin­non ja ‑talou­den asian­tun­ti­jat kan­nat­ta­vat sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den siir­tä­mis­tä pois kun­nil­ta (esim. tänään: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=24153). Kun­ta­päät­tä­jil­le sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den rahoi­tuk­sen ongel­mat tun­tu­vat ole­van kui­ten­kin aivan vie­ras asia, vaik­ka sote-pal­ve­lui­den rahoi­tus vas­taa noin puol­ta kun­tien menoista.

    Suu­re­na ongel­ma­na on, että täs­sä maas­sa teh­dään samaan aikaan sekä kun­ta­ra­ken­teen uudis­tus­ta että sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den raken­tei­den uudis­ta­mis­ta, mut­ta ne tapah­tu­vat toi­sis­taan eril­lään. Minus­ta on sel­vää, että kun­ta­ra­ken­teen uudis­ta­mi­nen mie­lek­kääl­lä taval­la ei ole mah­dol­lis­ta ennen kuin on pää­tet­ty sii­tä, miten sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut jär­jes­te­tään. Jos ja kun tule­vai­suu­des­sa nii­den jär­jes­tä­mis­vas­tuu siir­tyy pois kun­nil­ta, niin kun­tien roo­li muut­tuu var­sin pal­jon. Tämä oli­si syy­tä nyt huomioida.

  35. Lii­an vanha
    Ei luok­ka­ko­ko mikään suu­ri lisä­ar­von tuot­ta­ja ole

    Eli kai­ken jär­jen mukaan ei ole mitään miel­tä sää­tää sitä keskusjohtoisesti.”

    Luok­ka­ko­ko­ja mää­ri­tel­lään nyt­kin oppilaspohjan/kohtuullisen kou­lu­mat­kan pituu­den mukaan.

    Nyt kun­ta­ta­so voi lisä­tä kulu­ja teke­mäl­lä pie­niä luok­kia vaik­ka oppi­las­poh­ja riit­täi­si suurempiinkin.

    Luok­ka­koon päät­tä­mi­ses­tä kun­ta­sol­la ei syn­ny mitään lisä­ar­voa, kor­kein­taan lisä­ku­lu­ja ja byrokratiaa.

    Aivan hyvin sen voi teh­dä vir­ka­mies­kin vir­ka­työ­nä nor­maa­lil­la talonpoikaisjärjellä.
    Ei kes­ki­tet­ty hal­lin­to tar­koi­ta ‚ettei alu­eel­li­sel­la orga­ni­saa­tiol­la oli­si har­kin­ta­val­ta yksityiskohdissa

  36. Kun­tien ei tar­vit­se pääs­tä yksi­mie­li­syy­teen kuluis­ta, uusi koti­kun­ta saa tar­jo­ta vas­taa­vat pal­ve­lut kuin van­huk­sel­la on van­has­sa kun­nas­sa ja las­ku läh­tee van­haan kuntaan.”

    Enpä usko, että toi­mii noin. Ei toi­nen orga­ni­saa­tio voi vapaas­ti las­kut­taa mitä tahansa.
    Ja toi­sek­si ei vie­ras­paik­ka­kun­ta­lai­nen voi men­nä ohi oman kun­nan asuk­kaan jonossa.
    Jonos­sa voi jou­tua ole­maan vuosikauisia.

    Käy­tän­nös­sä näi­tä ongel­mia ei ole rat­kais­tu tuo muut­to-oikeus on edel­leen teoreettinen.

    1. Enpä usko, että toi­mii noin. Ei toi­nen orga­ni­saa­tio voi vapaas­ti las­kut­taa mitä tahansa.

      Näin se nyt vain on. Mi9näkään en kyl­lä usko, että tämä toi­mii, mut­ta se on koko­naan eri asia.
      Tulee muu­ten kovia rii­to­ja sii­tä, muut­ti­ko mum­mo kau­pun­kiin ennen sai­ras­tu­mis­taan vai vas­ta sen jälkeen.

  37. Mik­si ihmees­sä kai­kil­la pitäi­si olla yhte­ne­väi­nen pal­ve­lu­ta­so? Kun­tien pitäi­si antaa päät­tää mah­dol­li­sim­man mones­ta asias­ta itse. Esi­mer­kik­si kou­lu­jen ryh­mä­ko­ko­ja ei todel­la­kaan pidä alkaa sää­te­le­mään Helsingistä.”

    Mik­si jos­sain pitäi­si pääs­tä hoi­toon sama­na päi­vä­nä ja toi­ses­sa kol­mes­sa kuukaudessa ?
    Aivan tur­haa resurs­sien haas­kaus­ta miet­tiä sama asia 400 kertaan.

    Ongel­mak­si nois­sa seka­vis­sa pal­ve­lu­ta­sois­sa tulee seu­ran­ta eli jokain­ne kun­ta jou­tuu raken­ta­maan omat pro­ses­sin­sa ja mit­taus­me­netl­män­sä ja tar­vitt­va tie­to­tek­niik­ka mak­saa todel­la paljon.
    Se näkyy jo ter­vy­den­hoi­dos­sa, jos­sa jo 1/4 hen­ki­lös­tös­tä työs­ken­te­lee IT-sektorilla.
    Jos Suo­mi halu­aa olla Suo­mi oy niin hal­lin­to on keskitettyä.
    Tie­tys­ti Suo­mi voi olla myös 400 ruh­ti­nas­kun­taa jol­la on 400-ker­tai­set hal­lin­to­ku­lut oy Suo­mi ab verrattuna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.