Miten toimisi asuntopolitiikkaa, jota ei olisi ollenkaan? Markkinat ratkaisisivat, kuka minnekin asettuu asumaan.
Näin ei voitu tehdä 1960-luvulla, koska raju asuntopula olisi johtanut kohtuuttomuuksiin. Jos välttämättömyyshyödykkeistä on niukkuutta, niitä ei voi jakaa pelkästään maksukyvyn suhteessa. Asiaa voi harjoitella kuvitteellisella esimerkillä tappavasta tauti, johon on olemassa parantava lääke, mutta lääkettä ei ole onnistuttu valmistamaan ajoissa tarpeeksi. Kuvitelkaamme, että ilman lääkettä kuolee varmasti ja kaksi pilleriä säästää varmasti, mutta yksi säästää vain 95 prosentin todennäköisyydellä. Pillereitä on vain yksi/nenä. Miten ne pitäisi jakaa: yksi jokaisella vai huutokaupan perusteella, rikkaille kaksi ja köyhille ei yhtään?
Tämä määrällinen argumentti ei enää päde. Jonkinlainen tönö löytyisi jokaiselle jostain, vaikka mitään muuta asuntopolitiikkaa ei olisi kuin että kaikille turvattaisiin vaatimaton perusturva, jonka turvin pitää hankkia myös seinät ympärilleen.
Vapaat markkinat johtaisivat pikaisesti väestön erotteluun maksukyvyn mukaan. Köyhät asutettaisiin huonoille alueilla ja kun huonot loppuvat, yleensä vain kauas ja rikkaat valtaisivat parhaat.
Rikkaitten ghettoja meillä jo on, joten siinä ei olisi mitään uutta. Muodostuisi myös kaupunginosia, joissa on pelkkiä köyhiä ja moniongelmaisia, suomeksi slummeja. Näitä on jo nyt metropolialueen laidoilla, Mari Vaattovaaran mukaan pahimmat löytyvät Riihimäeltä. Riihimäen ongelma-alueet eivät johdu sosiaalisesta asuntotuotannosta vaan siitä, että siellä markkinahinta on vain kovin matala.
Siitä, onko hyvä eristää huono-osaiset omiin slummeihinsa, ei voi sanoa mitään aukotonta. Tästä voi olla aidosti eri mieltä ja juuri näistä erimielisyyksistä on politiikka rakennettu. Jos asiat olisivat yksiselitteisiä, politiikkaa ei tarvita.
Minä pidän toivottomien slummien syntymistä hyvin epätoivottavana. Jos ihmiset koostuisivat vain aikuisista, voisi ajatella, että olkoot siellä toistensa kanssa, mutta lasten osalta joidenkin tuomitseminen loputtomaan köyhyyteen vain siksi, että ovat syntyneet väärään osoitteeseen, olisi julmaa minkä lisäksi se tulisi kalliiksi.
Se nimittäin tiedetään kansainvälisistä kokemuksista, että jos köyhien ympärillä on pelkkiä köyhiä – ja köyhyyteen liittyviä ongelmia – köyhien lapsilla ei ole tietä ulos köyhyydestä. Sosiologit ovat varsin yksimielisiä siitä, että slummien synnyttäminen on kallis yhteiskuntapoliittinen virhe. Niissä maissa, joissa ei ole harjoitettu mitään asuntopolitiikkaa – mitä moni kommentoija on suositellut Suomeenkin – on synnytetty alueita, joille poliisikaan ei uskalla mennä.
Vaikka ihan näin pitkälle ei ajauduttaisi, maasta tulee hyvin ikävä, jos eri sosiaaliluokat asettuisivat asumaan eri kaupunginosiin kehittämään viholliskuvia toisistaan – siis vähän niin kuin oli Pitkänsillan toisella ja toisella puolella aiemmin.
Helsinki on poliittisella päätöksellä rikkonut tätä asuinalueiden segregoitumista maksukyvyn mukaan suosimalla pienituloisia (Kaupungin vuokratalot) ja keskituloisia lapsiperheitä (HITAS). Näistä veronmaksajien kokonaistuki HITAS-asukkaille on selvästi suurempaa kuin se tuki, joka halpojen vuokrien muodossa suuntautuu kaupungin vuokratalojen asukkaille. Muut tuet ovat sitten eri asia.
Ilman Helsingin harjoittamaa pieni- ja keskituloisia suosivaa asuntopolitiikkaa Helsingin seutu olisi kovin erilainen. K
Kuntien välinen kilpailu tekee pienituloisten suosimisen hyvin vaikeaksi ja pakottaa jokaisen kunnan erikseen työntämään köyhiä naapurikuntiin ja antamaan varakkaille etuoikeuksia.
Olen sitä mieltä, että Helsingin on järkevää Espoon ja Sipoon tuottamassa kilpailutilanteessa vähän höllätä periaatteistaan ja suosia aiottua enemmän rikkaimpia rantojen asuttamisessa. Se on parempi vaihtoehto kuin heikentää opetuksen tasoa kouluissa, jättää kadut kuoppaisiksi, vanhuksen huonolle hoidolle ja lumet auraamatta. Tähän suuntaan on myös paljon edetty. Tästä johtopäätöksestä olen Halla-ahon kanssa samaa mieltä, mutta olen täysin erimieltä siitä, onko tällainen köyhien syrjintään pakottava asiantila hyvä.
Halla-ahon mielestä – näin hänen sanansa tulkitsin – kuntien välinen kilpailu on hyväksi, eikä sitä saa mitenkään – ei edes yhteisellä seutuhallinnolla – lieventää. Hän ei asettanut mitään lievennyksiä kantaansa. Yritin tarjota hänelle mahdollisuutta loiventaa sanomaansa ja tarjoan edelleen. Jos ei kannata mitään rajoituksia kuntien väliseen kilpailuun periaatteella rikkaat sisään jha köyhät ulos, on vastuussa kaikista tuon kilpailun haittapuolista.
Kilpailun nitistämisestä on yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä, vaikka kilpailusta itsestään seuraa aina myös osaoptimointia ja siten myös suoranaista haittaa.
Kaiken järjen mukaan myös kännyköiden kehittely olisi tehokkainta yhdessä valtavassa yhtiössä, eikä useammassa keskenään yhtäaikaa pyörää keksivissä yhtiöissä. Mutta näin ei vain ole.
Syltty. Kilpailua voi rajoittaa monella tavalla. Painissa sitä on esimerkiksi rajoitettu säännöllä “ei saa purra”. Minusta tästä kilpailurajoituksesta on pelkästään hyötyä. Samanlaisia kilpailunrajoituksia tarvittaisiin kuntien väliseen kilpailuun.
Osmo: Kirjoitat “…veronmaksajien kokonaistuki HITAS-asukkaille on selvästi suurempaa kuin se tuki, joka halpojen vuokrien muodossa suuntautuu kaupungin vuokratalojen asukkaille”
Mitä veronmaksajien tukea Hitas asuja saa. Tontit ovat kaupungin vuokratontteja, eikä tonttivuokria subventoida mitenkään. Asukas päinvastoin tuo vuokratuloa Helsingille. Itse talo on normaalin gryndauksen/urakoinnin kautta tehty, vain myyntihinnalle on asetettu katto. Ei siinäkään verovaroja käytetä, sillä ei rakentamista tueta mitenkään.
No niin, nyt oli laadukkaampi avaus. Erityisesti tuo lapsi-argumentti on selkeästi parempi, kuin Hitle…tai siis sosiaalidarwinismikortin hätäinen vilautus.
Kiintoisaa olisi pyöritellä lisää sitä, miten voitaisiin tukea hyödyllistä kuntien kilpailua (kustannustehokkaampaa hallintoa ja palvelutuotantoa) ja estää vahingollista (haitallista valikoitumista).
Mutta mitähän ihmettä tämä asuntopolitiikassa tarkoittaisi? Valtionosuusjärjestelmään jotain asuntopolitiikkakomponettia? Tai nettomuuttokomponettia? Kaikkien asumisen ja rakentamisen tukien muuttamista valtakunnalliseksi?
Huonoja ja epäkäytännöllisiä ratkaisuja.
Espoo, Vantaa, Helsinki ja Kauniainen muodostavat yhden uuden kunnan, sitten sen ulkopuoliset nykyiset maakunnat kukin yhden. Voisi asuntopolitiikassakin tepsiä.
Enemmän hyödyllisiä eli asumistarpeista eikä nollasummapeleistä lähteviä vaihtoehtoja sekä kuntien sisällä että niiden välillä.
soininvaara:“Asiaa voi harjoitella kuvitteellisella esimerkillä tappavasta tauti, johon on olemassa parantava lääke, mutta lääkettä ei ole onnistuttu valmistamaan ajoissa tarpeeksi. Kuvitelkaamme, että ilman lääkettä kuolee varmasti ja kaksi pilleriä säästää varmasti, mutta yksi säästää vain 95 prosentin todennäköisyydellä. Pillereitä on vain yksi/nenä. Miten ne pitäisi jakaa: yksi jokaisella vai huutokaupan perusteella, rikkaille kaksi ja köyhille ei yhtään?
VASTAUS:
rikkaat maksavat lääkkeen ja köyhät eivät,joten rikkaat maksavat 2pilleristä ja loput köyhille. Jos kukaan ei maksa lääkkeitä, ei ole pillereitä.
Se lääkeyhtiö tarvitsee rahaa pillereihin ja kemistit palkkaa ja ilman rahaa ei ole pillereitä.
Onko tätä vaikea ymmärtää?
(lainattu lentäjältä hiukan sanoja muuttaen)
vaikka kannattaisikin rajoittamatonta kilpailua kuntien välilla ja kesken, on silti kerrottava miksi juuri nykyiset kuntarajat johtavat parhaaseen mahdolliseen kilpailuun ja tulokseen.
Nykyiset kuntarajat ovat historiallisten sattumien ja kompromissien tuloksia. rajoja ei ole suunniteltu optimaalisiksi kilpailun kannalta.
Ehkäpä olisi parempaa luoda jokaisesta korttelista oma kuntansa. Kilpailu ja siten myäs lähidemokratia toimisiuvat paljon paremmin — kilpailuhan on tehokkainta kun markkinoilla on paljon toimijoita. Vai olisikohan asunto-osakeyhtiö sittenkin paras koko kunnnalle?
Jos kannatta kilpailua ja vastustaa seutuhallintoa, on siis joko älyllisesti laiska tai epärehellinen.
Eikö nyt kuitenkin ole parempi, että ihmiset voivat kilpailuttaa kuntia, eikä pelkästään niin, että kunnat voivat yhä niukkenevalla palvelutarjonnallaan kilpailuttaa palvelukysynnän muodostavia ihmisiä.
Edellisessä ketjussahan kuvattiin hauskasti sellaista stadilaista
lähiötä, jossa oli rotukiintiöt. Joka rapussa oli aina yksi romani,
pari ruskia ja somalilauma. Jos ei oikean rotuista löydy, niin asunto
pidetään tyhjillään.
Tätä pitää verrata nimenomaan Katajanokan uuteen osaan, jossa
säännönmukaisesti onnistutaan häätämään kaikki epämiellyttävä aines
pois. Siellä oli viisi vuotta sitten esimerkiksi suuria
somaliperheitä, joiden aiheuttamat melu- ja hajuhaitat häiritsivät jo
satunnaistakin talossa kävijää. Nyt ei ole yhtään. Alueella asui
paljon myös ihan suomalaisia juoppoja, jotka viettivät remuisia
juominkeja niissä nokan itäpuolen pusikoissa. Nekin on kaikki
kadonneet.
Ainut syy on tietysti se, että alueella asuu niin paljon kunnallisia
päättäjiä, että ne pystyvät tiskin ali vaikuttamaan asukasvalintoihin.
Ongelma ratkaistaisiin jakamalla Helsinki pienempiin kuntiin, joissa
alueen päättäjät asuisivat aina itse aiheuttamiensa ongelmien
keskellä. Tai ratkaisu voisi olla sellanen, että äänestää voi vain
oman äänestysalueen asukkaita. Tai vielä mieluummin sellanen, että
olisi kaksi ääntä, toinen paikalliselle, toinen Halla-aholle.
Katajanokan ala-asteella aloittavista 20 % on ulkomaalaistaustaista. Olisi enemmänkin, mutta moni ulkomaalaistaustainen hakeutuu muihin kouluihin.
Helsingin väestöpolitiikka on niin epäonnistunutta, että olkoon sille vastavoimana vapaa asuntopolitiikka. Keskituloinen tai rikas perhe ei anna legimiteettiä nykyiselle väestöpolitiikalle, ja muuttaa siten pois Helsingistä (white flight).
TommiK:
Helsingin vanha asuntokanta on täysin markkinaehtoista. Kaikki nämä hintasääntelytoimet koskevcat pientä uustuotannon määrää.
Osmo: “Kuntien välinen kilpailu tekee pienituloisten suosimisen hyvin vaikeaksi ja pakottaa jokaisen kunnan erikseen työntämään köyhiä naapurikuntiin ja antamaan varakkaille etuoikeuksia.”
Näin ei välttämättä ole. Kyseessä ei ole nollasummapeli, varakkaiden “etuoikeudet” eivät välttämättä ole varattomilta pois.
On turhan rajua yksinkertaistamista olettaa, että (esim.) kalliit rantatontit rikkaille jotenkin työntäisivät joitakin naapurikuntiin. Tietysti jos kunnalla on vain se yksi tontti, ja se myydään rikkaalle kovaan hintaan, köyhä ei siihen pääse käsiksi, mutta useimmilla kunnilla on enemmän tontteja.
Ja varakkaiden(kin) verorahoja tarvitaan hoitamaan varattomien ongelmia.
Helsinki antaa rantatontit rikkaimmille, mistä erityisesti rikkaat ovat pahoittaneet mielensä, koska eivät saakaan tonttia asevelihintaan.
Vähän mallia lähiörakentamisen tehokkuudesta maailman vapaimmasta kolkasta (jossa tosin Mäkkärin keskituntipalkka on alle kahden euron).
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e3/Harbour_of_Aberdeen.jpg/800px-Harbour_of_Aberdeen.jpg
Helsingissä on tonttipula Hong Hongin luokkaa, jos ei pahempi, mutta kerrosmäärä keskimäärin neljä. Tämä oli arvaus. Ei ihme, että asuntoja ei riitä sen paremmin köyhille kuin rikkaille. Nyt porukka joutuu Vantaalle tai kauemmas sen sijaan, että saisivat asua keskustan liepeillä mehiläiskennoissaan. Erityisesti lapsettomat kiittäisivät.
Ja miten komea olisikaan Helsingin siluetti mereltä …
(Sitä olen kyllä ihmetellyt, että mitä sitten kun syttyy tulipalo. Noissa kun ei käsittääkseni ole keskuslämmitystä, mikä saa kylmästä hermostuneen porukan virittelemään jopa avotulia.)
Viitsitkö Osmo vääntää rautalangasta, miksi keskituloisten asumista pitää tukea? Jos Jätkäsaareen rakennetaan HITAS-asuntoja keskituloisille, siitä ei ole mitään hyötyä Itä-Helsingin slummiutumisen estämisessä, eikä siitä ole mitään hyötyä Jätkäsaareen muuttaville rikkaille.
Niille onnekkaille keskituloisille, jotka Jätkäsaareen pääsevät, siitä on toki hyötyä. Mutta vastaavasti siitä on haittaa kaikille niille keskituloisille, jotka lystin maksavat. Jos tontit myytäisiin markkinahintaan, voitaisiin kerätä keskituloisilta vähemmän veroja, ja hyödyt jakautuisivat tasapuolisesti.
Järjestelmän hyöty keskiluokalle on yhtä näennäinen kuin asuntolainakorkojen verovähennysoikeus. Annetaan keskituloisille vähän rahaa, ja otetaan sama raha sitten toisesta taskusta. HITAS-järjestelmä ei tosin ole edes nollasummapeliä, koska se johtaa erilaisiin markkinavääristymiin. Pariskunnan, joka on joskus lapsiperheenä ostanut 100 neliön asunnon Katajanokalta, ei kannata muuttaa lasten kotoa muuttamisen jälkeen pienempään, koska asunnosta saatavasta rahasta ei jää mitään käteen ostettaessa markkinahintainen pienempi asunto. Ellei sitten onnistu myymään sitä 50 000 euron sohvaa samalla.
Tästä voi olla samaa mieltä, jos kohta en ole ihan vakuuttunut siitä, että HITAS oikeasti suosii keskituloisia, tai ketään muutakaan. Hintasäännöstely yleensä synnyttää joko pimeät markkinat tai hyydyttää muuten markkinan.
Olen asunut vuokratalossa Helsingissä noin puoli vuotta, ja voin sanoa, että en ole ihan kartalla myöskään siitä, mitä “suosiminen” tässä yhteydessä oikeastaan tarkoittaakaan. Kyseinen talo ei ollut edes varsinaisesti pienituloisille, vaikka siellä joku omaisuusrajoitus olikin, enkä sellaiseen rotankoloon menisi asumaan enää ikinä. Rappukäytävää sotkettiin, naapurit tappelivat, piha oli siivottomassa kunnossa (en edes viitsi kertoa mitä kaikkea siellä rappukäytävän edustalla lojui), lastenrattaat rikottiin kahdesti pyöräsuojassa, juoppoja löytyi nukkumasta kuivaushuoneesta jne, aivan tavan takaa. Vajaan puolen vuoden aikana näin tällaisia häiriöitä enemmän kuin olen Tampereella kohdannut koko elämäni aikana yhdessäkään asuttamassani asunnossa, mukaanlukien opiskelijasolu, jossa asuin sentään kaksi ja puoli vuotta, kun opiskelin.
Mikä tämän pointti on, on seuraava: sosiaalinen sekoittaminen tasaa kyllä osan asumisen demografian ulkoisvaikutuksista. Tämäkin vuokratalo oli keskellä muutoin vähän erimoisen sosioekonomisen rakenteen omaavaa Herttoniemenrantaa. Mutta se ei tasaa niitä kuitenkaan ihan niin hyvin kuin voisi tästä Osmon argumentista kuvitella. Kysymys kuuluukin, minkä verran se tekee sitä, ja missä on tehokas piste. Jossain kohtaa tasaamisessa mennään liian pitkälle.
“Minä pidän toivottomien slummien syntymistä hyvin epätoivottavana. Jos ihmiset koostuisivat vain aikuisista, voisi ajatella, että olkoot siellä toistensa kanssa, mutta lasten osalta joidenkin tuomitseminen loputtomaan köyhyyteen vain siksi,
”
New York on esimerkki mitä tapahtuu kun syntyy suuria slummeja ja suuria taloudellisesti eriarvoisia alueita ja ihmisjoukkoja.
New York kasvoi maahanmuuton/maaltamuuton yhteydessä ja kun ehkäisyäkään ei tunnettu niin väkimäärä moninkertaistui nopeasti. Väestö oli monikansallista ja pyrki asumaan omilla alueillaan .
Ohjaamaton rakentaminen johti slummeihin ja rikkaiden parempiin alueisiin.
Slummit kasvattivat kovapintaisia rikollisia , jotka lopulta ottivat vallan kaupungissa ja murhien ja rikosten määrä kasvoi taivaisiin.
Poliisi ja muut viranomaiset olivat korruptoituneita tai ainakin heidän esimiehensä olivat eikä rivipoliisi uskaltanut/halunnut selvittää rikoksia.
Rikollisuuus lähti laskuun kun slummeja alettiin purkaa. Mustille, latinoille ym muille vähemmistöille taattiin mahdollisuus koulutukseen ja väylä työelämään.
Syntyvyyden säännöstelyn , vapaan abortin ym tuloksena potentiaaliset rikolliset jäivät syntymättä.
“Vähän mallia lähiörakentamisen tehokkuudesta maailman vapaimmasta kolkasta (jossa tosin Mäkkärin keskituntipalkka on alle kahden euron). ”
Honkkari ei ole kovin hyvä esimerkki, sillä maasto ja emo-Kiina rajoittavat rakennuskelpoista maata .
Sydney voisi olla parempi esimerkki Suomelle, 5 miljoona ihmsitä asuu pääosin omakotitaloissa, kun maa-alasta ei ole puutetta.
“rikkaat maksavat lääkkeen ja köyhät eivät,joten rikkaat maksavat 2pilleristä ja loput köyhille. Jos kukaan ei maksa lääkkeitä, ei ole pillereitä.
Se lääkeyhtiö tarvitsee rahaa pillereihin ja kemistit palkkaa ja ilman rahaa ei ole pillereitä.
Onko tätä vaikea ymmärtää?”
Kävisi varmaa kuin Tunisiassa tai Egyptissä. Kun näissä maissa ravinnon hinta nousi niin , että köyhillä ei ollut niihin varaa niin köyhät ryhtyivät kapinaan ja raha alkoi menettää merkityksensä.
Hiukan ihmetyttää puhe kuntien kilpailusta, näyttää että ainakin osa mieltää sen olevan samanlaista kuin yritysten välinen kilpailu. Kunnat ja yritykset ovat kuitenkin aika erilaisia olioita. Onko kellään tiedossa että eroja ja yhtäläisyyksiä olisi joku pohtinut oikein ajan kanssa?
Periaatteessa tontin vuokra on 20% pienempi kuin markkinahinta, tuolla sen voi laskea. Ei sinänsä että hyvää aikaa ennen HITASia kaupungin vuokraamin tonttien vuokrat olisivat markkinavuokraa lähelläkään.
Hitastonttien alennus on PALJON isompi kuin 20 %. Jos vuokra huutokaupattaisiin ilman hintasäännöstelyä, maanvuokraksi tulisi paljon enemmän kuin HITAS-vuokra + 25%.
KariS:
“Mitä veronmaksajien tukea Hitas asuja saa. Tontit ovat kaupungin vuokratontteja, eikä tonttivuokria subventoida mitenkään.”
Minä olen antanut itselleni ymmärtää, että HITAS-tonttien vuokrat ovat markkinavuokria alempia. Tämä ilmenee myös virallislähteistä: ks. esim. Helsingin kaupunginvaltuuston pöytäkirja 11/2010. Alennus totta kai vaihtelee sekä tontinvuokrasopimuksen solmimisen hetkellä että ajan kuluessa.
Pyydänkin sinua KariS vahvistamaan väitteesi jollain tutkimuksella tai muulla luotettavalla tavalla, ettei HITAS-asukas saa mitään julkista tukea, suoraa tai välillistä, ja erityisti näin tontinvuokran näkökulmasta. Kiitos jo etukäteen.
Osmo:
Tottakai voi! Miksi parempi vaihtoehto olis jakaa ne niille ryhmille joita poliitikot haluaa suosia?
Ei asunnot nyt sellaisia oo, etteikö niitä vois tehdä lisää tai sellaisia, että rikkaat hamstraa niitä hirmuisen määrän omaan käyttöön ja jättää köyhät palelemaan ulos.
Minä oon suht varma, että vapaat markkinat johtaa siihen, että väestö erottuu maksuhalukkuuden mukaan niin, että ne jotka ei halua maksaa asuu halvoissa asunnoissa ja rikkaat kalliissa asunnoissa.
Jos haluat väittää, että alueellinen segregaatio voimistuisi verrattuna nykyiseen Helsingin harjoittamaan asuntopolitiikkaan, niin todisteet tiskiin ja tähän ei sitten käy Rion slummit.
Vai olisko sittenkin kyse siitä, että sinua ei niin kiinnosta segregaation vastustaminen ja enemmän kulutuserojen tasaaminen, kuten annoit ymmärtää siinä postauksessa missä pidit pahana, että yhden alueen sisällä köyhemmät sijoittuvat halvemmille tonteille ja rikkaat kalliimmille?
Ei, jos määrittelet köyhyyden pienituloisuutena tai matalana nettovarallisuutena. Ongelma on ne asiat jotka usein aiheuttavat pienituloisuutta. Alue jolla on paljon pienituloisia, mutta jonka pienituloisuus johtuu muista kuin pienituloisuudelle altistavista ongelmista ei ole huono.
“Honkkari ei ole kovin hyvä esimerkki, sillä maasto ja emo-Kiina rajoittavat rakennuskelpoista maata .”
Eli ihan samat ongelmat kuin Helsingissä. Kiinan tilalla vain on Vantaa ja Espoo. Sipoo sentään saatiin ruotuun. Vuorten tilalla tietysti viheralueet ja ne naurettavan matalat talot. Kun ensi kerran saapuu Helsinkiin lentäen, luulee ja niin pois päin … Meri on Hesassakin meri.
Miksi Hesaan tai Suomeen ei saada korkeita taloja? Pidetäänkö taloudellista riskiä liian suurena? Ovatko virkamiehet ja poliitikot konservatiiveja tai nynnyjä? Vai onko kyse todellakin palomääräyksistä, kuten joku virkamies jutusteli?
Jos näin niin ainakin Kaupuninvaltuusto sinä mukaan lukien kuvittelee päättäneensä jotain ihan muuta, tai niin minä tuota luen:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2010/Halke_2010-06–16_Kvsto_11_El/E5DA7A80-9311–4B0E-BCAC-51F2DFDD92AD/Perusteet_112011_alkaen_valmistuvien_Hitas-yhtioid.html
tpyyluoma,
Säätelemättömän tontin vuokraushinta on sekin alle torihintojen. Tämä on ongelma, koska siinä rakennusliike panee voiton liiveihinsä.
Mutta onko siitä sosiaalisen asuntotuotannon hajauttamisesta pitkin kaupunkia oikeasti apua niiden köyhien näkymiin, vai olisiko nekin rahat käytettävissä tehokkaammin jollain toisella tavalla?
Parhaitenhan työelämästä syrjäytymistä ehkäisisivät todennäköisesti ne Osmonkin usein esiin tuomat marginaaliverojen ja verokiilan muokkaukset, mutta nämä keinot eivät ole kunnallistasolla käytössä.
Helsingissä tonttien vuokrilla ei ole markkinahintaa, kun ainoa vuokraaja on Helsingin Kaupunki. Muut ei pitkäaikaisia maanvuokrasopimuksia asuintonteista tee.
Tonttien vuokra taas määritellään laskennallisesti kunkin ajankohdan tonttien “käyvän” myyntihinnan perusteella. Kun kaupunki on niidenkin osalla suurin yksittäinen myyjä, niin se määräävää markkina-asemaa hyväksi käyttäen voi käytännössä vedättää hintaa mihin tahtoo. Ja tahto on ollut aina korkeammalle ja korkeammalle. Niinpä tontivuokratkin ovat kohonneet. Helsingin päättäjät ovat tehneet lyhytnäköistä budjettipolitiikkaa asuntopolitiikan sijaan. Maksimoineet kiinteistöviraston tuottoa, eivätkä kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytyksiä.
Tuon budjettipolitiikan teko on kuitenkin kuin huume, se johtaa riippuvuuteen. Kun ne keskituloiset hyvät veronmaksajaperheet kaikkoavat kalliita asuntoja kehyskuntiin, Helsinki tulee entistä riippuvaisemmaksi muista kuin suorista verotuloista; Tonttien myynnistä ja vuokrauksesta, Helenin tuotoista, vesilaitoksen tuotoista jne. Päättäjät korottavat Kiinteistöviraston tuottotavoitteita ja tulostavoitteelliset virkamiehet tekevät kaikkensa tonttien hinnan ja vuokrien hilaamiseksi ylös.
Sellaista on asuntopolitiikka Osmo Soininvaaran Helsingissä.
KarS
Markkinavuokra on se, joka syntyy huutokaupan perusteella.
Liian vanhalle:
“Kävisi varmaa kuin Tunisiassa tai Egyptissä. Kun näissä maissa ravinnon hinta nousi niin , että köyhillä ei ollut niihin varaa niin köyhät ryhtyivät kapinaan ja raha alkoi menettää merkityksensä.”
Tunisiassa ja Egyptissä köyhiä on 40% kaikista. Ruuan hinta nousi ja rikkaiden maksamat verot eivät enää riitä ruokatukiin.
Halla-aho yritti sanoa puheessaan, että me emme saa viedä tilannetta siihen, että Helsingistä karkoitetaan veroja maksava keskiluokka, koska sen jälkeen Helsingin verotulot putoavat niin, että ei ole varaa rakentaa köyhille asuntoja.
Kerta kaikkiaan: maksajaa on pakko sietää, vaikka siitä ei pitäisikään.
Lentäjä,
Halla-aho ei sanonut noin. Hän sanoi, että on hyvä, että säännöt pakottavat kunnat kilpailemaan hyvistä veronmaksajista.
Rikollisuuden laskun suuri selittäjä New Yorkissa on varmasti tehostunut poliisityö ja ankarammat rangaistukset. Kerrotko, millä tavalla koulutus- ja etenkin työmahdollisuudet parantuivat vähemmistöjen osalta. Hypoteesi abortin laillistamisen vaikutuksesta rikollisuusasteeseen on täyttä huuhaata mm. siksi että se ei vaikuttanut syntyvyyteen juuri lainkaan. Yhtä hyvin voisi väittää, että abortin laillistaminen lisäsi rikollisuutta, koska laillistamisen jälkeinen ensimmäinen sukupolvi aiheutti New Yorkin historian pahimman rikollisuusaallon.
Slummien purkamisella kai tarkoitetaan sitä, että näille asuinalueille muuttaa varakkaampaa, lähinnä valkoista väestöä, ja asumisen hinnan kohoaminen ajaa köyhemmän väestön pois (gentrification). Mustien osuus New Yorkin väestöstä on jatkuvassa laskusuunnassa.
Tähän varmaan ehdittiin tarttua. 500000 rikasta ja 500000 köyhää sekä 1000000 pilleriä. Vapaa kilpailu johtaa tilanteeseen, jossa 500000 köyhää kuolee varmasti. Järkevämpi selviäisi 50000 kuolleella. Jos oletetaan, että jokaisen henki on saman arvoinen.
Miksi ihmeessä?
Jätkäsaaressa, ulkomuistista, HITAS-vuokra on laskettu reilun 800 euron kerrosneliöhinnasta joka implikoi sitten markkihinnaksi jotain toista tonnia. Ei toi kai nyt niin kauhean alakanttiin ole, vaikea tosin sanoa markkinahintaa kun ainakin osa tonteista myytiin niin että hinta määräytyy osuutena lopullisesta asunnon myyntihinnasta.
Asunnon rakentaminen Huitsin Nevadaan ja Helsinkiin on suunnilleen samanhintaista. Lopullisen asunnon hintaeron pitäisi olla sama kuin tontinhintojen ero. Asunto Huitsin Nevadassa maksaa 1500 euroa/neliö, paljonko luulisit sen maksavan Jätkäsaaressa vapailla markkinoilla? Hyvä, rakentamiskustannuksiin tulee paalutus ja ne onnettomat pysäköintipaikat, mutta silti. Tonni tontin osuutena on räikeästi alakanttiin, lahjoitus rakennusliikkeelle.
Katajanokalla myytiin jokin tontti huutokaupalla vähän yli 2000 euroa kerrosneliöltä.
Asuntopolitiikan romuttaminen johtaisi kuluttajahintojen alenemiseen ja eräiden puolueita lähellä olevien toimijoiden voittojen pienenemiseen. Se ei ole sääntelytaloudessa toivottavaa.
Tämä keskustelu on vaikeasti ymmärrettävää. Kilpailussa yritysten välillä keskimääräinen laatu kasvaa, koska huonot yritykset menevät konkurssiin. Kaupunkien välisessä kilpailussa elätettävien henkilöiden välttelyssä elätettävien määrä ei vähene.
Minusta Halla-ahon pointti ei ollut oikeistolainen. Oikeistolainen tai äärioikeistolainen sanoisi että köyhistä nyt vain ei tarvitse huolehtia. Jos sanoo että köyhistä pitää huolehtia, ja että paras tapa päättää kenen se kuuluu tehdä on pompotella köyhiä kuntarajan yli ad infinitum, ei mielestäni ole oikeistolainen vaan… No, ehkä hieman yksinkertainen.
OS: “Ilman Helsingin harjoittamaa pieni- ja keskituloisia suosivaa asuntopolitiikkaa Helsingin seutu olisi kovin erilainen”
Missä mahtaa näkyä Helsingin harjoittama pieni- ja keskituloisia suosiva asuntopolitiikka?
Eihän Helsingissä ole kuin köyhiä ja rikkaita suosivaa asuntopolitiikkaa. Keskituloiset ja pienituloiset muuttavat Kirkkonummelle. Ne olisivat juuri niitä hyviä veronmaksajia, joista Halla-Aho kirjoitti.
Köyhät ovat niitä, jotka maksattavat asumisensa muilla.
Rikkaat taasen eivät maksa kunnalle mitään veroja.
Pienituloiset ja keskiluokka sen sijaan maksaa koko lystin.
Nämä Helsinki karkoittaa maalle.
HITAS on hieno juttu. Montako HITAS-asuntoa Helsingissä valmistui vuonna 2010? 500? Vai 600?
Mihin se riittää?
Ja sitten samaan aikaan Jätkäsaaresta annetaan pelkästään ruotsinkielisille oma kortteli HITAS-tuotantoa varten.
Huonoa toimintaa Helsingiltä.
Jos Helsingissä olisi ollut pienituloisia ja keskituloisia suosiva asuntopolitiikka niin porukka asuisi edelleen Helsingissä eikä Lohjalla.
OS: tuo tonni kerrosneliömetristä kaupungille ja muutama tonni rakennusliikkeelle ja rakennuskustannukset vähintään pari tonnia neliö vaan tarkoittaa mahdotonta yhtälöä suurimmalle osalle kansasta.
Tuosta yhtälöstä syntyy asuntoja, joiden myyntihinta on vähintään 4000 euroa neliö. Se on todella paljon.
Voisiko Helsinki alkaa toimimaan niin, ettå möisikin tuplarakennusoikeuden samaan hintaan? Ja tuuppaisi sitä markkinoille niin kauan että asuntoja on tarpeeksi ja myös edulliseen hintaan.
Helsingin osaoptimointi tonttihinnoissa ei johda hyvään kokonaislopputulokseen.
“Lentäjä,
Halla-aho ei sanonut noin. Hän sanoi, että on hyvä, että säännöt pakottavat kunnat kilpailemaan hyvistä veronmaksajista.”
Toivottavasti säännöt pakottavat Helsingin kilpailemaan hyvistä veronmaksajista ja siis parantamaan keskituloisten asemaa asuntomarkkinoilla. Keskituloiset ovat hyviä veronmaksajia — heillä on vakituiset tulot ja vain asuntovelan ja työmatkojen verran vähennyksiä. Ei kai kukaan toivo, että keskituloiset muuttavat Riihimäelle tai Lohjalle? Se johtaisi vertulojen laskuun Helsingissä + työmatkapäästöhin + väsyneisiin ja ärtyisiin vanhempiin kotona.
OS: “Halla-aho ei sanonut noin. Hän sanoi, että on hyvä, että säännöt pakottavat kunnat kilpailemaan hyvistä veronmaksajista.”
No mutta sehän on hyvä, saadaan kaupunkia jossa viihtyvät nekin joilla on varaa valita. Eivät hyvien veronmaksajien tarpeet ole niin erilaisia kuin vähemmän hyvien.
HITASista muuten pieni anekdootti sallittaneen.
Tiedän tyypin, joka osti HITAS-asunnon vuonna 2000 hintaan 170 000 euroa/105 m². Asui siellä itse kaksi vuotta ja vuokrasi sitten pois.
Möi tuon asunnon pois viime kesänä, hinta 370 000 euroa. Helsingin vahvistamalla hinnalla. Helsinki GO GO!
Arvon keskustelijoille pienenä välipalana kuvastoa vapaan markkinatalouden hedelmistä asuinrakentamisen osalta:
http://www.boston.com/bigpicture/2010/09/human_landscapes_in_sw_florida.html
ATT:n viimeisen myyntihinta HITASille Viikinmäellä oli jotain alle kolme tonnia neliö vuokratontilla, noin kymmenen hakijaa per asunto, ja tuon kai pitäisi olla suurinpiirtein omakustannehinta. Niissäkin taloissa toki eka kerros kokolailla kallista pysäköintitilaa.
En usko, että on olemassa minkäänlaista vahvaa näyttöä sille, että köyhyys itsessään synnyttäisi kroonisen ghettoutumisen kierteen. Päinvastoin on esimerkiksi Yhdysvalloista lukuisia köyhistä (niin köyhistä, ettei niitä nykyään voi kuvitellakaan) kaupunginosista menestykseen tarinoita etnisen uudisasutuksen ajoilta.
Ghettoutuminen syntyy geneettisen säätykierron vaimentuessa ja kulttuurisessa ympäristössä, jonka arvot ovat valtakulttuurille vastakkaisia (esim. Yhdysvalloista (tai Pariisin lähiöistä) tuttu “Not acting white”, joka vertaispaineella pakottaa jopa enemmistön mustista lapsista halveksumaan koulunkäyntiä). Köyhyys ei tätä kulttuuria itsessään synnytä, eikä raha sitä itsessään korjaa. Nuorten vertaispiirit ja niiden kulttuuri vaikuttaa vähintään yhtä paljon kuin vanhemmat. Koulut voivat saada usein erityistukia ja oppilasta kohden enemmän rahaa kuin ns. hyvät koulut.
Chicagossa esimerkiksi yritettiin aikanaan sosiaalista sijoittelua asuinalueittain ja kouluttain. Vaikutus oli olematon. Hyvät koulut saattoivat muuttua huonoiksi ja toisinpäin niiden oppilasaineksen muuttuessa. Samat tekijät yhä ennustivat koulumenestymistä ja työelämään sijoittumista. Sekakouluissa, eli sekoittamisen sisällä, se sama vanha segregoituminen toistui hyvin vahvana kaveripiirejä myöten. Ei siitä päästy eroon sijoittelemalla. Ei se toimi niin. Ei ole missään toiminut pidemmällä aikavälillä.
Tuo sosioekonominen selitysmalli on hyvin rajallinen, et kai tosissasi voi uskoa, että se olisi noin vahva? Ei tänne merkittävämpiä ghettoja synny ilman ghettoutujien määrän kasvua.
Oliko tarpeeksi epäkorrektista sanottu? Mutta tämä on kutakuinkin totuus, ja olen aika varma, että tiedät sen myös.
Jos näet vaikutuksen noin ikävänä asuntopolitiikkana, niin rupea vastustamaan tätä maahanmuuttoa. Se olisi paljon johdonmukaisempaa kuin haaveilla Espoon ja Kauniaisten alistamisesta.
Jotenkin tulee kommenteissa kahlatessa mieleen, että Helsinki olisi viime aikoina auttamattomasti kurjistunut. Oma kokemuskeni on raskaasti päin vastainen — on uusia hienojakin asuinaluieta (Herttonimenrantaa, Arabian vastaavaa, Aurinkolahtea yms, ja kaikki muuten hyvinkin perhekeskeisiä ja keskiluokkaisia)ja vanhoista osa (kuten Kallio) on siistiytynyt huomattavasti.
Koko totuus ei tietenkään ole tuossa, on syrjäytyneitä, ja Itäkeskus ei ole kaunis kokemus, vaikka Vantaan puolella joku Myyrmanni on vielä masentavampi ympäristönä — tavalla joka tuntuu melkein jokaisessa vastaan kävelevässä ihmnisessä.
Samoin siinä missä “kaupunkilaiset” saattavat helposti nauttia erilaisita tapahtumista, lähiöiden ihmiset elävät tavallaan aivan eri todellisuudessa — heidän kaupunkinsa ei ole dynaaminen ympäristö, vaan tiiviisti rakennettu kylä, vailla kaupunkimaista kulttuuria.
Silti ymmärtäisin, että valtaosin kaupunki on kehittynyt parempaan suuntaan. Joten mistä kaikki tämä angsti? Enkä nyt tarkoita tervettä huolta huomisesta, vaan yletöntä kohkaamista.
Linjana köyhien asumiseen ei ole järkevää panostaa, koska se tarkoittaa kaikkien asumiskustannusten nousua (huono asia asiansa hoitaville pieni ja keskituloisille) ja köyhiä hyysääviin kuntiin taas keskittyy köyhiä (huono kunnan kannalta).
Osmo, tiedät itsekkin, että rantatontit ovat ääritapaus. Jos ajatellaan pieni ja keskituloisia, niin tärkeintä on kaavoittaa nopeasti uusi suuri kaupunginosa, jossa on lähinnä pieniä asuntoja. Tarvitaan kiskojen varteen uusi Kallio, jota Helsinki ei sotke turhalla sääntelyllä.
Koskeeko tämä asuntopolitiikka myös Ahvenanmaata?
Pelkästään suomea taitavan asuinpaikkaoikeutta on rajoitettu. Nyt on ilmennyt porsaanreikä, kun osakeyhtiöllä ei ole äidinkieltä, niin sen suojissa voipi omistaa ja asua Oolannissa.
Olipa tässä muutama vuosi sitten tosi tapaus, kun eräs iäkäs rouva lyttäsi suomalaisen Maarianhaminassa pankkiryöstön lyömällä roistoa laukulla päähän ja huutamalla: “Här rånas inte på finska!”
Toisin kuin Ahvenanmaalla, pääkaupunkiseudulla johtava bättre folk on niin liberaalia kuin vain voi olla, eikä minkäänlaista segregraatiota hyväksy.
Onko tällainen aivan rehellistä ja aitoa vai onko se poliittista laskelmointia?
Kerrotalotonteille taitaa pääkaupunkiseudulla olla kaksi markkinahintaa: toisaalta se, mitä asunnonostaja on valmis maksamaan, ja toisaalta se, mitä rakennusliikkeet ovat valmiita maksamaan.
Uusien kerrostaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli viime vuoden lopussa Tilastokeskuksen mukaan 4537 euroa. Muualta Suomesta saa omalla tontilla olevia uusia kerrostaloasuntoja halvimmillaan reilulla 2000 eurolla neliö. Tähän siis sisältyy jo rakennuttajan voitto. Vaikka Helsingissä rakentaminen onkin jonkin verran kalliimpaa, voidaan olettaa, että keskimääräisen kerrostaloasunnon rakentaminen ei maksa juuri enempää kuin 2500 euroa neliöltä.
Tontin osuudeksi asunnon hinnasta jäisi siis 2000 euroa neliöltä. Tähän hintaan tontit eivät taida kuitenkaan mennä kaupaksi kuin korkeintaan Helsingin parhaimmilta paikoilta, ja niissä asuntojen hinnat ovatkin jo aivan jotain muuta kuin 4500 e/m2. Ehkä kilpailuvirasto voisi selvittää, mistä johtuu erotus asunnonostajien ja rakennusliikkeiden maksaman hinnan välillä?
Osmo: “Olen sitä mieltä, että Helsingin on järkevää Espoon ja Sipoon tuottamassa kilpailutilanteessa vähän höllätä periaatteistaan ja suosia aiottua enemmän rikkaimpia rantojen asuttamisessa.”
— Kuinkas paljon luulet verotuloja kertyvän esim. Eiranrannan miljonääreiltä? Totuus; ei juuri yhtään. Keskituloiset palkansaajat tuovat ne tarpeelliset veroeurot kaupungille.
Asuntojen hintaan vaikuttavat muutkin seikat kuin kysyntä/tarjonta. Espanjan ja Irlannin ja Suomenkin kokemusten perusteella löysällä rahalla on suuri merkitys asuntojen hinnan muodostukseen.
Myöskin saksalainen asiantuntija arvoi Suomen asuntojen korkean hinnan yhdeksi syyksi löysiä rahamarkkinoita eli kun Saksassa vaaditaan 20–30 % omarahoitusosuus ja kun se Suomessa on nolla niin asuntoja hankitaan miettimättä lopullista hintaa.
Jos etukäteen pitäisi säästää 30 % ja samalla maksaa vuokraa niin lopullinen hinta olisi selvempi.
Myöskin pitkät maksuajat hämärtävät asuntojen todellisen hinnan
“Yhtä hyvin voisi väittää, että abortin laillistaminen lisäsi rikollisuutta, koska laillistamisen jälkeinen ensimmäinen sukupolvi aiheutti New Yorkin historian pahimman rikollisuusaallon.”
Abortti laillistettiin 70-luvulla joten rikosaallon olisi pitänyt siis näkyä 90-luvulla kohonneena rikollisuutena.
Abostti kohdituu sen verran pieneen joukkoon, että se ei ole syntyvyyden säännöstelyväline, mutta se estää tehokkaasti syntymistä huonoimpiin oloihin.
“Yhtä hyvin voisi väittää, että abortin laillistaminen lisäsi rikollisuutta, koska laillistamisen jälkeinen ensimmäinen sukupolvi aiheutti New Yorkin historian pahimman rikollisuusaallon.”
Kansalaisoikeusliike 60-luvulla paransi koulutusta värillisten vähemmistöjen joukossa , sitä ennen peruskoulutus oli suppeaa ja ammattikoulutukseen ei päässyt. Erityisesti suurkapungit olivat ongelmia.
Sosiaalisten ongelmien vuoksi koulu jäi usein kesken ja työttömyys oli korkea.
Osmo: “Markkinavuokra on se, joka syntyy huutokaupan perusteella.”
Ei ole tilanteessa, jossa itse huutokaupan pitäjä kontrolloi markkinoita määrävässä asemassa ollen, ja pystyy kaavoituspolitiikallaan säntelemään tarjontaa, suomeksi sanottuna vedättämään hintaa ylös. Tilanne on vähän sama kuin Ladojen kauppa Neuvostoliitossa aikanaan. Ladan sai virallisella hinnalla jos jaksoi jonottaa 30 vuotta, mutta Ladan sai vuodessa jos maksoi ylihintaa kauppaa valvoneille viranomaisille. Puolue-eliitti eli omaa suljettua elämäänsä omissa oloissaa aivan kuten Suomen poliittinen päättäjäkunta näemmä edelleen.
Markkinavuokra olisi huutokaupan perusteella syntyvä hinta, jos kaupunki ei manipuloisi niin näkyvästi (ja törkeästi) hintoja, jos hinta muodostuisi täysin vapaan tarjonnan pohjalta. Nyt kapunki kontrolloi hintaa olemalla yhtä aikaa määräävässä markkina-asemassa toimiva myyjä ja tarjontaa sääntelevä viranomainen. Sen vuoksi kapungin päättäjillä pitäisi olla vastuullisuutta tehdä asunto- ja väestöpolitiikkaa eikä olla tukemassa asuntojen hintojen karkaamista tavallisten työssäkäyvien ihmisten ulottumattomiin vain kaupungin kassaa ajatellen.
Jotta ennakkoluulot eivät vain vahvistu,
haluan hieman avartaa keskustelijoiden käsityksiä sosiaalisesta asuntotuotannosta, jota kai kaupungin vuokratalot edustavat. Sellaisessa itsekin asun; korkeakoulutettuna, melkein keskituloisena, mutta ihan tyytyväisenä pienyrittäjänä. Tunnen yliopistotutkijoita, opettajia, sairaanhoitajia, muita pienyrittäjiä ym. jotka myös asuvat näissä ns. slummeissa.
Suurin osahan kaupungin asunnoissa asuvista on tavallisia työssäkäyviä henkilöitä ja varsinaisia tulorajojakaan ei asuntoihin käsittääkseni enää ole. Kyse on lähinnä tarveharkinnasta.
Mielestäni on järkevää, että sosiaalista asuntotuotantoa hajautetaan kaupungin eri puolille mahdollisimman tasaisesti, mutta myös asukkaiden kirjo pitäisi olla tasaisesti jaettu: siis maahanmuuttajia ja alkoholisteja ripotellen joka alueelle. (Näinhän ei nyt ole.) Kun asukkaissa on tarpeeksi vastuuntuntoisia ja ympäristöstään ja lähimmäisestäänkin huolehtivia ihmisiä, niin asuinympäristökin säilyy viihtyisänä.
En kuitenkaan itse haluaisi vuokrataloon mihinkään Lehtisaareen, jos sellainen sinne rakennettaisiin. Saattaisi ympärillä olla liian ahdaskatseisia ihmisiä…ei olisi lapsillekaan hyväksi.
Asian vierestä mutta aiheesta on kirjoitettu kuuluisa (kiitelty ja vahvasti kiistelty) kansantaloustieteen paperi, joka argumentoi juuri päinvastaiista (LINKKI) :
We offer evidence that legalized abortion has contributed signicantly to recent crime reductions. Crime began to fall roughly eighteen years after abortion legalization. The five states that allowed abortion in 1970 experienced declines earlier than the rest of the nation, which legalized in 1973 with Roe v. Wade. States with high abortion rates in the 1970s and 1980s experienced greater crime reductions in the 1990s. In high abortion states, only arrests of those born after abortion legalization fall relative to low abortion states. Legalized abortion appears to account for as much as 50 percent of the recent drop in crime.
Valittaja, joo ja henk. koht. sitä mieltä että pitäisi tehdä niin että olisi ihan vaan taloja joissa osa asunnoista olisi vuokra-asuntoja. Muuten, Lehtisaaressa ainakin silloin joskus oli muuten seurakunnan (?) vuokra-asuntoja ja ihan hyvin tultiin toimeen keskenään riippumatta siitä kuinka hyvin toimeen tulevia kukin talous oli.
tpyyluoma “ATT:n viimeisen myyntihinta HITASille Viikinmäellä oli jotain alle kolme tonnia neliö vuokratontilla, noin kymmenen hakijaa per asunto, ja tuon kai pitäisi olla suurinpiirtein omakustannehinta”
Tuo oli joskus 2003 tai semmoista kun noita kauppasivat. Olivat tosi halpoja, mutta niinhän Puistolan vieressä pitää ollakin.
Nykyisin myyvät samoja asuntoja tuplahintaan.
Uuh!
Olen aina sanonut: kaikki lähtee kaavoitukssta — ja tämä ketju sen taas todistaa.
Me keskiluokkaiset ihmiset — luullakseni jopa kokoomuslaisittain tai perussuomalaisittain ajattelevat — kestäisimme sen, jos yhteiskunnan vähäosaisuus jakautuisi tasaisesti kaikille asuinalueille — kun ei niitä häiritsevästi käyttäytyviä tai oudonvärisiä nyt kovin paljon ole.
Siksi on mielestäni kummallista, että edelleenkin rakennetaan “kunnan vuokrataloja” ja kun ne vielä keskitetään joihinkin lähiöihin.
Miksi ei kunta osta (tai kaavoitusmonopolillaan kiristä) jokaisesta kovanrahan kerrostalosta ja rivitalosta yhtä, kahta tai kolmea osoitetta omaan käyttöönsä?
Niin, tässä tulisi tietenkin vastaan se, että Espoossa ei näin tehtäisi. Eli työssäkäyntialueen kokoiset kunnat ovat todella ainoa vaihtoehto (jos kunnat halutaan säilyttää). Itse asiassa näyttää muuten siltä, että tämä jo puolueissa käsitetäänkin — nyt vaan vimmatusti mietitään, kuinka se kansalle ja oman puolueen uutterille lautakuntapaikkaa odottaville ensi vaalien jälkeen myytäisiin.
Touko Mettinen
Espoo, Ylöjärvi, Masku
pohjaton kupparin tasku
Marko Hamilo: “Oikeistolainen tai äärioikeistolainen sanoisi että köyhistä nyt vain ei tarvitse huolehtia.”
No, saatinpa tänne näemmä yksi toimittajakin todistamaan ammattikuntansa syvää punaväriä. Oikeasti oikeistolainen sanoisi, että jos meidän yhteiskunta olisi avoin ja tehokas, niin meillä olisi niin vähän köyhiä, ettei heistä olisi ongelmaa.
“Äärioikeistolainen” on taas äärivasemmistolaisten kyhäämä keinotekoinen termi, jonka tarkoituksena on hämätä sitä tosiasiaa, että kommunistit, fasistit ja kansallissosialistit ovat käytännössä samaa porukkaa.
@Antti Leinonen
“Tähän siis sisältyy jo rakennuttajan voitto. Vaikka Helsingissä rakentaminen onkin jonkin verran kalliimpaa,”
Millä perusteella Helsingissä rakentaminen on kalliimpaa kuin vaikka Posiolla? (Myös Posiolla on parkkipaikat).
“..voidaan olettaa, että keskimääräisen kerrostaloasunnon rakentaminen ei maksa juuri enempää kuin 2500 euroa neliöltä.”
Ei se ole kuin max. 1500. Yhdysvalloissa rakennetaan toimistotilaa hintaan $100/neliöjalka. (n.750e/neliö).
“Tontin osuudeksi asunnon hinnasta jäisi siis 2000 euroa neliöltä.”
Lisää tuohon min. 1000.
“Tähän hintaan tontit eivät taida kuitenkaan mennä kaupaksi kuin korkeintaan Helsingin parhaimmilta paikoilta,”
Ne menisivät paljon korkeampaan hintaan, ellei kaupunki polkisi hintoja.
“Ehkä kilpailuvirasto voisi selvittää, mistä johtuu erotus asunnonostajien ja rakennusliikkeiden maksaman hinnan välillä?”
Asunnon markkinahinta on sen kapitalisoitunut vuokratuotto. Katso mikä on alueen vuokrataso ja laske siitä markkinahinta. Pääoma = tuotto/korko(n.5%). Tähän ei tarvita kilpailuvirastoa.
TomiA kirjoitti 2.2.2011 kello 15:43
#
Miksi Hesaan tai Suomeen ei saada korkeita taloja? Pidetäänkö taloudellista riskiä liian suurena? Ovatko virkamiehet ja poliitikot konservatiiveja tai nynnyjä? Vai onko kyse todellakin palomääräyksistä, kuten joku virkamies jutusteli?
#
Niin, mikä on se syy, että Helsinkiin ja Helsingin lähistölle ei ole rakennettu ns. “ylöspäin” kun maan hintakin on ollut kallista iät ja ajat. Luulisi hölmömmänkin tietävän, että jos rakennuksen alla oleva maa maksaa maltaita, niin maasta aiheutuvat kustannukset tulevat halvemmiksi, mitä enemmän maan päälle saadaan rakennettua rakennukseeen kerroksia.
Oikeastaan asiaa tulisi varmaankin katsoa historin perusteella, että jos Helsinki on aina ollut matalasti rakennettu, niin sitten vaikka hampaat irvessä rakennettaan matalasti ja kalliisti seuraavatkin vuosikymmenet.
Yksi asia rakennusten rakentamisessa matalaksi voisi olla kiintoisa, että tämänkö syystä Helsinki on pysynyt matalana rakennuksiltaan, kun WWII:ssa Helsinki suurelta osin välttyi vihollisen pommituksilta, kun rakennukset olivat matalia. Ja näin tuon “matalan teorian” mukaisesti sodan jälkeenkin näihin päiviin asti,
olisi lyöty pohja matalan ja kalliin rakentamisen puolesta. Eli ollaan menneisyyden uhreja tuon
matalan rakentamisen contra ylöspäin rakentamisen suhteen.
Liian vanha: ““Yhtä hyvin voisi väittää, että abortin laillistaminen lisäsi rikollisuutta, koska laillistamisen jälkeinen ensimmäinen sukupolvi aiheutti New Yorkin historian pahimman rikollisuusaallon.”
Abortti laillistettiin 70-luvulla joten rikosaallon olisi pitänyt siis näkyä 90-luvulla kohonneena rikollisuutena.
Abostti kohdituu sen verran pieneen joukkoon, että se ei ole syntyvyyden säännöstelyväline, mutta se estää tehokkaasti syntymistä huonoimpiin oloihin.”
Niin, itse asiassahan uskottavimmat tulkinnat tilanteesta indikoivat nimenomaan sitä, että aborttien laillistaminen vähentäisi rikollisuutta.
Tuostahan USA:n ja/tai NYC:n tilanteesta saisi aika hyvät opit rikollisuuden torjuntaan tänne kotimaahankin — eli lisää poliiseja, nollatoleranssi, pitkät tuomiot ja eutanaasia. Kelpaisi minulle.
Vielä tovi sitten ajattelin, että Osmo olisi ehkä koko valtakunan fiksuin — tai jopa ainoa järkevä poliitikko. Nyt kuitenkin pinnan alta on taas paljastunut se wanha vesimeloni-teknokraatti, jonka paikka olisi ennemmin jossain kansandemokratian GOSPLANissa kuin minkään demokraattisen maan päättävissä elimissä.
Keskustelussa ei vielä tainnut tulla esiin seuraava näkökulma.
Jos rannat ja muut uudet alueet kaavoitetaan isoille asunnoille, suuri osa niiden asukkaista tulee Helsingin keskikokoisista asunnoista. Näihin taas muuttaa ihmisiä pienistä asunnoista, ja pieniin voi tulla mistä vain. Kaupunkiin voi siis muuttaa pienituloisia, vaikka uudet asunnot rakennetaankin ensisijassa suurituloisille.
Kaikkien kokoluokkien asuntojen hinnat laskevat vähän. Sosiaalisista syistä uusiin isoihin asuntoihin voi majoittaa muutaman suurperheen. Opiskelijat voivat myös ostaa niitä kolhooseiksi jos huonejako on sopiva.
Helsingin tavoite on nostaa asuntojen keskikokoa. Rakentamalla suurehkoja asuntoja tämä tavoite toteutuu nopeammin kuin rakentamalla tavoitellun keskikoon asuinalueita. Mahdollista (?) sekakokoisuustavoitetta tämä toimintatapa ei tue. Tai ehkäpä asuntojen kokojakauma on laaja, mutta vahvasti suuria asuntoja painottava.
Juge, tuohon Viikinmäen kohteeseen oli haku viime vuoden joulukuussa. Neilöhinta muistaakseni noin 2800, tontti vuokrattu.
Voihan se toki pistää vihaksi, että naapureitaan ei voi valita. Se on varmasti jonkun teknokraatin salaliitto.
Silti ihmetyttää, mitä kaikki nämä teknortaatti-kammoiset oikein haluavat/pelkäävät. Lisää komiteoita hevosia suunnittelemaan? Jos siis “kansan tahto” voidaan ilmaista muutoin kuin jollakin yhteisellä lausumalla tai vaikka äänestämällä ja siltikin — jostain aina tunkee rikkaruohona esiin asiantuntijoita, jotka koettavat selittää, että tosiasiassa te rakennatte kamelia sen halutun hevosen sijaan.
Tulee mieleen Amerikoista tuttu “real Amwerica” vs. “liberal elite”, tai asiantuntijakammo noin yleensä — koska meillehän aktiivisesti valehdellaan kaikesta ja koko ajan, eikä tähän ole syytä sotkea lääketieteellistä terminologiaa, koska terve — niin, terve! — epäluulo on osoitus kriittisyydestä ja kyvystä ajatella omilla aivoilaan. Kaikki fiksut ja yksilölliset nettikaverinikin ovat samaa mieltä.
Osmo kirjoitti:
“Helsinki antaa rantatontit rikkaimmille, mistä erityisesti rikkaat ovat pahoittaneet mielensä, koska eivät saakaan tonttia asevelihintaan.”
Mitä tämä tarkoittaa? Siis paitsi että melkein kaikki maa myydään/vuokrataan halvemmalla kuin olisi pakko? Kuka tästä on pahoittanut mielensä paitsi veronmaksajien omaisuudesta huolehtivat kommentaattorit mm. täällä?
Tonttien myyminen alle käyvän huutokauppahinnan pitäisi kriminalisoida vahingontekona veronmaksajien omaisuudelle. Samoin hitakset ym. tavat jakaa tavaraa alle markkinahinnan.
Kirjoitetaan nyt jotain tuosta Oden varsinaisesta postauksesta.
Vastapuoli minusta ymmärtää köyhyyden (tässäkin) kontekstissa yksinkertaisesti väärin, ja taustalla on semmoinen ajatus että köyhyys johtuu siitä että köyhissä on jotain vikaa. Heillä on huono koulutus, väärä moraali,huonot hengenlahjat, tyhmä kulttuuri, tms. ja tätä nyt sitten katsantokannasta riippuen hoidetaan kepillä, käännytystyöllä, koulutuksella, tms.
Sen selittämisen miksi tämä on tässä asiassa väärä tulokulma on vaikeaa koska tuo on usein ihan totta. Otetaan ne esimerkkipillerit apuun. Oletetaan että on sellainen pilleri joka tekee ihmisestä kaikin puolin menestyvän ja näitä riittää vain 10% väestöstä. Yleishumaanin oikeudenmukaisuuskäsitysen mukaisesti sitten jaamme näitä köyhimmälle kymmenyksellä, jotka muuttuvat menestyjiksi. Poistuuko köyhyys ja ratkeaako segregaatio? No ei, siitä aiemmin toisiksi huono-osaisemmasta kymmenyksestä tulee uusi huono-osaisin, ja heidän suhteellinen asemansa esimerkiksi asuntomarkkinoilla heikkenee koska heidän suhteellinen kilpailukykynsä työmarkkinoilla heikkenee.
Eli jos ei tehdä mitään niin syntyy asuinalueita “joihin poliisikaan ei uskalla mennä” riippumatta siitä että onko niiden asukkaat syrjäytyneitä esimerkiksi kielitaidon puutteen, mielenterveysongelmien, päihteiden, koulutustason, tms. takia. Ja sivumennen poliisin suhteen tunnen itseni yhden ihmisen oppositioksi, Jyrki Kasvi tosin joskus sanoi vähän saman suuntaista, päinvastoin kuin valvontakriittinen vasemmisto minusta julkista tilaa pitäisi valvoa enemmän ja päinvastoin kuin eristymisoikeisto haluaa minusta sitä pitäisi nimenomaan tehdä ongelma-alueilla koska niilläkin asuvilla on oikeus turvallisuuteen, eikä niin että on omat hyvät ja valvotut alueet.
Tpyyluoma, samaa mieltä: vuokra-asuntoja tavallisiin asunto-osakeyhtiöihin.
En halunnut mitenkään lehtisaarelaisia leimata (en tunne yhtäkään, oli vain esimerkki), mutta käykääpä katsomassa, miten esim. Kauppalehden keskustelupalsoilla vuokra-asujiin suhtaudutaan. Näiden keskustelijoiden joukossa en tahtoisi asua. Myös lasteni koulussa olen hieman huomaavinani tiettyä asenteellisuutta kaupungin vuokrataloista tulevia kohtaan. En tietenkään lasten puolelta vaan vanhempien. Kuitenkin vähätuloisessakin kodissa on sivistystä ja opetetaan tavoille, jopa naapurienkin lapsia.
Ekonomisesti ajatellen, Helsingissä on lottovoitto pieni- ja keskituloisellekin päästä kaupungin vuokra-asuntoon mukavalle alueelle. Kaltaiseni pienituloinen yksinyrittäjä (aiemmin mainitsemani melkein keskituloinen on liioiteltu) voi harjoittaa ammattiaan kohtuullisin tulostavoittein, jopa ekologisin periaattein. Säästöönkin jää yksi roponen. Ei tarvitse ostaa kuplahintaista asuntoa, roikkua velkakiikussa, juosta oravanpyörässä ja ruokkia pankkeja. Jää aikaa naapurinkin lapselle.
Voisin jopa maksaa hieman enemmän vuokraa (kaupungin vuokrat voisivat jopa olla porrastettuja hienovaraisesti asujan tulojen mukaan), jotta tämä olisi mahdollista useammallekin. On älytöntä syytää asumistukia yksityisille vuokranantajille, joille ne useassa tapauksessa lopulta valuvat. Asuntosijoittajat siellä markkinoilla nyt jylläävät, etenkin pieniä asuntoja ja pikkukolmioita ostelemassa. No, he voivat ostaa vuokratuloillaan sitten sen merenranta-asunnon…
Kjr63:
Ei asunnon markkinahinnan määrittämiseen tarvita edes mitään vuokratuottoa, kyllä uudet kovan rahan asunnot varmasti myydään markkinahinnalla. Olennaista on kysymys, miksi hyöty tästä korkeasta markkinahinnasta näyttäisi menevän suurelta osalta rakennusliikkeille, eikä tontinomistajille. Eli miksi tonttien tarjouskilpailuissa määräytyvä “markkinahinta” ei vastaa tontin arvoa asunnonostajalle.
Toimivilla markkinoilla rakennusliikkeen voiton ei pitäisi juurikaan riippua asuntojen markkinahinnasta, kunhan se vaan ylittää rakennuskustannukset.
Helsingissä rakentaminen voi olla jonkin verran kalliimpaa kuin muualla Suomessa johtuen siitä, että muualla voidaan rakentaa hyville rakennuspaikoille ja Helsingissä rakennetaan sinne, mistä saadaan tontti. Lisäksi Helsingissä palkkataso on todennäköisesti hieman korkeampi ja luultavasti myös maanrakennuskustannukset pidemmistä kuljetusmatkoista johtuen. Mutta tämä ei siis ole olennaista. Tarkoitukseni oli edellisessä viestissä lähinnä esittää, että pääkaupunkiseudulla kunnat eivät saa (tai halua ottaa) tonteistaan sitä hintaa, mitä voisi asuntojen hintojen perusteella olettaa.
Jos pillereiden sijasta puhuttaisiin asunnoista; elikkä miten
a) Jätkään tulee n 16 000 asukkaan asunnot. Miten nämä pitäisi kaavoituksessa jakaa sosiaaliseen asumisen, hitas asuntojen ja normaalien omistusasuntojen kesken? Tähän jos saisi Osmon ja JHAn luvut.
b) Helsinki pyrkii kaavoittamaan vuodessa 10–20 000 asukkaalle asuntoja (määrä ulkomuistista, oikea luku voi olla jotain muuta). Mihin osuuksiin nämä pitäisi jakaa?
liian vanha:
Todisteet tiskiin.
tpyyluoma:
häh? Onks tää sarkasmia? Vai ootko sä ihan vakavissas sitä mieltä, että suhteellinen köyhyys aiheuttaa rikollisuutta ja epäsosiaalista käytöstä? Vai ootko jopa sitä mieltä, että absoluuttinen köyhyys aiheuttaa tätä?
Eiköhän se mene enemminkin niin, että mielenterveysongelmat yms. aiheuttavat suhteellista köyhyyttä.
Tuossa poliisihommassa oon sun kanssa samaa mieltä.
Lääkevertaus on kehno, siinähän on kyseessä lääkemonopoli. Ehkä Osmo haluaa pääkaupunkiseudulle Helsingin asuntomonopolin?
Eikö riitä että Helsingillä on Helsingissä kaavamonopoli ja asiat sekaisin?
Kirjoitanpa tämän näin:
Lääketehdas A tarjoaa lääkkeitä köyhille ilmaiseksi ja varakkaille hyvään hintaan. Lääketehtaan A kapasiteetti kattaa 40% lääkittävästä populasta koska valmistuskapasiteeettia ei ole enempää. Pieni- ja keskituloisillla on hankaluuksia hankkia kalliita lääkkeitä elleivät ole perineet tehtaan osakkeita.
Lääketehdas B:llä on rinnakkaisvalmiste, ja se jakaa lääkettä köyhille ilmaiseksi ja pieni- ja keskituloisille merkittävästi halvemmalla kuin lääketehdas A.
Lisäksi on lääketehdas C joka on kuin B, mutta hinta on vieläkin edullisempi.
Miksi B ja C eivät saa tarjota samaa lääkettä halvemmalla jos joku haluaa lääkkeen heiltä ostaa?
Missä on se *virhe* toiminnassa. Lähinnä A:n toiminta vaikuttaa narrin hommalta kun jakavat kalliin alkuperäislääkkeen ilmaiseksi.
Jos Espoon talot homehtuvat savipelloille ensi kesänä, onko Helsinki valmis ottamaan muutama satatuhatta “hyvää” veronmaksajaa pakolaisiksi?
Oma veikkaus on että valmius puuttuu. Puhetta Helsingissä piisaa mutta asuntoja ei.
Kse kirjoitti:
“Oikeasti oikeistolainen sanoisi, että jos meidän yhteiskunta olisi avoin ja tehokas, niin meillä olisi niin vähän köyhiä, ettei heistä olisi ongelmaa.”
Humanistit ja kristityt ja jopa muslimit sanoisivat, että köyhyys on ongelma. Köyhät eivät ole ongelma. Köyhyydestä syntyy kaikenlaisia ongelmia, ei köyhistä. Mitä enemmän köyhyyttä, sitä suuremmat tuloerot. Mitä suuremmat tuloerot, sitä matalampia eliniändoten kaikissa tuloluokissa, sitä enemmän väkivaltaa, sitä enemmän teiniraskauksia, sitä enemmän lihavuutta ja huumeiden käyttöä. Ks http://en.wikipedia.org/wiki/The_Spirit_Level:_Why_More_Equal_Societies_Almost_Always_Do_Better
Vain oikeasti oikeistolaiset pitävät köyhiä ihmisiä ongelmina. Siitä voimme päätellä, että oikeasti oikeistolaiset ovat luopuneet kristinuskon, valistuksen ja humanismin perinteistä. Voi raukkoja.
Kse:
“No, saatinpa tänne näemmä yksi toimittajakin todistamaan ammattikuntansa syvää punaväriä. Oikeasti oikeistolainen sanoisi, että jos meidän yhteiskunta olisi avoin ja tehokas, niin meillä olisi niin vähän köyhiä, ettei heistä olisi ongelmaa.”
Käytin termejä niiden vakiintuneessa merkityksessä. Itse olen melko julkisesti tunnustanut klassisen liberalismin oranssia väriä ja olen pohjimmiltani melko samaa mieltä itse asiasta. Mutta jos toimeentuloluukulla kävijöitä kuitenkin on, niin kuntien välinen negatiivinen kilpailu näistä henkilöistä ei kuitenkaan vähennä heidän lukumäärää. Vapaa kilpailu työmarkkinoilla saattaisi tehdäkin, ja se onkin liberalismia. Jos näkee kuntien kermankuorintakilpailun vapaana kilpailuna, markkinataloutena tai liberalismina, ei ole ymmärtänyt kovinkaan paljoa sen enempää markkinataloudesta tai liberalismista kuin kunnallistaloudestakaan.
Tpyyluoma: “Eli jos ei tehdä mitään niin syntyy asuinalueita “joihin poliisikaan ei uskalla mennä” riippumatta siitä että onko niiden asukkaat syrjäytyneitä esimerkiksi kielitaidon puutteen, mielenterveysongelmien, päihteiden, koulutustason, tms. takia.”
Nyt pitää olla juuri tämän ajattelun suhteen kanssa varovainen, se voi olla (ja onkin jo joillain alueilla) itsestääntoteutuva profetia. Kun Hesrissa kirjoitetaan jonkun lähiön ongelmista, niin useat tyytväiset asukkaat hermostuvat syystäkin asuinalueensa leimaamisesta.
Samaa tapahtuu niin asuinalueilla kuin kouluissa. Kun tietty määrä väärää ihonväriä tai kieltä, vääränlaisia asujia, huonostikäyttäytyviä (niiden täytyy olla köyhiä!!) ylittää joidenkin sietokyvyn, nämä jotkut muuttavat pois, lapset laitetaan muihin kouluihin kuin lähikouluun jne. Sen sijaan että yritettäisiin itse yhteisöllisesti vaikuttaa asioihin, “lähdetään karkuun”. Uusia “hyviä” asukkaita ei alueelle saada, alueen asuntojen hinnat laskevat jne. Noidankehä on valmis. Myös avarakatseiset ja humanistisen koulutuksen saaneet pienituloiset karttavat kyseisiä alueita. Huomaan itsekin suhtautuvani tiettyyn Helsingin kolkkaan epäileväisesti…
Nämä jotkut muuten voivat olla ihan niitä, jotka äänestävät maahanmuuttajamyönteisiä puolueita, ovat oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan puolestapuhujia, tai ovat jopa tällaisten puolueiden ehdokkaita. Arvot ja oma toiminta ja arkielämä eivät aina kuitenkaan kohtaa. Itsekin äänestän em. politiikkaa puolustavaa puoluetta.
Antti Leinonen: Asuntojen markkinahinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, ei tonttikustannus + rakennuskustannus + rakennuttajan voitto niinkuin pitäisi. Markkinahinta vaihtelee alueittan kaupungin sisällä koska tietyt alueet ovat hulutumpia (=kysytympiä) kuin toiset.
Kapungin rooli tässä pelissä on ollut kaavoitusmonopolillaan pitää tarjonta vähäisenä. Ehkä ei tarkoituksella, vaan epäonnistuneen politiikan (politikoinnin) seurauksena. Kaavoitus ei ole seuranut asuntojen kysynnän kasvua, päinvastoin.
Kaupungilla on myös toinen rooli, myydä ja vuokrata niitä tontteja gryndereille. Tässä roolissa kaupunki hyödyntää niukkuutta vedättämällä hintaa esim. huutokaupoilla ylös. Näin se saa omaan kassaansa osan kysyntää vähäisemmän tarjonnan aikaansaamasta korkeasta hinnasta. Tuo selittää ehkä noin 1000 euroa kysytyimpien asuntojen neliöhinnoissa.
Markkina ei siis ole toimiva ja vapaa, siksi asuntojen hintoihin menee ilmaa paljon enemmän kuin pelkkä kalliiden tonttien hinta.
Koska kaupunki rajoittaa vapaata kilpailua kaavoitusmonopolillaan, sen tulisi vastapainona ja vastuullisesti myös rajoittaa gryndereitten ahneutta hinnoitella asunnot hurjasti yli tuotantokustannusten, esim. lisäämällä merkittävästi Hitas tuotantoa ja kaavoittamalla tontteja kysyntää vastaavasti. Nyt niukkuutta annetaan markkinavoimien (gryndereitten) hyödynnettäväksi.
Yritin äkkiseltään googlata sitä yleiseurooppalaista tutkimusta, jossa yhdistettiin suurten kaupunkien (pääkaupunkien?) demografiaa geografiaan. Ei löytynyt.
Muistan kuitenkin, noin viiden vuoden takaa, että Helsingin osalta tutkimus uhkasi jäädä joltain osin tuloksettomaksi, koska kaikki oli niin tasalaatuista. Esimerkiksi ryöstöt jakautuivat niin tasaisesti kartan ruuduille, että johtopäätöksiä ei uskaltanut tehdä.
Ongelma taisi olla myös se, että Helsingissä ylipäänsä oli poikkeuksellisen vähän tilastoihin päässyttä antisosiaalista käyttäytymistä. Jo Tukholmassa, niin muistelen, analyysi sujui paljon paremmin.
Oliko kyse pikemmin maahanmuuttajien määrästä kuin Hesan onnistuneesta kaavoituspolitiikasta? Muistini mukaan tuo tuo selitys oli onnistuttu pitkälti eliminoimaan, vaikka tietysti sillä joku vaikutus oli. En kysynyt savolaisten tai turkulaisten invaasion vaikutuksesta.
Tuosta tutkimuksesta olisi mielenkiintoista kuulla lisää. Missä lie luuraa.
PetteriL:
Tämä vain, jos kielletään kaupankäynti. Jos se sallitaan, voi monikin rikas olla valmis ottamaan 5%:n riskin sitä vastaan, että myy köyhälle yhden pillerin tämän sopivaa työpanosta vastaan.
Muutenkin esimerkki on minusta varsin huono kuvaamaan markkinatalouden toimintaa lähellä tasapainotilaa. On selvää, että kaukana tasapainosta, eli silloin, kun yhtäkkiä iskee jokin häiriö, kuten nyt vaikka tuo sairaus tässä esimerkissä, markkinatalous takkuilee. Mutta mikä on tämän relevanssi suhteellisen vakaasti toimiviin asuntomarkkinoihin?
Markkinoita toki häiritsee jossain määrin kaupunkien kaavoitusmonopoli, joka johtaa siihen, että ne, joilla jo on asunto kaupungissa, eivät halua sinne lisää rakennettavan, koska tarjonnan lisääminen laskee heidän asuntonsa arvoa. Tämän lisäksi päälle tulee vielä kaikki muu nimbyily. Periaatteessa ainoa lääke tätä vastaan on se, että ihmiset äänestävät jaloillaan (koska kaupungin ulkopuolella asuvilla ei muuta vaikutuskeinoa ole) ja muuttavat Helsingin sijaan Vantaalle silloin, kun helsinkiläiset eivät halua kaavoittaa lisää maata asunnoiksi ja sitä kautta laskea omien asuntojensa hintoja.
Hieman tätä kuviota sotkee se, että asuntojen omistajien lisäksi kunnissa on äänioikeus vuokralla asuvilla, jolla on luonnollisesti päinvastaiset intressit. Heille edes nimbyily ei ole kovin merkittävää, koska kaikki muutokset ympäristössä heijastuvat vuokraan.
Valitettavasti omilla rahoillaan kovan rahan vuokra-asunnoissaan asuvia on niin vähän, ettei heillä ole juuri painoarvoa. Omistusasujille, kaupungin subventoiduissa vuokra-asunnoissa asuville ja sosiaaliturvan varassa asuville ei kellekään ole haittaa siitä, että markkinahintaisten asuntojen hinta nousee kitsaan kaavoituksen vuoksi. Omistusasujille tuosta on vain hyötyä. Noiden vuokra-asujien tärkeimmillä liittolaisilla, ulkoa kaupunkiin muuttamaan haluavilla, ei ole asiassa äänivaltaa.
“Mutta jos toimeentuloluukulla kävijöitä kuitenkin on, niin kuntien välinen negatiivinen kilpailu näistä henkilöistä ei kuitenkaan vähennä heidän lukumäärää.”
Vähän tarjoaisin dynaamisuutta ajatteluun. Kuntien, kuten muidenkin talouden toimijoiden, toiminnan tehostaminen jos mikä vähentää toimeentulotuen tarpeessa elävien määrää. Käytännössä toimivin tapa motivoida tehostamiseen puolestaan on reilu kilpailu.
“liian vanha:
Saksassa vaaditaan 20–30 % omarahoitusosuus ja kun se Suomessa on nolla
Todisteet tiskiin.”
Kelaa YLE Areenasta parin viikon uutiset .
Tvaara:
Tälle on nimikin,
http://en.wikipedia.org/wiki/Dunning%E2%80%93Kruger_effect
Kommentoinpa tätä, kun silmään osui:
“Oikeasti oikeistolainen sanoisi, että jos meidän yhteiskunta olisi avoin ja tehokas, niin meillä olisi niin vähän köyhiä, ettei heistä olisi ongelmaa.”
Tuo oli kai sarkasmia?
No, joka tapauksessa se mainitsemani Hong Kong on mielenkiintoinen esimerkki vapaasta yhteiskunnasta. Eikös se ole jonkun Heritage Foundationin mukaan rankattu peräti vapaimmaksi?
Muistini mukaan maan BKT on kolmanneksen pienempi kuin Suomen. Ostovoimakorjattuna se kuitenkin on kolmanneksen suurempi tai niillä main.
Koska kyse on kaupungista ilman maaseutua, BKT:n vertailuilla ei tietenkään ole paljon merkitystä. Ehkä se kertoo lähinnä siitä, että Hong Kong on yllättävän köyhä BKT:lla mitattuna.
Mutta väliäkö sillä, jos on ostovoimaa paikallisessa Siwassa tai pikaruokalassa!
Vaan kun ei ole. Siis yhteiskunnan alemmilla kerroksella. Big Mac nimittäin maksaa euroissa noin puolet siitä kuin mitä Suomessa, mutta Big Macin tekijän palkka on noin neljä kertaa huonompi.
Miksi ne eivät sitten ryntää kaduille mehiläiskennoistaan ja vaadi demokratiaa, parempia palkkoja ja tulonsiirtoja? Vastausta voi hakea vaikka mistä: kungfutselaisuudesta, solidaarisuuden puutteesta, pakkovallasta — mutta ennen kaikkea kai siitä, että rajan takaa löytyy miljoonia, joita voi säännöstellen päästää sisään.
Niinhän se voisi toimia Suomessakin niin kauan kuin Venäjältä riittää tulijoita. Itä-Karjala on kuulemma jo tyhjentynyt nuorista suomenkielisistä mutta kyllä sieltä venäjänkielisiäkin olisi tulossa jos päästettäisiin.
Suomi ja Hong Kong ovat siis valinneet erilaiset strategiat. Hiukan kun Suomea muuttaisi maailman vapaimman kolkan suuntaan, hampurilainen olisi puolet halvempi. Se oisi ihan kiva juttua — jos ei tekisi hampurilaisia työkseen.
(Jotenkin toivoin, että kirjoitus olisi kääntynyt loppua kohden paremmin vastaamaan bloggauksen aihetta, muta valitettavasti niin ei näköjään käynyt. Pahoittelen.)
Maapohjan
TomiA kirjoitti:
“Miksi Hesaan tai Suomeen ei saada korkeita taloja?”
Eräässä lehtiarkkilissa rakennusfirman projektijohtaja totesi, että korkeat talot ovat heille ongelma, koska yleensä talot pitää saada myytyä jo ennakkomarkkinoinnissa etukäteen ja korkea talo on tältä kannaöta riski.
Sen takia siis Suomeen rakennetaan normikorkuisia kerrostaloja. Näin ympäri Suomen keskustoihin rakennetaan parkkikenttien ympäröimiä pistetaloja. Kaupunkimaisuus häviää ja lähiömäisyys tulee sisään kaupunkien keskustoihin. Kaupat siirtyvät kaupungin laitamille, missä saa rakentaa halvalla myymälähalleja ja missä pellolle saa halvalla tehtyä pysäköintikenttiä.
Näinhän se Suomessa, menee. Toisin kuin vanhoissa eurooppalaisissa, oikeissa kaupungeissa.
Luin juuri kommentit edellisestä ketjusta “Unohdetun eliitin puolesta”, jonne omanikin sopisi paremmin. Olipa karmivaa luettavaa.
Ongelma ei ole välttämättä köyhät, vaan vika voi löytyä myös “rikkaiden” asenteesta. Miksi heille pitää löytyä joku pakopaikka yhteisten globaalien ja yhteiskuntarakenteellisten ongelmien kohtaamisesta. Koska he ovat maksajia!? Toivottavasti yksikään ei ole julkisella sektorilla töissä tai valtion rahoittama tutkija tai onnellinen perijä. Ovatko he kaikki raivanneet tiensä ryysyistä rikkauksiin, jotta voivat tuollaista vaatia. Hyvänen aika.
(Tätä kommenttia ei tarvitse julkaista.)
Valittaja:
Urputin jotain vastaavaa silloin kun “maankäytön ja asumisen ohjelma” (*) oli viimeksi ajankohtainen. Jos nyt oikein muistan tämä menee niin että Helsingissä suurin osa on tuota mieltä, ongelma on vaan siinä että valtio myöntää vuokrarakentamisen tukia talokohtaisesti, eli järjestelmä ei tuohon taivu. Minusta tuo on sellainen asia josta eduskuntavaaleihin osallistuvat voisivat olla jotain mieltä.
*) Lyhennettä MAO näkee harvemmin käytettävän 🙂 . Tuo on siis se missä puolueet neuvottelee esim. HITASin osuuden tuotannosta. Eri puolueiden kannat selviä niitä seuraamalla.
Minulle tuli uutena juttuna tuo ruotsinkielisten keidas.
Luulin sitä ensin urbaanilegendaksi, mutta sitten googletin. ! !
Mitä tähän sanoo vähemmistövaltuutettu?
Ai niin, hänhän on RKP:läinen, ja kyseessähän on ns POSITIIVINEN diskriminaatio…
liian vanha:
Kelaa itte ja kerro sitten ku oot löytäny.
Ei näin epäuskottavia väitteitä voi vaan heitellä ja sit ku kysytään todisteita vastata, että: “Ei oo, eti itte.”
Vastaukseni Osmon tauti-esimerkkiin:
Lääkkeen kehittänyt yhtiö voi vapaasti päättää miten ja millä hinnalla tuotteensa markkinoi tai jakaa. Mikäli lääkkeen kehittänyt yhtiö on valtion boolaagi, sitten lääkkeet pitää jakaa arpajaisilla, joissa painotetaan kunkin kansalaisen kärsimää progressiivista elämänikäistä kumulatiivista verosummaa. Täten esim. joku Wahlroos saisi varmasti kaksi annosta, kun taas vastasyntynyt olisi melko heikoilla. Toki jokainen arpajaisissa voittanut voisi tehdä omaisuudeksi saamallaan annoksella mitä ikinä haluaa, esim. antaa sen lahjana pois tai laittaa (ylimääräisen) mustaan pörssiin myyntiin.
Te olette ymmärtäneet lääke-esimerkin aivan väärin. Teksitstä piti ymmärtää, että on kiire eikä lääkettä ehditä valmistaa enemmän. Sama tilanne oli asuntoimarkkinoilla 1960-luvulla. Asuntoja rakennettiin niin paljon kuin pystyttiin (lopputuoksen perusteella ehkä vähän enemmänkin) mutta niitä oli liian vähän.
TomiA:
Eli suunilleen niin rikas kuin Suomi on kymmenen vuoden päästä.
?!
Onks sulla mitään käsitystä siitä miten paljon Hong Kong nostaa ihmisiä köyhyydestä ja millä vauhdilla?
Mitä välii, jos oot köyhä maalainen Kiinasta, jossa oot tehny riisipellolla duunia dollarilla päivässä, että oot suhteellisen köyhä Hong Kongissa, kun saat vaan kaks taalaa tunnissa.
Koska ne ei oo tyhmiä, vaikka ovatkin suhteessa köyhiä? Koska ne haluaa, että muillakin köyhillä Kiinalaisilla on mahdollisuus tehdä sama mikä niillä, eli radikaalisti nostaa elintasoonsa?
Tpyyluoman Dunning–Kruger-ilmiön wikiartikkelista:
Darwin: Tietämättömyys synnyttää varmuutta useammin kuin tieto.
Russel: Aikamme ikäviin puoliin kuuluu, että ne, jotka tuntevat varmuutta ovat typeriä, ja ne, joilla on vähäänkään mielikuvitusta ja ymmärrystä, painivat epäilyn ja päättämättömyyden kanssa.
Aika hyvin sanottu. Mutta tuo toimii vain yksilöiden kohdalla: suhteellisen tietämättömätkin massata tietävät paremmin kuin tietäväisinkään asiantuntija. Mutta: jos massojen tietoa ei saada kerättyä tehokkaasti, silloin asiantuntija — ja Darwin ja Russel — onkin taas todennäköisemmin oikeassa.
Tässä mielessä tässä blogissa kinataan usein vääristä lähtöohdista.
“Koska kyse on kaupungista ilman maaseutua, BKT:n vertailuilla ei tietenkään ole paljon merkitystä. Ehkä se kertoo lähinnä siitä, että Hong Kong on yllättävän köyhä BKT:lla mitattuna.”
Honkkarissa julkinen sosiaalinen rakentaminen on hallitsevaa. Puolet asukkaista asuu sosiaalisen asuntotuotannon asunnoissa vuokralla .Omistavastakin puolesta suuri osa sosisaalisen asuntotuotannon tuottamissa asunnoissa.
Julkisella asuntorakentamisella on pitkät perinteet tuonne 50-luvun alkuun
Matti Kinnunen
Köyhät eivät ole ongelma. Köyhyydestä syntyy kaikenlaisia ongelmia, ei köyhistä. Mitä enemmän köyhyyttä, sitä suuremmat tuloerot. Mitä suuremmat tuloerot, sitä matalampia eliniändoten kaikissa tuloluokissa, sitä enemmän väkivaltaa, sitä enemmän teiniraskauksia, sitä enemmän lihavuutta ja huumeiden käyttöä.
Syy-seuraussuhteet menevät kyllä toisin päin eli ongelmat luovat köyhyyttä, ei niin päin että köyhyys luo ongelmia.
Esimerkiksi päihdeongelma köyhdyttää, kun työt jää ja kaikki rahat menee päihteisiin. Sama juttu mielenterveyden kanssa. Ei köyhyys aiheuta mt-ongelmia vaan mt-ongelmat aiheuttavat köyhyyttä.
Tämä pätee myös elämänhallintaan, jos se ei ole hanskassa, päätyy ennemmin tai myöhemmin köyhäksi.
Vain oikeasti oikeistolaiset pitävät köyhiä ihmisiä ongelmina.
Kyllä siinä hermot punnitaan kun tiistaina kello 0400 alkaa mesoaminen ja huuto, lehteä hakiessa pitää hyppelehtiä verilammikoiden yli, koiranulkoiluttaminen tyssää siihen, että pihalla on kolme poliisien maijaa ja yhtä miestä kannetaan ruumisautoon tai pihalla pitää väistellä B‑luokan kansalaisten vihaisia koiria, joita ei tietenkään pidetä mitenkään kiinni.
Tuollaisessa tapauksessa häiriytyminen on tietenkin vain omasta nurjasta oikeistolaisesta asenteestani kiinni.
(usko tai älä, mutta kaikki nämä ovat tapahtuneet minulle viimeisen parin vuoden aikana vaikka en edes asu erityisen huonolla alueella).
(Sitä olen kyllä ihmetellyt, että mitä sitten kun syttyy tulipalo. Noissa kun ei käsittääkseni ole keskuslämmitystä, mikä saa kylmästä hermostuneen porukan virittelemään jopa avotulia.)
Hong Kongin ilmasto on sellainen, että siellä ei mitään keskuslämmitystä tarvita. Sydäntalvenakaan lämpötila ei juuri laske alle 15 asteen. Ylipäätään mitään lämmitystä ei tarvita kuin parina talvikuukautena, jos sattuu tuulemaan tarpeeksi kauan mantereelta päin. Silloin sähkölämmittimet ajavat asian. Jäähdytystarve sen sijaan on pitkän ja hyvin kostean kesän ja lämpimien kevään ja syksyn ajan ilmeinen.
Voitko valottaa meille tietämättömille, mikä silloin 1960-luvulla oli esteenä rakentamiselle? Siis mikä esti tarjonnan pysymisen kysynnän mukana? Ymmärtäisin tällaisen jonkun sodanjälkeisen Saksan kohdalla, kun kaupungit oli oikeasti lyhyessä ajassa pommitettu maan tasalle, mutta Suomi 1960-luvulla ei oikein tunnu miltään paniikkitilanteelta.
Siis yhtenä hetkenä ennen tuota aikaa kaikille oli asunto ja sitten yhtäkkiä ei ollutkaan?
Parhaimmillaan rakennettiin 72000 asuntoa vuodessa. Ei ollut enempää reusrsseja eikä pääomia köyhässä maassa.
Se, että asuntoja tarivttiin yhtäkkiä kovasti, johtui traktorista ja moottorisahasta, joiden ansiosta satoja tuhansia ihmsiä muutti maalta. Kaikkia ei voitu ottaa vastaan, vaan kolmesataatuhatta muutti Ruotsiin.
Voit kokeilla markkinoiden toimintaa: pyydä tyarjousta markkinoilta 300 000 asunnosta, rakennusaikaa vuosi. Et saa yhtään tarjousta.
Eivät kaikki ymmärtäneet väärin lääke-esimerkkiä. Eli minä ainakin käsittääkseni ymmärsin sen oikein.
Kyseessä on samanlainen asetelma kuin jossain kuvitteellisessa älytehtävässä, että x‑määrästä tulitikkuja pitää rakentaa tähtikuvio.
Ratkaisu ei ole, että valmistetaan lisää tulitikkuja.
Vesi voisi olla parempi esimerkki. Ilmoittautuuko joku, jonka mielestä on oikein, että rikkaat kastelevat golf-kenttiään ja täyttävät porealtaitaan samanaikasesti kun naapuriperheessä kuollaan janoon?
Noh, ehkäpä täältä löytyyy sellainenkin, jonka mielestä se on aivan oiken ja minä olen kommunisti.
KariS:
Asuntojen hinnat tosiaan määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan, aivan niin kuin pitääkin. Siitä olen samaa mieltä, että kun kysyntä ylittää tarjonnan, kaupungin pitäisi pyrkiä edistämään tarjontaa hintojen pitämiseksi kurissa.
Kaupungin omistamat tontit pitää kuitenkin luovuttaa markkinahinnalla. Jos tontit luovutetaan alihintaan ilman hintasäännöstelyä, hyödyn kerää rakennuttaja. Jos käytössä on hintasäännöstely, hyöty menee niille onnekkaille, jotka hintasäännöstellyn asunnon onnistuvat saamaan. Mielestäni tämä ei ole oikeudenmukaista, vaan parempi tapa on myydä tai vuokrata tontit markkinahintaan, jolloin kaikki kaupunkilaiset voivat hyötyä kaupungin saamasta tulosta alempien verojen tai parempien palvelujen muodossa. Kaikille halukkaille hintasäännösteltyjä asuntoja ei voi riittää, ja jos riittäisikin, niin silloinhan tarjonta vastaisi kysyntää, eikä koko hintasäännöstelyä edes tarvittaisi.
Sosiaalinen asuntotuotanto on taas asia erikseen. Esimerkiksi HITAS-järjestelmässä ei ole mitään tarveharkintaa, vaan vaikkapa Björn Wahlroos voi ostaa HITAS-asunnon ja laittaa sen vuokralle.
Artturi B: “?!”
Tämä siis liittyi siihen väitteeseeni, että kaupungin BKT:ta ei kannata verrata maan vastaavaan.
No, keskus pystyy halutessaan poimimaan rusinat pullasta, eli imuroimaan lahjakkuudet ja minimoimaan ongelmatapaukset, kuten Soininvaara on ansiokkaasti varoittanut.
Entäs PPP GDP, johon Artturi myös puuttui? Minä haluaisin tietää, miksi suomalainen Mäkkärin työntekijä voi matkustaa Hong Kongiin lomalle mutta vastaava hemmo Hong Kongista voi vain unelmoida matkasta Eurooppaan? Eikö se muka kerro, että suomalaisella Mäkkärin työntekijällä menee ihan helvetisti paremmin, vaikka ostovoimakorjattu BKT väittää muuta? Kysyn tätä, koska olen aika varma, että olen jonkun oleellisen jäljillä mutta en ihan tiedä minkä.
“Mitä välii, jos oot köyhä maalainen Kiinasta, jossa oot tehny riisipellolla duunia dollarilla päivässä, että oot suhteellisen köyhä Hong Kongissa, kun saat vaan kaks taalaa tunnissa.”
Tätähän minäkin arvelin syyksi sille, että “kansa” ei nouse hakemaan “oikeuksiaan”. (Lainausmerkit tarkoittavat, että en kuvittele noiden ilmiöiden olevan olemassa objektiivisesti. Tai siis “objektiivisesti”.)
Yksi syy on, että HK:ssa ei ole demokratiaa. Peking kieltää.
@Antti Leinonen
‘Ei asunnon markkinahinnan määrittämiseen tarvita edes mitään vuokratuottoa, kyllä uudet kovan rahan asunnot varmasti myydään markkinahinnalla.’
Kyllä. Mutta tuo kaava pätee sijoittajiin. Jos kaikki asuisivat vuokralla, tuo olisi hintataso mihin sijoittajat sen nostaisivat. Pankit varmaankin käyttävät toista kaavaa: Asunnon hinta = Palkansaajan käteen jäävä tulo / lainakorko.
‘..Eli miksi tonttien tarjouskilpailuissa määräytyvä “markkinahinta” ei vastaa tontin arvoa asunnonostajalle.’
‘Tarkoitukseni oli edellisessä viestissä lähinnä esittää, että pääkaupunkiseudulla kunnat eivät saa (tai halua ottaa) tonteistaan sitä hintaa, mitä voisi asuntojen hintojen perusteella olettaa.’
Tämä on kait sitä kuntien välistä “kilpailua.” Houkutellaan veromaksajien rahoilla (maaomaisuuden jaolla) kuntaan korporaatioita ja “eliittiä” ja estetään markkinamekanismin tominta. Eli estetään kilpailu eikä päinvastoin. Tämä ei ole nollasummapeli. Se on banaanitasvallan oligarkkitaloutta.
Jäi edellisestä viestistä pois yksi komentti:
@Antti Leinonen
‘..Eli miksi tonttien tarjouskilpailuissa määräytyvä “markkinahinta” ei vastaa tontin arvoa asunnonostajalle.’
Koska kunnat jakavat maata polkuhintaan. Maanomistaja on monopolisti. Hänellä ei ole tuotantokustannuksia. Hän voi joko periä täyden vuokran (monopolihinnan) tai jättää sen kokonaan perimättä (antaa sen pois jos ei itse sitä käytä.)
“Hong Kongin ilmasto on sellainen, että siellä ei mitään keskuslämmitystä tarvita. Sydäntalvenakaan lämpötila ei juuri laske alle 15 asteen. ”
Ei pidä paikkaansa. Öisin menee talvella alle kymmenen. Itseaiheutetut tulipalot ovat maanvaiva.
Entä jos pyydän tarjousta 72000:sta asunnosta? Kysymys oli siis, että miksi markkinat olisivat rakentaneet niitä asuntoja vähemmän kuin suunnitelmatalous, jos kysyntää kerran oli? Resurssien puutteesta ei voinut olla kyse, koska selvästihän resursseja oli tuohon 72000:en asuntoon vuodessa.
Jos asunnot annettiin subventoituun hintaan niille maalta kaupunkeihin muuttaville metsureille ja pienviljelijöille (kun heillä ei omat rahat olisi riittäneet asuntojen ostamiseen), niin miksei heille saman tien olisi voinut antaa saman subvention verran puhdasta rahaa?
Ruotsiin porukkaa muutti käsittääkseni ennemminkin parempien palkkojen vuoksi kuin siksi, ettei Suomessa olisi ollut asuntoja.
Kjr63:
KariS:
Voisitteko te, jotka ette siihen, että huutokauppaamalla tontit saadaan niiden oikea markkinahinta, koittaa päästä edes yhteisymmärrykseen siitä, kumpaan suuntaan hinta on väärä. Nyt Kjr63 esittää, että tontit menevät polkuhinnalla ja KariS, että kunta vedättää hinnan “oikeaa” markkinahintaa ylemmäs. Kumpi pätee vaiko ei kumpikaan?
Sinivihreä kommentoi minua:
“Mutta jos toimeentuloluukulla kävijöitä kuitenkin on, niin kuntien välinen negatiivinen kilpailu näistä henkilöistä ei kuitenkaan vähennä heidän lukumäärää.”
Vähän tarjoaisin dynaamisuutta ajatteluun. Kuntien, kuten muidenkin talouden toimijoiden, toiminnan tehostaminen jos mikä vähentää toimeentulotuen tarpeessa elävien määrää. Käytännössä toimivin tapa motivoida tehostamiseen puolestaan on reilu kilpailu.
—-
Oliko tämä vitsi tai provo? Jos toimeentulotuen tarvitsijoista tms. eläteistä pääsee eroon vapaassa kermankuorintakilpailussa, se motivoi kermankuorintaan eikä vähentämään toimeentulotuen tarpeessa elävien ihmisten määrää. Jos tämä vaihtoehto on poissa valikosta, jopas syntyy motiivi saada tuottamattomat ihmiset töihin tai ainakin elämään kunnolla.
Osmo: “Te olette ymmärtäneet lääke-esimerkin aivan väärin. Teksitstä piti ymmärtää, että on kiire eikä lääkettä ehditä valmistaa enemmän. Sama tilanne oli asuntoimarkkinoilla 1960-luvulla. Asuntoja rakennettiin niin paljon kuin pystyttiin (lopputuoksen perusteella ehkä vähän enemmänkin) mutta niitä oli liian vähän.”
Kuusikymmentäluvun ongelman muodostovat loppujen lopuksi vääristyneet pääomamarkkinat. Kerrostaloasuntoja rakensivat silloin ensimmäistä kertaa Suomessa sellaiset tahot, joita ei kiinostanut lopputuote pätkääkään. Gryndereitä ja heihin kytköksissä olevia poliitikkoja kiinostaa vain lyhyen aikavälin voitto.
Sotiin asti kerrostalot rakennettiin joko perustettavan asunto-osakeyhtiön laskuun, yksityisen sijoittajan laskuun tai yrityksen laskuun työsuhdeasunnoiksi. Kaikkia näitä tahoja kiinosti lopputuotteen laatu. Suomessa vain ei ole tällä hetkellä liian kovan pääomaverotuksen takia riittävästi yksityistä pääomaa.
Hyvä esimerkki on edesmenneen HAKA:n konkurssi. Yritys oli suomalaisittain arvostettu ja laadukas. Olen ostanut siltä ensimmäisen omistusasuntoni ja reklamaatiolista taisi olla kolme sivua! Liian paljon asioita tehtiin kahteen kertaan. Tiettävästi HAKA:n konkurssin yksi suuri syy oli kokeilu Saksan markkinoilla. Siellä ei kelvannutkaan “suomalainen laatu”, vaan kohteet tehtiin kahteen kertaan.
“Saksassa vaaditaan 20–30 % omarahoitusosuus ja kun se Suomessa on nolla”
Todisteet tiskiin:
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/01/suomen_ja_saksan_hintaeroja_selittavat_erilainen_verotus_ja_asuntolainoitus_2310404.html
Abortti laillistettiin New Yorkissa v. 1970, koko maassa v. 1973. New Yorkin rikollisuusaste on kehittynyt seuraavasti: väkivaltarikokset, omaisuusrikokset ja pidemmän aikavälin luvut. Tiedämme, että eniten rikoksia tekevät 15–20-vuotiaat. Näin ollen siis rikollisuusasteen olisi aborttihypoteesin mukaan tullut laskea vuosien 1985–1990 välillä eli kun abortin laillistamisen jälkeiset ensimmäiset kohortit olivat 15–20-vuotiaita, mutta tosiasiassa rikollisuusaste nousi noina vuosina ennätystasolle. Rikollisuus alkoi alenemaan vasta vuonna 1994, joten aborttihypoteesi ei lainkaan sovi faktoihin.
Ainakaan mustien miesten osalta kehitys ei ole ollut tuollainen. Vuonna 1970 heidän työttömyysasteensa oli 20 prosenttia, mutta vuonna 2000 se oli 33 prosenttia. Samalla aikavälillä mustien miesten todennäköisyys joutua vankilaan kasvoi yli 2,5‑kertaiseksi (tämä kasvu tapahtui enimmäkseen 1990-luvulla, ja se on todennäköisesti yhteydessä alentuneeseen rikollisuusasteeseen). Tässä artikkelissa tarkastellaan työttömyyden ja vankeusrangaistusten lisääntymisen yhteyksiä.
Mainittakoon, että tuo viimeinen taulukko koskee koko osavaltiota eikä vain NYC:tä, mutta tämä ei vaikuta argumenttiini.
“Kyllä siinä hermot punnitaan kun tiistaina kello 0400 alkaa mesoaminen ja huuto, lehteä hakiessa pitää hyppelehtiä verilammikoiden yli, koiranulkoiluttaminen tyssää siihen, että pihalla on kolme poliisien maijaa ja yhtä miestä kannetaan ”
Tuo ei todista mitään köyhyydestä, mummoni eli kansaneläkkeellä eli oli köyhä, mutta ei hän räyhännyt ei päivällä eikä yöllä.
Ei räyhääminen mitenkään erityiseti köyhiin liity, heitä löytyy varakkaistakins
Ja sitten samaan aikaan Jätkäsaaresta annetaan pelkästään ruotsinkielisille oma kortteli HITAS-tuotantoa varten
Mistähän tällainen väite onperäisin. Mitään ruotsinkielistä korttelia Jätkäsaaressa ei ole. Jos tarkoitetaan Hem i Stan ‑projektia, se ei le ruotsinkielinen nimestään huolimatta. Ja kyse on tontista, ei korttelöista.
John J. Donohue ja Steven D.Levitt ovat tutkineet abortin vaikutusta ja päätyneet tulokseen, että abortti oli yksi vaikuttavista tekijöistä.
Eivätkä abortit suoraan ponnahtaneet ylös 1970 ja 1973 taivaisiin vaan yleistyivät pitkin 70-lukua.
,
Rikosalttiuskin on sinulla hyvin tarkoitushakuinen tuo alttius jatkuu vielä pitkään yli 20 ikävuoden ja laskee hitaasti iän myötä.
Toien etkijä oli puuttuminen poliisien korruptioon, mikä nosti selvitysprosentteja eli kiinnijäämisrikikin kasvoi,mutta tästä puolesta on harvemmin kerrottu
Kvarteret Viktoria. Koko kortteli nimenomaan ruotsinkielisille. Kaupunginhallitus teki tällaisen päätöksen joskus kesällä. Sisältää myös pelkästään ruotsinkielisille tarkoitettua HITAS-tuotantoa.
Antti Leinonen
“kaupungin pitäisi pyrkiä edistämään tarjontaa hintojen pitämiseksi kurissa”
Juuri niin. Vaan kun kaupunki toimii juuri päinvastoin. Se ylläpitää niukkuutta. Tarkoituksellisesti tai tahattomasti, mutta pitää kuitenkin. Kun lukee täällä yhden päättäjän, Osmon, kannanottoja, väistämättä syntyy mielikuva, että tarkoituksellisesti, eli halutaan ylläpitää kontrollia ja poliittisesti korrektia asuntotuotantoa, välttää “hyvien” tai “huonojen” alueiden syntymistä.
Jotenkin jää se kuva, että Osmokin pelkää suuremman tarjonnan johtavan asinalueiden väliseen eriytymiseen ja keskinäiseen kilpailuun, joten on parempi ylläpitää tiukkaa kontrollia siitä miten tontit jaetaan, ja jakaa mieluummin niukkuutta kuin edullisuutta.
Tuli Hong Kongista mieleen, että miksi Suomessa ei rakenneta tarpeeksi ylöspäin (siis vanha asia jo tälläkin thriidillä), kun kerran halutaan rakentaa esim. opiskelijoille asuntoja kuten Nuorisisäätiökin kenties rakensi asuntoja opiskelijoilleen.
Siis laitetttaisiin kerralla kuntoon opiskelijoiden asumispaikat esim. Helsingissä, että vuosi vuodelta ei tipoteltaisi vanhan poistuman päälle uutta, mutta ei lukumääräisesti uusia asuntojan opiskelijoille poistuneiden asuntojen tilalle.
Tässä kuva tyypillisestä kerrosta talosta jossain Hong Kongin saarelta.
Eikö tuollaisen opiskelijakerrostalon voisi bygata vaikkapa Pasilaan entisten “HOAS-kompleksien” jatkoksi — ihan vakavissaan. Kerroksia talossa kaiketi 25–30 :
http://img838.imageshack.us/img838/1947/hkbuilding.jpg
“Ainakaan mustien miesten osalta kehitys ei ole ollut tuollainen. Vuonna 1970 heidän työttömyysasteensa oli 20 prosenttia, mutta vuonna 2000 se oli 33 prosenttia”
Pikainen vilkaisu näytti, että , että myös valkoisten miesten työttömyys kasvoi 20 %:iin.
Samaan aikaan USA on näyttänyt virallisesti alenevia työttömyyslukuja ja 90-luvulla tyypillisesti 5 % luokkaa olevia.Joten nuo luvut tarkoittanevat jotain muuta.
Suhtautuisin tutkimukseen varuksella, sillä USA:ssa kristillisellä oikeistolla on suuri tarve osoittaa abortti haitalliseksi ja merkityksettömäksi hyvinvoinnille ja toisaalta rikollisuuten tehoavaksi vain aseet ja kovat rangaistukset .
TomiA:
No kyllä se jotain kertoo. Tai siis en nyt ekana ottais ulkomaanmatkoja olennaiseks jutuks tässä elintasovertailussa, mutta on se ihan mahdollista, että mäkkärin työntekijällä menee Suomessa paremmin kuin Hong Kongissa. Se ei tietenkään tarkoita että Suomi olis jotenkin parempi paikka olla köyhä.
Mun käsityksen mukaan Hong Kongiin otetaan ihan eri tavalla siirtolaisia kuin Suomeen, niin tuskin se on kovin ihmeellistä, että ammattitaidottomien ihmisten palkat on matalia.
Mun mielestä on olennaista se miten paljon ihmisten hyvinvointi lisääntyy, ei se miten paljon hyvinvoivia ihmisiä joidenkin rajojen sisällä on. (Eli siis tyyliin, jos Suomesta tapettas köyhimmät 50% ihmisistä ja pistettäs rajat kiinni, niin Suomi olis varmaan maailman rikkain valtio mitattuna BKT/kansalainen, mutta samalla maailman paskimmista valtioista mitattuna sillä miten se onnistuu kasvattamaan ihmisten hyvinvointia.)
Mailla köyhät ja rikkaat ovat samassa metsästysseurassa jahtaamassa samaa hirveä. Ehkä vain pitäisi estää vihreitä tekemästä näitä vihervankiloita joissa liian suuri populaatiotiheys estää keskinäisen suvaitsevaisuuden.
Elina: “Vesi voisi olla parempi esimerkki. Ilmoittautuuko joku, jonka mielestä on oikein, että rikkaat kastelevat golf-kenttiään ja täyttävät porealtaitaan samanaikasesti kun naapuriperheessä kuollaan janoon?”
Ehkä IPCC:n johtajan Pachurin mielestä tämä on ihan oikein? Ainakin hänen johtamalla TERI instituutilla on oma suljettu golf-kenttä keskellä kaupunkia yhdellä Intian pahiten vesiongelmien riivamista alueista.
Artturi B, “Mun mielestä on olennaista se miten paljon ihmisten hyvinvointi lisääntyy”, erittäin hyvä pointti, itsekin tuota siirtolais asiaa olen usein ajatellut USAn ja esim. Los Angelesin kohdalla. Tuolla mittarilla mitattuna menee todella hyvin, lähemmäs 50% on köyhinä etelä amerikassa syntyneitä ja nyt tuloiltaan ja muillakin mittarilla suuri osa lähes EU luokassa.
Sama pätee vaikka vuosisata sitten suomestakin USAan muuttaneisiin.
Maahanmuuttajien vastaanottamis lukumäärä on siis avain kysymys kun mietitään “oikeudenmukaista” asuntopolitiikkaa.
Antti Leinonen: “Kaupungin omistamat tontit pitää kuitenkin luovuttaa markkinahinnalla. Jos tontit luovutetaan alihintaan…(jne.)”
Minä en ainakaan olisi ehdottamassa ratkaisuksi alihintaan luovuttamista — ja ilmeisesti aika harva muukaan keskustelija tätä ehdottaa.
Todellinen ongelma tonttien — ja siten myös asuntojen — hinnoissa on niukkuus, joka johtuu rakennusmaan puutteen sijasta etupäässä kuntien harjoittamasta tietoisesta keinottelusta ja säätelystä sekä puhtaasta epäpätevyydestä.
Helsingin kaupunki on oikein oiva esimerkki näistä kaikista kolmesta synnistä — ensinnäkin kaupunki on aivan tasan tarkkaan budjetoinut jo pitkälle tulevaisuuteen ne kaikki miljardit, joita tointtien myynnistä oletetaan saavan. Näiden tulojen takaamiseksi tontteja luovutetaan tipoittain ja kaavotus ohjataan etupäässä kaupungin omille maille korkean hintatason ylläpitämiseksi (eikös kaupunki kuintekin saanut n. 20–30 vuoden prosessin päätteksi ainakin osittain nenilleen Laajasalon kaavoituksessa? Eli siinä kun ensin pari vuosikymmentä torpattiin yksityisen rakennusliikkeen kaavoituspyynnöt mitä erinäisimmillä tekosyillä — ja sitten kun kaavoitus pääsi vihdoinkin öljysataman väistymisen jälkeen käyntiin, niin ko. yksityiset maat kaavoitettiin “näppärästi” puistoksi ja muuksi virkistysalueeksi…)
Toinen vähintään yhtä järkyttävä julkisen vallan väärinkäyttö on saman niukkuuden käyttö kontroloimaan kaupungin kasvua. Toki uusien palveluiden rakentaminen kasvavalle väestölle maksaa rahaa ja vaatii resursseja, mutta onko oikea keino sädellä asiaa rankaisemalla niitä joiden on pakko asua täällä?
Lisäksi asiaan vaikuttaa tietysti aivan ihan yleisesti julkisella sektorilla vallitseva järjetön epäpätetyys — ilmeisestihän Helsinginkin suunnitelmat “tonttipulan” ratkaisemiseksi makasivat aika paljon satamien siirtymiseen kantakaupungista Vuosaareen (tältä ainakin ulkoapäin seuraten asia näytti). Koko sataman siirtoon liittynyt valitusrumba näytti tulleen virkamieskoneistolle ja poliittisille päättäjille ikään kuin yllätyksenä eikä siten tietenkään mitään suunnitelmaa b näyttänyt olevan olemassa.
Kaikken kaikkiaan olisi todella mielenkiintoista kuulla, että miten ihmeessä homma voitaisiin vielä huonommin hoitaa ja millä mekanismilla hinnat saataisiin hilattua vieläkin korkeammalle. Insinöörin mielikuvitus ei nimittäin moisen kuvitteluun riitä.
Yleensäkin suomalainen politiikka on julkisen sektorin suhteen niin perverssi, että jopa muuten vapaata kilpailua kannatavat kokkaritkin tuntuvat kunnallispolitiikkan päästyään muuttuvan puhdasverisiksi jakopolitiikkaa kannattaviksi sosialisteiksi, joiden tavoitteena on vain kasvattaa julkisen sektorin osuutta, vähentää kilpailua ja lisätä toisten kukkaroilla käynnin maksimiin. Kokkareista vasemmalle olevat erottaa enää ehkä vain siitä, että he näyttävät alkavan vaatia kansalaisten liikumisten 24h seurantaa ja maan sisäisiä passeja, joilla voitaisiin kontroloida ihmisten asumista.
Tämä maan yhteiskunnallinen ja poliittinen elämä on kyllä vaihtoehdottomuudessaan jotain niin järkyttävää millaista ei ole maan päällä muuten sitten kansandemokratioiden kukistumisen nähty. Täällähän pidetään ihan normaalina menona sitä, että bkt:stä yli puolet kierrätetään julkisen sektorin kautta, kansalaisten pahoinvointi on hyvinvointia jne. — ja ennen kaikkia kaikkein luonnollisinta on se, ettei asiasta saa keskustella vaan että järjestelmän kyseenalaistajat ovat sairaita uusliberalisteja, jotka haluavat tuoda maahan feodaalisen piikayhteiskunnan ja yhdysvaltalaisen terveydenhoidon.
OS:“Mitään ruotsinkielistä korttelia Jätkäsaaressa ei ole.”
On.
http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2010/04/ruotsinkielisille_oma_kortteli_helsingin_jatkasaareen_1632481.html
“Helsinki on varannut yhden korttelin Jätkäsaaren uudelta asuinalueelta ruotsinkielisille helsinkiläisille. Ruotsinkielisten keitaalle tulee asuntoja ja monenlaisia palveluja.”
Eikö kaupunkisuunnittelulautakunnassa seurata kaupunginhallituksen päätöksentekoa?
Tavallinen Teknikko, tää blogi tarttisi FAQ:n. Ylöspäin rakentamisessa on pari juttua. Hyvin lyhyesti:
— Maankäytön tehokkuuta rajoittaa se että karkeasti yksinkertaistaen varjostuksen vuoksi kadun leveys on suurinpiirtein sitä reunustavien talojen korkeus. Täällä pohjoisessa valo tulee sivusta, Manhattanilla taas ylhäältä.
— Korkealla rakentaminen on kallista. Per asuinneliö myös siksi että mitä korkeampi talo niin sen enemmän menee joka kerroksessa tilaa rappuihin ja hisseihin.
Eli voi sitä tehdä korkeampaakin, mutta ei se mikään taikatemppu ole.
Kysymys oli siis, että miksi markkinat olisivat rakentaneet niitä asuntoja vähemmän kuin suunnitelmatalous, jos kysyntää kerran oli?
Tämä siis viittauksena 60-lukuun: vapailla markkinoilla voidaan tuottaa vähemmän asuntoja kuin on “kysyntää”, jos pääomaa on niukasti, koska “kysynnästä” iso osa tulee sellaisesta suunnasta, jossa ei ole maksukykyä. Korkomarkkinat ja muu tilanne oli 60-luvulla ihan toisennäköinen kuin nykypäivänä.
Kun maaseudulta muutti kymmeniä tuhansia ihmisiä kaupunkeihin, näillä ihmisillä ei ollut varaa ostaa asuntoa, ja lainamarkkinat ja korot olivat sellaiset, ettei sitä velkaakaan saanut niinkuin nykyisin. Painamalla tarjontakäyrää alas erilaisilla korkotuilla ja säädöksillä saatiin rakennusvolyymiä ylös. Ei se sen kummempaa ollut.
Koska ilmaisia lounaita ei ole, niin jostain proppaa. Rakentamisen huippuvuosi oli 1974, ja veikkaan, että joskus niillä main tehtiin varmaan aika paljon kehnolaatuista jälkeä.
Jos ostaa kämpän, kannattaa ostaa lamavuosina rakennettu, niin juopot ja tunarit ovat olleet työttöminä.
TOdisteet tiskiin:
Täältä sinun linkistä:
Ensinnäkin 0% on täysin eri asia kuin 10%. Toisekseen en pitäis hirveen hyvänä lähteenä tyyppiä, joka sanoo, että joku juttu menee ehkä näin. Ehkä sanan käyttö viittaa yleensä siihen, että seuraavana tulee summittainen arvio.
Marko Hamilo:
heh… no riippuu siitä mitä kunnan asukkaat haluaa. Siitä, että kerman kuorinta on mahdollista ei seuraa se, etteikö kunnan kannattaisi yrittää myös tehdä tulonsiirtojen varassa eläjistä veronmaksajia.
Mutta siinä oot tietysti oikeessa, että jos niitä köyhiä ei voi siirtää jonkun muun maksettavaks, niin motiivi saada heidät tuottaviksi on suurempi. (Samalla motiivi ehkäistä niiden ihmisten pääsemistä/syntymistä kuntaan, joilla on riski tulla köyhiksi kasvaa.)
tavallinen teknikko:
Varmaan suurimmaks osaks siks, että täällä on lääniä rakentaa sivulle. Toiseks kaavoituksella on osansa asiassa, kun tonttien omistajia estetään rakentamasta niin korkeita rakennuksia kuin olis kannattavaa.
Kse
Erinomainen kommentti: “kaikken kaikkiaan olisi todella mielenkiintoista kuulla, että miten ihmeessä homma voitaisiin vielä huonommin hoitaa ja millä mekanismilla hinnat saataisiin hilattua vieläkin korkeammalle. ”
Todellakin tuo julkisen vallan osaamattomuus ja poliittisten päättäjien kyvyttömyys asuntopolitiikan ohjaamisessa on hirveää katsottavaa. Hirveää se on myös niille, jotka haluaisivat osataa asunnon Helsingistä. Ensiasunnon ostajille se on jo mahdotonta ellei voi sanoa että “pappa betalar” tai lottovoitto ole napsahtanut tilille.
On todella outoa, että harvaan asutussa Suomessa tonttimaan puute nostaa asuntojen hinnat maailman kalleimmiksi. Päättäjien tiiviit suhteet rakennusliikkeiden ja joidenkin maanomistajien kanssa rajoittavat tonttimaan tarjontaa, rakennusliikkeille on vain eduksi kun tehdän niukkuutta, näin myyntikatteet saadaan riittävän ylös.
Jos tonttimaan myynnistä saatavat tulot käytettäisiin asuntojen lisäämiseen ja vaikkapa maan lunastuksiin esim valtiolta joka makuuttaa kaupunkiakin pahemmin omaisuuksiaan, saattaisi tonttien hinnan korkeuden perustella jotenkin, nykyisin rahat menee suoraan sosiaalimenoihin. esim asumistukeen. Siis toisella kädellä rokotetaan kaupunkilaisten asumiskuluja ja toisella tuetaan
Niin kauan kuin asuntoja on vähemmän kuin asunnon tarvitsijoita, kaikki tukitoimet vain siirtelevät ongelmaa paikasta ja ryhmästä toiseen.
PS. Päättäjien tietämättömyyttä tekemistään päätöksistä kuvaa tuo Osmon tietämättömyys ruotsinkielisille varatusta korttelista
Tonttimaan hinnat maailman kalleimmiksi?
Hei haloo?
Niin, tämä sillä oletuksella että New Yorkissa ei olisi tapahtunut muita muutoksia, jotka olisivat voineet vaikuttaa rikollisuuden määrään. Väkivaltatilastot nyt ei ole ihan pelkkää ceteris paribus aborttitaulukoita.
Osmo, osaatko sitten sanoa mitä on muuttunut tämän uutisen jälkeen. Onko hanke peruttu?
YLE: Ruotsinkielisille oma kortteli Helsingin Jätkäsaareen
Täytyy paneutua tuohon uutiseen. Minulle tämä on kokonaan uusia asia. Kuvigttelin kirjoittajien tarkoittavan Hem i Stan — hanketta.
Jos jokin kiertää julkisen sektorin kautta, se kiertää sieltä myös ulos.
En ole vielä törmännyt niin oikeistolaiseen yrittäjään, että hän kieltäytyisi myymästä julkista sektoria edustavalle asiakkaalle, koska pitää moraalittomana ottaa vastaan moraalittomalta julkiselta sektorilta peräisin olevaa rahaa. En myöskään ole itse huomannut yrittäjänä, että automaatista tulisi erivärisiä seteleitä riippuen siitä, onko firmani laskun maksanut tilille julkista vai yksityistä sektoria edustava asiakas.
Tässä on nyt sellainen ongelma, että uusliberalististen yhdysvaltalaisten think-tankien käyttämillä mittareilla Suomi on vuodesta toiseen eräs koko maailman vapaimmista maista (ja osalla mittareita vapaampi kuin esimerkiksi Yhdysvallat itse). Pitää siis ajaa vielä niistäkin oikealta ohi, jotta voi johdonmukaisesti uikuttaa ja ruikuttaa Suomen kamaluutta.
New Yorkissa aborttien määrä ponnahti Levittin itsensäkin mukaan taivaisiin heti 70-luvun alussa.
Rikosalttius on suurimmillaan 15–20-vuotiaiden joukossa, joten se, että 1970-luvun alussa syntyneet kohortit olivat poikkeuksellisen rikosalttiita tuossa iässä ei anna tukea aborttihypoteesille. Levitt myöntää noiden kohorttien suuren rikosalttiuden, mutta väittää aborttihypoteesin selittävän samojen kohorttien vanhemmalla iällä vähentyneen rikollisuuden — itse näkisin, että rikollisten karsiutuminen nuorella iällä tapettuina tai pitkän vankeusrangaistuksen saaneina on uskottavampi selitys.
Olet oikeassa, luvut vaikuttivatkin liian suurilta. Niissä on mukana kaikki työvoiman ulkopuolella olevat, siis mm. opiskelijat. Pointtini kuitenkin on se, että New Yorkia ei voi pitää esimerkkinä slummien purkamisesta ja eriarvoisuuden vähenemisestä. Taloudellinen eriarvoisuus ei ole vähentynyt, päinvastoin, ja vankien määrä on moninkertaistunut.
Se, että kristillisellä oikeistolla on tarve nähdä abortti tietyllä tavalla, ei vapauta Levittiä ja kumppaneita todistustaakasta hypoteesinsa suhteen. Todistamaton on esimerkiksi väite, että abortin laillistaminen vähensi nimenomaan sellaisten lasten syntymistä, joista olisi todennäköisesti tullut rikollisia. Yhtä hyvin voi väittää, että aborttiin turvautuivat enemmän sellaiset naiset, jotka olivat muutenkin vastuuntuntoisempia ja älykkäämpiä, minkä tuloksena lapsia syntyi suhteellisesti enemmän kaikkein kelvottomimpiin olosuhteisiin.
Osmo “Tonttimaan hinnat maailman kalleimmiksi?
Hei haloo?”
Kirjoitin, että asuntojen hinnat maailman kalleimmiksi. Helsinkihän on paitsi kuluttajahinnoiltaan myös asumiskustannuksiltaan teollisuusmaiden huippua. Vaikka on pikkukaupunki maailman metropoleihin verrattuna
Kiinteistölautakunnan päätös löytyy http://www.hel.fi/static/public/hela/Kiinteistolautakunta/Suomi/Paatos/2010/Kv_2010-04–20_Klk_08_Pk/0FC4EB38-ED0C-4263–8778-BC0D8E83DD59/Reservering_av_kvarter_nr_20817_for_Foreningen_Kva.html
Ei noissa ehdoissa heti pistä mikään silmään. Kaupunki vuokraa tontteja erillaisille asuntoyhdistyksille kuten Loppukiri, perusteluna kai se että halutaan omatoimirakentamista, ja jos ja kun noita hakijoita ei ole enempää kuin sopivia tonteeja niin miksi tuohon hakemukseen ei olisi saanut suostua? Eli mikä tässä nyt oikeastaan on ongelma?
No nyt sitten vaan hakemukset suomen‑, somalian- ja venäjänkielisille kortteleille vetämään. Tätä kaupunki oikeasti haluaa!
Tommi Uschanov:
Ei. Kyllä julkinen sektori ihan oikeasti kuluttaa resursseja ihan samalla tavalla kuin muutkin sektorit. Tietysti osa tulee ulos aivan kuten muiltakin sektoreilta.
? Yritätkö sanoa, että mitä oikeistolaisempi sitä enemmän vihaa rahaa?
Viittaat ilmeisesti Heretige Foundationiin ja Freedom Houseen. Koska olet aatehistorian asiantuntija, niin kerro ihmeessä mikä tekee näistä uusliberalistisia think thankkeja? Vai käytitkö uusliberaali sanaa vaan synonyyminä klassiselle liberaalille, oikeistolaiselle, vapaata markkinataloutta kannattavalle tai jopa kaikelle sille mitä pidät pahana tässä maailmassa?
Sinä siis väität, että Heretige Foundationin ja Freedom Housen mielestä USA on taivas maanpäällä, josta ei mitenkään voi parantaa vai mikä tämä pointti oli?
Ei hyvinvoinnilla oo mitään optimitasoo, että hei nyt ollaan riittävän hyvinvoivia, enää ei kannata parantaa.
Ylipäänsä sillä ei oo paskan väliä onko joku keino oikeistolainen vai vasemmistolainen, jos se parantaa ihmisten elämää. Eli entä sitten, jos joskus joutuu ajaan oikeelta ohi jotain think thankkia? (Paitsi, että tietty menettää osan ahdasmielisistä vasurikavereistansa…)
Uusliberaalien mukaan hyvinvointiyhteiskunta perustuu hyvinvointitappiota tekeville instituutioille ja on siksi pahoinvointiyhteiskunta. Ihan kiva. Tosin todellisuus ei tässä tue teoriaa, mutta onko se uusliberaaleja ennenkään haitannut?
@tpyyluoma
varausehdot on varmaan ihan normaalit, aiottu käyttö taasen ei ole.
Yhdenvertaisuuslain mukaan edes yksityinen ihminen ei voi vuokrata asuntoa tai myydä kiinteistöä etnisin perustein vaikka kiinteiostön myyminen ja asunnon vuokraaminen sinänsä laillista onkin.
Juge, en tunne tuota hanketta tarkemmin, mutta jos esimerkiksi eläkeläisporukka voi perustaa yhdistyksen joka rakentaa talon yhdistyksen eläkeläisjäsenille, niin miksei sitten ruotsinkielisten yhdistys? Ja kyllä, sama koskee vaikka Suomi-seuraa, Somalia-klubia ja Venäjä-kerhoa. Vrt. osakunnat, heimo se on savolaisetkin. 🙂
Sikäli kun on kyse on omistusasunnoista niin yhtiöjärjestykseen tuskin voi laittaa pykälää että osakkaan pitää osata ruotsia. Vuokralaisen valinnassa ehkä, en tiedä.
“Ei. Kyllä julkinen sektori ihan oikeasti kuluttaa resursseja ihan samalla tavalla kuin muutkin sektorit. Tietysti osa tulee ulos aivan kuten muiltakin sektoreilta.”
Kaikki toiminta kuluttaa resursseja, et voi väittää, että julkinen sektorin terveydenhoito olisi arvokaampi kuin silikonirinnat tai päinvastoin.
Kun kummallakin on kysyntää ja asiakkaita jonokis sakkaa niin kumpikin on yhtä arvokas markkinatalouden kannalta.
Ei markkinatalous sulje pois julkista sektoria.
Vasta kun julkisten palvelujen käyttö on sama tasoa kuin esim museoiden niin silloin pitä miettiä ovatko ne turhia
Juge, jatkan vielä aiheesta koska tämä kiinnostaa minua, ja saatan olla parista asiasta hyvinkin väärässä.
Helsingissä on vuosikymmenet surtu sitä että omatoimisesti rakennettuja, tai paremmin rakennetettuja kerrostaloja ei ole juuri syntynyt sitten 50-luvun. Useat vanhat talot on vaikkapa rautatieläisten yhdistyksen rakennuttamia. Tuollaisessa rakentamisessa on useita hyviä puolia, esim. se että ko. asukkaat vahtivat paremmin laatua, ja varsinkin se että tuo lisäisi tarjontaa ja kilpailua kun rakennuttajia olisi enemmän.
No tätä on sitten edistetty niin että jos joku saa porukan kokoon niin kaupunki tarjoaa tontti vuokralle. Noita porukoita ei ole ilmaantunut kuin kourallinen.
On vähän vaikea ymmärtää miksi tuollaisia yhdistyksiä koskisi sen kummemmat säännöt kuin muita yhdistyksiä, eikä tätä ole kai tarvinnut miettiä kun hakijoita ei ole ollut jonoksi saakka. Varmaan Juge ja kaiffarit saisi tontin vuokralle jos rakennussuunnitelmat muuten on kunnossa. Kiinteistölautakunta tosin tuskin myöntäisi tonttia Helsingin Ku-Klux Klaanille, vaikka risti palaisikin biokaasulla.
“Olet oikeassa, luvut vaikuttivatkin liian suurilta. Niissä on mukana kaikki työvoiman ulkopuolella olevat, siis mm. opiskelijat. Pointtini kuitenkin on se, että New Yorkia ei voi pitää esimerkkinä slummien purkamisesta ja eriarvoisuuden vähenemisestä. Taloudellinen eriarvoisuus ei ole vähentynyt, päinvastoin, ja vankien määrä on moninkertaistunut.”
Noita kristillisen oikeiston abortti “tutkimuksia” on internet pullollaan, joten jätän ne omaan arvoonsa.
Kun koko perustietous on väärin aseteltu, kuten työttömyys niin koko tutkimus on hataralla pohjalla.
Ja kuten itsekin yrität todistaa ‚mustatkin opiskelavat enemmän jpa itempään 2000 luvulla
Työttömyys ja tämä aborttihypoteesi eivät nähdäkseni mitenkään liity toisiinsa. En ole viitannut mihinkään kristityn oikeiston tutkimuksiin, joten en tiedä, miksi nostat ne esille. Mustia miehiä taitaa USA:ssa olla enemmän vankilassa kuin yliopistossa.
Samuli Saarelma
“Nyt Kjr63 esittää, että tontit menevät polkuhinnalla ja KariS, että kunta vedättää hinnan “oikeaa” markkinahintaa ylemmäs. Kumpi pätee vaiko ei kumpikaan?”
KariS on epäilemättä oikeassa siinä, että kunnat luovat kavoituksella niukkuutta. Mutta väärässä siinä, että 1000 euroa olisi ylihinta Jätkäsaaresta. Millään kaavoituksella.
@tpyyluoma
Tonttien jakaminen etnisillä perusteilla kuulostaisi ‑50 ‑luvun Etelä-Afrikalta, ei 2000-luvun EU-Suomelta.
Kuulostaisiko sinusta yhtään omituiselta jos kaupunki luovuttaisi minulle ja kavereilleni tontin, jonne tulisi suomenkielisiä palveluja ja asuntoja suomenkielisille valkoisille heteromiehille ja heidän perheilleen?
No vaikkei se susta kuulostaisi yhtään omituiselta niin minusta se kuulostaa rasismilta ja on joka tapauksessa yhdenvertaisuuslain vastaista.
Minusta tuo kaupungin päätös on häpeällinen.
@Kalle:
“Suomessa vain ei ole tällä hetkellä liian kovan pääomaverotuksen takia riittävästi yksityistä pääomaa.”
Asuntolainoja on 75 miljardia, vuosittainen kasvu 5–7%. Pääomaa on yllin kyllin.
Tommi U
Jos jokin kiertää julkisen sektorin kautta, se kiertää sieltä myös ulos.
En ole vielä törmännyt niin oikeistolaiseen yrittäjään, että hän kieltäytyisi myymästä julkista sektoria edustavalle asiakkaalle, koska pitää moraalittomana ottaa vastaan moraalittomalta julkiselta sektorilta peräisin olevaa rahaa.
Mikä ihmeen argumentin irvikuva tuo oikein yrittää olla?
Pitäisikö myös pesunkestävän vasemmistolaisen kieltäytyä syömästä, koska ruoka on yksityisten talonpoikien tuottamaa, yksityisten kuljetusliikkeiden kuljettamaa ja monikansallisten yritysten myymää?
Suomesta tulisi tuolla linjauksella muutamassa kuukaudessa täysin porvarillinen maa 😀
On valvontaa ja on valvontaa.
Jos tarkoituksena on saada lisää poliiseja (siis jalkapartioita) kadulle, niin mikä ettei. Voisi tarvittaessa kysellä kulkuohjeitakin tms. ja läsnäolo rauhoittaisi aluetta ja ihmisten käytöstä. Roskaaminenkin vähentyisi.
Jalkakäytävillä autoillaan ohiajavat poliisit taas lähinnä ärsyttävät.
Jos näiden vaihtoehtojen sijaan halutaan lisää kasvotonta kameravalvontaa ja valtaoikeuksia, mennään täysin väärään suuntaan.
anonyymi, joo.