Mihin asuntopolitiikkaa tarvitaan (1)?

Miten toi­mi­si asun­to­po­li­tiik­kaa, jota ei oli­si ollen­kaan? Mark­ki­nat rat­kai­si­si­vat, kuka min­ne­kin aset­tuu asumaan.

Näin ei voi­tu teh­dä 1960-luvul­la, kos­ka raju asun­to­pu­la oli­si joh­ta­nut koh­tuut­to­muuk­siin. Jos vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyk­keis­tä on niuk­kuut­ta, nii­tä ei voi jakaa pel­käs­tään mak­su­ky­vyn suh­tees­sa. Asi­aa voi har­joi­tel­la kuvit­teel­li­sel­la esi­mer­kil­lä tap­pa­vas­ta tau­ti, johon on ole­mas­sa paran­ta­va lää­ke, mut­ta lää­ket­tä ei ole onnis­tut­tu val­mis­ta­maan ajois­sa tar­peek­si. Kuvi­tel­kaam­me, että ilman lää­ket­tä kuo­lee var­mas­ti ja kak­si pil­le­riä sääs­tää var­mas­ti, mut­ta yksi sääs­tää vain 95 pro­sen­tin toden­nä­köi­syy­del­lä. Pil­le­rei­tä on vain yksi/nenä. Miten ne pitäi­si jakaa: yksi jokai­sel­la vai huu­to­kau­pan perus­teel­la, rik­kail­le kak­si ja köy­hil­le ei yhtään?

Tämä mää­räl­li­nen argu­ment­ti ei enää päde. Jon­kin­lai­nen tönö löy­tyi­si jokai­sel­le jos­tain, vaik­ka mitään muu­ta asun­to­po­li­tiik­kaa ei oli­si kuin että kai­kil­le tur­vat­tai­siin vaa­ti­ma­ton perus­tur­va, jon­ka tur­vin pitää hank­kia myös sei­nät ympärilleen.

Vapaat mark­ki­nat joh­tai­si­vat pikai­ses­ti väes­tön erot­te­luun mak­su­ky­vyn mukaan. Köy­hät asu­tet­tai­siin huo­noil­le alueil­la ja kun huo­not lop­pu­vat, yleen­sä vain kau­as ja rik­kaat val­tai­si­vat parhaat.

Rik­kait­ten ghet­to­ja meil­lä jo on, joten sii­nä ei oli­si mitään uut­ta. Muo­dos­tui­si myös kau­pun­gi­no­sia, jois­sa on pelk­kiä köy­hiä ja monion­gel­mai­sia, suo­mek­si slum­me­ja. Näi­tä on jo nyt met­ro­po­lia­lu­een lai­doil­la, Mari Vaat­to­vaa­ran mukaan pahim­mat löy­ty­vät Rii­hi­mäel­tä. Rii­hi­mäen ongel­ma-alu­eet eivät joh­du sosi­aa­li­ses­ta asun­to­tuo­tan­nos­ta vaan sii­tä, että siel­lä mark­ki­na­hin­ta on vain kovin matala.

Sii­tä, onko hyvä eris­tää huo­no-osai­set omiin slum­mei­hin­sa, ei voi sanoa mitään auko­ton­ta. Täs­tä voi olla aidos­ti eri miel­tä ja juu­ri näis­tä eri­mie­li­syyk­sis­tä on poli­tiik­ka raken­net­tu. Jos asiat oli­si­vat yksi­se­lit­tei­siä, poli­tiik­kaa ei tarvita.

Minä pidän toi­vot­to­mien slum­mien syn­ty­mis­tä hyvin epä­toi­vot­ta­va­na. Jos ihmi­set koos­tui­si­vat vain aikui­sis­ta, voi­si aja­tel­la, että olkoot siel­lä tois­ten­sa kans­sa, mut­ta las­ten osal­ta joi­den­kin tuo­mit­se­mi­nen loput­to­maan köy­hyy­teen vain sik­si, että ovat syn­ty­neet vää­rään osoit­tee­seen, oli­si jul­maa min­kä lisäk­si se tuli­si kalliiksi.

Se nimit­täin tie­de­tään kan­sain­vä­li­sis­tä koke­muk­sis­ta, että jos köy­hien ympä­ril­lä on pelk­kiä köy­hiä – ja köy­hyy­teen liit­ty­viä ongel­mia – köy­hien lap­sil­la ei ole tie­tä ulos köy­hyy­des­tä. Sosio­lo­git ovat var­sin yksi­mie­li­siä sii­tä, että slum­mien syn­nyt­tä­mi­nen on kal­lis yhteis­kun­ta­po­liit­ti­nen vir­he. Niis­sä mais­sa, jois­sa ei ole har­joi­tet­tu mitään asun­to­po­li­tiik­kaa – mitä moni kom­men­toi­ja on suo­si­tel­lut Suo­meen­kin – on syn­ny­tet­ty aluei­ta, joil­le polii­si­kaan ei uskal­la mennä.

Vaik­ka ihan näin pit­käl­le ei ajau­dut­tai­si, maas­ta tulee hyvin ikä­vä, jos eri sosi­aa­li­luo­kat aset­tui­si­vat asu­maan eri kau­pun­gi­no­siin kehit­tä­mään vihol­lis­ku­via toi­sis­taan – siis vähän niin kuin oli Pit­kän­sil­lan toi­sel­la ja toi­sel­la puo­lel­la aiemmin.

Hel­sin­ki on poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä rik­ko­nut tätä asui­na­luei­den segre­goi­tu­mis­ta mak­su­ky­vyn mukaan suo­si­mal­la pie­ni­tu­loi­sia (Kau­pun­gin vuo­kra­ta­lot) ja kes­ki­tu­loi­sia lap­si­per­hei­tä (HITAS). Näis­tä veron­mak­sa­jien koko­nais­tu­ki HITAS-asuk­kail­le on sel­väs­ti suu­rem­paa kuin se tuki, joka hal­po­jen vuo­krien muo­dos­sa suun­tau­tuu kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­jen asuk­kail­le. Muut tuet ovat sit­ten eri asia.

Ilman Hel­sin­gin har­joit­ta­maa pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sia suo­si­vaa asun­to­po­li­tiik­kaa Hel­sin­gin seu­tu oli­si kovin eri­lai­nen. K

Kun­tien väli­nen kil­pai­lu tekee pie­ni­tu­lois­ten suo­si­mi­sen hyvin vai­keak­si ja pakot­taa jokai­sen kun­nan erik­seen työn­tä­mään köy­hiä naa­pu­ri­kun­tiin ja anta­maan varak­kail­le etuoikeuksia.

Olen sitä miel­tä, että Hel­sin­gin on jär­ke­vää Espoon ja Sipoon tuot­ta­mas­sa kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa vähän höl­lä­tä peri­aat­teis­taan ja suo­sia aiot­tua enem­män rik­kaim­pia ran­to­jen asut­ta­mi­ses­sa. Se on parem­pi vaih­toeh­to kuin hei­ken­tää ope­tuk­sen tasoa kou­luis­sa, jät­tää kadut kuop­pai­sik­si, van­huk­sen huo­nol­le hoi­dol­le ja lumet auraa­mat­ta. Tähän suun­taan on myös pal­jon edet­ty. Täs­tä joh­to­pää­tök­ses­tä olen Hal­la-ahon kans­sa samaa miel­tä, mut­ta olen täy­sin eri­miel­tä sii­tä, onko täl­lai­nen köy­hien syr­jin­tään pakot­ta­va asian­ti­la hyvä.

Hal­la-ahon mie­les­tä – näin hänen sanan­sa tul­kit­sin – kun­tien väli­nen kil­pai­lu on hyväk­si, eikä sitä saa miten­kään – ei edes yhtei­sel­lä seu­tu­hal­lin­nol­la – lie­ven­tää. Hän ei aset­ta­nut mitään lie­ven­nyk­siä kan­taan­sa. Yri­tin tar­jo­ta hänel­le mah­dol­li­suut­ta loi­ven­taa sano­maan­sa ja tar­joan edel­leen. Jos ei kan­na­ta mitään rajoi­tuk­sia kun­tien väli­seen kil­pai­luun peri­aat­teel­la rik­kaat sisään jha köy­hät ulos, on vas­tuus­sa kai­kis­ta tuon kil­pai­lun haittapuolista.

152 vastausta artikkeliin “Mihin asuntopolitiikkaa tarvitaan (1)?”

  1. Kil­pai­lun nitis­tä­mi­ses­tä on yleen­sä enem­män hait­taa kuin hyö­tyä, vaik­ka kil­pai­lus­ta itses­tään seu­raa aina myös osaop­ti­moin­tia ja siten myös suo­ra­nais­ta haittaa.

    Kai­ken jär­jen mukaan myös kän­ny­köi­den kehit­te­ly oli­si tehok­kain­ta yhdes­sä val­ta­vas­sa yhtiös­sä, eikä useam­mas­sa kes­ke­nään yhtä­ai­kaa pyö­rää kek­si­vis­sä yhtiöis­sä. Mut­ta näin ei vain ole.

    1. Sylt­ty. Kil­pai­lua voi rajoit­taa monel­la taval­la. Pasi­nis­sa sitä on esi­mer­kik­si rajoi­tet­tu sään­nöl­lä “ei saa pur­ra”. Minus­ta täs­tä kil­pa­si­lu­ra­joi­tuk­ses­ta on pel­käs­tään hyö­tyä. Saman­lai­sia kil­pai­lun­ra­joi­tuk­sia tar­vit­tai­siin kun­tien väli­seen kilpailuun.

  2. Osmo: Kir­joi­tat “…veron­mak­sa­jien koko­nais­tu­ki HITAS-asuk­kail­le on sel­väs­ti suu­rem­paa kuin se tuki, joka hal­po­jen vuo­krien muo­dos­sa suun­tau­tuu kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­jen asukkaille”

    Mitä veron­mak­sa­jien tukea Hitas asu­ja saa. Ton­tit ovat kau­pun­gin vuo­kra­tont­te­ja, eikä tont­ti­vuo­kria sub­ven­toi­da miten­kään. Asu­kas päin­vas­toin tuo vuo­kra­tu­loa Hel­sin­gil­le. Itse talo on nor­maa­lin gryndauksen/urakoinnin kaut­ta teh­ty, vain myyn­ti­hin­nal­le on ase­tet­tu kat­to. Ei sii­nä­kään vero­va­ro­ja käy­te­tä, sil­lä ei raken­ta­mis­ta tue­ta mitenkään.

  3. No niin, nyt oli laa­duk­kaam­pi avaus. Eri­tyi­ses­ti tuo lap­si-argu­ment­ti on sel­keäs­ti parem­pi, kuin Hitle…tai siis sosi­aa­li­darwi­nis­mi­kor­tin hätäi­nen vilautus.

    Kiin­toi­saa oli­si pyö­ri­tel­lä lisää sitä, miten voi­tai­siin tukea hyö­dyl­lis­tä kun­tien kil­pai­lua (kus­tan­nus­te­hok­kaam­paa hal­lin­toa ja pal­ve­lu­tuo­tan­toa) ja estää vahin­gol­lis­ta (hai­tal­lis­ta valikoitumista).

    Mut­ta mitä­hän ihmet­tä tämä asun­to­po­li­tii­kas­sa tar­koit­tai­si? Val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mään jotain asun­to­po­li­tiik­ka­kom­po­net­tia? Tai net­to­muut­to­kom­po­net­tia? Kaik­kien asu­mi­sen ja raken­ta­mi­sen tukien muut­ta­mis­ta valtakunnalliseksi?

    Huo­no­ja ja epä­käy­tän­nöl­li­siä ratkaisuja. 

    Espoo, Van­taa, Hel­sin­ki ja Kau­niai­nen muo­dos­ta­vat yhden uuden kun­nan, sit­ten sen ulko­puo­li­set nykyi­set maa­kun­nat kukin yhden. Voi­si asun­to­po­li­tii­kas­sa­kin tepsiä. 

    Enem­män hyö­dyl­li­siä eli asu­mis­tar­peis­ta eikä nol­la­sum­ma­pe­leis­tä läh­te­viä vaih­toeh­to­ja sekä kun­tien sisäl­lä että nii­den välillä.

  4. soininvaara:“Asiaa voi har­joi­tel­la kuvit­teel­li­sel­la esi­mer­kil­lä tap­pa­vas­ta tau­ti, johon on ole­mas­sa paran­ta­va lää­ke, mut­ta lää­ket­tä ei ole onnis­tut­tu val­mis­ta­maan ajois­sa tar­peek­si. Kuvi­tel­kaam­me, että ilman lää­ket­tä kuo­lee var­mas­ti ja kak­si pil­le­riä sääs­tää var­mas­ti, mut­ta yksi sääs­tää vain 95 pro­sen­tin toden­nä­köi­syy­del­lä. Pil­le­rei­tä on vain yksi/nenä. Miten ne pitäi­si jakaa: yksi jokai­sel­la vai huu­to­kau­pan perus­teel­la, rik­kail­le kak­si ja köy­hil­le ei yhtään?

    VASTAUS:

    rik­kaat mak­sa­vat lääk­keen ja köy­hät eivät,joten rik­kaat mak­sa­vat 2pilleristä ja loput köy­hil­le. Jos kukaan ei mak­sa lääk­kei­tä, ei ole pillereitä.
    Se lää­keyh­tiö tar­vit­see rahaa pil­le­rei­hin ja kemis­tit palk­kaa ja ilman rahaa ei ole pillereitä.
    Onko tätä vai­kea ymmärtää?
    (lai­nat­tu len­tä­jäl­tä hiu­kan sano­ja muuttaen)

  5. vaik­ka kan­nat­tai­si­kin rajoit­ta­ma­ton­ta kil­pai­lua kun­tien välil­la ja kes­ken, on sil­ti ker­rot­ta­va mik­si juu­ri nykyi­set kun­ta­ra­jat joh­ta­vat par­haa­seen mah­dol­li­seen kil­pai­luun ja tulokseen.

    Nykyi­set kun­ta­ra­jat ovat his­to­rial­lis­ten sat­tu­mien ja kom­pro­mis­sien tulok­sia. rajo­ja ei ole suun­ni­tel­tu opti­maa­li­sik­si kil­pai­lun kannalta.

    Ehkä­pä oli­si parem­paa luo­da jokai­ses­ta kort­te­lis­ta oma kun­tan­sa. Kil­pai­lu ja siten myäs lähi­de­mo­kra­tia toi­mi­siu­vat pal­jon parem­min — kil­pai­lu­han on tehok­kain­ta kun mark­ki­noil­la on pal­jon toi­mi­joi­ta. Vai oli­si­ko­han asun­to-osa­keyh­tiö sit­ten­kin paras koko kunnnalle?

    Jos kan­nat­ta kil­pai­lua ja vas­tus­taa seu­tu­hal­lin­toa, on siis joko älyl­li­ses­ti lais­ka tai epärehellinen.

  6. Eikö nyt kui­ten­kin ole parem­pi, että ihmi­set voi­vat kil­pai­lut­taa kun­tia, eikä pel­käs­tään niin, että kun­nat voi­vat yhä niuk­ke­ne­val­la pal­ve­lu­tar­jon­nal­laan kil­pai­lut­taa pal­ve­lu­ky­syn­nän muo­dos­ta­via ihmisiä.

  7. Edel­li­ses­sä ket­jus­sa­han kuvat­tiin haus­kas­ti sel­lais­ta stadilaista
    lähiö­tä, jos­sa oli rotu­kiin­tiöt. Joka rapus­sa oli aina yksi romani,
    pari rus­kia ja soma­li­lau­ma. Jos ei oikean rotuis­ta löy­dy, niin asunto
    pide­tään tyhjillään. 

    Tätä pitää ver­ra­ta nime­no­maan Kata­ja­no­kan uuteen osaan, jossa
    sään­nön­mu­kai­ses­ti onnis­tu­taan hää­tä­mään kaik­ki epä­miel­lyt­tä­vä aines
    pois. Siel­lä oli vii­si vuot­ta sit­ten esi­mer­kik­si suuria
    soma­li­per­hei­tä, joi­den aiheut­ta­mat melu- ja haju­hai­tat häi­rit­si­vät jo
    satun­nais­ta­kin talos­sa kävi­jää. Nyt ei ole yhtään. Alu­eel­la asui
    pal­jon myös ihan suo­ma­lai­sia juop­po­ja, jot­ka viet­ti­vät remuisia
    juo­min­ke­ja niis­sä nokan itä­puo­len pusi­kois­sa. Nekin on kaikki
    kadonneet. 

    Ainut syy on tie­tys­ti se, että alu­eel­la asuu niin pal­jon kunnallisia
    päät­tä­jiä, että ne pys­ty­vät tis­kin ali vai­kut­ta­maan asukasvalintoihin. 

    Ongel­ma rat­kais­tai­siin jaka­mal­la Hel­sin­ki pie­nem­piin kun­tiin, joissa
    alu­een päät­tä­jät asui­si­vat aina itse aiheut­ta­mien­sa ongelmien
    kes­kel­lä. Tai rat­kai­su voi­si olla sel­la­nen, että äänes­tää voi vain
    oman äänes­ty­sa­lu­een asuk­kai­ta. Tai vie­lä mie­luum­min sel­la­nen, että
    oli­si kak­si ään­tä, toi­nen pai­kal­li­sel­le, toi­nen Halla-aholle.

    1. Kata­ja­no­kan ala-asteel­la aloit­ta­vis­ta 20 % on ulko­maa­lais­taus­tais­ta. Oli­si enem­män­kin, mut­ta moni ulko­maa­lais­taus­tai­nen hakeu­tuu mui­hin kouluihin.

  8. Hel­sin­gin väes­tö­po­li­tiik­ka on niin epä­on­nis­tu­nut­ta, että olkoon sil­le vas­ta­voi­ma­na vapaa asun­to­po­li­tiik­ka. Kes­ki­tu­loi­nen tai rikas per­he ei anna legi­mi­teet­tiä nykyi­sel­le väes­tö­po­li­tii­kal­le, ja muut­taa siten pois Hel­sin­gis­tä (whi­te flight).

    1. Tom­miK:
      Hel­sin­gin van­ha asun­to­kan­ta on täy­sin mark­ki­naeh­tois­ta. Kaik­ki nämä hin­ta­sään­te­ly­toi­met kos­kevcat pien­tä uus­tuo­tan­non määrää.

  9. Osmo: “Kun­tien väli­nen kil­pai­lu tekee pie­ni­tu­lois­ten suo­si­mi­sen hyvin vai­keak­si ja pakot­taa jokai­sen kun­nan erik­seen työn­tä­mään köy­hiä naa­pu­ri­kun­tiin ja anta­maan varak­kail­le etuoikeuksia.”

    Näin ei vält­tä­mät­tä ole. Kysees­sä ei ole nol­la­sum­ma­pe­li, varak­kai­den “etuoi­keu­det” eivät vält­tä­mät­tä ole varat­to­mil­ta pois.
    On tur­han rajua yksin­ker­tais­ta­mis­ta olet­taa, että (esim.) kal­liit ran­ta­ton­tit rik­kail­le joten­kin työn­täi­si­vät joi­ta­kin naa­pu­ri­kun­tiin. Tie­tys­ti jos kun­nal­la on vain se yksi tont­ti, ja se myy­dään rik­kaal­le kovaan hin­taan, köy­hä ei sii­hen pää­se käsik­si, mut­ta useim­mil­la kun­nil­la on enem­män tontteja.
    Ja varakkaiden(kin) vero­ra­ho­ja tar­vi­taan hoi­ta­maan varat­to­mien ongelmia.

    1. Hel­sin­ki antaa ran­ta­ton­tit rik­kaim­mil­le, mis­tä eri­tyi­ses­ti rik­kaat ovat pahoit­ta­neet mie­len­sä, kos­ka eivät saa­kaan tont­tia asevelihintaan.

  10. Vähän mal­lia lähiö­ra­ken­ta­mi­sen tehok­kuu­des­ta maa­il­man vapaim­mas­ta kol­kas­ta (jos­sa tosin Mäk­kä­rin kes­ki­tun­ti­palk­ka on alle kah­den euron). 

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e3/Harbour_of_Aberdeen.jpg/800px-Harbour_of_Aberdeen.jpg

    Hel­sin­gis­sä on tont­ti­pu­la Hong Hon­gin luok­kaa, jos ei pahem­pi, mut­ta ker­ros­mää­rä kes­ki­mää­rin nel­jä. Tämä oli arvaus. Ei ihme, että asun­to­ja ei rii­tä sen parem­min köy­hil­le kuin rik­kail­le. Nyt poruk­ka jou­tuu Van­taal­le tai kau­em­mas sen sijaan, että sai­si­vat asua kes­kus­tan lie­peil­lä mehi­läis­ken­nois­saan. Eri­tyi­ses­ti lap­set­to­mat kiittäisivät.

    Ja miten komea oli­si­kaan Hel­sin­gin siluet­ti mereltä …

    (Sitä olen kyl­lä ihme­tel­lyt, että mitä sit­ten kun syt­tyy tuli­pa­lo. Nois­sa kun ei käsit­tääk­se­ni ole kes­kus­läm­mi­tys­tä, mikä saa kyl­mäs­tä her­mos­tu­neen poru­kan virit­te­le­mään jopa avotulia.)

  11. Viit­sit­kö Osmo vään­tää rau­ta­lan­gas­ta, mik­si kes­ki­tu­lois­ten asu­mis­ta pitää tukea? Jos Jät­kä­saa­reen raken­ne­taan HITAS-asun­to­ja kes­ki­tu­loi­sil­le, sii­tä ei ole mitään hyö­tyä Itä-Hel­sin­gin slum­miu­tu­mi­sen estä­mi­ses­sä, eikä sii­tä ole mitään hyö­tyä Jät­kä­saa­reen muut­ta­vil­le rikkaille. 

    Niil­le onnek­kail­le kes­ki­tu­loi­sil­le, jot­ka Jät­kä­saa­reen pää­se­vät, sii­tä on toki hyö­tyä. Mut­ta vas­taa­vas­ti sii­tä on hait­taa kai­kil­le niil­le kes­ki­tu­loi­sil­le, jot­ka lys­tin mak­sa­vat. Jos ton­tit myy­täi­siin mark­ki­na­hin­taan, voi­tai­siin kerä­tä kes­ki­tu­loi­sil­ta vähem­män vero­ja, ja hyö­dyt jakau­tui­si­vat tasapuolisesti. 

    Jär­jes­tel­män hyö­ty kes­ki­luo­kal­le on yhtä näen­näi­nen kuin asun­to­lai­na­kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus. Anne­taan kes­ki­tu­loi­sil­le vähän rahaa, ja ote­taan sama raha sit­ten toi­ses­ta tas­kus­ta. HITAS-jär­jes­tel­mä ei tosin ole edes nol­la­sum­ma­pe­liä, kos­ka se joh­taa eri­lai­siin mark­ki­na­vää­ris­ty­miin. Paris­kun­nan, joka on jos­kus lap­si­per­hee­nä osta­nut 100 neliön asun­non Kata­ja­no­kal­ta, ei kan­na­ta muut­taa las­ten kotoa muut­ta­mi­sen jäl­keen pie­nem­pään, kos­ka asun­nos­ta saa­ta­vas­ta rahas­ta ei jää mitään käteen ostet­taes­sa mark­ki­na­hin­tai­nen pie­nem­pi asun­to. Ellei sit­ten onnis­tu myy­mään sitä 50 000 euron soh­vaa samalla.

  12. Täs­tä voi olla samaa miel­tä, jos koh­ta en ole ihan vakuut­tu­nut sii­tä, että HITAS oikeas­ti suo­sii kes­ki­tu­loi­sia, tai ketään muu­ta­kaan. Hin­ta­sään­nös­te­ly yleen­sä syn­nyt­tää joko pimeät mark­ki­nat tai hyy­dyt­tää muu­ten markkinan. 

    Olen asu­nut vuo­kra­ta­los­sa Hel­sin­gis­sä noin puo­li vuot­ta, ja voin sanoa, että en ole ihan kar­tal­la myös­kään sii­tä, mitä “suo­si­mi­nen” täs­sä yhtey­des­sä oikeas­taan tar­koit­taa­kaan. Kysei­nen talo ei ollut edes var­si­nai­ses­ti pie­ni­tu­loi­sil­le, vaik­ka siel­lä joku omai­suus­ra­joi­tus oli­kin, enkä sel­lai­seen rotan­ko­loon meni­si asu­maan enää iki­nä. Rap­pu­käy­tä­vää sot­ket­tiin, naa­pu­rit tap­pe­li­vat, piha oli sii­vot­to­mas­sa kun­nos­sa (en edes viit­si ker­toa mitä kaik­kea siel­lä rap­pu­käy­tä­vän edus­tal­la lojui), las­ten­rat­taat rikot­tiin kah­des­ti pyö­rä­suo­jas­sa, juop­po­ja löy­tyi nuk­ku­mas­ta kui­vaus­huo­nees­ta jne, aivan tavan takaa. Vajaan puo­len vuo­den aika­na näin täl­lai­sia häi­riöi­tä enem­män kuin olen Tam­pe­reel­la koh­dan­nut koko elä­mä­ni aika­na yhdes­sä­kään asut­ta­mas­sa­ni asun­nos­sa, mukaan­lu­kien opis­ke­li­ja­so­lu, jos­sa asuin sen­tään kak­si ja puo­li vuot­ta, kun opiskelin.

    Mikä tämän point­ti on, on seu­raa­va: sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen tasaa kyl­lä osan asu­mi­sen demo­gra­fian ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta. Tämä­kin vuo­kra­ta­lo oli kes­kel­lä muu­toin vähän eri­moi­sen sosio­eko­no­mi­sen raken­teen omaa­vaa Hert­to­nie­men­ran­taa. Mut­ta se ei tasaa nii­tä kui­ten­kaan ihan niin hyvin kuin voi­si täs­tä Osmon argu­men­tis­ta kuvi­tel­la. Kysy­mys kuu­luu­kin, min­kä ver­ran se tekee sitä, ja mis­sä on teho­kas pis­te. Jos­sain koh­taa tasaa­mi­ses­sa men­nään lii­an pitkälle.

  13. Minä pidän toi­vot­to­mien slum­mien syn­ty­mis­tä hyvin epä­toi­vot­ta­va­na. Jos ihmi­set koos­tui­si­vat vain aikui­sis­ta, voi­si aja­tel­la, että olkoot siel­lä tois­ten­sa kans­sa, mut­ta las­ten osal­ta joi­den­kin tuo­mit­se­mi­nen loput­to­maan köy­hyy­teen vain siksi,

    New York on esi­merk­ki mitä tapah­tuu kun syn­tyy suu­ria slum­me­ja ja suu­ria talou­del­li­ses­ti eriar­voi­sia aluei­ta ja ihmisjoukkoja.
    New York kas­voi maahanmuuton/maaltamuuton yhtey­des­sä ja kun ehkäi­syä­kään ei tun­net­tu niin väki­mää­rä monin­ker­tais­tui nopeas­ti. Väes­tö oli moni­kan­sal­lis­ta ja pyr­ki asu­maan omil­la alueillaan .

    Ohjaa­ma­ton raken­ta­mi­nen joh­ti slum­mei­hin ja rik­kai­den parem­piin alueisiin.

    Slum­mit kas­vat­ti­vat kova­pin­tai­sia rikol­li­sia , jot­ka lopul­ta otti­vat val­lan kau­pun­gis­sa ja mur­hien ja rikos­ten mää­rä kas­voi taivaisiin.
    Polii­si ja muut viran­omai­set oli­vat kor­rup­toi­tu­nei­ta tai aina­kin hei­dän esi­mie­hen­sä oli­vat eikä rivi­po­lii­si uskaltanut/halunnut sel­vit­tää rikoksia.

    Rikol­li­suuus läh­ti las­kuun kun slum­me­ja alet­tiin pur­kaa. Mus­til­le, lati­noil­le ym muil­le vähem­mis­töil­le taat­tiin mah­dol­li­suus kou­lu­tuk­seen ja väy­lä työelämään.
    Syn­ty­vyy­den sään­nös­te­lyn , vapaan abor­tin ym tulok­se­na poten­ti­aa­li­set rikol­li­set jäi­vät syntymättä.

  14. Vähän mal­lia lähiö­ra­ken­ta­mi­sen tehok­kuu­des­ta maa­il­man vapaim­mas­ta kol­kas­ta (jos­sa tosin Mäk­kä­rin kes­ki­tun­ti­palk­ka on alle kah­den euron). ”

    Honk­ka­ri ei ole kovin hyvä esi­merk­ki, sil­lä maas­to ja emo-Kii­na rajoit­ta­vat raken­nus­kel­pois­ta maata .
    Syd­ney voi­si olla parem­pi esi­merk­ki Suo­mel­le, 5 mil­joo­na ihm­si­tä asuu pää­osin oma­ko­ti­ta­lois­sa, kun maa-alas­ta ei ole puutetta.

  15. rik­kaat mak­sa­vat lääk­keen ja köy­hät eivät,joten rik­kaat mak­sa­vat 2pilleristä ja loput köy­hil­le. Jos kukaan ei mak­sa lääk­kei­tä, ei ole pillereitä.
    Se lää­keyh­tiö tar­vit­see rahaa pil­le­rei­hin ja kemis­tit palk­kaa ja ilman rahaa ei ole pillereitä.
    Onko tätä vai­kea ymmärtää?”

    Kävi­si var­maa kuin Tuni­sias­sa tai Egyp­tis­sä. Kun näis­sä mais­sa ravin­non hin­ta nousi niin , että köy­hil­lä ei ollut nii­hin varaa niin köy­hät ryh­tyi­vät kapi­naan ja raha alkoi menet­tää merkityksensä.

  16. Hiu­kan ihme­tyt­tää puhe kun­tien kil­pai­lus­ta, näyt­tää että aina­kin osa miel­tää sen ole­van saman­lais­ta kuin yri­tys­ten väli­nen kil­pai­lu. Kun­nat ja yri­tyk­set ovat kui­ten­kin aika eri­lai­sia olioi­ta. Onko kel­lään tie­dos­sa että ero­ja ja yhtä­läi­syyk­siä oli­si joku poh­ti­nut oikein ajan kanssa?

  17. Mitä veron­mak­sa­jien tukea Hitas asu­ja saa. Ton­tit ovat kau­pun­gin vuo­kra­tont­te­ja, eikä tont­ti­vuo­kria sub­ven­toi­da mitenkään.

    Peri­aat­tees­sa ton­tin vuo­kra on 20% pie­nem­pi kuin mark­ki­na­hin­ta, tuol­la sen voi las­kea. Ei sinän­sä että hyvää aikaa ennen HITA­Sia kau­pun­gin vuo­kraa­min tont­tien vuo­krat oli­si­vat mark­ki­na­vuo­kraa lähelläkään.

    1. Hitas­tont­tien alen­nus on PALJON isom­pi kuin 20 %. Jos vuo­kra huu­to­kau­pat­tai­siin ilman hin­ta­sään­nös­te­lyä, maan­vuo­krak­si tuli­si pal­jon enem­män kuin HITAS-vuo­kra + 25%.

  18. KariS:

    “Mitä veron­mak­sa­jien tukea Hitas asu­ja saa. Ton­tit ovat kau­pun­gin vuo­kra­tont­te­ja, eikä tont­ti­vuo­kria sub­ven­toi­da mitenkään.”

    Minä olen anta­nut itsel­le­ni ymmär­tää, että HITAS-tont­tien vuo­krat ovat mark­ki­na­vuo­kria alem­pia. Tämä ilme­nee myös viral­lis­läh­teis­tä: ks. esim. Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­ton pöy­tä­kir­ja 11/2010. Alen­nus tot­ta kai vaih­te­lee sekä ton­tin­vuo­kra­so­pi­muk­sen sol­mi­mi­sen het­kel­lä että ajan kuluessa.

    Pyy­dän­kin sinua KariS vah­vis­ta­maan väit­tee­si jol­lain tut­ki­muk­sel­la tai muul­la luo­tet­ta­val­la taval­la, ettei HITAS-asu­kas saa mitään jul­kis­ta tukea, suo­raa tai välil­lis­tä, ja eri­tyis­ti näin ton­tin­vuo­kran näkö­kul­mas­ta. Kii­tos jo etukäteen.

  19. Osmo:

    Näin ei voi­tu teh­dä 1960-luvul­la, kos­ka raju asun­to­pu­la oli­si joh­ta­nut koh­tuut­to­muuk­siin. Jos vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyk­keis­tä on niuk­kuut­ta, nii­tä ei voi jakaa pel­käs­tään mak­su­ky­vyn suhteessa.

    Tot­ta­kai voi! Mik­si parem­pi vaih­toeh­to olis jakaa ne niil­le ryh­mil­le joi­ta polii­ti­kot halu­aa suosia?

    Ei asun­not nyt sel­lai­sia oo, ettei­kö nii­tä vois teh­dä lisää tai sel­lai­sia, että rik­kaat ham­straa nii­tä hir­mui­sen mää­rän omaan käyt­töön ja jät­tää köy­hät pale­le­maan ulos.

    Vapaat mark­ki­nat joh­tai­si­vat pikai­ses­ti väes­tön erot­te­luun mak­su­ky­vyn mukaan. Köy­hät asu­tet­tai­siin huo­noil­le alueil­la ja kun huo­not lop­pu­vat, yleen­sä vain kau­as ja rik­kaat val­tai­si­vat parhaat.

    Minä oon suht var­ma, että vapaat mark­ki­nat joh­taa sii­hen, että väes­tö erot­tuu mak­su­ha­luk­kuu­den mukaan niin, että ne jot­ka ei halua mak­saa asuu hal­vois­sa asun­nois­sa ja rik­kaat kal­liis­sa asun­nois­sa.

    Jos haluat väit­tää, että alu­eel­li­nen segre­gaa­tio voi­mis­tui­si ver­rat­tu­na nykyi­seen Hel­sin­gin har­joit­ta­maan asun­to­po­li­tiik­kaan, niin todis­teet tis­kiin ja tähän ei sit­ten käy Rion slummit.

    Vai olis­ko sit­ten­kin kyse sii­tä, että sinua ei niin kiin­nos­ta segre­gaa­tion vas­tus­ta­mi­nen ja enem­män kulu­tuse­ro­jen tasaa­mi­nen, kuten annoit ymmär­tää sii­nä pos­tauk­ses­sa mis­sä pidit paha­na, että yhden alu­een sisäl­lä köy­hem­mät sijoit­tu­vat hal­vem­mil­le ton­teil­le ja rik­kaat kalliimmille?

    Se nimit­täin tie­de­tään kan­sain­vä­li­sis­tä koke­muk­sis­ta, että jos köy­hien ympä­ril­lä on pelk­kiä köy­hiä – ja köy­hyy­teen liit­ty­viä ongel­mia – köy­hien lap­sil­la ei ole tie­tä ulos köyhyydestä.

    Ei, jos mää­rit­te­let köy­hyy­den pie­ni­tu­loi­suu­te­na tai mata­la­na net­to­va­ral­li­suu­te­na. Ongel­ma on ne asiat jot­ka usein aiheut­ta­vat pie­ni­tu­loi­suut­ta. Alue jol­la on pal­jon pie­ni­tu­loi­sia, mut­ta jon­ka pie­ni­tu­loi­suus joh­tuu muis­ta kuin pie­ni­tu­loi­suu­del­le altis­ta­vis­ta ongel­mis­ta ei ole huono.

  20. Honk­ka­ri ei ole kovin hyvä esi­merk­ki, sil­lä maas­to ja emo-Kii­na rajoit­ta­vat raken­nus­kel­pois­ta maata .”

    Eli ihan samat ongel­mat kuin Hel­sin­gis­sä. Kii­nan tilal­la vain on Van­taa ja Espoo. Sipoo sen­tään saa­tiin ruo­tuun. Vuor­ten tilal­la tie­tys­ti vihe­ra­lu­eet ja ne nau­ret­ta­van mata­lat talot. Kun ensi ker­ran saa­puu Hel­sin­kiin len­täen, luu­lee ja niin pois päin … Meri on Hesas­sa­kin meri.

    Mik­si Hesaan tai Suo­meen ei saa­da kor­kei­ta talo­ja? Pide­tään­kö talou­del­lis­ta ris­kiä lii­an suu­re­na? Ovat­ko vir­ka­mie­het ja polii­ti­kot kon­ser­va­tii­ve­ja tai nyn­ny­jä? Vai onko kyse todel­la­kin palo­mää­räyk­sis­tä, kuten joku vir­ka­mies jutusteli?

  21. Hitas­tont­tien alen­nus on PALJON isom­pi kuin 20 %. Jos vuo­kra huu­to­kau­pat­tai­siin ilman hin­ta­sään­nös­te­lyä, maan­vuo­krak­si tuli­si pal­jon enem­män kuin HITAS-vuo­kra + 25%.

    Jos näin niin aina­kin Kau­pu­nin­val­tuus­to sinä mukaan lukien kuvit­te­lee päät­tä­neen­sä jotain ihan muu­ta, tai niin minä tuo­ta luen:

    PERUSTEET 1.1.2011 ALKAEN VALMISTUVIEN HITAS-YHTIÖIDEN TONTTIEN SÄÄNTELEMÄTTÖMÄN VERTAILUVUOKRAN VAHVISTAMISELLE …Hitas-rajoi­tus­ten päät­tyes­sä 30 vuo­den kulut­tua asun­to-osa­keyh­tiön vii­mei­sen raken­nus­vai­heen val­mis­tu­mi­ses­ta ton­tin maan­vuo­kra koro­te­taan samal­le tasol­le kuin vuo­kraus­het­kel­lä val­lin­neen käy­tän­nön mukai­nen sään­te­le­mät­tö­män ton­tin ver­tai­lu­vuo­kra, joka on ton­tin vuo­kraus­het­kel­lä 10–30 % kor­keam­pi kuin Hitas-ton­til­le mää­ri­tel­ty maanvuokra.

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2010/Halke_2010-06–16_Kvsto_11_El/E5DA7A80-93114B0E-BCAC-51F2DFDD92AD/Perusteet_112011_alkaen_valmistuvien_Hitas-yhtioid.html

    1. tpyy­luo­ma,
      Sää­te­le­mät­tö­män ton­tin vuo­kraus­hin­ta on sekin alle tori­hin­to­jen. Tämä on ongel­ma, kos­ka sii­nä raken­nus­lii­ke panee voi­ton liiveihinsä.

  22. Mut­ta onko sii­tä sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non hajaut­ta­mi­ses­ta pit­kin kau­pun­kia oikeas­ti apua nii­den köy­hien näky­miin, vai oli­si­ko nekin rahat käy­tet­tä­vis­sä tehok­kaam­min jol­lain toi­sel­la tavalla?

    Par­hai­ten­han työ­elä­mäs­tä syr­jäy­ty­mis­tä ehkäi­si­si­vät toden­nä­köi­ses­ti ne Osmon­kin usein esiin tuo­mat mar­gi­naa­li­ve­ro­jen ja vero­kii­lan muok­kauk­set, mut­ta nämä kei­not eivät ole kun­nal­lis­ta­sol­la käytössä.

  23. Hel­sin­gis­sä tont­tien vuo­kril­la ei ole mark­ki­na­hin­taa, kun ainoa vuo­kraa­ja on Hel­sin­gin Kau­pun­ki. Muut ei pit­kä­ai­kai­sia maan­vuo­kra­so­pi­muk­sia asuin­ton­teis­ta tee. 

    Tont­tien vuo­kra taas mää­ri­tel­lään las­ken­nal­li­ses­ti kun­kin ajan­koh­dan tont­tien “käy­vän” myyn­ti­hin­nan perus­teel­la. Kun kau­pun­ki on nii­den­kin osal­la suu­rin yksit­täi­nen myy­jä, niin se mää­rää­vää mark­ki­na-ase­maa hyväk­si käyt­täen voi käy­tän­nös­sä vedät­tää hin­taa mihin tah­too. Ja tah­to on ollut aina kor­keam­mal­le ja kor­keam­mal­le. Niin­pä ton­ti­vuo­krat­kin ovat kohon­neet. Hel­sin­gin päät­tä­jät ovat teh­neet lyhyt­nä­köis­tä bud­jet­ti­po­li­tiik­kaa asun­to­po­li­tii­kan sijaan. Mak­si­moi­neet kiin­teis­tö­vi­ras­ton tuot­toa, eivät­kä koh­tuu­hin­tai­sen asun­to­tuo­tan­non edellytyksiä. 

    Tuon bud­jet­ti­po­li­tii­kan teko on kui­ten­kin kuin huu­me, se joh­taa riip­pu­vuu­teen. Kun ne kes­ki­tu­loi­set hyvät veron­mak­sa­ja­per­heet kaik­koa­vat kal­lii­ta asun­to­ja kehys­kun­tiin, Hel­sin­ki tulee entis­tä riip­pu­vai­sem­mak­si muis­ta kuin suo­ris­ta vero­tu­lois­ta; Tont­tien myyn­nis­tä ja vuo­krauk­ses­ta, Hele­nin tuo­tois­ta, vesi­lai­tok­sen tuo­tois­ta jne. Päät­tä­jät korot­ta­vat Kiin­teis­tö­vi­ras­ton tuot­to­ta­voit­tei­ta ja tulos­ta­voit­teel­li­set vir­ka­mie­het teke­vät kaik­ken­sa tont­tien hin­nan ja vuo­krien hilaa­mi­sek­si ylös.

    Sel­lais­ta on asun­to­po­li­tiik­ka Osmo Soi­nin­vaa­ran Helsingissä.

  24. Lii­an vanhalle:
    “Kävi­si var­maa kuin Tuni­sias­sa tai Egyp­tis­sä. Kun näis­sä mais­sa ravin­non hin­ta nousi niin , että köy­hil­lä ei ollut nii­hin varaa niin köy­hät ryh­tyi­vät kapi­naan ja raha alkoi menet­tää merkityksensä.”

    Tuni­sias­sa ja Egyp­tis­sä köy­hiä on 40% kai­kis­ta. Ruu­an hin­ta nousi ja rik­kai­den mak­sa­mat verot eivät enää rii­tä ruokatukiin. 

    Hal­la-aho yrit­ti sanoa puhees­saan, että me emme saa vie­dä tilan­net­ta sii­hen, että Hel­sin­gis­tä kar­koi­te­taan vero­ja mak­sa­va kes­ki­luok­ka, kos­ka sen jäl­keen Hel­sin­gin vero­tu­lot putoa­vat niin, että ei ole varaa raken­taa köy­hil­le asuntoja.

    Ker­ta kaik­ki­aan: mak­sa­jaa on pak­ko sie­tää, vaik­ka sii­tä ei pitäisikään.

    1. Len­tä­jä,
      Hal­la-aho ei sano­nut noin. Hän sanoi, että on hyvä, että sään­nöt pakot­ta­vat kun­nat kil­pai­le­maan hyvis­tä veronmaksajista.

  25. Rikol­li­suuus läh­ti las­kuun kun slum­me­ja alet­tiin pur­kaa. Mus­til­le, lati­noil­le ym muil­le vähem­mis­töil­le taat­tiin mah­dol­li­suus kou­lu­tuk­seen ja väy­lä työelämään.
    Syn­ty­vyy­den sään­nös­te­lyn , vapaan abor­tin ym tulok­se­na poten­ti­aa­li­set rikol­li­set jäi­vät syntymättä.

    Rikol­li­suu­den las­kun suu­ri selit­tä­jä New Yor­kis­sa on var­mas­ti tehos­tu­nut polii­si­työ ja anka­ram­mat ran­gais­tuk­set. Ker­rot­ko, mil­lä taval­la kou­lu­tus- ja eten­kin työ­mah­dol­li­suu­det paran­tui­vat vähem­mis­tö­jen osal­ta. Hypo­tee­si abor­tin lail­lis­ta­mi­sen vai­ku­tuk­ses­ta rikol­li­suusas­tee­seen on täyt­tä huu­haa­ta mm. sik­si että se ei vai­kut­ta­nut syn­ty­vyy­teen juu­ri lain­kaan. Yhtä hyvin voi­si väit­tää, että abor­tin lail­lis­ta­mi­nen lisä­si rikol­li­suut­ta, kos­ka lail­lis­ta­mi­sen jäl­kei­nen ensim­mäi­nen suku­pol­vi aiheut­ti New Yor­kin his­to­rian pahim­man rikollisuusaallon.

    Slum­mien pur­ka­mi­sel­la kai tar­koi­te­taan sitä, että näil­le asui­na­lueil­le muut­taa varak­kaam­paa, lähin­nä val­kois­ta väes­töä, ja asu­mi­sen hin­nan kohoa­mi­nen ajaa köy­hem­män väes­tön pois (gent­ri­fica­tion). Mus­tien osuus New Yor­kin väes­tös­tä on jat­ku­vas­sa laskusuunnassa.

  26. Tähän var­maan ehdit­tiin tart­tua. 500000 rikas­ta ja 500000 köy­hää sekä 1000000 pil­le­riä. Vapaa kil­pai­lu joh­taa tilan­tee­seen, jos­sa 500000 köy­hää kuo­lee var­mas­ti. Jär­ke­väm­pi sel­viäi­si 50000 kuol­leel­la. Jos ole­te­taan, että jokai­sen hen­ki on saman arvoinen.

  27. Sää­te­le­mät­tö­män ton­tin vuo­kraus­hin­ta on sekin alle torihintojen.

    Mik­si ihmeessä?

    Jät­kä­saa­res­sa, ulko­muis­tis­ta, HITAS-vuo­kra on las­ket­tu rei­lun 800 euron ker­ros­ne­liö­hin­nas­ta joka impli­koi sit­ten mark­ki­hin­nak­si jotain tois­ta ton­nia. Ei toi kai nyt niin kau­hean ala­kant­tiin ole, vai­kea tosin sanoa mark­ki­na­hin­taa kun aina­kin osa ton­teis­ta myy­tiin niin että hin­ta mää­räy­tyy osuu­te­na lopul­li­ses­ta asun­non myyntihinnasta.

    1. Asun­non raken­ta­mi­nen Huit­sin Neva­daan ja Hel­sin­kiin on suun­nil­leen saman­hin­tais­ta. Lopul­li­sen asun­non hin­tae­ron pitäi­si olla sama kuin ton­tin­hin­to­jen ero. Asun­to Huit­sin Neva­das­sa mak­saa 1500 euroa/neliö, pal­jon­ko luu­li­sit sen mak­sa­van Jät­kä­saa­res­sa vapail­la mark­ki­noil­la? Hyvä, raken­ta­mis­kus­tan­nuk­siin tulee paa­lu­tus ja ne onnet­to­mat pysä­köin­ti­pai­kat, mut­ta sil­ti. Ton­ni ton­tin osuu­te­na on räi­keäs­ti ala­kant­tiin, lah­joi­tus rakennusliikkeelle.
      Kata­ja­no­kal­la myy­tiin jokin tont­ti huu­to­kau­pal­la vähän yli 2000 euroa kerrosneliöltä.

  28. Asun­to­po­li­tii­kan romut­ta­mi­nen joh­tai­si kulut­ta­ja­hin­to­jen ale­ne­mi­seen ja eräi­den puo­luei­ta lähel­lä ole­vien toi­mi­joi­den voit­to­jen pie­ne­ne­mi­seen. Se ei ole sään­te­ly­ta­lou­des­sa toivottavaa.

  29. Tämä kes­kus­te­lu on vai­keas­ti ymmär­ret­tä­vää. Kil­pai­lus­sa yri­tys­ten välil­lä kes­ki­mää­räi­nen laa­tu kas­vaa, kos­ka huo­not yri­tyk­set mene­vät kon­kurs­siin. Kau­pun­kien väli­ses­sä kil­pai­lus­sa elä­tet­tä­vien hen­ki­löi­den vält­te­lys­sä elä­tet­tä­vien mää­rä ei vähene. 

    Minus­ta Hal­la-ahon point­ti ei ollut oikeis­to­lai­nen. Oikeis­to­lai­nen tai äärioi­keis­to­lai­nen sanoi­si että köy­his­tä nyt vain ei tar­vit­se huo­leh­tia. Jos sanoo että köy­his­tä pitää huo­leh­tia, ja että paras tapa päät­tää kenen se kuu­luu teh­dä on pom­po­tel­la köy­hiä kun­ta­ra­jan yli ad infi­ni­tum, ei mie­les­tä­ni ole oikeis­to­lai­nen vaan… No, ehkä hie­man yksinkertainen.

  30. OS: “Ilman Hel­sin­gin har­joit­ta­maa pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sia suo­si­vaa asun­to­po­li­tiik­kaa Hel­sin­gin seu­tu oli­si kovin erilainen”

    Mis­sä mah­taa näkyä Hel­sin­gin har­joit­ta­ma pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sia suo­si­va asuntopolitiikka?

    Eihän Hel­sin­gis­sä ole kuin köy­hiä ja rik­kai­ta suo­si­vaa asun­to­po­li­tiik­kaa. Kes­ki­tu­loi­set ja pie­ni­tu­loi­set muut­ta­vat Kirk­ko­num­mel­le. Ne oli­si­vat juu­ri nii­tä hyviä veron­mak­sa­jia, jois­ta Hal­la-Aho kirjoitti.

    Köy­hät ovat nii­tä, jot­ka mak­sat­ta­vat asu­mi­sen­sa muilla.

    Rik­kaat taa­sen eivät mak­sa kun­nal­le mitään veroja.

    Pie­ni­tu­loi­set ja kes­ki­luok­ka sen sijaan mak­saa koko lystin.

    Nämä Hel­sin­ki kar­koit­taa maalle.

    HITAS on hie­no jut­tu. Mon­ta­ko HITAS-asun­toa Hel­sin­gis­sä val­mis­tui vuon­na 2010? 500? Vai 600?

    Mihin se riittää?

    Ja sit­ten samaan aikaan Jät­kä­saa­res­ta anne­taan pel­käs­tään ruot­sin­kie­li­sil­le oma kort­te­li HITAS-tuo­tan­toa varten.

    Huo­noa toi­min­taa Helsingiltä.

    Jos Hel­sin­gis­sä oli­si ollut pie­ni­tu­loi­sia ja kes­ki­tu­loi­sia suo­si­va asun­to­po­li­tiik­ka niin poruk­ka asui­si edel­leen Hel­sin­gis­sä eikä Lohjalla.

  31. OS: tuo ton­ni ker­ros­ne­liö­met­ris­tä kau­pun­gil­le ja muu­ta­ma ton­ni raken­nus­liik­keel­le ja raken­nus­kus­tan­nuk­set vähin­tään pari ton­nia neliö vaan tar­koit­taa mah­do­ton­ta yhtä­löä suu­rim­mal­le osal­le kansasta.

    Tuos­ta yhtä­lös­tä syn­tyy asun­to­ja, joi­den myyn­ti­hin­ta on vähin­tään 4000 euroa neliö. Se on todel­la paljon.

    Voi­si­ko Hel­sin­ki alkaa toi­mi­maan niin, ettå möi­si­kin tupla­ra­ken­nusoi­keu­den samaan hin­taan? Ja tuup­pai­si sitä mark­ki­noil­le niin kau­an että asun­to­ja on tar­peek­si ja myös edul­li­seen hintaan.

    Hel­sin­gin osaop­ti­moin­ti tont­ti­hin­nois­sa ei joh­da hyvään kokonaislopputulokseen.

  32. Len­tä­jä,
    Hal­la-aho ei sano­nut noin. Hän sanoi, että on hyvä, että sään­nöt pakot­ta­vat kun­nat kil­pai­le­maan hyvis­tä veronmaksajista.”

    Toi­vot­ta­vas­ti sään­nöt pakot­ta­vat Hel­sin­gin kil­pai­le­maan hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta ja siis paran­ta­maan kes­ki­tu­lois­ten ase­maa asun­to­mark­ki­noil­la. Kes­ki­tu­loi­set ovat hyviä veron­mak­sa­jia — heil­lä on vaki­tui­set tulot ja vain asun­to­ve­lan ja työ­mat­ko­jen ver­ran vähen­nyk­siä. Ei kai kukaan toi­vo, että kes­ki­tu­loi­set muut­ta­vat Rii­hi­mäel­le tai Loh­jal­le? Se joh­tai­si ver­tu­lo­jen las­kuun Hel­sin­gis­sä + työ­mat­ka­pääs­tö­hin + väsy­nei­siin ja ärtyi­siin van­hem­piin kotona.

  33. OS: “Hal­la-aho ei sano­nut noin. Hän sanoi, että on hyvä, että sään­nöt pakot­ta­vat kun­nat kil­pai­le­maan hyvis­tä veronmaksajista.”

    No mut­ta sehän on hyvä, saa­daan kau­pun­kia jos­sa viih­ty­vät nekin joil­la on varaa vali­ta. Eivät hyvien veron­mak­sa­jien tar­peet ole niin eri­lai­sia kuin vähem­män hyvien.

  34. HITA­Sis­ta muu­ten pie­ni anek­doot­ti sallittaneen.

    Tie­dän tyy­pin, joka osti HITAS-asun­non vuon­na 2000 hin­taan 170 000 euroa/105 m². Asui siel­lä itse kak­si vuot­ta ja vuo­kra­si sit­ten pois.

    Möi tuon asun­non pois vii­me kesä­nä, hin­ta 370 000 euroa. Hel­sin­gin vah­vis­ta­mal­la hin­nal­la. Hel­sin­ki GO GO!

  35. ATT:n vii­mei­sen myyn­ti­hin­ta HITA­Sil­le Vii­kin­mäel­lä oli jotain alle kol­me ton­nia neliö vuo­kra­ton­til­la, noin kym­me­nen haki­jaa per asun­to, ja tuon kai pitäi­si olla suu­rin­piir­tein oma­kus­tan­ne­hin­ta. Niis­sä­kin talois­sa toki eka ker­ros koko­lail­la kal­lis­ta pysäköintitilaa.

  36. En usko, että on ole­mas­sa min­kään­lais­ta vah­vaa näyt­töä sil­le, että köy­hyys itses­sään syn­nyt­täi­si kroo­ni­sen ghet­tou­tu­mi­sen kier­teen. Päin­vas­toin on esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­ta lukui­sia köy­his­tä (niin köy­his­tä, ettei nii­tä nyky­ään voi kuvi­tel­la­kaan) kau­pun­gi­no­sis­ta menes­tyk­seen tari­noi­ta etni­sen uudi­sa­su­tuk­sen ajoilta.

    Ghet­tou­tu­mi­nen syn­tyy geneet­ti­sen sää­ty­kier­ron vai­men­tues­sa ja kult­tuu­ri­ses­sa ympä­ris­tös­sä, jon­ka arvot ovat val­ta­kult­tuu­ril­le vas­tak­kai­sia (esim. Yhdys­val­lois­ta (tai Parii­sin lähiöis­tä) tut­tu “Not acting whi­te”, joka ver­tais­pai­neel­la pakot­taa jopa enem­mis­tön mus­tis­ta lap­sis­ta hal­vek­su­maan kou­lun­käyn­tiä). Köy­hyys ei tätä kult­tuu­ria itses­sään syn­ny­tä, eikä raha sitä itses­sään kor­jaa. Nuor­ten ver­tais­pii­rit ja nii­den kult­tuu­ri vai­kut­taa vähin­tään yhtä pal­jon kuin van­hem­mat. Kou­lut voi­vat saa­da usein eri­tyis­tu­kia ja oppi­las­ta koh­den enem­män rahaa kuin ns. hyvät koulut.

    Chica­gos­sa esi­mer­kik­si yri­tet­tiin aika­naan sosi­aa­lis­ta sijoit­te­lua asui­na­lueit­tain ja kou­lut­tain. Vai­ku­tus oli ole­ma­ton. Hyvät kou­lut saat­toi­vat muut­tua huo­noik­si ja toi­sin­päin nii­den oppi­la­sai­nek­sen muut­tues­sa. Samat teki­jät yhä ennus­ti­vat kou­lu­me­nes­ty­mis­tä ja työ­elä­mään sijoit­tu­mis­ta. Seka­kou­luis­sa, eli sekoit­ta­mi­sen sisäl­lä, se sama van­ha segre­goi­tu­mi­nen tois­tui hyvin vah­va­na kave­ri­pii­re­jä myö­ten. Ei sii­tä pääs­ty eroon sijoit­te­le­mal­la. Ei se toi­mi niin. Ei ole mis­sään toi­mi­nut pidem­mäl­lä aikavälillä.

    Tuo sosio­eko­no­mi­nen seli­tys­mal­li on hyvin rajal­li­nen, et kai tosis­sa­si voi uskoa, että se oli­si noin vah­va? Ei tän­ne mer­kit­tä­väm­piä ghet­to­ja syn­ny ilman ghet­tou­tu­jien mää­rän kasvua.

    Oli­ko tar­peek­si epä­kor­rek­tis­ta sanot­tu? Mut­ta tämä on kuta­kuin­kin totuus, ja olen aika var­ma, että tie­dät sen myös.

    Jos näet vai­ku­tuk­sen noin ikä­vä­nä asun­to­po­li­tiik­ka­na, niin rupea vas­tus­ta­maan tätä maa­han­muut­toa. Se oli­si pal­jon joh­don­mu­kai­sem­paa kuin haa­veil­la Espoon ja Kau­niais­ten alistamisesta.

  37. Joten­kin tulee kom­men­teis­sa kah­la­tes­sa mie­leen, että Hel­sin­ki oli­si vii­me aikoi­na aut­ta­mat­to­mas­ti kur­jis­tu­nut. Oma koke­mus­ke­ni on ras­kaas­ti päin vas­tai­nen — on uusia hie­no­ja­kin asui­na­lui­e­ta (Hert­to­ni­men­ran­taa, Ara­bian vas­taa­vaa, Aurin­ko­lah­tea yms, ja kaik­ki muu­ten hyvin­kin per­he­kes­kei­siä ja keskiluokkaisia)ja van­hois­ta osa (kuten Kal­lio) on siis­tiy­ty­nyt huomattavasti. 

    Koko totuus ei tie­ten­kään ole tuos­sa, on syr­jäy­ty­nei­tä, ja Itä­kes­kus ei ole kau­nis koke­mus, vaik­ka Van­taan puo­lel­la joku Myyr­man­ni on vie­lä masen­ta­vam­pi ympä­ris­tö­nä — taval­la joka tun­tuu mel­kein jokai­ses­sa vas­taan käve­le­väs­sä ihmnisessä. 

    Samoin sii­nä mis­sä “kau­pun­ki­lai­set” saat­ta­vat hel­pos­ti naut­tia eri­lai­si­ta tapah­tu­mis­ta, lähiöi­den ihmi­set elä­vät taval­laan aivan eri todel­li­suu­des­sa — hei­dän kau­pun­kin­sa ei ole dynaa­mi­nen ympä­ris­tö, vaan tii­viis­ti raken­net­tu kylä, vail­la kau­pun­ki­mais­ta kulttuuria. 

    Sil­ti ymmär­täi­sin, että val­tao­sin kau­pun­ki on kehit­ty­nyt parem­paan suun­taan. Joten mis­tä kaik­ki tämä angs­ti? Enkä nyt tar­koi­ta ter­vet­tä huol­ta huo­mi­ses­ta, vaan yle­tön­tä kohkaamista.

  38. Lin­ja­na köy­hien asu­mi­seen ei ole jär­ke­vää panos­taa, kos­ka se tar­koit­taa kaik­kien asu­mis­kus­tan­nus­ten nousua (huo­no asia asian­sa hoi­ta­vil­le pie­ni ja kes­ki­tu­loi­sil­le) ja köy­hiä hyy­sää­viin kun­tiin taas kes­kit­tyy köy­hiä (huo­no kun­nan kannalta).

    Osmo, tie­dät itsek­kin, että ran­ta­ton­tit ovat ääri­ta­paus. Jos aja­tel­laan pie­ni ja kes­ki­tu­loi­sia, niin tär­kein­tä on kaa­voit­taa nopeas­ti uusi suu­ri kau­pun­gin­osa, jos­sa on lähin­nä pie­niä asun­to­ja. Tar­vi­taan kis­ko­jen var­teen uusi Kal­lio, jota Hel­sin­ki ei sot­ke tur­hal­la sääntelyllä.

  39. Kos­kee­ko tämä asun­to­po­li­tiik­ka myös Ahvenanmaata? 

    Pel­käs­tään suo­mea tai­ta­van asuin­paik­ka­oi­keut­ta on rajoi­tet­tu. Nyt on ilmen­nyt por­saan­rei­kä, kun osa­keyh­tiöl­lä ei ole äidin­kiel­tä, niin sen suo­jis­sa voi­pi omis­taa ja asua Oolannissa.

    Oli­pa täs­sä muu­ta­ma vuo­si sit­ten tosi tapaus, kun eräs iäkäs rou­va lyt­tä­si suo­ma­lai­sen Maa­rian­ha­mi­nas­sa pank­ki­ryös­tön lyö­mäl­lä rois­toa lau­kul­la pää­hän ja huu­ta­mal­la: “Här rånas inte på finska!”

    Toi­sin kuin Ahve­nan­maal­la, pää­kau­pun­ki­seu­dul­la joh­ta­va bätt­re folk on niin libe­raa­lia kuin vain voi olla, eikä min­kään­lais­ta segre­graa­tio­ta hyväksy.

    Onko täl­lai­nen aivan rehel­lis­tä ja aitoa vai onko se poliit­tis­ta laskelmointia?

  40. Ker­ro­ta­lo­ton­teil­le tai­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la olla kak­si mark­ki­na­hin­taa: toi­saal­ta se, mitä asun­no­nos­ta­ja on val­mis mak­sa­maan, ja toi­saal­ta se, mitä raken­nus­liik­keet ovat val­mii­ta maksamaan.

    Uusien ker­ros­ta­loa­sun­to­jen kes­ki­mää­räi­nen neliö­hin­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la oli vii­me vuo­den lopus­sa Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan 4537 euroa. Muu­al­ta Suo­mes­ta saa omal­la ton­til­la ole­via uusia ker­ros­ta­loa­sun­to­ja hal­vim­mil­laan rei­lul­la 2000 eurol­la neliö. Tähän siis sisäl­tyy jo raken­nut­ta­jan voit­to. Vaik­ka Hel­sin­gis­sä raken­ta­mi­nen onkin jon­kin ver­ran kal­liim­paa, voi­daan olet­taa, että kes­ki­mää­räi­sen ker­ros­ta­loa­sun­non raken­ta­mi­nen ei mak­sa juu­ri enem­pää kuin 2500 euroa neliöltä.

    Ton­tin osuu­dek­si asun­non hin­nas­ta jäi­si siis 2000 euroa neliöl­tä. Tähän hin­taan ton­tit eivät tai­da kui­ten­kaan men­nä kau­pak­si kuin kor­kein­taan Hel­sin­gin par­haim­mil­ta pai­koil­ta, ja niis­sä asun­to­jen hin­nat ovat­kin jo aivan jotain muu­ta kuin 4500 e/m2. Ehkä kil­pai­lu­vi­ras­to voi­si sel­vit­tää, mis­tä joh­tuu ero­tus asun­no­nos­ta­jien ja raken­nus­liik­kei­den mak­sa­man hin­nan välillä?

  41. Osmo: “Olen sitä miel­tä, että Hel­sin­gin on jär­ke­vää Espoon ja Sipoon tuot­ta­mas­sa kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa vähän höl­lä­tä peri­aat­teis­taan ja suo­sia aiot­tua enem­män rik­kaim­pia ran­to­jen asuttamisessa.”
    — Kuin­kas pal­jon luu­let vero­tu­lo­ja ker­ty­vän esim. Eiran­ran­nan mil­jo­nää­reil­tä? Totuus; ei juu­ri yhtään. Kes­ki­tu­loi­set pal­kan­saa­jat tuo­vat ne tar­peel­li­set veroeu­rot kaupungille.

  42. Asun­to­jen hin­taan vai­kut­ta­vat muut­kin sei­kat kuin kysyntä/tarjonta. Espan­jan ja Irlan­nin ja Suo­men­kin koke­mus­ten perus­teel­la löy­säl­lä rahal­la on suu­ri mer­ki­tys asun­to­jen hin­nan muodostukseen.
    Myös­kin sak­sa­lai­nen asian­tun­ti­ja arvoi Suo­men asun­to­jen kor­kean hin­nan yhdek­si syyk­si löy­siä raha­mark­ki­noi­ta eli kun Sak­sas­sa vaa­di­taan 20–30 % oma­ra­hoi­tuso­suus ja kun se Suo­mes­sa on nol­la niin asun­to­ja han­ki­taan miet­ti­mät­tä lopul­lis­ta hintaa.
    Jos etu­kä­teen pitäi­si sääs­tää 30 % ja samal­la mak­saa vuo­kraa niin lopul­li­nen hin­ta oli­si selvempi.
    Myös­kin pit­kät mak­sua­jat hämär­tä­vät asun­to­jen todel­li­sen hinnan

  43. Yhtä hyvin voi­si väit­tää, että abor­tin lail­lis­ta­mi­nen lisä­si rikol­li­suut­ta, kos­ka lail­lis­ta­mi­sen jäl­kei­nen ensim­mäi­nen suku­pol­vi aiheut­ti New Yor­kin his­to­rian pahim­man rikollisuusaallon.”

    Abort­ti lail­lis­tet­tiin 70-luvul­la joten riko­saal­lon oli­si pitä­nyt siis näkyä 90-luvul­la kohon­nee­na rikollisuutena.
    Abost­ti koh­di­tuu sen ver­ran pie­neen jouk­koon, että se ei ole syn­ty­vyy­den sään­nös­te­ly­vä­li­ne, mut­ta se estää tehok­kaas­ti syn­ty­mis­tä huo­noim­piin oloihin.

  44. Yhtä hyvin voi­si väit­tää, että abor­tin lail­lis­ta­mi­nen lisä­si rikol­li­suut­ta, kos­ka lail­lis­ta­mi­sen jäl­kei­nen ensim­mäi­nen suku­pol­vi aiheut­ti New Yor­kin his­to­rian pahim­man rikollisuusaallon.”

    Kan­sa­lai­soi­keus­lii­ke 60-luvul­la paran­si kou­lu­tus­ta väril­lis­ten vähem­mis­tö­jen jou­kos­sa , sitä ennen perus­kou­lu­tus oli sup­pe­aa ja ammat­ti­kou­lu­tuk­seen ei pääs­syt. Eri­tyi­ses­ti suur­ka­pun­git oli­vat ongelmia.
    Sosi­aa­lis­ten ongel­mien vuok­si kou­lu jäi usein kes­ken ja työt­tö­myys oli korkea.

  45. Osmo: “Mark­ki­na­vuo­kra on se, joka syn­tyy huu­to­kau­pan perusteella.”

    Ei ole tilan­tees­sa, jos­sa itse huu­to­kau­pan pitä­jä kont­rol­loi mark­ki­noi­ta mää­rä­väs­sä ase­mas­sa ollen, ja pys­tyy kaa­voi­tus­po­li­tii­kal­laan sän­te­le­mään tar­jon­taa, suo­mek­si sanot­tu­na vedät­tä­mään hin­taa ylös. Tilan­ne on vähän sama kuin Lado­jen kaup­pa Neu­vos­to­lii­tos­sa aika­naan. Ladan sai viral­li­sel­la hin­nal­la jos jak­soi jonot­taa 30 vuot­ta, mut­ta Ladan sai vuo­des­sa jos mak­soi yli­hin­taa kaup­paa val­vo­neil­le viran­omai­sil­le. Puo­lue-eliit­ti eli omaa sul­jet­tua elä­mään­sä omis­sa olois­saa aivan kuten Suo­men poliit­ti­nen päät­tä­jä­kun­ta näem­mä edelleen.

    Mark­ki­na­vuo­kra oli­si huu­to­kau­pan perus­teel­la syn­ty­vä hin­ta, jos kau­pun­ki ei mani­pu­loi­si niin näky­väs­ti (ja tör­keäs­ti) hin­to­ja, jos hin­ta muo­dos­tui­si täy­sin vapaan tar­jon­nan poh­jal­ta. Nyt kapun­ki kont­rol­loi hin­taa ole­mal­la yhtä aikaa mää­rää­väs­sä mark­ki­na-ase­mas­sa toi­mi­va myy­jä ja tar­jon­taa sään­te­le­vä viran­omai­nen. Sen vuok­si kapun­gin päät­tä­jil­lä pitäi­si olla vas­tuul­li­suut­ta teh­dä asun­to- ja väes­tö­po­li­tiik­kaa eikä olla tuke­mas­sa asun­to­jen hin­to­jen kar­kaa­mis­ta taval­lis­ten työs­sä­käy­vien ihmis­ten ulot­tu­mat­to­miin vain kau­pun­gin kas­saa ajatellen.

  46. Jot­ta ennak­ko­luu­lot eivät vain vahvistu,
    haluan hie­man avar­taa kes­kus­te­li­joi­den käsi­tyk­siä sosi­aa­li­ses­ta asun­to­tuo­tan­nos­ta, jota kai kau­pun­gin vuo­kra­ta­lot edus­ta­vat. Sel­lai­ses­sa itse­kin asun; kor­kea­kou­lu­tet­tu­na, mel­kein kes­ki­tu­loi­se­na, mut­ta ihan tyy­ty­väi­se­nä pie­ny­rit­tä­jä­nä. Tun­nen yli­opis­to­tut­ki­joi­ta, opet­ta­jia, sai­raan­hoi­ta­jia, mui­ta pie­ny­rit­tä­jiä ym. jot­ka myös asu­vat näis­sä ns. slummeissa.

    Suu­rin osa­han kau­pun­gin asun­nois­sa asu­vis­ta on taval­li­sia työs­sä­käy­viä hen­ki­löi­tä ja var­si­nai­sia tulo­ra­jo­ja­kaan ei asun­toi­hin käsit­tääk­se­ni enää ole. Kyse on lähin­nä tarveharkinnasta. 

    Mie­les­tä­ni on jär­ke­vää, että sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa hajau­te­taan kau­pun­gin eri puo­lil­le mah­dol­li­sim­man tasai­ses­ti, mut­ta myös asuk­kai­den kir­jo pitäi­si olla tasai­ses­ti jaet­tu: siis maa­han­muut­ta­jia ja alko­ho­lis­te­ja ripo­tel­len joka alu­eel­le. (Näin­hän ei nyt ole.) Kun asuk­kais­sa on tar­peek­si vas­tuun­tun­toi­sia ja ympä­ris­tös­tään ja lähim­mäi­ses­tään­kin huo­leh­ti­via ihmi­siä, niin asui­nym­pä­ris­tö­kin säi­lyy viihtyisänä. 

    En kui­ten­kaan itse haluai­si vuo­kra­ta­loon mihin­kään Leh­ti­saa­reen, jos sel­lai­nen sin­ne raken­net­tai­siin. Saat­tai­si ympä­ril­lä olla lii­an ahdas­kat­sei­sia ihmisiä…ei oli­si lap­sil­le­kaan hyväksi.

  47. Yhtä hyvin voi­si väit­tää, että abor­tin lail­lis­ta­mi­nen lisä­si rikol­li­suut­ta, kos­ka lail­lis­ta­mi­sen jäl­kei­nen ensim­mäi­nen suku­pol­vi aiheut­ti New Yor­kin his­to­rian pahim­man rikollisuusaallon. 

    Asian vie­res­tä mut­ta aihees­ta on kir­joi­tet­tu kuu­lui­sa (kii­tel­ty ja vah­vas­ti kiis­tel­ty) kan­san­ta­lous­tie­teen pape­ri, joka argu­men­toi juu­ri päin­vas­taiis­ta (LINKKI) :

    We offer evi­dence that lega­lized abor­tion has cont­ri­bu­ted signiŽcantly to recent cri­me reduc­tions. Cri­me began to fall rough­ly eigh­teen years after abor­tion lega­liza­tion. The Žfive sta­tes that allowed abor­tion in 1970 expe­rienced decli­nes ear­lier than the rest of the nation, which lega­lized in 1973 with Roe v. Wade. Sta­tes with high abor­tion rates in the 1970s and 1980s expe­rienced grea­ter cri­me reduc­tions in the 1990s. In high abor­tion sta­tes, only arrests of tho­se born after abor­tion lega­liza­tion fall rela­ti­ve to low abor­tion sta­tes. Lega­lized abor­tion appears to account for as much as 50 percent of the recent drop in crime.

  48. Valit­ta­ja, joo ja henk. koht. sitä miel­tä että pitäi­si teh­dä niin että oli­si ihan vaan talo­ja jois­sa osa asun­nois­ta oli­si vuo­kra-asun­to­ja. Muu­ten, Leh­ti­saa­res­sa aina­kin sil­loin jos­kus oli muu­ten seu­ra­kun­nan (?) vuo­kra-asun­to­ja ja ihan hyvin tul­tiin toi­meen kes­ke­nään riip­pu­mat­ta sii­tä kuin­ka hyvin toi­meen tule­via kukin talous oli.

  49. tpyy­luo­ma “ATT:n vii­mei­sen myyn­ti­hin­ta HITA­Sil­le Vii­kin­mäel­lä oli jotain alle kol­me ton­nia neliö vuo­kra­ton­til­la, noin kym­me­nen haki­jaa per asun­to, ja tuon kai pitäi­si olla suu­rin­piir­tein omakustannehinta”

    Tuo oli jos­kus 2003 tai sem­mois­ta kun noi­ta kaup­pa­si­vat. Oli­vat tosi hal­po­ja, mut­ta niin­hän Puis­to­lan vie­res­sä pitää ollakin.

    Nykyi­sin myy­vät samo­ja asun­to­ja tuplahintaan.

  50. Uuh!

    Olen aina sano­nut: kaik­ki läh­tee kaa­voi­tukss­ta — ja tämä ket­ju sen taas todistaa.

    Me kes­ki­luok­kai­set ihmi­set — luul­lak­se­ni jopa kokoo­mus­lai­sit­tain tai perus­suo­ma­lai­sit­tain ajat­te­le­vat — kes­täi­sim­me sen, jos yhteis­kun­nan vähä­osai­suus jakau­tui­si tasai­ses­ti kai­kil­le asui­na­lueil­le — kun ei nii­tä häi­rit­se­väs­ti käyt­täy­ty­viä tai oudon­vä­ri­siä nyt kovin pal­jon ole.

    Sik­si on mie­les­tä­ni kum­mal­lis­ta, että edel­leen­kin raken­ne­taan “kun­nan vuo­kra­ta­lo­ja” ja kun ne vie­lä kes­ki­te­tään joi­hin­kin lähiöihin. 

    Mik­si ei kun­ta osta (tai kaa­voi­tus­mo­no­po­lil­laan kiris­tä) jokai­ses­ta kovan­ra­han ker­ros­ta­los­ta ja rivi­ta­los­ta yhtä, kah­ta tai kol­mea osoi­tet­ta omaan käyttöönsä?

    Niin, täs­sä tuli­si tie­ten­kin vas­taan se, että Espoos­sa ei näin teh­täi­si. Eli työs­sä­käyn­tia­lu­een kokoi­set kun­nat ovat todel­la ainoa vaih­toeh­to (jos kun­nat halu­taan säi­lyt­tää). Itse asias­sa näyt­tää muu­ten sil­tä, että tämä jo puo­lueis­sa käsi­te­tään­kin — nyt vaan vim­ma­tus­ti mie­ti­tään, kuin­ka se kan­sal­le ja oman puo­lu­een uut­te­ril­le lau­ta­kun­ta­paik­kaa odot­ta­vil­le ensi vaa­lien jäl­keen myytäisiin.

    Tou­ko Mettinen
    Espoo, Ylö­jär­vi, Masku
    poh­ja­ton kup­pa­rin tasku

  51. Mar­ko Hami­lo: “Oikeis­to­lai­nen tai äärioi­keis­to­lai­nen sanoi­si että köy­his­tä nyt vain ei tar­vit­se huolehtia.”

    No, saa­tin­pa tän­ne näem­mä yksi toi­mit­ta­ja­kin todis­ta­maan ammat­ti­kun­tan­sa syvää puna­vä­riä. Oikeas­ti oikeis­to­lai­nen sanoi­si, että jos mei­dän yhteis­kun­ta oli­si avoin ja teho­kas, niin meil­lä oli­si niin vähän köy­hiä, ettei heis­tä oli­si ongelmaa.

    Äärioi­keis­to­lai­nen” on taas ääri­va­sem­mis­to­lais­ten kyhää­mä kei­no­te­koi­nen ter­mi, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on hämä­tä sitä tosia­si­aa, että kom­mu­nis­tit, fasis­tit ja kan­sal­lis­so­sia­lis­tit ovat käy­tän­nös­sä samaa porukkaa.

  52. @Antti Lei­no­nen
    “Tähän siis sisäl­tyy jo raken­nut­ta­jan voit­to. Vaik­ka Hel­sin­gis­sä raken­ta­mi­nen onkin jon­kin ver­ran kalliimpaa,” 

    Mil­lä perus­teel­la Hel­sin­gis­sä raken­ta­mi­nen on kal­liim­paa kuin vaik­ka Posiol­la? (Myös Posiol­la on parkkipaikat).

    ..voi­daan olet­taa, että kes­ki­mää­räi­sen ker­ros­ta­loa­sun­non raken­ta­mi­nen ei mak­sa juu­ri enem­pää kuin 2500 euroa neliöltä.”

    Ei se ole kuin max. 1500. Yhdys­val­lois­sa raken­ne­taan toi­mis­to­ti­laa hin­taan $100/neliöjalka. (n.750e/neliö).

    Ton­tin osuu­dek­si asun­non hin­nas­ta jäi­si siis 2000 euroa neliöltä.”

    Lisää tuo­hon min. 1000.

    Tähän hin­taan ton­tit eivät tai­da kui­ten­kaan men­nä kau­pak­si kuin kor­kein­taan Hel­sin­gin par­haim­mil­ta paikoilta,”

    Ne meni­si­vät pal­jon kor­keam­paan hin­taan, ellei kau­pun­ki pol­ki­si hintoja.

    Ehkä kil­pai­lu­vi­ras­to voi­si sel­vit­tää, mis­tä joh­tuu ero­tus asun­no­nos­ta­jien ja raken­nus­liik­kei­den mak­sa­man hin­nan välillä?”

    Asun­non mark­ki­na­hin­ta on sen kapi­ta­li­soi­tu­nut vuo­kra­tuot­to. Kat­so mikä on alu­een vuo­kra­ta­so ja las­ke sii­tä mark­ki­na­hin­ta. Pää­oma = tuotto/korko(n.5%). Tähän ei tar­vi­ta kilpailuvirastoa.

  53. TomiA kir­joit­ti 2.2.2011 kel­lo 15:43

    #
    Mik­si Hesaan tai Suo­meen ei saa­da kor­kei­ta talo­ja? Pide­tään­kö talou­del­lis­ta ris­kiä lii­an suu­re­na? Ovat­ko vir­ka­mie­het ja polii­ti­kot kon­ser­va­tii­ve­ja tai nyn­ny­jä? Vai onko kyse todel­la­kin palo­mää­räyk­sis­tä, kuten joku vir­ka­mies jutusteli?
    #

    Niin, mikä on se syy, että Hel­sin­kiin ja Hel­sin­gin lähis­töl­le ei ole raken­net­tu ns. “ylös­päin” kun maan hin­ta­kin on ollut kal­lis­ta iät ja ajat. Luu­li­si höl­möm­män­kin tie­tä­vän, että jos raken­nuk­sen alla ole­va maa mak­saa mal­tai­ta, niin maas­ta aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set tule­vat hal­vem­mik­si, mitä enem­män maan pääl­le saa­daan raken­net­tua raken­nuk­seeen kerroksia.

    Oikeas­taan asi­aa tuli­si var­maan­kin kat­soa his­to­rin perus­teel­la, että jos Hel­sin­ki on aina ollut mata­las­ti raken­net­tu, niin sit­ten vaik­ka ham­paat irves­sä raken­net­taan mata­las­ti ja kal­liis­ti seu­raa­vat­kin vuosikymmenet.

    Yksi asia raken­nus­ten raken­ta­mi­ses­sa mata­lak­si voi­si olla kiin­toi­sa, että tämän­kö syys­tä Hel­sin­ki on pysy­nyt mata­la­na raken­nuk­sil­taan, kun WWII:ssa Hel­sin­ki suu­rel­ta osin vält­tyi vihol­li­sen pom­mi­tuk­sil­ta, kun raken­nuk­set oli­vat mata­lia. Ja näin tuon “mata­lan teo­rian” mukai­ses­ti sodan jäl­keen­kin näi­hin päi­viin asti,
    oli­si lyö­ty poh­ja mata­lan ja kal­liin raken­ta­mi­sen puo­les­ta. Eli ollaan men­nei­syy­den uhre­ja tuon
    mata­lan raken­ta­mi­sen cont­ra ylös­päin raken­ta­mi­sen suhteen.

  54. Lii­an van­ha: ““Yhtä hyvin voi­si väit­tää, että abor­tin lail­lis­ta­mi­nen lisä­si rikol­li­suut­ta, kos­ka lail­lis­ta­mi­sen jäl­kei­nen ensim­mäi­nen suku­pol­vi aiheut­ti New Yor­kin his­to­rian pahim­man rikollisuusaallon.”

    Abort­ti lail­lis­tet­tiin 70-luvul­la joten riko­saal­lon oli­si pitä­nyt siis näkyä 90-luvul­la kohon­nee­na rikollisuutena.
    Abost­ti koh­di­tuu sen ver­ran pie­neen jouk­koon, että se ei ole syn­ty­vyy­den sään­nös­te­ly­vä­li­ne, mut­ta se estää tehok­kaas­ti syn­ty­mis­tä huo­noim­piin oloihin.”

    Niin, itse asias­sa­han uskot­ta­vim­mat tul­kin­nat tilan­tees­ta indi­koi­vat nime­no­maan sitä, että abort­tien lail­lis­ta­mi­nen vähen­täi­si rikollisuutta.

    Tuos­ta­han USA:n ja/tai NYC:n tilan­tees­ta sai­si aika hyvät opit rikol­li­suu­den tor­jun­taan tän­ne koti­maa­han­kin — eli lisää polii­se­ja, nol­la­to­le­rans­si, pit­kät tuo­miot ja euta­naa­sia. Kel­pai­si minulle.

  55. Vie­lä tovi sit­ten ajat­te­lin, että Osmo oli­si ehkä koko val­ta­ku­nan fik­suin — tai jopa ainoa jär­ke­vä polii­tik­ko. Nyt kui­ten­kin pin­nan alta on taas pal­jas­tu­nut se wan­ha vesi­me­lo­ni-tek­no­kraat­ti, jon­ka paik­ka oli­si ennem­min jos­sain kan­san­de­mo­kra­tian GOSPLA­Nis­sa kuin min­kään demo­kraat­ti­sen maan päät­tä­vis­sä elimissä.

  56. Kes­kus­te­lus­sa ei vie­lä tain­nut tul­la esiin seu­raa­va näkökulma.

    Jos ran­nat ja muut uudet alu­eet kaa­voi­te­taan isoil­le asun­noil­le, suu­ri osa nii­den asuk­kais­ta tulee Hel­sin­gin kes­ki­ko­koi­sis­ta asun­nois­ta. Näi­hin taas muut­taa ihmi­siä pie­nis­tä asun­nois­ta, ja pie­niin voi tul­la mis­tä vain. Kau­pun­kiin voi siis muut­taa pie­ni­tu­loi­sia, vaik­ka uudet asun­not raken­ne­taan­kin ensi­si­jas­sa suurituloisille.

    Kaik­kien koko­luok­kien asun­to­jen hin­nat las­ke­vat vähän. Sosi­aa­li­sis­ta syis­tä uusiin isoi­hin asun­toi­hin voi majoit­taa muu­ta­man suur­per­heen. Opis­ke­li­jat voi­vat myös ostaa nii­tä kol­hoo­seik­si jos huo­ne­ja­ko on sopiva.

    Hel­sin­gin tavoi­te on nos­taa asun­to­jen kes­ki­ko­koa. Raken­ta­mal­la suu­reh­ko­ja asun­to­ja tämä tavoi­te toteu­tuu nopeam­min kuin raken­ta­mal­la tavoi­tel­lun kes­ki­koon asui­na­luei­ta. Mah­dol­lis­ta (?) seka­ko­koi­suus­ta­voi­tet­ta tämä toi­min­ta­ta­pa ei tue. Tai ehkä­pä asun­to­jen koko­ja­kau­ma on laa­ja, mut­ta vah­vas­ti suu­ria asun­to­ja painottava.

  57. Juge, tuo­hon Vii­kin­mäen koh­tee­seen oli haku vii­me vuo­den jou­lu­kuus­sa. Nei­lö­hin­ta muis­taak­se­ni noin 2800, tont­ti vuokrattu.

  58. Voi­han se toki pis­tää vihak­si, että naa­pu­rei­taan ei voi vali­ta. Se on var­mas­ti jon­kun tek­no­kraa­tin salaliitto. 

    Sil­ti ihme­tyt­tää, mitä kaik­ki nämä tek­nor­taat­ti-kam­moi­set oikein haluavat/pelkäävät. Lisää komi­teoi­ta hevo­sia suun­nit­te­le­maan? Jos siis “kan­san tah­to” voi­daan ilmais­ta muu­toin kuin jol­la­kin yhtei­sel­lä lausu­mal­la tai vaik­ka äänes­tä­mäl­lä ja sil­ti­kin — jos­tain aina tun­kee rik­ka­ruo­ho­na esiin asian­tun­ti­joi­ta, jot­ka koet­ta­vat selit­tää, että tosia­sias­sa te raken­nat­te kame­lia sen halu­tun hevo­sen sijaan. 

    Tulee mie­leen Ame­ri­kois­ta tut­tu “real Amwe­rica” vs. “libe­ral eli­te”, tai asian­tun­ti­ja­kam­mo noin yleen­sä — kos­ka meil­le­hän aktii­vi­ses­ti valeh­del­laan kai­kes­ta ja koko ajan, eikä tähän ole syy­tä sot­kea lää­ke­tie­teel­lis­tä ter­mi­no­lo­gi­aa, kos­ka ter­ve — niin, ter­ve! — epä­luu­lo on osoi­tus kriit­ti­syy­des­tä ja kyvys­tä aja­tel­la omil­la aivoi­laan. Kaik­ki fik­sut ja yksi­löl­li­set net­ti­ka­ve­ri­ni­kin ovat samaa mieltä.

  59. Osmo kir­joit­ti:
    “Hel­sin­ki antaa ran­ta­ton­tit rik­kaim­mil­le, mis­tä eri­tyi­ses­ti rik­kaat ovat pahoit­ta­neet mie­len­sä, kos­ka eivät saa­kaan tont­tia asevelihintaan.”

    Mitä tämä tar­koit­taa? Siis pait­si että mel­kein kaik­ki maa myydään/vuokrataan hal­vem­mal­la kuin oli­si pak­ko? Kuka täs­tä on pahoit­ta­nut mie­len­sä pait­si veron­mak­sa­jien omai­suu­des­ta huo­leh­ti­vat kom­men­taat­to­rit mm. täällä?

    Tont­tien myy­mi­nen alle käy­vän huu­to­kaup­pa­hin­nan pitäi­si kri­mi­na­li­soi­da vahin­gon­te­ko­na veron­mak­sa­jien omai­suu­del­le. Samoin hitak­set ym. tavat jakaa tava­raa alle markkinahinnan.

  60. Kir­joi­te­taan nyt jotain tuos­ta Oden var­si­nai­ses­ta postauksesta.

    Vas­ta­puo­li minus­ta ymmär­tää köy­hyy­den (täs­sä­kin) kon­teks­tis­sa yksin­ker­tai­ses­ti vää­rin, ja taus­tal­la on sem­moi­nen aja­tus että köy­hyys joh­tuu sii­tä että köy­his­sä on jotain vikaa. Heil­lä on huo­no kou­lu­tus, vää­rä moraali,huonot hen­gen­lah­jat, tyh­mä kult­tuu­ri, tms. ja tätä nyt sit­ten kat­san­to­kan­nas­ta riip­puen hoi­de­taan kepil­lä, kään­ny­tys­työl­lä, kou­lu­tuk­sel­la, tms. 

    Sen selit­tä­mi­sen mik­si tämä on täs­sä asias­sa vää­rä tulo­kul­ma on vai­ke­aa kos­ka tuo on usein ihan tot­ta. Ote­taan ne esi­merk­ki­pil­le­rit apuun. Ole­te­taan että on sel­lai­nen pil­le­ri joka tekee ihmi­ses­tä kai­kin puo­lin menes­ty­vän ja näi­tä riit­tää vain 10% väes­tös­tä. Yleis­hu­maa­nin oikeu­den­mu­kai­suus­kä­si­ty­sen mukai­ses­ti sit­ten jaam­me näi­tä köy­him­mäl­le kym­me­nyk­sel­lä, jot­ka muut­tu­vat menes­ty­jik­si. Pois­tuu­ko köy­hyys ja rat­ke­aa­ko segre­gaa­tio? No ei, sii­tä aiem­min toi­sik­si huo­no-osai­sem­mas­ta kym­me­nyk­ses­tä tulee uusi huo­no-osai­sin, ja hei­dän suh­teel­li­nen ase­man­sa esi­mer­kik­si asun­to­mark­ki­noil­la heik­ke­nee kos­ka hei­dän suh­teel­li­nen kil­pai­lu­ky­kyn­sä työ­mark­ki­noil­la heikkenee.

    Eli jos ei teh­dä mitään niin syn­tyy asui­na­luei­ta “joi­hin polii­si­kaan ei uskal­la men­nä” riip­pu­mat­ta sii­tä että onko nii­den asuk­kaat syr­jäy­ty­nei­tä esi­mer­kik­si kie­li­tai­don puut­teen, mie­len­ter­vey­son­gel­mien, päih­tei­den, kou­lu­tus­ta­son, tms. takia. Ja sivu­men­nen polii­sin suh­teen tun­nen itse­ni yhden ihmi­sen oppo­si­tiok­si, Jyr­ki Kas­vi tosin jos­kus sanoi vähän saman suun­tais­ta, päin­vas­toin kuin val­von­ta­kriit­ti­nen vasem­mis­to minus­ta jul­kis­ta tilaa pitäi­si val­voa enem­män ja päin­vas­toin kuin eris­ty­mi­soi­keis­to halu­aa minus­ta sitä pitäi­si nime­no­maan teh­dä ongel­ma-alueil­la kos­ka niil­lä­kin asu­vil­la on oikeus tur­val­li­suu­teen, eikä niin että on omat hyvät ja val­vo­tut alueet.

  61. Tpyy­luo­ma, samaa miel­tä: vuo­kra-asun­to­ja taval­li­siin asunto-osakeyhtiöihin.

    En halun­nut miten­kään leh­ti­saa­re­lai­sia lei­ma­ta (en tun­ne yhtä­kään, oli vain esi­merk­ki), mut­ta käy­kää­pä kat­so­mas­sa, miten esim. Kaup­pa­leh­den kes­kus­te­lu­pal­soil­la vuo­kra-asu­jiin suh­tau­du­taan. Näi­den kes­kus­te­li­joi­den jou­kos­sa en tah­toi­si asua. Myös las­te­ni kou­lus­sa olen hie­man huo­maa­vi­na­ni tiet­tyä asen­teel­li­suut­ta kau­pun­gin vuo­kra­ta­lois­ta tule­via koh­taan. En tie­ten­kään las­ten puo­lel­ta vaan van­hem­pien. Kui­ten­kin vähä­tu­loi­ses­sa­kin kodis­sa on sivis­tys­tä ja ope­te­taan tavoil­le, jopa naa­pu­rien­kin lapsia.

    Eko­no­mi­ses­ti aja­tel­len, Hel­sin­gis­sä on lot­to­voit­to pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sel­le­kin pääs­tä kau­pun­gin vuo­kra-asun­toon muka­val­le alu­eel­le. Kal­tai­se­ni pie­ni­tu­loi­nen yksi­ny­rit­tä­jä (aiem­min mai­nit­se­ma­ni mel­kein kes­ki­tu­loi­nen on lii­oi­tel­tu) voi har­joit­taa ammat­ti­aan koh­tuul­li­sin tulos­ta­voit­tein, jopa eko­lo­gi­sin peri­aat­tein. Sääs­töön­kin jää yksi ropo­nen. Ei tar­vit­se ostaa kupla­hin­tais­ta asun­toa, roik­kua vel­ka­kii­kus­sa, juos­ta ora­van­pyö­räs­sä ja ruok­kia pank­ke­ja. Jää aikaa naa­pu­rin­kin lapselle.

    Voi­sin jopa mak­saa hie­man enem­män vuo­kraa (kau­pun­gin vuo­krat voi­si­vat jopa olla por­ras­tet­tu­ja hie­no­va­rai­ses­ti asu­jan tulo­jen mukaan), jot­ta tämä oli­si mah­dol­lis­ta useam­mal­le­kin. On äly­tön­tä syy­tää asu­mis­tu­kia yksi­tyi­sil­le vuo­kra­nan­ta­jil­le, joil­le ne useas­sa tapauk­ses­sa lopul­ta valu­vat. Asun­to­si­joit­ta­jat siel­lä mark­ki­noil­la nyt jyl­lää­vät, eten­kin pie­niä asun­to­ja ja pik­ku­kol­mioi­ta oste­le­mas­sa. No, he voi­vat ostaa vuo­kra­tu­loil­laan sit­ten sen merenranta-asunnon…

  62. Kjr63:

    Ei asun­non mark­ki­na­hin­nan mää­rit­tä­mi­seen tar­vi­ta edes mitään vuo­kra­tuot­toa, kyl­lä uudet kovan rahan asun­not var­mas­ti myy­dään mark­ki­na­hin­nal­la. Olen­nais­ta on kysy­mys, mik­si hyö­ty täs­tä kor­keas­ta mark­ki­na­hin­nas­ta näyt­täi­si mene­vän suu­rel­ta osal­ta raken­nus­liik­keil­le, eikä ton­ti­no­mis­ta­jil­le. Eli mik­si tont­tien tar­jous­kil­pai­luis­sa mää­räy­ty­vä “mark­ki­na­hin­ta” ei vas­taa ton­tin arvoa asunnonostajalle.

    Toi­mi­vil­la mark­ki­noil­la raken­nus­liik­keen voi­ton ei pitäi­si juu­ri­kaan riip­pua asun­to­jen mark­ki­na­hin­nas­ta, kun­han se vaan ylit­tää rakennuskustannukset.

    Hel­sin­gis­sä raken­ta­mi­nen voi olla jon­kin ver­ran kal­liim­paa kuin muu­al­la Suo­mes­sa joh­tuen sii­tä, että muu­al­la voi­daan raken­taa hyvil­le raken­nus­pai­koil­le ja Hel­sin­gis­sä raken­ne­taan sin­ne, mis­tä saa­daan tont­ti. Lisäk­si Hel­sin­gis­sä palk­ka­ta­so on toden­nä­köi­ses­ti hie­man kor­keam­pi ja luul­ta­vas­ti myös maan­ra­ken­nus­kus­tan­nuk­set pidem­mis­tä kul­je­tus­mat­kois­ta joh­tuen. Mut­ta tämä ei siis ole olen­nais­ta. Tar­koi­tuk­se­ni oli edel­li­ses­sä vies­tis­sä lähin­nä esit­tää, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kun­nat eivät saa (tai halua ottaa) ton­teis­taan sitä hin­taa, mitä voi­si asun­to­jen hin­to­jen perus­teel­la olettaa.

  63. Jos pil­le­rei­den sijas­ta puhut­tai­siin asun­nois­ta; elik­kä miten
    a) Jät­kään tulee n 16 000 asuk­kaan asun­not. Miten nämä pitäi­si kaa­voi­tuk­ses­sa jakaa sosi­aa­li­seen asu­mi­sen, hitas asun­to­jen ja nor­maa­lien omis­tusa­sun­to­jen kes­ken? Tähän jos sai­si Osmon ja JHAn luvut.
    b) Hel­sin­ki pyr­kii kaa­voit­ta­maan vuo­des­sa 10–20 000 asuk­kaal­le asun­to­ja (mää­rä ulko­muis­tis­ta, oikea luku voi olla jotain muu­ta). Mihin osuuk­siin nämä pitäi­si jakaa?

  64. lii­an vanha:

    Sak­sas­sa vaa­di­taan 20–30 % oma­ra­hoi­tuso­suus ja kun se Suo­mes­sa on nolla

    Todis­teet tiskiin.

    tpyy­luo­ma:

    Eli jos ei teh­dä mitään niin syn­tyy asui­na­luei­ta “joi­hin polii­si­kaan ei uskal­la men­nä” riip­pu­mat­ta sii­tä että onko nii­den asuk­kaat syr­jäy­ty­nei­tä esi­mer­kik­si kie­li­tai­don puut­teen, mie­len­ter­vey­son­gel­mien, päih­tei­den, kou­lu­tus­ta­son, tms. takia. 

    häh? Onks tää sar­kas­mia? Vai oot­ko sä ihan vaka­vis­sas sitä miel­tä, että suh­teel­li­nen köy­hyys aiheut­taa rikol­li­suut­ta ja epä­so­si­aa­lis­ta käy­tös­tä? Vai oot­ko jopa sitä miel­tä, että abso­luut­ti­nen köy­hyys aiheut­taa tätä?

    Eikö­hän se mene enem­min­kin niin, että mie­len­ter­vey­son­gel­mat yms. aiheut­ta­vat suh­teel­lis­ta köyhyyttä.

    Tuos­sa polii­si­hom­mas­sa oon sun kans­sa samaa mieltä.

  65. Lää­ke­ver­taus on keh­no, sii­nä­hän on kysees­sä lää­ke­mo­no­po­li. Ehkä Osmo halu­aa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le Hel­sin­gin asuntomonopolin?
    Eikö rii­tä että Hel­sin­gil­lä on Hel­sin­gis­sä kaa­va­mo­no­po­li ja asiat sekaisin?

    Kir­joi­tan­pa tämän näin:

    Lää­ke­teh­das A tar­jo­aa lääk­kei­tä köy­hil­le ilmai­sek­si ja varak­kail­le hyvään hin­taan. Lää­ke­teh­taan A kapa­si­teet­ti kat­taa 40% lää­kit­tä­väs­tä popu­las­ta kos­ka val­mis­tus­ka­pa­si­teeet­tia ei ole enem­pää. Pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sill­la on han­ka­luuk­sia hank­kia kal­lii­ta lääk­kei­tä ellei­vät ole peri­neet teh­taan osakkeita.

    Lää­ke­teh­das B:llä on rin­nak­kais­val­mis­te, ja se jakaa lää­ket­tä köy­hil­le ilmai­sek­si ja pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sil­le mer­kit­tä­väs­ti hal­vem­mal­la kuin lää­ke­teh­das A.

    Lisäk­si on lää­ke­teh­das C joka on kuin B, mut­ta hin­ta on vie­lä­kin edullisempi.

    Mik­si B ja C eivät saa tar­jo­ta samaa lää­ket­tä hal­vem­mal­la jos joku halu­aa lääk­keen heil­tä ostaa?
    Mis­sä on se *vir­he* toi­min­nas­sa. Lähin­nä A:n toi­min­ta vai­kut­taa nar­rin hom­mal­ta kun jaka­vat kal­liin alku­pe­räis­lääk­keen ilmaiseksi.

    Jos Espoon talot homeh­tu­vat savi­pel­loil­le ensi kesä­nä, onko Hel­sin­ki val­mis otta­maan muu­ta­ma sata­tu­hat­ta “hyvää” veron­mak­sa­jaa pakolaisiksi?

    Oma veik­kaus on että val­mius puut­tuu. Puhet­ta Hel­sin­gis­sä pii­saa mut­ta asun­to­ja ei.

  66. Kse kir­joit­ti:

    Oikeas­ti oikeis­to­lai­nen sanoi­si, että jos mei­dän yhteis­kun­ta oli­si avoin ja teho­kas, niin meil­lä oli­si niin vähän köy­hiä, ettei heis­tä oli­si ongelmaa.”

    Huma­nis­tit ja kris­ti­tyt ja jopa mus­li­mit sanoi­si­vat, että köy­hyys on ongel­ma. Köy­hät eivät ole ongel­ma. Köy­hyy­des­tä syn­tyy kai­ken­lai­sia ongel­mia, ei köy­his­tä. Mitä enem­män köy­hyyt­tä, sitä suu­rem­mat tuloe­rot. Mitä suu­rem­mat tuloe­rot, sitä mata­lam­pia eli­niän­do­ten kai­kis­sa tulo­luo­kis­sa, sitä enem­män väki­val­taa, sitä enem­män tei­ni­ras­kauk­sia, sitä enem­män liha­vuut­ta ja huu­mei­den käyt­töä. Ks http://en.wikipedia.org/wiki/The_Spirit_Level:_Why_More_Equal_Societies_Almost_Always_Do_Better

    Vain oikeas­ti oikeis­to­lai­set pitä­vät köy­hiä ihmi­siä ongel­mi­na. Sii­tä voim­me pää­tel­lä, että oikeas­ti oikeis­to­lai­set ovat luo­pu­neet kris­ti­nus­kon, valis­tuk­sen ja huma­nis­min perin­teis­tä. Voi raukkoja.

  67. Kse:
    “No, saa­tin­pa tän­ne näem­mä yksi toi­mit­ta­ja­kin todis­ta­maan ammat­ti­kun­tan­sa syvää puna­vä­riä. Oikeas­ti oikeis­to­lai­nen sanoi­si, että jos mei­dän yhteis­kun­ta oli­si avoin ja teho­kas, niin meil­lä oli­si niin vähän köy­hiä, ettei heis­tä oli­si ongelmaa.”

    Käy­tin ter­me­jä nii­den vakiin­tu­nees­sa mer­ki­tyk­ses­sä. Itse olen mel­ko jul­ki­ses­ti tun­nus­ta­nut klas­si­sen libe­ra­lis­min orans­sia väriä ja olen poh­jim­mil­ta­ni mel­ko samaa miel­tä itse asias­ta. Mut­ta jos toi­meen­tu­lo­luu­kul­la kävi­jöi­tä kui­ten­kin on, niin kun­tien väli­nen nega­tii­vi­nen kil­pai­lu näis­tä hen­ki­löis­tä ei kui­ten­kaan vähen­nä hei­dän luku­mää­rää. Vapaa kil­pai­lu työ­mark­ki­noil­la saat­tai­si teh­dä­kin, ja se onkin libe­ra­lis­mia. Jos näkee kun­tien ker­man­kuo­rin­ta­kil­pai­lun vapaa­na kil­pai­lu­na, mark­ki­na­ta­lou­te­na tai libe­ra­lis­mi­na, ei ole ymmär­tä­nyt kovin­kaan pal­joa sen enem­pää mark­ki­na­ta­lou­des­ta tai libe­ra­lis­mis­ta kuin kunnallistaloudestakaan.

  68. Tpyy­luo­ma: “Eli jos ei teh­dä mitään niin syn­tyy asui­na­luei­ta “joi­hin polii­si­kaan ei uskal­la men­nä” riip­pu­mat­ta sii­tä että onko nii­den asuk­kaat syr­jäy­ty­nei­tä esi­mer­kik­si kie­li­tai­don puut­teen, mie­len­ter­vey­son­gel­mien, päih­tei­den, kou­lu­tus­ta­son, tms. takia.” 

    Nyt pitää olla juu­ri tämän ajat­te­lun suh­teen kans­sa varo­vai­nen, se voi olla (ja onkin jo joil­lain alueil­la) itses­tään­to­teu­tu­va pro­fe­tia. Kun Hes­ris­sa kir­joi­te­taan jon­kun lähiön ongel­mis­ta, niin useat tyyt­väi­set asuk­kaat her­mos­tu­vat syys­tä­kin asui­na­lu­een­sa leimaamisesta.

    Samaa tapah­tuu niin asui­na­lueil­la kuin kou­luis­sa. Kun tiet­ty mää­rä vää­rää ihon­vä­riä tai kiel­tä, vää­rän­lai­sia asu­jia, huo­nos­ti­käyt­täy­ty­viä (nii­den täy­tyy olla köy­hiä!!) ylit­tää joi­den­kin sie­to­ky­vyn, nämä jot­kut muut­ta­vat pois, lap­set lai­te­taan mui­hin kou­lui­hin kuin lähi­kou­luun jne. Sen sijaan että yri­tet­täi­siin itse yhtei­söl­li­ses­ti vai­kut­taa asioi­hin, “läh­de­tään kar­kuun”. Uusia “hyviä” asuk­kai­ta ei alu­eel­le saa­da, alu­een asun­to­jen hin­nat las­ke­vat jne. Noi­dan­ke­hä on val­mis. Myös ava­ra­kat­sei­set ja huma­nis­ti­sen kou­lu­tuk­sen saa­neet pie­ni­tu­loi­set kart­ta­vat kysei­siä aluei­ta. Huo­maan itse­kin suh­tau­tu­va­ni tiet­tyyn Hel­sin­gin kolk­kaan epäileväisesti… 

    Nämä jot­kut muu­ten voi­vat olla ihan nii­tä, jot­ka äänes­tä­vät maa­han­muut­ta­ja­myön­tei­siä puo­luei­ta, ovat oikeu­den­mu­kai­sen ja tasa-arvoi­sen yhteis­kun­nan puo­les­ta­pu­hu­jia, tai ovat jopa täl­lais­ten puo­luei­den ehdok­kai­ta. Arvot ja oma toi­min­ta ja arkie­lä­mä eivät aina kui­ten­kaan koh­taa. Itse­kin äänes­tän em. poli­tiik­kaa puo­lus­ta­vaa puoluetta.

  69. Ant­ti Lei­no­nen: Asun­to­jen mark­ki­na­hin­ta mää­räy­tyy kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, ei tont­ti­kus­tan­nus + raken­nus­kus­tan­nus + raken­nut­ta­jan voit­to niin­kuin pitäi­si. Mark­ki­na­hin­ta vaih­te­lee alueit­tan kau­pun­gin sisäl­lä kos­ka tie­tyt alu­eet ovat hulu­tum­pia (=kysy­tym­piä) kuin toiset.

    Kapun­gin roo­li täs­sä pelis­sä on ollut kaa­voi­tus­mo­no­po­lil­laan pitää tar­jon­ta vähäi­se­nä. Ehkä ei tar­koi­tuk­sel­la, vaan epä­on­nis­tu­neen poli­tii­kan (poli­ti­koin­nin) seu­rauk­se­na. Kaa­voi­tus ei ole seu­ra­nut asun­to­jen kysyn­nän kas­vua, päinvastoin.

    Kau­pun­gil­la on myös toi­nen roo­li, myy­dä ja vuo­kra­ta nii­tä tont­te­ja gryn­de­reil­le. Täs­sä roo­lis­sa kau­pun­ki hyö­dyn­tää niuk­kuut­ta vedät­tä­mäl­lä hin­taa esim. huu­to­kau­poil­la ylös. Näin se saa omaan kas­saan­sa osan kysyn­tää vähäi­sem­män tar­jon­nan aikaan­saa­mas­ta kor­keas­ta hin­nas­ta. Tuo selit­tää ehkä noin 1000 euroa kysy­tyim­pien asun­to­jen neliöhinnoissa.

    Mark­ki­na ei siis ole toi­mi­va ja vapaa, sik­si asun­to­jen hin­toi­hin menee ilmaa pal­jon enem­män kuin pelk­kä kal­lii­den tont­tien hinta. 

    Kos­ka kau­pun­ki rajoit­taa vapaa­ta kil­pai­lua kaa­voi­tus­mo­no­po­lil­laan, sen tuli­si vas­ta­pai­no­na ja vas­tuul­li­ses­ti myös rajoit­taa gryn­de­reit­ten ahneut­ta hin­noi­tel­la asun­not hur­jas­ti yli tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten, esim. lisää­mäl­lä mer­kit­tä­väs­ti Hitas tuo­tan­toa ja kaa­voit­ta­mal­la tont­te­ja kysyn­tää vas­taa­vas­ti. Nyt niuk­kuut­ta anne­taan mark­ki­na­voi­mien (gryn­de­reit­ten) hyödynnettäväksi.

  70. Yri­tin äkki­sel­tään googla­ta sitä ylei­seu­roop­pa­lais­ta tut­ki­mus­ta, jos­sa yhdis­tet­tiin suur­ten kau­pun­kien (pää­kau­pun­kien?) demo­gra­fi­aa geo­gra­fi­aan. Ei löytynyt. 

    Muis­tan kui­ten­kin, noin vii­den vuo­den takaa, että Hel­sin­gin osal­ta tut­ki­mus uhka­si jää­dä jol­tain osin tulok­set­to­mak­si, kos­ka kaik­ki oli niin tasa­laa­tuis­ta. Esi­mer­kik­si ryös­töt jakau­tui­vat niin tasai­ses­ti kar­tan ruu­duil­le, että joh­to­pää­tök­siä ei uskal­ta­nut tehdä. 

    Ongel­ma tai­si olla myös se, että Hel­sin­gis­sä yli­pään­sä oli poik­keuk­sel­li­sen vähän tilas­toi­hin pääs­syt­tä anti­so­si­aa­lis­ta käyt­täy­ty­mis­tä. Jo Tuk­hol­mas­sa, niin muis­te­len, ana­lyy­si sujui pal­jon paremmin.

    Oli­ko kyse pikem­min maa­han­muut­ta­jien mää­räs­tä kuin Hesan onnis­tu­nees­ta kaa­voi­tus­po­li­tii­kas­ta? Muis­ti­ni mukaan tuo tuo seli­tys oli onnis­tut­tu pit­käl­ti eli­mi­noi­maan, vaik­ka tie­tys­ti sil­lä joku vai­ku­tus oli. En kysy­nyt savo­lais­ten tai tur­ku­lais­ten invaa­sion vaikutuksesta.

    Tuos­ta tut­ki­muk­ses­ta oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la lisää. Mis­sä lie luuraa.

  71. Pet­te­riL:

    Tähän var­maan ehdit­tiin tart­tua. 500000 rikas­ta ja 500000 köy­hää sekä 1000000 pil­le­riä. Vapaa kil­pai­lu joh­taa tilan­tee­seen, jos­sa 500000 köy­hää kuo­lee var­mas­ti. Jär­ke­väm­pi sel­viäi­si 50000 kuol­leel­la. Jos ole­te­taan, että jokai­sen hen­ki on saman arvoinen. 

    Tämä vain, jos kiel­le­tään kau­pan­käyn­ti. Jos se sal­li­taan, voi moni­kin rikas olla val­mis otta­maan 5%:n ris­kin sitä vas­taan, että myy köy­häl­le yhden pil­le­rin tämän sopi­vaa työ­pa­nos­ta vastaan. 

    Muu­ten­kin esi­merk­ki on minus­ta var­sin huo­no kuvaa­maan mark­ki­na­ta­lou­den toi­min­taa lähel­lä tasa­pai­no­ti­laa. On sel­vää, että kau­ka­na tasa­pai­nos­ta, eli sil­loin, kun yhtäk­kiä iskee jokin häi­riö, kuten nyt vaik­ka tuo sai­raus täs­sä esi­mer­kis­sä, mark­ki­na­ta­lous tak­kui­lee. Mut­ta mikä on tämän rele­vans­si suh­teel­li­sen vakaas­ti toi­mi­viin asuntomarkkinoihin? 

    Mark­ki­noi­ta toki häi­rit­see jos­sain mää­rin kau­pun­kien kaa­voi­tus­mo­no­po­li, joka joh­taa sii­hen, että ne, joil­la jo on asun­to kau­pun­gis­sa, eivät halua sin­ne lisää raken­net­ta­van, kos­ka tar­jon­nan lisää­mi­nen las­kee hei­dän asun­ton­sa arvoa. Tämän lisäk­si pääl­le tulee vie­lä kaik­ki muu nim­byi­ly. Peri­aat­tees­sa ainoa lää­ke tätä vas­taan on se, että ihmi­set äänes­tä­vät jaloil­laan (kos­ka kau­pun­gin ulko­puo­lel­la asu­vil­la ei muu­ta vai­ku­tus­kei­noa ole) ja muut­ta­vat Hel­sin­gin sijaan Van­taal­le sil­loin, kun hel­sin­ki­läi­set eivät halua kaa­voit­taa lisää maa­ta asun­noik­si ja sitä kaut­ta las­kea omien asun­to­jen­sa hintoja.

    Hie­man tätä kuvio­ta sot­kee se, että asun­to­jen omis­ta­jien lisäk­si kun­nis­sa on äänioi­keus vuo­kral­la asu­vil­la, jol­la on luon­nol­li­ses­ti päin­vas­tai­set int­res­sit. Heil­le edes nim­byi­ly ei ole kovin mer­kit­tä­vää, kos­ka kaik­ki muu­tok­set ympä­ris­tös­sä hei­jas­tu­vat vuokraan. 

    Vali­tet­ta­vas­ti omil­la rahoil­laan kovan rahan vuo­kra-asun­nois­saan asu­via on niin vähän, ettei heil­lä ole juu­ri pai­noar­voa. Omis­tusa­su­jil­le, kau­pun­gin sub­ven­toi­duis­sa vuo­kra-asun­nois­sa asu­vil­le ja sosi­aa­li­tur­van varas­sa asu­vil­le ei kel­le­kään ole hait­taa sii­tä, että mark­ki­na­hin­tais­ten asun­to­jen hin­ta nousee kit­saan kaa­voi­tuk­sen vuok­si. Omis­tusa­su­jil­le tuos­ta on vain hyö­tyä. Noi­den vuo­kra-asu­jien tär­keim­mil­lä liit­to­lai­sil­la, ulkoa kau­pun­kiin muut­ta­maan halua­vil­la, ei ole asias­sa äänivaltaa.

  72. Mut­ta jos toi­meen­tu­lo­luu­kul­la kävi­jöi­tä kui­ten­kin on, niin kun­tien väli­nen nega­tii­vi­nen kil­pai­lu näis­tä hen­ki­löis­tä ei kui­ten­kaan vähen­nä hei­dän lukumäärää.”

    Vähän tar­joai­sin dynaa­mi­suut­ta ajat­te­luun. Kun­tien, kuten mui­den­kin talou­den toi­mi­joi­den, toi­min­nan tehos­ta­mi­nen jos mikä vähen­tää toi­meen­tu­lo­tuen tar­pees­sa elä­vien mää­rää. Käy­tän­nös­sä toi­mi­vin tapa moti­voi­da tehos­ta­mi­seen puo­les­taan on rei­lu kilpailu.

  73. lii­an vanha:

    Sak­sas­sa vaa­di­taan 20–30 % oma­ra­hoi­tuso­suus ja kun se Suo­mes­sa on nolla

    Todis­teet tiskiin.”

    Kelaa YLE Aree­nas­ta parin vii­kon uutiset .

  74. Tvaa­ra:

    Tulee mie­leen Ame­ri­kois­ta tut­tu “real Amwe­rica” vs. “libe­ral eli­te”, tai asian­tun­ti­ja­kam­mo noin yleen­sä – kos­ka meil­le­hän aktii­vi­ses­ti valeh­del­laan kai­kes­ta ja koko ajan, eikä tähän ole syy­tä sot­kea lää­ke­tie­teel­lis­tä ter­mi­no­lo­gi­aa, kos­ka ter­ve – niin, ter­ve! – epä­luu­lo on osoi­tus kriit­ti­syy­des­tä ja kyvys­tä aja­tel­la omil­la aivoi­laan. Kaik­ki fik­sut ja yksi­löl­li­set net­ti­ka­ve­ri­ni­kin ovat samaa mieltä.

    Täl­le on nimikin,
    http://en.wikipedia.org/wiki/Dunning%E2%80%93Kruger_effect

  75. Kom­men­toin­pa tätä, kun sil­mään osui:
    “Oikeas­ti oikeis­to­lai­nen sanoi­si, että jos mei­dän yhteis­kun­ta oli­si avoin ja teho­kas, niin meil­lä oli­si niin vähän köy­hiä, ettei heis­tä oli­si ongelmaa.”

    Tuo oli kai sarkasmia? 

    No, joka tapauk­ses­sa se mai­nit­se­ma­ni Hong Kong on mie­len­kiin­toi­nen esi­merk­ki vapaas­ta yhteis­kun­nas­ta. Eikös se ole jon­kun Heri­ta­ge Foun­da­tio­nin mukaan ran­kat­tu perä­ti vapaimmaksi?

    Muis­ti­ni mukaan maan BKT on kol­man­nek­sen pie­nem­pi kuin Suo­men. Osto­voi­ma­kor­jat­tu­na se kui­ten­kin on kol­man­nek­sen suu­rem­pi tai niil­lä main. 

    Kos­ka kyse on kau­pun­gis­ta ilman maa­seu­tua, BKT:n ver­tai­luil­la ei tie­ten­kään ole pal­jon mer­ki­tys­tä. Ehkä se ker­too lähin­nä sii­tä, että Hong Kong on yllät­tä­vän köy­hä BKT:lla mitattuna.

    Mut­ta väliä­kö sil­lä, jos on osto­voi­maa pai­kal­li­ses­sa Siwas­sa tai pikaruokalassa! 

    Vaan kun ei ole. Siis yhteis­kun­nan alem­mil­la ker­rok­sel­la. Big Mac nimit­täin mak­saa eurois­sa noin puo­let sii­tä kuin mitä Suo­mes­sa, mut­ta Big Macin teki­jän palk­ka on noin nel­jä ker­taa huonompi.

    Mik­si ne eivät sit­ten ryn­tää kaduil­le mehi­läis­ken­nois­taan ja vaa­di demo­kra­ti­aa, parem­pia palk­ko­ja ja tulon­siir­to­ja? Vas­taus­ta voi hakea vaik­ka mis­tä: kung­fut­se­lai­suu­des­ta, soli­daa­ri­suu­den puut­tees­ta, pak­ko­val­las­ta — mut­ta ennen kaik­kea kai sii­tä, että rajan takaa löy­tyy mil­joo­nia, joi­ta voi sään­nös­tel­len pääs­tää sisään.

    Niin­hän se voi­si toi­mia Suo­mes­sa­kin niin kau­an kuin Venä­jäl­tä riit­tää tuli­joi­ta. Itä-Kar­ja­la on kuu­lem­ma jo tyh­jen­ty­nyt nuo­ris­ta suo­men­kie­li­sis­tä mut­ta kyl­lä siel­tä venä­jän­kie­li­siä­kin oli­si tulos­sa jos päästettäisiin.

    Suo­mi ja Hong Kong ovat siis valin­neet eri­lai­set stra­te­giat. Hiu­kan kun Suo­mea muut­tai­si maa­il­man vapaim­man kol­kan suun­taan, ham­pu­ri­lai­nen oli­si puo­let hal­vem­pi. Se oisi ihan kiva jut­tua — jos ei teki­si ham­pu­ri­lai­sia työkseen.

    (Joten­kin toi­voin, että kir­joi­tus oli­si kään­ty­nyt lop­pua koh­den parem­min vas­taa­maan blog­gauk­sen aihet­ta, muta vali­tet­ta­vas­ti niin ei näkö­jään käy­nyt. Pahoittelen.)

  76. Maa­poh­jan

    TomiA kir­joit­ti:
    “Mik­si Hesaan tai Suo­meen ei saa­da kor­kei­ta taloja?”

    Erääs­sä leh­tiark­ki­lis­sa raken­nus­fir­man pro­jek­ti­joh­ta­ja tote­si, että kor­keat talot ovat heil­le ongel­ma, kos­ka yleen­sä talot pitää saa­da myy­tyä jo ennak­ko­mark­ki­noin­nis­sa etu­kä­teen ja kor­kea talo on täl­tä kan­na­ö­ta riski.

    Sen takia siis Suo­meen raken­ne­taan nor­mi­kor­kui­sia ker­ros­ta­lo­ja. Näin ympä­ri Suo­men kes­kus­toi­hin raken­ne­taan park­ki­kent­tien ympä­röi­miä pis­te­ta­lo­ja. Kau­pun­ki­mai­suus hävi­ää ja lähiö­mäi­syys tulee sisään kau­pun­kien kes­kus­toi­hin. Kau­pat siir­ty­vät kau­pun­gin lai­ta­mil­le, mis­sä saa raken­taa hal­val­la myy­mä­lä­hal­le­ja ja mis­sä pel­lol­le saa hal­val­la teh­tyä pysäköintikenttiä. 

    Näin­hän se Suo­mes­sa, menee. Toi­sin kuin van­hois­sa euroop­pa­lai­sis­sa, oikeis­sa kaupungeissa.

  77. Luin juu­ri kom­men­tit edel­li­ses­tä ket­jus­ta “Unoh­de­tun elii­tin puo­les­ta”, jon­ne oma­ni­kin sopi­si parem­min. Oli­pa kar­mi­vaa luettavaa. 

    Ongel­ma ei ole vält­tä­mät­tä köy­hät, vaan vika voi löy­tyä myös “rik­kai­den” asen­tees­ta. Mik­si heil­le pitää löy­tyä joku pako­paik­ka yhteis­ten glo­baa­lien ja yhteis­kun­ta­ra­ken­teel­lis­ten ongel­mien koh­taa­mi­ses­ta. Kos­ka he ovat mak­sa­jia!? Toi­vot­ta­vas­ti yksi­kään ei ole jul­ki­sel­la sek­to­ril­la töis­sä tai val­tion rahoit­ta­ma tut­ki­ja tai onnel­li­nen peri­jä. Ovat­ko he kaik­ki rai­van­neet tien­sä ryy­syis­tä rik­kauk­siin, jot­ta voi­vat tuol­lais­ta vaa­tia. Hyvä­nen aika. 

    (Tätä kom­ment­tia ei tar­vit­se julkaista.)

  78. Valit­ta­ja:

    Tpyy­luo­ma, samaa miel­tä: vuo­kra-asun­to­ja taval­li­siin asunto-osakeyhtiöihin.

    Urpu­tin jotain vas­taa­vaa sil­loin kun “maan­käy­tön ja asu­mi­sen ohjel­ma” (*) oli vii­mek­si ajan­koh­tai­nen. Jos nyt oikein muis­tan tämä menee niin että Hel­sin­gis­sä suu­rin osa on tuo­ta miel­tä, ongel­ma on vaan sii­nä että val­tio myön­tää vuo­kra­ra­ken­ta­mi­sen tukia talo­koh­tai­ses­ti, eli jär­jes­tel­mä ei tuo­hon tai­vu. Minus­ta tuo on sel­lai­nen asia jos­ta edus­kun­ta­vaa­lei­hin osal­lis­tu­vat voi­si­vat olla jotain mieltä.

    *) Lyhen­net­tä MAO näkee har­vem­min käy­tet­tä­vän 🙂 . Tuo on siis se mis­sä puo­lu­eet neu­vot­te­lee esim. HITA­Sin osuu­den tuo­tan­nos­ta. Eri puo­luei­den kan­nat sel­viä nii­tä seuraamalla.

  79. Minul­le tuli uute­na jut­tu­na tuo ruot­sin­kie­lis­ten keidas.
    Luu­lin sitä ensin urbaa­ni­le­gen­dak­si, mut­ta sit­ten googletin. ! !
    Mitä tähän sanoo vähemmistövaltuutettu?
    Ai niin, hän­hän on RKP:läinen, ja kysees­sä­hän on ns POSITIIVINEN diskriminaatio…

  80. lii­an vanha:

    Kelaa YLE Aree­nas­ta parin vii­kon uutiset .

    Kelaa itte ja ker­ro sit­ten ku oot löytäny.

    Ei näin epä­us­kot­ta­via väit­tei­tä voi vaan hei­tel­lä ja sit ku kysy­tään todis­tei­ta vas­ta­ta, että: “Ei oo, eti itte.”

  81. Vas­tauk­se­ni Osmon tauti-esimerkkiin:

    Lääk­keen kehit­tä­nyt yhtiö voi vapaas­ti päät­tää miten ja mil­lä hin­nal­la tuot­teen­sa mark­ki­noi tai jakaa. Mikä­li lääk­keen kehit­tä­nyt yhtiö on val­tion boo­laa­gi, sit­ten lääk­keet pitää jakaa arpa­jai­sil­la, jois­sa pai­no­te­taan kun­kin kan­sa­lai­sen kär­si­mää progres­sii­vis­ta elä­mä­ni­käis­tä kumu­la­tii­vis­ta vero­sum­maa. Täten esim. joku Wahl­roos sai­si var­mas­ti kak­si annos­ta, kun taas vas­ta­syn­ty­nyt oli­si mel­ko hei­koil­la. Toki jokai­nen arpa­jai­sis­sa voit­ta­nut voi­si teh­dä omai­suu­dek­si saa­mal­laan annok­sel­la mitä iki­nä halu­aa, esim. antaa sen lah­ja­na pois tai lait­taa (yli­mää­räi­sen) mus­taan pörs­siin myyntiin.

    1. Te olet­te ymmär­tä­neet lää­ke-esi­mer­kin aivan vää­rin. Tek­sits­tä piti ymmär­tää, että on kii­re eikä lää­ket­tä ehdi­tä val­mis­taa enem­män. Sama tilan­ne oli asun­toi­mark­ki­noil­la 1960-luvul­la. Asun­to­ja raken­net­tiin niin pal­jon kuin pys­tyt­tiin (lop­pu­tuok­sen perus­teel­la ehkä vähän enem­män­kin) mut­ta nii­tä oli lii­an vähän.

  82. TomiA:

    Osto­voi­ma­kor­jat­tu­na se kui­ten­kin on kol­man­nek­sen suu­rem­pi tai niil­lä main.

    Eli suu­nil­leen niin rikas kuin Suo­mi on kym­me­nen vuo­den päästä.

    Kos­ka kyse on kau­pun­gis­ta ilman maa­seu­tua, BKT:n ver­tai­luil­la ei tie­ten­kään ole pal­jon merkitystä.

    ?!

    Vaan kun ei ole. Siis yhteis­kun­nan alem­mil­la kerroksella.

    Onks sul­la mitään käsi­tys­tä sii­tä miten pal­jon Hong Kong nos­taa ihmi­siä köy­hyy­des­tä ja mil­lä vauhdilla?

    Mitä välii, jos oot köy­hä maa­lai­nen Kii­nas­ta, jos­sa oot teh­ny rii­si­pel­lol­la duu­nia dol­la­ril­la päi­väs­sä, että oot suh­teel­li­sen köy­hä Hong Kon­gis­sa, kun saat vaan kaks taa­laa tunnissa.

    Mik­si ne eivät sit­ten ryn­tää kaduil­le mehi­läis­ken­nois­taan ja vaa­di demo­kra­ti­aa, parem­pia palk­ko­ja ja tulonsiirtoja? 

    Kos­ka ne ei oo tyh­miä, vaik­ka ovat­kin suh­tees­sa köy­hiä? Kos­ka ne halu­aa, että muil­la­kin köy­hil­lä Kii­na­lai­sil­la on mah­dol­li­suus teh­dä sama mikä niil­lä, eli radi­kaa­lis­ti nos­taa elintasoonsa?

  83. Tpyy­luo­man Dunning–Kruger-ilmiön wikiartikkelista:

    Darwin: Tie­tä­mät­tö­myys syn­nyt­tää var­muut­ta useam­min kuin tieto.

    Rus­sel: Aikam­me ikä­viin puo­liin kuu­luu, että ne, jot­ka tun­te­vat var­muut­ta ovat type­riä, ja ne, joil­la on vähään­kään mie­li­ku­vi­tus­ta ja ymmär­rys­tä, pai­ni­vat epäi­lyn ja päät­tä­mät­tö­myy­den kanssa.

    Aika hyvin sanot­tu. Mut­ta tuo toi­mii vain yksi­löi­den koh­dal­la: suh­teel­li­sen tie­tä­mät­tö­mät­kin mas­sa­ta tie­tä­vät parem­min kuin tie­tä­väi­sin­kään asian­tun­ti­ja. Mut­ta: jos mas­so­jen tie­toa ei saa­da kerät­tyä tehok­kaas­ti, sil­loin asian­tun­ti­ja — ja Darwin ja Rus­sel — onkin taas toden­nä­köi­sem­min oikeassa.

    Täs­sä mie­les­sä täs­sä blo­gis­sa kina­taan usein vää­ris­tä lähtöohdista.

  84. Kos­ka kyse on kau­pun­gis­ta ilman maa­seu­tua, BKT:n ver­tai­luil­la ei tie­ten­kään ole pal­jon mer­ki­tys­tä. Ehkä se ker­too lähin­nä sii­tä, että Hong Kong on yllät­tä­vän köy­hä BKT:lla mitattuna.”

    Honk­ka­ris­sa jul­ki­nen sosi­aa­li­nen raken­ta­mi­nen on hal­lit­se­vaa. Puo­let asuk­kais­ta asuu sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non asun­nois­sa vuo­kral­la .Omis­ta­vas­ta­kin puo­les­ta suu­ri osa sosi­saa­li­sen asun­to­tuo­tan­non tuot­ta­mis­sa asunnoissa.
    Jul­ki­sel­la asun­to­ra­ken­ta­mi­sel­la on pit­kät perin­teet tuon­ne 50-luvun alkuun

  85. Mat­ti Kinnunen
    Köy­hät eivät ole ongel­ma. Köy­hyy­des­tä syn­tyy kai­ken­lai­sia ongel­mia, ei köy­his­tä. Mitä enem­män köy­hyyt­tä, sitä suu­rem­mat tuloe­rot. Mitä suu­rem­mat tuloe­rot, sitä mata­lam­pia eli­niän­do­ten kai­kis­sa tulo­luo­kis­sa, sitä enem­män väki­val­taa, sitä enem­män tei­ni­ras­kauk­sia, sitä enem­män liha­vuut­ta ja huu­mei­den käyttöä.

    Syy-seu­raus­suh­teet mene­vät kyl­lä toi­sin päin eli ongel­mat luo­vat köy­hyyt­tä, ei niin päin että köy­hyys luo ongelmia.

    Esi­mer­kik­si päih­deon­gel­ma köyh­dyt­tää, kun työt jää ja kaik­ki rahat menee päih­tei­siin. Sama jut­tu mie­len­ter­vey­den kans­sa. Ei köy­hyys aiheu­ta mt-ongel­mia vaan mt-ongel­mat aiheut­ta­vat köyhyyttä.

    Tämä pätee myös elä­män­hal­lin­taan, jos se ei ole hans­kas­sa, pää­tyy ennem­min tai myö­hem­min köyhäksi.

    Vain oikeas­ti oikeis­to­lai­set pitä­vät köy­hiä ihmi­siä ongelmina. 

    Kyl­lä sii­nä her­mot pun­ni­taan kun tiis­tai­na kel­lo 0400 alkaa mesoa­mi­nen ja huu­to, leh­teä hakies­sa pitää hyp­pe­leh­tiä veri­lam­mi­koi­den yli, koi­ra­nul­koi­lut­ta­mi­nen tys­sää sii­hen, että pihal­la on kol­me polii­sien mai­jaa ja yhtä mies­tä kan­ne­taan ruu­mi­sau­toon tai pihal­la pitää väis­tel­lä B‑luokan kan­sa­lais­ten vihai­sia koi­ria, joi­ta ei tie­ten­kään pide­tä miten­kään kiinni. 

    Tuol­lai­ses­sa tapauk­ses­sa häi­riy­ty­mi­nen on tie­ten­kin vain omas­ta nur­jas­ta oikeis­to­lai­ses­ta asen­tees­ta­ni kiinni.

    (usko tai älä, mut­ta kaik­ki nämä ovat tapah­tu­neet minul­le vii­mei­sen parin vuo­den aika­na vaik­ka en edes asu eri­tyi­sen huo­nol­la alueella).

  86. (Sitä olen kyl­lä ihme­tel­lyt, että mitä sit­ten kun syt­tyy tuli­pa­lo. Nois­sa kun ei käsit­tääk­se­ni ole kes­kus­läm­mi­tys­tä, mikä saa kyl­mäs­tä her­mos­tu­neen poru­kan virit­te­le­mään jopa avotulia.)

    Hong Kon­gin ilmas­to on sel­lai­nen, että siel­lä ei mitään kes­kus­läm­mi­tys­tä tar­vi­ta. Sydän­tal­ve­na­kaan läm­pö­ti­la ei juu­ri las­ke alle 15 asteen. Yli­pää­tään mitään läm­mi­tys­tä ei tar­vi­ta kuin pari­na tal­vi­kuu­kau­te­na, jos sat­tuu tuu­le­maan tar­peek­si kau­an man­te­reel­ta päin. Sil­loin säh­kö­läm­mit­ti­met aja­vat asian. Jääh­dy­tys­tar­ve sen sijaan on pit­kän ja hyvin kos­tean kesän ja läm­pi­mien kevään ja syk­syn ajan ilmeinen.

  87. Voit­ko valot­taa meil­le tie­tä­mät­tö­mil­le, mikä sil­loin 1960-luvul­la oli estee­nä raken­ta­mi­sel­le? Siis mikä esti tar­jon­nan pysy­mi­sen kysyn­nän muka­na? Ymmär­täi­sin täl­lai­sen jon­kun sodan­jäl­kei­sen Sak­san koh­dal­la, kun kau­pun­git oli oikeas­ti lyhyes­sä ajas­sa pom­mi­tet­tu maan tasal­le, mut­ta Suo­mi 1960-luvul­la ei oikein tun­nu mil­tään paniikkitilanteelta. 

    Siis yhte­nä het­ke­nä ennen tuo­ta aikaa kai­kil­le oli asun­to ja sit­ten yhtäk­kiä ei ollutkaan?

    1. Par­haim­mil­laan raken­net­tiin 72000 asun­toa vuo­des­sa. Ei ollut enem­pää reusrs­se­ja eikä pää­omia köy­häs­sä maassa.
      Se, että asun­to­ja tarivt­tiin yhtäk­kiä kovas­ti, joh­tui trak­to­ris­ta ja moot­to­ri­sa­has­ta, joi­den ansios­ta sato­ja tuhan­sia ihm­siä muut­ti maal­ta. Kaik­kia ei voi­tu ottaa vas­taan, vaan kol­me­sa­taa­tu­hat­ta muut­ti Ruotsiin.
      Voit kokeil­la mark­ki­noi­den toi­min­taa: pyy­dä tyar­jous­ta mark­ki­noil­ta 300 000 asun­nos­ta, raken­nusai­kaa vuo­si. Et saa yhtään tarjousta. 

  88. Eivät kaik­ki ymmär­tä­neet vää­rin lää­ke-esi­merk­kiä. Eli minä aina­kin käsit­tääk­se­ni ymmär­sin sen oikein. 

    Kysees­sä on saman­lai­nen ase­tel­ma kuin jos­sain kuvit­teel­li­ses­sa äly­teh­tä­väs­sä, että x‑määrästä tuli­tik­ku­ja pitää raken­taa tähtikuvio. 

    Rat­kai­su ei ole, että val­mis­te­taan lisää tulitikkuja. 

    Vesi voi­si olla parem­pi esi­merk­ki. Ilmoit­tau­tuu­ko joku, jon­ka mie­les­tä on oikein, että rik­kaat kas­te­le­vat golf-kent­ti­ään ja täyt­tä­vät poreal­tai­taan saman­ai­ka­ses­ti kun naa­pu­ri­per­hees­sä kuol­laan janoon? 

    Noh, ehkä­pä tääl­tä löy­tyyy sel­lai­nen­kin, jon­ka mie­les­tä se on aivan oiken ja minä olen kommunisti.

  89. KariS:

    Asun­to­jen hin­nat tosi­aan mää­räy­ty­vät kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, aivan niin kuin pitää­kin. Sii­tä olen samaa miel­tä, että kun kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan, kau­pun­gin pitäi­si pyr­kiä edis­tä­mään tar­jon­taa hin­to­jen pitä­mi­sek­si kurissa.

    Kau­pun­gin omis­ta­mat ton­tit pitää kui­ten­kin luo­vut­taa mark­ki­na­hin­nal­la. Jos ton­tit luo­vu­te­taan ali­hin­taan ilman hin­ta­sään­nös­te­lyä, hyö­dyn kerää raken­nut­ta­ja. Jos käy­tös­sä on hin­ta­sään­nös­te­ly, hyö­ty menee niil­le onnek­kail­le, jot­ka hin­ta­sään­nös­tel­lyn asun­non onnis­tu­vat saa­maan. Mie­les­tä­ni tämä ei ole oikeu­den­mu­kais­ta, vaan parem­pi tapa on myy­dä tai vuo­kra­ta ton­tit mark­ki­na­hin­taan, jol­loin kaik­ki kau­pun­ki­lai­set voi­vat hyö­tyä kau­pun­gin saa­mas­ta tulos­ta alem­pien vero­jen tai parem­pien pal­ve­lu­jen muo­dos­sa. Kai­kil­le haluk­kail­le hin­ta­sään­nös­tel­ty­jä asun­to­ja ei voi riit­tää, ja jos riit­täi­si­kin, niin sil­loin­han tar­jon­ta vas­tai­si kysyn­tää, eikä koko hin­ta­sään­nös­te­lyä edes tarvittaisi.

    Sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to on taas asia erik­seen. Esi­mer­kik­si HITAS-jär­jes­tel­mäs­sä ei ole mitään tar­ve­har­kin­taa, vaan vaik­ka­pa Björn Wahl­roos voi ostaa HITAS-asun­non ja lait­taa sen vuokralle.

  90. Art­tu­ri B: “?!”

    Tämä siis liit­tyi sii­hen väit­tee­see­ni, että kau­pun­gin BKT:ta ei kan­na­ta ver­ra­ta maan vastaavaan. 

    No, kes­kus pys­tyy halu­tes­saan poi­mi­maan rusi­nat pul­las­ta, eli imu­roi­maan lah­jak­kuu­det ja mini­moi­maan ongel­ma­ta­pauk­set, kuten Soi­nin­vaa­ra on ansiok­kaas­ti varoittanut. 

    Entäs PPP GDP, johon Art­tu­ri myös puut­tui? Minä haluai­sin tie­tää, mik­si suo­ma­lai­nen Mäk­kä­rin työn­te­ki­jä voi mat­kus­taa Hong Kon­giin lomal­le mut­ta vas­taa­va hem­mo Hong Kon­gis­ta voi vain unel­moi­da mat­kas­ta Euroop­paan? Eikö se muka ker­ro, että suo­ma­lai­sel­la Mäk­kä­rin työn­te­ki­jäl­lä menee ihan hel­ve­tis­ti parem­min, vaik­ka osto­voi­ma­kor­jat­tu BKT väit­tää muu­ta? Kysyn tätä, kos­ka olen aika var­ma, että olen jon­kun oleel­li­sen jäl­jil­lä mut­ta en ihan tie­dä minkä.

    Mitä välii, jos oot köy­hä maa­lai­nen Kii­nas­ta, jos­sa oot teh­ny rii­si­pel­lol­la duu­nia dol­la­ril­la päi­väs­sä, että oot suh­teel­li­sen köy­hä Hong Kon­gis­sa, kun saat vaan kaks taa­laa tunnissa.”

    Tätä­hän minä­kin arve­lin syyk­si sil­le, että “kan­sa” ei nouse hake­maan “oikeuk­si­aan”. (Lai­naus­mer­kit tar­koit­ta­vat, että en kuvit­te­le noi­den ilmiöi­den ole­van ole­mas­sa objek­tii­vi­ses­ti. Tai siis “objek­tii­vi­ses­ti”.)

    Yksi syy on, että HK:ssa ei ole demo­kra­ti­aa. Peking kieltää.

  91. @Antti Lei­no­nen
    ‘Ei asun­non mark­ki­na­hin­nan mää­rit­tä­mi­seen tar­vi­ta edes mitään vuo­kra­tuot­toa, kyl­lä uudet kovan rahan asun­not var­mas­ti myy­dään markkinahinnalla.’

    Kyl­lä. Mut­ta tuo kaa­va pätee sijoit­ta­jiin. Jos kaik­ki asui­si­vat vuo­kral­la, tuo oli­si hin­ta­ta­so mihin sijoit­ta­jat sen nos­tai­si­vat. Pan­kit var­maan­kin käyt­tä­vät tois­ta kaa­vaa: Asun­non hin­ta = Pal­kan­saa­jan käteen jää­vä tulo / lainakorko.

    ..Eli mik­si tont­tien tar­jous­kil­pai­luis­sa mää­räy­ty­vä “mark­ki­na­hin­ta” ei vas­taa ton­tin arvoa asunnonostajalle.’

    Tar­koi­tuk­se­ni oli edel­li­ses­sä vies­tis­sä lähin­nä esit­tää, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kun­nat eivät saa (tai halua ottaa) ton­teis­taan sitä hin­taa, mitä voi­si asun­to­jen hin­to­jen perus­teel­la olettaa.’

    Tämä on kait sitä kun­tien välis­tä “kil­pai­lua.” Hou­ku­tel­laan vero­mak­sa­jien rahoil­la (maa­omai­suu­den jaol­la) kun­taan kor­po­raa­tioi­ta ja “eliit­tiä” ja este­tään mark­ki­na­me­ka­nis­min tomin­ta. Eli este­tään kil­pai­lu eikä päin­vas­toin. Tämä ei ole nol­la­sum­ma­pe­li. Se on banaa­ni­tas­val­lan oligarkkitaloutta.

  92. Jäi edel­li­ses­tä vies­tis­tä pois yksi komentti:

    @Antti Lei­no­nen
    ‘..Eli mik­si tont­tien tar­jous­kil­pai­luis­sa mää­räy­ty­vä “mark­ki­na­hin­ta” ei vas­taa ton­tin arvoa asunnonostajalle.’

    Kos­ka kun­nat jaka­vat maa­ta pol­ku­hin­taan. Maa­no­mis­ta­ja on mono­po­lis­ti. Hänel­lä ei ole tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia. Hän voi joko periä täy­den vuo­kran (mono­po­li­hin­nan) tai jät­tää sen koko­naan peri­mät­tä (antaa sen pois jos ei itse sitä käytä.)

  93. Hong Kon­gin ilmas­to on sel­lai­nen, että siel­lä ei mitään kes­kus­läm­mi­tys­tä tar­vi­ta. Sydän­tal­ve­na­kaan läm­pö­ti­la ei juu­ri las­ke alle 15 asteen. ”

    Ei pidä paik­kaan­sa. Öisin menee tal­vel­la alle kym­me­nen. Itse­ai­heu­te­tut tuli­pa­lot ovat maanvaiva.

  94. Entä jos pyy­dän tar­jous­ta 72000:sta asun­nos­ta? Kysy­mys oli siis, että mik­si mark­ki­nat oli­si­vat raken­ta­neet nii­tä asun­to­ja vähem­män kuin suun­ni­tel­ma­ta­lous, jos kysyn­tää ker­ran oli? Resurs­sien puut­tees­ta ei voi­nut olla kyse, kos­ka sel­väs­ti­hän resurs­se­ja oli tuo­hon 72000:en asun­toon vuodessa. 

    Jos asun­not annet­tiin sub­ven­toi­tuun hin­taan niil­le maal­ta kau­pun­kei­hin muut­ta­vil­le met­su­reil­le ja pien­vil­je­li­jöil­le (kun heil­lä ei omat rahat oli­si riit­tä­neet asun­to­jen osta­mi­seen), niin mik­sei heil­le saman tien oli­si voi­nut antaa saman sub­ven­tion ver­ran puh­das­ta rahaa? 

    Ruot­siin poruk­kaa muut­ti käsit­tääk­se­ni ennem­min­kin parem­pien palk­ko­jen vuok­si kuin sik­si, ettei Suo­mes­sa oli­si ollut asuntoja.

  95. Kjr63:

    kun­nat jaka­vat maa­ta polkuhintaan 

    KariS:

    Ei ole tilan­tees­sa, jos­sa itse huu­to­kau­pan pitä­jä kont­rol­loi mark­ki­noi­ta mää­rä­väs­sä ase­mas­sa ollen, ja pys­tyy kaa­voi­tus­po­li­tii­kal­laan sän­te­le­mään tar­jon­taa, suo­mek­si sanot­tu­na vedät­tä­mään hin­taa ylös. 

    Voi­sit­te­ko te, jot­ka ette sii­hen, että huu­to­kaup­paa­mal­la ton­tit saa­daan nii­den oikea mark­ki­na­hin­ta, koit­taa pääs­tä edes yhtei­sym­mär­ryk­seen sii­tä, kum­paan suun­taan hin­ta on vää­rä. Nyt Kjr63 esit­tää, että ton­tit mene­vät pol­ku­hin­nal­la ja KariS, että kun­ta vedät­tää hin­nan “oike­aa” mark­ki­na­hin­taa ylem­mäs. Kum­pi pätee vai­ko ei kumpikaan?

  96. Sini­vih­reä kom­men­toi minua:

    Mut­ta jos toi­meen­tu­lo­luu­kul­la kävi­jöi­tä kui­ten­kin on, niin kun­tien väli­nen nega­tii­vi­nen kil­pai­lu näis­tä hen­ki­löis­tä ei kui­ten­kaan vähen­nä hei­dän lukumäärää.”

    Vähän tar­joai­sin dynaa­mi­suut­ta ajat­te­luun. Kun­tien, kuten mui­den­kin talou­den toi­mi­joi­den, toi­min­nan tehos­ta­mi­nen jos mikä vähen­tää toi­meen­tu­lo­tuen tar­pees­sa elä­vien mää­rää. Käy­tän­nös­sä toi­mi­vin tapa moti­voi­da tehos­ta­mi­seen puo­les­taan on rei­lu kilpailu.

    —-

    Oli­ko tämä vit­si tai pro­vo? Jos toi­meen­tu­lo­tuen tar­vit­si­jois­ta tms. elä­teis­tä pää­see eroon vapaas­sa ker­man­kuo­rin­ta­kil­pai­lus­sa, se moti­voi ker­man­kuo­rin­taan eikä vähen­tä­mään toi­meen­tu­lo­tuen tar­pees­sa elä­vien ihmis­ten mää­rää. Jos tämä vaih­toeh­to on pois­sa vali­kos­ta, jopas syn­tyy motii­vi saa­da tuot­ta­mat­to­mat ihmi­set töi­hin tai aina­kin elä­mään kunnolla.

  97. Osmo: “Te olet­te ymmär­tä­neet lää­ke-esi­mer­kin aivan vää­rin. Tek­sits­tä piti ymmär­tää, että on kii­re eikä lää­ket­tä ehdi­tä val­mis­taa enem­män. Sama tilan­ne oli asun­toi­mark­ki­noil­la 1960-luvul­la. Asun­to­ja raken­net­tiin niin pal­jon kuin pys­tyt­tiin (lop­pu­tuok­sen perus­teel­la ehkä vähän enem­män­kin) mut­ta nii­tä oli lii­an vähän.”

    Kuusi­kym­men­tä­lu­vun ongel­man muo­dos­to­vat lop­pu­jen lopuk­si vää­ris­ty­neet pää­oma­mark­ki­nat. Ker­ros­ta­loa­sun­to­ja raken­si­vat sil­loin ensim­mäis­tä ker­taa Suo­mes­sa sel­lai­set tahot, joi­ta ei kii­nos­ta­nut lop­pu­tuo­te pät­kää­kään. Gryn­de­rei­tä ja hei­hin kyt­kök­sis­sä ole­via polii­tik­ko­ja kii­nos­taa vain lyhyen aika­vä­lin voitto.

    Sotiin asti ker­ros­ta­lot raken­net­tiin joko perus­tet­ta­van asun­to-osa­keyh­tiön las­kuun, yksi­tyi­sen sijoit­ta­jan las­kuun tai yri­tyk­sen las­kuun työ­suh­dea­sun­noik­si. Kaik­kia näi­tä taho­ja kii­nos­ti lop­pu­tuot­teen laa­tu. Suo­mes­sa vain ei ole täl­lä het­kel­lä lii­an kovan pää­oma­ve­ro­tuk­sen takia riit­tä­väs­ti yksi­tyis­tä pääomaa.

    Hyvä esi­merk­ki on edes­men­neen HAKA:n kon­kurs­si. Yri­tys oli suo­ma­lai­sit­tain arvos­tet­tu ja laa­du­kas. Olen osta­nut sil­tä ensim­mäi­sen omis­tusa­sun­to­ni ja rekla­maa­tio­lis­ta tai­si olla kol­me sivua! Lii­an pal­jon asioi­ta teh­tiin kah­teen ker­taan. Tiet­tä­väs­ti HAKA:n kon­kurs­sin yksi suu­ri syy oli kokei­lu Sak­san mark­ki­noil­la. Siel­lä ei kel­van­nut­kaan “suo­ma­lai­nen laa­tu”, vaan koh­teet teh­tiin kah­teen kertaan.

  98. Yhtä hyvin voi­si väit­tää, että abor­tin lail­lis­ta­mi­nen lisä­si rikol­li­suut­ta, kos­ka lail­lis­ta­mi­sen jäl­kei­nen ensim­mäi­nen suku­pol­vi aiheut­ti New Yor­kin his­to­rian pahim­man rikollisuusaallon.”

    Abort­ti lail­lis­tet­tiin 70-luvul­la joten riko­saal­lon oli­si pitä­nyt siis näkyä 90-luvul­la kohon­nee­na rikollisuutena.
    Abost­ti koh­di­tuu sen ver­ran pie­neen jouk­koon, että se ei ole syn­ty­vyy­den sään­nös­te­ly­vä­li­ne, mut­ta se estää tehok­kaas­ti syn­ty­mis­tä huo­noim­piin oloihin.

    Abort­ti lail­lis­tet­tiin New Yor­kis­sa v. 1970, koko maas­sa v. 1973. New Yor­kin rikol­li­suusas­te on kehit­ty­nyt seu­raa­vas­ti: väki­val­ta­ri­kok­set, omai­suus­ri­kok­set ja pidem­män aika­vä­lin luvut. Tie­däm­me, että eni­ten rikok­sia teke­vät 15–20-vuotiaat. Näin ollen siis rikol­li­suusas­teen oli­si abort­ti­hy­po­tee­sin mukaan tul­lut las­kea vuo­sien 1985–1990 välil­lä eli kun abor­tin lail­lis­ta­mi­sen jäl­kei­set ensim­mäi­set kohor­tit oli­vat 15–20-vuotiaita, mut­ta tosia­sias­sa rikol­li­suusas­te nousi noi­na vuo­si­na ennä­tys­ta­sol­le. Rikol­li­suus alkoi ale­ne­maan vas­ta vuon­na 1994, joten abort­ti­hy­po­tee­si ei lain­kaan sovi faktoihin. 

    Yhtä hyvin voi­si väit­tää, että abor­tin lail­lis­ta­mi­nen lisä­si rikol­li­suut­ta, kos­ka lail­lis­ta­mi­sen jäl­kei­nen ensim­mäi­nen suku­pol­vi aiheut­ti New Yor­kin his­to­rian pahim­man rikollisuusaallon.”

    Kan­sa­lai­soi­keus­lii­ke 60-luvul­la paran­si kou­lu­tus­ta väril­lis­ten vähem­mis­tö­jen jou­kos­sa , sitä ennen perus­kou­lu­tus oli sup­pe­aa ja ammat­ti­kou­lu­tuk­seen ei pääs­syt. Eri­tyi­ses­ti suur­ka­pun­git oli­vat ongelmia.
    Sosi­aa­lis­ten ongel­mien vuok­si kou­lu jäi usein kes­ken ja työt­tö­myys oli korkea.

    Aina­kaan mus­tien mies­ten osal­ta kehi­tys ei ole ollut tuol­lai­nen. Vuon­na 1970 hei­dän työt­tö­myy­sas­teen­sa oli 20 pro­sent­tia, mut­ta vuon­na 2000 se oli 33 pro­sent­tia. Samal­la aika­vä­lil­lä mus­tien mies­ten toden­nä­köi­syys jou­tua van­ki­laan kas­voi yli 2,5‑kertaiseksi (tämä kas­vu tapah­tui enim­mäk­seen 1990-luvul­la, ja se on toden­nä­köi­ses­ti yhtey­des­sä alen­tu­nee­seen rikol­li­suusas­tee­seen). Täs­sä artik­ke­lis­sa tar­kas­tel­laan työt­tö­myy­den ja van­keus­ran­gais­tus­ten lisään­ty­mi­sen yhteyksiä.

  99. väki­val­ta­ri­kok­set, omai­suus­ri­kok­set ja pidem­män aika­vä­lin luvut

    Mai­nit­ta­koon, että tuo vii­mei­nen tau­luk­ko kos­kee koko osa­val­tio­ta eikä vain NYC:tä, mut­ta tämä ei vai­ku­ta argumenttiini.

  100. Kyl­lä sii­nä her­mot pun­ni­taan kun tiis­tai­na kel­lo 0400 alkaa mesoa­mi­nen ja huu­to, leh­teä hakies­sa pitää hyp­pe­leh­tiä veri­lam­mi­koi­den yli, koi­ra­nul­koi­lut­ta­mi­nen tys­sää sii­hen, että pihal­la on kol­me polii­sien mai­jaa ja yhtä mies­tä kannetaan ”

    Tuo ei todis­ta mitään köy­hyy­des­tä, mum­mo­ni eli kan­sa­ne­läk­keel­lä eli oli köy­hä, mut­ta ei hän räy­hän­nyt ei päi­väl­lä eikä yöllä.

    Ei räy­hää­mi­nen miten­kään eri­tyi­se­ti köy­hiin lii­ty, hei­tä löy­tyy varakkaistakins

  101. Ja sit­ten samaan aikaan Jät­kä­saa­res­ta anne­taan pel­käs­tään ruot­sin­kie­li­sil­le oma kort­te­li HITAS-tuo­tan­toa varten
    Mis­tä­hän täl­lai­nen väi­te onpe­räi­sin. Mitään ruot­sin­kie­lis­tä kort­te­lia Jät­kä­saa­res­sa ei ole. Jos tar­koi­te­taan Hem i Stan ‑pro­jek­tia, se ei le ruot­sin­kie­li­nen nimes­tään huo­li­mat­ta. Ja kyse on ton­tis­ta, ei korttelöista.

  102. John J. Dono­hue ja Ste­ven D.Levitt ovat tut­ki­neet abor­tin vai­ku­tus­ta ja pää­ty­neet tulok­seen, että abort­ti oli yksi vai­kut­ta­vis­ta tekijöistä.

    Eivät­kä abor­tit suo­raan pon­nah­ta­neet ylös 1970 ja 1973 tai­vai­siin vaan yleis­tyi­vät pit­kin 70-lukua.
    ,
    Riko­salt­tius­kin on sinul­la hyvin tar­koi­tus­ha­kui­nen tuo alt­tius jat­kuu vie­lä pit­kään yli 20 ikä­vuo­den ja las­kee hitaas­ti iän myötä.

    Toi­en etki­jä oli puut­tu­mi­nen polii­sien kor­rup­tioon, mikä nos­ti sel­vi­tys­pro­sent­te­ja eli kiin­ni­jää­mis­ri­ki­kin kasvoi,mutta täs­tä puo­les­ta on har­vem­min kerrottu

  103. Kvar­te­ret Vik­to­ria. Koko kort­te­li nime­no­maan ruot­sin­kie­li­sil­le. Kau­pun­gin­hal­li­tus teki täl­lai­sen pää­tök­sen jos­kus kesäl­lä. Sisäl­tää myös pel­käs­tään ruot­sin­kie­li­sil­le tar­koi­tet­tua HITAS-tuotantoa.

  104. Ant­ti Leinonen

    kau­pun­gin pitäi­si pyr­kiä edis­tä­mään tar­jon­taa hin­to­jen pitä­mi­sek­si kurissa”

    Juu­ri niin. Vaan kun kau­pun­ki toi­mii juu­ri päin­vas­toin. Se yllä­pi­tää niuk­kuut­ta. Tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti tai tahat­to­mas­ti, mut­ta pitää kui­ten­kin. Kun lukee tääl­lä yhden päät­tä­jän, Osmon, kan­nan­ot­to­ja, väis­tä­mät­tä syn­tyy mie­li­ku­va, että tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti, eli halu­taan yllä­pi­tää kont­rol­lia ja poliit­ti­ses­ti kor­rek­tia asun­to­tuo­tan­toa, vält­tää “hyvien” tai “huo­no­jen” aluei­den syntymistä. 

    Joten­kin jää se kuva, että Osmo­kin pel­kää suu­rem­man tar­jon­nan joh­ta­van asi­na­luei­den väli­seen eriy­ty­mi­seen ja kes­ki­näi­seen kil­pai­luun, joten on parem­pi yllä­pi­tää tiuk­kaa kont­rol­lia sii­tä miten ton­tit jae­taan, ja jakaa mie­luum­min niuk­kuut­ta kuin edullisuutta.

  105. Tuli Hong Kon­gis­ta mie­leen, että mik­si Suo­mes­sa ei raken­ne­ta tar­peek­si ylös­päin (siis van­ha asia jo täl­lä­kin thrii­dil­lä), kun ker­ran halu­taan raken­taa esim. opis­ke­li­joil­le asun­to­ja kuten Nuo­ri­si­sää­tiö­kin ken­ties raken­si asun­to­ja opiskelijoilleen.

    Siis lai­tett­tai­siin ker­ral­la kun­toon opis­ke­li­joi­den asu­mis­pai­kat esim. Hel­sin­gis­sä, että vuo­si vuo­del­ta ei tipo­tel­tai­si van­han pois­tu­man pääl­le uut­ta, mut­ta ei luku­mää­räi­ses­ti uusia asun­to­jan opis­ke­li­joil­le pois­tu­nei­den asun­to­jen tilalle.

    Täs­sä kuva tyy­pil­li­ses­tä ker­ros­ta talos­ta jos­sain Hong Kon­gin saarelta.

    Eikö tuol­lai­sen opis­ke­li­ja­ker­ros­ta­lon voi­si byga­ta vaik­ka­pa Pasi­laan entis­ten “HOAS-komplek­sien” jat­kok­si — ihan vaka­vis­saan. Ker­rok­sia talos­sa kai­ke­ti 25–30 :

    http://img838.imageshack.us/img838/1947/hkbuilding.jpg

  106. Aina­kaan mus­tien mies­ten osal­ta kehi­tys ei ole ollut tuol­lai­nen. Vuon­na 1970 hei­dän työt­tö­myy­sas­teen­sa oli 20 pro­sent­tia, mut­ta vuon­na 2000 se oli 33 prosenttia”

    Pikai­nen vil­kai­su näyt­ti, että , että myös val­kois­ten mies­ten työt­tö­myys kas­voi 20 %:iin.

    Samaan aikaan USA on näyt­tä­nyt viral­li­ses­ti ale­ne­via työt­tö­myys­lu­ku­ja ja 90-luvul­la tyy­pil­li­ses­ti 5 % luok­kaa olevia.Joten nuo luvut tar­koit­ta­ne­vat jotain muuta.

    Suh­tau­tui­sin tut­ki­muk­seen varuk­sel­la, sil­lä USA:ssa kris­til­li­sel­lä oikeis­tol­la on suu­ri tar­ve osoit­taa abort­ti hai­tal­li­sek­si ja mer­ki­tyk­set­tö­mäk­si hyvin­voin­nil­le ja toi­saal­ta rikol­li­suu­ten tehoa­vak­si vain aseet ja kovat rangaistukset .

  107. TomiA:

    Eikö se muka ker­ro, että suo­ma­lai­sel­la Mäk­kä­rin työn­te­ki­jäl­lä menee ihan hel­ve­tis­ti parem­min, vaik­ka osto­voi­ma­kor­jat­tu BKT väit­tää muuta?

    No kyl­lä se jotain ker­too. Tai siis en nyt eka­na ottais ulko­maan­mat­ko­ja olen­nai­seks jutuks täs­sä elin­ta­so­ver­tai­lus­sa, mut­ta on se ihan mah­dol­lis­ta, että mäk­kä­rin työn­te­ki­jäl­lä menee Suo­mes­sa parem­min kuin Hong Kon­gis­sa. Se ei tie­ten­kään tar­koi­ta että Suo­mi olis joten­kin parem­pi paik­ka olla köyhä.

    Mun käsi­tyk­sen mukaan Hong Kon­giin ote­taan ihan eri taval­la siir­to­lai­sia kuin Suo­meen, niin tus­kin se on kovin ihmeel­lis­tä, että ammat­ti­tai­dot­to­mien ihmis­ten pal­kat on matalia.

    Mun mie­les­tä on olen­nais­ta se miten pal­jon ihmis­ten hyvin­voin­ti lisään­tyy, ei se miten pal­jon hyvin­voi­via ihmi­siä joi­den­kin rajo­jen sisäl­lä on. (Eli siis tyy­liin, jos Suo­mes­ta tapet­tas köy­him­mät 50% ihmi­sis­tä ja pis­tet­täs rajat kiin­ni, niin Suo­mi olis var­maan maa­il­man rik­kain val­tio mitat­tu­na BKT/kansalainen, mut­ta samal­la maa­il­man pas­kim­mis­ta val­tiois­ta mitat­tu­na sil­lä miten se onnis­tuu kas­vat­ta­maan ihmis­ten hyvinvointia.)

  108. Mail­la köy­hät ja rik­kaat ovat samas­sa met­säs­tys­seu­ras­sa jah­taa­mas­sa samaa hir­veä. Ehkä vain pitäi­si estää vih­rei­tä teke­mäs­tä näi­tä viher­van­ki­loi­ta jois­sa lii­an suu­ri popu­laa­tio­ti­heys estää kes­ki­näi­sen suvaitsevaisuuden.

  109. Eli­na: “Vesi voi­si olla parem­pi esi­merk­ki. Ilmoit­tau­tuu­ko joku, jon­ka mie­les­tä on oikein, että rik­kaat kas­te­le­vat golf-kent­ti­ään ja täyt­tä­vät poreal­tai­taan saman­ai­ka­ses­ti kun naa­pu­ri­per­hees­sä kuol­laan janoon?”

    Ehkä IPCC:n joh­ta­jan Pac­hu­rin mie­les­tä tämä on ihan oikein? Aina­kin hänen joh­ta­mal­la TERI ins­ti­tuu­til­la on oma sul­jet­tu golf-kent­tä kes­kel­lä kau­pun­kia yhdel­lä Intian pahi­ten vesion­gel­mien rii­va­mis­ta alueista.

  110. Art­tu­ri B, “Mun mie­les­tä on olen­nais­ta se miten pal­jon ihmis­ten hyvin­voin­ti lisään­tyy”, erit­täin hyvä point­ti, itse­kin tuo­ta siir­to­lais asi­aa olen usein aja­tel­lut USAn ja esim. Los Ange­le­sin koh­dal­la. Tuol­la mit­ta­ril­la mitat­tu­na menee todel­la hyvin, lähem­mäs 50% on köy­hi­nä ete­lä ame­ri­kas­sa syn­ty­nei­tä ja nyt tuloil­taan ja muil­la­kin mit­ta­ril­la suu­ri osa lähes EU luokassa.
    Sama pätee vaik­ka vuo­si­sa­ta sit­ten suo­mes­ta­kin USAan muuttaneisiin. 

    Maa­han­muut­ta­jien vas­taa­not­ta­mis luku­mää­rä on siis avain kysy­mys kun mie­ti­tään “oikeu­den­mu­kais­ta” asuntopolitiikkaa.

  111. Ant­ti Lei­no­nen: “Kau­pun­gin omis­ta­mat ton­tit pitää kui­ten­kin luo­vut­taa mark­ki­na­hin­nal­la. Jos ton­tit luo­vu­te­taan alihintaan…(jne.)”

    Minä en aina­kaan oli­si ehdot­ta­mas­sa rat­kai­suk­si ali­hin­taan luo­vut­ta­mis­ta — ja ilmei­ses­ti aika har­va muu­kaan kes­kus­te­li­ja tätä ehdottaa.

    Todel­li­nen ongel­ma tont­tien — ja siten myös asun­to­jen — hin­nois­sa on niuk­kuus, joka joh­tuu raken­nus­maan puut­teen sijas­ta etu­pääs­sä kun­tien har­joit­ta­mas­ta tie­toi­ses­ta kei­not­te­lus­ta ja sää­te­lys­tä sekä puh­taas­ta epäpätevyydestä.

    Hel­sin­gin kau­pun­ki on oikein oiva esi­merk­ki näis­tä kai­kis­ta kol­mes­ta syn­nis­tä — ensin­nä­kin kau­pun­ki on aivan tasan tark­kaan bud­je­toi­nut jo pit­käl­le tule­vai­suu­teen ne kaik­ki mil­jar­dit, joi­ta toint­tien myyn­nis­tä ole­te­taan saa­van. Näi­den tulo­jen takaa­mi­sek­si tont­te­ja luo­vu­te­taan tipoit­tain ja kaa­vo­tus ohja­taan etu­pääs­sä kau­pun­gin omil­le mail­le kor­kean hin­ta­ta­son yllä­pi­tä­mi­sek­si (eikös kau­pun­ki kuin­te­kin saa­nut n. 20–30 vuo­den pro­ses­sin päät­tek­si aina­kin osit­tain nenil­leen Laa­ja­sa­lon kaa­voi­tuk­ses­sa? Eli sii­nä kun ensin pari vuo­si­kym­men­tä tor­pat­tiin yksi­tyi­sen raken­nus­liik­keen kaa­voi­tus­pyyn­nöt mitä eri­näi­sim­mil­lä teko­syil­lä — ja sit­ten kun kaa­voi­tus pää­si vih­doin­kin öljy­sa­ta­man väis­ty­mi­sen jäl­keen käyn­tiin, niin ko. yksi­tyi­set maat kaa­voi­tet­tiin “näp­pä­räs­ti” puis­tok­si ja muuk­si virkistysalueeksi…)

    Toi­nen vähin­tään yhtä jär­kyt­tä­vä jul­ki­sen val­lan vää­rin­käyt­tö on saman niuk­kuu­den käyt­tö kont­ro­loi­maan kau­pun­gin kas­vua. Toki uusien pal­ve­lui­den raken­ta­mi­nen kas­va­val­le väes­töl­le mak­saa rahaa ja vaa­tii resurs­se­ja, mut­ta onko oikea kei­no sädel­lä asi­aa ran­kai­se­mal­la nii­tä joi­den on pak­ko asua täällä?

    Lisäk­si asi­aan vai­kut­taa tie­tys­ti aivan ihan ylei­ses­ti jul­ki­sel­la sek­to­ril­la val­lit­se­va jär­je­tön epä­pä­te­tyys — ilmei­ses­ti­hän Hel­sin­gin­kin suun­ni­tel­mat “tont­ti­pu­lan” rat­kai­se­mi­sek­si maka­si­vat aika pal­jon sata­mien siir­ty­mi­seen kan­ta­kau­pun­gis­ta Vuo­saa­reen (täl­tä aina­kin ulkoa­päin seu­ra­ten asia näyt­ti). Koko sata­man siir­toon liit­ty­nyt vali­tus­rum­ba näyt­ti tul­leen vir­ka­mies­ko­neis­tol­le ja poliit­ti­sil­le päät­tä­jil­le ikään kuin yllä­tyk­se­nä eikä siten tie­ten­kään mitään suun­ni­tel­maa b näyt­tä­nyt ole­van olemassa.

    Kaik­ken kaik­ki­aan oli­si todel­la mie­len­kiin­tois­ta kuul­la, että miten ihmees­sä hom­ma voi­tai­siin vie­lä huo­nom­min hoi­taa ja mil­lä meka­nis­mil­la hin­nat saa­tai­siin hilat­tua vie­lä­kin kor­keam­mal­le. Insi­nöö­rin mie­li­ku­vi­tus ei nimit­täin moi­sen kuvit­te­luun riitä.

    Yleen­sä­kin suo­ma­lai­nen poli­tiik­ka on jul­ki­sen sek­to­rin suh­teen niin per­vers­si, että jopa muu­ten vapaa­ta kil­pai­lua kan­na­ta­vat kok­ka­rit­kin tun­tu­vat kun­nal­lis­po­li­tiik­kan pääs­ty­ään muut­tu­van puh­das­ve­ri­sik­si jako­po­li­tiik­kaa kan­nat­ta­vik­si sosia­lis­teik­si, joi­den tavoit­tee­na on vain kas­vat­taa jul­ki­sen sek­to­rin osuut­ta, vähen­tää kil­pai­lua ja lisä­tä tois­ten kuk­ka­roil­la käyn­nin mak­si­miin. Kok­ka­reis­ta vasem­mal­le ole­vat erot­taa enää ehkä vain sii­tä, että he näyt­tä­vät alka­van vaa­tia kan­sa­lais­ten lii­ku­mis­ten 24h seu­ran­taa ja maan sisäi­siä pas­se­ja, joil­la voi­tai­siin kont­ro­loi­da ihmis­ten asumista.

    Tämä maan yhteis­kun­nal­li­nen ja poliit­ti­nen elä­mä on kyl­lä vaih­toeh­dot­to­muu­des­saan jotain niin jär­kyt­tä­vää mil­lais­ta ei ole maan pääl­lä muu­ten sit­ten kan­san­de­mo­kra­tioi­den kukis­tu­mi­sen näh­ty. Tääl­lä­hän pide­tään ihan nor­maa­li­na meno­na sitä, että bkt:stä yli puo­let kier­rä­te­tään jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta, kan­sa­lais­ten pahoin­voin­ti on hyvin­voin­tia jne. — ja ennen kaik­kia kaik­kein luon­nol­li­sin­ta on se, ettei asias­ta saa kes­kus­tel­la vaan että jär­jes­tel­män kysee­na­lais­ta­jat ovat sai­rai­ta uus­li­be­ra­lis­te­ja, jot­ka halua­vat tuo­da maa­han feo­daa­li­sen pii­kayh­teis­kun­nan ja yhdys­val­ta­lai­sen terveydenhoidon.

  112. OS:“Mitään ruot­sin­kie­lis­tä kort­te­lia Jät­kä­saa­res­sa ei ole.”

    On.

    http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2010/04/ruotsinkielisille_oma_kortteli_helsingin_jatkasaareen_1632481.html

    Hel­sin­ki on varan­nut yhden kort­te­lin Jät­kä­saa­ren uudel­ta asui­na­lu­eel­ta ruot­sin­kie­li­sil­le hel­sin­ki­läi­sil­le. Ruot­sin­kie­lis­ten kei­taal­le tulee asun­to­ja ja monen­lai­sia palveluja.”

    Eikö kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa seu­ra­ta kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen päätöksentekoa?

  113. Taval­li­nen Tek­nik­ko, tää blo­gi tart­ti­si FAQ:n. Ylös­päin raken­ta­mi­ses­sa on pari jut­tua. Hyvin lyhyesti:
    — Maan­käy­tön tehok­kuu­ta rajoit­taa se että kar­keas­ti yksin­ker­tais­taen var­jos­tuk­sen vuok­si kadun leveys on suu­rin­piir­tein sitä reu­nus­ta­vien talo­jen kor­keus. Tääl­lä poh­joi­ses­sa valo tulee sivus­ta, Man­hat­ta­nil­la taas ylhäältä.
    — Kor­keal­la raken­ta­mi­nen on kal­lis­ta. Per asuin­ne­liö myös sik­si että mitä kor­keam­pi talo niin sen enem­män menee joka ker­rok­ses­sa tilaa rap­pui­hin ja hisseihin.

    Eli voi sitä teh­dä kor­keam­paa­kin, mut­ta ei se mikään tai­ka­temp­pu ole.

  114. Kysy­mys oli siis, että mik­si mark­ki­nat oli­si­vat raken­ta­neet nii­tä asun­to­ja vähem­män kuin suun­ni­tel­ma­ta­lous, jos kysyn­tää ker­ran oli?

    Tämä siis viit­tauk­se­na 60-lukuun: vapail­la mark­ki­noil­la voi­daan tuot­taa vähem­män asun­to­ja kuin on “kysyn­tää”, jos pää­omaa on niu­kas­ti, kos­ka “kysyn­näs­tä” iso osa tulee sel­lai­ses­ta suun­nas­ta, jos­sa ei ole mak­su­ky­kyä. Kor­ko­mark­ki­nat ja muu tilan­ne oli 60-luvul­la ihan toi­sen­nä­köi­nen kuin nykypäivänä. 

    Kun maa­seu­dul­ta muut­ti kym­me­niä tuhan­sia ihmi­siä kau­pun­kei­hin, näil­lä ihmi­sil­lä ei ollut varaa ostaa asun­toa, ja lai­na­mark­ki­nat ja korot oli­vat sel­lai­set, ettei sitä vel­kaa­kaan saa­nut niin­kuin nykyi­sin. Pai­na­mal­la tar­jon­ta­käy­rää alas eri­lai­sil­la kor­ko­tuil­la ja sää­dök­sil­lä saa­tiin raken­nus­vo­lyy­miä ylös. Ei se sen kum­mem­paa ollut. 

    Kos­ka ilmai­sia lou­nai­ta ei ole, niin jos­tain prop­paa. Raken­ta­mi­sen huip­pu­vuo­si oli 1974, ja veik­kaan, että jos­kus niil­lä main teh­tiin var­maan aika pal­jon keh­no­laa­tuis­ta jälkeä. 

    Jos ostaa käm­pän, kan­nat­taa ostaa lama­vuo­si­na raken­net­tu, niin juo­pot ja tuna­rit ovat olleet työttöminä.

  115. TOdis­teet tiskiin:

    Tääl­tä sinun linkistä:

    Suo­mes­sa tar­vi­taan ehkä kym­me­nen pro­sent­tia omaa rahaa, Sak­sas­sa yli kol­man­nes, Bur­da selittää.

    Ensin­nä­kin 0% on täy­sin eri asia kuin 10%. Toi­sek­seen en pitäis hir­veen hyvä­nä läh­tee­nä tyyp­piä, joka sanoo, että joku jut­tu menee ehkä näin. Ehkä sanan käyt­tö viit­taa yleen­sä sii­hen, että seu­raa­va­na tulee sum­mit­tai­nen arvio.

    Mar­ko Hamilo:

    Jos toi­meen­tu­lo­tuen tar­vit­si­jois­ta tms. elä­teis­tä pää­see eroon vapaas­sa ker­man­kuo­rin­ta­kil­pai­lus­sa, se moti­voi ker­man­kuo­rin­taan eikä vähen­tä­mään toi­meen­tu­lo­tuen tar­pees­sa elä­vien ihmis­ten määrää.

    heh… no riip­puu sii­tä mitä kun­nan asuk­kaat halu­aa. Sii­tä, että ker­man kuo­rin­ta on mah­dol­lis­ta ei seu­raa se, ettei­kö kun­nan kan­nat­tai­si yrit­tää myös teh­dä tulon­siir­to­jen varas­sa elä­jis­tä veronmaksajia.

    Mut­ta sii­nä oot tie­tys­ti oikees­sa, että jos nii­tä köy­hiä ei voi siir­tää jon­kun muun mak­set­ta­vaks, niin motii­vi saa­da hei­dät tuot­ta­vik­si on suu­rem­pi. (Samal­la motii­vi ehkäis­tä nii­den ihmis­ten pääsemistä/syntymistä kun­taan, joil­la on ris­ki tul­la köy­hik­si kasvaa.)

    taval­li­nen teknikko:

    Tuli Hong Kon­gis­ta mie­leen, että mik­si Suo­mes­sa ei raken­ne­ta tar­peek­si ylöspäin

    Var­maan suu­rim­maks osaks siks, että tääl­lä on lää­niä raken­taa sivul­le. Toi­seks kaa­voi­tuk­sel­la on osan­sa asias­sa, kun tont­tien omis­ta­jia este­tään raken­ta­mas­ta niin kor­kei­ta raken­nuk­sia kuin olis kannattavaa.

  116. Kse

    Erin­omai­nen kom­ment­ti: “kaik­ken kaik­ki­aan oli­si todel­la mie­len­kiin­tois­ta kuul­la, että miten ihmees­sä hom­ma voi­tai­siin vie­lä huo­nom­min hoi­taa ja mil­lä meka­nis­mil­la hin­nat saa­tai­siin hilat­tua vie­lä­kin korkeammalle. ”

    Todel­la­kin tuo jul­ki­sen val­lan osaa­mat­to­muus ja poliit­tis­ten päät­tä­jien kyvyt­tö­myys asun­to­po­li­tii­kan ohjaa­mi­ses­sa on hir­ve­ää kat­sot­ta­vaa. Hir­ve­ää se on myös niil­le, jot­ka haluai­si­vat osa­taa asun­non Hel­sin­gis­tä. Ensia­sun­non osta­jil­le se on jo mah­do­ton­ta ellei voi sanoa että “pap­pa beta­lar” tai lot­to­voit­to ole nap­sah­ta­nut tilille.

    On todel­la outoa, että har­vaan asu­tus­sa Suo­mes­sa tont­ti­maan puu­te nos­taa asun­to­jen hin­nat maa­il­man kal­leim­mik­si. Päät­tä­jien tii­viit suh­teet raken­nus­liik­kei­den ja joi­den­kin maa­no­mis­ta­jien kans­sa rajoit­ta­vat tont­ti­maan tar­jon­taa, raken­nus­liik­keil­le on vain eduk­si kun teh­dän niuk­kuut­ta, näin myyn­ti­kat­teet saa­daan riit­tä­vän ylös.

    Jos tont­ti­maan myyn­nis­tä saa­ta­vat tulot käy­tet­täi­siin asun­to­jen lisää­mi­seen ja vaik­ka­pa maan lunas­tuk­siin esim val­tiol­ta joka makuut­taa kau­pun­kia­kin pahem­min omai­suuk­si­aan, saat­tai­si tont­tien hin­nan kor­keu­den perus­tel­la joten­kin, nykyi­sin rahat menee suo­raan sosi­aa­li­me­noi­hin. esim asu­mis­tu­keen. Siis toi­sel­la kädel­lä roko­te­taan kau­pun­ki­lais­ten asu­mis­ku­lu­ja ja toi­sel­la tuetaan

    Niin kau­an kuin asun­to­ja on vähem­män kuin asun­non tar­vit­si­joi­ta, kaik­ki tuki­toi­met vain siir­te­le­vät ongel­maa pai­kas­ta ja ryh­mäs­tä toiseen. 

    PS. Päät­tä­jien tie­tä­mät­tö­myyt­tä teke­mis­tään pää­tök­sis­tä kuvaa tuo Osmon tie­tä­mät­tö­myys ruot­sin­kie­li­sil­le vara­tus­ta korttelista

  117. Abort­ti lail­lis­tet­tiin New Yor­kis­sa v. 1970, koko maas­sa v. 1973. New Yor­kin rikol­li­suusas­te on kehit­ty­nyt seu­raa­vas­ti: väki­val­ta­ri­kok­set, omai­suus­ri­kok­set ja pidem­män aika­vä­lin luvut. Tie­däm­me, että eni­ten rikok­sia teke­vät 15–20-vuotiaat. Näin ollen siis rikol­li­suusas­teen oli­si abort­ti­hy­po­tee­sin mukaan tul­lut las­kea vuo­sien 1985–1990 välil­lä eli kun abor­tin lail­lis­ta­mi­sen jäl­kei­set ensim­mäi­set kohor­tit oli­vat 15–20-vuotiaita, mut­ta tosia­sias­sa rikol­li­suusas­te nousi noi­na vuo­si­na ennä­tys­ta­sol­le. Rikol­li­suus alkoi ale­ne­maan vas­ta vuon­na 1994, joten abort­ti­hy­po­tee­si ei lain­kaan sovi faktoihin.

    Niin, tämä sil­lä ole­tuk­sel­la että New Yor­kis­sa ei oli­si tapah­tu­nut mui­ta muu­tok­sia, jot­ka oli­si­vat voi­neet vai­kut­taa rikol­li­suu­den mää­rään. Väki­val­ta­ti­las­tot nyt ei ole ihan pelk­kää cete­ris pari­bus aborttitaulukoita.

    1. Täy­tyy paneu­tua tuo­hon uuti­seen. Minul­le tämä on koko­naan uusia asia. Kuvigt­te­lin kir­joit­ta­jien tar­koit­ta­van Hem i Stan — hanketta.

  118. Tääl­lä­hän pide­tään ihan nor­maa­li­na meno­na sitä, että bkt:stä yli puo­let kier­rä­te­tään jul­ki­sen sek­to­rin kautta,

    Jos jokin kier­tää jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta, se kier­tää siel­tä myös ulos.

    En ole vie­lä tör­män­nyt niin oikeis­to­lai­seen yrit­tä­jään, että hän kiel­täy­tyi­si myy­mäs­tä jul­kis­ta sek­to­ria edus­ta­val­le asiak­kaal­le, kos­ka pitää moraa­lit­to­ma­na ottaa vas­taan moraa­lit­to­mal­ta jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta peräi­sin ole­vaa rahaa. En myös­kään ole itse huo­man­nut yrit­tä­jä­nä, että auto­maa­tis­ta tuli­si eri­vä­ri­siä sete­lei­tä riip­puen sii­tä, onko fir­ma­ni las­kun mak­sa­nut tilil­le jul­kis­ta vai yksi­tyis­tä sek­to­ria edus­ta­va asiakas.

    ja ennen kaik­kia kaik­kein luon­nol­li­sin­ta on se, ettei asias­ta saa kes­kus­tel­la vaan että jär­jes­tel­män kysee­na­lais­ta­jat ovat sai­rai­ta uus­li­be­ra­lis­te­ja, jot­ka halua­vat tuo­da maa­han feo­daa­li­sen pii­kayh­teis­kun­nan ja yhdys­val­ta­lai­sen terveydenhoidon.

    Täs­sä on nyt sel­lai­nen ongel­ma, että uus­li­be­ra­lis­tis­ten yhdys­val­ta­lais­ten think-tan­kien käyt­tä­mil­lä mit­ta­reil­la Suo­mi on vuo­des­ta toi­seen eräs koko maa­il­man vapaim­mis­ta mais­ta (ja osal­la mit­ta­rei­ta vapaam­pi kuin esi­mer­kik­si Yhdys­val­lat itse). Pitää siis ajaa vie­lä niis­tä­kin oikeal­ta ohi, jot­ta voi joh­don­mu­kai­ses­ti uikut­taa ja rui­kut­taa Suo­men kamaluutta.

  119. John J. Dono­hue ja Ste­ven D.Levitt ovat tut­ki­neet abor­tin vai­ku­tus­ta ja pää­ty­neet tulok­seen, että abort­ti oli yksi vai­kut­ta­vis­ta tekijöistä.

    Eivät­kä abor­tit suo­raan pon­nah­ta­neet ylös 1970 ja 1973 tai­vai­siin vaan yleis­tyi­vät pit­kin 70-lukua.

    New Yor­kis­sa abort­tien mää­rä pon­nah­ti Levit­tin itsen­sä­kin mukaan tai­vai­siin heti 70-luvun alussa. 

    Riko­salt­tius­kin on sinul­la hyvin tar­koi­tus­ha­kui­nen tuo alt­tius jat­kuu vie­lä pit­kään yli 20 ikä­vuo­den ja las­kee hitaas­ti iän myötä.

    Toi­en etki­jä oli puut­tu­mi­nen polii­sien kor­rup­tioon, mikä nos­ti sel­vi­tys­pro­sent­te­ja eli kiin­ni­jää­mis­ri­ki­kin kasvoi,mutta täs­tä puo­les­ta on har­vem­min kerrottu

    Riko­salt­tius on suu­rim­mil­laan 15–20-vuotiaiden jou­kos­sa, joten se, että 1970-luvun alus­sa syn­ty­neet kohor­tit oli­vat poik­keuk­sel­li­sen riko­salt­tii­ta tuos­sa iäs­sä ei anna tukea abort­ti­hy­po­tee­sil­le. Levitt myön­tää noi­den kohort­tien suu­ren riko­salt­tiu­den, mut­ta väit­tää abort­ti­hy­po­tee­sin selit­tä­vän samo­jen kohort­tien van­hem­mal­la iäl­lä vähen­ty­neen rikol­li­suu­den — itse näki­sin, että rikol­lis­ten kar­siu­tu­mi­nen nuo­rel­la iäl­lä tapet­tui­na tai pit­kän van­keus­ran­gais­tuk­sen saa­nei­na on uskot­ta­vam­pi selitys.

    Pikai­nen vil­kai­su näyt­ti, että , että myös val­kois­ten mies­ten työt­tö­myys kas­voi 20 %:iin.

    Samaan aikaan USA on näyt­tä­nyt viral­li­ses­ti ale­ne­via työt­tö­myys­lu­ku­ja ja 90-luvul­la tyy­pil­li­ses­ti 5 % luok­kaa olevia.Joten nuo luvut tar­koit­ta­ne­vat jotain muuta.

    Olet oikeas­sa, luvut vai­kut­ti­vat­kin lii­an suu­ril­ta. Niis­sä on muka­na kaik­ki työ­voi­man ulko­puo­lel­la ole­vat, siis mm. opis­ke­li­jat. Point­ti­ni kui­ten­kin on se, että New Yor­kia ei voi pitää esi­merk­ki­nä slum­mien pur­ka­mi­ses­ta ja eriar­voi­suu­den vähe­ne­mi­ses­tä. Talou­del­li­nen eriar­voi­suus ei ole vähen­ty­nyt, päin­vas­toin, ja van­kien mää­rä on moninkertaistunut.

    Suh­tau­tui­sin tut­ki­muk­seen varuk­sel­la, sil­lä USA:ssa kris­til­li­sel­lä oikeis­tol­la on suu­ri tar­ve osoit­taa abort­ti hai­tal­li­sek­si ja mer­ki­tyk­set­tö­mäk­si hyvin­voin­nil­le ja toi­saal­ta rikol­li­suu­ten tehoa­vak­si vain aseet ja kovat rangaistukset .

    Se, että kris­til­li­sel­lä oikeis­tol­la on tar­ve näh­dä abort­ti tie­tyl­lä taval­la, ei vapau­ta Levit­tiä ja kump­pa­nei­ta todis­tus­taa­kas­ta hypo­tee­sin­sa suh­teen. Todis­ta­ma­ton on esi­mer­kik­si väi­te, että abor­tin lail­lis­ta­mi­nen vähen­si nime­no­maan sel­lais­ten las­ten syn­ty­mis­tä, jois­ta oli­si toden­nä­köi­ses­ti tul­lut rikol­li­sia. Yhtä hyvin voi väit­tää, että abort­tiin tur­vau­tui­vat enem­män sel­lai­set nai­set, jot­ka oli­vat muu­ten­kin vas­tuun­tun­toi­sem­pia ja älyk­kääm­piä, min­kä tulok­se­na lap­sia syn­tyi suh­teel­li­ses­ti enem­män kaik­kein kel­vot­to­mim­piin olosuhteisiin.

  120. Osmo “Tont­ti­maan hin­nat maa­il­man kalleimmiksi?
    Hei haloo?”

    Kir­joi­tin, että asun­to­jen hin­nat maa­il­man kal­leim­mik­si. Hel­sin­ki­hän on pait­si kulut­ta­ja­hin­noil­taan myös asu­mis­kus­tan­nuk­sil­taan teol­li­suus­mai­den huip­pua. Vaik­ka on pik­ku­kau­pun­ki maa­il­man met­ro­po­lei­hin verrattuna

  121. Täy­tyy paneu­tua tuo­hon uuti­seen. Minul­le tämä on koko­naan uusia asia. Kuvigt­te­lin kir­joit­ta­jien tar­koit­ta­van Hem i Stan – hanketta.

    Kiin­teis­tö­lau­ta­kun­nan pää­tös löy­tyy http://www.hel.fi/static/public/hela/Kiinteistolautakunta/Suomi/Paatos/2010/Kv_2010-04–20_Klk_08_Pk/0FC4EB38-ED0C-42638778-BC0D8E83DD59/Reservering_av_kvarter_nr_20817_for_Foreningen_Kva.html

    Ei nois­sa ehdois­sa heti pis­tä mikään sil­mään. Kau­pun­ki vuo­kraa tont­te­ja eril­lai­sil­le asun­to­yh­dis­tyk­sil­le kuten Lop­pu­ki­ri, perus­te­lu­na kai se että halu­taan oma­toi­mi­ra­ken­ta­mis­ta, ja jos ja kun noi­ta haki­joi­ta ei ole enem­pää kuin sopi­via ton­tee­ja niin mik­si tuo­hon hake­muk­seen ei oli­si saa­nut suos­tua? Eli mikä täs­sä nyt oikeas­taan on ongelma?

  122. No nyt sit­ten vaan hake­muk­set suomen‑, soma­lian- ja venä­jän­kie­li­sil­le kort­te­leil­le vetä­mään. Tätä kau­pun­ki oikeas­ti haluaa!

  123. Tom­mi Uschanov:

    Jos jokin kier­tää jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta, se kier­tää siel­tä myös ulos.

    Ei. Kyl­lä jul­ki­nen sek­to­ri ihan oikeas­ti kulut­taa resurs­se­ja ihan samal­la taval­la kuin muut­kin sek­to­rit. Tie­tys­ti osa tulee ulos aivan kuten muil­ta­kin sektoreilta.

    En ole vie­lä tör­män­nyt niin oikeis­to­lai­seen yrit­tä­jään, että hän kiel­täy­tyi­si myy­mäs­tä jul­kis­ta sek­to­ria edus­ta­val­le asiak­kaal­le, kos­ka pitää moraa­lit­to­ma­na ottaa vas­taan moraa­lit­to­mal­ta jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta peräi­sin ole­vaa rahaa.

    ? Yri­tät­kö sanoa, että mitä oikeis­to­lai­sem­pi sitä enem­män vihaa rahaa?

    Täs­sä on nyt sel­lai­nen ongel­ma, että uus­li­be­ra­lis­tis­ten yhdys­val­ta­lais­ten think-tan­kien käyt­tä­mil­lä mit­ta­reil­la Suo­mi on vuo­des­ta toi­seen eräs koko maa­il­man vapaim­mis­ta maista

    Viit­taat ilmei­ses­ti Here­ti­ge Foun­da­tio­niin ja Free­dom Houseen. Kos­ka olet aate­his­to­rian asian­tun­ti­ja, niin ker­ro ihmees­sä mikä tekee näis­tä uus­li­be­ra­lis­ti­sia think thank­ke­ja? Vai käy­tit­kö uus­li­be­raa­li sanaa vaan syno­nyy­mi­nä klas­si­sel­le libe­raa­lil­le, oikeis­to­lai­sel­le, vapaa­ta mark­ki­na­ta­lout­ta kan­nat­ta­val­le tai jopa kai­kel­le sil­le mitä pidät paha­na täs­sä maailmassa?

    Pitää siis ajaa vie­lä niis­tä­kin oikeal­ta ohi, jot­ta voi joh­don­mu­kai­ses­ti uikut­taa ja rui­kut­taa Suo­men kamaluutta.

    Sinä siis väi­tät, että Here­ti­ge Foun­da­tio­nin ja Free­dom Housen mie­les­tä USA on tai­vas maan­pääl­lä, jos­ta ei miten­kään voi paran­taa vai mikä tämä point­ti oli?

    Ei hyvin­voin­nil­la oo mitään opti­mi­ta­soo, että hei nyt ollaan riit­tä­vän hyvin­voi­via, enää ei kan­na­ta parantaa.

    Yli­pään­sä sil­lä ei oo pas­kan väliä onko joku kei­no oikeis­to­lai­nen vai vasem­mis­to­lai­nen, jos se paran­taa ihmis­ten elä­mää. Eli entä sit­ten, jos jos­kus jou­tuu ajaan oikeel­ta ohi jotain think thank­kia? (Pait­si, että tiet­ty menet­tää osan ahdas­mie­li­sis­tä vasurikavereistansa…)

  124. Uus­li­be­raa­lien mukaan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta perus­tuu hyvin­voin­ti­tap­pio­ta teke­vil­le ins­ti­tuu­tioil­le ja on sik­si pahoin­voin­tiyh­teis­kun­ta. Ihan kiva. Tosin todel­li­suus ei täs­sä tue teo­ri­aa, mut­ta onko se uus­li­be­raa­le­ja ennen­kään haitannut?

  125. @tpyyluoma

    varauseh­dot on var­maan ihan nor­maa­lit, aiot­tu käyt­tö taa­sen ei ole.

    Yhden­ver­tai­suus­lain mukaan edes yksi­tyi­nen ihmi­nen ei voi vuo­kra­ta asun­toa tai myy­dä kiin­teis­töä etni­sin perus­tein vaik­ka kiin­teios­tön myy­mi­nen ja asun­non vuo­kraa­mi­nen sinän­sä lail­lis­ta onkin.

  126. Juge, en tun­ne tuo­ta han­ket­ta tar­kem­min, mut­ta jos esi­mer­kik­si elä­ke­läis­po­ruk­ka voi perus­taa yhdis­tyk­sen joka raken­taa talon yhdis­tyk­sen elä­ke­läis­jä­se­nil­le, niin mik­sei sit­ten ruot­sin­kie­lis­ten yhdis­tys? Ja kyl­lä, sama kos­kee vaik­ka Suo­mi-seu­raa, Soma­lia-klu­bia ja Venä­jä-ker­hoa. Vrt. osa­kun­nat, hei­mo se on savolaisetkin. 🙂

    Sikä­li kun on kyse on omis­tusa­sun­nois­ta niin yhtiö­jär­jes­tyk­seen tus­kin voi lait­taa pykä­lää että osak­kaan pitää osa­ta ruot­sia. Vuo­kra­lai­sen valin­nas­sa ehkä, en tiedä.

  127. Ei. Kyl­lä jul­ki­nen sek­to­ri ihan oikeas­ti kulut­taa resurs­se­ja ihan samal­la taval­la kuin muut­kin sek­to­rit. Tie­tys­ti osa tulee ulos aivan kuten muil­ta­kin sektoreilta.”

    Kaik­ki toi­min­ta kulut­taa resurs­se­ja, et voi väit­tää, että jul­ki­nen sek­to­rin ter­vey­den­hoi­to oli­si arvo­kaam­pi kuin sili­ko­ni­rin­nat tai päinvastoin.
    Kun kum­mal­la­kin on kysyn­tää ja asiak­kai­ta jono­kis sak­kaa niin kum­pi­kin on yhtä arvo­kas mark­ki­na­ta­lou­den kannalta.
    Ei mark­ki­na­ta­lous sul­je pois jul­kis­ta sektoria.
    Vas­ta kun jul­kis­ten pal­ve­lu­jen käyt­tö on sama tasoa kuin esim museoi­den niin sil­loin pitä miet­tiä ovat­ko ne turhia

  128. Juge, jat­kan vie­lä aihees­ta kos­ka tämä kiin­nos­taa minua, ja saa­tan olla paris­ta asias­ta hyvin­kin väärässä.

    Hel­sin­gis­sä on vuo­si­kym­me­net sur­tu sitä että oma­toi­mi­ses­ti raken­net­tu­ja, tai parem­min raken­ne­tet­tu­ja ker­ros­ta­lo­ja ei ole juu­ri syn­ty­nyt sit­ten 50-luvun. Useat van­hat talot on vaik­ka­pa rau­ta­tie­läis­ten yhdis­tyk­sen raken­nut­ta­mia. Tuol­lai­ses­sa raken­ta­mi­ses­sa on usei­ta hyviä puo­lia, esim. se että ko. asuk­kaat vah­ti­vat parem­min laa­tua, ja var­sin­kin se että tuo lisäi­si tar­jon­taa ja kil­pai­lua kun raken­nut­ta­jia oli­si enemmän.

    No tätä on sit­ten edis­tet­ty niin että jos joku saa poru­kan kokoon niin kau­pun­ki tar­jo­aa tont­ti vuo­kral­le. Noi­ta poru­koi­ta ei ole ilmaan­tu­nut kuin kourallinen.

    On vähän vai­kea ymmär­tää mik­si tuol­lai­sia yhdis­tyk­siä kos­ki­si sen kum­mem­mat sään­nöt kuin mui­ta yhdis­tyk­siä, eikä tätä ole kai tar­vin­nut miet­tiä kun haki­joi­ta ei ole ollut jonok­si saak­ka. Var­maan Juge ja kaif­fa­rit sai­si ton­tin vuo­kral­le jos raken­nus­suun­ni­tel­mat muu­ten on kun­nos­sa. Kiin­teis­tö­lau­ta­kun­ta tosin tus­kin myön­täi­si tont­tia Hel­sin­gin Ku-Klux Klaa­nil­le, vaik­ka ris­ti palai­si­kin biokaasulla.

  129. Olet oikeas­sa, luvut vai­kut­ti­vat­kin lii­an suu­ril­ta. Niis­sä on muka­na kaik­ki työ­voi­man ulko­puo­lel­la ole­vat, siis mm. opis­ke­li­jat. Point­ti­ni kui­ten­kin on se, että New Yor­kia ei voi pitää esi­merk­ki­nä slum­mien pur­ka­mi­ses­ta ja eriar­voi­suu­den vähe­ne­mi­ses­tä. Talou­del­li­nen eriar­voi­suus ei ole vähen­ty­nyt, päin­vas­toin, ja van­kien mää­rä on moninkertaistunut.”

    Noi­ta kris­til­li­sen oikeis­ton abort­ti “tut­ki­muk­sia” on inter­net pul­lol­laan, joten jätän ne omaan arvoonsa.
    Kun koko perus­tie­tous on vää­rin ase­tel­tu, kuten työt­tö­myys niin koko tut­ki­mus on hata­ral­la pohjalla.
    Ja kuten itse­kin yri­tät todis­taa ‚mus­tat­kin opis­ke­la­vat enem­män jpa item­pään 2000 luvulla

  130. Noi­ta kris­til­li­sen oikeis­ton abort­ti “tut­ki­muk­sia” on inter­net pul­lol­laan, joten jätän ne omaan arvoonsa.
    Kun koko perus­tie­tous on vää­rin ase­tel­tu, kuten työt­tö­myys niin koko tut­ki­mus on hata­ral­la pohjalla.
    Ja kuten itse­kin yri­tät todis­taa ‚mus­tat­kin opis­ke­la­vat enem­män jpa item­pään 2000 luvulla

    Työt­tö­myys ja tämä abort­ti­hy­po­tee­si eivät näh­däk­se­ni miten­kään lii­ty toi­siin­sa. En ole vii­tan­nut mihin­kään kris­ti­tyn oikeis­ton tut­ki­muk­siin, joten en tie­dä, mik­si nos­tat ne esil­le. Mus­tia mie­hiä tai­taa USA:ssa olla enem­män van­ki­las­sa kuin yliopistossa.

  131. Samu­li Saarelma
    “Nyt Kjr63 esit­tää, että ton­tit mene­vät pol­ku­hin­nal­la ja KariS, että kun­ta vedät­tää hin­nan “oike­aa” mark­ki­na­hin­taa ylem­mäs. Kum­pi pätee vai­ko ei kumpikaan?”

    KariS on epäi­le­mät­tä oikeas­sa sii­nä, että kun­nat luo­vat kavoi­tuk­sel­la niuk­kuut­ta. Mut­ta vää­räs­sä sii­nä, että 1000 euroa oli­si yli­hin­ta Jät­kä­saa­res­ta. Mil­lään kaavoituksella.

  132. @tpyyluoma

    Tont­tien jaka­mi­nen etni­sil­lä perus­teil­la kuu­los­tai­si ‑50 ‑luvun Ete­lä-Afri­kal­ta, ei 2000-luvun EU-Suomelta.

    Kuu­los­tai­si­ko sinus­ta yhtään omi­tui­sel­ta jos kau­pun­ki luo­vut­tai­si minul­le ja kave­reil­le­ni ton­tin, jon­ne tuli­si suo­men­kie­li­siä pal­ve­lu­ja ja asun­to­ja suo­men­kie­li­sil­le val­koi­sil­le hete­ro­mie­hil­le ja hei­dän perheilleen?

    No vaik­kei se sus­ta kuu­los­tai­si yhtään omi­tui­sel­ta niin minus­ta se kuu­los­taa rasis­mil­ta ja on joka tapauk­ses­sa yhden­ver­tai­suus­lain vastaista. 

    Minus­ta tuo kau­pun­gin pää­tös on häpeällinen.

  133. @Kalle:
    “Suo­mes­sa vain ei ole täl­lä het­kel­lä lii­an kovan pää­oma­ve­ro­tuk­sen takia riit­tä­väs­ti yksi­tyis­tä pääomaa.”

    Asun­to­lai­no­ja on 75 mil­jar­dia, vuo­sit­tai­nen kas­vu 5–7%. Pää­omaa on yllin kyllin.

  134. Tom­mi U
    Jos jokin kier­tää jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta, se kier­tää siel­tä myös ulos.
    En ole vie­lä tör­män­nyt niin oikeis­to­lai­seen yrit­tä­jään, että hän kiel­täy­tyi­si myy­mäs­tä jul­kis­ta sek­to­ria edus­ta­val­le asiak­kaal­le, kos­ka pitää moraa­lit­to­ma­na ottaa vas­taan moraa­lit­to­mal­ta jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta peräi­sin ole­vaa rahaa.

    Mikä ihmeen argu­men­tin irvi­ku­va tuo oikein yrit­tää olla? 

    Pitäi­si­kö myös pesun­kes­tä­vän vasem­mis­to­lai­sen kiel­täy­tyä syö­mäs­tä, kos­ka ruo­ka on yksi­tyis­ten talon­poi­kien tuot­ta­maa, yksi­tyis­ten kul­je­tus­liik­kei­den kul­jet­ta­maa ja moni­kan­sal­lis­ten yri­tys­ten myymää?

    Suo­mes­ta tuli­si tuol­la lin­jauk­sel­la muu­ta­mas­sa kuu­kau­des­sa täy­sin por­va­ril­li­nen maa 😀

  135. päin­vas­toin kuin val­von­ta­kriit­ti­nen vasem­mis­to minus­ta jul­kis­ta tilaa pitäi­si val­voa enemmän

    On val­von­taa ja on valvontaa.

    Jos tar­koi­tuk­se­na on saa­da lisää polii­se­ja (siis jal­ka­par­tioi­ta) kadul­le, niin mikä ettei. Voi­si tar­vit­taes­sa kysel­lä kul­kuoh­jei­ta­kin tms. ja läs­nä­olo rau­hoit­tai­si aluet­ta ja ihmis­ten käy­tös­tä. Ros­kaa­mi­nen­kin vähentyisi.

    Jal­ka­käy­tä­vil­lä autoil­laan ohia­ja­vat polii­sit taas lähin­nä ärsyttävät.

    Jos näi­den vaih­toeh­to­jen sijaan halu­taan lisää kas­vo­ton­ta kame­ra­val­von­taa ja val­ta­oi­keuk­sia, men­nään täy­sin vää­rään suuntaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.