Maapallo käy ahtaaksi

Vehnän hin­ta nousi jo tuhanteen dol­lari­in ton­nil­ta. (KORJAUS: hin­ta on nousi 10 dol­lari­in bushelil­ta eli noin 367 dol­lari­in ton­nil­ta. ) Lyhyessä ajas­sa hin­ta on kaksinker­tais­tunut. Kymme­nessä vuodessa läh­es viisinker­tais­tunut. Tunisian uudel­lakaan hal­li­tuk­sel­la ei ole helppoa.

Olen ennus­tanut vil­jan hin­nan voimakas­ta nousua jo 20 vuot­ta. Väestönkasvu lisää kysyn­tää, kaupungis­tu­mi­nen ja liiken­n­ev­erkot syövät pel­toalaa, ilmas­ton­muu­tos heiken­tää sato­ja ja Aasia vauras­tu­mi­nen lisää lihan kulu­tus­ta. Välil­lä aloin jo tul­la epä­var­mak­si, kun kehi­tys näyt­ti menevän aivan toiseen suuntaan.

Tästä voi vetää monia johtopäätök­siä. Sel­l­ainen ”uusi­u­tu­va ener­gia” joka kil­pailee pel­toalas­ta ruuan tuotan­non kanssa, kan­nat­taa uno­htaa. Maat­alous­tukea (pin­ta-alatukea) voidaan alen­taa Euroopas­sakin. Lihan tuotan­non tuet pitää pois­taa kokon­aan.  Ja väestönkasvulle on tehtävä nopeasti jotain.

===

Bushel on kahdek­san gal­lon­aa eli se on siis tilavu­us­mit­ta. Gal­lo­nan koko taas riip­puu siitä, mitataanko nestet­tä vai kuiv­aa tuotet­ta ja tapah­tuuko tämä Yhdys­val­lois­sa vain Bri­tan­ni­as­sa. Vil­jan osalta on kuitenkin myös ker­roin pain­olu­okki­in: ton­ni on 36,7 bush­jelia. Amerikkalaisil­ta on ainakin yksi avaru­us­lu­o­tain tuhoutunut tämän mit­ta­jär­jestelmän takia.)

165 vastausta artikkeliin “Maapallo käy ahtaaksi”

  1. Väestönkasvulle ei ole ihan kauheasti tehtävis­sä, kos­ka keskimääräi­nen lap­siluku on jo laskenut Saha­ran eteläpuolista Afrikkaa luku­unot­ta­mat­ta jo sinne kah­den paikkeille. (Ara­bi­mais­sa, Etelä- ja Kaakkois-Aasi­as­sa ja Etelä-Amerikas­sa se on hie­man yli kah­den, mut­ta vas­taavasti OECD-mais­sa ja Kiinas­sa alle 2 joten globaali keskiar­vo Afrikkaa luku­unot­ta­mat­ta on n. 2). Väestönkasvu jatkuu sik­si, että suuren syn­tyvyy­den aikakau­den viimeiset ikälu­okat ovat vielä tulos­sa lisään­tymisikään, tälle ei ihan kauheasti ole tehtävis­sä. Afrikan väestönkasvu on toki paikallis­es­ti kauhea ongel­ma, mut­ta maail­man resurssien riit­tävyy­den kannal­ta se on mar­gin­aa­li­nen ver­rat­tuna globaalin elin­ta­son nousun mukanaan tuo­maan kulu­tuk­sen lisääntymiseen.

    Ruuan riit­tävyy­den kannal­ta lihan­syön­nin vähen­tämi­nen on kaikkein kriittisintä.

  2. Väestön kasvuhan ei ole oleel­lisin ongel­ma. Se että on ilmaan­tunut suurem­pi määrä mak­sukyky­isiä ihmisiä kil­paile­maan halu­tu­ista resurs­seista on. Toki vähem­mäl­lä ihmis­määräl­lä tuo kil­pailukin määrit­ty­isi loivemmaksi. 

    Tai näin kait olete­taan — hin­nathan yleen­sä nou­se­vat, kun joku olet­taa hin­toi­jen nou­se­van, käy futu­urikaup­paa ja siinä sitä sit­ten ollaan. 

    Nälkään­hän mis­sään ei olsii ikinä tarvin­nut kuol­la, jos ruokaa vain olisi jaet­tu (tai myy­ty) oikeal­la taval­la. Jopa nälän­hätäaluil­la kun on sel­l­ainen ongel­ma, että ruuan ilmainen jakelu tekee pahaa hal­laa lähialuei­den tuot­ta­jille. Ne lapset joiden kasvoil­la on kerät­ty rahaa ruo­ka-apu­un ovat aina ensisi­jais­es­ti kar­mai­se­van köy­iä. Ruokaa kyl­lä olisi ole­mas­sa, mut­ta ei keino­ja sen hankkimiseen.

    Mis­tä päästään siihen, että köy­hyys on suurin oin­gel­ma. Ja kun köy­hyys väistyy, päästään osta­maan markki­nahin­taisia tuot­tei­ta mis­tä seu­raa hin­to­jen nousua. Ja lap­sikuolleisu­uskin vähenee.

    Mut­ta joo, ei paljoa kan­na­ta etano­lia viljellä.

  3. Kopo­nen:

    Ruuan riit­tävyy­den kannal­ta lihan­syön­nin vähen­tämi­nen on kaikkein kriittisintä.

    Eiköhän se lihan­syön­ti vähene ihan sil­lä että lihan hin­ta nousee jos siitä rehus­ta on pulaa.

  4. Tvaara:

    Väestön kasvuhan ei ole oleel­lisin ongel­ma. Se että on ilmaan­tunut suurem­pi määrä mak­sukyky­isiä ihmisiä kil­paile­maan halu­tu­ista resurs­seista on

    On se pitkäl­lä aikavälil­lä pahene­va ongel­ma, jollei ole­ta, että jos­sain päin maa­pal­loa ihmis­ten elin­ta­so ei tule koskaan merkit­tävästi nousemaan. 

    Kiinan elin­ta­son nousus­takin johtu­va kulu­tuskysyn­nä nousukin olisi vähäisem­pi jollei siel­lä olisi sitä yli mil­jar­dia ihmistä.

  5. Vehnän hin­ta nousi jo tuhanteen dol­lari­in tonnilta

    Oikeasti hin­ta taitaa kuitenkin olla vas­ta noin kol­man­nek­sen tuosta?

  6. “Sel­l­ainen ”uusi­u­tu­va ener­gia” joka kil­pailee pel­toalas­ta ruuan tuotan­non kanssa, kan­nat­taa unohtaa. ”

    Tot­ta tämä, mut­ta täy­tyy toki maini­ta lisähuo­mau­tuk­se­na, että ruokakasvei­hin sitoutuneesta bio­mas­sas­ta vain osa on syömäkelpoista ja täten olkien, maissin runk­o­jen ja muiden kasvien raken­neosien käyt­tökelpoisu­ut­ta biopolt­toainekäyt­töön tulee voi­da kehittää.

  7. Kiinalaisil­la on monien rajusti arvostele­ma yhden lah­den poli­ti­ik­ka. Mielestäni arvostelun voisi lopet­taa, ja tuos­ta voisi tehdä vien­ti­tuot­teen. Egyptin noin sadan miljoo­nan nuori väestö tulee vielä moninker­tais­tu­maan ilman radikaale­ja toimia, ja maan kan­tokyky on jo nyt moninker­tais­es­ti ylitet­ty. Siel­lä on Niilin ran­noil­la pari ker­taa Uuden­maan kokoinen asut­ta­va alue, lop­pu on Saharaa.

  8. Väestön määrä alkaa vähetä 40 vuo­den kulut­tua, kun­han nykyi­nen tren­di jatkuu. Jois­sakin ske­naar­i­ois­sa sitä ennen tosi­aan tulee ruokakri­isi. Mitä tehdä kri­isin välttämiseksi?

    Afrik­ka on kuulem­ma suurelta osin vil­jelemät­tä malar­i­an takia siitä huoli­mat­ta, että malar­ia pystytään estämään. Keinot vain ovat liian kalli­ita rutiköy­hien afrikkalais­ten kanal­ta. Tuho­laiset ovat suuri ongel­ma. Siihen geen­imuun­telu on yksi ratkaisu, kun­han teknolo­gia pääsee vauhti­in. Maa­pal­lon suurim­mak­si osak­si val­tamer­iä ja kalas­tus­ta luku­un otta­mat­ta täysin hyö­dyn­tämät­tä. Kuka kek­sii tavan tuot­taa lev­ää tms. ihmis­ruoak­si nyky­istä halvem­mal­la? Trak­tori monikym­menker­tais­taa maanvil­jeli­jän tehokku­u­den. Siitä huoli­mat­ta sadat miljoonat muokkaa­vat maa­ta käsin.

    Lis­taa voisi jatkaa. Oleel­lisen voi kuitenkin bon­ga­ta jo noista esimerkeistä: tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen ja vauras­tu­misen varmistaminen.

    Tarvi­taanko lisäk­si kau­pan vapaut­tamista? Tap­paako, toisin sanoen, Suomen maat­alous­tu­ki ihmisiä? Veikkaan, että tap­paa ja tule­vaisu­udessa yhä enem­män, jos siitä ja muista ruokakau­pan esteistä ei luovuta.

  9. Osmo:

    Olen ennu­sanut vil­jan hin­nan voimakas­ta nousua jo 20 vuotta. 

    Onko tämä merk­ki siitä, että oot sur­kee vai lois­ta­va ennus­ta­ja, että kun oot 20 vuot­ta ennus­tanut vil­jan hin­nan voimakas­ta nousua ja nyt se viimein tapahtui?

  10. Ilmas­ton­muu­tok­ses­ta piti vielä sanoa, että hyvässä lykyssä se avaa val­tavia aluei­ta Venäjäl­lä, Kanadas­sa ja muual­lakin maanvil­je­lyk­selle. Nykyisel­lään kasvukausi on puoli kuukaut­ta lyhempi Kar­jalas­sa ver­rat­tuna Varsi­nais-Suomeen, mikä pitkälti selit­tää rajan­takaisen rap­pi­on, siis maat­alous­tukien puut­tumiseen yhdis­tet­tynä. Keskiläm­pöti­lan ei tarvitse kuitenkaan nous­ta kuin asteen tai pari ja Kar­jala muut­tuu maanvil­jelyalueek­si. Puhu­mat­takaan val­tavista alueista sen takana.

    Toisaal­ta jotkut nykyiset maanvil­jelyalueet toden­näköis­es­ti aavikoitu­vat. En ostaisi Espan­jas­ta kämp­pää vaik­ka ne juuri nyt näyt­tävätkin halvoilta.

  11. Kiin­nos­taisi lukea tarkat selvi­tyk­set 95E10 polt­toaineen etano­lista, esim. mis­sä ja mis­tä se tuote­taan? Tai vaikka­pa Nes­teen pal­muöljyn ekoloogisuudesta.

    http://www.publiceye.ch/en/ranking/

    Melkoinen saavu­tus Nes­teeltä voit­taa jopa BP. Varsinkin kun val­tio omis­taa Nes­teestä 50.1%, ketä nero­ja siel­lä on ollut visioimassa?

    Itse laitoin Nes­teen boikot­ti­in Lukoil-Teboilin kanssa ja tankkaan vain ST1:llä, jon­ka bios­trate­gia tun­tuu oikeasti fik­sul­ta: http://www.st1.fi/index.php?id=5845

  12. Onko tämä merk­ki siitä, että oot sur­kee vai lois­ta­va ennus­ta­ja, että kun oot 20 vuot­ta ennus­tanut vil­jan hin­nan voimakas­ta nousua ja nyt se viimein tapah­tui?

    LOL, ajat­telin ihan samaa. Rooman klu­bikin ennusti öljyn efek­ti­ivistä lop­pumista eli muut­tumista niin kalli­ik­si ettei sitä kan­na­ta enää pora­ta. Jos nyt geolog­it eivät ole väärässä, oike­as­sa nekin ennen­pitkää ovat, aika­jänne vaan tup­paa ole­maan nor­maalin oper­a­tionaalisen poli­ti­ikan kannal­ta se olen­nainen seikka. 

    Ruoan hin­ta maail­man­markki­noil­la nousee var­maan roimasti, ja osa tuot­teista Suomes­sakin sik­si kallis­tuu, mut­ta toisaal­ta, Suo­mi on jo nyt yliomavarainen ruoan­tuotan­non suh­teen, eikä sitä vehnää kan­na­ta ulko­maille kuitenkaan Suomes­ta rou­da­ta, joten ei se voi tääl­lä nyky­istä kalli­im­mak­si muut­tua. Kaup­pala­pun hin­ta voi toki nous­ta, mut­ta se tarkoit­taa vain, että maat­alous­tukia voidaan vas­taavasti sit­ten leika­ta, kun maa­jus­sit tule­vat toimeen oma­l­la työllään.

  13. Vehnän hin­to­ja maail­mal­la tänään:

    Pariisi/Matif 274.50 euroa/tonni

    Chicago/CME 8.60 dol­lar­ia / bushel
    Ton­ni vehnää = 36.7437 bushelia
    8.60 x 36.7437 = 316 dollaria/tonni. (~232 eur)

    Soin­in­vaaran aloituk­sen väite tuhat dol­lar­ia / ton­ni on aivan puutaheinää.

  14. Laatu:

    Väestöä voi myös vähentää.

    Ajat­telitko sotia vai kulku­taute­ja? 🙂 (Se sun link­ki ei toimi.)

    Vesip­u­la nyt esimerkik­si kyl­lä aut­taa ensim­mäis­ten järjestämisessä.

  15. Kiinan merkit­tävin ympäristöteko on ollut yhden lapsen poli­ti­ik­ka. Meil­lä pääasi­as­sa uuti­soidaan sen aiheut­tamia epäko­htia yksilö­ta­sol­la, mut­ta ilman tuo­ta poli­ti­ikkaa kiinalaisia olisi nyt 400 miljoon­aa enemmän.

    Voisiko vaikka­pa YK suosit­taa globaalia 2 lapsen poli­ti­ikkaa? Me Suomes­sa voisimme näyt­tää esimerkkiä ja mak­saa ensim­mäis­es­tä laps­es­ta suurem­paa lap­sil­isää kuin seu­raav­ista, ei pienem­pää kuten nyt tehdään. Vaiku­tus syn­tyvyy­teen olisi sym­bo­l­i­nen, mut­ta on ylipään­sä kohtu­u­ton­ta vaa­tia muil­ta jotain jos itse toimii toisin.

  16. Kiinalaisil­la on monien rajusti arvostele­ma yhden lapsen poli­ti­ik­ka. Mielestäni arvostelun voisi lopet­taa, ja tuos­ta voisi tehdä vientituotteen. 

    Juu mielu­um­min ei. Kult­tuuri­sista syistä Kiinas­sa suosi­taan poikalap­sia ja yhdessä nykyaikaisten ultaääniku­vaus­lait­tei­den kanssa tämä on johtanut siihen, että tyt­tölap­sia ‘puut­tuu’ väestöstä jo kym­meniä miljoo­nia. Ongel­ma on erit­täin paha myös Inti­as­sa ja muual­la Aasi­as­sa, vak­ka las­ten määrää sinän­sä ei olisikaan lail­la rajoitet­tu. Tyt­tö­jen hävit­tämi­nen ei myöskään aina rajoitu syn­ny­tys­tä edeltävään aikaan.

    Jos­sain tilanteessa voisi kuvitel­la, että ruuan hin­nan nousu paran­taa tilan­net­ta sitä kaut­ta, että maan ja maanvil­jelemisen arvo nousee. Epäilen tosin, että ruuan tuotan­to vaan teol­lis­tuu ja köy­hä aasialainen vil­jeli­jä edelleen tekee valikoivia abort­te­ja jos vaan suinkin pystyy.

  17. tpyy­lu­o­ma:

    Eiköhän se lihan­syön­ti vähene ihan sil­lä että lihan hin­ta nousee jos siitä rehus­ta on pulaa.

    Peri­aat­teessa kyl­lä. Käytän­nössä elin­tarvikkei­den maail­man­markki­nat ovat niin eri­laisil­la tuki­aisil­la ja tulleil­la vääris­te­tyt, että ei ole ihan mah­do­ton ske­naario että liha pysyy kohtu­uhin­taise­na samaan aikaan kun toisaal­la nähdään nälkää. Jos jos­sain niin elin­tarvikkei­den maail­man­markki­noil­la kai­vat­taisi­in kovasti markki­noiden näkymätön­tä avokäm­men­tä poskelle.

    Juho Laatu:

    Väestöä voi myös vähentää.

    Mil­lä metodil­la ajat­telit vähen­tää? Massateloituksilla?

    Jus­si:

    Egyptin noin sadan miljoo­nan nuori väestö tulee vielä moninker­tais­tu­maan ilman radikaale­ja toimia, ja maan kan­tokyky on jo nyt moninker­tais­es­ti ylitetty.

    Egyp­tis­sä lap­siluku on täl­lä het­kel­lä jotain 2,9 per nainen ja loivas­sa laskus­sa kun taas net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on 2,6 eli ollaan varsin lähel­lä stabi­il­ia tilan­net­ta. Väestönkasvu kuitenkin jatkuu, kos­ka korkeam­man syn­tyvyy­den aikana syn­tyneet ikälu­okat ovat vas­ta tulos­sa lisään­tymisikään. Näin ollen peräänku­u­lut­ta­masi radikaalit toimet tarkoit­tanevat lähin­nä pakkos­ter­iloin­te­ja ja/tai joukko­tuhon­taa, ainakin jos halu­at, että niil­lä pysäytetään väestönkasvu kokon­aan. ”Yhden” lapsen poli­ti­ikan Kiinas­sakin hedelmäl­lisyys on 1,6 las­ta naista kohden, joten sel­l­aisen käyt­töönot­to Egyp­tis­sä leikkaisi väestönkasvus­ta alle puolet.

    1. Juu­so, tarkoit­tanet, että net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on 1,3. Siinä las­ke­taan vain tyt­töjä ja se on stabi­ili kun net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on yksi.
      Ellei sit­ten joku matem­ati­ikkaa osaa­va sukupuolten tasa-arvois­ta­ja ole sotkenut tätäkin käsitettä.

  18. Art­turi,

    Heh…ajattelin ihan samaa. Jos nyt vuosikym­meniä ennus­taa jotain hin­nan­nousua, niin kai se vääjäämät­tä joskus tapahtuu. 

    Eli en Osmona kovin värikästä sulkaa hat­tuu­ni val­it­sisi tämän johdosta.

    1. En tarkoit­tanut kehua ennus­ta­jan lahjoil­lani, pikem­minkin päin vas­toin. Olin arvioin­ut räikeästi alakant­ti­in vajaakäyt­töisen maat­alouspon­tenti­aalin. Kir­joituk­sen tarkoi­tus oli sanoa, että tämä hin­nan­nousu on pysyvä. Hin­ta heilahtelee edelleen rajusti ja var­maankin lähi­aikoina las­kee, mut­ta pitkä­na­jan suun­ta on ylöspäin.

  19. Kan­nan­ot­to tärkeään aiheeseen, mielestäni maa­pal­lon tule­vaisu­u­den kannal­ta ylivoimais­es­ti tärkeim­pään sel­l­aiseen, mut­ta ei ole tämän myötä vielä Soin­in­vaaras­ta Palo­hei­mon kor­vaa­jak­si Vihreässä liitossa. Totu­us on yhä se, että vähänkin radikaal­im­min luon­non­suo­jelu­un ja ympäristöa­jat­telu­un suh­tau­tu­valle ihmiselle Vihreäl­lä liitol­la ei ole nykypäivänä mitään annet­tavaa. Se on mielestäni Suomen puolue­poli­ti­ikan surullisin yksit­täi­nen asia.

  20. Juu­so, tarkoit­tanet, että net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on 1,3. Siinä las­ke­taan vain tyt­töjä ja se on stabi­ili kun net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on yksi.

    Hup­sis­takeikkaa, näin juuri.

  21. “TomiA, vil­je­lyk­selle avau­tu­vat pohjoiset alueet ovat paljon, paljon, pienem­piä kuin menetet­tävät alueet lähempänä päiväntasaajaa.”

    Niin, tuol­lainen mit­takaa­van väärinymmär­rys saat­taa vai­va­ta, mut­ta tähän asi­aan se ei kai liity. Jos sit­ten ei ole todis­tet­tu, että päivän­tasaa­jan läheisyys ja huononevat sadot kor­reloi­vat keskenään. Onko?

  22. Juu­so Koponen
    “”Yhden” lapsen poli­ti­ikan Kiinas­sakin hedelmäl­lisyys on 1,6 las­ta naista kohden, joten sel­l­aisen käyt­töönot­to Egyp­tis­sä leikkaisi väestönkasvus­ta alle puolet.”

    Onko “alle puo­let” sinus­ta muka vähän?

  23. Onko “alle puo­let” sinus­ta muka vähän?

    Jos väestönkasvu on tarkoi­tus pysäyt­tää niin sen puolit­ta­mi­nen ei tai­da riittää.

  24. Juu­so Koponen:

    Suosit­te­len tsekkaa­maan Karoli­inisen insti­tuutin pro­fes­sori Hans Roslin­gin luen­to­ja TED Talks ‑sar­jas­sa,

    Huikea on myös Craig Ven­terin TED-puhe. Maail­man väestöon­gel­mas­ta puhumi­nen alkaa ajan 10:40 kohdal­la. Her­ra aikoo tyy­nen rauhal­lis­es­ti val­jas­taa mikro-organ­is­mit valmis­ta­maan polt­toainei­ta auringon ener­gial­la CO2:sta — jotain mitä hän kut­suu 4. sukupol­ven biopolt­toaineik­si. Ja aikoo tehdä niin pian.

    Väite on ilmeis­es­ti otet­ta­va vakavasti sil­lä her­ra onnis­tui lop­ul­ta kesäl­lä 2010 luo­maan syn­teet­tistä elämää, mikä pikku­ta­pah­tu­ma lie­nee suo­ma­laisle­hdis­tössä jäänyt mm. BB-Nikon edes­ot­ta­musten var­joon. Muis­taak­seni jouluku­un 2009 Econ­o­mist-lehden ‘kat­sauk­ses­sa tule­vaan’ syn­tet­tisen elämän luomi­nen oli yksi vuon­na 2010 odotet­tavien tieteel­lis­ten läpimur­to­jen joukossa.

  25. Ensin­näkin hin­ta ei ole lähel­läkään tuhat­ta dol­lar­ia vaan tuhat­ta sent­tiä, kym­men­tä dollaria.

    Ja toisek­seen mit­tayk­sikkö on siis bushel, 27.2155 kg

    Kol­man­nek­si MGEX/HRSW edus­taa huip­pu­laadukas­ta vehnää leivon­naisi­in yms, eikä vält­tämät­tä ole aivan oikea val­in­ta kehitysmaakeskusteluun.

  26. Roslin­gin yksit­täis­ten TED-puhei­den sijaan avar­tavam­paa on itse leikkiä hänen gap­min­der-ohjel­mal­laan http://www.gapminder.org/

    Sen avul­la voi tutkail­la mitä eri­laisimpi­en muut­tu­jien kor­re­laa­tioi­ta ja niiden kehi­tys­tä pitk­iltä ajan­jak­soil­ta ympäri maail­maa. Selkeäl­lä graafisel­la käyttöliittymällä.

  27. “Ongel­ma on erit­täin paha myös Inti­as­sa ja muual­la Aasi­as­sa, vak­ka las­ten määrää sinän­sä ei olisikaan lail­la rajoitet­tu. Tyt­tö­jen hävit­tämi­nen ei myöskään aina rajoitu syn­ny­tys­tä edeltävään aikaan.”

    Tämähän on vain hyvä uuti­nen väestönkasvun näkökul­mas­ta, poika­parit eivät juurikaan jat­ka sukua, ainakaan vielä

  28. Ruuan hin­na nousun vaikut­ta olen­nais­es­ti ruoka­tot­tumusten muut­tumi­nen. Kun kiinalaiset ja intialiset lisäävät lihan syön­tiä niin ruuan tuotan­non tehokku­us las­kee ja hin­ta kään­tyy jyrkem­pään nousu­un kuin entisel­lä kasvip­i­toisel­la ruokavaliolla

  29. Oike­as­sa olet suurlin­jas­sa eli maa­pal­lo käy ahtaak­si. Mainit­set kaupungis­tu­misen haitallise­na, vaik­ka itse pidän sitä pääosin myön­teisem­pänä kuin haja-asu­tus­ta väestön hallinnas­sa, jäähän pel­topin­taa enem­män käytet­täväk­si kun ihmiset asu­vat tiheäm­mässä. Käsit­tääk­seni vihreätkin ovat aiem­min kan­nat­ta­neet kaupungis­tu­mista, joten mikäs tämä suun­nan­muu­tos on?

    Eikö yksi ongel­man ratkaisu­ista olisi myös hoitaa ihmisiä ja ongelmia siel­lä, mis­sä he ja ne syn­tyvät eikä raa­ha­ta aiem­min vähän kulut­tavia ihmisiä län­si­maisen kulu­tuskult­tuuri­in, kun vieläpä hei­dän syn­tyvyys tääl­lä län­si­mais­sakin on korkea ja sitä kaut­ta pahen­taa ongel­maa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti tulevaisuudessakin?

    Sehän se olisi vihreää ajat­telua. Nykyi­nen puolueen nimi pitäisi olla pikem­minkin yleishu­man­i­taari­nen puolue.

    1. Argu­men­toi­jalle
      Kyl­lä, on parem­pi aut­taa miljoo­nia paikan pääl­lä kuin siirtää heistä satatuhat­ta länsimaihin.
      Kos­ka jotkut ovat tääl­lä väit­täneet peru­so­jen kan­nat­ta­van tätä vai­h­toe­htoa, on pakko huo­maut­taa, että he ovat vas­tus­ta­neet eduskun­nas­sa myös paikan pääl­lä aut­tamista. Tärkein­tä on näköjään olla aut­ta­mat­ta ylipäänsä. 

  30. “Niin, tuol­lainen mit­takaa­van väärinymmär­rys saat­taa vai­va­ta, mut­ta tähän asi­aan se ei kai liity. Jos sit­ten ei ole todis­tet­tu, että päivän­tasaa­jan läheisyys ja huononevat sadot kor­reloi­vat keskenään. Onko?”

    Kun kylmät alueet hyö­tyvät läm­pen­e­mis­es­tä niin lämpimät kär­sivät siitä. Ennustei­ta tästä toki on, mut­ta todis­tei­ta saadaan vas­ta jos läm­pen­e­m­i­nen etenee.

    Oli miten oli tuo on hiusten halkomista, sil­lä on hyvin vaikea kuvitel­la miten ilmas­ton muut­tumi­nen lisäisi globaalia ruoan­tuotan­toa. Tuskin­pa pak­istani­laista vil­jeli­jää viime kesänä lohdut­ti Suomen poikkeuk­sel­lisen läm­min sää.

    Eiköhän merkit­tävim­mät resurssip­u­laa aiheut­ta­vat tek­i­jät ole kuitenkin kas­va­va pop­u­laa­tio ja kas­va­va kulu­tus per capi­ta. Väestönkasvu on kyl­läkin jo hidas­tu­mas­sa ja luon­non­va­ro­jen käyt­töön voidaan puut­tua sekä niiden kulu­tus­ta järkeistämäl­lä että teknolo­gian keinoin.

  31. Ruuan elikkä tässä tapauk­ses­sa vil­jan hin­nan nousu ei johdu pelkästään siitä, että kysyn­tä ylit­täisi tar­jon­nan. Vil­ja, samoin kuin öljykin, on speku­lant­tien keinotelun kohde. Jokainen pienikin kri­isi nos­taa heti raakaöljyn hin­taa, kos­ka speku­lan­tit ajat­tel­e­vat, että öljyn hin­nan täy­tyy nous­ta ja alka­vat ostaa öljy­fu­tu­ure­ja. Ja kun kaik­ki alka­vat kil­pail­la niistä, niin hin­ta nousee. Riip­pumat­ta kulu­tuskysyn­nästä. Bush aikoinaan usut­ti öljy­val­tioi­ta pump­paa­maan enem­män, jot­ta hui­pus­sa (140 dol­lar­in tienoil­la bare­li) ollut öljyn hin­ta saataisi­in alem­mas. Öljyn­tuot­ta­ja­maat vas­ta­si­vat, etteivät voi, kos­ka kaik­ki ter­mi­naali­varas­tot ovat täyn­nä. Mihinkään ei mah­du lisää, ei siis voi­da lisätä tuotan­toa. Kulu­tuskysyn­tä kun ei ollut se syy, joka nos­ti öljyn hin­taa, vaan pörssipelurien peli. Sama ilmiö tois­tuu nyt vil­jan hinnassa.

    1. Jus­si Laar­ille: kos­ka vil­jan varas­toitavu­us on rajal­lista, speku­laa­tio ei voi paljonkaan heilut­taa hin­to­ja pitkäl­lä aikavälillä

  32. Osaako joku ker­toa, mitä ihmeen yksikköä yhdys­val­lois­sa käytetään,

    hin­ta näyt­täisi ole­van senttiä/bushel, joka on tilavu­us­mit­ta ja jota vas­taa­va kilo­määrä vai­htelee tuotteittain.
    Vehnä ja soi­japavut: 60 lb ≈ 27,215 kg

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Bushel

  33. Ruokaa saadaan lisää tuke­mal­la kasv­in­jalostus­ta, kas­vat­ta­mal­la tilakoko­ja etenkin Afrikas­sa ja lopet­ta­mal­la luo­mu­tuotan­non tukem­i­nen. Ensim­mäsessä voitaisi­in edis­tyä ilman yhteiskun­nalle koitu­via kus­tan­nuk­sia ei edes mak­sa mitään, jos geen­imuun­nel­tu­ja kasve­ja rajoit­tavaa lain­säädän­töä korjattaisiin.

  34. Kun vil­jalai­va saa­puu sata­maan, niin lastille tehdään mit­tauk­set määrit­tämään mikä on veden määrä lastis­sa. Eli hyvinkin hel­posti on muun­neltavis­sa todel­lista vil­jan määrää, kun mit­tauk­sia tehdään myöhem­mis­sä tuotantovaiheissa.

    Vähän niin kuin nyky­isin kau­pan tiskeiltä on saatavis­sa kanaa ja pos­sua eri muodois­sa, mut­ta paljonko­han vet­tä “tahat­tomasti” on raa­ka-aineeseen lisätty.

  35. Tiedemies: ruoan hin­ta maail­man­markki­noil­la nousee var­maan roimasti…

    Mul­la olis muu­ta­ma kymp­pi vapaa­ta kun olisin valmis pistämään var­maan sijoituk­seen, olisko sul­la joku vil­ja etf tai muu suositel­la jol­la voisin tehdä tota isoa var­maa tuot­toa ilman riskiä?

  36. Mikko, eikös Ven­terin porukan syn­teet­ti­nen elämä men­nyt suun­nilleen niin, että jonkun tun­netun organ­is­min geno­mi koo­dat­ti­in sekvenssik­si, joka sit­ten istutet­ti­in toiseen bak­teeri­in tämän oman genomin tilalle?

    Tästä on syn­teet­ti­nen elämä vielä kaukana ohjel­moin­timielessä. Gee­nien funk­tiot tun­netaan huonos­ti, gee­nien sääte­lyjär­jestelmä vielä huonom­min, ja poh­jana “syn­teet­tiselle elämälle” oli valmis solu. Luul­tavasti pros­es­si ei myöskään ole mitenkään eri­tyisen käytän­nölli­nen — siis ihan liukuhi­hnal­ta ei uusia syn­teet­tisiä organ­is­me­ja voi vielä tuottaa. 

    Muis­tan erään pro­jek­tin, jos­sa yritet­ti­in tuot­taa man­noosia bioteknis­es­ti. Joku sääte­lygeeni muis­taak­seni pois­tet­ti­in, jol­loin man­noosia olisi pitänyt syn­tyä yllin kyllin. Mut­ta ei sitä syn­tynytkään, eikä kukaan ymmärtänyt mik­sei. Täl­lainen kehi­tystyö on tyyp­il­lis­es­ti melkoista hakuam­muntaa — biologi­nen kom­plek­sisu­us on valtavaa. 

    Ven­ter tai lähin­nä hänen johta­mansa ihmiset ovat saa­neet paljon aikaan, mut­ta Ven­ter on myös markki­namiehenä alansa parhaita.
    Biote­knolo­gial­ta voi tule­vaisu­udessa odot­taa paljon, mut­ta tie on pitkä ja kivinen.

  37. Väestönkasvu on voimakkain­ta Saha­ran eteläpuolises­sa Afrikas­sa ja Inti­as­sa. Paras­ta kehi­tys­a­pua olisi toimit­taa miljoonit­tain ehkäisykierukoi­ta näi­hin mai­hin. Jokainen kieruk­ka vähen­täisi tuskaa eri­no­maisel­la hyötysuhteella.

    Kieruk­ka laitet­taisi­in vain syn­nyt­täneelle naiselle ja palkkiok­si vuo­den riisit.

    Maat­alous­tu­il­la jär­jestetään var­al­lisu­ut­ta maa­jussien kaupungis­tuneille lap­sille. Tämä varain­si­ir­to kepulle voidaan lopettaa!

  38. Entäs futu­u­rit? Eikös vil­jal­la käy­dä kaup­paa futu­ureil­la? Voidaan ostaa vaik­ka vuo­den 2020 sato ja infla­toi­da sit­ten nämä “arvopa­per­it” sit­ten 10 vuo­den aikana velkarahalla.

    1. Kjr 63: Olen tör­män­nyt futu­urikaup­po­hin vain pari vuot­ta eteen­päin vil­jan osalta. Voi olla, että joku lyö veto pidem­mistäkin tapah­tu­mista, mut­ta siinä on melkoinen luot­to­tap­pi­on riski.

  39. “Kyl­lä, on parem­pi aut­taa miljoo­nia paikan pääl­lä kuin siirtää heistä satatuhat­ta länsimaihin.”

    Suomi­han on valin­nut siir­ron Suomeen keinok­si aut­taa köyhiäa.
    EK:n mukaan Suo­mi tarvit­see 500 000–1 000 000 maaahanmuuttajaa

  40. “Jus­si Laar­ille: kos­ka vil­jan varas­toitavu­us on rajal­lista, speku­laa­tio ei voi paljonkaan heilut­taa hin­to­ja pitkäl­lä aikavälillä”

    Eiväthän nämä spelu­lan­tit tähtääkkään kuin kvar­taatl­i­tuot­toi­hin, mut­ta kun volyymit ovat tarpeek­si suuria niin voitotkin ovta jättimäisiä

  41. kantsisko jonkun joskus miet­tiä että mik­si laita­mme vil­jaa tankkiin…

  42. Olen ennus­tanut vil­jan hin­nan voimakas­ta nousua jo 20 vuot­ta. Väestönkasvu lisää kysyn­tää, kaupungis­tu­mi­nen ja liiken­n­ev­erkot syövät peltoalaa,

    Eri­laiset Malthusi­laiset ovat ennus­ta­neet jo mon­ta sataa vuot­ta eri­lais­ten hyödykkei­den (reaal­ista) hin­nan­nousua. Makrotren­di on ollut koko ajan päin­vas­tainen. Mik­si olisi syytä olet­taa että tämä vuo­sisa­tainen makrotren­di olisi juuri nyt kään­tymässä? Eri maail­mankolkkien talouskasvu on viimeis­ten sato­jen vuosien aikana jo use­aan ker­taan kas­vat­tanut mm. lihan kysyn­tää, joten siihen kai­vat­taisi­in argu­men­tik­si jotain muu­ta kuin kiinan talouskasvu.

    Eikö kaupungis­tu­mi­nen lisää käytet­tävis­sä ole­vaa pel­toalaa eikä vähennä?

  43. Osmo,

    Tarkoi­tatko sitä, että eri­toten Oinonen vas­tusti miinalai­va Poh­jan­maan lähet­tämistä Soma­lian vesille vai jotain muutakin?

    +++++++++

    Tässä tark­ka syn­tyvyys­ti­las­to kiin­nos­tuneille (, jot­ka tietysti itsekin osaa­vat googlata, mut­ta lai­tan tähän nyt kuitenkin, kun osui kohdalle)

    http://www.globalis.fi/Tilastot/Syntyvyys/%28country%29/354/#table

  44. Soin­in­vaara:

    Kos­ka jotkut ovat tääl­lä väit­täneet peru­so­jen kan­nat­ta­van tätä vai­h­toe­htoa, on pakko huo­maut­taa, että he ovat vas­tus­ta­neet eduskun­nas­sa myös paikan pääl­lä aut­tamista. Tärkein­tä on näköjään olla aut­ta­mat­ta ylipäänsä.

    Voisiko yhtä hyvin sanoa, että eduskun­tapäätösten nojal­la vihreille on tärkeätä nimeno­maan se, että apua annetaan — ei se, että saavute­taanko sil­lä yhtään mitään?

    Kehi­tys­a­pu lie­nee varsin poikkeuk­selli­nen inhimil­lisen toimin­nan osa-alue siinä, että yleisim­min maint­tuna tavoiteena esitetään käyte­tyn rahamäärän kas­vat­ta­mi­nen. Yleen­sä tavoite määritel­lään muuten, ja käytet­ty rahamäärä pyritään minimoimaan. 

    Tansa­nia on saanut kehi­tys­a­pua Suomes­ta run­saat 40 vuot­ta, kumu­lati­ivis­es­ti enem­män kuin mikään muu maa. Pois­lukien piilotuet Suo­ma­laiselle vien­ti­te­ol­lisu­udelle mitä täl­lä on saatu aikaisek­si? Mitä kehi­tys­tä Tansa­ni­as­sa on tapah­tunut A) absolu­ut­tis­es­ti ja B) suh­teel­lis­es­ti, muis­taen vaikka­pa, että 40 vuot­ta sit­ten Kiinas­sa oli menos­sa kulttuurivallankumous.

  45. BRG, com­mod­i­ty ETF:iä toki on, esim. Lyx­o­ril­la on ollut jo vuosia yksi jota saa Pari­i­sista ja Lon­toos­ta ostaa vaik­ka Nor­dunetin kaut­ta. Muu­ta­ma kymp­pi menee kokon­aan hoit­o­mak­sui­hin ja kau­pankäyn­tiku­lui­hin. Käytän­nössä kan­nat­ta­va min­imisi­joi­tus on luokkaa 10000 EUR.

    Huo­maa kuitenkin että ko. ETF:t omis­ta­vat suh­teel­lisen nopeasti kiertävää johdan­naissalkkua eivätkä ruokaa, ja rahas­ton arvo tup­paa siten luon­nos­taan laske­maan vaik­ka raa­ka-aineen arvo olisi vakio. Myös ter­mien con­tan­go ja back­war­da­tion merk­i­tys olisi hyvä ymmärtää. 

    Speku­lati­ivises­sa mielessä täl­laisia ostok­sia kan­nat­taa tietenkin tehdä vain kun on mui­ta edel­lä. Vrt. kuitenkin Osmon 20 vuot­ta — pitkä aika olisi odotel­la ja kat­soa pääo­man hupen­e­mista. Hajaut­tamis­mielessä com­mod­i­ty-fun­dit ovat taas vähän eri jut­tu, ne toimi­vat hyvin infla­tion­aarise­na aikana.

  46. BRG:Mulla olis muu­ta­ma kymp­pi vapaa­ta kun olisin valmis pistämään var­maan sijoituk­seen, olisko sul­la joku vil­ja etf tai muu suositel­la jol­la voisin tehdä tota isoa var­maa tuot­toa ilman riskiä?

    <3

    Eiks me voitas perus­taa joku oma vedonlyön­tipu­uli. Mul­la olis kans pari kymp­piä sen puoles­ta, että markki­nat on oikeessa ja Osmo ja tiedemies väärässä.

    Osmo:

    kos­ka vil­jan varas­toitavu­us on rajal­lista, speku­laa­tio ei voi paljonkaan heilut­taa hin­to­ja pitkäl­lä aikavälillä

    Speku­laa­tio vähen­tää hin­to­jen heilun­taa ja var­maankin myös varas­to­jen koko/varastoitavuus, eli jos vil­jaa ei voi varas­toi­da, eli sil­lä ei voi speku­loi­da, niin sen hin­ta heiluu voimakkaam­min kuin siinä tapauk­ses­sa, että sitä voi varas­toi­da, eli sil­lä voi spekuloida.

    Tääkin on ihan perusa­sia, mut­ta ehkä sä oot lukenu vähän liikaa jotain pop­ulis­tisia kir­joituk­sia. Poli­itikoil­la­han on tapana syyt­tää spekuloijia…

  47. Maat­alous­tuk­i­jär­jestelmät ovat suuri ongel­ma. Ne mm. aiheut­ta­vat vääristymiä kaup­paan ja estävät kehi­tys­maid­en oman maat­alous­tuotan­non kehit­tymisen. Hyvä tavoite on pois­taa suuri osa maat­alouden tuista. Miten tämä sit­ten tapah­tuu onkin pirun vaikea kysymys. Maat­alout­ta tue­taan joka maail­man kolka­s­sa. Yksikään maa ei yksin pysty tuki­aan lopet­ta­maan. Tuon­ti täyt­täysi markki­nat äkkiä. Suo­mi pysähty­isi jos ruoan tuotan­tokus­tan­nuk­set vieritet­täisi­in hin­toi­hin ja hin­nat nousi­si­vat. Ympäristön kannal­ta olisi tuhoisaa jos ympäristötuet pois­tet­taisi­in. Meil­lä ei olisi luo­mu­tuotan­toa eikä niitäkään vähiä ympäristö­toimen­piteitä mitä nyt on. Markki­na­t­alout­ta eivät ympäristöasi­at kiinnosta.
    Sian, kanan ja pel­toen­er­gian tuotan­to kil­pailee ihmisen kanssa samas­ta sapuskas­ta joten niiden ylläpitämisek­si tuil­la en kek­si kovin kestäviä perustei­ta. Märe­hti­jöil­lä, lehmäl­lä ja lam­paal­la, sen sijaan on paikkansa kestävässä ruoan tuotan­nos­sa, luo­mu­tuotan­nos­sa. Vil­je­lykier­to ja rav­in­tei­den kier­rä­tys toimii tehokkaim­min märe­hti­jöi­den kanssa. Lehmä muut­taa niityt, rantaruovikot ja joutomaat ihmiselle sopi­vak­si ravin­nok­si ja luon­non mon­imuo­toisu­us kukois­taa. Lehmien myötä saataisi­in etelä-Suomeen nur­mi­tuotan­to takaisin ja saaris­tomeri voisi paremmin.

  48. Vehnän maail­man­markki­nahin­ta on 25 v:ssa nous­sut lin­eaaris­es­ti noin 120:stä dol­lar­ista nykyiseen 330 — 350 dol­lari­in tonnilta.(250 EUR/t).Nousu jatkunee, ja muut­tuunee geometriseksi..

  49. Amerikkalais­ten mit­tayk­siköt ovat mitä sat­tuu. Esimerkik­si vän­tö­mo­ment­ti on siel­lä naulaa jalas­sa, joka taas euroopas­sa on työtapaturma.

  50. Ratkaisu ongelmi­in on muut­taa ihmiset sodan avul­la vihol­lisik­si. Niitä saa tap­paa luvan kanssa. Sanon­nan mukaan viimeiseen mieheen asti. Eteläisen pal­lon­puoliskon kansat vas­taan pohjoisen olisi kiva sota. Sota tässä syt­tyy kuite­skin ja nyt olis valit­ta­vana kiva sellainen.
    Älä tapa käsky pitää vain kiertää julis­ta­mal­la sota. Opin senkin asian historiantunnilta.

    1. Mik­si nämä luvut ovat niin alhaisia?

      Mik­si nämä luvut ovat niin alhaisia?Suomalaisen vehnän laatu ei ole kovin korkeaa, vil­jan kul­jet­ta­mi­nen mak­saa eivätkä kil­pailu­olo­suh­teet ole oikein kun­nos­sa. Tuot­ta­jao­su­uskun­nat mak­sa­vat ali­hin­taa muut­taak­seen myyn­ti­t­u­lot pääo­mat­u­loik­si. (Yli­jäämä­palau­tus)
      Näin tapah­tuu ainakin maid­on osalta.

  51. Osmo puhuu taas aivan palturia.

    Suo­ma­laisen leipävehnän laatu ja laatukri­teer­it on vas­taa­vat kuin muual­lakin euroopas­sa, ja joil­takin osin jopa tiukem­mat. Laatu siis vas­taa aivan tuo­ta euronex­tin laat­ua, ja jos suo­ma­laista leipävehnää sinne myisi niin siitä mak­set­taisi­in tuo 275 euroa. Itse asi­as­sa tänä vuon­na suo­ma­laisen vehnän laatu on ollut parem­pi kuin euroopas­sa keskimäärin.

    Myös seli­tys tuot­ta­jao­su­uskun­tien yli­jäämä­palau­tuk­sista vil­jakau­pas­sa on ihan huuhaata.

    Vil­jakau­pas­sa on kolme merkit­tävää tek­i­jää: agri­mar­ket, joka on osa S‑ryhmää ja vil­jan myyn­nistä ei bonuk­sia ker­ry. Toinen merkit­tävä on Kesko, joka on pörssiy­htiö eikä senkään vil­jakau­pas­ta saa edes plus­sapis­teitä. Kol­mas merkit­tävä on Raisio, joka sekin on pörssiy­htiö ja vil­jeli­jöi­den lisäk­si ihan kuka tahn­sa voi ostaa sen osakkei­ta pörssistä.

    Yksit­täiselle vil­jeli­jälle kul­je­tuskus­tan­nus euroopan markki­noille vaan on ylivoimainen, ja suo­ma­laisen kau­pan keskit­tymi­nen har­vo­jen käsi­in mah­dol­lis­es­ti vaikut­taa siihen ettei keskus­li­ikkei­den kan­na­ta turhaan tar­jo­ta enempää.

    1. Jos suo­ma­lainen vehnä on niin eri­no­maista, mik­si tänne tuo­daan vehnää ulkomailta?
      Yli­jäämä­palau­tuk­sis­sa olin väärässä.

  52. ”EU vaatii afrikkalaisil­ta tuot­teil­ta hirveät tul­lit, mut­ta samal­la tuki­ais­ten avul­la dump­paa omien tuot­tei­den­sa hin­to­ja. Se nimeno­maan on epäreilua kau­pankäyn­tiä.” Vaik­ka hoopo­suo­ma­laiset eivät ole tun­net­tu­ja hark­i­tu­ista kan­noista ja korkeas­ta moraal­ista, tässä Soi­ni osu­us oikeaan. Vieläkin räväkäm­min asian voisi ilmaista: EU:n maat­alous­poli­ti­ik­ka tappaa.

  53. Gee­nien funk­tiot tun­netaan huonos­ti, gee­nien sääte­lyjär­jestelmä vielä huonommin

    Ja jotkut aivan vakavis­saan kan­nat­ta­vat tältä poh­jal­ta geen­imuun­nel­tu­jen kasvien käyt­tämistä ruoak­si sekä niiden vapaut­tamista luontoon.
    (Tai siis jälkim­mäistä eivät suo­raan, mut­ta siihen­hän siinä päädytään.)

  54. Pap­pa­rainen:

    Väestönkasvu on voimakkain­ta Saha­ran eteläpuolises­sa Afrikas­sa ja Intiassa.

    Itse asi­as­sa Inti­as­sa lap­siluku on 2,5 ja net­tou­u­si­u­tu­mis­luku 1,2 eli väestönkasvu johtuu lähin­nä tuos­ta suurten ikälu­okkien tulemis­es­ta lisään­tymisikään. Siel­lä käsit­tääk­seni onkin tuol­laista har­rastet­tu että annetaan joku palkkio sterilisaatiosta.

    Ris­to:

    Tansa­nia on saanut kehi­tys­a­pua Suomes­ta run­saat 40 vuot­ta, kumu­lati­ivis­es­ti enem­män kuin mikään muu maa. Pois­lukien piilotuet Suo­ma­laiselle vien­ti­te­ol­lisu­udelle mitä täl­lä on saatu aikaisek­si? Mitä kehi­tys­tä Tansa­ni­as­sa on tapah­tunut A) absolu­ut­tis­es­ti ja B) suh­teel­lis­es­ti, muis­taen vaikka­pa, että 40 vuot­ta sit­ten Kiinas­sa oli menos­sa kulttuurivallankumous.

    Ensim­mäiset kolmisenkym­men­tä vuot­ta tulok­set oli­vat lai­han­laisia – luku­unot­ta­mat­ta sitä, että Tansa­nia on ollut etnis­es­tä hajanaisu­ud­estaan huoli­mat­ta erit­täin vakaa poli­it­tis­es­ti, sinän­sä varsin merkit­tävä seik­ka – mut­ta vuosi­na 2000–2009 elin­iän­odote nousi 51:sta 56 vuo­teen, reaa­li­nen BKT (PPP) per capi­ta kasvoi 48 %, lap­sikuolleisu­us väheni 30 % ym. 

    Spe­si­fisti Suomen avun vaikut­tavu­ut­ta on tutkit­tu Helsin­gin yliopis­ton kehi­tys­maatutkimuk­sen laitok­sen tutkimuk­ses­sa Does Finnish Aid Mat­ter? A study on impacts of Finnish aid on state, forests and rur­al peo­ple, joka ei valitet­tavasti näytä löy­tyvän ainakaan entis­es­tä osoit­teestaan yliopis­ton sivuil­ta täl­lä het­kel­lä. Joka tapauk­ses­sa jos aihe kiin­nos­taa niin täl­lainen varsin laa­ja tutkimus aiheesta on olemassa.

    Oma näp­pitun­tu­ma on, että 1990-luvun lamaan asti Suomen anta­ma kehi­tys­a­pu oli suurelta osalta lähin­nä vien­ti­tukea ja veden kan­tamista kaivoon, mut­ta kun tuol­loin val­tion jaka­maa apua leikat­ti­in reilusti, vähiä varo­ja ruvet­ti­in käyt­tämään järkeväm­min ja hyö­dyn­tämään enem­män sekä kansalaisjär­jestö­jen että paikallis­ten ihmis­ten asiantun­te­mus­ta sen sijaan että kaik­ki päätök­set rahankäytöstä olisi tehty Helsingistä käsin.

    Wider-insti­tuutin johta­ja Finn Tarp kri­ti­soi Kepan haas­tat­telus­sa monia kehi­tysavun toim­i­mat­to­muu­den ”osoit­tanei­ta” tutkimuk­sia virheel­lis­es­tä metodolo­gias­ta. Puut­teel­lista dataa on ekstrapoloitu väärin ja on myös jätet­ty huomiotta se, että suurin määrä avus­ta kohdis­tuu nimeno­maan maille joil­la on suurimpia vaikeuk­sia. (Saman­ta­paisel­la päät­te­lyl­lä huo­mataan esimerkik­si että sairaalakäyn­nit aiheut­ta­vat kaiken­laisia ter­veyshait­to­ja, kun läh­es poikkeuk­set­ta pahim­min sairai­ta ovat ne jot­ka ovat ere­htyneet lääkärin hoi­dos­sa useim­min käymään.)

  55. OS: “Jos suo­ma­lainen vehnä on niin eri­no­maista, mik­si tänne tuo­daan vehnää ulkomailta?”

    say nou moor! U R hilarious!

    Samaan hen­gen­ve­toon tietysti että jos suo­ma­lainen sian­li­ha on niin eri­no­maista, mik­si sitä tuo­daan Tan­skas­ta? Tai että jos ker­ran venäläiset mak­sa­vat sian­li­has­ta tuplahin­nan suo­ma­laisi­in toim­i­joi­hin ver­rat­tuna niin mik­si ne möi­sivät Suomeen? Sit­ten vielä että jos suo­ma­laiset puut on niin eri­no­maisia niin mik­si niitä halut­taisi­in tuo­da Venäjältä tuplahin­taan? Ei voi pieni ihmi­nen käsittää:))

  56. Tuo­daan­han suomeen kän­nyköitäkin. Ja puu­ta. Se että suomeen tuo­daan vaikka­pa pyökkiä joi­hinkin tarkoituk­si­in ei tarkoi­ta että suo­ma­lainen puu olisi heikkolaatuista.

    Vehnää on eri mon­taa eri tyyp­piä. Ja esimerkik­si Durum (maka­ronivehnä) on eri kasvi­la­ji vaik­ka sitä vehnäk­si kut­su­taankin. Durum taasen kas­vaa välimerel­li­sis­sä olosuhteissa.

    Eri­laisi­in käyt­tö­tarkoituk­si­in käytetään eri­laisia jauho­ja ja sekoituk­sia. Jos suomeen tuo­daan duru­mia välimeren alueelta, niin vas­taavasti suomes­ta myös viedään toisen­tyyp­pistä vehnää sinne. Sekään ei tosin todista että sikäläi­nen olisi huono­laa­tu­ista, vaan että parhaat jauhot saadaan sekoit­ta­mal­la eri­tyyp­pisiä keskenään käyt­tö­tarkoituk­sen mukaises­sa suhteessa.

    Suomes­sakin vil­jel­lään erik­seen tiet­tyjä vehnäla­jikkei­ta esimerkik­si kek­se­jä varten, ja siinä vaa­timuk­set ovat läh­es päin­vas­taiset pul­lan leivon­taan käytet­tyyn vehnään verrattuna.

    Lisäk­si keskus­li­ikkei­den kan­nat­taa aiheut­taa suomen markki­noille yli­tar­jon­taa vaik­ka keinotekois­es­ti suomen tuot­ta­jahin­to­jen pitämisek­si alhaisina.

    On ikävä huo­ma­ta että poli­it­tisil­la päät­täjil­lä on noin vajavaiset ja osit­tain väärät tai tahal­laan vääris­tel­lyt tiedot maail­man ruuan­tuotan­non peruskasvista. Ja että aje­taan vankasti jotain agen­daa vaik­ka tiedot ja ymmär­rys ovat erit­täin hataral­la pohjalla.

  57. Juu­so Koponen:

    Mainit­se­maasi tutkimuk­seen (kiitok­set sinän­sä) en pysty nyt tutus­tu­maan, joten kom­men­tit rajoit­tuvat tähän:

    luku­unot­ta­mat­ta sitä, että Tansa­nia on ollut etnis­es­tä hajanaisu­ud­estaan huoli­mat­ta erit­täin vakaa poli­it­tis­es­ti, sinän­sä varsin merkit­tävä seik­ka – mut­ta vuosi­na 2000–2009 elin­iän­odote nousi 51:sta 56 vuo­teen, reaa­li­nen BKT (PPP) per capi­ta kasvoi 48 %, lap­sikuolleisu­us väheni 30 % ym. 

    Etniseen hajanaisu­u­teen liit­tyvä kom­ment­ti on jos­sain­määrin mie­lenki­in­toinen tämän ketjuhaaran alkupis­teen kannal­ta. Jos etni­nen hajanaisu­us on ollut yleis­es­ti kirous Afrikalle, mik­si lisään­tyvän hajanaisu­u­den kuvitel­laan ole­van siu­nauk­sek­si (tai edes neu­traalia) Euroopalle?

    Muu­toin, onko perustet­ta olet­taa, että kaik­ki myön­teinen kehi­tys johtuu kehi­tysavus­ta? Ohes­sa, jos linkit toimi­vat oikein (jos ei, ne voi gen­eroi­da täältä: http://www.google.com/publicdata/overview?ds=d5bncppjof8f9_ ) ver­tailu Tansa­nia vs. maail­ma lis­taamil­lasi osa-alueilla:

    Elinikäodote:
    http://www.google.com/publicdata?ds=wb-wdi&ctype=l&strail=false&nselm=h&met_y=sp_dyn_le00_in&scale_y=lin&ind_y=false&rdim=country&idim=country:TZA&tdim=true&tstart=-315619200000&tunit=Y&tlen=48&hl=en&dl=en

    Lap­sikuolleisu­us:
    http://www.google.com/publicdata/explore?ds=d5bncppjof8f9_&ctype=l&strail=false&nselm=h&met_y=sp_dyn_imrt_in&scale_y=lin&ind_y=false&rdim=country&idim=country:TZA&tdim=true&tstart=-315619200000&tunit=Y&tlen=49&hl=en&dl=en&uniSize=0.035&iconSize=0.5

    GDP PPP (tai oikeas­t­aan GNI PPP, joka oli käteväm­min saatavil­la, oletet­tavasti suu­nilleen sama kuin edelli­nen, ja nähdäk­seni peri­aat­teessa hie­man parem­pi mit­ta kansakun­nan metri­aaliselle hyvinvoinnille):
    http://www.google.com/publicdata/explore?ds=d5bncppjof8f9_&ctype=l&strail=false&nselm=h&met_y=ny_gnp_pcap_pp_cd&scale_y=log&ind_y=false&rdim=country&idim=country:TZA&tdim=true&tstart=315532800000&tunit=Y&tlen=29&hl=en&dl=en&uniSize=0.035&iconSize=0.5

    Minä en näe näis­sä mitään, jos­sa Tansa­nia eri­tyisem­min loistaisi

  58. Kun puhutaan maa­pal­lon kyvys­tä tuot­taa rav­in­toa väestölleen, pitää huomioi­da koko maa­pal­lo. Merkit­tävä osa maa­pal­losta on veden peitossa, mer­iä. Vielä niitä ei osa­ta merkit­tävästi hyö­dyn­tää kasvi­rav­in­teen tuot­tamiseen. Tämä ei tarkoi­ta sitä, että tilanne jatkuu flläisenä ikuis­es­ti. Jos/kun ruuas­ta alkaa olla todel­lista puutet­ta, on aika val­jas­taa meret kasvis­ravin­non tuot­tamiseen. Ihmiskun­ta on kyen­nyt paljon vaikein­pi­in tehtävi­in, jos moti­ivi on riittävä.

  59. T.

    On ikävä huo­ma­ta että poli­it­tisil­la päät­täjil­lä on noin vajavaiset ja osit­tain väärät tai tahal­laan vääris­tel­lyt tiedot maail­man ruuan­tuotan­non peruskasvista. Ja että aje­taan vankasti jotain agen­daa vaik­ka tiedot ja ymmär­rys ovat erit­täin hataral­la pohjalla.

    Jos OS olisi kaikki­ti­etävä, mei­dän tulisi palvoa häntä.

    Mut­ta kos­ka pari­in­tuhanteen vuo­teen ei ole jumalaa kävel­lyt maan­pin­nal­la joudumme tur­vau­tu­maan päät­täji­in, joiden toivoisi han­kki­van parhaan mah­dol­lisen neu­von ennen päätöksentekoa. 

    OS sen­tään näyt­tää käyt­tävän blo­giaan aja­tusten­sa hap­potestinä. Mielestäni se on huo­mat­tavasti parem­pi tapa kuin julis­taa järkähtämät­tä ain­oaa oikeaa sanomaa tietämät­tömyy­den anta­mal­la var­muudel­la kuten moni muu poli­itikko näyt­tää tekevän.

  60. Ihmi­nen ei elä vain leivästä, väestönkasvu lisää myös työt­tömyyt­tä. Yksi syy Tunisian, Egyptin ym muiden maid­en lev­ot­to­muuk­si­in ovat suuret työt­tömien joukot ,
    Eri­tyis­es­ti koulute­tut, työt­tömät nuoret miehet ovat herkkiä kanavoimaan tyy­tymät­tömyys levottomuuksiin

    Suomes­sakin ongel­ma on hiip­imässä sisään. Työt­tömiä on todel­lisu­udessa jo 390000 ja eri­tyis­es­ti pitkäaikaistyöt­tömien määrä kasvaa.
    Tosin Suomes­sa syr­jäyt­tämi­nen kanavoidaan 50+ ikälu­okki­in, jot­ka ovat rauhallisempia.
    Mut­ta jos tuo Het­emäen ehdo­tus ikään­tynei­den elät­tämis­es­tä min­imipäivära­hoil­la toteu­tuu niin var­maan nuokin ryh­mät alka­vat radikalisoitua.

    Edel­lisen laman aikaan täl­lainen uhka oli nouse­mas­sa työt­tömien yhdis­tyk­sis­sä mut­ta luot­tode­mar­it val­loit­ti­vat johtopaikat ja rauhoit­ti­vat tilanteen

  61. Tilas­tolli­nen hin­ta on aina leipävehnä­vaa­timuk­set täyt­tävälle tavar­alle eli se on ver­tailukelvolli­nen ulko­maiseen pörssi­hin­taan. Joitakin erikois­tarkoituk­sia varten saat­taa pitää tuo­da kuitenkin vehnää ulkoa.
    Suomen hin­tata­so johtuu kil­pailu­olo­suhteista Suomes­sa. Meil­lä val­lit­see oligop­soni (kolme osta­jaa). OS tiedää aivan hyvin, mitä se tekee hin­nalle myyjän kannalta.
    Mis­sään maat­alous­tuot­teessa ei Suomes­sa muute­ta hin­taa pääo­mat­u­lok­si. Ei edes mai­d­os­sa. Yli­jäämät tilitetään aivan nor­maal­isti maid­on hin­tana sil­läkin alal­la. Edes Valio ei mak­sa yli­jäämää korko­tu­lona, kos­ka sil­loin siitä menisi huo­mat­ta­va osa muille kuin omille tuot­ta­jille (osa Valion omis­ta­jamei­jereistä markki­noi tuot­teen­sa Arlan kautta).

  62. Kysyt­ti­in miten päivän­tasaa­jan läheisyys kor­reloi sato­jen kanssa. Parhaat hehtaarisadot saadaan täl­lä het­kel­lä Län­si-Euroopas­sa, USAs­sa, Japanis­sa ja Indone­si­as­sa. Päivän­tasaa­jan seudul­la huono maaperä on usein rajoit­ta­va tek­i­jä. Ajat­te­len opti­mistis­es­ti että troop­pis­ten aluei­den sadois­sa olisi huo­mat­tavasti paran­net­tavaa, jos tah­toa ja kykyä riittää.

    Tarkem­pia kart­to­ja ja kuvia:
    http://earlywarn.blogspot.com/2010/11/global-crop-yield-map.html

    http://earlywarn.blogspot.com/2010/11/some-global-soil-deficiency-maps.html

  63. Ruuan vähäisyysongelmista on tehty monia huomioi­ta, ja eri­tyisen mukavaa on lukea vaa­timus­lis­to­ja tyyli­in. 1.globaali yhden lapsen poli­ti­ik­ka 2.lihansyönti kiel­letään 3.mars-planeetta tulee välit­tömästi kan­soit­taa 4.toimenpiteet seu­raa­vat ylläolevasta.

    Sinän­sä, jos nykyään kaikkea voi myy­dä lyhyek­si, ja luo­daan pape­rien megamyyn­nil­lä val­ta­va yli­tar­jon­ta, niin ei ihme etteivät hin­nat tah­do koho­ta luon­nol­liselle tasolle.

  64. En usko, että on pelkoa ruokakri­i­sistä tai edes ruoan hin­nan merkit­tävästä nousemis­es­ta, ellemme itse akti­ivis­es­ti aiheuta sitä. Ruo­ka on nyt “ennä­tys­ta­sol­laankin” 30% halvem­paa kuin se oli vuon­na 1980.

    Ruokakri­isin syn­tymistä voi akti­ivis­es­ti edesaut­taa mm. tuke­mal­la biopolt­toainei­ta, maat­alous­tukia tai luo­mu­tuotan­toa sekä vas­tus­ta­mal­la geen­imuun­telua, teol­lista vil­je­lyä tai Afrikan maat­alouden aut­tamista maailmanmarkkinoille.

    9 mil­jardinkaan ihmisen ruokkimi­nen, vaik­ka sit­ten län­si­mais­tuneem­mal­la ruokavali­ol­la, ei ole mitenkään ylitse pääsemätön ongel­ma kun­han Afrikan maat­alous nousee jaloilleen seu­raavien vuosikym­menten aikana. Sen hyö­dyn­tämätön poten­ti­aali on val­ta­va ja Afrik­ka ei poten­ti­aalis­es­ti kykene vain ruokki­maan omaa kas­vavaa pop­u­laa­tio­taan vaan myös nouse­maan ruoan nettoviejäksi.

    Tämä edel­lyt­tää Afrikan infran (kul­je­tus, kastelu ym.) kohen­tamista (hyvä kehi­tysavun kohde, kuten mm. Sachs on perustel­lut), malar­i­an ja aidsin vas­taisen tais­telun vahvis­tamista (toinen hyvä kohde), afrikkalais­ten tuot­tei­den markki­noille pääsyn estei­den pois­tamista (maat­aloustuet, eri­laiset epä­suo­rat tul­lit ja rajoituk­set), sekä Afrikan eri­laisi­in eri­ty­isoloi­hin sovel­tuvien mm. kuiv­u­ut­ta kestävien gm-lajikkei­den kehittelyä.

    Samal­la Afrik­ka nousisi asteit­tain ylös köy­hyy­destä kun maat­alousvi­en­nin tuo­mat tulot rahoit­taisi­vat myös muun yhteiskun­nan kehi­tys­tä. Tulot oli­si­vat myös laa­jem­malle jakau­tunei­ta ja vähem­män kor­rup­ti­olle alt­ti­ita kuin esim. öljy- tai timanttitulot. 

    Tämä ei ole mah­do­ton saavutet­ta­va. Sitä voisi aut­taa vaik­ka niil­lä varoil­la, joil­la nyt syn­nytetään aiem­mas­sa keskustelus­sa pohdit­tu­ja kaupunkisu­un­nit­telun pään­särkyjä. Se, että per­su­jen nui­va man­i­festi ei itsekkyyt­tään tai kyynisyyt­tään (ja ainakin tekopy­hyyt­tään) tätä kan­taa tue, ei kai estä sin­ua sitä tuke­mas­ta? Eihän toisi­in vetoami­nen ole mikään argumentti.

    Lisäk­si vielä: Tuo kir­joituk­sen väite siitä, että “ilmas­ton­muu­tos” olisi laskenut sato­ja on hie­man luokkaa “mörkö ei voi tehdä kuin pahaa”. Se on myös yksiselit­teisen virheelli­nen. CO2:n lisään­tymi­nen on vauhdit­tanut kasvien kasvua. Tuplaan­tu­mi­nen esi­te­ol­liseen aikaan näh­den (eli n. 550ppm) voisi tarkoit­taa n. 30% nopeam­paa kasvua ja siten merkit­tävästi suurem­pia satoja. 

    Läm­pen­e­m­i­nen on lisän­nyt maa­pal­lon vil­jeltävää alaa. Pahamaineisel­la Sahe­lin alueel­lakin sateet ovat lisään­tyneet. Kokon­aisuute­na maa­pal­lol­la läm­pen­e­m­i­nen lisää sademääriä huo­mat­tavasti. Lisään­tyvää kuiv­u­ut­ta voi olla, mut­ta vain alueel­lis­es­ti. Toisaal­la edel­ly­tyk­set paranevat ja kokon­aisuute­na maa­pal­lon kyky tuot­taa ruokaa ei laske vaan nousee.

    Tuo Rooman-klu­bin ennus­tuk­sesi on toden­näköis­es­ti yhtä väärässä nyt kuin se oli 20 vuot­ta sit­ten. Ellei sit­ten maini­t­ul­la “vihreäl­lä” poli­ti­ikalla (biopolt­toainei­den ja luo­mun tukem­i­nen, gm:n vas­tus­tus) siitä tehdä itseään toteuttavaa.

  65. Soin­in­vaaran kommenttiin.

    Pitkäl­lä aikavälil­lä öljyn hin­ta on nous­sut suun­nilleen kulu­tuskysyn­nän nousun tahdis­sa. Sama pätee vil­jan hin­taan. Pitkäl­lä aikavälil­lä se tulee nouse­maan var­masti, mut­ta nämä äkil­liset hin­nan nousut ker­to­vat enem­män sijoit­ta­jien toiveista ja odotuk­sista, kuin reaalis­es­ta todellisuudesta.

    Vil­jaa myös oste­taan ja myy­dään pörss­seis­sä ennen kuin satoa on edes kor­jat­tu. Ei öljyäkään varsi­nais­es­ti varas­toi­da. Kyl­lä se menee melkein suo­raan läh­teestä tankkeri­in. Val­tiot pitävät jonkin ver­ran var­muus­varas­toa niin öljys­tä kuin vil­jas­takin, mut­ta varas­to­ja käytetään vain poikkeustapauk­sis­sa markki­noiden manipulointiin.
    Kaup­paa käy­dään suurelta osin futu­ureil­la, eli tule­vaisu­u­den öljy- ja viljaerillä.

  66. Eikö yksi ongel­man ratkaisu­ista olisi myös hoitaa ihmisiä ja ongelmia siel­lä, mis­sä he ja ne syn­tyvät eikä raa­ha­ta aiem­min vähän kulut­tavia ihmisiä län­si­maisen kulutuskulttuuriin…

    Ihan noin ark­i­todel­lisu­u­den kun­nioituk­sen vuok­si: Joka iki­nen län­si­maa pyrkii akti­ivis­es­ti estämään ihmis­ten muut­tamista alem­man kulu­tus­ta­son maista län­si­mai­hin, ja jokaiki­nen län­si­mainen poli­it­ti­nen liike halu­aa näin käytän­nössä tehdä. Tuli­joi­ta olisi luul­tavasti suu­ru­us­lu­okkaa sata miljoon­aa, se että joku promille noista lennätetään pako­laisi­na län­si­mai­hin on tuos­sa mit­takaavas­sa täysin yhden­tekevää suun­taan tai toiseen. Suurin osa muut­ta­jista tulee lait­tomasti, ihan niin kuin huumekaup­pakin kukois­taa vaik­ka kuin­ka valvotaan. Min­ul­la ei ole tähän mitään ratkaisua.

  67. Min­ua onkin suuresti ihme­tyt­tänyt Vihrei­den posi­ti­ivi­nen suh­tau­tu­mi­nen las­ten­hank­in­taan. Peruste­lut menevät jotenkin niin että ei se tääl­lä ole ongel­ma vaan Etelässä.

    Lie­nee kuitenkin help­po nähdä, että tääl­lä las­ten­hank­in­nan ker­ran­nais­vaiku­tuk­set ovat suurem­mat: jokainen han­kit­tu lap­si tuot­taa eli­naikanaan suurem­man ympäristökuor­mi­tuk­sen kuin Etelässä ja vas­taavasti han­kkii itse lap­sia, jot­ka tuot­ta­vat enem­män kuor­mi­tus­ta kuin Etelässä. Ker­roin­vaiku­tus on merkit­tävämpi kuin maail­man muut­tumi­nen ja ain­oa järkevä ratkaisu on viheltää peli poikki.

    Toinen perustelu on, että lapsel­liset halu­a­vat että maa­pal­lo säästyy lap­silleen. Tämä on jo vähän loukkaa­va argu­ment­ti mui­ta kohtaan ja menee per­in­teisen oikeis­to­laisu­u­den puolelle.

    Ääneni ja vaal­i­tukikukka­roni on kau­pan vihreälle, joka ilmoit­taa kan­nat­ta­vansa syn­tyvyy­den vähen­tämistä Suomessa.

    1. Suomen syn­tyvyys on aika hyväl­lä tasol­la, net­tou­u­si­u­tu­mis­luku noin 0,8. Se johtaa hal­lit­tuun väk­ilu­vun alen­e­miseen. Joku Etelä-korea tai Espan­ja, joik­l­la net­tou­u­si­u­tuymius­luku on noin 0,6, joutu­vat erit­täin suuri­in vaikeuk­si­in van­husväestön­sä kanssa.

  68. “Eikö yksi ongel­man ratkaisu­ista olisi myös hoitaa ihmisiä ja ongelmia siel­lä, mis­sä he ja ne syn­tyvät eikä raa­ha­ta aiem­min vähän kulut­tavia ihmisiä län­si­maisen kulutuskulttuuriin…”

    Ihmis­ten muut­to rikkaisi­in mai­hin on osa ongel­man ratkaisua siel­lä paikan­pääl­lä, kun nämä lähet­tävät rahaa ja palu­umuut­ta­ji­na tai muuten siirtävät län­si­maista osaamista ja arvo­ja. Tuon seu­rauk­se­na luon­non riis­to vähe­nee (esim. aavikoi­tu­mi­nen), tuh­laus vähe­nee (esim. kän­nyköi­den levit­tämä markki­nati­eto) ja lap­siluku piene­nee (kun nuorten nais­ten riip­pumat­to­muus lisään­tyy, lap­sikuolleisu­us vähe­nee ja van­hu­u­den tur­va paranee).

  69. “Lie­nee kuitenkin help­po nähdä, että tääl­lä las­ten­hank­in­nan ker­ran­nais­vaiku­tuk­set ovat suurem­mat: jokainen han­kit­tu lap­si tuot­taa eli­naikanaan suurem­man ympäristökuor­mi­tuk­sen kuin Etelässä ja vas­taavasti han­kkii itse lap­sia, jot­ka tuot­ta­vat enem­män kuor­mi­tus­ta kuin Etelässä. Ker­roin­vaiku­tus on merkit­tävämpi kuin maail­man muut­tumi­nen ja ain­oa järkevä ratkaisu on viheltää peli poikki.”

    Ensin­näkin peliä ei voi puhal­taa poik­ki, kun ei ole puhal­ta­jaa. Eikä tule. 

    Rikkaiden maid­en asukkaiden ker­ran­nais­vaiku­tuk­set taas ovat niin mon­en­laiset, että ei kan­na­ta jumit­tua yhteen, esimerkik­si suo­raan kulu­tuk­seen ja sen hiil­i­jalan­jäl­keen tms. Niihin­hän mil­lenial­is­tit jumittuvat.

    Rikkaat maat ovat nimit­täin myös teknolo­gian kehi­tyk­sen veture­i­ta ja osin myös talouden kasvun (luku­un otta­mat­ta näitä maat­alous tulle­ja sun mui­ta, jot­ka taita­vat olla perkeleestä ihan objektiivisesti).

    Sik­si on toden­näköistä, että vau­raiden maid­en las­ten net­to­vaiku­tus onkin plus­san puolella. 

    Vielä ihanteel­lisem­pi tilanne syn­ty­isi ymmär­ryk­seni mukaan, jos vau­raat maat itse malt­taisi­vat lisään­tyä vielä entistäkin vähem­män ja han­kki­si­vat veturei­den­sa kul­jet­ta­jat köy­histä maista. Nämä puolestaan saisi­vat aikaan sel­l­aisia myön­teisiä ker­ran­nais­vaiku­tuk­sia, joista kir­joitin tuos­sa muu­ta­ma viesti ylempänä.

    Noin­han se tosin alkaa jo olla.

  70. Juu­so Kopo­nen kir­joit­ti: “Mil­lä metodil­la ajat­telit vähen­tää? Massateloituksilla?”

    Valitet­tavasti sodat ja väki­val­lan voi nähdä usein seu­rauk­se­na liikakan­soituk­ses­ta. En kuitenkaan suun­nitel­lut sotia tai muu­ta väki­val­taa. Väkeä voi vähen­tää siis­teim­min perhesuunnittelulla.

    Län­si­maat ovat kris­til­lis­es­tä per­in­testään johtuen suh­tau­tuneet väestön kasvun rajoit­tamiseen (lähin­nä ehkäisyyn) kiel­teis­es­ti, ja näin var­maankin pahen­ta­neet kehi­tys­maid­en ongelmia.

    Myös tau­tien merk­i­tys kas­vaa kun väestön tiheys kas­vaa. (En suun­nitel­lut näitäkään.)

  71. Ilmas­to­han ei pelkästään läm­pene, vaan myös muut­tuu epä­vakaam­mak­si ja ääri-ilmiöt lisään­tyvät. Maat­alous on tärkein syy olla huolis­saan ilmastonmuutoksesta.

    Globaali ruoka­pu­la voi rav­is­tel­la maail­man talouden ja poli­ti­ikan perus­tuk­sia. Voi tul­la tilanne, jos­sa Art­turikaan ei uskalla olla ham­straa­mat­ta kallista ruokaa, ja näin hän osaltaan tekee hin­nas­ta entistä epävakaamman.

    Ylel­liset maat­alous­tuot­teet, kuten tupak­ka ja kaakao, vievät pin­ta-alaa perus­ruokakasveil­ta. Afrikan maat­alousvi­en­ti tarkoit­taa tyyp­il­lis­es­ti sitä, että maan­omis­tus keskitetään likaisil­la keinoil­la har­voihin käsi­in, köy­histä osa saa plan­taa­seil­ta äärim­mäisen mata­la­palkkaisia töitä ja osa ajau­tuu slum­mei­hin. Inten­si­ivi­nen puu­tarhav­il­je­ly sopisi troop­pis­ten kehi­tys­maid­en tarpeisi­in parhait­en sekä työl­lisyy­den että hehtaarisato­jen kannal­ta, mut­ta maid­en eli­itit hyö­tyvät enem­män rahakasvibisneksestä.

  72. Ris­to:

    Etniseen hajanaisu­u­teen liit­tyvä kom­ment­ti on jos­sain­määrin mie­lenki­in­toinen tämän ketjuhaaran alkupis­teen kannal­ta. Jos etni­nen hajanaisu­us on ollut yleis­es­ti kirous Afrikalle, mik­si lisään­tyvän hajanaisu­u­den kuvitel­laan ole­van siu­nauk­sek­si (tai edes neu­traalia) Euroopalle?

    Kyse on hie­man eri­tyyp­pi­sistä ilmiöistä. Tansa­ni­as­sa on yli 120 kotop­eräistä etnistä ryh­mää, joista suurinkin muo­dostaa alle 15 % väestöstä. Tämä on olen­nais­es­ti eri­lainen tilanne kuin Euroopas­sa ilmenevä moniet­nisyys jos­sa tyyp­il­lis­es­ti yksi etni­nen ryh­mä muo­dostaa väestöstä 80–95 % ja lop­pu­osa on suurim­mak­si osak­si hyvin eri­lai­sista taus­toista tule­via maa­han­muut­ta­jia. Viime vuosikym­menten run­saas­ta maa­han­muu­tos­ta huoli­mat­ta euroop­palaiset maat ovat useimpi­in Afrikan mai­hin ver­rat­tuna edelleen varsin etnis­es­ti homogeenisiä. Meil­lä monikult­tuurisu­u­den ongel­mat liit­tyvät val­takult­tuuri­in sopeu­tu­miseen, Tansan­ian tapaises­sa maas­sa ei oikein ole val­takult­tuuria johon sopeu­tua. Suomes­sa etniset kah­nauk­set ovat nyrkki­tap­pelui­ta kebab-pizze­ri­as­sa, Afrikan mais­sa puhutaan aseel­li­sista sep­a­ratis­tili­ikkeistä, pahim­mil­laan etni­sistä puhdis­tuk­sista ja vuosikym­meniä kestäneistä sisällissodista.

    On ihan var­ma että yht­enäiskult­tuurin hajoami­nen tulee aiheut­ta­maan jän­nit­teitä Suomes­sakin, mut­ta mit­takaa­va on jotain muu­ta kuin Afrikan epä­vakaissa mais­sa. Lisäk­si yht­enäiskult­tuuria uhkaa moni muukin tek­i­jä kuin maa­han­muut­to. Suomes­sa etnistä sir­paloi­tu­mista suurem­pi uhka yhteiskun­nal­liselle vakaudelle on ainakin tois­taisek­si ns. syr­jäy­tyneisyys ihan etnis­ten suo­ma­lais­ten keskuudessa.

    Maa­han­muu­ton osalta kysymys on lähin­nä siitä, ovatko sen hyödyt sen aiheut­tamia hait­to­ja suurem­mat. Jos uskoo markki­na­t­alouden ja vapaan kil­pailun siu­nauk­sel­lisu­u­teen, olisi hie­man outoa ajatel­la että työvoima olisi tässä suh­teessa jotenkin eril­lainen kuin muut kau­pan kohteena ole­vat tuotan­topanok­set, eli ainakin minus­ta on ilmeistä, että työvoiman mah­dol­lisim­man vapaal­la liikku­vu­udel­la on ihan samat edut kuin muul­lakin vapaakau­pal­la (vaik­ka sen vastapain­ok­si toki on sit­ten niitä hait­to­jakin, kyse on siis nyt hyö­ty­jen ja hait­to­jen suh­teen arvioimis­es­ta). Samoin Euroopan maid­en huolto­suhde alkaa pahasti kään­tyä sel­l­aisek­si, että työvoimaa tarvi­taan ulkop­uolelta ellei sit­ten tääl­lä kään­ny syn­tyvyys nousu­un tai automaa­tiop­uolel­la ote­ta suuria harp­pauk­sia eteenpäin.

    Muu­toin, onko perustet­ta olet­taa, että kaik­ki myön­teinen kehi­tys johtuu kehitysavusta?

    Se on hyvä kysymys, johon ei liene yksiselit­täistä vas­taus­ta. On vaikea erot­taa toi­sis­taan kehi­tysy­hteistyön, globaalin talouske­hi­tyk­sen, tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen, poli­it­tis­ten ilmiöi­den jne. vaiku­tus­ta, varsinkaan jos tarkastel­laan vain yksit­täistä val­tio­ta. En pidä mah­dot­tomana sitä, etteikö Tansan­ian hyvää kehi­tys­tä 2000-luvul­la voisi selit­tää pääosin tai kokon­aankin muil­la syil­lä kuin kehi­tysavul­la. Oikeas­t­aan olen melko var­ma, että kehi­tys­a­pu ei yksinään riitä vetämään mitään maa­ta hyvälle uralle, vaan tarvi­taan myös monia mui­ta tek­i­jöitä. Yksilö­ta­sol­la on aika selvää, että kehi­tys­a­pu on paran­tanut niiden ihmis­ten elämän­laat­ua, jot­ka ovat esimerkik­si kehi­tys­a­pu­varoin raken­net­tu­jen sairaaloiden tai koulu­jen vaiku­tus­pi­iris­sä, mut­ta kokon­aan toinen kysymys on, olisiko sama investoin­ti johonkin muuhun ollut maan kehi­tyk­sen kannal­ta kokon­aisuute­na hyödyllisempi.

  73. Vil­jan hin­ta lähivu­osikym­meninä saat­taa kyl­lä olla keskimäärin viime vuosikym­me­nien keskiar­von yläpuolel­la, mut­ta se on jok­seenkin var­maa, että tule­vien vuosien keskiar­vo jää tämän­hetk­isten huip­puhin­to­jen ala­puolelle. Ennus­tuk­set siitä, että hin­nan­nousu on pysyvä ja että pitkän ajan suun­ta on nyky­ta­sol­ta ylöspäin, menevät melko suurel­la var­muudel­la pieleen.

    Ennus­ta­jien perusvirhe on se, että tehdään edelleen sama moka, jon­ka Ode tote­si tehneen­sä tähän asti, eli “aliarvioidaan vajaakäyt­töi­nen maatalouspotentiaali”.

    Maat­alous­tuotan­non hin­ta­jous­tot pitkäl­lä aikavälil­lä ovat erit­täin korkei­ta. Jos tuotan­to kan­nat­taa, sitä voidaan lisätä melkein rajat­tomasti investoimal­la eri tuotan­non tek­i­jöi­hin. Maail­mas­sa on ainakin sata miljoon­aa sel­l­aista jo nyt maat­alouskäytössä ole­vaa hehtaaria, joil­la vuo­tuiset hehtaarisadot ovat nyt ton­nin kah­ta puol­ta, vaik­ka jotakuinkin vas­taavis­sa luon­nonolois­sa jos­sain naa­puri­maas­sa tuote­taan kymme­nen ton­nin kah­ta puol­ta ole­via vuo­tu­isia sato­ja (osin sik­si, että tuote­taan use­ampia sato­ja vuodessa). On selvää, että viljo­jen maail­man­markki­nahin­nat voivat nykyiseltä huip­puta­sol­ta tul­la reip­paasti alas ja silti kalk­i­tuk­seen, kastelu­un, lan­noituk­seen, tuho­lais­ten ja rikkaruo­ho­jen tor­jun­taan, kasv­in­jalostuk­seen jne. kan­nat­taa panos­taa niin, että vil­jan­tuotan­to kas­vaa mon­ta kym­men­tä prosenttia.

    Entä sit­ten se johtopäätös, että pitäisi uno­htaa sel­l­ainen uusi­u­tu­va ener­gia, joka kil­pailee pel­toalas­ta ruuan­tuotan­non kanssa?

    Bioen­er­gian tuot­ta­mi­nen on kym­me­nille miljoonille köy­hille ihmisille kehi­tys­mais­sa val­ta­va mah­dol­lisu­us, paljon parem­pi kuin vaikka­pa sel­l­aiset per­in­teiset vil­je­lykasvit kuin kahvi ja kaakao, joiden markki­nat ovat niin rajal­liset, että tuotan­non lisäys hel­posti las­kee hin­to­ja ja hyödyt­tää osta­jia tuot­ta­jien kus­tan­nuk­sel­la. Olisi iso trage­dia, jos tämä mah­dol­lisu­us otet­taisi­in köy­hiltä pois väärin ymmär­re­tyn ruo­ka-ener­gia ‑kil­pailu­ti­lanteen takia.

    On teo­ri­as­sa selvää ja käytän­nössäkin nähty, että ennakoimat­ta ja nopeasti nou­se­va bioen­er­gian kysyn­tä nos­taa elin­tarvikkei­den hin­to­ja ja vie leivän köy­hien suus­ta. Mut­ta jos bioen­er­gias­ta tule­va kysyn­tä on odotet­tua, siihen voidaan varautua. Se, mikä jous­taa, voi olla tuotan­to, ei köy­hien kulu­tus. Ja siinä kas­vavas­sa tuotan­nos­sa voi syn­tyä miljoo­nia työ­paikko­ja maail­man köy­hille, jos annetaan syntyä.

    Tämän­hetki­nen viljo­jen ja varsinkaan vehnän hin­nan nousu ei muuten johdu bioen­er­gias­ta eikä speku­laa­tios­ta eikä edes siitä, että kiinalaiset juuri nyt oli­si­vat alka­neet syödä oleel­lis­es­ti aiem­paa enem­män lihaa. Hin­tapi­ikkiä ei selitä niinkään kysyn­nän lisäys vaan tar­jon­nan vähen­nys, lähin­nä entisen Neu­vos­toli­iton alueel­la, paljolti viime kesän poikkeuk­sel­lisen kuiv­as­ta ja kuumas­ta säästä johtuen. Kun vil­jan kysyn­tä reagoi hin­taan vain heikosti, muu­ta­man pros­entin tar­jon­tashok­ki riit­tää heit­tämään hin­nat pil­vi­in. Mut­ta korkeuk­sis­sa hin­nat eivät voi pysyä kuin sen lyhyen het­ken, jona aikana tar­jon­ta ei ehdi reagoi­da hintoihin.

  74. Tom­miA:

    Ensin­näkin peliä ei voi puhal­taa poik­ki, kun ei ole puhal­ta­jaa. Eikä tule. 

    Suomes­sa­han moni muu asia voi olla ympäristön kannal­ta pielessä, mut­ta syn­tyvyy­den kannal­ta tilanne on kään­tynyt maltil­lisen pitkä­naikavälin vähen­e­misen puolelle. Pil­li­in on siis jo puhal­letet­tu ja tämä peli on loppunut. 

    Vielä ihanteel­lisem­pi tilanne syn­ty­isi ymmär­ryk­seni mukaan, jos vau­raat maat itse malt­taisi­vat lisään­tyä vielä entistäkin vähem­män ja han­kki­si­vat veturei­den­sa kul­jet­ta­jat köy­histä maista. 

    - mut­ta sit­ten jotkut halu­a­vat aloit­taa sen uudestaan…

    (Ja Ran­skan tai Malmön lähiöt eivät todel­lakaan ole mitään “tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen vetureita”)

  75. Turk­ka Louekari:

    Voi tul­la tilanne, jos­sa Art­turikaan ei uskalla olla ham­straa­mat­ta kallista ruokaa, ja näin hän osaltaan tekee hin­nas­ta entistä epävakaamman.

    Tör­keetä olet­taa, että mä olisin sur­kee speku­lant­ti ja silti spekuloisin!

  76. Juu­so Koponen:

    Se on hyvä kysymys, johon ei liene yksiselit­täistä vastausta. 

    Kysymyk­seen on harv­inaisen yksiselit­teinen vas­taus: ei, kaik­ki myön­teinen kehi­tys ei johdu kehitysavusta.

    kokon­aan toinen kysymys on, olisiko sama investoin­ti johonkin muuhun ollut maan kehi­tyk­sen kannal­ta kokon­aisuute­na hyödyllisempi.

    Ja kol­mas parem­pi kysymys on se, että oliko investoin­ti kokon­aisuute­na hyväk­si niille, joiden hyv­in­voin­nista ollaan eri­tyisen kiin­nos­tunei­ta. (Esim. jos parem­man sairaan­hoidon seu­rauk­se­na jen­gi pysyy hengis­sä entistä niukem­mal­la ravin­nol­la, niin äärim­mäisessä köy­hyy­dessä ole­vien määrä lisään­tyy, sikäli mikäli jos ravin­non määrä on pop­u­laa­tio­ta rajoit­ta­va tek­i­jä. Mä en tiedä onks niiden elämä elämisen arvoista, eli että onks se hyvä vai huono juttu.)

  77. “Pil­li­in on siis jo puhal­letet­tu ja tämä peli on loppunut. ” 

    Tämä puhal­telu­ver­tausku­va edel­lyt­tää jotain määräävää tahoa (esim. ero­tuo­maria), joka pystyy puhal­ta­maan pelin poik­ki. Sel­l­aista tahoa ei ole eikä tule ja sik­si sel­l­aisen perään haikailu on typerää. 

    Maail­man­paran­tamisen täy­ty siis tapah­tua muil­la konstein.

    Sin­ua, Ris­to, taitaa vain har­mit­taa, että joku kehtaa väit­tää maa­han­muu­ton net­to­vaiku­tuk­sia voimakkaan posi­ti­ivisik­si. Saa toki har­mit­taa. Mut­ta sil­loin pitää kek­siä kun­non vas­taväit­teet eikä vedo­ta johonkin maa­han­muut­ta­jalähiöön, on se siten Rosen­gård tai Piilaakso. 

    Sekään argu­ment­ti, että maa­han­muu­ton vaiku­tus on vahin­golli­nen, kos­ka siihen viit­taa­va seli­tys sat­tuu päähän ensim­mäisenä pälkähtämään, ei toimi. 

    Ei, vaik­ka tuo lie­neekin maail­man yleisin argu­men­taa­tiovirhe: maat­aloustuet on hyvä jut­tu, kos­ka täy­tyy­hän mei­dän olla omavaraisia, pakko­ruot­si rulet­taa, kun olin ker­ran kesätöis­sä Tukhol­mas­sa, nais­val­tais­ten alo­jen palkko­ja pitää nos­taa, kos­ka nais­ten kokon­aisan­siot jäävät alle miesten vas­taav­ista … noita­han riittää. 

    Täl­laisia “maa­han­muut­to on pahas­ta, kos­ka Suomes­sa on korkeampi elin­ta­so” ‑väit­teitä yhdis­tää siis se, että ei ole pätkääkään viit­sit­ty pere­htyä tai edes miet­tiä eri­lais­ten ilmiöi­den syitä ja seu­rauk­sia laajemmin.

    Voi olla, että olen väärässä väit­teineni, mut­ta ainakin olen vähem­män väärässä kuin en, jot­ka jumit­tuvat jo alkume­treille eivätkö yritäkään pohtia laa­jem­pia kuvioita.

  78. Kysymyk­seen on harv­inaisen yksiselit­teinen vas­taus: ei, kaik­ki myön­teinen kehi­tys ei johdu kehitysavusta.

    No, menee vähän hiusten halkomisek­si, mut­ta on mah­dol­lista, ettei vaikka­pa Tansa­nia olisi voin­ut hyö­tyä globaal­ista talouskasvus­ta ellei ensin kehi­tys­a­pupro­jek­teil­la olisi onnis­tut­tu ratko­maan joitain pul­lonkauloik­si muo­dos­tunei­ta ongelmia. Tai sit­ten ei. Mut­ta vaik­ka on siis selvää, ettei myön­teinen kehi­tys seli­ty vain kehi­tysavul­la, on myös mah­dol­lista, ettei sitä olisi tapah­tunut myöskään ilman kehitysapupanostuksia.

    Pidän kuitenkin myös itse toden­näköisenä, että ilmankin kehi­tys­a­pua Tansa­ni­as­sa olisi tapah­tunut posi­ti­ivista kehi­tys­tä viimeisen 10 vuo­den aikana.

    Esim. jos parem­man sairaan­hoidon seu­rauk­se­na jen­gi pysyy hengis­sä entistä niukem­mal­la ravin­nol­la, niin äärim­mäisessä köy­hyy­dessä ole­vien määrä lisään­tyy, sikäli mikäli jos ravin­non määrä on pop­u­laa­tio­ta rajoit­ta­va tek­i­jä. Mä en tiedä onks niiden elämä elämisen arvoista, eli että onks se hyvä vai huono juttu.

    Eiköhän se ruuan kalorimäärä ole kuitenkin se olen­naisin rajoit­ta­va tek­i­jä, siihen ei paljon sairaan­hoito vaiku­ta. Ei myöskään ole mei­dän asi­amme päät­tää kuka saa elää tai han­kkia lap­sia ja kuka ei, vaan pyrk­iä aut­ta­maan kaikkia sen ver­ran kuin kohtu­udel­la pystymme.

  79. Tuuk­ka Louekari: 

    Ilmas­to­han ei pelkästään läm­pene, vaan myös muut­tuu epä­vakaam­mak­si ja ääri-ilmiöt lisään­tyvät. Maat­alous on tärkein syy olla huolis­saan ilmastonmuutoksesta.

    Ilmas­to viile­nee tulev­ina vuosikym­meninä luon­nol­lis­ten vai­htelu­iden myötä. Edel­lisen vuo­sisadan pääosin luon­nol­li­sista syistä johtunut n. 0.6C läm­pen­e­m­i­nen ei mitat­tavasti lainkaan lisän­nyt epä­vakaut­ta eikä ääri-ilmiöitä. Niitä kyl­lä uuti­soidaan näkyväm­min. Jot­ta ilmake­hän nou­se­van CO2:n kasvien kasvua lisäävä vaiku­tus kumou­tu­isi negati­ivisen puolelle saisi­vat sääolot muut­tua hyvin perus­ta­van­laa­tuis­es­ti. Täl­lais­es­ta ei ole lainkaan näyttöä.

    “Ilmas­ton­muu­tos” ei ole vakavasti otet­ta­va uhkaku­va maataloudelle.

    1. az on tämän mielip­i­teen kanssa kyl­lä aika pienessä vähem­mistössä. Eri­tyisen vähän suosit­tu tämä ajat­te­lu­ta­pa on var­maankin juuri nyt Australiassa.

  80. Juu­so Koponen
    Jos uskoo markki­na­t­alouden ja vapaan kil­pailun siu­nauk­sel­lisu­u­teen, olisi hie­man outoa ajatel­la että työvoima olisi tässä suh­teessa jotenkin eril­lainen kuin muut kau­pan kohteena ole­vat tuotantopanokse

    Lie­nee kuitenkin päivän­selvää, että mikäli vapaan kau­pan peri­aat­teisi­in sotkeudu­taan hyvin rankalla kädel­lä, kuten Suomes­sa juurikin tehdään, ei tuo työvoiman vapaas­ta liikku­vu­ud­es­ta seu­raa­vat ole­tuk­set enää oikein toimi. 

    Eli jos työvoima saa täältä parem­man palkan hen­git­tämäl­lä kun­nan piikki­in kuin työsken­telemäl­lä yri­tyk­sis­sä, niin tot­takai työvoima hakeu­tuu tälle parem­min palkat­ulle alalle jou­tonomeik­si. Joskus jopa muu­ta vai­h­toe­htoa ei ole, kun työ­panos­ta ei kukaan suso­tu ostamaan.

    Lisäk­si sosi­aal­isia ongelmia aiheutuu yleen­sä vähem­män sil­lä, että viedään (halpa)työt sinne mis­sä on tek­i­jät, kuin tuo­daan tek­i­jät tänne.

  81. Juu­so Koponen:

    Ei myöskään ole mei­dän asi­amme päät­tää kuka saa elää tai han­kkia lap­sia ja kuka ei, vaan pyrk­iä aut­ta­maan kaikkia sen ver­ran kuin kohtu­udel­la pystymme.

    Min­unkin on nyt pakko vähän halkoa hiuk­sia: se mikä meistä on kohtu­ullista on nimen omaan sitä päät­tämistä kuka saa elää tai han­kkia lapsia.

    Mut­ta ter­vey­den­huol­lol­la on mun käsi­tyk­sen mukaan kyl­lä merkit­tävä vaiku­tus siihen miten pienel­lä kalorimääräl­lä pysyy hengis­sä noin keskimäärin.

    Esim. Japanin alhaista elin­ta­soa ennen teol­lista val­lanku­mous­ta on selitet­ty sil­lä, että ne oli niin pirun hygieenisia, että selvi­sivät hengis­sä vaik­ka oli­vatkin heikom­mas­sa ravin­nos­sa kuin euroop­palaiset, jot­ka taas oli niin törky­istä porukkaa, että niiden piti olla tosi hyvässä ravin­nos­sa, että oli vas­tus­tuskykyä kaiken maail­man pöpöjä vastaan.

  82. Osmo,

    Hyvä kun mainit­sit Aus­tralian. Siinä esimerk­ki tästä vääristymästä ja hybrik­ses­tä. Nämä “ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­mat” “his­to­ri­al­liset” tul­vat ovat tois­tuneet alueel­la vuosikym­me­nien väli­a­join niin kauan kuin kir­jat­tua his­to­ri­aa löy­tyy, jotkut aiem­mista tul­vista ovat olleet nyky­isiä huo­mat­tavasti laa­jem­pia ja jo alku­peräisas­ukkaat varoit­ti­vat niistä euroop­palaisia uud­is­as­ukkai­ta aikoinaan.

    Tämä kaik­ki on tark­istet­tavis­sa ja todis­tet­tavis­sa. Sama koskaa kuiv­u­ut­ta jol­lakin tietyl­lä alueel­la, kovia hel­teitä, tai hir­mumyrskyjä. Niiden esi­in­tymisessä tai voimakku­udessa ei ole mitään poikkeuk­sel­lista ver­rat­taes­sa men­neisi­in aikoihin.

    Hybris syn­tyy esimerkik­si siitä, kun vain 30 vuo­den ajal­ta olev­as­ta satel­li­it­ti­datas­ta tehdään johtopäätök­siä siitä, että “napa­jää on his­to­ri­al­lises­sa min­imis­sään” (mitä se ei ole).

    Ei tämä ole niinkään mielipi­dekysymys, vaan tiedolli­nen. Vaik­ka mielip­i­teesi olisi vah­va, niin älä kuitenkaan laimin­lyö tietoa.

  83. Tansa­ni­as­sa on yli 120 kotop­eräistä etnistä ryh­mää, joista suurinkin muo­dostaa alle 15 % väestöstä. Tämä on olen­nais­es­ti eri­lainen tilanne kuin Euroopas­sa ilmenevä moniet­nisyys jos­sa tyyp­il­lis­es­ti yksi etni­nen ryh­mä muo­dostaa väestöstä 80–95 % .

    Tämä hajanaisu­us on myös kehi­tyk­sen este. Köy­hä maa ei kykene tuot­ta­maan kaikille ryh­mille opin­to­ma­te­ri­aalia eikä koulut­ta­maan tarpeek­si opettajia.
    Yhteisen kie­len puut­tumi­nen on johtanut siihen, ettei ole yhteistä sanavaras­toa ja merk­i­tyk­siä esim lakei­hin, sopimuk­si­in, teknisi­in kysymyk­si­in etc Yleen­sä yhteinen kieli on englan­ti tai ran­s­ka joka ei ole kenenkään äidinkieli ja niin­pä eri­tyis­es­ti abstrak­tiot jäävät vajavalle ymmärtämiselle.
    Kun ei ole yhteistä kieltä ja asioiden merk­i­tys­ten ymmärtämistä niin kehi­tys on hidas­ta , vaikeaa ja syn­tyy ristiriitoja .

    Indone­sia val­it­si toisen tien 50-luvul­la ja tuhosi 400 kult­tuuria ja kieltä paris­sa sukupolves­sa, Yhteisek­si kielek­si e val­it­si malai­jin kie­len toivoen Male­sian liit­tymistä valtakuntaan.
    Kehi­tys Indone­si­as­sa onkin ollut nopeam­paa kuin Afrikas­sa ja koulu­tus­ta­so on korkeampi.
    Tietysti muitakin syitä löy­tyy, mut­ta yht­enäi­nen kieli ja koulu­tus on kuitenkin hyvä perus­ta rak­en­taa yhteistä yhteiskuntaa

  84. az: “Nämä “ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­mat” “his­to­ri­al­liset” tul­vat ovat tois­tuneet alueel­la vuosikym­me­nien väli­a­join niin kauan kuin kir­jat­tua his­to­ri­aa löy­tyy, jotkut aiem­mista tul­vista ovat olleet nyky­isiä huo­mat­tavasti laa­jem­pia ja jo alku­peräisas­ukkaat varoit­ti­vat niistä euroop­palaisia uud­is­as­ukkai­ta aikoinaan.”

    Entä sit­ten? Nyt ilmas­ton­muu­tos saat­taa tehdä näistä vuosikym­menten välein tapah­tuneista tul­vista yleisem­piä. Eikö niistä ole hait­taa, kos­ka “onhan ennenkin tulvinut”?

    Kysymys on tosi­aan tiedolli­nen. Jostain syys­tä luotan enem­män ilmas­to­tutk­i­joi­hin kuin nettifoorumeihin.

  85. (ihan otsikkoon kuulumatonta..)

    Tosi kiva az, että olet taas täällä!

    Ehdin jo pelästyä, että lähdit lop­ullis­es­ti, mut­ta pid­itkin vain taukoa syys­tä tai toisesta.

    Kari Koskistakin kaipailen, mut­ta jät­ti nyt ihan viral­lisen eroanomuk­sen, joten turha ehkä haikailla…

  86. Art­turi:
    Mut­ta ter­vey­den­huol­lol­la on mun käsi­tyk­sen mukaan kyl­lä merkit­tävä vaiku­tus siihen miten pienel­lä kalorimääräl­lä pysyy hengis­sä noin keskimäärin.

    Esim. Japanin alhaista elin­ta­soa ennen teol­lista val­lanku­mous­ta on selitet­ty sil­lä, että ne oli niin pirun hygieenisia, että selvi­sivät hengis­sä vaik­ka oli­vatkin heikom­mas­sa ravin­nos­sa kuin euroop­palaiset, jot­ka taas oli niin törky­istä porukkaa, että niiden piti olla tosi hyvässä ravin­nos­sa, että oli vas­tus­tuskykyä kaiken maail­man pöpöjä vastaan.

    Toisin sanoen ter­vey­den­huolto ei paran­na ihmis­ten elinikää merkit­tävästi. Toki roko­tusten ja lääkkei­den saatavu­udel­la voi olla merkit­tävä vaiku­tus ihmis­ten ter­vey­teen esimerkik­si alueil­la, joil­la malar­ia on yleinen sairaus. Mikäli rav­in­toa on vähän ja se on yksipuolista, voi myös vähem­män vaka­va malar­ia olla hoita­mat­tomana kohtalokas. Kuitenkin taval­lis­es­ti ihmiset ovat ter­veitä, kun puh­das­ta ruokaa ja vet­tä on tar­jol­la riit­tävästi ja kun hygien­i­aan osa­taan kiin­nit­tää huomiota. 

    En väitä sin­un ole­van aivan väärässä, kun väität, että ter­vey­den­huolto aut­taa pysymään hengis­sä, kun ruokaa on tar­jol­la vähän. Näk­isin siitä kuitenkin mielel­läni jonkin arvion.

  87. Jos Aus­tralian tul­vat ja kuiv­u­us ovat olleet yleisessä tiedos­sa ja ennakoitavis­sa, vaku­u­tusy­htiöt eivät ole niistä ilmeis­es­ti tien­neet. Kaik­ki ei nyt ihan täs­mää, vai mitä az? 

    En nyt kyl­lä löy­dä artikke­lia, jos­sa tuos­ta kir­joitet­ti­in. Vaku­u­tus­mak­sut Aus­tralias­sa ovat joka tapauk­ses­sa kovas­sa nousus­sa. USA:ssa taas vaku­u­tuk­sen saami­nen on muut­tunut yhä vaikeam­mak­si ja niille onnekkaille, jot­ka sen saa­vat, hin­nat ovat nousseet hur­jasti. Tähän on kerät­ty hajati­eto­ja muu­ta­man vuo­den takaa:

    http://insurance.lbl.gov/availability-affordability.html

    Tilanne on men­nyt tuos­ta huonom­paan suuntaan.

    Ja jos ihan tot­ta puhutaan, on vaikea ottaa ihan tosis­saan, kun joku kir­joit­taa ilmas­to­muu­tok­sen lainausmerkkeihin.

  88. Tämähän ei todel­lakaan ole ensim­mäi­nen ker­ta kun Bris­bane tul­vii pahasti. 

    Kir­jal­lisen his­to­ri­an pahin tul­va lie­nee vuo­den 1894 tai 1841 ja viimeaikai­sista todel­la paha oli vuo­den 1974 tulva.

    http://www.bom.gov.au/hydro/flood/qld/fld_history/brisbane_history.shtml

    Varsin häm­men­tävä jut­tu jos vaku­u­tusy­htiöt eivät ole olleet noista aikaisem­mista tul­vista tietoisia.

  89. Kiitos Eli­na 🙂

    Luin Karin näke­myk­sistä toisaal­ta. Hie­man saman suun­taisia ajatuk­sia. Tämä blo­gi tun­tuu nykyään enem­män poli­it­tisen kam­pan­join­nin välineeltä.

    TomiA,

    Otit tosis­sasi tai et mitä totesin, tai et usko siihen vaku­u­tusti­las­to­jen takia, tai miten tahansa, niin jospa kuitenkin vilka­i­sisit näitä mitat­tu­ja tul­vati­las­to­ja alueelta:

    http://www.abc.net.au/news/infographics/qld-floods/peaks.htm

    Kymme­nen mit­tavin­ta tul­vaa alueelta mitatun his­to­ri­an ajalta. 

    Ne ovat mitat­tua tietoa, jos joku esit­tää ne “net-foo­ru­mil­la” läh­teen antaen, jon­ka voit Tomi luotet­tavak­si var­men­taa ja toisaal­la “ilmas­to­tutk­i­ja” väit­tää tul­vien ole­van ennen näkemät­tömiä ja ilmas­ton­muu­tok­ses­ta johtu­via (tätä tapah­tui yllät­tävän paljon mm. IPCC:n kärkin­imi­in kuu­lu­va Tren­berth), niin kyl­lä sil­loin viisas uskoo net-foorumia.

    Nim­im. a_l joka kat­soi tul­vien yleistyneen voisi kiin­nit­tä huomion­sa aikakausit­taiseen jakaumaan.

    Osmokin voisi ehkä perustel­la tuon tilas­ton val­os­sa, mik­si hän kat­soi Aus­tralian käyvän esimerkistä.

    Jos ilmiö on todel­li­nen, niin viitatkaa sille todel­li­nen näyt­tö. Aus­tralia ei sitä vaadet­ta täytä.

  90. Az, hyväksyn sen, että suh­tau­tuu teo­ri­aan epäillen evi­denssin puut­teesta, mut­ta aika var­mal­ta vaiku­tat siitä, että oma ennus­teesi on oike­as­sa. Minus­ta tämä on kum­malli­nen lähestymistapa. 

    Jos sin­ul­la on noin var­maa tietoa siitä, miten ilmas­to toimii, kykenet aivan var­masti a) tekemään julka­isukelpoisia artikkelei­ta ja saa­maan ne läpi arvoste­tuis­sa lehdis­sä ja (/tai, jos edel­lisen estää salali­it­to) b) tekemään rutkasti rahaa sijoit­ta­mal­la omaisu­u­teen, jon­ka ilmas­ton­muu­tok­sen pelko on tehnyt liian halvaksi.

  91. az:

    Tämä blo­gi tun­tuu nykyään enem­män poli­it­tisen kam­pan­join­nin välineeltä.

    +1

  92. Tämä näköjään palaa aina samaan lähtöruutuun. 

    On siten var­maan turha yrit­tää puhua aiheesta vain maat­alouden kon­tek­stis­sa, jos­sa tämä aihe on nos­tet­tu keskeisek­si kysymyk­sek­si yleismaailmallisesti. 

    Kysymys pain­o­tuk­sis­sa ja ongelmien pri­or­isoin­nin tulkin­nas­sa ei ole vähäi­nen pelates­sa rajal­li­sis­sa määrära­hoil­la. Rahaa hel­posti syödään infra­struk­tu­uri­hankkeil­ta, mm. kastelu­jär­jestelmiltä ja teiltä, jos samas­ta potista varaudu­taan tähän suureen uhkaan. Niin on jo tapah­tu­mas­sa. Jos niin ei olisi tapah­tu­mas­sa, pitäisi avun nous­ta yli 1% BKT:sta. En ole näh­nyt sitä kenenkään kannattavan.

    Yhden kom­mentin totean kuitenkin tästä lähtöruudusta:

    Tiedemies,

    Kuten hyvin tiedät, niin ratio­naa­li­nen skep­tisyys tästä ei perus­tu salali­it­toi­hin, tai tallis­sa ole­vaan maas­turi­in, vaan julka­is­tu­i­hin tieteel­lisi­in artikkelei­hin ja artikkelei­ta koske­vaan keskustelu­un ja debattiin.
    Toki myös muu­ta­maan McIn­tyren kaltaiseen blo­gaa­jaan, joil­la on hyvin korkea kred­i­bili­teet­ti. Ei niitä tarvitse itse lonkalta heit­tää. Skep­tistä ver­tais­arvioitua tutkimus­ta on nykyään jo hyvin paljon. Esimerkik­si Pielke Sr saa käytän­nössä kaiken tutkimuk­sen­sa lävitse. Monia mui­ta. Se ei ole vain internet-foorumeilla.

    En myöskään ole väit­tänyt ole­van minkään­laista varsi­naista salali­it­toa. Kyse on paljolti tieteen metodolo­gian inhimil­li­sistä heikkouksista. 

    En tiedä kuin­ka lähel­lä tieteen­filosofinen pohd­in­ta on omaa tutkimusaluet­tasi työssäsi, mut­ta seu­raa­va artikke­li val­oit­taa hyvin tätä heikkout­ta, jos olet kiin­nos­tunut otta­maan aiheen vakavasti: http://www.newyorker.com/reporting/2010/12/13/101213fa_fact_lehrer?currentPage=all

    Sin­ul­la on luku­taitoa ymmärtää sen sisältö.

  93. az: “Nim­im. a_l joka kat­soi tul­vien yleistyneen voisi kiin­nit­tä huomion­sa aikakausit­taiseen jakaumaan.”

    En kat­sonut. Sanoin tul­vien _saattavan_ yleistyä ilmas­ton­muu­tok­sen myötä. 

    Etkö itse pidä sitä minkään­laise­na riskinä?

  94. az, Afrikan maat­alouden teol­lis­tamista on min­un toki vajavais­ten his­to­ri­anti­eto­jen mukaan yritet­ty viimeiset 50 vuot­ta kehi­tysavul­la. Ongel­mat lie­nee ihan jos­sain muual­la kuin siinä etteikö trak­tor­ei­hin ja lan­not­teisi­in olisi rahaa, esimerkik­si siinä että teolli­nen maat­alous ede­lyt­tää teol­lista infrastruktuuria.

  95. az kir­joit­ti: “Tämä blo­gi tun­tuu nykyään enem­män poli­it­tisen kam­pan­join­nin välineeltä.”

    Ei nyt kovin. Kyl­lä blo­gis­timme taitaa olla poli­itikko­jen joukos­sa enem­män sen toisen laidan kulk­i­ja. Ehkä jopa karkot­taa äänestäjiä omien aja­tusten­sa puskemisel­la, jääräpäisyy­del­lään ja muo­tovir­tauk­sista piit­taa­mat­to­muudel­laan. Toisaal­ta nämä omi­naisu­udet ja yleinen asial­lisu­us keskusteluis­sa ovat myös se syy, mik­si ihmiset luot­ta­vat häneen enem­män kuin keskivertopoliitikkoihin.

    Näi­hin vaali­nalu­saikoi­hin kaikki­nainen esil­läo­lo voidaan kai lukea poli­it­tisek­si kam­pan­join­niksi. Mut­ta mitä muu­ta entis­es­tä poikkeavaa poli­it­tista kam­pan­join­tia blo­gis­sa on havaittu?

  96. Kir­joi­tus oli pitkä, ja sen ain­oa sisältö oli, että pub­li­ca­tion bias on todel­li­nen ilmiö. Duh.

    Huo­maa, että en väitä, että pub­li­ca­tion bias ei ole syynä läh­es­tulkoon yksimielisyy­teen ilmas­ton­muu­tosteo­ri­an suh­teen. En edes väitä — tässä yhtey­dessä — että ilmiö on todel­li­nen. Min­un ei tarvitse. Huo­mau­tan vain, että vaiku­tat kovin var­masti tietäväsi, että ilmas­ton läm­pen­e­mistren­di kään­tyy täl­lä vuosikymmenellä.

    Jos tämä tietosi on noin var­ma, niin voit lait­taa tämän tiedon hyö­tykäyt­töön, sil­lä voi tehdä paljon rahaa: oikeal­la tiedol­la, joka puut­tuu markki­noil­ta, voi aina tien­ata rutkasti.

    Korostan, että kri­ti­ikki­ni tai tämän argu­mentin sisältö, ja siten sen mielekkyys, ei perus­tu siihen, onko ilmas­ton­muu­tok­ses­ta val­lit­se­va suh­teel­lisen laa­ja yksimielisyys oikean­su­un­tainen vai ei. Se voi olla kupla kuten joku asun­toku­pla tms. Point­ti­ni on vain, että tarkkaa pis­tet­tä, jos­sa kupla puhkeaa tai sitä, ollaanko vielä edes siir­ryt­ty kuplan puolelle, ei yleis­es­tiot­taen voi var­mak­si tietää. Jälkim­mäisen kyl­lä voi joskus rahoi­tus­puolel­la nähdä, mut­ta sil­loin tutk­i­jat tms. yleen­sä jo tietävät sen, se näkyy markkinoilla.

  97. OS kirjoitti:“az on tämän mielip­i­teen kanssa kyl­lä aika pienessä vähem­mistössä. Eri­tyisen vähän suosit­tu tämä ajat­te­lu­ta­pa on var­maankin juuri nyt Australiassa.”
    Siis enem­mistö on aina oike­as­sa? Aika surkea olisi ollut vihrei­den men­neisyys ja tule­vaisu­uskin, jos tähän aina tuijotettaisiin.
    Aus­tralian, Lou­sianan ym. tuho­jen lasken­nas­sa kan­nat­taa muis­taa, että taloudel­liset mene­tyk­set ovat suurimpia siel­lä, mis­sä on arvokkaim­mat raken­nuk­set. Kun edelle­sis­es­tä tul­vas­ta on saatu kor­vauk­set, raken­netaan yleen­sä komeampi.
    Luin joskus Katri­nan yhtey­dessä, että USAs­sa tul­vako­r­vauk­sia saaneista 40% on saanut niitä aiem­minkin. Voi hyvin pitää paikkansa Suomessakin.
    AZ esit­tää “vääriä” kysymyk­siä. Selvästi paasikiv­en-kekkosen lin­jan vas­tais­es­ti. Ilman muu­ta kuu­luu “pie­neen vähem­mistöön”, jota ei kan­na­ta lainkaan noteer­a­ta, oli jutuis­sa poh­jaa tai ei. Nopei­ta johtopäätök­siä kyl­lä tulee. Oli kylmää, kuumaa, kuiv­aa, sateista, tyyn­tä tai myrskyä, lumista tai lume­ton­ta. Aina löy­tyy 3 min­uutis­sa oikea vas­taus “Hiilid­iok­si­idin syytä”

  98. Jos laadukkaan ilmas­toskep­tisen tutkimuk­sen sisältö olisi jotain täysin mullis­tavaa, perus­me­dia ker­toisi sen min­ulle selkeästi.

    En yleen­sä jak­sa kat­soa Azin linkke­jä, ne ovat ainakin kahdesti olleet mielestäni irrel­e­vant­tia tavaraa.

  99. OS:
    >az on tämän mielip­i­teen kanssa kyl­lä aika pienessä
    >vähem­mistössä. Eri­tyisen vähän suosit­tu tämä
    >ajat­te­lu­ta­pa on var­maankin juuri nyt Australiassa.

    Joo, vähän samaan tapaan kuin tämä on nyt hirveän suosittu:
    http://www.greenpeace.org/finland/Global/finland/p2/ilmasto/image/2008/kansainvaelinen-ilmastotoiminta.jpg

    (pari vuot­ta sit­ten lume­ton talvi oli ilman muu­ta osoi­tus ilmas­ton­muu­tok­sen nopeud­es­ta; nyt pari run­sas­lu­mista talvea on tietenkin vain luon­nol­lista vai­htelua jos­ta ei pidä tehdä liian äkäisiä johtopäätöksiä.)

  100. Joidenkin ilmas­toskep­tikoiden on vaikea selit­tää, mik­si maail­man suurin liike­toim­inta eli vaku­u­tus suh­tau­tuu tosis­saan ilmas­ton­muu­tok­seen. Vaikeuk­sia on myös selit­tää, mik­si vaku­u­tus­markki­nat ennakoi­vat yhä suurem­pia “ilmas­to-ongelmia”. Yleen­sä kun kuitenkin ajatel­laan, että markki­nat ennus­ta­vat poikkeuk­sel­lisen hyvin.

    Skep­tikot yrit­tävätkin kumo­ta näitä vaku­u­tusti­eto­ja. Kumoamisyri­tyk­si­in vas­tataan tääl­lä: http://insurance.lbl.gov/qa.html

    On siel­lä muu­takin enkä itse tiedä asi­as­ta mitään. Sitä kuitenkin ihmette­len, mik­si näi­hin vaku­u­tusti­las­toi­hin yms. vedo­taan har­voin. Eivätkö niiden voisi kuvitel­la ole­van jos­sain mielessä jopa parem­pia kuin tiedey­hteisön pulinat?

    Suurin osa ilmas­toskep­tikoista ei kuitenkaan kiel­lä itse ilmas­to­muu­tos­ta vaan ihmisen osu­u­den siinä. Heikäläisille näistä ei kai syn­ny ongelmia. Minä en ainakaan nimit­täin kek­si vaku­u­tus­ta, joka kor­vaisi nimeno­maan ihmisen aiheut­ta­mas­ta ilmas­to­muu­tok­ses­ta aiheutu­via tuho­ja. Ehkä sik­si näi­hin ei kan­na­ta vedota …

  101. az:

    En tiedä kuin­ka lähel­lä tieteen­filosofinen pohd­in­ta on omaa tutkimusaluet­tasi työssäsi, mut­ta seu­raa­va artikke­li val­oit­taa hyvin tätä heikkout­ta, jos olet kiin­nos­tunut otta­maan aiheen vakavasti: http://www.newyorker.com/reporting/2010/12/13/101213fa_fact_lehrer?currentPage=all

    Artikke­li­han on kiin­toisa, mut­ta eri asia kuin­ka hyviä asei­ta se nyt sit­ten antaa ilmas­toskep­tikoille. Tässä Lehrerin omia jatkokom­ment­te­ja aiheeseen, heti ensim­mäisessä kap­paleessa hän ottaa kan­taa nimeno­maan ilmas­toskep­tismi­in ja evoluu­tiokri­ti­ikki­in: http://www.wired.com/wiredscience/2010/12/the-mysterious-decline-effect/

  102. Väestönkasvukeskustelu­un tekee mieli muis­tut­taa, että lap­silukua ei saa­da alas yhden lapsen poli­ti­ikan kaltaisil­la mahtikäsky­il­lä, vaan kaikkien saatavil­la ole­val­la ter­vey­den­huol­lol­la ja koulu­tuk­sel­la. Tämä on Kiinankin lap­silu­vun pienen­e­misen taustal­la. On mie­lenki­in­toista, että suurin lap­silu­vun lasku 1970-luvul­la tapah­tui näi­den ter­vey­den­huolto- ja koulu­tusu­ud­is­tusten jäl­keen, sit­ten vas­ta julis­tet­ti­in viralli­nen yhden lapsen politiikka.

    Näi­hin siis kan­nat­taa investoi­da ensik­si, niin mah­dolli­nen talouskasvukin tuo parem­pia tulok­sia, ei vain eri­ar­voisu­ut­ta ja taloudel­lisen val­lan keskit­tymistä. Kur­jis­sa olois­sa elävät eivät vähen­nä lap­silukuaan pelkkien ehkäisyvä­linei­den voimalla.

  103. TomiA; Suomes­sa oli kuulem­ma nälkävu­osia 1865–67. Tuol­loin ei kuitenkaan nos­tet­tu vaku­u­tus- ja sato­vahinkoko­r­vauk­sia huonos­ta säästä. Vaku­u­tusti­las­to­jen mukaan mitään ilmas­to-ongelmia ei siis ollut.

  104. antti, tuo­hon kysymyk­seen ja muu­ta­maan muuhunkin löy­tyy vas­taus, siitä linkistä, jon­ka postasin.

    Eli on mah­dol­lista, että mainit­se­masi kaltaiset seikat selit­tävät vaku­u­tus­dataa, mut­ta tutkimusten ja mon­en suuren vaku­u­tusy­htiön mukaan nuo seli­tyk­set eivät riitä.

    Kaikkien vaku­u­tusy­htiöi­den kan­taa ei voi toisaal­ta var­masti tietää, kos­ka asi­aan liit­tyvä tieto on liike­salaisu­us. Vaik­ka mon­et yhtiöt ovat siis ker­toneet usko­vansa ilmas­to­muu­tok­seen, toiset ovat olleet hiljaa. 

    Tässä olisi hyvä paik­ka denial­istin muut­taa arvelun­sa rahak­si osta­mal­la denial­is­ti­vaku­u­tusy­htiön osakkei­ta. Mut­ta kun ei voi tietää var­masti noi­ta strate­gioi­ta varsinkaan pitem­mäl­lä tähtäimel­lä. Luul­tavasti kaik­ki suuret ovat jo hyväksyneet näi­den äärim­mäis­ten sääilmiöi­den lisään­tymisen tule­vaisu­udessa vaik­ka eivät sitä main­os­taisikaan. Vai löy­ty­isikö joku vielä vaik­ka keskilän­nen repub­likaanivyöhyk­keeltä. (No, luul­tavasti ei, kos­ka ne usein ovat myös pyörremyrskyaluetta.)

  105. TomiA

    Joidenkin ilmas­toskep­tikoiden on vaikea selit­tää, mik­si maail­man suurin liike­toim­inta eli vakuutus 

    Vaku­u­tus maail­man suurin liike­toim­inta? Pikaises­ti maail­man suurimpia yhtiöitä selaa­mal­la maail­man suurimpia liike­toim­into­ja olisi öljy & kaa­su (taik­ka ener­gia), vähit­täis­myyn­ti, tele­vi­estin­tä, kulut­ta­jatuot­teet jne. Vaku­u­tus lul­tavasti jää pienem­mäk­si kuin per­in­teinen pankki­toim­intakin. Tun­tuu vähän taas ilmas­toti­eteen tasoiselta heit­tosi “maail­man suurin liiketoiminta”.

    Rahaa ilas­ton­muu­tok­sel­la voi var­masti tehdä lait­ta­mal­la rahansa yhtiöi­den osakkeisi­in jot­ka hyö­tyvät päästö­mak­su­ista, esim For­tum omis­taa päästötön­tä vesi- ja ydin­voimaa ja hyö­tyy sähkön hin­nan koro­tuk­sista. Riskinä tiet­ty eri­laiset sähköverovir­i­tyk­set ja F:n sekoilut Venäjän puolella.

  106. Liike­vai­h­don perustel­la vaku­u­tus näyt­täisi ole­van suurin tai suurimpia “busi­ness­es”. Riip­puu tietenkin määrit­te­ly­istä jne. Ainakaan maail­man suurin liike­toim­inta ei selviä ver­taile­mal­la isom­pi­en yhtiöi­den toimi­alo­ja, kuten sinä teit. Ei sen puoleen, että tästä kinaami­nen itse asi­aan liit­ty­isi. Kir­joituk­sesi oli muutenkin niin hah­mo­ton, että en osaa siihen muu­ta vas­ta­ta nyt enkä myöhemminkään.

  107. Ketjun jo muu­toin hiljetessä voinen kuva­ta hie­man pidem­min (itse asi­as­sa tämä lie­nee pisin viesti, mitä tänne olen kir­joit­tanut), miten koen ilmas­toskep­ti­sis­min. Lyhyesti ei voisi kuva­ta, miten asi­at limit­tyvät toisi­in­sa kokon­aisuute­na. Kir­joitin tämän itsel­leni aja­tusten selkeyt­tämisek­si sekä niille muu­tamille, keitä mah­dol­lis­es­ti kiin­nos­taa ymmärtää skep­ti­sis­min vaikut­tei­ta. Lupaan tämän jäl­keen hiljetä aiheesta pidem­mäk­si aikaa.

    Yritän ilmaista, mik­si pidän tätä kysymys­tä yhteiskun­nal­lis­es­ti erit­täin tärkeänä ja miten näen sen laa­jem­mas­sa kon­tek­stis­sa. Mik­si näen, että ilmas­toskep­ti­sis­mi pyrkii rajaa­maan (estämi­nen ei ole enää mah­dol­lista) laa­ja-alaisen ja pitkä­vaikut­teisen yhteiskun­nal­lisen vau­ri­oi­tu­misen tapah­tu­mista ja vaiku­tuk­sia. Joi­ta ei aiheuta luon­non­ilmiö ilmas­ton­muu­tos, vaan tuhoisa poli­it­ti­nen ja kult­tuuri­nen käsite ”ilmas­ton­muu­tos”.

    Nobelisti Paul Krug­man järkeili NY-Timesin 6/2/2011 kolum­nis­saan ilmas­ton­muu­tok­sen vaikut­ta­neen merkit­tävästi Egyptin mel­lakoiden syn­tyyn. Hänen nk. järkeilyn­sä meni seu­raavasti: Ilmas­ton­muu­tos — > kuiv­u­us — > ruoan­hin­nan nousu — > mel­lakoivia ihmisiä.

    Muu­ta­ma päivä sit­ten Frost Over the World –keskustelu­o­hjel­mas­sa al-Jazeer­al­la mah­dol­lis­es­ti tulos­sa olev­as­ta ruokakri­i­sistä keskuste­liv­at brit­tiläi­nen aihet­ta tutk­in­ut tiedemies, Oxfamin aktivisti sekä tietokir­jail­i­ja Matt Rid­ley. Tiedemies ja aktivisti oli­vat fik­soitunei­ta ilmas­ton­muu­tok­seen ja yrit­tivät ujut­taa sitä kaikki­in yhteyk­si­in. Kun Rid­ley, jol­ta on juuri äsket­täin julka­istu kir­ja yhteiskun­nal­lis­es­ta opti­mis­mista, toi esille, ettei hän usko ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­sen ole­van katas­trofisen ja pain­ot­ti mui­ta näkökul­mia, kuten Afrikan kehi­tys­tä, hän­tä kat­sot­ti­in nenän­vart­ta pitkin kuin ymmär­ryskyvytön­tä lasta.

    YK:n pääsi­h­teeri(!) on syyt­tänyt ilmas­ton­muu­tos­ta Dar­furin kansanmurhasta.

    Nämä kolme valikoi­tu­ina hie­man kär­jis­tet­ty­inä esimerkkeinä ilmiöstä, jos­ta löy­tyy kir­jaimel­lis­es­ti tuhan­sit­tain vas­taavia. Netis­sä löy­tyy sivu, jolle näitä on kerät­ty lähdeviitteineen.

    Poli­it­ti­nen ja kult­tuuri­nen käsite ”ilmas­ton­muu­tos” on erään­lainen patologi­nen mee­mi, joka tunkeu­tuu alueille, minne se ei kuu­lu, ja syö näin tilaa mon­isyisem­mältä todel­lisu­u­den hah­mot­tamiselta. Tästä ovat olleet huolis­saan mon­et sinän­sä ilmas­ton­muu­tok­sen vakavasti otta­vat tois­t­en alo­jen tutk­i­jatkin, jot­ka oli­si­vat toivoneet suurem­paa näkyvyyt­tä esimerkik­si vesip­u­lalle tai malar­i­an vas­taiselle tais­telulle. Tämän ’maail­man paran­nuk­sen’ sosi­aalisen pääo­man ja sosi­aalisen tilan val­taamiselle on yritet­ty antaa nimikin ”cli­mate change hijack”. 

    Mitä on parem­pi maail­ma? Kollek­ti­ivises­sa euroop­palaises­sa yhteiskun­nal­lis­es­ti akti­ivis­ten ihmis­ten tajun­nas­sa parem­pi maail­ma on yhä enenevästi sel­l­ainen, joka tuot­taa vähem­män hiilid­iok­sidia ilmakehään.

    Tyyp­illi­nen vas­taväite on väit­tää, ettei ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen ole pois mui­hin ongelmi­in kohdis­te­tus­ta huomios­ta. Vaan päin­vas­toin jopa tukee niidenkin ratkaisua. Täl­lainen väite on mah­do­ton puo­lus­tet­ta­va. Jokainen voi oma­l­la kohdal­laan miet­tiä, onko loma­mat­ka pois per­heen muus­ta kulu­tuk­ses­ta, viekö inten­si­ivi­nen bridge-har­ras­tus aikaa, fokus­ta ja ener­giaa muil­ta mie­lenki­in­non kohteilta.

    Tuhan­net mil­jardit eurot ja dol­lar­it, jot­ka ylitse BAU:n tul­laan ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan käyt­tämään, olisi voitu suun­na­ta muualle. Ne luke­mat­tomat maail­man johta­jat, yhteiskun­nal­liset asiantun­ti­jat, nobelis­tit, rock-tähdet, kansalaisjär­jestöt ja protestoi­jat kerän­neet kok­ouk­set ja tapah­tu­mat, jot­ka pui­v­at lähin­nä yksi­no­maan ilmas­toa, oli­si­vat voineet kiin­nit­tää huomio­ta muihin(kin) kysymyk­si­in. Ilmas­tos­ta kir­joite­tut luke­mat­tomat ’maail­man­paran­nus-jour­nal­is­min’ tuot­ta­mat artikke­lit, kolum­nit ja human inter­est –tar­i­nat oli­si­vat osaltaan voineet käsitel­lä mui­ta aihei­ta. Niidenkin pal­stamil­limetrit ovat rajat­tu­ja. Ne eivät voi kas­vat­taa lehden sivumäärää, piden­tää uutis­lähetys­tä, eivätkä juuri viedä tilaa viih­teeltä. Monien muiden maail­man­paran­nus-aihei­den näkyvyys on medi­as­sa radikaal­isti vähen­tynyt ilmas­ton­muu­tok­sen näkyvyy­den lisään­tyessä. Ongelmien, jot­ka kos­ket­ta­vat mil­jarde­ja ihmisiä tässä ja nyt.

    ’Maail­man paran­tamisen’ sosi­aa­li­nen tila, liike­hd­in­tä ja pääo­ma oli ole­mas­sa jo kauan ennen kuin ”ilmas­ton­muu­tos” (poli­it­ti­nen ja kult­tuuri­nen käsite) rupe­si tuo­ta tilaa val­taa­maan ja sen liike­hd­in­tää ja pääo­maa suun­taa­maan. Ei ole mitään syytä nähdä, etteikö vas­taa­va liike­hd­in­tä ”ilmas­ton­muu­tok­sen” heikom­mal­la ase­mal­la olisi suun­tau­tunut nyky­istä näkyväm­min HIV-ongel­maan, vesip­u­laan, suurten nisäkkäi­den suo­jelu­un, Afrikan maat­alouden kehi­tyk­seen ym.
    Parem­pi maail­ma voisi sil­loin nyky­istä vahvem­min ja kohden­netum­min, niin rahas­sa kuin kiin­nos­tuk­sen suun­tau­tu­mises­sa mitat­tuna, tarkoit­taa näitä, eikä niin foku­soituneesti ”maail­maa, joka tuot­taa vähem­män co2:ta”. Mon­et kansalaisjär­jestöak­ti­iv­it toisen­laises­sa tilanteessa käyt­täi­sivät aikaansa enem­män näistä protestoimiseen, kun ilmas­ton viemä tila olisi vähäisem­pi. Niitä tutkit­taisi­in myös enem­män, ja niihin yritet­täisi­in akti­ivisem­min löytää ratkaisu­ja. Esimerkik­si osal­la niistä vuosit­tai­sista mil­jardeista dol­lareista, joi­ta Yhdys­val­to­jen liit­to­val­tio nyt suun­taa ilmas­ton­muu­tok­sen ja sen eri­lais­ten johdan­nais­ten tutkimuk­seen. Tätä voi ver­ra­ta koko maail­man malar­iatutkimuk­sen määrära­hoi­hin, jot­ka las­ke­taan sadois­sa miljoonis­sa. Läh­es puoli mil­jar­dia ihmistä sairas­tuu vuosit­tain malar­i­aan ja siihen kuolee miljoo­nia. Vaik­ka ”ilmas­ton­muu­tos­ta” ei voi tästä suo­raan syyt­tää, on epä­suo­ra ’maail­man­paran­nuk­sen tilaa’ syövä vaiku­tus hyvin merkit­tävä. Kehi­tys­maalaisen lapsen rokot­taval­la vapaae­htoistyön­tek­i­jäl­lä ei ole enää sitä julk­ista imagoa, mitä 1980-luvul­la oli. Hän, kuten moni muu (käsite), on joutunut väistymään raja­tus­ta julkisuudesta.

    Kun ”ilmas­ton­muu­tok­sen” kupla puhkeaa, kuten on erit­täin vah­vat perus­teet nähdä käyvän, tulok­se­na on ’maail­man­paran­nuk­sen sosi­aalisen tilan, pääo­man ja liike­hdin­nän kri­isi’. Ei vain ilmas­toti­eteen, vaan laa­jem­min asiantun­ti­ju­u­den ja asiantun­ti­javal­lan. Ei vain ilmas­ton­suo­jelun vaan laa­jem­min luon­non­suo­jelun. Kaikki­nen­sa laa­jana yläkäsit­teenä ’maail­man­paran­nuk­sen’ kri­isi, toden­näköisem­min ihmis­ten kyynistymi­nen kuin havah­tu­mi­nen. Ihmis­ten, joista nuorim­mat ovat alak­oulus­ta alka­en saa­neet kuul­la ilmas­tos­ta ihmiskun­nan suurim­pana uhkaku­vana, tärkeim­pänä asiana, jos­ta hei­dän on jokaisen oma­l­la kohdal­laan kan­net­ta­va kansalais­vas­tu­un­sa. Kuulleet tahoil­ta joi­hin he luottivat.

    Yleisen yhteiskun­nal­lisen asiantun­te­muk­sen luot­ta­muk­sen mene­tys ei kor­jaan­nu hetkessä. 

    Jos vaiku­tus rajau­tu­isi vain kult­tuuri­in ja (maail­man­paran­nuk­sen) sosi­aaliseen pääo­maan olisi ”ilmas­ton­muu­tok­sen” vaiku­tus jo sil­loin tuhoisa, mut­ta ”ilmas­ton­muu­tok­sen” vaiku­tuk­set eivät tähän tuhoon rajaudu.

    Vihrei­den jonkun vuo­den takainen ilmas­to-ohjel­ma esit­ti, että CO2-päästö­jen leikkaami­nen 80%:lla mak­saisi länsimaille(ilmastokatastrofittomaan BAU-ske­naar­i­oon ver­rat­tuna) vuosit­tais­es­ta BKT:sta vain sada­sosia tai itse asi­as­sa tuot­taisi voit­toa muo­dostues­saan tule­vaisu­u­den kasvualak­si ja suurek­si työl­listäjäk­si. Se laa­jan tutkimu­saineis­ton valikoi­va kir­sikan­poim­inta, jol­la tähän päädyt­ti­in, oli puh­das­ta älyl­listä kor­rup­tio­ta. Nicholas Stern­in ensim­mäi­nen raport­ti aset­ti kus­tan­nuk­sen tasolle 1% BKT:sta. Stern­in raport­ti jou­tui val­ta­van kri­ti­ikin kohteek­si, nimeno­maan selkeästä bia­sista syytet­tynä, tutkimuk­sen valikoimis­es­ta, poikkileikkauk­sen sijaan. Stern sit­tem­min jou­tui kor­jaa­maan arvion 2% BKT:sta. Mon­et kri­itikoista pitävät tätäkin aivan liian alhaise­na. Yksi heistä on tuulivoiman todel­lisia kus­tan­nuk­sia selvit­tänyt Christo­pher Book­er, joka käsit­telee aihet­ta kir­jas­saan ”The Real Glob­al Warm­ing Dis­as­ter”. Tuulivoimaa usein markki­noidaan sen mak­simipo­ten­ti­aalil­la, jos­ta todel­li­nen saatu ener­gia on vain mur­to-osan. Tämän ovat jo Sak­sa ja Tan­s­ka saa­neet konkreet­tis­es­ti kokea. Vielä paljon kalli­im­paa on aurinkoen­er­gia ja sen merkit­tävän mit­talu­okan visiot ovat real­is­mil­taan luokkaa Ruotsin kokoinen meri paneele­ja Saharaan. Biopolt­toainei­ta vas­tus­taa jo niiden aiem­pi innokas tuk­i­ja Green­peacekin. Suo­ma­lais­ten tutkimuk­set puun­poltos­ta ovat tyr­män­neet siihen asetet­tu­ja odotuk­sia. Kaikki­nen­sa tulok­se­na on mah­do­ton yhtälö, jon­ka epämääräis­es­tä vas­tauk­ses­ta voi arvioi­da ainakin sen, että kallis, epä­var­ma ja riit­tämätön ”puh­das ener­gia” mak­saa aivan helv… erit­täin paljon. Tästä huoli­mat­ta vihreät ovat otta­neet vaali­teemak­seen ns. ilmas­to­lain, joka vaatii päästö­jen leikkaamista lak­isidon­nais­es­ti 5%:lla joka vuosi. Eli näin käytän­nössä pois­sulkien teknolo­gian kehit­tymisen kaut­ta kulkemisen. Samal­la he vas­tus­ta­vat ydin­voimaa, myös Osmo MTV3:n vaa­likoneen perus­teel­la vas­tus­taa ydin­voimaa, joten ei kan­na­ta enää luul­la hän­tä piilokannattajaksi.

    Pait­si, että jo siir­tymi­nen ”puh­taaseen ener­giaan” tulee mak­samaan val­tavasti, niin tämä ei vält­tämät­tä ole vielä paljoa ver­rat­tuna siihen hin­taan, mikä tulee mak­set­tavak­si kuplan puh­jetes­sa. Ennen kuplan puhkeamista muut län­si­maat ehkä ovat yhtälail­la run­noneet ener­gia-infraansa siinä uskos­sa, että kehit­tyvät maat seu­raa­vat perässä ja näin vaiku­tus län­si­maid­en väliseen kil­pailue­tu­un on ollut rajat­tu. Kuplan puh­jetes­sa kalli­ista ja epä­var­mas­ta ener­gias­ta muo­dos­tuu maan kil­pailukyvylle aut­tam­a­ton hand­i­cap. Kyse ei ole vain joidenkin ener­gia-inten­si­ivis­ten alo­jen kil­pailukyvys­tä, vaan jälleen myös kohden­tu­mis­es­ta. Ener­gian sub­ven­toimiseen menevät val­ta­vat tuki­aiset oli­si­vat voineet rahoit­taa esimerkik­si julk­ista bio- ja nan­otutkimus­ta tai näi­den tai muiden alo­jen teknolo­gia-yri­tys­ten start­te­ja tai vientiä.

    Yksi seu­raus ”ilmas­ton­muu­tok­sen” aiheut­ta­man (itse aiheutetun) län­si­maid­en talouden rankan heiken­tymisen seu­rauk­sista on luon­tais­es­ti Kiinan ja muiden maid­en kan­sain­välisen ase­man suh­teelli­nen vahvis­tu­mi­nen BAU-ske­naar­i­o­ta nopeam­mas­sa aikataulus­sa. Tämä on sikäli ikävä asia, että Kiina on län­si­mai­ta kyynisem­pi kan­sain­välisen poli­ti­ikan toim­i­ja. Tukien mm. Sudanin kansan­murha­hal­li­tus­ta vasti­neena luonnonvaroista. 

    Taloudel­lisen tap­pi­on ohel­la län­si­maat koke­vat toki myös uskot­tavu­ustap­pi­on. Kun län­si­maat vas­taisu­udessa kuplan puh­jet­tua halu­a­vat nos­taa esille jonkin tärkeän globaalin huole­nai­heen, ”ilmas­ton­muu­tos” antaa ehtymät­tömän varas­ton kyseenalais­taa län­tis­ten maid­en arviokyky. ’Maail­man­paran­tamisen’ sosi­aa­li­nen tila tulee ram­paute­tuk­si ja kyynis­te­tyk­si myös globaalisti.

    Eivätkä vaiku­tuk­set rajoitu vielä tähänkään, sil­lä patologi­nen kult­tuuri­nen ja poli­it­ti­nen käsite ”ilmas­ton­muu­tos” todel­lakin tunkeu­tuu kaikkialle. Osmo ylem­mässä blog­gauk­ses­saan val­tiokap­i­tal­is­mista epä­suo­rasti myön­si asian, jota vas­taus­ta saa­mat­ta olen kysynyt mon­een ker­taan. Yhteiskun­ta­su­un­nit­telu, joka pyrkii ahta­maan ihmisiä mah­dol­lisim­man tiivi­iseen, näi­den omien pref­er­enssien­sä vas­tais­es­ti, läh­tee CO2:sta. Miltä tämä ylhäältäpäin sohi­va yksilöi­den elämän­val­in­to­jen vaikeut­tamisen pyrkimys näyt­tää sil­loin, kun CO2-kupla on puhjennut?
    Entä toise­na esimerkkinä luke­mat­tomat tuulivoimalat Englan­nin maise­mankau­ni­il­ta num­mil­ta ja har­juil­ta (ehkä vielä myös Suomen­lah­den-saaris­tos­ta?), joi­ta yksikään yhteisö ei ole halun­nut naa­puri­in­sa? Ei niiden melua, ei niiden rumuut­ta. Mut­ta koko maa on kuitenkin niitä visioidul­la poli­ti­ikalla saa­mas­sa, tah­toi­vat tai ei. Miltä ne näyt­tävät kun kupla on puh­jen­nut? Pyörimässä horison­tis­sa, hurise­mas­sa, kalli­ina vero­jen tuh­lauk­se­na, epälu­otet­tavina ener­gian antajina.

    Samoin kysyvät vihaisi­na läm­pöpump­pu­ja tuhan­sia euro­ja investoiden han­kki­neet, ja niiden ener­gian­säästöstä ja äänet­tömyy­destä esite­tyt väit­teet (val­heet) nielleet kulut­ta­jat, joil­ta nyt on hävin­nyt moraa­li­nen peruste jatkaa ike­nen puremista.
    Kuin­ka type­r­iltä näyt­tävät sil­loin ongel­ma­jätet­tä ole­vat, rumaa ja him­meää val­oa anta­vat, säri­sevät ener­gian­säästölam­put ja luke­mat­tomat muut pienem­mät muu­tok­set, jot­ka perustelti­in aivan kaikkialle lon­keron­sa tunke­neen patol­o­gisen ”ilmastonmuutos”-meemin ajamana. 

    Mil­laise­na kuplan puh­jetes­sa näyt­täy­tyy tapah­tunut ihmis­ten jokapäiväisen elämän­mukavu­u­den (kuten tuulipuis­ton tul­lessa naa­puri­in) osit­tainen alis­t­a­mi­nen ”ilmas­ton­muu­tok­selle”?

    Miten näin suuri harha, sikäli kun näin on, voi sit­ten pysyä hengis­sä? ”Ilmastonmuutos”-meemin patol­o­gisu­us selit­tää tästä suuren osan. Se ei ole ratio­naalis­es­ti rak­en­tunut, se ei väit­tele avoimesti, ei koe tarvet­ta perustel­la itseään, on auk­tori­teetin taakse tavoit­ta­mat­tomi­in aset­tu­va, on vihamieli­nen kyseenalais­ta­ji­aan kohtaan, on vah­vasti sosial­isoi­va ja iden­ti­fioi­va sekä vas­taa uskon­ton­sa menet­täneen län­si­maalaisen lib­er­aalin itseä suurem­man merk­i­tyk­sen kaipuuseen.

    Pidän erit­täin vah­vasti osoitet­tuna, että juuri nämä tek­i­jät selit­tävät ”ilmas­ton­muu­tok­sen” hyvin pitkälle. Tieteelli­nen perus­ta on järkyt­tävän olema­ton siihen pere­htyessä. Sik­si ”ilmas­ton­muu­tok­ses­ta” ei väitel­lä. Vaan päin­vas­toin, kuten uskon­nois­sa, skep­tikot henkilöidään. Ihmisen pitää olla paha kyseenalais­taak­sen väit­tämän, että hiilid­iok­sidin lisään­tymi­nen ilmake­hässä miljoona­sosil­la on katas­tro­faa­li­nen uhka ihmiskun­nalle ja maa­pal­lolle. Denial­isti tai kerettiläi­nen samas­sa mielessä kuin holokaustin tai Jeesuk­sen jumalu­u­den kieltäjä.

    Mitkä itsekkäät, omaa uraa korosta­vat ym. tek­i­jät ”ilmas­ton­muu­tos­ta” ovat tiede­maail­mas­sa aja­neet, siitä oli aiem­pi link­ki. Sama ilmiö näkyy monel­la muul­lakin alal­la, mut­ta yksikään niistä ei ole saanut yhtä merkit­tävää yhteiskun­nal­lista asemaa.

    Erim­ielisyys Selig­manin posi­ti­ivi­su­usp­sykolo­gian perusteista ei tuo moraal­ista pahek­sun­taa, eikä syytöstä denialismista.

    Tämän ilmiön kaut­ta voi tarkastel­la ilmas­toti­eteen uskot­tavu­ut­ta. Kun paljon eksak­teim­mis­sakin tieteis­sä suurin osa tutkimus­tu­lok­sista osoit­tau­tuu myöhem­min virheel­lisik­si kuten mm. John Ioan­ni­dis on osoit­tanut lääketi­eteestä, niin ilmas­toti­eteestä on vaikea löytää yhtä ain­ut­ta tutkimus­ta, jon­ka joku kon­sen­sus­ta edus­ta­va ”tiedemies” olisi myön­tänyt virheel­lisek­si. Ilmas­totiede on rak­en­tunut kuin kaanon, kyseenalais­ta­mat­tomana, virheet­tömänä, mah­dot­tomana ver­i­fioi­da, suur­ta uskoa herät­täen, pseudoti­eteenä. Vaik­ka tutkimuk­sen poh­jana voi olla jopa yksit­täisen puun vuosirenkaat, täysin epäkelpo tilas­toti­eteen meto­di tai tietoko­neo­hjel­man sim­u­laa­tio, joka antaa sen vas­tauk­sen kuin mitä para­me­tre­ja sisään ihmiskäsin syötetään. Eli syöte­tyn vas­tauk­sen. Eikä kan­na­ta epäil­läkään, etteikö juuri posi­ti­ivista vas­taus­ta olisi haet­tu alus­ta lähtien.

    Yksi taan­noinen raa­paisu tähän hataraan raken­nel­maan saati­in Liss­abonin ilmas­tokok­ouk­sen myötä. Judith Cur­ry, joka ennen cli­mate­gatea oli kon­sen­sus­lainen ilmas­to­tutk­i­ja ja skep­tikko­ja ivan­nutkin, kään­tyi cli­mate­gat­en ja mm. Steve McIn­tyren kanssa käymien­sä keskustelu­jen myötä epä­var­malle kan­nalle puo­liväli­in. Sen ääneen lausum­i­nen, ettei hän enää ollut var­ma, onko ilmas­tokatas­trofia tulos­sa, sai hänen kol­le­gansa kään­tymään hän­tä vas­taan. Her­jaa­maan hän­tä, ole­maan puhu­mat­ta hänelle, kes­ki-ikäiselle nais­tutk­i­jalle. Kos­ka ilmaisi tieteel­lisen mielip­i­teen. Tämä ei ole tiedettä. 

    Liss­abonin kok­ous toisaal­ta oli tieteen­teossa yri­tys, jos­sa skep­tikoiden ja kon­sen­sus­lais­ten olisi ollut tarkoi­tus koh­da­ta ja jutel­la tieteel­lis­es­ti erim­ielisyyk­sistään work-groupeis­sa . Paikan päälle saa­pui­v­at lähin­nä skep­tikot ja Judith Cur­ry. Tämä sama on tois­tunut luke­mat­to­mia ker­to­ja. ”Itses­tään selvä totu­us” ei kykene vas­taa­maan siihen kohdis­tet­tuun kri­ti­ikki­in, ei kykene perustele­maan itseään, ei kykene osoit­ta­maan näyt­töään, sen­suroi vaikeat kysymyk­set, henkilöi kritiikin.
    Mon­et skep­tikoista ovat pitkän uran tehneitä van­hempia ilmas­to­tutk­i­joi­ta, jot­ka julkai­se­vat ver­tais­arvioitua tutkimus­ta, mitä moni ei edes tajua uskot­tuaan nau­ret­ta­vat ja val­heel­liset ad-homine­mit öljy-yhtiöi­den rahasta.

    Ilmas­tokatas­trofia perustel­e­va ”tieteelli­nen näyt­tö” on niin huter­aa ja epäti­eteel­listä, että siten kuin itse näen asian, sitä on mah­do­ton­ta ratio­naalisen ihmisen siihen pidem­min tutus­tut­tuaan hyväksyä. Näin ovatkin tehneet tuhan­net aka­teemiset län­si­maiset ihmiset, siir­tyneet alarmis­mista skep­tikoik­si. Heitä kaikkia yhdis­tää se, että he ovat tähän tieteeseen, sen olemat­to­muu­teen mit­tavasti pere­htyneet. Päin­vas­taiset tapauk­set, jois­sa olisi tapah­tunut tieteeseen tutus­tu­misen myötä kään­tymi­nen alarmis­mi­in, ovat suh­teessa hyvin harv­inaisia. Nämä tren­dit mukail­e­vat use­aa his­to­ri­al­lista pseudoti­eteen edeltävää esimerkkiä. Täl­lä ker­taa vain laa­jem­pi yhteiskun­ta on saatu vedet­tyä mukaan ennen näkemät­tömäl­lä taval­la ja lop­ul­ta ennen näkemät­tömän tuhoisin vaikutuksin.

    Sikäli kun jo paisutet­tua kuplaa tul­laan yhä paisut­ta­maan ja lop­ul­ta kupla väistämät­tä puhkeaa kaikesta vas­taan rim­puilus­ta huoli­mat­ta, ei seu­ran­neen laa­ja-alaisen, moni­ta­hoisen ja mit­ta­van tuhon syyl­lis­ten osoit­ta­mi­nen tule ole­maan mah­dot­toman vaikeaa.
    Kaik­ki jot­ka oli­vat mukana sosial­isoimas­sa ”ilmas­ton­muu­tos­ta” suurek­si totu­udek­si, eivätkä pitäneet sen kyseenalais­tamista (toisin kuin tieteen yleen­sä) pelkästään vas­tustet­ta­vana, vaan osoituk­se­na jonkin­lais­es­ta moraalit­tomas­ta hylkiömäisyydestä.

    Jos use­ampi, joiden pitäisi tietää parem­min, olisi vaivau­tunut pere­htymään ennen kuin uskoi niin vah­vasti, niin paljon siitä tuhos­ta, minkä patologi­nen mee­mi ”ilmas­ton­muu­tos” tulee saa­maan aikaan, oltaisi­in voitu vält­tää tai voitaisi­in välttää.

  108. Kiitos näke­myk­sel­lis­es­tä postauk­ses­ta nim­im. az. 

    Koskaan ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa näin mit­tavaa taloudel­lis­ten ja muiden yhteiskun­nal­lis­ten resurssien käyt­töä ei ole perustet­tu näin huter­an näytön, olen­nais­es­ti ennustei­den varaan. Tämän sosi­aalisen ja poli­it­tisen ilmiön mit­ta­suh­teet ovat kuitenkin jo sitä mit­talu­okkaa, että vas­tus­t­a­mi­nen on turhaa, järkeväm­pää on etsiä mah­dol­lisia hyö­tyjä, mah­dol­lisuuk­sia ja hyö­dyn­net­tävyyk­siä. Oikeas­t­aan ain­oa asia, joka enää min­ua tökkii, on se gigant­ti­nen moraa­li­nen ylem­myy­den­tun­to, johon ilmas­toalarmistit ovat itsen­sä kiihdyttäneet.

    Pari kom­ment­tia Ioan­ni­dik­sen PLoS-paperi­sta, johon viitataan aina ajoit­tain. Keskimäärin viit­taa­jal­la ei ole kovinkaan tarkkaa käsi­tys­tä, mitä paperis­sa esitel­ty asia oikeas­t­aan tarkoit­taa tai mikä paperin impak­ti (jos mikään) todel­lisu­udessa on.

    Kyseinen paperi olen­nais­es­ti vain ker­taa tiet­ty­jen tilas­tol­lis­ten perus­para­me­trien (tilas­tolli­nen voima, merkitsevyystaso/satunnaisvirhe, apri­ori todennnäköisyys jne.) vaiku­tuk­sia tietyis­sä tutkimusasetelmis­sa. Parem­pi otsikoin­ti olisi “Why Most Pub­lished Research Find­ings Are Prob­a­bly Incorrect”.

  109. Jos ilmas­ton­muu­tos­ta ei olisi, halu­aisin edelleen kaupunki­maista kaupunki­raken­net­ta ja tuulivoimaloi­ta. En edelleenkään toimisi kovin tarmokkaasti kehi­tys­maid­en paikallis­ten ongelmien kor­jaamisek­si, vaan ajat­telisin, että ratkaisut löy­tyvät mon­es­sa tapauk­ses­sa paikallis­es­ta politiikasta.

    Harv­inais­ten pör­röeläin­ten kohta­lo taas on niin pienen kokolu­okan kysymys, että sen esit­tämi­nen tässä yhtey­dessä tun­tuu puh­taasti psykol­o­giselta kikkailul­ta. Hyviä uutisia: pör­röeläin­ten suo­jelu­un tarvit­ta­vat pikku­ra­hat voidaan jär­jestää ilman, että on pakko puhua mitään tiet­tyä asi­aa vas­taan. Tosin jos halu­taan troop­pis­ten sademet­sien pysyvän pystyssä yli sata vuot­ta, täy­tyy suo­jel­la myös ilmastoa.

  110. az, mie­lenki­in­toinen kir­joi­tus. Itse olen jo Björn Lom­bor­gin kir­jas­ta läh­tien ollut ilmas­tokri­itikko siinä mielessä, mitä sinä kir­joitit kir­joituk­sesi alku­osas­sa, eli onko ilmas­to­muu­tok­sen vas­tus­t­a­mi­nen paras tapa käyt­tää rahat ja muu tieteelli­nen panos­tus, vai saataisi­inko niil­lä jotain parem­paa aikaisek­si joidenkin muiden ihmiskun­nan ongelmien ratkais­us­sa. Ja tämä siis sil­lä ole­tuk­sel­la, että IPCC:n ennuste pitää paikkaansa. 

    Mitä itse ilmas­to­muu­tok­seen tulee, niin olisiko sin­ul­la linkkiä jon­nekin, jos­sa käy­dään IPCC:n ennustei­den tieteel­listä poh­jaa läpi tasol­la, joka olisi ymmär­ret­tävä yleis­es­ti luon­non­tiedet­tä ja tieteel­listä meto­dia ymmärtävälle, mut­ta ei ilmas­to­tutk­i­jalle? Kaikkein kiihkeimpi­en ilmas­toskep­tikko­jen jutut tun­tu­vat ole­van saman­laista epäti­eteel­listä kirsikanpoimintaa.

  111. Samuli, val­tavir­tanäke­myk­sen mukaan yli kah­den asteen ilmas­ton­muu­tos alkaa toden­näköis­es­ti kiihdyt­tää itseään peru­ut­ta­mat­toma­l­la taval­la. Luul­tavasti vuon­na 2100 kär­sitään ruokakri­i­sistä, äärim­mäi­sistä sääilmiöistä ja mas­si­ivi­sista met­sä­paloista sekä tropi­ikissa että havumet­sävyöhyk­keel­lä. Sil­loin ihmiskun­ta ei ole kovin riemuis­saan siitä, että on ratkaissut jonkin muun ongel­man. Sin­un täy­ty­isi vali­ta näkökul­mak­si joko ilmas­to­de­nial­is­mi tai yksit­täisen val­tion intres­sit, jot­ta tuos­sa olisi mitään järkeä.

  112. az:lta löy­tyy var­masti myös näke­mys siitä, mis­tä esimerkik­si napa-aluei­den jäätiköi­den sulami­nen johtuu, jos ei “ilmas­ton­muu­tok­ses­ta”?

  113. Samuli Saarel­ma:

    Mitä itse ilmas­to­muu­tok­seen tulee, niin olisiko sin­ul­la linkkiä jon­nekin, jos­sa käy­dään IPCC:n ennustei­den tieteel­listä poh­jaa läpi tasol­la, joka olisi ymmär­ret­tävä yleis­es­ti luon­non­tiedet­tä ja tieteel­listä meto­dia ymmärtävälle, mut­ta ei ilmastotutkijalle? 

    http://www.aip.org/history/climate/index.htm

  114. Turk­ka Louekari:

    Samuli, val­tavir­tanäke­myk­sen mukaan yli kah­den asteen ilmas­ton­muu­tos alkaa toden­näköis­es­ti kiihdyt­tää itseään peru­ut­ta­mat­toma­l­la taval­la. Luul­tavasti vuon­na 2100 kär­sitään ruokakri­i­sistä, äärim­mäi­sistä sääilmiöistä ja mas­si­ivi­sista met­sä­paloista sekä tropi­ikissa että havumetsävyöhykkeellä. 

    Ok, onko sin­ul­la jotain linkke­jä tuo­hon “val­tavir­tanäke­myk­seen” siitä, miltä maail­ma näyt­tää 2100? Voin jotenkin hyväksyä pelkästään ilmas­toti­eteeseen perus­tu­vat ennus­teet 90 vuot­ta eteen­päin ja nämäkin on pitänyt tehdä hyvin rankko­ja ole­tuk­sia käyt­täen siitä, miten ihmiskun­nan teknolo­gia kehit­tyy, mut­ta se, että olisi jonkin­lainen val­tavir­takäsi­tys siitä, mitä ne ilmas­to­muu­tok­sen seu­rauk­set ovat, tun­tuu aika lail­la usko­mat­toma­l­ta, kos­ka ne riip­pu­vat niin ratkai­sev­asti siitä, miten ihmiskun­nan kult­tuurievoluu­tio etenkin teknologi­nen kehi­tys tässä seu­raa­van 90 vuo­den aikana edistyy.

    Ajat­tele huvin vuok­si sitä, että hyp­päisit 90 vuot­ta taak­sepäin ja koit­taisit ennus­taa, minkälaista teknolo­giaa vuon­na 2011 on ihmiskun­nan käytössä. Ensim­mäistäkään sähköistä tietokonet­ta ei olisi vielä edes suun­nitel­tu. Uraanin fis­sio­ta ei tun­net­tu edes tieteen tasol­la (edes neu­tron­in ole­mas­saoloa ei tiedet­ty). DNA:sta ei ollut tietoakaan. 

    Ja noista ajoista tieteen ja teknolo­gian kehi­tys on vain kiihtynyt. Olen siis todel­la kiin­nos­tunut tietämään, miten “val­tavir­ta” tekee ennus­teet tuos­ta teknolo­gian kehi­tyk­ses­tä seu­raa­van 90 vuo­den aikana, kos­ka erit­täin toden­näköis­es­ti se sisältää asioi­ta, joista täl­lä het­kel­lä tiede tietää yhtä paljon kuin tiesi DNA:sta, fis­sios­ta ja tietokoneista 1921. 

    Sanois­in siis, että ver­tail­taes­sa vuo­den 2100 ongemia nyky­isi­in, me teemme siis rankan veikkauk­sen, että ne mainit­se­masi (met­sä­palot, ruuan tuotan­non vaikeudet, jne.) ovat saman­laisia ongelmia sen ajan yhteiskun­nalle kuin ne asi­at, joiden tiedämme ole­van ongelmia nykyaikana (vaikka­pa tuo az:n mainit­se­ma malaria). 

    Ja tämä siis teknolo­gian suh­teen. Toinen asia on talous, jon­ka korkoa korolle kasvu on asia, joka tekee nykya­jan ongelmien kor­jaamis­es­ta niin paljon arvokkaampia ver­rat­tuna ongelmi­in 90 vuo­den päästä. Jos teemme nyt sijoituk­sen, jon­ka tuot­to on 5% vuodessa (usein käytet­ty diskont­tausko­rko), niin sen arvo on 80-ker­tainen 90:n vuo­den päästä. Jos siis rajoita­mme kasvuamme asial­la, joka mak­saa meille nyt miljoona euroa, sen on vähen­net­tävä hait­to­ja 80 miljoo­nan euron edestä vuon­na 2100, jot­ta teko on taloudel­lis­es­ti kannattava.

  115. Mikko, anta­masi linkin takana oli ihan hyvää tek­stiä, mut­ta sanoi seu­raavaa az:n kaltai­sista ihmisistä:“The few who con­test these facts are either igno­rant, or so com­mit­ted to their view­point that they will seize on any excuse to deny the dan­ger”, joten epäilen vah­vasti hänen perus­ta­neen tieton­sa tähän. 

    Niiden vuo­den 2100 inhimil­lis­ten vaiku­tusten suh­teen tek­sti oli erit­täin varovaista. Mon­en vaiku­tuk­sen kohdal­la ei edes etumerk­ki tun­nu ole­van tiedos­sa. Siel­lä viitat­ti­in myös Stern­in raport­ti­in, joka käsit­telee käsit­tääk­seni ennen kaikkea ns. worst case ‑tapaus­ta. Myös Lom­borgi­in viitat­ti­in ja mielestäni Lom­borg on edelleen oike­as­sa siinä, että taloudelli­nen ennus­t­a­mi­nen noin kauas tule­vaisu­u­teen (vuo­teen 2100 saati sitä pidem­mälle) on erit­täin vaikeaa, mikä on minus­ta tässä ilmas­tokeskustelus­sa se vielä itse ilmas­to­muu­tok­sen ennus­tamista suurem­pi epävarmuustekijä.

  116. Noin vaan ver­tailun vuok­si. Sata vuot­ta sit­ten olti­in kovasti huolestunei­ta siitä, kuin­ka kauan vielä riit­tää suo­laa ruuan­säi­lytk­seen, hevosille heiniä ja valaanrasvaa.

  117. Samuli Saarel­ma kirjoitti:
    “Jos siis rajoita­mme kasvuamme asial­la, joka mak­saa meille nyt miljoona euroa, sen on vähen­net­tävä hait­to­ja 80 miljoo­nan euron edestä vuon­na 2100, jot­ta teko on taloudel­lis­es­ti kannattava.”

    Toisaal­ta kan­nat­taa muis­taa, että myös ongel­mat voivat kas­vaa korkoa korolle. Miljoon­al­la kor­jat­ta­va ongel­ma nyt voi hyvinkin olla kas­vanut 80 miljoo­nan ongel­mak­si vuon­na 2100. Har­mi vain, että sen ennakoimi­nen mitkä ongel­mat ovat täl­laisia, on vaikeaa. Mut­ta karku­un päässyt ilmas­ton­muu­tos nyt ensik­si tulee mieleen.

  118. Jos teemme nyt sijoituk­sen, jon­ka tuot­to on 5% vuodessa (usein käytet­ty diskont­tausko­rko), niin sen arvo on 80-ker­tainen 90:n vuo­den päästä. Jos siis rajoita­mme kasvuamme asial­la, joka mak­saa meille nyt miljoona euroa, sen on vähen­net­tävä hait­to­ja 80 miljoo­nan euron edestä vuon­na 2100. 

    Viiden pros­entin diskont­taus pitkäl­lä aikavåälil­lä on aina vähän ongel­malli­nen. Jos Pähk­inän­saaren rauhaa tehtäessä vastapuoli olisi tar­jon­nut vähän isom­paa maa-alaa sil­lä ehdol­la, että vuon­na 2011 koko Suo­mi luovute­taan takaisin, tar­jous olisi kan­nat­tanut ottaa vas­taan, jos tar­jot­tu lisäala olisi ollut pari aaria.
    Diskont­tausko­ron kan­nat­taisi olla lähel­lä ennustet­tua talouskasvua.

  119. Olen samaa mieltä siitä, että diskont­taus hyvin kauas tule­vaisu­u­teen on aina ongel­mallista. Sik­si ihmette­lenkin, mihin perus­tu­vat ne “val­tavir­ran” ennus­teet tule­vaisu­udessa ilmas­to­muu­tok­sen aiheut­tamien talous­vaiku­tusten arvioin­nista ja sitä kaut­ta niiden ver­tailu­un siihen, että ilmas­to­muu­tok­sen tor­jun­taan kulu­vat resurssit käytet­täisi­in nyky­is­ten ongelmien ratkaisuun.

    Tämä ei kuitenkaan ollut pääar­gu­ment­ti­ni vaan se, että nämä ennus­teet eivät lainkaan huomioi ihmiskun­nan tieteel­listä ja tek­nol­o­gista kehi­tys­tä, joka etenkin näin pitkäl­lä aikavälil­lä on toden­näköis­es­ti hyvinkin huo­mat­ta­va (ks. Rollingin postaus). Vielä ilmas­to­muu­tos­ta pahem­min tämä teknolo­gian kehi­tyk­sen täy­delli­nen sivu­un jät­tämi­nen näkyy niis­sä ydin­voimaa vas­taan käytet­tävis­sä argu­menteis­sa, jois­sa hehkute­taan käyte­tyn polt­toaineen vaar­al­lisu­ut­ta tuhan­sien vuosien päähän. 

    Tämä on suun­nilleen yhtä fik­sua kuin se, että hehkutet­taisi­in isorokon vaar­al­lisu­ut­ta ihmiskun­nalle nykyaikana perustuen siihen, miten tuhoisa se oli viime vuo­sisadan jälkipuoliskolle asti. Wikipedi­an mukaan se tap­poi 300–500 miljoon­aa ihmistä pelkästään viime vuo­sisadal­la (tuo lie­nee moninker­tais­es­ti kaikissa sodis­sa kuollei­den määrä). Vuon­na 1979 WHO julisti sen lop­ullis­es­ti tuho­tuk­si eikä sen jäl­keen siihen ole kuol­lut yhtään ihmistä.

  120. Ja sekin kan­nat­taa ehkä pitää mielessä, että ne sijoite­tut rahat eivät kas­va korkoa ihan itses­tään, vaan saat­ta­vat kas­vaes­saan aiheut­taa lisää ongelmia esimerkik­si ympäristökuor­mi­tuk­sen muodossa.

  121. Tässä keskustelus­sa on yksi has­su piirre. Olen nimit­täin nim­imerk­ki Az:n kanssa melkein tarkalleen samaa mieltä kaikesta siitä, mitä hän kir­joit­taa “ilamstonmuutos”-sosiologis-poliittisesta ilmiöstä.

    Sen­si­jaan minä en ymmär­rä, mik­si epära­tionaa­li­nen suh­tau­tu­mi­nen — pani­ik­ki, jos sal­litte — olisi epis­te­mol­o­gis­es­ti merk­i­tyk­sel­listä. Se, miten toimit­ta­jat tai muut kir­joit­ta­vat asi­as­ta, se, mitä poli­itikot asi­as­ta ajat­tel­e­vat tai mil­laisia total­i­taris­tisen kuu­loisia näke­myk­siä ilmas­ton­muu­tok­sel­la perustel­laan, ei ole relevanttia.

    Rel­e­vant­tia on vain se, onko ris­ki suuri ja kuin­ka suuri se on, ja kan­nat­taako se ottaa. En ole vaku­ut­tunut, että pani­ikki­in on aihet­ta, mut­ta olen vaku­ut­tunut siitä, että hiilen polt­tamista pitää jar­rut­taa. Öljyn suh­teen olen kyyni­nen, se on niin ener­giapi­toista, help­po­jalosteista, ja hal­paa pumpa­ta maas­ta, että se tul­laan käyt­tämään kuitenkin kaik­ki. Hiilelle voisi vielä jotain tehdäkin. Ja kan­nat­taa yrit­tää, vaik­ka sit­ten joku tak­sikus­ki tai par­turikam­paa­ja tai muu por­vari sit­ten alka­isikin vähän nikotella.

  122. TM, tämä julk­isu­us­peli menee has­suimil­laan näin:
    1) Toimit­ta­ja joka on pihal­la asi­as­ta, ja niitä riitää, kir­joit­taa jotain tyyli­in Grön­lan­ti sulaa kymme­nessä vuodessa.
    2) Joku alan tieteil­i­jä huo­maut­taa ihan asial­lis­es­ti vaikka­pa jos­sain blo­gis­sa että tuos­sa on pilkkuvirhe.
    3) Skep­tikko-osas­to lainaa tuo­ta todis­teena siitä että päin­vas­toin kuin alarmistit väit­tävät, tieteessä on erim­ielisyyt­tä ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Ja nor­maalit houreet aurinkopilkuista alka­en päälle.

  123. Minä taas en sulk­isi hiilen polt­tamista sinäl­lään pois tule­vaisu­u­den ener­giavai­h­toe­hdoista, vaan hiilen polt­tamista nyky­muo­dos­sa (=CO2 ilmake­hään). Hiilid­iok­sidin sit­o­mi­nen kar­bonaateik­si tai mah­dol­lis­es­ti pump­paami­nen sel­l­aise­naan tyh­jen­net­ty­i­hin maakaa­su­lu­oli­in tulee ole­maan se “kova” raja, jota kalli­im­mak­si hiiliv­erot eivät voi nous­ta tai vai­h­toe­htoiset ener­gia­muodot eivät voi men­nä ollak­seen var­teenotet­tavia vaihtoehtoja. 

    Parhaas­sa tapauk­ses­sa CO2:n voi jopa hyö­dyn­tää lan­noit­teena yhteyt­täville kasveille. Käsit­tääk­seni jotain täl­laisia levä-biopolt­toaine-sys­teemeitä on USA:ssa jo koeas­t­eel­la. Toki, jos tuos­ta syn­tyvä bioöljy polte­taan nor­maalil­la taval­la, tämä keino ei sido hiiltä, vaan net­topäästö on sama kuin hiilivoimalalla.

  124. tpyy­lu­o­ma, juuri tuos­ta syys­tä olin kiin­nos­tunut siitä, mis­tä az on ottanut IPCC:n epäti­eteel­lisyy­den. IPCC ei var­maankaan syyl­listy pilkkuvirheisiin.

  125. tpyy­lu­o­ma: Mun mielestä on vähän huonoo keskustelukult­tuuria dis­sa­ta “vastapuol­ta” tolleen.

    Var­maan on tol­lasi­akin tyyppe­jä, mut­ta anna nyt Samuli Saarel­man ja az:n keskustel­la asi­as­ta sivistyneesti.

  126. tiedemies:

    Öljyn suh­teen olen kyyni­nen, se on niin ener­giapi­toista, help­po­jalosteista, ja hal­paa pumpa­ta maas­ta, että se tul­laan käyt­tämään kuitenkin kaik­ki. Hiilelle voisi vielä jotain tehdäkin.

    Mik­si hiilen tilanne olisi yhtään eri­lainen kuin öljyn? Se on halvem­paa (ener­giayk­sikköä kohti), sitä on paljon enem­män ja se sijait­see poli­it­tis­es­ti vakaam­mil­la alueil­la. Ain­oa mikä hiilessä on huonom­paa on nestemäis­ten polt­toainei­den tuot­tamisen korkeampi kus­tan­nus, mut­ta hin­ta, määrä ja vakaus hyvinkin kom­pen­soi­vat tuon.

    Ai niin, onhan hiilel­lä tietysti korkeam­mat CO2-omi­nais­päästöt, mut­ta enpä usko, että juurikaan kukaan (EU:n ide­al­is­te­ja luku­un otta­mat­ta) siitä välittää.

  127. No, en minä hiilen polt­tamista kat­e­goris­es­ti vas­tus­ta, mut­ta pidän toden­näköisenä, että joskus riit­tävän kaukaises­sa tule­vaisu­udessa meitä pide­tään täysin vinksah­taneina, että poltimme jotain hiilen ja öljyn kaltaisia hyviä raaka-aineita. 

    Ydin­voiman täy­teen poten­ti­aali­in — enkä puhu nyt mis­tään fuu­siovoiman kaltais­es­ta speku­lati­ivis­es­ta jutus­ta — ver­rat­tuna öljy- ja hiili­varan­not ovat ener­giapi­toisuuk­sil­taan ns. peanuts. Hin­ta on toki liian kova, mut­ta fos­si­ilien kallistues­sa fis­si­ilit näyt­tävät yhä halvemmilta. 

    Nuo use­am­man pros­entin cut-offit ovat epäre­al­is­tisia pitkäl­lä aikavälil­lä. Ydin­voima on kuitenkin lop­ul­ta edelleen “too cheap to meter”.

  128. Mikko, anta­masi linkin takana oli ihan hyvää tek­stiä, mut­ta sanoi seu­raavaa az:n kaltai­sista ihmisistä:”The few who con­test these facts are either ignorant…

    Ehdotan ettet tak­er­ru yhteen mätään hedelmään muuten hyvässä koris­sa. Az sanoo että alarmistit eivät toi­mi ratio­naalis­es­ti vaan heitä ajaa joku mee­mi. Siteer­aa­mas­sasi kohdas­sa Spencer Weart sanoo oleel­lis­es­ti että denial­is­tit eivät toi­mi ratio­naalis­es­ti vaan heitä ajaa joku mee­mi. En tiedä onko asia jom­min vai kum­min. Oma kan­tani on tämä. Pelkki­in meemei­hin vetoa­mal­la ei oikein pääse kyökkip­sykolo­giaa pidemmälle.

    Arvelin kuitenkin että AIP:n tek­sti täyt­tää pääosin toiveesi “Mitä itse ilmas­to­muu­tok­seen tulee, niin olisiko sin­ul­la linkkiä jon­nekin, jos­sa käy­dään IPCC:n ennustei­den tieteel­listä poh­jaa läpi tasol­la, joka olisi ymmär­ret­tävä yleis­es­ti luon­non­tiedet­tä ja tieteel­listä meto­dia ymmärtävälle…”

    Niiden vuo­den 2100 inhimil­lis­ten vaiku­tusten suh­teen tek­sti oli erit­täin varovaista. Mon­en vaiku­tuk­sen kohdal­la ei edes etumerk­ki tun­nu ole­van tiedossa.

    Tieteel­lis­es­ti pätevä tek­sti ei kai oikein muun­laista voi olla. Niinkuin itsekin toteat ennus­t­a­mi­nen on vaikea­ta, eri­tyis­es­ti tule­vaisu­u­den. Tämä ei tosin eri­laisia toimit­ta­jia tai blogikir­joit­ta­jia tun­nu estävän.

    taloudelli­nen ennus­t­a­mi­nen noin kauas tule­vaisu­u­teen (vuo­teen 2100 saati sitä pidem­mälle) on erit­täin vaikeaa, mikä on minus­ta tässä ilmas­tokeskustelus­sa se vielä itse ilmas­to­muu­tok­sen ennus­tamista suurem­pi epävarmuustekijä

    Samaa mieltä. Mitenkähän saataisi­in se teknologi­nen kehi­tys mukaan laskui­hin? Säätiö-malli­nen psyko­his­to­ria? Uusi ver­sio Drak­en yhtälöstä? Lin­eaari­nen ekstrap­o­laa­tio? Hihas­ta rav­is­ta­mal­la — sokean tekno-opti­mistin vai synkim­män lud­di­itin maail­manku­van perusteella?

    Hem­met­ti kun en saa päähäni mitä Jaynes taas sanoikaan sem­moist­en pros­essien odotusar­voista joiden var­i­anssi kas­vaa äärettömäksi…

  129. Minä

    Ehdotan ettet tak­er­ru yhteen mätään hedelmään muuten hyvässä korissa.

    Sor­ry, huo­maan klo 13:28 viestisi perus­teel­la että olet hake­mas­sa denial­is­tileirin “harkit­tu tieteelli­nen perus­tamme” ‑tyyp­pistä kokon­ais­esi­tys­tä. Siihen AIP:n kir­joi­tus ei tosi­aan sovel­lu. Sem­moinen esi­tys olisi tosi­aan hyvin mie­lenki­in­toista ja mah­dol­lis­es­ti opet­tavaista nähdä.

  130. Mikko, ensin­näkin todel­lakin kiitos siitä AIP:n linkistä. En ehkä ensim­mäisessä postauk­ses­sani asi­aa toden­nut tarpeek­si selvästi, mut­ta se oli tosi­aan suh­teel­lisen kansan­ta­juista tek­stiä mon­imutkaises­ta aiheesta. 

    Valitet­tavasti se oli myös tätä “valtavirta”-ajattelua, eli jos tässä on kyse jostain suuren luokan hui­jauk­ses­ta, kuten az väit­tää, se ei tuo­ta luke­mal­la pal­jas­tu. Sinäl­lään tuo­ta on toki hyvä pitää rin­nal­la, jos az joskus postaa niitä IPCC:n tieteel­lisen poh­jan murentavia todisteita. 

    Tieteel­lis­es­ti pätevä tek­sti ei kai oikein muun­laista voi olla. Niinkuin itsekin toteat ennus­t­a­mi­nen on vaikea­ta, eri­tyis­es­ti tule­vaisu­u­den. Tämä ei tosin eri­laisia toimit­ta­jia tai blogikir­joit­ta­jia tun­nu estävän. 

    Olen tiedemiehen kanssa samaa mieltä, että nuo toimit­ta­jat voi min­un mielestäni jät­tää tässä sivu­un. Pääon­gel­ma tässä ilmas­to­muu­tok­ses­sa (jos nyt siis jätetään täys­de­nial­is­tit sivu­un ja usko­taan se, että jonkin­lainen ihmisen aiheut­ta­ma ilmas­to­muu­tos on käyn­nis­sä) on minus­ta siinä, että tiede antaa silti varsin huonos­ti vas­tauk­sia siihen, mitä mei­dän pitäisi nyt 2011 tehdä. 

    Se osaa suh­teel­lisen huonos­ti vas­ta­ta siihen, mitä vaiku­tuk­sia lämpimäm­mäl­lä maa­pal­lol­la on ihmiselle ja vielä huonom­min siihen, mikä on tuon ajan ihmiskun­nan kyky vas­ta­ta niihin vaiku­tuk­si­in. Onko vaikka­pa sademäärien vähen­e­m­i­nen vehnän­tuot­toalueil­la vuon­na 2100 sel­l­ainen ongel­ma kuin se olisi nyt vai onko se saman­lainen ongel­ma kuin valaan­ras­van ja hevosten heinien vähi­in käymi­nen on nyky­isin (vrt. Heurlin­in postaus)? 

    Kos­ka emme tätä tiedä, on aikamoista uhkapeliä se, että panemme merkit­tävästi resursse­ja tuon uhan tor­ju­miseen, kos­ka tämä on vält­tämät­tä pois siitä, että panemme ne resurssit niiden ongelmien ratkaisu­un, joiden tiedämme ole­van ongelmia nyt ja joi­hin tiedämme voivamme vaikuttaa. 

    Mitä teknolo­gian kehit­tymiseen tulee, niin joil­lain aloil­la (esim. tietokoneis­sa) se näyt­täisi ole­van ennem­minkin ekspo­nen­ti­aal­ista lin­eaarisen sijaan. Jos tänä vuon­na tietokoneet ovat kak­si ker­taa tehokkaampia kuin viime vuon­na, ensi vuon­na ne eivät olekaan kolme vaan neljä ker­taa tehokkaampia kuin vuosi sit­ten. Valitet­tavasti mei­dän aivomme eivät ole intu­iti­ivis­es­ti kovin sovel­tuvia ekspo­nen­ti­aalis­es­ti kas­vavien asioiden seu­rauk­sien ymmärtämiseen, vaan meille lin­eaari­nen kehi­tys on meille helpom­min ymmärrettävää. 

    Jotkut futur­olog­it ennus­ta­vat ns. sin­gu­lar­i­teet­tiä jo kauan ennen vuot­ta 2100. Sin­gu­lar­i­teetis­sä tietokonei­den älykkyys ohit­taa koko ihmiskun­nan älykkyy­den, minkä jäl­keen ihmiskun­nan kyvyl­lä ratkaista maa­pal­lon ongelmia ei ole oikein enää mitään merk­i­tys­tä, kos­ka koneet ovat siinä joka tapauk­ses­sa paljon parem­pia. Ain­oa, mikä ihmisille merk­it­see jotain on se, että koneet pysyvät ystäväl­lis­mielis­inä meitä kohtaan.

  131. Mil­laista teknolo­giaa ja talout­ta ennus­taisin nykya­jalle men­neisyy­destä käsin?

    Ennus­taisin, että maat­alous­tuot­teet ja yksinker­taiset polt­toaineet ovat edelleen hyv­in­voin­nin peruskiviä ja nielevät ison osan taval­lis­ten ihmis­ten kuukausi­menoista. Ennus­taisin myös, että hyv­in­voin­nin kasvu maail­mas­sa perus­tuu paljolti siihen, että näi­den kulu­tus­ta kasvatetaan.

    Seinä tulee vas­taan. Tietokonei­den, kän­nyköi­den ja lääkkei­den kaltainen kevyt teknolo­gia ei sitä estä. Ruoan, veden, ener­gian tai saastei­den käsit­te­ly uudel­la taval­la vaatii yleen­sä mas­si­ivista uut­ta infra­struk­tu­uria, jon­ka rak­en­t­a­mi­nen vaatii paljon ener­giaa, raa­ka-ainet­ta, pääo­maa ja työvoimaa. Tämä on jostain muus­ta pois. Näis­sä asiois­sa ei riitä, että insinööri lab­o­ra­to­rios­sa tekee keksinnön.

  132. Turk­ka Louekari kirjoitti:
    “Seinä tulee vas­taan. Tietokonei­den, kän­nyköi­den ja lääkkei­den kaltainen kevyt teknolo­gia ei sitä estä. Ruoan, veden, ener­gian tai saastei­den käsit­te­ly uudel­la taval­la vaatii yleen­sä mas­si­ivista uut­ta infra­struk­tu­uria, jon­ka rak­en­t­a­mi­nen vaatii paljon ener­giaa, raa­ka-ainet­ta, pääo­maa ja työvoimaa. Tämä on jostain muus­ta pois. Näis­sä asiois­sa ei riitä, että insinööri lab­o­ra­to­rios­sa tekee keksinnön.”

    Aika tiukko­ja reunae­hto­ja ekspo­nen­ti­aaliselle kehi­tyk­selle aset­ta­vat myös fysi­ikan lait. Mut­ta kyl­lä silti jokin merkit­tävä uusi keksin­tö esimerkik­si ener­giantuotan­nos­sa voi muut­taa näkymiä radikaal­is­tikin. ( Ja onnek­si on tätä ilmas­toalarmis­mia, jon­ka takia juurikin noi­ta uusia ener­giantuotan­to­tapo­ja kehitellään.)

  133. Turk­ka, mis­tä olet saanut käsi­tyk­sen, että ruual­la olisi enää mitenkään merkit­tävä osu­us ihmis­ten menoista? Tämän linkin http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/1576933/Britons-spend-one-fifth-of-income-on-homes.html mukaan ruokaan menee keskimääräiseltä brit­tiper­heeltä 15% tuloista. Osu­us on alle puo­let siitä, mitä se oli 1957 ja toden­näköis­es­ti ero kehi­tys­mai­hin on vielä suurem­pi. Veikkaisin, että sil­loin mainit­tuna 1921 tuo osu­us oli yli puo­let Suomes­sa. Olisin kiin­nos­tunut tietämään, mihin trendi­in sinä oikein oman ennus­teesi perustat?

    Läm­mi­tys ja sähkö veivät tuon sivun mukaan 3% tuloista (saman ver­ran kuin alko­holi­in). Minä väit­täisin, että tämä tren­di tulee jatku­maan kehit­tyneis­sä mais­sa ja tulee ole­maan merkit­tävä nyky­i­sis­sä kehitysmaissa.

    Ne kaik­ki mainit­se­masi asi­at ovat sel­l­aisia, jois­sa teknolo­gian kehit­tymi­nen pystyy tehosta­maan paljonkin asioi­ta. Ruuan tuotan­nos­sa geen­ite­knolo­gia tulee muut­ta­maan tuotan­toa tehokkaam­mak­si. Samal­ta maa-alal­ta saadaan enem­män ruokaa. Veden- ja jät­tei­den käsit­telyssä on selvää, että teknolo­gial­la tul­laan tehosta­maan asioi­ta. Ener­gian puolel­la on useitakin teknolo­gioi­ta jo nyt näkyvis­sä, jot­ka tule­vat muut­ta­maan tuotan­toa vuo­sisadan loppupuolella.

  134. 15 % ruokaan on minus­ta jo paljon, joten ei siitä sen enem­pää. Useimpi­in ostok­si­in sisäl­tyy paljon välil­lisiä ener­giakus­tan­nuk­sia, joi­ta tuo sähkön ja läm­mi­tyk­sen 3 % ei lainkaan kuvaa.

    Kan­natan kyl­lä ydin­voimaa ja geeniruokaa. Ne voivat tuo­da helpo­tus­ta tämän vuo­sisadan ongelmi­in, mut­ta rajal­lis­es­ti. On yksi asia tehdä kasvista tuot­ta­va, ja toinen asia tehdä siitä kestävä äärim­mäis­ten sääolo­jen ja uusien kasvi­tau­tien var­alle. Maail­man ydin­te­ol­lisu­u­den laa­jen­tamiselle on pul­lonkaulo­ja, jot­ka eivät johdu politiikasta.

    Ilmas­ton­muu­tos aiheut­taa joitakin vakavia ongelmia jo min­un eli­naikanani, enkä minä diskont­taa vuo­den 2050 tapah­tu­mien pain­oar­voa mihinkään murto-osaan.

  135. Turk­ka:

    15 % ruokaan on minus­ta jo paljon, joten ei siitä sen enempää. 

    Mikä sinus­ta olisi vähän, jos 15% on paljon? Sin­un mukaasi “maat­alous­tuot­teet on edelleen toinen hyv­in­voin­nin peruskivistä” (toinen oli polt­toaineet). Osoitin, että ruuan osu­us koti­talouden menoista on men­nyt alle puoleen siitä, mitä se oli 40 vuot­ta sit­ten ja on tosi­aan vain tuo 15%. Suun­nilleen saman ver­ran menee vapaa-aikaan ja kult­tuuri­in. Tämä osu­us on nousus­sa (tuon mukaan 50%:n lisäys osu­ud­es­ta menoista), ruuan osu­us laskussa. 

    Eikö ole toden­näköisem­pää, että tuos­ta blok­ista tulee tule­vaisu­udessa se hyv­in­voin­nin perus­pi­lari ruuan osu­u­den entis­es­tään pienen­tyessä? Ruoas­ta saata­va hyv­in­voin­ti ei voi merkit­tävästi nous­ta, kos­ka emme tule tule­vaisu­udessa kulut­ta­maan yhtään enem­pää kalor­e­i­ta kuin nytkään. Laatu voi hitusen paran­tua, mut­ta siinäkään ei tuo paran­tu­mi­nen toden­näköis­es­ti tapah­du itse maat­alous­tuot­teis­sa, vaan niistä tehdy­istä elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den tuot­teis­sa (syödään vähem­män vaivaa vaa­tivia einek­siä itse kokkaamisen sijaan ja säästetään siten aikaa). Sen sijaan vapaa-ajan huvi­tuk­si­in meneväl­lä rahamääräl­lä ei ole mitään ylärajaa. 

    Kan­natan kyl­lä ydin­voimaa ja geeniruokaa. Ne voivat tuo­da helpo­tus­ta tämän vuo­sisadan ongelmi­in, mut­ta rajallisesti. 

    Tämä vaikut­taa suun­nilleen yhtä tuke­val­la poh­jal­la ole­val­ta ennus­tuk­selta tule­vaisu­u­den suh­teen kuin IBM:n pomon joskus sanoma:“Maailmassa tarvi­taan vain 5 tietokonet­ta”. Ja tuos­ta ennus­tuk­ses­ta on vähem­män aikaa kuin on nyky­hetkestä sinne vuo­teen 2100, jos­ta alun­perin puhuit. Nyt tosin tun­nut koit­ta­van siirtää maalia. Lisää tästä uud­es­ta maal­ista alempana.

    Ydin­te­ol­lisu­u­den pul­lonkaulat ovat tässä ja nyt (täl­lä het­kel­lä ei maa­pal­lol­la ole kap­a­siteet­tiä rak­en­taa uusia ydin­voimaloi­ta kuin tiet­ty määrä). En menisi sanomaan mitään siitä, että ne pul­lonkaulat pätevät enää vuo­sisadan loppupuolella.

    Mitkä ovat ne ilmas­to­muu­tok­sen vaka­vat ongel­mat, jot­ka toteu­tu­vat jo vuo­teen 2050 men­nessä? Entä onko niiden vält­tämisek­si tehtävis­sä mitään, vaik­ka yrit­täisimme? Jos EU luopuisi kokon­aan fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käytöstä vuo­teen 2020 men­nessä (tämä olisi niin älyt­tömän kallista, ettei sitä kan­na­ta ajatel­lakaan, mut­ta heit­etään nyt peli­in täl­lainen), niin paljonko uskoisit tämän vaikut­ta­van niihin globaalei­hin vaiku­tuk­si­in vuon­na 2050?

  136. Vuo­den 2050 isoin uhkaku­va on nimeno­maan ruokakri­isi, mut­ta saat­taa se jäädä siinä vai­heessa tulemat­takin. On selvem­pää, että ilmas­ton­muu­tok­ses­ta on hait­taa vuon­na 2100, mut­ta vähät­telet tätä hyvin epäkonkreet­tis­ten toivei­den avul­la, ja joku muu voi suh­tau­tua noin kaukaiseen tule­vaisu­u­teen välin­pitämät­tömästi, mikä on ihan ymmärrettävää.

    Ruo­ka- tai ener­giakri­isin aikana imma­te­ri­aal­isia hyödykkeitä voi vai­h­taa ruoaksi/energiaksi vain hyvin heikol­la vai­h­tokurssil­la. Vapaa-ajan huvi­tuk­si­in meneväl­lä rahal­la ei ole ylära­jaa? Kyl­lä on, jos sin­ul­la on rajalli­nen bud­jet­ti ja vält­tämät­tömät asi­at kallis­tu­vat. Alara­ja on nolla.

    En vaa­di, että Suo­mi tai Euroop­pa yksin tin­kii merkit­tävästi elin­ta­sostaan ilmas­ton hyväksi.

  137. Art­turi:

    Mun mielestä on vähän huonoo keskustelukult­tuuria dis­sa­ta “vastapuol­ta” tolleen.

    Ja sinus­ta se vastapuoli kon­sis­ten­tisti erot­tele­meaan ilmas­ton­muu­tok­sen jonkin­laise­na mei­dailmiönä ja tieteel­lisenä ilmiönä? Olen henkilöko­htais­es­ti kyp­sä esimerkik­si täl­laiseen argu­men­toin­ti­in (az) minkä takia en oikein jak­sa näi­hin keskustelui­hin osallistua:

    Yhteiskun­ta­su­un­nit­telu, joka pyrkii ahta­maan ihmisiä mah­dol­lisim­man tiivi­iseen, näi­den omien pref­er­enssien­sä vas­tais­es­ti, läh­tee CO2:sta.

    Tuos­sa san­o­taan kolme asiaa
    1) On ole­mas­sa yhteiskun­ta­su­un­nit­telu joka “sul­loo” ihmisiä.
    2) Ihmiset, jotkut määrit­telemät­tömät yleisih­miset jos­sain, eivät halua tätä.
    3) Tämä liit­tyy jotenkin olen­nais­es­ti CO2-päästö­jen vähentämiseen.

    Jos jak­saisin niin voisin kir­joit­taa A4:n ver­ran ilmeisiä vas­taväit­teitä, esimerkik­si että jos noin niin mik­si kehi­tys­mais­sa jois­sa sub­ven­toidaan polt­toainei­ta ihmiset sull­outuu tiivi­isti kaupunkei­hin ilmeisen vapaae­htois­es­ti. Kun tuol­laisia virkkeitä on kym­meniä put­keen niin vaikea siihen on muu­ta tode­ta kuin että elämme ilmeis­es­ti eri todellisuuksissa.

  138. Turk­ka, toi­s­tat alku­peräisen ennusteesi:

    On selvem­pää, että ilmas­ton­muu­tok­ses­ta on hait­taa vuon­na 2100, mut­ta vähät­telet tätä hyvin epäkonkreet­tis­ten toivei­den avul­la, ja joku muu voi suh­tau­tua noin kaukaiseen tule­vaisu­u­teen välin­pitämät­tömästi, mikä on ihan ymmärrettävää. 

    ilman, että edelleenkään annat mitään perustelu­ja sen toteutumiselle. 

    Minä olen koit­tanut tässä sanoa, että vaik­ka jätet­täisi­in sivu­un se az:n kri­ti­ik­ki, eli uskot­taisi­in, että IPCC ennus­taa ihan oikein, miten ilmas­to kehit­tyy, silti se, minkälaisia ongelmia vuon­na 2100 on ihmiskun­nal­la, ja etenkin se, mikä on sen kyky vas­ta­ta niihin ongelmi­in, on erit­täin vaikeasti ennustettavissa. 

    Tähän kri­ti­ikki­in et mitenkään vas­taa perustel­tu­ja argu­ment­te­ja antaen, vaan heität kuin puh­taal­ta pöy­dältä tuon “on selvem­pää, että ilmas­to­muu­tok­ses­ta on hait­taa vuon­na 2100”. Mil­lä ihmeen perus­teel­la tuo on selvää? Jälleen Heurlinia lainatak­seni, 1921 oli var­maan mon­ellekin “selvää”, että hevosten heinän tai valaan­ras­van lop­pumis­es­ta tulisi ole­maan hait­taa vuo­den 2011 ihmisille (piir­rä käyrä vaikka­pa valaan­ras­van käytöstä ja valaiden määrästä ja var­masti näyt­täisi tule­van pää vetävän käteen). 

    Minä en suh­taudu välin­pitämät­tömästi noin kauas tule­vaisu­u­teen (jos välin­pitämät­tömyy­del­lä tarkoite­taan tässä sitä, ettei min­ulle ole mitään väliä sil­lä, mikä on maail­man tila tuol­loin). Suh­taudun siihen sil­lä real­is­mil­la, että kos­ka kykymme ennus­taa noin kauas tule­vaisu­u­teen on hyvin rajat­tu, on melko lail­la turha tehdä mitään ennusteita. 

    Koite­taan vään­tää tämä vielä rauta­lan­gas­ta. San­o­taan, että voin vali­ta, alka­ako kesälo­mani 1.7. vai 15.7., mut­ta val­in­ta pitää tehdä nyt helmiku­us­sa. Luon­nol­lis­es­ti en suh­taudu välin­pitämät­tömästi siihen, mikä tuol­loin sää tulee ole­maan, kos­ka sil­lä on min­ulle paljon merk­i­tys­tä ja oikein valiten vältän sateet ja pääsen naut­ti­maan hel­teestä ja väärin valiten käy päin­vas­toin. Sään ennus­t­a­mi­nen noin kauas tule­vaisu­u­teen on kuitenkin niin vaikeaa, että min­un on melko lail­la nyt luot­taa siihen, että pysty­isin tuo­hon mis­tään han­kki­maan muu­ta kuin arvauk­sen. Minus­ta ihmiskun­nan tilan vuon­na 2100 suh­teen ollaan saman­laises­sa tilanteessa nyt. 

    Sen ajan ihmiset voivat ihme­tel­lä mei­dän toimiamme:“Miksi he eivät polt­ta­neet sil­loin hiiltä, kun sitä heil­lä oli rutkasti tar­jol­la, mut­ta mei­dän fuu­siote­knolo­giamme oli vielä lapsen kengis­sä ja oli­si­vat anta­neet mei­dän huole­htia ilmake­hän put­saamis­es­ta hiilid­iok­sidista, kun se on meille nykytekni­ikalla help­poa. Turhaan kitu­ut­ti­vat talouskasvuaan tiukoil­la hiilipäästöra­joil­la” tai sit­ten he voivat ihme­tel­lä, että mik­si poltimme hiiltä ja aiheutimme ilmas­to­muu­tok­sen. Minä en väitä tietäväni, kumpaa (vaiko jotain kol­mat­ta kan­taa) sen ajan ihmiset ovat. Sinä väität, mut­tet esitä tiedolle­si mitään perusteluja.

  139. On vaikea vas­ta­ta kaikenkat­tavi­in perustelupyyn­töi­hin, kun luulee jo perustelleen­sa aika paljon.

    Ruo­ka on perus­tarve pysyväm­mäl­lä taval­la kuin valaan­ras­va ja heinä ovat koskaan olleet. Ja ruokakri­isin uhkaan täy­tyy suh­tau­tua hyvin vakavasti, jos se on edes vähänkin todennäköinen.

  140. Turk­ka, sinus­tako siis maail­mas­sa a) ei ole ollut ruokakri­isiä koko ihmiskun­nan aikaa tai b) ei ole ruokakri­isiä juuri nyt? 

    YK:n mukaan täl­lä het­kel­läkin on vähän vajaa mil­jar­di ihmistä ilman riit­tävää ruokaa. Toki tilanne on paljon parem­pi kuin vaik­ka joskus 1970-luvul­la, jol­loin myös oli mil­jar­di ihmistä nälässä, mut­ta maa­pal­lol­la oli 3 mil­jar­dia ihmistä vähem­män. Nälän suh­teen siis kehi­tys näyt­täisi ole­van oikeaan suun­taan. Yhä pienem­pi osa maail­man ihmi­sistä elää nälässä. Mut­ta oliko tilanne siis 1970-luvul­la globaali katas­trofi, kun siis n. neljännes maail­man ihmi­sistä eli nälässä? 

    Eikö sinus­ta täl­lä nykya­jan mil­jardin ihmisen näläl­lä ole väliä? Sil­lä rahal­la, joka ilmas­to­muu­tok­sen tor­jun­taan menee, pystyt­täisi­in paran­ta­maan kehi­tys­maid­en infra­struk­tu­uria ja esim. lan­noit­tei­den käyt­töä ja sitä kaut­ta autet­tua ihmisiä pois nälästä. (has­su sat­tuma, juuri tätä kir­joit­taes­sani Lom­borg on tv:ssä sanomas­sa täs­mälleen samaa!)

    Tai yleis­es­ti paran­net­tua hei­dän taloudel­lista tilaa. Suurin ongelma­han ei niil­lä nälässä olevil­la ole se, ettei ruokaa ker­ta kaikki­aan olisi, vaan se, ettei heil­lä ole rahaa ostaa sitä. (maail­man lähi­his­to­ri­as­ta ei löy­dy nälän­hätää, jon­ka aikana kyseinen maa ei olisi samaan aikaan vienyt ruokaa maasta). 

    Se min­un postaa­mani tilas­to osoit­ti, että toisin kuin sinä väität, ruo­ka on meille nyky­isin halvem­paa kuin var­maan koskaan ihmiskun­nan his­to­ri­an aikana. Se, että maail­man köy­hät rikas­tu­isi­vat, tuot­taisi lisää kysyn­tää ruualle ja sitä kaut­ta luon­nol­lis­es­ti lisää investoin­te­ja siihen ja sitä kaut­ta lisäisi tuotantoa. 

    Peruskysymyk­seni on siis, mil­lä perus­teel­la pain­ot­taa vuo­den 2100 ruokakri­isiä (joka perus­tuu ennusteisi­in teknolo­gian kehit­tymät­tömyy­destä tässä välil­lä, mille et ole antanut tois­taisek­si mitään perustelu­ja) yli ruokakri­isin, joka on pääl­lä juuri nyt?

  141. Samuli, käsit­tääk­seni ain­oa iso teknologi­nen läpimur­to, joka tämän kaiken muut­taisi, olisi geeniruo­ka — mut­ta onko­han sekään. Perus­tavoit­teena geeniruoas­sa kai olisi ennen kaikkea iso hehtaarisato, mut­ta sitä tavoitet­ta on vaikea yhdis­tää äärim­mäis­ten sääolo­jen ja tau­tien kestävyyteen.

    Tiedän hyvin, että täl­lä het­kel­lä ei globaal­isti kat­soen ole pulaa ruoas­ta eikä pel­losta. Juuri sik­si ajat­te­lenkin, että sel­l­ainen tilanne olisi nyky­istä paljon vaikeampi.

    Ehkäpä sinä puhut akti­ivis­es­ti nyky­istä isom­man kehi­tysy­hteistyön puoles­ta eri areenoil­la. Sil­loin uskon, että asia on sin­ulle muu­takin kuin kep­pi­hevo­nen ilmastopoli­ti­ikkaa vas­taan. Voit vaikka­pa ehdot­taa sitä Oden vaali­teemak­si. (Sori, olen vain niin kyl­lästynyt kuule­maan tätä tari­naa azil­ta, Korholoil­ta, hal­la-aho­laisil­ta jne.) Mut­ta miten väl­tet­täisi­in tähä­nas­tisen kehi­tysy­hteistyön virheet? Minä en tiedä.

  142. Turk­ka, jälleen ajat­telet tietäväsi tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen kauas tule­vaisu­u­teen. Sinä näet vuo­den 2100 samal­la tavoin kuin vuon­na 1921 eläneet vuo­den 2011. Ja minäkin ajat­te­len asioi­ta lin­eaaris­es­ti, vaik­ka mon­es­sa asi­as­sa (esim. tietokoneet) kehi­tys on eksponentiaalista. 

    En siis todel­lakaan ymmär­rä, miten voit antaa ennustei­ta, että a) mitään muu­ta ei ruuan tuotan­nos­sa tul­la kek­simään kuin geeniruo­ka ja siinäkään ei ole mah­dol­lista kehit­tää sääolo­ja ja taute­ja kestäviä suu­rituot­toisia laje­ja. Jälleen ker­ran et anna ennus­teelle­si mitään perustelui­ta, vaan heität sen vain kuin tyhjästä. 

    Mitä kehi­tysy­hteistyöhön tulee, niin en ole vaku­ut­tunut sen toim­imis­es­ta. Kiina ja Intia eivät ole saa­neet itseään hur­jaan talouskasvu­un kehi­tysy­hteistyön avul­la. Ne ovat minus­ta parem­pia malle­ja Afrikalle kuin se lusikalla syöt­tämi­nen, mitä kehi­tysy­hteistyö usein on. EU:n tuon­ti­t­ul­lien purkami­nen aut­taisi niitä toden­näköis­es­ti paljon enem­män kuin mikään kehi­tysy­hteistyöra­han pumppaaminen. 

    Mitä taas kep­pi­hevosi­in tulee, niin minus­ta juuri kehi­tys­maid­en ruokakri­isil­lä pelot­telu on ilmastopoli­ti­ikan kep­pi­hevo­nen. Ollaan siis valmi­ita sut­taa­maan hirvit­tävät määrät rahaa asioi­hin, jot­ka ehkä aut­ta­vat kehi­tys­mai­ta joskus 2100, mut­ta ei ehdote­ta, että vas­taa­va raha käytet­täisi­in niiden aut­tamiseen nyt, tai vielä parem­min, annet­taisi­in niille mah­dol­lisu­us itse kehit­tyä taloudel­lis­es­ti aivan kuten Kiina ja Intia ovat tekemässä.

  143. Ainakin nopeis­sa hin­nanousu­is­sa on selvästi kysymys sijoit­ta­jista. Vaik­ka tuote­tul­la vil­jal­la ei voisikaan speku­loi­da, vil­jelysmaal­la voi. Wall Street ei ole kiin­nos­tunut tuotan­nos­ta vaan maa-arvoista, ja maa-arvot nou­se­vat riip­pumat­ta tuote­taanko mitään vai ei.
    Ilmiö on sama kuin asun­tomarkki­noil­la, mis­sä “isot kalat” pitävät asun­to­ja tyhjinä (erään tari­nan mukaan pääkaupunkiseudul­la on 25 000 tyhjää asun­toa) vain rahan var­mana tal­letu­s­paikkana. Pienen hoito­vastik­keen kuit­taa arvon­nousu. ja vil­jelysmaal­la ei ole edes hoitovastiketta.
    Ilman maa-arvoveroa, ei maan tarvitse tuot­taa mitään. Maanko­rko nousee vuosi vuodelta. Kysymys on vil­jan hin­nas­sa on paljolti vain maan verovapaudesta.
    Ruoan hin­taa nos­ti­vat samaan tapaan enti­saiko­jen feo­daalit ja Suomen 1800-luvun kartanonherrat.

  144. kjr63:

    Ilman maa-arvoveroa, ei maan tarvitse tuot­taa mitään. 

    Ei. Jos tulee maa­nar­vovero, niin maan hin­ta vaan las­kee ja tuot­to-odotus sijoite­tul­la pääo­ma­lle pysyy vakiona, eli se on vaan ker­ral­la tapah­tu­va var­al­lisu­u­den siir­to maan­omis­ta­jil­ta maa­ta omis­ta­mat­tomille. Se ei vaiku­ta yhtään siihen kan­nat­taako maa­ta pitää vil­je­lyk­sessä vai ei.

    Sen lisäks sun väite siitä, että vil­jelysmaal­la speku­loimal­la voi tehdä ylisu­uria voit­to­ja on aika älytön. Miks tämä tuot­to-odotus ei kap­i­tal­isoi­tus maan hin­taan heti?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.