Maapallo käy ahtaaksi

Veh­nän hin­ta nousi jo tuhan­teen dol­la­riin ton­nil­ta. (KORJAUS: hin­ta on nousi 10 dol­la­riin bus­he­lil­ta eli noin 367 dol­la­riin ton­nil­ta. ) Lyhyes­sä ajas­sa hin­ta on kak­sin­ker­tais­tu­nut. Kym­me­nes­sä vuo­des­sa lähes vii­sin­ker­tais­tu­nut. Tuni­sian uudel­la­kaan hal­li­tuk­sel­la ei ole helppoa.

Olen ennus­ta­nut vil­jan hin­nan voi­ma­kas­ta nousua jo 20 vuot­ta. Väes­tön­kas­vu lisää kysyn­tää, kau­pun­gis­tu­mi­nen ja lii­ken­ne­ver­kot syö­vät pel­toa­laa, ilmas­ton­muu­tos hei­ken­tää sato­ja ja Aasia vau­ras­tu­mi­nen lisää lihan kulu­tus­ta. Välil­lä aloin jo tul­la epä­var­mak­si, kun kehi­tys näyt­ti mene­vän aivan toi­seen suuntaan.

Täs­tä voi vetää monia joh­to­pää­tök­siä. Sel­lai­nen ”uusiu­tu­va ener­gia” joka kil­pai­lee pel­toa­las­ta ruu­an tuo­tan­non kans­sa, kan­nat­taa unoh­taa. Maa­ta­lous­tu­kea (pin­ta-ala­tu­kea) voi­daan alen­taa Euroo­pas­sa­kin. Lihan tuo­tan­non tuet pitää pois­taa koko­naan.  Ja väes­tön­kas­vul­le on teh­tä­vä nopeas­ti jotain.

===

Bus­hel on kah­dek­san gal­lo­naa eli se on siis tila­vuus­mit­ta. Gal­lo­nan koko taas riip­puu sii­tä, mita­taan­ko nes­tet­tä vai kui­vaa tuo­tet­ta ja tapah­tuu­ko tämä Yhdys­val­lois­sa vain Bri­tan­nias­sa. Vil­jan osal­ta on kui­ten­kin myös ker­roin pai­no­luok­kiin: ton­ni on 36,7 bush­je­lia. Ame­rik­ka­lai­sil­ta on aina­kin yksi ava­ruus­luo­tain tuhou­tu­nut tämän mit­ta­jär­jes­tel­män takia.)

165 vastausta artikkeliin “Maapallo käy ahtaaksi”

  1. Väes­tön­kas­vul­le ei ole ihan kau­heas­ti teh­tä­vis­sä, kos­ka kes­ki­mää­räi­nen lap­si­lu­ku on jo las­ke­nut Saha­ran ete­lä­puo­lis­ta Afrik­kaa lukuu­not­ta­mat­ta jo sin­ne kah­den paik­keil­le. (Ara­bi­mais­sa, Ete­lä- ja Kaak­kois-Aasias­sa ja Ete­lä-Ame­ri­kas­sa se on hie­man yli kah­den, mut­ta vas­taa­vas­ti OECD-mais­sa ja Kii­nas­sa alle 2 joten glo­baa­li kes­kiar­vo Afrik­kaa lukuu­not­ta­mat­ta on n. 2). Väes­tön­kas­vu jat­kuu sik­si, että suu­ren syn­ty­vyy­den aika­kau­den vii­mei­set ikä­luo­kat ovat vie­lä tulos­sa lisään­ty­mi­si­kään, täl­le ei ihan kau­heas­ti ole teh­tä­vis­sä. Afri­kan väes­tön­kas­vu on toki pai­kal­li­ses­ti kau­hea ongel­ma, mut­ta maa­il­man resurs­sien riit­tä­vyy­den kan­nal­ta se on mar­gi­naa­li­nen ver­rat­tu­na glo­baa­lin elin­ta­son nousun muka­naan tuo­maan kulu­tuk­sen lisääntymiseen.

    Ruu­an riit­tä­vyy­den kan­nal­ta lihan­syön­nin vähen­tä­mi­nen on kaik­kein kriittisintä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Väes­tön kas­vu­han ei ole oleel­li­sin ongel­ma. Se että on ilmaan­tu­nut suu­rem­pi mää­rä mak­su­ky­kyi­siä ihmi­siä kil­pai­le­maan halu­tuis­ta resurs­seis­ta on. Toki vähem­mäl­lä ihmis­mää­räl­lä tuo kil­pai­lu­kin mää­rit­tyi­si loivemmaksi. 

    Tai näin kait ole­te­taan — hin­nat­han yleen­sä nouse­vat, kun joku olet­taa hin­toi­jen nouse­van, käy futuu­ri­kaup­paa ja sii­nä sitä sit­ten ollaan. 

    Näl­kään­hän mis­sään ei olsii iki­nä tar­vin­nut kuol­la, jos ruo­kaa vain oli­si jaet­tu (tai myy­ty) oikeal­la taval­la. Jopa nälän­hä­tä­aluil­la kun on sel­lai­nen ongel­ma, että ruu­an ilmai­nen jake­lu tekee pahaa hal­laa lähia­luei­den tuot­ta­jil­le. Ne lap­set joi­den kas­voil­la on kerät­ty rahaa ruo­ka-apuun ovat aina ensi­si­jai­ses­ti kar­mai­se­van köyiä. Ruo­kaa kyl­lä oli­si ole­mas­sa, mut­ta ei kei­no­ja sen hankkimiseen.

    Mis­tä pääs­tään sii­hen, että köy­hyys on suu­rin oin­gel­ma. Ja kun köy­hyys väis­tyy, pääs­tään osta­maan mark­ki­na­hin­tai­sia tuot­tei­ta mis­tä seu­raa hin­to­jen nousua. Ja lap­si­kuol­lei­suus­kin vähenee.

    Mut­ta joo, ei pal­joa kan­na­ta eta­no­lia viljellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Tvaa­ra:

    Väes­tön kas­vu­han ei ole oleel­li­sin ongel­ma. Se että on ilmaan­tu­nut suu­rem­pi mää­rä mak­su­ky­kyi­siä ihmi­siä kil­pai­le­maan halu­tuis­ta resurs­seis­ta on

    On se pit­käl­lä aika­vä­lil­lä pahe­ne­va ongel­ma, jol­lei ole­ta, että jos­sain päin maa­pal­loa ihmis­ten elin­ta­so ei tule kos­kaan mer­kit­tä­väs­ti nousemaan. 

    Kii­nan elin­ta­son nousus­ta­kin joh­tu­va kulu­tus­ky­syn­nä nousu­kin oli­si vähäi­sem­pi jol­lei siel­lä oli­si sitä yli mil­jar­dia ihmistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Sel­lai­nen ”uusiu­tu­va ener­gia” joka kil­pai­lee pel­toa­las­ta ruu­an tuo­tan­non kans­sa, kan­nat­taa unohtaa. ”

    Tot­ta tämä, mut­ta täy­tyy toki mai­ni­ta lisä­huo­mau­tuk­se­na, että ruo­ka­kas­vei­hin sitou­tu­nees­ta bio­mas­sas­ta vain osa on syö­mä­kel­pois­ta ja täten olkien, mais­sin run­ko­jen ja mui­den kas­vien raken­neo­sien käyt­tö­kel­poi­suut­ta bio­polt­toai­ne­käyt­töön tulee voi­da kehittää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Kii­na­lai­sil­la on monien rajus­ti arvos­te­le­ma yhden lah­den poli­tiik­ka. Mie­les­tä­ni arvos­te­lun voi­si lopet­taa, ja tuos­ta voi­si teh­dä vien­ti­tuot­teen. Egyp­tin noin sadan mil­joo­nan nuo­ri väes­tö tulee vie­lä monin­ker­tais­tu­maan ilman radi­kaa­le­ja toi­mia, ja maan kan­to­ky­ky on jo nyt monin­ker­tai­ses­ti yli­tet­ty. Siel­lä on Nii­lin ran­noil­la pari ker­taa Uuden­maan kokoi­nen asut­ta­va alue, lop­pu on Saharaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Väes­tön mää­rä alkaa vähe­tä 40 vuo­den kulut­tua, kun­han nykyi­nen tren­di jat­kuu. Jois­sa­kin ske­naa­riois­sa sitä ennen tosi­aan tulee ruo­ka­krii­si. Mitä teh­dä krii­sin välttämiseksi?

    Afrik­ka on kuu­lem­ma suu­rel­ta osin vil­je­le­mät­tä mala­rian takia sii­tä huo­li­mat­ta, että mala­ria pys­ty­tään estä­mään. Kei­not vain ovat lii­an kal­lii­ta ruti­köy­hien afrik­ka­lais­ten kanal­ta. Tuho­lai­set ovat suu­ri ongel­ma. Sii­hen gee­ni­muun­te­lu on yksi rat­kai­su, kun­han tek­no­lo­gia pää­see vauh­tiin. Maa­pal­lon suu­rim­mak­si osak­si val­ta­me­riä ja kalas­tus­ta lukuun otta­mat­ta täy­sin hyö­dyn­tä­mät­tä. Kuka kek­sii tavan tuot­taa levää tms. ihmis­ruo­ak­si nykyis­tä hal­vem­mal­la? Trak­to­ri moni­kym­men­ker­tais­taa maan­vil­je­li­jän tehok­kuu­den. Sii­tä huo­li­mat­ta sadat mil­joo­nat muok­kaa­vat maa­ta käsin.

    Lis­taa voi­si jat­kaa. Oleel­li­sen voi kui­ten­kin bon­ga­ta jo nois­ta esi­mer­keis­tä: tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen ja vau­ras­tu­mi­sen varmistaminen.

    Tar­vi­taan­ko lisäk­si kau­pan vapaut­ta­mis­ta? Tap­paa­ko, toi­sin sanoen, Suo­men maa­ta­lous­tu­ki ihmi­siä? Veik­kaan, että tap­paa ja tule­vai­suu­des­sa yhä enem­män, jos sii­tä ja muis­ta ruo­ka­kau­pan esteis­tä ei luovuta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Osmo:

    Olen ennusa­nut vil­jan hin­nan voi­ma­kas­ta nousua jo 20 vuotta. 

    Onko tämä merk­ki sii­tä, että oot sur­kee vai lois­ta­va ennus­ta­ja, että kun oot 20 vuot­ta ennus­ta­nut vil­jan hin­nan voi­ma­kas­ta nousua ja nyt se vii­mein tapahtui?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Ilmas­ton­muu­tok­ses­ta piti vie­lä sanoa, että hyväs­sä lykys­sä se avaa val­ta­via aluei­ta Venä­jäl­lä, Kana­das­sa ja muu­al­la­kin maan­vil­je­lyk­sel­le. Nykyi­sel­lään kas­vu­kausi on puo­li kuu­kaut­ta lyhem­pi Kar­ja­las­sa ver­rat­tu­na Var­si­nais-Suo­meen, mikä pit­käl­ti selit­tää rajan­ta­kai­sen rap­pion, siis maa­ta­lous­tu­kien puut­tu­mi­seen yhdis­tet­ty­nä. Kes­ki­läm­pö­ti­lan ei tar­vit­se kui­ten­kaan nous­ta kuin asteen tai pari ja Kar­ja­la muut­tuu maan­vil­je­ly­alu­eek­si. Puhu­mat­ta­kaan val­ta­vis­ta alueis­ta sen takana.

    Toi­saal­ta jot­kut nykyi­set maan­vil­je­ly­alu­eet toden­nä­köi­ses­ti aavi­koi­tu­vat. En ostai­si Espan­jas­ta kämp­pää vaik­ka ne juu­ri nyt näyt­tä­vät­kin halvoilta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Kiin­nos­tai­si lukea tar­kat sel­vi­tyk­set 95E10 polt­toai­neen eta­no­lis­ta, esim. mis­sä ja mis­tä se tuo­te­taan? Tai vaik­ka­pa Nes­teen pal­mu­öl­jyn ekoloogisuudesta.

    http://www.publiceye.ch/en/ranking/

    Mel­koi­nen saa­vu­tus Nes­teel­tä voit­taa jopa BP. Var­sin­kin kun val­tio omis­taa Nes­tees­tä 50.1%, ketä nero­ja siel­lä on ollut visioimassa?

    Itse lai­toin Nes­teen boi­kot­tiin Lukoil-Teboi­lin kans­sa ja tank­kaan vain ST1:llä, jon­ka bio­stra­te­gia tun­tuu oikeas­ti fik­sul­ta: http://www.st1.fi/index.php?id=5845

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Onko tämä merk­ki sii­tä, että oot sur­kee vai lois­ta­va ennus­ta­ja, että kun oot 20 vuot­ta ennus­ta­nut vil­jan hin­nan voi­ma­kas­ta nousua ja nyt se vii­mein tapah­tui?

    LOL, ajat­te­lin ihan samaa. Roo­man klu­bi­kin ennus­ti öljyn efek­tii­vis­tä lop­pu­mis­ta eli muut­tu­mis­ta niin kal­liik­si ettei sitä kan­na­ta enää pora­ta. Jos nyt geo­lo­git eivät ole vää­räs­sä, oikeas­sa nekin ennen­pit­kää ovat, aika­jän­ne vaan tup­paa ole­maan nor­maa­lin ope­ra­tio­naa­li­sen poli­tii­kan kan­nal­ta se olen­nai­nen seikka. 

    Ruo­an hin­ta maa­il­man­mark­ki­noil­la nousee var­maan roi­mas­ti, ja osa tuot­teis­ta Suo­mes­sa­kin sik­si kal­lis­tuu, mut­ta toi­saal­ta, Suo­mi on jo nyt ylio­ma­va­rai­nen ruo­an­tuo­tan­non suh­teen, eikä sitä veh­nää kan­na­ta ulko­mail­le kui­ten­kaan Suo­mes­ta rou­da­ta, joten ei se voi tääl­lä nykyis­tä kal­liim­mak­si muut­tua. Kaup­pa­la­pun hin­ta voi toki nous­ta, mut­ta se tar­koit­taa vain, että maa­ta­lous­tu­kia voi­daan vas­taa­vas­ti sit­ten lei­ka­ta, kun maa­jus­sit tule­vat toi­meen omal­la työllään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Veh­nän hin­to­ja maa­il­mal­la tänään:

    Pariisi/Matif 274.50 euroa/tonni

    Chicago/CME 8.60 dol­la­ria / bushel
    Ton­ni veh­nää = 36.7437 bushelia
    8.60 x 36.7437 = 316 dollaria/tonni. (~232 eur)

    Soi­nin­vaa­ran aloi­tuk­sen väi­te tuhat dol­la­ria / ton­ni on aivan puutaheinää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Kii­nan mer­kit­tä­vin ympä­ris­tö­te­ko on ollut yhden lap­sen poli­tiik­ka. Meil­lä pää­asias­sa uuti­soi­daan sen aiheut­ta­mia epä­koh­tia yksi­lö­ta­sol­la, mut­ta ilman tuo­ta poli­tiik­kaa kii­na­lai­sia oli­si nyt 400 mil­joo­naa enemmän.

    Voi­si­ko vaik­ka­pa YK suo­sit­taa glo­baa­lia 2 lap­sen poli­tiik­kaa? Me Suo­mes­sa voi­sim­me näyt­tää esi­merk­kiä ja mak­saa ensim­mäi­ses­tä lap­ses­ta suu­rem­paa lap­si­li­sää kuin seu­raa­vis­ta, ei pie­nem­pää kuten nyt teh­dään. Vai­ku­tus syn­ty­vyy­teen oli­si sym­bo­li­nen, mut­ta on yli­pään­sä koh­tuu­ton­ta vaa­tia muil­ta jotain jos itse toi­mii toisin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Kii­na­lai­sil­la on monien rajus­ti arvos­te­le­ma yhden lap­sen poli­tiik­ka. Mie­les­tä­ni arvos­te­lun voi­si lopet­taa, ja tuos­ta voi­si teh­dä vientituotteen. 

    Juu mie­luum­min ei. Kult­tuu­ri­sis­ta syis­tä Kii­nas­sa suo­si­taan poi­ka­lap­sia ja yhdes­sä nyky­ai­kais­ten ulta­ää­ni­ku­vaus­lait­tei­den kans­sa tämä on joh­ta­nut sii­hen, että tyt­tö­lap­sia ‘puut­tuu’ väes­tös­tä jo kym­me­niä mil­joo­nia. Ongel­ma on erit­täin paha myös Intias­sa ja muu­al­la Aasias­sa, vak­ka las­ten mää­rää sinän­sä ei oli­si­kaan lail­la rajoi­tet­tu. Tyt­tö­jen hävit­tä­mi­nen ei myös­kään aina rajoi­tu syn­ny­tys­tä edel­tä­vään aikaan.

    Jos­sain tilan­tees­sa voi­si kuvi­tel­la, että ruu­an hin­nan nousu paran­taa tilan­net­ta sitä kaut­ta, että maan ja maan­vil­je­le­mi­sen arvo nousee. Epäi­len tosin, että ruu­an tuo­tan­to vaan teol­lis­tuu ja köy­hä aasia­lai­nen vil­je­li­jä edel­leen tekee vali­koi­via abort­te­ja jos vaan suin­kin pystyy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. tpyy­luo­ma:

    Eikö­hän se lihan­syön­ti vähe­ne ihan sil­lä että lihan hin­ta nousee jos sii­tä rehus­ta on pulaa.

    Peri­aat­tees­sa kyl­lä. Käy­tän­nös­sä elin­tar­vik­kei­den maa­il­man­mark­ki­nat ovat niin eri­lai­sil­la tukiai­sil­la ja tul­leil­la vää­ris­te­tyt, että ei ole ihan mah­do­ton ske­naa­rio että liha pysyy koh­tuu­hin­tai­se­na samaan aikaan kun toi­saal­la näh­dään näl­kää. Jos jos­sain niin elin­tar­vik­kei­den maa­il­man­mark­ki­noil­la kai­vat­tai­siin kovas­ti mark­ki­noi­den näky­mä­tön­tä avo­käm­men­tä poskelle.

    Juho Laa­tu:

    Väes­töä voi myös vähentää.

    Mil­lä meto­dil­la ajat­te­lit vähen­tää? Massateloituksilla?

    Jus­si:

    Egyp­tin noin sadan mil­joo­nan nuo­ri väes­tö tulee vie­lä monin­ker­tais­tu­maan ilman radi­kaa­le­ja toi­mia, ja maan kan­to­ky­ky on jo nyt monin­ker­tai­ses­ti ylitetty.

    Egyp­tis­sä lap­si­lu­ku on täl­lä het­kel­lä jotain 2,9 per nai­nen ja loi­vas­sa las­kus­sa kun taas net­to­uusiu­tu­mis­lu­ku on 2,6 eli ollaan var­sin lähel­lä sta­bii­lia tilan­net­ta. Väes­tön­kas­vu kui­ten­kin jat­kuu, kos­ka kor­keam­man syn­ty­vyy­den aika­na syn­ty­neet ikä­luo­kat ovat vas­ta tulos­sa lisään­ty­mi­si­kään. Näin ollen perään­kuu­lut­ta­ma­si radi­kaa­lit toi­met tar­koit­ta­ne­vat lähin­nä pak­kos­te­ri­loin­te­ja ja/tai jouk­ko­tu­hon­taa, aina­kin jos haluat, että niil­lä pysäy­te­tään väes­tön­kas­vu koko­naan. ”Yhden” lap­sen poli­tii­kan Kii­nas­sa­kin hedel­mäl­li­syys on 1,6 las­ta nais­ta koh­den, joten sel­lai­sen käyt­töön­ot­to Egyp­tis­sä leik­kai­si väes­tön­kas­vus­ta alle puolet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Juuso, tar­koit­ta­net, että net­to­uusiu­tu­mis­lu­ku on 1,3. Sii­nä las­ke­taan vain tyt­tö­jä ja se on sta­bii­li kun net­to­uusiu­tu­mis­lu­ku on yksi.
      Ellei sit­ten joku mate­ma­tiik­kaa osaa­va suku­puol­ten tasa-arvois­ta­ja ole sot­ke­nut tätä­kin käsitettä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Art­tu­ri,

    Heh…ajattelin ihan samaa. Jos nyt vuo­si­kym­me­niä ennus­taa jotain hinn­an­nousua, niin kai se vää­jää­mät­tä jos­kus tapahtuu. 

    Eli en Osmo­na kovin väri­käs­tä sul­kaa hat­tuu­ni valit­si­si tämän johdosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. En tar­koit­ta­nut kehua ennus­ta­jan lah­joil­la­ni, pikem­min­kin päin vas­toin. Olin arvioi­nut räi­keäs­ti ala­kant­tiin vajaa­käyt­töi­sen maa­ta­lous­pon­ten­ti­aa­lin. Kir­joi­tuk­sen tar­koi­tus oli sanoa, että tämä hinn­an­nousu on pysy­vä. Hin­ta hei­lah­te­lee edel­leen rajus­ti ja var­maan­kin lähiai­koi­na las­kee, mut­ta pit­kän­ajan suun­ta on ylöspäin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Kan­nan­ot­to tär­ke­ään aihee­seen, mie­les­tä­ni maa­pal­lon tule­vai­suu­den kan­nal­ta yli­voi­mai­ses­ti tär­keim­pään sel­lai­seen, mut­ta ei ole tämän myö­tä vie­lä Soi­nin­vaa­ras­ta Palo­hei­mon kor­vaa­jak­si Vih­reäs­sä lii­tos­sa. Totuus on yhä se, että vähän­kin radi­kaa­lim­min luon­non­suo­je­luun ja ympä­ris­tö­ajat­te­luun suh­tau­tu­val­le ihmi­sel­le Vih­reäl­lä lii­tol­la ei ole nyky­päi­vä­nä mitään annet­ta­vaa. Se on mie­les­tä­ni Suo­men puo­lue­po­li­tii­kan surul­li­sin yksit­täi­nen asia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. TomiA, vil­je­lyk­sel­le avau­tu­vat poh­joi­set alu­eet ovat pal­jon, pal­jon, pie­nem­piä kuin mene­tet­tä­vät alu­eet lähem­pä­nä päiväntasaajaa.”

    Niin, tuol­lai­nen mit­ta­kaa­van vää­ri­nym­mär­rys saat­taa vai­va­ta, mut­ta tähän asi­aan se ei kai lii­ty. Jos sit­ten ei ole todis­tet­tu, että päi­vän­ta­saa­jan lähei­syys ja huo­no­ne­vat sadot kor­re­loi­vat kes­ke­nään. Onko?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Juuso Kopo­nen
    “”Yhden” lap­sen poli­tii­kan Kii­nas­sa­kin hedel­mäl­li­syys on 1,6 las­ta nais­ta koh­den, joten sel­lai­sen käyt­töön­ot­to Egyp­tis­sä leik­kai­si väes­tön­kas­vus­ta alle puolet.”

    Onko “alle puo­let” sinus­ta muka vähän?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Juuso Kopo­nen:

    Suo­sit­te­len tsek­kaa­maan Karo­lii­ni­sen ins­ti­tuu­tin pro­fes­so­ri Hans Ros­lin­gin luen­to­ja TED Talks ‑sar­jas­sa,

    Hui­kea on myös Craig Ven­te­rin TED-puhe. Maa­il­man väes­tö­on­gel­mas­ta puhu­mi­nen alkaa ajan 10:40 koh­dal­la. Her­ra aikoo tyy­nen rau­hal­li­ses­ti val­jas­taa mik­ro-orga­nis­mit val­mis­ta­maan polt­toai­nei­ta aurin­gon ener­gial­la CO2:sta — jotain mitä hän kut­suu 4. suku­pol­ven bio­polt­toai­neik­si. Ja aikoo teh­dä niin pian.

    Väi­te on ilmei­ses­ti otet­ta­va vaka­vas­ti sil­lä her­ra onnis­tui lopul­ta kesäl­lä 2010 luo­maan syn­teet­tis­tä elä­mää, mikä pik­ku­ta­pah­tu­ma lie­nee suo­ma­lais­leh­dis­tös­sä jää­nyt mm. BB-Nikon ede­sot­ta­mus­ten var­joon. Muis­taak­se­ni jou­lu­kuun 2009 Eco­no­mist-leh­den ‘kat­sauk­ses­sa tule­vaan’ syn­tet­ti­sen elä­män luo­mi­nen oli yksi vuon­na 2010 odo­tet­ta­vien tie­teel­lis­ten läpi­mur­to­jen joukossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Ensin­nä­kin hin­ta ei ole lähel­lä­kään tuhat­ta dol­la­ria vaan tuhat­ta sent­tiä, kym­men­tä dollaria.

    Ja toi­sek­seen mit­tayk­sik­kö on siis bus­hel, 27.2155 kg

    Kol­man­nek­si MGEX/HRSW edus­taa huip­pu­laa­du­kas­ta veh­nää lei­von­nai­siin yms, eikä vält­tä­mät­tä ole aivan oikea valin­ta kehitysmaakeskusteluun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Ros­lin­gin yksit­täis­ten TED-puhei­den sijaan avar­ta­vam­paa on itse leik­kiä hänen gap­min­der-ohjel­mal­laan http://www.gapminder.org/

    Sen avul­la voi tut­kail­la mitä eri­lai­sim­pien muut­tu­jien kor­re­laa­tioi­ta ja nii­den kehi­tys­tä pit­kil­tä ajan­jak­soil­ta ympä­ri maa­il­maa. Sel­keäl­lä graa­fi­sel­la käyttöliittymällä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Ongel­ma on erit­täin paha myös Intias­sa ja muu­al­la Aasias­sa, vak­ka las­ten mää­rää sinän­sä ei oli­si­kaan lail­la rajoi­tet­tu. Tyt­tö­jen hävit­tä­mi­nen ei myös­kään aina rajoi­tu syn­ny­tys­tä edel­tä­vään aikaan.”

    Tämä­hän on vain hyvä uuti­nen väes­tön­kas­vun näkö­kul­mas­ta, poi­ka­pa­rit eivät juu­ri­kaan jat­ka sukua, aina­kaan vielä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Ruu­an hin­na nousun vai­kut­ta olen­nai­ses­ti ruo­ka­tot­tu­mus­ten muut­tu­mi­nen. Kun kii­na­lai­set ja intia­li­set lisää­vät lihan syön­tiä niin ruu­an tuo­tan­non tehok­kuus las­kee ja hin­ta kään­tyy jyr­kem­pään nousuun kuin enti­sel­lä kas­vi­pi­toi­sel­la ruokavaliolla

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Oikeas­sa olet suur­lin­jas­sa eli maa­pal­lo käy ahtaak­si. Mai­nit­set kau­pun­gis­tu­mi­sen hai­tal­li­se­na, vaik­ka itse pidän sitä pää­osin myön­tei­sem­pä­nä kuin haja-asu­tus­ta väes­tön hal­lin­nas­sa, jää­hän pel­to­pin­taa enem­män käy­tet­tä­väk­si kun ihmi­set asu­vat tiheäm­mäs­sä. Käsit­tääk­se­ni vih­reät­kin ovat aiem­min kan­nat­ta­neet kau­pun­gis­tu­mis­ta, joten mikäs tämä suun­nan­muu­tos on?

    Eikö yksi ongel­man rat­kai­suis­ta oli­si myös hoi­taa ihmi­siä ja ongel­mia siel­lä, mis­sä he ja ne syn­ty­vät eikä raa­ha­ta aiem­min vähän kulut­ta­via ihmi­siä län­si­mai­sen kulu­tus­kult­tuu­riin, kun vie­lä­pä hei­dän syn­ty­vyys tääl­lä län­si­mais­sa­kin on kor­kea ja sitä kaut­ta pahen­taa ongel­maa eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti tulevaisuudessakin?

    Sehän se oli­si vih­re­ää ajat­te­lua. Nykyi­nen puo­lu­een nimi pitäi­si olla pikem­min­kin yleis­hu­ma­ni­taa­ri­nen puolue.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Argu­men­toi­jal­le
      Kyl­lä, on parem­pi aut­taa mil­joo­nia pai­kan pääl­lä kuin siir­tää heis­tä sata­tu­hat­ta länsimaihin.
      Kos­ka jot­kut ovat tääl­lä väit­tä­neet perus­o­jen kan­nat­ta­van tätä vaih­toeh­toa, on pak­ko huo­maut­taa, että he ovat vas­tus­ta­neet edus­kun­nas­sa myös pai­kan pääl­lä aut­ta­mis­ta. Tär­kein­tä on näkö­jään olla aut­ta­mat­ta ylipäänsä. 

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Niin, tuol­lai­nen mit­ta­kaa­van vää­ri­nym­mär­rys saat­taa vai­va­ta, mut­ta tähän asi­aan se ei kai lii­ty. Jos sit­ten ei ole todis­tet­tu, että päi­vän­ta­saa­jan lähei­syys ja huo­no­ne­vat sadot kor­re­loi­vat kes­ke­nään. Onko?”

    Kun kyl­mät alu­eet hyö­ty­vät läm­pe­ne­mi­ses­tä niin läm­pi­mät kär­si­vät sii­tä. Ennus­tei­ta täs­tä toki on, mut­ta todis­tei­ta saa­daan vas­ta jos läm­pe­ne­mi­nen etenee.

    Oli miten oli tuo on hius­ten hal­ko­mis­ta, sil­lä on hyvin vai­kea kuvi­tel­la miten ilmas­ton muut­tu­mi­nen lisäi­si glo­baa­lia ruo­an­tuo­tan­toa. Tus­kin­pa pakis­ta­ni­lais­ta vil­je­li­jää vii­me kesä­nä loh­dut­ti Suo­men poik­keuk­sel­li­sen läm­min sää.

    Eikö­hän mer­kit­tä­vim­mät resurs­si­pu­laa aiheut­ta­vat teki­jät ole kui­ten­kin kas­va­va popu­laa­tio ja kas­va­va kulu­tus per capi­ta. Väes­tön­kas­vu on kyl­lä­kin jo hidas­tu­mas­sa ja luon­non­va­ro­jen käyt­töön voi­daan puut­tua sekä nii­den kulu­tus­ta jär­keis­tä­mäl­lä että tek­no­lo­gian keinoin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Ruu­an elik­kä täs­sä tapauk­ses­sa vil­jan hin­nan nousu ei joh­du pel­käs­tään sii­tä, että kysyn­tä ylit­täi­si tar­jon­nan. Vil­ja, samoin kuin öljy­kin, on spe­ku­lant­tien kei­no­te­lun koh­de. Jokai­nen pie­ni­kin krii­si nos­taa heti raa­ka­öl­jyn hin­taa, kos­ka spe­ku­lan­tit ajat­te­le­vat, että öljyn hin­nan täy­tyy nous­ta ja alka­vat ostaa öljy­fu­tuu­re­ja. Ja kun kaik­ki alka­vat kil­pail­la niis­tä, niin hin­ta nousee. Riip­pu­mat­ta kulu­tus­ky­syn­näs­tä. Bush aikoi­naan usut­ti öljy­val­tioi­ta pump­paa­maan enem­män, jot­ta hui­pus­sa (140 dol­la­rin tie­noil­la bare­li) ollut öljyn hin­ta saa­tai­siin alem­mas. Öljyn­tuot­ta­ja­maat vas­ta­si­vat, ettei­vät voi, kos­ka kaik­ki ter­mi­naa­li­va­ras­tot ovat täyn­nä. Mihin­kään ei mah­du lisää, ei siis voi­da lisä­tä tuo­tan­toa. Kulu­tus­ky­syn­tä kun ei ollut se syy, joka nos­ti öljyn hin­taa, vaan pörs­si­pe­lu­rien peli. Sama ilmiö tois­tuu nyt vil­jan hinnassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Ruo­kaa saa­daan lisää tuke­mal­la kas­vin­ja­los­tus­ta, kas­vat­ta­mal­la tila­ko­ko­ja eten­kin Afri­kas­sa ja lopet­ta­mal­la luo­mu­tuo­tan­non tuke­mi­nen. Ensim­mä­ses­sä voi­tai­siin edis­tyä ilman yhteis­kun­nal­le koi­tu­via kus­tan­nuk­sia ei edes mak­sa mitään, jos gee­ni­muun­nel­tu­ja kas­ve­ja rajoit­ta­vaa lain­sää­dän­töä korjattaisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Kun vil­ja­lai­va saa­puu sata­maan, niin las­til­le teh­dään mit­tauk­set mää­rit­tä­mään mikä on veden mää­rä las­tis­sa. Eli hyvin­kin hel­pos­ti on muun­nel­ta­vis­sa todel­lis­ta vil­jan mää­rää, kun mit­tauk­sia teh­dään myö­hem­mis­sä tuotantovaiheissa.

    Vähän niin kuin nykyi­sin kau­pan tis­keil­tä on saa­ta­vis­sa kanaa ja pos­sua eri muo­dois­sa, mut­ta pal­jon­ko­han vet­tä “tahat­to­mas­ti” on raa­ka-ainee­seen lisätty.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Tie­de­mies: ruo­an hin­ta maa­il­man­mark­ki­noil­la nousee var­maan roimasti…

    Mul­la olis muu­ta­ma kymp­pi vapaa­ta kun oli­sin val­mis pis­tä­mään var­maan sijoi­tuk­seen, olis­ko sul­la joku vil­ja etf tai muu suo­si­tel­la jol­la voi­sin teh­dä tota isoa var­maa tuot­toa ilman riskiä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Mik­ko, eikös Ven­te­rin poru­kan syn­teet­ti­nen elä­mä men­nyt suun­nil­leen niin, että jon­kun tun­ne­tun orga­nis­min geno­mi koo­dat­tiin sekvens­sik­si, joka sit­ten istu­tet­tiin toi­seen bak­tee­riin tämän oman geno­min tilalle?

    Täs­tä on syn­teet­ti­nen elä­mä vie­lä kau­ka­na ohjel­moin­ti­mie­les­sä. Gee­nien funk­tiot tun­ne­taan huo­nos­ti, gee­nien sää­te­ly­jär­jes­tel­mä vie­lä huo­nom­min, ja poh­ja­na “syn­teet­ti­sel­le elä­mäl­le” oli val­mis solu. Luul­ta­vas­ti pro­ses­si ei myös­kään ole miten­kään eri­tyi­sen käy­tän­nöl­li­nen — siis ihan liu­ku­hih­nal­ta ei uusia syn­teet­ti­siä orga­nis­me­ja voi vie­lä tuottaa. 

    Muis­tan erään pro­jek­tin, jos­sa yri­tet­tiin tuot­taa man­noo­sia bio­tek­ni­ses­ti. Joku sää­te­ly­gee­ni muis­taak­se­ni pois­tet­tiin, jol­loin man­noo­sia oli­si pitä­nyt syn­tyä yllin kyl­lin. Mut­ta ei sitä syn­ty­nyt­kään, eikä kukaan ymmär­tä­nyt mik­sei. Täl­lai­nen kehi­tys­työ on tyy­pil­li­ses­ti mel­kois­ta hakuam­mun­taa — bio­lo­gi­nen komplek­si­suus on valtavaa. 

    Ven­ter tai lähin­nä hänen joh­ta­man­sa ihmi­set ovat saa­neet pal­jon aikaan, mut­ta Ven­ter on myös mark­ki­na­mie­he­nä alan­sa parhaita.
    Bio­tek­no­lo­gial­ta voi tule­vai­suu­des­sa odot­taa pal­jon, mut­ta tie on pit­kä ja kivinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Väes­tön­kas­vu on voi­mak­kain­ta Saha­ran ete­lä­puo­li­ses­sa Afri­kas­sa ja Intias­sa. Paras­ta kehi­tys­a­pua oli­si toi­mit­taa mil­joo­nit­tain ehkäi­sy­kie­ru­koi­ta näi­hin mai­hin. Jokai­nen kie­ruk­ka vähen­täi­si tus­kaa erin­omai­sel­la hyötysuhteella.

    Kie­ruk­ka lai­tet­tai­siin vain syn­nyt­tä­neel­le nai­sel­le ja palk­kiok­si vuo­den riisit.

    Maa­ta­lous­tuil­la jär­jes­te­tään varal­li­suut­ta maa­jus­sien kau­pun­gis­tu­neil­le lap­sil­le. Tämä varain­siir­to kepul­le voi­daan lopettaa!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Entäs futuu­rit? Eikös vil­jal­la käy­dä kaup­paa futuu­reil­la? Voi­daan ostaa vaik­ka vuo­den 2020 sato ja infla­toi­da sit­ten nämä “arvo­pa­pe­rit” sit­ten 10 vuo­den aika­na velkarahalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Kyl­lä, on parem­pi aut­taa mil­joo­nia pai­kan pääl­lä kuin siir­tää heis­tä sata­tu­hat­ta länsimaihin.”

    Suo­mi­han on valin­nut siir­ron Suo­meen kei­nok­si aut­taa köyhiäa.
    EK:n mukaan Suo­mi tar­vit­see 500 000–1 000 000 maaahanmuuttajaa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Jus­si Laa­ril­le: kos­ka vil­jan varas­toi­ta­vuus on rajal­lis­ta, spe­ku­laa­tio ei voi pal­jon­kaan hei­lut­taa hin­to­ja pit­käl­lä aikavälillä”

    Eivät­hän nämä spe­lu­lan­tit täh­tääk­kään kuin kvar­taat­li­tuot­toi­hin, mut­ta kun volyy­mit ovat tar­peek­si suu­ria niin voi­tot­kin ovta jättimäisiä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Olen ennus­ta­nut vil­jan hin­nan voi­ma­kas­ta nousua jo 20 vuot­ta. Väes­tön­kas­vu lisää kysyn­tää, kau­pun­gis­tu­mi­nen ja lii­ken­ne­ver­kot syö­vät peltoalaa,

    Eri­lai­set Malt­husi­lai­set ovat ennus­ta­neet jo mon­ta sataa vuot­ta eri­lais­ten hyö­dyk­kei­den (reaa­lis­ta) hinn­an­nousua. Mak­rot­ren­di on ollut koko ajan päin­vas­tai­nen. Mik­si oli­si syy­tä olet­taa että tämä vuo­si­sa­tai­nen mak­rot­ren­di oli­si juu­ri nyt kään­ty­mäs­sä? Eri maa­il­man­kolk­kien talous­kas­vu on vii­meis­ten sato­jen vuo­sien aika­na jo use­aan ker­taan kas­vat­ta­nut mm. lihan kysyn­tää, joten sii­hen kai­vat­tai­siin argu­men­tik­si jotain muu­ta kuin kii­nan talouskasvu.

    Eikö kau­pun­gis­tu­mi­nen lisää käy­tet­tä­vis­sä ole­vaa pel­toa­laa eikä vähennä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Osmo,

    Tar­koi­tat­ko sitä, että eri­to­ten Oino­nen vas­tus­ti mii­na­lai­va Poh­jan­maan lähet­tä­mis­tä Soma­lian vesil­le vai jotain muutakin?

    +++++++++

    Täs­sä tark­ka syn­ty­vyys­ti­las­to kiin­nos­tu­neil­le (, jot­ka tie­tys­ti itse­kin osaa­vat googla­ta, mut­ta lai­tan tähän nyt kui­ten­kin, kun osui kohdalle)

    http://www.globalis.fi/Tilastot/Syntyvyys/%28country%29/354/#table

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Soi­nin­vaa­ra:

    Kos­ka jot­kut ovat tääl­lä väit­tä­neet perus­o­jen kan­nat­ta­van tätä vaih­toeh­toa, on pak­ko huo­maut­taa, että he ovat vas­tus­ta­neet edus­kun­nas­sa myös pai­kan pääl­lä aut­ta­mis­ta. Tär­kein­tä on näkö­jään olla aut­ta­mat­ta ylipäänsä.

    Voi­si­ko yhtä hyvin sanoa, että edus­kun­ta­pää­tös­ten nojal­la vih­reil­le on tär­keä­tä nime­no­maan se, että apua anne­taan — ei se, että saa­vu­te­taan­ko sil­lä yhtään mitään?

    Kehi­tys­a­pu lie­nee var­sin poik­keuk­sel­li­nen inhi­mil­li­sen toi­min­nan osa-alue sii­nä, että ylei­sim­min maint­tu­na tavoi­tee­na esi­te­tään käy­te­tyn raha­mää­rän kas­vat­ta­mi­nen. Yleen­sä tavoi­te mää­ri­tel­lään muu­ten, ja käy­tet­ty raha­mää­rä pyri­tään minimoimaan. 

    Tan­sa­nia on saa­nut kehi­tys­a­pua Suo­mes­ta run­saat 40 vuot­ta, kumu­la­tii­vi­ses­ti enem­män kuin mikään muu maa. Pois­lu­kien pii­lo­tuet Suo­ma­lai­sel­le vien­ti­teol­li­suu­del­le mitä täl­lä on saa­tu aikai­sek­si? Mitä kehi­tys­tä Tan­sa­nias­sa on tapah­tu­nut A) abso­luut­ti­ses­ti ja B) suh­teel­li­ses­ti, muis­taen vaik­ka­pa, että 40 vuot­ta sit­ten Kii­nas­sa oli menos­sa kulttuurivallankumous.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. BRG, com­mo­di­ty ETF:iä toki on, esim. Lyxo­ril­la on ollut jo vuo­sia yksi jota saa Parii­sis­ta ja Lon­toos­ta ostaa vaik­ka Nor­du­ne­tin kaut­ta. Muu­ta­ma kymp­pi menee koko­naan hoi­to­mak­sui­hin ja kau­pan­käyn­ti­ku­lui­hin. Käy­tän­nös­sä kan­nat­ta­va mini­mi­si­joi­tus on luok­kaa 10000 EUR.

    Huo­maa kui­ten­kin että ko. ETF:t omis­ta­vat suh­teel­li­sen nopeas­ti kier­tä­vää joh­dan­nais­salk­kua eivät­kä ruo­kaa, ja rahas­ton arvo tup­paa siten luon­nos­taan las­ke­maan vaik­ka raa­ka-aineen arvo oli­si vakio. Myös ter­mien con­tan­go ja backwar­da­tion mer­ki­tys oli­si hyvä ymmärtää. 

    Spe­ku­la­tii­vi­ses­sa mie­les­sä täl­lai­sia ostok­sia kan­nat­taa tie­ten­kin teh­dä vain kun on mui­ta edel­lä. Vrt. kui­ten­kin Osmon 20 vuot­ta — pit­kä aika oli­si odo­tel­la ja kat­soa pää­oman hupe­ne­mis­ta. Hajaut­ta­mis­mie­les­sä com­mo­di­ty-fun­dit ovat taas vähän eri jut­tu, ne toi­mi­vat hyvin infla­tio­naa­ri­se­na aikana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. BRG:Mulla olis muu­ta­ma kymp­pi vapaa­ta kun oli­sin val­mis pis­tä­mään var­maan sijoi­tuk­seen, olis­ko sul­la joku vil­ja etf tai muu suo­si­tel­la jol­la voi­sin teh­dä tota isoa var­maa tuot­toa ilman riskiä?

    <3

    Eiks me voi­tas perus­taa joku oma vedon­lyön­ti­puu­li. Mul­la olis kans pari kymp­piä sen puo­les­ta, että mark­ki­nat on oikees­sa ja Osmo ja tie­de­mies väärässä.

    Osmo:

    kos­ka vil­jan varas­toi­ta­vuus on rajal­lis­ta, spe­ku­laa­tio ei voi pal­jon­kaan hei­lut­taa hin­to­ja pit­käl­lä aikavälillä

    Spe­ku­laa­tio vähen­tää hin­to­jen hei­lun­taa ja var­maan­kin myös varas­to­jen koko/varastoitavuus, eli jos vil­jaa ei voi varas­toi­da, eli sil­lä ei voi spe­ku­loi­da, niin sen hin­ta hei­luu voi­mak­kaam­min kuin sii­nä tapauk­ses­sa, että sitä voi varas­toi­da, eli sil­lä voi spekuloida.

    Tää­kin on ihan perus­asia, mut­ta ehkä sä oot luke­nu vähän lii­kaa jotain popu­lis­ti­sia kir­joi­tuk­sia. Polii­ti­koil­la­han on tapa­na syyt­tää spekuloijia…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Maa­ta­lous­tu­ki­jär­jes­tel­mät ovat suu­ri ongel­ma. Ne mm. aiheut­ta­vat vää­ris­ty­miä kaup­paan ja estä­vät kehi­tys­mai­den oman maa­ta­lous­tuo­tan­non kehit­ty­mi­sen. Hyvä tavoi­te on pois­taa suu­ri osa maa­ta­lou­den tuis­ta. Miten tämä sit­ten tapah­tuu onkin pirun vai­kea kysy­mys. Maa­ta­lout­ta tue­taan joka maa­il­man kol­kas­sa. Yksi­kään maa ei yksin pys­ty tuki­aan lopet­ta­maan. Tuon­ti täyt­täy­si mark­ki­nat äkkiä. Suo­mi pysäh­tyi­si jos ruo­an tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set vie­ri­tet­täi­siin hin­toi­hin ja hin­nat nousi­si­vat. Ympä­ris­tön kan­nal­ta oli­si tuhoi­saa jos ympä­ris­tö­tuet pois­tet­tai­siin. Meil­lä ei oli­si luo­mu­tuo­tan­toa eikä nii­tä­kään vähiä ympä­ris­tö­toi­men­pi­tei­tä mitä nyt on. Mark­ki­na­ta­lout­ta eivät ympä­ris­tö­asiat kiinnosta.
    Sian, kanan ja pel­toe­ner­gian tuo­tan­to kil­pai­lee ihmi­sen kans­sa samas­ta sapus­kas­ta joten nii­den yllä­pi­tä­mi­sek­si tuil­la en kek­si kovin kes­tä­viä perus­tei­ta. Märeh­ti­jöil­lä, leh­mäl­lä ja lam­paal­la, sen sijaan on paik­kan­sa kes­tä­väs­sä ruo­an tuo­tan­nos­sa, luo­mu­tuo­tan­nos­sa. Vil­je­ly­kier­to ja ravin­tei­den kier­rä­tys toi­mii tehok­kaim­min märeh­ti­jöi­den kans­sa. Leh­mä muut­taa nii­tyt, ran­ta­ruo­vi­kot ja jou­to­maat ihmi­sel­le sopi­vak­si ravin­nok­si ja luon­non moni­muo­toi­suus kukois­taa. Leh­mien myö­tä saa­tai­siin ete­lä-Suo­meen nur­mi­tuo­tan­to takai­sin ja saa­ris­to­me­ri voi­si paremmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Veh­nän maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta on 25 v:ssa nous­sut line­aa­ri­ses­ti noin 120:stä dol­la­ris­ta nykyi­seen 330 — 350 dol­la­riin tonnilta.(250 EUR/t).Nousu jat­ku­nee, ja muut­tuu­nee geometriseksi..

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Rat­kai­su ongel­miin on muut­taa ihmi­set sodan avul­la vihol­li­sik­si. Nii­tä saa tap­paa luvan kans­sa. Sanon­nan mukaan vii­mei­seen mie­heen asti. Ete­läi­sen pal­lon­puo­lis­kon kan­sat vas­taan poh­joi­sen oli­si kiva sota. Sota täs­sä syt­tyy kui­tes­kin ja nyt olis valit­ta­va­na kiva sellainen.
    Älä tapa käs­ky pitää vain kier­tää julis­ta­mal­la sota. Opin sen­kin asian historiantunnilta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mik­si nämä luvut ovat niin alhaisia?

      Mik­si nämä luvut ovat niin alhaisia?Suomalaisen veh­nän laa­tu ei ole kovin kor­ke­aa, vil­jan kul­jet­ta­mi­nen mak­saa eivät­kä kil­pai­luo­lo­suh­teet ole oikein kun­nos­sa. Tuot­ta­jao­suus­kun­nat mak­sa­vat ali­hin­taa muut­taak­seen myyn­ti­tu­lot pää­oma­tu­loik­si. (Yli­jää­mä­pa­lau­tus)
      Näin tapah­tuu aina­kin mai­don osalta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Osmo puhuu taas aivan palturia.

    Suo­ma­lai­sen lei­pä­veh­nän laa­tu ja laa­tu­kri­tee­rit on vas­taa­vat kuin muu­al­la­kin euroo­pas­sa, ja joil­ta­kin osin jopa tiu­kem­mat. Laa­tu siis vas­taa aivan tuo­ta euro­nex­tin laa­tua, ja jos suo­ma­lais­ta lei­pä­veh­nää sin­ne myi­si niin sii­tä mak­set­tai­siin tuo 275 euroa. Itse asias­sa tänä vuon­na suo­ma­lai­sen veh­nän laa­tu on ollut parem­pi kuin euroo­pas­sa keskimäärin.

    Myös seli­tys tuot­ta­jao­suus­kun­tien yli­jää­mä­pa­lau­tuk­sis­ta vil­ja­kau­pas­sa on ihan huuhaata.

    Vil­ja­kau­pas­sa on kol­me mer­kit­tä­vää teki­jää: agri­mar­ket, joka on osa S‑ryhmää ja vil­jan myyn­nis­tä ei bonuk­sia ker­ry. Toi­nen mer­kit­tä­vä on Kes­ko, joka on pörs­siyh­tiö eikä sen­kään vil­ja­kau­pas­ta saa edes plus­sa­pis­tei­tä. Kol­mas mer­kit­tä­vä on Rai­sio, joka sekin on pörs­siyh­tiö ja vil­je­li­jöi­den lisäk­si ihan kuka tahn­sa voi ostaa sen osak­kei­ta pörssistä.

    Yksit­täi­sel­le vil­je­li­jäl­le kul­je­tus­kus­tan­nus euroo­pan mark­ki­noil­le vaan on yli­voi­mai­nen, ja suo­ma­lai­sen kau­pan kes­kit­ty­mi­nen har­vo­jen käsiin mah­dol­li­ses­ti vai­kut­taa sii­hen ettei kes­kus­liik­kei­den kan­na­ta tur­haan tar­jo­ta enempää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. EU vaa­tii afrik­ka­lai­sil­ta tuot­teil­ta hir­veät tul­lit, mut­ta samal­la tukiais­ten avul­la dump­paa omien tuot­tei­den­sa hin­to­ja. Se nime­no­maan on epä­rei­lua kau­pan­käyn­tiä.” Vaik­ka hoo­po­suo­ma­lai­set eivät ole tun­net­tu­ja har­ki­tuis­ta kan­nois­ta ja kor­keas­ta moraa­lis­ta, täs­sä Soi­ni osuus oike­aan. Vie­lä­kin rävä­käm­min asian voi­si ilmais­ta: EU:n maa­ta­lous­po­li­tiik­ka tappaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Gee­nien funk­tiot tun­ne­taan huo­nos­ti, gee­nien sää­te­ly­jär­jes­tel­mä vie­lä huonommin

    Ja jot­kut aivan vaka­vis­saan kan­nat­ta­vat täl­tä poh­jal­ta gee­ni­muun­nel­tu­jen kas­vien käyt­tä­mis­tä ruo­ak­si sekä nii­den vapaut­ta­mis­ta luontoon.
    (Tai siis jäl­kim­mäis­tä eivät suo­raan, mut­ta sii­hen­hän sii­nä päädytään.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Pap­pa­rai­nen:

    Väes­tön­kas­vu on voi­mak­kain­ta Saha­ran ete­lä­puo­li­ses­sa Afri­kas­sa ja Intiassa.

    Itse asias­sa Intias­sa lap­si­lu­ku on 2,5 ja net­to­uusiu­tu­mis­lu­ku 1,2 eli väes­tön­kas­vu joh­tuu lähin­nä tuos­ta suur­ten ikä­luok­kien tule­mi­ses­ta lisään­ty­mi­si­kään. Siel­lä käsit­tääk­se­ni onkin tuol­lais­ta har­ras­tet­tu että anne­taan joku palk­kio sterilisaatiosta.

    Ris­to:

    Tan­sa­nia on saa­nut kehi­tys­a­pua Suo­mes­ta run­saat 40 vuot­ta, kumu­la­tii­vi­ses­ti enem­män kuin mikään muu maa. Pois­lu­kien pii­lo­tuet Suo­ma­lai­sel­le vien­ti­teol­li­suu­del­le mitä täl­lä on saa­tu aikai­sek­si? Mitä kehi­tys­tä Tan­sa­nias­sa on tapah­tu­nut A) abso­luut­ti­ses­ti ja B) suh­teel­li­ses­ti, muis­taen vaik­ka­pa, että 40 vuot­ta sit­ten Kii­nas­sa oli menos­sa kulttuurivallankumous.

    Ensim­mäi­set kol­mi­sen­kym­men­tä vuot­ta tulok­set oli­vat lai­han­lai­sia – lukuu­not­ta­mat­ta sitä, että Tan­sa­nia on ollut etni­ses­tä haja­nai­suu­des­taan huo­li­mat­ta erit­täin vakaa poliit­ti­ses­ti, sinän­sä var­sin mer­kit­tä­vä seik­ka – mut­ta vuo­si­na 2000–2009 eli­niä­no­do­te nousi 51:sta 56 vuo­teen, reaa­li­nen BKT (PPP) per capi­ta kas­voi 48 %, lap­si­kuol­lei­suus vähe­ni 30 % ym. 

    Spe­si­fis­ti Suo­men avun vai­kut­ta­vuut­ta on tut­kit­tu Hel­sin­gin yli­opis­ton kehi­tys­maa­tut­ki­muk­sen lai­tok­sen tut­ki­muk­ses­sa Does Fin­nish Aid Mat­ter? A stu­dy on impacts of Fin­nish aid on sta­te, forests and rural people, joka ei vali­tet­ta­vas­ti näy­tä löy­ty­vän aina­kaan enti­ses­tä osoit­tees­taan yli­opis­ton sivuil­ta täl­lä het­kel­lä. Joka tapauk­ses­sa jos aihe kiin­nos­taa niin täl­lai­nen var­sin laa­ja tut­ki­mus aihees­ta on olemassa.

    Oma näp­pi­tun­tu­ma on, että 1990-luvun lamaan asti Suo­men anta­ma kehi­tys­a­pu oli suu­rel­ta osal­ta lähin­nä vien­ti­tu­kea ja veden kan­ta­mis­ta kai­voon, mut­ta kun tuol­loin val­tion jaka­maa apua lei­kat­tiin rei­lus­ti, vähiä varo­ja ruvet­tiin käyt­tä­mään jär­ke­väm­min ja hyö­dyn­tä­mään enem­män sekä kan­sa­lais­jär­jes­tö­jen että pai­kal­lis­ten ihmis­ten asian­tun­te­mus­ta sen sijaan että kaik­ki pää­tök­set rahan­käy­tös­tä oli­si teh­ty Hel­sin­gis­tä käsin.

    Wider-ins­ti­tuu­tin joh­ta­ja Finn Tarp kri­ti­soi Kepan haas­tat­te­lus­sa monia kehi­ty­sa­vun toi­mi­mat­to­muu­den ”osoit­ta­nei­ta” tut­ki­muk­sia vir­heel­li­ses­tä meto­do­lo­gias­ta. Puut­teel­lis­ta dataa on ekstra­po­loi­tu vää­rin ja on myös jätet­ty huo­miot­ta se, että suu­rin mää­rä avus­ta koh­dis­tuu nime­no­maan mail­le joil­la on suu­rim­pia vai­keuk­sia. (Saman­ta­pai­sel­la päät­te­lyl­lä huo­ma­taan esi­mer­kik­si että sai­raa­la­käyn­nit aiheut­ta­vat kai­ken­lai­sia ter­veys­hait­to­ja, kun lähes poik­keuk­set­ta pahim­min sai­rai­ta ovat ne jot­ka ovat ereh­ty­neet lää­kä­rin hoi­dos­sa useim­min käymään.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. OS: “Jos suo­ma­lai­nen veh­nä on niin erin­omais­ta, mik­si tän­ne tuo­daan veh­nää ulkomailta?”

    say nou moor! U R hilarious!

    Samaan hen­gen­ve­toon tie­tys­ti että jos suo­ma­lai­nen sian­li­ha on niin erin­omais­ta, mik­si sitä tuo­daan Tans­kas­ta? Tai että jos ker­ran venä­läi­set mak­sa­vat sian­li­has­ta tupla­hin­nan suo­ma­lai­siin toi­mi­joi­hin ver­rat­tu­na niin mik­si ne möi­si­vät Suo­meen? Sit­ten vie­lä että jos suo­ma­lai­set puut on niin erin­omai­sia niin mik­si nii­tä halut­tai­siin tuo­da Venä­jäl­tä tupla­hin­taan? Ei voi pie­ni ihmi­nen käsittää:))

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Tuo­daan­han suo­meen kän­ny­köi­tä­kin. Ja puu­ta. Se että suo­meen tuo­daan vaik­ka­pa pyök­kiä joi­hin­kin tar­koi­tuk­siin ei tar­koi­ta että suo­ma­lai­nen puu oli­si heikkolaatuista.

    Veh­nää on eri mon­taa eri tyyp­piä. Ja esi­mer­kik­si Durum (maka­ro­ni­veh­nä) on eri kas­vi­la­ji vaik­ka sitä veh­näk­si kut­su­taan­kin. Durum taa­sen kas­vaa väli­me­rel­li­sis­sä olosuhteissa.

    Eri­lai­siin käyt­tö­tar­koi­tuk­siin käy­te­tään eri­lai­sia jau­ho­ja ja sekoi­tuk­sia. Jos suo­meen tuo­daan duru­mia väli­me­ren alu­eel­ta, niin vas­taa­vas­ti suo­mes­ta myös vie­dään toi­sen­tyyp­pis­tä veh­nää sin­ne. Sekään ei tosin todis­ta että sikä­läi­nen oli­si huo­no­laa­tuis­ta, vaan että par­haat jau­hot saa­daan sekoit­ta­mal­la eri­tyyp­pi­siä kes­ke­nään käyt­tö­tar­koi­tuk­sen mukai­ses­sa suhteessa.

    Suo­mes­sa­kin vil­jel­lään erik­seen tiet­ty­jä veh­nä­la­jik­kei­ta esi­mer­kik­si kek­se­jä var­ten, ja sii­nä vaa­ti­muk­set ovat lähes päin­vas­tai­set pul­lan lei­von­taan käy­tet­tyyn veh­nään verrattuna.

    Lisäk­si kes­kus­liik­kei­den kan­nat­taa aiheut­taa suo­men mark­ki­noil­le yli­tar­jon­taa vaik­ka kei­no­te­koi­ses­ti suo­men tuot­ta­ja­hin­to­jen pitä­mi­sek­si alhaisina.

    On ikä­vä huo­ma­ta että poliit­ti­sil­la päät­tä­jil­lä on noin vaja­vai­set ja osit­tain vää­rät tai tahal­laan vää­ris­tel­lyt tie­dot maa­il­man ruu­an­tuo­tan­non perus­kas­vis­ta. Ja että aje­taan van­kas­ti jotain agen­daa vaik­ka tie­dot ja ymmär­rys ovat erit­täin hata­ral­la pohjalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Juuso Kopo­nen:

    Mai­nit­se­maa­si tut­ki­muk­seen (kii­tok­set sinän­sä) en pys­ty nyt tutus­tu­maan, joten kom­men­tit rajoit­tu­vat tähän:

    lukuu­not­ta­mat­ta sitä, että Tan­sa­nia on ollut etni­ses­tä haja­nai­suu­des­taan huo­li­mat­ta erit­täin vakaa poliit­ti­ses­ti, sinän­sä var­sin mer­kit­tä­vä seik­ka – mut­ta vuo­si­na 2000–2009 eli­niä­no­do­te nousi 51:sta 56 vuo­teen, reaa­li­nen BKT (PPP) per capi­ta kas­voi 48 %, lap­si­kuol­lei­suus vähe­ni 30 % ym. 

    Etni­seen haja­nai­suu­teen liit­ty­vä kom­ment­ti on jos­sain­mää­rin mie­len­kiin­toi­nen tämän ket­ju­haa­ran alku­pis­teen kan­nal­ta. Jos etni­nen haja­nai­suus on ollut ylei­ses­ti kirous Afri­kal­le, mik­si lisään­ty­vän haja­nai­suu­den kuvi­tel­laan ole­van siu­nauk­sek­si (tai edes neut­raa­lia) Euroopalle?

    Muu­toin, onko perus­tet­ta olet­taa, että kaik­ki myön­tei­nen kehi­tys joh­tuu kehi­ty­sa­vus­ta? Ohes­sa, jos lin­kit toi­mi­vat oikein (jos ei, ne voi gene­roi­da tääl­tä: http://www.google.com/publicdata/overview?ds=d5bncppjof8f9_ ) ver­tai­lu Tan­sa­nia vs. maa­il­ma lis­taa­mil­la­si osa-alueilla:

    Eli­ni­kä­odo­te:
    http://www.google.com/publicdata?ds=wb-wdi&ctype=l&strail=false&nselm=h&met_y=sp_dyn_le00_in&scale_y=lin&ind_y=false&rdim=country&idim=country:TZA&tdim=true&tstart=-315619200000&tunit=Y&tlen=48&hl=en&dl=en

    Lap­si­kuol­lei­suus:
    http://www.google.com/publicdata/explore?ds=d5bncppjof8f9_&ctype=l&strail=false&nselm=h&met_y=sp_dyn_imrt_in&scale_y=lin&ind_y=false&rdim=country&idim=country:TZA&tdim=true&tstart=-315619200000&tunit=Y&tlen=49&hl=en&dl=en&uniSize=0.035&iconSize=0.5

    GDP PPP (tai oikeas­taan GNI PPP, joka oli käte­väm­min saa­ta­vil­la, ole­tet­ta­vas­ti suu­nil­leen sama kuin edel­li­nen, ja näh­däk­se­ni peri­aat­tees­sa hie­man parem­pi mit­ta kan­sa­kun­nan met­ri­aa­li­sel­le hyvinvoinnille):
    http://www.google.com/publicdata/explore?ds=d5bncppjof8f9_&ctype=l&strail=false&nselm=h&met_y=ny_gnp_pcap_pp_cd&scale_y=log&ind_y=false&rdim=country&idim=country:TZA&tdim=true&tstart=315532800000&tunit=Y&tlen=29&hl=en&dl=en&uniSize=0.035&iconSize=0.5

    Minä en näe näis­sä mitään, jos­sa Tan­sa­nia eri­tyi­sem­min loistaisi

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Kun puhu­taan maa­pal­lon kyvys­tä tuot­taa ravin­toa väes­töl­leen, pitää huo­mioi­da koko maa­pal­lo. Mer­kit­tä­vä osa maa­pal­los­ta on veden pei­tos­sa, meriä. Vie­lä nii­tä ei osa­ta mer­kit­tä­väs­ti hyö­dyn­tää kas­vi­ra­vin­teen tuot­ta­mi­seen. Tämä ei tar­koi­ta sitä, että tilan­ne jat­kuu flläi­se­nä ikui­ses­ti. Jos/kun ruu­as­ta alkaa olla todel­lis­ta puu­tet­ta, on aika val­jas­taa meret kas­vis­ra­vin­non tuot­ta­mi­seen. Ihmis­kun­ta on kyen­nyt pal­jon vai­kein­piin teh­tä­viin, jos motii­vi on riittävä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. T.

    On ikä­vä huo­ma­ta että poliit­ti­sil­la päät­tä­jil­lä on noin vaja­vai­set ja osit­tain vää­rät tai tahal­laan vää­ris­tel­lyt tie­dot maa­il­man ruu­an­tuo­tan­non perus­kas­vis­ta. Ja että aje­taan van­kas­ti jotain agen­daa vaik­ka tie­dot ja ymmär­rys ovat erit­täin hata­ral­la pohjalla.

    Jos OS oli­si kaik­ki­tie­tä­vä, mei­dän tuli­si pal­voa häntä.

    Mut­ta kos­ka pariin­tu­han­teen vuo­teen ei ole juma­laa kävel­lyt maan­pin­nal­la jou­dum­me tur­vau­tu­maan päät­tä­jiin, joi­den toi­voi­si hank­ki­van par­haan mah­dol­li­sen neu­von ennen päätöksentekoa. 

    OS sen­tään näyt­tää käyt­tä­vän blo­gi­aan aja­tus­ten­sa hap­po­tes­ti­nä. Mie­les­tä­ni se on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi tapa kuin julis­taa jär­käh­tä­mät­tä aino­aa oike­aa sano­maa tie­tä­mät­tö­myy­den anta­mal­la var­muu­del­la kuten moni muu polii­tik­ko näyt­tää tekevän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Ihmi­nen ei elä vain lei­väs­tä, väes­tön­kas­vu lisää myös työt­tö­myyt­tä. Yksi syy Tuni­sian, Egyp­tin ym mui­den mai­den levot­to­muuk­siin ovat suu­ret työt­tö­mien joukot ,
    Eri­tyi­ses­ti kou­lu­te­tut, työt­tö­mät nuo­ret mie­het ovat herk­kiä kana­voi­maan tyy­ty­mät­tö­myys levottomuuksiin

    Suo­mes­sa­kin ongel­ma on hii­pi­mäs­sä sisään. Työt­tö­miä on todel­li­suu­des­sa jo 390000 ja eri­tyi­ses­ti pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien mää­rä kasvaa.
    Tosin Suo­mes­sa syr­jäyt­tä­mi­nen kana­voi­daan 50+ ikä­luok­kiin, jot­ka ovat rauhallisempia.
    Mut­ta jos tuo Hete­mäen ehdo­tus ikään­ty­nei­den elät­tä­mi­ses­tä mini­mi­päi­vä­ra­hoil­la toteu­tuu niin var­maan nuo­kin ryh­mät alka­vat radikalisoitua.

    Edel­li­sen laman aikaan täl­lai­nen uhka oli nouse­mas­sa työt­tö­mien yhdis­tyk­sis­sä mut­ta luot­to­de­ma­rit val­loit­ti­vat joh­to­pai­kat ja rau­hoit­ti­vat tilanteen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Tilas­tol­li­nen hin­ta on aina lei­pä­veh­nä­vaa­ti­muk­set täyt­tä­väl­le tava­ral­le eli se on ver­tai­lu­kel­vol­li­nen ulko­mai­seen pörs­si­hin­taan. Joi­ta­kin eri­kois­tar­koi­tuk­sia var­ten saat­taa pitää tuo­da kui­ten­kin veh­nää ulkoa.
    Suo­men hin­ta­ta­so joh­tuu kil­pai­luo­lo­suh­teis­ta Suo­mes­sa. Meil­lä val­lit­see oli­gop­so­ni (kol­me osta­jaa). OS tie­dää aivan hyvin, mitä se tekee hin­nal­le myy­jän kannalta.
    Mis­sään maa­ta­lous­tuot­tees­sa ei Suo­mes­sa muu­te­ta hin­taa pää­oma­tu­lok­si. Ei edes mai­dos­sa. Yli­jää­mät tili­te­tään aivan nor­maa­lis­ti mai­don hin­ta­na sil­lä­kin alal­la. Edes Valio ei mak­sa yli­jää­mää kor­ko­tu­lo­na, kos­ka sil­loin sii­tä meni­si huo­mat­ta­va osa muil­le kuin omil­le tuot­ta­jil­le (osa Valion omis­ta­ja­mei­je­reis­tä mark­ki­noi tuot­teen­sa Arlan kautta).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Kysyt­tiin miten päi­vän­ta­saa­jan lähei­syys kor­re­loi sato­jen kans­sa. Par­haat heh­taa­ri­sa­dot saa­daan täl­lä het­kel­lä Län­si-Euroo­pas­sa, USAs­sa, Japa­nis­sa ja Indo­ne­sias­sa. Päi­vän­ta­saa­jan seu­dul­la huo­no maa­pe­rä on usein rajoit­ta­va teki­jä. Ajat­te­len opti­mis­ti­ses­ti että troop­pis­ten aluei­den sadois­sa oli­si huo­mat­ta­vas­ti paran­net­ta­vaa, jos tah­toa ja kykyä riittää.

    Tar­kem­pia kart­to­ja ja kuvia:
    http://earlywarn.blogspot.com/2010/11/global-crop-yield-map.html

    http://earlywarn.blogspot.com/2010/11/some-global-soil-deficiency-maps.html

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Ruu­an vähäi­syy­son­gel­mis­ta on teh­ty monia huo­mioi­ta, ja eri­tyi­sen muka­vaa on lukea vaa­ti­mus­lis­to­ja tyy­liin. 1.globaali yhden lap­sen poli­tiik­ka 2.lihansyönti kiel­le­tään 3.mars-planeetta tulee välit­tö­mäs­ti kan­soit­taa 4.toimenpiteet seu­raa­vat ylläolevasta.

    Sinän­sä, jos nyky­ään kaik­kea voi myy­dä lyhyek­si, ja luo­daan pape­rien mega­myyn­nil­lä val­ta­va yli­tar­jon­ta, niin ei ihme ettei­vät hin­nat tah­do koho­ta luon­nol­li­sel­le tasolle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. En usko, että on pel­koa ruo­ka­krii­sis­tä tai edes ruo­an hin­nan mer­kit­tä­väs­tä nouse­mi­ses­ta, ellem­me itse aktii­vi­ses­ti aiheu­ta sitä. Ruo­ka on nyt “ennä­tys­ta­sol­laan­kin” 30% hal­vem­paa kuin se oli vuon­na 1980.

    Ruo­ka­krii­sin syn­ty­mis­tä voi aktii­vi­ses­ti ede­saut­taa mm. tuke­mal­la bio­polt­toai­nei­ta, maa­ta­lous­tu­kia tai luo­mu­tuo­tan­toa sekä vas­tus­ta­mal­la gee­ni­muun­te­lua, teol­lis­ta vil­je­lyä tai Afri­kan maa­ta­lou­den aut­ta­mis­ta maailmanmarkkinoille.

    9 mil­jar­din­kaan ihmi­sen ruok­ki­mi­nen, vaik­ka sit­ten län­si­mais­tu­neem­mal­la ruo­ka­va­liol­la, ei ole miten­kään ylit­se pää­se­mä­tön ongel­ma kun­han Afri­kan maa­ta­lous nousee jaloil­leen seu­raa­vien vuo­si­kym­men­ten aika­na. Sen hyö­dyn­tä­mä­tön poten­ti­aa­li on val­ta­va ja Afrik­ka ei poten­ti­aa­li­ses­ti kyke­ne vain ruok­ki­maan omaa kas­va­vaa popu­laa­tio­taan vaan myös nouse­maan ruo­an nettoviejäksi.

    Tämä edel­lyt­tää Afri­kan infran (kul­je­tus, kas­te­lu ym.) kohen­ta­mis­ta (hyvä kehi­ty­sa­vun koh­de, kuten mm. Sachs on perus­tel­lut), mala­rian ja aid­sin vas­tai­sen tais­te­lun vah­vis­ta­mis­ta (toi­nen hyvä koh­de), afrik­ka­lais­ten tuot­tei­den mark­ki­noil­le pää­syn estei­den pois­ta­mis­ta (maa­ta­lous­tuet, eri­lai­set epä­suo­rat tul­lit ja rajoi­tuk­set), sekä Afri­kan eri­lai­siin eri­tyi­so­loi­hin sovel­tu­vien mm. kui­vuut­ta kes­tä­vien gm-lajik­kei­den kehittelyä.

    Samal­la Afrik­ka nousi­si asteit­tain ylös köy­hyy­des­tä kun maa­ta­lous­vien­nin tuo­mat tulot rahoit­tai­si­vat myös muun yhteis­kun­nan kehi­tys­tä. Tulot oli­si­vat myös laa­jem­mal­le jakau­tu­nei­ta ja vähem­män kor­rup­tiol­le alt­tii­ta kuin esim. öljy- tai timanttitulot. 

    Tämä ei ole mah­do­ton saa­vu­tet­ta­va. Sitä voi­si aut­taa vaik­ka niil­lä varoil­la, joil­la nyt syn­ny­te­tään aiem­mas­sa kes­kus­te­lus­sa poh­dit­tu­ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lun pään­sär­ky­jä. Se, että per­su­jen nui­va mani­fes­ti ei itsek­kyyt­tään tai kyy­ni­syyt­tään (ja aina­kin teko­py­hyyt­tään) tätä kan­taa tue, ei kai estä sinua sitä tuke­mas­ta? Eihän toi­siin vetoa­mi­nen ole mikään argumentti.

    Lisäk­si vie­lä: Tuo kir­joi­tuk­sen väi­te sii­tä, että “ilmas­ton­muu­tos” oli­si las­ke­nut sato­ja on hie­man luok­kaa “mör­kö ei voi teh­dä kuin pahaa”. Se on myös yksi­se­lit­tei­sen vir­heel­li­nen. CO2:n lisään­ty­mi­nen on vauh­dit­ta­nut kas­vien kas­vua. Tuplaan­tu­mi­nen esi­teol­li­seen aikaan näh­den (eli n. 550ppm) voi­si tar­koit­taa n. 30% nopeam­paa kas­vua ja siten mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pia satoja. 

    Läm­pe­ne­mi­nen on lisän­nyt maa­pal­lon vil­jel­tä­vää alaa. Paha­mai­nei­sel­la Sahe­lin alu­eel­la­kin sateet ovat lisään­ty­neet. Koko­nai­suu­te­na maa­pal­lol­la läm­pe­ne­mi­nen lisää sade­mää­riä huo­mat­ta­vas­ti. Lisään­ty­vää kui­vuut­ta voi olla, mut­ta vain alu­eel­li­ses­ti. Toi­saal­la edel­ly­tyk­set para­ne­vat ja koko­nai­suu­te­na maa­pal­lon kyky tuot­taa ruo­kaa ei las­ke vaan nousee.

    Tuo Roo­man-klu­bin ennus­tuk­se­si on toden­nä­köi­ses­ti yhtä vää­räs­sä nyt kuin se oli 20 vuot­ta sit­ten. Ellei sit­ten mai­ni­tul­la “vih­reäl­lä” poli­tii­kal­la (bio­polt­toai­nei­den ja luo­mun tuke­mi­nen, gm:n vas­tus­tus) sii­tä teh­dä itse­ään toteuttavaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Soi­nin­vaa­ran kommenttiin.

    Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä öljyn hin­ta on nous­sut suun­nil­leen kulu­tus­ky­syn­nän nousun tah­dis­sa. Sama pätee vil­jan hin­taan. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä se tulee nouse­maan var­mas­ti, mut­ta nämä äkil­li­set hin­nan nousut ker­to­vat enem­män sijoit­ta­jien toi­veis­ta ja odo­tuk­sis­ta, kuin reaa­li­ses­ta todellisuudesta.

    Vil­jaa myös oste­taan ja myy­dään pörss­seis­sä ennen kuin satoa on edes kor­jat­tu. Ei öljyä­kään var­si­nai­ses­ti varas­toi­da. Kyl­lä se menee mel­kein suo­raan läh­tees­tä tank­ke­riin. Val­tiot pitä­vät jon­kin ver­ran var­muus­va­ras­toa niin öljys­tä kuin vil­jas­ta­kin, mut­ta varas­to­ja käy­te­tään vain poik­keus­ta­pauk­sis­sa mark­ki­noi­den manipulointiin.
    Kaup­paa käy­dään suu­rel­ta osin futuu­reil­la, eli tule­vai­suu­den öljy- ja viljaerillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Eikö yksi ongel­man rat­kai­suis­ta oli­si myös hoi­taa ihmi­siä ja ongel­mia siel­lä, mis­sä he ja ne syn­ty­vät eikä raa­ha­ta aiem­min vähän kulut­ta­via ihmi­siä län­si­mai­sen kulutuskulttuuriin…

    Ihan noin arki­to­del­li­suu­den kun­nioi­tuk­sen vuok­si: Joka iki­nen län­si­maa pyr­kii aktii­vi­ses­ti estä­mään ihmis­ten muut­ta­mis­ta alem­man kulu­tus­ta­son mais­ta län­si­mai­hin, ja jokai­ki­nen län­si­mai­nen poliit­ti­nen lii­ke halu­aa näin käy­tän­nös­sä teh­dä. Tuli­joi­ta oli­si luul­ta­vas­ti suu­ruus­luok­kaa sata mil­joo­naa, se että joku pro­mil­le nois­ta len­nä­te­tään pako­lai­si­na län­si­mai­hin on tuos­sa mit­ta­kaa­vas­sa täy­sin yhden­te­ke­vää suun­taan tai toi­seen. Suu­rin osa muut­ta­jis­ta tulee lait­to­mas­ti, ihan niin kuin huu­me­kaup­pa­kin kukois­taa vaik­ka kuin­ka val­vo­taan. Minul­la ei ole tähän mitään ratkaisua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Minua onkin suu­res­ti ihme­tyt­tä­nyt Vih­rei­den posi­tii­vi­nen suh­tau­tu­mi­nen las­ten­han­kin­taan. Perus­te­lut mene­vät joten­kin niin että ei se tääl­lä ole ongel­ma vaan Etelässä.

    Lie­nee kui­ten­kin help­po näh­dä, että tääl­lä las­ten­han­kin­nan ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set ovat suu­rem­mat: jokai­nen han­kit­tu lap­si tuot­taa elin­ai­ka­naan suu­rem­man ympä­ris­tö­kuor­mi­tuk­sen kuin Ete­läs­sä ja vas­taa­vas­ti hank­kii itse lap­sia, jot­ka tuot­ta­vat enem­män kuor­mi­tus­ta kuin Ete­läs­sä. Ker­roin­vai­ku­tus on mer­kit­tä­väm­pi kuin maa­il­man muut­tu­mi­nen ja ainoa jär­ke­vä rat­kai­su on vihel­tää peli poikki.

    Toi­nen perus­te­lu on, että lap­sel­li­set halua­vat että maa­pal­lo sääs­tyy lap­sil­leen. Tämä on jo vähän louk­kaa­va argu­ment­ti mui­ta koh­taan ja menee perin­tei­sen oikeis­to­lai­suu­den puolelle.

    Ääne­ni ja vaa­li­tu­ki­kuk­ka­ro­ni on kau­pan vih­reäl­le, joka ilmoit­taa kan­nat­ta­van­sa syn­ty­vyy­den vähen­tä­mis­tä Suomessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Suo­men syn­ty­vyys on aika hyväl­lä tasol­la, net­to­uusiu­tu­mis­lu­ku noin 0,8. Se joh­taa hal­lit­tuun väki­lu­vun ale­ne­mi­seen. Joku Ete­lä-korea tai Espan­ja, joikl­la net­to­uusiu­tu­ymius­lu­ku on noin 0,6, jou­tu­vat erit­täin suu­riin vai­keuk­siin van­hus­väes­tön­sä kanssa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Eikö yksi ongel­man rat­kai­suis­ta oli­si myös hoi­taa ihmi­siä ja ongel­mia siel­lä, mis­sä he ja ne syn­ty­vät eikä raa­ha­ta aiem­min vähän kulut­ta­via ihmi­siä län­si­mai­sen kulutuskulttuuriin…”

    Ihmis­ten muut­to rik­kai­siin mai­hin on osa ongel­man rat­kai­sua siel­lä pai­kan­pääl­lä, kun nämä lähet­tä­vät rahaa ja paluu­muut­ta­ji­na tai muu­ten siir­tä­vät län­si­mais­ta osaa­mis­ta ja arvo­ja. Tuon seu­rauk­se­na luon­non riis­to vähe­nee (esim. aavi­koi­tu­mi­nen), tuh­laus vähe­nee (esim. kän­ny­köi­den levit­tä­mä mark­ki­na­tie­to) ja lap­si­lu­ku pie­ne­nee (kun nuor­ten nais­ten riip­pu­mat­to­muus lisään­tyy, lap­si­kuol­lei­suus vähe­nee ja van­huu­den tur­va paranee).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Lie­nee kui­ten­kin help­po näh­dä, että tääl­lä las­ten­han­kin­nan ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set ovat suu­rem­mat: jokai­nen han­kit­tu lap­si tuot­taa elin­ai­ka­naan suu­rem­man ympä­ris­tö­kuor­mi­tuk­sen kuin Ete­läs­sä ja vas­taa­vas­ti hank­kii itse lap­sia, jot­ka tuot­ta­vat enem­män kuor­mi­tus­ta kuin Ete­läs­sä. Ker­roin­vai­ku­tus on mer­kit­tä­väm­pi kuin maa­il­man muut­tu­mi­nen ja ainoa jär­ke­vä rat­kai­su on vihel­tää peli poikki.”

    Ensin­nä­kin peliä ei voi puhal­taa poik­ki, kun ei ole puhal­ta­jaa. Eikä tule. 

    Rik­kai­den mai­den asuk­kai­den ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set taas ovat niin monen­lai­set, että ei kan­na­ta jumit­tua yhteen, esi­mer­kik­si suo­raan kulu­tuk­seen ja sen hii­li­ja­lan­jäl­keen tms. Nii­hin­hän mil­le­nia­lis­tit jumittuvat.

    Rik­kaat maat ovat nimit­täin myös tek­no­lo­gian kehi­tyk­sen vetu­rei­ta ja osin myös talou­den kas­vun (lukuun otta­mat­ta näi­tä maa­ta­lous tul­le­ja sun mui­ta, jot­ka tai­ta­vat olla per­ke­lees­tä ihan objektiivisesti).

    Sik­si on toden­nä­köis­tä, että vau­rai­den mai­den las­ten net­to­vai­ku­tus onkin plus­san puolella. 

    Vie­lä ihan­teel­li­sem­pi tilan­ne syn­tyi­si ymmär­ryk­se­ni mukaan, jos vau­raat maat itse malt­tai­si­vat lisään­tyä vie­lä entis­tä­kin vähem­män ja hank­ki­si­vat vetu­rei­den­sa kul­jet­ta­jat köy­his­tä mais­ta. Nämä puo­les­taan sai­si­vat aikaan sel­lai­sia myön­tei­siä ker­ran­nais­vai­ku­tuk­sia, jois­ta kir­joi­tin tuos­sa muu­ta­ma vies­ti ylempänä.

    Noin­han se tosin alkaa jo olla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Juuso Kopo­nen kir­joit­ti: “Mil­lä meto­dil­la ajat­te­lit vähen­tää? Massateloituksilla?”

    Vali­tet­ta­vas­ti sodat ja väki­val­lan voi näh­dä usein seu­rauk­se­na lii­ka­kan­soi­tuk­ses­ta. En kui­ten­kaan suun­ni­tel­lut sotia tai muu­ta väki­val­taa. Väkeä voi vähen­tää siis­teim­min perhesuunnittelulla.

    Län­si­maat ovat kris­til­li­ses­tä perin­tes­tään joh­tuen suh­tau­tu­neet väes­tön kas­vun rajoit­ta­mi­seen (lähin­nä ehkäi­syyn) kiel­tei­ses­ti, ja näin var­maan­kin pahen­ta­neet kehi­tys­mai­den ongelmia.

    Myös tau­tien mer­ki­tys kas­vaa kun väes­tön tiheys kas­vaa. (En suun­ni­tel­lut näitäkään.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Ilmas­to­han ei pel­käs­tään läm­pe­ne, vaan myös muut­tuu epä­va­kaam­mak­si ja ääri-ilmiöt lisään­ty­vät. Maa­ta­lous on tär­kein syy olla huo­lis­saan ilmastonmuutoksesta.

    Glo­baa­li ruo­ka­pu­la voi ravis­tel­la maa­il­man talou­den ja poli­tii­kan perus­tuk­sia. Voi tul­la tilan­ne, jos­sa Art­tu­ri­kaan ei uskal­la olla ham­straa­mat­ta kal­lis­ta ruo­kaa, ja näin hän osal­taan tekee hin­nas­ta entis­tä epävakaamman.

    Ylel­li­set maa­ta­lous­tuot­teet, kuten tupak­ka ja kaa­kao, vie­vät pin­ta-alaa perus­ruo­ka­kas­veil­ta. Afri­kan maa­ta­lous­vien­ti tar­koit­taa tyy­pil­li­ses­ti sitä, että maa­no­mis­tus kes­ki­te­tään likai­sil­la kei­noil­la har­voi­hin käsiin, köy­his­tä osa saa plan­taa­seil­ta äärim­mäi­sen mata­la­palk­kai­sia töi­tä ja osa ajau­tuu slum­mei­hin. Inten­sii­vi­nen puu­tar­ha­vil­je­ly sopi­si troop­pis­ten kehi­tys­mai­den tar­pei­siin par­hai­ten sekä työl­li­syy­den että heh­taa­ri­sa­to­jen kan­nal­ta, mut­ta mai­den elii­tit hyö­ty­vät enem­män rahakasvibisneksestä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Ris­to:

    Etni­seen haja­nai­suu­teen liit­ty­vä kom­ment­ti on jos­sain­mää­rin mie­len­kiin­toi­nen tämän ket­ju­haa­ran alku­pis­teen kan­nal­ta. Jos etni­nen haja­nai­suus on ollut ylei­ses­ti kirous Afri­kal­le, mik­si lisään­ty­vän haja­nai­suu­den kuvi­tel­laan ole­van siu­nauk­sek­si (tai edes neut­raa­lia) Euroopalle?

    Kyse on hie­man eri­tyyp­pi­sis­tä ilmiöis­tä. Tan­sa­nias­sa on yli 120 koto­pe­räis­tä etnis­tä ryh­mää, jois­ta suu­rin­kin muo­dos­taa alle 15 % väes­tös­tä. Tämä on olen­nai­ses­ti eri­lai­nen tilan­ne kuin Euroo­pas­sa ilme­ne­vä moniet­ni­syys jos­sa tyy­pil­li­ses­ti yksi etni­nen ryh­mä muo­dos­taa väes­tös­tä 80–95 % ja lop­puo­sa on suu­rim­mak­si osak­si hyvin eri­lai­sis­ta taus­tois­ta tule­via maa­han­muut­ta­jia. Vii­me vuo­si­kym­men­ten run­saas­ta maa­han­muu­tos­ta huo­li­mat­ta euroop­pa­lai­set maat ovat useim­piin Afri­kan mai­hin ver­rat­tu­na edel­leen var­sin etni­ses­ti homo­gee­ni­siä. Meil­lä moni­kult­tuu­ri­suu­den ongel­mat liit­ty­vät val­ta­kult­tuu­riin sopeu­tu­mi­seen, Tan­sa­nian tapai­ses­sa maas­sa ei oikein ole val­ta­kult­tuu­ria johon sopeu­tua. Suo­mes­sa etni­set kah­nauk­set ovat nyrk­ki­tap­pe­lui­ta kebab-pizze­rias­sa, Afri­kan mais­sa puhu­taan aseel­li­sis­ta sepa­ra­tis­ti­liik­keis­tä, pahim­mil­laan etni­sis­tä puh­dis­tuk­sis­ta ja vuo­si­kym­me­niä kes­tä­neis­tä sisällissodista.

    On ihan var­ma että yhte­näis­kult­tuu­rin hajoa­mi­nen tulee aiheut­ta­maan jän­nit­tei­tä Suo­mes­sa­kin, mut­ta mit­ta­kaa­va on jotain muu­ta kuin Afri­kan epä­va­kais­sa mais­sa. Lisäk­si yhte­näis­kult­tuu­ria uhkaa moni muu­kin teki­jä kuin maa­han­muut­to. Suo­mes­sa etnis­tä sir­pa­loi­tu­mis­ta suu­rem­pi uhka yhteis­kun­nal­li­sel­le vakau­del­le on aina­kin tois­tai­sek­si ns. syr­jäy­ty­nei­syys ihan etnis­ten suo­ma­lais­ten keskuudessa.

    Maa­han­muu­ton osal­ta kysy­mys on lähin­nä sii­tä, ovat­ko sen hyö­dyt sen aiheut­ta­mia hait­to­ja suu­rem­mat. Jos uskoo mark­ki­na­ta­lou­den ja vapaan kil­pai­lun siu­nauk­sel­li­suu­teen, oli­si hie­man outoa aja­tel­la että työ­voi­ma oli­si täs­sä suh­tees­sa joten­kin eril­lai­nen kuin muut kau­pan koh­tee­na ole­vat tuo­tan­to­pa­nok­set, eli aina­kin minus­ta on ilmeis­tä, että työ­voi­man mah­dol­li­sim­man vapaal­la liik­ku­vuu­del­la on ihan samat edut kuin muul­la­kin vapaa­kau­pal­la (vaik­ka sen vas­ta­pai­nok­si toki on sit­ten nii­tä hait­to­ja­kin, kyse on siis nyt hyö­ty­jen ja hait­to­jen suh­teen arvioi­mi­ses­ta). Samoin Euroo­pan mai­den huol­to­suh­de alkaa pahas­ti kään­tyä sel­lai­sek­si, että työ­voi­maa tar­vi­taan ulko­puo­lel­ta ellei sit­ten tääl­lä kään­ny syn­ty­vyys nousuun tai auto­maa­tio­puo­lel­la ote­ta suu­ria harp­pauk­sia eteenpäin.

    Muu­toin, onko perus­tet­ta olet­taa, että kaik­ki myön­tei­nen kehi­tys joh­tuu kehitysavusta?

    Se on hyvä kysy­mys, johon ei lie­ne yksi­se­lit­täis­tä vas­taus­ta. On vai­kea erot­taa toi­sis­taan kehi­ty­syh­teis­työn, glo­baa­lin talous­ke­hi­tyk­sen, tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen, poliit­tis­ten ilmiöi­den jne. vai­ku­tus­ta, var­sin­kaan jos tar­kas­tel­laan vain yksit­täis­tä val­tio­ta. En pidä mah­dot­to­ma­na sitä, ettei­kö Tan­sa­nian hyvää kehi­tys­tä 2000-luvul­la voi­si selit­tää pää­osin tai koko­naan­kin muil­la syil­lä kuin kehi­ty­sa­vul­la. Oikeas­taan olen mel­ko var­ma, että kehi­tys­a­pu ei yksi­nään rii­tä vetä­mään mitään maa­ta hyväl­le ural­le, vaan tar­vi­taan myös monia mui­ta teki­jöi­tä. Yksi­lö­ta­sol­la on aika sel­vää, että kehi­tys­a­pu on paran­ta­nut nii­den ihmis­ten elä­män­laa­tua, jot­ka ovat esi­mer­kik­si kehi­tys­a­pu­va­roin raken­net­tu­jen sai­raa­loi­den tai kou­lu­jen vai­ku­tus­pii­ris­sä, mut­ta koko­naan toi­nen kysy­mys on, oli­si­ko sama inves­toin­ti johon­kin muu­hun ollut maan kehi­tyk­sen kan­nal­ta koko­nai­suu­te­na hyödyllisempi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Vil­jan hin­ta lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä saat­taa kyl­lä olla kes­ki­mää­rin vii­me vuo­si­kym­me­nien kes­kiar­von ylä­puo­lel­la, mut­ta se on jok­seen­kin var­maa, että tule­vien vuo­sien kes­kiar­vo jää tämän­het­kis­ten huip­pu­hin­to­jen ala­puo­lel­le. Ennus­tuk­set sii­tä, että hinn­an­nousu on pysy­vä ja että pit­kän ajan suun­ta on nyky­ta­sol­ta ylös­päin, mene­vät mel­ko suu­rel­la var­muu­del­la pieleen.

    Ennus­ta­jien perus­vir­he on se, että teh­dään edel­leen sama moka, jon­ka Ode tote­si teh­neen­sä tähän asti, eli “aliar­vioi­daan vajaa­käyt­töi­nen maatalouspotentiaali”.

    Maa­ta­lous­tuo­tan­non hin­ta­jous­tot pit­käl­lä aika­vä­lil­lä ovat erit­täin kor­kei­ta. Jos tuo­tan­to kan­nat­taa, sitä voi­daan lisä­tä mel­kein rajat­to­mas­ti inves­toi­mal­la eri tuo­tan­non teki­jöi­hin. Maa­il­mas­sa on aina­kin sata mil­joo­naa sel­lais­ta jo nyt maa­ta­lous­käy­tös­sä ole­vaa heh­taa­ria, joil­la vuo­tui­set heh­taa­ri­sa­dot ovat nyt ton­nin kah­ta puol­ta, vaik­ka jota­kuin­kin vas­taa­vis­sa luon­no­no­lois­sa jos­sain naa­pu­ri­maas­sa tuo­te­taan kym­me­nen ton­nin kah­ta puol­ta ole­via vuo­tui­sia sato­ja (osin sik­si, että tuo­te­taan useam­pia sato­ja vuo­des­sa). On sel­vää, että vil­jo­jen maa­il­man­mark­ki­na­hin­nat voi­vat nykyi­sel­tä huip­pu­ta­sol­ta tul­la reip­paas­ti alas ja sil­ti kal­ki­tuk­seen, kas­te­luun, lan­noi­tuk­seen, tuho­lais­ten ja rik­ka­ruo­ho­jen tor­jun­taan, kas­vin­ja­los­tuk­seen jne. kan­nat­taa panos­taa niin, että vil­jan­tuo­tan­to kas­vaa mon­ta kym­men­tä prosenttia.

    Entä sit­ten se joh­to­pää­tös, että pitäi­si unoh­taa sel­lai­nen uusiu­tu­va ener­gia, joka kil­pai­lee pel­toa­las­ta ruu­an­tuo­tan­non kanssa?

    Bio­ener­gian tuot­ta­mi­nen on kym­me­nil­le mil­joo­nil­le köy­hil­le ihmi­sil­le kehi­tys­mais­sa val­ta­va mah­dol­li­suus, pal­jon parem­pi kuin vaik­ka­pa sel­lai­set perin­tei­set vil­je­ly­kas­vit kuin kah­vi ja kaa­kao, joi­den mark­ki­nat ovat niin rajal­li­set, että tuo­tan­non lisäys hel­pos­ti las­kee hin­to­ja ja hyö­dyt­tää osta­jia tuot­ta­jien kus­tan­nuk­sel­la. Oli­si iso tra­ge­dia, jos tämä mah­dol­li­suus otet­tai­siin köy­hil­tä pois vää­rin ymmär­re­tyn ruo­ka-ener­gia ‑kil­pai­lu­ti­lan­teen takia.

    On teo­rias­sa sel­vää ja käy­tän­nös­sä­kin näh­ty, että enna­koi­mat­ta ja nopeas­ti nouse­va bio­ener­gian kysyn­tä nos­taa elin­tar­vik­kei­den hin­to­ja ja vie lei­vän köy­hien suus­ta. Mut­ta jos bio­ener­gias­ta tule­va kysyn­tä on odo­tet­tua, sii­hen voi­daan varau­tua. Se, mikä jous­taa, voi olla tuo­tan­to, ei köy­hien kulu­tus. Ja sii­nä kas­va­vas­sa tuo­tan­nos­sa voi syn­tyä mil­joo­nia työ­paik­ko­ja maa­il­man köy­hil­le, jos anne­taan syntyä.

    Tämän­het­ki­nen vil­jo­jen ja var­sin­kaan veh­nän hin­nan nousu ei muu­ten joh­du bio­ener­gias­ta eikä spe­ku­laa­tios­ta eikä edes sii­tä, että kii­na­lai­set juu­ri nyt oli­si­vat alka­neet syö­dä oleel­li­ses­ti aiem­paa enem­män lihaa. Hin­ta­piik­kiä ei seli­tä niin­kään kysyn­nän lisäys vaan tar­jon­nan vähen­nys, lähin­nä enti­sen Neu­vos­to­lii­ton alu­eel­la, pal­jol­ti vii­me kesän poik­keuk­sel­li­sen kui­vas­ta ja kuu­mas­ta sääs­tä joh­tuen. Kun vil­jan kysyn­tä rea­goi hin­taan vain hei­kos­ti, muu­ta­man pro­sen­tin tar­jon­tas­hok­ki riit­tää heit­tä­mään hin­nat pil­viin. Mut­ta kor­keuk­sis­sa hin­nat eivät voi pysyä kuin sen lyhyen het­ken, jona aika­na tar­jon­ta ei ehdi rea­goi­da hintoihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Tom­miA:

    Ensin­nä­kin peliä ei voi puhal­taa poik­ki, kun ei ole puhal­ta­jaa. Eikä tule. 

    Suo­mes­sa­han moni muu asia voi olla ympä­ris­tön kan­nal­ta pie­les­sä, mut­ta syn­ty­vyy­den kan­nal­ta tilan­ne on kään­ty­nyt mal­til­li­sen pit­kän­ai­ka­vä­lin vähe­ne­mi­sen puo­lel­le. Pil­liin on siis jo puhal­le­tet­tu ja tämä peli on loppunut. 

    Vie­lä ihan­teel­li­sem­pi tilan­ne syn­tyi­si ymmär­ryk­se­ni mukaan, jos vau­raat maat itse malt­tai­si­vat lisään­tyä vie­lä entis­tä­kin vähem­män ja hank­ki­si­vat vetu­rei­den­sa kul­jet­ta­jat köy­his­tä maista. 

    - mut­ta sit­ten jot­kut halua­vat aloit­taa sen uudestaan…

    (Ja Rans­kan tai Mal­mön lähiöt eivät todel­la­kaan ole mitään “tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen vetureita”)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Turk­ka Louekari:

    Voi tul­la tilan­ne, jos­sa Art­tu­ri­kaan ei uskal­la olla ham­straa­mat­ta kal­lis­ta ruo­kaa, ja näin hän osal­taan tekee hin­nas­ta entis­tä epävakaamman.

    Tör­kee­tä olet­taa, että mä oli­sin sur­kee spe­ku­lant­ti ja sil­ti spekuloisin!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Juuso Kopo­nen:

    Se on hyvä kysy­mys, johon ei lie­ne yksi­se­lit­täis­tä vastausta. 

    Kysy­myk­seen on har­vi­nai­sen yksi­se­lit­tei­nen vas­taus: ei, kaik­ki myön­tei­nen kehi­tys ei joh­du kehitysavusta.

    koko­naan toi­nen kysy­mys on, oli­si­ko sama inves­toin­ti johon­kin muu­hun ollut maan kehi­tyk­sen kan­nal­ta koko­nai­suu­te­na hyödyllisempi.

    Ja kol­mas parem­pi kysy­mys on se, että oli­ko inves­toin­ti koko­nai­suu­te­na hyväk­si niil­le, joi­den hyvin­voin­nis­ta ollaan eri­tyi­sen kiin­nos­tu­nei­ta. (Esim. jos parem­man sai­raan­hoi­don seu­rauk­se­na jen­gi pysyy hen­gis­sä entis­tä niu­kem­mal­la ravin­nol­la, niin äärim­mäi­ses­sä köy­hyy­des­sä ole­vien mää­rä lisään­tyy, sikä­li mikä­li jos ravin­non mää­rä on popu­laa­tio­ta rajoit­ta­va teki­jä. Mä en tie­dä onks nii­den elä­mä elä­mi­sen arvois­ta, eli että onks se hyvä vai huo­no juttu.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Pil­liin on siis jo puhal­le­tet­tu ja tämä peli on loppunut. ” 

    Tämä puhal­te­lu­ver­taus­ku­va edel­lyt­tää jotain mää­rää­vää tahoa (esim. ero­tuo­ma­ria), joka pys­tyy puhal­ta­maan pelin poik­ki. Sel­lais­ta tahoa ei ole eikä tule ja sik­si sel­lai­sen perään hai­kai­lu on typerää. 

    Maa­il­man­pa­ran­ta­mi­sen täy­ty siis tapah­tua muil­la konstein.

    Sinua, Ris­to, tai­taa vain har­mit­taa, että joku keh­taa väit­tää maa­han­muu­ton net­to­vai­ku­tuk­sia voi­mak­kaan posi­tii­vi­sik­si. Saa toki har­mit­taa. Mut­ta sil­loin pitää kek­siä kun­non vas­ta­väit­teet eikä vedo­ta johon­kin maa­han­muut­ta­ja­lä­hi­öön, on se siten Rosengård tai Piilaakso. 

    Sekään argu­ment­ti, että maa­han­muu­ton vai­ku­tus on vahin­gol­li­nen, kos­ka sii­hen viit­taa­va seli­tys sat­tuu pää­hän ensim­mäi­se­nä päl­käh­tä­mään, ei toimi. 

    Ei, vaik­ka tuo lie­nee­kin maa­il­man ylei­sin argu­men­taa­tio­vir­he: maa­ta­lous­tuet on hyvä jut­tu, kos­ka täy­tyy­hän mei­dän olla oma­va­rai­sia, pak­ko­ruot­si rulet­taa, kun olin ker­ran kesä­töis­sä Tuk­hol­mas­sa, nais­val­tais­ten alo­jen palk­ko­ja pitää nos­taa, kos­ka nais­ten koko­nai­san­siot jää­vät alle mies­ten vas­taa­vis­ta … noi­ta­han riittää. 

    Täl­lai­sia “maa­han­muut­to on pahas­ta, kos­ka Suo­mes­sa on kor­keam­pi elin­ta­so” ‑väit­tei­tä yhdis­tää siis se, että ei ole pät­kää­kään viit­sit­ty pereh­tyä tai edes miet­tiä eri­lais­ten ilmiöi­den syi­tä ja seu­rauk­sia laajemmin.

    Voi olla, että olen vää­räs­sä väit­tei­ne­ni, mut­ta aina­kin olen vähem­män vää­räs­sä kuin en, jot­ka jumit­tu­vat jo alku­met­reil­le eivät­kö yri­tä­kään poh­tia laa­jem­pia kuvioita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Kysy­myk­seen on har­vi­nai­sen yksi­se­lit­tei­nen vas­taus: ei, kaik­ki myön­tei­nen kehi­tys ei joh­du kehitysavusta.

    No, menee vähän hius­ten hal­ko­mi­sek­si, mut­ta on mah­dol­lis­ta, ettei vaik­ka­pa Tan­sa­nia oli­si voi­nut hyö­tyä glo­baa­lis­ta talous­kas­vus­ta ellei ensin kehi­tys­a­pu­pro­jek­teil­la oli­si onnis­tut­tu rat­ko­maan joi­tain pul­lon­kau­loik­si muo­dos­tu­nei­ta ongel­mia. Tai sit­ten ei. Mut­ta vaik­ka on siis sel­vää, ettei myön­tei­nen kehi­tys seli­ty vain kehi­ty­sa­vul­la, on myös mah­dol­lis­ta, ettei sitä oli­si tapah­tu­nut myös­kään ilman kehitysapupanostuksia.

    Pidän kui­ten­kin myös itse toden­nä­köi­se­nä, että ilman­kin kehi­tys­a­pua Tan­sa­nias­sa oli­si tapah­tu­nut posi­tii­vis­ta kehi­tys­tä vii­mei­sen 10 vuo­den aikana.

    Esim. jos parem­man sai­raan­hoi­don seu­rauk­se­na jen­gi pysyy hen­gis­sä entis­tä niu­kem­mal­la ravin­nol­la, niin äärim­mäi­ses­sä köy­hyy­des­sä ole­vien mää­rä lisään­tyy, sikä­li mikä­li jos ravin­non mää­rä on popu­laa­tio­ta rajoit­ta­va teki­jä. Mä en tie­dä onks nii­den elä­mä elä­mi­sen arvois­ta, eli että onks se hyvä vai huo­no juttu.

    Eikö­hän se ruu­an kalo­ri­mää­rä ole kui­ten­kin se olen­nai­sin rajoit­ta­va teki­jä, sii­hen ei pal­jon sai­raan­hoi­to vai­ku­ta. Ei myös­kään ole mei­dän asiam­me päät­tää kuka saa elää tai hank­kia lap­sia ja kuka ei, vaan pyr­kiä aut­ta­maan kaik­kia sen ver­ran kuin koh­tuu­del­la pystymme.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Tuuk­ka Louekari: 

    Ilmas­to­han ei pel­käs­tään läm­pe­ne, vaan myös muut­tuu epä­va­kaam­mak­si ja ääri-ilmiöt lisään­ty­vät. Maa­ta­lous on tär­kein syy olla huo­lis­saan ilmastonmuutoksesta.

    Ilmas­to vii­le­nee tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä luon­nol­lis­ten vaih­te­lui­den myö­tä. Edel­li­sen vuo­si­sa­dan pää­osin luon­nol­li­sis­ta syis­tä joh­tu­nut n. 0.6C läm­pe­ne­mi­nen ei mitat­ta­vas­ti lain­kaan lisän­nyt epä­va­kaut­ta eikä ääri-ilmiöi­tä. Nii­tä kyl­lä uuti­soi­daan näky­väm­min. Jot­ta ilma­ke­hän nouse­van CO2:n kas­vien kas­vua lisää­vä vai­ku­tus kumou­tui­si nega­tii­vi­sen puo­lel­le sai­si­vat sää­olot muut­tua hyvin perus­ta­van­laa­tui­ses­ti. Täl­lai­ses­ta ei ole lain­kaan näyttöä.

    Ilmas­ton­muu­tos” ei ole vaka­vas­ti otet­ta­va uhka­ku­va maataloudelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Juuso Kopo­nen
    Jos uskoo mark­ki­na­ta­lou­den ja vapaan kil­pai­lun siu­nauk­sel­li­suu­teen, oli­si hie­man outoa aja­tel­la että työ­voi­ma oli­si täs­sä suh­tees­sa joten­kin eril­lai­nen kuin muut kau­pan koh­tee­na ole­vat tuotantopanokse

    Lie­nee kui­ten­kin päi­vän­sel­vää, että mikä­li vapaan kau­pan peri­aat­tei­siin sot­keu­du­taan hyvin ran­kal­la kädel­lä, kuten Suo­mes­sa juu­ri­kin teh­dään, ei tuo työ­voi­man vapaas­ta liik­ku­vuu­des­ta seu­raa­vat ole­tuk­set enää oikein toimi. 

    Eli jos työ­voi­ma saa tääl­tä parem­man pal­kan hen­git­tä­mäl­lä kun­nan piik­kiin kuin työs­ken­te­le­mäl­lä yri­tyk­sis­sä, niin tot­ta­kai työ­voi­ma hakeu­tuu täl­le parem­min pal­ka­tul­le alal­le jou­to­no­meik­si. Jos­kus jopa muu­ta vaih­toeh­toa ei ole, kun työ­pa­nos­ta ei kukaan suso­tu ostamaan.

    Lisäk­si sosi­aa­li­sia ongel­mia aiheu­tuu yleen­sä vähem­män sil­lä, että vie­dään (halpa)työt sin­ne mis­sä on teki­jät, kuin tuo­daan teki­jät tänne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Juuso Kopo­nen:

    Ei myös­kään ole mei­dän asiam­me päät­tää kuka saa elää tai hank­kia lap­sia ja kuka ei, vaan pyr­kiä aut­ta­maan kaik­kia sen ver­ran kuin koh­tuu­del­la pystymme.

    Minun­kin on nyt pak­ko vähän hal­koa hiuk­sia: se mikä meis­tä on koh­tuul­lis­ta on nimen omaan sitä päät­tä­mis­tä kuka saa elää tai hank­kia lapsia.

    Mut­ta ter­vey­den­huol­lol­la on mun käsi­tyk­sen mukaan kyl­lä mer­kit­tä­vä vai­ku­tus sii­hen miten pie­nel­lä kalo­ri­mää­räl­lä pysyy hen­gis­sä noin keskimäärin.

    Esim. Japa­nin alhais­ta elin­ta­soa ennen teol­lis­ta val­lan­ku­mous­ta on seli­tet­ty sil­lä, että ne oli niin pirun hygiee­ni­sia, että sel­vi­si­vät hen­gis­sä vaik­ka oli­vat­kin hei­kom­mas­sa ravin­nos­sa kuin euroop­pa­lai­set, jot­ka taas oli niin tör­kyis­tä poruk­kaa, että nii­den piti olla tosi hyväs­sä ravin­nos­sa, että oli vas­tus­tus­ky­kyä kai­ken maa­il­man pöpö­jä vastaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Osmo,

    Hyvä kun mai­nit­sit Austra­lian. Sii­nä esi­merk­ki täs­tä vää­ris­ty­mäs­tä ja hybrik­ses­tä. Nämä “ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­mat” “his­to­rial­li­set” tul­vat ovat tois­tu­neet alu­eel­la vuo­si­kym­me­nien välia­join niin kau­an kuin kir­jat­tua his­to­ri­aa löy­tyy, jot­kut aiem­mis­ta tul­vis­ta ovat olleet nykyi­siä huo­mat­ta­vas­ti laa­jem­pia ja jo alku­pe­räi­sa­suk­kaat varoit­ti­vat niis­tä euroop­pa­lai­sia uudi­sa­suk­kai­ta aikoinaan.

    Tämä kaik­ki on tar­kis­tet­ta­vis­sa ja todis­tet­ta­vis­sa. Sama kos­kaa kui­vuut­ta jol­la­kin tie­tyl­lä alu­eel­la, kovia hel­tei­tä, tai hir­mu­myrs­ky­jä. Nii­den esiin­ty­mi­ses­sä tai voi­mak­kuu­des­sa ei ole mitään poik­keuk­sel­lis­ta ver­rat­taes­sa men­nei­siin aikoihin.

    Hybris syn­tyy esi­mer­kik­si sii­tä, kun vain 30 vuo­den ajal­ta ole­vas­ta satel­liit­ti­da­tas­ta teh­dään joh­to­pää­tök­siä sii­tä, että “napa­jää on his­to­rial­li­ses­sa mini­mis­sään” (mitä se ei ole).

    Ei tämä ole niin­kään mie­li­pi­de­ky­sy­mys, vaan tie­dol­li­nen. Vaik­ka mie­li­pi­tee­si oli­si vah­va, niin älä kui­ten­kaan lai­min­lyö tietoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Tan­sa­nias­sa on yli 120 koto­pe­räis­tä etnis­tä ryh­mää, jois­ta suu­rin­kin muo­dos­taa alle 15 % väes­tös­tä. Tämä on olen­nai­ses­ti eri­lai­nen tilan­ne kuin Euroo­pas­sa ilme­ne­vä moniet­ni­syys jos­sa tyy­pil­li­ses­ti yksi etni­nen ryh­mä muo­dos­taa väes­tös­tä 80–95 % .

    Tämä haja­nai­suus on myös kehi­tyk­sen este. Köy­hä maa ei kyke­ne tuot­ta­maan kai­kil­le ryh­mil­le opin­to­ma­te­ri­aa­lia eikä kou­lut­ta­maan tar­peek­si opettajia.
    Yhtei­sen kie­len puut­tu­mi­nen on joh­ta­nut sii­hen, ettei ole yhteis­tä sana­va­ras­toa ja mer­ki­tyk­siä esim lakei­hin, sopi­muk­siin, tek­ni­siin kysy­myk­siin etc Yleen­sä yhtei­nen kie­li on englan­ti tai rans­ka joka ei ole kenen­kään äidin­kie­li ja niin­pä eri­tyi­ses­ti abstrak­tiot jää­vät vaja­val­le ymmärtämiselle.
    Kun ei ole yhteis­tä kiel­tä ja asioi­den mer­ki­tys­ten ymmär­tä­mis­tä niin kehi­tys on hidas­ta , vai­ke­aa ja syn­tyy ristiriitoja .

    Indo­ne­sia valit­si toi­sen tien 50-luvul­la ja tuho­si 400 kult­tuu­ria ja kiel­tä paris­sa suku­pol­ves­sa, Yhtei­sek­si kie­lek­si e valit­si malai­jin kie­len toi­voen Male­sian liit­ty­mis­tä valtakuntaan.
    Kehi­tys Indo­ne­sias­sa onkin ollut nopeam­paa kuin Afri­kas­sa ja kou­lu­tus­ta­so on korkeampi.
    Tie­tys­ti mui­ta­kin syi­tä löy­tyy, mut­ta yhte­näi­nen kie­li ja kou­lu­tus on kui­ten­kin hyvä perus­ta raken­taa yhteis­tä yhteiskuntaa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. az: “Nämä “ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­mat” “his­to­rial­li­set” tul­vat ovat tois­tu­neet alu­eel­la vuo­si­kym­me­nien välia­join niin kau­an kuin kir­jat­tua his­to­ri­aa löy­tyy, jot­kut aiem­mis­ta tul­vis­ta ovat olleet nykyi­siä huo­mat­ta­vas­ti laa­jem­pia ja jo alku­pe­räi­sa­suk­kaat varoit­ti­vat niis­tä euroop­pa­lai­sia uudi­sa­suk­kai­ta aikoinaan.”

    Entä sit­ten? Nyt ilmas­ton­muu­tos saat­taa teh­dä näis­tä vuo­si­kym­men­ten välein tapah­tu­neis­ta tul­vis­ta ylei­sem­piä. Eikö niis­tä ole hait­taa, kos­ka “onhan ennen­kin tulvinut”?

    Kysy­mys on tosi­aan tie­dol­li­nen. Jos­tain syys­tä luo­tan enem­män ilmas­to­tut­ki­joi­hin kuin nettifoorumeihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. (ihan otsik­koon kuulumatonta..)

    Tosi kiva az, että olet taas täällä!

    Ehdin jo peläs­tyä, että läh­dit lopul­li­ses­ti, mut­ta pidit­kin vain tau­koa syys­tä tai toisesta.

    Kari Kos­kis­ta­kin kai­pai­len, mut­ta jät­ti nyt ihan viral­li­sen eroa­no­muk­sen, joten tur­ha ehkä haikailla…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Art­tu­ri:
    Mut­ta ter­vey­den­huol­lol­la on mun käsi­tyk­sen mukaan kyl­lä mer­kit­tä­vä vai­ku­tus sii­hen miten pie­nel­lä kalo­ri­mää­räl­lä pysyy hen­gis­sä noin keskimäärin.

    Esim. Japa­nin alhais­ta elin­ta­soa ennen teol­lis­ta val­lan­ku­mous­ta on seli­tet­ty sil­lä, että ne oli niin pirun hygiee­ni­sia, että sel­vi­si­vät hen­gis­sä vaik­ka oli­vat­kin hei­kom­mas­sa ravin­nos­sa kuin euroop­pa­lai­set, jot­ka taas oli niin tör­kyis­tä poruk­kaa, että nii­den piti olla tosi hyväs­sä ravin­nos­sa, että oli vas­tus­tus­ky­kyä kai­ken maa­il­man pöpö­jä vastaan.

    Toi­sin sanoen ter­vey­den­huol­to ei paran­na ihmis­ten eli­ni­kää mer­kit­tä­väs­ti. Toki roko­tus­ten ja lääk­kei­den saa­ta­vuu­del­la voi olla mer­kit­tä­vä vai­ku­tus ihmis­ten ter­vey­teen esi­mer­kik­si alueil­la, joil­la mala­ria on ylei­nen sai­raus. Mikä­li ravin­toa on vähän ja se on yksi­puo­lis­ta, voi myös vähem­män vaka­va mala­ria olla hoi­ta­mat­to­ma­na koh­ta­lo­kas. Kui­ten­kin taval­li­ses­ti ihmi­set ovat ter­vei­tä, kun puh­das­ta ruo­kaa ja vet­tä on tar­jol­la riit­tä­väs­ti ja kun hygie­ni­aan osa­taan kiin­nit­tää huomiota. 

    En väi­tä sinun ole­van aivan vää­räs­sä, kun väi­tät, että ter­vey­den­huol­to aut­taa pysy­mään hen­gis­sä, kun ruo­kaa on tar­jol­la vähän. Näki­sin sii­tä kui­ten­kin mie­lel­lä­ni jon­kin arvion.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Jos Austra­lian tul­vat ja kui­vuus ovat olleet ylei­ses­sä tie­dos­sa ja enna­koi­ta­vis­sa, vakuu­tus­yh­tiöt eivät ole niis­tä ilmei­ses­ti tien­neet. Kaik­ki ei nyt ihan täs­mää, vai mitä az? 

    En nyt kyl­lä löy­dä artik­ke­lia, jos­sa tuos­ta kir­joi­tet­tiin. Vakuu­tus­mak­sut Austra­lias­sa ovat joka tapauk­ses­sa kovas­sa nousus­sa. USA:ssa taas vakuu­tuk­sen saa­mi­nen on muut­tu­nut yhä vai­keam­mak­si ja niil­le onnek­kail­le, jot­ka sen saa­vat, hin­nat ovat nous­seet hur­jas­ti. Tähän on kerät­ty haja­tie­to­ja muu­ta­man vuo­den takaa:

    http://insurance.lbl.gov/availability-affordability.html

    Tilan­ne on men­nyt tuos­ta huo­nom­paan suuntaan.

    Ja jos ihan tot­ta puhu­taan, on vai­kea ottaa ihan tosis­saan, kun joku kir­joit­taa ilmas­to­muu­tok­sen lainausmerkkeihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Tämä­hän ei todel­la­kaan ole ensim­mäi­nen ker­ta kun Bris­ba­ne tul­vii pahasti. 

    Kir­jal­li­sen his­to­rian pahin tul­va lie­nee vuo­den 1894 tai 1841 ja vii­me­ai­kai­sis­ta todel­la paha oli vuo­den 1974 tulva.

    http://www.bom.gov.au/hydro/flood/qld/fld_history/brisbane_history.shtml

    Var­sin häm­men­tä­vä jut­tu jos vakuu­tus­yh­tiöt eivät ole olleet nois­ta aikai­sem­mis­ta tul­vis­ta tietoisia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Kii­tos Elina 🙂

    Luin Karin näke­myk­sis­tä toi­saal­ta. Hie­man saman suun­tai­sia aja­tuk­sia. Tämä blo­gi tun­tuu nyky­ään enem­män poliit­ti­sen kam­pan­join­nin välineeltä.

    TomiA,

    Otit tosis­sa­si tai et mitä tote­sin, tai et usko sii­hen vakuu­tus­ti­las­to­jen takia, tai miten tahan­sa, niin jos­pa kui­ten­kin vil­kai­si­sit näi­tä mitat­tu­ja tul­va­ti­las­to­ja alueelta:

    http://www.abc.net.au/news/infographics/qld-floods/peaks.htm

    Kym­me­nen mit­ta­vin­ta tul­vaa alu­eel­ta mita­tun his­to­rian ajalta. 

    Ne ovat mitat­tua tie­toa, jos joku esit­tää ne “net-foo­ru­mil­la” läh­teen antaen, jon­ka voit Tomi luo­tet­ta­vak­si var­men­taa ja toi­saal­la “ilmas­to­tut­ki­ja” väit­tää tul­vien ole­van ennen näke­mät­tö­miä ja ilmas­ton­muu­tok­ses­ta joh­tu­via (tätä tapah­tui yllät­tä­vän pal­jon mm. IPCC:n kär­ki­ni­miin kuu­lu­va Tren­berth), niin kyl­lä sil­loin vii­sas uskoo net-foorumia.

    Nimim. a_l joka kat­soi tul­vien yleis­ty­neen voi­si kiin­nit­tä huo­mion­sa aika­kausit­tai­seen jakaumaan.

    Osmo­kin voi­si ehkä perus­tel­la tuon tilas­ton valos­sa, mik­si hän kat­soi Austra­lian käy­vän esimerkistä.

    Jos ilmiö on todel­li­nen, niin vii­tat­kaa sil­le todel­li­nen näyt­tö. Austra­lia ei sitä vaa­det­ta täytä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Az, hyväk­syn sen, että suh­tau­tuu teo­ri­aan epäil­len evi­dens­sin puut­tees­ta, mut­ta aika var­mal­ta vai­ku­tat sii­tä, että oma ennus­tee­si on oikeas­sa. Minus­ta tämä on kum­mal­li­nen lähestymistapa. 

    Jos sinul­la on noin var­maa tie­toa sii­tä, miten ilmas­to toi­mii, kyke­net aivan var­mas­ti a) teke­mään jul­kai­su­kel­poi­sia artik­ke­lei­ta ja saa­maan ne läpi arvos­te­tuis­sa leh­dis­sä ja (/tai, jos edel­li­sen estää sala­liit­to) b) teke­mään rut­kas­ti rahaa sijoit­ta­mal­la omai­suu­teen, jon­ka ilmas­ton­muu­tok­sen pel­ko on teh­nyt lii­an halvaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Tämä näkö­jään palaa aina samaan lähtöruutuun. 

    On siten var­maan tur­ha yrit­tää puhua aihees­ta vain maa­ta­lou­den kon­teks­tis­sa, jos­sa tämä aihe on nos­tet­tu kes­kei­sek­si kysy­myk­sek­si yleismaailmallisesti. 

    Kysy­mys pai­no­tuk­sis­sa ja ongel­mien prio­ri­soin­nin tul­kin­nas­sa ei ole vähäi­nen pela­tes­sa rajal­li­sis­sa mää­rä­ra­hoil­la. Rahaa hel­pos­ti syö­dään infra­struk­tuu­ri­hank­keil­ta, mm. kas­te­lu­jär­jes­tel­mil­tä ja teil­tä, jos samas­ta potis­ta varau­du­taan tähän suu­reen uhkaan. Niin on jo tapah­tu­mas­sa. Jos niin ei oli­si tapah­tu­mas­sa, pitäi­si avun nous­ta yli 1% BKT:sta. En ole näh­nyt sitä kenen­kään kannattavan.

    Yhden kom­men­tin totean kui­ten­kin täs­tä lähtöruudusta:

    Tie­de­mies,

    Kuten hyvin tie­dät, niin ratio­naa­li­nen skep­ti­syys täs­tä ei perus­tu sala­liit­toi­hin, tai tal­lis­sa ole­vaan maas­tu­riin, vaan jul­kais­tui­hin tie­teel­li­siin artik­ke­lei­hin ja artik­ke­lei­ta kos­ke­vaan kes­kus­te­luun ja debattiin.
    Toki myös muu­ta­maan McIn­ty­ren kal­tai­seen blo­gaa­jaan, joil­la on hyvin kor­kea kre­di­bi­li­teet­ti. Ei nii­tä tar­vit­se itse lon­kal­ta heit­tää. Skep­tis­tä ver­tai­sar­vioi­tua tut­ki­mus­ta on nyky­ään jo hyvin pal­jon. Esi­mer­kik­si Piel­ke Sr saa käy­tän­nös­sä kai­ken tut­ki­muk­sen­sa lävit­se. Monia mui­ta. Se ei ole vain internet-foorumeilla.

    En myös­kään ole väit­tä­nyt ole­van min­kään­lais­ta var­si­nais­ta sala­liit­toa. Kyse on pal­jol­ti tie­teen meto­do­lo­gian inhi­mil­li­sis­tä heikkouksista. 

    En tie­dä kuin­ka lähel­lä tie­teen­fi­lo­so­fi­nen poh­din­ta on omaa tut­ki­musa­luet­ta­si työs­sä­si, mut­ta seu­raa­va artik­ke­li valoit­taa hyvin tätä heik­kout­ta, jos olet kiin­nos­tu­nut otta­maan aiheen vaka­vas­ti: http://www.newyorker.com/reporting/2010/12/13/101213fa_fact_lehrer?currentPage=all

    Sinul­la on luku­tai­toa ymmär­tää sen sisältö.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. az: “Nimim. a_l joka kat­soi tul­vien yleis­ty­neen voi­si kiin­nit­tä huo­mion­sa aika­kausit­tai­seen jakaumaan.”

    En kat­so­nut. Sanoin tul­vien _saattavan_ yleis­tyä ilmas­ton­muu­tok­sen myötä. 

    Etkö itse pidä sitä min­kään­lai­se­na riskinä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. az, Afri­kan maa­ta­lou­den teol­lis­ta­mis­ta on minun toki vaja­vais­ten his­to­rian­tie­to­jen mukaan yri­tet­ty vii­mei­set 50 vuot­ta kehi­ty­sa­vul­la. Ongel­mat lie­nee ihan jos­sain muu­al­la kuin sii­nä ettei­kö trak­to­rei­hin ja lan­not­tei­siin oli­si rahaa, esi­mer­kik­si sii­nä että teol­li­nen maa­ta­lous ede­lyt­tää teol­lis­ta infrastruktuuria.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. az kir­joit­ti: “Tämä blo­gi tun­tuu nyky­ään enem­män poliit­ti­sen kam­pan­join­nin välineeltä.”

    Ei nyt kovin. Kyl­lä blo­gis­tim­me tai­taa olla polii­tik­ko­jen jou­kos­sa enem­män sen toi­sen lai­dan kul­ki­ja. Ehkä jopa kar­kot­taa äänes­tä­jiä omien aja­tus­ten­sa pus­ke­mi­sel­la, jää­rä­päi­syy­del­lään ja muo­to­vir­tauk­sis­ta piit­taa­mat­to­muu­del­laan. Toi­saal­ta nämä omi­nai­suu­det ja ylei­nen asial­li­suus kes­kus­te­luis­sa ovat myös se syy, mik­si ihmi­set luot­ta­vat häneen enem­män kuin keskivertopoliitikkoihin.

    Näi­hin vaa­li­na­lusai­koi­hin kaik­ki­nai­nen esil­lä­olo voi­daan kai lukea poliit­ti­sek­si kam­pan­join­nik­si. Mut­ta mitä muu­ta enti­ses­tä poik­kea­vaa poliit­tis­ta kam­pan­join­tia blo­gis­sa on havaittu?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Kir­joi­tus oli pit­kä, ja sen ainoa sisäl­tö oli, että publica­tion bias on todel­li­nen ilmiö. Duh.

    Huo­maa, että en väi­tä, että publica­tion bias ei ole syy­nä lähes­tul­koon yksi­mie­li­syy­teen ilmas­ton­muu­tos­teo­rian suh­teen. En edes väi­tä — täs­sä yhtey­des­sä — että ilmiö on todel­li­nen. Minun ei tar­vit­se. Huo­mau­tan vain, että vai­ku­tat kovin var­mas­ti tie­tä­vä­si, että ilmas­ton läm­pe­ne­mi­stren­di kään­tyy täl­lä vuosikymmenellä.

    Jos tämä tie­to­si on noin var­ma, niin voit lait­taa tämän tie­don hyö­ty­käyt­töön, sil­lä voi teh­dä pal­jon rahaa: oikeal­la tie­dol­la, joka puut­tuu mark­ki­noil­ta, voi aina tie­na­ta rutkasti.

    Koros­tan, että kri­tiik­ki­ni tai tämän argu­men­tin sisäl­tö, ja siten sen mie­lek­kyys, ei perus­tu sii­hen, onko ilmas­ton­muu­tok­ses­ta val­lit­se­va suh­teel­li­sen laa­ja yksi­mie­li­syys oikean­suun­tai­nen vai ei. Se voi olla kupla kuten joku asun­to­kupla tms. Point­ti­ni on vain, että tark­kaa pis­tet­tä, jos­sa kupla puh­ke­aa tai sitä, ollaan­ko vie­lä edes siir­ryt­ty kuplan puo­lel­le, ei ylei­ses­tiot­taen voi var­mak­si tie­tää. Jäl­kim­mäi­sen kyl­lä voi jos­kus rahoi­tus­puo­lel­la näh­dä, mut­ta sil­loin tut­ki­jat tms. yleen­sä jo tie­tä­vät sen, se näkyy markkinoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. OS kirjoitti:“az on tämän mie­li­pi­teen kans­sa kyl­lä aika pie­nes­sä vähem­mis­tös­sä. Eri­tyi­sen vähän suo­sit­tu tämä ajat­te­lu­ta­pa on var­maan­kin juu­ri nyt Australiassa.”
    Siis enem­mis­tö on aina oikeas­sa? Aika sur­kea oli­si ollut vih­rei­den men­nei­syys ja tule­vai­suus­kin, jos tähän aina tuijotettaisiin.
    Austra­lian, Lousia­nan ym. tuho­jen las­ken­nas­sa kan­nat­taa muis­taa, että talou­del­li­set mene­tyk­set ovat suu­rim­pia siel­lä, mis­sä on arvok­kaim­mat raken­nuk­set. Kun edel­le­si­ses­tä tul­vas­ta on saa­tu kor­vauk­set, raken­ne­taan yleen­sä komeampi.
    Luin jos­kus Kat­ri­nan yhtey­des­sä, että USAs­sa tul­va­kor­vauk­sia saa­neis­ta 40% on saa­nut nii­tä aiem­min­kin. Voi hyvin pitää paik­kan­sa Suomessakin.
    AZ esit­tää “vää­riä” kysy­myk­siä. Sel­väs­ti paa­si­ki­ven-kek­ko­sen lin­jan vas­tai­ses­ti. Ilman muu­ta kuu­luu “pie­neen vähem­mis­töön”, jota ei kan­na­ta lain­kaan notee­ra­ta, oli jutuis­sa poh­jaa tai ei. Nopei­ta joh­to­pää­tök­siä kyl­lä tulee. Oli kyl­mää, kuu­maa, kui­vaa, sateis­ta, tyyn­tä tai myrs­kyä, lumis­ta tai lume­ton­ta. Aina löy­tyy 3 minuu­tis­sa oikea vas­taus “Hii­li­diok­sii­din syytä”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. Jos laa­duk­kaan ilmas­tos­kep­ti­sen tut­ki­muk­sen sisäl­tö oli­si jotain täy­sin mul­lis­ta­vaa, perus­me­dia ker­toi­si sen minul­le selkeästi.

    En yleen­sä jak­sa kat­soa Azin link­ke­jä, ne ovat aina­kin kah­des­ti olleet mie­les­tä­ni irre­le­vant­tia tavaraa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. OS:
    >az on tämän mie­li­pi­teen kans­sa kyl­lä aika pienessä
    >vähem­mis­tös­sä. Eri­tyi­sen vähän suo­sit­tu tämä
    >ajat­te­lu­ta­pa on var­maan­kin juu­ri nyt Australiassa.

    Joo, vähän samaan tapaan kuin tämä on nyt hir­veän suosittu:
    http://www.greenpeace.org/finland/Global/finland/p2/ilmasto/image/2008/kansainvaelinen-ilmastotoiminta.jpg

    (pari vuot­ta sit­ten lume­ton tal­vi oli ilman muu­ta osoi­tus ilmas­ton­muu­tok­sen nopeu­des­ta; nyt pari run­sas­lu­mis­ta tal­vea on tie­ten­kin vain luon­nol­lis­ta vaih­te­lua jos­ta ei pidä teh­dä lii­an äkäi­siä johtopäätöksiä.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Joi­den­kin ilmas­tos­kep­ti­koi­den on vai­kea selit­tää, mik­si maa­il­man suu­rin lii­ke­toi­min­ta eli vakuu­tus suh­tau­tuu tosis­saan ilmas­ton­muu­tok­seen. Vai­keuk­sia on myös selit­tää, mik­si vakuu­tus­mark­ki­nat enna­koi­vat yhä suu­rem­pia “ilmas­to-ongel­mia”. Yleen­sä kun kui­ten­kin aja­tel­laan, että mark­ki­nat ennus­ta­vat poik­keuk­sel­li­sen hyvin.

    Skep­ti­kot yrit­tä­vät­kin kumo­ta näi­tä vakuu­tus­tie­to­ja. Kumoa­mis­yri­tyk­siin vas­ta­taan tääl­lä: http://insurance.lbl.gov/qa.html

    On siel­lä muu­ta­kin enkä itse tie­dä asias­ta mitään. Sitä kui­ten­kin ihmet­te­len, mik­si näi­hin vakuu­tus­ti­las­toi­hin yms. vedo­taan har­voin. Eivät­kö nii­den voi­si kuvi­tel­la ole­van jos­sain mie­les­sä jopa parem­pia kuin tie­deyh­tei­sön pulinat?

    Suu­rin osa ilmas­tos­kep­ti­kois­ta ei kui­ten­kaan kiel­lä itse ilmas­to­muu­tos­ta vaan ihmi­sen osuu­den sii­nä. Hei­kä­läi­sil­le näis­tä ei kai syn­ny ongel­mia. Minä en aina­kaan nimit­täin kek­si vakuu­tus­ta, joka kor­vai­si nime­no­maan ihmi­sen aiheut­ta­mas­ta ilmas­to­muu­tok­ses­ta aiheu­tu­via tuho­ja. Ehkä sik­si näi­hin ei kan­na­ta vedota …

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. az:

    En tie­dä kuin­ka lähel­lä tie­teen­fi­lo­so­fi­nen poh­din­ta on omaa tut­ki­musa­luet­ta­si työs­sä­si, mut­ta seu­raa­va artik­ke­li valoit­taa hyvin tätä heik­kout­ta, jos olet kiin­nos­tu­nut otta­maan aiheen vaka­vas­ti: http://www.newyorker.com/reporting/2010/12/13/101213fa_fact_lehrer?currentPage=all

    Artik­ke­li­han on kiin­toi­sa, mut­ta eri asia kuin­ka hyviä asei­ta se nyt sit­ten antaa ilmas­tos­kep­ti­koil­le. Täs­sä Leh­re­rin omia jat­ko­kom­ment­te­ja aihee­seen, heti ensim­mäi­ses­sä kap­pa­lees­sa hän ottaa kan­taa nime­no­maan ilmas­tos­kep­tis­miin ja evo­luu­tio­kri­tiik­kiin: http://www.wired.com/wiredscience/2010/12/the-mysterious-decline-effect/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Väes­tön­kas­vu­kes­kus­te­luun tekee mie­li muis­tut­taa, että lap­si­lu­kua ei saa­da alas yhden lap­sen poli­tii­kan kal­tai­sil­la mah­ti­käs­kyil­lä, vaan kaik­kien saa­ta­vil­la ole­val­la ter­vey­den­huol­lol­la ja kou­lu­tuk­sel­la. Tämä on Kii­nan­kin lap­si­lu­vun pie­ne­ne­mi­sen taus­tal­la. On mie­len­kiin­tois­ta, että suu­rin lap­si­lu­vun las­ku 1970-luvul­la tapah­tui näi­den ter­vey­den­huol­to- ja kou­lu­tusuu­dis­tus­ten jäl­keen, sit­ten vas­ta julis­tet­tiin viral­li­nen yhden lap­sen politiikka.

    Näi­hin siis kan­nat­taa inves­toi­da ensik­si, niin mah­dol­li­nen talous­kas­vu­kin tuo parem­pia tulok­sia, ei vain eriar­voi­suut­ta ja talou­del­li­sen val­lan kes­kit­ty­mis­tä. Kur­jis­sa olois­sa elä­vät eivät vähen­nä lap­si­lu­ku­aan pelk­kien ehkäi­sy­vä­li­nei­den voimalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. TomiA; Suo­mes­sa oli kuu­lem­ma näl­kä­vuo­sia 1865–67. Tuol­loin ei kui­ten­kaan nos­tet­tu vakuu­tus- ja sato­va­hin­ko­kor­vauk­sia huo­nos­ta sääs­tä. Vakuu­tus­ti­las­to­jen mukaan mitään ilmas­to-ongel­mia ei siis ollut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. ant­ti, tuo­hon kysy­myk­seen ja muu­ta­maan muu­hun­kin löy­tyy vas­taus, sii­tä lin­kis­tä, jon­ka postasin.

    Eli on mah­dol­lis­ta, että mai­nit­se­ma­si kal­tai­set sei­kat selit­tä­vät vakuu­tus­da­taa, mut­ta tut­ki­mus­ten ja monen suu­ren vakuu­tus­yh­tiön mukaan nuo seli­tyk­set eivät riitä.

    Kaik­kien vakuu­tus­yh­tiöi­den kan­taa ei voi toi­saal­ta var­mas­ti tie­tää, kos­ka asi­aan liit­ty­vä tie­to on lii­ke­sa­lai­suus. Vaik­ka monet yhtiöt ovat siis ker­to­neet usko­van­sa ilmas­to­muu­tok­seen, toi­set ovat olleet hiljaa. 

    Täs­sä oli­si hyvä paik­ka denia­lis­tin muut­taa arve­lun­sa rahak­si osta­mal­la denia­lis­ti­va­kuu­tus­yh­tiön osak­kei­ta. Mut­ta kun ei voi tie­tää var­mas­ti noi­ta stra­te­gioi­ta var­sin­kaan pitem­mäl­lä täh­täi­mel­lä. Luul­ta­vas­ti kaik­ki suu­ret ovat jo hyväk­sy­neet näi­den äärim­mäis­ten sää­il­miöi­den lisään­ty­mi­sen tule­vai­suu­des­sa vaik­ka eivät sitä mai­nos­tai­si­kaan. Vai löy­tyi­si­kö joku vie­lä vaik­ka kes­ki­län­nen republi­kaa­ni­vyö­hyk­keel­tä. (No, luul­ta­vas­ti ei, kos­ka ne usein ovat myös pyörremyrskyaluetta.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. TomiA

    Joi­den­kin ilmas­tos­kep­ti­koi­den on vai­kea selit­tää, mik­si maa­il­man suu­rin lii­ke­toi­min­ta eli vakuutus 

    Vakuu­tus maa­il­man suu­rin lii­ke­toi­min­ta? Pikai­ses­ti maa­il­man suu­rim­pia yhtiöi­tä selaa­mal­la maa­il­man suu­rim­pia lii­ke­toi­min­to­ja oli­si öljy & kaa­su (taik­ka ener­gia), vähit­täis­myyn­ti, tele­vies­tin­tä, kulut­ta­ja­tuot­teet jne. Vakuu­tus lul­ta­vas­ti jää pie­nem­mäk­si kuin perin­tei­nen pank­ki­toi­min­ta­kin. Tun­tuu vähän taas ilmas­to­tie­teen tasoi­sel­ta heit­to­si “maa­il­man suu­rin liiketoiminta”.

    Rahaa ilas­ton­muu­tok­sel­la voi var­mas­ti teh­dä lait­ta­mal­la rahan­sa yhtiöi­den osak­kei­siin jot­ka hyö­ty­vät pääs­tö­mak­suis­ta, esim For­tum omis­taa pääs­tö­tön­tä vesi- ja ydin­voi­maa ja hyö­tyy säh­kön hin­nan koro­tuk­sis­ta. Ris­ki­nä tiet­ty eri­lai­set säh­kö­ve­ro­vi­ri­tyk­set ja F:n sekoi­lut Venä­jän puolella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Lii­ke­vaih­don perus­tel­la vakuu­tus näyt­täi­si ole­van suu­rin tai suu­rim­pia “busi­nes­ses”. Riip­puu tie­ten­kin mää­rit­te­lyis­tä jne. Aina­kaan maa­il­man suu­rin lii­ke­toi­min­ta ei sel­viä ver­tai­le­mal­la isom­pien yhtiöi­den toi­mia­lo­ja, kuten sinä teit. Ei sen puo­leen, että täs­tä kinaa­mi­nen itse asi­aan liit­tyi­si. Kir­joi­tuk­se­si oli muu­ten­kin niin hah­mo­ton, että en osaa sii­hen muu­ta vas­ta­ta nyt enkä myöhemminkään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Ket­jun jo muu­toin hil­je­tes­sä voi­nen kuva­ta hie­man pidem­min (itse asias­sa tämä lie­nee pisin vies­ti, mitä tän­ne olen kir­joit­ta­nut), miten koen ilmas­tos­kep­ti­sis­min. Lyhyes­ti ei voi­si kuva­ta, miten asiat limit­ty­vät toi­siin­sa koko­nai­suu­te­na. Kir­joi­tin tämän itsel­le­ni aja­tus­ten sel­keyt­tä­mi­sek­si sekä niil­le muu­ta­mil­le, kei­tä mah­dol­li­ses­ti kiin­nos­taa ymmär­tää skep­ti­sis­min vai­kut­tei­ta. Lupaan tämän jäl­keen hil­je­tä aihees­ta pidem­mäk­si aikaa.

    Yri­tän ilmais­ta, mik­si pidän tätä kysy­mys­tä yhteis­kun­nal­li­ses­ti erit­täin tär­keä­nä ja miten näen sen laa­jem­mas­sa kon­teks­tis­sa. Mik­si näen, että ilmas­tos­kep­ti­sis­mi pyr­kii rajaa­maan (estä­mi­nen ei ole enää mah­dol­lis­ta) laa­ja-alai­sen ja pit­kä­vai­kut­tei­sen yhteis­kun­nal­li­sen vau­rioi­tu­mi­sen tapah­tu­mis­ta ja vai­ku­tuk­sia. Joi­ta ei aiheu­ta luon­no­nil­miö ilmas­ton­muu­tos, vaan tuhoi­sa poliit­ti­nen ja kult­tuu­ri­nen käsi­te ”ilmas­ton­muu­tos”.

    Nobe­lis­ti Paul Krug­man jär­kei­li NY-Time­sin 6/2/2011 kolum­nis­saan ilmas­ton­muu­tok­sen vai­kut­ta­neen mer­kit­tä­väs­ti Egyp­tin mel­la­koi­den syn­tyyn. Hänen nk. jär­kei­lyn­sä meni seu­raa­vas­ti: Ilmas­ton­muu­tos — > kui­vuus — > ruo­an­hin­nan nousu — > mel­la­koi­via ihmisiä.

    Muu­ta­ma päi­vä sit­ten Frost Over the World –kes­kus­te­luoh­jel­mas­sa al-Jazee­ral­la mah­dol­li­ses­ti tulos­sa ole­vas­ta ruo­ka­krii­sis­tä kes­kus­te­li­vat brit­ti­läi­nen aihet­ta tut­ki­nut tie­de­mies, Oxfa­min akti­vis­ti sekä tie­to­kir­jai­li­ja Matt Rid­ley. Tie­de­mies ja akti­vis­ti oli­vat fik­soi­tu­nei­ta ilmas­ton­muu­tok­seen ja yrit­ti­vät ujut­taa sitä kaik­kiin yhteyk­siin. Kun Rid­ley, jol­ta on juu­ri äsket­täin jul­kais­tu kir­ja yhteis­kun­nal­li­ses­ta opti­mis­mis­ta, toi esil­le, ettei hän usko ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­sen ole­van kata­stro­fi­sen ja pai­not­ti mui­ta näkö­kul­mia, kuten Afri­kan kehi­tys­tä, hän­tä kat­sot­tiin nenän­vart­ta pit­kin kuin ymmär­rys­ky­vy­tön­tä lasta.

    YK:n pää­sih­tee­ri(!) on syyt­tä­nyt ilmas­ton­muu­tos­ta Dar­fu­rin kansanmurhasta.

    Nämä kol­me vali­koi­tui­na hie­man kär­jis­tet­tyi­nä esi­merk­kei­nä ilmiös­tä, jos­ta löy­tyy kir­jai­mel­li­ses­ti tuhan­sit­tain vas­taa­via. Netis­sä löy­tyy sivu, jol­le näi­tä on kerät­ty lähdeviitteineen.

    Poliit­ti­nen ja kult­tuu­ri­nen käsi­te ”ilmas­ton­muu­tos” on erään­lai­nen pato­lo­gi­nen mee­mi, joka tun­keu­tuu alueil­le, min­ne se ei kuu­lu, ja syö näin tilaa moni­syi­sem­mäl­tä todel­li­suu­den hah­mot­ta­mi­sel­ta. Täs­tä ovat olleet huo­lis­saan monet sinän­sä ilmas­ton­muu­tok­sen vaka­vas­ti otta­vat tois­ten alo­jen tut­ki­jat­kin, jot­ka oli­si­vat toi­vo­neet suu­rem­paa näky­vyyt­tä esi­mer­kik­si vesi­pu­lal­le tai mala­rian vas­tai­sel­le tais­te­lul­le. Tämän ’maa­il­man paran­nuk­sen’ sosi­aa­li­sen pää­oman ja sosi­aa­li­sen tilan val­taa­mi­sel­le on yri­tet­ty antaa nimi­kin ”cli­ma­te chan­ge hijack”. 

    Mitä on parem­pi maa­il­ma? Kol­lek­tii­vi­ses­sa euroop­pa­lai­ses­sa yhteis­kun­nal­li­ses­ti aktii­vis­ten ihmis­ten tajun­nas­sa parem­pi maa­il­ma on yhä ene­ne­väs­ti sel­lai­nen, joka tuot­taa vähem­män hii­li­diok­si­dia ilmakehään.

    Tyy­pil­li­nen vas­ta­väi­te on väit­tää, ettei ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen ole pois mui­hin ongel­miin koh­dis­te­tus­ta huo­mios­ta. Vaan päin­vas­toin jopa tukee nii­den­kin rat­kai­sua. Täl­lai­nen väi­te on mah­do­ton puo­lus­tet­ta­va. Jokai­nen voi omal­la koh­dal­laan miet­tiä, onko loma­mat­ka pois per­heen muus­ta kulu­tuk­ses­ta, vie­kö inten­sii­vi­nen brid­ge-har­ras­tus aikaa, fokus­ta ja ener­gi­aa muil­ta mie­len­kiin­non kohteilta.

    Tuhan­net mil­jar­dit eurot ja dol­la­rit, jot­ka ylit­se BAU:n tul­laan ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan käyt­tä­mään, oli­si voi­tu suun­na­ta muu­al­le. Ne luke­mat­to­mat maa­il­man joh­ta­jat, yhteis­kun­nal­li­set asian­tun­ti­jat, nobe­lis­tit, rock-täh­det, kan­sa­lais­jär­jes­töt ja pro­tes­toi­jat kerän­neet kokouk­set ja tapah­tu­mat, jot­ka pui­vat lähin­nä yksi­no­maan ilmas­toa, oli­si­vat voi­neet kiin­nit­tää huo­mio­ta muihin(kin) kysy­myk­siin. Ilmas­tos­ta kir­joi­te­tut luke­mat­to­mat ’maa­il­man­pa­ran­nus-jour­na­lis­min’ tuot­ta­mat artik­ke­lit, kolum­nit ja human inte­rest –tari­nat oli­si­vat osal­taan voi­neet käsi­tel­lä mui­ta aihei­ta. Nii­den­kin pals­ta­mil­li­met­rit ovat rajat­tu­ja. Ne eivät voi kas­vat­taa leh­den sivu­mää­rää, piden­tää uutis­lä­he­tys­tä, eivät­kä juu­ri vie­dä tilaa viih­teel­tä. Monien mui­den maa­il­man­pa­ran­nus-aihei­den näky­vyys on medias­sa radi­kaa­lis­ti vähen­ty­nyt ilmas­ton­muu­tok­sen näky­vyy­den lisään­tyes­sä. Ongel­mien, jot­ka kos­ket­ta­vat mil­jar­de­ja ihmi­siä täs­sä ja nyt.

    ’Maa­il­man paran­ta­mi­sen’ sosi­aa­li­nen tila, lii­keh­din­tä ja pää­oma oli ole­mas­sa jo kau­an ennen kuin ”ilmas­ton­muu­tos” (poliit­ti­nen ja kult­tuu­ri­nen käsi­te) rupe­si tuo­ta tilaa val­taa­maan ja sen lii­keh­din­tää ja pää­omaa suun­taa­maan. Ei ole mitään syy­tä näh­dä, ettei­kö vas­taa­va lii­keh­din­tä ”ilmas­ton­muu­tok­sen” hei­kom­mal­la ase­mal­la oli­si suun­tau­tu­nut nykyis­tä näky­väm­min HIV-ongel­maan, vesi­pu­laan, suur­ten nisäk­käi­den suo­je­luun, Afri­kan maa­ta­lou­den kehi­tyk­seen ym.
    Parem­pi maa­il­ma voi­si sil­loin nykyis­tä vah­vem­min ja koh­den­ne­tum­min, niin rahas­sa kuin kiin­nos­tuk­sen suun­tau­tu­mi­ses­sa mitat­tu­na, tar­koit­taa näi­tä, eikä niin fokusoi­tu­nees­ti ”maa­il­maa, joka tuot­taa vähem­män co2:ta”. Monet kan­sa­lais­jär­jes­tö­ak­tii­vit toi­sen­lai­ses­sa tilan­tees­sa käyt­täi­si­vät aikaan­sa enem­män näis­tä pro­tes­toi­mi­seen, kun ilmas­ton vie­mä tila oli­si vähäi­sem­pi. Nii­tä tut­kit­tai­siin myös enem­män, ja nii­hin yri­tet­täi­siin aktii­vi­sem­min löy­tää rat­kai­su­ja. Esi­mer­kik­si osal­la niis­tä vuo­sit­tai­sis­ta mil­jar­deis­ta dol­la­reis­ta, joi­ta Yhdys­val­to­jen liit­to­val­tio nyt suun­taa ilmas­ton­muu­tok­sen ja sen eri­lais­ten joh­dan­nais­ten tut­ki­muk­seen. Tätä voi ver­ra­ta koko maa­il­man mala­ria­tut­ki­muk­sen mää­rä­ra­hoi­hin, jot­ka las­ke­taan sadois­sa mil­joo­nis­sa. Lähes puo­li mil­jar­dia ihmis­tä sai­ras­tuu vuo­sit­tain mala­ri­aan ja sii­hen kuo­lee mil­joo­nia. Vaik­ka ”ilmas­ton­muu­tos­ta” ei voi täs­tä suo­raan syyt­tää, on epä­suo­ra ’maa­il­man­pa­ran­nuk­sen tilaa’ syö­vä vai­ku­tus hyvin mer­kit­tä­vä. Kehi­tys­maa­lai­sen lap­sen rokot­ta­val­la vapaa­eh­tois­työn­te­ki­jäl­lä ei ole enää sitä jul­kis­ta ima­goa, mitä 1980-luvul­la oli. Hän, kuten moni muu (käsi­te), on jou­tu­nut väis­ty­mään raja­tus­ta julkisuudesta.

    Kun ”ilmas­ton­muu­tok­sen” kupla puh­ke­aa, kuten on erit­täin vah­vat perus­teet näh­dä käy­vän, tulok­se­na on ’maa­il­man­pa­ran­nuk­sen sosi­aa­li­sen tilan, pää­oman ja lii­keh­din­nän krii­si’. Ei vain ilmas­to­tie­teen, vaan laa­jem­min asian­tun­ti­juu­den ja asian­tun­ti­ja­val­lan. Ei vain ilmas­ton­suo­je­lun vaan laa­jem­min luon­non­suo­je­lun. Kaik­ki­nen­sa laa­ja­na ylä­kä­sit­tee­nä ’maa­il­man­pa­ran­nuk­sen’ krii­si, toden­nä­köi­sem­min ihmis­ten kyy­nis­ty­mi­nen kuin havah­tu­mi­nen. Ihmis­ten, jois­ta nuo­rim­mat ovat ala­kou­lus­ta alkaen saa­neet kuul­la ilmas­tos­ta ihmis­kun­nan suu­rim­pa­na uhka­ku­va­na, tär­keim­pä­nä asia­na, jos­ta hei­dän on jokai­sen omal­la koh­dal­laan kan­net­ta­va kan­sa­lais­vas­tuun­sa. Kuul­leet tahoil­ta joi­hin he luottivat.

    Ylei­sen yhteis­kun­nal­li­sen asian­tun­te­muk­sen luot­ta­muk­sen mene­tys ei kor­jaan­nu hetkessä. 

    Jos vai­ku­tus rajau­tui­si vain kult­tuu­riin ja (maa­il­man­pa­ran­nuk­sen) sosi­aa­li­seen pää­omaan oli­si ”ilmas­ton­muu­tok­sen” vai­ku­tus jo sil­loin tuhoi­sa, mut­ta ”ilmas­ton­muu­tok­sen” vai­ku­tuk­set eivät tähän tuhoon rajaudu.

    Vih­rei­den jon­kun vuo­den takai­nen ilmas­to-ohjel­ma esit­ti, että CO2-pääs­tö­jen leik­kaa­mi­nen 80%:lla mak­sai­si länsimaille(ilmastokatastrofittomaan BAU-ske­naa­rioon ver­rat­tu­na) vuo­sit­tai­ses­ta BKT:sta vain sada­so­sia tai itse asias­sa tuot­tai­si voit­toa muo­dos­tues­saan tule­vai­suu­den kas­vua­lak­si ja suu­rek­si työl­lis­tä­jäk­si. Se laa­jan tut­ki­musai­neis­ton vali­koi­va kir­si­kan­poi­min­ta, jol­la tähän pää­dyt­tiin, oli puh­das­ta älyl­lis­tä kor­rup­tio­ta. Nic­ho­las Ster­nin ensim­mäi­nen raport­ti aset­ti kus­tan­nuk­sen tasol­le 1% BKT:sta. Ster­nin raport­ti jou­tui val­ta­van kri­tii­kin koh­teek­si, nime­no­maan sel­keäs­tä bia­sis­ta syy­tet­ty­nä, tut­ki­muk­sen vali­koi­mi­ses­ta, poik­ki­leik­kauk­sen sijaan. Stern sit­tem­min jou­tui kor­jaa­maan arvion 2% BKT:sta. Monet krii­ti­kois­ta pitä­vät tätä­kin aivan lii­an alhai­se­na. Yksi heis­tä on tuu­li­voi­man todel­li­sia kus­tan­nuk­sia sel­vit­tä­nyt Chris­top­her Boo­ker, joka käsit­te­lee aihet­ta kir­jas­saan ”The Real Glo­bal War­ming Disas­ter”. Tuu­li­voi­maa usein mark­ki­noi­daan sen mak­si­mi­po­ten­ti­aa­lil­la, jos­ta todel­li­nen saa­tu ener­gia on vain mur­to-osan. Tämän ovat jo Sak­sa ja Tans­ka saa­neet kon­kreet­ti­ses­ti kokea. Vie­lä pal­jon kal­liim­paa on aurin­koe­ner­gia ja sen mer­kit­tä­vän mit­ta­luo­kan visiot ovat rea­lis­mil­taan luok­kaa Ruot­sin kokoi­nen meri panee­le­ja Saha­raan. Bio­polt­toai­nei­ta vas­tus­taa jo nii­den aiem­pi inno­kas tuki­ja Green­peace­kin. Suo­ma­lais­ten tut­ki­muk­set puun­pol­tos­ta ovat tyr­män­neet sii­hen ase­tet­tu­ja odo­tuk­sia. Kaik­ki­nen­sa tulok­se­na on mah­do­ton yhtä­lö, jon­ka epä­mää­räi­ses­tä vas­tauk­ses­ta voi arvioi­da aina­kin sen, että kal­lis, epä­var­ma ja riit­tä­mä­tön ”puh­das ener­gia” mak­saa aivan helv… erit­täin pal­jon. Täs­tä huo­li­mat­ta vih­reät ovat otta­neet vaa­li­tee­mak­seen ns. ilmas­to­lain, joka vaa­tii pääs­tö­jen leik­kaa­mis­ta laki­si­don­nai­ses­ti 5%:lla joka vuo­si. Eli näin käy­tän­nös­sä pois­sul­kien tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­sen kaut­ta kul­ke­mi­sen. Samal­la he vas­tus­ta­vat ydin­voi­maa, myös Osmo MTV3:n vaa­li­ko­neen perus­teel­la vas­tus­taa ydin­voi­maa, joten ei kan­na­ta enää luul­la hän­tä piilokannattajaksi.

    Pait­si, että jo siir­ty­mi­nen ”puh­taa­seen ener­gi­aan” tulee mak­sa­maan val­ta­vas­ti, niin tämä ei vält­tä­mät­tä ole vie­lä pal­joa ver­rat­tu­na sii­hen hin­taan, mikä tulee mak­set­ta­vak­si kuplan puh­je­tes­sa. Ennen kuplan puh­kea­mis­ta muut län­si­maat ehkä ovat yhtä­lail­la run­no­neet ener­gia-infraan­sa sii­nä uskos­sa, että kehit­ty­vät maat seu­raa­vat peräs­sä ja näin vai­ku­tus län­si­mai­den väli­seen kil­pai­lue­tuun on ollut rajat­tu. Kuplan puh­je­tes­sa kal­liis­ta ja epä­var­mas­ta ener­gias­ta muo­dos­tuu maan kil­pai­lu­ky­vyl­le aut­ta­ma­ton han­dicap. Kyse ei ole vain joi­den­kin ener­gia-inten­sii­vis­ten alo­jen kil­pai­lu­ky­vys­tä, vaan jäl­leen myös koh­den­tu­mi­ses­ta. Ener­gian sub­ven­toi­mi­seen mene­vät val­ta­vat tukiai­set oli­si­vat voi­neet rahoit­taa esi­mer­kik­si jul­kis­ta bio- ja nano­tut­ki­mus­ta tai näi­den tai mui­den alo­jen tek­no­lo­gia-yri­tys­ten start­te­ja tai vientiä.

    Yksi seu­raus ”ilmas­ton­muu­tok­sen” aiheut­ta­man (itse aiheu­te­tun) län­si­mai­den talou­den ran­kan hei­ken­ty­mi­sen seu­rauk­sis­ta on luon­tai­ses­ti Kii­nan ja mui­den mai­den kan­sain­vä­li­sen ase­man suh­teel­li­nen vah­vis­tu­mi­nen BAU-ske­naa­rio­ta nopeam­mas­sa aika­tau­lus­sa. Tämä on sikä­li ikä­vä asia, että Kii­na on län­si­mai­ta kyy­ni­sem­pi kan­sain­vä­li­sen poli­tii­kan toi­mi­ja. Tukien mm. Suda­nin kan­san­mur­ha­hal­li­tus­ta vas­ti­nee­na luonnonvaroista. 

    Talou­del­li­sen tap­pion ohel­la län­si­maat koke­vat toki myös uskot­ta­vuus­tap­pion. Kun län­si­maat vas­tai­suu­des­sa kuplan puh­jet­tua halua­vat nos­taa esil­le jon­kin tär­keän glo­baa­lin huo­le­nai­heen, ”ilmas­ton­muu­tos” antaa ehty­mät­tö­män varas­ton kysee­na­lais­taa län­tis­ten mai­den arvio­ky­ky. ’Maa­il­man­pa­ran­ta­mi­sen’ sosi­aa­li­nen tila tulee ram­pau­te­tuk­si ja kyy­nis­te­tyk­si myös globaalisti.

    Eivät­kä vai­ku­tuk­set rajoi­tu vie­lä tähän­kään, sil­lä pato­lo­gi­nen kult­tuu­ri­nen ja poliit­ti­nen käsi­te ”ilmas­ton­muu­tos” todel­la­kin tun­keu­tuu kaik­kial­le. Osmo ylem­mäs­sä blog­gauk­ses­saan val­tio­ka­pi­ta­lis­mis­ta epä­suo­ras­ti myön­si asian, jota vas­taus­ta saa­mat­ta olen kysy­nyt moneen ker­taan. Yhteis­kun­ta­suun­nit­te­lu, joka pyr­kii ahta­maan ihmi­siä mah­dol­li­sim­man tii­vii­seen, näi­den omien pre­fe­rens­sien­sä vas­tai­ses­ti, läh­tee CO2:sta. Mil­tä tämä ylhääl­tä­päin sohi­va yksi­löi­den elä­män­va­lin­to­jen vai­keut­ta­mi­sen pyr­ki­mys näyt­tää sil­loin, kun CO2-kupla on puhjennut?
    Entä toi­se­na esi­merk­ki­nä luke­mat­to­mat tuu­li­voi­ma­lat Englan­nin mai­se­man­kau­niil­ta num­mil­ta ja har­juil­ta (ehkä vie­lä myös Suo­men­lah­den-saa­ris­tos­ta?), joi­ta yksi­kään yhtei­sö ei ole halun­nut naa­pu­riin­sa? Ei nii­den melua, ei nii­den rumuut­ta. Mut­ta koko maa on kui­ten­kin nii­tä visioi­dul­la poli­tii­kal­la saa­mas­sa, tah­toi­vat tai ei. Mil­tä ne näyt­tä­vät kun kupla on puh­jen­nut? Pyö­ri­mäs­sä hori­son­tis­sa, huri­se­mas­sa, kal­lii­na vero­jen tuh­lauk­se­na, epä­luo­tet­ta­vi­na ener­gian antajina.

    Samoin kysy­vät vihai­si­na läm­pö­pump­pu­ja tuhan­sia euro­ja inves­toi­den hank­ki­neet, ja nii­den ener­gian­sääs­tös­tä ja äänet­tö­myy­des­tä esi­te­tyt väit­teet (val­heet) niel­leet kulut­ta­jat, joil­ta nyt on hävin­nyt moraa­li­nen perus­te jat­kaa ike­nen puremista.
    Kuin­ka type­ril­tä näyt­tä­vät sil­loin ongel­ma­jä­tet­tä ole­vat, rumaa ja him­me­ää valoa anta­vat, säri­se­vät ener­gian­sääs­tö­lam­put ja luke­mat­to­mat muut pie­nem­mät muu­tok­set, jot­ka perus­tel­tiin aivan kaik­kial­le lon­ke­ron­sa tun­ke­neen pato­lo­gi­sen ”ilmastonmuutos”-meemin ajamana. 

    Mil­lai­se­na kuplan puh­je­tes­sa näyt­täy­tyy tapah­tu­nut ihmis­ten joka­päi­väi­sen elä­män­mu­ka­vuu­den (kuten tuu­li­puis­ton tul­les­sa naa­pu­riin) osit­tai­nen alis­ta­mi­nen ”ilmas­ton­muu­tok­sel­le”?

    Miten näin suu­ri har­ha, sikä­li kun näin on, voi sit­ten pysyä hen­gis­sä? ”Ilmastonmuutos”-meemin pato­lo­gi­suus selit­tää täs­tä suu­ren osan. Se ei ole ratio­naa­li­ses­ti raken­tu­nut, se ei väit­te­le avoi­mes­ti, ei koe tar­vet­ta perus­tel­la itse­ään, on auk­to­ri­tee­tin taak­se tavoit­ta­mat­to­miin aset­tu­va, on viha­mie­li­nen kysee­na­lais­ta­ji­aan koh­taan, on vah­vas­ti sosia­li­soi­va ja iden­ti­fioi­va sekä vas­taa uskon­ton­sa menet­tä­neen län­si­maa­lai­sen libe­raa­lin itseä suu­rem­man mer­ki­tyk­sen kaipuuseen.

    Pidän erit­täin vah­vas­ti osoi­tet­tu­na, että juu­ri nämä teki­jät selit­tä­vät ”ilmas­ton­muu­tok­sen” hyvin pit­käl­le. Tie­teel­li­nen perus­ta on jär­kyt­tä­vän ole­ma­ton sii­hen pereh­tyes­sä. Sik­si ”ilmas­ton­muu­tok­ses­ta” ei väi­tel­lä. Vaan päin­vas­toin, kuten uskon­nois­sa, skep­ti­kot hen­ki­löi­dään. Ihmi­sen pitää olla paha kysee­na­lais­taak­sen väit­tä­män, että hii­li­diok­si­din lisään­ty­mi­nen ilma­ke­häs­sä mil­joo­na­so­sil­la on kata­stro­faa­li­nen uhka ihmis­kun­nal­le ja maa­pal­lol­le. Denia­lis­ti tai keret­ti­läi­nen samas­sa mie­les­sä kuin holo­kaus­tin tai Jee­suk­sen juma­luu­den kieltäjä.

    Mit­kä itsek­käät, omaa uraa koros­ta­vat ym. teki­jät ”ilmas­ton­muu­tos­ta” ovat tie­de­maa­il­mas­sa aja­neet, sii­tä oli aiem­pi link­ki. Sama ilmiö näkyy monel­la muul­la­kin alal­la, mut­ta yksi­kään niis­tä ei ole saa­nut yhtä mer­kit­tä­vää yhteis­kun­nal­lis­ta asemaa.

    Eri­mie­li­syys Selig­ma­nin posi­tii­vi­suusp­sy­ko­lo­gian perus­teis­ta ei tuo moraa­lis­ta pahek­sun­taa, eikä syy­tös­tä denialismista.

    Tämän ilmiön kaut­ta voi tar­kas­tel­la ilmas­to­tie­teen uskot­ta­vuut­ta. Kun pal­jon eksak­teim­mis­sa­kin tie­teis­sä suu­rin osa tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta osoit­tau­tuu myö­hem­min vir­heel­li­sik­si kuten mm. John Ioan­ni­dis on osoit­ta­nut lää­ke­tie­tees­tä, niin ilmas­to­tie­tees­tä on vai­kea löy­tää yhtä ainut­ta tut­ki­mus­ta, jon­ka joku kon­sen­sus­ta edus­ta­va ”tie­de­mies” oli­si myön­tä­nyt vir­heel­li­sek­si. Ilmas­to­tie­de on raken­tu­nut kuin kaa­non, kysee­na­lais­ta­mat­to­ma­na, vir­heet­tö­mä­nä, mah­dot­to­ma­na veri­fioi­da, suur­ta uskoa herät­täen, pseu­do­tie­tee­nä. Vaik­ka tut­ki­muk­sen poh­ja­na voi olla jopa yksit­täi­sen puun vuo­si­ren­kaat, täy­sin epä­kel­po tilas­to­tie­teen meto­di tai tie­to­ko­neoh­jel­man simu­laa­tio, joka antaa sen vas­tauk­sen kuin mitä para­met­re­ja sisään ihmis­kä­sin syö­te­tään. Eli syö­te­tyn vas­tauk­sen. Eikä kan­na­ta epäil­lä­kään, ettei­kö juu­ri posi­tii­vis­ta vas­taus­ta oli­si haet­tu alus­ta lähtien.

    Yksi taan­noi­nen raa­pai­su tähän hata­raan raken­nel­maan saa­tiin Lis­sa­bo­nin ilmas­to­ko­kouk­sen myö­tä. Judith Cur­ry, joka ennen cli­ma­te­ga­tea oli kon­sen­sus­lai­nen ilmas­to­tut­ki­ja ja skep­tik­ko­ja ivan­nut­kin, kään­tyi cli­ma­te­ga­ten ja mm. Ste­ve McIn­ty­ren kans­sa käy­mien­sä kes­kus­te­lu­jen myö­tä epä­var­mal­le kan­nal­le puo­li­vä­liin. Sen ääneen lausu­mi­nen, ettei hän enää ollut var­ma, onko ilmas­to­ka­ta­stro­fia tulos­sa, sai hänen kol­le­gan­sa kään­ty­mään hän­tä vas­taan. Her­jaa­maan hän­tä, ole­maan puhu­mat­ta hänel­le, kes­ki-ikäi­sel­le nais­tut­ki­jal­le. Kos­ka ilmai­si tie­teel­li­sen mie­li­pi­teen. Tämä ei ole tiedettä. 

    Lis­sa­bo­nin kokous toi­saal­ta oli tie­teen­teos­sa yri­tys, jos­sa skep­ti­koi­den ja kon­sen­sus­lais­ten oli­si ollut tar­koi­tus koh­da­ta ja jutel­la tie­teel­li­ses­ti eri­mie­li­syyk­sis­tään work-grou­peis­sa . Pai­kan pääl­le saa­pui­vat lähin­nä skep­ti­kot ja Judith Cur­ry. Tämä sama on tois­tu­nut luke­mat­to­mia ker­to­ja. ”Itses­tään sel­vä totuus” ei kyke­ne vas­taa­maan sii­hen koh­dis­tet­tuun kri­tiik­kiin, ei kyke­ne perus­te­le­maan itse­ään, ei kyke­ne osoit­ta­maan näyt­töään, sen­su­roi vai­keat kysy­myk­set, hen­ki­löi kritiikin.
    Monet skep­ti­kois­ta ovat pit­kän uran teh­nei­tä van­hem­pia ilmas­to­tut­ki­joi­ta, jot­ka jul­kai­se­vat ver­tai­sar­vioi­tua tut­ki­mus­ta, mitä moni ei edes tajua uskot­tu­aan nau­ret­ta­vat ja val­heel­li­set ad-homi­ne­mit öljy-yhtiöi­den rahasta.

    Ilmas­to­ka­ta­stro­fia perus­te­le­va ”tie­teel­li­nen näyt­tö” on niin hute­raa ja epä­tie­teel­lis­tä, että siten kuin itse näen asian, sitä on mah­do­ton­ta ratio­naa­li­sen ihmi­sen sii­hen pidem­min tutus­tut­tu­aan hyväk­syä. Näin ovat­kin teh­neet tuhan­net aka­tee­mi­set län­si­mai­set ihmi­set, siir­ty­neet alar­mis­mis­ta skep­ti­koik­si. Hei­tä kaik­kia yhdis­tää se, että he ovat tähän tie­tee­seen, sen ole­mat­to­muu­teen mit­ta­vas­ti pereh­ty­neet. Päin­vas­tai­set tapauk­set, jois­sa oli­si tapah­tu­nut tie­tee­seen tutus­tu­mi­sen myö­tä kään­ty­mi­nen alar­mis­miin, ovat suh­tees­sa hyvin har­vi­nai­sia. Nämä tren­dit mukai­le­vat use­aa his­to­rial­lis­ta pseu­do­tie­teen edel­tä­vää esi­merk­kiä. Täl­lä ker­taa vain laa­jem­pi yhteis­kun­ta on saa­tu vedet­tyä mukaan ennen näke­mät­tö­mäl­lä taval­la ja lopul­ta ennen näke­mät­tö­män tuhoi­sin vaikutuksin.

    Sikä­li kun jo pai­su­tet­tua kuplaa tul­laan yhä pai­sut­ta­maan ja lopul­ta kupla väis­tä­mät­tä puh­ke­aa kai­kes­ta vas­taan rim­pui­lus­ta huo­li­mat­ta, ei seu­ran­neen laa­ja-alai­sen, moni­ta­hoi­sen ja mit­ta­van tuhon syyl­lis­ten osoit­ta­mi­nen tule ole­maan mah­dot­to­man vaikeaa.
    Kaik­ki jot­ka oli­vat muka­na sosia­li­soi­mas­sa ”ilmas­ton­muu­tos­ta” suu­rek­si totuu­dek­si, eivät­kä pitä­neet sen kysee­na­lais­ta­mis­ta (toi­sin kuin tie­teen yleen­sä) pel­käs­tään vas­tus­tet­ta­va­na, vaan osoi­tuk­se­na jon­kin­lai­ses­ta moraa­lit­to­mas­ta hylkiömäisyydestä.

    Jos useam­pi, joi­den pitäi­si tie­tää parem­min, oli­si vai­vau­tu­nut pereh­ty­mään ennen kuin uskoi niin vah­vas­ti, niin pal­jon sii­tä tuhos­ta, min­kä pato­lo­gi­nen mee­mi ”ilmas­ton­muu­tos” tulee saa­maan aikaan, oltai­siin voi­tu vält­tää tai voi­tai­siin välttää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. Kii­tos näke­myk­sel­li­ses­tä pos­tauk­ses­ta nimim. az. 

    Kos­kaan ihmis­kun­nan his­to­rias­sa näin mit­ta­vaa talou­del­lis­ten ja mui­den yhteis­kun­nal­lis­ten resurs­sien käyt­töä ei ole perus­tet­tu näin hute­ran näy­tön, olen­nai­ses­ti ennus­tei­den varaan. Tämän sosi­aa­li­sen ja poliit­ti­sen ilmiön mit­ta­suh­teet ovat kui­ten­kin jo sitä mit­ta­luok­kaa, että vas­tus­ta­mi­nen on tur­haa, jär­ke­väm­pää on etsiä mah­dol­li­sia hyö­ty­jä, mah­dol­li­suuk­sia ja hyö­dyn­net­tä­vyyk­siä. Oikeas­taan ainoa asia, joka enää minua tök­kii, on se gigant­ti­nen moraa­li­nen ylem­myy­den­tun­to, johon ilmas­toa­lar­mis­tit ovat itsen­sä kiihdyttäneet.

    Pari kom­ment­tia Ioan­ni­dik­sen PLoS-pape­ris­ta, johon vii­ta­taan aina ajoit­tain. Kes­ki­mää­rin viit­taa­jal­la ei ole kovin­kaan tark­kaa käsi­tys­tä, mitä pape­ris­sa esi­tel­ty asia oikeas­taan tar­koit­taa tai mikä pape­rin impak­ti (jos mikään) todel­li­suu­des­sa on.

    Kysei­nen pape­ri olen­nai­ses­ti vain ker­taa tiet­ty­jen tilas­tol­lis­ten perus­pa­ra­met­rien (tilas­tol­li­nen voi­ma, merkitsevyystaso/satunnaisvirhe, aprio­ri todenn­nä­köi­syys jne.) vai­ku­tuk­sia tie­tyis­sä tut­ki­mus­a­se­tel­mis­sa. Parem­pi otsi­koin­ti oli­si “Why Most Publis­hed Research Fin­dings Are Pro­bably Incorrect”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Jos ilmas­ton­muu­tos­ta ei oli­si, haluai­sin edel­leen kau­pun­ki­mais­ta kau­pun­ki­ra­ken­net­ta ja tuu­li­voi­ma­loi­ta. En edel­leen­kään toi­mi­si kovin tar­mok­kaas­ti kehi­tys­mai­den pai­kal­lis­ten ongel­mien kor­jaa­mi­sek­si, vaan ajat­te­li­sin, että rat­kai­sut löy­ty­vät mones­sa tapauk­ses­sa pai­kal­li­ses­ta politiikasta.

    Har­vi­nais­ten pör­rö­eläin­ten koh­ta­lo taas on niin pie­nen koko­luo­kan kysy­mys, että sen esit­tä­mi­nen täs­sä yhtey­des­sä tun­tuu puh­taas­ti psy­ko­lo­gi­sel­ta kik­kai­lul­ta. Hyviä uuti­sia: pör­rö­eläin­ten suo­je­luun tar­vit­ta­vat pik­ku­ra­hat voi­daan jär­jes­tää ilman, että on pak­ko puhua mitään tiet­tyä asi­aa vas­taan. Tosin jos halu­taan troop­pis­ten sade­met­sien pysy­vän pys­tys­sä yli sata vuot­ta, täy­tyy suo­jel­la myös ilmastoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. az, mie­len­kiin­toi­nen kir­joi­tus. Itse olen jo Björn Lom­bor­gin kir­jas­ta läh­tien ollut ilmas­to­krii­tik­ko sii­nä mie­les­sä, mitä sinä kir­joi­tit kir­joi­tuk­se­si alkuo­sas­sa, eli onko ilmas­to­muu­tok­sen vas­tus­ta­mi­nen paras tapa käyt­tää rahat ja muu tie­teel­li­nen panos­tus, vai saa­tai­siin­ko niil­lä jotain parem­paa aikai­sek­si joi­den­kin mui­den ihmis­kun­nan ongel­mien rat­kai­sus­sa. Ja tämä siis sil­lä ole­tuk­sel­la, että IPCC:n ennus­te pitää paikkaansa. 

    Mitä itse ilmas­to­muu­tok­seen tulee, niin oli­si­ko sinul­la link­kiä jon­ne­kin, jos­sa käy­dään IPCC:n ennus­tei­den tie­teel­lis­tä poh­jaa läpi tasol­la, joka oli­si ymmär­ret­tä­vä ylei­ses­ti luon­non­tie­det­tä ja tie­teel­lis­tä meto­dia ymmär­tä­väl­le, mut­ta ei ilmas­to­tut­ki­jal­le? Kaik­kein kiih­keim­pien ilmas­tos­kep­tik­ko­jen jutut tun­tu­vat ole­van saman­lais­ta epä­tie­teel­lis­tä kirsikanpoimintaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. Samu­li, val­ta­vir­ta­nä­ke­myk­sen mukaan yli kah­den asteen ilmas­ton­muu­tos alkaa toden­nä­köi­ses­ti kiih­dyt­tää itse­ään peruut­ta­mat­to­mal­la taval­la. Luul­ta­vas­ti vuon­na 2100 kär­si­tään ruo­ka­krii­sis­tä, äärim­mäi­sis­tä sää­il­miöis­tä ja mas­sii­vi­sis­ta met­sä­pa­lois­ta sekä tro­pii­kis­sa että havu­met­sä­vyö­hyk­keel­lä. Sil­loin ihmis­kun­ta ei ole kovin rie­muis­saan sii­tä, että on rat­kais­sut jon­kin muun ongel­man. Sinun täy­tyi­si vali­ta näkö­kul­mak­si joko ilmas­to­de­nia­lis­mi tai yksit­täi­sen val­tion int­res­sit, jot­ta tuos­sa oli­si mitään järkeä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  103. Samu­li Saarelma: 

    Mitä itse ilmas­to­muu­tok­seen tulee, niin oli­si­ko sinul­la link­kiä jon­ne­kin, jos­sa käy­dään IPCC:n ennus­tei­den tie­teel­lis­tä poh­jaa läpi tasol­la, joka oli­si ymmär­ret­tä­vä ylei­ses­ti luon­non­tie­det­tä ja tie­teel­lis­tä meto­dia ymmär­tä­väl­le, mut­ta ei ilmastotutkijalle? 

    http://www.aip.org/history/climate/index.htm

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  104. Turk­ka Louekari:

    Samu­li, val­ta­vir­ta­nä­ke­myk­sen mukaan yli kah­den asteen ilmas­ton­muu­tos alkaa toden­nä­köi­ses­ti kiih­dyt­tää itse­ään peruut­ta­mat­to­mal­la taval­la. Luul­ta­vas­ti vuon­na 2100 kär­si­tään ruo­ka­krii­sis­tä, äärim­mäi­sis­tä sää­il­miöis­tä ja mas­sii­vi­sis­ta met­sä­pa­lois­ta sekä tro­pii­kis­sa että havumetsävyöhykkeellä. 

    Ok, onko sinul­la jotain link­ke­jä tuo­hon “val­ta­vir­ta­nä­ke­myk­seen” sii­tä, mil­tä maa­il­ma näyt­tää 2100? Voin joten­kin hyväk­syä pel­käs­tään ilmas­to­tie­tee­seen perus­tu­vat ennus­teet 90 vuot­ta eteen­päin ja nämä­kin on pitä­nyt teh­dä hyvin rank­ko­ja ole­tuk­sia käyt­täen sii­tä, miten ihmis­kun­nan tek­no­lo­gia kehit­tyy, mut­ta se, että oli­si jon­kin­lai­nen val­ta­vir­ta­kä­si­tys sii­tä, mitä ne ilmas­to­muu­tok­sen seu­rauk­set ovat, tun­tuu aika lail­la usko­mat­to­mal­ta, kos­ka ne riip­pu­vat niin rat­kai­se­vas­ti sii­tä, miten ihmis­kun­nan kult­tuu­rie­vo­luu­tio eten­kin tek­no­lo­gi­nen kehi­tys täs­sä seu­raa­van 90 vuo­den aika­na edistyy.

    Ajat­te­le huvin vuok­si sitä, että hyp­päi­sit 90 vuot­ta taak­se­päin ja koit­tai­sit ennus­taa, min­kä­lais­ta tek­no­lo­gi­aa vuon­na 2011 on ihmis­kun­nan käy­tös­sä. Ensim­mäis­tä­kään säh­köis­tä tie­to­ko­net­ta ei oli­si vie­lä edes suun­ni­tel­tu. Uraa­nin fis­sio­ta ei tun­net­tu edes tie­teen tasol­la (edes neut­ro­nin ole­mas­sao­loa ei tie­det­ty). DNA:sta ei ollut tietoakaan. 

    Ja nois­ta ajois­ta tie­teen ja tek­no­lo­gian kehi­tys on vain kiih­ty­nyt. Olen siis todel­la kiin­nos­tu­nut tie­tä­mään, miten “val­ta­vir­ta” tekee ennus­teet tuos­ta tek­no­lo­gian kehi­tyk­ses­tä seu­raa­van 90 vuo­den aika­na, kos­ka erit­täin toden­nä­köi­ses­ti se sisäl­tää asioi­ta, jois­ta täl­lä het­kel­lä tie­de tie­tää yhtä pal­jon kuin tie­si DNA:sta, fis­sios­ta ja tie­to­ko­neis­ta 1921. 

    Sanoi­sin siis, että ver­tail­taes­sa vuo­den 2100 onge­mia nykyi­siin, me teem­me siis ran­kan veik­kauk­sen, että ne mai­nit­se­ma­si (met­sä­pa­lot, ruu­an tuo­tan­non vai­keu­det, jne.) ovat saman­lai­sia ongel­mia sen ajan yhteis­kun­nal­le kuin ne asiat, joi­den tie­däm­me ole­van ongel­mia nyky­ai­ka­na (vaik­ka­pa tuo az:n mai­nit­se­ma malaria). 

    Ja tämä siis tek­no­lo­gian suh­teen. Toi­nen asia on talous, jon­ka kor­koa korol­le kas­vu on asia, joka tekee nyky­ajan ongel­mien kor­jaa­mi­ses­ta niin pal­jon arvok­kaam­pia ver­rat­tu­na ongel­miin 90 vuo­den pääs­tä. Jos teem­me nyt sijoi­tuk­sen, jon­ka tuot­to on 5% vuo­des­sa (usein käy­tet­ty dis­kont­taus­kor­ko), niin sen arvo on 80-ker­tai­nen 90:n vuo­den pääs­tä. Jos siis rajoi­tam­me kas­vuam­me asial­la, joka mak­saa meil­le nyt mil­joo­na euroa, sen on vähen­net­tä­vä hait­to­ja 80 mil­joo­nan euron edes­tä vuon­na 2100, jot­ta teko on talou­del­li­ses­ti kannattava.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  105. Mik­ko, anta­ma­si lin­kin taka­na oli ihan hyvää teks­tiä, mut­ta sanoi seu­raa­vaa az:n kal­tai­sis­ta ihmisistä:“The few who con­test the­se facts are eit­her igno­rant, or so com­mit­ted to their view­point that they will seize on any excuse to deny the dan­ger”, joten epäi­len vah­vas­ti hänen perus­ta­neen tie­ton­sa tähän. 

    Nii­den vuo­den 2100 inhi­mil­lis­ten vai­ku­tus­ten suh­teen teks­ti oli erit­täin varo­vais­ta. Monen vai­ku­tuk­sen koh­dal­la ei edes etu­merk­ki tun­nu ole­van tie­dos­sa. Siel­lä vii­tat­tiin myös Ster­nin raport­tiin, joka käsit­te­lee käsit­tääk­se­ni ennen kaik­kea ns. worst case ‑tapaus­ta. Myös Lom­bor­giin vii­tat­tiin ja mie­les­tä­ni Lom­borg on edel­leen oikeas­sa sii­nä, että talou­del­li­nen ennus­ta­mi­nen noin kau­as tule­vai­suu­teen (vuo­teen 2100 saa­ti sitä pidem­mäl­le) on erit­täin vai­ke­aa, mikä on minus­ta täs­sä ilmas­to­kes­kus­te­lus­sa se vie­lä itse ilmas­to­muu­tok­sen ennus­ta­mis­ta suu­rem­pi epävarmuustekijä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  106. Noin vaan ver­tai­lun vuok­si. Sata vuot­ta sit­ten oltiin kovas­ti huo­les­tu­nei­ta sii­tä, kuin­ka kau­an vie­lä riit­tää suo­laa ruu­an­säi­lytk­seen, hevo­sil­le hei­niä ja valaanrasvaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  107. Samu­li Saa­rel­ma kirjoitti:
    “Jos siis rajoi­tam­me kas­vuam­me asial­la, joka mak­saa meil­le nyt mil­joo­na euroa, sen on vähen­net­tä­vä hait­to­ja 80 mil­joo­nan euron edes­tä vuon­na 2100, jot­ta teko on talou­del­li­ses­ti kannattava.”

    Toi­saal­ta kan­nat­taa muis­taa, että myös ongel­mat voi­vat kas­vaa kor­koa korol­le. Mil­joo­nal­la kor­jat­ta­va ongel­ma nyt voi hyvin­kin olla kas­va­nut 80 mil­joo­nan ongel­mak­si vuon­na 2100. Har­mi vain, että sen enna­koi­mi­nen mit­kä ongel­mat ovat täl­lai­sia, on vai­ke­aa. Mut­ta kar­kuun pääs­syt ilmas­ton­muu­tos nyt ensik­si tulee mieleen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  108. Jos teem­me nyt sijoi­tuk­sen, jon­ka tuot­to on 5% vuo­des­sa (usein käy­tet­ty dis­kont­taus­kor­ko), niin sen arvo on 80-ker­tai­nen 90:n vuo­den pääs­tä. Jos siis rajoi­tam­me kas­vuam­me asial­la, joka mak­saa meil­le nyt mil­joo­na euroa, sen on vähen­net­tä­vä hait­to­ja 80 mil­joo­nan euron edes­tä vuon­na 2100. 

    Vii­den pro­sen­tin dis­kont­taus pit­käl­lä aikavåä­lil­lä on aina vähän ongel­mal­li­nen. Jos Päh­ki­nän­saa­ren rau­haa teh­täes­sä vas­ta­puo­li oli­si tar­jon­nut vähän isom­paa maa-alaa sil­lä ehdol­la, että vuon­na 2011 koko Suo­mi luo­vu­te­taan takai­sin, tar­jous oli­si kan­nat­ta­nut ottaa vas­taan, jos tar­jot­tu lisä­ala oli­si ollut pari aaria.
    Dis­kont­taus­ko­ron kan­nat­tai­si olla lähel­lä ennus­tet­tua talouskasvua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  109. Olen samaa miel­tä sii­tä, että dis­kont­taus hyvin kau­as tule­vai­suu­teen on aina ongel­mal­lis­ta. Sik­si ihmet­te­len­kin, mihin perus­tu­vat ne “val­ta­vir­ran” ennus­teet tule­vai­suu­des­sa ilmas­to­muu­tok­sen aiheut­ta­mien talous­vai­ku­tus­ten arvioin­nis­ta ja sitä kaut­ta nii­den ver­tai­luun sii­hen, että ilmas­to­muu­tok­sen tor­jun­taan kulu­vat resurs­sit käy­tet­täi­siin nykyis­ten ongel­mien ratkaisuun.

    Tämä ei kui­ten­kaan ollut pää­ar­gu­ment­ti­ni vaan se, että nämä ennus­teet eivät lain­kaan huo­mioi ihmis­kun­nan tie­teel­lis­tä ja tek­no­lo­gis­ta kehi­tys­tä, joka eten­kin näin pit­käl­lä aika­vä­lil­lä on toden­nä­köi­ses­ti hyvin­kin huo­mat­ta­va (ks. Rol­lin­gin pos­taus). Vie­lä ilmas­to­muu­tos­ta pahem­min tämä tek­no­lo­gian kehi­tyk­sen täy­del­li­nen sivuun jät­tä­mi­nen näkyy niis­sä ydin­voi­maa vas­taan käy­tet­tä­vis­sä argu­men­teis­sa, jois­sa heh­ku­te­taan käy­te­tyn polt­toai­neen vaa­ral­li­suut­ta tuhan­sien vuo­sien päähän. 

    Tämä on suun­nil­leen yhtä fik­sua kuin se, että heh­ku­tet­tai­siin iso­ro­kon vaa­ral­li­suut­ta ihmis­kun­nal­le nyky­ai­ka­na perus­tuen sii­hen, miten tuhoi­sa se oli vii­me vuo­si­sa­dan jäl­ki­puo­lis­kol­le asti. Wiki­pe­dian mukaan se tap­poi 300–500 mil­joo­naa ihmis­tä pel­käs­tään vii­me vuo­si­sa­dal­la (tuo lie­nee monin­ker­tai­ses­ti kai­kis­sa sodis­sa kuol­lei­den mää­rä). Vuon­na 1979 WHO julis­ti sen lopul­li­ses­ti tuho­tuk­si eikä sen jäl­keen sii­hen ole kuol­lut yhtään ihmistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  110. Ja sekin kan­nat­taa ehkä pitää mie­les­sä, että ne sijoi­te­tut rahat eivät kas­va kor­koa ihan itses­tään, vaan saat­ta­vat kas­vaes­saan aiheut­taa lisää ongel­mia esi­mer­kik­si ympä­ris­tö­kuor­mi­tuk­sen muodossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  111. Täs­sä kes­kus­te­lus­sa on yksi has­su piir­re. Olen nimit­täin nimi­merk­ki Az:n kans­sa mel­kein tar­kal­leen samaa miel­tä kai­kes­ta sii­tä, mitä hän kir­joit­taa “ilamstonmuutos”-sosiologis-poliittisesta ilmiöstä.

    Sen­si­jaan minä en ymmär­rä, mik­si epä­ra­tio­naa­li­nen suh­tau­tu­mi­nen — paniik­ki, jos sal­lit­te — oli­si epis­te­mo­lo­gi­ses­ti mer­ki­tyk­sel­lis­tä. Se, miten toi­mit­ta­jat tai muut kir­joit­ta­vat asias­ta, se, mitä polii­ti­kot asias­ta ajat­te­le­vat tai mil­lai­sia tota­li­ta­ris­ti­sen kuu­loi­sia näke­myk­siä ilmas­ton­muu­tok­sel­la perus­tel­laan, ei ole relevanttia.

    Rele­vant­tia on vain se, onko ris­ki suu­ri ja kuin­ka suu­ri se on, ja kan­nat­taa­ko se ottaa. En ole vakuut­tu­nut, että paniik­kiin on aihet­ta, mut­ta olen vakuut­tu­nut sii­tä, että hii­len polt­ta­mis­ta pitää jar­rut­taa. Öljyn suh­teen olen kyy­ni­nen, se on niin ener­gia­pi­tois­ta, help­po­ja­los­teis­ta, ja hal­paa pum­pa­ta maas­ta, että se tul­laan käyt­tä­mään kui­ten­kin kaik­ki. Hii­lel­le voi­si vie­lä jotain teh­dä­kin. Ja kan­nat­taa yrit­tää, vaik­ka sit­ten joku tak­si­kus­ki tai par­tu­ri­kam­paa­ja tai muu por­va­ri sit­ten alkai­si­kin vähän nikotella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  112. TM, tämä jul­ki­suus­pe­li menee has­sui­mil­laan näin:
    1) Toi­mit­ta­ja joka on pihal­la asias­ta, ja nii­tä rii­tää, kir­joit­taa jotain tyy­liin Grön­lan­ti sulaa kym­me­nes­sä vuodessa.
    2) Joku alan tie­tei­li­jä huo­maut­taa ihan asial­li­ses­ti vaik­ka­pa jos­sain blo­gis­sa että tuos­sa on pilkkuvirhe.
    3) Skep­tik­ko-osas­to lai­naa tuo­ta todis­tee­na sii­tä että päin­vas­toin kuin alar­mis­tit väit­tä­vät, tie­tees­sä on eri­mie­li­syyt­tä ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Ja nor­maa­lit hou­reet aurin­ko­pil­kuis­ta alkaen päälle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  113. Minä taas en sul­ki­si hii­len polt­ta­mis­ta sinäl­lään pois tule­vai­suu­den ener­gia­vaih­toeh­dois­ta, vaan hii­len polt­ta­mis­ta nyky­muo­dos­sa (=CO2 ilma­ke­hään). Hii­li­diok­si­din sito­mi­nen kar­bo­naa­teik­si tai mah­dol­li­ses­ti pump­paa­mi­nen sel­lai­se­naan tyh­jen­net­tyi­hin maa­kaa­su­luo­liin tulee ole­maan se “kova” raja, jota kal­liim­mak­si hii­li­ve­rot eivät voi nous­ta tai vaih­toeh­toi­set ener­gia­muo­dot eivät voi men­nä ollak­seen var­tee­no­tet­ta­via vaihtoehtoja. 

    Par­haas­sa tapauk­ses­sa CO2:n voi jopa hyö­dyn­tää lan­noit­tee­na yhteyt­tä­vil­le kas­veil­le. Käsit­tääk­se­ni jotain täl­lai­sia levä-bio­polt­toai­ne-sys­tee­mei­tä on USA:ssa jo koeas­teel­la. Toki, jos tuos­ta syn­ty­vä bio­öl­jy pol­te­taan nor­maa­lil­la taval­la, tämä kei­no ei sido hiil­tä, vaan net­to­pääs­tö on sama kuin hiilivoimalalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  114. tpyy­luo­ma: Mun mie­les­tä on vähän huo­noo kes­kus­te­lu­kult­tuu­ria dis­sa­ta “vas­ta­puol­ta” tolleen.

    Var­maan on tol­la­sia­kin tyyp­pe­jä, mut­ta anna nyt Samu­li Saa­rel­man ja az:n kes­kus­tel­la asias­ta sivistyneesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  115. tie­de­mies:

    Öljyn suh­teen olen kyy­ni­nen, se on niin ener­gia­pi­tois­ta, help­po­ja­los­teis­ta, ja hal­paa pum­pa­ta maas­ta, että se tul­laan käyt­tä­mään kui­ten­kin kaik­ki. Hii­lel­le voi­si vie­lä jotain tehdäkin.

    Mik­si hii­len tilan­ne oli­si yhtään eri­lai­nen kuin öljyn? Se on hal­vem­paa (ener­giayk­sik­köä koh­ti), sitä on pal­jon enem­män ja se sijait­see poliit­ti­ses­ti vakaam­mil­la alueil­la. Ainoa mikä hii­les­sä on huo­nom­paa on nes­te­mäis­ten polt­toai­nei­den tuot­ta­mi­sen kor­keam­pi kus­tan­nus, mut­ta hin­ta, mää­rä ja vakaus hyvin­kin kom­pen­soi­vat tuon.

    Ai niin, onhan hii­lel­lä tie­tys­ti kor­keam­mat CO2-omi­nais­pääs­töt, mut­ta enpä usko, että juu­ri­kaan kukaan (EU:n idea­lis­te­ja lukuun otta­mat­ta) sii­tä välittää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  116. No, en minä hii­len polt­ta­mis­ta kate­go­ri­ses­ti vas­tus­ta, mut­ta pidän toden­nä­köi­se­nä, että jos­kus riit­tä­vän kau­kai­ses­sa tule­vai­suu­des­sa mei­tä pide­tään täy­sin vink­sah­ta­nei­na, että pol­tim­me jotain hii­len ja öljyn kal­tai­sia hyviä raaka-aineita. 

    Ydin­voi­man täy­teen poten­ti­aa­liin — enkä puhu nyt mis­tään fuusio­voi­man kal­tai­ses­ta spe­ku­la­tii­vi­ses­ta jutus­ta — ver­rat­tu­na öljy- ja hii­li­va­ran­not ovat ener­gia­pi­toi­suuk­sil­taan ns. pea­nuts. Hin­ta on toki lii­an kova, mut­ta fos­sii­lien kal­lis­tues­sa fis­sii­lit näyt­tä­vät yhä halvemmilta. 

    Nuo useam­man pro­sen­tin cut-offit ovat epä­rea­lis­ti­sia pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Ydin­voi­ma on kui­ten­kin lopul­ta edel­leen “too cheap to meter”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  117. Mik­ko, anta­ma­si lin­kin taka­na oli ihan hyvää teks­tiä, mut­ta sanoi seu­raa­vaa az:n kal­tai­sis­ta ihmisistä:”The few who con­test the­se facts are eit­her ignorant…

    Ehdo­tan ettet taker­ru yhteen mätään hedel­mään muu­ten hyväs­sä koris­sa. Az sanoo että alar­mis­tit eivät toi­mi ratio­naa­li­ses­ti vaan hei­tä ajaa joku mee­mi. Sitee­raa­mas­sa­si koh­das­sa Spencer Weart sanoo oleel­li­ses­ti että denia­lis­tit eivät toi­mi ratio­naa­li­ses­ti vaan hei­tä ajaa joku mee­mi. En tie­dä onko asia jom­min vai kum­min. Oma kan­ta­ni on tämä. Pelk­kiin mee­mei­hin vetoa­mal­la ei oikein pää­se kyök­kip­sy­ko­lo­gi­aa pidemmälle.

    Arve­lin kui­ten­kin että AIP:n teks­ti täyt­tää pää­osin toi­vee­si “Mitä itse ilmas­to­muu­tok­seen tulee, niin oli­si­ko sinul­la link­kiä jon­ne­kin, jos­sa käy­dään IPCC:n ennus­tei­den tie­teel­lis­tä poh­jaa läpi tasol­la, joka oli­si ymmär­ret­tä­vä ylei­ses­ti luon­non­tie­det­tä ja tie­teel­lis­tä meto­dia ymmärtävälle…”

    Nii­den vuo­den 2100 inhi­mil­lis­ten vai­ku­tus­ten suh­teen teks­ti oli erit­täin varo­vais­ta. Monen vai­ku­tuk­sen koh­dal­la ei edes etu­merk­ki tun­nu ole­van tiedossa.

    Tie­teel­li­ses­ti päte­vä teks­ti ei kai oikein muun­lais­ta voi olla. Niin­kuin itse­kin toteat ennus­ta­mi­nen on vai­kea­ta, eri­tyi­ses­ti tule­vai­suu­den. Tämä ei tosin eri­lai­sia toi­mit­ta­jia tai blo­gi­kir­joit­ta­jia tun­nu estävän.

    talou­del­li­nen ennus­ta­mi­nen noin kau­as tule­vai­suu­teen (vuo­teen 2100 saa­ti sitä pidem­mäl­le) on erit­täin vai­ke­aa, mikä on minus­ta täs­sä ilmas­to­kes­kus­te­lus­sa se vie­lä itse ilmas­to­muu­tok­sen ennus­ta­mis­ta suu­rem­pi epävarmuustekijä

    Samaa miel­tä. Miten­kä­hän saa­tai­siin se tek­no­lo­gi­nen kehi­tys mukaan las­kui­hin? Sää­tiö-mal­li­nen psy­ko­his­to­ria? Uusi ver­sio Dra­ken yhtä­lös­tä? Line­aa­ri­nen ekstra­po­laa­tio? Hihas­ta ravis­ta­mal­la — sokean tek­no-opti­mis­tin vai syn­kim­män lud­dii­tin maa­il­man­ku­van perusteella?

    Hem­met­ti kun en saa pää­hä­ni mitä Jay­nes taas sanoi­kaan sem­mois­ten pro­ses­sien odo­tusar­vois­ta joi­den varians­si kas­vaa äärettömäksi…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  118. Minä

    Ehdo­tan ettet taker­ru yhteen mätään hedel­mään muu­ten hyväs­sä korissa.

    Sor­ry, huo­maan klo 13:28 vies­ti­si perus­teel­la että olet hake­mas­sa denia­lis­ti­lei­rin “har­kit­tu tie­teel­li­nen perus­tam­me” ‑tyyp­pis­tä koko­nais­esi­tys­tä. Sii­hen AIP:n kir­joi­tus ei tosi­aan sovel­lu. Sem­moi­nen esi­tys oli­si tosi­aan hyvin mie­len­kiin­tois­ta ja mah­dol­li­ses­ti opet­ta­vais­ta nähdä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  119. Mik­ko, ensin­nä­kin todel­la­kin kii­tos sii­tä AIP:n lin­kis­tä. En ehkä ensim­mäi­ses­sä pos­tauk­ses­sa­ni asi­aa toden­nut tar­peek­si sel­väs­ti, mut­ta se oli tosi­aan suh­teel­li­sen kan­san­ta­juis­ta teks­tiä moni­mut­kai­ses­ta aiheesta. 

    Vali­tet­ta­vas­ti se oli myös tätä “valtavirta”-ajattelua, eli jos täs­sä on kyse jos­tain suu­ren luo­kan hui­jauk­ses­ta, kuten az väit­tää, se ei tuo­ta luke­mal­la pal­jas­tu. Sinäl­lään tuo­ta on toki hyvä pitää rin­nal­la, jos az jos­kus pos­taa nii­tä IPCC:n tie­teel­li­sen poh­jan muren­ta­via todisteita. 

    Tie­teel­li­ses­ti päte­vä teks­ti ei kai oikein muun­lais­ta voi olla. Niin­kuin itse­kin toteat ennus­ta­mi­nen on vai­kea­ta, eri­tyi­ses­ti tule­vai­suu­den. Tämä ei tosin eri­lai­sia toi­mit­ta­jia tai blo­gi­kir­joit­ta­jia tun­nu estävän. 

    Olen tie­de­mie­hen kans­sa samaa miel­tä, että nuo toi­mit­ta­jat voi minun mie­les­tä­ni jät­tää täs­sä sivuun. Pää­on­gel­ma täs­sä ilmas­to­muu­tok­ses­sa (jos nyt siis jäte­tään täys­de­nia­lis­tit sivuun ja usko­taan se, että jon­kin­lai­nen ihmi­sen aiheut­ta­ma ilmas­to­muu­tos on käyn­nis­sä) on minus­ta sii­nä, että tie­de antaa sil­ti var­sin huo­nos­ti vas­tauk­sia sii­hen, mitä mei­dän pitäi­si nyt 2011 tehdä. 

    Se osaa suh­teel­li­sen huo­nos­ti vas­ta­ta sii­hen, mitä vai­ku­tuk­sia läm­pi­mäm­mäl­lä maa­pal­lol­la on ihmi­sel­le ja vie­lä huo­nom­min sii­hen, mikä on tuon ajan ihmis­kun­nan kyky vas­ta­ta nii­hin vai­ku­tuk­siin. Onko vaik­ka­pa sade­mää­rien vähe­ne­mi­nen veh­nän­tuot­toa­lueil­la vuon­na 2100 sel­lai­nen ongel­ma kuin se oli­si nyt vai onko se saman­lai­nen ongel­ma kuin valaan­ras­van ja hevos­ten hei­nien vähiin käy­mi­nen on nykyi­sin (vrt. Heur­li­nin postaus)? 

    Kos­ka emme tätä tie­dä, on aika­mois­ta uhka­pe­liä se, että panem­me mer­kit­tä­väs­ti resurs­se­ja tuon uhan tor­ju­mi­seen, kos­ka tämä on vält­tä­mät­tä pois sii­tä, että panem­me ne resurs­sit nii­den ongel­mien rat­kai­suun, joi­den tie­däm­me ole­van ongel­mia nyt ja joi­hin tie­däm­me voi­vam­me vaikuttaa. 

    Mitä tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­seen tulee, niin joil­lain aloil­la (esim. tie­to­ko­neis­sa) se näyt­täi­si ole­van ennem­min­kin eks­po­nen­ti­aa­lis­ta line­aa­ri­sen sijaan. Jos tänä vuon­na tie­to­ko­neet ovat kak­si ker­taa tehok­kaam­pia kuin vii­me vuon­na, ensi vuon­na ne eivät ole­kaan kol­me vaan nel­jä ker­taa tehok­kaam­pia kuin vuo­si sit­ten. Vali­tet­ta­vas­ti mei­dän aivom­me eivät ole intui­tii­vi­ses­ti kovin sovel­tu­via eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti kas­va­vien asioi­den seu­rauk­sien ymmär­tä­mi­seen, vaan meil­le line­aa­ri­nen kehi­tys on meil­le hel­pom­min ymmärrettävää. 

    Jot­kut futu­ro­lo­git ennus­ta­vat ns. sin­gu­la­ri­teet­tiä jo kau­an ennen vuot­ta 2100. Sin­gu­la­ri­tee­tis­sä tie­to­ko­nei­den älyk­kyys ohit­taa koko ihmis­kun­nan älyk­kyy­den, min­kä jäl­keen ihmis­kun­nan kyvyl­lä rat­kais­ta maa­pal­lon ongel­mia ei ole oikein enää mitään mer­ki­tys­tä, kos­ka koneet ovat sii­nä joka tapauk­ses­sa pal­jon parem­pia. Ainoa, mikä ihmi­sil­le mer­kit­see jotain on se, että koneet pysy­vät ystä­väl­lis­mie­li­si­nä mei­tä kohtaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  120. Mil­lais­ta tek­no­lo­gi­aa ja talout­ta ennus­tai­sin nyky­ajal­le men­nei­syy­des­tä käsin?

    Ennus­tai­sin, että maa­ta­lous­tuot­teet ja yksin­ker­tai­set polt­toai­neet ovat edel­leen hyvin­voin­nin perus­ki­viä ja nie­le­vät ison osan taval­lis­ten ihmis­ten kuu­kausi­me­nois­ta. Ennus­tai­sin myös, että hyvin­voin­nin kas­vu maa­il­mas­sa perus­tuu pal­jol­ti sii­hen, että näi­den kulu­tus­ta kasvatetaan.

    Sei­nä tulee vas­taan. Tie­to­ko­nei­den, kän­ny­köi­den ja lääk­kei­den kal­tai­nen kevyt tek­no­lo­gia ei sitä estä. Ruo­an, veden, ener­gian tai saas­tei­den käsit­te­ly uudel­la taval­la vaa­tii yleen­sä mas­sii­vis­ta uut­ta infra­struk­tuu­ria, jon­ka raken­ta­mi­nen vaa­tii pal­jon ener­gi­aa, raa­ka-ainet­ta, pää­omaa ja työ­voi­maa. Tämä on jos­tain muus­ta pois. Näis­sä asiois­sa ei rii­tä, että insi­nöö­ri labo­ra­to­rios­sa tekee keksinnön.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  121. Turk­ka Lou­e­ka­ri kirjoitti:
    “Sei­nä tulee vas­taan. Tie­to­ko­nei­den, kän­ny­köi­den ja lääk­kei­den kal­tai­nen kevyt tek­no­lo­gia ei sitä estä. Ruo­an, veden, ener­gian tai saas­tei­den käsit­te­ly uudel­la taval­la vaa­tii yleen­sä mas­sii­vis­ta uut­ta infra­struk­tuu­ria, jon­ka raken­ta­mi­nen vaa­tii pal­jon ener­gi­aa, raa­ka-ainet­ta, pää­omaa ja työ­voi­maa. Tämä on jos­tain muus­ta pois. Näis­sä asiois­sa ei rii­tä, että insi­nöö­ri labo­ra­to­rios­sa tekee keksinnön.”

    Aika tiuk­ko­ja reu­naeh­to­ja eks­po­nen­ti­aa­li­sel­le kehi­tyk­sel­le aset­ta­vat myös fysii­kan lait. Mut­ta kyl­lä sil­ti jokin mer­kit­tä­vä uusi kek­sin­tö esi­mer­kik­si ener­gian­tuo­tan­nos­sa voi muut­taa näky­miä radi­kaa­lis­ti­kin. ( Ja onnek­si on tätä ilmas­toa­lar­mis­mia, jon­ka takia juu­ri­kin noi­ta uusia ener­gian­tuo­tan­to­ta­po­ja kehitellään.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  122. Turk­ka, mis­tä olet saa­nut käsi­tyk­sen, että ruu­al­la oli­si enää miten­kään mer­kit­tä­vä osuus ihmis­ten menois­ta? Tämän lin­kin http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/1576933/Britons-spend-one-fifth-of-income-on-homes.html mukaan ruo­kaan menee kes­ki­mää­räi­sel­tä brit­ti­per­heel­tä 15% tulois­ta. Osuus on alle puo­let sii­tä, mitä se oli 1957 ja toden­nä­köi­ses­ti ero kehi­tys­mai­hin on vie­lä suu­rem­pi. Veik­kai­sin, että sil­loin mai­nit­tu­na 1921 tuo osuus oli yli puo­let Suo­mes­sa. Oli­sin kiin­nos­tu­nut tie­tä­mään, mihin tren­diin sinä oikein oman ennus­tee­si perustat?

    Läm­mi­tys ja säh­kö vei­vät tuon sivun mukaan 3% tulois­ta (saman ver­ran kuin alko­ho­liin). Minä väit­täi­sin, että tämä tren­di tulee jat­ku­maan kehit­ty­neis­sä mais­sa ja tulee ole­maan mer­kit­tä­vä nykyi­sis­sä kehitysmaissa.

    Ne kaik­ki mai­nit­se­ma­si asiat ovat sel­lai­sia, jois­sa tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­nen pys­tyy tehos­ta­maan pal­jon­kin asioi­ta. Ruu­an tuo­tan­nos­sa gee­ni­tek­no­lo­gia tulee muut­ta­maan tuo­tan­toa tehok­kaam­mak­si. Samal­ta maa-alal­ta saa­daan enem­män ruo­kaa. Veden- ja jät­tei­den käsit­te­lys­sä on sel­vää, että tek­no­lo­gial­la tul­laan tehos­ta­maan asioi­ta. Ener­gian puo­lel­la on usei­ta­kin tek­no­lo­gioi­ta jo nyt näky­vis­sä, jot­ka tule­vat muut­ta­maan tuo­tan­toa vuo­si­sa­dan loppupuolella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  123. 15 % ruo­kaan on minus­ta jo pal­jon, joten ei sii­tä sen enem­pää. Useim­piin ostok­siin sisäl­tyy pal­jon välil­li­siä ener­gia­kus­tan­nuk­sia, joi­ta tuo säh­kön ja läm­mi­tyk­sen 3 % ei lain­kaan kuvaa.

    Kan­na­tan kyl­lä ydin­voi­maa ja gee­ni­ruo­kaa. Ne voi­vat tuo­da hel­po­tus­ta tämän vuo­si­sa­dan ongel­miin, mut­ta rajal­li­ses­ti. On yksi asia teh­dä kas­vis­ta tuot­ta­va, ja toi­nen asia teh­dä sii­tä kes­tä­vä äärim­mäis­ten sää­olo­jen ja uusien kas­vi­tau­tien varal­le. Maa­il­man ydin­teol­li­suu­den laa­jen­ta­mi­sel­le on pul­lon­kau­lo­ja, jot­ka eivät joh­du politiikasta.

    Ilmas­ton­muu­tos aiheut­taa joi­ta­kin vaka­via ongel­mia jo minun elin­ai­ka­na­ni, enkä minä dis­kont­taa vuo­den 2050 tapah­tu­mien pai­noar­voa mihin­kään murto-osaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  124. Turk­ka:

    15 % ruo­kaan on minus­ta jo pal­jon, joten ei sii­tä sen enempää. 

    Mikä sinus­ta oli­si vähän, jos 15% on pal­jon? Sinun mukaa­si “maa­ta­lous­tuot­teet on edel­leen toi­nen hyvin­voin­nin perus­ki­vis­tä” (toi­nen oli polt­toai­neet). Osoi­tin, että ruu­an osuus koti­ta­lou­den menois­ta on men­nyt alle puo­leen sii­tä, mitä se oli 40 vuot­ta sit­ten ja on tosi­aan vain tuo 15%. Suun­nil­leen saman ver­ran menee vapaa-aikaan ja kult­tuu­riin. Tämä osuus on nousus­sa (tuon mukaan 50%:n lisäys osuu­des­ta menois­ta), ruu­an osuus laskussa. 

    Eikö ole toden­nä­köi­sem­pää, että tuos­ta blo­kis­ta tulee tule­vai­suu­des­sa se hyvin­voin­nin perus­pi­la­ri ruu­an osuu­den enti­ses­tään pie­nen­tyes­sä? Ruo­as­ta saa­ta­va hyvin­voin­ti ei voi mer­kit­tä­väs­ti nous­ta, kos­ka emme tule tule­vai­suu­des­sa kulut­ta­maan yhtään enem­pää kalo­rei­ta kuin nyt­kään. Laa­tu voi hitusen paran­tua, mut­ta sii­nä­kään ei tuo paran­tu­mi­nen toden­nä­köi­ses­ti tapah­du itse maa­ta­lous­tuot­teis­sa, vaan niis­tä teh­dyis­tä elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den tuot­teis­sa (syö­dään vähem­män vai­vaa vaa­ti­via einek­siä itse kok­kaa­mi­sen sijaan ja sääs­te­tään siten aikaa). Sen sijaan vapaa-ajan huvi­tuk­siin mene­väl­lä raha­mää­räl­lä ei ole mitään ylärajaa. 

    Kan­na­tan kyl­lä ydin­voi­maa ja gee­ni­ruo­kaa. Ne voi­vat tuo­da hel­po­tus­ta tämän vuo­si­sa­dan ongel­miin, mut­ta rajallisesti. 

    Tämä vai­kut­taa suun­nil­leen yhtä tuke­val­la poh­jal­la ole­val­ta ennus­tuk­sel­ta tule­vai­suu­den suh­teen kuin IBM:n pomon jos­kus sanoma:“Maailmassa tar­vi­taan vain 5 tie­to­ko­net­ta”. Ja tuos­ta ennus­tuk­ses­ta on vähem­män aikaa kuin on nyky­het­kes­tä sin­ne vuo­teen 2100, jos­ta alun­pe­rin puhuit. Nyt tosin tun­nut koit­ta­van siir­tää maa­lia. Lisää täs­tä uudes­ta maa­lis­ta alempana.

    Ydin­teol­li­suu­den pul­lon­kau­lat ovat täs­sä ja nyt (täl­lä het­kel­lä ei maa­pal­lol­la ole kapa­si­teet­tiä raken­taa uusia ydin­voi­ma­loi­ta kuin tiet­ty mää­rä). En meni­si sano­maan mitään sii­tä, että ne pul­lon­kau­lat päte­vät enää vuo­si­sa­dan loppupuolella.

    Mit­kä ovat ne ilmas­to­muu­tok­sen vaka­vat ongel­mat, jot­ka toteu­tu­vat jo vuo­teen 2050 men­nes­sä? Entä onko nii­den vält­tä­mi­sek­si teh­tä­vis­sä mitään, vaik­ka yrit­täi­sim­me? Jos EU luo­pui­si koko­naan fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käy­tös­tä vuo­teen 2020 men­nes­sä (tämä oli­si niin älyt­tö­män kal­lis­ta, ettei sitä kan­na­ta aja­tel­la­kaan, mut­ta hei­te­tään nyt peliin täl­lai­nen), niin pal­jon­ko uskoi­sit tämän vai­kut­ta­van nii­hin glo­baa­lei­hin vai­ku­tuk­siin vuon­na 2050?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  125. Vuo­den 2050 isoin uhka­ku­va on nime­no­maan ruo­ka­krii­si, mut­ta saat­taa se jää­dä sii­nä vai­hees­sa tule­mat­ta­kin. On sel­vem­pää, että ilmas­ton­muu­tok­ses­ta on hait­taa vuon­na 2100, mut­ta vähät­te­let tätä hyvin epä­kon­kreet­tis­ten toi­vei­den avul­la, ja joku muu voi suh­tau­tua noin kau­kai­seen tule­vai­suu­teen välin­pi­tä­mät­tö­mäs­ti, mikä on ihan ymmärrettävää.

    Ruo­ka- tai ener­gia­krii­sin aika­na imma­te­ri­aa­li­sia hyö­dyk­kei­tä voi vaih­taa ruoaksi/energiaksi vain hyvin hei­kol­la vaih­to­kurs­sil­la. Vapaa-ajan huvi­tuk­siin mene­väl­lä rahal­la ei ole ylä­ra­jaa? Kyl­lä on, jos sinul­la on rajal­li­nen bud­jet­ti ja vält­tä­mät­tö­mät asiat kal­lis­tu­vat. Ala­ra­ja on nolla.

    En vaa­di, että Suo­mi tai Euroop­pa yksin tin­kii mer­kit­tä­väs­ti elin­ta­sos­taan ilmas­ton hyväksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  126. Art­tu­ri:

    Mun mie­les­tä on vähän huo­noo kes­kus­te­lu­kult­tuu­ria dis­sa­ta “vas­ta­puol­ta” tolleen.

    Ja sinus­ta se vas­ta­puo­li kon­sis­ten­tis­ti erot­te­le­me­aan ilmas­ton­muu­tok­sen jon­kin­lai­se­na mei­dail­miö­nä ja tie­teel­li­se­nä ilmiö­nä? Olen hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kyp­sä esi­mer­kik­si täl­lai­seen argu­men­toin­tiin (az) min­kä takia en oikein jak­sa näi­hin kes­kus­te­lui­hin osallistua:

    Yhteis­kun­ta­suun­nit­te­lu, joka pyr­kii ahta­maan ihmi­siä mah­dol­li­sim­man tii­vii­seen, näi­den omien pre­fe­rens­sien­sä vas­tai­ses­ti, läh­tee CO2:sta.

    Tuos­sa sano­taan kol­me asiaa
    1) On ole­mas­sa yhteis­kun­ta­suun­nit­te­lu joka “sul­loo” ihmisiä.
    2) Ihmi­set, jot­kut mää­rit­te­le­mät­tö­mät ylei­sih­mi­set jos­sain, eivät halua tätä.
    3) Tämä liit­tyy joten­kin olen­nai­ses­ti CO2-pääs­tö­jen vähentämiseen.

    Jos jak­sai­sin niin voi­sin kir­joit­taa A4:n ver­ran ilmei­siä vas­ta­väit­tei­tä, esi­mer­kik­si että jos noin niin mik­si kehi­tys­mais­sa jois­sa sub­ven­toi­daan polt­toai­nei­ta ihmi­set sul­lou­tuu tii­viis­ti kau­pun­kei­hin ilmei­sen vapaa­eh­toi­ses­ti. Kun tuol­lai­sia virk­kei­tä on kym­me­niä put­keen niin vai­kea sii­hen on muu­ta tode­ta kuin että eläm­me ilmei­ses­ti eri todellisuuksissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  127. Turk­ka, tois­tat alku­pe­räi­sen ennusteesi:

    On sel­vem­pää, että ilmas­ton­muu­tok­ses­ta on hait­taa vuon­na 2100, mut­ta vähät­te­let tätä hyvin epä­kon­kreet­tis­ten toi­vei­den avul­la, ja joku muu voi suh­tau­tua noin kau­kai­seen tule­vai­suu­teen välin­pi­tä­mät­tö­mäs­ti, mikä on ihan ymmärrettävää. 

    ilman, että edel­leen­kään annat mitään perus­te­lu­ja sen toteutumiselle. 

    Minä olen koit­ta­nut täs­sä sanoa, että vaik­ka jätet­täi­siin sivuun se az:n kri­tiik­ki, eli uskot­tai­siin, että IPCC ennus­taa ihan oikein, miten ilmas­to kehit­tyy, sil­ti se, min­kä­lai­sia ongel­mia vuon­na 2100 on ihmis­kun­nal­la, ja eten­kin se, mikä on sen kyky vas­ta­ta nii­hin ongel­miin, on erit­täin vai­keas­ti ennustettavissa. 

    Tähän kri­tiik­kiin et miten­kään vas­taa perus­tel­tu­ja argu­ment­te­ja antaen, vaan hei­tät kuin puh­taal­ta pöy­däl­tä tuon “on sel­vem­pää, että ilmas­to­muu­tok­ses­ta on hait­taa vuon­na 2100”. Mil­lä ihmeen perus­teel­la tuo on sel­vää? Jäl­leen Heur­li­nia lai­na­tak­se­ni, 1921 oli var­maan monel­le­kin “sel­vää”, että hevos­ten hei­nän tai valaan­ras­van lop­pu­mi­ses­ta tuli­si ole­maan hait­taa vuo­den 2011 ihmi­sil­le (piir­rä käy­rä vaik­ka­pa valaan­ras­van käy­tös­tä ja valai­den mää­räs­tä ja var­mas­ti näyt­täi­si tule­van pää vetä­vän käteen). 

    Minä en suh­tau­du välin­pi­tä­mät­tö­mäs­ti noin kau­as tule­vai­suu­teen (jos välin­pi­tä­mät­tö­myy­del­lä tar­koi­te­taan täs­sä sitä, ettei minul­le ole mitään väliä sil­lä, mikä on maa­il­man tila tuol­loin). Suh­tau­dun sii­hen sil­lä rea­lis­mil­la, että kos­ka kykym­me ennus­taa noin kau­as tule­vai­suu­teen on hyvin rajat­tu, on mel­ko lail­la tur­ha teh­dä mitään ennusteita. 

    Koi­te­taan vään­tää tämä vie­lä rau­ta­lan­gas­ta. Sano­taan, että voin vali­ta, alkaa­ko kesä­lo­ma­ni 1.7. vai 15.7., mut­ta valin­ta pitää teh­dä nyt hel­mi­kuus­sa. Luon­nol­li­ses­ti en suh­tau­du välin­pi­tä­mät­tö­mäs­ti sii­hen, mikä tuol­loin sää tulee ole­maan, kos­ka sil­lä on minul­le pal­jon mer­ki­tys­tä ja oikein vali­ten väl­tän sateet ja pää­sen naut­ti­maan hel­tees­tä ja vää­rin vali­ten käy päin­vas­toin. Sään ennus­ta­mi­nen noin kau­as tule­vai­suu­teen on kui­ten­kin niin vai­ke­aa, että minun on mel­ko lail­la nyt luot­taa sii­hen, että pys­tyi­sin tuo­hon mis­tään hank­ki­maan muu­ta kuin arvauk­sen. Minus­ta ihmis­kun­nan tilan vuon­na 2100 suh­teen ollaan saman­lai­ses­sa tilan­tees­sa nyt. 

    Sen ajan ihmi­set voi­vat ihme­tel­lä mei­dän toimiamme:“Miksi he eivät polt­ta­neet sil­loin hiil­tä, kun sitä heil­lä oli rut­kas­ti tar­jol­la, mut­ta mei­dän fuusio­tek­no­lo­giam­me oli vie­lä lap­sen ken­gis­sä ja oli­si­vat anta­neet mei­dän huo­leh­tia ilma­ke­hän put­saa­mi­ses­ta hii­li­diok­si­dis­ta, kun se on meil­le nyky­tek­nii­kal­la help­poa. Tur­haan kituut­ti­vat talous­kas­vu­aan tiu­koil­la hii­li­pääs­tö­ra­joil­la” tai sit­ten he voi­vat ihme­tel­lä, että mik­si pol­tim­me hiil­tä ja aiheu­tim­me ilmas­to­muu­tok­sen. Minä en väi­tä tie­tä­vä­ni, kum­paa (vai­ko jotain kol­mat­ta kan­taa) sen ajan ihmi­set ovat. Sinä väi­tät, mut­tet esi­tä tie­dol­le­si mitään perusteluja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  128. On vai­kea vas­ta­ta kai­ken­kat­ta­viin perus­te­lu­pyyn­töi­hin, kun luu­lee jo perus­tel­leen­sa aika paljon.

    Ruo­ka on perus­tar­ve pysy­väm­mäl­lä taval­la kuin valaan­ras­va ja hei­nä ovat kos­kaan olleet. Ja ruo­ka­krii­sin uhkaan täy­tyy suh­tau­tua hyvin vaka­vas­ti, jos se on edes vähän­kin todennäköinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  129. Turk­ka, sinus­ta­ko siis maa­il­mas­sa a) ei ole ollut ruo­ka­krii­siä koko ihmis­kun­nan aikaa tai b) ei ole ruo­ka­krii­siä juu­ri nyt? 

    YK:n mukaan täl­lä het­kel­lä­kin on vähän vajaa mil­jar­di ihmis­tä ilman riit­tä­vää ruo­kaa. Toki tilan­ne on pal­jon parem­pi kuin vaik­ka jos­kus 1970-luvul­la, jol­loin myös oli mil­jar­di ihmis­tä näläs­sä, mut­ta maa­pal­lol­la oli 3 mil­jar­dia ihmis­tä vähem­män. Nälän suh­teen siis kehi­tys näyt­täi­si ole­van oike­aan suun­taan. Yhä pie­nem­pi osa maa­il­man ihmi­sis­tä elää näläs­sä. Mut­ta oli­ko tilan­ne siis 1970-luvul­la glo­baa­li kata­stro­fi, kun siis n. nel­jän­nes maa­il­man ihmi­sis­tä eli nälässä? 

    Eikö sinus­ta täl­lä nyky­ajan mil­jar­din ihmi­sen näläl­lä ole väliä? Sil­lä rahal­la, joka ilmas­to­muu­tok­sen tor­jun­taan menee, pys­tyt­täi­siin paran­ta­maan kehi­tys­mai­den infra­struk­tuu­ria ja esim. lan­noit­tei­den käyt­töä ja sitä kaut­ta autet­tua ihmi­siä pois näläs­tä. (has­su sat­tu­ma, juu­ri tätä kir­joit­taes­sa­ni Lom­borg on tv:ssä sano­mas­sa täs­mäl­leen samaa!)

    Tai ylei­ses­ti paran­net­tua hei­dän talou­del­lis­ta tilaa. Suu­rin ongel­ma­han ei niil­lä näläs­sä ole­vil­la ole se, ettei ruo­kaa ker­ta kaik­ki­aan oli­si, vaan se, ettei heil­lä ole rahaa ostaa sitä. (maa­il­man lähi­his­to­rias­ta ei löy­dy nälän­hä­tää, jon­ka aika­na kysei­nen maa ei oli­si samaan aikaan vie­nyt ruo­kaa maasta). 

    Se minun pos­taa­ma­ni tilas­to osoit­ti, että toi­sin kuin sinä väi­tät, ruo­ka on meil­le nykyi­sin hal­vem­paa kuin var­maan kos­kaan ihmis­kun­nan his­to­rian aika­na. Se, että maa­il­man köy­hät rikas­tui­si­vat, tuot­tai­si lisää kysyn­tää ruu­al­le ja sitä kaut­ta luon­nol­li­ses­ti lisää inves­toin­te­ja sii­hen ja sitä kaut­ta lisäi­si tuotantoa. 

    Perus­ky­sy­myk­se­ni on siis, mil­lä perus­teel­la pai­not­taa vuo­den 2100 ruo­ka­krii­siä (joka perus­tuu ennus­tei­siin tek­no­lo­gian kehit­ty­mät­tö­myy­des­tä täs­sä välil­lä, mil­le et ole anta­nut tois­tai­sek­si mitään perus­te­lu­ja) yli ruo­ka­krii­sin, joka on pääl­lä juu­ri nyt?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  130. Samu­li, käsit­tääk­se­ni ainoa iso tek­no­lo­gi­nen läpi­mur­to, joka tämän kai­ken muut­tai­si, oli­si gee­ni­ruo­ka — mut­ta onko­han sekään. Perus­ta­voit­tee­na gee­ni­ruo­as­sa kai oli­si ennen kaik­kea iso heh­taa­ri­sa­to, mut­ta sitä tavoi­tet­ta on vai­kea yhdis­tää äärim­mäis­ten sää­olo­jen ja tau­tien kestävyyteen.

    Tie­dän hyvin, että täl­lä het­kel­lä ei glo­baa­lis­ti kat­soen ole pulaa ruo­as­ta eikä pel­los­ta. Juu­ri sik­si ajat­te­len­kin, että sel­lai­nen tilan­ne oli­si nykyis­tä pal­jon vaikeampi.

    Ehkä­pä sinä puhut aktii­vi­ses­ti nykyis­tä isom­man kehi­ty­syh­teis­työn puo­les­ta eri aree­noil­la. Sil­loin uskon, että asia on sinul­le muu­ta­kin kuin kep­pi­he­vo­nen ilmas­to­po­li­tiik­kaa vas­taan. Voit vaik­ka­pa ehdot­taa sitä Oden vaa­li­tee­mak­si. (Sori, olen vain niin kyl­läs­ty­nyt kuu­le­maan tätä tari­naa azil­ta, Kor­ho­loil­ta, hal­la-aho­lai­sil­ta jne.) Mut­ta miten väl­tet­täi­siin tähä­nas­ti­sen kehi­ty­syh­teis­työn vir­heet? Minä en tiedä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  131. Turk­ka, jäl­leen ajat­te­let tie­tä­vä­si tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen kau­as tule­vai­suu­teen. Sinä näet vuo­den 2100 samal­la tavoin kuin vuon­na 1921 elä­neet vuo­den 2011. Ja minä­kin ajat­te­len asioi­ta line­aa­ri­ses­ti, vaik­ka mones­sa asias­sa (esim. tie­to­ko­neet) kehi­tys on eksponentiaalista. 

    En siis todel­la­kaan ymmär­rä, miten voit antaa ennus­tei­ta, että a) mitään muu­ta ei ruu­an tuo­tan­nos­sa tul­la kek­si­mään kuin gee­ni­ruo­ka ja sii­nä­kään ei ole mah­dol­lis­ta kehit­tää sää­olo­ja ja tau­te­ja kes­tä­viä suu­ri­tuot­toi­sia laje­ja. Jäl­leen ker­ran et anna ennus­teel­le­si mitään perus­te­lui­ta, vaan hei­tät sen vain kuin tyhjästä. 

    Mitä kehi­ty­syh­teis­työ­hön tulee, niin en ole vakuut­tu­nut sen toi­mi­mi­ses­ta. Kii­na ja Intia eivät ole saa­neet itse­ään hur­jaan talous­kas­vuun kehi­ty­syh­teis­työn avul­la. Ne ovat minus­ta parem­pia mal­le­ja Afri­kal­le kuin se lusi­kal­la syöt­tä­mi­nen, mitä kehi­ty­syh­teis­työ usein on. EU:n tuon­ti­tul­lien pur­ka­mi­nen aut­tai­si nii­tä toden­nä­köi­ses­ti pal­jon enem­män kuin mikään kehi­ty­syh­teis­työ­ra­han pumppaaminen. 

    Mitä taas kep­pi­he­vo­siin tulee, niin minus­ta juu­ri kehi­tys­mai­den ruo­ka­krii­sil­lä pelot­te­lu on ilmas­to­po­li­tii­kan kep­pi­he­vo­nen. Ollaan siis val­mii­ta sut­taa­maan hir­vit­tä­vät mää­rät rahaa asioi­hin, jot­ka ehkä aut­ta­vat kehi­tys­mai­ta jos­kus 2100, mut­ta ei ehdo­te­ta, että vas­taa­va raha käy­tet­täi­siin nii­den aut­ta­mi­seen nyt, tai vie­lä parem­min, annet­tai­siin niil­le mah­dol­li­suus itse kehit­tyä talou­del­li­ses­ti aivan kuten Kii­na ja Intia ovat tekemässä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  132. Aina­kin nopeis­sa hin­na­nousuis­sa on sel­väs­ti kysy­mys sijoit­ta­jis­ta. Vaik­ka tuo­te­tul­la vil­jal­la ei voi­si­kaan spe­ku­loi­da, vil­je­lys­maal­la voi. Wall Street ei ole kiin­nos­tu­nut tuo­tan­nos­ta vaan maa-arvois­ta, ja maa-arvot nouse­vat riip­pu­mat­ta tuo­te­taan­ko mitään vai ei.
    Ilmiö on sama kuin asun­to­mark­ki­noil­la, mis­sä “isot kalat” pitä­vät asun­to­ja tyh­ji­nä (erään tari­nan mukaan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on 25 000 tyh­jää asun­toa) vain rahan var­ma­na tal­le­tus­paik­ka­na. Pie­nen hoi­to­vas­tik­keen kuit­taa arvon­nousu. ja vil­je­lys­maal­la ei ole edes hoitovastiketta.
    Ilman maa-arvo­ve­roa, ei maan tar­vit­se tuot­taa mitään. Maan­kor­ko nousee vuo­si vuo­del­ta. Kysy­mys on vil­jan hin­nas­sa on pal­jol­ti vain maan verovapaudesta.
    Ruo­an hin­taa nos­ti­vat samaan tapaan enti­sai­ko­jen feo­daa­lit ja Suo­men 1800-luvun kartanonherrat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  133. kjr63:

    Ilman maa-arvo­ve­roa, ei maan tar­vit­se tuot­taa mitään. 

    Ei. Jos tulee maa­nar­vo­ve­ro, niin maan hin­ta vaan las­kee ja tuot­to-odo­tus sijoi­te­tul­la pää­omal­le pysyy vakio­na, eli se on vaan ker­ral­la tapah­tu­va varal­li­suu­den siir­to maa­no­mis­ta­jil­ta maa­ta omis­ta­mat­to­mil­le. Se ei vai­ku­ta yhtään sii­hen kan­nat­taa­ko maa­ta pitää vil­je­lyk­ses­sä vai ei.

    Sen lisäks sun väi­te sii­tä, että vil­je­lys­maal­la spe­ku­loi­mal­la voi teh­dä yli­suu­ria voit­to­ja on aika äly­tön. Miks tämä tuot­to-odo­tus ei kapi­ta­li­soi­tus maan hin­taan heti?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.