Unohdetun eliitin puolesta

Helsin­gin val­tu­us­tokok­ouk­sen merkit­tävim­mästä sosi­aalipoli­it­tis­es­ta lin­janve­dos­ta vas­tasi Jus­si Hal­la-aho (PeruS). Hän viitoit­ti nou­datet­tavaa asun­topoli­ti­ikkaa suun­nilleen näin: jos Helsin­ki ei tar­joa hyville veron­mak­sajille riit­tävän houkut­tele­via olo­suhtei­ta ja nämä muut­ta­vat sik­si Espooseen, se on Helsin­gin oma vika. Tarkem­pi sitaat­ti on saatavil­la vas­ta huomenna.

Hal­la-aho puhui oikean­puoleis­es­ta puhu­japön­töstä, eikä syyt­tä. Tuol­laista sosi­aal­i­dar­win­is­mia eivät edes kokoomus­laiset päästä suus­taan. Päin­vas­toin, jopa kokoomus­laiset ovat huolis­saan siitä, että kun­tien väli­nen kil­pailu heiken­tää mah­dol­lisuuk­sia huole­htia koko väestön hyvinvoinnista.

LISÄYS 1.2:

Hal­la-ahon puhe on nyt saa­tivil­la netis­sä, joten otan suo­raan sitaatin maini­tus­ta kohdeasta:

Tääl­lä jotkut ovat pahek­suneet sitä, että pääkaupunkiseudun kun­nat kil­pail­e­vat keskenään yri­tyk­sistä ja veron­mak­sajista. Minä kyl­lä uskon markki­na­t­alouden ohjaavaan käteen enem­män kuin tover­it tääl­lä oikeal­lakaan. Nykyti­lanteessa pääkaupunkiseudun kun­nat ovat tois­t­en­sa spar­raa­jia, mikä on hyvä asia. On hyvä asia, että Helsin­ki joutuu kil­paile­maan veron­mak­sajista ja yrit­täjistä. Jos Helsin­ki päät­tää tehdä oma­l­la poli­ti­ikallaan itses­tään epähoukut­tel­e­van yri­tyk­sille tai hyville veron­mak­sajil­la, on oikein, että Helsin­ki mak­saa siitä.
Hal­la-aho ei siis keho­ta tun­nus­ta­maan tosi­a­sioi­ta, vaan sanoo, että on hyvä, että kun­tien väli­nen kil­pailu pakot­taa kun­nat kumar­ta­maan rikkaille ja pyl­listämään köy­hille.  Kun­tien välistä kil­pailua rikkaista ja tämän kään­töpuole­na loogis­es­ti ole­vaa köy­hien syr­jin­tää ei tule vähen­tää kun­tia yhdis­tämäl­lä tai muu­ta­mal­la pelisään­töjä kohtu­ullisem­mak­si, kos­ka näin on hyvä. Hal­la-aho sanoo itsekin puheessaan menevän­sä täl­lä tulkin­nal­la selvästi kokoomuk­sen oikealle puolelle.

172 vastausta artikkeliin “Unohdetun eliitin puolesta”

  1. Niin no, jos on lukenut edes vähän amerikkalaisen oikeis­ton jut­tu­ja niin ihan sitä samaa­han tuo on ollut joskus pienel­lä kään­nösvi­iveel­lä tähänkin saak­ka. Well­fare queen on vaan esimerkik­si kään­net­ty mamu­mam­mak­si. Mitä seu­raavak­si, Huo­men­ta Suomi?

  2. häh? Miten tuo nyt on eli­itin puol­lus­tus? Eiks se oo empi­iri­nen kysymys, että muut­taako eli­it­ti Espooseen jos Helsin­ki tekee tietyn­laista asuntopolitiikkaa?

    Jos muut­taa ja jos Helsin­ki voi vali­ta tekevän­sä jonkun muun­laista asun­topoli­ti­ikkaa, niin sil­loin­han se on Helsin­gin oma vika. Tietysti se on myös niiden vika, jot­ka tekee pelin sään­nöt, mut­ta ei se poista sitä tosi­asi­aa, että valin­nas­ta seu­raa aina myös vastuu.

  3. On se kyl­lä ihmeel­listä, että Suomes­sa on jotenkin val­lal­la sel­l­ainen ajat­telu, että elämme kuin jos­sakin vankilassa.

    Suomi­han on vapaiden ihmis­ten vapaa maa! Lähtöko­htais­es­ti tääl­lä saa asua ihan mis­sä haluaa!

    Ilman Jus­si Hal­la-ahonkin san­omista tämä pitäisi olla kaikille täysin selvä asia.

    Sep­po Korppoo
    Vapaa suomalainen

  4. No ei noista jutu­ista kan­na­ta provosoitua. Por­varien näke­myk­sis­sä tämä asenne on vilahdel­lut jo vuosikym­meniä eri ver­sioina, mut­ta val­tu­us­ton laa­ja enem­mistö on pysynyt hark­i­t­ul­la vakaal­la lin­jal­la. Kokoomuk­ses­sakin enem­mistö omaa tässä asi­as­sa sosi­aal­ista mie­len­laat­ua. Saa­vathan he suuren ään­imäärän pieni­palkkaisil­ta koulute­tu­il­ta tomihenkilöryhmiltä.

    Aikanaan tutkit­ti­in vero­ker­tymää eri­tyyp­pisil­lä asun­toalueil­la. Yllä­tys oli, että iso­tu­lois­t­en reser­vaateis­sa tont­ti­he­htaaria kohti vero­tu­lot eivät juurikaan poiken­neet keskiarvosta.

  5. Onko Hal­la-aho ko. lausun­nos­saan väärässä?
    Mikäli kun­ta ei hyviä veron­mak­sajia houku­ta eikä yritä heitä alueelleen saa­da, niin onhan se kun­nan oma vika.
    Kenen se sit­ten on ellei kunnan?
    Muualle asun­ton­sa rak­en­tavien vai onko se niiden hyvien veron­mak­sajien uuden kotikun­nan syy?

    Mikä tuos­sa Hal­la-ahon lausun­nos­sa sinus­ta oli “epä­sopi­vaa”?

    Kai niistä vähäo­sai­sis­takin on helpom­pi pitää huol­ta, jos kun­nas­sa on hyviä veron­mak­sajia tuo­mas­sa lisää rahaa kun­nan kassaan?

    Vielä ker­ran. Mikä oli huolestuttavaa?
    Tarkem­paa sitaat­tia odotellessa.

  6. Turku ei ole kyen­nyt tar­joa­maan vuosikym­meni­in hyville veron­mak­sajille riit­tävän houkut­tele­via asum­isolo­suhtei­ta. Niin­pä suuri joukko näitä on töis­sä Turus­sa, mut­ta asuu naa­purikun­nis­sa ja mak­saa sinne myös veron­sa. Minus­ta tämä on ollut Turun kannal­ta tavat­toman type­r­ää. Sosiaalidarwinismia?

  7. Helsin­ki-Kana­van lähetyk­sessä voi kätevästi hypätä suo­raan “historia”-sarakkeessa puhu­jan kohdalle. Sieltähän se Hal­la-ahonkin aja­tuskukka­nen löy­tyy video­muo­dos­sa hel­posti Valitet­tavasti puheeseen ei ilmeis­es­ti voi linka­ta suoraan.

  8. Art­turi, mitä sinäkin nyt höpötät? Sel­l­ainen kaavoitus mil­lä saa varakkai­ta veron­mak­sajia tarkoit­taa esimerkik­si sitä että ranta­ton­til­la kaavoite­taan teholu­vul­la 0,1 yksi huvi­la eikä ker­rostaloa teholu­vul­la 2,0. Suomek­si tuo tarkoit­taa että sub­ven­toidaan varakkaiden asum­ista, kos­ka tuos­ta ker­rostalo­tont­tista mak­se­taan enemään kuin huvi­la­ton­tista, sen takia sitä raken­nu­soikeut­ta erik­seen rajoite­taan. Etkös sä vas­tus­tanut tällaista?

    Kuten Vep­säläi­nen huo­maut­ta vero­tuot­to lie­nee jopa suurem­pi pin­ta-alaa kohti. Menot tietenkin myös, kun niitä ei työn­nä naa­purin murheeksi.

    Kom­ment­ti­na “oma vika” kun ei ymmär­rä lahjoa hyv­in­voivia verovaroin ja potkia köy­hempiä imp­likoi pahek­sun­taa ja halu­aisin kyl­lä kuul­la että mitä kohtaan ihan tarkalleen. Sitä että ei tehdä sel­l­aista kaupunkia joka jakau­tuu siis­tisti eri tulolu­okkien asuinalueisi­in joil­la jokaisel­la on oma itsenäi­nen julki­nen talous? Näitä kaupun­seu­tu­ja­han on maail­ma vääräl­lään, ja kun yleisim­mät niihin liite­tyt laa­tu­sanat on mallia rom­ah­tanut, kuol­e­va tai slum­mi­u­tunut, niin mik­si ihmeessä täl­lainen kehi­tys olisi niin hyvä asia että päin­vas­tainen on suo­ras­taan moraalis­es­ti väärin?

  9. On se niin väärin, kun Hal­la-aho ker­too totu­u­den. Valitet­tavasti on vain niin, että varakkaat vai­h­ta­vat maise­maa, mikäli ympäristö alkaa ottaa ns. kaali­in. Kysyt­täessä kyl­lä puhutaan kau­ni­isti, kos­ka niin pitää, mut­ta Suomes­sa onnek­si voi vali­ta vielä mis­sä asuu ja ainakin osak­si mihin koulu­un lapsen­sa lait­taa. Eihän tietenkään näin pitäisi toimia edis­tyk­sel­lisen ajat­telun mukaan, mut­ta kuten nyt on jo nähtävis­sä, näin kuitenkin tehdään ja yhä lisään­tyvässä määrässä. Voi, voi, kyl­lä ne varakkaat ovat sit­ten todel­la huonoa väkeä, kun äänestävät jaloil­laan ja veroeuroillaan.
    Ymmär­rän toki OS:n huolen vähäo­sai­sista ja jopa Van­taas­ta, mut­ta kai kukin kun­ta yrit­tää taval­laan pitää asukkait­ten­sa puol­ta ja toimia sen mukaises­ti. Tarvit­seeko Helsin­gin asut­taa kaik­ki ei työperäiset maa­han­muut­ta­jat? Alkaa jo esim. itä-Helsin­gin tule­vaisu­us mietityttämään.
    Onnek­si vihreät ja kuulem­ma kokoomuskin hoita­vat asi­at niin kuin pitääkin. Espoo, Tuusu­la ym kiit­tävät ja kehu­vat julkises­ti kuin­ka hienos­ti Hesa hoitaa nämä vaikeat asi­at. Niinpä.

  10. Hal­la-Aho­han vain esit­ti parhaan perustelun sille, mik­si on niin pöyristyt­tävää, että Vasem­mis­to ja Vihreät kaa­toi­vat Van­taal­la kuntaliitosselvityksen.

  11. Tähän naa­puri­i­ni Koivusaa­reen voisi rak­en­taa asuinalueen 20 000 rikkaalle ihmiselle tor­ni­taloi­hin. Kyl­lä oli­si­vat espoolaiset sit­ten kateel­lisia. On todel­lakin Helsin­gin kaupung­in­val­tu­utet­tu­jen vika, jos espoolaiset kuori­vat ker­man. Älkää kuun­nelko niitä Laut­tasaari-seu­ran seniilejä!

    Mut­ta ei, kun ei saa rak­en­taa korkea­ta, ei saa rak­en­taa täyt­tö­maalle, kun ei saa rak­en­taa joutomaalle, ei saa rak­en­taa min­nekään. Ei edes moottoritielle.

    Tietysti hyvä­tu­loiset per­heet menevät Espooseen jos Helsinki­in ei saa­da lois­toa­sun­to­ja pil­ven­pi­irtäji­in mer­inäköalal­la metroase­man päälle. Ker­rostalon pitää olla hieno, että se voit­taa pien­talon pellolla.

    Kun­tien väli­nen kil­pailu on dorkaa, mut­ta paras­ta mitä Helsin­ki voi siinä tehdä on tuot­taa viihty­isiä asuinaluei­ta niin että tänne saadaan kun­non veron­mak­sajia mah­dol­lisim­man paljon. Mikä tässä on väärin? Mitä enem­män tänne, sitä vähem­män Nur­mi­järvelle ja eteläiseen Mäntsälään tai jon­nekin Kirkkon­um­melle. Espoo ottaa omansa joka tapauk­ses­sa mut­ta tässä naa­puris­sani on tule­va nyky­poli­ti­ikalla täysin alim­i­toitet­tu metroase­ma. Kyl­lä takapi­hal­leni! Tiivi­im­min, urbaan­im­min, mukavemmin!

    Laut­tasaa­reen mah­tu­isi myös paljon lisää asukkai­ta, jos Län­si­bule­var­di toteutet­taisi­in. Kukako­han sitä kannattaisi?

    Kaik­ki Larun hienot ran­nat jäi­sivät edelleen jäl­jelle, niistä vain naut­tisi enem­män asukkai­ta. Mikä tässä on niin vaikeaa? Onko tääl­lä Laut­tasaari-seu­ran lisäk­si jotain nimbyvihreitäkin?

  12. Oliko ongel­mana sanoma, sano­ja vai se, että tämä asia (jon­ka olet ainakin blogkir­joi­tuste­si perus­teel­la keksinyt itsekin) ylipäätään tuli san­ot­tua ääneen?

  13. Kumpi on pahempaa H‑a puhui tot­ta, vai ettei tuol­laista saa sanoa julkises­ti ääneen.

    Jos kun­tien väli­nen kil­pailu on raakaa ja kun­nille on taloudel­lis­es­ti järkevää houkutel­la hyvä­tu­loisia, repub­likaanivyöhyke syn­tyy kaupun­gin rajalle.

    Liitos­alueen Karhusaarikin raken­net­ti­in Sipooseen ilman julk­ista liiken­net­tä tai edes tien­pi­en­nar­ta, ettei vaan köy­hät pääse aluelle. Juna tuo näet huumeet, kuten jotkut ajattelevat. 

    Se ettei tuo ole soidaarista ei kiin­nos­ta jos pelkää oman lapsen­sa ahdis­tu­van spur­gun näkemisestä.

  14. Onhan se hyvä, että joku jak­saa kan­taa huol­ta hyvistä veron­ma­jk­sajista kaupungis­sa, jos­sa on maan kalleim­mat neliöhin­nat ja näin oletet­tavasti on maan halu­tu­in asuinkohde.

    Tosin Osmokin tun­tuu tekevän jatku­vasti sen ole­tusvirheen, että per­sut oli­si­vat jotenkin maan hil­jais­ten äänikana­va. Eivät ne ole. Per­sut on näi­den itk­i­jäeukko­jen, valkois­t­en het­eromi­esten, turhau­tu­misen ja trau­mo­jen kana­va. Niin ja on siel­lä muu­ta­ma nainenkin hyvänä jätkänä joukossa.

  15. Heh, yleen­sähän tääl­lä raiv­otaan kun hyvät veron­mak­sa­jat muut­ta­jat väl­jem­pi­en asun­to­jen perässä Nurmijärvelle.

    Nyt sit­ten raiv­otaan, kun näille hyville veron­mak­sajille pitäisikin jär­jestää mukavia asun­to­ja ja hyviltä paikoil­ta Helsingissä.

    Koet­takaa jo päättää 😀

  16. Eli­it­ti… Puhuiko Hal­la-aho todel­la vaikka­pa meren­ran­nal­la ole­vien omakoti­talo­tont­tien vähyy­destä, vai ennem­min siitä ver­tailus­ta, jon­ka keskilu­okkainen helsinkiläis­per­he tekee toisen lapsen syn­tymän aikoi­hin — mitä mak­saa neljä huonet­ta ja keit­tiö kohtu­ullisen mukaval­la alueel­la Helsingis­sä, ja mitä samal­la tai vähem­mälä rahal­la saisi muualta?

    Hal­la-ahon esi­in­tymistä näkemät­tä molem­mat vai­h­toe­hdot ovat kai mah­dol­lisia, joten kysymys­tä ei ole tarkoitet­tu retoriseksi.

    Sep­po Vepsäläinen:

    Aikanaan tutkit­ti­in vero­ker­tymää eri­tyyp­pisil­lä asun­toalueil­la. Yllä­tys oli, että iso­tu­lois­t­en reser­vaateis­sa tont­ti­he­htaaria kohti vero­tu­lot eivät juurikaan poiken­neet keskiarvosta. 

    Tutkimuk­se­na ihan mie­lenki­in­toisen kuu­loinen. Kun­nan menot (sosiaali‑, terveys‑, koulutus‑, ym:) kaiketi kuitenkin poikke­si­vat aika paljon, eri­tyis­es­ti sitä tont­ti­he­htaaria kohden? Noin keskimäärin kun­ta­han ei edes toi­vo tien­aa­vansa asukkail­laan, kun­han vain tulot osa­puileen kat­taisi­vat menot.

  17. Olen oikein mielis­säni, että olet huolis­sasi Helsin­gin kyvys­tä jatkos­sakin huole­htia pien­i­t­u­lois­t­en eduista. Siihen tarvi­taan vero­tu­lo­ja, ja jos sitä vero­tu­loa ei saa­da hyvä­tu­loisil­ta näi­den pois­muu­ton takia, niin ne verot on kerät­tävä pienituloisilta.

    Opet­ta­jana olen pien­i­t­u­loinen, kaupun­gin vuokra-asun­nos­sa asu­va yksin­huolta­ja. Olen huolis­sani, sil­lä vuokran­mak­sun jäl­keen ei juuri jää rahaa las­ten har­ras­tuk­si­in saati omi­in. Mak­san vero­ja yli oman kestokykyni.

    Olisin kovin iloinen, jos tääl­lä asu­isi enem­män rikkai­ta. Mik­si he eivät viihdy Helsingis­sä? Jos hei­dän Helsingis­sä viihtymät­tömyyten­sä johtuu vihreästä ajat­te­lu­tavas­ta, pitää ajat­telua muut­taa. Näin aion itsekin tehdä, uusi houkut­ta­va ajat­telusu­un­ta on nous­sut komee­tan tavoin taivaalle. Tarkkailen vaalei­hin asti, mitä vastaat.

  18. Hal­la-ahon esi­in tuo­ma asi­a­han on aivan selkeä fak­ta, jol­la on oleelli­nen merk­i­tys kaupun­gin talouden kannal­ta pitkäl­lä aikavälillä. 

    Onko Hal­la-aho siis jälleen tuonut esi­in yhden tabun, jos­ta muka ei olisi kor­rek­tia puhua? Kuitenkin päätösten tekem­i­nen onnis­tuu parhait­en tosi­a­sioiden poh­jal­ta, vaik­ka ne eivät omaa agen­daa aina miellyttäisikään.

    1. Hän ei ain­oas­taan sanonut, että se on fak­ta vaan, ettei asianti­laa saa yrit­tää muut­taa; että on hyvä, että kun­nat pysyvät eril­lis­inä, jot­ta rikkaat voivat kil­pailut­taa niitä.

  19. Hal­la-aho on täysin oike­as­sa sanomises­saan. Jos Helsin­ki muut­taa asuinalueen­sa sel­l­aisik­si, jos­sa esim. white flight-ilmiö kiihtyy, niin oma­pa on vikansa. Helsin­ki ansait­seekin joutua ongelmi­in, jos se ehdoin tah­doin hamuaa sel­l­aista “ric­as­tus­ta”, joka ei oikein Euroopas­sakaan (esim. Rot­ter­dam, Malmö) ole onnistunut.

  20. Hyvien veron­mak­sajien huomiomi­nen Helsingis­sä ei ole keneltäkään pois, pait­si mitä nyt ehkä kehyskun­nil­ta. Siihen tarvi­taan juurikin noi­ta Hamilon esit­tämiä keino­ja kos­ka varakkai­ta ihmisiä jot­ka aidosti halu­a­vat asua 0.1 tehokku­udel­la jos­sain lai­ta-aluei­den reser­vaateis­sa on lop­ul­ta aika vähän.

    Jos Helsingis­sä halu­taan redu­soi­da Laut­tasaaren tai Kulosaaren pohjoisosat moot­tori­tien melu­alueek­si, rak­en­taa toimis­to­ja Kalasa­ta­maan, teol­lisu­usaluet­ta Hert­toniemeen ja venekaup­paa Her­ne­saa­reen, se tarkoit­taa että asun­not raken­netaan Espooseen ja kehyskun­ti­in. Kenen vika se on jos ei Helsingin ?

  21. Hal­la-aho näyt­tää sanoneen suo­raan sen miten asia on. Tekikö totu­us noin kipeää?

    Helsin­gin pitäisi kaavoituk­ses­saan ja asun­to­tuotan­nos­saan sat­sa­ta taval­lisi­in työssäkäyvi­in ihmisi­in, varmis­taa että heille on niin hinnal­taan kuin pin­ta-alal­taan sopivia asun­to­ja tar­jol­la täälläkin. 

    Nyky­isin Helsingillä on kaiken­laisia huomeis­to­jen pin­ta-alakeskiar­vo rajoituk­sia ja sosi­aalisen asun­to­tuotan­non tavoit­tei­ta, eikö olisi hyvä joskus miet­tiä niitäkin, jot­ka sen kaiken lystin kus­tan­taa, sitä taval­lista työssäkäyvää vero­ja mak­savaa per­het­tä. Tehdä heille sel­l­aisia 3–4 maku­uhuoneen kohtu­uhin­ta­sia ker­rostalo­huoneis­to­ja, ei aina vaan niitä yksiöitä ja kaksioita.

    Voisin kut­sua sin­ut totus­tu­maan hyvään asun­to­tuotan­toon Helsingis­sä, se on toteutet­tu ilman gryn­dere­itä, hinnnal­taan 60 % nor­maal­i­tuotan­nos­ta, mata­laen­er­giat­alo­ja jois­sa laatu ja asut­tavu­us on paljon korkeam­mal­la kuin gryn­derei­den tuotan­nos­sa. Sekin on mah­dol­lista jos kaupun­ki sal­lisi sel­l­aista tapah­tua muutenkin kuin kokeilumielessä.

  22. Marko Hami­lo espoolais­ten preferensseistä:

    Ker­rostalon pitää olla hieno, että se voit­taa pien­talon pellolla.

    Eivät ne espoolaiset, joil­la olisi varaa luk­susker­rostaloa­sun­toi­hin Helsingis­sä asu pel­lol­la. He asu­vat vaikka­pa Wes­t­endis­sä ja Tapiolassa. 

    Puhu­mat­takaan, jos on Mäntsälän valin­nut hin­nan takia, niin eipä ole tänne mah­dol­lisu­ut­ta pala­ta muu­toin kuin per­heen radikaal­isti pienentyessä.

    Ovatko rikkaat kehyskun­ta­laiset itse asi­as­sa niin innokkaasti ryn­nimässä Helsinki­in? Lep­pä­suon Oscarista on kah­denkin vuo­den myyn­nin jäl­keen kymme­nen asun­toa myymät­tä, ja sitä jos jota markki­noiti­in luksuksena. 

    Moni pitää rauhaa, väljyyt­tä ja omaa pihaa arvossa.

  23. Tun­tuu ole­van totu­u­den puhumi­nen Osmolle kova pala 🙂

  24. Minus­ta on erit­täin hyvä asia, että kun­nat joutu­vat kil­paile­maan keskenään. Se estää ainakin teo­ri­as­sa esim. Helsin­gin viher­vasem­mis­toa nos­ta­mas­ta kun­nal­lisveroa ihan taivaisi­in tai tekemästä mui­ta type­r­iä päätöksiä. 

    Eikä tämä viher­vasem­mis­tolle niin rakas ei-työperäi­nen maa­han­muut­tokaan paljoa innos­ta täl­laisen yli 200 000 €/vuosi brut­tona tien­aa­van lääkäri/juristiperheen näkökul­mas­ta. Saa mak­saa itsen­sä kipeäk­si siitä, että Itä-Helsin­ki muut­tuu hil­jalleen no go ‑zonek­si 🙁

    Help­pokos min­un on muut­taa Munkas­ta Kau­ni­aisi­in, jos kup­pi vuo­taa ylitse jos­sakin vai­heessa. Tois­taisek­si tääl­lä kuitenkin menee ihan ok esim. kouluis­sa ja päiväkodeis­sa, mut­ta vero­tus on viimeisim­män koro­tuk­sen jäl­keen vähin­täänkin liiallista.

  25. tpyy­lu­o­ma
    Art­turi, mitä sinäkin nyt höpötät? Sel­l­ainen kaavoitus mil­lä saa varakkai­ta veron­mak­sajia tarkoit­taa esimerkik­si sitä että ranta­ton­til­la kaavoite­taan teholu­vul­la 0,1 yksi huvi­la eikä ker­rostaloa teholu­vul­la 2,0

    Ottaen huomioon Helsin­gin neliöhin­nat, niin tuol­laisi­in ker­rostaloi­hin olisi kyl­lä hyvä­tu­loisia tuli­joi­ta. Tosin Helsin­ki kuitenkin halu­aa rak­en­taa asun­to­ja nimeno­maan huonom­mille veron­mak­sajille eli de fac­to ajaa hyvät veron­mak­sa­jat muiden harteille.

    Hyviä veron­mak­sajia ei edes halu­ta kun­nan vuokrat­aloi­hin, sen taki­a­han niis­sä on tulorajat.

  26. Piti­hän se puheen­vuoro kat­soa — harv­inaisen järkevä puheen­vuoro Hal­la-ahol­ta. Real­is­mia, mut­ta ei inhorealismia.
    Ilmeis­es­ti suurin vika on puhu­jan persoona.
    Suomi­han jo on kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa — pääkaupunkiseudun ansios­ta — maail­man mono­sen­trisimpiä mai­ta eikä kehi­tyk­sen suun­taan näytä ole­van odotet­tavis­sa muutosta.

  27. Siis kun­nat eivät saisi kil­pail­la veroil­la. Kartel­lit eivät toi­mi peli­teo­ri­an mukaan, ain­ut mah­dol­lisu­us on vain hyväksyä ne ja miet­tiä miten ratkaistaan ongel­mat joi­hin voi vaikuttaa.

  28. “Jos Helsin­ki ei tar­joa hyville veron­mak­sajille riit­tävän houkut­tele­via olo­suhtei­ta ja nämä muut­ta­vat sik­si Espooseen, se on Helsin­gin oma vika.”

    Mikä tuos­sa virk­keessä on väärin? Mikä ihme siinä on sosiaalidarwinismia?

    Virk­keessä on kolme toim­i­jaa, Helsin­ki, Espoo ja veron­mak­sat. Pitääkö Espoon akti­ivis­es­ti huonon­taa olo­suhteitaan siten, ettei se enää houkut­tele? Vai pitääkö veron­mak­sajien luop­ua omista miel­tymyk­sistään ja pyhit­tää elämän­sä Suun­nitel­malle? Komen­netaanko hei­dät peräti siihen? Vai olisiko ongel­ma nimeno­maan Helsin­gin ongel­ma, ja sikäli kun se halu­taan ratkaista, se on vain ja ain­oas­taan Helsin­gin ratkaistavissa?

    Vihrei­den yhteiskun­ta­järjestys on niin lähel­lä komen­toy­hteiskun­taa, etten minä useinkaan näe eroa muus­sa kuin retori­ikas­sa. Jos tuote ei myy, niin vapaas­sa maail­mas­sa paran­netaan tuotet­ta, ei kiel­letä parem­pia tuot­tei­ta eikä vit­tuil­la mak­savalle asiakkaalle.

    Uskon kyl­lä, että jol­lakin kun­nan­ra­jakikkailul­la ja euro­jen siir­rol­la taskus­ta toiseen tämäkin ongel­ma voitaisi­in het­kel­lis­es­ti lakaista piiloon. Totu­us kuitenkin on, että ratio­naa­li­nen ihmi­nen pyrkii aina paran­ta­maan elämän­laat­u­aan, ja tämän pyrkimyk­sen patoami­nen lyömäl­lä kakka­paket­ti­in leima “Puolueen Suosit­tele­maa Suk­laa­ta” ei toi­mi, eikä koskaan tule toimimaan.

  29. Itsel­lenikin jäi nyt vähän epä­selväk­si, mikä tässä Hal­la-ahon lausun­nos­sa on niin pahek­sut­tavaa. Vai onko se vain tuo “oma vika”-kohta? Mut­ta kenen vika se sit­ten on? Kuka asialle voi tehdä jotain, jos ei Helsin­ki? Jos se ei ole kenenkään tai minkään vika, voiko asialle sit­ten edes tehdä mitään?

    Soin­in­vaara­han olet itse kir­joit­tanut esim. näin:

    12.11.2009:

    Yri­tyk­set hakeu­tu­vat siinne, mis­sä avain­henkilöil­lä on kiva asua. Moni pieni kaupun­ki on tuhon­nut edel­ly­tyk­sen­sä karmeal­la kaupunkiku­van raiskauk­sel­la. Ne ovat yksinker­tais­es­ti rumia. Tämän vaiku­tus niiden men­estyk­seen on paljon suurem­pi kuin kaupungin­isät suos­tu­vat myöntämään.

    Oletet­tavasti “kaupunkiku­van raiskaus­ta” ja avain­henkilöi­den asuin­vi­ihtyvyy­den vähen­tämistä voi tapah­tua muutenkin kuin vain arkkite­hton­isil­la ratkaisuilla? 

    Tästä nyt ei kan­nat­taisi tehdä maa­han­muut­tokeskustelua, mut­ta kun sano­jana on Hal­la-aho, niin oletet­tavasti tämä kysymys siel­lä on taustal­la. En ota kan­taa muuten, kuin totea­mal­la, että havain­to­jeni mukaan Hal­la-ahon tuk­i­joukot näkevät kun­tien välisen kil­pailun yht­enä har­voista jäl­jel­lä ole­vista henkilöko­htaisen vaikut­tamisen kanav­ista nou­datet­tua, hei­dän mielestään legit­imi­teet­tin­sä menet­tänyt­tä maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa vas­taan. Esimerkik­si Hom­ma-foru­mil­la olen huo­man­nut usei­ta keskustelu­ja siitä, miten maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa vas­taan voisi äänestää jaloil­laan. Siinä kon­tek­stis­sa tämä lausah­dus on hyvinkin ymmär­ret­tävä, oli siitä sit­ten mitä mieltä tahansa. 

    Täl­lä taval­la ne poli­ti­ikan legit­imi­teet­tion­gel­mat sit­ten hei­jas­tu­vat käytän­nön elämään.

  30. “Tosin Osmokin tun­tuu tekevän jatku­vasti sen ole­tusvirheen, että per­sut oli­si­vat jotenkin maan hil­jais­ten äänikana­va. Eivät ne ole. Per­sut on näi­den itk­i­jäeukko­jen, valkois­t­en het­eromi­esten, turhau­tu­misen ja trau­mo­jen kanava.”

    Suomen Kuvale­hdessä oli analysoitu puoluieden kannattajakuntaa.
    Per­su­jen kan­na­tus oli suur­in­ta huonos­ti koulutet­tu­jen, 50000–70000 euroa ansait­se­vien miesten joukossa

  31. En oikein ymmär­rä tämän jutun otsikkoa enkä Osmon kiukut­telua muutenkaan.

    Mitä oikeasti sanoin ja tarkoitin: mielestäni on hyvä, että veron­mak­sajil­la ja yri­tyk­sil­lä on mah­dol­lisu­us äänestää jaloillaan.

    En halua, että yri­tyk­set ja veron­mak­sa­jat katoa­vat Helsingistä. Sen sijaan toivoisin Helsin­gin har­joit­ta­van sel­l­aista asunto‑, kaavoitus‑, yri­tys- ja väestöpoli­ti­ikkaa, että se olisi sekä veron­mak­sa­jan että yrit­täjän kannal­ta houkut­tel­e­va paikka.

    Kaik­keen Helsin­ki ei tietenkään voi itse vaikut­taa, mut­ta aika mon­een asi­aan se voi.

    1. Jus­si Halla-aho:

      En halua, että yri­tyk­set ja veron­mak­sa­jat katoa­vat Helsingistä. Sen sijaan toivoisin Helsin­gin har­joit­ta­van sel­l­aista asunto‑, kaavoitus‑, yri­tys- ja väestöpoli­ti­ikkaa, että se olisi sekä veron­mak­sa­jan että yrit­täjän kannal­ta houkut­tel­e­va paikka

      Sanopa nyt Jus­si, mitä tuo tarkoit­taa vaikka­pa Jätkäsaaren osalta: päästetäänkö sinne ketään pien­i­t­u­loista tai edes keski­t­u­loista, vai tehdäänkö siitä Eiran kaltainen alue? Ker­ro nyt konkreet­tis­es­ti mitä tarkoitat?

      .

  32. Tuo­mas:

    Onko Hal­la-aho siis jälleen tuonut esi­in yhden tabun, jos­ta muka ei olisi kor­rek­tia puhua?

    Menikin melkein 12 tun­tia ennen poli­it­ti­nen kor­rek­tius kaivet­ti­in esi­in, mis­tä päästääneen sit­ten taas suju­vasti siihen kuin­ka taval­lisia ihmisiä sor­re­taan. Mikä ihmeen tabu? Tästähän on puhut­tu vuosikym­meniä. Esimerk­si täl­lä blogilla on jauhet­tu kyl­lästymiseen saak­ka Helsin­gin asun­to­jen keskikokonormista joka on nimeno­maan seu­raus­ta siitä tosi­asi­as­ta että kaavoitus on asukkaiden valikoimas­ta nykyisessä kilpailutilanteessa.

    Päivän paras tosin on Tuovisen:

    Hal­la-aho on täysin oike­as­sa sanomises­saan. Jos Helsin­ki muut­taa asuinalueen­sa sel­l­aisik­si, jos­sa esim. white flight-ilmiö kiihtyy, niin oma­pa on vikansa. Helsin­ki ansait­seekin joutua ongelmi­in, jos se ehdoin tah­doin hamuaa sel­l­aista “ric­as­tus­ta”, joka ei oikein Euroopas­sakaan (esim. Rot­ter­dam, Malmö) ole onnistunut.

    White flight on yksi osamuo­to kehi­tyk­ses­tä jota kut­su­taan seg­rekaa­tiok­si, eli että köy­hempi vähem­mistö eriy­tyy omi­in asuinalueisi­in. Se että onko tuo vähem­mistö ihon­värin, mur­teen, hius­muodin vai ihan vaan tulota­son määrit­tämä on tois­si­jaista, muual­la kuin yltiöpäisim­mis­sä sosial­is­ti­sis­sa uto­pi­ois­sa on aina joku kur­jem­pi kansanosa.

    Per­in­teinen tapa toteut­taa tuol­lainen seg­re­gaa­tio on kaavoitus, esimerkik­si tehdään motari jol­la erote­taan ne huonot asuinalueet niistä hyvistä. Amerikas­sa tälle on nimikin, http://en.wikipedia.org/wiki/Redlining

    Toinen vai­h­toe­hto on se että kaavoituk­sen keinoin puu­tu­taan tuo­hon, esimerkik­si sekoite­taan asun­to­tyyppe­jä, eri omis­tus­muo­to­ja, jne. ja ennen kaikkea ei esimerkik­si säätelemälle raken­nuste­hokku­ut­ta alaspäin edis­tetä seg­rekaa­tio­ta. Vas­ta-argu­ment­ti­na on käsit­tämätön se että jos ei tehdä eril­lisiä asuinaluei­ta Helsinki­in eli edis­tetä sitä white fligh­t­ia, niin syn­tyy mui­hin kun­ti­in eril­lisiä asuinaluei­ta ja se on Helsin­gin vika, joten eril­lis­ten asuinalu­iden estämisek­si täy­tyy tehdä Helsingis­sä eril­lisiä asuinalueita.

  33. Minä olen aina miet­tinyt, mik­si ihmeessä juuri Helsinki­in pitää rak­en­taa sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa? Siis koko val­takun­nan kalleim­mille ton­teille. Mik­si tänne pitää oikein erik­seen houkutel­la sosi­aal­i­ta­pauk­sia Utsjoen ja Mogadishun väliltä? Eikö kaupun­ki olisi paljon mukavampi paik­ka, jos sosi­aal­i­ta­pauk­set meni­sivät muualle, jos­sa olisi hei­dän mak­sukyvylleen parem­min sopivia asun­to­ja; vaik­ka Pihtiputaalle? Sosi­aal­i­ta­pausten muut­tovir­ta vai­h­taisi suun­taa, kun myytäisi­in ei-oota sen sijaan että ollaan mielin kielin ja kaavoite­taan viimeisenkin arkkite­hdin voimin sosi­aal­ista asum­ista Jätkäsaa­reen ja Kalasatamaan.

    Mik­si ei houkuteltaisi työtä tekevää ja vero­ja mak­savaa väestöä? Menet­täisikö joku taho ääniä, vai mikä tässä on ongelma? 

    Onnek­si kun­nat kil­pail­e­vat keskenään. Jos kil­pailua ei olisi, poli­itikot voisi­vat elää kuin pellossa.

  34. Onhan se ollut ilmeistä, että Vihreä yrit­tävät loisia per­su­jen men­estyk­sen vanavedessä, mut­ta että puolueen vetovoimaisin ehdokaskin sor­tuu siihen.

  35. Sylt­ty:

    Tosin Helsin­ki kuitenkin halu­aa rak­en­taa asun­to­ja nimeno­maan huonom­mille veron­mak­sajille eli de fac­to ajaa hyvät veron­mak­sa­jat muiden harteille.

    Helsin­ki nimeno­maan ei halua tuo­ta ja tekee kaiken­laista kokon­aisu­u­den kannal­ta type­r­ääkin sen estämisek­si, mut­ta sivistys ja jär­ki estää järeämpi­en keino­jen käyttöönoton.

    Esimerkik­si Jätkäsaares­ta voisi kaavoit­taa omakoti­taloalueen, mallin Wes­t­end. Tulee vielä kaupungille investointi­na pienem­mäk­si kuin ei tarvitse rak­en­taa niin paljon päiväkote­ja, koulu­ja, tms. kun asukkaitakin tulee mur­to-osa. Tai kaupung­in­val­tu­us­to voisi päät­tää ettei koko kaupunki­in saa rak­en­taa alle sataneliöisiä huoneis­to­ja. Tai että pitää tehdä yksik­er­roksia talo­ja niin kuin eräs helsinkiläis­poli­itikko vaati. Tuos­ta seu­raisi että niiden per­hea­sun­to­jen hin­nat lask­i­vat Helsingis­sä kos­ka niiden tar­jon­ta kas­vaisi rajusti, ja kaupun­ki saisi niitä vähän meno­ja aiheut­tavia suht hyvä­tu­loisia lap­siper­heitä asukkaik­seen. Tosin tuo vas­taavasti nos­taisi ihan nor­maalien asun­to­jen hin­taa pil­vi­in, mut­ta ne köy­hät voi sit­ten muut­taa vaik­ka Espooseen.

    Tosin jos Helsin­ki yrit­täisi noin tehdä niin lehdis­tö huu­taisi sydäm­met­tömyy­destä, sosi­aalisen vas­tu­un puuttes­ta, asun­to­jen hin­to­jen karkaamis­es­ta, ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, jne. Timo Soi­ni ker­toisi kuin­ka van­hat puolueet ja EU tekee työssäkäyvälle yksin­huolta­jalle asumis­es­ta sietämät­tömän kallista. Ja lop­ul­ta val­tio pistäisi Helsin­gin määräyk­sil­lä kuri­in. Kun tuo­ta ihan samaa tekee kehyskun­ta niin se on taas valin­nan­va­paut­ta ja itse­hallintoa, val­tio ryn­tää avus­ta­maan “vält­tämät­tömis­sä” infra­struk­tu­uri- ja tiein­vestoin­neis­sa, ja tämä kaik­ki on tietenkin Helsin­gin vika kos­ka maakun­tale­hti niin sanoo.

  36. Mitä sosi­aal­i­dar­win­is­mia tuos­sa kom­men­tis­sa on? Jos kämp­piä, jois­sa demografinen ryh­mä X halu­aa ja kyke­nee asumaan, on vähem­män kuin ryh­män X jäseniä, hin­ta nousee ja leikkaa osan ryh­män X jäsenistä pois, mak­sukyvyn- ja halun mukaises­ti. Tämä tun­netaan nimel­lä “markki­na­t­alous”, olette ehkä joskus kuulleet siitä. 

    Tämä tosi­a­sia ei muu­tu mik­sikään sil­lä, että sen sanoo juuri Jus­si. Se olisi yhtä tot­ta, vaik­ka sen sanois­in minä, Osmo, tai Paavi. On Helsin­gin oma vika, jos Helsin­gin poli­ti­ik­ka on sel­l­aista, että sen seu­rauk­se­na demografisen ryh­män X tai Y jäsenet muut­ta­vat pois tai kaupunkiin. 

    Näil­lä kom­menteil­la Osmo pelaa vain omia maale­ja, kos­ka vaik­ka ihmiset ovat tyh­miä, ihmiset eivät ole niin tyh­miä, etteivät he tun­nistaisi täl­laisia tosiasioita.

    Toki Hal­la-ahon kom­ment­ti on sikäli pop­ulisti­nen, että “oma vika”-käsite riip­puu tarkasteltavas­ta viiteke­hyk­ses­tä. Kyseessä on paljolti koor­di­naa­tio-ongel­ma, kos­ka Espoon ja Helsin­gin kil­pailul­la on negati­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia, so. häviäjä häviää enem­män kuin voit­ta­ja voit­taa. Jos Osmo halu­aa sanoa tämän, niin suosit­te­len sen muo­toilemista selkeäm­min. Pelkkä abstrak­ti leimakirves ei auta, vaan on nimeno­maan sitä yllä mainit­tua oman maalin tekemistä.

  37. Liian van­ha

    Per­su­jen kan­na­tus oli suur­in­ta huonos­ti koulutet­tu­jen, 50000–70000 euroa ansait­se­vien miesten joukossa

    Jos tuo ei ollut kir­joi­tusvirhe, niin hei­dän osuuten­sa täy­tyy kuitenkin olla min­i­maa­li­nen kaik­ista per­su­jen kan­nat­ta­jista. Sii­is noin tuplas­ti medi­aanin ansait­se­vat “huonos­ti koulutetut”

  38. tpyy­lu­o­ma:

    Etkös sä vas­tus­tanut tällaista?

    Joo tot­takai vas­tus­tan. Mun mielestä kun­nan kaavoitus­mo­nop­o­lista pitäis luop­ua. (Ja laa­jem­min kaavoituk­ses­ta ylipäänsä.)

    En ymmär­rä miten täl­lä on mitään tekemistä sen kanssa, mitä kir­joitin ensim­mäiseen kommenttiini.

    Jos sul­la on aikaa ja kiin­nos­tus­ta, niin mielel­läni vaku­ut­tuisin hyvistä esimerkeistä ja argu­menteista joiden perus­teel­la vapail­la asun­tomarkki­noil­la syn­tyis nyky­istä enem­män negati­ivista segregaatiota.

    Mun mielestä maail­ma on sen ver­ran vääräl­lään hieno­ja kaupunke­ja, jois­sa asukkaat jakau­tuu eri asuinalueille joidenkin omi­naisuuk­sien­sa perus­teel­la, että seg­re­gaa­tio­ta sinän­sä ei pidä vastustaa.

    Seg­re­gaa­tion negati­ivisia puo­lia taas tulee esi­in anek­dooteis­sa lähin­nä isoil­ta sosi­aalisen asun­to­tuotan­non alueil­ta. (Jot­ka siis minus­ta vaikut­taa enem­mänkin julkisen sek­torin mähellyk­siltä, kuin markki­noiden epäonnistumisilta.)

    Minä veikkaan, että jos asun­tomarkki­nat olis vapaam­mat, niin kävis niin, että rikkaat asu­is tot­takai parhail­la paikoil­la, mut­ta ihmiset sijoit­tau­tus parem­min omien omi­naisuuk­sien­sa ja pref­er­enssien­sä mukaan ja sosioekonomiset erot asuinaluei­den välil­lä tasoittuis.

    Ylipään­sä, jos rikkail­la on halu asua vain rikkaiden ympäröimänä niin minus­ta on vähän moraali­ton­ta yrit­tää tätä estää ja toisek­seen se estämi­nen ei onnis­tu ilman berli­inin muuria.

    Samal­la tietysti estetään huonon hallinnon pak­en­e­m­i­nen, mikä tietysti sopii poli­itikoille, mut­ta huonos­ti kansalaisille.

    tiedemies:

    Näil­lä kom­menteil­la Osmo pelaa vain omia maale­ja, kos­ka vaik­ka ihmiset ovat tyh­miä, ihmiset eivät ole niin tyh­miä, etteivät he tun­nistaisi täl­laisia tosiasioita.

    Naulan kan­taan.

  39. Hal­la-aho, yri­tys­ten suosimi­nen reaa­likaupungis­sa tarkoit­taa sitä että niille pyritään tar­joa­maan halvem­mat toim­i­ti­lakus­tan­nuk­set kuin naa­purikaupungis­sa ja/tai parem­mat liiken­ney­htey­det. Tämä on ihan sama asia kuin että maalaiskun­ta rak­en­taa verovaroin teol­lisu­ushalle­ja tai moot­tori­tieli­it­tymän pelkästään yhden ABC-myymälän tarpeisiin. 

    Helsingis­sä esimerkik­si niin että pide­tään kiin­ni teol­lisu­usalueista, tarkoit­taa esimerkik­si pihakivien ulkoil­mamyymälöitä paikoil­la joi­hin raken­net­taisi­in sato­ja asun­to­ja saman tien jos se vaan olisi luval­lista. Tilaa vievä teol­lisu­us olisi tietenkin järkevää sijoit­taa jon­nekin Kehä III taakse, mut­ta kun se on eri kun­nan veronkan­toaluet­ta. Toimis­to­jen hin­to­ja taas pide­tään alhaal­la kaavot­ta­mal­la niitä yli tarpeen kaikissa Pääkaupunkiseudun kaupungies­sa, ja lisäk­si niiden muut­ta­mi­nen asun­noik­si on tehty hyvin vaikeak­si. Seu­rauk­se­na miljoona ker­rosneliötä tyhjää toim­i­ti­laa, ja hal­val­la tehtyjä beton­isia autio­talo­ja lähiöissä.

    Minus­ta yri­tyk­set voisi­vat mak­saa tilois­taan ihan markki­nahin­nan, tästä kaupunkien kil­pailus­ta taas seu­raa markki­nahäir­iöitä eli se sot­kee kil­pailua markin­noil­la. Jos oikein radikaa­lik­si heit­täy­dyn niin mitään sel­l­aista kuin erilli­nen toim­i­ti­la ei pitäisi olla olemassakaan.

  40. Tiedemies: “Toki Hal­la-ahon kom­ment­ti on sikäli pop­ulisti­nen, että “oma vika”-käsite riip­puu tarkasteltavas­ta viitekehyksestä.”

    Tarkkaan ottaen en käyt­tänyt ilmaisua “oma vika”. Se oli Oden keksintö.

    Osmo: “päästetäänkö sinne ketään pien­i­t­u­loista tai edes kesk,ituloista, vai tehdäänkö siitä Eiran kaltainen alue?”

    Älä nyt viit­si olla lapselli­nen. Ei kyse ole mis­tään öky­porukas­ta vaan taval­li­sista, itsen­sä elät­tävistä veronmaksajista.

    Mitä tarkoi­tan käytän­nössä? Esim. sitä, että Helsin­ki ei ole eri­tyisen houkut­tel­e­va pien­i­t­u­loisen, per­heel­lisen suo­ma­laisen näkökul­mas­ta, kos­ka kaupun­ki asut­taa per­hea­sun­toi­hin­sa ensisi­jais­es­ti (kyl­lä: jono­jen ohi) ulko­maalaisia sosi­aal­i­ta­pauk­sia, joil­la ei ole mitään järkevää tarvet­ta asua juuri Helsingissä.

    “Sosi­aalisel­la sekoit­tamisel­la”, siis asut­ta­mal­la sosi­aal­i­ta­pauk­sia esim. Pikku-Huopalahdessa tai Ruo­ho­lahdessa, ylem­män keskilu­okan sekaan Helsin­ki vähen­tää houkut­tele­vu­ut­taa myös tämän seg­mentin silmissä.

  41. Osmo kysyy: “mitä tuo tarkoit­taa vaikka­pa Jätkäsaaren osalta: päästetäänkö sinne ketään pien­i­t­u­loista tai edes keski­t­u­loista, vai tehdäänkö siitä Eiran kaltainen alue?”

    Ei kyse ole siitä päästetäänkö, vaan pääseekö.

    Jätkäsaares­ta tulee kaupun­gin kehnon kaavoitu­sosaamisen ja heikon asun­topoli­ti­ikan vuok­si alue, jonne ei pieni tai keski­t­u­loinen pääse. Ei pääöse kos­ka ei ole varaa ostaa asun­toa, vaik­ka ei tehdä lähellekään Eiraa. Jokunen pien­i­t­u­loinen pääsee vuokra-asun­toi­hin, asum­istuel­la subventoituna.

    Mik­si ihmeessä kaik­ki aina toteutetaan kalleim­mal­la kon­sep­til­la — siis annetaan ton­tit korkeaan hin­taan gryn­dereille jot­ka vedät­tää hin­taa niin ylös kuin mah­dol­lista? Mik­sei tehdä vaikka­pa per­in­teistä urakoin­tia, jos­sa kaupun­ki raken­nut­taisi ja pitäisi huolen, ettei hin­nat nouse pilviin.

  42. Eikö tässä ole kyse kun­nal­lispoli­ti­ikan pyrkimyk­sistä. Osmo on ollut kun­tien yhdis­tämisen tai muun­laisen yhteistyön kannal­ta, kos­ka näin voidaan parem­min pitää huol­ta kun­tat­aloudelle kalli­ista köy­histä sekä tehdä parem­paa, vähem­män hajau­tunut­ta kaupunkia. Tätä voisi kut­sua yleisen hyvän pyrkimyk­sek­si. Toinen vai­h­toe­hto on jonkin­lainen Kauniais-Helsinki.

    Minus­ta tuo Jus­si Hal­la-ahon lausuma ei ole kovinkaan radikaali väite. Näin­han se on, mut­ta onko se hyvä asia? Minus­ta on ihan ok, että kaupun­git kil­pail­e­vat tois­t­en­sa kanssa ja pyrkivät luo­maan hyvää kaupunkia ja hyvät mah­dol­lisu­udet elämiseen, mut­ta jos pelisään­nöt ovat sel­l­aiset että kaupunkien kil­pailu johtaa asun­not­tomien kuskaamiseen kun­tara­jan toiselle puolelle, voisi minus­ta pelisään­töjä muuttaa.

    Kyse­hän ei vain ole siitä mihin ne hyvä­tu­loiset saadaan (vero­tu­lo­ja kuitenkin tasa­taan) vaan siitä, että kil­pail­laan niiden kalli­iden asukkaiden vähyydellä.

  43. OS: mikä ihmeen ongel­ma tuos­sa Hal­la-Ahon tek­stis­sä on? 

    Ja Jätkäsaares­ta, sinne pääsee tosi rikkai­ta tai tosi köy­hiä, keskilu­ok­ka eli mak­sa­jat saa men­nä Loh­jalle, ja uskoisin tätä myös Hal­la-Ahon tarkoittavan.

  44. Mik­si pien­i­t­u­loisia pitää päästää Jätkäsaa­reen? Mik­sei siitä voi­da tehdä Eiran kaltaista aluetta?

    Tarkoi­tan siis sitä, että onko hyville paikoille järkeä arval­la heit­tää äver­iääm­män väen sekaan köy­hiä. Miten asia pitäisi perustel­la omil­la rahoil­laan elävälle keskilu­okalle, jol­la ei ole varaa samaan sijain­ti­in kuin tue­tusti asuvilla?

  45. Perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus ei ole var­al­lisu­ud­es­ta tai tulota­sos­ta kiin­ni. Arvopa­per­ile­hden Areenal­la PS:n kan­na­tus on var­maan 80%, vaik­ka PS:n verolin­jauk­set eivät sijoit­ta­jia suosikaan, mut­ta jos on tarpeek­si varakas, niin voi äänestää sitä mikä on hyvä Suomelle.

    Perus­suo­ma­laiset tun­tu­vat ole­van puolue joka edus­taa kaikkia suomalaisia.

    “Per­su­jen kan­na­tus oli suur­in­ta huonos­ti koulutet­tu­jen, 50000–70000 euroa ansait­se­vien miesten joukossa

    Jos tuo ei ollut kir­joi­tusvirhe, niin hei­dän osuuten­sa täy­tyy kuitenkin olla min­i­maa­li­nen kaik­ista per­su­jen kan­nat­ta­jista. Sii­is noin tuplas­ti medi­aanin ansait­se­vat “huonos­ti koulutetut”

  46. Mikä ihme tuos­sa kun­tien välisessä kil­pailus­sa on huonoa?

    Kil­pailu tarkoit­taa sitä, että jokainen kun­ta joutuu kehit­tämään toim­intaansa siten, että palve­lut ovat edes jol­lakin tolal­la. Vero­pros­ent­tia ei voi nos­taa määrät­tömästi. Koulu­verkon pitää olla laadukas. Asun­toaluei­den pitää olla taloudel­lis­es­ti saavutet­tavis­sa ja mielel­lään korkeatasoisia.

    Mikä ajaisi kun­tia toim­i­maan ilman kil­pailua siten, että esim. vero­pros­ent­ti pysy­isi aisoissa?

    Ilman kil­pailua olisi mah­dol­lista huonon­taa palvelui­ta, nos­taa vero­ja, tehdä mitä tahansa asun­topoli­ti­ikas­sa, ja vai­h­toe­hto tälle olisi muut­taa naa­purikaupunki­in Lahteen.

  47. Jos sekoit­tumi­nen tehdään tarpeek­si houkut­tel­e­vak­si, ei var­masti aiheudu seg­re­gaa­tio­ta. Hypo­teet­tis­es­ti; kaavoite­taan kes­ki-pasi­lan uusi­in pil­ven­pi­irtäji­in suh­teessa 60/40 luk­sus-asun­to­ja ja kaupun­gin vuokra-asun­to­ja. Kaik­ki menee, ja halulla.

  48. Kiitos Tpyy­lu­o­ma kehuis­tasi, tosin et valitet­tavasti tajun­nut, mitä tarkoitin. Jos Suo­mi halu­aa olla maail­man sosi­aal­i­toimis­to ja sal­lii sen, että esim. tur­va­paikan­hak­i­jat saa­vat asun­to­jonon ohi asun­ton­sa ja saa­vat vapaasti muut­taa maan kalleim­malle seudulle yhteiskun­nan kus­tan­nuksin, tulisi Teemun ja muidenkin vihrei­den käsit­tää, että moinen poli­ti­ik­ka johtaa ns. taval­lis­ten ihmis­ten muut­toon pois alueelta. Kukaan ei halua asua slum­mi­u­tuneel­la seudul­la, jos voi vali­ta toisin. Esimerkke­jä löy­tyy Teemulle niin Rinke­bystä, Malmöstä ja Rotterdamista.
    http://www.youtube.com/watch?v=y‑SowWl_Oyk

  49. Mikäs siinä, että kun­nat kil­pail­e­vat hyvistä veron­mak­sajista rak­en­ta­mal­la viihty­isiä ja miel­lyt­täviä asuinympäristöjä. Ongel­ma syn­tyy siinä, että kun­nat kil­pail­e­vat sil­lä, kuka ottaa vähiten pien­i­t­u­loisia. Nämä ovat kolikon kak­si puolta. 

    Ei maa­han­muut­ta­jat ja köy­hät katoa sil­lä, että nille ei kaavoite­ta asun­to­ja. Helsin­gin alue kehit­tyy kokon­aisu­udessaan huonos­ti, jos alueen sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ei koordi­noi­da jol­lain tavalla.

    Jos Helsin­ki päät­täisi kaavoit­taa kaik­ki sata­ma-alueen­sa kovan rahan asun­noik­si, jäisi tuhan­sia vuokra-asun­to­ja syn­tymät­tä. Silti niitäkin tarvi­taan. Mihin ne raken­netaan, jos jokainen kun­ta kil­pailee vain hyvistä veronmaksajista?

  50. Osmon lohkaisun otsikko on minus­ta vähän outo. Eli­itistä ei tarvitse olla hirveän huolis­saan. Ei sen tarvitse men­nä Nur­mi­järvelle eikä edes Espooseen, vaan se voi vali­ta Ullan­lin­nan, Wes­t­endin, Kata­janokan, Granin ja Jol­lak­sen kesken. 

    Tässä puhutaan keskilu­okas­ta, siis ihmi­sistä jot­ka tekevät elääk­seen töitä — kas­ki- tai hyvä­palkkaisia töitä, kuten lääkärin, insinöörin, käypäis­es­ti men­estyvän myyn­timiehen, tai putkimiehen duune­ja. Jos Osmon ja yleen­säkin vihrei­den agen­dal­la on pois­taa keskilu­okalta valin­nan mah­dol­lisu­us, jot­ta nämä eivät pak­enisi sol­i­daarisen asun­to- ja kaavoitus­poli­ti­ikan ulot­tumat­tomi­in, niin aja­tus haiskah­taa minus­ta jälleen yhdeltä askeleelta suun­nitel­mat­alouden suun­taan. Näitä puoli­to­tal­i­taris­tisia sävyjä en eri­tyisem­min kaipaisi lisää.

  51. Ville Ylikahri: sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa on tähänkin asti koordi­noitu ja asi­as­ta neu­votel­tu, ja sitä syn­tyy pääkaupunkiseudun kaupungeis­sa (Helsin­ki, Espoo, Van­taa) suun­nilleen niiden koon suh­teessa. Grani­in ei, mut­ta se hukkuu muutenkin pyöristysvirheisiin.

  52. Min­ulle oli uut­ta Ville Ylikahrin tieto siitä, että maa­han­muut­ta­jille kaavoite­taan omia asun­to­ja. Hyvä, että asia tuli esi­in. Luulin aiem­min, että kaupun­ki rak­en­taa vuokrat­alo­ja kaikille. On sinän­sä mie­lenki­in­toista, joil­lain maa­han­muut­ta­jil­la on ympäristöön­sä eri­lainen vaiku­tus kuin toisil­la, mis­tä lie johtunee. Sak­salainen insinööri vuokraa asun­ton­sa vapail­ta markki­noil­ta, mut­ta 25-henk­i­nen pohjoisafrikkalainen per­he saa sen kaupungilta. Kun tätä käy tarpeek­si, kukaan ei halua asua alueel­la, johon täl­lainen ilmiö keskittyy.
    Laa­ti­mal­la kansalaisu­us- ja tur­va­paikkalain­säädän­tö tarpeek­si tiukak­si (vrt Tan­s­ka) ilmiö pysyy kuris­sa. Tosin merkke­jä siitä ei ole, Addik­ses­sa 5000 soma­lia odot­taa per­heeny­hdis­tämis­päätöstä Suomeen. Täy­tyy toivoa, että Helsin­gin kaupun­gin asun­to­tuotan­to pysyy perässä tässä tahdis­sa, eivätköhän vihreät pidä siitä Ylikahrin johdol­la huolen.

  53. Sekö on Osmol­la mielessä, että siir­retään yhteiskun­nan tuel­la elävät ja ilmaisek­si asu­vat kovan­ra­han asun­to­jen viereen ja sekaan asumaan.

    Mah­taisiko siitä seu­ra­ta har­monista yhteise­loa vai kiukkua, kyräi­lyä ja vihaa?
    Raadet­tuani pankin velka­or­jana vuosikym­meniä saankin seinä­naa­purik­seni sosi­aalivi­ras­ton kus­tan­ta­mana asu­van häirikköjoukon, joka asuu saman­laises­sa käm­pässä pistämät­tä tikkua ris­ti­in asun­ton­sa eteen.
    Samal­la oman huusholli­ni arvo las­kee kym­meniä tuhansia.

    Saa­vat siinä lain­laati­ja ja poli­it­tiset asen­nekas­vat­ta­jat melkoisen pro­pa­gan­dan jär­jestää ennen kuin “sekasi­joi­tus” saa hyväksyn­tän­sä lystin maksajilta.

    Onhan se ruman kuu­loista, että huono-osaisia ei kun­tien kan­na­ta ris­tik­seen ottaa, mut­ta tot­ta­han se on.
    Ihan eri asia on, miten hom­ma pitää mah­dol­lisim­man vähin vau­ri­oin ja kaunoin järjestää.
    Onnek­si meil­lä on taas mah­dol­lisu­us vali­ta asian jär­jestämiseen pystyviä kansane­dus­ta­jia. Onhan?

  54. Ville Ylikahri:

    Ei maa­han­muut­ta­jat ja köy­hät katoa sil­lä, että nille ei kaavoite­ta asuntoja.

    Varat­tomat tur­va­paikan­hak­i­jat voivat hyvinkin kado­ta (Suomes­ta), jos ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta omaan asun­toon. Ainakin ne tapauk­set, jos­sa kyse ei ole henkilöko­htais­es­ta hengenhädästä. 

    ++++++

    Onko tämä jokin vihreille omi­nainen tapa puhua “köy­histä”, kun kyseessä on ilmeis­es­ti ihmiset, joil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta ostaa Helsin­gin keskus­tas­ta asun­toa? Ainakin Osmo käyt­tää sitä varsin kat­e­goris­es­ti… ja sanois­inko sosialidarwinistisesti. 

    Itse koen sanan köy­hä hal­ven­ta­vana. Se viestit­tää mieliku­vaa täys­surkimuk­ses­ta ja henkises­ti alamit­tais­es­ta ihmis­es­tä. Jos halu­at­te jonkun “köy­hän” äänen, niin vai­h­takaa­pa tyyliä.

  55. Kil­pailus­ta vielä: Toki on järkevää, että kaupun­git kil­pailun kaut­ta kopi­oi­vat hyviä käytän­tö­ja, oppi­vat tuot­ta­maan palvelui­ta halve­mal­la ja muutenkin saa­vat ideoita kaupunkien kehit­tämiseen. Kil­pailu pakot­taa tehosta­maan toim­into­ja. Toki kil­pailun kaut­ta voidaan myös tehostaa hyv­in­voin­nin tuot­tamista, mut­ta vain jos pelisään­nöt ovat sel­l­aiset että ne ohjaa­vat hyv­in­voin­nin oikein. Jos ne ohjaa­vat työn­tämään ongel­mat naa­purikun­nalle ei yleinen hyv­in­voin­ti siitä kasva.

    Minus­ta on han­kala ajatel­la niin, että Helsin­ki ja Sipoo keskenään kil­pail­e­vat siitä kumpi on houkut­tel­e­vampi kun­ta. Jos se on ain­oa lähtöko­h­ta, tot­ta Helsin­ki voit­taa. Mut­ta en ymmär­rä mik­si demokraat­tis­ten kun­tien pitäisi ensisi­jais­es­ti kil­pail­la täl­lai­sista asioista. Miten se, että Helsin­ki men­estyy ja Sipoo menee konkurssi­in paran­taa asukkaiden mah­dol­lisuuk­sia elää hyvää elämää?

  56. Ker­mankuor­in­tapoli­ti­ikan seu­rauk­se­na olisi eri­ar­vois­tu­mi­nen. Siis jos maa­han­muut­ta­jat, köy­hät, ongel­malliset ym. asutet­taisi­in sinne, mis­sä on kaikkein halv­in­ta. Vas­tu­ullista poli­ti­ikkaa on, että KAIKKI voivat äänestää jaloil­laan: Yri­tyk­set ja veron­mak­sa­jat (mis­tä Hal­la-aho puhui), MUTTA myös köy­hät ja maahanmuuttajat.

  57. Ville Ylikahri:

    Helsin­gin alue kehit­tyy kokon­aisu­udessaan huonos­ti, jos alueen sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ei koordi­noi­da jol­lain tavalla.

    Niin siis markki­noil­la­han tapah­tuu koor­di­naa­tio­ta hin­to­jen avul­la, joka ei ole kenenkään suun­nit­tele­maa. Se vois hyvin olla parem­paa kuin byrokraat­tien ja poli­itikko­jen koordinaatio.

  58. Olk­inukke, argu­men­toin­tivirhe. Sinulla.

    Pistät sano­ja Hal­la-Ahon suuhun. Ei hän ‘pyl­listä köy­hille’ kuten sinä itse väität. Ei ainakaan tuos­sa lainauksessasi.

    Pidän hyvänä ajatuk­se­na, että kun­taan pyritään saa­maan ter­ve veropo­h­ja. Olk­inukke­mais­es­ti voisin väit­tää sin­un siis pyrkivän saa­maan kun­taan veroa mak­samat­to­mia asukkaita.

  59. Espoohan on tässä varsi­nainen sosi­aalipum­mi, kuorii ker­mat päältä ja pistää kaverin mak­samaan. Yksi syy taas päästä näistä type­r­i­stä kun­tara­joista eroon.

  60. Päätetään samantien lail­la, että kaik­ki rikkaat alka­vat mak­samaan Helsingille veroa, riip­pumat­ta siitä mis­sä asu­vat. Eipä tarvitse miet­tiä kuntarajoja. 

    No,vitsi vitsinä. Kyl­lä Helsingis­säkin tietyt alueet slum­mi­u­tu­vat, tois­t­en kukois­taes­sa, joten en nyt näe kun­tara­jo­jen laa­jen­tamista mitenkään ratkaisuna aluei­den eriy­tymiseen. Pitääpähän vain yhä kauem­mas muut­taa jos kokee vero­pros­entin liian korkeak­si ja ei pysty päät­täji­in vaikuttaa.
    Onko mieliku­vi­tus todel­lakin niin huono, että ei muu­ta ratkaisue­hdo­tus­ta löy­dy, kuin byrokra­ti­aa ja virkamies­val­taa lisäävä kun­tien yhdistäminen.

    On kyl­lä ongel­man yksinker­tais­tamista toisaal­ta väit­tää, että Helsin­ki on itse syypää rikkaiden kaikkoamiseen,koska muiden teot ja lain­säädän­tö aset­taa rajat sille, mitä Helsin­ki voi tehdä tai olla tekemät­tä. Helsingillä ei ole ketään, jolle sysätä vas­tu­u­ta sosi­aalis­es­ta asumis­es­ta, pait­si ehkä anta­mal­la matkara­haa romaniker­jäläisille. Ja Helsin­ki kär­sii, kun ympäryskun­nat eivät huole­h­di omas­ta osas­taan sosi­aalis­es­ta asumis­es­ta tms.

  61. “Niin siis markki­noil­la­han tapah­tuu koor­di­naa­tio­ta hin­to­jen avul­la, joka ei ole kenenkään suun­nit­tele­maa. Se vois hyvin olla parem­paa kuin byrokraat­tien ja poli­itikko­jen koordinaatio.”

    Niin kauan kuin rak­en­tamista rajoite­taan niin markki­nat eivät toimi.
    Suomes­sa ei ole puute maas­ta , koko Suomen asukas­määrä sopii 70x70 km alueelle 1000 m² tonetil­la ole­vi­in omakoti­taloi­hin ja silti tont­tei­hin kuluu vain alle puo­let maapinta-alasta .
    Asun­to­jen hin­ta on suurim­mak­si osak­si ilmaa, Helsingis­sä ole­van 700000 omakoti­talon saa maakun­nas­sa 150000 eurol­la ja poropeukaloko kaveri­tonkin saa sen 250000 eurolla

  62. “os tuo ei ollut kir­joi­tusvirhe, niin hei­dän osuuten­sa täy­tyy kuitenkin olla min­i­maa­li­nen kaik­ista per­su­jen kan­nat­ta­jista. Sii­is noin tuplas­ti medi­aanin ansait­se­vat “huonos­ti koulutetut””

    Ei nyt sen­tään, noi­ta 50000–70000 ansait­se­via on kuitenkin liki 200000 ja jos kan­na­tus tässä joukos­sa on tuos­ta 16,6 % sta merkit­tävästi ylöspäin esim 25–30 % niin se merk­it­see jo 40000–60000 akti­ivista jäsen­tä eli n 300000 äänestäjän joukos­sa 13–20 %.
    Kun he ovat vielä akti­ivisia toim­i­joi­ta ja miehit­tävät per­su­jen keskeisiä johtopaikko­ja niin heil­lä on myös äänio­su­ut­ta suurem­pi painoarvo.
    Ei mis­sään puolueessa tavikset ole johdossa.
    Kun nämä hyvä­tu­loiset ovat myös aktiivis

  63. Eli, jos ei tuote­ta alui­eta, jois­sa ei ole Niitä, arvokkain osa asu­jaimis­tos­ta siirtää itsen­sä aluille, joista Ne kyetään pitämään pois­sa? Kos­ka oikeasti kukaan ei tah­do Niitä lähelleen. Joten Ne olisi paras­ta keskit­tää vaikka­pa leirei­hin, jos­sain, mis­sä mei­dän lop­pu­jen ei tarvit­sisi sietää Niitä silmissämme. 

    Tämähän on silkkaa valin­nan­va­pau­den juh­laa. Kiitos Luo­jan, joku rohke­nee puhua edes vähän totu­ut­ta tässä maassa. 

    Jos tot­ta puhutaan lähin­nä ihmette­len kuin­ka pitkä on mat­ka, jon­ka pieni­palkkainen työläi­nen viit­sii matkus­taa päästäk­seen suorit­ta­maan palve­lu­työtä (oli se sairaalas­sa, kau­pan kas­sal­la, las­ten­tarhas­sa tms.) aikaisi­na aamuina alueille, joiden läheisyy­dessä hänel­lä ei ole varaa asua. Vai onko niin, ettei hänel­lä ole valin­nan varaa?

  64. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuon­tan­to on nimen­sä mukaises­ti tarkoitet­tu pien­i­t­u­loisille, se että asuuko siinä pien­i­t­u­loinen Ahmed vai Pekka tun­tuu kuo­hut­ta­van mieliä, mut­ta joka tapauk­ses­sa siinä ei asu hyvä­tu­loinen Jas­ka tai Mehmet. Esimerkik­si HITAS ei ole sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa kun ei siihen ole mitään tulorajoja

    Art­turi, sem­moi­set oikeasti vapaat markki­nat mis­sä saa rak­en­taa sen ver­ran kuin halu­aa ton­tilleen, kus­tan­nuk­set infra­s­ta mak­saa asun­non omis­ta­ja, palveluista mak­se­taan käytön mukaan eikä veroina sen mukaan mis­sä kun­nas­sa sat­tuu asumaan, jne. tuot­taisi luul­tavasti vähem­män seg­re­gaa­tio­ta. Eli en ajatel­lut etsiä esimerkke­jä päin­vas­tais­es­ta, sem­minkään kun tuol­la taval­la vapai­ta markki­noi­ta ei oikein mis­sään ole.

  65. Minus­ta Hal­la-aho sanoo tuos­sa sitaatis­sa kak­si asiaa:

    A. On helsin­gin oma vika jos se ei houkut­tele hyvä­tu­loisia asukkai­ta ja saa heiltä verotuloja

    B. On hyvä ja oikein, että kun­nat joutu­vat kosiskele­maan hyvä­tu­loi­sista veronmaksajista.

    Näistä koh­ta a on itsestäänselvyys.

    Koh­ta b taas on mielestäni melko radikaalin oikeis­to­lainen näke­mys, kos­ka siitä loogis­es­ti seu­raa myös, että (on hyvä että) kun­nille on hyväk­si olla myös vähem­män houkut­tele­via vähä­tu­loisille asukkaille.

  66. KariS Jätkäsaares­ta:

    Mik­si ihmeessä kaik­ki aina toteutetaan kalleim­mal­la kon­sep­til­la – siis annetaan ton­tit korkeaan hin­taan gryn­dereille jot­ka vedät­tää hin­taa niin ylös kuin mah­dol­lista? Mik­sei tehdä vaikka­pa per­in­teistä urakoin­tia, jos­sa kaupun­ki raken­nut­taisi ja pitäisi huolen, ettei hin­nat nouse pilviin. 

    Asun­to Jätkäsaa­res­sa on kaiken jär­jen mukaan varsin arvokas. En ymmär­rä, mik­si olisi parem­pi, että myy­dään maa kalli­il­la gryn­der­ille, joka rak­en­taa asun­not ja myy ne markki­nahin­taan, kuin siinä, että kaupun­ki rak­en­taa itse ja myy asun­not alle markki­nahin­nan, jol­loin se arvokkaan asun­non arvo siir­tyy ilmaisek­si sille ensim­mäiselle omis­ta­jalle. Kun hän myy asun­ton­sa eteen­päin, niin se menee tietenkin markki­nahin­nal­la, eli hän saa vedet­tyä siitä välistä isot rahat.

  67. “Jos Helsin­ki päät­täisi kaavoit­taa kaik­ki sata­ma-alueen­sa kovan rahan asun­noik­si, jäisi tuhan­sia vuokra-asun­to­ja syntymättä.”

    Höp­sis. Kovan rahan asun­noista moni laite­taan vuokralle. 

    En ymmär­rä mik­si julkisen sek­torin pitää osal­lis­tua vuokra­bis­nek­seen vuokranan­ta­jana. Parem­pi olisi pitää näpit erossa.

  68. Osmon yhteiskun­nalli­nen ihanne rupeaa entistä vahvem­min vaikut­ta­maan teknokra­tial­ta, jos­sa viisaat ihmiset (lue: Osmo ja hänen lail­laan ajat­tel­e­vat) ylhäältä päin säädöksin aset­ta­vat raame­ja ihmis­ten valin­noille. Sik­si hän kavah­taa kiukus­ta ja usein vähätellen ja her­jat­en (“repub­likaan­it”, “loiset”) kun aluedemokra­tia (mm. Espoo) tai yksit­täiset henkilöt (rauhalli­nen asuinalue, hyvä perusk­oulu lapselle) kulke­vat vas­takkaiseen suun­taan. Tuo demokra­t­ian peri­aat­tei­den halvek­sun­ta on jotain sel­l­aista, mitä itse kehot­taisin Osmon äänestämistä ajatellei­den hark­it­se­van muu­ta­maan kertaan.

    Tästä on ollut blogilla aiem­minkin puhet­ta, mut­ta se ihmis­ten välit­tämisen kehä läh­tee ytimestään omas­ta itses­tä, per­heestä ja lähei­sistä ja vas­ta myöhem­min tule­vat nämä suuret kollek­ti­ivisem­mat ihanteet, jot­ka Osmolle poli­itikkona ovat pääl­lim­mäisiä ja rakkaita.

    Län­si­maises­sa demokra­ti­as­sa on lähdet­ty näi­den kah­den alueen tas­apain­os­ta, mut­ta yksilön oikeudet alle­vi­ivat­en. Nyt Osmol­la yhä enem­män pain­ot­tuu tämä ylhäältäpäin tapah­tu­va teknokraat­ti­nen ohjailu ja yksilöi­den halu­jen väheksymi­nen. Mikä käy ilmi mm. Lah­den kun­tali­itosesi­tyk­ses­tä mikä ei olisi voin­ut vähempää ottaa huomioon paikallis­ten näke­myk­siä ja eri­lai­sista tois­tu­vista pohdin­noista siitä, kuin­ka aluedemokra­tia voitaisi­in pääkaupunkiseudul­la ohit­taa. Vaik­ka sit­ten val­tion avul­la. Ei todel­lakaan näin.

  69. Onhan tuo sosi­aal­i­dar­win­is­mia. Jos asun­to­ja tehdään pelkästään hyvin toimeen­tuleville niin huono-osaiset pää­tyvät kadulle.

    Tun­tien kyseisen kaupung­in­val­tu­u­te­un aja­tus­maail­man, uskallan epäil­lä lausun­nos­sa ole­van taustal­la etnistä värinää.

  70. “Ker­mankuor­in­tapoli­ti­ikan seu­rauk­se­na olisi eri­ar­vois­tu­mi­nen. Siis jos maa­han­muut­ta­jat, köy­hät, ongel­malliset ym. asutet­taisi­in sinne, mis­sä on kaikkein halvinta.”

    Nyt vas­ta onkin eri­ar­vois­tut­tu: köy­hät ja maa­han­muut­ta­jat on haalit­tu pääkaupunkiseudulle. Sta­di rak­en­taa, vuokraa ja mak­saa slummit.

    Tämä on todel­la hölmöä poli­ti­ikkaa monel­lakin taval­la, kos­ka tääl­lä maa on kaikkein kallein­ta. Paljon fik­sumpaa olisi eri­ar­vois­tua niin, että sosi­aal­i­ta­pauk­set majoitet­taisi­in esim. Tohma­järvelle. Mak­sukyvyt­tömäl­lä ei — ihon­väristä riip­pumat­ta — ole oikeut­ta vaa­tia asun­toa Stadista.

  71. Ilpo Tuovi­nen kir­joit­ti 1.2.2011 kel­lo 8:13
    “… Jos Helsin­ki muut­taa asuinalueen­sa sel­l­aisik­si, jos­sa esim. white flight-ilmiö kiihtyy, niin oma­pa on vikansa. Helsin­ki ansait­seekin joutua ongelmi­in, jos se ehdoin tah­doin hamuaa sel­l­aista “ric­as­tus­ta”, joka ei oikein Euroopas­sakaan (esim. Rot­ter­dam, Malmö) ole onnistunut.”
    Tätä uus­lib­er­al­is­tista “ansait­seekin joutua ongelmi­in ‑peri­aatet­ta” on joskus vaikea ymmärtää. Olen ymmärtänyt, että markki­nal­ib­er­al­is­min hyvä puoli on siinä, että koval­la onnis­tu­misien palk­it­semisil­la kan­nuste­taan hyvi­in tulok­si­in. Epäon­nis­tu­misen tuo­mat ongel­mat taas ovat sys­teemin tuot­ta­ma valitet­ta­va lisäilmiö. Kun ollaan järkeilty, että hyvä lop­putu­los pyhit­tää sys­teemin (markki­nal­ib­er­al­is­min) ollaan sys­teemiä alet­tu pitää itseis­ar­vona, ja sen ilmen­tymiä merkkinä hyvästä sys­teemistä. -> “Ansait­seekin joutua ongelmi­in”. Onko se nyt ihan oikeasti enem­nän hyvä kuin huono, jos Helsin­ki joutuu ongelmiin?

  72. Markki­nat tarkoit­ta­vat asioiden vapaa­ta arvot­tamista ja vai­h­dan­taa, ja markki­navoimat ihmis­ten, yri­tys­ten, kaupunkien tms. ohjaam­a­ton­ta, uni­ver­saalia halua prefer­oi­da hyviä asioi­ta ohi huono­jen. Tätä voimaa vas­taan on hiton vaikea tais­tel­la, sil­lä mil­lä tahansa rajauk­sel­la ratio­naaliset toim­i­jat pyrkivät aina hake­maan itselleen opti­maal­lisen vai­h­toe­hdon, ja rajaami­nen itsessään maksaa.

    Miten Jätkäsaa­reen päästetään tai ollaan päästämät­tä pieni- tai keskituloisia?

    “Ei päästetä” ei tässä yhtey­dessä tarkoi­ta oikein mitään, kos­ka tuskin kukaan on kieltämässä ihmisiä osta­mas­ta tai vuokraa­mas­ta asun­toa sieltä mis­tä halu­aa ja on mihin on varaa.

    Jos taas “päästetään”, mut­ta kohderyh­män omat varat eivät riitä, sit­ten asum­ista var­maankin sub­ven­toidaan julkisel­la rahal­la. Tämä tarkoit­taa sitä, että joillekin onnekkaille annetaan käyt­töön hyödyke, joka vapaas­sa vai­h­dan­nas­sa olisi arvokkaampi, kuin mihin heil­lä muuten olisi varaa. Kaikille­han noi­ta asun­to­ja ei anneta, kos­ka jos helsinkiläi­sistä pieni- ja keski­t­u­loisia on ehdo­ton enem­mistö, vero­tuk­sen olete­taan ole­van oikeu­den­mukaista ja kaikille olisi tuol­lainen asun­to, niiden markki­nahin­ta olisi juuri se mihin kyseisel­lä ehdot­toma­l­la enem­mistöl­lä olisi varaa.

    Jätkäsaari lie­nee sel­l­aista aluet­ta, jolle markki­noil­la (eli ihmis­ten miel­tymyk­sis­sä) on kova kysyn­tä. Jos joidenkin onnekkaiden asum­ista tue­taan tois­t­en kus­tan­nuk­sel­la (eli veroil­la), ne vähem­män onnekkaat var­maankin etsivät onneaan muual­ta. Jos taas asun­not kaavoite­taan sel­l­aisik­si, että niiden arvo markki­noil­la on se mihin vähä­varaisil­la on varaa (eli ves­sankokoisik­si komeroik­si jät­timäi­sis­sä betonikuu­tiois­sa), ne joil­la on varaa parem­paan, asu­vat mielum­min muualla.

    Helsin­gin ain­oa kestävä ja järkevä tapa tais­tel­la työssäkäyvistä per­heistä ja hyvistä veron­mak­sajista — jos niin tah­do­taan tehdä, sehän ei ole pakol­lista — on kaavoit­taa enem­män tont­te­ja, verot­taa rak­en­ta­mat­ton­ta maa­ta ja pitää rak­en­tamisen stan­dard­it hyv­inä, niin että asumisen markki­nahin­nat laske­vat ja laatu nousee, ja lop­ul­ta vas­taa­vat ihmis­ten var­al­lisu­ut­ta ja mieltymyksiä.

  73. Mik­si Helsin­ki ei saa pidet­tyä taval­lisia keski­t­u­loisia, oma­l­la työstä saa­mal­laan pal­ka­lla eläviä alueellaan? 

    Kat­soin mitä mak­saa noin 90 m² per­hea­sun­to uud­is­tuotan­nos­sa. Pasi­las­sa ihan perusker­rostalosta tuol­laisen saa 450 000 eurol­la. Van­taal­ta vas­taa­vat neliöt riv­i­talos­sa mak­saa 290 000 euroa. 

    Rak­enuskus­tan­nuk­set eivät selitä tuo­ta 160 000 euron lisähin­taa. Sen selit­tää Helsin­gin tont­ti- ja asun­topoli­ti­ik­ka, joka nos­taa hin­tata­son taval­lisen keski­t­u­loisen veron­mak­sa­jan kannal­ta saavut­ta­mat­tomi­in. Niin­pä he menevät noi­hin halvem­pi­en asun­to­jen naapurikuntiin. 

    Nuo keski­t­u­loiset ovat myös niitä jot­ka tuo­vat vero­tu­lo­ja. Niil­lä vero­tu­loil­la mak­se­taan myös se sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to ja niis­sä asu­vien saa­mat asum­istuet. Eikö oikea järjestys olisi varmis­taa, että vero­tu­lo­ja Helsingille tuovia asukkai­ta saataisi­in ensin ja saaduil­la vero­tu­loil­la hoidet­taisi­in sit­ten sosi­aalisen asun­to­tuotan­non tarpeita.

  74. Mik­si ihmeessä kaik­ki aina toteutetaan kalleim­mal­la kon­sep­til­la – siis annetaan ton­tit korkeaan hin­taan gryn­dereille jot­ka vedät­tää hin­taa niin ylös kuin mahdollista? 

    Tähän asti kom­net­taa­torit ovat pahek­suneet sitä, etteivät gryn­der­it saa vedät­tää hin­taa niin ylös kuin mah­dol­lista, vaan Helsin­ki takaa hin­tasään­nöste­lyl­lä sen, että kohtu­uhin­tainen tont­ti siir­tyy kohtu­uhin­taise­na asukkaille. Hin­taa trosin nos­taa se, että 500 eurolla/asuinneliä raken­netaan pakol­lisia autopaikkoja.

  75. Pistät sano­ja Hal­la-Ahon suuhun. Ei hän ‘pyl­listä köy­hille’ kuten sinä itse väität. Ei ainakaan tuos­sa lainauksessasi. 

    Jos meil­lä on lentokone, johon mah­tuu sata matkus­ta­jaa ja sinne pyrkii 90 kelta­paitaista ja 90 sini­paitaista, on aika vaikea suosia valin­nas­sa sini­paitaisia syr­jimät­tä kelta­paitaisia. Jos asun­topoli­ti­ikas­sa suosi­taan rikkai­ta, siinä syr­jitään köy­hiä. Onko tätä vaikea ymmärtää?

    Tuo Hal­la-ahon kan­nat­ta­ma kun­tien talouskil­pailu ei toi­mi vain niin, että yritetään houkutel­la hyviä veron­mak­sajia vaan myös niin, että yritetään lähet­tää naa­purikun­ti­in vam­maiset ja sairaat. En ymmär­rä, miten joku voi täl­laisia pelisään­töjä puolustaa.

  76. KariS

    Nyky­isin Helsingillä on kaiken­laisia huomeis­to­jen pin­ta-alakeskiar­vo rajoituk­sia ja sosi­aalisen asun­to­tuotan­non tavoit­tei­ta, eikö olisi hyvä joskus miet­tiä niitäkin, jot­ka sen kaiken lystin kus­tan­taa, sitä taval­lista työssäkäyvää vero­ja mak­savaa per­het­tä. Tehdä heille sel­l­aisia 3–4 maku­uhuoneen kohtu­uhin­ta­sia ker­rostalo­huoneis­to­ja, ei aina vaan niitä yksiöitä ja kaksioita.

    Nyt kyl­lä kadotin kir­joit­ta­jan ajatuk­sen. Helsin­ki säätelee asun­to­jen pin­ta-alo­ja vaa­ti­mal­la, ettyä niiden keskiar­vo olisi vähin­tää 75 neliötä, jot­ta meil­lä ei olisi pelkkiä yksiöitä ja kaksioita.Lisäksi niiden hin­ta yritetään markki­namekanis­min vas­tais­es­ti pitää HITAS-sään­nöste­lyl­lä kohtu­ullise­na. Saako näin tehdä vai eikö saa?

  77. On väärin “myy­dä” (=antaa) asun­to­ja yksit­täisille asukkaille alle markki­nahin­nan. Täl­löin veron­mak­sa­jat joutu­vat mak­samaan yksit­täis­ten ihmis­ten rikastumisen.

    Paljon parem­pi on myy­dä maa (ja asun­not) huu­tokau­pal­la täy­teen hin­taan. Sil­loin veron­mak­sa­ja saa maas­ta sen mitä pitää ja (eniten ton­tista mak­sanut) raken­nut­ta­ja sen ver­ran voit­toa kun joku suos­tuu asun­nos­ta maksamaan.

    Minä en muuten ymmär­rä kit­inää asun­to­jen korkeista hin­noista. Annetaan kysyn­nän ja tar­jon­nan hoitaa hin­nat ja ihan hyvin menee. Asun­not mak­sa­vat sil­loin juuri oikean määrän.

  78. Rak­enuskus­tan­nuk­set eivät selitä tuo­ta 160 000 euron lisähin­taa. Sen selit­tää Helsin­gin tont­ti- ja asun­topoli­ti­ik­ka, joka nos­taa hin­tata­son taval­lisen keski­t­u­loisen veron­mak­sa­jan kannal­ta saavut­ta­mat­tomi­in. Niin­pä he menevät noi­hin halvem­pi­en asun­to­jen naapurikuntiin.

    San­o­taan nyt vielä tähän jotain. Lyhyesti, ei se nyt noin mene eikä se ole noin yksinker­taista. Asun­to­jen hin­ta riip­puu niiden tar­jon­nas­ta suh­teessa kysyn­tään eikä se nyt ole pelkästä poli­iti­ikas­ta kiinni.

    Pidem­min ja vaikeam­min. Esimerkik­si omakoti­talo­tont­tien hin­to­ja käytän­nössä tue­taan. Tätä kut­su­taan raken­nu­soikeu­den rajoit­tamisek­si. En minä ainakaan myisi 1 000 neliön tont­tia johon saa rak­en­taa 1000 neliön ker­rostalon samal­la hin­nal­la kuin 1 000 neliön tont­tia johon saa rak­en­taa 150 neliön omakotitalon.

    Tuo­ta tukemista tehdään sik­si että saataisi­in niitä taval­lisia keski­t­u­loisia veron­mak­sajia. Se on ylipään­sä yksi syy mik­si asun­to­tuotan­toa rajoite­taan, kau­ni­im­min tämä san­o­taan niin ettei kun­nal­la ole varaa kasvaa.

    Toinen asun­to­tuotan­toa rajoit­ta­va tek­i­jä on iner­tia koko sys­tee­mis­sä. Kaavoit­ta­ja läh­tee suur­in­pi­irtein siitä että tehdään saman ver­ran kuin aina ennenkin, infran ja palvelu­iden tuotan­to on samoin mitoitet­tu, tarpeesta riip­pumat­ta. Raken­nus­te­ol­lisu­u­den tuotan­to ei myöskään oikein jous­ta useis­takin syistä. Tuon muut­ta­mi­nen ihan poli­it­tisel­la tah­dol­la on hidasta.

    Lisäk­si kaavoitet­tavaa maa­ta on rajal­lis­es­ti. Sitä saisi lisää jos lakkaisi pelkämäästä nim­byjä, toteaisi tiehallinnolle että ne autoväylät risteyksi­neen saa nyt luvan mah­tua nor­maalin pääkadun levyiseen tilaan, lakkaisi kohtele­mas­ta jokaista puskaa ain­ut­laa­tuise­na luon­toko­hteena, jne. Esimerkik­si ker­rosko­rkeus taas on tois­si­jainen asia, sen merk­i­tys on kuitenkin aika pieni tehokku­u­den kannalta.

  79. “Jos asun­topoli­ti­ikas­sa suosi­taan rikkai­ta, siinä syr­jitään köy­hiä. Onko tätä vaikea ymmärtää?”

    Entä jos ei tehtäisi asun­topoli­ti­ikkaa, vaan annet­taisi­in markki­noiden hoitaa hom­ma ihan puolueet­tomasti ja epäpoli­it­tis­es­ti. Kysyn­tä ja tar­jon­ta, you know.

    1. Entä jos ei tehtäisi asun­topoli­ti­ikkaa, vaan annet­taisi­in markki­noiden hoitaa hom­ma ihan puolueet­tomasti ja epäpoli­it­tis­es­ti. Kysyn­tä ja tar­jon­ta, you know.

      Jos per­sut oikeasti kan­nat­ta­vat tätä, se olisi hyvä ker­toa ennen vaaleja.

  80. Mikähän olisi Soin­in­vaaran vai­h­toe­hto? Pitäisikö olla pääkaupunkiseudun kartel­li, jot­ta voitaisi­in vapaasti kur­jis­taa asum­isolo­ja ja han­kaloit­taa liiketoimintaa?

    Täl­lainen kartel­li­a­jat­telu ei toi­mi nykyaikana. Ehkä Soin­in­vaaran asenne tar­joaa ehkä osit­taisen seli­tyk­sen sille, mik­si Ruot­si on niin paljon vetovoimaisem­pi paik­ka ulko­maisille investoin­neille kuin Suomi.

    Kil­pailu toimii aina, jos ei kaupunkien välil­lä niin maid­en välillä.

  81. Osmo skrev:

    Tuo Hal­la-ahon kan­nat­ta­ma kun­tien talouskil­pailu ei toi­mi vain niin, että yritetään houkutel­la hyviä veron­mak­sajia vaan myös niin, että yritetään lähet­tää naa­purikun­ti­in vam­maiset ja sairaat. En ymmär­rä, miten joku voi täl­laisia pelisään­töjä puolustaa.

    Helsin­ki taitaa kuitenkin olla pk-seudun kun­nista se, joka ottaa vas­taan kaik­ista muista kun­nista tule­vat raskaute­tut. Varsinkin espoolaiset ovat kun­nos­tau­tuneet syr­jäytet­ty­jen Helsinki­in siir­rossa. Asi­as­ta oli jut­tua täl­läkin listalla.

  82. OS:

    Jos per­sut oikeasti kan­nat­ta­vat tätä, se olisi hyvä ker­toa ennen vaaleja.

    Sehän nyt olisi type­r­ää. Per­sut ovat nyky­menoa vas­taan, eikö se muka riitä?

    Btw, tun­nen monia hyvin toimeen­tule­via, aka­teemisia, hyvin toden­näköis­es­ti per­su­ja äänestäviä henkilöitä jot­ka omaa­vat liki ääri­oikeis­to­laiset mielip­i­teet. He eivät väl­itä pätkääkään sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta tai mis­tään muus­takaan yhteiskun­nan palvelus­ta puol­lus­tusvoimia lukuunottamatta.

  83. “Jos meil­lä on lentokone, johon mah­tuu sata matkus­ta­jaa ja sinne pyrkii 90 kelta­paitaista ja 90 sini­paitaista, on aika vaikea suosia valin­nas­sa sini­paitaisia syr­jimät­tä kelta­paitaisia. Jos asun­topoli­ti­ikas­sa suosi­taan rikkai­ta, siinä syr­jitään köy­hiä. Onko tätä vaikea ymmärtää?”

    No leik­itään kielikuvilla:
    Rikas ja köy­hä kohtaa­vat kadul­la ja rikas antaa 100 euroa köy­hälle. Onko rikas paha?
    Rikas asuu mielel­lään kun­nas­sa ja mak­saa veroina 10 köy­hän edut. Mik­si rikas nyt on paha?

    “Tuo Hal­la-ahon kan­nat­ta­ma kun­tien talouskil­pailu ei toi­mi vain niin, että yritetään houkutel­la hyviä veron­mak­sajia vaan myös niin, että yritetään lähet­tää naa­purikun­ti­in vam­maiset ja sairaat. En ymmär­rä, miten joku voi täl­laisia pelisään­töjä puolustaa.”

    Taas pistät sano­ja toisen suuhun. Täl­läista Hal­la-Aho ei, tietenkään, esitä vaan sinä esität.

    1. Taas pistät sano­ja toisen suuhun. Täl­läista Hal­la-Aho ei, tietenkään, esitä vaan sinä esität.

      Hän oli sitä mieltä, että on väärin yhdis­tää kun­nat, kos­ka kun­tien väli­nen kil­pailu on hyvästä. Kyl­lä kai hän kaupung­in­hal­li­tuk­sen jäse­nenä tietää, että kun­tien väli­nen kil­pailu on ennen kaikkea tätä.

  84. KariS kir­joit­ti Helsin­gin ja Van­taan eroista:

    Rak­enuskus­tan­nuk­set eivät selitä tuo­ta 160 000 euron lisähin­taa. Sen selit­tää Helsin­gin tont­ti- ja asun­topoli­ti­ik­ka, joka nos­taa hin­tata­son taval­lisen keski­t­u­loisen veron­mak­sa­jan kannal­ta saavut­ta­mat­tomi­in. Niin­pä he menevät noi­hin halvem­pi­en asun­to­jen naapurikuntiin. 

    Olisit nyt ver­ran­nut vielä kauem­mas Helsingistä, niin olisit saanut vielä isom­man hin­taeron. Niin, asun­to lähel­lä pääkaupun­gin keskus­taa mak­saa enem­män kuin kaukana keskus­tas­ta. Mikä tässä on niin ihmeellistä? 

    Ja jos taval­liset keski­t­u­loiset veron­mak­sa­jat eivät niitä asun­to­ja osta, niin ketkä sit­ten? Ei kai maas­sa nyt riitä IT-miljonääre­jä jokaista kolme huonet­ta ja keit­tiö ‑luukkua ostamaan. 

    Siinä olen samaa mieltä, että Helsin­ki ja ympäryskun­natkin voisi­vat kaavoit­taa lisää maa­ta, pan­na maalle kiin­teistöveron ja sitä kaut­ta painaa maan hin­taa alaspäin. Maan hin­ta on se, mikä tekee hin­taeron Helsin­gin ja muun maan välil­lä, eivät mitkään rak­en­tamiskus­tan­nuk­set (vaik­ka nekin var­maan ovat korkeampia, kun Helsingis­sä asuville raken­nus­miehille joutuu mak­samaan korkeam­paa palkkaa kuin se, mihin muual­la raken­nus­miehet tyy­ty­i­sivät johtuen tietenkin siitä, että asum­i­nen Helsingis­sä on niin kallista 😉 )

  85. tpyy­lu­o­ma: En oikein ymmär­rä miten seli­tyk­sesi selit­tää sen, että samaan aikaan rak­en­teil­la ole­vat kohteet Helsingis­sä ja 20 km pohjoisem­mas­sa Van­taal­la voivat olla niin erihintaisia. 

    Ton­tit hin­noitel­laan raken­nu­soikeu­den mukaan, ei ton­tin neliömäärän mukaan. Sitä rakennsuoikeu­den hin­taa Helsin­gin kaupun­ki vedät­tää ominkin toimin paljon naa­pure­itaan korkeam­malle. Pitämäl­lä niukku­ut­ta yllä ja sit­ten huu­tokaup­paa­mal­la (=yli­hin­noit­tele­mal­la) tontit. 

    Raken­nus­maan niukku­us Helsingis­sä on seu­raus­ta poli­it­tisen ohjauk­sen epäon­nis­tu­mis­es­ta. Niin­pä gryn­dereil­lä on varaa vedät­tää hin­to­ja, kil­pailua ei ole kun ei ole tontteja. 

    Kaavoitet­tavaa maa­ta olisi yllinkyllin jos hyväksytään sel­l­aiset asi­at, ettei 7 km:n päässä rautatiease­mal­ta tarvi­ta 50 ha:n golkent­tää vieläpä kaupun­gin rankasti sub­ven­toimana (Tali), tai ettei Malmil­la tarvitse pitää isoa lento­kent­täaluet­ta vain har­raste­len­täjien käytössä, tai ettei Kivi­nokalla tarvitse olla har­vo­jen käyt­täjien kesä­ma­ja-aluet­ta, tai ettei Helsin­ki tarvitse soti­laal­liseen puo­lus­tuk­seen­sa San­ta­ham­i­nan klataista isoa maa-aluetta. 

    Jos raken­nus­maa­ta olisi riit­tävästi kaavoitet­tuna, ja kaupun­ki lask­isi talout­taan ton­teista saatavien nopei­den myyn­tivoit­to­jen sijaan asukkaiden pitkäaikaisen vero­tuo­ton varaan, olisi tääl­läkin huo­mat­tavasti Van­taan hin­to­ja lähempänä ole­via asun­to­ja tarjolla

    Osmolle vielä: Luo­tat liikaa Hitas-jär­jestelmään. Sieltä asun­toa jonot­tavien jonon pitu­us ker­too mikä epä­suh­ta kysyn­nän ja tar­jon­nan välil­lä Hitas tuotan­nos­sa on. Jätkäsaa­reenkin olisi voin­ut kaavoit­taa vapaara­hoit­teis­ten tont­tien sijaan paljon enem­män Hitas-tont­te­ja alueen imagon siitä yhtään kärsimättä.

    1. Jätkäsaa­reen olisi voitu kaavoit­taa Hitas­ta enem­män, mut­ta kun on tämä Hal­la-ahon ihan­noima kil­pailu hyvistä veronmaksajista.
      Jätkäsaa­reen on myös kallista rak­en­taa, kos­ka se on rak­en­teeltaan vähän arve­lut­tavaa täyt­tö­maa­ta. ja sit­ten on tämä pysäköin­ti, 50 000 euroa autopaikkaa kohden, joka veloite­taan myös autottomilta.

  86. OS: “Jos meil­lä on lentokone, johon mah­tuu sata matkus­ta­jaa ja sinne pyrkii 90 kelta­paitaista ja 90 sini­paitaista, on aika vaikea suosia valin­nas­sa sini­paitaisia syr­jimät­tä kelta­paitaisia. Jos asun­topoli­ti­ikas­sa suosi­taan rikkai­ta, siinä syr­jitään köy­hiä. Onko tätä vaikea ymmärtää?”

    On, kos­ka reaal­i­maail­mas­sa lentoy­htiö vai­h­taa koneen isom­paan ja kaik­ki mah­tu­vat. Helsingis­sä ylläpi­de­tään mielum­min kaupunki­motare­i­ta ja mui­ta tois­ar­voisia kaupunki­ti­lasyöp­pöjä. Asun­topoli­ti­ik­ka on nol­la­summapeliä vain jos siitä halu­taan ehdoin tah­doin tehdä sellaista.

    Markki­namekanis­min käyt­tämi­nen niiden kaikkein halu­tu­impi­en hehtaarien jakamiseen toisi liikku­mavaraa ja resursse­ja muualle, tavoit­teena kai pitäisi olla saa­da kysyn­tä ja tar­jon­ta tas­apain­oon joka vaatii oleel­lis­es­ti lisää panos­tus­ta kaupunkisu­un­nit­telu­un, kaavoituk­seen ja infraan.

  87. KariS, koi­ta nyt päät­tää, kil­paileeko se 20km pohjoisem­pana ole­va van­taalainen asuinalue sen helsinkiläisen alueen kanssa osta­jista vai ei. 

    Jos ei kil­paile (eli siel­lä asum­i­nen ei olekaan ihmisille sama asia kuin Hel­sigis­sä asum­i­nen), niin sit­ten voit lopet­taa päivit­te­lyn siitä, mik­set ymmär­rä, mik­si asun­not ovat halvem­pia Vantaalla. 

    Jos kil­pailee, niin sit­ten voit puolestasi vetää takaisin sen, että gryn­der­it voivat pyytää asun­noista mitä tahansa, kos­ka ei ole kil­pailua. On kil­pailua. Ne van­taalaiset asunnot.

  88. Tuo aja­tus vihrei­den urbaa­nialuei­den muut­tamis­es­ta ker­rostaloik­si ei ole suositelta­va, eikä kaikkien vapau­tu­vien har­maid­en aluei­den uudelleen rak­en­t­a­mi­nen. Esimerkik­si tääl­lä Laut­tasaa­res­sa olisi ankeaa jos nuo kak­si mit­tavahkoa mökki/pu­u­tarha-aluet­ta muutet­taisi­in asun­noik­si. Ihmis­ten ulkoilu­alueet ankeu­tu­isi­vat huo­mat­tavasti. Täl­laisen kehi­tyk­sen (vihrey­den häviämi­nen maise­mas­ta) negati­ivis­es­ta vaiku­tuk­ses­ta asuinalueen ihmis­ten psyykkiselle hyv­in­voin­nille on paljon tutkit­tua tietoa. Aja­tus voi tun­tua absur­dil­ta, mut­ta sen evoluu­tiop­sykologi­nen seli­tys on hyvin perustel­tu ja sen takana on paljon tutkimuk­sel­lista näyt­töä. Se ei todel­lakaan ole lonkalta heitetty.
    Suosi­tan kaupunkisu­un­nit­telus­ta kiin­nos­tuneille Richard Lou­vn teosta Last Child in the Woods, jos­sa paljon tästä laa­jas­ta tutkimuk­sel­lis­es­ta näytöstä esitetään.

    Vihreää urban­is­mia edus­tavista arkkite­hdeistä yksi hyvin mie­lenki­in­toinen ja ainakin omaa silmääni miel­lyt­tävä on Adri­aan Geuze. Googlen kuva­haku antaa esimerkkejä.

    WSJ:n artikke­li Geuzes­ta ja vihreästä urban­is­mista (land­scape urban­ism): http://online.wsj.com/article/SB10001424052748703396604576088001048340490.html?mod=WSJEUROPE_newsreel_lifeStyle

  89. Kaik­ki suo­ma­laiset asumaan Itä-Pasi­lan ja Mer­i­haan lähiöi­hin, niin koko maail­ma pelas­tuu. Joo, kiitos ei kiitos.

  90. Ohoh Osmo: “Jätkäsaa­reen olisi voitu kaavoit­taa Hitas­ta enem­män, mut­ta kun on tämä Hal­la-ahon ihan­noima kil­pailu hyvistä veronmaksajista.” 

    Hitas asu­jat ovat hyviä veron­mak­sajia. Älä Osmo heitä aliarvioi. Hei­dän kaltaisen­sa ovat sitä joukkoa joka jät­tää Helsin­gin kun heil­lä ei ole varaa ostaa kovan­ra­han asun­toa täältä. Ja juuri sel­l­aisia siir­tyy Hal­la-ahon äänestäjik­si kun te “van­hat jäärät” ette näe met­sää puilta

    Ei ole oikein, että Helsingis­sä voi asua vain suu­rit­u­loiset ja köy­hät, mut­ta ei keskiver­to ansio­työl­lään itsen­sä elät­tävä enem­mistö. Tuol­lainen valikoi­va muut­toli­ike suosii kehyskun­tia ja rapaut­taa Helsinkiä jos se saa jatkua nykyisen kaltaisena.

    Jätkäsaaren maaperä ei raken­nuskus­tan­núk­sia merkit­tävästi nos­ta. Poh­jatöi­den ja perus­tusten osu­us on muu­ta­ma pros­et­ti asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta, kun taas maan myyjän, kaupun­gin, äärim­milleen vedät­tämän ton­tin osu­us on jopa 25%.

    Tuo autopaikan hin­takin kuu­lostaa kovin huimal­ta. Nor­maali kus­tan­nus­ta­so täl­lähetkel­lä parkki­talos­sa on 20–25 000. Maan­pääl­lisenä halvem­pi. En tiedä miten olette onnis­tuneet kaavoit­ta­maan autopaikko­ja tuplahinnalle.

    1. Jos ihan­noidaan Hal­la-ahon tavoin kun­tien välistä talouskil­pailua, kyl­lä Hitas-asu­ja kan­nat­taa vai­h­taa vuorineuvokseen.

    2. Kari S
      Mis­tä tämä maan myyjän hin­ta tulee? Kaupun­ki ei yleen­sä myy noi­ta tont­te­ja po0ikkeustapauksia luku­un otta­mat­ta, vaan vuokraa. Se ei sil­loin voi nos­taa asun­non myyntihintaa.

  91. “Jos meil­lä on lentokone, johon mah­tuu sata matkus­ta­jaa ja sinne pyrkii 90 kelta­paitaista ja 90 sini­paitaista, on aika vaikea suosia valin­nas­sa sini­paitaisia syr­jimät­tä kelta­paitaisia. Jos asun­topoli­ti­ikas­sa suosi­taan rikkai­ta, siinä syr­jitään köy­hiä. Onko tätä vaikea ymmärtää?”

    Jos sini­paitaiset mak­sa­vat matkalipun ja kelta­paitaiset eivät, ote­taan 90 sini­paitaista ja 10 kelta­paitaista. Jos kukaan ei mak­sa matkalip­pua, ei lennetä. Se lentokone tarvit­see polt­toainet­ta ja lentäjät palkko­ja ja ilman rahaa se ei nouse ilmaan.
    Onko tätä vaikea ymmärtää?

  92. Pikaises­ti vilka­istu­na Soin­in­vaara itse näyt­tää asu­van hyväo­sais­ten kata­janokalla. Sieltä käsin onkin hyvä huudel­la näistä asioista. Ehkä uskot­tavu­us olisi kuitenkin parem­pi vaikka­pa hyvä­tu­loise­na kon­tu­lan kerrostalossa.

    Ihan käytän­nön kysymyk­senä, niin jos hin­ta eli mak­sukyky ei voi olla kri­teer­inä asuin­paikan valin­nas­sa, niin mil­lä taval­la on tarkoi­tus kaupun­gin asu­jaimis­to sijoit­taa? Onko ajau­tuk­se­na arpoa hyvä­tu­loinen suurper­he kon­tu­lan kak­sioon, ja vara­ton osmon entiseen asun­toon kata­janokalle? Pitääkö hyvän asuin­paikan olla saavutet­tu etu, vai arvot­taisi­inko asukkaat ja asun­not uusik­si vaikka­pa viiden vuo­den välein? Saisiko yhteen muut­ta­va pariskun­ta itse vali­ta kum­man asun­toon muute­taan, vai joutuuko sat­un­naiseen paikkaan?

    Vai onko tarkoi­tus käyt­tää eräis­sä kaupungeis­sa per­in­teistä sijoit­telua puoluekan­nan ja ‑ase­man mukaan kunkin puolueen läänitet­ty­i­hin asuntohin?

  93. Täl­lä espoilul­la ei tosi­aan ole mitään tekemistä valin­nan­va­pau­den kanssa. Lib­er­aali asun­topoli­ti­ik­ka tuot­taisi run­saasti kaipaami­ani kohtu­uhin­taisia ker­rostaloyk­siöitä sekä Espooseen että Helsinki­in. Asuinalueeni van­ho­jen asukkaiden valin­nan­va­paus kär­sisi vain siinä mielessä, että he jou­tu­isi­vat kat­se­le­maan rumaa naa­maani kotikaduillaan.

    Jos Espoon ja Helsin­gin kaupung­in­val­tu­ute­tu­il­la on oikeus kaven­taa min­un vapaut­tani tässä asi­as­sa, niin yhtä hyvin kansane­dus­ta­jil­la on oikeus kaven­taa kaupung­in­val­tu­utet­tu­jen vapautta.

  94. Kaikkien pääkaupunkiseudun kun­tien pitäisi kan­taa oma osansa sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta. Samoin pitäisi huole­htia siitä, että ei päästetä syn­tymään slum­me­ja anta­mal­la vuokrat­alo­jen kasaan­tua samoille alueille.

    Helsingis­säkin pitäisi kuitenkin ymmärtää, että ei ole mah­dol­lista tukea keski­t­u­loisia kokon­aisu­udessaan hin­tasään­nöste­ly­il­lä tai ali­hin­taisil­la ton­tin­lu­ovu­tuk­sil­la. Jos yhtä ihmistä tue­taan, kaik­ki muut osal­lis­tu­vat sen mak­samiseen. Ain­oa tapa, mil­lä voidaan kestävästi alen­taa asun­to­jen hin­to­ja on lisätä tar­jon­taa, eli käytän­nössä huole­htia riit­tävästä kaavoituk­ses­ta ja kaupun­gin omis­tamien tont­tien luovut­tamis­es­ta. Reilusti korotet­tu kiin­teistövero rak­en­ta­mat­tomille ton­teille aut­taisi myös osaltaan.

    Helsin­gin hin­toi­hin vaikut­taa tietysti myös naa­purikun­tien tar­jon­ta, joten tässäkin asi­as­sa Espoo ja Van­taa saisi­vat hoitaa oman osansa.

  95. Onhan se nyt itses­tään selvää, että Helsin­gin oma kaavoitus- ja asun­topoli­ti­ikkakin on vaikut­tanut seg­re­gaa­tioon niin kaupungi­nosien kuin kaupunkien välillä. 

    Viime aikoina on myös tul­lut sel­l­ainen vaikutel­ma, että aina kun virkamiehiltä kysytään syitä Helsin­gin talousahdinkoon tai seg­re­gaa­tio-ongelmi­in, maa­han­muut­ta­jat mainitaan.

    Helsin­gin tietokeskuk­sen tuoreen tutkimuk­sen mukaan pien­i­t­u­loisimpi­en, suurper­heis­ten ja paljon sosi­aali­palvelui­ta tarvit­se­vien maa­han­muut­ta­jien keskit­tymi­nen jon­nekin on yksi merk­ki alueen tulev­as­ta alamäestä. “Kyse on kokon­ais­vaiku­tuk­ses­ta: jos alueel­la on jo valmi­ik­si paljon työt­tömyyt­tä ja köy­hyyt­tä, monion­gel­maisimpi­en maa­han­muut­ta­jien pakkosi­joit­ta­mi­nen sinne kär­jistää ongelmia.”

    Tutkimuk­ses­sa muis­tute­taan myös, että “Ruot­sis­sa kaupunki­tutk­i­jat ovat laske­neet, että kaupungi­nosa ’sietää’ noin 20 pros­entin ver­ran maa­han­muut­ta­jia. Jos määrä ylit­tää sen, kan­taväestö alkaa etsiy­tyä muualle.”

    Kaikkien pääkaupunkiseudun kun­tien kam­reer­it puolestaan valit­ti­vat suureen ääneen, kun vuo­den 2011 vero­tu­lo­jen tasaus­sum­mat julk­istet­ti­in. Suurin vääryys kuulem­ma tapah­tui, kun maa­han­muut­ta­jien asut­tamis- ja huole­htimis­taakkaa ei ole otet­tu vero­tu­lo­jen tasaamises­sa huomioon. — Mainit­takoon tässä sit­ten, että aina syytet­ty­jen pallil­la ole­va Espoo mak­soi tätä tasaus­ta suh­teessa enem­män kuin Helsin­ki: 752 vs. 527 euroa/hlö.

    Mikä siis ratkaisuk­si? Yksinker­taisel­la päät­te­lyl­lä pääsen siihen, että jos human­i­taarisel­la maa­han­muu­tol­la on niin negati­ivisia seu­rauk­sia taloudelle, että “kaupungi­nosan palvelu­verkko olisi juuri ja juuri kestänyt ‘alku­peräis­ten’ köy­hien asukkaiden huoltamisen, mut­ta uusien avun­tarvit­si­joiden vyöry kaataa kort­ti­talon” (kuten yllä maini­tus­sa tutkimuk­ses­sa ker­ro­taan), niin pitäisi var­maan tun­tu­vasti hillitä täl­laista maa­han­muut­toa. Tuo jos­sakin kom­men­tis­sa mainit­tu 5000 ihmisen per­heeny­hdis­tämisjono kuu­lostaa lievästi sanoen haastavalta.

    Maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta ei tietenkään päätetä Helsin­gin val­tu­us­tossa, mut­ta siel­lä istuu pil­vin pimein kansane­dus­ta­jia ja min­is­tere­itä aina maa­han­muut­to­min­is­teri Thor­sia ja asun­to­min­is­teri Vapaavuor­ta myöten. 

    Eivätkö maini­tut min­is­ter­it ymmär­rä har­joite­tun poli­ti­ikan seurauksia?

    Vai onko niin, ettei maa­han­muu­ton fataale­ja seu­rauk­sia pääkaupun­gin taloudelle ole edes otet­tu puheek­si lain­säätäjien kanssa? 

    Espoolais­tenko pitäisi mak­saa viulut?

    1. Maa­han­muut­ta­jil­la ja vero­tu­lo­jen tasauk­sel­la ei ole ker­ras­saan mitään tekemistä keskenään. Mihin kaik­keen te onnis­tutte maa­han­muut­ta­jayt oikein sotke­maan? Joh­tu­i­v­atko jouluku­un lumisateetkin maahanmuuttajista?

  96. Osmo kysyy: “Mis­tä tämä maan myyjän hin­ta tulee? Kaupun­ki ei yleen­sä myy noi­ta tont­te­ja po0ikkeustapauksia luku­un otta­mat­ta, vaan vuokraa. Se ei sil­loin voi nos­taa asun­non myyntihintaa.”

    Kyl­lä kaupun­ki myy tont­te­ja, ja paljon. Tont­tien vuokraami­nen kohdis­tuu lähin­nä Hitas- ja vuokra-asun­to tuotan­toon, kovan­ra­han omis­tusasun­not tehdään pääasi­as­sa kaupun­gin myymille ton­teille. Niiden hin­taa kaupun­ki on vedät­tänyt jo vuosia isona myyjänä. Uusista alueista esimerkik­si Viikissä (Latokar­tano ja Viik­in­mä­ki) pääosa asun­noista on kaupun­gin myymil­lä omis­tus­ton­teil­la. Juuri äsket­täin Jätkäsaaren aloi­tus­ton­tit myyti­in 7 miljoon­al­la joka tarkoit­taa yli 1000 euroa jokaiselle asuin­neliölle. Ei siis aivan huip­puhin­ta, mut­ta iso osa asun­to­jen arvi­ol­ta noin 5000 euron kokonaisneliöhinnasta. 

    Vuokra­tont­tien puut­teesta ker­too se, että 67:ää vuokralle tar­jot­tua pien­talo­tont­tia haki 1322 per­het­tä. Eli 1255 per­het­tä alkaa nyt kat­sel­la sitä tont­tia Espoos­ta, Van­taal­ta, Sipoos­ta jne.

    Kun puhutaan siitä keskiver­toveron­mak­sa­jas­ta, on asum­is­muo­tona useim­miten vapaara­hoit­teinen omis­tusasun­to. Kun sel­l­aista ei korkei­den hin­to­jen vuok­si saa Helsingistä han­ki­tuk­si, tuo poruk­ka muut­taa kehyskun­ti­in. Ja sukku­loi sieltä Helsinki­in töi­hin omil­la autoillaan.

    Hal­la-aho ei puhu vuorineu­vok­sista, ei heitä eikä ylipäätään ketään huip­putu­loista niin mon­taa Suomes­sa ole, että heil­lä suur­ta vaiku­tus­ta kun­tien asukask­il­pailu­un on. Kyl­lä se kisa käy­dään siitä akti­ivi-iässä olev­as­ta keskilu­okas­ta joka sen vero­tuo­ton val­tavir­ran muodostaa.

  97. Ah, sais­in­pa Hitas-asun­non… Vuokraisin sen välit­tömästi markki­nahin­taan jollekin varakkaalle.

  98. Korkeat hin­nathan muo­dos­tu­vat siitä että kysyn­tä on kova ja tar­jon­ta pientä.

    Kysyn­tään tietyl­lä hin­tata­sol­la vaikut­taa lähin­nä Helsin­gin vetovoima ja ihmis­ten varakku­us (mah­dol­lisu­udet saa­da lainoja).

    Tar­jon­taa rajoit­ta­vat lähin­nä hidas kaavoitus ja kaavoituk­selle sopi­van maan vähyys. 

    Jos ja kun ker­ran ei ole mitä kaavoit­taa, niin miten olisi jos rak­en­taisimme ylöspäin? 4–5 ker­roksis­ten sijaan 12–16 ker­roksisia? Tai vaik­ka 20–25 kerroksisia?

  99. Hal­la-Ahon lin­jaus on erit­täin myön­teinen ja toiv­ot­tavasti tämä hei­jastelee laa­jem­minkin Helsin­gin PeruS-ehdokkaiden näke­myk­siä, sil­lä usko Kokoomuk­sen har­joit­ta­maan poli­ti­ikkaan ehkäistä Stadin rap­pi­o­ta (STARA — oho tuli­pa jän­nä lyhenne ;)) alkaa olla todel­la koe­tuk­sel­la. Nim­imerk­ki Totu­uskomis­sion näke­myk­set käyvät hyvin yksi­in omieni kanssa ja täy­tyy tode­ta, että kytkin tulee nouse­maan aika nopeasti, ellei nykyiselle Sta­dia kur­jis­tavalle poli­ti­ikkalle laite­ta pis­tet­tä. Olin saanut Soin­in­vaaran aiem­mista kir­joituk­sista sen mieliku­van, että hän olisi tolkun mies, mut­ta on tain­nut käy­dä niin, että vaali­paineen kas­vaes­sa Soin­in­vaara onkin siir­tynyt kalastele­maan ääniä ns. sameisi­in vesiin.

  100. No, miten Helsin­ki ratkaisee todel­lisen ongel­man eli taval­lis­ten (hyvien) veron­mak­sajien asut­tamisen viihty­isässä ympäristössä järkevin kus­tan­nuksin? Esim. Ruo­ho­lahti on hieno esimerk­ki sosi­aalis­es­ta sekoit­tamis­es­ta, joka ei ole räjähtänyt käsi­in, Mut­ta käytän­nössä siinä vai­heessa, kun itse kitkut­telee yli 1000 € / kk mak­savas­sa kolmios­sa esim. 3000 € net­to­tu­loil­la parin lapsen kanssa ja yläk­er­ran kat­to­huoneis­tossa elelee etnistä vähem­mistöä edus­ta­va yksin­huolta­ja lap­sika­traansa kanssa viiden huoneen lukaalis­sa yhteiskun­nan täy­del­lä ylläpi­dol­la käytän­nössä koko lop­puelämän­sä, voi het­ken miet­tiä kan­nat­taako ja onko reilua? Puhu­mat­takaan siitä, että näi­hin “järkevän­hin­taisi­in” vuokra-asun­toi­hin sovel­letaan sosi­aal­i­ta­pauk­si­in pain­ot­tuvaa tarve­hark­in­taa, mikä tekee elinympäristöstä rikkaan ilman etnistä värinääkin 😉

  101. Hyvä OS,
    vih­doinkin tuli esi­in kaikkien ongelmien äiti. Auto ja parkkipaikat. Lopet­takaa ihmeessä vaa­ti­mas­ta niitä parkkipaikko­ja tahi kieltäkää niiden sisäl­lyt­tämistä asun­to­jen hin­toi­hin. Kuka halu­aa, ostakoon paikan, mikäli tarttee.Olisi muka­va nähdä, miten kävisi. Pitem­män päälle var­maan ihan hyvin.

  102. “Mihin kaik­keen te onnis­tutte maa­han­muut­ta­jayt oikein sotkemaan?”

    Tarkoi­tatko meitä kaikkia?
    Eihän maa­han­muut­ta­jista mon­taakaan main­in­taa ollut ja sen­tään 110 kommenttia.

  103. Jos Stadis­sa olisi pelkästään vapaara­hoit­teisia omis­tusasun­to­ja ja vapaara­hoit­teisia vuokra-asun­to­ja, niin nil­lä olisi sel­l­ainen markki­noiden määräämä hin­tata­so, että esim. tavalli­nen opet­ta­ja voisi asua Stadis­sa. Mis­tään ei nimit­täin löy­dy 560 000 vuorineu­vos­ta osta­maan kaikkia asuntoja.

    Ja kun tulisi lisää kaavoitet­tua raken­nus­maa­ta, markki­nat saisi­vat rak­en­taa lisää juuri sel­l­aisia asun­to­ja, jot­ka menin­i­sivät kau­pak­si eli mmyydä/vuokrata ne markkinahinnalla. 

    Kaavoit­tamisen roo­lik­si riit­täisi määrit­tää mihin raken­netaan asun­to­ja ja mihin teitä jne. Markki­nat saisi­vat päät­tää myös autopaikko­jen rak­en­tamis­es­ta ja niiden hinnoista.

  104. Jatkan hie­man edel­liseen kom­ment­ti­in, kun se jäi vähän irral­lisek­si. Kri­ti­soin tätä KariS:n näkemystä:

    Kaavoitet­tavaa maa­ta olisi yllinkyllin jos hyväksytään sel­l­aiset asi­at, ettei 7 km:n päässä rautatiease­mal­ta tarvi­ta 50 ha:n golkent­tää vieläpä kaupun­gin rankasti sub­ven­toimana (Tali), tai ettei Malmil­la tarvitse pitää isoa lento­kent­täaluet­ta vain har­raste­len­täjien käytössä, tai ettei Kivi­nokalla tarvitse olla har­vo­jen käyt­täjien kesä­ma­ja-aluet­ta, tai ettei Helsin­ki tarvitse soti­laal­liseen puo­lus­tuk­seen­sa San­ta­ham­i­nan klataista isoa maa-aluetta. 

    Vihreän näkymisen katuku­vas­sa, laa­jo­jen puis­toaluei­den ja luon­non­läheis­ten lenkkeily- ja leikkialuei­den on siis tutk­i­tusti todet­tu paran­ta­van asuinalueen viihtyvyyt­tä ja sen asukkaiden hyvinvointia.

    Kävin googlen avul­la lävitse Osmon kir­joituk­sia KariS:n mainit­semista kohteista ja lin­jauk­set tun­tu­i­v­at ole­van saman mukaisia. Sivu­lauseessa ohi­men­nen maini­taan, että viher­alueitakin tulisi säästää/kaavoittaa, mut­ta San­ta­ham­i­naankin jos se pois­tu­isi soti­laskäytöstä oli ehdo­tuk­se­na asun­to­ja 20,000 henkilölle. Tal­in kult­tuuri­his­to­ri­alli­nen maise­ma, joka on myös kesäi­nen lenkkeily- ja talvi­nen hiih­toalue tuli merkit­tävältä osaltaan pistää asun­noik­si. Malmin ken­tästä nyt puhumattakaan.

    Tässä yksi syy tukea “repub­likaane­ja”. Hei­dän val­in­tansa vievät pois (vaik­ka eivät toki poista) painet­ta ahtaa kaupun­gin kaikkein esteet­tisimpiä, vielä jäl­jel­lä ole­via maisemia täy­teen har­maa­ta beto­nia. Sekä sään­nön­mukaista pakkomiel­let­tä kaavoit­taa jokaik­istä vapau­tu­vaa teol­lisu­us- tms. aluet­ta har­maak­si eikä vihreäksi.

    Eivätkä ehdote­tut 25-ker­roksiset talot ole viihty­isän kaupunkiku­van kannal­ta ratkaisu, sil­lä katu­ta­so var­jos­tu­isi merkittävästi.

    Mikä tuon eri­tyis­es­ti vihrei­den innokkaasti suosi­man kaupunki­maisemabru­tal­is­min syvim­pänä ajatuk­se­na lop­ul­ta on? Yhteiskun­nan tason CO2-leikkauk­setko ylit­tävät nämä muut arvot? Vai mikä on pohjim­mainen peruste tälle ihmis­ten mah­dol­lisim­man tiivi­iseen ahtamiselle?

    Olisiko mah­dol­lista kir­joit­taa näitä pohjim­maisia perustei­ta selkeäm­min auki?

  105. Joh­tu­i­v­atko jouluku­un lumisateetkin maahanmuuttajista?

    Hyvinkin näin.

    Lisään­tyneet sateet johut­vat tietysti ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja run­saat maa­han­muut­ta­jalau­mat ovat lisän­neet kasvi­huonekaa­su­ja siir­tymäl­lä sav­i­ma­joista län­sim­maisen kulu­tuk­sen piiriin. 

    🙂

  106. “Tar­jon­taa rajoit­ta­vat lähin­nä hidas kaavoitus ja kaavoituk­selle sopi­van maan vähyys. ”

    Tuo on var­maan vit­si, lentokoneesta kun kat­se­lee Helsinkiä a lähiym­päristöä niin suurin osa on met­sää ja peltoa.
    Kysymys on enem­mänkin poli­it­tis­es­ta tah­dos­ta kuin todel­lis­es­ta maapulasta.
    Hyvä esimerk­ki on Sipoo, Helsin­ki ei aikonut han­kkia sieltä maa­ta vaan tehdä kaavoitus­sopimuk­sia yksi­ty­is­ten maan­omis­ta­jien kanssa eli Helsin­ki antaa muu­ta­man suuren toim­i­jan rajoit­taa rak­en­tamista ja hin­nan vedätystä.

    Asun­to­jen hin­taan vaikut­ta myös raideli­iken­teen suosimi­nen, sil­lä se edel­lyt­tää, että asemien lähistölle raken­netaan paljon krs-m2 ja näin maan hin­ta saadaan vedätet­tyä mah­dol­lisim­man korkealle, kos­ka har­va halu­aa kävel­lä pitk­iä matko­ja junalle/metrolle.

    Suomes­sa raken­nus­maan hin­ta on taivais­sa ver­rat­tuna tiheäm­min asut­tuun Eurooppaan

    Suomes­sa asumisen osu­us ihmis­ten kulu­tuk­ses­ta on koko ajan kasvus­sa ja se koetaan tietysti elin­ta­son lasku­na ja kun palkko­ja sään­nel­lään tarkasti niin paine pyritään purka­maan palkkavero­tuk­sen pienentämiseen.

  107. Maa­han­muut­ta­jil­la ja vero­tu­lo­jen tasauk­sel­la ei ole ker­ras­saan mitään tekemistä keskenään

    Ehkä vero­tu­lo­jen kanssa ei ole, mut­ta asun­topoli­ti­ikan kanssa kyl­lä, ja asun­topoli­ti­ik­ka tässä yhtey­dessä liit­tyy melko suo­raan tulon­tasaus­poli­ti­ikkaan. Sekoit­ta­va kaupunkisu­un­nit­telu tasaa muu­toin epä­ta­sais­es­ti jakau­tu­via ulkoisvaikutuksia. 

    Asun­topoli­ti­ikas­sa maa­han­muut­to on Helsingis­sä merkit­tävä kysymys mar­gin­aalil­la, kos­ka Helsinki­in muut­taa tuhan­sia ulko­maalaisia vuosit­tain, reip­paasti yli puo­let mar­gin­aalis­es­ta väestön­lisäyk­ses­tä Helsingis­sä koos­t­uu maa­han­muut­ta­jista. Koko maankin tasol­la maa­han­muut­to vas­taa noin puoles­ta väestön­lisäyk­ses­tä. Väite, että asun­topoli­ti­ik­ka ja maa­han­muut­to eivät liit­ty­isi toisi­in­sa, on täysin ja totaalisen virheellinen. 

    Muutenkin ihmette­len Osmon halua vetää tätä keskustelua täysin lokaan. Hal­la-aho ei puhunut vuorineu­vok­sista yllä, ja minus­ta sävy oli kaikenkaikki­aan asialli­nen. Luulisi, että asioista voi puhua asioina, vaik­ka ne esit­täisi kuka tahansa. Vaik­ka sit­ten “ulko­maalais­ten­potkimisy­hdis­tyk­sen” tyypit.

  108. Edel­liseen siis se, että juuri nyt, kun Vihreil­lä on gallu­peis­sa notkahtelua, kaipaisi Osmol­ta viileän asial­lista asen­net­ta. Täl­lainen ylen­määräi­nen pahek­sun­ta, kär­jistämi­nen, yli­t­ulk­in­ta jne. ei ole täytä niitä poli­it­tisen keskustelun kri­teere­itä, joi­ta olen tot­tunut Osmon noudattavan. 

    PR-mielessä vaan ajat­te­len, että täl­laiset liial­liset kär­jistyk­set eivät sovi siihen ima­goon, joka Osmol­la on, siis viileän asiantun­te­vana, suh­teel­lisen lib­er­aali­na ja asial­lis­es­ti argu­men­toivana poliitikkona.

  109. Asun kaupungis­sa pk-seudun ulkop­uolel­la. Asun lähiössä, jos­sa omis­tus- ja vuokra-asun­not on sekoitet­tu. Vuokrat­alos­sa suo­ma­laiset ja ulko­maalaiset on sekoitet­tu siten, että joka ker­rokses­sa on yksi asun­to ulko­maalaisil­la tai ulkom-suo­mal seka-avi­o­li­it­to­laisil­la. Ulkomaalaisia/taustaisia ei talos­sa ole sekoitet­tu, tänne pääsee vain slaave­ja tai suo­ma­lais-ugri­laisia, mm venäläisiä, inker­iläisiä tai viro­laisia. Afroille ja arabeille port­tikiel­to, tms kaukoidän kan­soille. Siivoo­jakin on slaavi.

    Lisäk­si talo­ryh­mään on sijoitet­tu ns kiin­tiöro­mani/-per­he. Kiin­tiö on yksi per taloryhmä/talo. Siihen lue­taan kuu­lu­vak­si myös osittais-romanit. 

    Asukkaina on tiet­ty pros­ent­ti suo­ma­laisia, jot­ka ovat sos­sun kir­joil­la ja jot­ka sos­su on tänne järjestänyt.

    Vuokrat nousi vuosi sit­ten roimasti, kun verot­ta­ja kat­soi, että talois­sa ei har­joite­ta yleishyödyl­lisyyt­tä, vaan kyse on bisnes-taloista. Omis­ta­jasäätiöltä meni vero­helpo­tuk­set pois ja vuokrat nousi kun tuli kovat verot.

    Mikä olisi ollut verot­ta­jalle yleishyödyl­lisyy­den kri­teer­it täyt­tävää? Talo täy­teen sos­su­porukkaa ja ulko­maalaisia, olisiko se kelvannut?

    Asun­to­ja seisote­taan tyhjänä kun odote­taan että löy­tyy sopi­vaan kansan­ryh­mään, siis slaavei­hin, kuu­lu­via. Tyhjä asun­to ei tuo­ta, sit­ten nos­te­taan vuokria ja tämä syy on san­ot­tu suoraan.

    Sosi­aal­i­huol­lon nimeämät asukkaat rikko­vat paikko­ja ja jät­tävät vuokrat mak­samat­ta. Taas nos­te­taan muil­ta vuokria, että saadaan taloko­htais­es­ti tiet­ty tuot­to kasaan. Sos­su ei ota vas­tu­u­ta siitä, että mak­sat­taa huoltoa­pu-asi­akkaiden­sa aiheut­ta­mat kulut naapureilla.

    Tämäkö on ihanne?

  110. KariS
    kovan­ra­han omis­tusasun­not tehdään pääasi­as­sa kaupun­gin myymille ton­teille. Niiden hin­taa kaupun­ki on vedät­tänyt jo vuosia isona myyjänä.

    Tuo on mielestäni omi­tu­inen näkökan­ta. Jos kaupun­ki myt tont­te­ja, niin tot­takai niistä pitää pyytää markki­nahin­ta. Jos hin­ta on liian korkea, se johtuu tont­tien liian alhais­es­ta määrästä, ei siitä että myyn­ti­hin­ta olisi väärä. 

    Ton­tin hin­nan vaiku­tus­ta asuin­neliöön saa las­ket­tua kaavoit­ta­mal­la tiheäm­pään ja korkeampaa.

    Maa­han­muut­ta­jat vaikut­ta­vat suo­raan seg­rekaa­tioon ja asun­to­jen riit­tävyy­teen. Ulko­maan kansalaisia Helsin­gin asukkaista on n. 7% ja hei­dän työt­tömyyten­sä 2,5‑kertaista kan­taväestöön nähden.

    Kos­ka pieni osa ihmi­sistä aiheut­taa suurim­man osan net­toku­luista, mamuil­la on merkit­tävät vaiku­tus Helsingint alouteen.

  111. “Ei nyt sen­tään, noi­ta 50000–70000 ansait­se­via on kuitenkin liki 200000…”

    Juu on on, mut­ta kuin­ka suuri osa heistä on huonos­ti koulutet­tu­ja miehiä?

    Sinän­sä hiukan liian lasken­nal­liselta tun­tuu väit­tää hyvä­tu­lois­t­en taloudel­lisek­si tukemisek­si hallinnol­lista päätöstä, joka kuitenkin enem­män tai vähem­män keinotekois­es­ti määrää raaka­maan myyntihinnan.

    1. Oho:
      Uskoisin, että nuo tulo­haarukat ker­to­vat ruokakun­nan kokon­ais­tu­loista, joten siinä on yleen­sä mukana kah­den hen­gen palkka.
      Min­un tietoni perus­suo­ma­lais­ten tulota­sos­ta ovat kovin paljon alem­mat, mut­ta ne ovat henkilöko­htaisia tulo­ja. Koulu­tus­ta­so on järkyt­tävän matala.

  112. Minus­ta alkaa tun­tua, että tässä keskustelus­sa on oikeesti kyse siitä, että kun­tien väli­nen kil­pailu estää Helsinkiä tekemästä sel­l­aista poli­ti­ikkaa kuin Osmo halu­aisi ja sik­si Osmo halu­aa pois­taa kil­pailun kun­tien väliltä.

    Toisel­la puolel­la taas on ihmisiä, jot­ka toivoisi­vat Helsin­gin tekevän poli­ti­ikkaa, johon kil­pailu “pakot­taa” ja sik­si he vas­tus­ta­vat kil­pailun pois­tamista kun­tien väliltä.

    Minus­ta Osmon pitäis jotenkin perustel­la, että mis­sä se raja kul­kee kil­pailun sal­limisen ja kieltämisen välil­lä, että onks se ok, että kaupunkiseudut kil­pail­e­vat keskenään ja sen seu­rauk­se­na Helsin­gin seudul­la ei ehkä voi­da tehdä sel­l­aista poli­ti­ikkaa kuin Osmo haluaisi?

    Entä onko tämä ok val­tioiden tasol­la? Entä maanosien? Vai onko toiveis­sa maail­ma, jos­sa vaan ei pysty äänestämään jaloillaan?

    Minä oon sen ver­ran vaku­ut­tunut Osmon argu­menteista, että olen vai­h­tanut mielipi­det­täni ja kun aikaisem­min pidin kaupunkiseudun sisäistä kil­pailua hyvänä ajat­te­len nyt, että kaupunkiseudut ovat tarpeek­si pieniä yksiköitä kil­paile­maan keskenään.

    Toisaal­ta näinkin pienessä maas­sa kuin Suo­mi kil­pailua vääristää pääkaupun­gin saa­mat hyödyt val­ti­ol­ta. Tietenkin kaupunkiseudun hallinto pitää yhdis­tää vain siltä osalta, mikä on omi­aan aiheut­ta­maan haitallista kil­pailua kaupunkiseudun sisällä.

    Minus­ta paras tapa tähän on vain kar­sia val­taa suuril­ta yksiköiltä esim. niin, että kun­nil­ta pois­te­taan kaavoitus­mo­nop­o­li ja vaik­ka asun­to­jen raken­nut­tamisoikeus tj.

  113. Kuule Osmo. Ollaan koh­ta siinä mie­lenki­in­toises­sa tilanteessa, että kukaan ei pian _halua_ kuu­lua edus­ta­maanne eliittiin.

    Saisinko esimerkin n=1 “järkyt­tävän mata­las­ta” koulutustasosta?

    1. Catali­na:
      Jos halu­taan tutkia puolueen kan­nat­ta­jakun­nan koulu­tus­ta­soa, tehdään otos, eikä esitetä yhden hen­gen esimerkkejä.

  114. “Kaik­ki suo­ma­laiset asumaan Itä-Pasi­lan ja Mer­i­haan lähiöi­hin, niin koko maail­ma pelas­tuu. Joo, kiitos ei kiitos.”

    Ei se tietenkään tarkoi­ta tätä, vaan sitä että Espookin hoitaisi “oman osuuten­sa” sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta. Kuin­ka vaikeaa tämä on ymmärtää, vai eikö asi­aa halu­ta ymmärtää?

  115. Olen arvostanut kovasti kir­joituk­si­asi mm. sosi­aal­i­tur­vau­ud­is­tuk­sen, SATA-komitean, johtopäätök­sistäsi. Tässä kuitenkin olen eri mieltä:

    Hal­la-Aho halu­aa kun­taan hyviä veron­mak­sajia. Veroista mak­set­tavien tukien varas­sa elävät ovat jo löytäneet pääkaupun­gin ja tren­di jatkuu tule­vaisu­udessakin joten älä huoli, köy­hiä tuli­joi­ta riit­tää kyl­lä. Asun­top­u­la hidas­taa hie­man tätä kehi­tys­tä. Kun­nan talous on silti jo helisemässä.

    Vihreät rak­en­taisi­vat vero­ja mak­samat­tomille uusia asun­to­ja, jol­loin alueen asukkaat keskilu­okas­ta ylöspäin siir­tyvät ajan kanssa muualle. Infra rapau­tuu, ghet­toutuu, muut­tuu lev­ot­tomak­si. Näin on jo käynyt ympäri Euroop­paa, eikö siitä voisi ottaa oppia? Ja sit­ten röyhkeästi vaa­di­taan naa­puria mak­samaan huonon poli­ti­ikan sotkut.

    Kumpi on hyvää politiikkaa?

    PS. Haus­ka otsikko kir­joituk­ses­sasi. Onko Vihrei­den eli­it­ti ajet­tu päätök­sen­teossa niin ahtaalle, että tais­teletkin tei­dän eli ’uno­hde­tun eli­itin puoles­ta’? Sil­lä ajat­telunne on elit­is­tistä ja irti keskilu­okkaisen kansalaisen arjes­ta. Arjes­ta, jos­sa alati lisään­tyvä mak­su­taak­ka puser­taa mehut perheellisiltä.

  116. Suomen Kuvale­hti­hän julka­isi viime viikol­la harv­inaisen kat­ta­van gallupin puoluei­den peruskan­nat­ta­jista. Vas­taa­jia oli yli 18 500!

    Tulos: Vihrei­den perusäänestäjä (70 % heistä) on nainen ja kaupungista, joko opiske­li­ja tai ‘melkein jo töis­sä’ tai pienipalkkainen.

    Per­su­jen kan­nat­ta­jak­si ilmoit­tau­tuneista oli suurin osa miehiä, hyvin koulutet­tu­ja tai pienyrit­täjiä, 50 000–70 000 euroa vuodessa tien­aavia. Kaukana siitä sterotyp­i­as­ta jota sinäkin, Osmo, näköjään vil­jelet. Eli sitä porukkaa joka mak­saa höm­pö­tyk­sen. Ja mit­ta alkaa olla täyn­nä, vaik­ka pro­pa­gan­daa tun­kee luukuista ihan riittävästi.

  117. Osmo on useinkin päivitel­lyt perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jien “alem­muut­ta” siihen sävyyn, että alkaa kyl­lä kään­tyä tämäkin itseään vastaan. 

    Esim. Vihreän lan­gan kolum­nista lokakuu 2010: 

    […]Ongel­mallista, kos­ka ydinkysymys perus­suo­ma­lais­ten kan­natuk­sen nousus­sa ei ole neek­erin potkimi­nen vaan se, että puolue edus­taa päähän potkit­tu­ja ihmisiä.

    Tutkimus­tu­los per­su­jen kan­nat­ta­jakun­nas­ta on sitä pait­si ilmeisen van­ha. En jak­sa uskoa, että se enää pitää paikkaansa. Ja mitä sit­ten, vaik­ka pitäisikin? Ovatko he jotenkin huonomip­ia äänestäjiä?

  118. Kyl­lä täy­tyy tuon sana­muodon perus­teel­la olla ole­mas­sa esimerk­ki-ihmi­nen, jon­ka koulu­tus­ta­so on “järkyt­tävän matala”.

  119. Otsikon ymmärtämisessä on nyt ollut epäselvyyttä. 

    Osmo­han tietysti sarkas­tis­es­ti viit­taa siihen, että Jus­si Hal­la-aho on uno­hde­tun eli­itin puoles­ta. Ei var­mas­tikaan siten, että eli­it­ti olisi oikeasti hänen mielestään “uno­hdet­tu”.

  120. “Juu on on, mut­ta kuin­ka suuri osa heistä on huonos­ti koulutet­tu­ja miehiä?”

    Minä refer­oin tuo­ta SK:n tutkimus­ta , valitet­tavasti siinä ei ollut tarkasti selitet­tynä, mis­tä luvuista päätelmät tule­vat, mut­ta laat­ule­ht­enä var­maan jotakin fak­taa on pohjalla.

  121. OS: “Min­un tietoni perus­suo­ma­lais­ten tulota­sos­ta ovat kovin paljon alem­mat, mut­ta ne ovat henkilöko­htaisia tulo­ja. Koulu­tus­ta­so on järkyt­tävän matala.”

    Omas­sa tut­tava­pi­iris­sä on paljon niitä, jot­ka aiko­vat äänestää per­su­ja johtuen siitä, että Kokoomus on pet­tänyt äänestäjän­sä alka­mal­la punav­i­her­puolueek­si. Oikeis­tol­la ei ole enää puoluet­ta jota äänestää, joten äänestetään pien­in­tä pahaa. Itsekin kuu­lun tähän joukkoon. Kaikkien tulot menevät yksinään tuo­hon mainit­tuun haarukkaan ja kaik­il­ta löy­tyy korkeak­oulu­tutk­in­to (yhtään human­is­tia tai muu­ta turhaket­ta ei toki joukos­ta löydy). 

    Kan­nat­taisi var­maan muiden puoluei­den ymmärtää, että per­sut eivät saa ääniään nukku­val­ta puolueelta vaan muut puolueet aja­vat äänestäjän­sä per­su­jen syli­in vas­tu­ut­toma­l­la ja lyhyt­näköisel­lä toimin­nal­laan, joka ei monil­ta osin enää vas­taa äänestäjien mielipiteitä.

  122. “Sinän­sä hiukan liian lasken­nal­liselta tun­tuu väit­tää hyvä­tu­lois­t­en taloudel­lisek­si tukemisek­si hallinnol­lista päätöstä, joka kuitenkin enem­män tai vähem­män keinotekois­es­ti määrää raaka­maan myyntihinnan.”
    En väit­tänytkään hallinnol­lista päätök­sen­tekoa hyvä­tu­loi­isa suosivaksi.
    Totesin vain , että todel­linne elin­ta­somme ei kas­va, kos­ka poli­it­tisil­la päätök­sil­lä nos­te­taan asumisen hin­taa ja tulota­son nousu mitat­tan ulos kaal­limpana asumisen hintana.

    Hyö­tyjinä ovat raken­nus­li­ikkei­den omis­ta­jat ja virkamieskunta.

  123. Tämän pienen asian poim­imi­nen esi­in vaikut­taa ole­van enem­män Oden vaalipeliä kuin mitään muuta.

  124. Jos se “sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to” tarkoit­taisi jotain muu­ta kuin narkkare­i­ta, alkkik­sia ja muu­ta häiriköivää rupusakkia niin sitä tuk­isi paljon mielu­um­min. Nykyti­lanteessa asia on niin, että se jen­gi pitäisi mielestäni asut­taa vanki­laan, keskelle met­sää tai vaik­ka jauhaa jyviksi kun­han pysyy kaukana minusta.

  125. Osmo on tois­tu­vasti kir­joituk­sis­saan (ja varsinkin viime aikoina tuonut esille), että jos kun­nat nykysään­nöil­lä ryhtyvät ihan tosis­saan kaikin keinoin kil­pasille parhaista veron­mak­sajista, huono-osaiset kär­sivät kos­ka tässä kil­pailus­sa on merkit­täviltä osin nol­la­summapelin piirteitä. Huono-osaisenkin on asut­ta­va jos­sain, eikä var­maankaan ole järkevää että hyvien veron­mak­sajien suosimi­nen sysii huono-osaisia sitä enem­män taloudeltaan jo valmi­ik­si heikkoi­hin kun­ti­in, mitä kovem­paa tämä kil­pailu on.

    Yli­malka­ista kauhis­telua sosi­aal­i­dar­win­is­mista ei pitäisi har­ras­taa muutenkaan, eikä kyl­lä kohdis­taa val­tu­utet­tu Halla-Aholle. 

    Jos nyt on aivan pakko tämä nimeno­mainen mies taas ker­ran nos­taa esi­in, on sen sijaan on aivan sopi­vaa kysyä kansane­dus­ta­jae­hdokas Hal­la-Ahol­ta, minkälaista poli­ti­ikkaa tämän kil­pailun pelisään­nöt muo­dosta­van val­tion tulisi hänen mielestään nou­dat­taa? Jos Hal­la-Ahon tai jonkun muun ehdokkaan mielestä kun­tien väli­nen kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista on kan­natet­tavaa, niin ehdokas ker­tokoon myös tuleeko val­tion tehdä jotain tämän kil­pailun häviäjille, ja jos tulee niin mitä? 

    Varsinkin jos sat­tuisi käymään niin, että kil­pailu jopa tekee tehtävän­sä ja häviäjälle jää ihan tosis­saan rajo­jen­sa sisälle pelkkiä meno­ja mut­ta ei juurikaan tulo­ja? Saako kil­pailun voit­ta­ja hävi­jän menot ja tulot palkin­nok­si? Kan­nat­tiko sit­tenkään voittaa?

  126. Esimerkik­si Argu­men­toi­ja edel­lä huolestuu siitä, että asukkaat keskilu­okas­ta ylöspäin siir­tyvät ajan kanssa muualle, infra rapau­tuu ja alueet ghettoutuvat.

    Loogi­nen päätelmä tääl­lä käy­dys­tä argu­men­toin­nista ja Osmon blog­itek­steistä on se, että pääkaupunkiseudun kun­nat Espoo ja Kau­ni­ainen mukaan lukien pitää pan­na yhteen. Keskilu­okas­ta ylöspäin voi sen jäl­keen kyl­lä halutes­saan siir­tyä asumaan Nur­mi­järvelle. Vuokra-asun­to­jen, tuet­tu­jen asun­to­jen ja omis­tusasun­to­jen sekoit­tumi­nen voitaisi­in tehdä johdon­mukaisem­min. Ne voitaisi­in rak­en­taa sinne, minne kan­nat­tavaa on, liiken­nejär­jeste­lyt voitaisi­in tehdä tämän mukaisesti.

    Nykyi­nen kil­pailu heit­telee köy­hin­tä luokkaa, kun kukaan ei sitä halua kun­taan asumaan ja luul­tavasti voimis­taa tätä “ghet­to­jen syntymistä”.

  127. Kynäniskalle: Kuten tuos­sa aiem­mas­sa keskustelus­sa selvisi, Espoo on viimeisen 20 vuo­den aikana rak­en­tanut 36,6 kun­nal­lista vuokra-asun­toa tuhat­ta asukas­ta kohden, Helsin­ki puolestaan 29,6.

    Vapaavuori jopa kehui, että Espoo on ollut tässä malliop­pi­las eli miten perustelet, ettei Espoo ole tehnyt omaa osu­ut­taan sosi­aalis­es­ta asuntotuotannosta?

  128. ex-kokkari
    Omas­sa tut­tava­pi­iris­sä on paljon niitä, jot­ka aiko­vat äänestää per­su­ja johtuen siitä, että Kokoomus on pet­tänyt äänestäjän­sä alka­mal­la punav­i­her­puolueek­si. Oikeis­tol­la ei ole enää puoluet­ta jota äänestää, joten äänestetään pien­in­tä pahaa.

    Kokoomus on alka­nut lib­er­aa­lik­si ja jos­sain määrin vihertämään, mut­ta ei kyl­lä punaiseksi. 

    Per­su­jen talouslin­jauk­set ovat kyl­lä jo melkein SDP:stä vasem­malle. Edel­li­sis­sä vaaleis­sa esit­tivät pro­gres­si­ivista alvia, nyt on kuu­lunut kaiku­ja pro­gres­si­ivis­es­ta pääo­maveros­ta. Puolue äänesti yksis­sä tuumin ydin­voimaloi­ta vastaan.

    Per­sut ovat kon­ser­vati­ive­ja sosial­is­te­ja kun taas demar­it ovat lib­er­aale­ja sosialisteja. 

    Omas­ta mielestäni pelkästään nation­al­is­mi ja kon­ser­vati­ivi­su­us ei tee oikeis­to­laista, sil­lä tuol­la perus­teel­la NKP oli kokoomus­ta oikeis­to­laisem­pi instanssi.

  129. Osmo:
    “Maa­han­muut­ta­jil­la ja vero­tu­lo­jen tasauk­sel­la ei ole ker­ras­saan mitään tekemistä keskenään. Mihin kaik­keen te onnis­tutte maa­han­muut­ta­jayt oikein sotkemaan?”

    Ei tarvitse min­ua teititel­lä. Ker­roin vain, että esimerkik­si Helsin­gin rahoi­tusjo­hta­ja Tapio Korho­nen on har­mitel­lut, että vero­tu­lo­jen tasausjär­jestelmä ei ota riit­tävästi huomioon pääkaupun­gin lisäkus­tan­nuk­sia kuten maa­han­muut­toa. Tien­nee tuo talouden­pidos­ta jotakin.

    Osmol­la — ja tämän­hetkisel­lä poli­it­tisel­la val­taeli­it­il­lä — on vielä tämän maa­han­muu­ton kohdal­la ajatuk­sis­sa joku mus­ta piste ellei suo­ras­taan älyap­neas­ta johtu­va mus­ta aukko. Anteek­si ilmauk­seni, mut­ta muuten en ymmär­rä po. aiheesta seu­raavia säväre­itä. Luulisi asi­aa jo voita­van käsitel­lä fak­ta- eikä tunnepohjalta.

    1. Vero­tu­lo­jen tasausjär­jestelmä toimii niin, että kun­nalle taataan noin 92 pros­ent­tia maan keskimääräi­sistä vero­tu­loista asukas­ta kohden ja tämä rahoite­taan #verot­ta­mal­la” muiden kun­tien kun­nal­lisveros­ta noin 37 pros­ent­tia tuon rajan yli menevistä vero­tu­loista tähän pot­ti­in. Tässä ei lähtöko­htais­es­ti voi ottaa huomioon maaa­han­muut­ta­jia, van­huk­sia, sairai­ta eikä mitään muu­atkaan. Rahoi­tusjo­hta­ja Korho­nen var­masti tun­tee jär­jestelmän eikä ole voin­ut vaa­tia maa­han­muut­ta­jien huomioonot­tamista tässä. Toimit­ta­jas­ta en mene taku­useen. Korho­nen on var­maankin vaat­in­ut val­tiono­su­usker­toimi­in kaupunke­ja suo­sivia muutoksia.

  130. “Min­un tietoni perus­suo­ma­lais­ten tulota­sos­ta ovat kovin paljon alem­mat, mut­ta ne ovat henkilöko­htaisia tulo­ja. Koulu­tus­ta­so on järkyt­tävän matala.”

    Johtuukohnan siitä, että maamme van­hem­man, esimerkik­si min­un ikäiseni koulu­tus­ta­so on mata­la. Omas­ta ikälu­okas­tani (1953) puo­let kävi keskik­oulun ja 1/4 suorit­ti ylioppilastutkinnon.

    Heikko koulu­tus­ta­so ei vältämät­tä merk­itse heikkoa tiedon ja taidon tasoa. Maan­rakeken­nusalal­la ja koneå­pa­ja­te­ol­lisu­udessaon aika paljion men­estyneitä yrit­täjiä, joiden poh­jak­oulu­tus on voin­ut jäädä kansak­oulu­un, kuten oli äsket­täin edes­men­neel­lä teol­lisu­us­neu­vos Einari Vide­gre­nil­lä.. Ja kaivinkoneenkul­jet­ta­jan työ vaatii tek­i­jältään yllät­tävän pajon taitoa, joka han­ki­taan työssä.

    En voi olla näkemät­tä tämän pal­stan monis­sa kir­joituk­sis­sa sel­l­aista tiet­tyä ylenkat­set­ta koulut­tam­a­ton­ta väestönosaa kohtaan.

    Toinen asia sit­ten on, että yliop­pi­las­tutkin­non suorit­tanei­den tiedonta­so on järkyt­tävän matala.

    Eikä palkkata­sokaan maas­sa nyt niin kovin korkea ole. Selvim­min tämä näkyy ansio­tu­loa saanei­den van­hempainra­haa saanei­den äitien keskim. vuosian­sos­ta: v. 2009 24.223 euroa eli pyörein luvuin keskian­sio oli n. 2000 e/kk. 25–19 vuo­ti­ail­la se oli n. vaja­ta 1700 e /kk.

    Ovatko nämä korkeat vai mata­lat tulot, riip­puu siitä, mis­tä kul­mas­ta asi­aa kat­soo. Ver­rat­tuna esim.. yleiseen ansio­ta­soon v. 1965, ne ovat hyvät.

  131. Min­ulle on syn­tynyt sel­l­ainen mieliku­va, että vihreät koke­vat helsinkiä riis­tet­tävän, kun kaupun­ki mak­saa vero­tu­lo­jen tasaus­ta muualle Suomeen n. 300 miljoonaa €.

    Voin kuvitel­la, että kun Helsin­gin kaupun­gin talous on läh­es­tulkoon tietois­es­ti ajat­tu kuralle, niin vihreät vaa­ti­vat etunenässä pienen­tämään tulon­tasauk­sen määrää, kos­ka Helsin­ki on kan­tanut muu­ta maa­ta suurem­man osan sosi­aalis­es­ta “vas­tu­us­ta”.

    Vas­tuu ken­estä? Kuntalaisista?

  132. Ruo­ho­lahte­lainen:

    Esim. Ruo­ho­lahti on hieno esimerk­ki sosi­aalis­es­ta sekoit­tamis­es­ta, joka ei ole räjähtänyt käsi­in, Mut­ta käytän­nössä siinä vai­heessa, kun itse kitkut­telee yli 1000 € / kk mak­savas­sa kolmios­sa esim. 3000 € net­to­tu­loil­la parin lapsen kanssa ja yläk­er­ran kat­to­huoneis­tossa elelee etnistä vähem­mistöä edus­ta­va yksin­huolta­ja lap­sika­traansa kanssa viiden huoneen lukaalis­sa yhteiskun­nan täy­del­lä ylläpi­dol­la käytän­nössä koko lop­puelämän­sä, voi het­ken miet­tiä kan­nat­taako ja onko reilua?

    Kun tässä puhutaan koko kaupun­gin asun­toti­lanteesta niin kieltämät­tä tuos­ta saa hyvän ker­toimen kuusi henk. / asun­to kos­ka data on anek­dootin monikko. Helsingis­sä oli 2008 esimerkik­si soma­li­aa äidinkie­lenään puhu­via n. 5500, san­o­taan pyöreästi tuhat asun­toa. Tämä on noin kolme promil­lea koko kaupun­gin asun­tokan­nas­ta (jotain vajaa 300 000). Helsin­gin kaupungilla on noin 43 000 vuokra-asun­toa jos­ta 1 000 olisi sit­ten noin kak­si pros­ent­tia. Vakavasti ottaen, tuo­honkin voisi sanoa jotain jos olisi jotain luku­ja siitä että kuin­ka mon­ta sos­sun lasku­un asu­vaa suurper­het­tä vaik­ka kan­takaupungis­sa oikeasti on, mitkä niiden vuokrien peruste­lut ovat, jne.?

    Liian Van­ha:

    Tuo on var­maan vit­si, lentokoneesta kun kat­se­lee Helsinkiä a lähiym­päristöä niin suurin osa on met­sää ja peltoa.

    Se met­sä ja pel­to on lentomelu­aluet­ta, minkä takia se näkyykin hyvin lentokoneesta. Lentoase­man pohjois­puolel­la on toki rak­en­tam­a­ton­ta maa­ta vaik­ka kuinka.

    Tiedemies:

    Asun­topoli­ti­ikas­sa maa­han­muut­to on Helsingis­sä merkit­tävä kysymys mar­gin­aalil­la, kos­ka Helsinki­in muut­taa tuhan­sia ulko­maalaisia vuosit­tain, reip­paasti yli puo­let mar­gin­aalis­es­ta väestön­lisäyk­ses­tä Helsingis­sä koos­t­uu maahanmuuttajista.

    Ja sit­ten taas toisaal­ta muu­tok­set Helsin­gin väk­ilu­vus­sa on mar­gin­aal­isia. Lisäk­si nois­sa luvuis­sa on usein mukana esim. ulko­mail­la syn­tyneet palu­umuut­ta­jien lapset tai muuten palu­umuut­ta­jat. Hyvä tilas­tokokoel­ma löy­tyy http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/48d667004a525997bf68ffc230444d78/tilastoliite_painoversio2_mukautettu+koko+216x303.pdf?MOD=AJPERES

    Tuos­ta pru­jus­ta, tämä on minus­ta esimerkik­si hyvin sum­mat­tu, se peru­songel­ma on kuitenkin seg­re­gaa­tio yleensä:

    Maa­han­muut­ta­jien keskit­tymi­nen sinän­sä ei ole ongel­ma, vaan huono-osaisu­u­den keskit­tymi­nen samoille alueille. Tämä saat­taa johtaa asuinalueen ja sen palvelu­iden kur­jis­tu­misen kier­teeseen, mikäli parem­pit­u­loinen keskilu­ok­ka –sekä val­taväestö että maa­han­muut­ta­jat –muut­ta­vat alueelta muualle.

  133. Oho:

    Juu on on, mut­ta kuin­ka suuri osa heistä on huonos­ti koulutet­tu­ja miehiä?

    Eiköhän tuos­sa kysymys koti­talouden tuloista, niin niitä Tilas­tokeskuskin tilas­toi. Per koti­talous 50 — 70 000 vuodessa on nor­maalit brut­to­tu­lot, tarkoit­taa min­imis­sään sem­moista parin ton­nin palkkaa kum­mallekin puolisolle keskimäärin.

  134. Kokoomuk­sen kan­na­tus on nous­sut koko ajan. Väite, että PerusS olisi kas­vat­tanut merkit­tävästi kan­na­tus­taan “pet­tynei­den lahtarei­den” joukos­sa, ei tun­nu uskottavalta. 

    Tämä salali­it­to­teo­ria, jon­ka mukaan kokoomus­ta, keskus­taa, ja RKP:tä ohjail­laan salaa Vihrei­den puolue­toimis­tol­ta, tai peräti niin, että ohjak­sis­sa on Osmo itse, on liikkunut netis­sä nyt muu­ta­man vuo­den. En ihan tiedä, mis­tä se on saanut alkun­sa, mut­ta Hal­la-ahon kan­nat­ta­jien paris­sa se tun­tuu ole­van kovin yleinen uskomus.

  135. Omas­sa tut­tava­pi­iris­sä on paljon niitä, jot­ka aiko­vat äänestää per­su­ja johtuen siitä, että Kokoomus on pet­tänyt äänestäjän­sä alka­mal­la punav­i­her­puolueek­si. Oikeis­tol­la ei ole enää puoluet­ta jota äänestää, joten äänestetään pien­in­tä pahaa. Itsekin kuu­lun tähän joukkoon.

    Kokoomus on nimen­sä mukaises­ti sekalainen joukko väkeä kypärä­pap­piosas­tos­ta markki­nal­ib­er­aalien kaut­ta keskus­taoikeis­to­laisi­in sosi­aalilib­er­aalei­hin. Vasem­mis­ton pelko ja vakau­mus että juuri he ovat oikeaa oikeis­toa yhdis­tää. Hajaan­tu­mista on jo vähän odotettukin.

  136. @KariS
    “Juuri äsket­täin Jätkäsaaren aloi­tus­ton­tit myyti­in 7 miljoon­al­la joka tarkoit­taa yli 1000 euroa jokaiselle asuin­neliölle. Ei siis aivan huip­puhin­ta, mut­ta iso osa asun­to­jen arvi­ol­ta noin 5000 euron kokonaisneliöhinnasta.”

    Kaupun­ki antoi ton­tit pilkkahin­taan. Pitäisikö veron­mak­sjien omaisu­us jakaa gry­dereille ja muille “sijoit­ta­jille” vielä halve­mal­la? Jos asun­non markki­nahin­ta on 5000 euroa/neliö, niin olisi pitänyt pyytää 3500 euroa/neliö.

    HITAS:sta olen samaa mieltä. En ymmär­rä mikä tämän sys­teemin logi­ik­ka on. Niiden myyn­ti­hin­nat ovat aivan samat kuin hin­nat vapail­la markki­noil­la. Ain­oa ero on, että uusi­in HITAS:hein hui­ja­tu­ille ei jää jaet­tavak­si suo­laista per­in­töä, toisin kuin muille.

  137. “Kokoomus on nimen­sä mukaises­ti sekalainen joukko väkeä kypärä­pap­piosas­tos­ta markki­nal­ib­er­aalien kaut­ta keskus­taoikeis­to­laisi­in sosi­aalilib­er­aalei­hin. Vasem­mis­ton pelko ja vakau­mus että juuri he ovat oikeaa oikeis­toa yhdis­tää. Hajaan­tu­mista on jo vähän odotettukin.”

    Jokaises­sa puolueessa on var­masti kaiken­laista väkeä. Kokoomuk­sen ongel­ma on puolue­jo­hto, jon­ka pillin mukaan kaik­ki päätök­set tehdään. Kokoomuk­sen puolue­jo­hto on nyt kokon­aisu­udessaan valitet­tavasti viher­vasem­mis­to­laisia joka suun­taan poli­it­tis­es­ti kor­rek­te­ja nuoli­joi­ta tilanteessa, jos­sa olisi tarve kun­nol­liselle oikeistopoli­ti­ikalle maan nos­tamisek­si suosta.

    Eihän kukaan usko per­su­jen ole­van oikeistop­uolue, mut­ta talous­poli­it­ti­nen ero kokoomuk­sen on läh­es nol­la. Sen­tään uskalta­vat sanoa mitä mieltä ovat kahdes­ta isos­ta rahareiästä eli human­i­taaris­es­ta maa­han­muu­tos­ta ja pakko­ruot­sista. Muiden mielestä ei tarvitse leika­ta mis­tään, sen kun vaan vero­ja korotellaan.

  138. Perus­suo­ma­laiset ovat talous­poli­it­tis­es­ti ajatellen kaikkein eniten hajal­laan suun­nilleen kaik­ista puolueista. No, ehkä demar­it ovat vielä enem­män. Joo, sieltä löy­tyy jotain epä­vasem­mis­to­laisia, mut­ta kyl­lä pääosa porukas­ta näyt­täisi halu­a­van hin­tasään­nöste­lyä, palkkakat­to­ja, jne. tyyp­il­listä rötösh­er­ra­jah­tia ja verot val­tion maksettavaksi.

  139. Sen­tään uskalta­vat sanoa mitä mieltä ovat kahdes­ta isos­ta rahareiästä eli human­i­taaris­es­ta maa­han­muu­tos­ta ja pakkoruotsista.

    No paljonko se pakko­ruot­si maksaa?

  140. ex-kokkari
    “Eihän kukaan usko per­su­jen ole­van oikeistop­uolue, mut­ta talous­poli­it­ti­nen ero kokoomuk­sen on läh­es nolla.”

    Jos yksi Hal­la-Aho sopii talouslin­jausten­sa puoles­ta Kokoomuk­seen, se ei tee puolueen poli­ti­ikas­ta oikeistolaista.

    Soi­ni itse ase­moi puolueen­sa edel­li­sis­sä eduskun­tavaaleis­sa SDP:stä vasem­malle. Tätä tukee hei­dän kaik­ki talous­poli­it­tiset esi­tyk­set. Kun per­sui­hin on vir­ran­nut paljon väkeä mm. SDP:stä (esim. Mat­ti Putko­nen), niin kyl­lä se aivan var­masti näkyy myös puolueen linjauksissa.

    PERUSSUOMALAISTEN EDUSKUNTAVAALIOHJELMA 2007

    Perus­suo­ma­lais­ten mielestä vain laajat
    julkiset palve­lut mah­dol­lis­ta­vat hyv­in­voin­nin kasvun jokaisessa…Julkistalouden merkit­tävä osu­us kansan­talouden kokon­ais­tuotan­nos­ta ja tulonsiirrot…

    Sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­jen tuotan­to tulee ensisi­jais­es­ti säi­lyt­tää julkisel­la sektorilla…

    Mielestämme talousti­lanteen parane­mis­es­ta johtuen ja toisaal­ta piden­tyneen elin­iän takia
    eläkkeitä on nostettava…

    Var­al­lisu­usvero on kuitenkin palautettava…

    Arvon­lisävero ja työ­nan­ta­ja­mak­sut olisi syytä por­ras­taa liike­vai­h­don mukaan kasvaviksi…

    Kyl­lä noil­la lin­jauk­sil­la men­nään demareista vasem­mal­ta ohit.

  141. “No paljonko se pakko­ruot­si maksaa?”

    Toinen puoli lie­nee henk­i­nen kus­tan­nus ja menete­tyt tulot. Kun tuh­lataan inhimil­lisiä resursse­ja turhaan kieleen jonkin hyödyl­lisem­män sijas­ta se on henkises­ti kallista yksilölle. Yhteiskun­nalle se muo­dos­tuu kalli­ik­si, kos­ka vai­h­toe­htoinen investoin­ti toden­näköis­es­ti tuot­taisi enemmän.

    Välit­tömät isot kus­tan­nuk­set syn­tyvätkin ruotsin ase­mas­ta viral­lise­na kie­lenä eikä niinkään pakko­ruot­sista. Tuon ase­man purka­mal­la säästää heti isohkon sum­man. Voit itse laskeskel­la YLEn ruotsinkielisen tuotan­non rahoituk­sen, kun­tien kak­sikielisyy­den ylläpitämisen kulut jne. Lienevät kohtu­ulliset. Oleel­lisem­paa on kuitenkin että ne ovat turhia ja epäoikeu­den­mukaisia. Jouta­vat siis pois.

    Nämäkin kak­si asi­aa ovat pieniä koko val­tion bud­jetin mit­takaavas­sa. Kuvaavaa on, että suurim­mat erot puoluei­den välil­lä syn­tyvät noista. Pääpuoluei­den johto ei uskalla edes noin yksinker­tai­sista asioista tehdä oikeaa johtopäätöstä. Edelleen niistä leikkauk­sista ei puhu kukaan. On kai ihan ok rahoit­taa 25% bud­jetista velal­la kun talouskasvu kuit­taa bud­jet­ti­va­jeen ja kuole­ma univelat.

  142. Sylt­ty:

    Kokoomus on alka­nut lib­er­aa­lik­si ja jos­sain määrin vihertämään, mut­ta ei kyl­lä punaiseksi.

    Per­su­jen talouslin­jauk­set ovat kyl­lä jo melkein SDP:stä vasem­malle. Edel­li­sis­sä vaaleis­sa esit­tivät pro­gres­si­ivista alvia, nyt on kuu­lunut kaiku­ja pro­gres­si­ivis­es­ta pääomaverosta.

    Val­it­sit­pa mie­lenki­in­toisen esimerkin per­su­jen vasem­mis­to­lais­es­ta talouspolitiikasta.
    Täl­lä viikol­la nimit­täin ainakin kahdessa radion keskustelu­o­hjel­mas­sa kokoomuk­sen vara­puheen­jo­hta­ja Samp­sa Kata­ja on hehkut­tanut, kuin­ka kokoomus ajaa pro­gres­sio­ta pääomaveroon.

    (ensim­mäi­nen ohjel­ma oli Areenas­takin löy­tyvä YLE Puheen viime maanan­tain poli­ti­ikkara­dio, jos­sa Kata­ja, vihrei­den Kir­si Ojan­suu ja vasem­mis­toli­iton Anni­ka Lap­in­tie keskuste­liv­at tulo­eroista. Oli järkyt­tävää kuun­nel­la kuin­ka todel­la min­i­maalisen vähän nämäkin kansane­dus­ta­jat ymmär­sivät verotuksesta)

  143. mat­ti:
    >B. On hyvä ja oikein, että kun­nat joutuvat
    >kosiskele­maan hyvä­tu­loi­sista veronmaksajista.
    >…
    >Koh­ta b taas on mielestäni melko radikaalin
    >oikeis­to­lainen näke­mys, kos­ka siitä loogisesti
    >seu­raa myös, että (on hyvä että) kun­nille on
    >hyväk­si olla myös vähem­män houkuttelevia
    >vähä­tu­loisille asukkaille.

    No ei oikeas­t­aan. Se, että seu­tu on houkut­tel­e­va hyv­in­voivalle keskilu­okalle, ei tee siitä eri­tyisen epähoukut­tel­e­vaa vähä­tu­loisille, joille esimerkik­si normin­mukaises­ta asun­nos­ta mak­set­ta­van vuokran suu­ru­us on se ja sama, kos­ka he eivät mak­sa sitä pääosin itse. Eli kun­han raken­netaan vuokra-asun­to­ja joka puolelle — kuten pääkaupunkiseudun kun­tien kesken sovi­tusti on tehty — niin vero­ja mak­sa­van keskilu­okan houkut­telu ei tee ympäristöstä sinän­sä ikävää vähäosaisille.

    Pidem­mälle men­nen väit­täisin jopa niin, että vähäo­sai­sista ei voi­da huole­htia, ellei huole­hdi­ta keskilu­okas­ta ja sen halus­ta tehdä töitä ja mak­saa vero­ja. Eli­it­tin tekemisi­in keskit­tymi­nen, suu­rit­u­loisimpi­en veroista puhumi­nen jne on harhapolku, kos­ka varsi­nainen eli­it­ti on niin pieni. Karkeasti yleistäen, taloudel­lises­sa mielessä eli­it­tiä siis ei ole ylin tulokv­in­ti­ili, vaan ehkä ylin pros­ent­ti tai pros­entin osat. Ylin tulokv­in­ti­ili tai neljännes tms. on määritelmäl­lis­es­ti keskilu­okkaa, joka siis mak­saa tulovero­jen leijonanosan.

  144. Mil­tei ajat­telin tänään:
    >Varsinkin jos sat­tuisi käymään niin, että kilpailu
    >jopa tekee tehtävän­sä ja häviäjälle jää ihan
    >tosis­saan rajo­jen­sa sisälle pelkkiä meno­ja mutta
    >ei juurikaan tulo­ja? Saako kil­pailun voittaja
    >hävi­jän menot ja tulot palkin­nok­si? Kannattiko
    >sit­tenkään voittaa?

    Jotkut var­maan usko­vat demokra­ti­aan: siihen, että jos jotain kun­taa tahi aluet­ta ohjataan häviösyöksyyn, niin sen poli­ti­ik­ka vai­h­tuu, kun päät­täjiä vai­hde­taan vaaleissa.

    Voi tietysti olla, että demokra­ti­aan usko­taan liikaa.

  145. Ihan vaan tiedoksi:
    Jotkut meistä “vähän koulute­tu­ista” “50–70 tuhat­ta” tien­aav­ista joudumme opet­ta­maan korkeak­ouluista valmis­tuneille miten niitä töitä oikein tehdään.

    Itse olen saanut tarpeek­seni sosi­aal­isin perustein “tavis­ten” sekaan asute­tu­ista, nyky­isin jos riehuvat/metelöivät soi­tan pollarit.
    Ja jos tule­vat iholle, niin paiskaan seinään (jos olen hyväl­lä tuulella).

  146. Kuule­han Soin­in­vaara, tässä on vit­tuun­nut­tu jo pitkään virhei­den tekemisi­in, ja tas­a­puolis­es­ti muidenkin virheisiin.

    Koulu­tus­ta­soni on “järkyt­tävän mata­la”, mut­ta lie­nee tarkoituk­sen­mukaista val­is­taa Her­raa Ehdokas­ta siitä tosi­asi­as­ta, että koulu­tus­ta­so ilme­nee ain­oas­taan todis­tuk­siss­sa, vaik­ka tieto on saatavil­la nykyään aivan vapaasti.

    80.000 ja silti kri­it­ti­nen, mis­sä vika ??

  147. Mis­tä lähin “Hyvä veron­mak­sa­ja” tarkoit­taa samaa kuin “rikas” ? Keski­t­u­loinen, ja jopa pien­i­t­u­loinen, kun­han ovat TYÖSSÄKÄVIJÖITÄ ovat kaik­ki hyviä veronmaksajia.

    Täl­lä het­kel­lähän tilanne on se että nimeno­maan keskilu­okkaiset per­heet pak­e­nee helsingistä kun eivät pääse pitkien jono­jen vuok­si kun­nal­lisi­in vuokra-asun­toi­hin, ja yksi­ty­is­ten asun­to­jen hin­nat on karan­neet taval­lisen keskilu­okan käsistä.

    Asu­isin mielel­läni per­heineni ruo­ho­lahdessa, jos­sa työ­paikkanikin on, valitev­asti vain helsin­gin asun­topoli­ti­ik­ka tekee tästä mah­do­ton­ta. kuitenkin, kun kat­son mitä porukkaa ruo­ho­lah­den metroase­mal­la malek­sii, tulee olo että ehkä parem­pi että per­heeni on kehysku­nas­sa kaukana tuos­ta sakista.

  148. Tämän keskustelun ja SK:n pro­filoin­nin poh­jal­ta olen ymmärtänyt, että per­su­jen äänestäjät ovat niitä self-made maneja.

    Tähän kuu­luu, että kos­ka itse on onnis­tunut (taloudel­lisil­la kri­teereil­lä) men­estymään huonoista lähtöko­hdista (mata­la koulu­tus, taus­ta), muidenkin pitäisi siihen pystyä.

  149. Asu­isin mielel­läni per­heineni ruo­ho­lahdessa, jos­sa työ­paikkanikin on, valitev­asti vain helsin­gin asun­topoli­ti­ik­ka tekee tästä mah­do­ton­ta.

    Ruo­ho­lah­den asun­to­jen korkeat hin­nat johtu­vat siitä, että niin mon­et muutkin asu­isi­vat mielel­lään per­hei­neen siel­lä. Asun­topoli­ti­ik­ka voi tietysti aiheut­taa sen, että esimerkik­si sosi­aal­i­ta­pauk­sille on Ruo­ho­lahdessa kämp­piä, ja tulo­ra­jat niin alhaiset, että niihin ei pääse, mut­ta vapaiden markki­noiden hin­to­ja se ei kyl­lä määrää.

    Toki voi olla, että Ruo­ho­lah­teen on raken­net­tu vähem­män asun­to­ja asun­topoli­ti­ikan seu­rauk­se­na. Mut­ta se työ­paik­ka on monil­la (tästä kom­men­toi­jas­ta en tiedä) siel­lä juuri siitä syys­tä, että ei ole kaavoitet­tu asun­to­ja, vaan toimitiloja.

  150. tiedemies:

    Toki voi olla, että Ruo­ho­lah­teen on raken­net­tu vähem­män asun­to­ja asun­topoli­ti­ikan seurauksena.

    Niin noh jos kaavoit­tamisen näkeeo sana asun­topoli­ti­ikkaa (ja mik­sipä ei), niin sit­ten sinne on raken­net­tu vähem­män tai enem­män asun­to­ja asun­topoli­ti­ikan seurauksena.

    Se, että asun­not on siel­lä kalli­ita ei ker­ro siitä, että niitä olis liian vähän. Jos asun­not on siel­lä kalli­ita ver­rat­tuna toimis­toi­hin, niin se kertoo.

  151. MIVa:
    >Lopet­takaa ihmeessä vaa­ti­mas­ta niitä
    >parkkipaikko­ja tahi kieltäkää niiden
    >sisäl­lyt­tämistä asun­to­jen hin­toi­hin. Kuka haluaa,
    >ostakoon paikan, mikäli tarttee.Olisi mukava
    >nähdä, miten kävisi. Pitem­män päälle var­maan ihan
    >hyvin.

    Ei tarvitse olla kum­moinenkaan kristal­li­pal­lo, jot­ta näkee, miten kävisi: sit­ten kun parkkipaikko­ja ei enää raken­neta Helsin­gin taloille, ale­taan vaa­tia että niitä ei saa rak­en­taa (kaavoit­taa) myöskään Espooseen. Eikä Nurmijärvelle.

    Van­taas­ta puhutaan vähem­män, kos­ka van­taalaiset ovat köy­hempiä ja sik­si vähem­män ärsyttäviä.

  152. Art­turi B:

    Se, että asun­not on siel­lä kalli­ita ei ker­ro siitä, että niitä olis liian vähän. Jos asun­not on siel­lä kalli­ita ver­rat­tuna toimis­toi­hin, niin se kertoo.

    Asun­not ovat ihan mis­sä tahansa Pääkaupunkiseudul­la kalli­ita ver­rat­tuna toimis­toi­hin, ja samoin niiden raken­nu­soikeus. Mis­täköhän mah­taa moinen johtua? 🙂

  153. Pekka Taipale:

    Ei tarvitse olla kum­moinenkaan kristal­li­pal­lo, jot­ta näkee, miten kävisi: sit­ten kun parkkipaikko­ja ei enää raken­neta Helsin­gin taloille, ale­taan vaa­tia että niitä ei saa rak­en­taa (kaavoit­taa) myöskään Espooseen. 

    Ei kai tarkoituk­se­na ollut se, ettei parkkipaikko­ja lainkaan raken­net­taisi, vaan se, ettei niiden hin­taa sisäl­lytet­täisi asun­toon. Ymmärtääk­seni hom­ma toimii nyt niin, että rak­en­ta­jan pitää vara­ta tilaa autopaikoille, jol­laisen sit­ten asukas saa pilkkahin­taan itselleen. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sitä, että jokaisen asun­non osta­ja mak­saa siitä parkkipaikas­ta niis­sä neliöis­sään, vaikkei itse edes tarvit­sisi autoa. 

    Autopaikoille olisi var­maan kysyn­tää, vaikkei niitä täl­lä tavoin sub­ven­toitaisikaan, vaan niistä jou­tu­isi mak­samaan oikean hin­nan. Eli kyl­lä niitä raken­net­taisi­in. Jos taas kysyn­tää ei olisi, kos­ka touhu olisi niin älyt­tömän kallista, niin tämä vain osoit­taisi maankäytöl­lis­es­ti ei ole järkevää se, että ihmi­nen asuu Helsingis­sä ja omis­taa yksi­ty­isau­ton. Nyky­isin, kun touhu on kaikkien muiden sub­ven­toimaa, se on vielä kannatavaa.

  154. tpyy­lu­o­ma:

    Mis­täköhän mah­taa moinen johtua?

    Var­maan on joku jut­tu, joka pakot­taa rak­en­ta­maan toimis­to­ja ja estää rak­en­ta­mas­ta asun­to­ja. Veikkaan suurim­mak­si syypääk­si väärää kaavoitus­ta, joka kor­jaan­tu­isi, jos kaavoitus­mo­nop­o­li puret­tais, kun maan­omis­ta­jil­la olis halu saa­da mak­si­tuot­to niiden hal­lus­sa oleville resursseille.

  155. “Autopaikoille olisi var­maan kysyn­tää, vaikkei niitä täl­lä tavoin sub­ven­toitaisikaan, vaan niistä jou­tu­isi mak­samaan oikean hinnan.”

    Ei tuol­lainen ker­rostalon alak­er­taan sijoitet­tu parkki­hal­li paljoa mak­sa, hin­nat näyt­tävät ole­van 10000–20000.
    Tuo Osmon parkkilu­o­la meren pin­nan ala­puolel­la on jär­jet­tömän ja älyt­tömän välimailla.

    Kylmä moniker­roksi­nen parkki­ta­lo olisi vielä halvem­pi kuin tuo ker­rostalon kel­lar­i/alak­er­ta-ratkaisu.

  156. Kokoomuk­sen puolue­jo­hto on nyt kokon­aisu­udessaan valitet­tavasti viher­vasem­mis­to­laisia joka suun­taan poli­it­tis­es­ti kor­rek­te­ja nuoli­joi­ta tilanteessa, jos­sa olisi tarve kun­nol­liselle oikeistopoli­ti­ikalle maan nos­tamisek­si suosta.

    Mis­sä maail­mas­sa sinä oikein elät?
    Nyt on viime vuosi­na kyl­lä tehty Kokoomuk­sen johdol­la niin oikeis­to­laista poli­ti­ikkaa, että vasem­mis­tolle olisi selvä tilaus.

    SDP ei ole tehnyt pesäeroa oikeis­to-Lip­poseen tai osoit­tanut mitään johta­ju­ut­ta tai uskot­tavu­ut­ta eikä Vasem­mis­toli­it­to kykene riisumaan näkymät­tömyysvi­it­taansa. Ei myöskään ole pahem­min näkynyt halukku­ut­ta lopet­taa ammat­tili­it­to­jen ylen­määräistä tukemista muiden vähäo­sais­ten kus­tan­nuk­sel­la, joten luon­nol­lis­es­ti Perus­suo­ma­laiset nos­ta­vat kan­na­tus­taan kvasivasemmistolaisuudellaan.

  157. Art­turi B:
    “..joka kor­jaan­tu­isi, jos kaavoitus­mo­nop­o­li puret­tais, kun maan­omis­ta­jil­la olis halu saa­da mak­si­tuot­to niiden hal­lus­sa oleville resursseille.”

    Var­maankin näin kävisi. Kor­jataan vain tuos­ta “mak­si­tuo­ton” tilalle “mak­si­mi ilmainen lounas.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.