Vahvan valtion paluu

Kävin tapaa­mas­sa Sit­ras­sa ylia­sia­mies Mik­ko Kosos­ta ja hänen oike­aa kät­tään, vies­tin­tä­joh­ta­ja Tep­po Turk­kia. Sit­ra on laa­ti­nut oman vii­den koh­dan hal­li­tus­oh­jel­man­sa, jota se mark­ki­noi kai­kil­le, joi­ta olet­taa asian kiinnostavan.

Tuos­sa ohjel­mas­sa on hyviä kohtia.

1)      Suo­men ter­vey­den- ja sosi­aa­li­huol­lon rahoi­tus­jär­jes­tel­mä on uudis­tet­ta­va. Sit­ran aja­tuk­set ovat täs­sä kiin­nos­ta­via. Omas­sa vaa­lioh­jel­mas­sa­ni – kun­han sen jos­kus saa lupaus­te­ni mukai­ses­ti kir­joi­te­tuk­si – tulee luke­maan, että ter­vey­den­huol­to tulee ottaa pois peruskunnilta.

2) Val­tion kon­ser­nioh­jaus otet­ta­va käyt­töön. En osaa miten­kään olla asias­ta eri miel­tä, sil­lä eri hal­lin­non­haa­roi­hin loh­kou­tu­nut val­tio ei pys­ty muut­ta­maan suun­taan­sa. Se on yksi vai­keuk­siem­me syitä.

3) Jul­kis­hal­lin­toon perus­tet­ta­va yhtei­nen asia­kas­tie­to­kan­ta. Tämä ei ole oikein alaa­ni. Kes­ki­tet­ty­jä ATK-rat­kai­su­ja ei tar­vit­tai­si, kun­han kaik­ki käyt­täi­si­vät samaa asia­kas­tie­to­kan­taa.   Tie­to­suo­ja­val­tuu­tet­tu kek­sii var­maan, mik­si täl­lais­ta jär­keis­tys­tä ei pidä teh­dä.

4) Maan­käy­tön, raken­ta­mi­sen ja yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tuet­ta­va ilmasto‑, ener­gia- ja luon­non­va­ra­po­li­tiik­kaa. Täl­lä blo­gil­la ei ole pal­jon muus­ta kirjoitettukaan.

5) Jul­ki­sia tukia on koh­den­net­ta­va alku­vai­heen yri­tys­toi­min­taan ja pk-sek­to­rin kan­sain­vä­lis­ty­mi­seen. Olen yrit­tä­nyt sanoa, että Suo­mes­ta puut­tuu ris­ki­ra­hoit­ta­ja. Finn­ve­ran tuli­si olla sel­lai­nen, mut­ta tämä val­tion yri­tys­pank­ki kehuu sil­lä, kuin­ka vähäi­set luot­to­tap­piot sil­lä on ollut. Ris­ke­jä on siis kaihdettu. 

Mie­len­kiin­toi­sin uuti­nen tuli kui­ten­kin Davo­sis­ta, jos­sa Mik­ko Koso­nen oli ollut kokous­ta­mas­sa maa­il­man­kaik­keu­den ker­man kans­sa. Vah­va tren­di oli val­tioi­den roo­lin kas­vat­ta­mi­nen talous­e­lä­mäs­sä, val­tio­ka­pi­ta­lis­mi. Freed­man­ni­lai­set sai­vat näyt­tää mihin pys­ty­vät. Jäl­jel­lä on vain savua­via rau­nioi­ta. Lähes yksi­mie­li­siä oltiin sii­tä, että val­tioi­den roo­lia on nos­tet­ta­va mer­kit­tä­väs­ti. Ainoat van­han mark­ki­na­fun­da­men­ta­lis­min kan­nat­ta­jat löy­tyi­vät Kiinasta. (!)

Poh­jois­mai­nen hyvin­voin­ti­val­tio oli se mal­li, jota kaik­ki tavoittelevat.

83 vastausta artikkeliin “Vahvan valtion paluu”

  1. Samaa miel­tä sii­tä, että ter­vey­den- ja sosi­aa­li­huol­lon rahoi­tus­jär­jes­tel­mä on uudis­tet­ta­va, mut­ta mik­si kun­nat eivät voi­si hoi­taa ter­vey­den­huol­lon perustasoa?

  2. Freed­man­ni­lai­set sai­vat näyt­tää mihin pys­ty­vät. Jäl­jel­lä on vain savua­via rau­nioi­ta.

    Voi hyvä­nen aika. Ole­tan, että puhut nobel-voit­ta­ja Mil­ton Fried­ma­nis­ta, uus­li­be­ra­lis­ti­ses­ta demonista. 

    (Kan­san­ta­ru­jen mukaan hän pait­si rau­nioit­ti län­si­maat myös söi omat ja naa­pu­rin lap­set, aiheut­ti Afri­kan nälän­hä­dän, ja raken­si aika­ko­neen, jol­la hän mat­kus­ti aiheut­ta­maan ensim­mäi­sen ja toi­sen maailmansodan.)

    En tie­dä, miten mie­les­tä­si val­tioi­den roo­lia talous­e­lä­mäs­sä mita­taan. Jos sitä mita­taan brut­to­ve­roas­teel­la, niin ollaan aika kau­ka­na lii­kut­tu kyl­lä nois­ta “freed­man­nin” opeis­ta. Jos sitä mita­taan sil­lä, mis­sä mää­rin kabi­ne­teis­sa jae­taan deval­vaa­tio­po­li­tii­kan hedel­miä vuo­ri­neu­vok­sil­le, niin sit­ten var­maan se on vähen­ty­nyt kek­kos­lo­va­kian ajoista.

    En vas­tus­ta sitä, että val­tio tekee omis­tuk­sil­laan jotain. Mut­ta mikä pak­ko tämä on kyt­keä täl­lai­seen vasemmistopopulismiin?

  3. 3) Jul­kis­hal­lin­toon perus­tet­ta­va yhtei­nen asia­kas­tie­to­kan­ta. Tämä ei ole oikein alaa­ni. Kes­ki­tet­ty­jä ATK-rat­kai­su­ja ei tar­vit­tai­si, kun­han kaik­ki käyt­täi­si­vät samaa asia­kas­tie­to­kan­taa. Tie­to­suo­ja­val­tuu­tet­tu kek­sii var­maan, mik­si täl­lais­ta jär­keis­tys­tä ei pidä tehdä.

    No Väes­tö­re­kis­te­ri­kes­kuk­sel­la on tie­to­kan­ta johon ja jos­ta voi syn­ka­ta hen­ki­lö­tie­to­ja, se että osoi­te­muu­tok­sen yhtey­des­sä esi­mer­kik­si las­kut ja leh­det löy­tää peril­le perus­tuu tähän. Sisäl­täi­si­ko tuo sit­ten jotain muu­ta, haluai­si­ko joku SIT­RAs­ta kommentoida?

    Vaik­ka Tie­to­suo­ja­val­tuu­tet­tu taput­te­li­si kuin­ka pää­hän niin ei ne tie­to­suo­ja-asiat mihin­kään häviä. Jos oli­si yksi tie­to­kan­ta jos­sa on ihmi­sis­tä eril­lai­sia tie­to­ja niin joten­kin ne pitää raja­ta, tus­kin on toi­vot­ta­vaa tai tar­peel­lis­ta että vaik­ka­pa KELAn työt­tö­myy­se­tuus­kä­sit­te­li­jä näkee suku­puo­li­tau­ti­tes­tin tulok­set. Sitä­pait­si sii­tä seu­raa seka­via ohjel­mia jos käsi­tel­tä­viä tie­to­ja ei raja­ta. Rat­kai­su­na tie­to­jen pilk­ko­mi­nen use­aan eri viran­omai­sen tie­to­kan­taan on yksin­ker­tai­nen, mut­ta toi­saal­ta sekä tie­to­suo­jan kan­nal­ta että muu­ten­kin kan­kea. Ensi­si­jai­nen tie­to­suo­ja-asia on se että ei tal­le­ne­ta tie­toa jota ei tar­vi­ta, sem­min­kin kun sen säi­lyt­tä­mi­nen ja käsit­te­ly maksaa.

    Minus­ta SITRA voi­si koo­ta jon­kun ihan van­han aikai­sen komi­tean lain­sää­tä­jiä, vir­ka­mie­hiä, ohjel­mis­to­toi­mit­ta­jia, tie­to­tek­niik­ka-asian­tun­ti­joi­ta ja yli­pään­sä toi­mi­joi­ta, sekä yksi­tyi­syy­sak­ti­vee­ja miet­ti­mään ihan käy­tän­nön rat­kai­su­ja kes­ke­nään. Nyt lain­sää­tä­jä tekee yhtä, IT-ihmi­set tois­ta, ja aktii­vit huu­taa kolm­ma­nes­ta. Se että tie­to­ja käsi­tel­lään asial­li­ses­ti on kui­ten­kin kaik­kien int­res­si, ja parem­mat tie­to­mal­lit myös toi­mi­vat käy­tän­nös­sä paremmin.

  4. Osmo:

    Freed­man­ni­lai­set sai­vat näyt­tää mihin pys­ty­vät. Jäl­jel­lä on vain savua­via raunioita.

    hihi­hi­hi­hi…

    Tus­kin se aina­kaan Fried­ma­nin aja­tus on, että tap­piot sosia­li­soi­daan. Sii­tä voi var­maan syyt­tää just nii­tä talou­den val­tio­joh­toi­suu­den kannattajia.

    Lähes yksi­mie­li­siä oltiin sii­tä, että val­tioi­den roo­lia on nos­tet­ta­va merkittävästi.

    Ai mei­naat­ko, että polii­ti­kot ja vir­ka­mie­het oli mel­kein kaik­ki sitä miel­tä, että niil­le pitäs antaa enem­män val­taa? Oli­pa suu­ri yllätys!

    Poh­jois­mai­nen hyvin­voin­ti­val­tio oli se mal­li, jota kaik­ki tavoittelevat.

    Ne ei var­maan las­ke­nu Suo­mee mukaan Poh­jois­mai­hin? Mul­le aina­kin kel­pais Tans­kan, Hol­lan­nin ja Ruot­sin mal­lit Suo­men mal­lin yli mil­lon tahan­sa. Sit tiet­ty Poh­jois­mai­den kun­nia­jä­sen Sin­ga­po­re vetäs vie­lä pidem­män korren.

  5. Tuo­ta noin… mis­sä­kö­hän kur­juu­teen ja finans­si­krii­siin ajau­tu­nees­sa val­tios­sa har­joi­tet­tiin oike­aa fried­ma­ni­lais­ta markkinaliberalismia?

    Esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa har­joi­tet­tiin etu­pääs­sä uus­kon­ser­va­tii­vis­ta talous­po­li­tiik­kaa eli käy­tän­nös­sä kave­ri­ka­pi­ta­lis­mia (cro­ny capi­ta­lism), jos­ta sel­vi­nä todis­tei­na oli­vat jul­ki­sen sek­to­rin kas­vat­ta­mi­nen sekä päät­tä­jien ja yri­tys­ten lähei­set (so. epä­ter­veet) suh­teet. Käy­tän­nös­sä yhtei­siä varo­ja ohjat­tiin poliit­tik­ko­ja lähel­lä ole­vil­le yri­tyk­sil­le ja yri­tyk­set vas­taa­vas­ti tar­jo­si­vat avo­kä­tis­tä vaa­li­ra­hoi­tus­ta ja joh­ta­jan vakans­se­ja elä­ke­vi­roik­si poliit­ti­sen uran päätyttyä.

    Lisäk­si jat­ku­vaa talous­kas­vua pyrit­tiin pön­kit­tä­mään epä­ter­vein kei­noin mm. kor­ko­po­li­tii­kal­la ja ali­jää­mäi­sil­lä bud­je­teil­la sekä sil­lä, että val­von­taa teh­tiin lähin­nä poliit­ti­sen har­kin­nan eikä lakien ja sää­dös­ten perus­teel­la (mm. Fan­nie Mae ja Fred­die Mac ‑asun­to­lai­na­ra­has­tot). Tämä kaik­ki oli perus­syy­nä finans­si­krii­sin syn­nyl­le — kun mark­ki­noil­le syy­de­tään sete­li­pai­nos­ta lisää rahaa ja korot pide­tään suh­dan­tee­seen näh­den kei­no­te­koi­sen alhaal­la, niin tot­ta­kai syn­tyy kupla, kun ris­kien hin­noit­te­lu on pielessä.

    Ja nyt näil­le samoil­le päät­tä­jil­le ja vir­ka­mie­hil­le pitäi­si antaa vie­lä enem­män val­taa, suu­rem­pi osa yhtei­ses­tä kakus­ta pitäi­si kier­rät­tää hei­dän kaut­taan ja sete­li­pai­no­jen kapa­si­teet­tia pitäi­si vie­lä kas­vat­taa? Just.

    Sivu­huo­mau­tuk­se­na sen ver­ran, että kaik­ki, jot­ka syyt­tä­vät libe­ra­lis­mia ja Fried­ma­nia finas­si­krii­sis­tä, yri­tys­ten suo­si­mi­ses­ta yksi­löi­den kus­tan­nuk­sel­la jne., ovat kyl­lä mitä ilmei­sim­min jät­tä­neet mil­to­nin­sa luke­mat­ta ja tur­vau­tu­vat aihees­sa Nao­mi Klei­nin kal­tais­ten uus­va­sem­mis­to­lais­ten pamfle­tis­tien höpötyksiin. 

    Fried­man­han nime­no­maan ajoi yksi­lön etua ja uskoi, että se tapah­tui­si par­hai­ten vapai­den mark­ki­noi­den kaut­ta. Vapaat mark­ki­nat taas edel­lyt­täi­si­vät poli­tii­kan ja yri­ty­se­lä­män pitä­mis­tä eros­sa toi­sis­taan kave­ri­ka­pi­ta­lis­min, kil­pai­lun­ra­joi­tus­ten yms. estä­mi­sek­si. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­tai­si myös val­tion roo­lin pitä­mis­tä pie­ne­nä (so. mata­laa koko­nais­ve­roas­tet­ta), jol­loin polii­ti­koil­la ja vir­ka­ko­neis­tol­la oli­si mah­dol­li­si­man vähän kei­no­ja sot­kea vapaa­ta kilpailua.

  6. Län­si­mais­sa syn­tyi luot­to­la­ma, kun luot­ta­mus kato­si ja pan­kit kiel­täy­tyi­vät luot­to­tap­pioi­den pelon vuok­si lai­naa­mas­ta rahaa toi­sil­leen ja yri­tyk­sil­le. Vie­lä edel­leen, vaik­ka FED:n keven­nys­toi­mien vuok­si USA:n pan­kit ovat pul­lol­laan rahaa, niin iso­ja bonuk­sia itsel­len­sä jär­jes­te­le­vät pank­kii­rit eivät kovin haluk­kaas­ti anna lai­naa yrityksille.

    Vah­vo­jen lob­ba­rei­den ja republi­kaa­nien vas­tus­tuk­sen vuok­si Oba­man on hyvin vai­kea panos­taa perus­kou­lu­tuk­seen ja USA:n rap­peu­tu­vaan infra­struk­tuu­riin. USA:n nousu taan­tu­mas­ta on tak­ku­aa pahas­ti. Sik­si USA:sta ei nyt ole savua­vi­ne rau­nioi­neen mallioppilaaksi.

    Kii­na puo­les­taan nousi nopeas­ti taan­tu­mas­ta nime­no­maan sil­lä, että val­tio­val­ta eli kom­mu­nis­ti­nen puo­lue yksin­ker­tai­ses­ti päät­ti mas­sii­vi­sis­ta inves­toin­neis­ta infra­struk­tuu­riin ja mää­rä­si pank­ke­ja rahoit­ta­maan yrityksiä. 

    Kii­nas­sa isot yri­tyk­set ja pan­kit ovat edel­leen vii­me­kä­des­sä puo­lu­een val­lan alla, vaik­ka ne oli­si­vat­kin lis­tat­tu­ja jos­sa­kin län­si­mai­ses­sa pörs­sis­sä. Ei kii­na­lai­sia yri­tyk­siä val­vo­ta pik­ku­asiois­sa, mut­ta tar­peen mukaan puo­lu­ees­ta anne­taan neu­vo­ja kuu­maa lin­jaa pit­kin ja sil­loin yleen­sä päät­tä­jät ymmär­tä­vät, mitä pitää tehdä.

    USA:n ja Kii­nan esi­mer­kit osoit­ta­vat, että kapi­ta­lis­ti­sen jär­jes­tel­män rin­nal­le tar­vi­taan vah­vaa val­tio­ta. Mut­ta mal­lia ei kui­ten­kaan kan­na­ta ottaa Kii­nas­ta, vaan poh­jois­mai­nen jär­jes­tel­mä, jos­sa val­tio ottaa vie­lä nykyis­tä vah­vem­man roo­lin, näyt­täi­si parhaimmalta. 

    Ongel­ma­na kui­ten­kin näyt­tää ole­van se, ettei­vät polii­ti­kot ole aina­kaan Suo­mes­sa kovin vah­vo­ja otta­maan lisää val­taa ja vas­tuu­ta talous­e­lä­mäs­sä. Monet polii­ti­kot ovat pikem­min­kin olleet EK:n ja pank­kii­rien juoksupoikia. 

    Polii­ti­koil­ta menee lii­kaa aikaa itsen­sä mark­ki­noin­tiin ja kes­ki­näi­seen kinas­te­luun esi­mer­kik­si sii­tä, onko tuloe­rot kas­va­neet vai kaven­tu­neet. Nämä edus­kun­nas­sa käy­tä­vät sur­ku­hu­pai­sat näy­tel­mät eivät anna vakuut­ta­vaa kuvaa Suo­men joh­ta­vis­ta poliitikoista.

  7. Poh­jois­mai­nen hyvin­voin­ti­val­tio oli se mal­li, jota kaik­ki tavoittelevat.”

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, miten tuo uni­ver­su­min ker­ma oli­si mää­ri­tel­lyt poh­jois­mai­nen hyvin­voin­ti­val­tion. Luu­len, että tie­dot ovat hata­rat. Ehkä on lähin­nä huo­mat­tu menes­tys eri­lai­sis­sa “kau­neus­kil­pai­luis­sa” ja muis­tel­tu että eikös siel­lä ole se val­tion roo­li poik­keuk­sel­li­sen suuri.

    Ja onhan se … Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa. Suo­mi kui­ten­kin pär­jää kau­neus­kil­pai­luis­sa sii­nä kuin län­ti­set naa­pu­rit, mut­ta jul­ki­sen puo­len roo­li ei ole sen suu­rem­pi kuin Kes­ki-Euroo­pas­sa aina­kaan veroas­teel­la mitat­tu­na. Sosi­aa­li­me­not ovat pikem­min Ete­lä-Euroo­pan uin Ruot­sin tasoa.

    Oli­si­ko se poh­jois­mai­nen mal­li yhtä kuin kilt­ti kan­sa? Sil­loin mui­den on sen perään tur­ha haikailla. 

    Toki val­tio voi hakea kan­san kilt­tiyt­tä toi­mi­mal­la hyvin, mut­ta tai­taa kui­ten­kin olla tämä nykyi­nen megat­ren­di sel­lai­nen, että ris­ti­rii­dat ja tap­pe­lu pikem­min lisään­tyy kuin vähenee. 

    Sitä se glo­ba­li­saa­tio ja kan­sain­vä­li­nen kil­pai­lu kai tekee väis­tä­mät­tä, enkä nyt puhu pel­käs­tään kar­kai­le­vas­ta teol­li­suu­des­ta, maa­han­muut­ta­jis­ta tai pakkoruotsista. 

    Ote­taan vaik­ka tämä finans­si­val­von­ta. Edes­sä on ajat, jol­loin Marxin haa­mu nousee hau­das­taan. Ei val­von­nan mää­rä nimit­täin ole pel­käs­tään opil­li­nen tai ylei­seen hyvään liit­ty­vä tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suus­ky­sy­mys. Kyl­lä sii­nä on on vas­tak­kai­nen myös glo­ba­li­saa­tion voit­ta­jat ja häviä­jät, ne joil­la nii­tä kapi­taa­le­ja on ja ne joil­la ei.

  8. Seu­ra­sin muuu­ta­ma vuo­si sit­ten kir­ja­pai­noa­laa. Kir­ja­pai­no­jen pai­no­ko­neet ovat sel­lai­sia, että van­ho­ja­kin konei­ta voi käyt­tää pit­kään, vaik­ka tehok­kaam­pia tuli­si­kin mark­ki­noil­le. Toi­mia­lal­la oli sik­si run­saas­ti yli­ka­pa­si­teet­tia ja alhais­ten hin­to­jen vuok­si alal­la meni huonosti.

    Useim­mat tap­pio­ta teke­vis­tä kir­ja­pai­nois­ta oli­vat läh­töi­sin aiem­mis­ta kon­kurs­si­pe­sis­tä siten, että joku yrit­tä­jä­po­ruk­ka oli saa­nut Finn­ve­ral­ta lai­naa ja osta­nut hal­val­la kon­kurs­si­pe­sän pai­no­ko­neet. Usein yri­tyk­sen rahoit­ta­mis­ta oli myös perus­tel­tu alu­eel­li­sil­la int­res­seil­lä eli paik­ka­kun­nan työpaikoilla.

    Kun yksi­kään van­ha pai­no­ko­ne ei pois­tu­nut mark­ki­noil­ta Finn­ve­ran rahoi­tuk­sen vuok­si, niin toi­mia­lan yli­ka­pa­si­teet­ti­ti­lan­ne ja epä­ter­ve kil­pai­lu­ti­lan­ne vain jat­kui ja pahe­ni. Ja aina välil­lä Finn­ve­ra kuit­ta­si tap­pioi­ta veron­mak­sa­jien nis­kaan yri­tys­sa­nee­rauk­sis­sa eikä niis­sä­kään mikään pai­no­ko­ne lopet­ta­nut toi­min­taa. Vel­ka­sa­nee­rauk­sis­sa myös verot­ta­ja yleen­sä otti takkiin. 

    Toi­vot­ta­vas­ti Fin­ne­ve­ran raho­ja ei jat­kos­sa lai­te­ta näin höl­möi­hin alka­vien yri­tys­ten hank­kei­siin vaan todel­la johon­kin kehit­ty­vään liiketoimintaan.

  9. TM, eikö­hän tuo tar­koi­ta sää­te­lyn lisää­mis­tä, sik­si että näyt­tää että sen pur­ka­mi­ses­ta on seu­ran­nut enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Henk. koht. olen sitä miel­tä että kysy­mys sii­tä onko sään­te­ly noin yleen­sä jär­ke­vää on ihan yhtä fik­su kuin se että onko lap­si­lu­kot liu­o­tin­nes­tei­den pul­lois­sa jär­ke­viä, onhan ne tai sit­ten ei jos avaa­mi­seen tar­vi­taan niin näp­pä­rät sor­met ettei sem­moi­sia aikui­sel­la ole.

  10. Tuo­ta noin… mis­sä­kö­hän kur­juu­teen ja finans­si­krii­siin ajau­tu­nees­sa val­tios­sa har­joi­tet­tiin oike­aa fried­ma­ni­lais­ta markkinaliberalismia?

    Yhdys­val­tain kes­kus­pan­kin sil­loi­nen ja nykyi­nen joh­ta­ja Ben Ber­nan­ke ennus­ti jul­ki­ses­ti vuon­na 2002, että suu­ria lama­kausia ei enää tule jat­kos­sa, kos­ka Mil­ton Fried­ma­nin talous­o­pit, mukaan lukien hänen anta­man­sa seli­tys 1930-luvun suu­rel­le lamal­le, on omak­sut­tu talous­pii­reis­sä nyky­ään niin hyvin. Fried­man itse oli vie­lä elos­sa ja pai­kal­la, kun Ber­nan­ke sanoi tämän, eikä hän miten­kään nous­sut kiis­tä­mään Ber­nan­ken väi­tet­tä oppien­sa omak­su­mi­ses­ta ja vaikutusvaltaisuudesta.

    Vii­den vuo­den pääs­tä tuli suu­ri lamakausi.

    Yri­tyk­set irti­sa­nou­tua jäl­ki­kä­teen talous­po­li­tii­kas­ta, jol­le Fried­man itse eläes­sään antoi hyväk­syn­nän olen­nai­ses­ti omien oppien­sa suun­tai­se­na — vaik­ka oli­si voi­nut sii­tä vapaas­ti irti­sa­nou­tua jul­ki­ses­ti — ovat yhtä sur­ku­hu­pai­sia kuin vuo­sien 1989–1991 tapah­tu­mien jäl­keen näh­dyt ex-kom­mu­nis­tien vakuut­te­lut, että eihän tämä toki mitään oike­aa kom­mu­nis­mia ollut, kyl­lä­hän kaik­kien nyt se täy­tyy ymmär­tää, voi hyvä­nen aika. (Ja — masen­ta­vaa kyl­lä — myös yhtä yleisiä.)

  11. tpyy­luo­ma, eikös finas­si­krii­si nime­no­man joh­ta­nut sää­te­lyn välit­tö­mään vähen­tä­mi­seen aivan ensi­toi­mi­na? Vii­saat val­tio­mie­het kun häm­mäs­ty­nee­nä jou­tui­vat huo­maa­maan, että suu­rel­la vai­val­la kyhä­tyt Basel II ja IFRS ovat aika sur­kea sys­tee­mi pie­nes­sä­kin krii­sis­sä. Niin­pä lähes­tul­koon joka maas­sa “unoh­det­tiin” mm. vaka­va­rai­suus­vaa­ti­muk­set pank­kien ja vakuu­tus­yh­tiöi­den pak­kol­lis­ten, sään­nös­ten mukais­ten paniik­ki­myyn­tien lopettamiseksi.

    Muis­te­len, että USAs­sa joku kongres­sie­dus­ta­ja tote­si Oba­man lai­tet­tua Basel II ‑poh­jai­set lait huli­maan, että Bus­hin suu­rin rikos ame­ri­kan kan­saa vas­taan oli pank­ki­sää­te­lyn tiu­ken­ta­mi­nen ja että jos saman­lai­nen sää­te­ly oli­si ollut voi­mas­sa USAn sääs­tö­pank­ki­krii­sin aikaan, niin koko rahoi­tus­sek­to­ri oli­si kaa­tu­nut. Aiem­min demo­kraa­tit kaa­toi­vat Bus­hin hal­lin­non pyr­ki­myk­set val­tion ohjaa­mien asun­to­lai­noi­tus­yh­tiöi­den val­von­nan tiu­ken­ta­mi­sek­si julis­ta­mal­la, ettei köy­him­pien­kään ame­rik­ka­lais­ten oikeut­ta omis­tusa­su­mi­seen pidä ris­kee­ra­ta tur­hal­la valvonnalla.

    No, Bush tosin itse­kin kun­nos­tau­tui val­tion “pie­ne­tä­mi­ses­sä” ole­mal­la LBJ:n jäl­keen eni­ten val­tio­ko­neis­ton kokoa kas­vat­ta­nut presidentti…

    Lisäk­si on aika vai­kea kuvi­tel­la, että sää­te­lyn pur­ka­mi­seen liit­tyi­si mm. kes­kus­pan­kin agres­sii­vi­nen kor­ko­po­li­tiik­ka ja ali­jää­mäi­set bud­je­tit, jot­ka syy­si­vät lisää ben­saa muu­ten­kin lie­keis­sä ole­vil­le markkinoille.

    Ehkä (talous)liberalismia on help­po nyky­ään hauk­kua kai­kes­ta, kos­ka sitä ei var­si­nai­ses­ti kan­na­ta yksi­kään puo­lue. Puo­lue­kent­tä­hän näyt­tää jakau­tu­vat libe­ra­lis­mi-val­tio­kes­kei­syys ‑akse­lin sijaan uus­va­sem­mis­to­lai­siin nk. kol­man­nen­tien (so. kor­po­ra­tis­mi so. fasis­mi) val­tion kas­vat­ta­jiin ja uus­kon­ser­va­tii­vi­siin val­tio­ta kas­vat­ta­viin kaverikapitalisteihin.

  12. Tuo­hon tie­to­suo­ja­ky­sy­myk­seen aut­tai­si, jos kai­kil­la oli­si usei­ta hetu­ja. Hen­ki­lö tie­täi­si muu­ta­man itse, ja käyt­täi­si nii­tä miten haluai­si. Pank­kiin yksi, lää­kä­riin toi­nen. Pan­kis­sa ja lää­kä­ris­sä käy­tet­täi­siin toi­sia hetu­ja, avain oli­si vain ja ainoas­taan VRK:lla. Niin­pä jos hen­ki­lö itse tai ter­veys­kes­kuk­ses­sa toi­mi­va naa­pu­ri näki­si vaik­ka sen suku­puo­li­tau­ti­tu­lok­sen, ei kum­pi­kaan osai­si yhdis­tää sitä hen­ki­löön ilman eril­lis­tä yhdis­te­ly­ky­se­lyä VRK:lta. Nii­tä voi­si sit­ten val­voa erik­seen, kuka kysyi kenes­tä. Jos vaik­ka polii­si haluai­si sit­ten tie­tää onko epäil­lyl­lä HIV, sitä kysyt­täi­siin VRK:n kaut­ta siten, että vas­tauk­sen anta­ja ei tie­täi­si kenes­tä on kyse ja että mihin tarkoitukseen.

  13. Sivu­huo­mau­tuk­se­na sen ver­ran, että kaik­ki, jot­ka syyt­tä­vät libe­ra­lis­mia ja Fried­ma­nia finas­si­krii­sis­tä, yri­tys­ten suo­si­mi­ses­ta yksi­löi­den kus­tan­nuk­sel­la jne., ovat kyl­lä mitä ilmei­sim­min jät­tä­neet mil­to­nin­sa luke­mat­ta ja tur­vau­tu­vat aihees­sa Nao­mi Klei­nin kal­tais­ten uus­va­sem­mis­to­lais­ten pamfle­tis­tien höpötyksiin.

    Tämä on mie­len­kiin­toi­nen väi­te Osmo Soi­nin­vaa­raa vas­taan esi­tet­tä­väk­si kah­des­ta­kin syystä:

    1) Jos se pitää paik­kan­sa, niin täs­tä seu­raa, että Osmon välit­tä­män Mik­ko Koso­sen ker­to­man mukaan Davo­siin kokoon­tu­nut kan­sain­vä­li­nen talous­e­liit­ti on vii­me aikoi­na ylei­ses­ti omak­su­nut “Nao­mi Klei­nin kal­tais­ten uus­va­sem­mis­to­lais­ten pamfle­tis­tien höpö­tyk­set” ja pitää nii­tä nykyi­sin tote­na — Koso­sen mukaan siis Kii­nan joh­toa lukuunottamatta.

    2) Oman koke­muk­se­ni mukaan Osmo on Suo­men vasem­mis­to­lai­sis­sa akti­vis­ti­pii­reis­sä hah­mo, johon suh­tau­du­taan suh­teel­li­sen ylei­ses­ti vähin­tään­kin kyräi­le­vän epä­luu­loi­ses­ti ja osin avoi­men viha­mie­li­ses­ti. Erää­nä tär­keim­mis­tä osa­syis­tä tähän on, että Osmo jul­kai­si Nao­mi Klei­nin tuol­loin tuo­rees­ta Tuho­ka­pi­ta­lis­mi-kir­jas­ta kol­me vuot­ta sit­ten täy­del­li­sen tei­laa­van arvos­te­lun sekä Hesa­ris­sa että tääl­lä blogissaan.

  14. En ole täy­sin vakuut­tu­nut sii­tä, että Yhdys­val­to­jen suu­ret inves­toin­ti­pan­kit toi­mi­vat kuten toi­mi­vat sik­si, kos­ka ekspli­siit­ti­ses­ti tie­si­vät val­tion tule­van hätiin ja sosia­li­soi­van tap­piot jos jokin menee vikaan. Tämä­hän on ollut niin sanot­tu go-to seli­tys että mik­si pan­kit otti­vat niin suu­ria ris­ke­jä ja mik­si lama tuli. Mikään jäl­ki­kä­teen jul­ki­tul­lut tie­to tai ulos­tu­lo ei aina­kaan tue tätä. Aivan var­mas­ti jos näin oli­si ollut niin jon­kin­lai­nen fir­mo­jen sisäi­nen whist­le­blower oli­si tämän tuo­nut julki.

    Toi­nen lem­pi­väi­te on se, että nyt kun tämä romah­dus on tapah­tu­nut niin se ei voi tapah­tua uudes­taan kos­ka täs­tä on opit­tu. En ole täs­tä­kään lain­kaan vakuut­tu­nut. Jos inves­toin­ti­pan­kit koos­tu­vat edel­leen lyhyel­lä täh­täi­mel­lä toi­mi­vis­ta yksit­täi­sis­tä ihmi­sis­tä, jot­ka pys­ty­vät esi­mer­kik­si kah­des­sa vuo­des­sa hak­kaa­maan sel­lai­set rahat lyhyen täh­täi­men bonus-lyp­sä­mi­sel­lä, että hei­dän hen­ki­lö­koh­tai­nen talous on tur­vat­tu lopuk­si elä­mää, niin mikä oikeas­taan estää otta­mas­ta suu­ria­kin ris­ke­jä jos ns. oma per­se ei ole toden­nä­köi­ses­ti vaa­ras­sa jos ris­kit realisoituu?

  15. Suo­mi ei ole poh­jois­mai­nen hyvin­voin­ti­val­tio. Sosi­aa­li­tur­va on van­ho­jen EU-mai­den alhaisimpia.

  16. Tom­mi, en haluai­si läh­teä pik­ku­mai­ses­ti kinaa­maan viit­tei­den perään, mut­ta täs­sä tapauk­ses­sa kysyi­sin kui­ten­kin, että mis­sä ja mil­loin tuol­lai­nen puhe pidet­tiin ja että oli­si­ko sinul­la link­kiä alkuperäistekstiin.

    Itse en pikai­sel­la haul­la löy­tä­nyt aihees­ta kuin Ber­nan­ken pitä­män puheen Fried­ma­nin 90-vuo­tis­syn­ty­mä­päi­vil­lä eikä kyseis­sä puhees­sa ( http://www.federalreserve.gov/BOARDDOCS/SPEECHES/2002/20021108/default.htm ) pikai­sen luke­mi­sen perus­teel­la sanot­tu mis­sään, että “…Fried­ma­nin talous­o­pit oli­si hyväk­syt­ty talous­pii­reis­sä niin hyvin.”

    Oman tul­kin­ta­ni mukaan tuos­sa puhees­sa vain todet­tiin, että Fried­man ja Schwartz oli­vat Ber­nan­ken mie­les­tä oikeas­sa sii­nä, että 1930-luvun laman syvyys joh­tui raha­po­li­tii­kan vir­heis­tä ja Heli­kop­te­ri-Benin mie­les­tä hei­dän havain­ton­sa oli­si syy­tä ottaa kes­kus­pan­keis­sa huo­mioon (lupa­si­pa vie­lä pääl­le, ettei FED aiheut­tai­si enää uut­ta suur­ta lamaa):

    … The best thing that cent­ral ban­kers can do for the world is to avoid such cri­ses by pro­vi­ding the eco­no­my with, in Mil­ton Fried­man’s words, a “stable mone­ta­ry background” — for example as reflec­ted in low and stable inflation.

    Let me end my talk by abusing slight­ly my sta­tus as an official repre­sen­ta­ti­ve of the Fede­ral Reser­ve. I would like to say to Mil­ton and Anna: Regar­ding the Great Depres­sion. You’­re right, we did it. We’­re very sor­ry. But thanks to you, we won’t do it again. ”

    Jos kyse on tosi­aan­kin täs­tä puhees­ta, niin on aika vai­kea ymmär­tää, että miten päi­vän­san­ka­rin pidät­täy­ty­mi­nen kom­men­teis­ta voi­daan ymmär­tää koko nyky­me­non siunaukseksi.

    Noh — ilmei­ses­ti uus­va­se­mis­to on päät­tä­nyt joka tapauk­ses­sa kut­sua uus­kon­ser­va­tis­mia uus­li­be­ra­lis­mik­si ja sii­hen mei­dän on tyytyminen…

  17. Tom­mi, miten ihmees­sä pys­tyt tul­kit­se­maan kom­ment­ti­ni Osmoa vas­taan esi­te­tyk­si? Mie­les­tä­ni Osmo ei täs­sä kir­joi­tuk­ses­saan otta­nut kan­taa asian puo­les­ta tai vas­taan — eikä vält­tä­mät­tä Osmon refe­roi­ma Koso­nen­kaan. Minä aina­kin ymmär­sin sen kir­joi­tuk­sen lopun vain kuvauk­sek­si sii­tä, min­kä­lai­nen ilma­pii­ri Davo­sis­sa — ja ehkä ylei­sem­min­kin päät­tä­vis­sä pii­reis­sä täl­lä­het­kel­lä vallitsee.

  18. Hen­ri, minun mie­les­tä perim­mäi­nen syy oli sii­nä, että ris­kit oli­vat ali­hin­noi­tel­tu­ja. Tämä taas joh­tui etu­pääs­sä sii­tä, että FED ja USAn hal­li­tus työn­si­vät mark­ki­noil­le jat­ku­vas­ti uut­ta rahaa vaik­ka kiin­teis­tö­kupla yms. oli­vat jo sel­keäs­ti näky­vis­sä. Lisäk­si monet Aasian maat, Kii­na etu­ne­näs­sä, syy­ti lisää rahaa USAn mark­ki­noil­le pyr­kies­sään mani­pu­loi­maan valut­ta­kurs­se­ja omal­le vie­ti­teol­li­suu­del­leen edulliseksi.

    Rik­ka­na rokas­sa oli tie­tys­ti mark­ki­noi­den ja rahoi­tusin­stru­ment­tien huo­no läpi­nä­ky­vyys, mihin yhte­nä syy­nä oli­vat Fan­nie Maen ja Fred­dien Mac:n subpri­me­luo­to­tus­tar­pei­ta var­ten luo­dut moni­mut­kai­set lainapaperit.

    Suu­ri ongel­ma oli myös val­von­nan lai­min­lyö­mi­nen eli monil­ta ongel­mil­ta (mm. Madoff) sul­jet­tiin tie­toi­ses­ti sil­mät vain sen vuok­si, ettei vaan mis­sään nimes­sä häi­rit­täi­si raha­mark­ki­noi­ta. Kuin­ten­kin samal­la unoh­det­tiin se, että huo­no val­von­ta on pal­jon pahem­paa kuin ei val­von­taa ollen­kaan, kos­ka se luo monil­le mark­ki­noil­la toi­mi­joil­le vir­heel­li­sen luot­ta­muk­sen tunteen.

    Vir­hei­tä teh­tii tie­tys­ti muu­al­la­kin kuin USAs­sa, mut­ta tus­kin­pa ongel­mat oli­si­vat min­kään muun mark­ki­nan vuok­si pääs­seet rep­sah­ta­maan näin pahaksi.

  19. Laa­jen­ne­taan tuo­ta ylem­pää kir­joi­tus­ta. Tus­kin kukaan voi väit­tää täy­sin tie­tä­vän­sä / ymmär­tä­vän­sä mis­tä finans­si­krii­si TÄYSIN joh­tui, se oli­si vähin­tään­kin reduk­tio­nis­tis­ta sil­lä krii­sin syn­nys­sä oli osal­li­se­na niin mon­ta sys­tee­miä, val­tio­ta ja ideo­lo­gi­aa että mitään niis­tä ei voi yksin pitää syyl­li­se­nä. MUTTA, mie­les­tä­ni voi jon­kin ver­ran spe­ku­loi­da näi­tä väit­tei­tä, että oli­ko tie­tyt dere­gu­laa­tiot (tai oikeas­taan regu­loi­mat­ta — kau­hea sana — jät­tä­mi­set) pidem­män pääl­le krii­siä kiih­dyt­tä­nei­tä vai ei. 

    Kävin kat­so­mas­sa Doc­Poin­tis­sa elo­ku­van Insi­de Job, joka jon­kin ver­ran pyr­ki suh­teel­li­sen kro­no­lo­gi­ses­ti avaa­maan krii­sin syn­tyä. Elo­ku­va kär­sii (aina­kin minun sil­mis­sä­ni, en ole lii­al­li­sen reduk­tio­nis­min fani) tie­tys­tä paa­saa­vuu­des­ta ja popu­lis­ti­ses­ta pyhäs­tä vihas­ta, mut­ta esit­tää kui­ten­kin nel­jä tär­ke­ää tapah­tu­maa, jot­ka elo­ku­van mukaan (useam­man­kin pro­fes­so­rin, talous­tie­te­li­jän ja talous­jour­na­lis­tin suul­la) oli­vat mer­kit­tä­väs­sä roo­lis­sa krii­sin syn­nys­sä. Ne oli­vat: 1) inves­toin­ti­pank­kien vel­ka­vi­pu­ra­jan nos­to (ennen pan­kil­la sai olla vel­kaa vain nelin­ker­tai­nen mää­rä pan­kin omis­ta­maan pää­omaan näh­den, uudis­tuk­sen jäl­keen muis­taak­se­ni ylä­ra­jaa ei ollut) 2) joh­dan­nai­set regu­loi­mat­ta jät­tä­mi­nen (joh­dan­nai­set tuli AINOA arvo­pa­pe­rien muo­to, jon­ka vaih­dan­taa ei sään­nel­ty MILLÄÄN TAVALLA) 3) uuden­lai­set bonus­jär­jes­tel­mien käyt­töön­ot­to, jot­ka pal­kit­si­vat lyhyes­tä aika­vä­lis­tä 4) cre­dit rating ‑fir­mo­jen (kuten Stan­dard & Poor’s) hidas mut­ta var­ma kor­rup­toi­tu­mi­nen, isot inves­toin­ti­pan­kit kun käy­tän­nös­sä “osti­vat” luot­to­luo­ki­tuk­sia asse­teil­leen (juu­ri ne subpri­meil­le höys­te­tyt arvo­pa­pe­rit, jot­ka sai­vat jat­ku­vas­ti AAA luokituksia).

    Näis­tä 3 & 4 luu­li­si ole­van sel­lai­sia, että niis­tä aina­kin teo­ris­sa oli­si otet­tu opik­si eivät­kä sinäl­lään edus­ta “Fried­ma­nin oppia.” Ymmär­tääk­se­ni cre­dit rating ‑fir­mo­jen toi­min­ta ei ole IHAN jat­ku­nut sel­lai­se­naan krii­sin jäl­keen. Toi­saal­ta 3) suh­teen ei ole tapah­tu­nut juu­ri mitään, samat bonus­jär­jes­tel­mät ovat edel­leen pys­tys­sä. Mut­ta kuu­li­sin mie­lel­lä­ni seli­tyk­siä sii­tä, että miten koh­dat 1 ja 2 EIVÄT olleet Fried­ma­nin oppien mukai­sia uudis­tuk­sia. Tai aina­kin seli­tyk­sen sii­tä, että miten nämä kak­si pää­tös­tä EIVÄT kiih­dyt­tä­neet finans­si­krii­sin syn­tyä. Eri­tyi­ses­ti koh­das­sa 2, joh­dan­nais­ten mark­ki­noi­ta ei tosi­aan sään­nös­tel­ty ja val­vot­tu LAINKAAN, tämän lähem­mäk­si vapai­ta mark­ki­noi­ta ei tai­da nyky­mark­ki­noil­la pääs­tä. Val­vo­mat­to­muu­del­le oli ihan sinän­sä loo­gi­set perus­te­lut, sil­lä joh­dan­nais­ten näh­tiin tuot­ta­van pel­käl­lä ole­mas­sao­lol­laan niin pal­jon mark­ki­nain­for­maa­tio­ta, että mark­ki­nat toi­mi­si­vat var­mem­min. Toi­sin kui­ten­kin kävi. joh­dan­nai­sis­ta tuli niin moni­mut­kai­sia, että nii­tä ei ymmär­tä­nyt enää kukaan kun eri lai­no­ja ja asset­te­ja pil­kot­tiin pilk­ko­mi­sen perään ja myy­tiin aina edel­leen. yksit­täis­ten lai­no­jen arvos­ta ei voi­nut enää saa­da mitään var­maa tie­toa, kun se oli pii­lo­tet­tu AAA-ratin­gin saa­neen joh­dan­nai­sen sisään. 

    En tosi­aan ole kuul­lut parem­paa seli­tys­tä täl­le mar­ket fai­lu­rel­le kuin että “hom­ma romah­ti kos­ka yri­tyk­set tie­si­vät, että val­tio tulee hätiin ja otti­vat näin lii­kaa ris­ke­jä” Väi­te ei ole mie­les­tä­ni täy­sin uskot­ta­va, kos­ka mis­tään yri­tys­ten sisäi­sis­tä muis­tiois­ta tai jul­ki­sis­ta sano­mi­sis­ta ei täl­lais­ta usko­mus­ta löy­dy. Kuu­li­sin mie­lel­lä­ni vaih­toeh­toi­sia teorioita.

  20. Vah­vo­jen lob­ba­rei­den ja republi­kaa­nien vas­tus­tuk­sen vuok­si Oba­man on hyvin vai­kea panos­taa peruskoulutukseen

    Mik­si ihmees­sä USA:ssa pitäi­si panos­taa enem­män perus­kou­lu­tuk­seen? Johan sii­hen pis­te­tään siel­lä rahaa pal­jon enem­män kuin mis­sään muus­sa kehit­ty­nees­sä maas­sa Luxem­bur­gia lukuun otta­mat­ta. Sitä pait­si USA:n perus­kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä näyt­tää tuot­ta­van erit­täin hyviä tulok­sia oppi­las­ma­te­ri­aa­lin huo­mioon ottaen.

    Aiem­min demo­kraa­tit kaa­toi­vat Bus­hin hal­lin­non pyr­ki­myk­set val­tion ohjaa­mien asun­to­lai­noi­tus­yh­tiöi­den val­von­nan tiu­ken­ta­mi­sek­si julis­ta­mal­la, ettei köy­him­pien­kään ame­rik­ka­lais­ten oikeut­ta omis­tusa­su­mi­seen pidä ris­kee­ra­ta tur­hal­la valvonnalla.

    Mikä on väit­tee­si läh­de? Itse luke­ma­ni mukaan se oli nime­no­maan Bush, joka ajoi lai­naeh­to­jen höl­len­tä­mis­tä, jot­ta köy­hät sai­si­vat ostet­tua asun­to­ja. Ks. esim. tämä artik­ke­li vuo­del­ta 2004: http://www.usatoday.com/money/perfi/housing/2004–01-20-fha_x.htm

  21. Tom­mi Uscha­nov: Nyt on pak­ko sitee­ra­ta isää­ni ” oot joko tyh­mä tai epärehellinen.”

    kai­kil­le on var­mas­ti päi­vän sel­vää, että Ber­nan­ke tar­koit­ti Fread­ma­nin rahapolitiilkaa.

  22. Art­tu­ri, kuten tapaat tode­ta, hih. Setä Mil­ton mm. kan­nat­ti QE:ä Japa­nin krii­siin eli vel­ka­kir­jo­jen osta­mis­ta mark­ki­noil­ta, eli tap­pioi­den sosia­li­soi­mis­ta. Mikä on täy­sin logiis­ta mone­ta­ris­mia likvi­dee­tian­sas­sa. Voin kai­vaa lai­nauk­set jos et muu­ten usko. Sitä että tämä­kään ei toi­mi­nut vaik­ka siel­lä Japa­nis­sa kos­ka pan­kit vaan ham­straa rahaa tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa pide­tään pis­tee­nä keynesiläislle.

    Kse, pank­ki­sään­te­ly­lyn pur­ka­mi­sel­la yleen­sä tar­koi­te­taan inves­toin­ti­pank­kien ja nor­maa­lin pank­ki­toi­min­nan väli­sen sää­te­ly­ra­jan purkamista.

  23. Hen­ri, minun mie­les­tä perim­mäi­nen syy oli sii­nä, että ris­kit oli­vat ali­hin­noi­tel­tu­ja. Tämä taas joh­tui etu­pääs­sä sii­tä, että FED ja USAn hal­li­tus työn­si­vät mark­ki­noil­le jat­ku­vas­ti uut­ta rahaa vaik­ka kiin­teis­tö­kupla yms. oli­vat jo sel­keäs­ti näky­vis­sä. Lisäk­si monet Aasian maat, Kii­na etu­ne­näs­sä, syy­ti lisää rahaa USAn mark­ki­noil­le pyr­kies­sään mani­pu­loi­maan valut­ta­kurs­se­ja omal­le vie­ti­teol­li­suu­del­leen edulliseksi.

    Hmmmm… tuo Kii­nan “anne­taan lai­naa mut­ta myy­dään samal­la tava­raa” ‑stra­te­gia on hyvä point­ti kyl­lä. Haus­ka­na knop­pi­na Insi­de Jobis­sa kuul­tiin Kii­nan kes­kus­pan­kin pää­e­ko­no­mis­tia (tai vas­taa­vaa) joka kovaan ääneen kau­his­te­li sitä, että miten Yhdys­val­lat otti­vat­kin niin pal­jon lai­naa (sano­mat­ta tosin, että heiltä). 

    FED tosin uskoi, että rahaa pys­tyi syy­tä­mään mark­ki­noil­le, kos­ka kuplia ei näi­nä “läpi­nä­ky­vien mark­ki­noi­den” aikoi­na enää voi­si oikein syn­tyä. Itse uskon, että niin kau­an kuin tie­toa pimit­tä­mäl­lä on mah­dol­lis­ta saa­da itsel­leen kil­pai­lue­tua, niin tie­toa tul­laan pimit­tä­mään ja sitä pyri­tään piilottamaan.

  24. Reaa­li­po­liit­tis-reto­ri­se­na huo­mio­na että kun idioot­tioi­keis­to on vas­tus­ta­nut kaik­kea jul­kis­ta­lout­ta suu­rin­piir­tein kun­nal­li­ses­ta päi­vä­hoi­dos­ta alkaen argu­men­til­la “Neu­vos­to­liit­to­kin romah­ti” niin samaa tulee nyt toi­ses­ta suun­nas­ta argu­men­til­la “finans­si­ta­lous romah­ti”. Ongel­ma on tie­ten­kin idioo­tit, se onko ne oikeal­la vai vase­mal­le kal­lel­laan on tois­si­jais­ta ja minus­ta käy­tän­nös­sä aika yhden­te­ke­vää, mut­ta jotain kos­mis­ta oikeu­den­mu­kai­suut­ta sii­nä on että kun ensin myr­kyt­tää jul­ki­sen kes­kus­te­lun täy­del­li­sel­lä piit­taa­mat­to­muu­del­la tosi­asiois­ta niin se osuu omaan nilkkaan.

  25. Kse, tänä­kin kevää­nä moni Kokoo­muk­sen ehdo­kas esiin­tyy tuon kau­niin libe­ra­lis­mi­aat­teen nimis­sä. Kokoo­mus sit­ten tekee osit­tais­li­be­ra­li­soin­te­ja ja ‑yksi­tyis­tä­mi­siä, jot­ka on rää­tä­löi­ty yksit­täis­ten suu­ry­ri­tys­ten tar­pei­siin. Esi­mer­kik­si val­tion mono­po­le­ja muu­te­taan käy­tän­nös­sä yksi­tyi­sik­si mono­po­leik­si. Kokoo­mus­lai­nen libe­ra­lis­ti pesee käten­sä sano­mal­la, että oli­si pitä­nyt libe­ra­li­soi­da ja yksi­tyis­tää täydellisemmin.

    Mikä­li Suo­mes­sa jos­kus teh­dään sinun ihan­tee­si mukais­ta, kor­rup­toi­tu­ma­ton­ta oikeis­to­li­be­raa­lia talous­po­li­tiik­kaa, sitä teh­dään vih­rei­den ja Kokoo­muk­sen neu­vot­te­lu­jen tulok­se­na. Mie­les­tä­ni sinun kan­nat­tai­si var­mis­taa vih­reil­le tuke­vat tuo­lit hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin. Kokoo­mus istuu siel­lä joka tapauksessa.

  26. JL: “Sitä pait­si USA:n perus­kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä näyt­tää tuot­ta­van erit­täin hyviä tulok­sia oppi­las­ma­te­ri­aa­lin huo­mioon ottaen.”

    Tuo mai­nit­tu blo­gi­kir­joi­tus on var­maan­kin oikeil­la jäl­jil­lä (http://super-economy.blogspot.com/2010/12/amazing-truth-about-pisa-scores-usa.html). Monet ovat tul­kin­neet tulok­sia samaan suun­taan; maa­han­muut­ta­jien mää­rä ja alku­pe­rä selit­tä­vät paljon. 

    USA:n PISA-tulok­set eivät kui­ten­kaan tule ver­tai­lu­kel­poi­sik­si Euroo­pan kans­sa pois­ta­mal­la mus­tat ja muut ei-euroop­pa­lai­set USA:n datasta. 

    Ensin­nä­kään tuol­lais­ta kar­si­mis­ta ei voi edes teh­dä (jo ymmär­sin kir­joit­ta­jan poin­tin oikein). Jenk­ki­län tilas­tot­han laa­di­taan ihmi­sen oman ilmoi­tuk­sen perus­teel­la. Aika har­va jenk­ki tie­tää peri­mäs­tään tai ylei­sem­min taus­tas­taan. Joku aika sit­ten löy­det­tiin Jef­fer­so­nin nee­ke­rior­jan kans­sa teke­mien las­ten jäl­ke­läi­siä, joi­den nimi oli Rah­ko­nen tai vas­taa­vaa. Oli­vat aika yllättyneitä.

    Toi­nen syy liit­tyy yhteis­kun­tien luok­ka­ja­koon. Mus­tat­han ovat perin­tei­ses­ti teh­neet kaik­kein ala­luok­kai­sim­mat työt. Tuol­lai­nen ase­ma taas kor­re­loi kai­kis­sa mais­sa huo­nom­man kou­lu­me­nes­tyk­sen kans­sa. Käsit­tääk­se­ni se tar­koit­taa, että jos USA:ssa pois­te­taan mus­tat, Suo­mes­sa saa pois­taa vas­taa­van­ko­koi­sen ala­luok­kai­sen ryh­män. (No, tuo ei oli­si rei­lua, kos­ka Suo­mes­sa luok­kien väli­set erot ovat pal­jon pie­nem­mät, mut­ta peri­aa­te kai tuli selväksi.)

    Sitä kyl­lä olen samaa miel­tä, että Suo­meen tus­kin kan­nat­taa tul­la opet­te­le­maan kou­lu­jär­jes­tel­män hie­nouk­sia. Luul­ta­vas­ti yhteis­kun­ta selit­tää enem­män, kuten juu­ri tuo maa­han­muut­ta­jien mää­rä tai luok­kae­ro­ja tasaa­va kaavoitus.

  27. Hen­ri, en ole kans­sa­si mis­sään mie­les­sä täy­sin eri miel­tä asias­sa. Oma point­ti­ni on vain se, että suu­rim­mas­ta osas­ta tar­kas­te­luis­ta puut­tuu raha­po­liit­ti­nen aspek­ti — eli se, että jul­ki­sen val­lan toi­mes­ta kas­va­tet­tiin mark­ki­noil­la olleen rahan mää­rää yli kaik­kien jär­ke­vien rajo­jen. Mikä­li jul­ki­nen sek­to­ri oli­si nou­dat­ta­nut neut­raa­lia ja vakaut­ta tuke­vaa raha­po­li­tiik­kaa, niin kupla oli­si ehkä voi­nut edel­leen syn­tyä, mut­ta se oli­si taa­tus­ti ollut pienempi.

    Koh­das­ta 1 lisä­kom­ment­ti­na sel­lai­nen, että aika iso osa ongel­maa tai­si olla inves­toin­ti­pank­ki­toi­min­nan sal­li­mi­nen taval­li­sil­le pan­keil­le. Peri­aat­tees­sa, jos pel­kät inves­toin­ti­pan­kit oli­si­vat aja­neet itsen­sä umpi­ku­jaan, niin ne oli­si voi­nut pääs­tää nurin tai sosia­li­soi­da. Nyt­hän ongel­ma oli se, että kaik­ki suu­ret pan­kit oli­vat lie­mes­sä kau­laan­sa myö­ten. Itse­näi­sil­lä inves­toin­ti­pan­keil­la oli­si ollut toden­nä­köi­ses­ti myös vähem­män peli­merk­ke­jä kuplan rakentamiseksi.

    Koh­ta 2 — jos yli­suu­rek­si pai­su­nut­ta kuplaa ei oli­si ollut ole­mas­sa, niin oli­si voi­nut olla mah­dol­lis­ta, että joh­dan­nais­kau­pan pie­ni oma kupla oli­si pihah­ta­nut vähäi­sin sivu­vai­ku­tuk­sin ja sijoit­ta­jat oli­si­vat näp­pin­sä pol­te­tu­aan oppin­neet hin­noit­te­le­maan nii­den ris­kit oikein.

    Koh­ta 3 — bonus­jär­jes­tel­mien ongel­mien pitäi­si tie­tys­ti kaa­tua ne hyväk­sy­nei­den osak­kee­no­mis­ta­jien nis­kaan. Jois­sain tapauk­sis­sa­han omis­ta­jat menet­ti­vät käy­tän­nös­sä koko sijoi­tuk­sen­sa, mut­ta ehkä “ran­kai­sun” suh­tees­sa tukeen oli­si pitä­nyt olla laa­jem­mal­le ulot­tu­va. (Peri­aat­tees­sa­han pan­kit oli­si pitä­nyt pääs­tää kon­kurs­siin, mut­ta kos­ka rahoi­tus­jär­jes­tel­mää ei halu­ta pääs­tää romah­ta­maan, niin omis­ta­jien vas­tuun pitäi­si toteu­tua jos­sain toi­ses­sa muodossa.)

    Koh­ta 4 — no, oli­han noil­le luo­ki­tuk­sil­le tie­tys­ti jotain todel­li­sia­kin perus­tei­ta — vaik­ka­pa sel­lai­nen, että USAn asun­to­mark­ki­nat oli­vat aina aiem­min romah­ta­neet vain yhdel­lä alu­eel­la — joten jos samaan nip­puun pan­naan vel­ko­ja kai­kil­ta alueil­ta, niin ko. nipun ei kos­kaan pitäi­si muut­tua arvot­to­mak­si. Täs­sä toki näp­pä­räs­ti unoh­det­tiin tie­tys­ti se, ettei­vät kaik­ki alu­eet kos­kaan aiem­min olleet samaan aikaan kupla­vai­hees­sa eikä kos­kaan aiem­min oltu laa­jas­ti myön­net­ty subpri­me­jä asunnonostoon.

    Mitä tulee tuo­hon “val­tio kyl­lä tulee hätiin” ‑asen­tee­seen, niin sel­lai­nen oli kyl­lä ole­mas­sa aina­kin asun­to­lai­noi­tuk­ses­ta vas­tan­nei­den val­tio­noh­jaa­mien rahas­to­jen (GSE) suh­teen. Niil­lä ei ollut mitään viral­lis­ta eikä sen puo­leen salais­ta­kaan val­tion takaus­ta. Täs­tä huo­li­mat­ta mm. Fan­nie Mae ja Fred­die Mac sai­vat mark­ki­noil­ta lai­naa yhtä alhai­sel­la hin­nal­la kuin USAn val­tio — eli siis sijoi­ta­jat (aivan oikein) olet­ti­vat val­tion tule­van hätiin. Oli­si­kin ollut aika mie­len­kiin­tois­ta seu­ra­ta mitä oli­si tapah­tu­nut päin­vas­tai­ses­sa tapauk­ses­sa — omis­ti­vat­han kak­si suu­rin­ta toi­mi­jaa (FM&FM) yli puo­let USAn asuntolainakannasta.

    1. Rahan mää­rää kas­vat­ti pal­jon enem­män hall­lit­se­ma­ton luot­toeks­pan­sio kuin kes­kus­ta­pank­ki­ra­ha. Sen näki par­hais­ten sii­tä, kuin­ka pal­jon kes­kus­pank­kien piti pum­pa­ta rahaa mark­ki­noil­le, kun luot­toeks­pan­sio vähän tasoittui.

  28. Tie­de­mies:

    Mut­ta mikä pak­ko tämä on kyt­keä täl­lai­seen vasemmistopopulismiin?

    Var­maan vaa­lien läheisyys?

    Tää on ihan samaa sar­jaa kuin se “pitää­hän ihmis­ten jos­sa­kin asua” perus­te­lu sil­le, että val­tion pitää puut­tua asuntomarkkinoihin.

  29. Turk­ka, mie­les­tä­ni Kokoo­mus (tai parem­min Kan­sal­li­nen Sekoo­mus rp.) on vain yksi suo­ma­lai­sis­ta suu­ris­ta sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­sis­ta puo­lueis­ta. Suus­ta voi kyl­lä jos­kus tul­la “oikes­to­li­be­raa­lik­si” tul­kit­ta­vis­sa ole­vaa jori­naa, mut­ta teot ovat kyl­lä aivan päin­vas­tai­sia. Nyt­kin puo­lue Jyr­ki Kätei­sen joh­dol­la antaa jul­ki­sen sek­to­rin jat­kaa hal­lit­se­ma­ton­ta kas­vu­aan puh­taan vel­ka­ra­han voimilla.

    Tie­tys­ti Sekoo­mus on ollut monas­ti se pie­nin paha, jota äänes­tää — puo­lue kun aina­kin lupaa koh­tuul­lis­taa palk­ka­ve­ro­tus­ta yms., mut­ta se on ennem­min vain osoi­tus mui­den puo­luei­den vie­lä suu­rem­mas­ta vas­ten­mie­li­syy­des­tä kuin Sekoo­muk­sen erinomaisuudesta.

    Vih­reis­sä on toki muu­ta­mia ihan fik­su­ja­kin tyyp­pe­jä, mut­ta vas­ti­neek­si puo­lu­ees­ta löy­tyy rop­pa­kau­pal­la höy­he­nai­voi­sia puun­ha­laa­jia — ja mikä pahin­ta suu­ri lee­gio enti­siä kovan­lin­jan sta­li­nis­te­ja aina Has­sis­ta alkaen — ja jäl­kim­mäi­sen ryh­män lausun­to­ja kuun­nel­les­sa on aika sel­vää, ettei puna­ra­di­ka­lis­min vuon­na ammen­net­tu oppi (anti­ka­pi­ta­lis­mi jne.) ole takin viher­pe­sus­sa min­ne­kään liudentunut.

  30. Ei USA:n talous­krii­sin syy, mut­ta sitä syven­tä­nyt ja edel­leen talout­ta vai­vaa­va piir­re oli ja on laa­ja­mit­tai­nen epärehellisyys.

    Finans­si­val­von­nas­ta oli teh­ty täy­sin ham­paa­ton krii­siä edel­tä­nei­den 15 vuo­den aika­na, ja se oli täyn­nä koke­mat­to­mia ja finans­sia­lan kuviois­ta huo­nos­ti peril­lä ole­via työn­te­ki­jöi­tä. Samaan aikaan mm. FBI:n talous­ri­kos­osas­to oli käy­tän­nös­sä koko­naan ajet­tu alas.

    Kuvaa­vaa on, että Ber­nie Madof­fin kaik­kien aiko­jen Ponzi-hui­jaus oli SEC:in epä­on­nis­tu­mi­sen syi­tä sel­vit­tä­neen sisäi­sen tut­kin­ta­ra­por­tin mukaan kaik­kein lähin­nä jää­dä kiin­ni jo 1990-luvun alku­puo­lel­la. Tun­net­tu­jen finans­si­asian­tun­ti­joi­den suo­ra­sa­nai­set varoi­tus­kir­jeet ja yhtey­de­no­tot jätet­tiin huo­mioi­mat­ta ja ymmär­tä­mät­tä 2000-luvul­la, kun oli jo todis­tei­den valos­sa sel­vää, että Madof­fin rahas­ton oli pak­ko olla pyra­mi­di­hui­jaus. Asian­tun­te­mus­ta ei vain ollut oikeas­sa pai­kas­sa, joten todis­tusai­neis­toa ei ymmär­ret­ty eikä varoi­tuk­sia kuunneltu.

    Pie­nem­män mit­ta­kaa­van hui­jauk­sia on koko USA:n kan­san­ta­lous täyn­nä. Val­von­taa ei ole vie­lä­kään saa­tu palau­tet­tua edes liki­main riit­tä­väl­le tasolle.

  31. #
    JL: “Sitä pait­si USA:n perus­kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä näyt­tää tuot­ta­van erit­täin hyviä tulok­sia oppi­las­ma­te­ri­aa­lin huo­mioon ottaen.”
    #

    Eikö­hän USAs­sa oppi­vel­vol­li­suus ole pitem­pi kuin Suo­mes­sa. Eli suo­ma­lai­sen lukion ver­ran USAs­sa. Tosin Suo­mes­sa kou­lut­tau­tu­mis­vel­vol­li­suut­ta on muu­tet­tu työt­tö­myys­tur­va­lain perus­teel­la. Mut­ta pal­jon on USAs­sa­kin ongel­mia, kun ei-moti­voi­tu­nei­ta oppi­lai­ta roi­ko­te­taan kou­luis­sa ihan lain­sää­dän­nön voi­mal­la häi­rit­se­mäs­sä moti­voi­tu­nei­ta oppilaita.

  32. Aina­kin suh­dan­ne­po­li­tii­kan osal­ta on ehkä hyvä huo­ma­ta, ettei se ole­tus enää pidä paik­kaan­sa, että poliit­ti­sen ken­tän oikeal­la lai­dal­la uskot­tai­siin Fried­ma­nin oppei­hin ja vasem­mal­la lai­dal­la Key­ne­sin oppei­hin. Sii­nä talous­po­liit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa, jota finans­si­krii­sin aika­na ja jäl­keen on käy­ty, var­sin­kin anglo­sak­si­sis­sa mais­sa, poliit­ti­sen ken­tän oikea lai­ta ja iso osa kes­kus­taa on aja­nut sekä Key­ne­sis­tä että Fried­ma­nis­ta kau­kaa oikeal­ta ohi. Fried­ma­nin mone­ta­ris­mi oli jok­seen­kin sofis­ti­koi­tua eikä hän kos­kaan kan­nat­ta­nut sel­lais­ta pöl­hö­po­pu­lis­mia, jota mm. republi­kaa­nit rapa­kon taka­na nyt puolustavat.

  33. Voi­si­ko val­tio perus­taa kan­sa­lai­sil­le ja mik­sei myös yri­tyk­sil­le pan­kin mikä ainoas­taan ottai­si tal­le­tuk­sia vas­taan ja tar­joi­si yksin­ker­tai­sim­mat kas­sa­pal­ve­lut. Kor­ko voi­si olla nol­la. Point­ti­na oli­si se että myös ris­ki oli­si nol­la, val­tio ei voi men­nä konkurssiin.
    Tämän jäl­keen pank­ke­ja ei tar­vit­si enään kos­kaan pelas­taa kos­ka rahan­sa voi­si menet­tää ainoas­taan ne ket­kä ovat halun­neet ottaa ris­ke­jä. Täl­löin voi­si myös sää­te­lyä vähen­tää. Yksi­tyis­pan­kit jou­tui­si­vat myös mak­sa­maan oikeas­ti tal­le­tus­kor­koa ver­rat­tu­na nykyi­seen sys­tee­miin mis­sä asi­kas jou­tuu käy­tän­nös­sä mak­sa­maan sii­tä että saa rahan­sa säi­ly­tyk­seen. Ihmi­nen tar­vit­see nykyi­sin pank­ki­ti­lin ja val­tion pitää taa­ta tämän takia kaik­ki pank­kien mokailut.

    Minus­ta tämä on parem­pi rat­kai­su kun tiuk­ka sää­te­ly ja kei­no­te­koi­nen erot­te­lu inves­toin­ti- ja nor­maa­li­pank­kien välille.

  34. Fried­ma­nin ehdot­ta­ma raha­po­li­tiik­ka oli yksin­ker­tai­ses­ti, että kes­kus­pan­kin pitäi­si tark­kail­la raha­mää­rän kas­vua ja pitää se mal­til­li­se­na, myös laman aika­na rajua kont­rak­tio­ta vas­taan pitäi­si toimia. 

    Fried­man ajoi mata­lam­pia vero­ja ja kil­pai­lua. Taval­laan diri­gis­mi, jota Osmo täs­sä heh­kut­taa, on vähän eri asia. En toki usko, että Fried­man sitä kan­nat­ti, mut­ta Fried­ma­nin vai­ku­tus talous­po­li­tii­kas­sa ei kyl­lä ole ollut raha­po­li­tii­kan ulko­puo­lel­la kovin suurta. 

    Kul­ta­kurk­ku­ja lukuu­not­ta­mat­ta mel­kein kaik­ki ovat kui­ten­kin sitä miel­tä, että Volc­ke­rin ja Greens­pa­nin raha­po­li­tii­kat oli­vat pait­si saa­neet vah­vas­ti vai­kut­tei­ta Fried­ma­nin opeis­ta, myös 1900-luvun onnis­tu­neim­mat vuo­si­kym­me­net USA:n raha­po­li­tii­kan osalta. 

    Sää­dök­siä tar­vi­taan, tie­ten­kin, juu­ri niis­tä syis­tä kuin tpyy­luo­ma esit­ti. Minus­ta tämä on kui­ten­kin jon­kin­lai­nen olkiuk­ko, kos­ka evi­dens­si sanoo, että vii­me­ai­kais­ten ongel­mien taus­tal­la ei ole niin­kään lii­an vähäi­nen tai löy­sä sään­te­ly, vaan yksin­ker­tai­ses­ti vää­rän­lai­nen sään­te­ly. So. sel­lai­nen, joka yhtä aikaa estää tiet­ty­jä vakaut­ta­via meka­nis­me­ja toi­mi­mas­ta, ja saman­ai­kai­ses­ti sal­lii sel­lais­ten meka­nis­mien toi­min­nan, jot­ka tuo­vat epästabiiliutta.

    Pank­ki­jär­jes­tel­mäs­tä voi sanoa, tie­tyl­lä abstrak­tio­ta­sol­la ja mie­lek­kyy­del­lä, että sil­lä pitäi­si olla kol­me omi­nai­suut­ta: Vakaus (so. vähän­lai­ses­ti kor­ko- ja sitä myö­den reaa­li­puo­len hei­lah­te­lu­ja), tur­val­li­suus (so. tal­le­tuk­set eivät ole vaa­ras­sa) ja tehok­kuus (sel­lai­set asiat kuin että se takaa kor­kean likvi­di­tee­tin). On kui­ten­kin täy­sin mah­dol­lis­ta, että kaik­kia kol­mea ei voi saa­da yhtä aikaa.

  35. Osmo:

    Rahan mää­rää kas­vat­ti pal­jon enem­män hall­lit­se­ma­ton luot­toeks­pan­sio kuin keskustapankkiraha.

    häh? Mil­lä perus­teel­la luot­toeks­pan­sio on hal­lit­se­ma­ton ja mil­lä perus­teel­la sen pitäs olla hal­lit­tu? Tai mitä ne edes tar­koit­taa täs­sä kontekstissa?

    Se, että mark­ki­noil­la on kes­kus­pank­ki­ra­haa ja pan­kit ei pidä 100% reser­ve­jä tar­koit­taa, että luot­toek­pan­sio­ta tapah­tuu. Ei se ole mikään ongelma.

    Sen näki par­hais­ten sii­tä, kuin­ka pal­jon kes­kus­pank­kien piti pum­pa­ta rahaa mark­ki­noil­le, kun luot­toeks­pan­sio vähän tasoittui.

    !?!? Vähän!?!?! Se, että kes­kus­pan­kit jou­tuu pump­paa­maan pal­jon rahaa mark­ki­noil­le joh­tuu sii­tä, että kes­kus­pank­ki­ra­han kysyn­tä on kas­va­nut hui­mas­ti. Kyse ei todel­la­kaan ole mis­tään luot­toeks­pan­sion tasoittumisesta.

    Sä oot vis­siin kes­kus­tel­lu raha­po­li­tii­kas­ta Uus­paa­val­nie­men kans­sa tai jotain…

  36. Tapio Pel­to­nen:

    Asian­tun­te­mus­ta ei vain ollut oikeas­sa pai­kas­sa, joten todis­tusai­neis­toa ei ymmär­ret­ty eikä varoi­tuk­sia kuunneltu.

    Niin ja tämä ei joh­tu­nut finans­si­val­von­nan ham­paat­to­muu­des­ta vaan sii­tä, että byro­kraa­tit on itse samo­jen har­ha­luu­lo­jen uhre­ja kuin muut­kin yksit­täi­set ihmi­set. Sik­si mark­ki­nat noin kes­ki­mää­rin on parem­pi tapa hoi­taa asioita.

    JS:

    Aina­kin suh­dan­ne­po­li­tii­kan osal­ta on ehkä hyvä huo­ma­ta, ettei se ole­tus enää pidä paik­kaan­sa, että poliit­ti­sen ken­tän oikeal­la lai­dal­la uskot­tai­siin Fried­ma­nin oppei­hin ja vasem­mal­la lai­dal­la Key­ne­sin oppeihin.

    Todel­la­kin.

    Sii­nä talous­po­liit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa, jota finans­si­krii­sin aika­na ja jäl­keen on käy­ty, var­sin­kin anglo­sak­si­sis­sa mais­sa, poliit­ti­sen ken­tän oikea lai­ta ja iso osa kes­kus­taa on aja­nut sekä Key­ne­sis­tä että Fried­ma­nis­ta kau­kaa oikeal­ta ohi.

    No riip­puu var­maan sii­tä mitä oikea­na pitää. Minun pers­pek­tii­vis­tä kyl­lä näyt­tää enem­män­kin sil­tä, että vasem­mal­ta ollaan menty.

    hybrid:

    Voi­si­ko val­tio perus­taa kan­sa­lai­sil­le ja mik­sei myös yri­tyk­sil­le pan­kin mikä ainoas­taan ottai­si tal­le­tuk­sia vas­taan ja tar­joi­si yksin­ker­tai­sim­mat kassapalvelut. 

    Var­maan voi­si, mut­ta mik­si perus­tai­si, kun mark­ki­nat­kin voi­vat ihan hyvin perus­taa täl­lai­sen pan­kin, jos sil­le vaan olis kysyntää.

    Niin kau­an kuin meil­lä on tal­le­tus­ta­kaus­jär­jes­tel­mä, niin kaik­ki pan­kit saa­vat tal­le­tuk­sia ja pys­ty­vät otta­maan lii­kaa ris­kiä, jol­loin vaan “höl­mö” tal­let­tai­si val­tion lai­na­pa­pe­rei­hin sijoit­ta­vaan pankkiin.

  37. Kes­ke­sin ongel­ma rahoi­tus­krii­sis­sä oli inhi­mil­li­nen ahneus eli muu­ta­man vuo­den voi­toil­la jokai­nen peliin osal­lis­tu­nut sai rahaa niin pal­jon, että muka­va lop­pue­lä­mä oli turvattu.
    Se miten pan­keil­le tai kan­san­ta­louk­sil­le käy ei kiin­nos­ta­nut pät­kää­kään toimijoita.
    TJ tie­tää aina ole­van­sa vain lyhyen aikaa joh­dos­sa ja kuit­taa oitis kai­ken mah­dol­li­sen, sil­lä har­voin tulee uut­ta yhtä hyvää tilaisuutta.
    Sama kos­kee mekla­rei­ta ja mui­ta pank­kien aktii­vi­toi­mi­joi­ta. Jokai­nen heis­tä­kin tie­tää, että kysees­sä ei ole eläkevirka.

    Kun kenel­lä­kään toi­mi­jal­la ei ole ris­kiä niin mik­si­pä he eivät käyt­täi­si tilan­net­ta hyväksi.

    Pank­kii­rit ja polii­ti­kot elä­vät myös sym­bioo­sis­sa, näin on ollut sii­tä asti kun pank­ki­toi­min­ta alkoi. Pan­kit ovat aina rahoit­ta­neet val­las­sao­li­joi­ta ja huo­leh­ti­neet, että saa­vat rahan­sa. Eivät Hit­le­rin rahoit­ta­jat­kaan jää­neet näp­pe­jään nuolemaan.
    Bus­hin hal­lin­to taas tar­vit­si rahaa Ira­kin ja Afga­nis­ta­nin sotiin ja pank­kii­rit antoi­vat sitä auliis­ti, mut­ta vas­ta­pal­ve­luk­se­na myös uusia businessmahdollisuuksia.

    Nin­pä rahoit­ta­jil­la on aina val­taa polii­ti­koi­hin näh­den ja omis­ta­jat­kin voi­vat olla var­mo­ja ettei heil­le syn­ny tappioita.

    Joku Fried­man , Greens­pan tai Ber­dan­ke ovat vain pank­kien juok­su­poi­kia ja hei­dät on nos­tet­tu ase­maan kos­ka he pal­ve­le­vat pank­kii­rien asiaa.
    Talous-ja laki­asiois­sa pro­fes­so­rit­kin kuin myös Nobel-pal­ki­tut­kin elä­vät sii­tä, että kir­joit­ta­vat tilaa­jaa miel­lyt­tä­viä tut­ki­mus­tu­lok­sia ja tulkintoja

    Seu­rauk­set ovat sit­ten moni­nai­set ja krii­sin syyt moni­muo­toi­set tääl­lä yri­te­tään näkö­jään seli­tel­lä, mut­ta se on vain aka­tee­mis­ta näsä­vii­sai­lua ja unoh­de­taan todel­li­set motiivit.

    Joku Fan­ny Mae , Fred­die joku oli vain yksin­ker­tai­nen hui­jaus, jos­sa pai­kal­lis­pank­ki antoi lai­nan välit­tä­mät­tä asiak­kaan mak­su­ky­vys­tä, myi lai­nan Fan­ny Mael­le, Fred­die jol­le­kin, joka pake­toi sen näyt­tä­väs­ki pake­tik­si, joka sit­ten myy­tiin esim Euroop­paan , jos­sa taas pan­kit kaup­pa­si­vat pake­tit rahas­to ym muo­dois­sa asiak­kail­le. Ei sitä europ­pa­lai­sen pan­kin pankkiiria/meklaria kiin­nos­ta­nut kuin­ka mak­su­ky­kyi­nen joku Arkan­sa­sin perä­ky­läs­sä asu­va lai­naot­ta­ja on, eihän hänel­lä ollut mitään int­res­siä edes tut­kia sitä

    Kysees­sä oli val­tioi­den lail­lis­ta­ma huijaus

  38. Art­tu­ri, olet väärässä.

    Luot­to­kont­rak­tio ei alka­nut sik­si, että rahan kysyn­tä kas­voi, vaan sik­si, että luot­ta­mus vähe­ni. Luot­to ja luot­ta­mus ovat oikeas­taan ihan sama asia, luot­ta­muk­sen vähe­ne­mi­nen joh­taa auto­maat­ti­ses­ti luot­to­kont­rak­tioon. Ei kes­kus­pank­ki­ra­han kysyn­tä sii­tä mihin­kään kas­va, vaan itsea­sias­sa vähe­nee. Sik­si­hän kor­koa pai­ne­taan alas ja rahaa floo­da­taan markkinoille.

  39. Toki Art­tu­ri on tie­tyl­lä taval­la aja­tel­tu­na oikeassa.

    Asian voi aja­tel­la näin: kor­ko on rahan hin­ta. Kont­rak­tios­sa kyl­lä rahan kysyn­tä yli­pää­tään kas­vaa, kos­ka pait­si lai­nan anta­ja, myös lai­nan otta­ja haluai­si­vat sen rahan, joten kor­ko nousee. Koron nous­tes­sa yhä useam­pi mak­saa lai­nan takai­sin mie­luum­min kuin ottaa uuden lai­nan, mikä vähen­tää rahan mää­rää. Kont­rak­tio sinän­sä ei ole ongel­ma, vaan ongel­ma on sii­nä, että kaik­ki eivät voi mak­saa lai­no­ja takai­sin juu­ri sil­lä het­kel­lä. Jos mark­ki­nat eivät clea­raa saman tien ja jos mak­sa­ja ei saa luot­toa (koron nous­tes­sa toki para­dok­saa­li­ses­ti myös luot­to­ris­ki kas­vaa), syn­tyy luottotappioita.

    Täs­sä mie­les­sä kes­kus­pank­ki­ra­han kysyn­tä kyl­lä nousee kont­rak­tios­sa, kos­ka pank­kien mak­su­lii­ken­ne on edes­ta­kai­sin lai­nat­tua rahaa, ja “auk­ko­ja” kor­ja­taan keskuspankkirahalla. 

    Tämä ei kui­ten­kaan ollut finans­si­krii­sis­sä se kysyn­tä, johon kes­kus­pan­kit vas­ta­si­vat. Kes­kus­pan­kit floo­da­si­vat rahaa mark­ki­noil­le, kos­ka mui­den­kin kuin pank­kien likvi­di­teet­ti oli vaa­ras­sa ylei­sen luot­ta­mus­pu­lan vuok­si. Var­si­nai­nen “oikea” kes­kus­pank­ki­ra­ha (ei siis QE-raha) itsea­sias­sa pää­tyi vain pank­kien reser­vei­hin makaa­maan, kos­ka likvi­di­teet­tipre­fe­rens­si oli niin suuri. 

    Muu­ten­kin rahan kysyn­nän ja tar­jon­nan koh­dal­la nimi­tyk­set ovat vähän harhaanjohtavia.

  40. Hyvä esi­merk­ki pank­kien ja päät­tä­jien sym­bioo­sis­ta on Leh­man Brot­her­sin kon­kur­siin aiheut­ta­ma toiminta
    LB ajau­tui vel­ka­jär­jes­te­lyyn 15 syyskuuta.
    Jo 17 syys­kuu­ta Barclays osti Poh­jois-Ame­ri­kan toi­min­not. Ja 22,23 syys­kuu­ta Nomu­ra osti Aasian ja Euroo­pan toiminnot.
    Koti­mai­nen pik­ku­pa­la­nen myy­tiin 3 joulukuuta.
    Suu­ri pank­ki oli siis pil­kot­tu paris­sa vii­kos­sa ja jat­koi toi­min­taan­sa lähes nor­maa­lis­ti, joten pank­ki­jär­jes­tel­mä ei sinän­sä ollut uhattuna.

    Mut­ta suu­rin ongel­ma oli, että pan­kin omis­tus siir­tyi ulos USA:ta ja sil­loin myös­kin USA:n pre­si­den­tis­tä oli tulos­sa riip­pu­vai­nen ulko­val­lois­ta eli pahim­mas­sa tapauk­ses­sa Kii­nan juoksupoika.

    Sama ongel­ma herät­ti Sak­san, Rans­kan, Englan­nin etc suo­jaa­maan omia pank­ke­jaan ja niin­pä raha syy­de­tiin mas­sii­vi­ses­ti pan­keil­le, jot­ta yhka omsi­tuk­sen siir­ty­mi­ses­tä tor­jut­tiin. Eikä niid­ne tar­vin­nut ker­toa muu­ta kuin, että rahoi­tus­jär­jes­tel­mä on uhat­tu­na, jot­ta tari­na oli­si uskot­ta­va niin muu­ta­ma pank­ki pää­tyi val­toi­den haltuun

  41. Val­tion roo­lis­ta pank­ki­toi­min­nas­sa on hyvä huo­ma­ta että sään­nös­te­lyn mää­rä ei suo­raan ker­ro sii­tä kuin­ka kovas­ti val­tio vai­kut­taa mark­ki­noi­den toimintaan. 

    Tapaus 1: Val­tio takaa pank­kien toi­min­nan, mut­ta estää sään­nök­sin ris­kin­ot­toa ja vel­ka­ra­han­käyt­töä ja esim vaik­ka sitä että pal­jon­ko talo­nos­ta­jal­la pitää olla rahaa, että pank­ki voi antaa loppulainan.

    Tapaus 2: Val­tio takaa pank­kien toi­min­nan, mut­ta pur­kaa sään­nös­te­lyä. Ris­kiä saa ottaa ja vel­ka­ra­haa käyt­tää. Mut­ta samaan­ai­kaan ei vies­ti­te­tä vakuut­ta­vas­ti ettei tul­la apuun jos ris­ki­no­tos­ta seu­raa pan­keil­le ongel­mia. (Ja nyt todis­tet­ta­vas­ti tul­tiin apuun yhtei­sel­lä rahal­la kun ongel­mia tuli).

    Minus­ta on ihmeel­lis­tä väit­tää, että tapaus 2 oli­si lähem­pä­nä Fried­man­ni­lais­ta maa­il­man­kat­so­mus­ta kuin tapaus 1 pel­käs­tään sil­lä perus­teel­la, että joi­tain sään­nös­te­ly­jä on vapau­tet­tu. Asias­ta pal­jon fik­sum­min tääl­lä http://www.themoneyillusion.com/?p=8041

    Kim­mo

  42. Kos­ka kaik­ki ehdo­ton kuu­luu pato­lo­gian pii­riin (Nietzsche), niin nyt on teh­tä­vä poikkeus.

    Osmo:

    Poh­jois­mai­nen hyvin­voin­ti­val­tio oli se mal­li, jota kaik­ki tavoittelevat.

    Kan­nat­tai­si ensin sel­vit­tää, mikä oli se “Poh­jois­mai­nen mal­li”, jos­ta Davo­sis­sa kes­kus­tel­tiin. Se ei todel­la­kaan ollut mikään “hyvin­voin­ti­val­tio”, aina­kaan seu­raa­van perusteella *):
    http://www.globalutmaning.se/wp-content/uploads/2011/01/Davos-The-nordic-way-final.pdf

    Lyhyt tii­vis­tel­mä: indi­vi­dua­lis­mi, kapi­ta­lis­mi ja luot­ta­mus (sekä ins­ti­tuu­tioi­hin että toi­siin ihmi­siin). Min­kä ei kyl­lä pitäi­si tul­la yllä­tyk­se­nä kenel­le­kään muul­le kuin suo­ma­lai­sel­le vasemmistolle.

    Kari

    *) Voi olla, että siel­lä jotain muu­ta­kin puhut­tiin, mut­ta minul­la ei ollut mah­dol­li­suut­ta käyt­tää 50 000 euroa veron­mak­sa­jien rahaa pai­kan­pääl­le raahautuakseni.

  43. Tämä ei kui­ten­kaan ollut finans­si­krii­sis­sä se kysyn­tä, johon kes­kus­pan­kit vas­ta­si­vat. Kes­kus­pan­kit floo­da­si­vat rahaa mark­ki­noil­le, kos­ka mui­den­kin kuin pank­kien likvi­di­teet­ti oli vaa­ras­sa ylei­sen luot­ta­mus­pu­lan vuoksi.

    Juu­ri näin. Ks:

    http://economicsofcontempt.blogspot.com/2011/02/morgan-stanleys-liquidity.html

    Mor­gan Stan­leyl­tä hävi­si likvi­di­teet­tiä 37 mil­jar­dia dol­la­ria päi­väs­sä.

    Pank­ki­jär­jes­tel­mäs­tä voi sanoa, tie­tyl­lä abstrak­tio­ta­sol­la ja mie­lek­kyy­del­lä, että sil­lä pitäi­si olla kol­me omi­nai­suut­ta: Vakaus (so. vähän­lai­ses­ti kor­ko- ja sitä myö­den reaa­li­puo­len hei­lah­te­lu­ja), tur­val­li­suus (so. tal­le­tuk­set eivät ole vaa­ras­sa) ja tehok­kuus (sel­lai­set asiat kuin että se takaa kor­kean likvi­di­tee­tin). On kui­ten­kin täy­sin mah­dol­lis­ta, että kaik­kia kol­mea ei voi saa­da yhtä aikaa.

    Jos tehok­kuu­den vaa­ti­muk­sen ulko­puo­lel­le jäte­tään rahoi­tus­sek­to­rin mak­si­maa­li­nen kas­vu, tuot­to ja mark­ki­noi­den mak­si­maa­li­nen likvi­di­teet­ti, ja ollaan tyy­ty­väi­siä koh­tuul­li­seen tuot­ton ja koh­tuul­li­seen likvi­di­teet­tiin, niin ei ole mitään syy­tä poliit­tis­ten syi­den ulko­puo­lel­la mik­si noi­hin kol­meen ei pääs­täi­si. Se vain edel­lyt­täi­si rajua rahoi­tus­sek­to­rin yksin­ker­tais­ta­mis­ta. Minun on vie­lä näke­mät­tä se moni­mut­kai­nen rahoi­tusin­stru­ment­ti, jon­ka ensi­si­jai­nen käyt­tö­tar­koi­tus ei ole joko regu­laa­tion tosia­sial­li­nen kier­tä­mi­nen tai raho­jen vie­mi­nen tyh­mil­tä. (Yksin­ker­tai­siet optiot tai futuu­rit eivät ole täs­sä mie­les­sä monimutkaisia)

  44. tie­de­mies:

    Luot­to­kont­rak­tio ei alka­nut sik­si, että rahan kysyn­tä kas­voi, vaan sik­si, että luot­ta­mus väheni.

    Joo kes­kus­pank­ki­ra­han kysyn­tä kas­voi, kos­ka luot­ta­mus väheni.

    Luot­ta­mus vähe­ni, kos­ka asun­to­jen hin­nat rupes las­ke­maan ja mark­ki­nat huo­mas, että kes­kus­pank­ki tulee teke­mään virheitä.

    Asun­to­jen hin­nat rupes las­ke­maan, kos­ka maa­han­muut­to vähe­ni ja kos­ka asun­to­mark­ki­noil­le ei voi­nu enää tuo­da pal­joo huo­nom­pia asun­to­lai­nan otta­jia, kos­ka kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät oli jo mukana.

    jne. jne. jne.

    Ei kes­kus­pank­ki­ra­han kysyn­tä sii­tä mihin­kään kas­va, vaan itsea­sias­sa vähenee. 

    !?!?!?! ööööö.… no tot­ta­kai se kas­vaa. Muu­ten­han kes­kus­pan­kin ei pitäs antaa sitä lisää mark­ki­noil­le. Älä ajat­te­le kor­ko­ja, kun se vaan sumen­taa ajat­te­lua. Ajat­te­le nomi­naa­lis­ta BKT:ta tai inflaatioo.

    Tämä ei kui­ten­kaan ollut finans­si­krii­sis­sä se kysyn­tä, johon kes­kus­pan­kit vastasivat.

    Ei niin, mut­ta olis pitä­ny. Sehän se just oli se FEDin vir­he, että sen sijaan, että ne olis pitä­ny rahan tar­jon­nan vas­taa­mas­sa kysyn­tää, ne vaan syy­ti rahaa pankeille.

    Var­si­nai­nen “oikea” kes­kus­pank­ki­ra­ha (ei siis QE-raha) itsea­sias­sa pää­tyi vain pank­kien reser­vei­hin makaa­maan, kos­ka likvi­di­teet­tipre­fe­rens­si oli niin suuri.

    Ensin­nä­kin QE on kes­kus­pank­ki­ra­haa ja toi­sek­seen kes­kus­pank­ki itse nos­ti likvi­di­teet­tipre­fe­rens­siä sil­lä, että se ei tuot­ta­nu sel­las­ta inflaa­tioo, mitä mark­ki­nat odot­ti ja mihin se on sitou­tu­nut + mak­so kor­koa reserveille.

    Muu­ten­kin rahan kysyn­nän ja tar­jon­nan koh­dal­la nimi­tyk­set ovat vähän harhaanjohtavia.

    Päin vas­toin. Suun­nil­leen kaik­ki muu rahan koh­dal­la on harhaanjohtavaa.

  45. USA:n PISA-tulok­set eivät kui­ten­kaan tule ver­tai­lu­kel­poi­sik­si Euroo­pan kans­sa pois­ta­mal­la mus­tat ja muut ei-euroop­pa­lai­set USA:n datasta. 

    Ensin­nä­kään tuol­lais­ta kar­si­mis­ta ei voi edes teh­dä (jo ymmär­sin kir­joit­ta­jan poin­tin oikein). Jenk­ki­län tilas­tot­han laa­di­taan ihmi­sen oman ilmoi­tuk­sen perus­teel­la. Aika har­va jenk­ki tie­tää peri­mäs­tään tai ylei­sem­min taustastaan.

    Ensin­nä­kin on mah­dol­lis­ta, että tiet­tyyn ryh­mään samais­tu­mi­nen itses­sään muut­taa ihmi­sen käyt­täy­ty­mis­tä. Siten tosia­sial­li­nen peri­mä ei ole relevanttia.

    Toi­sek­seen tut­ki­mus­ten mukaan USA:ssa käy­tös­sä ole­vil­la rodul­li­sil­la ja etni­sil­lä luo­kit­te­luil­la on vah­va geneet­ti­nen perus­ta. Erääs­sä laa­jas­sa (N=3636) tut­ki­muk­ses­sa havait­tiin 99,9 pro­sen­tin vas­taa­vuus eril­lis­ten geneet­tis­ten klus­te­rei­den ja hen­ki­löi­den itse ilmoit­ta­man rodun/etnisyyden välil­lä: http://tinyurl.com/69o73wn

    USA:n val­koi­sis­sa ei-euroop­pa­lai­nen peri­mä on har­vi­nais­ta. Mus­tis­sa on euroop­pa­lais­ta peri­mää kes­ki­mää­rin 20 pro­sent­tia ja hajon­ta on suur­ta, mut­ta yli 50-pro­sent­ti­ses­ti euroop­pa­lai­sia mus­tis­ta on vain 1 pro­sent­ti. Lati­not on moni­muo­toi­sem­pi ryh­mä, mut­ta yli­voi­mai­nen enem­mis­tö heis­tä on mes­tit­se­jä Väli-Ame­ri­kas­ta. Aasia­lais­ten suu­ri­mit­tai­nen maa­han­muut­to USA:han taas on mel­ko tuo­re ilmiö, ja he kyl­lä tun­te­vat sukutaustansa.

    Toi­nen syy liit­tyy yhteis­kun­tien luok­ka­ja­koon. Mus­tat­han ovat perin­tei­ses­ti teh­neet kaik­kein ala­luok­kai­sim­mat työt. Tuol­lai­nen ase­ma taas kor­re­loi kai­kis­sa mais­sa huo­nom­man kou­lu­me­nes­tyk­sen kans­sa. Käsit­tääk­se­ni se tar­koit­taa, että jos USA:ssa pois­te­taan mus­tat, Suo­mes­sa saa pois­taa vas­taa­van­ko­koi­sen ala­luok­kai­sen ryhmän.

    Ylim­piin sosi­aa­li­luok­kiin kuu­lu­vien afroa­me­rik­ka­lais­ten las­ten kou­lu­me­nes­tys vas­taa alim­pien sosi­aa­li­luok­kien val­kois­ten ja aasia­lais­ten las­ten menes­tys­tä, joten mis­tään luok­ka­jaos­ta ei ole kysymys.

  46. Voi vel­jet, vähänks siis­tiä, että näis­sä kom­men­teis­sa on kah­den vii­mä­päi­vän aikan lin­kat­tu the­mo­neyil­lusio­nia ja super-economyä!

    +KimmoO:n point­ti­kin on kohdillaan.

  47. Kim­mo kiteyt­ti aika hyvin sen, mitä minä tavoit­te­lin omal­la kom­men­til­la­ni. En pidä sään­nös­te­le­mät­tö­myy­te­nä tai vähäi­sem­pä­nä sään­nös­te­ly­nä sitä, että val­tio lupaa kate­go­ri­ses­ti mak­saa, jos joku has­saa rahat, cont­ra että tämän lupauk­sen ehto­na on tiet­ty­jen sään­tö­jen nou­dat­ta­mi­nen. Jäl­kim­mäi­nen on lähem­pä­nä sitä, miten vakuu­tuk­ses­sa vaa­di­taan että ovet pitää luki­ta, tai ei saa kor­vaus­ta jos joku käy varkaisilla. 

    Se, että pan­keil­le ei ase­te­ta täl­lai­sia ehto­ja tal­le­tus­tur­van takaa­mi­sek­si, ei ole minus­ta “vähäi­sem­pää sään­te­lyä”, eikä eri­tyi­ses­ti lähem­pä­nä fried­ma­ni­lais­ta käsi­tys­tä markkinataloudesta.

  48. Hybrid:

    Voi­si­ko val­tio perus­taa kan­sa­lai­sil­le ja mik­sei myös yri­tyk­sil­le pan­kin mikä ainoas­taan ottai­si tal­le­tuk­sia vas­taan ja tar­joi­si yksin­ker­tai­sim­mat kas­sa­pal­ve­lut. Kor­ko voi­si olla nol­la. Point­ti­na oli­si se että myös ris­ki oli­si nol­la, val­tio ei voi men­nä konkurssiin. 

    Voit sääs­töil­lä­si mer­ki­tä Suo­men Val­tion obli­gaa­tioi­ta jol­loin saat oman mää­rit­te­ly­si mukaan raha­si var­mas­ti tal­teen, ja vie­lä korot pääl­le. Kat­so esim: http://www.treasuryfinland.fi/tuotto-obligaatiot

    Päi­vit­täis­ten raha-asioit­ten hoi­toon uskal­ta­nee sen­tään nykyi­siä pank­ki­ti­le­jä käyt­tää. Val­tio takaa pank­ki­tal­le­tuk­set 50 000 euroon asti.

  49. Val­tio takaa pank­kien toi­min­nan, mut­ta pur­kaa sään­nös­te­lyä. Ris­kiä saa ottaa ja vel­ka­ra­haa käyt­tää. Mutta ”

    Pank­kien vaka­va­rai­suus on hyvin alhai­nen, oma pää­oma on tyy­pil­li­ses­ti alle 10 % vastuista.
    Tämä mer­kit­see, että kon­kurs­si tulee jo suh­teel­li­sen pie­nil­lä tappioilla.
    Tämä mer­kit­see, että kovin suu­ria ris­ke­jä ei voi ottaa sil­lä ris­kit rea­li­soi­tu­vat aina kun aikaa on tarpeeksi.

    Pank­kien bonus­jär­jes­tel­mä taas ajaa hil­lit­tö­mään ris­kin­ot­toon, eri­tyi­se­ti sen vuok­si, että kukaan ris­kiot­ta­ja ei jou­du hen­ki­lö­koh­tai­seen vastuuseen

  50. JL, lyhy­käi­ses­ti: Ainoa mitä tilas­tois­ta voi var­muu­del­la poi­mia on tie­to sii­tä, ovat­ko lap­sen van­hem­mat kruk­san­neet koh­dan cauc­asian johon­kin kou­lun lomak­kee­seen. Tämä epä­var­muus pitäi­si ver­tai­lus­sa ottaa huo­mioon juu­ri sel­lai­sil­la kei­noin, joi­ta hahmottelit.

    Mus­tien, inti­aa­nien ja his­paa­nien luok­ka-ase­ma, tai nyky­kie­lel­lä “yhteis­kun­nal­li­nen ase­ma”, var­mas­ti vai­kut­taa näi­den kou­lu­me­nes­tyk­seen, vaik­ka taus­tal­la oli­si myös perin­nöl­li­siä syi­tä. Tämä­kin pitäi­si ottaa huo­mioon, kos­ka esim. Suo­mes­sa ala­luok­kai­sia töi­tä teke­vät suomalaiset.

    Mus­tien aka­tee­mi­ses­ta menes­tyk­ses­tä oli­si, muu­ten, kiva tie­tää välil­lä muis­ta­kin kuin jenk­ki­läh­teis­tä. USA:n mus­tien jou­kos­sa elää voi­ma­kas kou­lu­vas­tai­nen kult­tuu­ri ylem­mis­sä­kin luo­kis­sa. Bri­tan­nias­sa samaa vikaa löy­tyy eri­tyi­ses­ti pakis­ta­ni­lai­sis­ta, jot­ka pär­jää­vät­kin sel­väs­ti mus­tia huonommin.

    Sii­nä kai päällimmäiset.

  51. Yksin­ker­tai­nen MBS on nyt sii­nä rajoil­la onko se tuos­sa mie­les­sä moni­mut­kai­nen instru­ment­ti. Minä elän sel­lai­ses­sa ymmär­ryk­ses­sä, että MBS:ien todel­li­nen käyt­tö­tar­koi­tus on pan­kin asset­tien siir­tä­mi­nen taseen eli pank­kien regu­laa­tion ulkopuolelle.

    Ehkä oleel­li­nen point­ti­ni on, että MBS on ehkä paran­nus kor­kein­taan jos­sa­kin likvi­di­teet­ti­mie­les­sä ja sii­nä mie­les­sä, että saa­daan uusia suo­ria sijoit­ta­jia asun­to­lai­na­mark­ki­noil­le, mut­ta sil­ti koh­tuul­li­ses­ti repli­koi­ta­vis­sa taval­li­sel­la pan­kil­la ja sen taseel­la. Ja vaik­ka tuo instru­ment­ti kiel­let­täi­siin, tus­kin kovin moni asun­to­lai­na jäi­si saa­mat­ta, vaan nuo sijoi­tuk­set kul­ki­si­vat pank­kien tasei­den kaut­ta. (Suo­mes­sa ei tai­de­ta pal­joa MBS:iä har­ras­taa, ja sil­ti lai­no­ja löy­tyy). En tie­dä kuin­ka pal­jon suo­ma­lai­nen likvi­di MBS-mark­ki­na pie­nen­täi­si asun­to­lai­no­jen mar­gi­naa­le­ja, mut­ta olen aika var­ma, että tuo sääs­tö on aika pie­ni ver­rat­tu­na nii­hin ris­kei­hin ja kus­tan­nuk­siin mitä pank­kien regu­loin­nin moni­mut­kais­tu­mi­nen tuo.

  52. tcrown:

    Se vain edel­lyt­täi­si rajua rahoi­tus­sek­to­rin yksinkertaistamista.

    Bin­go! Mel­kein jokai­ki­sel­lä tek­nii­kan alal­la on kai­ken­lai­sia luo­vuu­den rajoi­tuk­sia itse­sää­te­lyn ja lain­sää­dän­nön kaut­ta sen takia että här­ve­lit ei räjäh­dä käsiin, lää­ke­teol­li­suus äärie­si­merk­ki­nä, mikä sii­nä finans­si-tek­nii­kas­sa on niin eri­kois­ta että sitä pitäi­si koh­del­la joten­kin ihan muu­ten kuin vaik­ka sillanrakennusta?

  53. Koh­das­ta 5 on mie­len­kiin­toi­nen kir­joi­tus tääl­lä: http://bit.ly/h1PbAk . Muu­ten­kin val­tion kan­nat­tai­si olla omis­ta­ja­na kas­vu­yri­tyk­sis­sä, mut­ta nime­no­maan pas­sii­vi­se­na (kyl­lä mark­ki­nat tie­tä­vät paremmin).

  54. mikä sii­nä finans­si-tek­nii­kas­sa on niin eri­kois­ta että sitä pitäi­si koh­del­la joten­kin ihan muu­ten kuin vaik­ka sillanrakennusta?

    No kat­sos, sil­tain­si­nöö­ri voi teh­dä vir­heen, jon­ka seu­rauk­se­na sil­ta romah­taa, joten sen sil­tain­si­nöö­rin teke­mi­siä pitää regu­loi­da. Mark­ki­nat sitä­vas­toin ovat aina oikeas­sa, joten mark­ki­noi­den tuo­tok­set eivät voi romah­taa. Eikös tämä nyt ole kai­kil­le selvää?

    Tois­te­taan nyt vie­lä omat tee­si­ni sii­tä miten raha­mark­ki­nat pitäi­si pitää kurissa:

    Ensin, vel­ka­vi­vun kysyn­tää pitäi­si pie­nen­tää dra­maat­ti­ses­ti. Tämä ei sinän­sä vaa­di mark­ki­noi­den toi­min­taan puut­tu­mis­ta, kos­ka mer­kit­tä­vim­mät vel­ka­vi­vun kysyn­tää lisää­vät teki­jät täl­lä het­kel­lä ovat enem­män tai vähem­män kei­no­te­koi­sia poliit­ti­sen vään­nön tulok­sia. Yri­tys­maa­il­mas­sa Modiglia­ni & Mil­ler on jo kau­an sit­ten osoit­ta­nut, että yri­tyk­sel­le on teo­rias­sa yhden­te­ke­vää rahoit­taa­ko se toi­min­tan­sa pää­omal­la vai velal­la, mut­ta käy­tän­nös­sä nykyi­nen voi­ton­jaon vero­tus suo­sii vie­ras­ta pää­omaa. Tuo epä­koh­ta pitäi­si kor­ja­ta jol­la­kin taval­la niin, että vie­ras­ta pää­omaa vero­tet­tai­siin ran­kem­min kuin omaa. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la vel­ka­vi­vun kysyn­tä on lähes yksi­no­maan asun­to­lai­no­jen kysyn­tää, ja tuo­ta taas voi­dan ohja­ta ter­veem­pään suun­taan vero­vä­hen­ny­soi­keu­det pois­ta­mal­la ja kiin­teis­tö­ve­roa korottamalla.

    Toi­sek­si, joten­kin vero­tuk­sel­la (ja osin regu­laa­tiol­la) pitäi­si ohja­ta rahoi­tusins­ti­tuu­tiot yksin­ker­tai­sem­paan suun­taan. Minun ymmär­ryk­se­ni mukaan regu­laa­tio täl­lä het­kel­lä yrit­tää mah­dol­li­sim­man objek­tii­vi­ses­ti mita­ta todel­li­sia ris­ke­jä ja antaa mark­ki­noi­den toi­mia, kun se sen sijaan voi­si ohja­ta pan­kit otta­maan ris­ke­jä, joi­ta oli­si help­po regu­loi­da. (Kuten aiem­min esi­tin, näh­däk­se­ni kaik­ki ne ris­kit, mitä rahoi­tus­sek­to­ri ottaa, on otet­ta­vis­sa yksin­ker­tai­sil­la ja hel­pos­ti regu­loi­ta­vil­la instrumenteilla)

    Kol­man­nek­si, eten­kin rahoi­tus­sek­to­ril­la “limi­ted lia­bi­li­ty” eli osa­keyh­tiö yri­tys­muo­to­na pitäi­si teh­dä ellei lait­to­mak­si, niin vah­vas­ti luvan­va­rai­sek­si ja todel­la tiu­kas­ti säännellyksi.

    Ensim­mäi­nen on yli­voi­mai­ses­ti mer­kit­tä­vin, mut­ta yhtä yli­voi­mai­ses­ti vai­kein toteu­tet­ta­va. Ilman tois­ta minun näh­däk­se­ni kaik­ki regu­laa­tio on tuo­mit­tu epä­on­nis­tu­maan teh­tä­väs­sään krii­sien estä­mi­ses­sä. Kol­mas on aina­kin anek­do­taa­li­sen empii­ri­sen evi­dens­sin perus­teel­la onnis­tu­nut suh­teel­li­sen hyvin pitä­mään rahoi­tus­sek­to­rin ris­kit kurissa.

  55. Art­tu­ri,
    QE-raha on toki kes­kus­pan­kin luo­maa, ja näin jäl­ki­kä­teen minun sano­ma­ni oli kyl­lä todel­la epäselvä. 

    Kor­koon tui­jot­ta­mi­nen on tie­ten­kin oikein, kos­ka se on rahan hin­ta. Hin­ta nousee, jos kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan, kun­nes kysyn­tä ja tar­jon­ta koh­taa­vat. Koron lii­ke on siis indi­kaa­tio sii­tä, mihin suun­taan men­nään. Jos kont­rak­tio on pääl­lä, lai­na­ra­han kysyn­tä on siis alhai­sem­pi kuin tar­jon­ta. Tämä on siis vain mää­ritt­te­ly­ky­sy­mys. Jos luot­to­kont­rak­tion pysäyt­tä­mi­nen vaa­tii koron pai­na­mis­ta alas, se tar­koit­taa siis täl­lä taval­la tar­kas­tel­tu­na, että kysyn­tä on vähen­ty­nyt, ei lisääntynyt!

    Luot­ta­muk­sen vähen­tyes­sä ulos­lai­naa­jien halu pitää rahaa itsel­lään kas­vaa, joten täs­sä mie­les­sä rahan tar­jon­ta vähe­nee. Sisään­lai­naa­jat taas halua­vat mak­saa luot­ton­sa pois, joten rahan kysyn­tä­kin pie­ne­nee. Tämän voi kään­tää tie­ten­kin myös toi­sin­päin: Ulos­lai­naa­jat halua­vat lisää rahaa, eli rahan kysyn­tä kas­vaa, ja luo­ton pois­mak­sa­mi­seen tar­vi­taan rahaa, joten sii­nä­kin kysyn­tä kas­vaa. Tämän vuok­si “kysyn­tä” ja “tar­jon­ta” ovat epä­sel­viä käsitteitä.

    Kor­ko sen­si­jaan on sel­vä käsi­te, jota voi­daan mita­ta ja havain­noi­da reaa­liai­kai­ses­ti. Sitä käy­te­tään tar­get­ti­na lyhyel­lä aika­vä­lil­lä, toi­sin kuin inflaa­tio­ta, kos­ka se rea­goi rahan mää­rään heti. Inflaa­tios­ta saa­daan infor­maa­tio­ta pal­jon pal­jon hitaam­min. Ihan sää­tö­teo­reet­ti­ses­ti aja­tel­tu­na ongel­ma on ei-tri­vi­aa­li monel­la tasol­la. Täs­sä jou­dun taas ker­ran vetoa­maan sii­hen, että kes­kus­pank­ki ei voi teh­dä tai­ka­temp­pu­ja inflaa­tion suh­teen. Voit aja­tel­la tätä peli­nä, jos­sa yri­te­tään saa­da narun pääs­sä ole­va ren­gas hei­lau­tet­tua tap­piin, mut­ta naru onkin kumi­nau­ha, ren­gas on uima­ren­gas, ja lisäk­si tuu­lee pirus­ti. (Tap­pi on se inflaa­tio­tar­get­ti) Ikään­kuin kri­ti­soit kes­kus­pank­kia sii­tä, että se ei vetä­nyt tar­peek­si kovaa tuu­len­puus­kan sattuessa.

  56. tcrown: Hyviä ehdotuksia!

    tie­de­mies:

    Kor­koon tui­jot­ta­mi­nen on tie­ten­kin oikein, kos­ka se on rahan hinta.

    Ei. Rahaa saa lisää myy­mäl­lä tuot­tei­ta tai osta­mal­la vähem­män tuot­tei­ta. Se on rahan hin­ta. Tie­tys­ti voi myy­dä myös bon­de­ja ja se on osa rahan hin­taa, mut­ta niin on myös appel­sii­nien hin­ta ja asun­to­jen hin­ta. Rahan hin­ta mää­räy­tyy kai­kil­la mark­ki­noil­la mis­sä hyö­dyk­kei­tä vaih­de­taan rahaan, ei pel­käs­tään niil­lä mark­ki­noil­la mis­sä bon­de­ja vaih­de­taan rahaan.

    ks: http://worthwhile.typepad.com/worthwhile_canadian_initi/2011/02/money.html

    Inflaa­tio-odo­tuk­set, eli siis rahan arvon odo­tus kai­kil­la mark­ki­noil­la on rahan hin­ta. Tämän vuok­si rahan kysyn­tä ja tar­jon­ta eivät ole epä­sel­viä käsit­tei­tä. Jos inflaa­tio-odo­tuk­set nouse­vat se tar­koit­taa, että rahan tar­jon­ta nousee kysyn­tään verrattuna.

    Luot­ta­muk­sen vähen­tyes­sä ulos­lai­naa­jien halu pitää rahaa itsel­lään kas­vaa, joten täs­sä mie­les­sä rahan tar­jon­ta vähenee. 

    Luot­ta­muk­sen vähen­tyes­sä var­maan kaik­ki halua­vat enem­män kes­kus­pank­ki­ra­haa kuin aikaisemmin.

    Tämän voi kään­tää tie­ten­kin myös toi­sin­päin: Ulos­lai­naa­jat halua­vat lisää rahaa, eli rahan kysyn­tä kas­vaa, ja luo­ton pois­mak­sa­mi­seen tar­vi­taan rahaa, joten sii­nä­kin kysyn­tä kas­vaa. Tämän vuok­si “kysyn­tä” ja “tar­jon­ta” ovat epä­sel­viä käsitteitä.

    Niin siis tämä on ainoa oikea tapa kään­tää. Eli aina­kaan tämän vuok­si rahan kysyn­tä ja tar­jon­ta ei oo epä­sel­viä käsitteitä.

    Inflaa­tios­ta saa­daan infor­maa­tio­ta pal­jon pal­jon hitaammin.

    ööö… inflaa­tio-odo­tuk­set rea­goi ihan yhtä nopees­ti kuin korot­kin, eli niis­tä saa reaa­liai­kais­ta dataa.

    Täs­sä jou­dun taas ker­ran vetoa­maan sii­hen, että kes­kus­pank­ki ei voi teh­dä tai­ka­temp­pu­ja inflaa­tion suhteen.

    Ja kuten var­maan ymmär­rät, tämä ei oo mikään argu­ment­ti. Kukaan ei väi­tä, että kes­kus­pan­kin tar­vit­si­si tai että se pys­tyi­si teke­mään taikatemppuja.

    Sen sijaan on sel­vää, että poliitikot(/keskuspankit) pys­tyy vai­kut­ta­maan rahan arvoon suun­nil­leen välit­tö­mäs­ti ks. FDR:n pää­tök­set dol­la­rin kul­ta­pe­gin suhteen.

    Ainoo mil­lä on väliä on se mitä mark­ki­nat ajat­te­lee kes­kus­pan­kin (tai FDR:n) reak­tio­funk­tios­ta. Jos kes­kus­pank­ki pys­tyy kom­mu­ni­koi­maan, että sen reak­tio­funk­tio on sel­la­nen, että se osuu tar­get­tiin­sa, niin mark­ki­nat hin­noit­te­lee sen heti.

    Sik­si minä kri­ti­soin kes­kus­pank­ke­ja sii­tä, että ne olis voi­nu vält­tää nomi­naa­li­sen bkt:n syök­syn, mut­ta eivät teh­neet niin.

  57. Entäs jos talous­tie­tei­li­jöi­den teo­riat ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti vää­rin ja totuus on päin­vas­tai­nen, eli inflaa­tion syyt ovatkin
    — rahan lii­an kor­kea hin­ta (perit­ty korko)
    — raha luo­daan yksi­tyi­ses­ti (myös kes­kus­pan­kit kuten FED ovat yksi­tyi­so­mis­tei­sia, eivät val­tion), jol­loin kaik­ki raha syn­tyy yksi­tyis­yri­tys­ten liik­keel­le­las­ke­mi­na lainoina
    — luot­to­laa­jen­nus yksi­tyis­pank­kien hal­lin­nas­sa ei toi­mi, kos­ka sil­loin velan mää­rä on aina suu­rem­pi kuin kier­ros­sa ole­van rahan mää­rä (laina+korko)

    Luot­to­laa­jen­nus kan­sal­lis­te­tul­la valuu­tal­la/­val­tio-omis­tei­sen pan­kin kaut­ta sen sijaan toi­mi­si, sil­lä se tuot­tai­si val­tion kas­saan kaik­ki ne tulot, jot­ka val­tio täl­lä het­kel­lä jou­tuu kerää­mään veroi­na vel­ko­jen ja kor­ko­jen mak­suun ulko­puo­li­sil­le lainoittajille. 

    http://sheriffinlailla.blogit.fi/2010/02/ (koh­ta: Vaih­toeh­toi­nen rat­kai­su talouskriisiin)

    http://resurssipohjainentalous.blogspot.com/2010/02/23-luottolaajennus-vai-torkea-petos.html (mitä luot­to­laa­jen­nus on)

  58. tcrown:

    No kat­sos, sil­tain­si­nöö­ri voi teh­dä vir­heen, jon­ka seu­rauk­se­na sil­ta romah­taa, joten sen sil­tain­si­nöö­rin teke­mi­siä pitää regu­loi­da. Mark­ki­nat sitä­vas­toin ovat aina oikeas­sa, joten mark­ki­noi­den tuo­tok­set eivät voi romah­taa. Eikös tämä nyt ole kai­kil­le selvää?

    Niin ja sitä­pait­si mitä sitä vaik­ka lujuus­las­kel­mia val­vo­maan kos­ka mark­ki­nat hin­noit­te­lee täy­del­li­ses­ti sil­to­jen laa­dun, itsea­sias­sa nii­tä ei kan­na­ta edes teh­dä, sen kun lait­taa vedon­lyön­nin käyn­tiin sii­tä että mah­taa­ko­han tämä kes­tää ja kuin­ka kau­an? Pelot­tee­na toi­mii että romah­ta­nei­den insi­nöö­ri­toi­mis­to­jen pää­oma (tuo­li. läp­pä­ri ja print­te­ri, ja se on tosi muka­va tuo­li joka on vuo­sien tuu­nauk­sen jäl­keen saa­tu sää­det­tyä oikein) saat­taa pyyh­kiy­tyy täy­sin vir­hei­den aiheut­ta­mas­sa kon­kur­sis­sa. Eikä kukaan nyt vaan ota raho­ja ja juok­se, mark­ki­nat vaan yksin­ker­tai­ses­ti toteut­taa kulu­tuk­sen aikapreferenssiä.

  59. Jos oli­sin ollut joh­ta­mas­sa Leh­man Brot­her­sia, oli­sin­ko itse teh­nyt samoin kuin sil­loi­set joh­ta­jat? Luul­ta­vas­ti olisin.

    Oli­sin käyt­tä­nyt hyö­dyk­si mas­sii­vis­ta vel­ka­vi­pua ja oli­sin otta­nut sel­lai­sia iso­ja pit­kän täh­täi­men ris­ke­jä, jot­ka lau­ke­ai­si­vat vain kau­kai­sis­ta tapah­tu­mis­ta kuten seu­raa­vas­ta lamas­ta. Näin oli­sin pys­ty­nyt hel­pos­ti kerää­mään nel­jän­nes­vuo­sit­tai­sia voit­to­ja ja saa­maan niis­tä muh­keat bonukset.

    Yri­tys­joh­ta­jat len­tä­vät ulos, jos he eivät tee nel­jän­nes­vuo­sit­tain tulos­ta. Joku voi val­la­ta yhtiön tai joh­ta­ja voi saa­da pot­kut sisäi­sen val­ta­tais­te­lun seu­rauk­se­na. Jär­jes­tel­mä pakot­taa lyhyen täh­täi­men ajat­te­luun. Parem­pi voit­to tas­kuun heti var­sin­kin, jos pys­tyy pit­kän täh­täi­men ris­kit lakai­se­maan maton alle.

    Ja jos huo­nos­ti käy, niin onhan nii­tä lob­ba­rei­ta ja polii­ti­koik­si itse­ään kut­su­via juok­su­poi­kia, jot­ka sit­ten pelas­ta­vat osak­kee­no­mis­ta­jat veron­mak­sa­jien rahoil­la. Joh­ta­jat voi­vat viet­tää mil­joo­na­bo­nus­ten ja kul­tais­ten käden­pu­ris­tus­ten tur­vin lop­pue­lä­män make­aa elä­mää. Polii­ti­kot sit­ten nos­ta­vat vaik­ka elä­kei­kää saa­dak­seen val­tion talou­den jäl­leen kuntoon.

    Kysy­mys on siis sii­tä, että jär­jes­tel­mää pitäi­si muut­taa sel­lai­sek­si, että se estäi­si yli­suu­rien ris­kien otta­mi­sen ja suo­si­si pit­kää täh­täin­tä lyhyen täh­täi­men sijas­ta. Mut­ta tois­tai­sek­si juu­ri mitään ei ole teh­ty. Näil­lä näky­min elä­kei­kä­ra­ja nousee vaa­lien jäl­keen ja sit­ten taas seit­se­män vuo­den pääs­tä, kun uuden suku­pol­ven joh­ta­jat ovat ahneh­ti­neet omat miljoonansa.

  60. Kos­ka pank­ki­sek­to­rin sään­te­ly menee kum­min­kin jos­sain vai­hees­sa rei­sil­le, niin paras­ta lää­ki­tys­tä pank­ki­krii­se­jä vas­taan on val­tioi­den tiuk­ka talous­ku­ri. Sil­loin kun val­tiot eivät ole kau­laan­sa myö­ten velois­sa, ne eivät myös­kään ole vetä­mäs­sä pank­ke­ja mukanaan. 

    USA:ssa ja Islan­nis­sa moka­si­vat pank­kii­rit, mut­ta EU:n pank­ki­krii­si on suo­raa seu­raus­ta tiet­ty­jen nimel­tä­mai­nit­se­mat­to­mien val­tioi­den levä­pe­räi­ses­tä vel­kaan­tu­mi­ses­ta. Ilman tätä meil­lä ei oli­si vel­kaon­gel­mia ja tar­vit­taes­sa pank­kien pää­omit­ta­mi­nen­kin onnis­tui­si helposti.

  61. tpyy­luo­ma ja tcrown: Älkää nyt lii­kaa innos­tu­ko. Tosie­lä­mäs­sä ihmi­set jou­tuu ole­maan inte­rak­tiois­sa useem­min kuin ker­ran, eli mai­neel­la on väliä.

    Sen lisäks sil­ta ei oo kovin hyvä ver­taus, kos­ka sil­lan lujuu­den voi las­kee, mut­ta rahoi­tus­mark­ki­nain­no­vaa­tion ei ollen­kaan vält­tä­mät­tä. Täs­tä ei seu­raa, että rahoi­tus­mark­ki­nain­no­vaa­tiol­la ei olis posi­tii­vi­nen vai­ku­tus hyvinvointiin.

    Noin yli­pään­sä jos ihmi­set haluu jotain vapaa­eh­toi­ses­ti, niin sitä ei kan­na­ta niil­tä kieltää.

    Sit on vie­lä mark­ki­noi­den odo­tuk­set. Sil­lan ylit­tä­jät har­voin odot­taa, että lujuus­las­kel­mat on teh­ty päin per­set­tä ja sil­ta romah­taa. (Ja jos ne alkas romah­te­leen, niin var­maan ne sil­lan ylit­tä­jät sit alkas vaa­ti­maan mark­ki­naeh­tois­ta sertifiointia.)

    Rahoi­tus­mark­ki­noil­la taas jen­gil­lä on enem­män sel­lai­nen asen­ne, että ne on itte vas­tuus­sa valin­nois­taan, eikä kant­si luot­taa mihin­kään regu­laat­to­riin, joka sanoo, että AAA+ on jees.

  62. Sil­to­jen ja finans­si-instru­ment­tien raken­ta­mi­sen ero on kuin luon­non­tie­teen ja huma­nis­min ero. Luon­non­tie­teet ja luon­non­lait, huma­nis­mi ja vapaa tahto. 

    On mah­dol­lis­ta pyr­kiä koh­ti maa­il­man par­haan sil­lan raken­ta­mis­ta sovit­tu­jen pre­mis­sien ehdoil­la (lii­ken­teen mää­rä, maa­pe­rän laa­tu jne). Sil­lan vah­vuu­teen vai­kut­ta­va luon­non sään­nön­mu­kai­suus ei muutu.

    Rahas­sa ja sen sel­lai­sis­sa raken­ne­taan luot­ta­mus­ta, jos­ta sään­nön­mu­kai­suus osin puut­tuu ja jota ei voi kovin hyvin ennustaa :
    ‑kuin keskimäärin
    ‑tai ei ollen­kaan tie­tyis­sä tapauk­sis­sa (“mus­tat jout­se­net” yms)
    ‑tai kun ennus­tuk­set muut­ta­vat käyt­täy­ty­mis­tä (mikä kuu­luu talous­tie­teen perusoletuksiin).

  63. Sylt­ty:

    Islan­nis­sa moka­si­vat pankkiirit

    Ai sun mie­les­tä tal­le­tus­ta­kauk­sen anta­mi­nen oli ihan jees, eikä miten­kään eri­tyi­ses­ti aut­ta­nut islan­ti­lais­pank­ke­ja otta­maan lii­kaa ris­kiä? Roh­ke­nen olla eri mieltä.

  64. Monet euroop­pa­lai­set pan­kit ovat edel­leen huo­nos­sa kun­nos­sa ja niil­lä on pal­jon iso­ja ris­ke­jä. Mut­ta maa­il­ma­han on rahaa täyn­nä. Mik­si nämä pan­kit eivät han­ki osa­kean­neil­la itsel­leen uut­ta pää­omaa aivan kuin KOP teki aikoinaan?

    No, vas­taus on päi­vän­sel­vä. Uut­ta pää­omaa hank­kies­saan pan­kit jou­tui­si­vat tar­joa­maan osak­kei­ta uusil­le osak­kee­no­mis­ta­jil­le edul­li­seen hin­taan ja sil­loin van­hat osak­kee­no­mis­ta­jat kär­si­si­vät. Eihän pan­kin hal­li­tus voi sel­lais­ta hyväksyä. 

    Uusi pää­oma pie­nen­täi­si vel­ka­vi­pua ja osa­ke­koh­tais­ta tulos­ta ja sitä­kin kaut­ta van­hat osak­kee­no­mis­ta­jat kär­si­si­vät. Pank­kio­sak­keen arvo pörs­sis­sä las­ki­si ja pank­kii­rit menet­täi­si­vät bonuksiaan.

    Eli ongel­mat oli­si hel­pos­ti kor­jat­ta­vis­sa, mut­ta pank­kii­rit eivät halua kor­ja­ta ongel­maa. He toi­mi­vat itsek­kääs­ti ja var­je­le­vat omaa mainettaan.

    Pank­kii­rien etu­jen mukais­ta on yrit­tää sel­viy­tyä veron­mak­sa­jien ris­kil­lä niin pit­kään kuin mah­dol­lis­ta. Tähän pitäi­si saa­da muu­tos. Val­tio­val­lal­la on olta­va nykyis­tä suu­rem­mat val­tuu­det mää­rä­tä pan­kit kor­jaa­maan taseen­sa. Kat­so­taan nyt, mitä Reh­nin stres­si­tes­tit tuo­vat tul­les­saan. Vii­me­ker­tai­nen tes­ti­kier­ros oli mel­kois­ta huiputusta.

  65. -ehkä kar­mein­ta kan­sal­li­so­mai­suu­den lah­joit­ta­mis­ta on ollut tämä kaivoshomma.

    mil­tei kaik­ki kai­vok­set omis­te­taan ulko­mai­sen yhtiön toi­mes­ta-kui­ten­kin kysees­sä Suo­men maa­pe­rä ja maavarannot.

  66. uusi kas­vo:

    mil­tei kaik­ki kai­vok­set omis­te­taan ulko­mai­sen yhtiön toi­mes­ta-kui­ten­kin kysees­sä Suo­men maa­pe­rä ja maavarannot.

    Olis­ko sun mie­les­tä siis joten­kin parem­pi, että nii­tä mal­mie­siin­ty­miä ei olis iki­nä löy­det­ty? Et ulko­maa­lais­ten likai­set kädet irti Suo­mi-nei­don kupeista?

  67. Sep­po S

    Monet euroop­pa­lai­set pan­kit ovat edel­leen huo­nos­sa kun­nos­sa ja niil­lä on pal­jon iso­ja ris­ke­jä. Mut­ta maa­il­ma­han on rahaa täyn­nä. Mik­si nämä pan­kit eivät han­ki osa­kean­neil­la itsel­leen uut­ta pää­omaa aivan kuin KOP teki aikoinaan?

    No, vas­taus on päi­vän­sel­vä. Uut­ta pää­omaa hank­kies­saan pan­kit jou­tui­si­vat tar­joa­maan osak­kei­ta uusil­le osak­kee­no­mis­ta­jil­le edul­li­seen hin­taan ja sil­loin van­hat osak­kee­no­mis­ta­jat kär­si­si­vät. Eihän pan­kin hal­li­tus voi sel­lais­ta hyväksyä.”

    Voi­han val­tiot / EKP:kin halu­tes­saan pää­omit­taa pank­ke­ja ris­kin mukai­sel­la hin­nal­la. Sil­loin van­ho­jen omis­ta­jien kan­nat­taa vaih­taa kal­liim­pi raha hal­vem­mak­si heti kun mah­dol­lis­ta. Oikeas­ti talous­kas­vu on aika hyvä yleis­ta­voi­te. Sen avul­la voi hoi­taa suu­rim­man osan ongelmista.

  68. Inflaa­tio-odo­tuk­set ovat odo­tuk­sia, eivät todel­li­sia luku­ja. Inflaa­tio tapah­tuu, kuten sanoit, siel­lä, mis­sä rahaa vaih­de­taan johon­kin konkreettiseen.

    Inflaa­tio-odo­tuk­set voi­vat olla vää­rät. Aivan eri­tyi­ses­ti, ne ovat vää­rät, jos kes­ku­pank­ki voi ne havai­ta ja rea­goi­da nii­hin. Myös ne, jot­ka trei­daa­vat niil­lä instru­men­teil­lä, jois­ta inflaa­tio-odo­tuk­set kat­so­taan, tie­tä­vät tämän. Tämän voi aja­tel­la hur­jan monen pelaa­jan peli­nä, jos­sa ei oikeas­taan edes ole sta­bii­lia tasa­pain­opis­tet­tä. Sik­si ei ole miten­kään var­maa, että mark­ki­noil­la, jois­sa kes­kus­pank­ki on muka­na, oli­si yli­pää­tään sel­lais­ta asi­aa kuin inflaa­tio-odo­tus. Sitä ei ole, kos­ka jär­jes­tel­mäl­lä ei ole tar­peek­si vapausasteita.

    Tois­tan nyt vie­lä, lue oikein hitaas­ti: Ei ole ole­mas­sa mitään sel­lais­ta kuin har­hat­to­mat inflaa­tio-odo­tuk­set, kos­ka jos odo­tuk­set nouse­vat, niin kes­kus­pank­ki voi rea­goi­da nii­hin. Tämä on sama kuin että yri­tät arva­ta, min­kä nume­ron välil­lä yhdes­tä kym­me­neen minä sanoi­sin, mut­ta sinun pitää sanoa nume­ro ensin. Voin aina sanoa vähän isom­man tai pie­nem­män, jos haluan.

  69. Tie­de­mies:

    Inflaa­tio-odo­tuk­set ovat odo­tuk­sia, eivät todel­li­sia lukuja. 

    !?!? Onks sun mie­les­tä öljy­fu­tuu­rien hinn­ta todel­li­sia luku­ja? Tää menee nyt kyl­lä ihan älyt­tö­mäks tää kes­kus­te­lu. Mikä ero on luvun ja todel­li­sen luvun välillä?

    Inflaa­tio-odo­tuk­set voi­vat olla väärät.

    Tot­ta­kai. Aivan eri­tyi­ses­ti sun inflaa­tio-odo­tuk­set on vää­rät. Mark­ki­noi­den inflaa­tio-odo­tuk­set on toden­nä­köi­sim­min oikein.

    Aivan eri­tyi­ses­ti, ne ovat vää­rät, jos kes­ku­pank­ki voi ne havai­ta ja rea­goi­da niihin. 

    Jos sä et osaa ennus­taa kes­kus­pan­kin käyt­täy­ty­mis­tä, niin sun inflaa­tio-odo­tuk­set on var­mas­ti vää­rät. Mark­ki­noi­den inflaa­tio-odo­tuk­set on toden­nä­köi­sim­min oikein riip­pu­mat­ta sii­tä mikä kes­kus­pan­kin reak­tio­funk­tio on.

    Sik­si ei ole miten­kään var­maa, että mark­ki­noil­la, jois­sa kes­kus­pank­ki on muka­na, oli­si yli­pää­tään sel­lais­ta asi­aa kuin inflaatio-odotus.

    Eli siis sä väi­tät, että TIP­Sien ja Trea­su­ry Bon­dien väli­nen hin­tae­ro ei ole mark­ki­noi­den inflaa­tio-odo­tus? Täy­tyy sanoo, että sä oot kyl­lä aika yksin aja­tus­ten kans­sa, jos ei las­ke­ta mukaan goldbugeja.

    Ei ole ole­mas­sa mitään sel­lais­ta kuin har­hat­to­mat inflaa­tio-odo­tuk­set, kos­ka jos odo­tuk­set nouse­vat, niin kes­kus­pank­ki voi rea­goi­da niihin. 

    Ei, kos­ka mark­ki­nat tie­tää, että kes­kus­pank­ki voi rea­goi­da niihin.

    Tämä on sama kuin että yri­tät arva­ta, min­kä nume­ron välil­lä yhdes­tä kym­me­neen minä sanoi­sin, mut­ta sinun pitää sanoa nume­ro ensin. Voin aina sanoa vähän isom­man tai pie­nem­män, jos haluan.

    Tot­ta­kai ja mark­ki­noil­la on paras tie­to sii­tä mitä sinä haluat.

  70. Sylt­ty, Irlan­nis­sa ja Espan­jas­sa val­tiot eivät vel­kaan­tu­neet eri­tyi­sen pal­jon, mut­ta vapaa mark­ki­na­ta­lous osoit­ti epä­va­kau­ten­sa, eri­tyi­ses­ti rakennusalalla.

  71. Eli siis sä väi­tät, että TIP­Sien ja Trea­su­ry Bon­dien väli­nen hin­tae­ro ei ole mark­ki­noi­den inflaa­tio-odo­tus

    En oikein tie­dä välil­lä, ilmai­sen­ko todel­la asian niin epä­sel­väs­ti kuin vas­tauk­sis­ta­si kuvit­te­len, vai polt­te­let­ko jotain ennen kuin vastaat.

    Inflaa­tio-odo­tus on nime­no­maan TIP­Sien ja bon­dien tms. sprea­di. Se, mitä et tun­nu ymmär­tä­vän on, että kes­kus­pank­ki ei voi saman­ai­kai­ses­ti teh­dä “uskot­ta­vaa” raha­po­li­tiik­kaa — jos­sa sen man­daat­tiin kuu­luu pitää inflaa­tio jos­sain tar­ge­tis­sa — ja ajaa tätä spre­diä isom­mak­si kuin se tar­get­ti. Sii­hen ei auta edes se, että sano­taan, että täh­tääm­me vähän isom­paan inflaa­tioon kun­nes krii­si on ohi, kos­ka jos mark­ki­noil­la usko­taan, että tämä on tot­ta, ei inflaa­tio pää­se kui­ten­kaan oikeas­ti nousemaan. 

    Siis, jos mark­ki­noil­la usko­taan, että kes­kus­pank­ki pysäyt­tää inflaa­tion jos se uhkaa kara­ta, niin inflaa­tio-odo­tuk­sia ei voi nos­taa. Vaik­ka kes­kus­pank­ki jakai­si oikeas­ti heli­kop­te­ris­ta rahaa, sprea­dit eivät nouse, jos ihmi­set usko­vat, että inflaa­tio­ta ei pääs­te­tä karkuun.

    Pelis­sä on vain kak­si tasa­pain­opis­tet­tä: Mark­ki­nat joko usko­vat kes­kus­pan­kin kykyyn hoi­taa inflaa­tio­ta tai sit­ten eivät. Minä vas­tus­tin floo­daa­mis­ta, ja vas­tus­tan sitä edel­leen juu­ri sik­si, että ainoa kei­no rik­koa tämä tasa­pai­no, on oikeas­ti rik­koa kes­kus­pan­kin uskot­ta­vuus. Jos se raha, joka sitä ennen on floo­dat­tu, läh­tee liik­keel­le, niin inflaa­tion pysäyt­tä­mi­nen vaa­tii todel­la järei­tä toi­men­pi­tei­tä, kos­ka uskot­ta­vuu­den menet­tä­mi­sen jäl­keen voi seu­ra­ta vaik­ka mitä.

  72. Tie­de­mies:

    En oikein tie­dä välil­lä, ilmai­sen­ko todel­la asian niin epäselvästi 

    Kyl­lä ilmai­set itseä­si hyvin epä­sel­väs­ti näis­sä raha­po­li­tiik­ka­kes­kus­te­luis­sa. Välil­lä puhut tai­ka­tem­puis­ta ja välil­lä todel­li­sis­ta luvuis­ta ja ties mis­tä mystiikasta.

    Se, mitä et tun­nu ymmär­tä­vän on, että kes­kus­pank­ki ei voi saman­ai­kai­ses­ti teh­dä “uskot­ta­vaa” raha­po­li­tiik­kaa — jos­sa sen man­daat­tiin kuu­luu pitää inflaa­tio jos­sain tar­ge­tis­sa — ja ajaa tätä spre­diä isom­mak­si kuin se targetti.

    Aika mie­len­kiin­toi­nen käsi­tys sinul­la uskot­ta­vas­ta raha­po­li­tii­kas­ta. Minus­ta uskot­ta­vaa raha­po­li­tiik­kaa on kom­mu­ni­koi­da mark­ki­noil­le tar­get­ti ja pysyä sii­nä, eikä niin, että kom­mu­ni­koi markk­noil­le kak­si toi­sil­leen ris­ti­rii­tais­ta targettia.

    Sii­hen ei auta edes se, että sano­taan, että täh­tääm­me vähän isom­paan inflaa­tioon kun­nes krii­si on ohi, kos­ka jos mark­ki­noil­la usko­taan, että tämä on tot­ta, ei inflaa­tio pää­se kui­ten­kaan oikeas­ti nousemaan.

    !? Tot­ta­kai se aut­taa, jos ne sanoo vaik­ka, että inflaa­tiol­la on rate tar­get­ti 3%, kun­nes saa­daan kiin­ni tren­din mukai­nen raha­nar­vo, jon­ka jäl­keen tar­get­ti on 2% ja mark­ki­nat uskoo, että ne todel­la tar­koit­taa tätä.

    Siis, jos mark­ki­noil­la usko­taan, että kes­kus­pank­ki pysäyt­tää inflaa­tion jos se uhkaa kara­ta, niin inflaa­tio-odo­tuk­sia ei voi nostaa.

    Joo, mut­ta miks ne mark­ki­nat olet­tas, että kes­kus­pank­ki puhuu pas­kaa, eli yrit­täs nos­taa inflaa­tioo, mut­ta ei oikees­ti yrit­täs nos­taa inflaa­tioo? Sul­la on ihan ihmeel­li­nen skit­so­fre­ni­nen käsi­tys keskuspankeista.

    Pelis­sä on vain kak­si tasa­pain­opis­tet­tä: Mark­ki­nat joko usko­vat kes­kus­pan­kin kykyyn hoi­taa inflaa­tio­ta tai sit­ten eivät.

    Voi olla, mut­ta ei se mene niin, että mark­ki­nat uskoo kes­kus­pan­kin kykyyn mana­ge­roi­da rahan arvoo pel­käs­tään sil­lon, kun se käm­mäi­lee eikä kor­jaa vir­hei­tään ja sit jos kes­kus­pank­ki hoi­tas­kin hom­man­sa kun­nol­la, niin joten­kin mark­ki­nat menet­täs uskon­sa siihen.

    Tai siis miks ihmees­sä mark­ki­nat ajat­te­lis näin?

    Minä vas­tus­tin floo­daa­mis­ta, ja vas­tus­tan sitä edel­leen juu­ri sik­si, että ainoa kei­no rik­koa tämä tasa­pai­no, on oikeas­ti rik­koa kes­kus­pan­kin uskottavuus.

    Kukaan ei ehdo­ta mitään floo­daa­mis­ta tai min­kään tasa­pai­non rik­ko­mis­ta. Luki­sit jotain muu­ta ku mises.orgin kom­men­toi­jia, vaik­ka esim. sitä themoneyillusionia.

    Ehdo­tus on se, että kes­kus­pank­ki tar­ge­toi nomi­naa­lis­ta bkt futuu­rien tasoa, eli jos se käm­mää, niin se ottaa kiin­ni käm­mäyk­sen­sä ja mark­ki­nat mää­rit­te­lee sen raha­mää­rän joka tar­vi­taan, jot­ta poli­tiik­ka on sel­lais­ta, että mark­ki­nat olet­taa sen toimivan.

  73. Val­tioi­den roo­lin kasvamisesta

    Sep­po S kirjoitti:
    “Kii­na puo­les­taan nousi nopeas­ti taan­tu­mas­ta nime­no­maan sil­lä, että val­tio­val­ta eli kom­mu­nis­ti­nen puo­lue yksin­ker­tai­ses­ti päät­ti mas­sii­vi­sis­ta inves­toin­neis­ta infra­struk­tuu­riin ja mää­rä­si pank­ke­ja rahoit­ta­maan yrityksiä.”

    Kii­na ei myös­kään anna pol­kea yri­tys­ten­sä etu­ja eivät­kä val­tion omis­ta­mat kas­va­vat yri­tyk­set ole kau­pan. Mut­ta ns vapaas­sa kapi­ta­lis­mis­sa glo­baa­lit suu­ry­ri­tyk­set (nykyi­sin myös kii­na­lai­set) shop­pai­le­vat muis­ta mais­ta kas­va­vat ja par­haat yri­tyk­set. Osaa­mis­ta ja par­haat ideat valuu pie­nis­tä mais­ta suuryrityksiin. 

    Tuo­rein esi­merk­ki glo­ba­li­saa­tios­ta ja rahan voi­mas­ta näh­dään Nokias­sa. Huhu­jen mukaan Olli­laa oli­si ame­rik­ka­lais­ten omis­ta­jien tahol­ta pai­nos­tet­tu valit­se­maan ame­rik­ka­lai­nen (Mik­ro­sof­tin mies) ruo­riin, vaik­ka itse oli­si pal­kan­nut Ans­si Van­joen Nokian sisäl­tä. Nyt Nokian omaa, lupaa­vaa kehi­tys­pol­kua (Mee­go, QT jne) kuo­pa­taan ja tilal­le ote­taan Mik­ro­sof­tin tuot­teet — sil­lä seu­rauk­sel­la, että suo­ma­lais­ta ohjel­mis­to­ke­hi­tys­tä ja työ­paik­ko­ja aje­taan mas­sii­vi­ses­ti alas. Täs­sä tapauk­ses­sa edes koko yri­tys­tä ei tar­vi­nut ostaa — riit­tä­vä osa­keo­mis­tus riitti.

    Vaik­ka Nokia itse­kin on shop­pail­lut samaan tapaan pie­nem­pi­ään ja kiis­tat­ta hyö­ty­nyt glo­ba­li­saa­tios­ta (kuten Suo­mi yleen­sä­kin), riit­tä­vä suo­ma­lai­nen omis­tus oli­si voi­nut taa­ta Nokial­le suu­rem­man itse­näi­syy­den. Ja ehkä Nokian ja Suo­men etu­jen kan­nal­ta parem­man ratkaisun?

    Eli­sa­han pelas­tet­tiin tähän tapaan islan­ti­lais­ten kaap­pausu­hal­ta — se oli näin jäl­keen­päin­kin aja­tel­len vii­sas veto. Vali­tet­ta­vas­ti rah­keet riit­tä­vään Nokian omis­tuk­seen eivät oli­si var­maan­kaan riittäneet.

  74. Art­tu­ri, nyt olen vakuut­tu­nut: olet pol­tel­lut jotain. 🙂

    Ote­taan asia nyt niin, että ole­te­taan kvan­ti­teet­ti­teo­ria; se voi olla kar­kea yleis­tys, mut­ta ei se voi olla täy­sin vää­rä. Kes­kus­pank­ki voi vai­kut­taa rahan mää­rään, mut­ta ei kier­to­no­peu­teen. Kier­to­no­peus mää­räy­tyy pit­käl­ti inflaa­tio-odo­tuk­sis­ta, eli jos jol­lain on pal­jon rahaa, ja tämä joku uskoo inflaa­tion ole­van suu­ri, hän lait­taa rahan äkkiä kier­tä­mään. Jos hän ei usko inflaa­tion ole­van suu­ri, niin hän pitää rahaa hallussaan.

    Jos kes­kus­pank­ki sanoo, että joo, lai­tam­me 3 pro­sen­tin inflaa­tio­tar­ge­tin ensi­vuo­del­le, ja lisääm­me raha­mää­rää, mut­ta seu­raa­va­na vuon­na pidäm­me huo­len, että inflaa­tio on 2 pro­sent­tia. Voi olla, että tämä lupaus ei ole “riit­tä­vä”, eli rahan omis­ta­jien aikapre­fe­rens­sit ovat sel­lai­set, että he voi­vat elää täl­lai­sen tar­ge­tin kanssa.

    Jos kes­kus­pank­ki sanoo, että lai­tam­me ensi vuo­del­le 5 pro­sen­tin tar­ge­tin ja sit­ten 2 pro­sent­tia, poruk­ka herää. QE- ja muu mark­ki­noil­le pum­pat­tu raha alkaa kier­tää. Alkaa hur­ja bull-mark­ki­na, ja inflaa­tio nousee nopeas­ti. On kak­si vaih­toeh­toa: 5 pro­sen­tin tar­ge­tin lähes­tyes­sä rahaa ale­taan imu­roi­da ja se onnis­tuu, tar­get­tiin osu­taan. Tai sit­ten rahan imu­roin­nis­sa myö­häs­ty­tään, men­nään ohi tar­ge­tis­ta 7–10 pro­sent­tiin, kos­ka imu­roin­nin vaa­ti­ma koron­nos­to on poliit­ti­ses­ti lii­an kivu­lias. Mark­ki­noil­la mene­te­tään usko sii­hen, että kes­kus­pank­ki osui­si tar­get­tin seu­raa­va­na vuon­na­kaan, ja tar­vit­tai­siin entis­tä rajum­pia toi­mia inflaa­tion pysäyttämiseksi.

    Mei­dän erom­me on sii­nä, että minä pidän usko­mus­ta, jon­ka mukaan kes­kus­pank­ki voi olla var­ma osu­mi­ses­taan tar­get­tiin, pelk­kä­nä hai­hat­te­lu­na, ja pidän jäl­kim­mäis­tä ske­naa­rio­ta pal­jon toden­nä­köi­sem­pä­nä. Pidän usko­mus­ta että kes­kus­pank­ki pelk­kää type­ryyt­tään ei onnis­tu tar­ge­tin valin­nas­sa, maa­gi­se­na usko­muk­se­na. Se “tai­ka­temp­pu”, johon viit­taan, on siis se, että kes­kus­pank­ki voi­si mani­pu­loi­da mark­ki­nat usko­maan sii­hen, mitä se halu­aa nii­den uskovan. 

    Ehdo­tus on se, että kes­kus­pank­ki tar­ge­toi nomi­naa­lis­ta bkt futuu­rien tasoa, eli jos se käm­mää, niin se ottaa kiin­ni käm­mäyk­sen­sä ja mark­ki­nat mää­rit­te­lee sen raha­mää­rän joka tar­vi­taan, jot­ta poli­tiik­ka on sel­lais­ta, että mark­ki­nat olet­taa sen toi­mi­van.

    Tämä on minus­ta juu­ri­kin se tai­ka­temp­pu. Nomi­naa­li­sen bkt-futuu­rin tasoa voi tie­ten­kin tar­ge­toi­da tri­vi­aa­lis­ti niin, että kes­kus­pank­ki alkaa ostaa täl­lai­sia pape­rei­ta eli taa­ta niil­le jon­kin hin­nan. Tämä ei eroa kui­ten­kaan kor­ko­tar­ge­tis­ta miten­kään. Voit aja­tel­la sen niin, että kes­kus­pank­ki takaa min­kä tahan­sa pape­rin hin­nan niin, että jos se on nyt X niin se on ensi vuon­na (1+r)X. Se voi vaik­ka jul­kais­ta hamaan tule­vai­suu­teen asti lis­tat sii­tä, mil­lä hin­nal­la se tätä lap­pua ostaa ja myy minä­kin päi­vä­nä. Tämä pape­ri muut­tuu siis vain nomi­naa­li­sen koron pape­rik­si, ja menet­tää kaik­ki muut roo­lin­sa. Ajat­te­let, että tämä voi­daan teh­dä niin, että kes­kus­pank­ki syöt­tää rahaa muu­ta kaut­ta talou­teen niin, että BKT-lot­to­ku­pon­gin hin­ta aset­tuu tau­lu­kon mukai­sek­si. Mut­ta tämä on taas ker­ran sää­tö­teo­reet­ti­nen ongel­ma, jota ei voi kier­tää sano­mal­la että “teh­dään näin”, se on sen rin­ku­lan ujut­ta­mis­ta keppiin.

  75. tie­de­mies:

    Täs­sä on taas vas­tat­tu sun esit­tä­miin kysy­myk­siin parem­min kuin itte osai­sin: http://www.themoneyillusion.com/?p=8834

    mut­ta vas­taan nii­hin silti!

    Kes­kus­pank­ki voi vai­kut­taa rahan mää­rään, mut­ta ei kiertonopeuteen.

    kes­kus­pank­ki voi vai­kut­taa sekä rahan mää­rään, että sen kier­to­no­peu­teen. Inl­faa­tio riip­puu mark­ki­noi­den käsi­tyk­ses­tä tule­vai­suu­den raha­po­li­tii­kas­ta, ei mis­tään sen het­ki­ses­tä rahamäärästä.

    Kes­kus­pank­ki voi vai­kut­taa mark­ki­noi­den käsi­tyk­seen tule­vai­suu­den raha­po­li­tii­kas­ta kom­mu­ni­koi­mal­la sii­tä mark­ki­noil­le. Nyky­ään se teh­dään nor­maa­li­ti­lan­teis­sa ohjaus­ko­rol­la. Jos ohjaus­kor­ko on nol­las­sa eikä sil­lä voi kom­mu­ni­koi­da, niin pitää käyt­tää jotain muu­ta kom­mu­ni­koin­ti­vä­li­net­tä, esim. QE, sanoa ekspli­siit­ti­ses­ti, että rate-tar­get­ti on suu­rem­pi kuin 2%, ker­toa siir­ty­mi­ses­tä level-tar­get­tiin, tai vaik­ka ker­toa siir­ty­vän­sä tar­ge­toi­maan nomi­naa­li­sia bkt-futuureja!

    Jos kes­kus­pank­ki sanoo, että joo, lai­tam­me 3 pro­sen­tin inflaa­tio­tar­ge­tin ensi­vuo­del­le, ja lisääm­me raha­mää­rää, mut­ta seu­raa­va­na vuon­na pidäm­me huo­len, että inflaa­tio on 2 pro­sent­tia. Voi olla, että tämä lupaus ei ole “riit­tä­vä”, eli rahan omis­ta­jien aikapre­fe­rens­sit ovat sel­lai­set, että he voi­vat elää täl­lai­sen tar­ge­tin kanssa.

    Aivan. Jos kes­kus­pan­kil­la on rate-tar­get­ti, niin pit­kän ajan inflaa­tio ei oo ank­ku­roi­tu, kos­ka jos kes­kus­pank­ki mis­saa sen tar­ge­tin se ei kor­jaa vir­het­tään. Kos­ka pit­kän ajan inflaa­tio ei oo ank­ku­roi­tu myös­kään lyhyen ajan inflaa­tioo ei voi tuot­taa tuos­ta vaan, kos­ka kuten jo var­maan muis­tat inflaa­tio märäy­tyy mark­ki­noi­den odo­tuk­ses­ta tule­vai­suu­den inflaatiolle.

    Jos mark­ki­nat uskoo, että kes­kus­pank­ki aikoo tosis­saan pysyä tar­ge­tis­saan, niin sit­ten se tar­get­ti toteutuu.

    Mark­ki­noil­la mene­te­tään usko sii­hen, että kes­kus­pank­ki osui­si tar­get­tin seu­raa­va­na vuon­na­kaan, ja tar­vit­tai­siin entis­tä rajum­pia toi­mia inflaa­tion pysäyttämiseksi.

    Juu­ri näin ja sama pätee, jos tar­get­ti mis­sa­taan toi­sel­ta puo­lel­ta. Eli käy­tän­nös­sä mikään raha­mää­rä ei rii­tä nos­ta­maan inflaa­tioo, jos mark­ki­nat ratio­naa­li­ses­ti olet­taa, että kes­kus­pank­ki ei oo val­mis nos­ta­maan pit­kän aika­vä­lin inflaa­tio-odo­tuk­sia siir­ty­mäl­lä esim. level-targetointiin.

    Mei­dän erom­me on sii­nä, että minä pidän usko­mus­ta, jon­ka mukaan kes­kus­pank­ki voi olla var­ma osu­mi­ses­taan tar­get­tiin, pelk­kä­nä hai­hat­te­lu­na, ja pidän jäl­kim­mäis­tä ske­naa­rio­ta pal­jon todennäköisempänä.

    Olen­nais­ta ei oo se, että kes­kus­pank­ki osuu tar­get­tiin vaan se, että mark­ki­nat arvioi kes­kus­pan­kin osu­van tar­get­tiin­sa. (Eli siis jos kes­kus­pan­kin tar­get­ti on 2% inflaa­tio, että TIP­Sit näyt­tää, että tule­va inflaa­tio on 2%, ei se onko se toteu­tu­nut inflaa­tio 2%.)

    Se “tai­ka­temp­pu”, johon viit­taan, on siis se, että kes­kus­pank­ki voi­si mani­pu­loi­da mark­ki­nat usko­maan sii­hen, mitä se halu­aa nii­den uskovan.

    No riip­puu tie­ten­kin sii­tä mitä se kes­kus­pank­ki halu­aa nii­den mark­ki­noi­den usko­van. Esim. oon aika var­ma, että ne sais mark­ki­nat hel­pos­ti usko­maan sii­hen, että kai­kil­le FOMC:n jäse­nil­lä on jalas­sa mus­tat nah­ka­ken­gät seu­raa­vas­sa kokouksessa.

    Miks ole­tat, että mark­ki­nat ei uskois, jos Ber­nan­ke sanois, että FED on nyt sit siir­ty­ny level-tar­get­tiin? Tai siis miks se sanois niin, jos se ei tar­kot­tas sitä? (Vähän sama ku nii­den ken­kien kans­sa, että miks valeh­del­la jos­tain tollasesta?)

    Tämä ei eroa kui­ten­kaan kor­ko­tar­ge­tis­ta mitenkään.

    No kyl­lä se ero­aa aika radi­kaa­lis­ti. Ensin­nä­kin täs­sä ei oo mitään ongel­maa sen kans­sa, että kor­ko pitäs pai­naa alle nol­lan, eli täl­leen pys­tyy rea­goi­maan kai­ken­lai­siin shok­kei­hin sekä kysyn­näs­sä, että tar­jon­nas­sa ja toi­sek­seen, jos tämä teh­dään level-tar­get­ti­na pit­kän ajan inflaa­tio-odo­tuk­set ank­ku­roi­tuu, eli vaik­ka tar­get­tiin ei aina osut­tas­kaan se ei tar­koi­ta että tule­vai­suu­des­sa rahan arvo voi olla mitä tahan­sa. (Ja sen seu­rauk­se­na ei tule sitä ongel­maa, että mikään raha­mää­rän lisäys ei saa inflaa­tioo kas­va­maan, kos­ka mark­ki­nat olet­taa ratio­naa­li­ses­ti, että nykyi­nen raha­mää­rän lisäys ei oo sig­naa­li tule­vai­suu­den kor­keam­mas­ta inflaatiosta.)

    Mut­ta tämä on taas ker­ran sää­tö­teo­reet­ti­nen ongelma

    Ei sii­nä oo mitään ongel­maa. Myy ja ostaa vaan pape­rei­ta ja kat­too mitä mark­ki­nat ennustaa.

  76. Kom­men­tit ovat kes­kit­ty­neet finans­sia­lu­ee­seen. Oleel­li­nen jut­tu on mie­les­tä­ni se, miten kyke­nem­me muut­ta­maan reaa­li­set jul­kis­hal­lin­non ja ter­vey­den­hoi­don toi­min­ta­mal­lit ja pal­ve­lu­pro­ses­sit nykyis­tä radi­kaa­lis­ti parem­mik­si. Parem­pi tar­koit­taa parem­paa tuot­ta­vuut­ta pal­ve­lu­tuo­tan­nos­sa sekä parem­paa pal­ve­lua ja ajan­sääs­töä jul­kis­hal­lin­non ja ter­vey­den­hoi­don asiak­kail­le. Vero­hal­lin­to on hyvä esi­merk­ki onnis­tu­nees­ta muutoksesta.Tämä on kes­tä­vää kes­tä­vyys­va­jeen hoitamista.Tähän pääs­tään raken­teel­li­sil­la muu­tok­sil­la muu­tok­sil­la ja ne vaa­ti­vat Sit­ran esit­tä­miä asioi­ta, mm ohjauk­sen ja vas­tuun kes­kit­tä­mi­ses­tä. Eri toim­ne­pi­tei­den tes­ti on se, miten ne edis­tä­vät em tavoi­tet­ta. Hal­li­tuk­sen oli­si kes­ki­tyt­tä­vä tähän. Nyt puheet liik­ku­vat lähes yksi­no­maan sii­nä, mitä meno­ja lei­ka­taan ja mitä vero­ja korotetaan/lasketaan.

  77. Ei sii­nä oo mitään ongel­maa. Myy ja ostaa vaan pape­rei­ta ja kat­too mitä mark­ki­nat ennus­taa.

    Näin, eli sim­sa­la­bim. Täy­tyy alkaa lukea Har­ry Pot­te­rei­ta, pal­jon fik­sum­pia kuin jot­kut pank­ki­teo­rian tai mak­ron tyl­sät kir­jat. Oppii raha­po­li­tii­kas­ta­kin enem­män. 🙂 No ei vaan.

  78. tie­de­mies: Jos sul­la on jotain argu­ment­te­ja miks toi ei toi­mi, niin pis­tä tis­kiin vaan.

    Ihan tur­ha yrit­tää pätee jol­lain sut­kau­tuk­sil­la. Ei tätä ket­jua var­maan kukaan enää lue pait­si mä ja Kari Koso­nen. (tcrown saat­taa kans olla sen ver­ran masokisti…)

  79. Kari Kos­ki­nen

    Kom­men­tit ovat kes­kit­ty­neet finans­sia­lu­ee­seen. Oleel­li­nen jut­tu on mie­les­tä­ni se, miten kyke­nem­me muut­ta­maan reaa­li­set jul­kis­hal­lin­non ja ter­vey­den­hoi­don toi­min­ta­mal­lit ja pal­ve­lu­pro­ses­sit nykyis­tä radi­kaa­lis­ti paremmiksi.” 

    Jep. Finans­si­krii­sit ovat oikeas­taan aika has­su­ja, kos­ka koko raha­pro­ses­si on kei­no­te­koi­nen usko­mus­jär­jes­tel­mä. Oleel­li­sin­ta­han on yksi­löi­den kan­nal­ta se mitä reaa­li­maa­il­man puo­lel­la halu­taan ja raha­pro­ses­sia voi­daan sit­ten vii­la­ta noi­ta tar­pei­ta mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti tyydyttämään. 

    Kor­po­raa­tiot ja koneis­tot tar­vit­se­vat yksin­ker­tai­sia tavoit­tei­ta, joten niil­le raha ja BKT-tavoit­teet voi­vat riit­tää, mut­ta yksi­löt tar­vit­se­vat enemmän. 

    Kun aika laa­ja kon­sen­sus on sii­tä, että hyvä talous­jär­jes­tel­män tavoi­te on ihmi­sen hyvin­voin­ti, niin tuo­ta pitäi­si kai­vaa auki, että mik­si ihmi­set eivät voi hyvin. 

    Sit­ten kan­nat­tai­si ehkä kau­pal­li­sel­la puo­lel­la ensin aloit­taa tar­joa­maan eri­lai­sil­le ihmi­sil­le koh­den­net­tu­ja kon­sult­ti­pal­ve­lui­ta sii­tä miten kukin voi hyvin­voin­ti­aan parantaa. 

    Seu­raa­vak­si kun osoit­tau­tui­si, että tie­tyl­lä kau­pal­li­sel­la kon­sep­til­la tie­tyn­lais­ten ihmis­ten hyvin­voin­tia on voi­tu paran­taa, mut­ta ongel­ma­na oli­si se että osal­la ihmi­sis­tä ei oli­si varaa mak­saa pal­ve­lus­ta täyt­tä hin­taa, voi­tai­siin osa pal­ve­lus­ta kus­tan­taa jul­ki­sis­ta varoista. 

    Jos pal­ve­lu ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä jos­sain halut­tai­siin myös tuot­taa jul­ki­sen sek­to­rin orga­ni­saa­tios­sa, myös näin voi­tai­siin mene­tel­lä, kun­han huo­leh­dit­tai­siin sii­tä, että myös yksi­tyis­puo­len / kol­man­nen sek­to­rin toi­mi­joi­ta koh­del­tai­siin reulusti.

  80. Minä olen argu­ment­ti­ni esit­tä­nyt moneen ker­taan, esi­tän nyt ajan­ku­luk­si vie­lä yhden, jos nyt vain viit­sit sii­hen perehtyä.

    Sinä ehdo­tat että nomi­naa­li­nen BKT on hyvä tar­get­ti, eli se oli­si hyvä pitää kevyes­ti plussalla. 

    Ole­te­taan nyt, että meteo­ri iskee tms. mus­ta jout­sen tulee ja aiheut­taa reaa­li­puo­lel­le sokin. Reaa­li­nen bkt puto­aa 10 pro­sent­tia ker­ta­hei­tol­la. Kes­kus­pank­ki tekee QE-tem­pun, jol­la floo­da­taan meteo­rin uhrien pank­ki­ti­leil­le rahaa sen ver­ran mitä reaa­li­nen mene­tys oli­si ollut, joten nomi­naa­li­nen bkt pysyy tra­jek­to­rial­la. Mut­ta tämä tar­koit­taa että inflaa­tio täy­tyy saa­da sin­ne kym­me­nen pro­sen­tin tuntumaan.

    Mitä miel­tä täs­sä inflaa­tio­pump­pauk­ses­sa on, ja miten se aut­taa reaa­li­puol­ta? Se on pelk­kä tulon­siir­to. Sinän­sä se oli­si OK, jos kes­kus­pank­ki oli­si jon­kin­lai­nen inflaa­tio­poh­jai­nen vakuu­tus­pal­ve­lu. Mut­ta kun ehdo­tit BKT-tar­get­tia. Eli sitä, että pum­pa­taan raha­jär­jes­tel­mään rahaa osta­mal­la pape­ria mark­ki­noil­ta. Siis: teh­dään tulon­siir­to niil­tä, joil­la on käteis­tä sääs­tös­sä niil­le, joil­la on velkakirjoja.

    Mark­ki­noil­la toi­mi­jat eivät ole tyh­miä. He ymmär­tä­vät, että vel­ka­kir­jat — mitä iki­nä sit­ten kes­kus­pank­ki instru­ment­tei­na käyt­tää — ovat tule­vai­suu­des­sa pus­ku­ri reaa­li­puo­len shok­ke­ja vas­taan, joten nii­den kysyn­tä kas­vaa ja hin­ta nousee. Ja kun kes­kus­pan­kin tie­de­tään käyt­tä­vän juu­ri näi­tä pape­rei­ta, mark­ki­noi­den ennus­te reaa­li­puo­len sho­kis­ta näkyy juu­ri näi­den pape­rei­den hinnassa. 

    Toi­nen näkö­kul­ma: Jos meil­lä on pape­ri, joka ennus­taa tule­vaa nomi­naa­lis­ta BKT:ta, jon­kin­lai­nen “megaindeksi”-paperi, ja kes­kus­pank­ki toi­mii niin, että tämän pape­rin arvon pudo­tes­sa se alkaa pai­naa rahaa, kun­nes se nousee, on käsis­sä ongel­ma: Jos kes­kus­pank­ki ei osta suo­raan tätä pape­ria, mikä takaa, että tar­get­tiin osu­taan? Kor­ko­tar­get­tiin osu­taan sii­tä tri­vi­aa­lis­ta syys­tä, että pape­rei­ta voi­daan aina myy­dä ja lyhyt­tä kor­koa nos­taa, jos men­nään sen ala­puo­lel­la, mut­ta miten tähän osu­taan, mis­tä tie­de­tään kuin­ka nopeas­ti se rea­goi, vai kuvit­te­let­ko, että mark­ki­noil­la tie­to rahan vai­ku­tuk­ses­ta nomi­naa­li­seen bkt:hen kul­kee zzzzzap, tuos­ta vaan niin, että over- ja unders­hoot­te­ja ei tule? 

    Jos taas kes­kus­pank­ki ostaa suo­raan tätä pape­ria, niin miten se pape­ri ero­aa sit­ten enää val­tion tms. vel­ka­kir­jois­ta joi­ta kes­kus­pank­ki oste­lee? Jos vaik­ka vedon­lyö­jät tar­joa­vat ker­toi­mia tule­vas­ta nomi­naa­li­ses­ta BKT:sta, ja anta­vat lii­an huo­no­ja ker­toi­mia, niin kes­kus­pank­ki­ko sit­ten ostaa lot­to­ku­pon­ke­ja, jot­ka lupaa­vat että se on niin kor­kea, niin kau­an, että kukaan ei uskal­la lyö­dä vetoa sitä vastaan? 

    Eli: joko täs­sä on sää­tö­teo­reet­ti­nen ongel­ma (on vii­veet ja muut sii­tä rahan­pump­pauk­ses­ta nomi­naa­li­seen BKT:hen) tai sit­ten raha pum­pa­taan vedon­lyö­jien kaut­ta talou­teen. Kum­pi­kaan ei oikein tun­nu mie­lek­kääl­tä kei­nol­ta, var­sin­kin kun ei ole mitään takei­ta sii­tä, että reaa­li­puo­li täs­tä mitään hyötyy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.