Omaleimaista vai sekoittamista?

Sosio­lo­gi Erik Allardt sanoi jos­kus 30 vuot­ta sit­ten, että asui­na­luei­den oma­lei­mai­suus on hyvä asia, kun­han väl­te­tään se, että joi­den­kin aluei­den sosi­aa­li­nen sta­tus las­kee lii­an alas. Tämä huo­mau­tus on vai­van­nut minua kehi­tet­täes­sä Hel­sin­gin asun­to­po­li­tii­kas­ta. Onko segre­gaa­tion tor­jun­nan nimis­sä alu­eet homo­ge­ni­soi­tu lii­an samanlaisiksi?

On esi­mer­kik­si kak­si hyvä­osais­ten asui­na­luet­ta, kokoo­mus­lais­ten Paki­la ja vih­rei­den Kum­pu­la. Teh­täi­siin suur­ta väki­val­taa, jos nämä arvoil­taan ja elä­män­ta­voil­taan täy­sin eri­lai­set ryh­mät pako­tet­tai­siin tois­ten­sa naa­pu­reik­si. Greenwich Vil­la­ge on paik­ka, jos­sa viih­dy­tään, vaik­ka ollaan­kin vähän outoja.

Jos huo­no-osai­suut­ta ei sekoi­te­ta, se ghet­tou­tuu, ja tulee nii­tä lii­an alas vajon­nei­ta aluei­ta, joi­ta Allardt­kaan ei hyväksy.

Entä pitäi­si­kö etnis­ten ghet­to­jen muo­dos­tu­mi­nen hyväk­syä? Jos lai­va­las­til­li­nen suo­ma­lai­sia pake­ni­si Nai­ro­biin, var­maan­kin me pyr­ki­sim­me asu­maan tois­tem­me naa­pu­rei­na. Pitäi­si­kö kenia­lais­ten hyväk­syä, että me jat­kam­me mak­ka­ran pais­ta­mis­ta ja kum­mal­li­sen kie­lem­me puhu­mis­ta, emme­kä assi­mi­loi­du pai­kal­li­seen kulttuuriin?

Toron­tos­sa on omat kort­te­lin­sa ita­lia­lai­sil­le, kii­na­lai­sil­le venä­läi­sil­le ja mitä siel­lä nyt on. Tämä tar­koit­taa vah­vaa ala­kult­tuu­rien ver­kos­toa ja sitä, että van­hat, per­heyh­tei­sö­jä yllä­pi­tä­vät tavat säi­ly­vät. Nämä vai­kut­ti­vat turis­tin sil­mään var­sin ter­ve­hen­ki­sil­tä pai­koil­ta. Göte­bor­gis­sa ja Parii­sis­sa on myös omat kau­pun­gin­osat maa­han­muut­ta­jil­le, mut­ta ne eivät ilah­du­ta samas­sa määrin.

On aivan eri asia sul­loa yhteen työt­tö­miä maa­han­muut­ta­jia kes­ki­näi­seen toi­met­to­muu­teen kuin antaa työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton ryväs­tyä. Nois­sa työt­tö­mien ulko­maa­lais­ten ghe­tois­sa, joi­ta Ruot­sis­sa on suo­sit­tu, mut­ta joil­ta Suo­mes­sa yri­te­tään vält­tyä, on esi­mer­kik­si suu­ri radi­kaa­lin isla­mis­min leviä­mi­sen riski.

Ulko­maa­lais­kes­kit­ty­mien syn­ty­mis­tä on vai­kea estää, kos­ka osa ulko­maa­lai­sis­ta pyr­kii tois­ten­sa naa­pu­reik­si. Vai­kea oli­si Nai­ro­bin  viran­omais­ten­kin haja­si­joit­taa suo­ma­lai­syh­tei­söä. Huo­no-osais­ten ulko­maa­lais­ten kes­kit­ty­miä syn­tyy sin­ne, mis­sä asun­not ovat hal­po­ja. Kun näin on pääs­syt käy­mään, asun­not ovat entis­tä halvempia.

Nois­sa Chi­na­tow­neis­sa on se vika, että väki ei opi pai­kal­lis­ta kiel­tä, kos­ka puhuu lähin­nä vain kes­ke­nään. Samal­la se tar­koit­taa, että asuk­kaat kiin­nit­ty­vät Suo­meen aika hen­noin säikein.

53 vastausta artikkeliin “Omaleimaista vai sekoittamista?”

  1. Vas­taus kysy­myk­see­si on var­sin sel­keä kun lukee kir­joi­tuk­se­si ja vetää sii­tä joh­to­pää­tök­set rasis­tik­si lei­mau­tu­mi­sen uhallakin.

    Eli Kii­na­lais­ten, Ita­lia­lais­ten, Suo­ma­lais­ten, Venä­läis­ten jne.. omis­ta yhtei­söis­tä ei ole hait­taa ja ne voi­vat päin­vas­toin tuo­da kau­pun­kiin var­sin kivan oman lei­man­sa.. Mut­ta ongel­mia syn­tyy jos noi getot koos­tuu lähin­nä afri­kas­ta ja lähi-idäs­tä tule­vis­ta muslimeista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. On aika ylei­nen luu­lo, että maa­han­muut­ta­jat nimen­omai­ses­ti haluai­si­vat asua tois­ten­sa naa­pu­rei­na. Sisä­asiain­mi­nis­te­riön parin vuo­den takai­nen tut­ki­mus ker­too kui­ten­kin täy­sin päinvastaista:

    Tähä­nas­ti­seen maa­han­muut­ta­jien asu­mi­sen kes­kit­ty­mi­seen vai­kut­ta­vat teki­jät viran­omais­ten mukaan ovat asun­to­pu­la, talou­del­li­nen ase­ma, kau­pun­kien vuo­kra-asun­to­jen sijain­ti, jul­kis­ten pal­ve­lu­jen saa­ta­vuus, kult­tuu­ri­set asu­mi­sen piir­teet sekä maa­han­muut­ta­jien koh­dal­la hei­dän hakeu­tu­mi­sen­sa asu­maan tois­ten­sa lähei­syy­teen. Tämä vii­mei­sin argu­ment­ti ei tut­ki­muk­ses­sa haas­ta­tel­tu­jen maa­han­muut­ta­jien vas­taus­ten perus­teel­la pidä paik­kaan­sa. Haas­ta­tel­luis­ta maa­han­muut­ta­jis­ta noin 75 pro­sent­tia ei toi­vo­nut edes oman kie­li­ryh­män kes­kit­ty­mis­tä. Ja nekin, joil­le per­heen jäse­nen ja per­he­tut­ta­van lähel­lä asu­mi­nen on tär­ke­ää, toi­voi­vat mie­luum­min moni­puo­lis­ta asu­kas­ra­ken­net­ta ja eri­tyi­ses­ti kan­ta­väes­töön kuu­lu­via lap­si­per­hei­tä naa­pu­rik­si.” (Toi­vee­na moni­puo­li­nen asu­kas­ra­ken­ne: sel­vi­tys asu­mi­sen etni­sen yhden­ver­tai­suu­den toteu­tu­mi­ses­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, Sisä­asiain­mi­nis­te­riön jul­kai­su­ja 30/2008: http://www.intermin.fi/julkaisu/302008)

    Maa­han­muut­ta­jien asu­mis­kes­kit­ty­mät (vaik­ka­kin euroop­pa­lai­sit­tain lie­vät) esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ovat siten suu­rel­ta osin muo­dos­tu­neet kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja hal­lin­noi­vien viran­omais­ten valin­to­jen ja pää­tös­ten tulok­se­na vas­toin jopa maa­han­muut­ta­jien itsen­sä toi­vei­ta ja etuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Vai­kea oli­si Nai­ro­bin viran­omais­ten­kin haja­si­joit­taa suomalaisyhteisöä.”

    Mikä­li suo­ma­lai­set alkai­si­vat häi­rit­se­vis­sa mää­rin kasau­tua omil­le alueil­leen, viran­omai­set voi­si­vat vaik­ka har­ki­ta esi­mer­kik­si suo­ma­lais­ten maa­han­muu­ton vähen­tä­mis­tä vähem­män hait­to­ja aiheut­ta­val­le tasolle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Puo­li­sen vuot­ta ihan hil­jat­tain Toron­tos­sa asu­nee­na voin antaa hie­man näke­mys­tä täs­tä. Ensin­nä­kin Toron­ton “perin­tei­set” etni­set asui­na­lu­eet ovat käy­tän­nös­sä hävin­neet ehkä Chi­na­tow­nia lukuu­not­ta­mat­ta. Täl­lä tar­koi­tan siis sitä, että Toron­ton kar­tal­la lukee eri­lai­sia lähiöi­tä, kuten Chi­na­town, Greek Town, Litt­le Ita­ly, Litt­le Por­tu­gal jne., mut­ta nämä ovat aiko­jen saa­tos­sa sekoit­tu­neet sen ver­ran vah­vas­ti, että ei niis­sä ole enää sitä samaa etnis­tä oma­lei­mai­suut­ta, pait­si sii­nä mie­les­sä että näil­lä alueil­la monet ravin­to­lat yrit­tä­vät ikään­kuin mark­ki­noin­ti­kik­ka­na pitää yllä aja­tus­ta sii­tä että nyt ollaan sen ja sen kult­tuu­rin “sydäm­mes­sä”. Mut­ta esi­mer­kik­si Litt­le Ita­lyä ei var­si­nai­ses­ti enää “ole” sii­nä mie­les­sä kun etni­sen alu­een ymmär­tää. Nuo van­hat etni­set alu­eet ovat niin lähel­lä kes­kus­taa, että ovat aika pit­käl­ti gent­ri­fi­koi­tu. Vah­va­na poik­keuk­se­na tuo Chinatown.

    Sen sijaan Toron­ton laa­jen­net­tua eri­tyi­ses­ti poh­joi­seen on muo­dos­tu­nut uuden­lai­sia etni­siä lähiöi­tä, joi­ta ei tun­nis­ta kar­tas­ta nimel­lä. Itse asuin käy­tän­nös­sä juu­ta­lais-venä­läi­sen (ihan oikeas­ti), slaa­vi­lai­sen ja korea­lais­ten asui­na­luei­den ikään­kuin rajal­la. Täl­tä alu­eel­ta vie­lä vähän poh­joi­seen niin alkoi vah­vas­ti kii­na­lai­si­den­ti­tee­tin omaa­va alue: siel­lä oli pal­jon ravin­to­loi­ta ja jopa pank­ke­ja, jois­sa ikku­nois­sa luki aukio­loa­jat ja mai­nok­set vain kii­nan kie­lel­lä. Län­nem­mäs­sä löy­tyi myös “uusi” ita­lia­lais­ten alue, liba­no­ni­lais­ten alue ja mui­ta vastaavia. 

    Pai­kal­li­set tun­tui­vat tosi­aan pitä­vän eri alui­den etni­ses­tä oma­lei­mai­suu­des­ta. Välil­lä vas­tauk­set oli huvit­ta­van viat­to­mia­kin tyy­liin “on se kivaa että on eri­lai­sia ravin­to­loi­ta Toron­tos­sa!” =) Mut­ta kyl­lä ihmi­set näki­vät sen­kin hyö­dyn, että eri alu­eet pys­tyi­vät ikään­kuin elät­tä­mään uudet tuli­jat ja hel­pot­ta­maan kult­tuu­ris­hok­kia kun pys­tyi asioi­maan omal­la kie­lel­lä. Aina­kin kii­na­lai­sil­le tämä tun­tui ole­van tär­ke­ää, että suh­teel­li­sen kou­lut­ta­mat­to­mat tuli­jat (usein jo Toron­tos­sa asu­vien suku­lai­sia) pys­tyi­vät heti mene­mään töi­hin lähia­lu­een kii­na­lai­siin super­mar­ket­tei­hin tai ravin­to­loi­hin. Täs­sä oli­kin hom­man ydin, eli näil­lä eri etni­syyk­sil­lä oli kehit­ty­nyt tiet­tyä kriit­tis­tä mas­saa, että täl­lai­nen uusia tuli­joi­ta “kes­tä­vä” tuki­verk­ko oli pääs­syt syn­ty­mään. Suo­mes­sa ei tai­da olla yhtään täl­lais­ta aluet­ta. Ja jos sel­lai­nen on syn­ty­mäs­sä, niin siel­lä ei ikä­vä kyl­lä tai­da olla tar­vit­ta­vaa pää­omaa täl­lai­sen eko­sys­tee­min syn­nyt­tä­mi­sek­si. Toron­toon tulee pal­jon kou­lu­tet­tua väkeä (Kana­dan maa­han­muut­to on tiuk­kaa ja vali­koi­vaa), jot­ka toi­sin kuin Suo­mes­sa pää­ty­vät ihan hyvä­palk­kai­siin töi­hin. Eri etni­sil­lä alueil­la on siis myös sitä osto­voi­mais­ta kes­ki­luok­kaa, jot­ka käyt­tä­vät pal­ve­lu­ja (eri­tyi­ses­ti ravin­to­lat) ihan urakalla. 

    Ylei­ses­ti sanot­tu­na itsel­le­ni jäi aina­kin sel­lai­nen mie­li­ku­va, että Toron­tos­sa ihmi­set ovat jota­kuin­kin kaut­ta lin­jan suh­teel­li­sen tyy­ty­väi­siä sii­hen miten maa­han­muut­to ja yli­pään­sä tuo vah­va “omien luo” hakeu­tu­mi­nen mut­ta sil­ti assi­mi­loi­tu­mi­nen toi­mii. Tot­ta kai jotain eri­pu­raa ja myös rasis­mia esiin­tyi, mut­ta ylei­ses­ti ottaen eri­tyi­ses­ti Toron­to oli­si hyvä bench­mark Suo­mel­le sii­tä miten maa­han­muut­to voi toi­mia. Tie­ten­kin englan­nin kie­li hel­pot­taa Toron­toon tule­mis­ta eli ihan yhteis­mi­tal­li­sis­sa tilan­teis­sa ei olla, mut­ta jotain opit­ta­vaa var­mas­ti olisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Mat­ti:

    Maa­han­muut­ta­jien asu­mis­kes­kit­ty­mät (vaik­ka­kin euroop­pa­lai­sit­tain lie­vät) esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ovat siten suu­rel­ta osin muo­dos­tu­neet kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja hal­lin­noi­vien viran­omais­ten valin­to­jen ja pää­tös­ten tulok­se­na vas­toin jopa maa­han­muut­ta­jien itsen­sä toi­vei­ta ja etuja.

    Tie­tys­ti isot per­hea­sun­not hyvil­tä alueil­ta kel­pai­si­vat heil­le — tosin niin ne kel­pai­si­vat myös ei-maahanmuuttajille. 

    Jos kes­kit­ty­mät eivät ole maa­han­muut­ta­jien oma tah­to, niin sit­ten ne joh­tu­vat sii­tä, että tän­ne tulee pal­jon maa­han­mut­ta­jia, jot­ka eivät kyke­ne itse hank­ki­maan asun­toa itselleen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Mat­ti:
    “Maa­han­muut­ta­jien asu­mis­kes­kit­ty­mät (vaik­ka­kin euroop­pa­lai­sit­tain lie­vät) esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ovat siten suu­rel­ta osin muo­dos­tu­neet kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja hal­lin­noi­vien viran­omais­ten valin­to­jen ja pää­tös­ten tulok­se­na vas­toin jopa maa­han­muut­ta­jien itsen­sä toi­vei­ta ja etuja.”

    Täs­sä minul­la on osit­tain eri näke­mys, jon­ka olen saa­nut asun­to­lau­ta­kun­nan puheen­joh­ta­ja­na. Asu­kas­va­lin­nas­sa pyri­tään haja­si­joi­tuk­seen, mut­ta täs­sä on kak­si vah­vem­paa tekijää:
    1) vuo­kra-asun­to­jen kes­kit­ty­mi­nen tie­tyil­le alueil­le (asun­to­po­li­tii­kan vir­he, oikein arvioi­tu). Per­hea­sun­to­ja vapau­tuu suu­rim­mak­si osak­si juu­ri näil­tä alueilta.
    2) Maa­han­muut­ta­jien omat asu­mispre­fe­rens­sit ja muut­to­lii­ke asui­na­luei­den välil­lä. Maa­han­muut­ta­jat tup­paa­vat hakeu­tua hal­vem­pien asun­to­jen alueil­le ja “kan­ta­väes­tö” taas siel­tä mie­luum­min poispäin.

    Tuloe­ro­jen kas­vul­la ja joi­den­kin asui­na­luei­den sosio­eko­no­mi­sen ase­man heik­ke­ne­mi­sel­lä lie­nee myös teke­mis­tä asian kans­sa. Asun­to­mark­ki­noil­la ihmi­set ovat entis­tä enem­män jakau­tu­neet nii­hin jot­ka voi­vat vali­ta asui­na­lu­een­sa ja nii­hin joil­la ei sitä mah­dol­li­suut­ta ole. Maa­han­muut­ta­jat kuu­lu­vat usein tähän joukkoon.

    Sisä­mi­nis­te­riön tut­ki­mus on myös minul­le tut­tu ja näin var­mas­ti asia on. On tut­ki­mus­tie­toa sii­tä että myös maa­han­muut­ta­jat ete­ne­vät asu­mi­su­ral­laan omistusasuntoon.

    Mut­ta Oden heit­tä­mään kysy­myk­seen oli­sin opti­mis­ti­na sitä miel­tä että hal­lit­tu asui­na­luei­den kult­tuu­ri­nen­kin oma­lei­mais­tu­mi­nen oli­si ihan posi­tii­vi­nen kehi­tys­ku­va, kun­han se ei tar­koi­ta huo­no-osai­suu­den kasautumisesta.

    Täl­tä osin sosi­aa­li­sen sekoit­ta­mi­sen ide­aa voi­si uudel­leen arvioi­da ren­nom­paan suuntaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Soi­ni­vaa­ra:

    On aivan eri asia sul­loa yhteen työt­tö­miä maa­han­muut­ta­jia kes­ki­näi­seen toi­met­to­muu­teen kuin antaa työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton ryvästyä.

    Sak­san turk­ki­lai­set­han oli­vat aina­kin alun­pe­rin työ­pe­räi­siä (sit­tem­min olen ymmär­tä­nyt mää­rät ovat vah­vis­tu­neet pai­kal­le­tuo­te­tuil­la puo­li­soil­la), eikä lop­pu­tu­los pai­kal­li­sia siel­lä­kään miellytä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Ulko­maa­lais­kes­kit­ty­mien syn­ty­mis­tä on vai­kea estää, kos­ka osa ulko­maa­lai­sis­ta pyr­kii tois­ten­sa naa­pu­reik­si. Vai­kea oli­si Nai­ro­bin viran­omais­ten­kin haja­si­joit­taa suo­ma­lai­syh­tei­söä. Huo­no-osais­ten ulko­maa­lais­ten kes­kit­ty­miä syn­tyy sin­ne, mis­sä asun­not ovat hal­po­ja. Kun näin on pääs­syt käy­mään, asun­not ovat entis­tä halvempia.”

    Kysy­mys on Suo­mes­sa ylei­se­ti hyväk­sy­tys­tä har­maas­ta talou­des­ta ja ihmis­ten talou­del­li­ses­ta hyväksikäytöstä.
    Tätä talou­del­lis­ta eriy­ty­mis­tä edis­tää se, että näi­tä kou­lut­ta­mat­to­mia ulko­maa­lai­sia käy­te­tään hyväk­si val­ta­väes­tön toimesta.
    Ulko­ma­lai­sel­le ei mak­se­ta samaa palk­kaa kuin suo­ma­lai­sel­le, joten he eivät kyke­ne samaan talou­del­li­seen suo­ri­tuk­seen kuin suomalaiset

    He jou­tu­vat vetäy­ty­mään alueil­le, jot­ka ovat asu­mis­ku­luil­taan hal­vim­pia. Kun he tun­te­vat huo­nos­ti sosi­aa­li­tur­va niin he tur­vau­tu­vat toi­siin­sa, per­hei­siin ja tuttaviin.

    Kysy­mys on sii­tä, että suo­ma­lai­set, ruot­sa­lai­set etc ajam­me ulko­maa­lai­set ghet­toi­hin epä­ta­sa­ver­tai­sel­la kohtelulla.

    On lähin­nä teko­py­hää argo­nia puhua sosi­aa­li­sen tasa-arvon luo­mi­ses­ta kun hyväk­si­käyt­tö on sallitumpaa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Mat­ti:

    Sisä­asiain­mi­nis­te­riön parin vuo­den takai­nen tut­ki­mus ker­too kui­ten­kin täy­sin päinvastaista:

    Ja kan­ta­suo­ma­lai­set halua­vat asua oma­ko­ti­ta­los­sa Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. Entä sit­ten? Olen­nai­nen kysy­mys on sii­tä, että mihin ne hakeu­tuu asu­maan, kun valin­nan­va­ra on rajallinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Blo­gin asun­to­po­liit­ti­ses­ta kes­kus­te­lus­ta jää var­sin­kin isän­nän ajat­te­lun osal­ta joten­kin ris­ti­rii­tai­nen kuva. Sel­vää on, että ongel­ma­ken­tän ymmär­rys on hal­lus­sa, mut­ta sen pääl­le raken­net­tu päät­te­ly jää joten­kin puolitiehen.

    Hyvä. Vuo­teen 2011 men­nes­sä Suo­men var­sin homo­gee­ni­nen val­ta­väes­tö ei siis ole hyvin­voin­ti­val­tio­pa­ra­dig­man val­li­tes­sa onnis­tu­nut tuot­ta­maan asui­na­luei­ta, jota voi­tai­siin var­si­nai­ses­ti kut­sua “ghe­toik­si”. Jol­lain tasol­la sosi­aa­li­ses­ti ongel­mal­li­sia asui­na­luei­ta on toki aina ollut. Tämä ilmiö onkin Suo­mes­sa tul­lut kes­kus­te­luun lähin­nä nyky­muut­to­liik­keel­le (kol­mas maa­il­ma -> Poh­jois- ja Län­si-Euroop­pa) tun­nuk­sen­omais­ten vai­keas­ti ja kal­liis­ti integroit(u/a)vien maa­han­muut­ta­ja­ryh­mien myötä.

    OS: “On aivan eri asia sul­loa yhteen työt­tö­miä maa­han­muut­ta­jia kes­ki­näi­seen toi­met­to­muu­teen kuin antaa työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton ryvästyä.”

    Epäi­le­mät­tä näin on. Nyt, kun tabut ovat mur­tu­mas­sa: Voi­si­ko tähän ase­tel­maan mie­les­tä­si vai­kut­taa ensi­lin­jas­sa maa­han­muut­to­po­li­tii­kan avul­la, jol­loin väl­tet­täi­siin vii­meis­ten viik­ko­jen aika­na laveas­ti käsi­tel­ty­jä toi­sen lin­jan toimenpiteitä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Hen­ri Wei­jon Toron­to-esi­merk­ki on kieh­to­va esi­merk­ki sii­tä miten maa­han­muut­to, kai­kes­sa rosoi­suu­des­san­kin, voi­si olla kau­pun­ki­ke­hi­tys­tä vah­vis­ta­vaa. Täs­sä herää kysy­mys miten voi­sim­me Hel­sin­gis­sä estää kou­lu­tet­tu­jen maa­han­muut­ta­jien pois­muu­ton ja lisä­tä tole­rans­sia koh­da­ta erilaisuutta?

    Toron­tos­sa on käsit­tääk­se­ni myös vah­va maan­käyt­töä ohjaa­va kes­kus­hal­lin­to sekä toi­mi­va ja osal­lis­ta­va pai­kal­lis­hal­lin­to, Aija Staf­fans on muis­taak­se­ni täs­tä kirjoittanut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Hel­sin­gis­sä ulko­maa­lais­taus­tai­set etni­syyy­den perus­teel­la ryh­mi­tel­ty­nä ovat niin pie­niä jouk­ko­ja, että eipä oikein ole mah­dol­li­suuk­sia luo­da omia kau­pun­gi­no­sia omi­ne kult­tuu­rei­neen, kou­lui­neen ja työmarkkinoineen. 

    Suu­rim­mat ryh­mät ovat venä­läi­set ja viro­lai­set ja tun­tu­ma­ni asi­aan on, että he halua­vat nime­no­maan pitää Suo­mes­sa mata­laa pro­fii­lia ja sulau­tua valtaväestöön. 

    Soma­li­aa äidin­kie­le­nään puhu­via on n. 6000, mut­ta kii­naa vain. 2000.

    Suur-Toron­tos­sa on yli vii­si mil­joo­naa asu­kas­ta, Toron­ton kau­pun­gis­sa täs­tä puo­let. Perä­ti puo­let toron­to­lai­sis­ta ovat syn­ty­neet muu­al­la kuin Kana­das­sa. Alu­eel­ta löy­tyy mm. Litt­le Mogadishu. 

    Ei voi siis puhua samas­sa lausees­sa­kaan Hel­sin­gin kanssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Muis­tan luke­nee­ni, että maa­il­man vii­mei­nen paik­ka, jos­sa kii­na­lais­nais­ten jal­ko­ja sidot­tiin, oli San Fran­sisco. Yhden etni­sen ryh­män domi­noi­mis­sa asui­na­lueis­sa on se ris­ki, että niis­sä ele­tään taval­la, joka jyr­käs­ti poik­ke­aa val­ta­kult­tuu­ris­ta, ja tuo­ta poik­kea­vuut­ta koros­te­taan äärim­mil­leen. Esim. Nor­jas­sa jot­kut mus­li­mit kuu­lem­ma lait­ta­vat tyt­tä­ren­sä käyt­tä­mään hui­via jo 2–3‑vuotiaina eli pal­jon nuo­rem­pi­na kuin vaik­ka­pa kon­ser­va­tii­vi­ses­sa Saudi-Arabiassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Slum­mien syn­ty este­tään par­hai­ten, kun mah­dol­li­sim­man suu­ri osa slum­miai­nek­ses­ta pika­kään­ny­te­tään jo rajal­ta. Esim. luku- ja kir­joi­tus­tai­dot­to­man ennus­te Suo­mes­sa on erit­täin huono.

    Eikä pidä hyväk­syä per­hee­nyh­dis­tä­mi­siä, ellei ole näyt­töä vero­jen mak­sa­mi­ses­ta ja sosi­aa­li­tu­kien käyt­tä­mät­tö­myy­des­tä kol­men vuo­den ajal­ta. Näin­hän Tans­ka tekee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Kal­lioon ja muil­le kivi­kau­pun­kia­lueil­le ei pitäi­si väki­sin vään­tää per­hea­sun­to­ja. Sink­ku tar­vit­see kau­pun­ki­kult­tuu­ria ja kau­pun­ki­kult­tuu­ri sinkkua.”

    Met­sään meni. Uusi suku­pol­vi lap­si­per­hei­tä kyl­lä haluai­si asua “kau­pun­ki­kult­tuu­rin” pii­ris­sä. Ei sin­ne Espoon idyl­liin muu­te­ta unel­mien, vaan rahan takia 🙁

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Tuol­lai­nen pik­kuso­ma­lia voi­si olla erin­omai­nen rat­kai­su maa­han­muut­toon, jos vain tuet otet­tai­siin pois tai annet­tai­siin pie­ni kotiut­ta­mis­ra­ha. Täl­löin tuli­joi­den täy­tyi­si teh­dä jon­kin­lais­ta bis­nes­tä elääk­seen. Yhtei­sö voi­si aut­taa uuden tuli­jan alkuun. Vähi­tel­len yhtei­sös­tä tuli­si osa kaupunkia. 

    Ongel­ma mie­les­tä­ni on pas­sii­vi­suu­teen kan­nus­ta­vat tuet. Maa­han­muut­ta­jat viet­tä­vät aikaa kes­ke­nään ollen jou­ten. Mikään ei pako­ta sopeu­tu­maan ympä­ris­töön, kun voi olla vain jou­ten ja rahaa tulee tilil­le. Jos kävi­si töis­sä, pää­si­si sopeu­tu­maan kulttuuriin.

    Vai onko ongel­ma Suo­ma­lai­nen yli­suu­ri byro­kra­tia. Kun ei osaa kun­nol­la Suo­mea, niin on var­mas­ti todel­la haas­ta­vaa pis­tää pys­tyyn jokin pie­ni bisnes. 

    Toi­saal­ta esi­mer­kik­si kun kaik­ki maa­han­muut­ta­jat ovat hajal­laan, on vai­kea­ta perus­taa vaik­ka soma­lia­lais­ta kaup­paa, kos­ka asia­kas­kun­ta on lii­an pie­ni. Satun­nai­set suo­ma­lais­asiak­kaat eivät elätä…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Toi­vee­na moni­puo­li­nen asu­kas­ra­ken­ne: sel­vi­tys asu­mi­sen etni­sen yhden­ver­tai­suu­den toteu­tu­mi­ses­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, Sisä­asiain­mi­nis­te­riön jul­kai­su­ja 30/2008: http://www.intermin.fi/julkaisu/302008

    On ilmeis­tä, että tuon tut­ki­muk­sen perus­teel­la ei voi teh­dä mitään joh­to­pää­tök­siä sii­tä, halua­vat­ko maa­han­muut­ta­jat asua omil­la alueil­laan vai ei. Tämä joh­tuu sii­tä, miten tut­ki­mus tehtiin:

    Var­si­nai­nen aineis­to on puo­li­struk­tu­roi­dul­la kyse­ly­lo­mak­keel­la kerä­tyt 57 haas­tat­te­lua (45 maa­han­muut­ta­jaa ja 12 romania).

    Pää­dyt­tiin haas­tat­te­le­maan vii­si maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ta asu­kas­ta kus­ta­kin seu­raa­vis­ta kie­li­ryh­mis­tä: alba­nia, ara­bia, bos­nia, englan­ti, kur­di, soma­li, venä­jä, viet­nam ja viro.

    Maa­han­muut­ta­jien haas­tat­te­lut suo­rit­ti­vat oma­kie­li­set haas­tat­te­li­jat, kun­kin omal­la äidin­kie­lel­lään. Haas­tat­te­li­jat rek­ry­toi­tiin useam­man maa­han­muut­ta­ja- sekä maa­han­muut­to­asioi­den paris­sa toi­mi­van jär­jes­tön kaut­ta. Haas­tat­te­li­jat sai­vat ohjeet etsiä ja haas­ta­tel­la viit­tä omaan kie­li­ryh­mään kuu­lu­vaa asu­kas­ta vähin­tään kol­mes­ta eri kau­pun­gin­osas­ta. Mui­ta ehto­ja haas­ta­tel­ta­vien valin­nas­ta heil­le ei asetettu.

    Vii­si haas­ta­tel­ta­vaa kie­li­ryh­mää koh­den ei anna mah­dol­li­suut­ta maa­han­muut­ta­jien osal­ta pit­käl­le mene­vien joh­to­pää­tös­ten teke­mi­seen kie­li­ryh­mien väli­sis­tä erois­ta. Sitä sel­vi­tyk­ses­sä ei myös­kään tavoiteltu.

    Haas­ta­tel­luis­ta maa­han­muut­ta­jis­ta jopa 75 pro­sent­tia vas­tus­taa samaan etni­seen ryh­mään kuu­lu­vien ihmis­ten kes­kit­ty­mis­tä asu­maan samal­le alu­eel­le. […] Saman etni­sen ryh­män kes­kit­ty­mi­nen samal­le alu­eel­le ei hait­tai­si noin vii­den­nes­tä haas­ta­tel­luis­ta maahanmuuttajista.

    Eli voi hyvin olla, että nime­no­maan ne ongel­mal­li­set ryh­mät, jot­ka saat­ta­vat syn­nyt­tää nii­tä slum­me­ja, hyväk­sy­vät etnis­ten enklaa­vien syn­ty­mi­sen. Tut­ki­mus ei tee eroa eri ryh­mien välil­lä, eivät­kä otok­set tie­ten­kään ole lähes­kään tar­peek­si suu­ria, jot­ta mitään tilas­tol­li­ses­ti mer­ki­tyk­sel­li­siä pää­tel­miä voi­si tehdä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Hen­ri Wei­jo kir­joit­ti 9.2.2011 kel­lo 19:54 Toron­ton asui­na­lueis­ta, jot­ka myös Osmo mainitsee.

    Osmo käsit­te­li aihet­ta jo 5.3.2008 kir­joi­tuk­ses­saan Ulko­maa­lais­po­li­tiik­ka 3. Mis­sä ulko­maa­lais­ten tuli­si asua?

    Sii­nä hän kirjoitti: 

    Toron­tos­sa jokai­sel­le mer­kit­tä­väl­le kan­sal­li­suu­del­le on omat kort­te­lin­sa. On kii­na­lais­kort­te­lei­ta, ita­lia­lais­kort­te­lei­ta, venä­läis­kort­te­lei­ta ja niin edel­leen. Ulko­maa­lai­sia ei pyri­tä sulaut­ta­maan vaan vaa­li­taan hei­dän kult­tuu­ri­aan. Tätä tie­tys­ti hel­pot­taa se, että kaik­ki ihmi­set maa­il­mas­sa – siis ne kou­lu­te­tut, joi­ta Kana­da ottaa – osaa­vat englantia.

    Kiin­nos­tuin tuol­loin Toron­ton tilan­tees­ta niin pal­jon, että ryh­dyin pen­ko­maan Toron­ton verk­ko­si­vu­ja ja tote­sin, että Toron­ton kau­pun­gin viral­li­set sivut (Toronto’s Racial Diver­si­ty ja Demo­grap­hic Infor­ma­tion for the City of Toron­to, eri­tyi­ses­ti Neigh­bour­hood Pro­fi­les) vah­vis­ta­vat asian. (Yhä edel­leen minua häm­mäs­tyt­tää kana­da­lais­ten käyt­tä­mä ter­mi ’visible mino­ri­ty’, jota en ole näh­nyt mis­sään muu­al­la – ’näky­vä vähem­mis­tö’, ts. ulko­näöl­tään val­koi­sis­ta erot­tu­va vähem­mis­tö.) Hen­ri Wei­jon uudem­mat koke­muk­set eivät nekään kumoa tätä kuvaa.

    Toron­ton asui­na­luei­den syn­nys­tä Osmo kir­joit­taa kom­ment­ti­vas­tauk­ses­saan 6.3.2008 kel­lo 19:09:

    Toron­tos­sa kau­pun­ki on aktii­vi­ses­ti varan­nut eri kort­te­lei­ta eri kan­san­ryh­mil­le – ja yhden hipeil­le. […] [Etnis­ten ryh­mien oma-aloit­tei­nen] pik­ku­hil­jaa hakeu­tu­mi­nen samoi­hin lähiöi­hin asu­maan syn­nyt­tää sel­lais­ta nega­tii­vis­ta ulko­maa­laisg­het­tois­tu­mis­ta, jol­lais­ta on näh­tä­vil­lä Ruot­sis­sa ja vaik­ka sit­ten siel­lä Varissuolla.

    Joku kom­men­toi­ja kysyi, miten Toron­to tätä käy­tän­nös­sä toteut­taa, johon Osmo vas­ta­si: “Kaa­voi­tuk­sel­la ja ton­tin­luo­vu­tuk­sel­la.” Minul­le täs­tä tulee mie­li­ku­va, että Toron­ton kau­pun­ki­suun­nit­te­luin­si­nöö­rit päät­tä­vät kart­to­jen­sa ääres­sä että “tuon­ne saa­vat men­nä ita­lia­lai­set ja tuon­ne pan­naan kii­na­lai­sia”. Kos­ka tämä tun­tuu mah­dot­to­mal­ta, intou­duin tut­ki­maan asi­aa verkosta.

    En löy­tä­nyt tukea sil­le, että Toron­ton etni­set kes­kit­ty­mät oli­si­vat muo­dos­tu­neet Toron­ton kau­pun­gin aktii­vi­sel­la kaa­voi­tus­po­li­tii­kal­la. Toron­ton kau­pun­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lusi­vut eivät mai­nit­se tuo­ta sen­tään aika hui­mal­ta kuu­los­ta­vaa kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­po­li­tiik­kaa. Pak­sus­ta Toron­to Official Plan –pumas­kas­ta (pdf-tie­dos­ton saa lukeak­seen Toron­ton kau­pun­gin suun­nit­te­lusi­vuil­ta, joi­hin link­ki edel­li­ses­sä virk­kees­sä) en myös­kään löy­tä­nyt viit­tei­tä etnis­ten asui­na­luei­den ohjat­tuun suun­nit­te­luun. Viral­li­nen yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lu ei yli­pää­tään lai­sin­kaan tun­nus­ta etnis­ten aluei­den ole­mas­sao­loa, vaik­ka diver­si­teet­tiä pide­tään toi­saal­la Toron­ton kau­pun­gin sivuil­la ((Toronto’s Racial Diver­si­ty) kau­pun­ki­ku­vaa kohen­ta­va­na ja ima­gol­li­ses­ti tavoi­tel­ta­va­na seik­ka­na ja sen toteu­tus­ta onnistuneena.

    Sen sijaan löy­sin kyl­lä mai­nin­to­ja sii­tä, että Toron­ton etni­set kes­kit­ty­mät oli­si­vat syn­ty­neet itses­tään, ihmis­ten omis­ta valin­nois­ta, niin kuin sel­lai­set etni­set kes­kit­ty­mät yleen­sä­kin, jot­ka eivät ole ghettoja.

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lun pro­fes­so­ri Moham­mad Qadeer (Queen’s Uni­ver­si­ty, Kings­ton, Onta­rio) on kir­joit­ta­nut Toron­ton kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta ja etni­sis­tä alueis­ta Onta­rio Plan­ning Jour­nal –aika­kaus­jul­kai­suun. Artik­ke­li “Plan­ning approac­hes to eth­nic encla­ves” (kak­sio­sai­sen artik­ke­lin 1. osa, The Onta­rio Plan­ning Jour­nal, vol. 19, nro 6, 2004) kum­pusi Kana­dan viral­li­sen tilas­to­toi­mis­ton tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa todet­tu Kana­dan ‘näky­vien vähem­mis­tö­jen’ asu­ma-aluei­den mää­rän kas­vu herät­ti huo­mio­ta ja huolestustakin.
    Artik­ke­lin jat­ko-osas­sa “Dea­ling with eth­nic encla­ves demands sen­si­ti­vi­ty and prag­ma­tism” (kak­sio­sai­sen artik­ke­lin 2. osa, The Onta­rio Plan­ning Jour­nal, vol. 20, nro 1, 2005) Moham­mad Qadeer sanoo, että Kana­dan kau­pun­kien etni­siä saa­rek­kei­ta (enklaa­ve­ja) ei suun­ni­tel­la tie­toi­ses­ti, vaan ne syn­ty­vät maa­han­muut­ta­jien hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta valin­nois­ta vähitellen. 

    Kun etni­siä asuin­kes­kit­ty­miä syn­tyy, nii­den lie­peil­le syn­tyy Qadee­rin mukaan myös etni­siä kaup­po­ja, uskon­nol­lis­ten ritu­aa­lien suo­ri­tus­paik­ko­ja, viras­to­ja, kie­li­kurs­se­ja ja mui­ta kult­tuu­ri­si­don­nai­sia pal­ve­lui­ta. Etni­set enklaa­vit mah­dol­lis­ta­vat lähiym­pä­ris­tön kult­tuu­ri­si­don­nais­ten tar­pei­den huo­mioon otta­mi­sen kun­nal­li­sis­sa pal­ve­luis­sa. Kaik­ki tämä tukee yksi­lön oman kult­tuu­ri-iden­ti­tee­tin säi­ly­mis­tä. Qadeer tote­aa edel­leen, että yksi­lön integroi­tu­mi­nen yhteis­kun­taan syn­tyy työ­pai­koil­la, kou­lus­sa ja jul­ki­sia pal­ve­lu­ja käyt­täes­sä (jois­sa käy­te­tään val­tayh­tei­sön kiel­tä!) eikä niin­kään yksi­tyis­hen­ki­löi­den väli­sis­sä suh­teis­sa kotiym­py­röis­sä.

    Qadeer lis­taa eri­lai­sia yhdys­kun­ta­po­liit­ti­sia linjoja:
    1) Etnis­ten asui­na­luei­den syn­ty­mi­sen estä­mi­nen ja hajoit­ta­mi­nen. Täl­lai­nen poli­tiik­ka oli­si vas­toin Kana­dan perus­tus­la­kia, jon­ka mukaan ihmi­set ovat vapaat valit­se­maan asuinpaikkansa.
    2) Asu­ma-aluei­den muo­dos­tu­mi­sen jät­tä­mi­nen mark­ki­na­voi­mien huo­maan. Tämä on Qadee­rin mukaan Kana­dan nykyi­nen politiikka.
    3) Etnis­ten enklaa­vien hyväk­sy­mi­nen ja integroi­mi­nen yhteis­kun­taan. Tätä Qadeer pitää par­haa­na poli­tiik­ka­na. Tätä toteu­tet­taes­sa oli­si yhteis­kun­nan pal­ve­lut rää­tä­löi­tä­vä otta­maan huo­mioon lähiym­pä­ris­tön etni­set näkö­koh­dat sen sijaan että pal­ve­lut tar­jot­tai­siin kai­kil­le saman­lai­si­na. Vaik­ka eri kie­lien käyt­töä roh­kais­tai­siin, val­ta­kie­li oli­si aina rinnalla.

    Qadeer ei kol­man­nes­sa koh­das­sa mai­nit­se sel­lais­ta, että viran­omai­set ohjai­si­vat ihmi­siä tie­tyil­le alueil­le asu­maan etni­sen taus­tan mukaan.

    Osmon lause “Toron­tos­sa kau­pun­ki on aktii­vi­ses­ti varan­nut eri kort­te­lei­ta eri kan­san­ryh­mil­le” kai­paa edel­leen lisä­sel­vi­tys­tä. Miten se käy­tän­nös­sä tapah­tuu? Tar­koit­tai­si­ko se vain sitä, että jos­sa­kin saa yhteis­kun­nan pal­ve­lut jol­la­kin tie­tyl­lä kie­lel­lä val­ta­kie­len lisäk­si ja esi­mer­kik­si suku­puo­li­sen­si­tii­vi­set pal­ve­lut (lää­kä­ri, uima­hal­li) jär­jes­tet­täi­siin pai­kal­lis­kult­tuu­rin vaa­ti­mus­ten mukai­ses­ti (ks. Qadee­rin lis­tan koh­ta 3)? Sil­loin­han kau­pun­ki vain rea­goi­si jo toteu­tu­nee­seen yhteis­kun­ta­ke­hi­tyk­seen, ei niin­kään ohjai­si sitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Kan­dee taas muis­tut­taa, että tur­va­pai­kan haki­ja ja maa­han­muut­ta­ja ovat kak­si täy­sin eri asiaa. 

    Timo Soi­nin ja Oha-Alla­hin hal­li­tuk­ses­sa pako­lai­sen ja jäl­ke­läis­ten ainut pää­mää­rä ja ura­ta­voi­te on pala­ta koti­maa­han­sa heti kuin se on mahdollista. 

    Tämä tapah­tuu niin, että pako­lai­sen eli­no­lo­suh­teet ovat samaa luok­kaa tai hie­man pas­kem­mat kuin läh­tö­maas­sa. Kotou­tu­mis­ta tai sopeu­tu­mis­ta ei tavoi­tel­la tai toivota. 

    Jako­mä­ki­kak­sio ei siis ole esmes soma­lil­le sopi­va asu­mis­muo­to, vaan pikem­min­kin Van­taa­lai­nen teol­li­suus­hal­li, jos­sa voi har­ras­taa kes­kiafrik­ka­lais­ta kar­ja­pai­me­nen elä­mää sar­vi­ma­jas­sa. Ahdas­ta on ja hei­mo­so­tia syn­tyy, mut­ta se kuu­luu kulttuuriin. 

    Maa­han­muut­ta­ja on tosi­aan aivan eri jut­tu. Tus­kin Hal­lik­sen hal­li­tus vas­tus­taa esmes suo­ma­lais­ten fir­mo­jen omia rek­ry­toin­ti­toi­mis­to­ja Afri­kas­sa. Hei­di Hau­ta­la voi var­maan opas­taa yksi­tyis­koh­dis­sa. Vero­va­ro­ja tähän ei kui­ten­kaan tarvita.

    Yhteen­ve­to­na siis, pako­lai­sel­le ei slum­mia tai ghet­toa vaan hal­li. Ja hal­lin vie­res­sä len­to­kent­tä. Ja se Kon­go­lai­nen kirur­gi ei myös­kään tar­vit­se slum­mia, vaan tui­ki­ta­val­li­sen asuntolainan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. On esi­mer­kik­si kak­si hyvä­osais­ten asui­na­luet­ta, kokoo­mus­lais­ten Paki­la ja vih­rei­den Kumpula”

    Jaa tä?

    Eikö­hän nuo kum­pi­kin ole lähin­nä huo­nom­pio­sais­ten aluei­ta jois­sa mak­se­taan asun­nois­ta ihan lii­kaa. En muut­tai­si kum­mal­le­kaan alueelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Pitem­pään olen jos­tain syys­tä har­kin­nut Suo­mes­ta pois muut­toa. Enem­män sel­lai­siin yhteis­kun­tiin, jos­sa tue­taan työn teki­jää ja yrit­tä­jyyt­tä. Mie­leen tuli­vat ensim­mäi­se­nä Dubai (UAE), USA ja Kanada.

    Dubai ei tul­lut kysee­seen ilmas­ton­sa puo­les­ta. Siis hie­man lii­an kuu­ma kesä, jopa täl­läi­sel­le pää­kau­pun­ki­seu­dun tallaajalle.

    USA ei tul­lut kysee­seen, kos­ka sin­ne ei saa vii­su­mia noin vain. Pitää löy­tää työ­nan­ta­ja ja tämän tulee tukea maa­han­muut­toa yms. Oman fir­man sin­ne siir­to toki voi­si tul­la kysee­seen, mut­ta on aika ison työn taka­na. Kuten ystä­vä­ni aika­naan tote­si, hel­pom­paa on saa­da Green Card uimal­la Kuu­bas­ta Mia­miin kuin hakea sitä virallisesti.

    Kana­da taa­sen kuul­los­taa monel­ta kan­til­ta erit­täin sopi­val­ta maal­ta. Oles­ke­lu- ja työ­lu­van saa, kun­han tulee maa­han teke­mään työ­tä, jol­le on luon­nol­lis­ta kysyn­tää. Oman fir­man siir­to onnis­tuu hel­poh­kos­ti ja viran­omai­set jopa tuke­vat tätä kehitystä. 

    Se, että Toron­ton kult­tuu­ril­li­nen toi­mii hyvin ei voi perus­tua pel­käs­tään kau­pun­ki­suun­nit­te­luun, vaan ennem­min­kin hal­lit­tuun maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaan. Läh­tö­koh­ta­na, että jos tulet tän­ne — teet sit­ten työ­tä. Muut eivät edes pää­se oves­ta sisään. Näi­nol­len kaik­ki ovat samas­sa venees­sä ja ymmär­tä­vät kehi­tyk­sen vaa­ti­van työn­te­koa eikä var­si­nai­sia vapaa­mat­kus­ta­jia esiin­ny (pal­joa).

    Kana­dan mal­li sopi­si tän­ne­kin. Kyl­lä se kau­pun­ki­suun­nit­te­lu voi sit­ten kes­kit­tyä toi­mi­vaan ympä­ris­töön eikä tar­vit­se miet­tiä kult­tuu­ri­lä­hiöi­tä. Iloi­nen, puu­he­lias ja mie­len­kiin­toi­nen Pik­ku-Irak kel­paa minul­le, jos sel­lai­nen syn­tyy itsestään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Ris­to: “…Tie­tys­ti isot per­hea­sun­not hyvil­tä alueil­ta kel­pai­si­vat heil­le – tosin niin ne kel­pai­si­vat myös ei-maahanmuuttajille.”

    Voi­si­ko joku selit­tää, mik­si kun­ta yleen­sä husee­raa asun­to­mark­ki­noil­la? Lop­pu­jen lopuk­si asu­jat mak­sa­vat kaik­ki markkinahäiriöt.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Työ­pe­räi­ses­tä maa­han­muu­tos­ta lie­nee osa sel­lais­ta, että tar­koi­tus ei ole muut­taa Suo­meen pysy­väs­ti, vaan tie­na­ta tääl­lä pesä­mu­naa, jol­la takai­sin koti­maa­han palat­tua voi sit­ten jär­jes­tää elä­män­sä muka­vas­ti. Voi­si mel­kein otak­sua, että työ­te­liäin osa maa­han­muut­ta­jis­ta on tul­lut juu­ri täl­lai­sel­la tar­koi­tuk­sel­la — ja heil­le asui­nym­pä­ris­tön kva­li­tee­teis­ta tär­kein voi hyvin­kin olla edul­li­nen kus­tan­nus­ta­so. Todel­li­suu­des­sa suun­ni­tel­mat voi­vat toki muut­tua, kun kotou­tuu Suo­mes­sa elä­mi­seen, löy­tää suo­ma­lai­sen puo­li­son tms. Ne, joil­la on mah­dol­li­suus vali­ta — kan­ta­suo­ma­lai­set mukaan lukien — tun­tu­vat kui­ten­kin usein suun­tau­tu­van pois Suomesta…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Ne, joil­la on mah­dol­li­suus vali­ta – kan­ta­suo­ma­lai­set mukaan lukien – tun­tu­vat kui­ten­kin usein suun­tau­tu­van pois Suomesta…”

    Niin, nyky­ään­hän saa läh­teä vaik­ka Väli­me­rel­le, ja kui­ten­kin maas­ta­muut­to on tätä­ny­kyä mar­gi­naa­lis­ta. Nekin, jot­ka läh­te­vät, tule­vat suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä takaisin.

    Pari syy­tä tulee mieleen.
    ‑ihmi­set nyt yleen­sä kai­paa­vat lap­suu­den maisemiin
    ‑ihmi­sil­lä on C20 pak­ka­sen­kin voit­ta­via sitei­tä kotimaahansa
    ‑Suo­mi on ollut vähän niin kuin pak­ko teh­dä maak­si, jos­sa kuu­lu­taan maa­il­man par­hai­siin kai­ken maa­il­man hyvin­voin­ti­mit­ta­reil­la, kos­ka muu­ten kaik­ki kar­kai­si­vat Väli­me­rel­le. Ruot­si on täs­sä mie­les­sä saman­lai­nen, Kar­ja­la eri­lai­nen, pait­si sään suhteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Hiu­kan alkaa hymyn­poi­ka­nen elo­hii­ren omai­ses­ti suu­pie­les­sä nyki­mään, kun kaik­ki ovat tie­tä­vi­nään kuin­ka maa­han­muut­ta­jien asu­mis­asiat oli­si järjestettävä.

    Minä­kin olen asu­nut ulko­mail­la, ja aivan var­mas­ti oli muka­va asia, että suo­ma­lai­sia asui ympärillä.
    En mis­tään hin­nas­ta (tosin työ­nan­ta­ja­ni mak­soi asu­mi­se­ni) halun­nut olla lii­an kau­ka­na maanmiehistäni.

    Oli­si­ko sit­ten niin, että jos maa­han­muut­ta­jil­ta kysyt­täi­siin, että miten halua­vat asua kes­kuu­des­sam­me, niin oli­si­ko hei­dän vas­tauk­sen­sa asu­mis­po­li­tiik­kaam­me vas­tais­ta, että maa­han­muu­ta­jat halua­vat­kin asua yhdes­sä ja kes­ke­nään kes­kei­sem­min kuin tajuammekaan.

    Hol­hoam­me­ko lii­kaa itseäm­me ja muu­al­ta tul­lei­ta, mitä tulee asu­mi­sem­me pai­koi­tuk­sen määräytymiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Suu­rim­mat ryh­mät ovat venä­läi­set ja viro­lai­set ja tun­tu­ma­ni asi­aan on, että he halua­vat nime­no­maan pitää Suo­mes­sa mata­laa pro­fii­lia ja sulau­tua valtaväestöön. ”

    Aina­kin rajan tun­tu­mas­sa venä­läi­set lähes sään­nön­mu­kai­ses­ti halua­vat, että naa­pu­ris­sa ei asu venä­läi­siä. Venä­läi­sen kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jän mukaan kyse on venä­läi­ses­tä vie­raan­va­rai­suu­des­ta, jon­ka kään­tö­puo­le­na yksi­tyi­syy­den rajat hämärtyvät.

    NYTis­sä haas­ta­tel­tiin Hesan venä­läi­siä nuo­ria. Moni oli sitä miel­tä, että Hesa on kolk­ko paik­ka ja Venä­jä parem­pi maa kuin Suomi. 

    Venä­jäl­lä ilma­pii­ri on omas­ta mie­les­tä­ni­kin läm­pi­mäm­pi — kun­han ei mene lii­an syväl­le kult­tuu­riin tai ehkä pikem­min vää­riin koh­tiin. Mut­ta oli­si­ko toi­nen syy nuor­ten mie­li­pi­teel­le suo­ma­lais­ten esiin puk­kaa­va venäläisvastaisuus? 

    Soma­lia­lai­sil­la on sama ongel­ma pahem­pa­na. Mel­kein kaik­ki ilmoit­ti­vat taan­noin Hesa­rin katu­gal­lu­pis­sa halua­van­sa muut­taa takai­sin Soma­li­aan. Kyse tus­kin on Soma­lian yli­ver­tai­suu­des­ta vaan sii­tä, että kukaan ei halua samas­tua maa­han, jon­ka kan­sa­lai­set suh­tau­tu­vat sinuun ikä­väs­ti. Soma­lia­lai­set eris­täy­ty­vät, kos­ka eivät ole hyväk­syt­ty­jä, kuten Pek­ka Haa­vis­to tai­si sanoa. 

    Rasis­tis­tyyp­pi­set kom­men­tit luo­vat sitä todel­li­suut­ta, jota kri­ti­soi­vat. Tämä hyvä syy pahek­su jotain hom­ma­foo­ru­mi­lai­sia tai Ruot­si-demo­kraat­te­ja sil­loin­kin, kun he pääl­li­sin puo­lin ovat oikeas­sa. Kuk­ka­hat­tu­tä­tis­min syvin olemus!

    Sitä pait­si, ehkä Soma­lian kult­tuu­ri on parem­pi kuin suomalainen. 

    Jos­kus har­voin tääl­lä Turus­sa on läm­min kesäil­ta, sel­lai­nen kuin Soma­lias­sa mut­ta kyl­mem­pi. Sil­loin soma­lia­lai­set kokoon­tu­vat lähiön kes­kus­tan seu­tu­vil­le. Lap­set leik­ki­vät tai pelaa­vat. Van­hem­mat sei­sos­ke­le­vat poru­kois­saan turi­noi­mas­sa, usein mie­het ja nai­set toki omis­saan. Leik­ki­ken­tän toi­sel­la lai­dal­la lähi-itä­läi­set har­ras­ta­vat samaa kes­ke­nään. Satu­nai­nen suo­ma­lais­per­he, suo­rit­taa yksi­nään lap­sen leik­ki­mis­tä liu­ku­mäes­sä: “no niin, kak­si ker­taa vie­lä ja sit­ten kotiin”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Kun maa­han­muut­ta­joen mää­rä kas­vaa niin he ryh­mäy­ty­vät aina jos­sain mitassa .
    Hei­dän sisäl­lään­kin on ero­ja , jot­ka joh­ta­vat sisäi­seen ryh­mit­ty­mi­seen ja jopa eri asui­na­luei­siin. Nämä taas joh­tu­vatr varal­li­suuse­rois­ta ja muis­ta luokkaperusteista.

    Ongel­ma­lä­hiöi­hin joh­taa val­ta­väes­tön suh­tau­tu­mi­nen uusiin tulijoihin.
    Jos hei­dän jou­kos­saan työt­tö­myys on suur­ta ja tulot rei­lus­ti alle val­ta­väes­tön niin sil­loin he hei­kon osto­voi­man­sa vuok­si ajau­tu­vat alueil­le , jos­sa asun­to­jen hin­nat ovat alhai­sim­mat, mut­ta kul­ku­yh­tey­det kohtuulliset.

    Ongel­ma­lä­hiöt eivät syn­ny suo­raan maa­han­muu­ton tulok­se­na vaan val­ta­väes­tön talou­del­li­sen sor­ron vuoksi.

    Minus­ta suo­ma­lai­sil­la on aika har­hai­nen käsi­tys integroi­tu­mi­ses­ta , ei maa­han­muut­ta­jas­ta tule vähän tum­mem­paa suo­ma­lais­ta vaan he muok­kaa­vat myös suo­ma­lais­ta kulut­tuu­ria omaan suun­taan­sa ja muok­kaa­vat myös pai­kal­li­sia tapoja.
    Esim venä­läis­ten laa­ja maahn­muut­to joh­taa sii­hen, että jou­lus­ta tulee todel­la pitkä .

    Tar­peek­si suu­ri vähemm­si­tö muut­taa myös demo­kra­ti­aa eli val­ta jae­taan ensin väes­tö­ryh­mien kes­ken ja sen jäl­ke­ne väes­tö­ryh­mien sisällä.

    Täl­lai­ses­ta raken­nel­mas­ta tulee epäs­ta­bii­li ja se toi­mii niin kau­an kuin hyvää voi­daan jakaa ryh­mien kesken

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Lii­an vanha:

    Ongel­ma­lä­hiöt eivät syn­ny suo­raan maa­han­muu­ton tulok­se­na vaan val­ta­väes­tön talou­del­li­sen sor­ron vuoksi.

    Se, että maa­han­muut­ta­jil­la ei oo töi­tä ei oo suo­raan todis­te sii­tä, että val­ta­väes­tö sor­tais nii­tä taloudellisesti.

    Työt­tö­myys voi joh­tua myös sii­tä, että nii­den tuot­ta­vuus on alle mini­mi­pal­kan. (ja joo mini­mi­palk­ka on val­ta­väes­tön har­joit­ta­maa talou­del­lis­ta sor­too, mut­ta tus­kin sä sitä tarkoitit?)

    Se, että syn­tyy ongel­ma­lä­hiöi­tä joh­tuu aika suu­rel­ta osal­ta sii­tä, että tän­ne ilmei­ses­ti kant­sii tul­la vaik­ka ei olis kovin suur­ta toden­nä­köi­syyt­tä työllistyä.

    Mun lää­ke tähän olis teh­dä työl­lis­ty­mi­ses­tä huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­paa, pois­taa tulon­siir­rot ja antaa kaik­kien tul­la yrittämään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Kynä­nis­ka: “Met­sään meni. Uusi suku­pol­vi lap­si­per­hei­tä kyl­lä haluai­si asua “kau­pun­ki­kult­tuu­rin” piirissä…”

    Yhtä­lö ei ole noin yksin­ker­tai­nen. Tar­vi­taan kipeäs­ti uusia suu­ria kau­pun­gi­no­sia, jois­sa sin­kul­la on kotoi­saa asua. Se riit­tää Hel­sin­gil­le, kos­ka se on vält­tä­mä­tön­tä. Jos sit­ten halu­taan uusia Töö­lö­jä, kau­pun­gi­no­sia, jois­sa on per­hea­sun­to­ja­kin, on se ihan toi­nen juttu.

    Tilaa molem­mil­le on! Kyse ei ole tont­ti­maan puut­tees­ta vaan kyvyt­tö­myy­des­tä kaa­voit­taa. Kehä I:n sisäl­le mah­tuu mil­joo­na ihmis­tä lisää, kun­han vähän kaa­voi­te­taan: kuusi ker­ros­ta ja tii­vii­seen ruutuun.

    Oleel­lis­ta on kui­ten­kin saa­da aikai­sek­si uudet Kal­liot. Kun ne on saa­tu pykät­tua niin sen jäl­keen voi­daan miet­tiä muuta. 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Työt­tö­myys voi joh­tua myös sii­tä, että nii­den tuot­ta­vuus on alle mini­mi­pal­kan. (ja joo mini­mi­palk­ka on val­ta­väes­tön har­joit­ta­maa talou­del­lis­ta sor­too, mut­ta tus­kin sä sitä tarkoitit?)”

    Tuo alhai­nen tuot­ta­vuus on vain pii­lo­tet­tua sortoa.
    Tun­tuu moraa­li­ses­ti parem­mal­ta sanoa, että hen­ki­lön tuot­ta­vuus on alhai­nen kuin sanoa, en väli­tä mak­saa sinul­le kun­non palkkaa.
    Tuot­ta­vuus on enem­män kiin­ni tuo­tan­non suun­nit­te­lus­ta kuin yksi­lön ominaisuuksista .

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Mun lää­ke tähän olis teh­dä työl­lis­ty­mi­ses­tä huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­paa, pois­taa tulon­siir­rot ja antaa kaik­kien tul­la yrittämään.”

    EU :ssa on vapaa liik­ku­vuus eli 500 mil­joo­nal­la on mah­dol­li­suus tul­la, kyl­lä tuo mää­rä riit­tää kyl­läs­tä­mään Suo­men markkinat-
    Jos­tain syys­tä moni ei tule ja ne jot­ka tule­vat eivät vain kelpaa .

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Tuos­ta yksi­lön huo­nos­ta tuot­ta­vuu­des­ta on tul­lut uusi tapa syr­jiä ihmi­siä. Har­voin esi­te­tään mitään kiis­ta­ton­ta mittaria/perustetta, jol­la joku voi­tai­siin yksi­se­lit­tei­ses­ti tuottamattomaksi.
    Neli­raa­ja­hal­vaan­tu­nut ilmei­ses­ti voi olla sel­lai­nen, mut­ta nyt puhu­taan nor­maa­leis­ta ihmi­sis­tä, joi­ta ihmis­kun­nas­ta on yli 90 %:a.

    Olen kysel­lyt enti­sil­tä esi­mie­hil­tä arvioi­ta työn­te­ki­jöis­tä ja saa­nut vas­tauk­sia, jot­ka vaih­te­le­vat ääri­päi­den välil­lä eli enti­sen esi­mie­hen arvion arvo on nol­la ellet tun­ne esimiestä
    Samoin olen saa­nut joh­det­ta­vak­se­ni yksi­köi­tä, joi­den tuo­tok­set ovat olleet ala-arvoi­sia ja kui­ten­kin samal­la poru­kal­la on voi­tu teh­dä huip­pu­tu­los­ta, kun tuo­tan­to on suun­ni­tel­tu oikein.

    Sum­ma sum­ma­rum, huo­no tuot­ta­vuus on vain sivis­ty­neis­tön uusi, hie­nol­ta tun­tu­va tapa syr­jiä ihmisiä.
    Huo­nos­ta tuot­ta­vuu­des­ta voi­daan puhua vas­ta kun se on yksi­se­lit­tei­ses­ti ja ylei­ses­ti hyväk­sy­tyl­lä taval­la mitattu

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Var­maan löy­tyy pal­jon hie­no­ja ter­me­jä, mil­lä voi ilmais­ta syrjintää 

    Mut­ta ei ter­min vaih­ta­mi­nen mihin­kään muu­ta sitä tosia­si­aa, että kysees­sä on syr­jin­nän väline.
    Ei ter­mil­lä ole väliä vaan lopputulemalla

    Vai mis­sä meil­lä on se puo­lu­ee­ton hevo­sen­ot­to­lau­ta­kun­ta mikä arvioi,kuka on vajaa­tuot­toi­nen, kuka täystuottoinen?

    Vajaa­tuot­toi­sek­si lei­maa­mi­nen mer­kit­see syr­jin­tää työ­mark­ki­noil­la, joten tun­tuu oudol­ta, että sen voi teh­dä ilman todistusvelvoitetta ?

    Ei sovi oikeusvaltioon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Työt­tö­myys voi joh­tua myös sii­tä, että nii­den tuot­ta­vuus on alle minimipalkan.” 

    Jos Art­tu­ri pis­täi­si tämän muo­toon “nee­ke­rit ovat lais­ko­ja ja tyh­miä ” niin var­ma­na hän jou­tiusi tuo­miol­le rotusyrjinnästä.

    Suo­mes­sa saa syr­jiä ‚jos osaa vält­tää van­ho­ja vakiin­tu­nei­ta termejä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Nyt kun ker­ran lin­ki­tet­tiin, kom­men­toin­pa minä­kin Osmon Toron­to-näke­myk­siä vuo­si­kym­me­nen tääl­lä asuneena.

    Osmo on toki fik­su mies var­sin­kin vih­rei­den mit­ta­puul­la, mut­ta noi­ta Toron­to­mat­kan jut­tu­ja lukies­sa tuli vähän mie­leen van­hat ker­to­muk­set hyö­dyl­li­sis­tä idioo­teis­ta, jot­ka mat­kus­ti­vat Neu­vos­to­liit­toon kuu­le­maan esi­tyk­siä sosia­lis­ti­sen jär­jes­tel­män parem­muu­des­ta. Aina­kaan minun ei ollut yhtään vai­kea kuvi­tel­la mis­sä kai­kis­sa jäns­kis­sä pai­kois­sa mat­kai­sän­nät käyt­ti­vät ulko­mai­sia vie­rai­taan (“look at all the­se great res­tau­rants!” indeed) ja mitä heil­le kerrottiin.

    Olen takuu­var­ma sii­tä, ettei esi­mer­kik­si Toron­ton isoa raja­naa­pu­ri­kau­pun­kia Mis­sis­sau­gaa edes mai­nit­tu sanal­la­kaan, vaik­ka joka vuo­si 20,000 toron­to­lais­ta kes­ki­luok­kais­ta veron­mak­sa­jaa äänes­tää jaloil­laan muut­ta­mal­la sin­ne, kos­ka eri­tyi­ses­ti lap­si­per­heil­lä ei ole enää ker­ta kaik­ki­aan varaa asua Toron­tos­sa, aina­kaan sel­lai­sil­la alueil­la, joil­la oman lap­sen uskal­tai­si lähet­tää yksin kou­luun. Täs­tä seu­raa, että Toron­to on vii­me vuo­si­na para­dok­saa­li­ses­ti sul­ke­nut val­ta­van mää­rän perus­kou­lu­ja ja lukioi­ta, vaik­ka sen asu­kas­lu­ku onkin kasvanut.

    Mis­sis­sau­ga on Toron­tol­le sama mitä Espoo Hel­sin­gil­le, pait­si että aivan kaik­ki uhka­ku­vat jois­ta Osmo varoit­taa ja Hal­la-aho ennus­taa, ovat toteu­tu­neet aivan kym­pil­lä. Esi­mer­kik­si opin itse äsket­täin, että vaik­ka Mis­sis­sau­gas­sa on lähes 700,000 asu­kas­ta, tääl­lä on vain noin 5,000 sosi­aa­lis­ta vuo­kra-asun­toa, eikä uusia teh­dä. Repi­kää sii­tä. Eipä ihme, että Toron­toa (joka ilmei­ses­ti yrit­tää olla koko maa­il­man sosi­aa­li­toi­mis­to) vai­vaa­vat sosi­aa­li­set ongel­mat (esi­mer­kik­si kodit­to­mat ja Toron­ton koo­mi­siin mit­ta­suh­tei­siin pai­su­nut lude-epi­de­mia, jos­ta ei var­maan myös sanot­tu mitään) ovat tääl­lä tuntemattomia.

    Mut­ta ei mie­ti­tä noin ikä­viä. Pal­jon hie­nom­paa­han on kul­kea töl­lis­te­le­mäs­sä eksoot­ti­sia aluei­ta joil­la ei haluai­si kul­kea pimeän tulon jälkeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Hei,

    Tuol­lai­sia­han “slow skil­led” tyyp­pe­jä nime­no­maan tar­vit­tai­siin enem­män. Kaik­ki suu­ret glo­baa­lit ja lokaa­lit ongel­mat joh­tu­vat sii­tä, että “fast uns­kil­led” hem­mo­ja on ollut lii­kaa päät­tä­mäs­sä tai hei­dän näkö­kul­maan­sa on pai­no­tet­tu lii­kaa päätöksenteossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Tuo­hon edel­li­seen jat­koa, että kyl­lä toron­to­lais­ten enem­mis­tö alkaa itse­kin olla kyl­läs­ty­nyt koko tou­huun. Muis­tan itse hyvin esi­mer­kik­si kun istuin ker­ran baa­ris­sa, ja tis­kil­lä kes­ki-ikäi­nen mies selit­ti baa­ri­mi­kol­le ole­van­sa perus­kou­lun opet­ta­ja ja jos vain van­hem­mat tie­täi­si­vät saman mitä hän tie­tää ja näkee, eivät­kä luu­li­si asioi­den ole­van samal­la tavoin hyvin kuin ne oli­vat hei­dän lap­suu­des­saan, he vetäi­si­vät omat lap­sen­sa Toron­ton kou­luis­ta välit­tö­mäs­ti. Osa­puil­leen kaik­ki ope­tus­tu­lok­set on vää­ren­net­ty, kun kes­ki­luok­kai­set ihmi­set ovat muut­ta­neet esi­kau­pun­kei­hin, ja jäl­jel­lä on vain rik­kai­ta ja köyhiä.

    Mitä­hän tämä mies oli­si sano­nut, jos oli­si sat­tu­nut pai­kal­le samaan aikaan, kun Osmol­le ja muil­le vie­rail­le esi­tel­tiin Toron­toa ja ker­rot­tiin, kuin­ka kon­ser­va­tii­vit aiheut­ta­vat kaik­ki sen ongelmat?

    En tie­dä ylit­ti­kö Suo­mes­sa uutis­kyn­nys­tä Toron­ton taan­noi­set por­mes­ta­rin­vaa­lit, jois­sa kes­ki­kau­pun­gin tren­di­pel­le­jen kai­ku­kam­miol­le tuli aivan totaa­li­se­na yllä­tyk­se­nä oikein kun­non läs­ki­si­ka­oi­keis­to­lai­sen Rob For­din mas­sii­vi­nen rökä­le­voit­to. Tuos­ta riit­ti nau­ret­ta­vaa vii­kok­si put­keen eri­tyi­ses­ti kun pal­jas­tui, että Toron­tos­sa, jos­sa val­koi­sis­ta juu­ri tuli alle 50% vähem­mis­tö ja tie­dos­ta­vais­to oikein lipoi huu­li­aan odot­taen val­taan­nousua vähem­mis­tö­jen äänil­lä, ja teki jo suun­ni­tel­mia kai­kis­ta hie­nois­ta poliit­ti­sis­ta ja talou­del­li­sis­ta muu­tok­sis­ta jot­ka he teki­si­vät val­taan nous­tu­aan, nimen omaan kol­man­nes­ta maa­il­mas­ta saa­pu­nut ei-val­koi­nen väki äänes­ti innok­kaas­ti For­dia eikä tämän pää­vas­tus­ta­jaa Geor­ge Smit­her­ma­nia, avoin­ta homo­mies­tä joka on nai­mi­sis­sa toi­sen mie­hen kans­sa. Kummallista!

    Minä aina­kin odo­tan innol­la tule­vaa aikaa, kun ei-val­koi­sia on ker­ta­luok­kaa 80% väes­tös­tä. Kou­lu­te­tut val­koi­set kon­ser­va­tii­vit kuten minä ovat tuol­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa kovaa valut­taa jon­ka kaik­ki tosia­sias­sa halua­vat naa­pu­reik­seen, työ­ka­ve­reik­seen ja asiak­kaik­seen, kun taas libe­raa­lit ja vih­reät ja muu tren­di­va­sem­mis­to tule­vat ole­maan niin mitä­tön vähem­mis­tö, ettei kukaan enää viit­si tees­ken­nel­lä välit­tä­vän­sä hei­dän tren­dik­käis­tä vaa­ti­muk­sis­taan kos­kien homo­jen oikeuk­sia, nais­ten oikeuk­sia, tran­su­jen oikeuk­sia, ympä­ris­töä ja ilmas­ton­muu­tos­ta, kulu­tuk­sen vähen­tä­mis­tä (vaik­ka samaan aikaan val­ta­kun­nan­ra­jat pitäi­si para­dok­saa­li­ses­ti ava­ta täy­sin auki) ja mui­ta vasem­mis­ton klas­si­sis­ta suosikkiaiheita.

    Tuo­hon eri­lais­ten aluei­den kir­joon vie­lä lop­pu­ka­neet­ti­na, että vii­me päi­vi­nä Toron­tos­sa on uuti­soi­tu, että Church-Wel­les­leyn jäns­kän homo­kau­pun­gin­osan (on toki sano­mat­ta­kin sel­vää, että tuol­la vie­rail­tiin vir­ka­mat­kan aika­na, ja seli­tet­tiin, että homot ja “luo­va luok­ka” ovat luo­neet Toron­ton menes­tyk­sen) väki elää tätä nykyä pelos­sa, kun lähei­sen ammat­ti­kou­lun “nuo­ri­so”, joka ei ole ilmei­ses­ti saa­nut tar­peek­si suvait­se­vai­suus­kas­va­tus­ta, tulee päi­vit­täin vetä­mään hinu­rei­ta tur­paan, anta­maan lumi­pe­su­ja ja rik­ko­maan paik­ko­ja. Kum­mal­lis­ta, ettei puna­vih­reä pää­leh­ti Toron­to Star, joka on käyt­tä­nyt tätä uutis­ta kep­pi­he­vo­se­naan hyö­kä­tä Rob For­din kimp­puun (tämä kun keh­ta­si lei­ka­ta vuo­tui­sen homo­pa­raa­tin tukiai­sia, mikä sel­väs­ti aiheut­ti nämä pahoin­pi­te­lyt!), ei kui­ten­kaan sit­ten jul­kai­se tämän nuo­ri­son tun­to­merk­ke­jä, jot­ta kun­non kan­sa­lai­set voi­si­vat aut­taa hei­dän kiin­ni­saa­mi­ses­saan. Mik­si­kö­hän näin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Ilk­ka K. sanoo sen, min­kä usein­kin kuulee:

    Osmo on toki fik­su mies […] 

    Miten niin?

    Demen­toi­tun­tut kuuk­ke­li jos­tain 70-luvun hämäristä.

    Aika päi­vit­tää tie­dot! Vaik­ka­pa syven­ty­mäl­lä tähän blogiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. For­din nousu val­taan Toron­tos­sa ei mie­les­tä­ni joh­tu­nut miten­kään sii­tä että edel­li­nen hal­lin­to oli ollut lii­an libe­raa­li maa­han­muu­ton suh­teen ja “homo­ja hyy­sää­vä”. For­din koko kam­pan­ja oli puh­taas­ti talous­po­pu­lis­ti­nen, “Res­pect the tax­payer”, auton rekis­te­röin­ti­mak­sut pois ja sitä rataa. ongel­mia tai­si olla enem­män­kin pöhöt­ty­nyt ja teho­ton hal­lin­to (“kau­pun­gin viras­tot ei vas­taa puhelimeen/meileihin!”), vii­väs­ty­neet pro­jek­tit (jouk­ko­lii­ken­teen laa­jen­ta­mi­nen) ja lii­an kor­keik­si koe­tut verot. For­din vaa­li­lu­pauk­set oli kyl­lä todel­la hulp­pei­ta, saa näh­dä mitä saa aikaan. 

    Myös tuo että Mis­si­sou­gaan muut­taa 20 000 veron­mak­sa­jaa vuo­des­sa niin onko se mikään ihme kun miet­tii mil­lais­ta vauh­tia Toron­to kas­vaa? kas­vu­pro­sent­ti menee Hel­sin­gis­tä­kin ohi. Serv­bias­ta 90-luvun puo­li­vä­lis­sä Toron­toon muut­ta­nut vuo­kra­nan­ta­ja­ni ker­toi että siel­lä alu­eel­la mis­sä minä (ja hän) asui (Shep­pard — Yon­ge met­roa­se­man seu­tu) oli vie­lä hänen muut­taes­saan pie­niä town­house-katu­ja ja vähän pal­ve­lu­ja. 15 vuo­den aika­na alu­eel­le on muut­ta­nut tuhan­sia asuk­kai­ta lisää. met­roa­se­man vie­reen oli raken­teil­la 4–5 moni­kym­men­ker­rok­sis­ta con­do-asun­to­laa, jois­sa hin­nat läh­ti­vät 250 000$ per asun­to. eli kysyn­tää on — myös ihan yri­tys­ten puo­lel­la, töi­tä riit­tää. en nyt ymmär­rä miten tämä on Toron­tol­ta epä­on­nis­tu­nut­ta poli­tiik­kaa (var­sin­kin kun kri­tiik­ki tai­si olla joten­kin maa­han­muut­toon ja libe­ra­lis­miin suuntautunutta). 

    mitä aluei­ta Toron­tos­sa on jois­sa ei yöl­lä uskal­la liik­kua? mie­lee­ni tulee lähin­nä Jane & Finch (joka oli kiel­tä­mät­tä aika paha tah­ra kau­pun­gil­le) sekä ehkä Scar­bo­rough, tiet­ty pät­kä Queen Eas­tiä ja Law­rence West, mut­ta ei nekään ihan paho­ja ole. var­sin­kin idäs­sä met­ro­py­säk­kien var­rel­la (halu­tuim­mat asui­na­lu­eet) oli viih­tyi­siä, tur­val­li­sia ja ihan vie­lä suh­teel­li­sen edul­li­sia aluei­ta (eri­tyi­ses­ti Davis­vil­le, St. Clair, Egling­ton jne.), var­sin­kin jos liik­kuu met­ro­py­sä­kis­tä vähän etääm­mäl­le sivu­ka­duil­le. kysy­jil­le aina vas­ta­sin että kyl­lä Toron­ton kes­kus­tas­sa esi­mer­kik­si oli ns. baa­rien sul­ke­mi­sai­kaan tur­val­li­sem­pi olo kuin samaan aikaan Isol­la Roo­ber­tin­ka­dul­la Hel­sin­gis­sä. jäl­leen, ottaen huo­mioon kas­vun vauh­din niin aika rau­hal­li­se­na on meno säi­ly­nyt Toron­tos­sa, var­sin­kin kun jos bench­mark­kaa naa­pu­ri­val­tion vas­taa­van­ko­koi­siin (ja yhtä nopeas­ti kas­va­nei­siin) kau­pun­kei­hin. monel­ta osin Toron­to oli omas­ta mie­les­tä­ni jopa tyl­sä kaupunki =)

    tot­ta kai Toron­tos­sa oli myös ongel­mia, eri­tyi­ses­ti ne kodit­to­mat pis­ti sil­mään. tosin noin moni­mil­joo­nai­ses­sa kau­pun­gis­sa tai­taa olla lähes vää­jää­mä­tön­tä, että huo­nom­pio­sai­set kerään­ty­vät nime­no­maan kes­kus­taan. se, että Mis­si­sou­gas­sa ei ole kodit­to­mia ja “ongel­ma­ta­pauk­sia” tus­kin joh­tuu sii­tä, että Mis­si­sou­ga on hoi­ta­nut näi­den ongel­ma­ta­paus­ten asiat “niin hyvin” että pää­se­vät elä­mään takai­sin kiin­ni, vaan lähin­nä sitä että nämä ymmär­tä­vät kor­ja­ta luun­sa ja men­nä Toron­toon. vähän sama kuin Suo­mes­sa, siis. Ludeon­gel­ma oli mie­les­tä­ni lähin­nä vit­si, jos­ta revi­tel­tiin lööp­piot­si­koi­taan TIFF-lef­fa­fes­ta­rei­den aikaan. vai­kea täs­sä­kin näh­dä että miten kons­ver­va­tii­vi­nen poli­tiik­ka pelas­taa kau­pun­gin luteilta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Eli­na ja Art­tu­rit ovat sen sijaan ja onnek­si todel­la hie­no­ja ihmisiä.

    Miten Art­tu­ri tähän kuuluu? 

    Minul­ta paloi kää­mit blo­gil­ta näky­mät­tö­mis­tä syistä.. 

    Moi­ti ihan vain minua, jos kom­ment­ti­ni kir­voit­ti sinut­kin köm­pi­mään perä­kam­ma­ris­ta esiin noin­kin puhut­te­le­val­la nimimerkillä. 

    Minul­la oli syy­ni, mut­ta pahoit­te­len toki var­sin krou­via ilmai­sua­ni lukijoille. 

    Osmo ei väli­tä täl­lai­sis­ta tuon tai­vaal­lis­ta eli hänen puo­les­taan on ihan tur­ha (valit­se sopi­va verbi).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Minua ei yhtään ihme­ty­tä, että aihe “vai­vaa” Odea. Kaut­ta suun­ni­tel­ma­ta­lou­den lyhyen his­to­rian on sen kan­nat­ta­jil­le tuot­ta­nut pään­vai­vaa juu­ri ihmis­ten pyr­ki­mys teh­dä omia valin­to­ja omis­ta läh­tö­koh­dis­taan käsin, sen sijaan, että he kil­tis­ti mukau­tui­si­vat yhteis­kun­tain­si­nöö­rin visioihin.

    Osmon vakio­mur­he­han on ollut, että hyvät veron­mak­sa­jat pää­se­vät kar­kuun kau­pun­geis­ta, jos hei­tä ei este­tä. Miten estää ihmi­siä kar­kaa­mas­ta, mut­ta samal­la näyt­tää kival­ta libe­raa­lil­ta? Sii­nä on vih­reil­lä mel­koi­nen imagopähkinä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Eli­na:

    Osmo ei väli­tä täl­lai­sis­ta tuon tai­vaal­lis­ta eli hänen puo­les­taan on ihan tur­ha (valit­se sopi­va verbi).

    En tun­ne sinua enkä Osmoa mut­ta onko todel­la ole­mas­sa ihmi­siä joil­le dementiavit…lut on yks lys­ti ja valuu kuin vesi han­hen seläs­tä. Voi olla, mul­le vaan on vai­kea ymmär­tää kun olen sitä tyyp­piä että tulen kuseen sun hau­dal­les jos oot sano­nut pahan sanan 30v sit­ten. No huo­no luon­teen­piir­re, tiedän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.