Mihin asuntopolitiikkaa tarvitaan (2) Sosiaalinen asuntotuotanto

Sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa on har­joi­tet­tu kai­kis­sa euroop­pa­lai­sis­sa hyvin­voin­ti­val­tiois­sa, eri­tyi­ses­ti Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa. Asun­to­mark­ki­noi­hin on muut­to­voit­toa­lueil­la pak­ko puut­tua, sil­lä vaik­ka vapaat mark­ki­nat pää­si­si­vät sie­det­tä­vään tasa­pai­noon jo 50 vuo­des­sa, sii­nä välis­sä­kin on elettävä.

Ara­va-vuo­kra­ta­lo­jen idea perus­tui sii­hen, että nii­den rahoit­ta­mi­sek­si rai­vat­tiin tilaa kor­ko- ja luot­to­sään­nös­te­ly­jen aika­na. Tuol­loin­han oikeas­taan Suo­men Pan­kis­sa pää­tet­tiin, mitä Suo­mes­sa voi­tiin inves­toi­da ja mitä ei. Yksi­tyi­set­kin sai­vat asun­to­lai­naa, kun oli­vat ensin sääs­tä­neet puo­let. Taval­li­nen asun­to­lai­nan pituus oli vii­si vuot­ta. Ara­va­vuo­kra­ta­lot sai­vat lai­naa 40 vuo­dek­si koh­tuul­li­sel­la korol­la. Se oli mer­kit­tä­vä etu.

Nyt kuka vain saa vaik­ka 50 vuo­den bulk­ki­lai­nan asun­toon­sa. Kor­ko­kin on suun­nil­leen sama kuin ara­va­vuo­kra-talo­jen mak­sa­ma.  Ara­va­ta­lo­ja ei siis sub­ven­toi­da miten­kään, lukuun otta­mat­ta sitä, että niil­le on tapa­na antaa tont­ti ale­hin­nal­la. Val­tio ei tue mitenkään.

Vuo­kra­ta­lo­jen fuusio on toi­nen tapa sub­ven­toi­da uusia vuo­kra­ta­lo­ja. Van­hois­sa talois­sa inflaa­tio on syö­nyt lai­nat ja vuo­kra­ta­so oli­si hyvin mata­la. Pää­oma­fuusiol­la pää­oma­ku­lut tasataan.

Tosia­sial­li­nen asuk­kai­den sub­ven­tio perus­tuu vuo­kra­sään­nös­te­lyyn. Vuo­kra koos­tuu talon hoi­to­ku­luis­ta, korois­ta ja lyhen­nyk­sis­tä, mut­ta var­si­nais­ta voit­toa ei saa periä.

Omis­tus-HITAS saa kaik­ki nämä samat sub­ven­tiot: tont­ti ase­ve­li­hin­taan. mak­set­ta­vak­si jää asun­to­lai­na, joka on yleen­sä 40 vuot­ta lyhyem­pi, tyy­pil­li­ses­ti 25 vuot­ta. Kos­ko on suun­nil­leen sama, mut­ta val­tio mak­saa sii­tä 28 % omis­tusa­su­mi­sen tuke­na. Tätä tukea ei mak­se­ta vuo­kra-asun­toi­hin. Kos­ka lyhen­ny­sai­ka­tau­lu on nopeam­pi, kuu­kausit­tai­set lai­nan­hoi­to­ku­lut ovat samaa luok­kaa. Ero näkyy 25 vuo­den kulut­tua. Kun lai­na on mak­set­tu, asun­to on oma ja vela­ton. Kun vuo­kra­ta­lon lai­na on mak­set­tu, asun­to ei ole oma. Sik­si on kan­nat­ta­vam­paa asua omis­tusa­sun­nos­sa kuin ara­va­vuo­kra-asun­nos­sa.   Toi­saal­ta vuo­kra­ta­lon asu­kas saa asu­mis­tu­kea myös sii­hen lai­nan lyhen­nys­osaan (sehän ei koi­du hänen hyö­dyk­seen), omis­tusa­su­ja ei saa. Sik­si sosi­aa­lis­ten asuin­ta­lo­jen omis­ta­jik­si on kovas­ti tun­kua. Omaa rahaa ei tar­vi­ta juu­ri lain­kaan, mut­ta 40 vuo­den kulut­tua omis­taa velat­to­man talon.

Mihin tar­vi­taan enää eril­li­siä vuo­kra­ka­sar­me­ja? Jos ainoa todel­li­nen tuki on vuo­kra­sään­nös­te­ly, eikä sitä Eikö vuo­kra­sään­nös­te­lyä voi­si toteut­taa ilman eril­li­siä talo­ja? Eikö yhteis­kun­ta voi­si ostaa vuo­kra-asun­to­ja siel­tä tääl­tä asunto-osakeyhtiöistä?

Hel­sin­gin asun­to­han­kin­ta on tätä pie­nes­sä mit­ta­kaa­vas­sa teh­nyt­kin. Sil­lä on nyt noin 3500 vuo­kra-asun­toa, pää­asias­sa yksiöi­tä ja kak­sioi­ta.   En ole tähän jär­jes­te­lyyn täy­sin syytön.

Asuk­kaat eivät tar­vit­se eril­li­siä vuo­kra-talo­ja, mut­ta naa­pu­rit kai­paa­vat nii­tä. Vuo­kra-asuk­kai­ta ei halu­ta naa­pu­reik­si. Hel­sin­gin asun­to­han­kin­nan vil­kas osto­toi­min­ta toi lunas­tus­py­kä­lät takai­sin asun­to-osa­keyh­tiöi­den yhtiö­jär­jes­tyk­siin. Pelä­tään niin sanot­tu­ja vai­kei­ta asukkaita.

Luu­len, että jos asun­to­po­li­tiik­ka luo­tai­siin puh­taal­ta pöy­däl­tä, ara­va­vuo­kra-talo­ja ei sii­hen sisällytettäisi.

57 vastausta artikkeliin “Mihin asuntopolitiikkaa tarvitaan (2) Sosiaalinen asuntotuotanto”

  1. Osmo:

    Ara­va-vuo­kra­ta­lo­jen idea perus­tui sii­hen, että nii­den rahoit­ta­mi­sek­si rai­vat­tiin tilaa kor­ko- ja luot­to­sään­nös­te­ly­jen aika­na. Tuol­loin­han oikeas­taan Suo­men Pan­kis­sa pää­tet­tiin, mitä Suo­mes­sa voi­tiin inves­toi­da ja mitä ei. Yksi­tyi­set­kin sai­vat asun­to­lai­naa, kun oli­vat ensin sääs­tä­neet puo­let. Taval­li­nen asun­to­lai­nan pituus oli vii­si vuotta.

    Ara­va­lai­noi­tus­ta käy­tet­tiin myös sosi­aa­li­seen omis­tusa­sun­to­tuo­tan­toon. Jos sai val­tion ara­va­lai­naa, oma­ra­hoi­tuso­suus oli mer­kit­tä­väs­ti mai­nit­se­maa­si 50% pie­nem­pi. Muis­te­len, että 1970-luvul­la se saat­toi olla n. 10%. Ker­ros­ta­lo­yk­siön sai 1970-luvun puo­li­vä­lis­sä n. 3000 mar­kan oma­ra­hoi­tuso­suu­del­la. Ara­va­lai­nas­sa oli tar­ve­har­kin­ta (tulo­ra­jat) ja val­tio myös sään­te­li asun­to­jen laa­tua (pin­ta-ala­nor­mi ja laa­tu­nor­mit, esi­mer­kik­si par­ket­ti­lat­tia kal­tai­nen ylel­li­syys ei ollut sallittua 🙂 )

  2. mikä on bulkkilaina?

    Nyt kuka vain saa vaik­ka 50 vuo­den bulk­ki­lai­nan asuntoonsa”

    Onko se joku tusi­na­ta­va­raa ole­va lainamuoto?

  3. Eikö yhteis­kun­ta voi­si ostaa vuo­kra-asun­to­ja siel­tä tääl­tä asunto-osakeyhtiöistä?”

    Hyvä tyy­li. Tämä jakaa vuo­kra-asun­not tasai­sem­min kau­pun­kiin. Vuo­kra­ka­sar­meil­la on sen ver­ran huo­no mai­ne, että nii­tä ei ehkä ole hyvä raken­taa sen­kään vuoksi.

    Yhteis­kun­nan pitää taa­ta jon­kin­lai­nen asun­to kai­kil­le. Seu­raa­va askel hajal­laan ole­vis­ta vuo­kra-asun­nois­ta eteen­päin voi­si olla vuo­kra-asun­to­jen vuo­kraa­mi­nen nii­tä tar­vit­se­vil­le ihmi­sil­le vapail­ta mark­ki­noil­ta. Täs­sä mal­lis­sa on se etu, että näi­tä asun­to­ja voi­si kier­rät­tää, ja näin vuo­kra-asun­to ei jäi­si pysy­väk­si rasit­teek­si naapuriasunnoille.

    (Hyvät vuo­kra-asu­kit voi­si­vat pysyä pai­kal­laan. Han­ka­lia asuk­kai­ta pitä­sis ehkä sil­loin täl­löin kier­rät­tää uusiin paik­koi­hin tas­a­puo­li­suu­den takaamiseksi.)

  4. Unoh­dat, Osmo, var­maan tar­koi­tuk­sel­la Ara­va-omis­tusa­sun­not. Peri­aat­tees­sa tämä­kin jär­jes­tel­mä on ole­mas­sa, mut­ta se on ilmei­ses­ti tar­koi­tuk­sel­la jätet­ty uinu­maan. Kun hin­toi­hin ja tulo­ra­joi­hin ei ole teh­ty inflaa­tio­tar­kis­tuk­sia, on jär­jes­tel­mäs­tä tul­lut lähes mah­do­ton hyödyntää.

    Neli­hen­ki­nen ruo­ka­kun­ta saa tie­na­ta yhteen­sä kuu­kau­des­sa brut­to­na 3060 euroa (Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la), jot­ta kel­pai­si kor­ko­tu­ki­lai­nan pii­riin. Täl­löin kor­ko­tu­ki­lai­nal­la saa raken­taa enin­tään sadan neliö­met­rin omakotitalon.

    Raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ovat kui­ten­kin nyky­ään sel­lai­set, ettei kor­ko­tu­ki­lai­nan saa­jak­si kel­vol­li­sel­la per­heel­lä ole oikein mitään mah­dol­li­suuk­sia raken­taa itse uut­ta oma­ko­ti­ta­loa. Lisäk­si kor­ko­tu­kea ei nyky­päi­vä­nä edes mak­se­ta, sil­lä ns. “kovan rahan” lai­nan kor­ko jää yli pro­sent­tiyk­si­kön alle kor­ko­tu­ki­lai­nan omavastuukoron.

    Sen sijaan asun­to­lai­nan val­tion­ta­kaus on hie­no, tasa-arvoa lisää­vä jär­jes­tel­mä. Asun­to­lai­naa hake­van ei tar­vit­se pan­kis­sa esi­tel­lä koko sukun­sa luot­to­kel­poi­suut­ta, kun val­tio tulee takuu­mie­hek­si. Täl­lä on sel­keä sää­ty­kier­toa tehos­ta­va vaikutus.

  5. Sen sijaan asun­to­lai­nan val­tion­ta­kaus on hie­no, tasa-arvoa lisää­vä jär­jes­tel­mä. Asun­to­lai­naa hake­van ei tar­vit­se pan­kis­sa esi­tel­lä koko sukun­sa luot­to­kel­poi­suut­ta, kun val­tio tulee takuu­mie­hek­si. Täl­lä on sel­keä sää­ty­kier­toa tehos­ta­va vaikutus”

    Eriä­vä mie­li­pi­de tähän. Tuo pel­käs­tään ruok­kii ylivelkaantumista.

    Nykyi­sin saa lai­naa 100 % ilman mitään sääs­tö­jä jos vaan saa tuon val­tion täytetakauksen.

    Näi­tä ote­taan hui­kei­siin hank­kei­siin, jois­ta iso osa, ehkä 30 pros­saa, tulee jo raken­nusai­ka­na myyn­tiin. Lai­nat on sel­lai­sia, jois­ta mak­se­taan kor­ko­ja ekat vuo­det ja sit­ten kun alkaa lyhen­nyk­set tulee vii­meis­tään avio­ero. Unel­ma­lin­naan ei ollut­kaan varaa.

  6. Yhteis­kun­nan varoil­la teh­tä­vä asun­to­tuo­tan­to pitäi­si näh­dä sel­keäs­ti sijoitustoimintana.

    Asun­to­ja ostel­laan kau­pun­gin eri puo­lil­ta, yksi siel­tä toi­nen tääl­tä. Mark­ki­nat hoi­ta­vat lisä­ra­ken­ta­mi­sen. Täl­lä tavoin kau­pun­gin vuo­kra­lai­set sijoit­tu­vat sin­ne mihin “taval­li­set” ihmi­set­kin. Kun­ta toi­mii siten, että se myy asun­non haluk­kaal­le vuo­kra­lai­sel­le ja ostaa vapau­tu­val­la rahal­la uuden sijoi­tusa­sun­non vuokrattavaksi.

    Mik­si kun­nan kan­nat­taa raken­taa sel­lai­sia huo­no­laa­tui­sia asu­mis­ko­los­se­ja, jot­ka omal­la rahal­laan osta­val­le asun­non­tar­vit­si­jal­le eivät kelpaa?

  7. #
    ja val­tio myös sään­te­li asun­to­jen laa­tua (pin­ta-ala­nor­mi ja laa­tu­nor­mit, esi­mer­kik­si par­ket­ti­lat­tia kal­tai­nen ylel­li­syys ei ollut sallittua
    #

    Eikä saa­nut puh­kais­ta sei­näs­tä ovea “ole­huo­neen” puo­lel­le ihan mis­tä vaan. Raken­nus­tar­kas­ta­ja kun kävi käyn­nil­lään hyväk­sy­mäs­sä ara­va­ra­ken­nuk­sen, niin vas­ta tar­kas­tuk­sen jäl­keen puh­kot­tiin sei­niin oven pai­kat kuten asu­jil­leen oli­vat parhaat.

    Mut­ta kävi­pä joil­le­kin ara­va­ra­ken­ta­jil­le niin, että ara­va­tar­kas­tus suo­ri­tet­tiin toi­seen ker­taan- ensim­mäi­sen kat­ta­van­kin tar­kas­tuk­sen jälkeen.

    Että taas ovia ara­va­sään­nös­ten mukaan umpeen muu­rat­tiin ja myö­hem­min taas sei­niä ovil­le avattiin.

  8. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to oli joten­kin perus­tel­ta­vis­sa sodan jäl­keen vie­lä 50-luvul­la. Lopul­ta kui­ten­kin asia­kas mak­saa mark­ki­na­häi­riön kohon­nei­na asu­mis­kus­tan­nuk­si­na. 🙁 Kan­nat­taa tutus­tua parem­min esi­mer­kik­si ruot­sa­lai­seen jär­jes­tel­mään ja sen aiheut­ta­miin lie­veil­miöi­hin, vai oli­ko Osmon tar­koi­tus käyt­tää sitä varoit­ta­va­na esimerkkinä?

  9. Osmo:

    Asun­to­mark­ki­noi­hin on muut­to­voit­toa­lueil­la pak­ko puut­tua, sil­lä vaik­ka vapaat mark­ki­nat pää­si­si­vät sie­det­tä­vään tasa­pai­noon jo 50 vuo­des­sa, sii­nä välis­sä­kin on elettävä.

    Sä oot kyl­lä aina välil­lä Vih­rei­den Timo Soini.

  10. Eras­to­te­nes:
    >Neli­hen­ki­nen ruo­ka­kun­ta saa tie­na­ta yhteensä
    >kuu­kau­des­sa brut­to­na 3060 euroa (Hel­sin­gin
    >ulko­puo­lel­la), jot­ta kel­pai­si korkotukilainan
    >pii­riin. Täl­löin kor­ko­tu­ki­lai­nal­la saa rakentaa
    >enin­tään sadan neliö­met­rin omakotitalon.
    >
    >Raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ovat kui­ten­kin nykyään
    >sel­lai­set, ettei kor­ko­tu­ki­lai­nan saajaksi
    >kel­vol­li­sel­la per­heel­lä ole oikein mitään
    >mah­dol­li­suuk­sia raken­taa itse uut­ta omakotitaloa

    Pahin­ta ei ole raken­nus­kus­tan­nuk­set, vaan tont­ti­kus­tan­nuk­set, jot­ka pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ovat hel­pos­ti yli puo­let perus­ta­soi­sen talon raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta. (Siis esim. tun­te­ma­ni esi­merk­ki ihan lähel­tä: tont­ti 83 000 euroa, talon raken­nut­ta­mi­nen 136 000 euroa kum­mal­lis­tek­nii­kan liittymineen).

    Mut­ta para­dok­saa­lis­ta tuos­sa on oikeas­taan se, että kor­ko­tu­ki­ra­jat ovat suun­nil­leen toi­meen­tu­lo­tuen nor­mi­ta­sol­la (neli­hen­ki­nen per­he 1200–1300 € plus asu­mis­ku­lut). Kor­ko­tu­kea riit­tää vain niil­le, jot­ka ovat yhtä köy­hiä kuin kaik­kein vähä­osai­sim­mik­si nimi­te­tyt. Tosin, eihän sil­lä ole enää mer­ki­tys­tä, kos­ka inflaa­tio ja korot ovat niin alhaiset.

    Mai­nit­ta­koon, että päi­vän Hesa­ris­sa on kiin­toi­sa näkö­kul­ma sii­hen, mitä asun­to­po­li­tiik­ka voi­si hyvin­voin­ti­val­tios­sa pahim­mil­laan olla. Ruot­sin vuo­kra­sään­te­ly tuot­taa täy­sin pöl­jiä tulok­sia. Onnek­si sään­te­lys­tä älyt­tiin luo­pua meil­lä yli 20 vuot­ta sit­ten, vaik­ka kiin­teis­tö­kuplan kans­sa sit­ten vähän aikaa kärvisteltiinkin.

  11. Nykyi­sin saa lai­naa 100 % ilman mitään sääs­tö­jä jos vaan saa tuon val­tion täytetakauksen.

    Ei tuo­ta lai­naa val­tion takaa­ma­na saa sataan pro­sent­tiin. Val­tio takaa enin­tään 80 pro­sent­tiin saak­ka. Sii­tä eteen­päin pitää olla omaa rahaa tai jokin muu pan­kin hyväk­sy­mä vakuus. Lisäk­si val­tio takaa enin­tään 250 000 euron lai­no­ja. Pal­jon­han tuo­kin on, mut­ta jos joku hul­lu menee hank­ki­maan talon koko­naan vel­ka­ra­hal­la, ei syy ole val­tion vaan pan­kin ja pöl­jän yksi­lön. Val­tio ei sitä mahdollista.

    Itse en kyl­lä ymmär­rä, miten joku uskal­taa ostaa asun­non tai raken­taa talon ilman kun­nol­lis­ta omaa rahoi­tuso­suut­ta. Ris­ki sii­tä, että jou­tuu huo­no­na aika­na myy­mään asun­non eikä pää­se edes nol­lil­le, on val­tai­sa, jos asun­to on ostet­tu pel­käl­lä velalla.

    Pan­kin teh­tä­vä on sit­ten kat­soa, riit­tä­vät­kö lai­nan haki­jan tulot lai­nan lyhen­tä­mi­seen. Sii­nä on suu­ri vas­tuu, joka nyky­ään hoi­de­taan todel­la huonosti.

  12. Hel­sin­gin asun­to­han­kin­ta on tätä pie­nes­sä mit­ta­kaa­vas­sa teh­nyt­kin. Sil­lä on nyt noin 3500 vuo­kra-asun­toa, pää­asias­sa yksiöi­tä ja kak­sioi­ta. En ole tähän jär­jes­te­lyyn täy­sin syytön.

    Asuk­kaat eivät tar­vit­se eril­li­siä vuo­kra-talo­ja, mut­ta naa­pu­rit kai­paa­vat nii­tä. Vuo­kra-asuk­kai­ta ei halu­ta naa­pu­reik­si. Hel­sin­gin asun­to­han­kin­nan vil­kas osto­toi­min­ta toi lunas­tus­py­kä­lät takai­sin asun­to-osa­keyh­tiöi­den yhtiö­jär­jes­tyk­siin. Pelä­tään niin sanot­tu­ja vai­kei­ta asukkaita.

    Oli­si­ko­han tämä vähi­ten kivu­lias­ta hoi­taa näin:
    1. Kau­pun­ki vuo­kraa ton­tin asun­to-osa­keyh­tiöl­le. Ole­te­taan että ton­tin­vuo­kra vas­taa noin 20% kokonaisasumiskustannuksista.
    2. Vuo­kra­so­pi­muk­sen ehto­na on että 20% asun­nois­ta on talo­yh­tiön hal­lit­se­mia vuo­kra-asun­to­ja. Nii­den tuot­to on siten suu­rin­piir­tein sama kuin kau­pun­gin ton­tin­vuo­kra, eli pää­oma­kus­tan­nuk­set suh­tees­sa osto­ton­til­le raken­net­tuun eivät nouse.
    3. Jos vuo­kra­lai­nen osoit­tau­tuu ongel­ma­ta­pauk­sek­si niin talo­yh­tiö voi hää­tää ko. vuo­kra­lai­sen kos­ka se on vuokranantaja.

  13. Vuo­kra­ta­lo­jen fuusio on toi­nen tapa sub­ven­toi­da uusia vuo­kra­ta­lo­ja. Van­hois­sa talois­sa inflaa­tio on syö­nyt lai­nat ja vuo­kra­ta­so oli­si hyvin mata­la. Pää­oma­fuusiol­la pää­oma­ku­lut tasataan.”

    Eli mak­se­taan raken­nus­yh­tiöi­den voi­tot vuo­kral­laa­su­jien pus­sis­ta. Ohja­taan vuo­kra­tu­lot raken­nus­yh­tiöil­le asun­nois­ta, joi­ta he eivät ole itse edes raken­ta­neet. Tai sit­ten rahas­ta­vat jo ajat sit­ten raken­ta­man­sa toi­seen kertaan.

    1. Ara­va­vuo­kra­ta­lo­ja eivät omis­ta “raken­nus­yh­tiöt” vaan yleen­sä kun­nat tai “yleis­hyö­dyl­li­set raken­nut­ta­jat”, jot­ka tosin ovat muut­tu­neet vähem­män yleis­hyö­dyl­li­sik­si. Ne eivät ole saa­neet jakaa voit­toa omis­ta­jil­leen, mut­ta ovat tätä oikeut­ta jat­ku­vas­ti tavoi­tel­leet. En ole pys­ty­nyt seu­raa­maan, ovat­ko täs­sä pyr­ki­myk­ses­sä onnistuneet.

  14. Tämä on usko­ma­ton­ta. Raken­nus­yh­tiöt nos­ta­vat vuo­kra­tu­lo­ja asun­nois­ta, mitä eivät edes omista.

  15. Suo­mi on luo­pu­nut omas­ta valuu­tas­ta (ja Ruot­si­mai­sen ripeäs­tä talous­kas­vus­ta) mut­ta saa­nut tilal­le koh­tuul­li­sen luot­to­kel­poi­suu­den. Ehkä jopa vähän parem­man kuin Ruot­si. Maal­li­kol­le tulee mie­leen kysyä, eikö val­tion asun­to­tuo­tan­non voi­si arvo­pa­pe­ris­taa ja myy­dä sijoittajille?

  16. Eikö yhteis­kun­ta voi­si ostaa vuo­kra-asun­to­ja siel­tä tääl­tä asunto-osakeyhtiöistä?

    Hii­pii pel­ko, ettei asia toi­mi yhtä kau­niis­ti toteut­ta­val­la tasol­la. Kun hie­not peri­aa­te­pää­tök­set sosi­aa­li­sen asu­mi­sen puo­les­ta on teh­ty alkaa kau­pun­gin asun­to­toi­mi tms. sää­tiö miet­ti­mään käy­te­tään­kö anne­tut rahat pie­neen mää­rään asun­to­ja hyvil­tä seu­duil­ta vai suu­reen mää­rään hal­voil­ta seu­duil­ta. Kun sosi­aa­li­sen asu­mi­sen peri­aa­te vaa­tii pitä­mään vuo­krat koh­tuul­li­si­na, eikä kau­pun­ki myön­nä hyväl­tä pai­kal­ta tont­tia ase­ve­li­hin­taan koko kiin­teis­töl­le, on pää­tös help­po. Lop­pu­tu­lok­se­na on tilk­ku­täk­ki asun­to­ja kau­pun­gin hal­vim­mil­ta alueil­ta asun­to­koh­tais­ten hal­lin­to­ku­lu­jen olles­sa jotain muu­ta kuin koko kiin­teis­tö­jä omis­tet­taes­sa. Jos teh­dään jotain peri­aa­te­pää­tök­siä (esim. tukia) joil­la tämän kal­tai­nen kehi­tys halu­taan estää, oli­si toi­vot­ta­vaa että sys­tee­mi raken­net­tai­siin siten, ettei seu­raa­van ker­ran leik­kaus­lis­to­ja teh­des­sä oli­si aivan ilmeis­tä vaih­toeh­toa tarjolla. 

    Toi­sek­seen, kun nyt lama alkaa hel­lit­tää, niin toi­vot­ta­vas­ti ei pää­se unoh­tu­maan, että tämä­kin lama sai alkun­sa asun­to­lai­no­jen tyr­kyt­tä­mi­ses­tä ihmi­sil­le, joil­la ei nii­den mak­sa­mi­seen ollut varaa.

  17. Aha. Se oli­si­kin aika ihmeel­lis­tä, jos raken­nus­yh­tiö nos­tai­si maan­kor­koa maas­ta mitä se ei omista.

    Tai ehkä he luu­le­vat tuot­ta­van­sa maan­ko­ron? Kuin tai­ku­ri teke­vät arvot­to­mas­ta “raa­ka­maas­ta” kultasäkkejä…

  18. Osmo: “Ara­va­vuo­kra­ta­lo­ja eivät omis­ta “raken­nus­yh­tiöt” vaan yleen­sä kun­nat tai “yleis­hyö­dyl­li­set rakennuttajat”…”

    Jep, ja kun kus­tan­nuk­set kes­ki­ver­to ihmi­sel­le halu­taan alas, on nuo mark­ki­na­häi­ri­köt saa­ta­va pois. 😉

  19. Kun­nan har­joit­ta­ma sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to voi­daan kun­nan näkö­kul­mas­ta näh­dä myös sijoittamisena.

    Jos vuo­kra­ta­lo­jen asuk­kaat mak­sa­vat kiin­teis­tö­jen hoi­to­ku­lut sekä ara­va­lai­no­jen lyhen­nyk­set, kun­nan kiin­teis­tö­omai­suus kart­tuu vuo­sien saa­tos­sa mel­koi­siin mit­ta­suh­tei­siin. Toki nykyi­sen lain mukaan omai­suus on sii­nä mie­les­sä arvo­ton­ta, ettei sii­tä saa osin­koa tai muu­ta juok­se­vaa tuot­toa kun­tien rahoitustarpeisiin. 

    Kyse on kui­ten­kin optios­ta. Yksin­ker­tai­sel­la laki­muu­tok­sel­la vuo­kra­ta­lot joko koko­naan tai osit­tain muut­tu­vat joko vapaas­ti myy­tä­vik­si tai vuo­krat­ta­vik­si mark­ki­na­hin­taan. Kun­ta net­to­aa täs­sä tilan­tees­sa sie­voi­sen summan. 

    Osa kun­nan mak­sa­mis­ta sosi­aa­li­avus­tuk­sis­ta ei täs­tä näkö­kul­mas­ta ole tuen­saa­jien tuke­mis­ta, vaan kun­ta sijoit­taa tätä tuki­ra­haa oman kiin­teis­tö­omai­suu­ten­sa kar­tut­ta­mi­seen vuo­kra­lais­ten mak­sa­mien vuo­krien muodossa.

  20. Asuim­me per­hee­ni kans­sa tovin ker­ros­ta­los­sa, jos­sa asui “seka­lais­ta sak­kia”. Mil­tei joka vii­kon­lop­pu rapus­sa lasit pihal­la ja his­si töhritty.

    Muut­toau­to kävi ahke­raan. Mekin kat­soim­me par­haak­si kerä­tä kamp­peem­me ja muut­taa pois. Talos­ta läh­ti­vät kun­nol­li­set asuk­kaat ja remua­vat jäi­vät. Nor­maa­lis­ti tilan­ne on päin vastoin.

  21. Tuos­sa yllä “tpyy­luo­ma kir­joit­ti 6.2.2011 kel­lo 13:05” vii­saan ehdo­tuk­sen : as-oy vel­voi­tet­tai­siin ITSE pitä­mään 20% asun­nois­ta vuo­kra-asun­toi­na ja annoin­kin jo peu­kun sii­tä — mut­ta saa­toin tul­la katumapäälle.

    Eli kävi­si­kö sii­nä sit­ten­kin niin, että asun­to-osa­keyh­tiöi­den sisä­pii­ri koh­tuul­li­sen nopeas­ti junai­li­si vuo­kra-asun­not lähi­pii­ril­leen? Mikä voi­si tar­koit­taa sitä, että nykyi­set vuo­kra-asun­not slum­miu­tui­si­vat enti­ses­tään ja uudet vuo­kra-asun­not muut­tui­si­vat osak­kee­no­mis­ta­jien tyt­tä­rien opiskelija-asunnoiksi.

    JOs asu­kas­va­lin­ta jätet­täi­siin kun­nal­le, var­maan kävi­si niin, että hyvä­mai­nei­seen taloon muut­tai­si myös han­ka­laa poruk­kaa. Kun kui­ten­kin naa­pu­ri­kont­rol­li oli­si tiuk­kaa ja nor­maa­lit irti­sa­no­mis­pe­rus­teet voi­mas­sa, voi­si kuvi­tel­la, että yksi­kään kovan­ra­han asu­ja ei jou­tui­si vuo­sia jat­ku­vaan häi­ri­öön. Toki ymmär­rän, että viik­ko­kin voi olla pal­jon, jos ala­ker­ran par­ve­keel­la on nuo­tio. Täl­lä tavoin kui­ten­kin kun­nol­li­set vuo­kra­lai­set sai­si­vat hyvän mah­dol­li­suu­den — eri­tyi­ses­ti hei­dän lapset.

    Näil­le hepuil­le, joil­le asu­mi­nen täys­päis­ten jou­kos­sa on mah­do­ton­ta, pitäi­si myös­kin löy­tää asun­to. Sil­loin oli­si mie­les­tä­ni täl­lai­nen kun­nal­li­nen tuet­tu asu­mi­nen pai­kal­laan, eli talos­sa oli­si sit­ten palo­tur­val­li­set teks­tii­lit, sosi­aa­li­työn­te­ki­jä joka talos­sa. Näi­tä talo­ja oli­si sit­ten hyvä olla myös Töölössä.

    Näin opet­ta­ja­na välil­lä myös ihme­tyt­tää se, että eikö todel­la­kaan voi vel­voit­taa ihmis­tä, esi­mer­kik­si alai­käi­sen huol­ta­jaa, pysyt­te­le­mään sel­vin päin. Lähes poik­keuk­set­ta esim. huos­taan­ot­to joh­tuu van­hem­man hol­tit­to­mas­ta päih­tei­den käy­tös­tä. Onko päih­tei­den jat­ku­va käyt­tö todel­la­kin oikeus?

    Tou­ko Mettinen
    vuo­kra­ta­los­sa lap­suus ja nuoruus

  22. #
    Näil­le hepuil­le, joil­le asu­mi­nen täys­päis­ten jou­kos­sa on mah­do­ton­ta, pitäi­si myös­kin löy­tää asunto.
    #

    Sikä­li huvit­ta­va tuo Tou­kon lausah­dus kun minä satun asu­maan Van­taal­la sel­lai­ses­sa vuo­kra­ker­ros­ta­los­sa, mihin 1990-luvun alku­puo­lel­la sijoi­tet­tiin pel­käs­tää sosi­aa­li­sin perus­tein asu­maan pääseviä.

    Sit­ten kun kau­pun­gil­ta vie­tiin oikeus sijoit­taa asuk­ke­jaan VAVin asun­toi­hin, alkoi asu­mis­ti­lan­ne useim­pien vuo­kra­lais­ten mie­les­tä paran­tu­maan täs­sä­kin yksikössä.

    Har­vem­min oli enää ulko-ovien lasit sär­jet­tyi­nä eikä mak­soit­tu­nei­ta veri­jäl­kiäk­kään sei­nis­tä tavat­tu. Ja kun tar­peek­si mon­ta ker­taa polii­si kävi tut­ki­mas­sa talos­sa tapah­tu­nei­ta mur­hia, niin alkoi­pa kai­ke­ti päät­tä­jien­kin päis­sä rak­sut­ta­maan, että jota­kin tilan­teel­le on tehtävä.

    Ja nyt ollaan täs­sä tilan­tees­sa täs­sä Van­taan vuo­kra­ker­ros­ta­los­sa, että ainoas­taan piha­mum­mot ovat huo­lis­saan sii­tä, että van­ha ei palai­si vuo­kra­ka­sar­miim­me. Tosin kor­va­tul­pat ovat edel­leen­kin työ­pöy­däl­lä­ni, kun sil­loin täl­löin nuo­ri­so jym­pyt­ti­mi­ään kaak­koon raottavat.

  23. hitas-tont­tien alen­nus on kyl­lä lähin­nä las­ken­nal­li­nen ( ja lisäk­si muis­taak­se­ni pie­nem­pi kuin ara­va-koh­tei­den ale) Hitas-ton­teis­ta sano­taan perit­tä­vän 20% alem­paa vuo­kraa kuin käy­pä taso. Kui­ten­kin hitas-talot mak­sa­vat käy­tän­nös­sä Hel­sin­gin kor­keim­pia ton­tin­vuo­kria. Osin tämä joh­tuu sii­tä että näis­sä on uudem­mat, ja siten ajan­ta­sai­sem­mat, sopi­muk­set. Mut­ta kun pari vuot­ta sit­ten kovas­ta vas­tus­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta van­ho­jen talo­jen ton­tin­vuo­kria nos­tet­tiin, on taso alhai­sem­pi kuin lähel­lä ole­vien hitas-koh­tei­den vuo­kra. Näin on esim Hert­to­nie­mes­sä vrs Hert­to­nie­men­ran­nas­sa. Lisäk­si van­hat talo­yh­tiöt sai­vat 10v siir­ty­mä­ajan koro­tuk­siin, vaik­ka vuo­kra­ta­so on vuo­sia ollut täy­sin muu­ta kuin käy­pä vuo­kra. Ja näis­sä van­hois­sa talois­sa ei ole mitään myyntirajoituksia.

    1. Miner­va,
      Jos HITAS-tont­tien vuo­kra kil­pai­lu­tet­tai­siin — tai jos vuo­kra oli­si tuol­la tasol­la mut­ta vuo­kra-oikieu­ys myy­täi­siin — ilman hin­ta­ra­joi­tuk­sia, tont­tien arvo osoit­tau­tui­si olen­nai­ses­ti tätä sää­del­tyä hin­taa kor­keam­mak­si. Tähän voi­daan tutus­tua Jät­kä­saa­res­sa, kun osa ton­teis­ta kilpailutetaan.

  24. JOs asu­kas­va­lin­ta jätet­täi­siin kun­nal­le, var­maan kävi­si niin, että hyvä­mai­nei­seen taloon muut­tai­si myös han­ka­laa poruk­kaa. Kun kui­ten­kin naa­pu­ri­kont­rol­li oli­si tiuk­kaa ja nor­maa­lit irti­sa­no­mis­pe­rus­teet voi­mas­sa, voi­si kuvi­tel­la, että yksi­kään kovan­ra­han asu­ja ei jou­tui­si vuo­sia jat­ku­vaan häi­ri­öön. Toki ymmär­rän, että viik­ko­kin voi olla pal­jon, jos ala­ker­ran par­ve­keel­la on nuo­tio. Täl­lä tavoin kui­ten­kin kun­nol­li­set vuo­kra­lai­set sai­si­vat hyvän mah­dol­li­suu­den – eri­tyi­ses­ti hei­dän lapset.
    Näil­le hepuil­le, joil­le asu­mi­nen täys­päis­ten jou­kos­sa on mah­do­ton­ta, pitäi­si myös­kin löy­tää asun­to. Sil­loin oli­si mie­les­tä­ni täl­lai­nen kun­nal­li­nen tuet­tu asu­mi­nen pai­kal­laan, eli talos­sa oli­si sit­ten palo­tur­val­li­set teks­tii­lit, sosi­aa­li­työn­te­ki­jä joka talos­sa. Näi­tä talo­ja oli­si sit­ten hyvä olla myös Töölössä.

    Tähän var­man sopi­si jon­kin­lai­nen pis­tey­tys­jär­jes­tel­mä, niin että kaik­ki läh­ti­si­vät alkuun samal­ta vii­val­ta, mut­ta jos höl­möi­lyl­lään hank­kii hää­dön yhdes­tä koh­tees­ta, seu­raa­vas­sa oli­si tar­kem­min suu­ren­nus­la­sin alla ja jos tört­töi­ly jat­kuu riit­tä­vän pit­kään, siir­ret­täi­siin tuol­lai­seen ongel­ma-asu­jil­le suun­nat­tuun koh­tee­seen. Joku tie siel­tä­kin pitäi­si olla takai­sin nor­maa­lei­hin taloi­hin jos paran­taa tapan­sa. Sosi­aa­li­työn­te­ki­jän suo­si­tus tms.?

    Ylei­ses­ti ottaen tämä idea että han­kit­tai­siin kau­pun­gin vuo­kra-asun­not ylei­ses­tä asun­to­kan­nas­ta siel­tä tääl­tä eril­lis­ten vuo­kra­ta­lo­ry­kel­mien sijaan vai­kut­tai­si erin­omai­sel­ta ideal­ta estää segre­gaa­tio­ta ja tar­jo­ta asian­sa hyvin hoi­ta­vil­le vähä­va­rai­sil­le parem­paa asu­mi­sen laa­tua kuin nyky­ti­lan­ne, jos­sa vuo­kra­ta­lois­sa kun­nol­li­ses­ti käyt­täy­ty­vä enem­mis­tö on pie­neh­kön asu­mis­viih­ty­vyyt­tä ter­ro­ri­soi­van poru­kan pant­ti­van­ki­na. Kun kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­jen osuus per talo oli­si suh­teel­li­sen pie­ni, vaik­ka­pa juu­ri tuo 20 % ja häi­riö­käyt­täy­ty­mi­seen puu­tut­tai­siin suh­teel­li­sen nopeas­ti, eivät täs­tä jär­jes­te­lys­tä ”taval­li­set­kaan” asuk­kaat jou­tui­si juu­ri kärsimään.

  25. Tou­ko Miettinen

    Eli kävi­si­kö sii­nä sit­ten­kin niin, että asun­to-osa­keyh­tiöi­den sisä­pii­ri koh­tuul­li­sen nopeas­ti junai­li­si vuo­kra-asun­not lähipiirilleen? 

    Aina­kin ris­ki tun­tuu ilmeiseltä.

    Toi­saal­ta:

    JOs asu­kas­va­lin­ta jätet­täi­siin kun­nal­le, var­maan kävi­si niin, että hyvä­mai­nei­seen taloon muut­tai­si myös han­ka­laa poruk­kaa. Kun kui­ten­kin naa­pu­ri­kont­rol­li oli­si tiuk­kaa ja nor­maa­lit irti­sa­no­mis­pe­rus­teet voimassa

    Miten nor­maa­lit irti­sa­no­mis­pe­rus­teet ovat voi­mas­sa, jos asu­kas­va­lin­ta on kun­nal­la? Kenen­kä täs­sä oli­si tar­koi­tus olla de fac­to vuo­kra­nan­ta­ja, asun­to-osa­keyh­tiön vai kunnan? 

    Sha­keem:

    Osa kun­nan mak­sa­mis­ta sosi­aa­li­avus­tuk­sis­ta ei täs­tä näkö­kul­mas­ta ole tuen­saa­jien tuke­mis­ta, vaan kun­ta sijoit­taa tätä tuki­ra­haa oman kiin­teis­tö­omai­suu­ten­sa kar­tut­ta­mi­seen vuo­kra­lais­ten mak­sa­mien vuo­krien muodossa.

    Tosin kaik­ki kai niis­sä­kään eivät asu tukien varas­sa(?) Sää­lik­si käy nii­tä, jot­ka tukia eivät saa, mut­ta jou­tu­vat mak­sa­maan nii­den pöhöt­tä­män vuokran.

  26. Hel­sin­gin Asun­to­han­kin­nan osta­mat nor­maa­lit asun­not eivät ole ihan sitä mitä itse ymmär­rän sosi­aa­li­sel­la asuntotuotannolla;
    “Yhtiö vuo­kraa itse omis­ta­man­sa vapaas­ti vuo­krat­ta­vat asun­not. Vapaas­ti vuo­krat­ta­viin asun­toi­hin ei ole tulo- eikä omai­suus­ra­jo­ja, mut­ta asun­non haki­jal­ta edel­ly­te­tään sään­nöl­li­siä tulo­ja ja kun­nos­sa ole­via luottotietoja.”

    Ovien pai­kat ara­va­ta­lois­sa kuu­los­taa mie­len­kiin­toi­sel­ta; mikä hie­no sään­tö näi­tä ohjeisti?

  27. Juuso Kopo­nen:

    Tähän var­man sopi­si jon­kin­lai­nen pis­tey­tys­jär­jes­tel­mä, niin että kaik­ki läh­ti­si­vät alkuun samal­ta vii­val­ta, mut­ta jos höl­möi­lyl­lään hank­kii hää­dön yhdes­tä koh­tees­ta, seu­raa­vas­sa oli­si tar­kem­min suu­ren­nus­la­sin alla ja jos tört­töi­ly jat­kuu riit­tä­vän pit­kään, siir­ret­täi­siin tuol­lai­seen ongel­ma-asu­jil­le suun­nat­tuun kohteeseen”

    Jos tol­la­sen sys­tee­min sais toi­mi­maan, se jee­sais pal­jon nii­tä kun­nol­li­sia vuo­kra-asu­jia. Täl­lä het­kel­lä tilan­ne tai­taa vaan olla se, että hää­dön saa­mi­sek­si jou­tuu ihan tosis­saan teke­mään töitä. 

    Olin muu­ta­ma vuo­si sit­ten oman vuo­kra­lä­hiö­ni kiin­teis­töyh­tiöl­lä kesä­duu­nis­sa. Sil­loin ilme­ni, että niis­tä­kin har­vois­ta, joil­le vuo­sien ter­ro­ri­soin­nin jäl­keen oli saa­tu hää­tö­mää­räys aikai­sek­si, monet siir­ret­tiin vain toi­seen rap­puun saman alu­een sisäl­lä. Ongel­ma siis yksin­ker­tai­ses­ti siir­ret­tiin yksil­tä naa­pu­reil­ta toi­sil­le. Toki sinän­sä ihan ok jakaa hait­ta, jos muu­ta mah­dol­li­suut­ta ei ole.

    Mut pää­on­gel­ma on tiet­ty se, että sitä hää­töä on yli­pää­tään todel­la vai­kea saa­da aikai­sek­si. Kak­si ker­taa ter­ro­ris­ti pää­see varoi­tuk­sel­la, jon­ka sen­kin saa­mi­seen vaa­di­taan vähin­tään muu­ta­man naa­pu­rin todis­tus vaka­vas­ta ter­ro­ri­soin­nis­ta. Käy­tän­nös­sä perus­häi­ri­köin­tiä voi har­ras­taa lähes miten pal­jon tahan­sa ja lisäk­si pari ker­taa saa vetää totaa­li­sen öve­rik­si, esim. käy­dä fyy­si­ses­ti naa­pu­rien­sa kimp­puun tms. Vas­ta sen jäl­keen jou­tuu edes har­kit­se­maan tapo­jen­sa muuttamista.

    On myös pal­jon sel­lai­sia tapo­ja tuot­taa naa­pu­reil­leen hait­taa, jois­ta on todel­la vai­kea antaa viral­li­ses­ti varoi­tuk­sia. Esim. omas­sa naa­pu­ris­sa­ni asu­va alko­ho­lis­ti aiheut­ti aikoi­naan jat­ku­vas­ti voi­ma­kas­ta tupa­kan­sa­vun ja virt­san hajua rap­puun suo­raan ove­ni eteen ja välil­lä sitä aro­mia tul­vah­ti etei­seen­kin asti. Voi kuu­los­taa pik­ku­ju­tul­ta, mut pidem­män pääl­le rasit­taa aika reippaasti…

  28. Ad Rogue,

    kyl­lä tuo­hon hajuun­kin jokin roti saa­daan, jos tah­toa löy­tyy. Erääs­sä aiem­mas­sa asuin­ta­los­sa­ni aktii­vi­nen talo­yh­tiön hal­li­tuk­sen pj. jär­jes­ti huo­neis­ton hal­tuun­o­ton, kun huo­neis­ton omis­ta­jan haju kävi häi­rit­se­väk­si. Sii­hen tar­vit­tiin kyl­lä ter­veys­tar­kas­ta­jan lausunto.

    Ko. puheen­joh­ta­ja hoi­ti noin vuo­si­kym­me­nes­sä omaan rap­puu­ni kak­si vuo­kra­lai­sen hää­töä ja lisäk­si tuon yhden hal­tuun­o­ton. Ei voi­nut kuin ihail­la hänen tah­to­aan uuras­taa yhtei­sen eli­nym­pä­ris­tön hyväksi.

    Oli­han tuo nei­ti-ihmi­nen jos­kus vähän rasit­ta­va: “Hyvää päi­vää ja ter­ve­tu­loa taloon. Pai­na­van näköi­nen soh­va. Olet­te­ko huo­man­neet, että jär­jes­tys­sään­nöt kiel­tä­vät his­sin käy­tön muuttoon?”

  29. kyl­lä tuo­hon hajuun­kin jokin roti saa­daan, jos tah­toa löy­tyy. Erääs­sä aiem­mas­sa asuin­ta­los­sa­ni aktii­vi­nen talo­yh­tiön hal­li­tuk­sen pj. jär­jes­ti huo­neis­ton hal­tuun­o­ton, kun huo­neis­ton omis­ta­jan haju kävi häiritseväksi”

    Ilmei­ses­ti kyse oli siis omis­tusa­sun­nos­ta. Vähän eri tilan­ne kuin kau­pun­gin vuo­kra-asun­nois­sa, jois­ta ei oikeas­taan ole enää paik­kaa, mihin näi­tä ongel­ma­ta­pauk­sia heit­tää. Tai siis on var­maan jotain asun­to­loi­ta, mut­tei nii­hin kaik­kia saa­da mah­tu­maan. Siks kau­pun­gin käm­pis­tä on var­maan aika kor­kee kyn­nys heit­tää häi­ri­köi­tä ulos, kun peri­aat­tees­sa kodit­to­mia ei sais hir­vees­ti olla.

  30. Hel­sin­gin kau­pun­ki on mer­kit­tä­vä vuo­kra-asun­to­jen raken­ta­ja ja omis­ta­ja. Joka kuu­des hel­sin­ki­läi­nen asuu kau­pun­gin omis­ta­mas­sa vuo­kra-asun­nos­sa. Asun­to­ja on 57.000, jois­ta suu­rin osa on ara­va-vuo­kra­ta­lo­ja ja loput vapaa­ra­hoit­tei­sia asuntoja.

    Kau­pun­gin kan­nat­taa jat­kos­sa­kin yllä­pi­tää näi­tä koh­tuu­hin­tai­sia vuo­kra-asun­to­ja, kos­ka kukaan muu ei sitä näy­tä teke­vän. Nii­tä kan­nat­taa raken­taa myös lisää. 

    Ara­va-vuo­kra-asun­to­jen vuo­krat ovat oma­kus­tan­tei­sia ja ne tasa­pai­not­ta­vat vapai­den mark­ki­noi­den vuo­kria. Kau­pun­gin vuo­kra-asun­not ovat tär­kei­tä myös tän­ne työn peräs­sä muut­ta­vil­le ja asu­mi­su­raan­sa aloit­ta­vil­le nuo­ril­le ja nuo­ril­le per­heil­le. Yli 60% kau­pun­gin asun­toa hake­vis­ta on alle 35-vuotiaita.

    Kau­pun­gin vuo­kra-asun­noil­la ja tar­kem­min ottaen myös nii­den sijain­nil­la on mer­ki­tys­tä. Monet arvos­ta­vat sitä että meil­lä ei ole slum­me­ja eivät­kä autot ole lähiöis­sä pala­neet, kuten vaik­ka­pa naa­pu­ri­maas­sa Ruotsissa.

  31. Rogue
    Vähän eri tilan­ne kuin kau­pun­gin vuo­kra-asun­nois­sa, jois­ta ei oikeas­taan ole enää paik­kaa, mihin näi­tä ongel­ma­ta­pauk­sia heittää.

    Niin, ongel­ma-asu­jan oikeu­det asun­toon mene­vät nor­maa­lien ihmis­ten koti­rau­han edelle. 

    En ymmär­rä mik­sei noil­le ongel­ma-asu­jil­le voi yksin­ker­tai­ses­ti raken­taa teol­li­suusa­lu­eel­le muu­ta­man neliö­met­rin kokoi­sia hap­po­te­rä­syk­siöi­tä. Sai­si­vat sit­ten vali­ta, asu­vat­ko tuol­lai­ses­sa vai ovat­ko rehel­li­ses­ti kodittomia.

    Tie­dän kyl­lä että jois­sa­kin pai­kois­sa pahim­mil­le ongel­ma­ta­pauk­sil­le raken­net­tu asun­to­ja, jot­ka voi­daan pes­tä puu­tar­ha­let­kul­la. Mik­sei tämä voi­si olla ihan standardiratkaisu?

    Aivan kuten Suo­mes­sa yleen­sä­kin, ven­ku­loi­den oikeu­det mene­vät kaik­kien mui­den edel­le, juo­poil­la­kin on suu­rem­pi oikeus lap­siin ja ryyp­pää­mi­seen, kuin lap­sil­la nor­maa­liin lap­suu­teen tai edes eli­ni­käis­tä vam­maa tuot­ta­mat­to­maan sikiökauteen. 

    Jos­kus kyl­lä mel­kein toi­von, että tääl­lä koh­del­tai­siin juop­po­ja kuten sen kiro­tun viik­si­val­lun val­ta­kun­nas­sa, toi­ses­ta tai kol­man­nes­ta per­heen heit­teil­le jätös­tä pas­si­tet­tiin keskitysleirille.

  32. Vesa Pei­pi­nen:

    Monet arvos­ta­vat sitä että meil­lä ei ole slum­me­ja eivät­kä autot ole lähiöis­sä pala­neet, kuten vaik­ka­pa naa­pu­ri­maas­sa Ruotsissa.

    ?! Siis väi­tät­kö, että näis­sä lähiöis­sä jois­sa autot palaa olis mer­kit­tä­väs­ti yksi­tyi­ses­sä omis­tuk­ses­sa ole­via asuntoja?

    Mä oon ollu sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että nämä ongel­mat kes­kit­tyy enim­mäk­seen sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non alueil­le. Tämä ei tie­ten­kään tar­koi­ta että sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to olis syyl­li­nen näi­hin ongel­miin, mut­ta aika äly­tön­tä tämän perus­teel­la olis väit­tää, että sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to on ratkaisukaan.

    Jos se raken­nut­ta­mi­nen ker­ta on niin hyvä bis­nes, niin mul­la ei oo mitään sitä vas­taan, että kau­pun­ki raken­nut­taa, mut­ta miks sen pitäs vie­lä vuokratakin?

  33. Art­tu­ri B, ymmär­sit vää­rin. Tar­koi­tin sitä että Hel­sin­gis­sä nou­da­tet­tu eri hal­lin­ta­muo­to­jen raken­ta­mi­nen kai­kil­le asui­na­lueil­le (ns. sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen) on ollut hyvä malli.
    Sosi­aa­li­set ongel­mat esim. Ruot­sis­sa ovat kes­kit­ty­neet juu­ri alueil­le joi­hin on yksi­puo­li­ses­ti raken­net­tu pel­käs­tään sosi­aa­lis­ta asuntotuotantoa.

    Täs­sä­kin on ero­ja. Esim. Tuk­hol­mas­sa ei ole ollut Göte­bor­gin tai Mal­mön kal­tai­sia sosio­eko­no­mi­ses­ti eri­ty­nei­tä asui­na­luei­ta. Tämä selit­tyy sil­lä että Tuk­hol­man asui­na­lu­eet ovat kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa kiin­ni eivät­kä eriy­ty­nei­tä saarekkeita.

  34. Vesa Pei­pi­nen:

    Esim. Tuk­hol­mas­sa ei ole ollut Göte­bor­gin tai Mal­mön kal­tai­sia sosio­eko­no­mi­ses­ti eri­ty­nei­tä asuinalueita. 

    Unoh­ta­net Rin­ke­byn? Täl­lä het­kel­lä n. 90 pro­sent­tia asuk­kais­ta on ulkomaalaistaustaisia. 

    Käsit­tääk­se­ni Ruot­sis­sa on aivan samal­la tavoin yri­tet­ty “sekoit­taa” eri sosi­aa­li­ryh­miä kes­ke­nään. Tulos kui­ten­kin on ollut, että kovan rahan (eivät­hän ne sitä enää tie­ten­kään ole) talo­ja sei­soo tyh­jil­lään juu­ri Rin­ke­bys­sä, kou­lu­jen oppi­mis­tu­lok­set ovat ala-arvoi­sia ja ambu­lans­si­kaan ei voi pai­kal­le men­nä ilman poliisisaattuetta. 

    Näin, jos ruot­sa­lai­seen medi­aan on uskomista. 

    Mut­ta ehkä ei ole… rasis­tien pro­pa­gan­daa tietysti.

  35. Hyvä Ode!
    On ihan tot­ta, mihin eril­li­siä vuo­kra­ta­lo­ja enää tar­vi­taan? Ainoas­taan sii­hen että rahal­la voi­si vali­ta naa­pu­rin­sa. Käy­tän­nös­sä kui­ten­kin omis­tus­ta­lot­kin muut­tu­vat vähi­tel­len seka­ta­loik­si, kun asuk­kaat vau­ras­tu­vat ja jät­tä­vät asun­toon­sa sijoit­ta­man­sa ropo­set ulos­lu­nas­ta­mat­ta ehkä vain sen­ti­men­taa­li­sis­ta syis­tä. Kun ei ole maal­ta kotoi­sin eikä ole muu­ta koti­paik­kaa kuin enti­nen koti, tun­ne­si­de voi olla raho­ja tärkeämpi.

    Mut­ta tot­ta tosi­aan! Jat­kos­sa vuo­kra-asun­not tul­lee lait­taa Ruo­ho­lah­den tavoin seka­ta­loi­hin. Sii­nä on sekin hyvä jut­tu, että se las­kee vie­reis­ten asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys­tä. Ihan oikeas­ti hyö­tyi­sim­me kaik­ki sii­tä, jos asun­tom­me oli­si­vat ker­ta­luok­kaa hal­vem­pia. Sääs­tyi­si rahaa pal­ve­lu­yh­teis­kun­nan raken­ta­mi­seen sei­nien sijaan. Nyt raken­nusa­la kiit­tää ja kumar­taa, mat­kus­taa ympä­ri mai­ta ja man­tu­ja ihmet­te­le­mäs­sä mui­den mai­den raken­ta­mis­ta, ja kaik­ki tämä yhtei­sil­lä rahoillamme.

    O tem­po­ra, o mores!

  36. Vesa Pei­pi­nen:

    Tämä selit­tyy sil­lä että Tuk­hol­man asui­na­lu­eet ovat kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa kiin­ni eivät­kä eriy­ty­nei­tä saarekkeita.

    Ok. Pahoit­te­lu­ni vää­ri­nym­mär­tä­mi­ses­tä. Tuos­ta lai­naa­mas­ta­ni lausees­ta ja sosio­eko­no­mi­sen sekoit­tu­mi­sen kom­men­tis­ta­si olen samaa mieltä.

    Olen toki myös sii­nä luu­los­sa, että ilman asun­to- ja maan­käyt­tö­po­li­tiik­kaa nämä ongel­mat eivät pahe­ni­si ver­rat­tu­na nykymenoon.

    Ole­tan myös, että etni­nen eriy­ty­mi­nen asui­na­luei­siin ei ole mis­sään nimes­sä pahas­ta, vaan enem­min­kin hyväs­tä. Usein tii­viit yhtei­söt pys­ty­vät aut­ta­maan jäse­ni­ään parem­min kuin nii­den maa­han­muut­ta­jien muo­dos­ta­mat yhtei­söt, jot­ka eivät pys­ty löy­tä­mään työ­tä tai asun­toa avoi­mil­ta. markkinoilta.

    Osmon aja­ma yhtei­näis­kult­tuu­ri ei pitäi­si olla tavoit­tee­na vaan hyväk­syä se, että Suo­mes­sa voi ihan hyvin asua, vaik­ka ei ole kan­sa­lai­nen, ei osaa kiel­tä, eikä ole teke­mi­sis­sä kan­ta­suo­ma­lais­ten kans­sa ja sil­ti olla hyvä suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan jäsen.

  37. Rin­ke­bys­tä on myös hiu­kan vähem­män mai­rit­te­le­via näke­myk­siä: http://www.youtube.com/watch?v=-AXKQW8Lhqg

    Totuus lie­nee sit­ten jos­sain tuol­la välillä. 

    Mut­ta Rin­ke­by ei myös­kään ole ainoa Tuk­hol­man seu­dun “sosio­eko­no­mi­ses­ti eriy­ty­nyt asui­na­lue”, vaik­ka Peip­pi­nen ehkä niin ajat­te­lee. Esi­mer­kik­si Tens­tas­sa asuk­kais­ta 85 % ulko­maa­lais­taus­tai­sia, kou­lu­jen oppi­lais­ta ulko­maa­lais­taus­tai­sia >95 %, työt­tö­myys > 40 %.

  38. Eikös Rin­ke­byn hur­ja mai­ne ole vähän jo van­hen­tu­nut­ta tie­toa, samoin kuin vaik­ka Jako­mäen vas­taa­va? Onhan Ruot­sis­sa toki oikei­ta­kin ongel­ma­lä­hiöi­tä, mut­ta aina­kin minul­le on jää­nyt käsi­tys, että Rin­ke­bys­sä on men­ty vii­me vuo­sin parem­paan suuntaan.

  39. Onhan näi­tä — Tuk­hol­man (Bot­kyr­kan) Alby on muut­tu­nut lyhyes­sä ajas­sa ulkomaalaislähiöksi.

    1970 luvun lopus­sa joku Hel­sin­gin kau­pun­gin­joh­ta halusi sii­vo­ta kau­pun­gin ja sijoit­taa asunn­ot­to­mat, pult­sa­rit yms. katu­ku­vaa rumis­ta­vat Suo­men­lah­den saarelle.

    Syn­tyi mel­koi­nen media­ko­hu ja ko. hen­ki­löä syy­tet­tiin fasis­tik­si ja ties miksi.

    Samal­la taval­la kuin Tuk­hol­ma, PK-seu­tu on siivonnut/keskittänyt sosi­aa­lia­su­jat lähiöi­hin, eikä kukaan ole nos­ta­nut media­ko­hua täs­tä keskittämisestä.

  40. Rin­ke­by-Kis­tan työt­tö­myys­pro­sent­ti on kak­sin­ker­tai­nen Tuk­hol­man kes­kiar­voon nähden. 

    Työt­tö­myys on myös aika­vä­lil­lä 2006–2009 nous­sut ko. alu­eel­la 16,6 pro­sent­tia, kun koko kau­pun­gin kes­ki­mää­räi­nen nousu on ollut 2,1 prosenttia.(Lähde on) 

    Nel­jäs­osa perus­kou­lun päät­tä­neis­tä jää ilman jat­ko­kou­lu­tus­paik­kaa. Tämän lisäk­si on todet­tu maa­han­muut­ta­ja­val­tais­ten kou­lu­jen anta­van lii­an hyviä nume­roi­ta todel­li­seen osaa­mi­seen näh­den ja näin ollen jat­ko-opin­to­jen kes­keyt­tä­mi­nen on yleistä. 

    Työt­tö­myys­lu­vut ja kou­lu­tus­ta­so ovat ne fak­tat, joi­ta täs­sä moni­kult­tuu­ri­suus­dis­kurs­sis­sa tulee kat­soa. Ei kai­ken maa­il­man ima­gon­ko­ho­tus­kam­pan­jat, joi­ta ilmei­sen menes­tyk­sek­kääs­ti Rin­ke­bys­sä on vie­ty läpi.

    Toki viih­ty­vyy­den ja tur­val­li­suu­den lisää­mi­nen on myös olen­nais­ta. Jos näi­tä on pys­tyt­ty Rin­ke­bys­sä paran­ta­maan, niin hyvä toki niin. Rikos­ti­las­toi­ta en kai­va­nut esiin. 

    Sinän­sä on minus­ta aivan hyö­dy­tön­tä men­nä ihmet­te­le­mään, kun ihmi­set pai­kan pääl­lä kehu­vat omien pro­jek­tien­sa tuo­tok­sia ja vete­leh­ti­mään kes­kel­lä arki­päi­vää etni­sil­le kauppakaduille. 

    Jos jotain haluam­me Ruot­sis­ta moni­kult­tuu­ri­suu­den saral­la oppia, niin jotain ihan mui­ta meto­de­ja oli­si syy­tä ottaa käyttöön.

  41. Täs­sä rikostilasto: 

    Väki­val­ta­ri­kok­set vuon­na 2009 100 000 asu­kas­ta kohden

    -Tuk­hol­ma 1995 kpl
    ‑Rin­ke­by-Kis­ta 2751 kpl
    ‑Rosengård 2172

    sek­su­aa­li­ri­kok­set vuon­na 2009 100 000 asu­kas­ta kohden

    -Tuk­hol­ma 244
    ‑Rin­ke­by-Kis­ta 661
    ‑Rosengård 94 (!!!)

    Täs­sä sivus­to, jos­ta löy­tyy myös aikavertailut: 

    http://www.brottsportalen.se/index.php?curPage=29&kommun=110&stadsdel=8

  42. ei ole kan­sa­lai­nen, ei osaa kiel­tä, eikä ole teke­mi­sis­sä kan­ta­suo­ma­lais­ten kans­sa ja sil­ti olla hyvä suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan jäsen.”

    Tuol­lai­nen yksi­lö saat­taa olla hyvä Suo­men val­ta­kun­nan ala­mai­nen. Sen sijaan hän ei ole yhteis­kun­nan jäsen. Yhteis­kun­nan jäse­nyys tar­koit­taa nime­no­maan osal­li­suut­ta kan­sa­lais­ten kes­ki­näi­seen vuorovaikutukseen.

  43. Toki viih­ty­vyy­den ja tur­val­li­suu­den lisää­mi­nen on myös olen­nais­ta. Jos näi­tä on pys­tyt­ty Rin­ke­bys­sä paran­ta­maan, niin hyvä toki niin. Rikos­ti­las­toi­ta en kai­va­nut esiin. ”

    Eivät nämä län­si­mait­ten ongel­ma­lä­hiöt ole mikään suu­ri eri­koi­suus ja poik­keus maailmanmenosta.

    Aivan samal­la taval­la ihmis­ten nok­ki­ma­jär­jes­tys näkyy ns läh­tö­mais­sa­kin esim Rion fave­lois­sa, Jakar­tan slum­meis­sa, Johan­nes­bur­gin Sowe­tos­sa , Nai­ro­bin Kibe­ra etc.

    Näis­sä ongel­ma­lä­hiöis­sä näkyy se, mitä ryh­mää syr­ji­tään, mikä yhteis­kun­nan ryh­mis­tä on nok­ki­ma­jär­jes­tyk­sen pohjalla .
    Syn­ty­me­ka­nis­mi on kum­mas­sa­kin sama vaik­ka tääl­lä län­si­mais­sa kat­to onki parempi.
    Taus­tal­la on ihmi­sen lau­mae­läi­men peri­mä, joka vaa­tii nok­ki­ma­jär­jes­tyk­sen yllä­pi­tä­mi­seen yhteisössä .

    Itä-Hel­sin­gin väes­tö­kin on vaih­tu­mas­sa maal­ta muut­ta­neis­ta maahanmuutajiin.Eli suo­ma­lai­set ovat saa­neet nok­ki­ma­jär­jes­tyk­sen­sä poh­jal­le uuden ryh­män: köy­hät ja kou­lut­ta­mat­to­mat väril­li­set maahanmuuttajat

  44. Eli­na
    sek­su­aa­li­ri­kok­set vuon­na 2009 100 000 asu­kas­ta kohden
    ‑Tuk­hol­ma 244
    ‑Rin­ke­by-Kis­ta 661
    ‑Rosengård 94 (!!!)

    Tuo ei miten­kään voi tar­koit­taa että Rosengår­dis­sa tapah­tui­si vähem­män rais­kauk­sia, niis­tä vaan ei luon­nol­li­ses­ti ilmoi­te­ta kenellekään.

    (vrt. muu­ta­ma sit­ten Pres­siklu­bis­sa­kin esi­tet­ty näke­mys, jon­ka mukaan ulko­maa­lai­set eivät rais­kaa yhtään sen enem­pää kuin suo­ma­lai­set­kaan, suo­ma­lais­ten teke­mi­siä ei vaan ilmoi­te­ta, kai tämä perus­te­lu toi­mii myös toisinpäin?)

  45. Taas tuli tuo kum­ma ilmiö eli kun etsin tuo­ta kom­ment­tia­ni niin sitä ei näky­nyt, mut­ta kun kir­joi­tin uudes­taan ja pai­noin kom­men­toi niin alku­pe­räi­nen­kin ilmaantui ???
    Tar­kis­tin moneen ker­taan ava­maal­la blo­gin use­aan ker­taan ja kat­so­mal­la että tuo Eli­nan kom­ment­ti oli vii­mei­nen kun näkyi eikä sen peräs­sä ollut minun hyväksymättömiä ??

  46. (vrt. muu­ta­ma sit­ten Pres­siklu­bis­sa­kin esi­tet­ty näke­mys, jon­ka mukaan ulko­maa­lai­set eivät rais­kaa yhtään sen enem­pää kuin suo­ma­lai­set­kaan, suo­ma­lais­ten teke­mi­siä ei vaan ilmoi­te­ta, kai tämä perus­te­lu toi­mii myös toisinpäin?)

    Sek­su­aa­li­ri­kos­ti­las­tot ovat tun­ne­tus­ti hyvin epä­luo­tet­ta­via, kos­ka tapah­tu­neis­ta rikok­sis­ta ilmoi­te­taan niin pie­ni pro­sent­ti. Ruot­sis­sa käsit­tääk­se­ni isom­pi kuin mis­sään muu­al­la maa­il­mas­sa, mut­ta se on edel­leen­kin aika pie­ni. Kun ilmoi­tus­herk­kyy­teen vai­kut­taa vie­lä uhri­tut­ki­mus­ten mukaan uhrin ja teki­jän ns. sosi­aa­li­nen etäi­syys, maa­han­muut­ta­ja­ryh­mien sisäl­lä tut­tu­jen kes­ken tapah­tu­vat sek­su­aa­li­ri­kok­set jää­vät hyvin toden­nä­köi­ses­ti enim­mäk­seen ilmoit­ta­mat­ta kun taas entuu­des­tan tun­te­mat­to­man maa­han­muut­ta­jan kan­ta­väes­töön koh­dis­ta­ma rikos toden­nä­köi­ses­ti ilmoitetaan.

    Jän­niä tilas­to­ja sil­ti. Rosengård ei noi­den valos­sa näyt­täi­si ollen­kaan niin pahal­ta pai­kal­ta kuin uuti­sis­ta kuvit­te­li­si, Rin­ke­byn renes­sans­si taas tai­taa olla vie­lä pahas­ti kesken.

  47. Itse asias­sa, kun noi­ta luku­ja tar­kem­min kat­soo, niin tuo ero Rin­ke­byn ja Rosengår­din välil­lä voi­si kyl­lä koko­naan selit­tyä sek­su­aa­li­ri­kos­ten ilmoi­tus­herk­kyy­del­lä­kin. Jos vähen­ne­tään koko­nais­ri­kos­mää­räs­tä sek­su­aa­li­ri­kok­set, näyt­tää aika tasaiselta:

    Tuk­hol­ma 1751
    Rin­ke­by-Kis­ta 2091
    Rosengård 2078

  48. Art­tu­ri B:
    “Ole­tan myös, että etni­nen eriy­ty­mi­nen asui­na­luei­siin ei ole mis­sään nimes­sä pahas­ta, vaan enem­min­kin hyväs­tä. Usein tii­viit yhtei­söt pys­ty­vät aut­ta­maan jäse­ni­ään paremmin…”

    Hyvä kysy­mys on se että tuli­si­ko Hel­sin­gis­sä­kin sal­lia joi­den­kin kau­pun­gi­no­sien jon­ki­nas­tei­nen etnis­ty­mi­nen ja mis­sä menee mah­dol­li­nen raja? Asu­mispre­fe­rens­sit ohjaa­vat asuin­paik­ko­jen valin­taa myös maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sil­la asukkailla.

    Hel­sin­gis­sä­kin voi­tai­siin sal­lia etnis­ty­mi­nen, tai joi­den­kin asui­na­luei­den eri­lais­tu­mi­nen, mil­lä en tar­koi­ta sosi­aa­lis­ten ongel­mien kasautumista.

  49. Sek­su­aa­li­ri­kos­ti­las­tot ovat tun­ne­tus­ti hyvin epä­luo­tet­ta­via, kos­ka tapah­tu­neis­ta rikok­sis­ta ilmoi­te­taan niin pie­ni prosentti.”

    Myös vää­rien ilmoi­tus­ten mää­rä on suuri. 

    Ruot­sis­sa on vie­lä luo­tu oikeu­del­li­sia meka­nis­me­ja, jot­ka lisää­vät vää­rien ja koh­tuut­to­mien ilmoi­tus­ten määrää. 

    Assan­gen koh­dal­la esi­mer­kik­si kävi joi­den­kin selos­tus­ten perus­teel­la niin, että väi­te­tyt uhrit eivät vält­tä­mät­tä men­neet polii­sin pakeil­le riko­sil­moi­tus mie­les­sään vaan pikem­min kysy­mään neu­voa, tukea tms. Ruot­sa­lai­sen sys­tee­min mukaan polii­sin oli kui­ten­kin pak­ko vie­dä asia syyt­tä­jäl­le, kos­ka syyt­tä­mis­kyn­nys on sää­det­ty niin alas. (Suo­mes­sa­han on lii­kut­tu samaan suun­taan nyt nais­jär­jes­tö­jen edus­ta­jan toi­mies­sa oikeusministerinä.)

    Polii­si­ti­las­tois­sa ilmoi­tus­herk­kyys siis vää­ris­tää kah­teen suun­taan ja var­mas­ti vie­lä niin, että voi­mak­kuus vaih­te­lee esi­mer­kik­si juu­ri kau­pun­gin­osas­ta toiseen.

  50. Ole­tan myös, että etni­nen eriy­ty­mi­nen asui­na­luei­siin ei ole mis­sään nimes­sä pahas­ta, vaan enem­min­kin hyväs­tä. Usein tii­viit yhtei­söt pys­ty­vät aut­ta­maan jäse­ni­ään paremmin…”

    Kuten vaik­ka Pik­ku-Ita­lia New Yor­kis­sa (ks. Kum­mi­se­tä II). 

    Etni­ses­ti raken­tu­net yhtei­söt selit­tä­vät tosi­aan aika hyvin uusien maa­han­muut­ta­jien pär­jää­mis­tä. Suo­ma­lai­set ovat pär­jän­net Ame­ri­kas­sa sel­väs­ti huo­nom­min kuin ruot­sa­lai­set. Ilmiö­tä on seli­tet­ty juu­ri jo maas­sa asu­nei­den yhtei­sö­jen eri­lai­suu­del­la: suo­ma­lai­sia oli suh­teel­li­sen vähän ja heis­tä­kin suu­rin osa jos­sain takametsissä. 

    Ita­lia­lai­sia taas oli pal­jon ja he jäi­vät mie­lel­lään kau­pun­kei­hin. Vah­va yhtei­sö aut­toi tie­tys­ti uusia tulok­kai­ta elä­män syr­jään kiinni. 

    Mut­ta koli­kol­la oli toi­nen puo­li. Esi­mer­kik­si Nykin Pik­ku-Ita­lias­sa he pys­tyi­vät jopa haas­ta­maan val­tion väki­val­ta­mo­no­po­lin. Tilal­le tuli­vat ete­läi­ta­lia­lai­sil­le tutut “kun­nian mie­het” — jot­ka oli­vat kaik­kea muu­ta kuin kun­nian mie­hiä vaik­ka Niro ja Bran­do ovat­kin suht sym­paat­ti­sia hah­mo­ja Vito Corleonena. 

    New York on tänään jois­sa­kin tilas­tois­sa tur­val­li­sem­pi kuin Lon­too. Kun­nian mie­het eli niin kut­sut­tu Mafia on jou­tu­nut anta­maan perik­si val­tiol­le ja toi­mii mar­gi­naa­lis­sa mui­den rikol­lis­ten tapaan.

    Rosengård on kau­ka­na jenk­kis­lum­meis­ta, mut­ta sel­väs­ti siel­lä­kin on väki­val­ta­mo­no­po­lia ryh­dyt­ty katu­vä­ki­val­lal­la haastamaan. 

    Voi­si­vat­ko ruot­sa­lai­set — tai hel­sin­ki­läi­set — ottaa oppia New Yorkista?

    Itse tie­dän kak­si meka­nis­mia, joi­ta Nykis­sä käy­tet­tiin menes­tyk­sek­kääs­ti: Polii­si puh­dis­tet­tiin kor­rup­tios­ta ja luo­tiin liit­to­val­tion polii­sin, FBI:n, sisäl­le osas­to tais­te­le­maan “jär­jes­täy­ty­nei­tä rikol­li­sia” vas­taan. Toi­sek­si, etni­sil­le ryh­mil­le annet­tiin tilai­suus jär­jes­täy­tyä ja vai­kut­taa kau­pun­gin hal­lin­toon ja pää­tök­sen­te­koon (ja lob­baa­mal­la kor­keam­piin­kin tahoihin).

  51. Vesa Pei­pi­nen:

    Hel­sin­gis­sä­kin voi­tai­siin sal­lia etnis­ty­mi­nen, tai joi­den­kin asui­na­luei­den eri­lais­tu­mi­nen, mil­lä en tar­koi­ta sosi­aa­lis­ten ongel­mien kasautumista.

    Tasan samaa mieltä.

  52. Jos HITAS-tont­tien vuo­kra kil­pai­lu­tet­tai­siin – tai jos vuo­kra oli­si tuol­la tasol­la mut­ta vuo­kra-oikieu­ys myy­täi­siin – ilman hin­ta­ra­joi­tuk­sia, tont­tien arvo osoit­tau­tui­si olen­nai­ses­ti tätä sää­del­tyä hin­taa kor­keam­mak­si. Tähän voi­daan tutus­tua Jät­kä­saa­res­sa, kun osa ton­teis­ta kilpailutetaan.”

    Voi­kin hyväl­lä syyl­lä kysyä, kenel­tä rahat tähän kor­ke­aan tont­ti­vuo­kraan ote­taan? Kohon­nut­ta tont­ti­vuo­kraa ei mak­sa raken­nus­lii­ke, vaan asukkaat. 

    Meil­lä on var­maan täy­sin eri lähes­ty­mis­ta­pa maan­vuo­kraan. Itse en voi ymmär­tää, mik­si kau­pun­gin pitäi­si teh­dä suu­ret rahat tont­ti­maal­laan ja ottaa raha asuk­kail­taan. Eikö asu­mi­nen ole­kaan perus­tar­ve, jon­ka pitäi­si olla koh­tuu­hin­tai­nen ja kaik­kien saatavilla? 

    Hel­sin­gin ongel­ma on tun­ne­tus­ti raken­nus­liik­kei­den suu­ri val­ta kau­pun­ki­suun­ni­te­lus­sa. Kes­ki­ko­koi­set raken­nus­liik­keet on pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta syö­ty jo ajat sit­ten, ja muu­ta­ma suu­ri raken­taa lähin­nä mitä halu­aa. Sik­si­pä kau­pun­gin uusien asun­to­jen raken­ta­mis­ta­voi­te ei ota toteutuakseen.

    Täs­sä tilan­tees­sa tar­vi­taan ehdot­to­mas­ti kau­pun­gin omaa raken­ta­mi­syk­sik­köä. Minun on vai­kea ymmär­tää myös tont­ti­vuo­krien raju koro­tus­tah­ti, mut­ta jos Soi­nin­vaa­ra ajat­te­lee ja ajaa kau­pun­kia voi­ton mak­si­moin­tiin pyr­ki­vä­nä yhtiö­nä, pys­tyn ymmär­tä­mään kom­men­tin sisäi­sen logii­kan, vaik­ka en tavoi­tet­ta pys­ty suin sur­min­kaan hyväksymään.

    1. Kal­le,
      Nyt­hän Hel­sin­ki antaa ton­tit asuk­kail­le ale­hin­taan. Tuo huo­mau­tuk­se­ni sii­tä’, että jos neiil­le mää­rät­täi­sin mark­ki­na­hin­ta huu­to­kau­pal­la, hin­nak­si tuli­si pal­jon suu­rem­pi. Mut­ta Hel­sin­ki ei näin tee, vaan antaa edun asuk­kail­le. Tätä käy­tän­töä on tääl­lä moni kritisoinut.
      Hel­sin­gil­lä on oma taken­nut­ta­jayh­tiöä, ATT, joka kil­pai­lut­taa ura­kat maan­laa­jui­ses­ti, ellei jopa euroopanlaajuisesti.

  53. Hei,

    Kii­tos vastauksesta!

    Var­mas­ti­kin menee niin, että jos yksit­täi­siä tont­te­ja kau­pa­taan huu­to­kau­pal­la, nii­den hin­nat voi­vat koho­ta pil­viä­kin ylemmäksi.

    Tont­ti­maan “mark­ki­na­hin­nal­la” on kui­ten­kin sel­lai­nen pie­ni “ongel­ma”, että Hel­sin­gin kau­pun­gil­la on kaa­voi­tus­mo­no­po­li Hel­sin­gis­sä. Hel­sin­gin kau­pun­ki voi tar­jon­nal­la sää­del­lä tont­ti­maan “mark­ki­na­hin­taa” lähes mie­len­sä mukaan.Jos kau­pun­ki haluai­si mah­dol­li­sim­man kor­kean mark­ki­na­hin­nan maas­ta, kan­nat­tai­si sen tar­jo­ta mah­dol­li­sim­man vähän raken­nus­maa­ta. Tämä taas on ris­ti­rii­das­sa asu­mis­tar­peen kanssa. 

    Toi­nen asia on se, että kau­pun­ki on kyl­lä val­mis tin­ki­mään tont­ti­vuo­kris­ta pörs­siyh­tiöi­den hyväk­si, täs­tä esi­merk­ki­nä val­tuus­ton siu­naa­ma alen­nus Tech­no­po­lis-kiin­teis­tö­si­joi­tus­yh­tiön tont­ti­vuo­kriin joulukuussa.

    Olen kyl­lä tie­toi­nen ATT:n ole­mas­sa olos­ta. Sil­le ei ole liu­ku­hih­nal­ta tar­jouk­sia sadel­lut, kun kyse on ollut sosi­aa­li­ses­ta asun­to­tuo­tan­nos­ta. Kovan rahan asun­toi­hin ura­koit­si­joi­ta kyl­lä on saatu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.