Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.5.2011

Isois­sa asiois­sa pelkkiä pöy­dälle pan­tu­ja asioi­ta mut­ta ne ovatkin sitä isompia

Kehä I:n ja itäväylän eritasoliittymä

Esitet­tyä sil­tahirvi­tys­tä ei voi rak­en­taa. Tun­neli­v­ai­h­toe­htoon taas ei juuri nyt ole rahaa – ei tosin tai­da olla tähän sil­tavai­h­toe­htoonkaan. Sata miljoon­aa yhdestä risteyk­ses­tä. Olisi kiva tietää Kehä I:n koko hin­ta ja ver­ra­ta sitä matkus­ta­jamääri­in suh­teutet­tuna vaikka­pa metroon. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 12.5.2011”

Eduskunta 10.5.2011

Val­tio­varain­valiokun­ta sai selvi­tyk­sen Por­tu­gali-paketista. Ennen kok­ous­ta luulin ymmärtävänä asi­as­ta jotain, mut­ta ere­hdyin. Yhä kinkkisem­mäk­si on menos­sa. EU-asioiden käsit­te­ly on Suomes­sa avoim­inta ja demokraat­tis­in­ta, mut­ta valiokun­nan kok­ouk­ses­sa jae­tu­ista tiedoista en kuitenkaan voi ker­toa – ei sik­si, että asi­as­sa olisi mitään salat­tavaa suo­ma­laisil­ta, vaan Suomen kan­to­ja ei sovi levitel­lä muiden maid­en neu­vot­telijoille. Jat­ka lukemista “Eduskun­ta 10.5.2011”

HSL:n hallitus 10.5.2011

Johd­in­au­to­selvi­tys

Johd­in­au­to­selvi­tys lähetet­ti­in lausun­nolle kun­ti­in. Oli vähän aja­tus­ta, ettei lähetet­täisi vaan todet­taisi­in, ettei aiheuta toimen­piteitä, kos­ka han­kkeeseen ei suh­taudut­tu kovin opti­mistis­es­ti. Todet­ti­in kuitenkin, että täl­lais­ten liiken­nepoli­it­tis­ten kan­nan­ot­to­jen esit­tämi­nen kuu­luu jäsenkun­nille, jot­ka mak­sa­vat laskutkin, joten lausu­taan ensin ja tyr­mätään sit­ten. Jat­ka lukemista “HSL:n hal­li­tus 10.5.2011”

Portugali (4) Sijoittajan vastuu

Hyvään käytän­töön ei kuu­lu, että keskus­pank­ki rahoit­taa val­tio­taan. Tämä on ensim­mäi­nen pääsään­tö. Toinen pääsään­tö on, että joskus on kuitenkin järkevää rahoit­taa val­tion meno­ja setelira­hoituk­sel­la. Tai se ei ole hyvä, se on vain pienem­pi paha kuin verot­taa kansan­talous henkihieveriin.

Yhteis­val­u­u­tas­sa ei oikein käy, että keskus­pank­ki rahoit­taa yhtä jäsen­maa­ta. Kaik­ki muuthan joutu­vat mak­samaan tuh­laa­japo­jan laskut rahansa arvon heiken­tymisenä. Sik­si jäsen­val­tioiden setelira­hoi­tus kiel­let­ti­in EKP:lta. Koko raken­nel­ma sor­tuu, jos tämä kiel­to on kier­ret­tävis­sä niin, että liikepankit lainaa­vat EKP:lta ja lainaa­vat sen edelleen voitol­la vaikeuk­sis­sa ole­valle jäsen­maalle, eikä tähän sisäl­ly pankeille mitään riskiä. Jat­ka lukemista “Por­tu­gali (4) Sijoit­ta­jan vastuu”

Portugali (3): Pitäisikö Portugalin ja Kreikan erota Eurosta

Ei niiden ainakaan olisi pitänyt koskaan siihen liit­tyä. Kun euroa muo­dostet­ti­in, varoitet­ti­in epäop­ti­maalis­es­ta val­u­ut­ta-alueesta. Tähän voiti­in vas­ta­ta, että ei Yhdys­val­latkaan niin homogeeni­nen alue ole puhu­mat­takaan siitä, että Espoo ja Kain­uu kuu­lu­vat samaan val­u­ut­ta-alueeseen. (Kat­so kel­lu­va kor­pi­taa­leri vuodelta 2000) Men­nyt kehi­tys on osoit­tanut, että euro raken­net­ti­in liian laa­jalle poh­jalle. Ei ain­oas­taan opti­maa­li­nen val­u­u­tan arvo vai­htele alueit­tain, myös opti­maa­li­nen inflaa­tio vai­htelee. Jat­ka lukemista “Por­tu­gali (3): Pitäisikö Por­tu­galin ja Kreikan ero­ta Eurosta”

Portugali (2): Miten Kreikka ja Portugali pystyvät maksamaan takaisin??

Miten Kreik­ka ja Por­tu­gali pystyvät mak­samaan takaisin?

Lain­o­jen ja takausten ehdot ovat todel­la tyr­määvät. Nuo raskaasti ali­jäämäiset val­tiot joutu­vat tas­apain­ot­ta­maan bud­jet­tin­sa äkkirysäyk­sel­lä. On siis korotet­ta­va vero­ja ja vähen­net­tävä val­tion meno­ja. Tämä tietää maid­en asukkaille todel­la ankei­ta aiko­ja. Noin ankara hevosku­uri voi myös viedä maan niin syvään taan­tu­maan, ettei val­tio­talous tas­apain­o­tukaan. Työt­tömyys lisään­tyy, työt­tömyy­den hoit­o­menot kas­va­vat ja vero­tu­lot vähenevät. Näin juuri kävi Suomes­sa 1990-luvun laman aikana, kun Ahon hal­li­tus ryhtyi pani­ikki­jar­ru­tuk­seen. Jat­ka lukemista “Por­tu­gali (2): Miten Kreik­ka ja Por­tu­gali pystyvät mak­samaan takaisin??”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.5.2011

Haas­tat­te­limme aluk­si yleiskaavapääl­likön viran hak­i­joi­ta, mikä vei alus­ta puoli­toista tun­tia. Niin­pä en ehtinyt Yrit­täjien paneeli­in, mitä häpeän suuresti, kos­ka en mielel­läni tee ohare­i­ta, eikä lau­takun­ta ehtinyt käsitel­lä listal­ta kuin osan.

Lapin­lah­den puisto

Päätet­ti­in hyväksyä kaa­va sel­l­aise­naan pait­si, että Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 5.5.2011”

Pallottelua Portugali-tuella

Timo Soinin väläyt­ti ennen vaale­ja radio­haas­tat­telus­sa, että hän voisi suos­tua siihen, että hal­li­tus, jos­sa per­sut istu­vat, tukee Por­tu­gali-paket­tia, kun­han per­sut saa­vat äänestää sitä vas­taan. Samas­sa radi­olähetyk­sessä hän oli arvostel­lut vihre­itä  venkoilus­ta, kun nämä menet­te­liv­ät ydin­voiman suh­teen täs­mälleen samal­la taval­la. Kun asi­as­ta nousi kohu, Soi­ni perui puheen­sa ja ilmoit­ti, ettei lähde hal­li­tuk­seen, joka hyväksyy Por­tu­gali-paketin. Nyt Soi­ni on kehit­tänyt samas­ta ratkais­us­ta uuden ver­sion. Soinin ja demarien peli tähtää siihen, että Jat­ka lukemista “Pal­lot­telua Portugali-tuella”

USA teki Osamasta kuolemattoman

Pekka Haav­is­to näyt­tää net­ti­sivuil­laan ole­van sitä mieltä, että Osaman bin Ladenin tap­pami­nen oli oikein. Minus­takin se oli ehdot­tomasti oikeutet­tua, mut­ta eri asia on, oliko se järkevää.

Olen ymmärtänyt, että Osaman oli van­ha ja sairaan­loinen mies, joka ei enää tosi­asi­as­sa johtanut tap­pa­jaor­gan­isaa­tio­taan. Hänen elim­i­noimisen­sa ei siis vienyt Al Qaidal­ta johta­jaa vaan tap­poi keu­laku­van. Osaman sym­bo­l­iar­vo ei kadon­nut min­nekään, pikem­minkin vahvis­tui. Kuole­ma teki hänestä kuolemat­toman. Jär­jestön suo­sio oli laske­maan päin, kun laa­jem­mat katu­jen val­lanku­mous on ara­bi­mais­sa ottanut oppo­si­tion johtoon­sa. Osaman elim­i­noin­ti saat­toi jopa vahvis­taa Al Qaidan vetovoimaa. Jat­ka lukemista “USA teki Osamas­ta kuolemattoman”