Portugali (1) mikä on sairaus?

Ylei­sön pyyn­nös­tä yri­tän ana­ly­soi­da Por­tu­ga­li-paket­tia. Täs­sä on se ris­ki, että tulen pal­jas­ta­neek­si sen, että en minä­kään oikein hah­mo­ta asi­aa, kuten eivät kes­kei­set talousasiantuntijatkaan.

Ennen kuin ale­taan mää­rä­tä lää­ket­tä, yri­te­tään hah­mot­taa, mikä on sai­raus. Esi­tän kol­me eri diag­noo­sia. Joko voi sanoa, että ne ovat saman sai­rau­den eri kuvia, vähän niin kuin uuden­vuo­den tila näyt­tää eri­lai­sel­ta riip­puen sii­tä, mis­tä suun­nas­ta sitä kat­soo.  Sar­dii­ni­val­tiol­la ja Irlan­nil­la sai­rau­den syyt pai­not­tu­vat vähän eri tavoin.

Jää­mi­nen glo­ba­li­saa­tion jalkoihin

Väli­me­ren maat eivät pär­jää glo­ba­li­saa­tios­sa lain­kaan. Par­haim­mil­laan glo­ba­li­saa­tio on teol­li­suus­mai­den koh­dal­la sitä, että yksin­ker­tai­set työt siir­ty­vät hal­pa­tuon­ti­mai­hin ja kor­ke­aa osaa­mis­ta vaa­ti­vat työt jää­vät teol­li­suus­mai­hin. Kan­sa­kun­ti­na molem­mat voit­ta­vat, vaik­ka teol­li­suus­mai­den sisäl­lä tie­tys­ti suo­rit­ta­vaa työ­tä teke­vien yhteis­kun­nal­li­nen ase­ma heik­ke­nee. Sar­dii­ni­val­tiois­sa ei ole mitään eri­tyi­sem­pää kor­keam­paa osaa­mis­ta. Sik­si hal­pa­tuon­ti­mai­den kil­pai­lu iskee niis­sä koko kan­san­ta­lou­teen. Mata­lan kou­lu­tuk­sen teol­li­suus­mais­sa tule­vai­suus näyt­tää huonolta.

Tol­ku­ton luottoekspansio

Euroon liit­ty­mi­nen ava­si hal­van rahan mark­ki­nat, jol­loin rahaa tul­vi ovis­ta ja ikku­nois­ta. Se tuot­ti kor­kean talous­kas­vun mut­ta ennen kaik­kea val­tai­san pää­oma­hyö­dyk­kei­den (=asun­not)  inflaa­tion. Kaik­ki osaa­vat varoit­taa sii­tä, että huo­nos­ti käy, jos val­tio elää rahaa pai­na­mal­la, mut­ta aivan saman saa aikaan pank­ki­sek­to­rin luot­toek­pan­sio. Näin kävi Suo­mes­sa­kin 1980-luvun lopul­la, kun luo­ton­sään­nös­te­lyn jäl­keen siir­ryt­tiin vapai­siin raha­mark­ki­noi­hin. Lai­noi­hin suh­tau­dut­tiin meil­lä sil­loin kuin hal­paan vii­naan ete­län aurin­ko­ran­noil­la. Huo­nos­ti sii­nä­kin kävi. Vähän aikaa reval­voi­tu­nut Suo­men mark­ka joh­ti tilan­tee­seen, jon­ka mukaan Suo­men BKT/nenä ylit­ti Yhdys­val­tain vas­taa­van, eikä kukaan näh­nyt täs­sä mitään hälyyt­tä­vää. Tämä on eri­tyi­ses­ti Irlan­nin ongel­ma. ”Irlan­ti­lai­set tun­tui­vat usko­van, että maa voi rikas­tua sil­lä, että irlan­ti­lai­set myy­vät kiin­teis­tö­jä toi­sil­leen kohoa­vin hin­noin velaksi.”

Kun Yhdys­val­tain asun­to­kuplan puh­kea­mi­sen jäl­keen EKP alkoi työn­tää tol­kut­to­mas­ti rahaa mark­ki­noil­le, sak­sa­lai­set pan­kit otti­vat lai­nak­si hal­paa rahaa EKP:sta ja lai­na­si­vat sitä eri­tyi­ses­ti Krei­kan val­tiol­le huo­mat­ta­val­la voi­tol­la. Jos EKP oli­si rahoit­ta­nut Kreik­kaa suo­raan, sitä oli­si pidet­ty pahek­sut­ta­va­na sete­li­ra­hoi­tuk­se­na, mut­ta  kun se tapah­tui lii­ke­pank­kien kaut­ta, se oli vain vas­tuul­lis­ta pank­ki­toi­min­taa. Minus­ta on vää­rin, että tämän raha­pum­pun tuot­to on jää­mäs­sä pank­kien voitoksi.

Popu­lis­tis­ta politiikkaa

Tämä ongel­ma ei kos­ke Irlan­tia, mut­ta kos­kee kaik­kia sar­dii­ni­val­tioi­ta. Popu­lis­ti­nen poli­tiik­ka on joh­ta­nut tol­kut­to­maan val­tion vel­kaan­tu­mi­seen, jota on voi­tu rahoit­taa yllä mai­ni­tul­la raha­pum­pul­la. Laman­ajan yli on jär­ke­vää men­nä yli voi­mak­kaas­ti elvyt­tä­väl­lä poli­tii­kal­la, mut­ta näi­den val­tioi­den ongel­ma on, että huip­pusuh­dan­teen aika­na ne ovat kor­kein­taan täpä­räs­ti tasa­pai­nos­sa ja las­kusuh­dan­tei­den aika­na tie­tys­ti pahas­ti ali­jää­mäi­siä. Popu­lis­ti­nen poli­tiik­ka ei mer­kit­se vain yli varo­jen elä­mis­tä. Se mer­kit­see myös talou­den van­han­ai­kais­ten raken­tei­den semen­toi­mis­ta. Nao­mi Klei­nin ihan­noi­mat pero­nis­tit tuho­si­vat aika­naan vau­raan ja hyvin­voi­van Argen­tii­nan, sama on menos­sa Krei­kas­sa, Ita­lias­sa, Espan­jas­sa ja Portugalissa.

 

===

PS.

Por­tu­ga­li­lai­set näyt­tä­vät lähet­tä­neen terk­ku­ja Suo­meen You Tubessa

32 vastausta artikkeliin “Portugali (1) mikä on sairaus?”

  1. Olet­ko sitä miel­tä, että EKP:n tiu­ken­tu­neel­la raha­po­li­tii­kal­la ei ole mer­ki­tys­tä? Allao­le­van lin­kin kuva ker­too euro-alu­een nomi­naa­li­sen brut­to­kan­san­tuot­teen kehi­tyk­ses­tä vii­meis­ten 16 vuo­den aika­na. Vii­mei­siä vuo­sia lukuu­not­ta­mat­ta euroa­lu­eel­la on har­joi­tet­tu poli­tiik­kaa, jos­sa nomi­naa­li­nen BKT kas­vaa tasai­seen tah­tiin vuo­des­ta toiseen.

    http://www.themoneyillusion.com/?p=7971

  2. On siel­lä juu­tuu­pis­sa mui­ta­kin ter­vei­siä, samal­la otsi­kol­la. Esim. tämän vies­ti on “could you PLEASE NOT LEND US ANY MORE MONEY”.

  3. Täs­sä on se ris­ki, että tulen pal­jas­ta­neek­si sen, että en minä­kään oikein hah­mo­ta asi­aa, kuten eivät kes­kei­set talousasiantuntijatkaan.

    <3

    Mut­ta sivu­huo­mau­tuk­se­na, Euros­sa on valu­vi­ka. Kaik­kien val­tioi­den kan­nat­taa pai­naa mak­si­maa­li­nen mää­rä nii­tä lap­pu­ja, kos­ka hait­ta jakau­tuu kai­kil­le euro­mail­le (yhteis­maan ongel­ma) valuu­tan arvon ale­ne­mi­se­na, mut­ta “pai­na­ja” hyö­tyy sii­tä suoraan.

    Tämä piti rajoit­tua sii­hen, että rahan pai­na­mi­nen menee ainoas­taan “mark­ki­noi­den läpi” (=pank­kien pitää ensin ottaa se vel­ka, ja “myy­dä” pape­rit EKP:lle rahan saa­mi­sek­si), mis­tä EKP jo luo­pui osta­mal­la lai­na­pa­pe­rei­ta suoraan.

    Toi­nen tapa oli kont­rol­loi­da velan­ot­toa sään­nök­sin (haloo, polii­ti­kot vah­tii itse­ään?). Ja kol­mas oli se, että bai­lout­te­ja ei teh­dä (sekin meni jo).

    Minus­ta on ihme, jos Euro pysyy kasassa 🙁

    Kari

  4. Anaa­lyy­si on pää­piir­teis­sän oikea. Popu­lis­mi-sanan vaih­tai­sen lati­no-kult­tuu­riin. Pää­sin ker­ran, jos neu­vos­toai­ka­na kysy­mään Len­nart Merel­tä erääs­sä illan­vie­tos­ta, mis­tä joh­tuu Neu­vos­to­lii­ton levä­pe­räi­nen mei­nin­ki kaik­ki­nen­sa. Len­nart Meri ei miet­ti­nyt het­keä­kään, kun hän vas­ta­si, että slaa­vi­lai­sen kul­tuu­rin juu­ret ovat Väli­me­ren kulttuureissa.

    Elik­kä sii­nä, mis­sä Poh­jois-Euroo­pas­sa on eri uskon­to­kun­tien vari­aa­tiois­ta huo­li­mat­ta val­lal­la pro­tes­tant­ti­nen etiik­ka, “nis­ka hies­sä sinun on lei­pä­si ansait­se­man”, niin Ete­lä-Euroo­pas­sa, ei hiki pää­se yllät­tä­mään, kun kes­ken par­haan työ­päi­vän pan­naan luu­kut kiin­ni ja vie­te­tään sies­taa. Krei­kan tapa vää­ren­tää talous­ti­las­ton­sa kuvas­taa hyvin asi­aa. Toi­set tosin sano­vat, että ei nii­tä­kään miten­kään tahal­laan vää­ren­net­ty. Tilas­toin­ti vain oli niin sum­mit­tais­ta ja hakuam­mun­taa. Data­kaan ei oikein tain­nut olla.

    p.s. Kork­man ja Lii­ka­nen kun ovat kuin namuse­tiä kehues­saan euroa­lu­een hal­po­ja lai­na­kor­ko­ja, niin nämä “talous­vii­saat” unoh­ta­vat val­lan koli­kon toi­sen puo­len eli että sääs­tä­mi­nen ei ole enää ollut pit­kään aikaan kan­nat­ta­vaa tal­le­tus­ten nol­la­kor­ko­jen ja inflaa­tion takia.

  5. Luin vie­lä uudel­leen ja sanon, että ana­lyy­si on hyvä ja myön­nän että kyl­lä sitä popu­lis­mia­kin on lii­an­kin kans­sa, mut­ta että sen taus­tal­la on pro­tes­tant­ti­sen vas­tin­pa­ri hellurei-etiikka.

    Odo­tan mie­len­kiin­nol­la Portugali(2) analyysia.

  6. Ja sitä pait­si, Suo­mi pelaa samaa tule­van inflaa­tion poli­tiik­kaa (var­maan oikein tilan­teen huo­mioi­den), mut­ta Ruot­sis­sa val­tion­ta­lous on tasapainossa.…

    Kari

  7. Kai tuo popu­lis­ti­nen poli­tiik­ka on lähin­nä alkusyy­tä. Poli­tiik­ka on niin pal­jon muka­vam­paa, kun meno­ja voi lisä­tä poh­ti­mat­ta lii­kaa tulo­puol­ta. Ja ääniä­kin näin saa aika mukavasti.

    Myös Suo­men filo­so­fia on se, että vel­kaa voi aina, kos­ka ole­te­taan, että jat­ku­va kas­vu kui­taa velat lähes ilmai­sek­si pois. Ja sit­ten kun tulee not­kah­dus talou­des­sa, ihme­tel­lään mik­si vel­kaa on taas tur­han paljon.

    Lisäi­sin tuo­hon lis­taan vie­lä sel­lai­sen oleel­li­sen syyn, että euroa­lu­eel­la oli hyvä peri­aa­te, että bud­je­tit eivät saa olla lii­an ali­jää­mäi­siä. Mut­ta tie­ten­kin popu­lis­ti­nen poli­tiik­ka otti täs­sä­kin voi­ton, ja isoim­pien esi­mer­kin joh­dol­la kai­kil­le vies­ti­tet­tiin, että tuo­ta sään­töä voi­vat kaik­ki kyl­lä kier­tää vapaas­ti. Ja ongel­mia­han sii­tä seu­ra­si, kas kummaa.

    Tuos­sa edel­li­ses­sä koh­das­sa on se mie­len­kiin­toi­nen piir­re, että syy­päi­tä eivät ole ainoas­taan nuo vara­ri­kos­sa ole­vat val­tiot, vaan myös koko val­von­nan lai­min­lyö­nyt poppoo.

    Mut­ta perus­on­gel­ma ja rat­kai­su on siis aika sel­vä. Kulu­ta vain sen ver­ran kuin tienaat.

    1. Myös Suo­men filo­so­fia on se, että vel­kaa voi aina, kos­ka ole­te­taan, että jat­ku­va kas­vu kui­taa velat lähes ilmai­sek­si pois. 

      Suo­men jul­ki­nen talous oli mel­kein koko 2000-luvun voi­mak­kaas­ti ylijäämäinen.

  8. Komp­paan vähän Säre­lää, kun sano­taan että talous­a­lue ei ole opti­maa­li­nen niin voi sitä tie­ten­kin tääl­lä poh­joi­ses­sa kat­soa pei­liin­kin. Ame­rik­ka­lai­sis­ta pii­reis­tä on todet­tu niin­kin että kyse on sii­tä että Sak­sa käy­tän­nös­sä deval­voi pitä­mäl­lä palk­ko­ja ja kulu­tus­ta alhaal­la, mis­tä sit­ten kär­sii muu Euro-alue joka ei tuo­hon pys­ty. Ja me ollaan osa tuo­ta blok­kia, palk­ka­malt­ti, kan­sain­vä­li­nen kil­pai­lu­ky­ky ja sil­leen. Ei tuo suh­tees­sa Kii­naan tai Yhdys­val­toi­hin euroa­luet­ta auta olet­taen että valuut­tu­kurs­sit mukau­tuu tuo­hon, eli euro nousee syö­den sen palk­ka­kil­pai­lu­ky­vyn, mut­ta mui­hin euro­mai­hin näh­den kyllä.

    Eli joo, pii­run ver­ran kor­keam­pi inflaa­tio­ta­voi­te voi­si olla ihan hyvä idea.

  9. Ja tuo sydän muu­ten oli sii­tä, että Osmo on nyt vain pien­tä askel­ta vail­le siir­tyäk­seen Hayek:laiseksi 🙂 On län­si­mai­den kan­nal­ta perin ikä­vää, että Key­nes ei elä­nyt niin pit­kään, että oli­si peru­nut puheen­sa. Ja minul­la ei ole vähäi­sin­tä­kään epäi­lys­tä, ettei­kö hän oli­si niin teh­nyt (evi­dens­si on vahvaa)

    Kari

  10. Ja vaik­ka Art­tu­ri ei täs­tä tyk­kää­kään, niin täs­sä tai­taa Fried­ma­nin kuviot­kin kaa­tua: ei kes­kus­pank­ki pys­ty kor­jaa­maan gäp­piä. En minä vie­lä kul­ta­kan­taa ehdo­ta, mut­ta viit­tä vaille…

    Kari

  11. Jos sar­dii­ni­maa on vään­nös banaa­ni­val­tios­ta, se ei ole järin onnis­tu­nut. Kysei­set maat eivät ole sar­dii­nien takia kor­rup­toi­tu­nei­ta. Banaa­ni­val­tiot taas oli­vat banaa­nien takia — tai muka oli­vat kyl­män sodan ja Uni­ted Frui­tin aikoihin.

    Mikä sit­ten kor­rup­toi Väli­me­ren poh­jois­ran­nan mai­ta? Tai edes muka kor­rup­toi jon­kun haus­kan teo­rian mukaan? Kirk­ko, sies­ta, mafia … “man­ja­na­maat”?

  12. OS:
    >Suo­men jul­ki­nen talous oli mel­kein koko
    >2000-luvun voi­mak­kaas­ti ylijäämäinen.

    Tai­dat juu­ri antaa mai­nion demon­straa­tion edel­lä esi­te­tys­tä filo­so­fias­ta “jat­ku­va kas­vu kuit­taa velat lähes ilmai­sek­si pois”.

    http://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html
    ker­too, että vuon­na 2000 Suo­men jul­ki­syh­tei­sö­jen vel­ka oli 59,1 mil­jar­dia euroa, vuon­na 2004 se oli 67,6 mil­jar­dia euroa, vuon­na 2010 taas 87,2 mil­jar­dia euroa. Tuos­sa välis­sä se ehti suu­rim­pa­na nousu­kau­te­na 2004–2007 pie­nen­tyä nel­jäl­lä mil­jar­dil­la edel­li­ses­tä hui­pus­ta, mut­ta tuon nimit­tä­mi­nen “voi­mak­kaas­ti yli­jää­mäi­sek­si” on kyl­lä minus­ta aika­mois­ta taivaanrannanmaalailua.

    Suo­men jul­ki­nen talous on niuk­ka nauk­ka nenä pin­nal­la sil­loin, kun on voi­ma­kas nousu­kausi. Nor­maa­liai­ka­na nenä on pin­nan alla ja las­ku­kau­del­la men­nään jo aika syvälle.

    1. Tuo jul­ki­syh­tei­sö­jen vel­ka (ns. emu­vel­ka) on aivan huu­haa­kä­si­te. Jos elä­keyh­tiöt osta­vat salk­kuun­sa val­tion obli­gaa­tio­ta, se ei ole­kaan jul­ki­syh­tei­sö­jen vel­kaa, kos­ka se on jul­ki­syh­tei­sön sisäis­tä vel­kaa. Suo­mi keplot­te­li itsen­sä emu­kun­toon täl­lä kikal­la. (Ter­vei­siä vain Krei­kan tilas­to­vi­ran­omai­sil­le) Kun tätä puli­vei­vaus­ta ei enää tar­vit­tu, elä­keyh­tiöt sijoit­ti­vat muu­al­le ja tuo jul­ki­syh­tei­sö­jen vel­ka pää­si taas kas­va­maan. Kan­nat­taa kat­soa jul­ki­syh­tei­sö­jen yli- ja ali­jää­miä. Eikä siis vain val­tio­ta vaan myös sosiaaliturvarahastoja.

  13. Eihän tähän mitään raket­ti­tie­det­tä tar­vi­ta. Nuo asun­to­kuplat on vaka­va asia, mut­ta nekin tai­ta­vat olla vain seu­raus sii­tä, että mail­la ei ole omaa raha­po­li­tiik­kaa. Raha- ja finans­si­po­li­tiik­ka on tär­kei­tä väli­nei­tä myös raken­tei­den kan­nal­ta — työt­tö­myys kun ruuk­kaa jää­dä usein pysy­väis­luon­toi­sek­si. Vas­tuul­li­nen tulee olla, mut­ta kyl­lä nii­tä mak­ro­ta­lou­den väli­nei­tä­kin tar­vi­taan. Euro on sel­lai­nen jär­jes­te­ly, että mai­den jul­kis­ta­lou­det tuli­si­vat olla kun­nos­sa ja pus­ku­rei­ta varas­tos­sa, mut­ta sen­kään jäl­keen ei oli­si takei­ta työl­li­syy­den turvaamisesta.

  14. Tee­mu: itse kan­na­tan sitä, että kes­kus­pank­ki ajai­si tasais­ta nomi­naa­li­sen brut­to­kan­san­tuot­teen nousua. Inflaa­tio sit­ten vaih­te­li­si reaa­li­sen kan­san­tuot­teen kas­vun ‘kään­teis­funk­tio­na’.

    Tär­kein kan­san­kie­lel­lä ilmais­tu syy tähän on se, että tule­vai­suu­teen ulot­tu­vat rahal­li­set sopi­muk­set (pal­kat, lai­nat, yms.) teh­dään lähes poik­keuk­set­ta nomi­naa­li­sis­sa rahayk­si­köis­sä. Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa talou­den kan­nal­ta on tär­ke­ää, että tule­vai­suu­den “liik­keel­lä ole­va raha­mää­rä” on mah­dol­li­sim­man hyvin tie­dos­sa. (Kan­san­ta­lous­tie­teel­li­ses­ti asian voi sanoa niin, että yllä­ole­vaa sään­töä käyt­tä­vä kes­kus­pank­ki pyr­ki­si tuot­ta­maan mah­dol­li­sim­man ennus­tet­ta­van M*V:n eli rahan mää­rä ker­taa sen liikkumisnopeus.)

    Ja kai­kil­le niil­le, jot­ka kuvit­te­le­vat, että alhai­set korot indi­koi­si­vat löy­sää raha­po­li­tiik­ka Mil­ton Fried­man ‑lai­naus:

    Low inte­rest rates are gene­ral­ly a sign that money has been tight, as in Japan; high inte­rest rates, that money has been easy.

    . . .

    After the U.S. expe­rience during the Great Depres­sion, and after infla­tion and rising inte­rest rates in the 1970s and disin­fla­tion and fal­ling inte­rest rates in the 1980s, I thought the fal­lacy of iden­ti­fying tight money with high inte­rest rates and easy money with low inte­rest rates was dead. Appa­rent­ly, old fal­lacies never die.”

  15. 1990 ‑luvun alus­sa meil­lä täyt­tyi­vät kaik­ki nämä kol­me ske­naa­rio­ta, enkä näe että meil­lä vie­lä­kään oli­si mitään eri­tyis­tä suo­ja­me­ka­nis­mia mil­le­kään niis­tä. Laman jäl­keen toteu­tet­tu tiuk­ka talous­po­li­tiik­ka on luo­nut kor­jaus­vel­kaa mm rata- ja tie­verk­koon, kou­lu­kiin­teis­töi­hin sekä ter­veys­pal­ve­lu­jär­jes­tel­mään. Velan­ot­toa se on sekin.

  16. Jos kat­soo tätä Suo­men Val­tio oy:tä, niin ei kovin lupaa­val­ta näytä.

    Lii­ke­vaih­to: 50 Miljardia.
    Lisää vel­kaa per vuo­si 8 Mil­jar­dia (Tap­pio).

    Nykyi­nen vel­ka on luok­kaa 73 miljardia.

    Itse en kyl­lä näin keh­nol­le fir­mal­le lai­nai­si mitään. Puhu­mat­ta­kaan Krei­kas­ta tai Portugalista.

  17. Sosi­aa­li­tur­va­rahs­toil­la siis tar­koi­tat työ­elä­keyh­tiöi­tä ja nii­den rahastoja?

    Val­tiol­la­han ei edes mois­ta rahas­toa ole, vaik­ka mak­saa enti­sil­le työn­te­ki­jöil­leen 2,7 mil­jar­dia eläk­kei­tä vuo­des­sa. Eli pitäi­si­kö val­tion vel­kaan lisä­tä vie­lä las­ken­nal­li­nen työeläkerahasto?

    1. Val­tio rahas­toi eläk­kei­tä nykyi­sin, 2000-luvun puo­li­vä­lis­sä aivan tol­kut­to­mas­ti pan­nak­seen yli­jää­män pii­loon eduskunnalta.

  18. Minä­kään en tie­dä täs­tä euron onnis­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sis­ta, enkä siiä, mitä seu­raa, mutta…

    Tie­tääk­se­ni ainoa vas­taa­va sys­tee­mi on ollut USD. Ja meni­kös se kovin hie­nos­ti? Työ­voi­man liik­ku­vuus siel­lä toki on hel­pom­paa, mut­ta ihan tyh­jäs­tä­kö tämä “Vihan hedel­mät” on kir­joi­tet­tu? Onko se miten­kään mah­dol­lis­ta, että yhtei­sel­lä valu­tal­la (fede­ral reser­ve) oli­si jotain teke­mis­tä 30-luvun laman kanssa?

    En minä tie­dä, eikä tie­dä kukaan muu­kaan, mut­ta aika paho­ja yhty­mä­koh­tia täs­sä on näköpiirissä.

    Kari

  19. Suo­men jul­ki­nen talous oli mel­kein koko 2000-luvun voi­mak­kaas­ti ylijäämäinen.”

    Joo, ei Suo­mi ole pahim­pien mai­den jou­koss­sa täs­sä. Vel­kaa on lyhen­net­ty­kin (ks. http://velkakello.fi/). Mut­ta velak­si ele­tään entis­tä enem­män, ja vii­mei­sin hyp­päys velan mää­räs­sä tuli jo ennen (2009) kuin edel­li­nen vas­taa­va (vuo­den 1991) vel­ka oli mak­set­tu pois. Vaik­ka vel­ko­ja mak­se­taan pois­kin, velan­ot­to­hyp­päyk­set näyt­tä­vät ole­van tur­han kovia takai­sin­mak­su­tah­tiin verrattuna.

    Ole­tan myös (tar­kem­min asi­aa tun­te­mat­ta ja tut­ki­mat­ta), että täl­lä kier­rok­sel­la vel­kaa tuli otet­tua ehkä tur­han­kin pal­jon ja takai­sin­mak­sun alkua tuli vii­vy­tet­tyä lähes­ty­vien vaa­lien vuok­si. Argu­ment­ti­na käy­tet­tiin myös tuo­ta filo­so­fi­aa tule­vaan nousu­kau­teen sat­saa­mi­ses­ta velan avulla.

    Ehdo­tan 80-luvun lin­jan aset­ta­mis­ta tavoit­teek­si. Enkä pani­si vas­taan vaik­ka Suo­mi päät­täi­si ryh­tyä sääs­tä­mään rahaa velan varas­sa elä­mi­sen sijaan. Nykyi­nen glo­baa­li vapaa talous voi aiheut­taa entis­tä “impi­vaa­ra­lais­ta” kaut­ta suu­rem­pia hei­lah­duk­sia talou­teen. Koko nykyi­nen glo­baa­li talous­jär­jes­tel­mä on vie­lä kokei­lu­vai­hees­sa, joten pitää varau­tua myös muu­ta­miin enna­koi­mat­to­miin pomp­pui­hin. Pari on jo koet­tu, mut­ta ole­tan että jat­koa­kin seuraa.

    Myös nuo blo­giar­tik­ke­lin “glo­ba­li­saa­tio”- ja “luottoekspansio”-kohdat liit­ty­vät uuden glo­baa­lim­man pelin vaa­roi­hin. Vii­sas ottai­si vas­taa­vas­ti val­tion talou­des­sa nykyis­tä kon­ser­va­tii­vi­sem­man otteen. Näin mark­ki­na­voi­mat eivät pää­si­si hei­lut­te­le­maan tie­toi­ses­ti tai vahin­gos­sa val­tion ja euroa­lu­een talout­ta. Deval­vaa­tio­ta­kaan ei voi enää käyt­tää, joten vakaam­pi lin­ja polii­tii­kas­sa on kai jär­ke­vin lin­ja. Tämä tup­paa vain unoh­tu­maan aina pari vuot­ta ikä­vien talous­hei­lah­dus­ten jäl­keen (aivan kuten bud­jet­ti­ku­ri­kin unohtui).

  20. Työ­eläk­keis­sä vas­tuut ovat noin 490 mil­jar­dia ja rahas­tot 140 mil­jar­dia niin sanoi­sin että on vas­tuu­ton­ta siir­tää siel­tä mitään rahas­to­jen “yli­jää­miä” las­kel­miin ja vakuu­tel­la, että kaik­ki menee hyvin. Otta­kaa sit­ten las­kel­miin mukaan tuo 490 mil­jar­din näky­mä­tön vel­ka ja sen korot, jos ker­ran toi­nen puo­li ja sen tuo­tot otetaan 😉

    1. Vil­le opn ihan oikeas­sa sii­nä, että sosi­aa­li­tur­va­ra­has­to­jen “yli­jää­mä” ei ole todel­lis­ta yli­jää­mää, vaan nii­den vas­tuu­vel­ka kas­vaa kokoa­jan. Mut­ta jos tämä vas­tuu­vel­ka las­ke­taan mukaan, se pitää tie­tys­ti las­kea mukaan myös mais­sa, jois­sa on val­tiol­li­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä eikä mitään rahas­toin­tia. Siiu­tä pääs­tään makei­siin ali­jää­miin. Se ei estä eri­lai­sia talous­ne­ro­ja vaa­ti­mas­ta elä­kein­dek­sin paran­ta­mis­ta, kos­ka elä­ke­ra­has­tois­sa on vie­lä vähän rahaa.

  21. Säre­lä on taval­laan oikeas­sa. Korot ovat alhaal­la sil­loin, kun raha­po­li­tiik­ka on men­nei­syy­des­sä ollut tiuk­kaa ja inflaa­tio-odo­tuk­set ovat ank­ku­roi­tu­neet alas. 

    Mut­ta alhai­set korot tar­koit­ta­vat kyl­lä sitä, että kes­kus­pank­ki koet­taa antaa löysää.

  22. Ehkä emu­vel­ka on huu­haa­kä­si­te, ja koko val­tion­ta­lou­den tilin­pi­to huu­haa­ta, mut­ta jos ei ole rehel­lis­tä viral­lis­ta tilas­toa käy­tet­tä­vis­sä, niin käy­te­tään sit­ten epä­re­hel­lis­tä viral­lis­ta tilas­toa. Näil­lä luvuil­la minun on vai­kea uskoa, että val­tion­ta­lous oli­si hui­sin yli­jää­mäi­nen: heti vähän vai­keam­pien aiko­jen tul­les­sa kol­man­nes val­tion vuo­si­bud­je­tis­ta on velkaa.

  23. Käsit­tääk­se­ni Espan­ja ei ollut ennen krii­siä tol­kut­to­mas­ti vel­kaan­tu­nut tai alijäämäinen?

  24. Hans-Her­man Hop­pe on kir­joit­ta­nut kir­jan “Democ­racy — A God that failed”.

    Demo­kra­tia on juma­la joka epä­on­nis­tui. Sosia­lis­tit ovat pro­ji­soi­neet val­tioon kaik­ki ihmi­syy­den hyvät omi­nai­suu­det ja jät­tä­neet yksi­löön pel­käs­tään huo­not. Tämä tar­koit­taa että kol­lek­tii­vis­ta toi­min­taa arvioi­daan eri­lai­sil­la stan­dar­deil­la kuin yksi­tyis­tä. Mikään val­tion epä­on­nis­tu­mi­nen ei saa sosia­lis­te­ja vaa­ti­maan val­tion perään­ty­mis­tä talou­des­ta vaan päin­vas­toin vaa­di­taan uusia resurs­se­ja kos­ka han­ke­han kaa­tui nii­den riittämättömyyteen!

  25. Mie­les­tä­ni polii­ti­koil­la on oikeus ja jopa vel­vol­li­suus­kin valeh­del­la kan­sa­lai­sil­le jos kan­sa­lai­set ovat niin lap­sel­li­sia että usko­vat eri­lai­sia etu­ja voi­van saa­da tyh­jäs­tä tai ilman uhrauksia.

    Bas­tiatn mukaan val­tio on sel­lai­nen suu­ri fik­tio, jos­sa kaik­ki yrit­ti­vät elää tois­ten­sa kustannuksella.

    Krei­kan, Unka­rin ja Por­tu­ga­lin ongel­mat ovat joh­tu­neet pää­asias­sa sii­tä että kan­sa­lai­sil­le oli luvat­tu lii­ko­ja, syn­ny­tet­ty jul­ki­sel­le sek­to­ril­le muus­ta talou­des­ta eril­li­nen aris­to­kra­tia ja muu­ten­kin asen­noi­dut­tu että kaik­ki pitää kulut­taa mah­dol­li­sim­man nopeasti. 

    Oli­si­ko kunin­gas, joka omis­ta­ja­na omis­tai­si kaik­ki kan­san­ta­lou­den resurs­sit, parem­pi hal­lit­si­ja kuin kan­sa­lais­ten valit­se­ma parlamentti?

  26. Tie­de­mies: Ei aivan noin. Japa­nin kes­kus­pank­ki on täs­tä erin­omai­nen vas­tae­si­merk­ki. Korot ovat olleet nol­las­sa jo 90-luvul­ta saak­ka. Joka ker­ta kun inflaa­tio on nous­sut yhtään yli nol­lan, kor­ko­ja on nos­tet­tu. Näin Japa­nin kes­kus­pank­ki onnis­tuu yllä­pi­tä­mään tiuk­kaa raha­po­li­tiik­kaa nollakorolla.

  27. tie­de­mies:

    Mut­ta alhai­set korot tar­koit­ta­vat kyl­lä sitä, että kes­kus­pank­ki koet­taa antaa löysää.

    Ei tie­ten­kään tar­koi­ta. Kes­kus­pank­ki antaa löy­sää sil­loin kun se tuup­paa mark­ki­noil­le rahaa enem­män kuin aikai­sem­min ver­rat­tu­na kysyn­tään. (Tai jos ollaan ihan tark­ko­ja nos­taa inflaatio-odotuksia…)

    Jos “neut­raa­li” kor­ko on vaik­ka ‑4%, niin raha­po­li­tii­kan löy­syyt­tä / tiuk­kuut­ta ei voi pää­tel­lä sii­tä, että kor­ko on nollassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.