Pallottelua Portugali-tuella

Timo Soinin väläyt­ti ennen vaale­ja radio­haas­tat­telus­sa, että hän voisi suos­tua siihen, että hal­li­tus, jos­sa per­sut istu­vat, tukee Por­tu­gali-paket­tia, kun­han per­sut saa­vat äänestää sitä vas­taan. Samas­sa radi­olähetyk­sessä hän oli arvostel­lut vihre­itä  venkoilus­ta, kun nämä menet­te­liv­ät ydin­voiman suh­teen täs­mälleen samal­la taval­la. Kun asi­as­ta nousi kohu, Soi­ni perui puheen­sa ja ilmoit­ti, ettei lähde hal­li­tuk­seen, joka hyväksyy Por­tu­gali-paketin. Nyt Soi­ni on kehit­tänyt samas­ta ratkais­us­ta uuden ver­sion. Soinin ja demarien peli tähtää siihen, että

a)     Suo­mi hyväksyy paketin, kos­ka kukaan ei halua ottaa vas­tu­u­ta siitä, että toisin kävisi.

b)      Per­sut ja pääosa demareista saa­vat pestä käten­sä ja äänestää vastaan

c)       Per­sut pää­sevät hal­li­tuk­seen, jon­ka Euroop­pa-poli­ti­ikkan lähtöko­htana on, että Suo­mi on hyväksynyt Portugali-paketin.

Jos demar­it ja per­sut halu­aisi­vat oikeasti kaataa Por­tu­gali-paketin, ne pystyvät sen tekemään. Kun­ni­akas­ta on joko kaataa Por­tu­gali-paket­ti, jos sitä väit­tää halu­a­vansa ja siihen pystyy tai hyväksyä se ja kan­taa vas­tuu siitä.

Nyt hal­li­tus­neu­vot­telu­ja lykätään keinotekois­es­ti, jot­ta asia saataisi­in muka irrote­tuk­si hal­li­tus­vas­tu­us­ta ja Suomen tuki Por­tu­galille hyväksytään muka näi­den puoluei­den tah­don vastaisesti.

On hyvin ongel­mallista, jos maan hal­li­tuk­sen enem­mistö koos­t­uu puolueista, jot­ka ovat vas­tus­ta­neet vaa­likaudel­la tehtyä keskeistä ratkaisua, mut­ta jot­ka toisaal­ta eivät halua kan­taa vas­tu­u­ta sen kaa­tu­mis­es­ta.  Sik­si ratkaisun on olta­va sel­l­ainen, että tule­vat hal­li­tus­puolueet tuke­vat sitä lin­jaa, jon­ka Suo­mi val­it­see – tai siis Suo­mi val­it­see sen lin­jan, jos­ta tule­vat hal­li­tus­puolueet ovat valmi­it kan­ta­maan vastuunsa.

Lop­putu­los on tietenkin se, että Suo­mi hyväksyy Por­tu­galin tuet. Demar­it ja per­sut tietävät tämän aivan hyvin.  Mut­ta maal­la ei voi olla kah­ta lin­jaa. Sitä mitä hal­li­tus toteut­taa ja sitä mitä hal­li­tus­puolueet sanovat kannattavansa.

Perusteluk­si ei oikein kel­paa se, ettei Per­su­ja voi pan­na vas­tu­useen, kun nämä kävivät vaa­likam­pan­jan väit­täen vas­tus­ta­vansa Por­tu­gali-tukea.  Jos täl­lä lin­jal­la jatke­taan, oppo­si­tio joutuu kan­ta­maan vas­tu­un­sa myös val­tion bud­jetista, kos­ka vaalio­hjel­mas­saan per­sut lupa­si­vat syytää mil­jardikau­pal­la rahaa kaik­keen mahdolliseen.

 

164 vastausta artikkeliin “Pallottelua Portugali-tuella”

  1. Per­sut taisi­vat muuten myös luo­va­ta kor­ja­ta taite­tun indeksin, demarien kohdal­la asia on jyrkkä ehkä, tosin Kiljunen tip­pui eduskunnasta. 🙂

  2. Voisitko, Osmo, talousti­eteel­lisen koulu­tuk­sen saa­neena ihmisenä kir­joit­taa ana­lyysin myös itse näistä tuista. Sanomale­htiä luke­mal­la tai poli­itikko­ja kuun­tele­mal­la on täysin mah­do­ton­ta muo­dostaa järkevää mielipi­det­tä niistä.

  3. Onneks se ei mene silleen, että sil­lä on vas­tuu, joka sen suos­tuu ottamaan.

    Vas­tuu on aina sil­lä, joka toimin­nal­laan pystyy vaikut­ta­maan halus se sitä tai ei. (Eli rauta­lan­gas­ta, vas­tuu on niil­lä jot­ka olis voinu estää tukipaketin hyväksymisen ihan riip­pumat­ta siitä haluuko ne ottaa ton vas­tu­un vai ei.)

  4. Päätös kuitenkin lain mukaan kuulem­ma kuu­luu eduskun­nalle. Jos laki on huono, sitä pitää muut­taa eikä toimia lain hen­gen vastaisesti. 

    Luulen kuitenkin, että laki ei ole huono nimeno­maan täl­lai­sis­sa tilanteis­sa, jois­sa enem­mistö osaa toimia vas­tu­ullisem­min kuin vähemmistö. 

    Vas­tu­ullisu­us tarkoit­taa, että pienen maan on turha venet­tä kein­ut­taa. Jos Per­su-ilmiö ja demarei­den tor­jun­tavoit­to olisi, sen sijaan, uhan­nut ja sit­ten tapah­tunut isos­sa maas­sa, tukipaketin ehto­ja oltaisi­in viilat­tu jo viikko­ja jos ei kuukausia. 

    Vähem­mistö­suo­ja ei ole EU:n vahvimpia puo­lia eikä kuu­lukaan olla: maail­mas­sa isot ja vah­vat määrää ja sen reali­teetin mukaan on elet­tävä. Eipä sit­ten ole pahem­min vas­tu­u­takaan. Jotkut sak­salaiset tai ran­skalaiset taas kan­ta­vat oikeasti vas­tu­u­ta, kos­ka heikäläis­ten kan­to­jen mukaan eletään. Ja iso­jen pankkien.

    Jos eduskun­ta ei jostain syys­tä saa päätöstä tehtyä, sit­ten Suo­mi jää ulkop­uolelle. Ei kai siinä sen kum­mallisem­paa. Vai?

  5. Mikä pakko per­su­ja on lait­taa tai ottaa hal­li­tuk­seen jos eivät vas­tu­u­ta halua kan­taa. Kok + SDP + RKP + Vihreät = 45 + 42 + 10 + 10 = 107 paikkaa. Riit­tääkö sit­ten intoa hallitukseen?

  6. Edel­lisel­lä hal­li­tuk­sel­la olisi ollut tilaisu­us ajaa tämä asia läpi. Vas­tuu siir­ret­ti­in kuitenkin eteen­päin. Mis­sä kohtaa oli kyse vastuusta?

    Eiköhän ylläol­e­van ja puheen­jo­hta­jan viimeaikaisten kan­nan­ot­to­jen val­os­sa olisi syytä olla puhu­mat­ta yhtään mitään vas­tu­us­ta tai venkoilus­ta. Vihreät äänestävät sitä mitä hal­li­tuskin? Kumpikin käy? Asial­la ei ole merk­i­tys­tä, vain kos­tol­la on?

    Eiköhän paketin kaat­a­mi­nen ole nykyisen tiedon val­os­sa se parem­pi vai­h­toe­hto. Pankit ovat saa­neet korkei­ta korko­jaan ihan pelkästään siitä syys­tä, että riskikin on ollut korkea. Pankeil­la on tässä asi­as­sa enem­män hävit­tävää kuin kel­lään muul­la ja jos paket­ti täl­laise­naan kaatuu, tullee sieltä suunnal­ta kom­pro­missiehdo­tus­ta. Jos ei tule niin se on niiden pankkien lop­pu ja näin pitääkin olla.

  7. Meno vaikut­taa kaikki­aan siltä, että jos tätä kukaan enää muis­taa neljän vuo­den päästä, niin äänestyspros­ent­ti putoaa ensi vaaleis­sa rajusti. Kaik­ki osa­puo­let poli­tikoi­vat ja tak­tikoi­vat epä­toivon vim­mal­la, kuin jytky housu­is­sa suo­ras­taan (ter­mi oli siskol­lani käytössä vaip­paikäis­ten las­ten hoi­dos­sa jo vuosia sit­ten). Ymmär­rän sinän­sä Vihrei­den kan­taa kieltäy­tyä äänestämästä ‘jaa’ esi­tyk­selle, jon­ka takana ei ole koko hal­li­tus, mut­ta temp­pu on yhtä ruma kuin kaikkien muidenkin puoluei­den eikä todel­lakaan omi­aan palaut­ta­maan kenenkään luot­ta­mus­ta Vihreisiin.

  8. Vas­tuu sanal­la ei poli­ti­ikas­sa ole mitään merkitystä.

    Ote­taan esimerkik­si vas­tu­ulli­nen Kokoomus.

    Liiken­n­min­is­teri Olli-Pekka Heinonen osti mil­jardeil­la UMTS-ilmaa Sak­sas­ta. Heinonen on nyt palkkiovi­ras­sa YLE:n TV-johtajana.

    Liiken­ne­m­i­nis­teri Kim­mo Sasi yksi­ty­isti autok­t­sas­tuk­sen. Kat­sas­tus­mak­sut nousi­vat pil­vi­in ja omis­ta­jista tuli miljonääre­jä. Lisäk­si Sasi ajoi Suomen kaapelia myöten väärään digi-for­maat­ti­in ja YLE:n talous meni kuralle, kun jakelu­verkko myyti­in (lahjoitet­ti­in) ranskalaisille.

    Olen aivan var­ma, että nämä tukipaketit tietävät katas­trofia Suomelle ja entistä vau­raam­paa aikaa Ruot­sille. Miten katainen kan­taa tästä vastuun?

  9. Yksit­täisil­lä kansane­dus­ta­jil­la on aina sil­loin täl­löin ollut oikeus äänestää halu­a­mal­laan taval­la puolueen ohjeis­tuk­ses­ta riip­pumat­ta. Onko se venkoilua vai ei… 

    Onko se venkoilua, että edelli­nen hal­li­tus saat­toi antaa vihreille vapaat kädet äänestää ydin­voimaäänestyk­sessä oma­l­la taval­laan, kos­ka kykenivät luot­ta­maan ay-siiv­en junt­taa­van ydin­voimalle riit­tävästi ääniä hal­li­tuk­sen ulkopuolelta.

    Joskus oppo­si­tio pelas­taa hal­li­tus­puoluei­ta. Ovatko sel­l­aiset puolueet velkaa pelastajilleen?

  10. Mielestäni tässä hom­mas­sa haisee nyt siltä että Kokoomus­ta yritetään työn­tää oppo­si­tioon. Siis Suomen suur­in­ta puoluet­ta! Jos jonkun on joudut­ta­va oppo­si­sioon niin se on kyl­lä Perus­suo­ma­laiset, kos­ka nousu kol­man­nek­si suurim­mak­si ei automaat­tis­es­ti takaa paikkaa hal­li­tuk­ses­sa jos yhteistyökyky ratkai­se­vis­sa asiois­sa on noin heikko. Oli Kokoomuskin koko sodan jälkeisen ajan vuo­teen 1987 asti oppo­si­tios­sa vaik­ka oli kol­man­nek­si suurin. Sik­si että sen yhteistyökyky “kekko­slo­va­kialais­ten” kanssa ei ollut toiv­o­tul­la tasol­la. Samas­ta asi­as­ta siis on kysymys nyt. Per­sut ulos, Vihreät ja RKP tilalle!

  11. “On hyvin ongel­mallista, jos maan hal­li­tuk­sen enem­mistö koos­t­uu puolueista, jot­ka ovat vas­tus­ta­neet vaa­likaudel­la tehtyä keskeistä ratkaisua, mut­ta jot­ka toisaal­ta eivät halua kan­taa vas­tu­u­ta sen kaatumisesta.”

    Etenkin kun kan­ta tukipaket­ti­in oli yksi vaalien keskeisim­mistä kysymyksistä.

  12. Mitenkäs Vihrei­den oma viime päivien pikku pal­lopeli suh­teu­tuu tuo­hon esit­tämääsi skeemaan? Ainakaan uuti­soin­nin perus­teel­la en löytänyt tei­dän poten­ti­aalis­es­ta äänestyskäyt­täy­tymis­es­tä ja sen perusteluista minkään­laista (kestävää) logiikkaa.

  13. Väitätkö Osmo todel­la, että Perus­suo­ma­laiset oikeasti kan­nat­ta­vat Por­tu­gali-paket­tia ja vain esit­tivät vas­tus­ta­vansa? Voitko todel­la väit­tää näin vakaval­la ilmeel­lä? Lue esim. Ruo­ho­nen-Lerner­in näke­myk­set tältä päivältä. PS on päin­vas­toin kaivanut nyt esille kovem­piakin vaa­timuk­si­aan, kuten Kreikan eroamisen eurosta. 

    Kat­so myös eili­nen A‑Plus, jos et vielä kat­sonut. MIT:n Bengt Holm­ström kan­nat­taa Por­tu­gali-paket­tia, jot­ta velka­sa­neer­aus voitaisi­in tehdä siir­tymäa­jal­la hal­li­tum­min. Hal­li­tum­min tarkoit­taen sitä, että voidaan varautua estämään kri­isin lev­iämi­nen Espan­jaan (no, ainakin yrittää).
    Holm­ström on toisaal­ta huolis­saan siitä, että nyt Kreikalle ja Por­tu­galille vaa­di­tut ehdot ovat niin kovia, että ne estävät maid­en talouskasvua, mikä voi entis­es­tään pahen­taa tilannetta.

    Holm­ström puhuu myös viisaasti keskustelun vapaud­es­ta ja siihen suh­tau­tu­mis­es­ta Suomes­sa. Oletko nyt itse tuon yhden totu­u­den sokaise­ma? Pidät sitä niin selvänä, että Perus­suo­ma­lais­tenkin pitää se mielestäsi nähdä, ja teesken­televät vain, etteivät näk­isi? Sik­si vihrei­den on mielestäsi kiris­tet­tävä ei-äänel­lä, jot­ta PS jou­tu­isi pal­jas­ta­maan tuon kort­tin­sa? Tämä on jotain niin älytön­tä, että sitä on vaikea uskoa. Mieti nyt hetki.

    1. Aika akti­ivisia ainakin nuo “vas­tus­ta­jat” ovat kehit­tämään jär­jeste­lyjä, joil­la päätös kuitenkin menee läpi ja vaa­ti­maan tule­vaa oppo­si­tio­ta äänestämään hei­dän “oman kan­tansa” vas­taisek­si. Jos per­sut oikeasti vas­tus­taisi­vat tätä muutenkin kuin puheis­sa, kai he yrit­täi­sivät saa­da vihreät vas­tus­ta­maan eikä kan­nat­ta­maan pakettia.

  14. “Mitenkäs Vihrei­den oma viime päivien pikku pal­lopeli suh­teu­tuu tuo­hon esit­tämääsi skeemaan?”

    Vihreäthän jo toteut­ta­vat tässä oppo­si­tiopoli­ti­ikkaa hiil­losta­mal­la toden­näköisiä hal­li­tus­puoluei­ta. Ihan hyvä veto ja haus­ka nähdä miten tässä käy.

  15. Kir­joi­tat Soininvaara:
    “On hyvin ongel­mallista, jos maan hal­li­tuk­sen enem­mistö koos­t­uu puolueista, jot­ka ovat vas­tus­ta­neet vaa­likaudel­la tehtyä keskeistä ratkaisua, mut­ta jot­ka toisaal­ta eivät halua kan­taa vas­tu­u­ta sen kaatumisesta.”

    En kysy seu­raavaa osoit­taak­seni ole­vani oike­as­sa vaan ymmärtääk­seni logi­ikkaasi: Miten edel­lä lainat­tu eroaa todel­lisu­udessa siitä, että Vihreät istui hal­li­tuk­ses­sa ja vas­tusti ydin­voimaa? Ydin­voiman laa­jamit­tainen rak­en­t­a­mi­nen — jos mikä — on keskeinen ratkaisu. 

    Onhan tuos­sa sin­ul­la ehto, että eivät halua kan­taa vas­tu­u­ta asian kaa­tu­mis­es­ta. En kyl­lä voi sanoa, että esim. per­sut oli­si­vat jotenkin ilmais­seet, että eivät olisi valmi­ita tähän vaihtoehtoon?

  16. Kok + SDP + RKP + Vihreät = 45 + 42 + 10 + 10 = 107 paikkaa. Se tarkoit­taisi kokdemin kannal­ta sitä, että kumpikin apupyörä pysty­isi yksin kaata­maan hal­li­tuk­sen. Ei riitä tuol­lainen enemmistö.

  17. Ker­ro Osmo nyt miten toimia vas­tu­ullis­es­ti ja mitä jaa tai ei tarkoit­taa käytännössä.

    Vihreät aloit­taa oppo­si­tiokaut­en­sa todel­la surkeasti jos lähde­tään heti tuol­laiseen lapsel­liseen “ähäkutti,enpäs enää äänestä puoles­ta” politikointiin.

  18. Eniten tässä har­mit­taa tämä hal­li­tus­poli­it­ti­nen “pelin peli” tärkeäl­lä asial­la. Täl­lainen sout­a­mi­nen ja huopaami­nen on vaar­al­lista niin Suomen kuin koko Euroopan taloudelle. Juuri kun nousukausi on alkamassa…

    Tukipaket­ti on hyväksyt­tävä. Ellei hyväksytä, se hyväksytään EU:ssa kuitenkin, poikkeus­menet­te­lyl­lä tms.

    Mitä nopeam­min uusi hal­li­tus tämän asian hoitaa, sen parem­pi. Tämä asia tulee muuten sit­ten uudem­man ker­ran vas­taan myös hal­li­tuskaudel­la, sekin on syytä muistaa.

    Perus­suo­ma­lais­ten main­os­ta­ma rehti ja reilu poli­ti­ik­ka on alka­nut kyl­lä ihan vas­takkai­sis­sa merkeis­sä. Mitä ihmettä vielä saamme nähdäkään? Ei yhteisiä asioi­ta näin hoideta.

  19. Rain­er S

    Per­sut ulos, Vihreät ja RKP tilalle! 

    Tässä kohtaa demar­it taita­vat halu­ta ehdot­tomasti tar­joil­la Per­suille annok­sen hal­li­tus­vas­tu­u­ta. Muus­sa tapauk­ses­sa Soi­ni pääsee rat­sas­ta­maan tule­vien talous­vaikeuk­sien ajan oppo­si­tios­sa protes­timielialaa ruokkien ja Per­sut voit­ta­vat seu­raavis­sa vaaleis­sa vielä lisää paikko­ja. Suurin häviäjä siinä olisi demar­it, ellei sit­ten Kokoomus tee jotain isoa mokaa pääministeripuolueena.

  20. Aika akti­ivisia ainakin nuo “vas­tus­ta­jat” ovat kehit­tämään jär­jeste­lyjä, joil­la päätös kuitenkin menee läpi ja vaa­ti­maan tule­vaa oppo­si­tio­ta äänestämään hei­dän “oman kan­tansa” vas­taisek­si. Jos per­sut oikeasti vas­tus­taisi­vat tätä muutenkin kuin puheis­sa, kai he yrit­täi­sivät saa­da vihreät vas­tus­ta­maan eikä kan­nat­ta­maan pakettia.

    En voi uskoa, että oikeasti ajat­telet noin, jos het­kek­si uno­h­dat per­su-katkeru­u­den ja ajat­telet ratio­naalis­es­ti. Ja luu­len­pa, ettei asi­aa Kokoomuk­ses­sakaan yllä lainat­ul­la taval­la nähdä. 

    Väit­teesi per­su­jen “todel­lis­es­ta” posi­ti­ivis­es­ta kan­nas­ta on vail­la mitään perustei­ta. Täysin ilmas­ta otet­tu. Samoin on vail­la perustei­ta usko paketin läpi­menoon joka tapauk­ses­sa. Todel­la heikkoa argumentointia.
    Por­tu­gal-paket­ti ei myöskään ole suo­raan kytkök­sis­sä myöhempi­in EU-lin­jauk­si­in, varsinkin kun tilanne elää Euroopas­sa koko ajan. Tämänkin tiedät aivan hyvin.

    Täysin mah­dol­lista on, että Por­tu­gal-kan­ta joko menee eduskun­nas­sa lävitse tai kaatuu muu­ta­mal­la äänel­lä. Ne voivat sil­loin olla vihrei­den ääniä.

    Todel­la paljon ker­to­vaa huo­ma­ta, kuin­ka mon­elle sel­l­aisellekin, joka pitää kyl­lä-päätöstä äärim­mäisen tärkeänä, täl­lainen poli­tikoin­ti on aivan hyväksyt­tävis­sä ja sitä kiitel­lään. Mihin uno­h­tu­i­v­at ne Euroopan laa­juiset lamat ja kymmenet tuhan­net uudet työt­tömät, joil­la vielä eilen pelot­telitte ja jot­ka tässä poli­tikoin­nis­sa aiem­mal­la logi­ikallanne ovat panoksena?

    Mis­sä on tämän logi­ik­ka? Kun argu­men­toin­tia yrit­tää ker­iä taak­sepäin alkusy­i­hin­sä, niin on todel­la vaikea löytää perus­taa vas­tu­ullis­es­ta oppo­si­tiopoli­ti­ikas­ta. Logi­ik­ka häviää, väit­teet ovat keskenään ris­tiri­itaisia, ilmas­ta heit­etään mielet­tömiä ole­tuk­sia tois­t­en “oikeista” kan­noista jne.
    Lop­ul­ta koko kuvios­sa ei ole päätä eikä hän­tää, ellei palapeliä kokoavak­si pre­mis­sik­si ase­ta katkeruutta.

  21. Soinil­la on kova pala nieltävänä nyt, kun hal­li­tuk­sen arvostelem­i­nen oppo­si­tios­ta käsin pitäisi vai­h­taa vas­tu­unot­tamiseen ja yhteistyöhön. Kukaan ei saa omaa tah­toaan sel­l­aise­naan läpi. Mut­ta uskaltaako Soi­ni ker­toa tämän kan­nat­ta­jilleen? Kasvon­sa hänen täy­tyy säi­lyt­tää, ja nyt lähin­nä oman tah­don läpisaamista on päätösten torjuminen.

    Kaik­ki vähänkään poli­ti­ikas­ta per­il­lä ole­vat kyse­liv­ät koko viime vuo­den että mis­sä viipyvät Soinin ratkaisue­hdo­tuk­set niihin ongelmi­in joi­ta hän väit­tää näkevän­sä. Ja nyt nähti­in: ei niitä ole. Soinil­la on sen­tään sen ver­ran järkeä päässä että hän pyrkii vält­tämään suuren vahin­gon aiheut­tamisen joten hänelle kel­paa muiden kek­simä ratkaisu mut­ta yhä vielä pitäisi saa­da sanoa “ei” samal­la taval­la har­mit­tomasti, mut­ta kansaa miel­lyt­täväl­lä taval­la, kuin kymme­nen vuot­ta sit­ten pikku­ruisen mar­gin­aalipuolueen nokkamiehenä.

    Ilmeis­es­ti Soi­ni jo käy pres­i­dentin­vaa­likam­pan­jaa, olisi niin kovin herkullista päästä sanomaan kuin­ka “minähän en tätä kannattanut”.

  22. Hal­li­tus­ta on täl­lä het­kel­lä muo­dosta­mas­sa Jyr­ki Katainen (kok) eikä Timo Soi­ni (ps).

    Pelin poli­ti­ik­ka ja halu päämin­is­terik­si on Kataisen kiän­neltävänä, ei Soinin.

    Eikö Katainen voisi ilmoit­taa, ettei onnis­tu hal­li­tuk­sen muo­dostamises­sa ja antaa Urpi­laisen yrit­tää? Sil­loin vas­tuu olisi demareil­la ja Por­tu­galin osalta myös persuilla.

  23. Entä kokoomuk­sen rooli? Eikö se tässä ole se pallottelija?

    “Jos demar­it ja per­sut halu­aisi­vat oikeasti kaataa Por­tu­gali­paketin, ne pystyvät sen tekemään.” No eikös ne vähän niinkuin jo yrit­täneet? Ainakin per­suthan antoi selkeän vas­tauk­sen Kataisen 1. kier­roksen kysymyk­si­in. Oli kaiketi Kataisen idea lähteä pal­lot­tele­maan tätä asi­aa näin, hän on tämän uuden ver­sion takana eikä Soini. 

    Mis­tä tuo tulk­in­ta tulee, että “vas­tus­ta­jat” yrit­tävät saa­da oppo­si­tio­ta äänestämään toisin kuin he? Eiköhän Soi­ni ole lähin­nä riemuis­saan jos hänen kan­tansa taakse tulee muitakin. En käsitä, miten voi olla peliä se, että on yksinker­tais­es­ti eri mieltä kuin hege­mo­nia. Pulas­sa var­masti ollaan jos paket­ti kaade­taan, mut­ta eiköhän niin käy sil­lä toisel­lakin vai­h­toe­hdol­la — on nai­ivia väit­tää muuta. 

    Tässä ilmeis­es­ti on vain yksi vai­h­toe­hto: Por­tu­gali­paketille on saata­va myön­teinen vas­taus jot­ta suurin puolue säi­lyt­tää kasvon­sa, vaik­ka kuin­ka jotkut oli­si­vat “väärää” mieltä. 

    Se Vihrei­den toim­inta nyt on ennenkaikkea luoka­ton­ta, että ennen vaale­ja se niin tärkeä, suo­ma­lai­sista työ­paikoista huoltakan­ta­va näke­mys voidaankin vaalien jäl­keen vai­h­taa toiseen, kos­ka sitä tärkeäm­pää “kostaa” eli aiheut­taa tukalat olot persuille.

  24. Soi­ni tänään: Ei hyväksy tukipaket­te­ja mil­lään ehdol­la: http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=54263:soinilta-ehdoton-ei-portugalille&catid=6:politiikka-paeaeuutinen-&Itemid=30

    Mikä on tuo­ta lin­jaa vetäessä, kun tukea tulee yhä laa­jem­mal­ta: http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194677436756/artikkeli/puheenaihe%20vaalien%20jalkeen%20tykkinsa%20paljastanut%20professorikaarti%20vastustaa%20eurotakauksia.html

    Suomen tun­ne­tu­im­mat talous­pro­fes­sorit vas­tus­ta­vat Osmon itses­tään selvänä pitämää lin­jaa. Samoin kas­va­va joukko mm. Sak­sas­sa. Yhdys­val­lois­sa­han euro-han­kkeeseen on aina oltu perusskeptisiä.

    Eli, jos nyt voit Osmo luop­ua tuos­ta (tätä ei voi liiak­si alle­vi­iva­ta) käsit­tämät­tömästä väit­teestä, että PS oikeasti kan­nat­taa Por­tu­galin tukemista, niin vieläkö näet perustei­ta ei-politikoinnillenne?

    Muista myös, että SDP ei antanut ehdot­to­mia takei­ta kan­nas­saan ja se jous­taa niin pitkälle kuin mitä “sijoit­ta­jien vas­tu­un” määrit­te­ly jous­taa, eli vaik­ka spa­gaatin tekemään. Kokoomus on paljon tiukem­mas­sa ase­mas­sa. Hei­hin tämä tekonne eniten kohdis­tuu. Vähiten PS:iin.
    Etkö pelkää, että tästä tulee Kokoomuk­selta vastapal­loa esimerkik­si kaupunkipolitiikassa?

    1. On kak­si eri asi­aa se,
      1) onko ehdotet­tu Por­tu­galin tukipäätös EU:lta järkevä päätös
      2) jos EU tuon päätök­sen tekee, onko viias­ta Suomen jät­täy­tyä sen ulkopulelle.

      Min­ul­la ei ole vas­taus­ta kohtaan 1). Itse asi­as­sa epäilen sitä suuresti. Sen sijaan kohtaan 2) min­ul­la on voimakas Suomen edus­ta lähtevä käsi­tys. Tosin tässä häs­lingis­sä Suomen good­will on jo suuresti menetet­ty. Mut­ta minä en toisaal­ta vil­jele maa­ta Suomessa.

  25. Art­turi B
    Valitet­tavasti vas­tuu ja poli­it­ti­nen vas­tuu on toi­sis­taan eroavia asioi­ta. Tämä nykyi­nen sirkus tarkoit­taa sitä, että poli­it­tista vas­tu­u­ta tukipäätök­ses­tä koite­taan vyör­ry­tää van­han hal­li­tuk­sen piikki­in ja piilot­taa näin demarei­den ja perus­suo­ma­lais­ten vas­tu­un asiassa. 

    Eli mainit­se­mani kak­sikko tosi­asial­lis­es­ti joko kaataa tai siu­naa Por­tu­galin tukipäätök­sen, mut­ta nyt koite­taan kovasti saa­da asia näyt­tämään siltä, että muut oli­si­vat tässä keskeisiä pelure­i­ta. Eli poli­it­ti­nen vas­tuu asi­as­sa yritetään “lahjot­taa” mm vihreille jol­la ei ole käytän­nössä juuri mitään val­taa siihen mitä tulee tapahtumaan.

  26. Samaa mieltä Mikko H:n kanssa. Per­suil­la ei ole vält­tämätön­tä hinkua hal­li­tuk­seen. Sekin vihrei­den pelin­poli­ti­ikas­ta uno­htuu. Seu­raa­va vaa­likausi tulee ole­maan vaikein sit­ten lamas­ta nousemisen vuosien 1991–1999. Paljon katkeru­ut­ta herät­täviä päätök­siä joudu­taan tekemään, kulu­ja leikkaa­maan ja lupauk­sia syömään. Jos PS saa istua tämän ajan oppo­si­tios­sa syyt­tämässä hal­li­tus­ta köy­hien uno­htamis­es­ta, Suomen raho­jen jakamis­es­ta ulko­maille ym., niin 2015 tulee erit­täin mah­dol­lis­es­ti vielä paljon suurem­pi jytky. Tuskin tätä riskiä halu­taan ottaa, joten sekin vahvis­taa PS:n ase­maa neuvotteluissa.

  27. Niin kuin tääl­lä on todet­tukin, niin Vihrei­den venkoilu on kaikkein lapsel­lis­in­ta ja osoit­taa, kuin­ka vas­tu­u­ton­ta porukkaa he ovat. 

    Kaatukoon Por­tu­gali ja iskeköön hir­mu­la­ma Euroopan polvilleen ja Suomen nurin, kun­han vaan päästään kuit­taa­maan persuille. 

    Yritäpä Osmo selit­tää tämä härs­ki peli jol­lakin ilveel­lä vas­tu­ullisek­si toiminnaksi? 

    Tai sit­ten se pelot­telu Por­tu­galin kaa­tu­misen seu­rauk­sista oli pötyä alus­ta alka­en — ihan niin kuin Soi­ni sanoikin?

    1. Vihreät eivät ymmärtääk­seni ole tehneet asi­as­ta ratkaisua. Mut­ta eikö teistä nyt ole pien­tä venkoilua lykätä hal­li­tus­neu­vot­telu­ja. Kos­ka näitä Euroop­pa­päätök­siä tulee jatkos­sakin, ei voi ajatel­la, että hal­li­tuk­sen toim­intakyky on kiin­ni oppo­si­tion hyvän­tah­toisu­ud­es­ta. Sik­si per­su­jen pitäisi ottaa lusikkaa kau­ni­iseen käteen jo nyt.
      Ei kai voi olla niin, että per­suil­la on eri­laiset par­la­men­taariset sään­nöt kuin muilla?

  28. Vas­taan vähän siihenkin mitä az kir­joit­ti edel­lisessä ketjus­sa. Tässä on kysymys siitä että Vihretä ja Kepu kieltäy­tyy ole­mas­ta idioot­te­ja, minus­ta se että sem­moista pitäisi näytel­lä äänestäjille olisi hei­dän halventamistaan.

    Edukun­ta ei ole kun­nan­val­tu­us­to, siel­lä val­lit­see hal­li­tus-oppo­si­tio asetel­ma. Poli­i­it­ti­nen val­ta on de fac­to on tule­val­la hal­li­tuk­sel­la ja siten myös vas­tu­ut. Osa sen puolueista on sen saanut kamp­pan­joimal­la asial­la johon he eivät nyt tunne halu­a­van koskea pitkäl­lä tikul­lakaan. Se että de fac­to oppo­si­tio kävisi hei­dän puolestaan ystäväl­lis­es­ti päät­tämässä heille kiusal­liset asi­at on idioot­ti­mainen vaatimus.

  29. Hyväksyykö Osmo moraal­isi tuon kohdan 2) perusteen?

    -Min­ul­la on eriävä mielpide.

    -Sin­ul­la on eriävä mielipi­de? Siitä saat vielä kär­siä, odota vain.

    Koko EU:n kon­sen­suk­sen vaade on alku­jaankin ollut jär­jetön. Sehän johtaa nimeno­maan täl­laiseen henkiseen pain­os­tus­poli­ti­ikkaan, jos­sa varsinkin pienem­piä alis­te­taan ole­maan oikeaa mieltä. Pelkästään tältä päivältä olen tör­män­nyt neljän suo­ma­laisen asiantun­ti­jan kir­joituk­seen, jot­ka täl­lä Suomea pelot­tel­e­vat. Sekä use­ampi­in peit­el­ty­i­hin uhkauk­si­in Euroopan suunnal­ta Suomelle. Tämäkö demokratiaa?

  30. tpyy­lu­o­ma,

    Osmol­ta ei tai­da tul­la vas­taus­ta, mut­ta yritä sinä nyt perustel­la tuo käsit­tämätön väite, että PS halu­aisi oppo­si­tion käyvän päät­tämässä kyl­lä-vas­tauk­sen hei­dän puolestaan?

    Mikä saa sin­ut ajat­tele­maan, että PS toivoisi kyl­lä-vas­taus­ta? Mikä ihme?

    Mitä ylipään­sä tarkoit­taa väite, että he eivät halu­aisi koskea asi­aan pitkäl­lä tikul­lakaan? Kyl­lä minus­ta selkeä EI-vas­taus kos­kee asi­aan aivan suo­raan, takkia kään­tämät­tä, venkoilemat­ta ja johdonmukaisesti.

    Väität vielä, että Keskus­ta ja Vihreät oli­si­vat idioot­te­ja ja pet­täi­sivät äänestäjän­sä, jos eivät nyt äänestä (tai uhkaa äänestää) sel­l­aisen päätök­sen puoles­ta, joka hei­dän mielestään johtaa tuhoisaan lamaan ja työttömyyteen.

  31. Tukipaket­ti ja hal­li­tuskysymys voitaisi­in ratkaista yhdel­lä ker­taa hyvin hel­posti: Eduskun­nan puhemies kehot­taa äänestämään jaa tai ei (kaikil­la edus­ta­jil­la vapaat kädet). Voit­tanut kan­ta viedään Brys­seli­in ja voit­ta­neet muo­dosta­vat hal­li­tuk­sen, joka kan­taa siitä näin poli­it­tisen vas­tu­un. Edus­ta­jat istute­taan uud­estaan niin, että voit­ta­neet istu­vat puhemiehen oikeal­la puolel­la ja hävin­neet vasem­mal­la puolel­la entis­es­tä puoluekan­nas­ta riip­pumat­ta. Hal­li­tu­so­hjel­maan voidaan kir­ja­ta mitä tahansa, eihän hal­li­tusten poli­ti­ik­ka ole aikaisem­minkaan ollut riip­pu­vainen sen väristä.

  32. Per­sut on venkoilun syy, Kokoomus ja Kepu venkoilee. Vai onko min­ul­ta men­nyt jotain ohi? Täl­lä het­kel­lä kai tilanne on, että Katainen kieltäy­tyy hal­li­tus­neu­vot­teluista ja koi­et­taa kikkail­la tukipäätök­sen lain porsaanrei´istä läpi.

  33. Onhan se tietenkin niin, ettei hal­li­tus voi vaa­tia oppo­si­tio­ta äänestämään hal­li­tu­so­hjel­man mukaises­ti. Se olisi perin kum­mallista. Mutta…

    …Suomen etu vaatii nyt asian pikaista ratkaisemista ja sopimista. Seu­raa­van hal­li­tuk­sen pitäisi olla yhtä mieltä tästä asi­as­ta. Onnis­tuuko se?

    Vihreät ymmärtääk­seni siis kan­nat­ta­vat Por­tu­galin tukemista, mut­ta toim­i­tus­min­is­ter­istö (onko Suomes­sa nyt siis sel­l­ainen?!? Onko se viralli­nen elin?) kaiketi nyt sit­ten kieltäy­tyy kan­nat­ta­mas­ta tätä tukipaket­tia, jos hal­li­tuk­sen tule­vat (?) puolueet ovat keskenään eripu­raiset, vaik­ka oikeas­t­aan toim­i­tus­min­is­ter­istö muuten tukipaket­tia kannattaisikin. 

    En oikein ymmär­rä itsekään sitä, mitä kir­joitin, mut­ta tämä ilmeis­es­ti on nyt tilanne.

    Tämä — on — jakomielitautista.

  34. Az:n lainaa­ma Aamule­hden kir­joi­tus on todel­la asen­teelli­nen. Esimerkik­si Bengt Holm­ström on selväsanais­es­ti aset­tunut kan­nat­ta­maan tukipaket­tia: http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/05/professori_holmstrom_kreikan_velkasaneeraus_vain_ajan_kysymys_2565032.html

    Samas­sa uutises­sa maini­tun Arto Jokisen opinahjo puolestaan vaikut­taisi ole­van “Unit­ed Busi­ness Insti­tute”, joka ei näytä ole­van yliopis­to tai korkeak­oulu ylipään­sä ainakaan mis­sään kon­ven­tion­aalises­sa mielessä.

    Mitä vihrei­den ratkaisu­un tulee, niin en pidä kovin pahana, että tule­van hal­li­tuskoali­tion har­joit­ta­maan temp­puilu­un vas­tataan oma­l­la temppuilulla.

  35. Kyl­lähän PS on ollut selkärankainen ja vas­tu­ulli­nen (ainakin tähän asti), ei sitä voi kiistää. Kreikan tukem­i­nen oli jo virhe, samoin Irlan­nin, niitä olemat­to­mia raho­jamme joudumme vielä pankeille pulit­ta­maan. Vas­tu­ullista olisi ollut pankki­irei­den selän taput­teluista huoli­mat­ta jät­tää tukem­i­nen niille maille, joiden pankit oli­vat liemessä.

    Kansan­taloutemme kokon­ais­ti­lanne on heikko huonon talous­poli­ti­ikan vuok­si, jota toki tehti­in jo Lip­posen kaudel­la. Sil­loinkin alen­net­ti­in tulovero­ja nousukaudel­la, vaik­ka kuu­luu jo yleis­sivistyk­seen tietää, ettei kan­na­ta kuumen­taa talout­ta liikaa vaan nos­taa vero­ja ja lait­taa rahaa jem­maan, sijoit­taa, panos­taa tutkimuk­seen ja kehi­tyk­seen jne. Laskukaudel­la voi sit­ten alen­taa vero­tus­ta ja elvyt­tää. Nyt alen­nus­varat on kulutet­tu jo nousukaudel­la, kas­sa on tyhjä, vel­ka kas­vanut, takauk­sia annet­tu; ilman talouskasvua meistä tulee ruumis eli huonos­ti menee.

    Nyt jos EU-pankeille vielä lainataan tai taataan kansan tule­vakin var­al­lisu­us niin Kreikan, Irlan­nin ja Por­tu­galin velka­sa­neer­auk­ses­sa meitä kynitään urakalla. Jos taas niitä ei tue­ta niin talouskasvua euroalueelle ei ole luvas­sa lähi­aikoina. Toden­näköis­es­ti velka­maat saneer­ataan any­way ja talouskasvus­ta tulee sil­lä het­kel­lä haave­u­ni. Pahim­mil­laan olemme tilanteessa, jos­sa olemme ilman kasvua ja korvia myöten veloissa.

  36. Onko EU siis joku mafi­atyyp­pinen sys­tee­mi jos­sa EU antaa Suomelle piiskaa jollei me anneta tukea toimin­nalle, joka

    a) on EMU-sään­tö­jen vastaista
    b) merk­it­see rahan antamista maille jot­ka ovat toim­i­neet kaikkia EMU-sään­töjä vastaan?

    Ja jollei EU:n mallipoi­ka Suo­mi nyt suos­tu rikko­maan EMU-sään­töjä niin tulee sapiskaa?

    Kan­nat­taako tuol­laiseen jär­jestöön kuu­lua lainkaan?

    Kan­nat­taisin sel­l­aista eten­e­mis­mall­ia, että kun nau­ru­lai­va Poh­jan­maa palaa sieltä eteläin­mail­ta ruokki­mas­ta soma­l­imerirosvo­ja niin palu­umatkalla­han se voisi ajaa johonkin Nor­jan vuonoon ja julis­taa sodan Nor­jalle ja ei lopete­ta sitä sotaa ennenkuin otta­vat mei­dät ehdoit­ta osak­si Norjaa.

  37. Hei
    komp­paisin MArko Hamilon pyyn­töä tuos­sa ketjun alus­sa; voisitko blo­ga­ta näke­myk­siäsi näistä tuista?

  38. Yleis­ra­dios­sa on nykyään toim­i­tusjo­hta­ja ja tele­vi­sio­jo­hta­ja kokoomus­laisia. YLE juok­sut­taakin elinkei­noelämän lob­bare­i­ta asiantun­ti­joina — viimek­si tänään tele­vi­sion pääuutis­lähetyk­sessä oli jälleen Six­ten Kork­man pelottelemassa.

    Jos asia on Kokoomuk­selle ja sen taus­taryh­mille niin tärkeää, niin mik­seivät he sit­ten mak­sa sitä tukea — siis ne pank­in­jo­hta­jat ja ne kork­man­it, jot­ka aja­vat näitä tuki­aisia, niin kaivakoot omis­taan kuvet­ta Suomen val­ti­olle. Se on sitä rahapi­irien vastuuta.

    Yleis­ra­dion luotet­tavu­us on kyl­lä pahasti kärsinyt. Brit­tien yleis­ra­dioy­htiön BBC:n pääjo­hta­ja ja tele­vi­sio­jo­hta­ja olisi vas­taavas­sa tilanteessa jo vaihdettu.

  39. Medi­as­ta ja blo­geil­ta luet­tuna artikkelei­ta ja ver­rat­tuna nyky­isiä artikkelei­ta todel­liseen hädän aikaan alka­en 1939…, tulee mieleen, että mitähän nämä poli­itikot oikein ovat tärkeilevinään ja tekevinään.

    Uskon vah­vasti, että medi­apoli­itikoiden avul­la ei kyl­lä maan taloudel­lis­ten asioiden hoita­mises­sa ole yhtään mitään tekemistä — korkein­taan kumileimaisimien omi­naisu­udessa medi­an sivuil­la selit­televät parhaansa mukaan sitä tai tätä.

    Enkä henkilöko­htais­es­ti usko pätkänkään ver­taa siihen, että poli­itikot pää­si­sivät valiokun­tatyösken­te­lynään lähem­mäk­si lakien sisäl­lön laa­timisen ydin­tä. Eikä edes min­is­ter­it ole mui­ta kuin puoluei­den­sa markki­noinin edis­täjiä ja jonkun sortin puhu­via päitä medi­aan ja äänestjiä kohti.

    Siis, media suoltaa täl­laista mieliku­vaan ainakin min­un silmille ja korville — vaik­ka kuin poli­itikot oli­si­vat otsa kur­tus­sa vaikut­ta­mas­sa äänestäjien­sä asioihin.

  40. Minus­takin vihrei­den pitäisi äänestää Por­tu­gali-tukea vas­taan, mikäli toden­näköiset hal­li­tus­puolueet eivät saa yht­enäistä kantaa. 

    Mik­si sal­lia perus­suo­ma­laisille olla eri mieltä muiden hal­li­tus­puoluei­den kanssa, kun perus­suo­ma­laiset itse kri­ti­soi­vat vihre­itä vas­taavas­ta tilanteesta?

    Sitä pait­si mik­si vihreät tai keskus­ta tai muutkaan puolueet “oppo­si­tios­sa” ottaisi­vat syyn Por­tu­gali-päätök­sistä niskaansa saa­mat­ta mitään vasti­neek­si, jos käykin ilmi ratkaisun olleen huono? Sil­lä ei var­maan kukaan tukea kan­nat­tavakaan ole var­ma mikä lop­putu­los todel­la on.

    Jos PS:t vas­tus­ta­vat tukea ja pää­sevät hal­li­tuk­seen ja vihreät kan­nat­taisi­vat tukea oppo­si­tios­ta käsin, niin eikö se ole ker­ta kaikkisen type­r­ää. Jos päätös on hyvä, kunn­ian saa kokoomus “luovu­ud­es­ta”, jos päätös on huono vihreät saisi­vat osan haukuista ja perus­suo­ma­laiset voit­taisi­vat aina. Mik­si vihrei­den siis kan­nat­taisi äänestää tukipaketin puoles­ta tässä tilanteessa? Tukeak­seen perussuomalaisia? 

    Minus­ta kokoomuk­sen “luovu­us” on hie­man kyseenalaista.

  41. Schwa,

    Kat­so Holm­strömin A‑Plus-haas­tat­telu kokon­aisu­udessaan ja lue se Holm­strömin taan­noinen kolum­ni Hesarista. Hän on hyvin poikkeaval­la lin­jal­la esimerkik­si Rehni­in, Kataiseen tai EU:n yleisem­pään lin­jaan näh­den. Holm­ström kan­nat­taa Por­tu­galin tukemista, jot­ta Por­tu­galin tule­va velka­sa­neer­aus voitaisi­in toteut­taa hallitummin.

    Hän myös kri­ti­soi liian tiukko­ja säästöo­hjelmia, kos­ka ne pahim­mil­laan estävät velka­maid­en talouskasvun.

  42. az, en ole Osmo, ja min­ua itseasi­as­sa kiin­nos­taa demar­it paljon enem­män tässä suh­teessa. SDP on kuitenkin vakavas­tiotet­ta­va valtionhoitajapuolue.

    Mut­ta vas­taan nyt kuitenkin: PS halu­aa että se on saa olla erim­ieltä hal­li­tus­poli­ti­ikas­ta äänestyk­siä myöten ja silti istua hal­li­tuk­ses­sa. Jos tuos­ta voi vetää jonkun muun johtopäätök­seen kuin että he halu­a­vat oppo­si­tion hoita­van asian alta pois niin mikäköhän se on?

  43. A‑Talkissa keskustelti­in Por­tu­galin tukipaketista. Kukaan(!) Suomes­sa ei ole vielä saanut Por­tu­gali-päätök­sen asi­akir­jo­ja! Me emme tiedä, mitä se päätös pitää sisäl­lään, todet­ti­in yhdestä suus­ta. Huo­masiko kukaan ulko­maisia lähteitäkään seu­raa­va muuten keskustelua näi­den päätösten sisäl­lön muo­dostamis­es­ta, ote­taan esimerkik­si väli­aikainen vakaus­mekanis­mi. Katainen ja Kivinie­mi eivät vaalien alla suos­tuneet niitä avaa­maan lukui­sista pyyn­nöistä huoli­mat­ta. Tiedät­tekö te, mitä ne sisältävät? Tiedät­tekö te, miten niiden sisältö on perustel­tu? Mitä keskustelua on käy­ty siitä, mitä niihin pitäisi hyväksyä ja mitä ei? Ketkä sitä keskustelua ovat käyneet? Mitä he ovat sanoneet?

    On vain jokin paket­ti, joka nyt on hyväksyt­tävä. A‑Talkissakin P. Salo­lainen oli sitä mieltä, että sijoit­ta­jien vas­tuu pitäisi saa­da näi­hin mukaan. Että olisi hyvä, jos se niis­sä olisi jo. Herää sit­ten kysymys: Mik­si sitä ei ole alun­perin sisäl­lytet­ty? Mik­si? Osaako joku vas­ta­ta? Esimerkik­si Heinälu­o­man mainit­se­ma eri­no­mainen point­ti, että sijoit­ta­jien tukem­i­nen velka­mai­ta tuke­mal­la pitäisi sitoa siihen, että sijoit­ta­jat eivät saisi vetää sijoituk­si­aan näistä ongel­ma­maista ja siten siirtää mak­su­ja veron­mak­sajien niskoille, tai muuten he menet­täi­sivät vas­taavas­sa osu­udessa osakkeitaan valtioille.
    Tämä yht­enä esimerkkinä, monia mui­ta var­masti on. Onko näitä ehdotet­tu? Onko täl­laisia ollut mah­dol­lista ehdot­taa? Mik­si ne on tor­jut­tu, sikäli kun niitä ei ole vas­ta kuin (jos on) pysyvässä mekanis­mis­sa? Kuka näi­den päätösten sisältöjä on kir­joit­tanut? Kuka tai mikä on se ylem­pänä ole­va “jokin”, joka voi Suomelle esimerkik­si henkises­ti pain­os­taen sanel­la, että tämä tei­dän on hyväksyt­tävä, vaik­ka teil­lä ei ole tarkkaa tietoa perusteista, käy­dys­tä keskustelus­ta eikä edes päätök­sen sisäl­löstä 5.5.(!) kun teiltä vaa­di­taan vas­taus­ta 16.5.(!) men­nessä. Eikä ole ilmeis­es­ti edes ollut Kiviniemen nyökyt­televää tarkkailu­ase­maa kum­moi­sem­paa osal­lisu­ut­ta päätöksentekoon.

    EU:n käytävil­lä kul­kee jatku­vana vir­tana tuhan­sia ja tuhan­sia suuren rahan lob­bare­i­ta. Mikä on ollut hei­dän vaiku­tuk­sen­sa näi­hin päätök­si­in? Onko tämä askel siir­tymässä kohden Yhdys­val­ta­laisen mallin euroop­palaista kap­i­tal­is­mia (vrt. esim. Robert Reichin Super Cap­i­tal­ism, kuvauk­se­na siitä, kuin­ka liike-elämä on syönyt demokraat­tisen päätök­sen­teon liikku­mati­laa Yhdys­val­lois­sa). Tältähän tämä vaikut­taa? Suomen kokoinen kansal­lis­val­tio sel­l­aisen vielä pitää kuris­sa, mut­ta entä kasvo­ton, infor­moima­ton, keskustelema­ton ja ver­ho­jen takana päätök­siä tekevä EU?

    Mis­sä on läpinäkyvyys? Mis­sä osal­lis­ta­va päätöksenteko? 

    Yleis­es­ti pidän ajatuk­ses­ta Euroopan yht­enäisyy­destä ja sikäli olen EU-myön­teinen, mut­ta eihän tämä voi näin toimia. Pidän peri­aat­teessa myös talouden vapaud­es­ta, mut­ta sekin vaatii taloudelta ja eri­tyis­es­ti talouden ja päätök­sen­teon suh­teelta läpinäkyvyy­den ehtoa. Oikeis­to­lainen talous­poli­ti­ik­ka ja läpinäkymät­tömyys on hyvin ongel­malli­nen yhdistelmä.

    Siitä pelkään EU:n tämän nykyti­lanteen kohdal­la paljon ole­van kysymys. Sil­loin tulee lähin­nä Schum­peterin luo­va tuho mieleen. Vaik­ka tämä ei sat­ut­taisi Euroop­paa enem­män kuin kyl­lä lyhyel­lä muu­ta­man vuo­den aikavälil­lä, niin tästä tuhos­ta syn­tyy pidem­mäl­lä aikavälil­lä talouskult­tuuris­es­ti jotain paljon ter­veem­pää kuin ongelmia tule­vaisu­u­teen siirtävästä ja huonon kult­tuurin säi­lyt­täessään ongelmia kas­vat­tavas­ta bau-jatkumosta.

    Sikäli, jos Suo­mi voi nyt yrit­tää viheltää pil­li­in, ja sam­mut­taa val­ot yläk­er­ran bileistä, niin go for it.

  44. tpyy­lu­o­ma: “Jos tuos­ta voi vetää jonkun muun johtopäätök­seen kuin että he halu­a­vat oppo­si­tion hoita­van asian alta pois niin mikäköhän se on?”

    Miten olisi tämä johtopäätös: He halu­a­vat ei-vastauksen?

    1. Miten olisi tämä johtopäätös: He halu­a­vat ei-vastauksen?

      az Pan­naan­pa nyt logi­ikkaa vähän mukaan.

      Ajatel­laan, että eduskun­nas­sa olisi ollut suuri kiista kysymyk­ses­tä, jos­sa vai­h­toe­hdol­la A olisi ollut selvä enem­mistö ja vai­h­toe­hdol­la B vähem­mistö. Vaalien jäl­keen pun­tit ovat tasan. Mitä luulet vai­h­toe­hdon B kan­nat­ta­jien yrit­tävän tehdä hor­juville A:n kan­nat­ta­jille? Loogista olisi suos­tutel­la näitä puolelleen, vai mitä? Näin ei nyt tapah­du, ei lainkaan.
      Por­tu­gali-paketin “vas­tus­ta­jat” syyt­tävät hor­ju­via kan­nat­ta­jia siitä, etteivät nämä rehdisti seiso aiem­mal­la kan­nal­laan vaan uhkaa­vat liit­toutua “vas­tus­ta­jien” kanssa. Niin ei kuulem­ma saisi tehdä. Sen sijaan, että entisiä kan­nat­ta­jia oli riemus­ta kiljuen toiv­otet­tu mukaan “vas­tus­ta­jien” leiri­in, vas­tus­ta­jat syyt­tävät, että Kepu ja vihreät yrit­tävät har­joit­taa oppo­si­tiopoli­ti­ikkaa, vaik­ka hal­li­tus­ta ei ole vielä muo­dostet­tu — vaik­ka sen muo­dostamista on eri­tyis­es­ti lykätty.
      Ymmär­rän, että ulkop­uolis­ten voi olla vaikea seu­ra­ta tätä pelin poli­ti­ikkaa, mut­ta minus­ta on oikein pal­jas­taa, ketkä pelaa­vat ja pela­si­vat jo ennen vaaleja.

  45. Emme ulkop­uoliset toki tiedä, mitä eduskun­nan sisäl­lä puhutaan luot­ta­muk­sel­lis­es­ti, siten tässä on väitel­lessään tiedolli­nen hand­i­cap, mikä on selvää.

    SDP:ltä uskon tuon kuvaa­masi toimin­nan. Luulen, että he oikeasti toivo­vat kyl­lä-paket­tia. Heinälu­o­ma tätä fiilistä viestit­ti Keskus­tan Kaikkosen suun­taan myös A‑Talkissa.

    Vaikea kuitenkaan uskoa, että PS näin toimisi. Hei­dän ryh­män­sä selkeä enem­mistöhän ei edes halu­aisi hal­li­tuk­seen, ellei Kokoomus kään­ny ei-kan­nalle, A‑talkin kyse­lyn perusteella.

    Ei toki ole mah­do­ton­ta, että Soi­ni tässä jous­taisi hie­man enem­män kuin ryhmänsä.

    Mut­ta siitäkin on vielä hyvin pitkä mat­ka väit­teeseen, että PS oikeasti kan­nat­taisi kyl­lä-vas­taus­ta. Eli mil­lä sen perustelet?

  46. Ongel­ma on, että poli­itikot pelaa­vat val­tapoli­ti­ikkaa, eivätkä osaa ottaa kan­taa substanssiin.

    Por­tu­galin tukemises­sa eduskun­ta voi äänestää tukea vas­taan tai sen puoles­ta äänin 199–1, ja toden­näkäisyys sille, että 199 edus­ta­jaa on oike­as­sa suh­teessä yhteen edus­ta­jaann on tasana 50–50.

    Hie­man olen kyl­lä pet­tynyt vihreään poli­ti­ikkaan, kos­ka sen voima on alun alku­jaan ollut ana­lyyt­tisyys ja kri­it­tisyys. Viime vuosi­na ana­lyyt­tisyys ja kri­it­tisyys ovat olleet vähissä ja tässä euro-asi­as­sa puolue tun­tu aivan myy­dyltä. Minkään­laista ana­lyysia saati­ka kri­ti­ikkiä ei ole tehty. Tämä näkyi surke­as­sa vaalituloksessakin.

    Mik­si äänestää puoluet­ta, joka on keskel­lä mitä herkullis­in­ta yhteiskun­nal­lista tilan­net­ta täysin neu­vo­ton ja ilman omaa (kri­it­tistä) kantaa.

  47. tpyy­lu­o­ma:

    “PS halu­aa että se on saa olla erim­ieltä hal­li­tus­poli­ti­ikas­ta äänestyk­siä myöten ja silti istua hal­li­tuk­ses­sa. Jos tuos­ta voi vetää jonkun muun johtopäätök­seen kuin että he halu­a­vat oppo­si­tion hoita­van asian alta pois niin mikäköhän se on?”

    Jos johtopäätök­siä ale­taan vetelemään täl­lä tyylil­lä, niin sil­loin­han myös Vihreät halu­si­vat oppo­si­tion hoita­van ydin­voimalu­vat lisärak­en­tamiselle. Hyvä tietää.

    Alku­peräisessä kohua aiheut­ta­neessa haas­tat­telus­sa Soi­ni tote­si kutakuinkin sanatarkasti “jos täl­laista vai­h­toe­htoa tar­jo­taan, sitä hark­i­taan”, kysyt­täessä menisikö PS hal­li­tuk­seen, jos saisi eriva­pau­den äänestää Por­tu­gali-paket­tia vas­taan. Ja tämä siis oli täysin YLEn toimit­ta­jan itse kek­simä ske­naario. Tääl­läkin heit­el­lyt “PS halu­aa äänestää hal­li­tus­ta vas­taan hal­li­tuk­ses­sa” ‑tulkin­nat on ihan kir­joit­ta­jien omas­ta uni­maail­mas­ta tem­pais­tu­ja tulk­in­to­ja. Soin­in­vaar­al­ta tosin olenkin jo oppin­ut odot­ta­maan täl­laisia löysiä pop­ulis­tisia heit­to­ja, ainakin sil­loin kun ne voi suun­na­ta PS:ää ja/tai Hal­la-ahoa vas­taan, mut­ta ei se silti juuri uskot­tavu­ut­ta lisää.

    Oikeasti, jos pitäy­dymme havain­noitavas­sa todel­lisu­udessa sen vihreän vai­h­toe­hdon sijaan, on PS, Soi­ni etunenässä, koko ajan täysin johdon­mukaises­ti vas­tus­tanut Por­tu­gali-paket­tia. Jos PS:llä olisi riit­tävä paikkamäärä eduskun­nas­sa, se äänestäisi Por­tu­gali-paketin kumoon. Näin nyt ei kuitenkaan ole.

    SDP sen sijaan on vähän vas­tustel­lut ääniä kerätäk­seen, mut­ta kukaan ei tiedä mikä hei­dän kan­tansa asi­aan oikeasti on.

    Jos PS osal­lis­tuu hal­li­tuk­seen, se oletet­tavasti tulee äänestämään hal­li­tuk­sen esi­tys­ten puoles­ta, mukaan lukien Por­tu­gali-paket­ti. Kuitenkin ko. paketin sisältö tulee var­masti ole­maan lähempänä PS:n tavoitet­ta, mikäli nämä pää­sevät vaikut­ta­maan asi­aan, kuin jos jäävät huutele­maan oppo­si­tios­ta. Neljän vuo­den vaa­likau­den aikana toden­näköis­es­ti tulee eteen muitakin tilantei­ta, jois­sa PS (samoin kuin muutkin puolueet) joutu­vat kan­nat­ta­maan asioi­ta, jot­ka ovat joko suo­raan vas­toin puolueen kan­taa tai ainakin jonkin­laisia vesitet­tyjä kom­pro­mis­se­ja. Eihän se nyt var­maan kenellekään mikään uusi asia ole, mut­ta onpa­han nyt vaan kiva purkaa katkeru­ut­ta kun oma­l­la puolueel­la on edessä oppo­si­tio­taival ja kan­natuk­ses­takin höyläy­tyi kol­mannes. Tämä muuten on täysin analogi­nen Vihrei­den perusteluille hal­li­tuk­ses­sa pysymiselle ydin­voimapäätösten jälkeen.

  48. az, Holm­strömin kan­nat­ta­ma malli­han on varsin lähel­lä The Econ­o­mistin ja muis­taak­seni muidenkin talousle­htien hah­mot­tele­maa, jos­sa sekä velko­jen uudelleen­jär­jeste­lyl­lä että tukipaketil­la on oma vält­tämätön roolin­sa. Tämä ei vas­taa suo­raan Kataisen mallia, mut­tei se kyl­lä vas­taa mil­lään muo­toa Soininkaan mallia. (olitkin muuten tuon Holm­strömin posi­tion kuvan­nut näköjään ihan oikein ketjun alkupäähän, sikäli oma AL-linkki­in reagoin­ut kom­ment­ti­ni oli vähän toistoa)

  49. Yleinen asenne Osmol­la ja muil­la näyt­tää ole­van koko tuk­isys­teemin hyväksymi­nen. Puhutaan vain ehdoista ja siitä, kuka ottaa vas­tu­un takinkäännöistä.

    Mielestäni olisi viisaam­paa ja rehellisem­pää antaa kansan vaaleis­sa val­i­tun eduskun­nan enem­mistön päät­tää asi­as­ta. Mik­siköhän tähän ei pyritä? Muo­doste­taan Kokoomuk­sen, Sos­su­jen Ja Per­su­jen hal­li­tus, joka vie paketin eduskun­taan ilman mitään yksimielisyys­pakkoa. Eduskun­ta päät­tää asian, joka ilmoite­taan Brys­seli­in. Tämän jäl­keen aloite­taan uudet hal­li­tus­neu­vot­te­lut, joiden tulok­se­na toiv­ot­tavasti syn­tyy Suomen paras­ta aja­va enemmistöhallitus.

  50. Ymmär­rän, että ulkop­uolis­ten voi olla vaikea seu­ra­ta tätä pelin poli­ti­ikkaa, mut­ta minus­ta on oikein pal­jas­taa, ketkä pelaa­vat ja pela­si­vat jo ennen vaaleja.

    Eli siis pelaa­mal­la pal­jaste­taan “todel­liset” pelaa­jat? Että on ole­mas­sa rehellistä pelaamista ja epäre­hellistä pelaamista? Tuol­la logi­ikalla kukaan ei edus­ta fak­tu­aalis­es­ti mitään kan­taa, vaan val­it­se­vat näke­myk­sen­sä sen mukaan minkälaisen (hyöty)position ao. kan­ta kul­lakin het­kel­lä oletet­tavasti tar­joaa. Luulin, että poli­ti­ikkaan liit­tyi yhteis­ten asioiden ajami­nen. Tyh­mä äänestäjä rauk­ka. Kyse­hän onkin vain peli­teo­ri­as­ta ja sen onnis­tuneim­mas­ta soveltamisesta.

  51. Osmo:

    “Por­tu­gali-paketin “vas­tus­ta­jat” syyt­tävät hor­ju­via kan­nat­ta­jia siitä, etteivät nämä rehdisti seiso aiem­mal­la kan­nal­laan vaan uhkaa­vat liit­toutua “vas­tus­ta­jien” kanssa. Niin ei kuulem­ma saisi tehdä. Sen sijaan, että entisiä kan­nat­ta­jia oli riemus­ta kiljuen toiv­otet­tu mukaan “vas­tus­ta­jien” leiri­in, vas­tus­ta­jat syyt­tävät, että Kepu ja vihreät yrit­tävät har­joit­taa oppo­si­tiopoli­ti­ikkaa, vaik­ka hal­li­tus­ta ei ole vielä muo­dostet­tu – vaik­ka sen muo­dostamista on eri­tyis­es­ti lykätty.”

    Vai että oikein hor­ju­via kan­nat­ta­jia? Vihrei­den _itse esittämät_ peruste­lut “vas­tus­tuk­selleen” eivät liit­tyneet mitenkään itse asi­aan, vaan oli­vat 100% poli­it­tista pelailua. Puhe “vas­tus­ta­jista” sopii toki hyvin SDP:hen (kuten HS:n uutises­sakin tode­taan Vihrei­den sanoneen), mut­ta mik­si sit­ten tässäkin postauk­ses­sa ja keskustelus­sa PS on keskiössä?

    Itsel­leni ei nyt muuten osunut mis­tään silmään uutista, jos­sa (ainakaan) PS olisi esit­tänyt Osmon mainit­semia syyt­teitä, joten olisi muka­va päästä itse luke­maan (edes medi­an näke­mys) asi­as­ta. Jos muuten nyt jostain syys­tä Vihreät pää­ty­i­sivätkin KOK-johtoiseen hal­li­tuk­seen, niin mah­taisi­vatko “hor­ju­vat kan­nat­ta­jat” sit­tenkin pää­tyä jaa-kan­nalle? Ainakin äänestäjien “kulut­ta­jan­suo­ja” on puolueel­la hyvin hallinnassa.

  52. Miten niin “tule­van” hal­li­tuk­sen puoluei­den pitäisi ottaa vastuu?
    Kukaan kun ei tiedä, keitä tulevas­sa hal­li­tuk­ses­sa on.
    Maal­la on hal­li­tus, jon­ka pitäisi tehdä esi­tys, jos­ta eduskun­ta päät­tää — ja se on siis nykyi­nen vaaleil­la valit­tu eduskun­ta. Kyl­lä kai toim­i­tus­min­is­ter­istönkin pitäisi jotakin toimit­taa — yksimielistä päätöstä ei edel­lytetä. Kepuhan tässä venkoilee ennen vaale­ja ote­tus­ta kan­nas­ta, joka ei enää käykään.
    Hal­li­tus­neu­vot­te­lut voivat näil­lä eväil­lä kestää vaik­ka ensi kevääseen!

  53. Mua häir­it­see koko hom­mas­sa eniten se, et tukipaket­tien ja suun­nitel­lun vakaus­ra­has­ton per­im­mäiset tarko­tuk­set jää älyt­tömän vähälle huomi­olle tän kaiken poli­tikoin­nin seassa. 

    Vyy­hti on mon­imutka­nen eikä kovin moni var­maan ees ymmär­rä mis­tä on kyse, saati osaa ennus­taa eri toimen­pitei­den vaiku­tuk­sia. Mut eiks esim. niiden vakaus­ra­has­to­jen tarko­tus oo lop­pu­peleis­sä “vaku­ut­taa” sijot­ta­jat siitä, et epälu­otet­taville maille kan­nat­taa jatkos­sakin syytää lainara­haa sel­l­asel­la korol­la, joka ei vas­taa sen kyseisen maan todel­lista riski­ta­soa? Jos näin on, niin olis kiva kuul­la viime­sen päälle perustel­tuna, et miks ja mihin rajaan saak­ka tätä val­tioiden velkataakan edesvas­tu­u­ton­ta paisut­tamista aio­taan jatkaa. Ja et aio­taaks ne rahat lop­ul­ta repiä kokon­aan tule­vien sukupolvien selkä­na­has­ta ja inflaa­tion kaut­ta säästäjiltä vai mikä on meininki.

    Osmol­ta olis tosi­aan kiva kuul­la tiuk­ka ana­lyysi tukipaketeista, vakaus­ra­has­toista ja mielel­lään myös val­tioiden nykyis­es­tä velan­ot­topoli­ti­ikas­ta ja sen perusteista.

  54. az:

    Miten olisi tämä johtopäätös: He halu­a­vat ei-vastauksen?

    No sit­ten hei­dän pitää koo­ta ei-hal­li­tus. Eli Timp­pa soit­taa Jutalle että kokoomuk­sen kanssa ei voi men­nä hal­li­tuk­seen kos­ka he kan­nat­taa Por­tu­gali-paket­tia. Ja jos Jut­ta on samaa mieltä niin tämän jäl­keen Jykä toteaa että eväitä muo­dostaa hal­li­tus­ta ei ole ja Jut­ta kokoaa vähem­mistöhal­li­tuk­sen Tim­pan ja mah­dol­lis­es­ti Päkän ja Paven kanssa joka esit­tää Eduskun­nalle että Suo­mi ei tue Por­tu­galin vakausjär­jeste­lyä. Ja sit­ten eduskun­ta äänestää. Ja sam­ma på sven­s­ka niin voi men­nä jopa läpi.

  55. “minus­ta on oikein pal­jas­taa, ketkä pelaa­vat ja pela­si­vat jo ennen vaaleja”

    Perus­suo­ma­laisil­la ainakin näyt­tää ole­van selvä kan­ta, eli “ei” sekä Por­tu­galin että pysyville jär­jeste­ly­ille. Kokoomus on myös aika selvästi liput­tanut “kyllä”-lipulla. Molem­pi­en lin­ja on ollut aika sama sekä ennen vaale­ja, että niiden jälkeen.

    Demareil­lakin lin­ja on pysynyt aika samana, mut­ta he ovat muo­toilleet lin­jansa sen ver­ran epä­selvästi, että hei­dän kri­tee­rien­sä (=pankkien vas­tu­ut) tiukku­ud­es­ta ei olikein kukaan saa otet­tua selvää (tuskin edes demar­it itse).

    Keskustal­la ja vihreil­lä ei ole ymmär­ret­tävistä syistä kiin­nos­tus­ta puskea enää vaale­ja edeltävän hal­li­tuk­sen poli­ti­ikkaa eteen­päin (nykyisenä toim­i­tus­min­is­ter­iönä). Takinkään­tö tai poli­ti­ikan vai­h­to on peri­aat­teessa ihan ok, jos halu­aa vai­h­taa poli­ti­ikkaa vaalien tulok­sen perus­teel­la. Ehkä enem­män on kuitenkin kyse siitä, että puhetyyli muut­tuu hal­li­tus- / oppo­si­tioase­man mukana. Hei­dän kannal­taan olisi oikein kivaa, jos muut tek­i­sivät (hei­dän itsen­sä aja­mat) ikävät päätök­set hei­dän puolestaan, ehkä jopa uute­na mah­dol­lisim­man riitaisana hal­li­tuk­se­na. Kokoomuk­selta voi ehkä jotain vaa­ti­akin, mut­ta ei oikein perus­suo­ma­laisil­ta (pait­si asian vastustusta).

    Van­hat hal­li­tus­puolueet kai pela­si­vat jonkin ver­ran sil­lä, että pitivät Por­tu­gali-kysymyk­siä piilos­sa vaalien alla, kos­ka pelkä­sivät niiden vaikut­ta­van vaal­i­t­u­lok­seen. Olisi siis ollut aikaa tehdä päätök­siä (en osaa sanoa tarkkaan mitä), mut­ta tak­ti­sista syistä päätök­set jätet­ti­in vaalien jäl­keen. Tässä mielessä nykyiset hal­li­tus­puolueet eivät voi valit­taa, jos niil­lä ei enää ole enm­mistöä, joka pitäisi huolen päätösten (ja hei­dän EU-kollee­goilleen antamien­sa lupausten) ajamis­es­ta läpi.

    Kikkailu sillä,että päätök­set tehtäisi­in ennen uuden hal­li­tuk­sen muo­dostamista on pelailua, mut­ta aika selvää ja lail­lista kuitenkin (vaik­ka sekoilu­akin on). Perus­suo­ma­laisille sopisi var­maankin se, että entiset hal­li­tus­puolueet ajaisi­vat oman jut­tun­sa läpi vaik­ka väk­isin ennen uuden hal­li­tuk­sen muo­dostamista, ja näin put­saisi­vat uuden hal­li­tuk­sen pöy­dän, pois­taisi­vat koko Por­tu­gali-kysymyk­sen hal­li­tus­neu­vot­teluista ja ottaisi­vat vas­tu­un mah­dol­li­sista ongelmista ja äänestäjien mah­dol­lis­es­ta tyy­tymät­tömyy­destä. Myös se, että van­hat hal­li­tus­puolueet selvästi luopuisi­vat tavoit­teis­taan sopisi var­maankin perus­suo­ma­laisille. Heille muiden sekoilu suun­taan tai toiseen on ehkä vain hauskaa kat­seltavaa, ja ikäänkuin osoit­taa muiden poli­ti­ikan “kansan­vas­taisu­u­den” ja “selkäran­gat­to­muu­den”.

    On selvää, että kukaan ei halua koskea niin arve­lut­tavaan aiheeseen kuin Por­tu­galin paketin läpiviem­i­nen — ei hal­li­tuk­ses­sa eikä oppos­tios­sa. Vain kokoomus ajaa van­haa lin­jaansa, ehkä osin sik­si, että heil­lä on nyt hyvä itselu­ot­ta­mus ja vauhti pääl­lä, kun ovat vih­doin pääsemässä päämin­is­teripuolueek­si. Odotet­tavis­sa on sekä oppo­si­tio- että hal­li­tus­pop­ulis­mia ja tois­t­en asi­a­ton­ta mustamaalausta.

    Mikähän on vihrei­den kan­ta itse asi­akysymyk­seen, eli siihen pitäisikö Por­tu­gali-päätös hyväksyä pikaises­ti? Jos perus­suo­ma­laiset ja demar­it eivät kelpu­u­ta asi­aa hal­li­tuk­sen asial­istalle, pitääkö toimia ennen tuo­ta poli­ti­ikkaa nou­dat­ta­van enem­mistöhal­li­tuk­sen muo­dostamista? (Pysyvät jär­jeste­lyt ja Suomen poli­ti­ik­ka niiden suh­teen ovat selvem­min uuden hal­li­tuk­sen ja hal­li­tu­so­hjel­man asia, joten sitä voi odotel­la ja aikanaan kri­ti­soi­da vapaasti.)

  56. Katainen minus­ta sanoi, että hän halu­aa val­tu­u­tuk­sen eduskunnal­ta kaikelle: Por­tu­galin tukipaketille ja Tule­valle vakaus­mekanis­mille. “Kos­ka tulevas­sa huip­pukok­ouk­ses­sa näistä kum­mas­takin päätetään.”
    Päätös tukipaketista on kiirelli­nen asia, mut­ta vakaus­mekanis­mista ei. Vai onko Suo­mi niin mitätön maa, ettei saa edes uut­ta huip­pukok­ous­ta aikaan täl­läises­sa asiassa?
    Marko Hami­lo, mik­si luulet että Osmo S. tietäisi näistä asioista talousti­eteel­liseltä kannal­ta jotain mitä et voi lukea viimeistään ulko­mai­sista lehdistä?

  57. En minus­ta ole mitenkään outoa että kepul­la ja vihreil­lä ei ole intoa tehdä erit­täin ikäviä päätök­siä joista äänestäjät eivät tykkää. Etenkin kun kepu taisi nimeno­maan hävitä tämän por­tu­gali-paketin takia ja PS voittaa.

    Mik­si kenenkään pitäisi tehdä ikäviä päätök­siä ja kan­taa kan­na­tus­ta murentavaa hal­li­tus­vas­tu­u­ta saa­mat­ta hal­li­tus­vas­tu­useen kuu­lu­vaa hallitusvaltaa?

  58. Evert The NeveR­est kir­joit­ti 5.5.2011 kel­lo 20:55
    …Jos asia on Kokoomuk­selle ja sen taus­taryh­mille niin tärkeää, niin mik­seivät he sit­ten mak­sa sitä tukea – siis ne pank­in­jo­hta­jat ja ne kork­man­it, jot­ka aja­vat näitä tuki­aisia, niin kaivakoot omis­taan kuvet­ta Suomen val­ti­olle. Se on sitä rahapi­irien vastuuta. …

    Jos luon­non­suo­jelu on vihreille niin tärkeää, mik­seivät hoi­da sitä itse?

  59. sunimh viimeisimp­inä jak­saa pyörit­tää tätä kestohittiä:

    Jos johtopäätök­siä ale­taan vetelemään täl­lä tyylil­lä, niin sil­loin­han myös Vihreät halu­si­vat oppo­si­tion hoita­van ydin­voimalu­vat lisärakentamiselle.

    Ker­tauk­sen vuok­si: Ydin­voimas­ta on äänestet­ty keskimäärin ker­ran joka toisel­la vaa­likaudel­la. Asi­aa on pidet­ty anal­o­gise­na oman­tun­non asioille, mui­ta on esimerkik­si parisuhde­la­ki, jois­sa ylipään­sä puoluei­den edus­ta­jille on ollut vapaat kädet. Se mitä eduskun­ta noista asioista sat­tuu päät­tämään on sat­un­naista, kan­nat­ta­jien ja vas­tus­ta­jien voima­suh­teet ovat kuitenkin aika tasaiset. 

    Ydin­voimas­ta päätetään jotain, ja se on sit­ten siinä eikä sama asia ole uud­estaan pöy­däl­lä heti miten. Asia on myös täysin Suomen sisäi­nen, emme esimerkik­si neu­vot­tele ydin­voimalu­vista parinkymme­nen muun EU-maan kanssa.

    Jos tuol­lainen oman­tun­non­va­paus laa­jen­netaan ulko- ja talous­poli­ti­ikan jos­ta päätetään jatku­vasti niin se tarkoit­taa esimerkik­si sitä että me lähetämme virkamiehet neu­vot­tele­maan man­daatil­la että voipi olla että eduskun­ta tukee, tai voipi olla ettei tue. Ihan sama mitä mieltä kysymyk­sistä sinän­sä on niin tämä tuskin on mei­dän kansal­lisen edun mukaista.

  60. Eili­nen A‑Talk sai leuan lok­sah­ta­maan. Siinähän kävi aivan selväk­si Pietari Jääskeläisen (PS) suul­la, että PerusS jää mitä ilmeisim­min pois hal­li­tuk­ses­ta… ehkä. Ei hal­li­tuk­seen voi men­nä neljäk­si vuodek­si äänestämään tyhjää.

    Jos hal­li­tus siis Kataisen johdol­la muo­doste­taan, Vihreille voi jälleen tul­la hal­li­tus­vas­tuu hal­li­tus­po­h­jaa laa­jen­net­taes­sa — ja lievästi sanoen vaike­as­sa tilanteessa.

    Toisaal­ta… se on nyt iskun paik­ka. Tärkeät energia‑, kun­ta- ja palvelu­ratkaisut ovat tulol­laan. Ne ovat oikeasti tärkeitä (ja vaiku­tus­ta on pitkälle tule­vaisu­u­teen) ja niihin voisi nyt vaikut­taa. Ei tässä auta toivoa kuin että “uhkapeli” onnis­tuu. Huh huh. 

    Vihrei­den panok­set ovat tässä pelis­sä kaikkein pien­im­mät, joten häviämistä ei kan­na­ta pelätä, sen sijaan voit­tom­ah­dol­lisu­udet ovat kohtalaiset.

    Perus­suo­ma­lais­ten kasvua oppo­si­tios­sa on turha liikaa pelätä. Muutenkin on kansakun­nan etu, että uusi puolue opet­telee rauhas­sa valiokun­ta- ja lain­säädän­tö­työtä. Muu­ta­ma vuosi voi kaiken muut­taa, suun­taan jos toiseen.

  61. Kaiken huip­puna demar­it ja peruss. ovat syyl­listäneet Kesk./Kiviniemeä siitä, ettei se ole esit­telemässä Portugalipakettia.

    Olisi varsin näp­pärää syyt­tää rahan lapi­oimis­es­ta Keskus­ta-oppo­si­tio­ta hal­li­tuk­ses­ta (tule­va) käsin.

    Nyt on nimeno­maan vas­tu­unkan­non aika ko. puolueil­la. Ei hal­li­tus­vas­tu­useen joutu­vat voi enää har­joit­taa oppo­si­tiopoli­ti­ikkaa. Näyt­tää pahasti siltä, että demar­it ja peruss. ovat jääneet takariv­in huutelijoiden rooliin.

  62. Mikko H:

    Demar­it halu­a­vat vel­jeil­lä Per­su­jen kanssa ja pul­ja­ta Kokoomus oppo­si­tioon kos­ka he halu­a­vat mak­saa Kokoomuk­selle van­hoista kalaveloista. Kokoomuk­sen ja (nyky-)demareiden ulko- ja tur­val­lisu­us­poli­it­tiset näke­myk­set ovat eri pla­nee­tal­ta. Toista oli tietenkin Ahti­saaren ja Lip­posen aikaan mut­ta siitä on jo vuosia. Demar­it ovat siltä osin reaalipoli­tikko­ja että hais­ta­vat että kansa alkaa olla EU:ta ja koko glob­al­isaa­tio­ta yhä enem­män vas­taan ja alkaa rei­va­ta poli­it­tista lin­jaansa sen mukaan. Suhtei­ta viritel­lään mielum­min Mosko­vaan kuin Brys­seli­in päin. Tämä vaal­i­t­u­los on suurten ikälu­okkien ja van­hol­lis­ten viimeinen voiman­näyte kuten jo ennen vaale­ja ennustin.

  63. Holm­ström kan­nat­taa Por­tu­galin tukemista, jot­ta Por­tu­galin tule­va velka­sa­neer­aus voitaisi­in toteut­taa hallitummin.

    Az, jos olet seu­ran­nut tätä keskustelua laa­jem­min kuin minä, niin oletko löytänyt vas­tauk­sen siihen kri­it­tiseen kysymyk­seen, että mitä nämä ihmiset odot­ta­vat tapah­tu­van, jot­ta joskus myöhem­min tuo velka­sa­neer­aus voidaan toteut­taa hallitummin? 

    Min­un nähdäk­seni ain­oa vas­taus on, että saata­vat on saatu siir­ret­tyä veron­mak­sajien kon­tolle. Eli tässä aje­taan tyylipuh­das­ta tap­pi­oiden sosial­isoin­tia. Mikä on pitkäl­lä (ja lyhyel­lä, jos jär­jeste­ly hoide­taan hyvin) huonoin mah­dolli­nen vai­h­toe­hto. (Koroste­taan vielä, että lasku tulee joka tapauk­ses­sa pääasi­as­sa taval­lisille veron­mak­sajille. Kysymys on, tuleeko se veroina, hävit­ty­inä eläke­si­joituksi­na vai inflaa­tiona. Jos Kokoomuk­sen tavoin kan­nat­taa tap­pi­oiden sosial­isoimista, kan­nat­taa lystin mak­samista verovaroista, jos taas pitää markki­na­t­alout­ta suh­teel­lisen toimi­vana jär­jeste­lynä, kan­nat­taa velkajärjestelyjä.) 

    Jos vuon­na 2008 markki­na­t­alouden olisi annet­tu toimia ja pankkien (ja Kreikan) men­nä “konkurssi­in” eli val­tion hallintaan osak­keen­o­mis­ta­jat ulosheit­täen ja velko­jia sopi­vasti niistäen, niin täl­lä het­kel­lä olisi ollut jo kolme vuot­ta aikaa siirtää nuo pankit takaisin yksi­tyiseen omis­tuk­seen. Sen sijaan vieläkin talouden riip­pakivenä on val­ta­va epävarmuus.

  64. Rogue
    Mut eiks esim. niiden vakaus­ra­has­to­jen tarko­tus oo lop­pu­peleis­sä “vaku­ut­taa” sijot­ta­jat siitä, et epälu­otet­taville maille kan­nat­taa jatkos­sakin syytää lainara­haa sel­l­asel­la korol­la, joka ei vas­taa sen kyseisen maan todel­lista riskitasoa? 

    Ajatuk­se­na on ymmärtääk­seni kepit­tää EU-tasol­la bud­jetit kun­toon sank­tioimal­la lev­äperäisen taloudenpidon.

  65. Päivän Hesarin pääkir­joituk­ses­sa: “Jos sop­ua Por­tu­galin tukemis­es­ta ei syn­ny ja tuki on ohjat­ta­va Liss­aboni­in jotain muu­ta väylää kuin väli­aikaisen vakaus­ra­has­ton kaut­ta, Suo­mi mak­saa hin­nan muun muas­sa sil­loin, kun neu­votel­laan alue- ja maat­alous­tu­ista. Suomen jälkikäteistä rokot­tamista on turha arvot­taa oikeana tai vääränä tekona muil­ta EU-mail­ta – se nyt vain on niin, että lasku tulee aina.”

    Se nyt vain on niin. Jep. Kyl­lä tässä maltil­lis­es­ti EU-myön­teinenkin alkaa pikkuhil­jaa harki­ta sitä kuu­luisaa takinkään­töä. Niinkuin Juge tuol­la aiem­pana kir­joit­ti, mitä ihmeen järkeä täl­laises­sa mafi­alogi­ikalla toimi­vas­sa sys­tee­mis­sä on?

    Tässäkin keskustelus­sa jotkut sin­nikkäästi ylläpitävät illu­u­sio­ta yhdestä, ain­oas­ta totu­ud­es­ta. tpyy­lu­o­ma kirjoittaa:
    “PS halu­aa että se on saa olla erim­ieltä hal­li­tus­poli­ti­ikas­ta äänestyk­siä myöten ja silti istua hallituksessa.”
    Mis­tä ihmeen hal­li­tus­poli­ti­ikas­ta? Ei ole mitään kiveen hakat­tua hal­li­tus­poli­ti­ikkaa, etenkin kun Kivinie­mi & co luikki­vat takaoves­ta ulos. Eiköhän per­sut vas­tauk­sel­laan Kataiselle yrit­täneet luo­da sitä hal­li­tus­poli­ti­ikkaa, joka äänestys­tu­lok­sen mukaises­ti olisi jotain muu­ta, kuin mitä tähän saak­ka on esitetty. 

    Se, että nyt kaikin puolin konkurssin par­taal­la huo­ju­va Keskus­ta halu­aa jät­täy­tyä ulos Sasin ryh­mästä ja se miten jo heti alus­sa Kivinie­mi yrit­ti pestä käsiään koko sotkus­ta, pitäisi ker­toa ihan riit­tävästi siitä, miten järkevänä asioista parem­min tietävät poli­itikotkaan enää pitävät velka­maid­en tekohengittämistä. 

    En ymmär­rä muutenkaan mitä vakaut­ta Euroop­paan luo tilanne, jos­sa use­ampi maa pysyy jotakuinkin pystyssä sinne velka­ra­haa pump­paa­mal­la ja sen päälle vielä kiris­tetään vyötä seu­raa­vat x kym­men­tä vuotta?

    Nykyisenkaltainen kap­i­tal­is­mi finanssi­jär­jestelm­i­neen on tul­lut tien­sä päähän, mut­ta eivät nämä ole ensim­mäisiä poli­itikko­ja jot­ka myön­tävät tap­pi­on vas­ta siinä vai­heessa, kun tankit on jo takapihalla.

    1. Jaana,
      Kan­nat­taa muis­taa, että EU on hyvää hyvyyt­tään antanut Suomelle räikeän eriva­pau­den tukea omaa “maat­alout­taan” (onko sian­li­han­valmis­tuste­hdas oikeasti maat­alout­ta?) esimerkik­si Ruotsin ja Viron maat­alout­ta vas­taan. Tuo­hon eriva­pau­teen ei ole mitään muu­ta perustet­ta kuin se, että luokan paras­ta oppi­las­ta palk­i­taan. Kun ryhdytään häirikköop­pi­laak­si, menetetään palk­in­to ja tul­laan kohdel­luk­si kuten muutkin EU-maat.
      Joten jos sin­ul­la on pel­toa, nyt kan­nat­taa myy­dä, kun joku hölmö vielä ostaa.

  66. Por­tu­gali-tuki­in on muuten nyt ole­mas­sa mainio, toimi­va ratkaisu. Por­tu­galil­la on 14 mil­jardin euron kul­tavaran­to. Se ei voi myy­dä sitä noin vain, kos­ka määrä on niin suuri että kul­lan markki­nahin­ta heilah­taisi rajusti.

    http://www.thomaswhite.com/explore-the-world/postcard/2010/portugal-gold-reserves.aspx

    Mut­ta tehdään siis niin, että Suo­mi antaa Por­tu­galille takauk­sen 14 mil­jardi­in euroon asti, ja takauk­sen vaku­udek­si kul­tavaran­to siir­retään Suomen hal­tu­un. Por­tu­gal saa kul­lan takaisin, jos hoitaa velka­nsa. Jos ei mak­sa, Suo­mi voi real­isoi­da kul­tavaran­non vähitellen, sotke­mat­ta maail­man kultamarkkinoita.

  67. Kyl­lä vihreil­lä ja keskustal­la on aihet­ta takinkään­nök­seen, sen ver­ran murskaa­van tuomion kansa antoi hei­dän entiselle politiikalleen.
    Vähin­tään sen ver­ran odot­taisin heistä löy­tyvän naista ja miestä, että panevat edes hal­li­tuk­sen ruotuun.
    Soin­in­varan ensim­mäiseen kohtaan sanois­in, että näil­lä sinän­sä vält­tämät­tömil­lä tukipaketeil­la oste­taan ain­oas­taan aikalisää asioiden hoita­miseen. Todel­liset kor­jaus­li­ik­keet ovat sit­ten aivan muu­ta, joista ei sovi ääneen lausua. Toiv­ot­tavasti ne kuitenkin ovat jo EKP:llä valmi­ik­si mietittyinä.

  68. Olen tuos­sa eduskun­nan jär­jestäy­tymis-ketjus­sa kri­ti­soin­ut suo­ma­laista yksipuolue­jär­jestelmää. Van­hanen vei sen äärim­milleen sanom­al­la, ettei valmis­teil­la ole­via asioi­ta julk­iste­ta eikä niistä keskustel­la. Ne vain vieti­in kumileimasi­me­na toimi­vaan par­la­ment­ti­in hyväksyttäväksi.

    Ruot­sis­sa on vähem­mistöhal­li­tus. Siel­lä asioista deba­toidaan vilka­asti ja euroon liit­tymis­es­tä pidet­ti­in siitäkin kansanäänestys, joka Suomes­sa ei olisi tul­lut kuu­loonkaan. Ruotsin kansan­tuote kas­vaa ennä­tys­tahti­in, Suomea nopeammin.

    Yli­vah­va hal­li­tus ei kuu­lu län­si­maiseen demokra­ti­aan. Mik­si sel­l­aista taas Suomeen puuhataan? Min­un mielestäni Keskus­ta ja Vihreät ovat tehneet oikeat johtopäätök­set vaalin tulok­ses­ta ja Vihrei­den uusi, rehelli­nen lin­jaus Por­tu­galin tukemis­es­ta tai oikeam­min vas­taan äänestämis­es­tä on tuonut uut­ta ryhtiä ja palaut­tanut kannatuspakolaisia.

  69. Az:

    Ei toki ole mah­do­ton­ta, että Soi­ni tässä jous­taisi hie­man enem­män kuin ryhmänsä.
    Mut­ta siitäkin on vielä hyvin pitkä mat­ka väit­teeseen, että PS oikeasti kan­nat­taisi kyl­lä-vas­taus­ta. Eli mil­lä sen perustelet?

    Tukipaketin vas­tus­t­a­mi­nen on ollut perus­suo­ma­laisille ensisi­jais­es­ti pop­ulisti­nen teko ja vas­tus­tamista vas­tus­tamisen vuok­si; siis oppo­si­tios­sa istu­van puolueen vas­tu­us­ta vapaa­ta, kevyt­mielistä kansan­hu­via. Tämä on aivan eri asia kuin se, mikä hei­dän kan­tansa vas­tu­ullise­na hal­li­tus­puolueena asi­aan olisi.

    Voi hyvin olla, ettei kan­taa tässä mielessä vielä edes ole muo­dos­tunut. Soi­ni perustelee jyrkkää eitään sil­lä, ettei voi pet­tää kan­nat­ta­ji­aan, ja toisaal­ta sil­lä, ettei suo­ma­laisil­la saa mak­sat­taa por­tu­galilais­ten ahdinkoa (oikeu­den­mukaisu­u­teen vetoami­nen). Asi­a­pe­rustelu­ja hän ei kum­mem­min esitä. Tämä viit­taa minus­ta siihen, että oikeaa, asi­apo­h­jaista kan­taa ei ole.

    Jos per­suil­la olisi huolel­lis­es­ti asi­apo­h­jal­ta muo­dostet­tu jyrkän vas­tus­ta­va kan­ta, he tek­i­sivät kaiken voita­vansa saadak­seen muutkin puolueet tietoisik­si kan­tansa perusteista, jot­ta tukipaketin hylkäämi­nen olisi mah­dol­lisim­man toden­näköistä. Näin he kuitenkaan eivät toi­mi, vaan päin vas­toin kovin sanoin haukku­vat niitä taho­ja, jot­ka aiem­min kan­nat­ti­vat mut­ta nyt ker­to­vat äänestävän­sä vas­taan. Tässä val­os­sa minus­ta on selvää, että joko per­sut eivät vielä tiedä, mikä hei­dän oikea, harkit­tu kan­tansa asi­aan on (ja heitä pelot­taa se mah­dol­lisu­us että tukipaketin kaa­tu­mis­es­ta tosi­aan seu­raisi suuria ikävyyk­siä Suomelle), tai jos tietävät, kan­ta ei olekaan kielteinen.

    Per­suille sopisi var­masti parhait­en se, että he oli­si­vat samaa mieltä kuin kansa, mut­ta päätös tehtäisi­in kansan tah­don vas­tais­es­ti, jol­loin per­su­jen tah­don toteu­tu­misen seu­rauk­set eivät koskaan selviäisi käytän­nössä, vaan niitä voisi käyt­tää pop­ulis­tise­na aseena, kuten Soinil­la on tähänkin asti ollut tapana. Totun­nais­ten toim­inta­mallien muut­ta­mi­nen on aina han­kalaa jo yksilö­ta­sol­la; organ­isaa­tio­ta­sol­la vielä han­kalam­paa. Ei ole mikään ihme, etteivät per­sut pysty het­kessä muun­tau­tu­maan oppo­si­tiopoli­it­tis­es­ta tai­turipuolueesta hal­li­tus­puolueek­si. Vas­tu­un otta­mi­nen on psykol­o­gise­na pros­essi­na aivan eri­laista toim­intaa kuin kansan vil­lit­sem­i­nen kaiken peri­aat­teel­lisel­la vas­tus­tamisel­la. Uuden asen­teen ja ajat­te­lu­ta­van opet­telu vie aikaa.

    En näe mitään syytä, mik­seivät perut oppisi ajan myötä otta­maan vas­tu­u­ta. Alku on heille nyt vain taval­lista han­kalampi, kun heti ensim­mäisenä tulee päätet­täväk­si näin mon­imutkainen, tärkeä ja epä­su­osit­tu kysymys. Poikkeuk­sel­liset vaikeudet eivät kuitenkaan merk­itse sitä, että olisi oikein yrit­tää ulkois­taa ikävä päätös oppo­si­ti­olle tai väistyvälle hal­li­tuk­selle. Sik­si minus­ta virhei­den päätös on ihan oikea. Ei kysymys ole peruille “kostamis­es­ta” tai muus­ta lapsel­lisu­ud­es­ta, vaan siitä, että per­su­jen pitää oppia otta­maan vas­tu­u­ta, ja he eivät sitä opi, jos äiti pitää jatku­vasti kädestä.

    1. Seu­raa­vat han­kalat europp­paa koske­vat päätök­set tule­vat syksyl­lä. Kuin­ka kauan hei­dän eriva­paut­en­sa istua kahdel­la tuo­lil­la oikein jatkuisi?

  70. Evert, Vihreät eikä min­un käsit­tääk­seni Keskus­ta eivät vas­tus­ta tukipakettia. 🙂

    Esim.:

    Vihreät kan­nat­taa Por­tu­galin lain­oit­tamista kun­han on selvää, että Suomen tulev­as­ta EU-ja talous­poli­ti­ikas­ta vas­taa­va hal­li­tus tukee tätä lin­jaa. Vaalien voit­ta­jil­la on vapaat kädet toimia, kos­ka sitoumuk­sia ei ole aiem­man hal­li­tuk­sen puoles­ta tehty.

    Jos eduskun­nan selvä, pysyvä enem­mistö ei löy­dä yksimielisyyt­tä seu­raavi­in ECOFINin ja laa­jen­netun euro­ryh­män kok­ouk­si­in men­nessä, ei toim­i­tus­min­is­ter­istöl­lä ole muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta kuin ottaa kiel­teinen kan­ta ehdo­tuk­si­in. Näin sik­si, että kyse on niin suures­ta päätök­ses­tä, että se on tehtävä taval­la, jota tule­vat hal­li­tus­puolueet tuke­vat ja jos­ta ne kan­ta­vat vastuun.

    http://www.vihreat.fi/node/6828

  71. Liit­tyen tuo­hon kansal­liseen maat­alous­tu­keen, siinä olisi kieltämät­tä jotain lin­jakas­ta ettei tue­ta Por­tu­galilaisia eikä Poh­jalaisia. Saisiko­han tämän nyky-SMP:n vielä vas­tus­ta­maan maat­alouden ympäristö­tukia, jos pistäisi hirveän viherälämölön päälle niiden puolesta.

  72. Osmo:
    Sian­li­havalmis­tuste­htaiden teko­hen­gi­tys on yhtä järkevää kuin velka­elvy­tyskin. Eli mainit­se­masi point­ti vain todis­taa koko sys­teemin mielet­tömyy­den puolesta. 

    Ei meille kenellekään, niin yksilö- kuin val­tio­ta­sol­lakaan tek­isi pahaa pyrk­iä reaal­i­talouteen. Mut­ta se on toki ide­al­is­mia, johon meil­lä ei ole varaa, koska.

  73. En usko, että asial­la on vaiku­tus­ta Suomen kansal­lisi­in maat­alous­tuki­in — ne kun ovat katkol­la ilman Por­tu­gali­akin ja hyvä jos Por­tu­gali-kiista edis­tää asi­aa sil­lä maat­aloudessa Suomel­la on kestämätön kupla joka ras­saa pahasti kansantalouttamme:

    563 000 000 euroa Kansalli­nen tuki (558m€ 2010)
    542 000 000 euroa EU-tulo­tu­ki (558m€ 2010)
    421 000 000 euroa Luon­non­hait­tako­r­vaus (422m€ 2010)
    341 000 000 euroa Ympäristö­tu­ki (362m€)
    Muut maat­alouden tuet 2008:
    469 000 000 euroa Maat­alousyrit­täjien eläk­keet (507m€ 2010)
    400 000 000 euroa EU:n tuontitullit
    213 000 000 euroa Lomi­tus­toim­inta (215m€ 2010)
    150 000 000 euroa Rakennetuet
    146 000 000 euroa Luop­umistuet (146m€ 2010)
    53 000 000 euroa EU:n tuki maaseudun kehittämiseksi
    50 000 000 euroa Korkotuet (59m€ 2010)
    24 000 000 euroa Soker­ituotan­non rakennetuet
    22 000 000 euroa Energiaverotuki
    15 000 000 euroa Tuet tapaturmavakuutuksiin
    10 000 000 euroa Tuet maatalousneuvontaan
    8 000 000 euroa Maat­aloustuet­tei­den vientituet
    5 000 000 euroa Markkinointituet
    3 000 000 euroa Satovahinkokorvaukset
    2 000 000 euroa Tuet laatu­jär­jestelmien kehittämiseen

    yhteen­sä 3 437 000 000 euroa

    (Val­tion budjetti)

  74. Nimeno­maan tästä on kysymys: Kun EU-jäsenyy­se­hdoista aikoinaan neu­votelti­in, niin Suo­mi neu­vot­teli itselleen mui­ta parem­mat maat­aloustuet, ja Ruot­si taas neu­vot­teli itselleen että saa säi­lyt­tää Ruotsin Kruunun. 

    Jos jokin euro­maa irroitau­tuu EMU:sta niin kalli­ik­si tulee maan kansalaisille. Oma val­u­ut­tavaran­to pitää han­kkia uud­estaan maan keskus­pankille, ja lisäk­si kaik­ki euron käyt­tööno­ton jäl­keen myön­netyt lainat säi­lyvät euromääräis­inä. Suomen kohdal­la se esim tarkoit­taa sitä että Vir­tasen per­heen asun­to­laina pysyy euromääräisenä vaik­ka Vir­tasen isä ja äiti saa palkkansa markkoina joka kel­luu omaa tah­ti­aan. Jos kel­luu alaspäin niin mak­set­tavaa on enen­em­män. Eli varoi­tan nyt etukä­teen kaikkia jot­ka haaveil­e­vat markko­ja takaisin.

  75. Sylt­ty:

    “Ajatuk­se­na on ymmärtääk­seni kepit­tää EU-tasol­la bud­jetit kun­toon sank­tioimal­la lev­äperäisen taloudenpidon”

    Näin siis väitetään, mut eiks tätä vois tehä ilman mitään vakaus­ra­has­toakin ja antaa markki­noiden toimia? Ts. annetaan korko­ta­son muo­dos­tua vapaasti todel­lis­ten maako­htais­ten riskien mukaan eikä keinotekos­es­ti alen­neta riskiä tol­lasel pelastusrahastolla. 

    Onks pidem­mäl tähtäimel­lä kestävää luo­da sys­tee­mi, joka takaa val­tioille velka­ra­haa halvem­mal­la ku mitä niiden kuu­luis sitä markki­nape­rusteis­es­ti saa­da? Kenen etua täl­la­nen poli­ti­ik­ka palvelee ja onks mahol­lista, et se johtaa myöhem­min paljon pahempaan kri­isi­in ku mikä nyt on käsillä?

  76. Por­tu­gal­i­han tässä on se EU:n häirikköop­pi­las, ei Suo­mi. Ovatko Por­tu­galin aluetuet siis vaarassa?

  77. “Tuo­hon eriva­pau­teen ei ole mitään muu­ta perustet­ta kuin se, että luokan paras­ta oppi­las­ta palkitaan.”

    Kaikil­la EU mail­la omia eriva­pauk­si­aan, myös niil­lä luokan huonom­mil­la oppi­lail­la. Ennem­minkin näyt­täisi ole­van niin, että mitä enem­män häiriköi, sitä enem­män etuuk­sia saa.

  78. Osmo:

    Kun ryhdytään häirikköop­pi­laak­si, menetetään palk­in­to ja tul­laan kohdel­luk­si kuten muutkin EU-maat

    Olis ihan kiva jos sys­teemiä yritet­täis kehit­tää siihen suun­taan, et kaikkia kohdeltais “kuten muitakin” ja vas­tuu omas­ta toimin­nas­ta olis mah­dol­lisim­man paljon itel­lä. Mielu­um­min kaik­ki type­r­ät ja epäoikeu­den­mukaset tuet pois ku et kil­pail­laan siitä, kuka saa haalit­tua itelleen eniten type­r­iä ja epäoikeu­den­mukaisia tukia.

  79. Osmo:

    Kun ryhdytään häirikköop­pi­laak­si, menetetään palk­in­to ja tul­laan kohdel­luk­si kuten muutkin EU-maat.

    “Hienoa sait kympin. Tässä on palkin­nok­si ase, jol­la voit ampua itseäsi jalkaan!”

  80. On aina parem­pi olla se, joka aut­taa, kuin se, jota autetaan.

  81. Ihan hyvä point­ti, muutenkin minus­ta täyspäisessä ana­ly­y­sis­sä, että varsinkin sen pysyvän vakaus­mekanis­min kanssa olisi eduk­si jos poli­ti­ikot huseeraisi san kanssa vähän vähemmän.

    Expe­ri­ence shows that the trick­i­est part of a restruc­tur­ing process is the deci­sion to begin it. And for good rea­son: restruc­tur­ing is not a step to be tak­en light­ly. As has been repeat­ed­ly high­light­ed by the ECB dur­ing the present cri­sis, restruc­tur­ings are dam­ag­ing and cost­ly, not only for the bank­ing sys­tem and cred­i­tors, but for the default­ing coun­try and its cit­i­zens as well. It is under­stand­able, then, that debt-rid­den coun­tries, and often their cred­i­tors, too, will strive to post­pone the inevitable.

    For the indebt­ed coun­try, the deci­sion to restruc­ture is ulti­mate­ly a polit­i­cal one (unless events sim­ply take over). It is the sov­er­eign coun­try itself that can best assess what con­sti­tutes – to use the lan­guage of the ESM Term Sheet – “an unre­al­is­ti­cal­ly large [i.e., polit­i­cal­ly unvi­able] cor­rec­tion to its income and
    expen­di­ture.” In con­trast, pol­i­tics should play as min­i­mal a role as pos­si­ble in guid­ing the inter­na­tion­al com­mu­ni­ty, whose job it is to derive from a tech­ni­cal­ly robust debt sus­tain­abil­i­ty analy­sis the mix of financ­ing, con­di­tion­al­i­ty, and even­tu­al pri­vate sec­tor involve­ment need­ed on a case-by-case basis. Pol­i­tics will of course inevitably intrude here as well, but the gov­er­nance mech­a­nism and deci­sion-mak­ing process of the EFSF and of the envis­aged ESM are such as to exac­er­bate this prob­lem, vir­tu­al­ly ensur­ing that EU cred­i­tor coun­tries’ domes­tic polit­i­cal inter­ests will fea­ture dom­i­nant­ly at every step.

    In the ESM, the high­est deci­sion-mak­ing body will be a board of gov­er­nors, which is essen­tial­ly the Eurogroup in a dif­fer­ent guise, being made up by the min­is­ters of finance of the euro area mem­ber states, with deci­sions being by mutu­al agree­ment (i.e., by una­nim­i­ty of vot­ing mem­bers). Fur­ther­more, “to ensure con­sis­ten­cy with the EU mul­ti­lat­er­al sur­veil­lance frame­work,” it is also envis­aged that pol­i­cy con­di­tion­al­i­ty accom­pa­ny­ing ESM loans will be enshrined in full Ecofin deci­sions, i.e., under­writ­ten by all 27 mem­ber states. The ESM’s more tech­ni­cal board of direc­tors (to which each euro-area mem­ber state is to appoint one direc­tor and alter­nate) is left only with less­er “tasks as del­e­gat­ed by the board of gov­er­nors.” This set-up is bound to repli­cate the sce­nario so often played out since the out­break of the cri­sis, with Ecofin meet­ings dom­i­nat­ed by politi­cians play­ing to domes­tic audi­ences in crowd­ed post-Coun­cil press con­fer­ences. This is not the cli­mate and set­ting that make for smooth cri­sis res­o­lu­tion, of which care­ful­ly craft­ed com­mu­ni­ca­tion is a key com­po­nent. At the inter­na­tion­al lev­el, the glob­al finan­cial com­mu­ni­ty has learned that key deci­sions on cri­sis lend­ing and its relat­ed con­di­tion­al­i­ty are best tak­en in a less polit­i­cal­ly charged envi­ron­ment, as exem­pli­fied by the IMF’s Exec­u­tive Board…

    http://www.lisboncouncil.net//index.php?option=com_downloads&id=484

  82. “Mut eiks esim. niiden vakaus­ra­has­to­jen tarko­tus oo lop­pu­peleis­sä “vaku­ut­taa” sijot­ta­jat siitä, et epälu­otet­taville maille kan­nat­taa jatkos­sakin syytää lainara­haa sel­l­asel­la korol­la, joka ei vas­taa sen kyseisen maan todel­lista riski­ta­soa? Jos näin on, niin olis kiva kuul­la viime­sen päälle perustel­tuna, et miks ja mihin rajaan saak­ka tätä val­tioiden velkataakan edesvas­tu­u­ton­ta paisut­tamista aio­taan jatkaa.”

    Minä olen ollut koko ajan siinä uskos­sa, että tätä jatke­taan niin kauan, että pankit saa­vat vedet­tyä rahansa pois. Sit­ten velka­maat saneer­ataan. Tämän täy­tyy tapah­tua ennen kuin pysyvä mekanis­mi tulee voimaan 2013, sil­lä min­un käsi­tyk­seni mukaan tämä on jonkin­lainen automaat­ti­jär­jestelmä ja sitä ennen pöytä halu­taan tietenkin put­sa­ta. Veron­mak­sa­jalle mah­dol­lisim­man nopea velka­sa­neer­aus olisi tietenkin ehdot­ta­masti parem­pi. Voi tietysti olla, kädet ris­ti­in, että saneer­auk­set tule­vat jo todel­la nopeaa, mut­ta sitä eivät päät­täjät voi tietenkään etukä­teen kertoa.

    “Ja et aio­taaks ne rahat lop­ul­ta repiä kokon­aan tule­vien sukupolvien selkä­na­has­ta ja inflaa­tion kaut­ta säästäjiltä vai mikä on meininki.”

    Eiköhän jo mekin saa­da kun­nia osal­lis­tua näi­hin maksutalkoisiin.

  83. Mikä pakko per­su­ja on lait­taa tai ottaa hal­li­tuk­seen jos eivät vas­tu­u­ta halua kan­taa. Kok + SDP + RKP + Vihreät = 45 + 42 + 10 + 10 = 107 paikkaa.

    Taita­vat demar­it halu­ta hal­li­tuk­seen jonkun, joka ei aina pure­mat­ta niele Kokoomuk­sen ehdotuksia.
    Puolueen nykyi­nen (vai aikaisem­pi?) alen­nusti­la­han johtuu per­im­mältään juuri Lip­posen aikana toteutetus­ta kokoomus­lais­es­ta poli­ti­ikas­ta ja sen jälkeis­es­tä suun­nat­to­muud­es­ta. Taita­vat halu­ta vält­tää sen ansan täl­lä kertaa.

  84. Osmo: “EU on hyvää hyvyyt­tään antanut Suomelle räikeän eriva­pau­den tukea omaa “maat­alout­taan” esimerkik­si Ruotsin ja Viron maat­alout­ta vastaan.”

    Ihmettelinkin viime kesänä Ruot­sis­sa kun keskel­lä kaunein­ta ja vil­jav­in­ta maaseu­tua, paljon Suomea eteläm­pänä oli joka puolel­la “Till Salu” kylt­te­jä. Olisi saanut maalaiskar­tanon Van­taalaisen ker­rostalokak­sion hinnalla.

    Venäjäl­läkin Suomea eteläm­pänä upeat pel­lot kas­va­vat pelkkää ukon­putkea ja sovhoosit rapis­tu­vat tyhjinä. Onnek­si Suomes­sa osa­taan vil­jel­lä perunaa tehokkaasti vien­ti­in asti.

    http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Perunat+uhkaavat+loppua+Suomesta+ven%C3%A4l%C3%A4iset+ostavat+kaiken+/1135264094080

  85. tcrown:

    Jos vuon­na 2008 markki­na­t­alouden olisi annet­tu toimia ja pankkien (ja Kreikan) men­nä “konkurssi­in” eli val­tion hallintaan osak­keen­o­mis­ta­jat ulosheit­täen ja velko­jia sopi­vasti niistäen, niin täl­lä het­kel­lä olisi ollut jo kolme vuot­ta aikaa siirtää nuo pankit takaisin yksi­tyiseen omistukseen. 

    Ongel­ma taitaa vain jois­sain mais­sa olla hie­man kimu­rantimpi kuin simp­peli pan­naan paha kap­i­tal­isti mak­samaan ‑läh­estymistapa antaisi olettaa.

    Ainakin joidenkin uutis­ten mukaan sak­salaiset liikepankit kyl­lä selviäi­sivät PIIGS-maid­en vas­tu­is­taan ainakin joten kuten. Ongel­ma Sak­sas­sa onkin ilmeis­es­ti lähin­nä lan­des­bankien ja paikallis­ten säästö­pankkien har­joit­ta­mas­sa holtit­tomas­sa lainanan­nos­sa. Ja kun nämä pankit ovat jo valmi­ik­si osaval­tioiden omis­tuk­ses­sa, niin lasku lankeaisi joka tapauk­ses­sa yhteiskun­nan niskaan.

    Kun myös mm. Espan­jas­sa suurim­mis­sa ongelmis­sa ovat olleet säästö­pankit, niin voisi kysyä, että taasko yksi säästö­pankkikri­isi (mm. USA 1980-luku, Suo­mi 1990-luvun alun pankkikri­isi). Kap­i­tal­is­min mus­ta­maalaamisen sijaan voisi kysyä, että pitäisikö “isän­nätön raha” palaut­taa takaisin karsi­naansa viemäl­lä säästö- ja osu­us­pankeil­ta oikeus liikepankki­toim­intaan. Hom­mat kun eivät mil­lään näytä pysyvän hanskassa.

    Toinen kysymys on tietysti se, että pitääkö Suomen olla mukana pönkit­tämässä sak­salais­ten osaval­tioiden pankke­ja ja euroop­palaista haak­sirikkoutunut­ta säästöpankkijärjestelmää…

  86. tcrown,

    Ole­tan, että Holm­ström kat­soo Por­tu­galin teko­hen­git­tämisen anta­van Espan­jalle tarvit­tavaa aikaa pääomit­taa pankke­jaan, jot­ta ris­ki talouskri­isin lev­iämis­es­tä Espan­jan puolelle olisi pienem­pi Por­tu­galin men­nessä velkasaneeraukseen.

    Olen samaa mieltä, että moti­iv­ina voi vah­vasti epäil­lä ole­van pankkien tap­pi­oiden sosial­isoimisen. Ei edes sosial­isoimisen mai­hin, joiden pankit ovat riski­lain­o­ja vas­tu­ut­tomasti jaka­neet, vaan yleiseu­roop­palais­es­ti suh­teel­lisen mak­su­vaa­teen määräy­tyessä euro­maan luot­tolu­ok­i­tuk­sen perusteella.

    Tätä päätöstä yritetään moral­isoi­da sil­lä, että emmekö väl­itä Por­tu­galin ja Kreikan huono-osais­ten aut­tamis­es­ta, mut­ta heille tar­joil­tu IMF-kuuri on sosi­aaliselta hinnal­taan hyvin ankara. Siitä tulee myös krooni­nen, jos samaan aikaan yhdis­tyy vyön kiristämi­nen ja kuitenkin kyvyt­tömyys riit­täväl­lä talouskasvul­la tilan­net­ta velkataakan alla helpottaa. 

    Sikäli velka­sa­neer­aus olisi näille kaikkein huonoim­mas­sa ase­mis­sa olevillekin uusi alku ja jos se on kuitenkin tulos­sa, niin näi­den maid­en pakol­la pitämi­nen vuosia staat­tises­sa kur­ju­u­den tilas­sa, toivoen hei­dän talouskasvun­sa ja raju­jen leikkauk­sien tilanteen pelas­ta­van, on kohtu­u­ton­ta. Korut­tomin lausuma, joka on tul­lut vas­taan meni suun­nilleen niin, että Kreik­ka saa ulko­mail­ta tulo­ja oli­iviöljys­tä ja tur­is­mista, uskooko joku sil­lä mak­set­ta­van sato­ja mil­jarde­ja euroja.

    Pysyvän IMF-henkisen vyönkiristyk­sen voi sen sijaan odot­taa syn­nyt­tävän Kreikan huono-osaisimpi­en joukos­sa kapinoin­tia ja tyy­tymät­tömyyt­tä ja kas­vavaa poli­it­tista rauhat­to­muut­ta. Tästä on esimerkke­jä mm. Lati­nalais­es­ta Amerikas­ta. Kreikan “pelas­t­a­mi­nen” muis­tut­taa kovin paljon sitä, miten Argen­ti­inaa taan­noin yritet­ti­in “pelas­taa”. Se ei toimi.

  87. tpyy­lu­o­ma,

    Tuo argu­men­toin­tisi ei toi­mi, sil­lä ei ole mitään vankkaa ja pysyvää poh­jaa, jolle lin­jaa perus­taa. Tilanne elää koko Euroopas­sa. Sil­loinkin jos asioista olisi nyky­istä paljon pienem­pi erim­ielisyys, niin ei todel­lakaan kan­nat­taisi kir­ja­ta hal­li­tu­so­hjel­maan jotain tiet­tyä lin­jaa, jota sitoudut­taisi­in nou­dat­ta­maan. Vaan jät­tää vai­h­toe­hto­ja auki. Emme­hän vielä edes tiedä monien niistä tule­vista sopimuk­sista tarkkaa sisältöä.

    Sikäli Por­tu­gali on eri­ty­istapaus. Sil­lä jos tulee vielä neljäs tuet­ta­va maa, niin koko tilanne on fun­da­men­taal­isti muut­tunut, eikä ole enää ole­mas­sa perus­taa, jol­ta sanoa “toteu­tamme tässä samaa lin­jaa kuin Por­tu­galinkin kohdal­la”. Ei se mene niin. Perus­ta on tässä dynaami­nen, eikä staattinen.

    Jos nyt jätetään PS het­kek­si sivu­un, niin esimerkik­si SDP var­masti halu­aa tietää, mitä tarkalleen väli­aikaiseen mekanis­mi­in sisäl­tyy, ennen kuin muo­dostaa siihen kan­taansa. Sikäli siitä on turha lähteä tekemään linjausta.

    Myös argu­ment­tisi ei-vas­taa­van hal­li­tuk­sen kokoamis­es­ta on heikko. Ensin­näkään tämä ei todel­lakaan ole hal­li­tuskau­den ain­oa kysymys, ja on aika selkeästi jo nähtävis­sä, että tämän kysymyk­sen poh­jal­ta ei ole mil­lään kokoon­panol­la koot­tavis­sa pysyvää enem­mistöhal­li­tus­ta, kos­ka jokaises­ta puolueesta kah­den ehdot­toman (Kok. Kyl­lä, PS Ei) väliltä löy­tyy niin paljon epä­var­mo­ja ja epä­selviä kantoja.

    Sil­loin on perustel­tua ottaa esille se vai­h­toe­hto, että tämä kysymys nos­te­taan erilleen hal­li­tu­so­hjel­man vaa­timuk­sista. Ei yleis­ten kon­ven­tioiden mukaista, mut­ta ei myöskään laiton­ta. Lähin­nä ero on sil­loin se, että Hal­li­tus ei hae tukea kan­nalleen, vaan hal­li­tus hakee eduskun­nan kan­taa.

    Ehkä hal­li­tus vaa­likau­den läpi selviää näistä koet­tele­muk­sista hajoa­mat­ta, ehkä hal­li­tus hajoaa johonkin suureen erim­ielisyy­teen näistä erilleen nos­te­tu­ista kysymyk­sistä, mut­ta tässä tilanteessa ei ole kukaan ehdot­tanut mitään toimi­vaa ja real­is­tista vai­h­toe­htoa tämän kokon­aisu­u­den erilleen nostamiselle.
    Suo­mi ei voi myöskään olla kuukau­sia ilman hal­li­tus­ta ilman merkit­tävää vaiku­tus­ta maan hyvinvoinnille. 

    Ei tälle ole näkyvis­sä real­is­tista vaihtoehtoa.

  88. tpyy­lu­o­ma:

    Jos tuol­lainen oman­tun­non­va­paus laa­jen­netaan ulko- ja talous­poli­ti­ikan jos­ta päätetään jatku­vasti niin se tarkoit­taa esimerkik­si sitä että me lähetämme virkamiehet neu­vot­tele­maan man­daatil­la että voipi olla että eduskun­ta tukee, tai voipi olla ettei tue. 

    Eikös ne neu­vot­te­lut käy­ty ennen Suomen vaale­ja ja tiedet­ti­in, että lop­ulli­nen päätös tehtäisi­in vas­ta vaalien jäl­keen? Minus­ta olisi varsin omi­tu­ista, jos sinne lähetet­tyjä neu­vot­telijoi­ta ei olisi evästet­ty juuri tuol­la tavoin. Jos ei olisi evästet­ty, niin pyy­hitäänkö per­set­tä kansan tekemil­lä äänestyspäätök­sil­lä myös muis­sa asioissa. 

    Minä sanois­in, että johtuen juuri tämän päätök­sen ajanko­hdas­ta (juuri Suomen vaalien pääl­lä), ei minus­ta olisi mitenkään vält­tämät­tä huono jut­tu, että asi­as­ta ei tule­va hal­li­tus ottaisi yht­enäistä kan­taa, vaan eduskun­ta äänestäisi siitä niin kuin äänesti ydin­voimas­takin. Jos asi­as­ta on vielä mah­dol­lista neu­votel­la, niin sit­ten on tilanne eri ja sil­loin Suomen hal­li­tuk­sel­la pitää olla yksi kan­ta, jon­ka se ker­too neu­vot­telijoilleen, jot­ta nämä voivat sen mukaan sit­ten sanoa neu­vot­teluis­sa, mitä Suomen eduskun­ta tulee päättämään.

  89. Por­tu­galia tulee aut­taa niin kauan, kuin saan omat rahani pois sieltä. Kek­sikää itse joku ismi, jol­la sen voi kansalle perustella.

  90. Saara:

    Sik­si minus­ta virhei­den päätös on ihan oikea. 

    Eli nut­tun­sa saa kään­tää nur­in­perin ja alushousut pään peitoksi? 

    Saa­han sitä tietysti, mut­ta aika moni nyt kään­si nutun sijaan selkän­sä vihreille — ja niistä vähistä rin­ta­ma­su­un­ta sinne päin seiso­vista… kun­tavaalei­hin on niin lyhyt mat­ka, että näkyy toden­näköis­es­ti siinä vaiheessa. 

    Ei kysymys ole peruille “kostamis­es­ta” tai muus­ta lapsel­lisu­ud­es­ta, vaan siitä, että per­su­jen pitää oppia otta­maan vas­tu­u­ta, ja he eivät sitä opi, jos äiti pitää jatku­vasti kädestä.

    Kuka ihmeen äiti? Viides­osa Suomen äänestyshaluis­es­ta kansasta?

    Tätä en nyt yhtään tajua. Sel­ven­täisitkö kielikuvasi?

  91. Noista kansal­li­sista tuista: Suomen vil­jeli­jöille sopisi var­maan lois­tavasti, että luovut­taisi­in kokon­aan kansal­li­sista tuista, ja tuk­i­ta­sot yht­enäis­tet­täisi­in EU:n tasolla.

    Ran­skalaisille tuo sopii paljon huonommin.

  92. Gc:

    “Marko Hami­lo, mik­si luulet että Osmo S. tietäisi näistä asioista talousti­eteel­liseltä kannal­ta jotain mitä et voi lukea viimeistään ulko­mai­sista lehdistä?”

    En ole ehtinyt lukea edes New Scen­tis­tia, Econ­o­mistista puhu­mat­takaan. Osmo on erit­täin hyvä esit­tämään mutkikkai­ta talous­te­o­reet­tisia kysymyk­siä yleis­ta­juis­es­ti joten odotin löytäväni hyvän rauta­lanka­mallin täältä.

  93. EU:n sol­i­daarisu­us on Suomelle tur­val­lisu­us­poli­it­ti­nen kysymys enem­män kuin muille, jot­ka kuu­lu­vat NATO:oon tai joil­la ei ole pitkää Venäjän-rajaa. Maat­aloustuet ovat ehkä vain ikävä sivuvaikutus. 

    Suomen tur­val­lisu­us­poli­ti­ik­ka tun­kee esi­in muis­sakin oudois­sa kohdis­sa: pakko­ruot­si ei ole pelkästään type­r­ää koulu­tus­poli­ti­ikkaa, se on myös Ruotsin ja muiden pohjo­is­maid­en taka­puolen nuolemista kaveraamistarkoituksessa. 

    Onnek­si nuorem­pi polvi on irtau­tu­mas­sa talvisotatraumasta.

  94. Hävet­tää ihan jär­jet­tömästi että ylipäätään äänestin. 

    Kun poruk­ka ei pääse sop­u­un edes kohtu­ulisen pien­estä asi­as­ta, niin miten voidaan ylipäätään edes ajatel­la päästävän sop­u­un kestävyys­va­jeen kor­jauk­seen vaa­dit­tavista oikeasti vaikeista asioista.

    Vaik­ka en äänestänyt kokoomus­ta, pidän heitä ain­oina vas­tu­ullisi­na toim­i­joina täl­lä het­kel­lä. Kokoomus edes yrit­tää hoitaa asioi­ta, kun kaik­ki muut lipeävät päätök­sen­teon vas­tu­us­ta heti vaalien jälkeen.

  95. Vihreät pelaa­vat nyt vaar­al­lista peliä luotet­tavu­udel­laan. Kun vihrei­den uhkaus äänestää ei tuli jul­ki, niin keskustelu­pal­stoil­la moni ensim­mäisek­si epäili, että kyseessä on yri­tys kiristää itselleen hal­li­tu­s­paikkaa. Pidin ja pidän itse tätä epä­to­den­näköisenä, kos­ka uskon vihrei­den halu­a­van oppo­si­tioon surkean vaal­i­t­u­lok­sen jälkeen. 

    Nyt Hei­di Hau­ta­lan puheen­vuoro kuitenkin aset­taa oikeutetun epäi­lyk­sen, vaik­ka hänen lausun­ton­sa ajoi­tus ja yhteys olisi pelkästään sat­tumaa. Hau­ta­la kehot­taa Kokoomus­ta jät­tämään Perus­suo­ma­laiset hal­li­tuk­sen ulkop­uolelle, ja samal­la vihre­itä valmis­tu­maan hal­li­tuk­seen menemiseen.

    Ei ole tyhjästä tem­mat­tua nähdä, että vihrei­den uhkaus äänestää ei voi teo­ri­as­sa olla yri­tys pain­os­taa Kokoomus­ta täl­laiseen ratkaisu­un. Sitä ei toki voi­da suo­raan edes imp­likoi­da asianomais­ten vihrei­den toimes­ta, kos­ka kiristämistä pide­tään niin alhaise­na poli­ti­ikas­sa, mut­ta ulkop­uolelta aja­tus voidaan heit­tää ilmoille noin vain ajatuksena.

    Luulen, että vihrei­den oman pidem­män aikavälin maineen kannal­ta olisi kuitenkin parem­pi, että kyseessä olisi katkeru­us ja tyh­myys kuin häikäilemät­tömyys ja vallanhimo.

    Omien muske­lien koko taide­taan myös yliarvioi­da. Vihreät eivät kuitenkaan ole hitus­takaan 5% suurem­pi puolue, täysin saman suu­ru­inen kuin RKP, jol­la on samat 10 edus­ta­jaa. Hyvin vaikean hal­li­tus­taipaleen 2011- myötä 5% voisi sit­ten 2015 real­isoitua myös äänimäärässä.

  96. az:

    Korut­tomin lausuma, joka on tul­lut vas­taan meni suun­nilleen niin, että Kreik­ka saa ulko­mail­ta tulo­ja oli­iviöljys­tä ja tur­is­mista, uskooko joku sil­lä mak­set­ta­van sato­ja mil­jarde­ja euroja. 

    Kreikan val­ti­ol­la on kuitenkin ilmeis­es­ti val­ta­va omaisu­us­mas­sa, jol­la voisi ainakin lasken­nal­lis­es­ti kui­tata koko val­tiove­lan. Tietenkään kaikkea ei voi ker­tarysäyk­sel­lä yksi­ty­istää eikä kaik­ki omaisu­us ole var­maankaan täysin kurant­tia. Jos kreikkalaiset val­it­set­vat tule­vaisu­udessa mielum­min velka­sa­neer­auk­sen kuin sen vält­tämisen omaisu­u­den myyn­nil­lä (tai siir­rol­la velko­jille), niin sit­ten niiltä koi­jareil­ta voi puolestani viedä tuhkatkin pesästä.

    Tosin tämän vaa­timi­nen nykyisessä pop­ulis­tises­sa “val­tio on pop!”, “kon­trol­li on kivaa” ja “poli­itikot ovat ere­htymät­tömiä ystäviämme” ‑huumas­sa voi olla euroop­palais­ten velko­javal­tioiden tahol­ta hankalaa 🙁

  97. Kun puhutaan “luot­ta­muk­ses­ta”, väl­tetään aina kuin tieten tah­toen ker­tomas­ta, _mihin_ luot­ta­muk­sen pitäisi kohdis­tua. Aivan kuin pahaa ei saisi kuitenkaan mainita.
    Rahan his­to­ri­aa seu­rates­sa on help­po huo­ma­ta, miten luot­ta­muk­sen kohde on muut­tunut. Raha itsessään on nykyään vain odotuk­sia odotuk­sista, odotusten odotusten odotuk­sista jne jne. Rahaa, _mitään_ rahaa, ei ole pitkään aikaan edes ollut ole­mas­sakaan. Kukaan ei ole vain halun­nut myön­tää tätä. _Tämä_ on se todel­li­nen kupla, jon­ka on puh­jet­ta­va, ja jon­ka puhkeamista ei voi vält­tää. _Kaikki_ raha maail­mas­sa on vain neu­vos­toru­plia, joka ei edus­ta _mitään_ todel­lista. Illu­u­sion hajoami­nen on peru­ut­tam­a­ton­ta, ja vain joku hyvin kouri­in­tun­tu­va ja konkreet­ti­nen tulee luo­maan uuden rahan korvikkeen.

  98. az:

    Pysyvän IMF-henkisen vyönkiristyk­sen voi sen sijaan odot­taa syn­nyt­tävän Kreikan huono-osaisimpi­en joukos­sa kapinoin­tia ja tyy­tymät­tömyyt­tä ja kas­vavaa poli­it­tista rauhattomuutta. 

    Tässä yhtey­dessä pitäisi kuitenkin muis­taa se, että sopan keit­tämisessä ovat kyl­lä ihan taval­liset kreikkalaisetkin olleet itse mukana. Ennen kri­isiähän väki oli Kreikas­sa heti kadul­la polt­top­ul­loi­neen, jos hal­li­tus uskalsi ehdot­taa joidenkin etu­jen järkevöit­tämistä, ammat­tiryh­mien eri­ty­isoikeuk­sien rajoit­tamista, talouden tehostamista tai mitä muu­ta tahansa vält­tämätön­tä. Ja vaik­ka hal­li­tus väk­i­joukko­jen edessä aina taipuikin, niin vaal­i­tap­pio seu­raavis­sa vaaleis­sa oli aina taattu.

    Kreikkalaiset val­it­si­vat val­taan aina sen puolueen, joka pyhim­min van­noi puo­lus­ta­vansa “saavutet­tu­ja etu­ja” ja joka lupasi avokätisim­min uusia palvelu­ja. Kaik­ki varoituk­sen sanat valui­v­at kuin vesi han­hen selästä.

    Voisi­pa sanoa, että sitä saa mitä tilaa…

    Sama tilanne on toki monis­sa muis­sakin PIIGS-mais­sa — esim. Ital­ias­sa ei tai­da enää yhdel­läkään poli­it­tisel­la tahol­la olla mitään uskallus­ta esit­tää vähäisimpiäkään uud­is­tuk­sia (pait­si tietysti Berluskonil­la oman syyte­suo­jansa parannusta).

  99. Sylt­ty: “En minus­ta ole mitenkään outoa että kepul­la ja vihreil­lä ei ole intoa tehdä erit­täin ikäviä päätök­siä joista äänestäjät eivät tykkää. Etenkin kun kepu taisi nimeno­maan hävitä tämän por­tu­gali-paketin takia ja PS voittaa.”

    Näin­hän se on, mut­ta Kiviniemen pitäisi saat­taa asia eduskun­nan päätet­täväk­si. Jos hal­li­tuk­selta tulee erim­ieli­nen esi­tys tai suo­ras­taan kiel­teinen kan­ta, so what — eduskun­ta­han sen päättää.
    Kataisen tavoit­teena on 1) päästä päämin­is­terik­si ja 2) saa­da eduskun­nan hyväksymi­nen tukipaketille — eikä siinä mitään sinän­sä pahaa ole, Kokoomus on asi­as­sa samaa mieltä kuin ennen vaalejakin.
    Kepu yrit­tää istua kahdel­la tuo­lil­la — ja lisäk­si vielä min­is­terin tuo­lil­la tekemät­tä kuitenkaan siihen liit­tyviä tehtäviä.
    Nor­maali tilanne: Kepu pet­tää aina.

  100. Jos tästä selvitään niin EU.n onnen aika alkaa vuo­den 2013 heinäku­un alus­sa. Täl­löin myös sijoit­ta­jil­la on vas­tu­u­ta ja kaik­ki luo­to­tus perus­tuu nor­maalille liike­taloudelle. Näin annetaan ymmärtää. Nytkin kri­isi­maat saisi­vat kyl­lä luot­toa markki­noil­ta, mut­ta luo­ton hin­ta on niin korkea, että ne mieluim­min otta­vat rahat EU:n tukeipaketin avulla.

    Heinäku­us­ta 2013 raha­laitok­sille syn­tyy todel­li­nen vaara luot­to­tap­pi­oista. Raha­laitos voi siten hävitä, jos lainaa kri­isi­maalle. Tilanteen kor­jaamisek­si raha­laitok­set laske­vat kri­isi­maid­en luo­toille nyky­istä korkeam­mat korko­vaa­timuk­set. Luon­nol­lista kos­ka luot­to­tap­pi­on vaara on kas­vanut. Kykenevätkö kyseiset maat siis vuon­na 2013 mak­samaan nyky­istäkin korkeam­mat markki­nako­rot luo­tois­taan? Asi­aa sopii vah­vasti epäillä. 

    Mitä tekee EU tällöin?
    1) Antaa täl­läisen maan men­nä velkasaneeraukseen
    2) Takaa täl­läisen maan velat
    3) Luo­tot­taa täl­läisen maan talouden tarpeet

    Vai­h­toe­hto 2 on toden­näköi­nen. Juuri tätä varten peruste­taan pysyvä taku­u­ra­has­to. Varsin nopeasti, muu­ta­mas­sa kuukaudessa iso osa kaikkien kri­isi­val­tioiden luo­toista on EU:maiden tuk­i­toimien varas­sa. Siis sekä nyky­is­ten kri­isi­maid­en luo­tot että toden­näköiset uudet kri­isi­maat tarvit­se­vat tukea. 

    Ja tämä tilanne jatkuu vuosia, kunnes raha­laitok­set ovat var­mo­ja, että hei­dän markki­nako­rkoiset luot­ton­sa tule­vat mak­se­tuk­si ilman EU:maiden tukea. Rahamäärät tule­vat ole­maan hirveitä. Toden­näköis­es­ti tilanne jatkuu vuosia, jos ei koko EU:n sys­tee­mi lopah­da ennen. Mikäli EU rom­ah­taa näinä vuosi­na esimerkik­si uuden maail­man laman takia, kaik­ki takaa­ja­maat joutu­vat mah­dot­tomaan tilanteeseen. Ainakin yksi sukupolvi näitä euroop­palaisia joutuu elämään todel­lises­sa köy­hyy­dessä, ja vain syys­tä, että Suomen poli­itiukot eivät halun­neet nou­dat­taa kansan vaaleis­sa ilmoit­ta­maa tahtoa.

  101. Kun poruk­ka ei pääse sop­u­un edes kohtu­ulisen pien­estä asi­as­ta, niin miten voidaan ylipäätään edes ajatel­la päästävän sop­u­un kestävyys­va­jeen kor­jauk­seen vaa­dit­tavista oikeasti vaikeista asioista.

    Äläs nyt. HS:n vaa­likonev­as­tausten pikaisen ana­lyysin perus­teel­la KOK-SDP-PS:n edus­ta­jat ovat kohtu­ullisen yksimielisiä peräti neljän asian suh­teen. Nämä ovat ikäih­mis­ten sub­jek­ti­ivi­nen oikeus hoivaan, asun­to­lain­o­jen korko­jen vähen­nysoikeus, asevelvol­lisu­us ja suvivir­si kevätjuh­las­sa. Tule­van hal­li­tuskau­den isot asi­at siis… Kom­pro­mis­si-käsite saa­nee ihan uuden merk­i­tyk­sen näis­sä hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa. Tästä on hyvä jatkaa…

  102. Catali­na, jos luot­ta­mus pure­taan, se tarkoit­taa, että riskein­hallinta pitää myös purkaa. Se taas tarkoit­taa, että kaik­il­ta tahoil­ta pitää kieltää oikeus antaa tai ottaa lainaa muuten kuin täysil­lä reaal­i­takuil­la. Se kytän­nössä pysäyt­täisi lainaamisen, kos­ka reaaliar­voa on fiktio. 

    Toiv­ot­tavam­paa tietysti on, että luot­ta­mus­ta eli riskien hallintaa — eli rahaa — entis­es­tään lisätään, kun­han se tapah­tuu läpinäkyvästi … ja niin pois päin. Muuten seu­raa juuri sitä herkkua, jota olemme tässä viime vuosi­na saa­neet nauttia.

  103. Tässä oma­l­la taval­lani kehoi­tan kaikkia pere­htymään Boolean alge­braan. Sen takia, että mon­imutkaiset väit­tämät voidaan yksinker­tais­taa, yksinker­taisek­si väittämäksi.

    Mon­imutkaisten väit­tei­den yksinker­tais­tamiseen käytetään ns. Kar­naug’n kart­taa, mil­lä elim­i­noidaan päällekkäät väit­tämät pois mon­imutkai­sista väit­tämistä, mis­sä käytetään samo­ja alkue­hto­ja. Halu­taankin pää­tyä yksinker­taisi­in alkue­htoi­hin, ja tämän myötä yksinker­taisi­in lop­putu­lok­si­in väit­tämien pohjalta.

    Eli totu­us väit­tämästä ja sen mon­in­mutkaisu­ud­es­ta aivan var­masti kaav­i­taan esi­in moniväit­timistä, ihan puh­taasti Boolean määrei­den avul­la ja Kar­naugh­’n kart­taa käyt­täen. Ihan mekaanis­es­ti Boolean lake­ja soveltaen.

    Boolean alge­bra :
    http://en.wikipedia.org/wiki/Boolean_algebra

    Kar­naugh­’n kartta :
    http://en.wikipedia.org/wiki/Karnaugh

  104. Blog­gaa nyt Ode se oma perustel­tu mielip­i­teesi Por­tu­galin tues­ta sekä väli­aikaises­ta vakuusrahastosta. 

    Se kysymys, joka tässä lil­luu kaiken yläpuolel­la, on nimeno­maan se, että mik­si ostaisimme aikaa? Se on tajut­toman kallista. Ja aut­taako se lop­ul­ta mitään muu­ta kuin päästää sijoit­ta­jat pälkähästä? Ja val­tiot mak­saa, ja kuolee.

    Teet nyt vain (hie­man katkeroitunut­ta) puolue­poli­ti­ikkaa. Ota perustel­tu kan­ta, kiitos!

  105. Minä oma­l­la taval­lani kehoi­tan tutus­tu­maan tiedon­filosofi­aan. Jos minä on olen Por­tukali tues­ta mieltä A ja 1,33 mil­jar­dia kiinalaista on mieltä B, niin minä olen yhtä oike­as­sa kuin kiinalaiset.

    Poli­ti­ikan ongel­ma on, että se olet­taa, että totu­us on enem­mistön totuutta.

    Sen sijaan, jos minä hyp­pään ilmaan ja palaudun maan pin­nalle, ei tapah­du juuri mitään, korkein­taan pol­veni menevät sököksi.

    Jos 1,33 mil­jar­dia kiinalaista hyp­pää ilmaan yhtäaikaa ja putoaa maan pin­nalle yhtäaikaa siitä seu­raa sel­l­ainen täräys ja tsuna­mi, että oksat pois. Joku on sen mas­san vaiku­tuk­sen jopa laskenut.

    Eli sum­ma sum­marum. Enem­mistön pain­oar­vo on tot­ta puhut­taes­sa fysikaal­i­sista suureista ja voima­suhteista, mut­ta enem­mistön pain­oar­vo ei ole tot­ta arvioitaes­sa onko jokin asia tosi tai epätosi.

  106. Itse itseään kommentoiden:

    Ongel­ma Sak­sas­sa onkin ilmeis­es­ti lähin­nä lan­des­bankien ja paikallis­ten säästö­pankkien har­joit­ta­mas­sa holtit­tomas­sa lainanan­nos­sa. Ja kun nämä pankit ovat jo valmi­ik­si osaval­tioiden omis­tuk­ses­sa, niin lasku lankeaisi joka tapauk­ses­sa yhteiskun­nan niskaan. 

    Tässä vai­heessa olisi muuten aika mie­lenki­in­toista nähdä pari taulukkoa:
    — Eri PIIGS-maid­en ulko­mais­ten velko­jen jakau­tu­mi­nen liike‑, (osa)valtio- ja säästö/osuuspankkien kesken
    — Sama jakau­ma suurimpi­en PIIGS-maid­en rahoit­ta­ja­maid­en osalta maa kohtaisesti

    Tämän jäl­keen olisi var­maankin huo­mat­tavasti helpom­paa asen­noitua näi­hin eri­laisi­in mañana-maid­en pelas­tus­paket­tei­hin, kun tietäisi ketä ja mitä ihan oikeasti ollaan pelas­ta­mas­sa (ilkei­den ja ahnei­den kap­i­tal­istien liikepankke­ja vai Sak­san Lan­des­bank ja Espan­jan Caja ‑jär­jestelmiä).

    Min­ulle on ainakin täysin epä­selvää, että onko pelas­tu­sop­er­aa­tioiden todel­lise­na kohteena pörssino­teer­atut liike­talouden ehdoil­la toimi­vat liikepankit vaiko ennem­min eri­laiset puo­livil­laiset julkisen sek­torin kas­salip­paat ja säästö­pankit. Jotenkin jälkim­mäi­nen vai­h­toe­hto on alka­nut tun­tua kaikkein toden­näköisim­mältä vaik­ka sak­i­hivut­ta­jien sormet edelleen osoit­ta­vat syyt­tävästi ensim­mäisen ryh­män suuntaan.

    No — ei luulisi ole­van mah­do­ton­ta nyky­maail­mas­sa, että joku vähänkin asiansa osaa­va toimit­ta­ja tai ajat­telukykyi­nen eduskun­taryh­män avus­ta­ja koost­aisi täl­laisen tilas­ton ja saat­taisi sen julk­isu­u­teen… mut­ta ilmeis­es­ti vain on (em. henkilöt lienevät mieliku­vi­tu­so­len­to­ja?)… ja sen seu­rauk­se­na me kaik­ki marssimme ilomielin kohti keskusjo­htoista fasis­mia luop­uen vapaae­htois­es­ti kaik­ista vapauksistamme.

  107. Se on Boolen alge­bra. Miehen nimi oli Boole. Samoin Abelin ryh­mät (Abel) ovat englan­niksi Abelian groups. Mendelian inher­i­tance (Mendel) jne.

    Ker­tokaa nyt siis, mihin_ luote­taan? Selvästikään ei siihen, että tätä kuninkaan leimal­la varustet­tua met­allinpalaa ei tarvitse joka ker­ta erik­seen arvioi­da, tai siihen, että Fort Knox­ista löy­tyy kul­ta­dol­lari jokaista paperi­dol­lar­ia kohti, tai että Temp­peli­her­roil­la tosi­aan on Jerusale­mis­sa antaa oikea määrä kul­taa tätä kuit­tia vas­taan. _Mihin_ luotetaan?

  108. Kreikkalais­ten työt­tömyysko­r­vauk­sia, päivähoitopalvelu­ja, van­hus­palvelu­ja ja sairaan­hoitoa tulee ehdot­tomasti leika­ta, jot­ta saan omat rahani pois sieltä. Te ymmär­rätte min­ua, ei sijoit­taes­sa kaikkea voi ottaa huomioon. Ei koulu­tus sitä tarkoi­ta, että osaa mitään. Sitä pait­si, ne kaik­ki siel­lä on kuitenkin äänestäneet joitakin paikallisia per­su­ja ja syyl­listyneet veropetok­seen. En ole muuten rasisti, olen liberaali.

  109. Puoluee­ton tarkkail­i­ja: “Juuri tätä varten peruste­taan pysyvä taku­u­ra­has­to. Varsin nopeasti, muu­ta­mas­sa kuukaudessa iso osa kaikkien kri­isi­val­tioiden luo­toista on EU:maiden tuk­i­toimien varas­sa. Ja tämä tilanne jatkuu vuosia, kunnes raha­laitok­set ovat var­mo­ja, että hei­dän markki­nako­rkoiset luot­ton­sa tule­vat mak­se­tuk­si ilman EU:maiden tukea. Rahamäärät tule­vat ole­maan hirveitä. ”

    Taku­uthan eivät toi­mi näin. Taku­ut annetaan, jot­ta 1) sijoit­ta­ja voi olla var­ma, että saa rahansa takaisin ja 2) riskit­tömäl­lä luo­tol­la korko on alhainen.
    Jos takuu ei laukea, rahamäärä tulee ole­maan hirveä, siis hirveän pieni. Ja rahas­tol­la varmis­te­taan koh­dat 1) ja 2) niin, että takuu ei laukea.

  110. nos
    Kreikkalais­ten työt­tömyysko­r­vauk­sia, päivähoitopalvelu­ja, van­hus­palvelu­ja ja sairaan­hoitoa tulee ehdot­tomasti leika­ta, jot­ta saan omat rahani pois sieltä.

    Näin on. Ymmär­rätkö että Kreikan val­tion­talouden ali­jäämä on luok­ka 9% BKT:sta? Että kyl­lä siel­lä pitää kovasti leika­ta vaik­ka puo­let velas­ta annet­taisi­in huomen­na anteek­si. Tuol­la tahdil­la velka­määrä olisi muu­ta­mas­sa vuodessa entisellään.

    Kreikan ongel­ma on siis pel­los­sa ele­tyn elämn jälkeinen val­tion­talouden val­ta­va ali­jäämä ja siitä seu­ran­nut liian suuri vel­ka­lasti, ei ilkeät sijoittajat.

    En muutenkaan ymmär­rä tätä ajat­telumallia, jon­ka mukaan val­tio­ta­son toim­i­joil­la ei ole minkään­laista vas­tu­u­ta. Ymmär­rä jos 20-vuo­ti­aan ensi­a­sun­non osta­jan ylilain­oit­tamises­sa syyt­tävä sor­mi osoit­taa myös pankin suun­taan mut­ta hel­vetti, jos edes VALTIOLTA ei voi odot­taa minkään­laista vas­tu­u­ta, niin keneltä sitten?

  111. Aivan oikean suun­taisia kom­ment­te­ja tässä viimek­si. Rahaa ei siis ole annet­tu sent­tiäkään. Eikä toiv­ot­tavasti tarvitse koskaan antaakaan… se nähdään sit­ten tulevaisuudessa.

    Kaik­ki on luot­toa ja takui­ta. Suomen osu­us on muutenkin koko tukipaketista reilun pros­entin luokkaa, taisi olla pienem­pi kuin Japanin osu­us. Sak­sa se mak­saa oikeasti viu­lut. Vaik­ka lehdis­sä mitä uho­taan, Suo­mi ei näitä juh­lia mak­sa. Suo­mi hyö­tyy suun­nat­tomasti siitä, että muut mak­sa­vat melkein 99 % koko kakus­ta ja pitävät Euro-talouden kun­nos­sa, ainakin jonkin aikaa.

    Rahaa anta­vat oikeasti ne tuk­italkoisi­in osal­lis­tu­vat suo­ma­laiset, jot­ka tuh­laa­vat tur­i­s­ti­ra­ho­jaan Kreikas­sa ja Por­tu­galis­sa. Ehdot­tomasti mukavin tapa.

  112. Suomea Por­tu­galin tuki­asi­as­sa pain­os­taa vah­vasti Savon mafi­an pari­val­jakko pank­in­jo­hta­ja Erk­ki Liika­nen ja komis­saari Olli Rehn.

    Lap­sil­isä Liika­nen puhuu par’aikaa Ykkösaa­mus­sa, että suo­ma­laiset ovat tun­netusti luotet­tavia ja vastuullisia.

  113. Catili­na: “Ker­tokaa nyt siis, mihin_ luotetaan?”

    Esim. asun­to­lain­o­tuk­ses­sa lainan­ot­ta­jan tule­van työn määrään. Sitä voi ajatel­la reaaliresurssi­na siinä mis­sä täl­lähetkel­lä ole­mas­saol­e­vaa kul­ta­harkkoakin (ok, toki hiukan epä­varmem­pana mut­ta sitä varten on sit­ten riskipreemiot).

  114. Mitä se Ode oikein kitisee? Kokoomus, Vasurit ja Per­sut ovat pitäneet omista kan­nois­taan kiin­ni. Kepu ja Vihreät sen sijaan vai­h­ta­vat kan­taansa vaal­i­t­u­lok­sen tai tuu­len­su­un­nan mukaan, ja Demareista ei ole mis­sään vai­heessa saanut selkoa. On aivan turha kiukutel­la vaal­i­t­u­lok­ses­ta ja syytel­lä mui­ta, kär­sitte rökäle­tap­pi­on aivan omien “saavu­tustenne” takia.

  115. Osmo: “Mut­ta eikö teistä nyt ole pien­tä venkoilua lykätä hallitusneuvotteluja.”

    Tämä tarkoit­taa, että Kokoomus Kataisen johdol­la venkoilee — hän­hän se aikataulut neu­vot­telu­jen suh­teen laatii.

    Kyl­lähän tämä tilanne Por­tu­galin tukien suh­teen on niin päälle kaatu­va kiireel­lisen aikataulun takia, että toim­i­tus­min­is­ter­iön olisi tul­lut hoitaa asia. Jos ko. min­is­ter­it nos­ta­vat palkkaa (?) ja esit­tävät tekevän­sä tärkeää työtä kansakun­nan johtopaikoil­la, tulisi hei­dän kan­taa vas­tu­un­sa ja tehdä velvol­lisuuten­sa. Uut­ta tule­vaa hal­li­tus­ta kun ei ehditä saa­da kasaan ennen määräaikaa. Ja kyl­lähän tämä oli — kun nyt miet­tii vaal­i­t­u­losta — selvää jo heti vaalien jälkeenkin.

    Turha syyt­tää asian vaikeud­es­ta tule­vaa hal­li­tus­ta, kun ei sen kokoon­panoa tiedä vielä kukaan. Voihan se olla, että Vihreätkin sieltä itsen­sä vielä löytävät. Eikö?

    Toim­i­tus­min­is­ter­iö töi­hin — tai palk­ka työstä kieltäy­tymisen takia pois!

    1. Saa­nen kuitenkin huo­maut­taa, että vihreät min­is­ter­it eivät ole tässä asi­as­sa ryhtyneet “istu­malakkoon”, kepu­laiset ovat.

  116. kse,

    Ehdote­tut vakaus­mekanis­mit nimeno­maan vievät kohden sitä kavah­ta­maasi “val­tio on pop!” tilaa. Aiem­min mainit­tu sak­salainen 190 ekon­o­mistin ryh­mä, joka pää­tyi mekanis­me­ja vas­tus­ta­maan, perusteli kan­tansa sil­lä, että nämä mekanis­mit ruokki­vat holtit­to­muut­ta jatkos­sakin. Niis­sä val­tiot tule­vat markki­noille pysyviksi takaa­jik­si, mikä vähen­tää sijoit­ta­jien ja lainanan­ta­jien insen­ti­iviä muut­taa kult­tuuri­aan ter­veem­mälle pohjalle.

    Tämä EU:n aja­ma ratkaisu on vah­van val­tion ratkaisu, ja vielä inte­groitu­van ylikansal­lisen valtiorakenteen.

    Taval­lis­ten kreikkalais­ten syyt­tämi­nen on hie­man kohtu­u­ton­ta. On ihmisille kaikkial­la aika luon­taista vaa­tia parem­pia palvelu­ja, eivätkä he voineet tietää tämän vastapain­ona ollut­ta val­tion­sa talouden todel­lista tilaa, kos­ka päät­täjät antoi­vat siitä heille vääris­telemäl­lä val­heel­lisen kuvan.

    Ja vaik­ka he oli­si­vatkin syyl­lisiä, niin IMF-henk­i­nen vyönkiristys­lin­ja ei ole lääke maan talouskasvu­un, kil­pailukyvyn parane­miseen ja talouden kään­tymiseen yli­jäämäisek­si. Osaako joku maini­ta yhdenkin maan, jos­sa tämä resep­ti olisi toimin­ut? Silti sitä ker­ta toisen­sa perään tar­jo­taan väk­isin kurkus­ta alas.

    Kuten Holm­strömkin tote­si, liika kiristämi­nen on päin­vas­toin haitallista talouskasvun edel­ly­tyk­sille. Ei ole kovin vaikeaa ymmärtää, mik­si näin on. Houku­tus har­maaseen talouteen lisään­tyy, tuot­teet eivät käy kau­pak­si koti­markki­noil­la, val­ti­ol­la ei ole varaa tukea aloit­tele­via yri­tyk­siä, kur­ju­us ruokkii pes­simis­miä jne.
    Tämä syn­nyt­tää staat­tisen kur­ju­u­den tilan, joka lop­ul­ta väistämät­tä rom­ah­taa. Meil­lä on aiem­pia esimerkke­jä, että IMF-kuuri johtaa juuri tähän. Voisi lyödä vetoa, että niin käy var­masti nytkin.
    Ei se ole velko­jienkaan etu. 

    Velko­jil­la on myös oma vas­tu­un­sa. Kun annetaan lainaa korkeal­la korol­la, niin sil­loin nimeno­maan on otet­ta­va huomioon mah­dol­lisu­us, että lainaa ei tul­la kokon­aan takaisin mak­samaan. Sen takia lainal­la on korkea korko. Nyt on EU:n ajamis­sa malleis­sa aivan liian vähälle huomi­olle jäänyt, että holtit­tomas­sa lainanan­nos­sa on kak­si osapuolta.

  117. Tänään julka­isti­in gallup, jos­sa vihrei­den kan­nat­ta­jien murskaen­em­mistö vaatii tukien hyväksymistä. Vihreät leikkii nyt tule­vaisu­udel­laan kään­nel­lessään takki­aan tässä asi­as­sa. Ydin­voimapäätök­sen jäl­keen puolue jäi hal­li­tuk­seen, kos­ka se halusi olla vas­tu­ulli­nen, mut­ta nyt se on täysin vas­tu­ut­tomasti valmis aja­maan Euroopan taan­tu­maan. Ette kyl­lä enää koskaan saa sen jäl­keen ään­täni! Kaikkien kan­nat­taa lukea viimeisim­mästä Vihreästä lan­gas­ta “Mikä vihre­itä vaivaa” ‑kolum­ni. Siinä Tom­mi Uschanov tiivistää monien tun­teet näil­lä hetkillä.

  118. Juuri noin Sylt­ty. Hyvä, että joku ymmärtää mis­tä on kyse. Halu­an rahani pois ja jonkun työt­tömän, opet­ta­jan tai palomiehen ei tarvitse niihin rahoi­hin koskea. Kun­non kur­in­palau­tus niille on se mitä ne tarvit­se­vat, niin kuin kaikille suo­ma­laisillekin ylivelka­an­tuneille. Luotan, että rahoi­tussek­tori hoitaa hom­man koti­in. Sijoit­taa ne ei osaa, mut­ta luotan niiden kon­tak­tei­hin ja siihen, että ihmiset ovat tarpeek­si veren­hi­moisia, ennakkolu­u­loisia ja “lukenei­ta”.

  119. Eli­na:

    Saara:
    Sik­si minus­ta virhei­den päätös on ihan oikea.

    Eli nut­tun­sa saa kään­tää nur­in­perin ja alushousut pään peitoksi?

    Vihrei­den kan­ta asi­aan on edelleen sama. Päätös äänestää siitä huoli­mat­ta tietyis­sä olo­suhteis­sa vas­taan ei ole takin kääntämistä.

    Yleisem­min kysymyk­seesi vas­tatak­seni, minus­ta on toiv­ot­tavaa vai­h­taa kan­taansa, jos vas­ta opit­tu­jen fak­to­jen val­os­sa van­ha kan­ta ei ollutkaan hyvä. Pidän vas­ten­mielisenä sitä, kuin­ka poli­ti­ikas­sa saate­taan haukkua esim. joskus 70-luvul­la kom­mu­nis­tis­es­ti ajatelleen henkilön “takinkään­tämistä”, jos hän on sit­tem­min alka­nut ymmärtää esim. markki­na­t­alouden mekanis­me­ja aiem­paa parem­min, ja nöyryys on riit­tänyt tun­nus­ta­maan että on aiem­min ollut väärässä. Jos vaikka­pa Soi­ni vai­h­taisi asi­aan tutus­tut­tuaan mielipi­det­tään tukipaketista, ja esit­täisi vaku­ut­ta­vat peruste­lut uuden mielip­i­teen­sä tuek­si, en todel­lakaan ryhty­isi pilkkaa­maan hän­tä takinkään­täjäk­si vaan onnit­telisin kyvys­tä kyseenalais­taa omaa ajat­telu­aan ja tehdä päätök­siä fak­tapo­h­jais­es­ti (az, tästä ei edelleenkään voi päätel­lä omaa kan­taani tukipaketteihin).

    Saa­han sitä tietysti, mut­ta aika moni nyt kään­si nutun sijaan selkän­sä vihreille — ja niistä vähistä rin­ta­ma­su­un­ta sinne päin seiso­vista… kun­tavaalei­hin on niin lyhyt mat­ka, että näkyy toden­näköis­es­ti siinä vaiheessa.

    Arvostan puoluet­ta, joka ennem­min yrit­tää saa­da kansalle vas­ten­mielisen mut­ta tärkeän asian tapah­tu­maan (= per­su­jen pop­ulis­min ja asi­apo­h­jan puut­tumisen pal­jas­t­a­mi­nen) kuin pitää kynsin ham­pain kiin­ni kan­natuk­ses­taan. Vihrei­den kan­na­tus on jo niin alhainen, ettei sen putoami­nen merk­it­sisi merkit­tävää val­lan mene­tys­tä. Kan­na­tus voi nous­ta sit­ten taas myöhem­min, kun on sen aika.

    Ei kysymys ole per­suille “kostamis­es­ta” tai muus­ta lapsel­lisu­ud­es­ta, vaan siitä, että per­su­jen pitää oppia otta­maan vas­tu­u­ta, ja he eivät sitä opi, jos äiti pitää jatku­vasti kädestä.

    Kuka ihmeen äiti? Viides­osa Suomen äänestyshaluis­es­ta kansas­ta? Tätä en nyt yhtään tajua. Sel­ven­täisitkö kielikuvasi?

    Äiti (ja isä yhtä hyvin) on se, joka ottaa vas­tu­un epä­su­o­siostaan huoli­mat­ta. Vihrei­den ei nyt pidä ryhtyä perus­suo­ma­lais­ten eikä muidenkaan toden­näköis­ten hal­li­tus­puoluei­den äidik­si, vaik­ka nämä sel­l­aista kovasti kaipaa­vatkin, kos­ka se vain lykkää per­su­jen kas­vamista itsenäisik­si vastuunkantajiksi.

  120. Kun muun­nel­lun totu­u­den ker­tomis­es­ta tulee toinen luonto.

    Tarkkailkaa Erk­ki Liikasen kehonkieltä Ylen ykkösaa­mus­sa, euron juok­supo­jil­la on hätä kädässä.

    Liika­nen liit­tyi myös yhä kas­vavaan kiristäjien lau­maan, kuin­ka Suomelle käykään, jos EU:n kanssa uskaltaa olla eri mieltä. Kiristyk­seen­hän ei pidä kenenkään taipua. Tuomio­jalle kiitok­set sen ääneen lausumis­es­ta, että ehkä his­to­ria vielä kat­soo Suomen tehneen oikein, jos kan­tamme on ei.

    On myöskään vaikea kuvitel­la, että Suomen ex-pres­i­dent­ti haukkuisi por­tu­galilaiset kääpiöik­si, kos­ka eivät olleet aikanaan Säästö­pankkia takaamassa.

    Euroopas­sa on laadullisia ero­ja. Usko Suomen suh­teel­liseen sivistyk­seen kas­vaa silmis­sä tämän episodin kulussa.

  121. “…kir­joit­taa ana­lyysin myös itse näistä tuista. ”

    Lyhyt ana­lyysi kul­kee näin: Pankit ovat infla­toi­neet rahan luon­nil­laan kiinteistö‑, arvopa­peri- ja velka­kir­ja­markki­nat. Nyt kun hin­taku­pla on puh­jen­nut, EU halu­aa siirtää hin­taku­plan reaal­i­talouden deflaatioksi.

  122. Suomek­si san­ot­tuna vielä: Veron­mak­sa­jat pan­naan mak­samaan muoviäm­päreistä kultare­unais­ten mal­jakoiden hin­ta. Luo­tua rahaa ei tuho­ta, vaan sille tar­jo­taan sit­ten sijoi­tusko­hde pri­vati­soimal­la luon­nol­liset monop­o­lit ja tekemäl­lä kansalaista torppareita.
    Tut­tua IMF-poli­ti­ikkaa, jos­ta jo IMF itse oli luopumassa.

  123. Aivan kuten EVA:n Six­ten Kork­man niin Suomen Pankin pääjo­hta­ja Erk­ki Liika­nen kehui tänään Yle:n ykkösaa­mus­sa, että euron ansios­ta meil­lä on mata­lat korot!

    Meil­lä on mata­lat korot. Lain­o­jen alhaiset korot ovat nos­ta­neet asun­to­jen hin­nat pilviin. 

    Pankki­tal­letuk­sen korko on nol­la. Voisinko minäkin taval­lise­na pul­laise­na sijoit­taa rahaa Kreikan tai Por­tu­galin taku­u­lain­oi­hin 11 pros­entin korol­la. Muual­ta ei enää korkoa saa!

  124. Tässä vai­heessa olisi muuten aika mie­lenki­in­toista nähdä pari taulukkoa:
    — Eri PIIGS-maid­en ulko­mais­ten velko­jen jakau­tu­mi­nen liike‑, (osa)valtio- ja säästö/osuuspankkien kesken
    — Sama jakau­ma suurimpi­en PIIGS-maid­en rahoit­ta­ja­maid­en osalta maa kohtaisesti

    Taulukkoa ei ole, mut­ta joitain numeroi­ta löytyy:

    http://www.economist.com/node/18560535?story_id=18560535

    Min­ulle on ainakin täysin epä­selvää, että onko pelas­tu­sop­er­aa­tioiden todel­lise­na kohteena pörssino­teer­atut liike­talouden ehdoil­la toimi­vat liikepankit vaiko ennem­min eri­laiset puo­livil­laiset julkisen sek­torin kas­salip­paat ja säästöpankit.

    Min­un parhaan ymmär­ryk­seni mukaan sekä että. Suori­in por­tu­gali­vas­taavi­in liikepankit ehkä vielä pysty­i­sivät vas­taa­maan pääomil­laan, mut­ta pitää muis­taa, että noil­la liikepankeil­la on saatavia myös noil­ta “kas­salip­pail­ta”. Ja kun nuo kas­salip­paatkin menevät nurin Por­tu­galin & Kreikan myötä, niin liikepankeil­lakin alkaa olla selit­tämistä reg­u­laat­tor­eille. Az:n aja­tus, että idea olisi pääomit­taa Espan­jan pankke­ja jot­ta kri­isi ei lev­iä­sisi sinne, ei min­un mielestäni ole uskot­ta­va, kos­ka mielestäni on selvää, että niin kauan kuin pankeil­la on merkit­täviä määriä jonkun maan velka­kir­jo­ja, jot­ka jär­jestel­lään merkit­täväl­lä taval­la uusik­si, aiheut­taa läh­es väistämät­tä Euroopan­laa­juisen vaka­van pankkikri­isin. Espan­jan pankkien pääomit­ta­mi­nen ei tuo­hon juuri auta. 

    Catili­na:

    Ker­tokaa nyt siis, mihin_ luotetaan? 

    Min­un tietääk­seni tuo ei ole kovin suuri salaisu­us. Luote­taan siihen, että sen has­sunkir­ja­van paper­i­la­pun (tai bit­ti­jonon) voi huomen­nakin vai­h­taa suurin piirtein yhtä mon­een leivänkap­paleeseen kuin tänään. 

    Sylt­ty:

    En muutenkaan ymmär­rä tätä ajat­telumallia, jon­ka mukaan val­tio­ta­son toim­i­joil­la ei ole minkään­laista vas­tu­u­ta. Ymmär­rä jos 20-vuo­ti­aan ensi­a­sun­non osta­jan ylilain­oit­tamises­sa syyt­tävä sor­mi osoit­taa myös pankin suun­taan mut­ta hel­vetti, jos edes VALTIOLTA ei voi odot­taa minkään­laista vas­tu­u­ta, niin keneltä sitten?

    Voihan sitä odot­taa vaik­ka kuu­ta taivaal­ta. Jos nyt kuitenkin käy niin kum­mallis­es­ti, että joku on lainan­nut val­ti­olle niin paljon rahaa, että val­tio ei onnis­tu sitä mak­samaan takaisin, niin kuka kan­taa taloudel­lisen vas­tu­un? muiden maid­en veron­mak­sa­jat vai se hölmö joka lainasi liikaa rahaa? Suveree­nille val­ti­olle lainaami­nen on muutenkin vähän riskialtista hom­maa. Se kun voi kos­ka vain päät­tää, että ei nou­datakaan sitoumuk­si­aan, eikä ole sel­l­aista oikeu­sis­tu­in­ta mihin tuon voit haas­taa. Sen vuok­si olisi parem­pi, että rahaa tuonne työn­täneet kär­sivät tap­pi­onsa nahois­saan, niin ensi kar­ral­la eivät ihan yhtä hel­posti työn­nä rahaa mak­sukyvyt­tömän taskuun.

    Saara:

    Soi­ni vai­h­taisi asi­aan tutus­tut­tuaan mielipi­det­tään tukipaketista, ja esit­täisi vaku­ut­ta­vat peruste­lut uuden mielip­i­teen­sä tuek­si, en todel­lakaan ryhty­isi pilkkaa­maan hän­tä takinkään­täjäk­si vaan onnit­telisin kyvys­tä kyseenalais­taa omaa ajat­telu­aan ja tehdä päätök­siä faktapohjaisesti

    Sin­un mielestäsi ei sit­ten ole kohtu­ullista odot­taa, että tuo­hon tukipaket­ti­in olisi tutus­tunut ennen vaale­ja ja sen pop­ulis­tisek­si kep­pi­hevosek­si ottamista? Jos mielipi­de muut­tuu pari viikkoa vaalien jäl­keen, niin kyl­lä se takinkään­täjän leima on vähin­tään kohtuullinen.

  125. Min­un mielestäni Kork­manin ja Liikasen rehvastelu alhaisil­la koroil­la on vas­tu­u­ton­ta ja asiantuntematonta.

    Suomen Pankkin on vas­ta uuti­soin­ut, että kotilouk­sien velka­an­tu­mi­nen on suurin uhka Suomen rahoi­tusjär­jestelmän vakaudelle (googlatkaa uutiset). Liika­nen ei tiedä mis­tä Suomen Pankissa ollaan huolis­saan eikä lue talousuutisia, jot­ta tietäisi.

    Tässä on Kaup­pale­hdestä ko. uutisen yhtey­dessä julka­istu taulukko Suomen koti­talouk­sien hälyt­tävästä velkaantumisesta:

    Koti­talouk­sien velkaantumisaste

    1975 1985 1995 2005 2009

    39 % 63 % 65 % 95 % 113 %

    Suo­ma­laiset koti­taloudet siis elävät yli varojensa!

  126. “Voisinko minäkin taval­lise­na pul­laise­na sijoit­taa rahaa Kreikan tai Por­tu­galin taku­u­lain­oi­hin 11 pros­entin korol­la. Muual­ta ei enää korkoa saa!”

    Voit. Sijoi­ta johonkin niistä riski­ra­has­toista, jot­ka pelaa­vat Kreikan bon­deil­la. Kan­nat­taa kuitenkin ostaa myös velka­vivul­la muu­ta­maa bon­dia lyhyek­si, kos­ka saat­taa­pa niiden arvo “hie­man” laskea, jos Kreik­ka ajau­tuu velkasaneeraukseen.

  127. Evert:
    >Voisinko minäkin taval­lise­na pul­laise­na sijoittaa
    >rahaa Kreikan tai Por­tu­galin taku­u­lain­oi­hin 11
    >pros­entin korol­la. Muual­ta ei enää korkoa saa!

    Tot­ta kai voisit. Kan­nat­taako keinot­telu, se on sit­ten toinen asia — sil­lä PIGS-maid­en val­tion­pa­per­it alka­vat olla riskiltään sitä luokkaa että niihin sijoit­tamista on kohtu­ullista kut­sua keinotteluksi.

    Helpoin tapa han­kkia tuo­ta riskiä on ostaa jotain rahas­to-osuuk­sia jot­ka sijoit­ta­vat euroalueen val­tionoblig­aa­tioi­hin. Ihan puh­das­ta Por­tu­gal- tai Kreik­ka-riskiä joutunee etsimään hiukan enem­män, ei ehkä löy­dy helpoista kuluttajatuotteista.

  128. “Meil­lä on mata­lat korot. Lain­o­jen alhaiset korot ovat nos­ta­neet asun­to­jen hin­nat pilviin. ”

    Näin on ‚raken­nus­li­ikket ovat ulos­mit­tan­net korkohyödyn.
    Mut­ta mik­si Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sakin korot ovat olleet alhaal­la ? Kork­manin ja Liikasen logi­ik­ka ontuu

  129. Tavoite näis­sä tukipaketeis­sa on vai­h­taa lainat liikepankeil­ta val­tioille eli veronmaksajille.

    Tai ainakin muut­taa sijoit­ta­jien lainat val­tioiden vas­tu­ulle myön­tämäl­lä lain­oille takaukset.

    Kun sit­ten Kreikka,Portugali ym joutu­vat velka­saa­neer­auk­seen niin veron­mak­sa­jat mak­sa­vat viu­lut ja sijoit­ta­jien vas­tu­us­ta ei kukaan enää puhu.

    Ei Soi­ni aivan perus­teet­ta venkoile vastaan

  130. Sijoit­ta­jat kir­jaa­vat jo noi­ta Kreikan , Pos­r­tu­galin ym velko­ja alas ja korot ne ovat jo nos­ta­neet­moninker­taisek­si, joten ne selviävät kuiv­ille muut­mas­sa vuodessa ja kun val­tiot ovat taan­neet kaik­ki lainat niin kaik­ki tap­pi­ot siir­retään vielä toisen ker­ran veronmaksajille

  131. Lama/kriisi on nyt vain otet­ta­va kiltisti vas­taan ja elet­tävä läpi. On elet­ty törkeästi yli varo­jen ja otet­tu päät­tömiä riske­jä lainanan­nos­sa. Nyt yritetään löytää taikatemp­pu jol­la tehdyt saisi tekemättömäksi.

  132. Raimo K 7.5 klo 9.07 lainasi viestistäni vain lop­pu­osan. Raimo ker­toi sen itses­tään selvyy­den, että takuisi­in ei tavitse rahaa. Ymmär­rän, ja pyy­dän anteek­si epä­selvää sanavalintaani.

    Jos Raimo K olisi sisäistänyt vies­ti­ni yti­men, oli hän käsit­tänyt seu­raa­van yksinker­taisen logiikan:
    ‑Pysyvä kri­is­in­hallinta vuo­den 2013 heinöku­un alus­ta määrit­tää rahoit­ta­jille todel­lisen luot­to­tap­pi­on vaaran
    — Luot­to­tap­pi­o­vaaran lisään­tymisen takia luot­to­jen korot nousevat
    — Luotonot­ta­jien ei kan­na­ta ottaa täl­läisiä luot­to­ja, eihän heil­lä ole varaa mak­saa nyky­isiäkään markki­nahin­taisia luottoja.
    — EU joutuu käytän­nössä takaa­maan pysyvästä tuki­ra­has­tos­ta takaa­maan kaik­ki uud­is­tet­ta­vat tai uudet kri­isi­maid­en luotot.
    — Luot­to­jen määrä tulee täten ole­maan hir­muinen ja vas­taavasti muu­ta­man AAA-val­tion taku­u­vas­tuu hir­muisen hirmuinen.
    — Kri­isi­maid­en taloudessa ei ole näkyvis­sä parin vuo­den aikataulus­sa merkit­täviä muutoksia.
    — Kun maail­mal­ta tulee uusi rahoi­tuskri­isi tai vas­taa­va, eivät kri­isi­maat kykene mak­samaan takaami­amme luottojaan.
    — Me, takaa­jat, mak­sam­mme takaa­mamme luo­tot. Ne ovat todel­la hir­muyisen hir­muisia ja niiden mak­sami­nen vie vähin­tään yhden sukupol­ven iän.

  133. Suomes­sa pitäisi tehdä hal­li­tus­ta. Näyt­tää vaikeal­ta. Lähtöko­htana on Kataisen Kokoomushal­li­tus, jos­sa mukana oli­si­vat Per­sut ja Sos­sut. Por­tu­gal­ista ei päästä sopimuk­seen. Ei myöskään EU:n kri­is­in­hallinta­paketeista. Miten toimitaan?

    Ehdotan Kataisen toim­intaa ehkä lievästi laa­jen­net­tuna. Sovi­taan, että EU-asi­at jätetään pois hal­li­tu­so­hjel­mas­ta. Sovi­taan kaikesta muus­ta Suomen parhaaksi.

    Eteen tule­vat EU-asi­at sit­ten hoide­taan tilanteen mukaan. Hal­li­tus tekee kaikissa kysymyk­sis­sä enem­mistöpäätök­sen ja vie sen eduskun­taan. Täl­löin ei asi­as­ta tehdä luot­ta­muskysymys­tä. Hal­li­tus ei esit­tele uusia Suomen EU:aloitteita. Eduskun­nan päätök­sen mukaan asi­aa sit­ten aje­taan Brusselissä.

    Menetelmäl­lä olisi ainakin kak­si hyvää puol­ta. Suomeen saataisi­in hal­li­tus, joka naut­tisi eduskun­nan luot­ta­mus­ta. EU-asiois­sa huomioitaisi­in aina kansan vaaleis­sa val­it­se­man eduskun­nan tahto.

  134. Tässä ketjus­sa käy­dys­tä keskustelus­ta on jäänyt vähälle yksi Suomen perus­tavoite EU-poli­ti­ikas­samme. Tarkoi­tan pyrkimys­tämme pysyä aina EU:n ytimessä, siel­lä mis­sä pää­tok­set tehdään ja mis­sä asioista päätetään. Asia pitää huomioida.

    Per­jan­taina oli EU:n johdon salainen kok­ous. Käsitelti­in Por­tu­galin ja Kreikan tuku­paket­te­ja. Suomelta ei pyy­det­ty Kiviniemeä tai Kataista mukaan. Olemme siis pudon­neet jo nyt EU:n ytimestä. Sääli, tämä on var­masti tapah­tunut juuri Soinin takia.

    Jot­ta asia ei tois­tu­isi, Soinin suu pitää tukkia. Nyös Soi­ni pitää saa­da ymmärtämään, ettei ytimessä ja päät­tämässä ole­van val­tion poli­ti­ikko voi puhua mitä tahansa. Soinin pitää ymmärtää, että päät­tämi­nen on vas­tu­ullista toim­intaa. Eikä ain­oas­taan hal­li­tuk­ses­sa vaan myös oppositiossa.

    Viimeistään per­jan­tain tapah­tu­man seu­rauk­se­na kaikkien suo­ma­lais­ten pitää käsit­tää, kuin­ka herkästi ytimestä voi pudo­ta. Kaikkien suo­ma­lais­ten poli­ti­ikko­jen pitää taju­ta, ettei suurten kan­to­ja EU:ssa saa kyseenalais­taa. Pitää toimia kuten Katainen. Sanoa vain “kyl­lä, kyl­lä” kaikelle, mitä EU:ssa ehdote­taan. Vain täten voimme säi­lyt­tää paikkamme EU:n ytimessä. Vain täten saamme olla mukana EU:n päätök­sen­teossa. Vain päätök­sen­teossa on mah­dol­lista vaikut­taa ja päästä yhteiseen val­oku­vaan EU-johta­jkien kanssa.

  135. Viimeistään nykyi­nen tilanne osoit­taa, kuin­ka tyh­mää oli ottaa pres­i­den­tiltä pois val­ta. Ei Kekkosen aikana oli nykyi­nen tilanne tul­lut kuu­loonkaan. Tilanne olisi selvitet­ty pre­si­tentin mahtikäskyllä.

    Suures­sa val­lan­halus­saan puolueet tekivät väärän ratkaisun. Nytkin lep­äämässä on lakiesi­tys, jol­la vieläkin vähen­netään pre­si­tentin val­taa eduskun­nan hyväk­si. Tämä ehdo­tus toivoy­tavasti kumo­taan nykyisen eduskun­nan taholta. 

    Lisäk­si olisi suo­tavaa palaut­taa pre­si­ten­tille se val­ta, mikä pre­si­ten­til­lä oli Kekkosen aikaan. Onhan selvää, etteivät itsekkäät puolueet aja Suomen asi­aa vaan ain­oas­taa omia tak­tisia tavoit­teitaan. Jos Suomen etu sit­ten sopii puolueen tak­tisi­in kuvioi­hin, niin sil­loin aje­taan myös Suomen etua, muuten päätösten taustal­la on puolueen tak­tiset laskelmat.

  136. tcrown:

    Sin­un mielestäsi ei sit­ten ole kohtu­ullista odot­taa, että tuo­hon tukipaket­ti­in olisi tutus­tunut ennen vaale­ja ja sen pop­ulis­tisek­si kep­pi­hevosek­si ottamista? Jos mielipi­de muut­tuu pari viikkoa vaalien jäl­keen, niin kyl­lä se takinkään­täjän leima on vähin­tään kohtuullinen.

    Kohtu­ullista tai ei, mitään prag­maat­tista hyö­tyä tuol­lais­es­ta haukku­mis­es­ta ei ole. Soinin puolue on nyt ensim­mäistä ker­taa pääsemässä hal­li­tuk­seen — kuin­ka real­is­tista on odot­taa, että he oli­si­vat toim­i­neet vas­tu­ullisen hal­li­tus­puolueen tavoin jo ennen tätä hetkeä?

    Tot­ta kai oli pop­ulis­tista peliä han­kkia kan­na­tus­lukun­sa kat­teet­toma­l­la vas­tus­tamisel­la, mut­ta jos hal­li­tuk­seen meni­jä edes vaalien jäl­keen alkaa käyt­täy­tyä vas­tu­ullis­es­ti, niin parem­pi­han se on mei­dän kaikkien kannal­ta. Toimin­nan muut­tamis­es­ta parem­paan suun­taan kan­nat­taa antaa kehu­ja — ei haukku­ja. Ainakin jos on yhtään kiin­nos­tunut yhteis­es­tä edus­ta eikä vain oman ärsyyn­tymisen­sä purkamis­es­ta heti, kun siihen tulee tilaisu­us. Poli­ti­ikan pitäisi olla yhteis­ten asioiden hoita­mista eikä pikku­maista riitelyä.

    Soi­ni on vieläpä niin hyvä kom­mu­nikoimaan taval­liselle kansalle, että olisi kiin­nos­tavaa nähdä saako hän kan­nat­ta­jansa puolelleen täl­laises­sa vaikeam­mas­sa asi­as­sa (ja jos saa niin miten: siitä voisi moni muu puolue ottaa oppia).

  137. Puoluee­ton tarkkailija
    Lisäk­si olisi suo­tavaa palaut­taa pre­si­ten­tille se val­ta, mikä pre­si­ten­til­lä oli Kekkosen aikaan. Onhan selvää, etteivät itsekkäät puolueet aja Suomen asi­aa vaan ain­oas­taa omia tak­tisia tavoitteitaan.

    Ja pres­i­dent­tikö se muka aina ajaa Suomen asi­aa eikä omia tak­tisia tavoitteitaan? 😀

    Joo, var­masti oli nimeno­mana Suomen etu Man­ul­lakin mielessä kun syn­nyt­ti aikoinaan Holk­erin puna­mul­ta­hal­li­tuk­sen, samat­en ihan vain maan etua ajatellen Kekko­nen piti kokoomuk­sen 20 v oppo­si­tios­sa ja torp­pasi kaik­ki mah­dol­liset pres­i­dentin­virkaan haikail­e­vat kil­pail­i­jat ja nimeno­maan Suomen etua ajatellen Halo­nen veti näis­sä vaaleis­sa SDP:n vaali­vankkure­i­ta niin paljon kuin vain kehtasi.

  138. nos
    uuri noin Sylt­ty. Hyvä, että joku ymmärtää mis­tä on kyse. Halu­an rahani pois ja jonkun työt­tömän, opet­ta­jan tai palomiehen ei tarvitse niihin rahoi­hin koskea. Kun­non kur­in­palau­tus niille on se mitä ne tarvit­se­vat, niin kuin kaikille suo­ma­laisillekin ylivelkaantuneille

    Nimeno­maan näin. Por­tu­gal­ista ja Kreikas­ta on nyt vain ker­takaikkises­ti tehtävä sem­moinen esimerk­ki, että kaikkien demokraat­tis­ten maid­en kansalaiset miet­tivät kah­teen ker­taan ennenkuin äänestävät törsäämis­poli­ti­ikan jatkamisen puolesta.

    Vai kuvit­telet­teko että lainat anteek­sianta­mal­la meno yhtään muut­tuu? Kumpikin val­tio, kansa siinä mukanaan, on nyt lyötävä kun­nol­la polvilleen että viesti menee per­ille. Val­tion omaisu­us on myytävä ja yksi­ty­is­tet­tävä, julki­nen sek­to­ria pienen­net­tävä rankalla kädel­lä, eläk­keet ja val­tion palkat vedet­tävä sem­moi­sen leikkurin läpi että alkaa tapah­tu­maan ja tietenkin lakkoil­e­va ay-liike pis­tet­tävä kuri­in ja her­ran nuhteeseen. 

    Kansalaiset pitää lait­taa vas­tu­useen omas­ta elämis­es­tään ja turhat sosi­aal­i­tur­van riip­puma­tot puret­ta­va. Ja mel­lakkapoli­isin pamp­pua surut­ta laikille kom­mu­nis­teille ja muille hamp­pua polt­televille rastatukille.

    Ts. kar­vas­ta kil­pailukyvyn palaut­tavaa lääkrt­tä pitää kaataa kurkus­ta alas sem­moinen määrä, että se näkyy muiden sluibaval­tioiden äänestäjien olo­huoneeseen saakka.

    Jos holti­ton talouden­pito uhkaa johtaa koko EU:n rahoi­tuskri­isi­in ja samal­la muut maat joutu­vat keräämään mil­jar­di­en kole­hdin, niin siitä pitää mak­saa niin kar­vas hin­ta että sille kalpe­nee ain­oas­taan sotakorvaukset!

  139. Evert

    “Koti­talouk­sien velkaantumisaste

    1975 1985 1995 2005 2009

    39 % 63 % 65 % 95 % 113 %

    Suo­ma­laiset koti­taloudet siis elävät yli varojensa!”

    Suo­ma­lais­ten koti­talouk­sien net­tora­hoi­tus­varat oli­vat 105 mil­jar­dia euroa viime vuo­den lopus­sa. Varo­ja on siis reilusti enem­män kuin velkaa. 

    http://www.tilastokeskus.fi/til/rtp/2010/04/rtp_2010_04_2011-04–29_tie_001_fi.html

    Muiden EU-maid­en koti­taloudet ovat vielä varakkaampia. Suomes­sa ei ole yleistä velka­on­gel­maa. Suomen rahoi­tussek­torin saata­vat Por­tu­gal­ista oli­vat jonkin jutun mukaan 300 miljoon­aa euroa. Kos­ka Soi­ni ei halua men­nä pelas­tus­paket­ti­in mukaan, sol­i­daaris­in­ta jä järkev­in­tä olisi antaa rahoi­tussek­torimme saatavista puo­let anteek­si, ehkä puo­lik­si val­tion varoista, ja kehot­taa mui­ta mai­ta samaan. Jos eivät siihen pysty, tehköön van­han suun­nitel­man mukaisen pelas­tus­paketin ilman Suomea.

  140. Olen har­voin Niin­istön kanssa samaa mieltä, mut­ta nyt täy­tyy olla pankkikri­isin syistä:
    Ei syynä voi olla Lehman Broth­ersin konkurssi, läh­es yhtä suuria pankke­ja on men­nyt nurin aikaisem­minkin. Myös LB:n nor­maali pankki­toim­inta jatkui keskey­tyk­set­tä: LB suo­jau­tui velko­jil­ta 15.9 ja jo 22.9 sen toimin­not oli 95 % :sti jaet­tu aasialais­ten ja euroop­palais­ten pankkien kesken ja mak­su­väl­i­tys ja luo­to­nan­to jatkui katkoksitta.Eli suurikin pank­ki kyetään lyömään lihoik­si viikossa.

    LB:ssä sijoit­ta­jien mene­tyk­set oli­vat vain 170 mil­jar­dia taalaa eli usalais­ten pankkien omaan päääo­man näh­den mitättömiä

    Se mis­tä ei halu­ta puhua ovat futu­urikau­pas­sa syn­tyneet tap­pi­ot, jot­ka ovat olleet tuhan­sia mil­jarde­ja . Yksin EU-maat ovat rahoit­ta­neet näitä tap­pi­oi­ta läh­teestä riip­puen 1500–3800 mil­jardil­la eurolla.

    Hyvän kuvan futu­urikau­pan koos­ta antaa ver­tailu futu­urikau­pan ja reaal­i­talouden välil­lä: Futu­urikau­pan arvo on 600 biljoon­aa dol­lar­ia ja maaiman bkt 60 biljoonaa.
    Futu­urikau­pas­sa toinen voit­taa , toinen häviää eli kyseessä on peri­aat­teessa vedonlyön­tiä vas­taa­va business .
    Lisäkaupoil­la tap­pi­o­ta voi siirtää, mut­ta ris­ki real­isoituu joskus ja nyt ne ovat alka­neet kasautua ja veron­mak­sa­jat mak­sa­vat nyt näitä tappioita.
    Voit­ta­jat ovat tietysti ehti­neet piilot­taa rahat päät­täjien ulot­tum­mat­tomi­in eikä kap­i­tal­is­mis­sa mui­ta tap­pi­oiden mak­sajia ole kuin veronmaksajat

  141. Jos joku halu­aa tutus­tua lukui­hin (riskit/takausvastuut mait­tain), talous­sanomien sivul­la on jut­tu “Velkati­las­tot vahvis­ta­vat: Nyt Suomea rahaste­taan” jon­ka lopus­sa BISin tilas­toi­hin perus­tu­va taulukko. Per­su-lin­jan poli­it­tiset seu­rauk­set ovat asia erik­seen, mut­ta tuk­isum­mien suh­teen Soi­ni — kuten myös muuan Sauli Niin­istö — on 100% oike­as­sa: Suomea kusete­taan ja rankasti.

  142. Kekkosen aikaan olisi nykyisenkaltaises­sa tilanteessa pan­tu pystyyn virkamieshal­li­tus tekemään “likaisen” työn. Kun nämä olisi saatu pois päiväjärjestyk­ses­tä, olisi run­nat­tu enemmistöhallitus.

  143. Kok­ous oli salainen. En kyl­läkään tiedä, miten tämä eroaa muista kokouksista? 

    Mukana oli­vat suurim­mat euro­maat ja Kreikan suurim­mat velko­jat Sak­sa, Ran­s­ka, Italia ja Espan­ja. Lisäk­si Olli Rehn ja Euroopan keskus­pankin pääjo­hta­ja Jean-Claude Trichet. 

    Ei siinä mitenkään Suomea ole sor­sit­tu, mut­ta kok­ous ker­too kyl­lä osaltaan, mis­tä tässä on kyse. 

    Nämä puheet sor­simista ja suosimi­sista imp­likoi­vat, että euroalue on edun­valvon­ta-alue. Jos niin on niin Suomen pienenä maan pitää pika pikaa ero­ta siitä.

    p.s. Eu asiois­sa Rehnin ja Liikasen lisäk­si häärinyt, saman Savon mafi­an kol­mas jäsen Lip­po­nen vei Suomen keinotellen euroon ja rehvasteli saa­neen­sa vastik­keek­si elin­tarvike­vi­ras­ton. Berlus­coni haukkui Suomen sapuskat ja siinä sivus­sa kirkotkin ja nap­pasi elin­tarvike­vi­ras­ton Ital­ian Par­maan. http://www.efsa.europa.eu/

  144. Kiitok­set, Airbag, tuos­ta linkistä. Erit­täin mie­lenki­in­toinen kir­joi­tus. Hyvin uskot­tavasti perustel­tu, mik­si Irlan­nin olisi ollut parem­pi ilman EU:n “apua”.
    Jan Hur­rin artikke­li tämän­päivän Talous­sanomis­sa ker­too kuin­ka todel­li­nen vas­tu­un pakoil­i­ja EU:ssa ei suinkaan ole Suo­mi, vaan takau­so­su­udet on jaet­tu täysin epäoikeu­den­mukaises­ti. Ei liene kenellekään yllä­tys, että Iso-Bri­tan­nia 200 mil­jardin sijoituk­sil­laan on jälleen vapaamatkustajana.

    Kun ver­tasin Kreikan tilan­net­ta Argen­ti­inaan, en tien­nyt, että samankaltaisuuk­sia Argen­ti­inan tilanteeseen oli näh­nyt myös Mario Ble­jer, enti­nen IMF:n ekon­o­misti ja Argen­ti­inan keskus­pankin johta­ja. Hänen kir­joituk­sen­sa oli Finan­cial Time­sis­sa. Talouselämästä löy­tyy tiivis­telmä otsikol­la “Euroop­pa pyörit­tää jät­timäistä pyramidihuijausta”.

    Näitä voisi luetel­la kym­menit­täin ja taas kym­menit­täin. En siis luet­tele enem­pää, jokainen kiin­nos­tunut löytää itsekin.

    Halu­aisin nos­taa esille näitä koske­van yhteisen piir­teen. Läh­es kaik­ki ana­lyyt­tiset, perustel­lut, talous­teo­ri­aan viit­taa­vat, tilas­to­ja hyö­dyn­tävät, asioi­ta use­am­mal­ta kan­til­ta pohti­vat kir­joituk­set tun­tu­vat ole­van yhä kri­it­tisem­piä EU:n talous­poli­ti­ikalle tämän kri­isin hoidossa.

    Halu­aisin lukea myös vastapuolelta näitä perustel­tu­jat kir­joituk­sia, mut­ta niitä ei tun­nu löy­tyvän. Löy­tyy muu­ta­man virk­keen retori­ikkaa vas­tu­us­ta, lamas­ta, Kreikan talouden saamis­es­ta yli­jäämäisek­si ym., mut­ta ei lainkaan syvem­piä perustelu­ja. Kuin­ka he usko­vat Kreikan talouden voivan päästä yli­jäämäisek­si? Ei perustelu­ja, he vain usko­vat, vaik­ka se näyt­tää mah­dot­toma­l­ta. “Kreikan velka­sa­neer­aus ei ole ratkaisu, Kreik­ka ei ole menos­sa velka­sa­neer­auk­seen…” Hokemia, ei perusteluja.

    Use­ampi­en yhteiskun­nal­lis­ten kysymys­ten seu­raamis­es­ta vuosien aikana on muo­dos­tunut kyl­lä intu­itio, että sil­loin kun halu deba­toimiseen, perustelu­jen laa­ju­us, keskustelun käymisen tah­to, kan­to­jen avoimuus on selkeän pain­ot­tuneesti toisel­la puolel­la erim­ielisyys­lin­jaa, niin tämä puoli yleen­sä osoit­tau­tuu oike­as­sa olleeksi.

    Osmo, eikö sin­ul­la ole talous­tutk­i­jan koulu­tus­ta, oletko pere­htynyt tähän nyt käytävään keskustelu­un? Oletko muo­dostanut siihen ‘aka­teemista’ kan­taasi? Jos pysty­isit otta­maan parikin päivää vapaa­ta tähän aineis­toon tutus­tu­misek­si, niin ehkä pää­ty­isit vielä kan­nat­ta­maan ei-kan­taa muis­takin kuin poli­it­tisen pelin syistä? Tai sit­ten voisit yrit­tää argu­men­toi­da, mik­si ei-kan­taa puolta­vat argu­men­tit eivät olisi niin ylivoimaisia, kuin miltä ne yhä use­am­mas­ta aiheeseen pere­htyneestä vaikuttavat.

  145. Kalli­it on laul­u­lu­jen lunnaat:
    http://tinyurl.com/6dck3s8

    Ruot­si ja Tan­s­ka pää­sevät nekin kuin koira veräjästä. Kan­nat­taa tarkastel­la jutun lopus­sa ole­vaa taulukkoa huolella.

  146. Ei Por­tu­galin tuki siihen kaadu, että Suomen kan­ta tukeen olisi kiel­teinen. Tämä vai­h­toe­hto on var­masti jo otet­tu suun­nitelmis­sa huomioon. Kyse on pääasi­as­sa Suomen sisäpoli­it­tis­es­ta ongelmasta.

    Jos hal­li­tus­puolueet ovat erim­ielisiä Euroop­pa­poli­ti­ikan keskei­sistä kysymyk­sistä, hal­li­tuk­sen ikä tulee ole­maan korkein­taan muu­ta­ma kuukau­sia. En usko, että Perus­suo­ma­lais­ten aja­ma EU-poli­ti­ik­ka voisi tul­la koko hal­li­tuk­sen linjaksi.

    Por­tu­galin tuki tulee ole­maan vain väli­aikaisratkaisu, jot­ta velka­san­ner­aus pystytään tekemään hal­li­tusti. Tuen ehdot(myös muille kriisimaille)ovat sel­l­aiset, että maat eivät pysty selviy­tymään taloudel­lis­es­ti eivätkä sosiaalisesti.

    Var­maan tulee vakavasti harkit­tavak­si, että kri­isi­maat irroite­taan Eurosta. Myös Suomen irrot­tau­tu­mi­nen Eurosta tulee harkit­tavak­si ( kuten pro­fes­sori JP Roos on ehdot­tanut). Euro­maat ovat taloudeltaan liian eri­laisia yhteis­val­u­ut­ta­maik­si. Euroalueen luomi­nen oli EU:n tois­taisek­si suurin virhe.

    Keskus­tan menet­te­ly tuki­asi­as­sa on täysin käsit­tämätön. Eniten vas­tu­u­ta ennen vaale­ja julis­tanut puolue on nyt osoit­tau­tunut täysin vas­tu­ut­tomak­si. Eniten poli­ti­ikan uskot­tavu­ut­ta kulut­taa se, että puoluei­den kan­nat muut­tuvat täysin sen mukaan, ovatko ne hal­li­tuk­ses­sa tai oppo­si­tios­sa. Johdon­mukaisu­us kas­vat­taisi myös vihrei­den poli­it­tista pääomaa.

  147. “1975 1985 1995 2005 2009

    39 % 63 % 65 % 95 % 113 %

    Suo­ma­laiset koti­taloudet siis elävät yli varojensa!”

    Eivät elä. Se on velka­pyra­mi­di, mis­sä “frac­tion­al reserve bank­ing” toimii raha­gen­er­aat­to­ri­na. Jokaisen täy­tyy asua jossain.

  148. Ei ole syytä pelätä. Kun euro- ja pankki­järhestelmä rom­ah­taa, se on vain hyvä jut­tu Suomelle. Se antaa viimeinkin mah­dol­lisu­u­den vankistaa demokra­ti­aa ja irroit­taa pankkien ylivoimainen ase­ma politiikassa.

    Kun rom­ah­dus tulee, tilaisu­ut­ta ei saa jät­tää käyt­tämät­tä. Pankki­ir­it ja hei­dän lob­barin­sa tulee pitää kuris­sa, kun uut­ta jär­jestelmää ale­taan runt­taa­maan kokoon. Pankkisek­torista on tehtävä yksi talouden sek­tori muiden joukos­sa ilman mitään etuoikeuk­sia. Talous voi pyöriä ilman jär­jetön­tä velka­puhal­lus­ta. 1800-luvul­lakin oli mah­tavaa talouskasvua ja elin­ta­son­nousua ilman, että pankkisek­to­ril­la oli nykyisen­lainen etuoikeutet­tu ja epäoikeu­den­mukainen ase­ma taloudessamme.

    Super­al­haiset korot ovat ain­oas­taan tie super­val­taisaan velka­an­tu­miseen ja huonoon talouden hoitoon. Velka­ra­han tar­joami­nen mak­sukyvyt­tömillekin ei ole mitään aitoa hyv­in­voin­ti­val­tion toteut­tamista, jos vasem­mis­to niin kuvit­telee. Vasem­mis­ton kan­nat­taisi kohdis­taa yhteiskun­takri­it­ti­nen kei­häänkärken­sä pank­ki- ja raha­jär­jestelmää kohtaan, joka on tehnyt poli­ti­ikas­ta alis­teista rahoi­tussek­torin intres­seille. Myöskään rehelliseen markki­na­t­alouteen usko­vat oikeis­ton ei pidä antaa itsekuse­tuk­sen enää jatkua. Kaik­ista eniten raha­jär­jestelmämme uhkaa demokratiaa.

    Rom­ah­duk­sen jäl­keen tulee siir­tyä uuden­laiseen raha­jär­jestelmään. Vai­h­toe­htoina ovat mm. hyödyk­er­a­ha­jär­jestelmään siir­tymi­nen tai talousdemokratia.

    Antaa sen rom­ah­duk­sen tul­la. Se tekee vain hyvää!

  149. Talous­demokra­tial­la tarkoite­taan tässä raha­jär­jestelmää, jos­sa uusi raha tulee talouteen val­tion kulu­tuk­sen kaut­ta. Nykyisessä raha­jär­jestelmässä uusi raha tulee talouteen keskus­pankil­ta, joka ostaa uudel­la rahal­la liikepankkien velka­kir­jo­ja ja tämän seu­rauk­se­na kaik­ki uusi raha syn­nyt­tää lisää velkaa talouteen.

    Talous­demokra­ti­aa kri­ti­soi­vat väit­tävät, ettei talous­demokra­tia voi toimia, kos­ka se johtaisi val­tion liial­liseen rahan luomiseen ja kulu­tuk­seen, joka puolestaan johtaisi ennen pitkää hyper­in­flaa­tioon. Mut­ta kuka sanoi, että päätös­val­ta uuden rahan luomisen määrästä ja sen käytöstä tarvit­sisi jät­tää poli­itikko­jen käsiin?

    Ehdotel­ma: Työ­markki­na­jär­jestö­jen johta­jista ja val­tio­varain­min­is­ter­iön johta­jas­ta koos­t­u­va neu­vos­to päät­täisi uuden rahan määrästä ja käytöstä

    Ammat­tili­it­to­jen, työ­nan­ta­ja­jär­jestö­jen ja val­tio­varain­min­is­ter­iön johta­jista koost­e­taan talous­neu­vos­to, jon­ka vas­tu­ul­la olisi rahapoli­ti­ik­ka. Neu­vos­to päät­täisi joka vuosi uuden rahan määrästä ja käytöstä val­tion bud­jetis­sa. Neu­vos­ton tehtävänä olisi sama kuin keskus­pankeil­la nykyään: syn­nyt­tää talouskasvua ja ylläpitää hintavakautta.

    Juju­na olisi se, että talous­neu­vos­to laatisi raha- ja talous­poli­ti­ikkaa itsenäis­es­ti. Ne laati­si­vat rahapoli­it­tiset päätök­sen­sä ja bud­jet­tin­sa vas­ta, kun hal­li­tuk­sen oma bud­jet­tiesi­tys olisi hyväksyt­ty eduskun­nas­sa. Kos­ka talous­neu­vos­to pyrk­isi edis­tämään talouskasvua, se tietenkin bud­je­toisi uut­ta rahaa lähin­nä infra­hankkeisi­in ja tieteel­liseen tutkimukseen.

  150. Bri­tan­ni­as­ta kun oli puhe: http://www.hs.fi/talous/artikkeli/1135265981088

    Häpeämätön­tä. Eivätkö muut suo­ma­laiset poli­itikot kuin perus­suo­ma­laiset todel­lakaan aio ääneen lausua näke­mys­tään täl­lais­es­ta vedä­tyk­ses­tä? Kai sinäkin Osmo jo hai­s­tat tuon pelin hen­gen? Lue tuo jut­tu ja mieti hetki.

  151. Sylt­ty:

    Vai kuvit­telet­teko että lainat anteek­sianta­mal­la meno yhtään muut­tuu? Kumpikin val­tio, kansa siinä mukanaan, on nyt lyötävä kun­nol­la polvilleen että viesti menee perille.

    Kyl­lä se vähän muut­tuu. Kun ensim­mäisen ker­ran ainakin 50 vuo­teen suh­teel­lisen rikas län­si­maa jät­tää velka­nsa mak­samat­ta, niin arvaa­pa kuin­ka helpol­la tuo maa saa markki­noil­ta lainaa ennen kuin on lait­tanut tont­tin­sa kun­toon. Markki­nat lyövät nuo kyl­lä polvilleen niin, että viesti menee per­ille, enkä nyt usko , että tässäkään asi­as­sa poli­itikot ovat markki­noi­ta parem­pia päät­tämään miten tuo polvilleen lyömi­nen pitää tehdä, jot­ta maan taloudel­la on taas toivoa. Ja jos nuo velko­jat eivät kan­na tap­pi­oi­ta, ne ovat taas parin vuo­den päästä kek­simässä miten saa­vat lain­oitet­tua noi­ta mai­ta, kun muut mak­sa­vat kuitenkin tap­pi­ot. Eikä noi­ta lain­o­ja olla anta­mas­sa anteek­si sen enem­pää kuin konkurssipesän velko­jat ovat anta­neet lainansa anteeksi.

  152. Pekka Lam­pel­to: “Rom­ah­duk­sen jäl­keen tulee siir­tyä uuden­laiseen raha­jär­jestelmään. Vai­h­toe­htoina ovat mm. hyödyk­er­a­ha­jär­jestelmään siir­tymi­nen tai talousdemokratia.”

    Mis­tä sit­ten saadaan riit­tävästi oravannahkoja?
    Talous­demokra­ti­asikin näyt­tää ole­van byrokraat­tien val­taa, ei paljon poikkeaisi nykytilanteesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.