Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.5.2011

Isois­sa asiois­sa pelk­kiä pöy­däl­le pan­tu­ja asioi­ta mut­ta ne ovat­kin sitä isompia

Kehä I:n ja itä­väy­län eritasoliittymä

Esi­tet­tyä sil­ta­hir­vi­tys­tä ei voi raken­taa. Tun­ne­li­vaih­toeh­toon taas ei juu­ri nyt ole rahaa – ei tosin tai­da olla tähän sil­ta­vaih­toeh­toon­kaan. Sata mil­joo­naa yhdes­tä ris­teyk­ses­tä. Oli­si kiva tie­tää Kehä I:n koko hin­ta ja ver­ra­ta sitä mat­kus­ta­ja­mää­riin suh­teu­tet­tu­na vaik­ka­pa metroon.

Minus­ta pitäi­si sel­vit­tää kun­nol­la moni­kais­tais­ta kier­to­liit­ty­mää. Voi olla, ettei sel­lai­nen toi­mi Suo­mes­sa yhtä hyvin kuin muu­al­la, kos­ka meil­lä kais­tan­vaih­to­ti­lan­tees­sa väis­tö­vel­vol­li­suus menee toi­sin päin kuin pidem­män auto­kult­tuu­rin maissa.

Tiet­tä­väs­ti kokoo­mus käsit­te­lee asi­aa val­tuus­to­ryh­män­sä kokouk­ses­sa tänään. Sen jäl­keen ehkä palau­tam­me asian yksimielisesti.

Sör­näis­ten­tun­ne­lin yleissuunnitelma

Teke­mäl­lä pidem­pi tun­ne­li saa­daan Kala­sa­ta­maan pal­jon lisä rakennusoikeutta.

Meri-Ras­ti­lan län­si­ran­nan osayleiskaavaluonnos

Oli­sin kiin­nos­tu­nut kom­pro­mis­sis­ta, jos­sa alu­eel­le ahdet­tai­siin suun­ni­tel­tu 2000 asu­kas­ta, mut­ta raken­nusa­la oli­si samaa luok­kaa kuin voi­mas­sa ole­vas­sa yleis­kaa­vas­sa. Raken­net­tai­siin siis selävs­ti kor­keam­mal­le. Täl­lais­ta palau­tet­ta on tul­lut myös asuk­kail­ta.  Tämä kuu­lem­ma kävi­si vir­ka­mies­ten­kin mukaan muu­ten, mut­ta ne autot. ARGGH! Voi joten­kin ymmär­tää, että uhraam­me vir­kis­ty­sa­luet­ta met­roa­se­man vie­res­tä raken­taak­sem­me asun­to­ja, mut­ta olen hyvin halu­ton uhraa­maan puis­toa park­ki­pai­koik­si vain sik­si, että se on lähel­lä met­roa­se­maa.  Hel­sin­gin pysä­köin­ti­po­li­tiik­ka on aivan avu­ton­ta. Kun lähes joka toi­sel­la koti­ta­lou­del­la ei ole autoa, eikä voi­si aja­tel­la, että auto­riip­pu­vai­set asui­si­vat siel­lä, mis­sä pysä­köin­ti on hal­pa toteut­taa ja autot­to­mat enem­män sit­ten siel­lä, mis­sä pysä­köin­ti tulee koh­tuut­to­man kal­liik­si. Jon­kin­lai­sel­la pater­nos­ter –rat­kai­sul­la voi­si auto­paik­ko­ja myös ahtaa pie­nem­pään tilaan.

Kulos­aa­reen 90 liityntäpysäköintipaikkaa

Pai­kal­ta on pois­tu­nut huol­toa­se­ma. Nyt sen ton­tis­ta teh­täi­siin väliai­kai­nen lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­ka oikein viral­li­ses­ti­kin. Lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­pääl­lik­kö näyt­tää usko­van, että Kulos­aa­ren met­roa­se­man remont­ti val­mis­tuu joskus.

Puo­ti­laan myös

Myös Puo­ti­lan met­roa­se­man luo­na laa­jen­ne­taan tila­päis­tä pysä­köin­ti­paik­kaa. Todet­ta­koon, että tämä­kin alue odot­taa muu­ta käyt­töä. Lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti on kovin kal­lis­ta, kos­ka pysä­köin­ti­paik­ko­jen pitää olla lähel­lä ase­maa, jos­sa taas maan vaih­toeh­tois­kus­tan­nus on suuri.

 

63 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.5.2011”

  1. Ode nyt ei ole täs­tä eri miel­tä, mut­ta minus­ta siel­lä Itik­ses­sä pitäi­si palaut­taa eväs­tyk­sel­lä että teh­dään kun­nol­lis­ta kau­pun­kia ja lii­ken­ne­rat­kai­sut sen mukaan.

    Minus­ta pitäi­si sel­vit­tää kun­nol­la moni­kais­tais­ta kier­to­liit­ty­mää. Voi olla, ettei sel­lai­nen toi­mi Suo­mes­sa yhtä hyvin kuin muu­al­la, kos­ka meil­lä kais­tan­vaih­to­ti­lan­tees­sa väis­tö­vel­vol­li­suus menee toi­sin päin kuin pidem­män auto­kult­tuu­rin maissa.

    Onhan Haa­gan lii­ken­neym­py­räs­sä­kin kol­me kais­taa ja vie­lä nel­jäs suun­nit­teil­la eril­lis­kais­tai­sek­si Huo­pa­lah­den­tie — Vih­din­tie, http://bit.ly/mQkOy0
    Saman tapai­nen rei­lut sata met­riä hal­kai­si­jal­taan ole­va ympy­rä mah­tuu kyl­lä Itikseenkin.

  2. Sen lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin kans­sa pitäi­si olla joku jär­ki, muu­ten hyväs­sä Kala­sa­ta­man kes­kuk­sen sop­pa­ris­sa (tänään val­tuus­tos­sa) on täl­läi­nen neronleimaus:

    Sopi­muk­sen mukaan yhtiö toteut­taa kes­kuk­seen kil­pai­lun­han­ke­ku­vauk­sen mukai­set 300 lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­kaa 4,9 mil­joo­nan euron (alv 0 %) suu­ruis­ta kor­vaus­ta vastaan.

    Ei kai tuol­le voi mitään enää teh­dä, mut­ta sil­ti­kin ja vas­tai­suu­den varal­le että jotain jär­keä sii­hen rahan­käyt­töön. Saan tom­moi­sen pai­kan hin­nak­si päi­väs­sä (250 vuo­des­sa) 3,27€ (ihan vaan 5% korol­la las­kien). Sanoi­sin että tuo on tuol­lai­set 1,50€ per nousu (kak­si nousua per mat­kus­ta­ja) pel­kää pysä­köin­tiä. Suo­men­lin­nan laut­ta­kin on tuo­hon näh­den kustannustehokasta.

  3. Minä­kin oli­sin kiin­nos­tu­nut kom­pro­mis­sis­ta, jos­sa Meri-Ras­ti­laan voi­tai­siin raken­taa asun­not 2000 asuk­kaal­le, MUTTA niin, että asun­to­ja ei sijoi­tet­tai­si län­si­ran­nal­le, vaan kau­pun­ki­ra­ken­net­ta pyrit­täi­siin aidos­ti tii­vis­tä­mään jo raken­ne­tul­la alu­eel­la. Toi­von myös, että suun­ni­tel­mia ei perus­tel­tai­si lii­ken­teen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sel­lä, jos samaan aikaan jou­du­taan miet­ti­mään, miten saa­daan riit­tä­väs­ti parkkipaikkoja.

    Län­si­ran­taa pidän huo­no­na vaih­toeh­to­na sen vuok­si, että sin­ne raken­ta­mi­nen käy­tän­nös­sä tuhoai­si Meri-Ras­ti­lan ulkoi­lua­lu­een luon­toa laa­jem­mal­ti. Lou­hin­ta muut­tai­si veden kul­kua ja valo- ja tuu­lio­lo­suh­tei­ta niin, ettei mm. van­ha kuusik­ko tuli­si selviämään.

    Oli­si eko­lo­gi­sin­ta suun­ni­tel­la kau­pun­ki niin, että asuk­kaat myös viih­tyi­si­vät siel­lä eikä oli­si tar­vet­ta vapaa-ajan mat­kai­luun. Nyt kau­pun­kia suun­ni­tel­laan nii­den ehdoil­la, jot­ka muu­ten­kin mat­kus­ta­vat autoil­laan mökeil­leen ja lap­suu­ten­sa koti­seu­duil­le “koke­maan luon­toa”. Ja samaan hen­gen­ve­toon puhu­taan pääs­tö­jen vähentämisestä.

    Hel­sin­gin kau­pun­gil­la on ulkoi­lua­luei­ta aina­kin Kirk­ko­num­mel­la ja Espoon Pirt­ti­mäes­sä. Nämä pal­ve­le­vat kui­ten­kin vain autoi­le­via hel­sin­ki­läi­siä. Olen kyl­lä käy­nyt jul­ki­sil­la kul­ku­neu­voil­la Pirt­ti­mäes­sä ja voin ker­toa, että tääl­tä Meri-Ras­ti­las­ta sii­hen todel­la sai vara­ta aikaa (eikä ker­ta­seu­tu­li­pul­la ehdi, jos menee käve­le­mi­sen sijaan met­rol­le bussilla). 

    Jot­ta kau­pun­ki oli­si viih­tyi­sä myös meil­le autot­to­mil­le asuk­kail­le, tuli­si lähi­vir­kis­tys­mah­dol­li­suuk­sien säi­lyä. Pääs­tö­jä pitäi­si tor­jua autot­to­muu­teen kannustamalla.

    Han­na-Lee­na Ylinen

  4. Meri-Ras­ti­lan suun­ni­tel­ma on kaut­taal­taan jär­je­tön, eivät­kä pai­kal­li­set asuk­kaat ole todel­la­kaan ehdot­ta­neet 2000 uuden asuk­kaan majoit­ta­mis­ta alu­eel­le. Pal­jon käy­tet­tyä ja val­miik­si raken­net­tua vihe­ra­luet­ta on puo­lus­tet­tu sin­nik­kääs­ti ja näkyvästi.

    Upean ran­ta­met­sän tuhoa­mis­ta voi ver­ra­ta nii­hin jugend-talo­jen pur­kuo­pe­raa­tioi­hin, joi­ta 1960-luvul­la surut­ta teh­tiin. Nyt kadu­taan. Jugend-talo­jen kopioi­ta pys­tyy halut­taes­sa raken­ta­maan, mut­ta räjäy­tet­tyä ran­ta­kal­lio­ta ei saa takai­sin mil­loin­kaan. Nyt jäi­tä hat­tuun, lautakunta!

    Lois­ta­vien lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­la Hert­to­nie­men ja Roi­hu­pel­lon teol­li­suusa­lu­eel­la on maa­ta vajaa­käy­tös­sä. Sin­ne sai­si hie­not asu­ma-alu­eet useil­le tuhan­sil­le, eikä tar­vit­si­si tuho­ta luon­toa ja vie­dä asuk­kail­ta virkistysmahdollisuuksia.

    Kuten tie­dät, vapaa-ajan mat­kat ylit­tä­vät pää­kau­pun­ki­seu­dul­la jo työ­mat­ko­jen mää­rän. Ihmis­ten on voi­ta­va viet­tää vapaa-aikaan­sa lähi­vir­kis­ty­sa­lueil­la ja met­ron ulot­tu­vil­la. Meri-Ras­ti­lan ran­nan raken­ta­mi­nen lisäi­si auto­lii­ken­net­tä ja söi­si näin sijain­tin­sa lii­ken­ne-edut (jois­ta jase­taan pau­ha­ta) täysin.

  5. Mitä tar­koit­taa paternoster-ratkaisu? 

    Yri­tän pysyä ajan hen­ges­sä sanon­to­jen suh­teen ja yleen­sä se onnis­tuu­kin tei­nien kans­sa asues­sa, mut­ta tämä oli uutuus. 

    Tie­dän tie­tys­ti, että se on lati­naa ja tar­koit­taa “Isä mei­dän”, mut­ta mitä se täs­sä tarkoittaa?

    Ter­vaa ja höy­hei­niä vain kehiin, jos olen ihan pihal­la.… Ansaitsen!

    1. Mitä tar­koit­taa paternoster-ratkaisu?
      Pater­nos­ter-his­si on erään­lai­nen his­sin ja liu­ku­por­taan ris­tey­tys. Erit­täin käte­vä, kos­ka sitä ei tar­vit­se odo­tel­la. Sel­lai­nen on muun muas­sa edus­kun­nas­sa. Oli aina­kin ennen Stoc­kan hen­ki­lös­tö­puo­lel­la, Elan­non pää­kont­to­ris­sa ja muu­ta­mas­sa muus­sa. Koko ajan liik­kees­sä ole­vat his­si­ko­rit, jot­ka ovat tois­ten­sa pääl­lä ker­rok­sen välein. Kun kori tulee ylös (tai alas) se siir­tyy sivusuun­nas­sa ja aloit­taa mat­kan vas­tak­kai­seen suun­taan. Auto­jen osal­ta se ei var­maan­kaan voi­si olla jat­ku­vas­ti liik­kees­sä, mut­ta peri­aa­te oli­si sama.- Kat­so vaik­ka­pa wikipediasta.

  6. Hilk­ka Hels­tin tavoin vähän ihmet­te­len, että “pai­kal­li­set asuk­kaat” oli­si­vat ehdot­ta­neet alu­eel­le pilvenhalkojia. 

    Eivät ole! Tai lai­ta­pas Osmo linkkiä.

    Eivät­kö­hän ehdo­tuk­set tule ihan muu­al­ta mega­lo­maa­ni­sen (egon) pai­su­mi­sen tar­peeen siivittäminä. 

    Hel­sin­gis­tä todel­li­nen met­ro­po­li, magee­ta! Kuka nyt tup­pu­ky­läs­sä halua­si asua? Puo­li mil­joo­naa pää­tä nyt tän­ne ja äkkiä. 

    Sii­nä city-vih­reän itse­tun­to kum­mas­ti kohe­nee… Ei tar­vit­se nöy­ris­tel­lä ulkomaanmatkoilla.

  7. Meri-Ras­ti­lan län­si­ran­nan raken­ta­mi­nen mit­ta­vi­ne park­ki­ti­loi­neen ei juu­ri­kaan lisäi­si jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jien mää­rää, mut­ta tuk­ki­si Vuo­saa­ren ajo­tei­tä enti­ses­tään. Kes­tä­vän kehi­tyk­sen mukai­nen rat­kai­su on jät­tää alue raken­ta­mat­to­mak­si vir­kis­ty­sa­lu­eek­si, joka toi­mii alu­eel­la hiilinieluna.

  8. Meri-Ras­ti­lan aihees­ta kommenttia:

    Ja mis­sä­hän Hel­sin­gis­sä oli­si sit­ten se alue mis­sä pysä­köin­ti on hal­pa toteut­taa “auto­riip­pu­vai­sil­le”? Aika­mois­ta ihmis­ten arvot­ta­mis­ta ja kas­tiin­ja­ko-ajat­te­lua sinul­ta “autot­to­mat vas­taan auto­riip­pu­vai­set”! Ovat­ko autot­to­mat ihmi­set mie­les­tä­si joten­kin parem­pia tai kun­niak­kaam­pia kuin auton omaa­vat? Onko päät­tä­vil­le vir­ka­mie­hil­le tul­lut mie­leen­kään se, mil­lai­sia asu­mi­seen vai­kut­ta­via haitt­ta­te­ki­jöi­tä he aiheut­ta­vat asuk­kail­le sää­tä­mäl­lä esim. alu­eel­li­sen pysä­köin­ti­kiel­lon. Tai mil­lai­sia han­ka­luuk­sia tulee sii­tä kun pysä­köin­ti­paik­ko­ja on suun­ni­tel­tu talo­yh­ti­öön huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kuin asun­to­jen luku­mää­rä on- jat­ku­vaa sotaa ja rii­taa sekä pai­nos­ta­vaa tun­nel­maa naa­pu­rien kes­ken auto­paik­ko­jen vähyy­den suh­teen. Auto kun on joil­le­kin ihmi­sil­le vält­tä­mä­tön per­hees­sä ‑halusi sitä tai ei. Jos­kus nii­tä on olta­va jopa kak­si — halusi tai ei. Sekin sik­si, että molem­mat van­hem­mat pys­tyi­si teke­mään työ­tään ja hank­ki­maan itse per­heel­len­sä toi­meen­tu­lon. Ja työ­tä teke­mäl­lä­hän saam­me vero­tu­lo­ja kau­pun­kiim­me — eikö se ole tavoite!Julkiset kul­ku­vä­li­neet kun eivät todel­la­kaan ole rat­kai­su ja todel­li­nen vaih­toeh­to kai­kil­le ihmisille.
    Aivan sama lai­te­taan­ko autot hal­liin maan alle, maaan pääl­le tai vaik­ka kel­lu­vil­le lau­toil­le. Kun­han on paik­ka min­ne voit auto­si työ­päi­vän jäl­keen lait­taa ja olla luot­ta­vai­sin mie­lin, että se paik­ka autol­le säi­lyy vie­lä huo­men­na­kin — ilman rii­to­ja taloyhtiössä.

    1. Tii­na. Pysä­köin­ti­paik­ka mak­saa 30 000- 50 000 euroa ja sil­lä hin­nal­la nii­tä saa kyl­lä oste­tuk­si. Jos­tain syys­tä autoi­li­jat eivät kui­ten­kaan halua mak­saa vaan edel­lyt­tä­vät, että autot­to­mien pitää kus­tan­taa heil­le nuo pai­kat. Vähän syr­jem­mäl­lä auto­paik­ka on huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­pi. Minus­ta on silk­kaa mark­ki­na­ta­lout­ta, jos auto­pai­kat mak­sa­te­taan nii­den käyt­täil­lä ja autoi­li­jat päät­tä­vät mis­sä halua­vat asua. Var­maan­kin jon­kin verr­tan gta­pah­tui­si sitä, että autoa tarv itse­vat hakeu­tu­yi­si­vat sin­ne, mis­sä pysä­köin­ti­pai­kan raken­ta­mi­nen on halpaa. 

  9. Ilmei­ses­ti Cam­brid­ges­sä lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti on raken­net­tu pel­lol­le, jos­ta on bus­si­kul­je­tus juna-ase­mal­le. Rat­kai­si­si mon­ta ongel­maa, tie­tys­ti ärsyt­tä­nee pit­kän mat­kan autoilijoita.
    Tai sit­ten kor­keat lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­park­ki­mak­sut, joi­ta kun­nat sit­ten tuke­koon omia asuk­kai­taan sen mukaan kun kat­so­vat tar­peen ole­van. Nyt­hän lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin kus­tan­nuk­set mak­saa kun­ta, jos­sa park­ki­paik­ka sijait­see, vaik­ka käyt­tä­jät saat­ta­vat olla ihan muualta.

  10. Hilk­ka Hels­ti: “Upean ran­ta­met­sän tuhoa­mis­ta voi ver­ra­ta nii­hin jugend-talo­jen pur­kuo­pe­raa­tioi­hin, joi­ta 1960-luvul­la surut­ta teh­tiin. Nyt kadutaan.”

    Pal­jon mah­dol­lis­ta, ja vie­lä­pä niin että aika­naan län­si­ran­nan ulkoi­lua­lu­eet oli­si­vat nii­tä kes­kei­sim­piä alu­een arvoa nos­ta­via teki­jöi­tä. Hie­not ja jyr­kät kont­ras­tit raken­ne­tun ja “luon­non­ti­lai­sen” ympä­ris­tön välil­lä ovat Hel­sin­gil­le omi­nai­sia, niis­tä pitäi­si pitää kiinni. 

    Nyt pitäi­si sel­vit­tää kor­ke­aa raken­ta­mis­ta Vuo­saa­ren met­roa­se­man pääl­lä ja lähiym­pä­ris­tös­sä, par­hai­ten kor­keat talot var­jos­tus­syis­tä tosin sopi­si­vat alu­een itä­lai­taan Uute­lan kana­van jat­kok­si, jon­ne sil­loin kan­nat­tai­si jat­kaa metro.

    Hert­to­nie­men ja Roi­hu­pel­lon teol­li­suusa­lueis­ta samaa miel­tä. Aluei­den teol­li­suus­työ­pai­kat ja idäs­tä tule­vien lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti pitäi­si siir­tää Län­si­mäen itä­puo­lel­le Kehä III ja Por­voon moot­to­ri­tien varteen.

  11. Mik­si nii­tä pysä­köin­ti­kent­tiä muu­ten kut­su­taan lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­pai­koik­si? Olen mel­ko var­ma sii­tä, että suu­ri osa siel­lä lojus­vis­ta autois­ta ei lii­ty juu­ri met­rol­la mat­kus­ta­mi­seen ollen­kaan, vaan sii­hen että on ilmais­ta tilaa jos­ta ei tar­vit­se kos­kaan siir­tä auto­aan pois. Sekä Puo­ti­lan että Kulos­aa­ren koh­dal­la har­kit­si­sin juu­ri noil­le koh­dil­le asuin­ra­ken­ta­mis­ta. Kulos­aa­ren koh­dal­la eri­tyi­ses­ti jos Itä­väy­län kat­ta­mis­suun­ni­tel­ma etenee.

    1. Ilmiö­tä voi käy­dä nyt tark­kai­le­mas­sa Kulos­aa­res­sa. Met­ro ei pysäh­dy siel­lä lain­kaan, jotern lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiä ei voi olla.

  12. Lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti on kovin kal­lis­ta, kos­ka pysä­köin­ti­paik­ko­jen pitää olla lähel­lä ase­maa, jos­sa taas maan vaih­toeh­tois­kus­tan­nus on suuri.”

    Eli arvok­kai­den tont­tien myyn­nil­lä tai vero­tuk­sel­la saa­daan rahat maa­na­lais­ten pysä­köin­ti­paik­ko­jen raken­nuk­seen. Mit­kä taas nos­ta­vat vuo­kra­tuot­to­ja laa­jem­mal­la alu­eel­la. Kysy­mys­hän on vain sii­tä kenel­le tuot­to jae­taan. On aika vai­kea uskoa, että tuol­lai­nen jär­ke­vä infrasr­tuk­tuu­ri­ra­ken­ta­mi­nen voi­si olla tap­piol­lis­ta. Kys­mys on vain tulonjaosta.

  13. Haa­gan lii­ken­neym­py­rä­kin on vie­lä kes­ke­ne­räi­nen sii­nä mie­les­sä että sen sisus on raken­ta­mat­ta. Sii­hen mah­tuu pyö­reä toi­mis­to­tor­ni — jol­lai­sen voi teh­dä myös tule­vaan Itik­sen lii­ken­neym­py­rään (eli saa­daan myy­tä­vää tont­ti­maa­ta jol­la kau­pun­ki tie­naa ris­teyk­sen rakentamiskulut).

    Ja kyl­lä­hän ran­ta­kal­lioi­den kopioi­ta voi teh­dä kun­han halu­kas mak­sa­ja löy­tyy. Ihan yhtä aito­ja ne oli­si­vat kuin 2000-luvul­la teh­ty jugend-talokin…

  14. Sii­nä eril­li­ses­sä lii­tyn­tä­py­sä­köin­nis­sä ei ole kau­pun­ki­na­lu­eel­la oikein mitään jär­keä. Se on käy­tän­nös­sä kal­lein­ta mah­dol­lis­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä joh­tuen nii­den pysä­köin­ti­paik­ko­jen kustannuksista.

    Kek­sin tähän kak­si poikkeusta:
    — Kaup­pa­kes­kuk­sen kan­nat­taa luul­ta­vas­ti tar­jo­ta lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiä, näin sik­si että sen kaup­pa­kes­kuk­sen pai­kat on tyh­jä­nä kun ihmi­set on töis­sä eikä kau­pas­sa, ja toi­sin päin. Kotiin päin men­nes­sään nuo lii­tyn­tä­py­sä­köi­jät luon­te­vas­ti asioi­vat. Osa on tämän ymmär­tä­nyt, Mal­min Novan katol­la on yhdek­sän tun­nin kiek­ko­park­ki. En kui­ten­kaan ymmär­rä min­kä takia kau­pun­gin pitäi­si sub­ven­toi­da kaup­pa­kes­kuk­sen asiakashankintaa.
    — Jos pysäk­ki jos­ta lii­ty­tään ei ole kau­pun­kia­lu­eel­la. Eli jos on ylen­mää­rin maa­ta pysä­kin lie­peil­lä niin mikä ettei, yleen­sä ei ole.

    Minus­ta sel­lais­ta jär­jes­te­lyä voi­tai­siin har­ki­ta että pysä­köin­ti­mak­sul­la sai­si mat­kus­taa sen voi­mas­sao­loa­jan joukkoliikenteessä.

  15. VW:n Autos­tad­tin pysä­köin­ti­tor­ni lie­nee suu­rim­pia oikeas­ti val­mis­tu­nei­ta auto­maat­ti­py­sä­köin­ti­tor­ne­ja, ja sekin on tar­koi­tet­tu stan­dar­di­ko­koi­sil­le uusil­le autoil­le hen­ki­lö­kun­nan val­vo­ma­na. Pro­jek­tin talous perus­tuu var­maan osin sii­hen että kysees­sä on tek­no­näyt­te­ly­kes­kuk­sen wow-laite:

    http://www.youtube.com/watch?v=rAQ0ewhZWs4

    Eri­lais­ten pik­ku­fir­mo­jen esit­te­ly­si­vus­to­ja- ja ani­maa­tio­vi­deoi­ta auto­maat­ti­py­sä­köin­nis­tä kyl­lä löy­tyy mut­ta toi­mi­via ja talou­del­li­ses­ti jär­ke­viä esi­merk­ke­jä ei juu­ri ole. Voi olla että Itik­ses­sä tuo toi­mi­si tal­vel­la yhtä hyvin kuin VR:n lähijunat.

    Var­hai­nen kokei­lu­kaan ei ollut kau­hean onnis­tu­nut: http://en.wikipedia.org/wiki/Auto_Stacker

  16. tpyy­luo­ma: “Ei kai tuol­le voi mitään enää teh­dä, mut­ta sil­ti­kin ja vas­tai­suu­den varal­le että jotain jär­keä sii­hen rahan­käyt­töön. Saan tom­moi­sen pai­kan hin­nak­si päi­väs­sä (250 vuo­des­sa) 3,27€ (ihan vaan 5% korol­la las­kien). Sanoi­sin että tuo on tuol­lai­set 1,50€ per nousu (kak­si nousua per mat­kus­ta­ja) pel­kää pysä­köin­tiä. Suo­men­lin­nan laut­ta­kin on tuo­hon näh­den kustannustehokasta.”

    3 euroa ja rapiat päi­väs­sä on hal­pa hin­ta, jos ver­taa sii­hen, mitä monet yri­tyk­set mak­sa­vat työn­te­ki­jöi­den­sä pai­kois­ta toi­mi­ta­lon luo­na. Jos­tain kum­man syys­tä yri­tyk­set vain mie­luum­min vuo­kraa­vat paik­ko­ja 300 e/kk toi­mi­pis­teen vie­res­tä kuin 100 e/kk lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­lai­tok­ses­ta, jos­ta työn­te­ki­jä tuli­si jul­ki­sil­la lop­pu­mat­kan töi­hin. Tie­ten­kin yri­tys­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen saa 30 e/kk, eli sääs­tä­väi­nen yri­tys ostaa niitä.

    1. Nuo park­ki­pai­kat syn­ty­vät muka alle 20 000 euron kap­pa­le­hin­nal­la, itsea­sias­sa 16 300 euroa. Jos pysä­köin­ti oli­si noin hal­paa, sii­nä ei var­maan­kaan oli­si sanot­ta­vaa ongelmaa.

  17. Haa­gan lii­ken­neym­py­rään sai­si tosi­aan ison toi­mis­to­tor­nin teh­tyä. Samal­la voi­si jär­jes­tää suun­ni­tel­lul­le Joke­ri-rai­tio­tiel­le oikai­sun ympy­rän poik­ki ja muu­ten­kin suju­voit­taa jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­den väli­siä vaih­to­ja. Ohes­sa link­ki pari­sen vuot­ta sit­ten teke­mää­ni hah­mo­tel­maan lii­ken­ne­jär­jes­te­lyis­tä. En teh­nyt tuo­ta hah­mo­tel­maa ympy­rän raken­ta­mi­sen näkö­kul­mas­ta, joten sii­nä ei ole yksi­tyi­sau­toil­le ajo­ramp­pe­ja. Ehkä­pä nekin sai­si mukaan mah­tu­maan tai ken­ties bus­si­kais­to­jen kapa­si­teet­ti riittäisi.

    Ympy­rään tosin on suun­nit­teil­la ihan mui­ta järjestelyitä.

    http://maps.google.com/maps/ms?ie=UTF8&hl=fi&msa=0&msid=200433506405904671808.00046e63009ad0edc914d&ll=60.213669,24.884664&spn=0.001258,0.003259&t=h&z=19

    1. Haa­gan lii­ken­neym­py­rään on vai­kea kaa­voit­taa mitään, kos­ka lii­ken­neym­py­rää ei ole kos­kaan kaa­voi­tet­tu. Se vain raken­net­tiin. Oi nii­tä aikoja…

  18. Osmo sanoo KVW:

    Kat­so vaik­ka­pa wiki­pe­dias­ta. [pater­nos­ter]

    Eiku mä tar­ko­tin, että mis­tä se sanon­ta tulee… 

    Ois­ko­han se että “isä nos­taa taivaisiin” ???

  19. Tai se tulee sii­tä, että on niin pelot­ta­vaa astua liik­ku­vaan hissiin…

    Toi oli­kin parempi… 🙂

    Ehkä joku blo­gil­la lymyi­le­vä kie­li­tie­tei­li­jä voi ker­toa san­non­nan emy­to­lo­gian. Jos ei kukaan muu ole kiin­nos­tu­nut, niin minä aina­kin. (Ja Osmo tie­tys­ti myös)

  20. Pater nos­ter nimi joh­tu­nee sii­tä, että his­si toi­mii vähän kuin rukous­nau­ha, jota hipla­tes­sa taas las­ke­taan mon­ta­ko ker­taa tuli Isä medän luet­tua. Isä Camil­lo lef­fois­ta voi kat­soa, kuin­ka nau­haa käytetään.

  21. Pater­nos­ter­his­si muis­tut­taa toi­min­ta­pe­ri­aat­teel­taan rukous­nau­haa, sii­tä nimi. Kol­me ave­ma­ri­aa kai­kil­le, jot­ka eivät osaa käyt­tää hakuteoksia.

  22. Hel­sin­gin kes­kus­puis­to on kan­sain­vä­li­ses­ti tun­nus­tet­tu rat­kai­su yhdis­tää urbaa­nia ja luon­toa. Tut­ki­mus­tu­lok­set viit­taa­vat sii­hen, että lähi­luon­to käve­ly­mat­kan pääs­sä on ihmi­sel­le hyväk­si. Toi­mi­vas­sa koko­nai­suu­des­sa on raken­net­tu luon­non tun­tu­maan tii­vis­tä kaupunkia.

    Kes­kus­puis­ton kal­tai­nen arvo kuu­luu myös luon­toa­luei­den ver­kos­tol­le muu­al­la kau­pun­gis­sa. Onnis­tu­nut kaa­voi­tus tukee urbaa­nin ja luon­non mah­tu­mis­ta tois­ten­sa lomaan. Sekä luon­non että ihmis­ten hyvin­voin­nin kan­nal­ta luon­toa­luei­den on hyvä olla riit­tä­vän suuria.

    Onnis­tu­nut koko­nai­suus tur­vaa esi­mer­kik­si seu­raa­via asioita:

    1) yhdys­kun­ta­ra­ken­teen eko­lo­gis­ta kestävyyttä
    2) jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­mis­tä ympä­ris­tön ja luon­non­va­ro­jen kan­nal­ta kes­tä­väl­lä tavalla
    3) ter­veel­lis­tä ja eri väes­tö­ryh­mien kan­nal­ta tasa­pai­nois­ta elinympäristöä
    4) mai­se­ma- ja luon­no­nar­vo­jen vaalimista
    5) vir­kis­tyk­seen sovel­tu­vien aluei­den riittävyyttä.

    Lis­taus­ta voi ver­ra­ta yleis­kaa­voi­tuk­sen sisäl­tö­vaa­ti­muk­siin maan­käyt­tö- ja raken­nus­lain 39 §:ssä.

    Kes­keis­tä oli­si arvioi­da raken­ta­mi­sen mah­dol­li­suus esi­mer­kik­si met­ro­ra­dan pääl­le. Näin on käsit­tääk­se­ni tar­koi­tus aina­kin osas­sa Itä-Hel­sin­kiä teh­dä. Samal­la on kui­ten­kin hyvä muis­taa, että jos asun­to­ja raken­ne­taan auto­pai­koil­la ase­mien tun­tu­maan, este­tään käy­tän­nös­sä lii­ken­teen uudis­ta­mi­sen kan­nal­ta hyvien rat­kai­su­jen teke­mis­tä myös tulevaisuudessa.

    Ystä­väl­li­sin terveisin!

    Olli Ven­to

  23. Kehä I:n ja itä­väy­län eri­ta­so­liit­ty­män tut­kiel­mas­sa kaik­ki 3 vaih­toeh­toa ovat kau­pun­ki­ku­val­li­ses­ti sur­kei­ta. Ainoa jär­ke­vä rat­kai­su oli­si lii­ken­neym­py­rä, mut­ta sitä­hän ei olla tut­kit­tu. Jos kysees­sä oli­si jouk­ko­lii­ken­ne­han­ke, kuten Kruu­nu­vuo­ren rai­tio­tie, oli­si kaik­ki vaih­toeh­dot köy­si­ra­das­ta kuu­mail­ma­pal­lo­su­kel­lus­ve­ne­laut­taan, selvitettävä.

    Yhtä­läis­tä jouk­ko­lii­ken­ne- ja tie­lii­ken­ne­hank­kei­den välil­lä on kui­ten­kin se, että ras­kain vaih­toeh­to aina on paras.
    Hel­sin­gis­sä ei olla vie­lä­kään pääs­ty pois 60-luvun ihan­teis­ta. Ei olla tajut­tu sitä, että moot­to­ri­tei­den nopeus­hyö­dyt häviä­vät muu­ta­mas­sa vuo­des­sa yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mi­seen ja väy­lien ruuhkautumiseen.

  24. Kii­tos Anna ja Rol­ling Heurlin!

    Täy­ty­nee ope­tel­la käyt­tä­mään haku­teok­sia. Ovat­ko ne joi­tain kirjoja?

  25. Lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin kus­tan­nus on kat­so­jan sil­mis­sä. Ode on ihan oikeas­sa sii­nä, että maa met­roa­se­mien vie­res­sä on kal­lis­ta ja sik­si lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti on kal­lis­ta. Eikö lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin aja­tus kui­ten­kin ole vähen­tää tar­vet­ta pysä­köin­ti­pai­koil­le kes­kus­tas­sa, jos­sa maa on vie­lä kal­liim­paa? Täl­lä taval­la aja­tel­tu­na park­ki­pai­kan raken­ta­mi­nen met­roa­se­man vie­reen on edul­li­sem­pi vaihtoehto.

  26. Meri-Ras­ti­las­sa vaih­toeh­to Län­si­ran­nal­le ei lie­ne ole­mas­sao­le­van alu­een tii­vis­tä­mi­nen, sil­lä se teh­tä­neen jos­sain vai­hees­sa kum­min­kin. Meri-Ras­ti­la­han on val­mis­tu­nut ennen kuin Vuo­saa­ri sai met­ron, ja niin­pä se on tosi teho­ton donit­si, jos­sa on vain yksi talo kadun molem­min puo­lin ja sekä kes­kel­lä että ulko­puo­lel­la tyhjää.

    1. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le pitäi­si pys­ty­aä asut­ta­maan 430000 asu­kas­ta seu­raa­vien 25 vuo­den aika­na (muut­to­lii­ke siis hidas­tuu) min­kä lisäk­si oloe­te­taan asu­mis­väl­jyy­den kas­va­van. Niin­pä kaik­ki hyvät ja hel­pot kaa­voi­tus­vaih­toeh­dot ote­taan käyt­töön. Meri-Ras­ti­lan 2 000 asun­non vaih­toeh­to­na ei ole saman asu­kas­mää­rän sijoit­ta­mi­nen vaik­ka­pa Öster­sun­do­miin, kos­ka Öster­sun­do­miin sijoi­te­taan mak­si­mi­mää­rä asuk­kai­ta joka tapauk­ses­sa. (Mikä tuo mak­si­mi­mää­rä on, on vie­lä kovin kiis­ta­na­lai­nen asia). Jos jokin alue jäte­tään raken­ta­mat­ta, seu­rauk­se­na on, että se asu­kas­mää­rä sijoit­tuu jon­ne­kin mar­gi­naa­li­sel­le, todel­la huo­nol­le alueelle.
      Tämä päät­te­ly kos­kee ennen kaik­kea nii­tä 20 000 asu­kas­ta, jot­ka eivät mah­du San­ta­ha­mi­naan, kos­ka upsee­rit eivät halua luo­pua Hel­sin­gin eduista.

  27. Ihmet­te­len, mik­si ase­man lähei­syys tekee juu­ri Meri-Ras­ti­lan luon­toa­lu­ees­ta raken­ta­mi­sel­le tavoi­tel­ta­van. Iso osa Kes­kus­puis­toa sijait­see ase­mien (mm. Ilma­la, Huo­pa­lah­ti, Käpy­lä, Oulun­ky­lä) lähei­syy­des­sä. Esi­mer­kik­si Oulun­ky­lä on todel­la mata­las­ti ja väl­jäs­ti raken­net­tu. Sil­ti Kes­kus­puis­tol­le löy­tyy puo­lus­ta­jia päät­tä­jis­tä­kin. Joh­tuu­ko sit­ten sii­tä, että Kes­kus­puis­ton tun­tu­mas­sa asuu pro­fii­lil­taan eri­lais­ta väkeä kuin Meri-Rastilassa.

    Enkä todel­la­kaan tar­koi­ta, että Kes­kus­puis­toon tuli­si suun­ni­tel­la raken­ta­mis­ta. Mut­ta haluai­sin herät­tää päät­tä­jät huo­maa­maan, että Meri-Ras­ti­lan ulkoi­lua­lue mer­kit­see meil­le meri­ras­ti­la­lai­sil­le samaa kuin Kes­kus­puis­to sen tun­tu­mas­sa asu­vil­le. Kyse on tasa-arvos­ta. Jos alu­eel­le raken­ne­taan, se on vies­ti, että vain tie­tyn­lai­sil­le asuk­kail­le halu­taan mah­dol­li­suu­det kel­vol­li­seen asuinympäristöön.

    Myös Talin golf­kent­tä on juna­ra­dan tun­tu­mas­sa ja vie­lä mel­ko lähel­lä kes­kus­taa. Sin­ne oli­si mah­dol­lis­ta asut­taa usei­ta tuhan­sia tor­ni­ta­loi­hin ilman, että kor­vaa­mat­to­mat luon­toar­vot enää tär­väy­tyi­si­vät. Mik­si Talin raken­ta­mi­ses­ta ei edes kes­kus­tel­la? Jäl­leen kyse tai­taa olla sii­tä, ettei yhteis­kun­tam­me ole aidos­ti tasa-arvoinen.

    Sitä 430.000 ihmi­sen asut­ta­mis­ta näil­le seu­duil­le kan­nat­tai­si kyl­lä poh­tia kriit­ti­ses­ti. Väes­töä oli­si syy­tä miet­tiä ennem­min­kin val­ta­kun­nan kuin seu­dun tasol­la. Oli­si ehkä sit­ten­kin koko­nai­suu­den kan­nal­ta parem­pi, jos Suo­mes­sa oli­si useam­pia kes­kuk­sia ja kehi­tys­tä suun­nat­tai­siin muu­al­le kuin tän­ne pääkaupunkiseudulle.

    Han­na-Lee­na Ylinen

    1. Mik­si Talin raken­ta­mi­ses­ta ei edes keskustella?

      Kos­ka Taloin golf ei omis­ta kent­tää vaan on siel­lä vuo­kral­la. Jos se omis­tai­si ken­tän, se vaa­ti­si oitin ken­tän raha­kas­ta kaa­voit­ta­mis­ta voi­dak­seen maan­myyn­ti­tu­lois­sa raken­taa kym­me­nen kent­tää vähän hal­vem­mal­le maalle. 

      Oli­si ehkä sit­ten­kin koko­nai­suu­den kan­nal­ta parem­pi, jos Suo­mes­sa oli­si useam­pia kes­kuk­sia ja kehi­tys­tä suun­nat­tai­siin muu­al­le kuin tän­ne pääkaupunkiseudulle.

      En voi­si olla enem­pää samaa miel­tä. Tar­vi­taan enää kei­not saa­da ihmi­set asu­te­tuk­si Nur­mek­seen. Sisäi­set pas­sit­kaan eivät auta, kos­ka Hel­sin­gin seu­dul­la on niin pal­jon syn­ny­ty­si­käis­tä väkeä, että väki­lu­ku tulee nouse­maan rajus­ti vaik­ka maan sisäi­nen muut­to­lii­ke kiel­let­täi­siin kokonaan.

  28. Jos Meri-Ras­ti­la on alu­een ainoa ulkoi­lu­paik­ka, mitä sit­ten ovat Kal­lah­den­nie­mi ja Uute­la? Ollaan­ko nii­tä kaa­voit­ta­mas­sa raken­ta­mi­seen jos tämä yksi paik­ka ainoas­taan jää?

  29. Köö­pen­ha­mi­nas­sa ja Tuk­hol­mas­sa on molem­mis­sa n 1 mil­joo­na asu­kas­ta, met­ro­po­li alueil­la n 2 mil­joo­naa. Hel­sin­gin ja Hel­sin­ki met­ro­po­lia­lu­ee­na molem­mat luvut noin puo­let. Ovat­ko Köö­pen­ha­mi­na ja Tuk­hol­ma joten­kin mah­dot­to­mia paik­ko­ja asua ja elää? Muu­ta­mien turis­ti­vi­siit­tien perus­teel­la molem­mat tun­tu­vat ihan nor­maa­liin ihmi­se­lä­mi­sen sopi­vil­ta pai­koil­ta. Mis­tä tuol­lai­nen kau­hea kau­pun­gin kas­vun pel­ko oikein tulee?

  30. San­ta­ha­mi­nan varus­kun­ta on tie­tys­sä mie­les­sä tar­peel­li­nen. Hel­sin­ki on val­ta­kun­nan rajal­la sijait­se­va pää­kau­pun­ki, joten on jär­ke­vää, että kau­pun­gis­sa on varus­kun­ta ehkäi­se­mäs­sä yllä­tys­hyök­käys­tä: meri­tor­jun­taoh­jus­pat­te­ri, ran­nik­ko­lin­na­ke, erit­täin toi­min­ta­val­mis “Hel­sin­gin var­tios­to”, nopeas­ti liik­keel­le saa­ta­va varus­mies­vir­ka-apuo­sas­to sekä varus­mies­kou­lu­tus­ta anta­va jal­ka­vä­kiyk­sik­kö. San­ta­ha­mi­naa pie­nem­mäl­lä alu­eel­la ei voi soti­las­kou­lu­tus­ta toteuttaa.

    Vaih­toeh­to­na oli­si luon­nol­li­ses­ti se, että tilaa vaa­ti­va varus­mies­kou­lu­tus sijoi­tet­tai­siin Hel­sin­gin ulko­puo­lel­le ja kau­pun­kiin jätet­täi­siin vain jat­ku­vas­sa val­miu­des­sa ole­vat osat, jot­ka eivät vaa­ti­si pal­jon tilaa. Ongel­mak­si täl­löin muo­dos­tui­si se, että nämä oli­si help­po erot­taa. Nyt, kun Kehä I:tä aje­lee armei­jan kuor­ma-auto, kysees­sä on toden­nä­köi­ses­ti varus­mies­ten rutii­nin­omai­ses­ta kou­lu­tuk­ses­ta. Auton var­jos­ta­mi­ses­sa ei ole mitään jär­keä. Jos kau­pun­gis­sa oli­si vain muu­ta­ma kym­me­nen kor­keas­sa val­miu­des­sa pidet­tä­vää soti­las­ta, näi­tä oli­si pal­jon hel­pom­paa seurata.

    San­ta­ha­mi­nan kor­vaa­mi­nen toi­sel­la puo­len tun­nin mat­kan pääs­sä Senaa­tin­to­ril­ta ole­val­la varus­kun­nal­la ei oli­si myös­kään talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää. Maa on sisä­maas­sa­kin kal­lis­ta ja siel­lä ampu­ma-rato­jen varoa­luei­ta ei voi­si sijoit­taa merel­le. Kor­vaa­van alu­een kus­tan­nuk­set oli­si­vat äkkiä San­ta­ha­mi­nen pitä­mi­sen suuruiset.

    1. San­ta­ha­mi­nas­sa maan arvo on 500 — 1000 mil­joo­naa euroa. Aika kal­lis­ta soti­las­kou­lu­tus­ta. Ennen sitä pidet­tiin tar­peel­li­se­na ran­ta­pys­syn takia, mut­ta nyt sekin ase­la­ji on kor­vat­tu meri­maa­lioh­juk­sil­la. Kuten eräs ken­raa­li minul­le sanoi, ei kukaan hul­lu­kaan muo­dos­ta sota-ajan vah­vuuk­sia San­ta­ha­mi­nas­sa, kah­den sil­lan pääs­sä ja val­miik­si motis­sa. San­ta­ha­mi­naa ei perus­tet­tu maan­puo­lus­tus­ta var­ten vaan pitä­mään hel­sin­ki­läis­tä työ­väes­töä tsaa­rin nuh­tees­sa. Vii­me aikoi­na armei­jan yksi­köi­tä on käy­tet­ty tähän tar­koi­tuk­seen kovin säästeliäästi.

  31. Autoi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja kirjoitti:

    Jos Meri-Ras­ti­la on alu­een ainoa ulkoi­lu­paik­ka, mitä sit­ten ovat Kal­lah­den­nie­mi ja Uutela?”

    Jos olet käy­nyt Kal­lah­den­nie­mel­lä, olet ehkä men­nyt sin­ne autol­la. Kävel­len ja pyö­räl­lä sin­ne on nimit­täin vaa­ral­lis­ta men­nä, kos­ka tie on kapea ja siel­lä on run­saas­ti auto­lii­ken­net­tä. Kapea nie­mi on myös run­saas­ta käy­tös­tä kovin kulu­nut. Kyse on suo­je­lua­lu­ees­ta, mut­ta kukaan ei käy­tän­nös­sä val­vo suo­je­lun toteu­tu­mis­ta. Nyt siel­lä isot poru­kat pitä­vät mete­liä lait­to­mi­nen nuo­tioi­neen, ker­ta­käyt­tögril­lei­neen ja juo­mi­neen. Vii­me kesä­nä ihmet­te­lin, ettei alue hel­tei­den aika­na syt­ty­nyt palamaan.

    Uute­la on usean kilo­met­rin pääs­sä Meri-Ras­ti­las­ta. Se ei myös­kään ole säi­ly­nyt yhtä hyvin luon­non­ti­lai­se­na kuin Meri-Ras­ti­lan ulkoi­lua­lue, kos­ka sin­ne on aika­naan raken­net­tu huvi­loi­ta. Alue on sinän­sä viih­tyi­sä, mut­ta kesäi­seen aikaan kovas­sa käy­tös­sä ja myös siel­lä oli­si pai­kal­laan val­voa lait­to­mia nuo­tioi­ta. Vuo­saa­res­sa on yksin­ker­tai­ses­ti jo nyt niin pal­jon asuk­kai­ta, että tar­vit­sem­me eri puo­lil­la laa­jaa lähiö­täm­me ole­via luontoalueita.

    Ant­ti kirjoitti:

    Mis­tä tuol­lai­nen kau­hea kau­pun­gin kas­vun pel­ko oikein tulee?”

    En pel­kää kau­pun­gin kas­vua, vaan kel­vo­ton­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lua. Koko ajan raken­ne­taan mata­laa ja heti perään itke­tään, että tar­vi­taan lisää asuntoja. 

    Olen miet­ti­nyt, mikä voi­si olla syy­nä kel­vot­to­maan suun­nit­te­luun. Mie­lee­ni on jopa tul­lut, että kyse voi­si olla Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton tavas­ta pitää huol­ta omas­ta työl­li­syy­des­tään. Kun koko ajan suun­ni­tel­laan sel­lais­ta, mikä ei rat­kai­se ongel­maa, säi­lyy ongel­ma ja voi­daan jat­kaa työ­tä sen rat­ko­mi­sek­si. Köö­pen­ha­mi­nas­sa en ole aikoi­hin käy­nyt, mut­ta Tuk­hol­mas­sa poik­ke­sin vii­me kesä­nä. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu on siel­lä ihan eri tasol­la kuin Hel­sin­gis­sä. Esi­mer­kik­si hotel­li­ni lähel­lä oli uusi pyö­reä tor­ni­ta­lo, joka pait­si näyt­ti hyväl­tä oli aitoa kau­pun­ki­ra­ken­teen tiivistämistä. 

    Täs­sä Meri-Ras­ti­lan tapauk­ses­sa raken­ta­mi­sen perus­te­lu­na käy­te­tyt argu­men­tit ovat olleet eri­tyi­sen vas­ten­mie­li­siä. On puhut­tu ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja segre­gaa­tios­ta. Kui­ten­kin, jos kau­pun­ki aidos­ti läh­ti­si poh­ti­maan ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mis­tä, oli­si­vat toi­men­pi­teet aivan toi­sen­lai­sia. Samaan hen­gen­ve­toon ei sil­loin todel­la­kaan kes­kus­tel­tai­si asu­mis­väl­jyy­den lisää­mi­ses­tä ja park­ki­paik­ko­jen riittävyydestä. 

    Puheet segre­gaa­tios­ta olen koke­nut aka­tee­mi­sek­si rasis­mik­si, joka ei ole yhtään sen parem­paa kuin se perus­suo­ma­lai­nen rasis­mi, jota samai­set ihmi­set kau­his­te­li­si­vat. Jos ongel­ma on se, että maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­set lap­set eivät kou­lus­sa osaa riit­tä­vän hyvin suo­mea, ei rat­kai­sua kan­na­ta etsiä siir­tä­mäl­lä joi­hin­kin lähiöi­hin lisää etni­siä suo­ma­lai­sia tilan­net­ta tasa­pai­not­ta­maan, vaan pitä­mäl­lä huol­ta sii­tä, että vii­meis­tään esi­kou­lus­sa jokai­nen on saa­nut riit­tä­vän hyvät kie­li­val­miu­det kou­lua varten. 

    Han­na-Lee­na Ylinen

  32. Itä­väy­län ja Kehä I:n liit­ty­män nyky­ti­lan­ne on huo­no, mut­ta sil­ta­ra­ken­nel­ma vie­lä huo­nom­pi. Jos tun­ne­liin ei nyt ole rahaa, oli­si vii­saam­paa odot­taa parem­paa talou­del­lis­ta tilan­net­ta, kuin pila­ta paik­ka lopullisesti.

    Meri-Ras­ti­lan län­si­ran­nan ulkoi­lua­lu­een suh­teen nyky­ti­lan­ne on taas paras ja raken­ta­mi­nen alu­eel­le oli­si peruut­ta­ma­ton vir­he. Meri-Ras­ti­lan ete­lä­ran­nal­le on jo kaa­voi­tet­tu Ram­sin­ran­ta I (val­mis), Ram­sin­ran­ta II (raken­ta­mi­nen kes­ken) ja Ram­sin­ran­ta III (raken­ta­mi­nen alkamassa).

  33. Jon­kun pitäi­si oikeas­ti ajaa vih­doin­kin San­ta­ha­mi­nan saa­mis­ta asuin­käyt­töön. Luon­toar­vot joo. Kehä kol­mo­sen sisäl­lä on tur­ha odot­taa aar­ni­met­siä. Voi­si kyl­lä vih­doin tul­la hel­sin­ki­läis­ten käyt­töön tuo paik­ka. Kunin­kaan­saa­reen sit­ten käve­ly­sil­ta. Mai­nit­see­ko kukaan pilaan­tu­neen maan puh­dis­ta­mis­ta ja rojun sii­voa­mis­ta kasar­mia­lueil­ta? Soti­las­käy­tös­sä olleet alu­eet eivät todel­la­kaan ole mitään luon­non­lä­hei­siä puis­to­ja. Kou­lu­tus kyl­lä on ihan jos­sain muu­al­la. Rek­ka­jo­not tuol­ta nyt on aika sel­vä merk­ki. Muu­al­la­kin maa­il­mas­sa olen näh­nyt kau­pun­ki­ka­sar­me­ja. Jos sel­lai­nen on tar­peen , voi­tai­siin ottaa mal­lia niistä. 

    Talis­ta. Nojoo , huhu­ja vah­vas­ta sisä­pii­riy­ty­mi­ses­tä ole kuul­lut. En tie­dä tar­kem­paan. Ehkä golf­kent­tää voi­si pie­nen­tää alku­pe­räi­seen kokoon­sa. Tämä var­maan hait­tai­si golf­fa­rei­den kiso­jen jär­jes­tä­mis­tä. Vaik­ka alue on tämän maan ensim­mäi­nen golf­kent­tä on aluet­ta laa­je­net­tu pal­jon myö­hem­min. Gol­fis­ta en ymmär­rä mitään. Mut­ta todel­la vähäi­ses­sä käy­tös­sä se näyt­tää ole­van ver­ra­tu­na lukui­siin mui­hin lähi­seu­tu­jen kenttiin…

  34. [Tuli vähän yli­pit­kä kom­ment­ti. Saa jät­tää julkaisemattakin.]

    Han­na-Lee­na Yli­nen kirjoitti:

    Oli­si ehkä sit­ten­kin koko­nai­suu­den kan­nal­ta parem­pi, jos Suo­mes­sa oli­si useam­pia kes­kuk­sia ja kehi­tys­tä suun­nat­tai­siin muu­al­le kuin tän­ne pääkaupunkiseudulle.”

    OS vas­ta­si:

    En voi­si olla enem­pää samaa miel­tä. Tar­vi­taan enää kei­not saa­da ihmi­set asu­te­tuk­si Nurmekseen. …”

    Hel­sin­ki vetää asuk­kai­ta kos­ka mm.
    — Suu­rin kes­kit­ty­mä on hyvä paik­ka kon­tak­te­ja ja työ­voi­maa tar­vit­se­vil­le yrityksille
    — Yli­opis­tot lisää­vät tätä vaikutusta
    — Hel­sin­gil­lä on pää­kau­pun­gin status
    — Hel­singl­lä on oop­pe­ra, Stock­ma­nin pää­lii­ke, run­saas­ti tai­de­sa­lon­ke­ja ja monia mui­ta jut­tu­ja, joi­ta muu­al­la ei ole (eikä kan­na­ta monis­taa maakuntiin)
    — Yhteis­kun­nan ja yri­tys­ten joh­to­pai­koil­le halua­vat ihmi­set hakeu­tu­vat val­lan kes­kus­ten läheisyyteen

    Näil­le asioil­le ei oikein voi mitään (pait­si ehkä yli­opis­to­ja­kau­mal­le). Hel­sin­ki tulee hou­kut­te­le­maan väkeä jat­kos­sa­kin. Moni nois­ta lue­tel­luis­ta asiois­ta vetää kui­ten­kin vain yhteis­kun­nan kär­keen pyr­ki­viä ja kor­kea­kult­tuu­ri­kes­kei­siä kan­sa­lai­sia. Hel­sin­gin nykyi­nen ja suun­ni­tel­tu hui­kea väki­lu­vun lisäys koos­tuu kui­ten­kin pää­osin ihan nor­maa­li­kan­sa­lai­sis­ta. Moni on muut­ta­nut Hel­sin­kiin, kos­ka siel­tä on saa­nut työ­pai­kan, ei sik­si, että haluai­si asua vain ja ainoas­taan Helsingissä.

    Moni on siis muut­ta­nut Hel­sin­kiin vas­ten­tah­toi­ses­ti tai vain käy­tän­nön syis­tä. Pois muut­ta­mi­seen ei sil­ti ole ehkä kovin suur­ta halua, sil­lä ker­ran sisään muu­tet­tu­aan asuk­kais­ta ja eri­tyi­ses­ti hei­dän lap­sis­taan kas­vaa pian aito­ja koti­paik­kaus­kol­li­sia hel­sin­ki­läi­siä. Yksi syy pois tai aina­kin ympä­ris­tö­kun­tiin muut­ta­mi­sel­le on mah­dol­li­suus saa­da koval­la työl­lä han­ki­tun kau­pun­kia­sun­non hin­nal­la pal­jon suu­rem­pi “maa­lai­sa­sun­to”. Myös las­ten saan­ti tai­taa ohja­ta ihmi­siä pois tii­veim­mäs­tä kes­kus­tas­ta. Var­si­nai­nen maal­le muut­to hei­nä­sei­päi­den luo lie­nee mar­gi­naa­lis­ta. Koti­seu­dul­le palaa­jia­kin on var­mas­ti aika vähän.

    Entä miten ihmi­set sit­ten saa­tai­siin muut­ta­maan Nur­mek­seen ja muu­al­le, ja onko tämä toi­vot­ta­vaa? Toi­vot­ta­vuut­ta voi­si arvioi­da sen perus­teel­la, mikä on opti­maa­li­nen asu­kas­ti­heys maan pää­kau­pun­gil­le. On sel­vää, että jos­sain tii­vis­ty­mi­sen vai­hees­sa kau­pun­ki alkaa slum­miu­tu­maan hou­kut­te­le­vuu­den kas­va­mi­sen sijaan. Hel­sin­ki voi vali­ta halu­aa­ko se olla rik­kai­den ja hie­no­jen ihmis­ten väl­jä puu­tar­ha­kau­pun­ki peri­tei­sel­lä kivi­kes­kus­tal­la, vai mak­si­maa­li­nen vie­lä toi­mi­va talou­del­li­nen kes­kit­ty­mä asuk­kai­ta ja työpaikkoja.

    Vih­reäs­ti ajat­te­le­vat voi­vat myös tihen­tää kau­pun­kia, kos­ka ihmis­ten pak­kaa­mi­nen tiheäm­pään tehos­taa asu­mis­ta jos­sain mie­les­sä, ja näin lähi­seu­dul­la jää enem­män tilaa luon­nol­le. (Tosin voi käy­dä­niin­kin, että muu Suo­mi val­jas­te­taan teol­li­suu­den resurs­sik­si eikä suin­kaan puu­tar­hak­si muu­ta­mil­le sin­ne jääneille.)

    Ole­te­taan että jos­sain on raja, jon­ka yli Hel­sin­ki ei halua kas­vaa, (Tosin poli­tiik­ka ja yri­tys­toi­min­ta tai­taa hel­pos­ti toi­mia niin, että tii­vis­ty­mi­nen jat­kuu alu­eel­le jo muo­dos­tu­neen pain­opis­teen ja sen int­res­sien vuok­si pidem­mäl­le kuin oli­si järkevää.)

    Ja sit­ten vih­doin nii­tä keinoja.

    Yli­opis­to­jen kas­vun ohjaa­mi­seen maa­kun­ta­kes­kuk­siin viit­ta­sin­kin jo ohi­men­nen. Hel­sin­gin seu­dun yli­opis­tot voi­vat säi­lyä joh­ta­vi­na, mut­ta nyky­tek­niik­ka mah­dol­lis­taa ver­kot­tu­mi­sen, ja tie­to levi­ää hyvin myös maa­kun­tiin, glo­baa­lis­ti, molem­piin suuntiin.

    Hel­sin­ki on aina­kin mie­li­ku­vis­sa­ni edel­leen moo­dis­sa, jos­sa se halu­aa imu­roi­da työ­paik­ko­ja ja hyviä veron­mak­sa­jia Hel­sin­kiin. Sii­nä vai­hees­sa kun Hel­sin­ki kat­soo kas­vu­ra­jan tul­leen vas­taan, täs­tä asen­tees­ta voi luo­pua. Nyt Espoo ja muut naa­pu­ri­kun­nat kai koe­taan lähin­nä vihol­li­sik­si, jot­ka yrit­tä­vät haa­lia veron­mak­sa­jia ja työ­paik­ko­ja, jot­ka Hel­sin­ki haluai­si itsel­leen. Muu­tos läh­tee siis asennemuutoksesta.

    Lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt ja kaa­voi­tus ovat yksi ohjai­lun muo­to. Hyvät yhtey­det muu­al­le ja muu­al­la paran­ta­vat mui­den paik­ko­jen ase­maa. Hel­sin­gis­sä väes­tön­kas­vun aiheut­ta­mat ruuh­kat voi­vat vähen­tää kau­pun­gin hou­kut­te­le­vuut­ta. Jos Hel­sin­ki kaa­voit­tai­si vaik­ka­pa muu­ta­mia teol­li­suu­del­ta vapau­tu­via aluei­ta muu­hun kuin vas­taa­vaan työn­te­ki­jöi­tä haa­li­vaan käyt­töön, Hel­sin­gin sisään­tu­lo­ruuh­kat voi­si­vat hel­pot­taa. Ja syyt mut­taa Hel­sin­kiin vähenisivät.

    Val­tio on vii­me aikoi­na aja­nut pie­niä kun­tia alas. Tämä poli­tiik­ka ei var­mas­ti­kaan vähen­nä pai­nei­ta muut­taa suu­riin taa­ja­miin, ja lopul­ta Hel­sin­kiin (tai ulko­mail­le­kin). Jos val­tion polit­tii­ka oli­si tukea asu­mis­ta myös Nur­mek­ses­sa ja muil­la pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la (tai edes hyväk­syä), ihmi­set voi­si­vat jää­dä sin­ne sen sijaan, että muut­tai­si­vat kou­lus­ta pääs­ty­ään muu­al­le töi­den peräs­sä. Ei töi­den jär­jes­tä­mi­nen tie­ten­kään help­poa ole, mut­ta jo pie­ni muu­tos asen­teis­sa voi­si vai­kut­taa. Nyt kun monet amma­tit mene­vät verk­koon, maa­seu­tu voi­si hyvin elät­tää mui­ta­kin kuin vain muu­ta­mia jäl­jel­le jää­viä maan­vil­je­li­jöi­tä ja metsureita.

    Uusia val­tion toi­mis­to­työ­paik­ko­ja voi perus­taa muu­al­le­kin kuin Hel­sin­kiin. (Työ­paik­ko­jen pak­ko­siir­rot ovat myös toi­mi­va, mut­ta kan­sa­lais­ten kan­nal­ta ikä­väm­pi tapa.)

    Kai mui­ta­kin kei­no­ja löy­tyy. Ole­tan kui­ten­kin, että suu­rin syy Hel­sin­gin jat­ku­val­le tii­vis­ty­mi­sel­le on se, että Hel­sin­ki­läi­set (tai sen päät­tä­jät) halua­vat edel­leen kas­vat­taa kau­pun­kin­sa mah­tia. Tuli ehkä kir­joi­tet­tua pit­kä tari­na tur­haan. Han­na-Lee­na Yli­nen edus­taa mie­les­tä­ni ansiok­kaas­ti asu­kas­mie­li­pi­det­tä, joka mukaan tii­vis­tä­mi­nen on jo saa­vut­ta­nut jär­ke­vät rajat (ei siis pelk­kää nim­byi­lyä). OS on kai enem­män rea­lis­ti­nen polii­tik­ko, joka ymmär­tää miten asiat tule­vat käy­tän­nös­sä mene­mään. Ja vähän Hel­sin­ki-pat­rio­tis­mia ja taa­ja­ma­pai­not­teis­ta vih­reyt­tä päälle.

    Pitää siis vain odo­tel­la mil­loin balans­si tii­vis­tä­mi­sen halut­ta­vuu­den suh­teen muut­tuu. Kei­no­ja kyl­lä löy­tyy. Myös kan­san­ta­lou­den mie­les­sä opti­maa­li­nen tiheys tulee jos­kus vas­taan. Se on muu­ten alem­pa­na kuin mihin tii­vis­ty­mis­pro­ses­si pää­tyy luon­nos­taan talou­den ja poli­tii­kan voi­mien aja­ma­na. Asuk­kai­den opti­maa­li­sen viih­ty­vyy­den ja koko­nai­se­dun raja tulee myös vas­taan aiemmin.

    Tii­vis­te­tään vie­lä koko saa­ra­na yhteen lausee­seen. Kes­kit­ty­mi­nen ja mono­po­li­soi­tu­mi­nen on luon­nol­li­nen pro­ses­si, mut­ta auk­kai­den koko­nai­se­dun vuok­si tuo­ta kehi­tys­tä kan­nat­taa ehkä myös tasa­pai­not­taa. Luon­te­via kei­no­ja kyl­lä löy­tyy jos halu­taan. Hel­sin­ki voi­si aloit­taa vaik­ka­pa poh­ti­mal­la sitä kuin­ka tii­viik­si se *halu­aa* itsen­sä rakentaa.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 12.5.2011 kel­lo 9:27:

    Monien eri int­res­si­ryh­mien sel­vi­tys­ten mukaan (hyvät) lii­ken­neyh­tey­det vai­kut­ta­vat aluei­den menes­tyk­seen. Yksi tär­keis­tä lii­ken­ne­ver­kois­tam­me on rau­ta­tiet. Tätä veron­mak­sa­jien yllä­pi­tä­mää väy­läs­töä käyt­tää tosia­sial­li­sel­la yksi­noi­keu­del­la val­tiol­li­nen VR-Yhty­mä, joka tekee mitä halu­aa ja johon luo­te­taan kuin auk­to­ri­teet­tiin (vaik­ka se on nyky­ään osa­keyh­tiö kuten aina­kin pari lii­ken­ne­mi­nis­te­riä jo on terä­väs­ti havainnut). 

    Sekä päät­tä­jät että vir­ka­mies­ko­neis­to tun­tu­vat suo­je­le­van yhtiö­tä. Vaik­ka jul­ki­suus­lain­sää­dän­nös­tä voi­si teh­dä joh­to­pää­tök­sen, että asia­kir­jo­ja kos­ke­vat rat­kai­sut pitää teh­dä kuu­kau­den sisäl­lä, uut­ta salat­tu­ja tie­to­ja kos­ke­vaa pää­tös­tä ei ole tähän päi­vään men­nes­sä meil­le saapunut. 

    http://www.rautatiematkustajat.fi/SRM_KHO_02032011.pdf

    On sit­ten kyse “peri­fe­rian” tai suu­rem­pien asu­tus­kes­kus­ten junayh­teyk­sis­tä, ne voi­si­vat olla nykyis­tä parem­pia, jos VR:n ase­maa kyet­täi­siin kriit­ti­ses­ti arvioi­maan. Täl­lä tavoin “junan tuo­mia” saat­tai­si olla nykyis­tä enem­män muu­al­la­kin kuin Hel­sin­gin seudulla. 

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Tamperekanta.pdf
    http://www.rautatiematkustajat.fi/Jns-Kon-Ol201A.pdf

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi
    Nurmes

  36. Yli­nen, nii­tä kor­kei­ta talo­ja kan­nat­taa teh­dä sin­ne mis­sä maa on kal­lis­ta ja Meri-Ras­ti­la on nyt vaan vähän syrjässä.

    Mut­ta kiel­tä­mät­tä minua­kin alkaa ihme­tyt­tää että mik­sei nii­tä asun­to­ja voi teh­dä sii­hen met­roa­se­man ja Vuo­tien pääl­le? On sii­hen alu­een luon­nol­li­seen kes­kuk­seen kui­ten­kin pys­tyt­ty teke­mään yksi­ker­rok­si­nen huol­toa­se­ma beto­ni­kat­teel­le. Perus­kor­jat­tiin­ko Meri-Ras­ti­lan met­roa­se­ma jo? Jos ei, niin voi­si yhdis­tää sihhen.

  37. Hmm. olen kyl­lä aina ollut sii­nä uskos­sa, että Pater­nos­ter-his­sin nimi juon­taa juu­ren­sa ko. his­si­ko­pin rip­pi­kop­pia muis­tut­ta­vas­ta ulkomuodosta.

  38. Eili­ses­sä A‑studiossa tms tuli eilen illal­la hyvin ilmi mik­si kau­pun­gis­tu­mi­nen kan­nat­taa; yksi­tyi­nen jää­te­lö­au­to­y­rit­tä­jä (jol­ta Hel­sin­gin kau­puun­gin kiin­teis­tö­vi­ras­to suu­res­sa vii­sau­des­saan on kiel­tä­nyt jää­te­lön­myyn­nin Hel­sin­gis­sä; Sau­ri hoi hoi!) tote­si että ei nii­tä Espoon ja Van­taan tei­tä ja katu­ja kan­na­ta kier­tää kun­nei siel­lä kos­kaan näe ketään, Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ja kes­kus­tan ympä­ris­tös­sä kaup­pa kävi­si (jos sai­si sen lupan­sa kanista).

  39. tpyy­luo­ma kirjoitti:

    Yli­nen, nii­tä kor­kei­ta talo­ja kan­nat­taa teh­dä sin­ne mis­sä maa on kal­lis­ta ja Meri-Ras­ti­la on nyt vaan vähän syrjässä.”

    En nii­tä ollut aina­kaan nyt puhee­na ole­val­le alu­eel­le toi­vo­nut­kaan. Se pitäi­si jät­tää koko­naan raken­ta­mat­ta. Mut­ta puhuin (tai siis kir­joi­tin) ylei­sel­lä tasol­la. Sil­loin, kun raken­ne­taan, pitäi­si raken­taa ker­ral­la riit­tä­vän kor­ke­aa, ettei heti tuli­si uut­ta pulaa asun­nois­ta. Kor­keil­le taloil­le on löy­det­tä­vis­sä tilaa luon­toa­luei­den ulko­puo­lel­ta. Kyse oli­si siis oikeas­ti kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­ses­tä eikä levittämisestä. 

    Oppia Hel­sin­ki voi­si ottaa vaik­ka Tal­lin­nas­ta. Siel­lä on kau­pun­kia tii­vis­tet­ty raken­ta­mal­la kan­ta­kau­pun­kiin kor­kei­ta ker­ros­ta­lo­ja eikä kau­pun­gin sil­huet­ti ole sii­tä men­nyt pilalle. 

    Han­na-Lee­na Ylinen

  40. Han­na-Lee­na Yliselle, 

    Talin golf­kent­tä on perin­tei­käs­tä kar­ta­noa­luet­ta ja upea hyvin hoi­det­tu kulttuurimaisema. 

    Kaik­ki “luon­toar­vot” eivät tar­koi­ta vain pystymetsää. 

    Mut­ta tavan­omai­sis­ta nim­byi­li­jöis­tä poi­ke­ten (asun Munk­ki­vuo­res­sa) vas­tus­tan samal­la inten­si­tee­til­lä kuin Talin alu­een tuhoa myös Meri-Ras­ti­lan ulkoi­lua­luei­den pilkkomista. 

    Vas­tus­tan kaik­kea raken­ta­mis­ta… Hank­ki­kaa pojat legoja 🙂

    Mis­tä­hän muu­ten nämä liki puo­li mil­joo­naa uut­ta asu­kas­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­le nyt oikein tulevat? 

    Soma­lias­ta?

    Ettei kysees­sä oli­si saman­lai­nen har­ha kuin työ­voi­ma­pu­la. Kym­me­ni­sen vuot­ta työ­voi­ma­pu­laa on kuul­tu joka tuu­tis­ta ja odo­tel­tu kie­li pit­käl­lä, mut­ta eipä tun­nu tulevan.

  41. Juho Laa­tu kir­joit­ti 12.5.2011 kel­lo 12:02

    Hel­sin­ki voi vali­ta halu­aa­ko se olla rik­kai­den ja hie­no­jen ihmis­ten väl­jä puu­tar­ha­kau­pun­ki peri­tei­sel­lä kivi­kes­kus­tal­la, vai mak­si­maa­li­nen vie­lä toi­mi­va talou­del­li­nen kes­kit­ty­mä asuk­kai­ta ja työpaikkoja. ”

    Jos vain rik­kaat ja hie­not kel­pai­si­vat , pitäi­si jo nykyi­sis­tä hel­sin­ki­läi­sis­tä kar­kot­taa lei­jo­nas­osa. Puu­tar­ha­kau­pun­ki… Nojaa. Val­ta­vas­ti har­maa­ta beto­ni­bulk­kia , yhtä rumia uusia talo­ja nouse­mas­sa , radan­var­si­ry­teik­kö­jä ja kau­pun­ki­mo­ta­rei­ta bus­si­jo­noil­la. Todel­li­suus on pal­jon rumem­pi. Tie­tys­ti onhan tääl­lä kau­niit­kin nur­kat. Mut­ta Hel­sin­ki on yhtä pal­jon puu­tar­ha­kau­pun­ki kuin nykyi­nen Tapio­la. Jos ei raken­net­tai­si mitään tai aloi­tet­tai­siin ehdot­ta­ma­si Hel­sin­gin alas­ajo , sei ei teki­si Hel­sin­gis­tä mitään kau­nii­den ja rik­kai­den tyys­si­jaa. Ehkä vaan päin­vas­toin pit­käl­lä tähtäimellä…

    Juho Laa­tu kir­joit­ti 12.5.2011 kel­lo 12:02
    “Yli­opis­to­jen kas­vun ohjaa­mi­seen maa­kun­ta­kes­kuk­siin viit­ta­sin­kin jo ohi­men­nen. Hel­sin­gin seu­dun yli­opis­tot voi­vat säi­lyä joh­ta­vi­na, mut­ta nyky­tek­niik­ka mah­dol­lis­taa ver­kot­tu­mi­sen, ja tie­to levi­ää hyvin myös maa­kun­tiin, glo­baa­lis­ti, molem­piin suuntiin.”

    Kiva. Nykyi­sin yli­opis­to­ja ollaan aja­mas­sa alas. Seu­dun kor­kea­kou­lut ovat täyn­nä muu­al­ta muut­ta­nei­ta , mil­lä on tie­tys­ti omat edut koko alu­ee­le. Mut­ta hen­ki­lö­ta­sol­la tuo on pelk­kää kiusan­te­koa. Kuin­ka moni siir­tä opis­ke­lun alka­mis­ta tai ei aloi­ta sitä ollen­kaan kos­ka pää­si vaan johon­kin maa­kun­tao­pis­toon? Samaa poliit­ti­ses­ti ohjat­tua ihmi­sil­lä pal­loi­lua se on kuin mis­tä syy­tät pää­kau­pun­ki­seu­dun päät­tä­jiä. Luu­len , että ihmi­set ovat onnel­li­sem­pia jos työ ja oma elä­mä löy­tyy pai­kois­ta mis­sä ihmi­set halua­vat olla. 

    muu­ten , tämän päi­vän lehdessä
    http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/muualta_tulevat_nappaavat_satoja_opiskelupaikkoja/

    Juho Laa­tu kir­joit­ti 12.5.2011 kel­lo 12:02
    “Kai mui­ta­kin kei­no­ja löy­tyy. Ole­tan kui­ten­kin, että suu­rin syy Hel­sin­gin jat­ku­val­le tii­vis­ty­mi­sel­le on se, että Hel­sin­ki­läi­set (tai sen päät­tä­jät) halua­vat edel­leen kas­vat­taa kau­pun­kin­sa mahtia.”

    Hel­sin­ki ei ole miten­kään tii­vis. Eikä eri­tyi­ses­ti pää­kau­pun­ki­seu­tu. Mut­ta ylei­ses­ti , veik­kaan että kes­ki­mää­räi­nen kadun­tal­laa­ja hel­sin­ki­läi­nen ei ajat­te­lee näi­tä asioi­ta kuin omaan elä­män­sä kan­nal­ta. Esi­mer­kik­si asun­to­jen hin­to­ja yms. Tus­kin löy­tyy ainut­ta­kaan hel­sin­ki­läis­tä joka ei halua oman ympä­ris­tön­sä para­ne­van jol­lain tavalla

  42. Meri-Ras­ti­laa kat­soes­sa tulee aika pian mie­leen, että pal­jon on kak­si- ja kol­me­ker­rok­si­sia ele­ment­ti­ta­lo­ja. Eikö nii­hin sai­si lisät­tyä pari ker­ros­ta pääl­le? Raken­nus­tai­teel­li­nen tyy­li­la­ji­kin on sel­lai­nen, että talois­ta suo­ras­taan näyt­tää puut­tu­van ker­rok­sia. No, arva­ten­kaan 90-luvun ele­ment­ti­ra­ken­tei­ta ei ole teh­ty kan­ta­maan mitään ylimääräistä.

    Ehdot­to­mas­ti tuol­lai­sel­la pai­kal­la pitäi­si kyl­lä tii­vis­tää eikä puut­tua yhte­näi­seen ulkoi­lua­lu­ee­seen 2000 uuden asuk­kaan takia. Park­ki­kent­tää sun muu­ta pöpe­lik­köä on aina­kin riittävästi.

  43. Nimi­mer­kis­tä­ni huo­li­mat­ta lii­kun pää­osin pyö­räl­lä ja rati­kal­la. Kal­lah­des­sa ja Uute­las­sa käyn nyky­ään aina­kin pari ker­taa vuo­des­sa — pol­ku­pyö­räl­lä. Ras­ti­las­sa asues­sa­ni tuli niis­sä käy­tyä jopa usei­ta ker­to­ja viikossa. 

    Itse olen koke­nut nuo alu­eet viih­tyi­sik­si ja meren­lä­hei­sik­si, huvi­lois­ta ja muis­ta ulkoi­li­jois­ta huo­li­mat­ta. Erä­maan rau­haa Hel­sin­gis­tä voi tus­kin olet­taa löy­ty­vän, ja mik­si pitäisikään. 

    Yksin saa olla oikeis­sa erä­mais­sa tai kau­kai­sim­mil­la kal­lio­luo­doil­la. Sii­tä huo­li­mat­ta ja sen vuok­si, että nii­hin ei pää­se metrolla…

  44. migul,

    Hel­sin­ki on jo tosi­aan kaa­voit­ta­nut puu­tar­ha­kau­pun­gi­no­si­aan tii­viim­mik­si, eikä paluu­ta van­haan ole. En kan­na­ta jo teh­dyn pur­ka­mis­ta, mut­ta totean vain, että täs­tä­kin tilan­tees­ta eteen­päin Hel­sin­ki voi vali­ta joko tii­vis­tä­mi­sen tai nykyi­sen tason.

    Hel­sin­ki muu­ten kek­si myös yhdes kikan, jol­la voi sekä väl­jen­tää kau­pun­kia, että saa­da lisää asuk­kai­ta. Rat­kai­su oli maan kaap­paa­mi­nen naapureilta.

    migul kir­joit­ti: “Kuin­ka moni siir­tä opis­ke­lun alka­mis­ta tai ei aloi­ta sitä ollen­kaan kos­ka pää­si vaan johon­kin maakuntaopistoon?”

    Muut­to pois Hel­sin­gis­tä jon­kin muun kau­pun­gin yli­opis­toon voi olla kes­tä­mä­tön paik­ka monil­le Hel­sin­ki­läi­sil­le. Mut­ta toi­saal­ta Hel­sin­gil­lä on jo pal­jon enem­män opis­ke­lu­paik­ko­ja kuin sen väki­lu­ku edel­lyt­täi­si. Muu­al­ta Suo­mes­ta tule­vil­le opis­ke­li­joil­le Hel­sin­gin sta­tus ei ole ehkä aivan must. Joku voi jopa suo­sia koti­kau­pun­kin­sa yliopistoa.

    Täs­sä voi­si käyt­tää sel­lais­ta kik­kaa, että nime­tään kaik­ki muut yli­opis­tot Hel­sin­gin yli­opis­ton haa­ra­kont­to­reik­si. Näin kukaan ei jou­tui­si “huo­noon” yli­opis­toon. Jot­kut osas­tot vain voi­si­vat olla hajasijoittuneina.

    Lin­ka­tus­sa artik­ke­lis­sa poh­dit­tiin tilan­net­ta, jos­sa kai­kil­le Hel­sin­ki­läi­sil­le ei rii­tä opis­ke­lu­paik­kaa koti­kau­pun­gis­sa. Ala-asteel­la ja sii­tä ylös­päin jon­kin mat­kaa opis­ke­lu­paik­ka on hyvä taa­ta kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le mah­dol­li­sim­man lähel­tä kotia. Ylem­mil­lä tasoil­la, jol­la opi­nah­jot tyy­pil­li­ses­ti eri­kois­tu­vat, lie­nee visain­ta vali­ta opis­ke­li­joik­si sopi­vim­mat haki­jat. Näil­lä tasoil­la kai­kil­le ei voi taa­ta itsel­le mie­lui­sin­ta paik­kaa eikä paik­kaa koti­kau­pun­gis­ta. Ehkä tilan­ne, jos­sa ident­ti­siä kou­lu­tus­paik­ko­ja on tar­joil­la koko maas­sa, mut­ta haki­jat kes­kit­ty­vät sil­ti lii­kaa Hel­sin­kiin ei ole ylei­nen. Peri­aat­tees­sa kan­sa­lai­set saa­vat vali­ta asuin­paik­kan­sa. Raken­ne­taan perus­kou­lu­tus­ta lisää siir­ty­mien mukaan.

    veik­kaan että kes­ki­mää­räi­nen kadun­tal­laa­ja hel­sin­ki­läi­nen ei ajat­te­lee näi­tä asioi­ta kuin omaan elä­män­sä kan­nal­ta. Esi­mer­kik­si asun­to­jen hin­to­ja yms.”

    Asun­to­jen hin­ta­ta­so on tär­keä jut­tu, ja kak­si­suun­tai­nen. Uut­ta tai isom­paa asun­toa osta­vat halua­vat hal­po­ja asun­to­ja. Asun­non jo omis­ta­vat voi­vat olla tyy­ty­väi­siä jos hin­nat nouse­vat. Hel­sin­gin ylei­nen kas­vu nos­taa hin­to­ja. Työ­paik­ko­jen yli­tar­jon­ta (suh­tees­sa asun­toi­hin) nos­taa hin­to­ja. Lii­ka slum­miu­tu­mi­nen voi jos­sain vai­hees­sa pudot­taa hintoja.

    Tus­kin löy­tyy ainut­ta­kaan hel­sin­ki­läis­tä joka ei halua oman ympä­ris­tön­sä para­ne­van jol­lain tavalla”

    On var­mas­ti tot­ta, että useim­mat tark­kai­le­vat asi­aa vah­vas­ti omas­ta näkö­kul­mas­taan. Esiin nousee oman asui­na­lu­een arvo. Naa­pu­riin ei halu­ta mitään epä­miel­lyt­tä­vää. Eli useim­mat tai­ta­vat halu­ta väl­jyyt­tä omal­la koh­dal­laan. Jos­tain syys­tä ylpeys omas­ta kau­pun­gin­ta ja suu­ren koon ihan­noin­ti joh­taa kui­ten­kin pää­sään­töi­ses­ti tiit­vis­tä­mis­po­li­tiik­kaan. Hyvien veroa mak­sa­vien yri­tys­ten ja veron­mak­sa­jien haa­li­mi­nen jon­ne­kin muu­al­le kuin omaan kau­pun­gin­osaan on kui­ten­kin jos­sain mie­les­sä kaik­kien kau­pun­ki­lais­ten int­res­sis­sä. Aina löy­tyy enem­mis­tö kan­nat­ta­maan raken­ta­mis­ta kau­pun­gin­osaan x :-).

  45. kos­ka meil­lä kais­tan­vaih­to­ti­lan­tees­sa väis­tö­vel­vol­li­suus menee toi­sin päin kuin pidem­män auto­kult­tuu­rin maissa.”

    Anteek­si kuin­ka? Voi­han Neu­vos­to­ve­nä­jää pitää jon­kin­lai­se­na pidem­män auto­kult­tuu­rin maa­na (autoa­han sai jonot­taa pit­kään), mut­ta kyl­lä ylei­sem­pi tapaus menee kuten meil­lä, eli kais­taa vaih­ta­va on väistämisvelvollinen.

    Kak­si- tai useam­pi­kais­tai­set lii­ken­neym­py­rät ovat han­ka­lia. Nii­hin ei uskal­le­ta ajaa tai sit­ten ei olla yhtään sel­vil­lä mitä kais­taa pitäi­si men­nä, kun opas­tei­ta tai kais­ta­vii­vo­ja ei osa­ta lukea. Esim. Suo­me­no­jan ympy­räs­sä olen muu­ta­man ker­ran jou­tu­nut väis­tä­mään vää­rin aja­vaa kola­rin vält­tä­mi­sek­si, kun en halun­nut ottaa kus­kin oveen autoi­li­jaa, joka päät­ti vetää sisä­kais­tal­ta ulos ympyrästä…

    1. Ita­lian ohel­la Espan­jas­sa ilmei­ses­ti on niin, että kais­tan vaih­ta­ja on etuoi­keu­tet­tu, sil­lä siel­lä moni­kais­tai­set kier­to­liit­ty­mät toi­mi­vat erin­omai­ses­ti. Tämä kyl­lä suju­voit­taa lii­ken­net­tä tavat­to­mas­ti, kun kais­taa vaih­ta­van ei tar­vit­se pysäh­tyä omal­le kais­tal­leen ja pysäyt­tää koko taka­naan tule­vaa liikennettä.

  46. Ei sii­nä ole mitään jär­keä, että lii­ken­neym­py­rän sisä­kais­tal­la ei ole etua­jooi­keut­ta. Mik­si kukaan sil­loin menee sisä­kais­tal­le yli­pää­tään ja miten siel­tä sisä­kais­tal­ta pää­see ulos kak­si­kais­tai­sen tien vaem­mal­le kaistalle?

  47. Voi olla, että uusi suo­ma­lais­ten moot­to­ri­tei­den ilmiö, että aje­taan koko ajan ohi­tus­kais­taa, joh­tuu myös sii­tä, että jos oikeal­le kais­tal­le ereh­tyy palaa­maan, ei kukaan anna tilaa vaih­taa _ohitus_kaistalle… Ja oikeal­ta kun ei _saisi_ ohit­taa, vaik­ka välil­lä se kais­ta on tyh­jä­nä pit­kän mat­kaa eteen­päin. Onnek­si ei tar­vit­se usein ajaa autolla 🙂

  48. Ita­lian lii­ken­tees­sä sel­vi­ää val­lan mai­nios­ti kun ymmär­tää että etua­jo-oikeu­den mää­rit­te­lee potenza, sil­lä jol­la on eni­ten on etua­jo-oikeus. 🙂 Eli jos halu­aa vaih­taa kais­taa pitää vaan näyt­tä sil­tä että kans­sa vaih­taa kaistaa.

  49. Ruuh­kia ja pysä­köin­ti­paik­ka­pu­laa voi­si hel­pot­taa moot­to­ri­pyö­riä suo­si­val­la verotus/subventio-systeemillä.Vapaa nopeus myös vähen­täi­si työ­mat­koi­hin ja mui­hin tar­vit­ta­vaa aikaa. Ilok­se­ni kuu­lin Hel­sin­gin polii­sin raha­pu­las­ta, se var­maan tulee hel­pot­ta­maan Sta­di­lai­sen arkea.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.